Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa"

Transkriptio

1 Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 35/2010

2

3 tiina pursula anu vaahtera mari hjelt silva paananen johanna tarvainen petra Wullings Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 35/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 35/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 35/2010 MEE Publications Innovation 35/2010 Tekijät Författare Authors Tiina Pursula, Anu Vaahtera, Mari Hjelt Gaia Consulting Oy Silva Paananen, Johanna Tarvainen, Petra Wullings Finpro ry Julkaisuaika Publiceringstid Date Kesäkuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa Tiivistelmä Referat Abstract Raportissa on esitetty tulokset Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa -selvityksestä, joka tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Selvityksen toteuttivat Gaia Consulting Oy yhteistyössä Finpro ry:n kanssa. Selvityksen tavoitteena oli a) analysoida alueellisesti ja paikallisesti kiinnittyvien innovaatiokeskittymien roolia ja dynamiikkaa Suomessa, b) tunnistaa strategioita ja toimintatapoja, jotka tukevat innovaatiokeskittymien kehittymistä ja c) arvioida politiikkavälineiden kehittämistarpeita alueellisten innovaatiokeskittymien vahvistamisen näkökulmasta Selvitystyö toteutettiin kirjallisuus- ja tapaustutkimuksilla sekä ohjausryhmän kanssa yhdessä pidettyjen työpajojen avulla. Tapaustutkimuksen kansainvälisiksi kohdealueiksi valittiin Banglalore, Eindhoven ja Ottawa ja kotimaisiksi kohdealueiksi pääkaupunkiseutu, Kuopio ja Oulu. Tapaustutkimukset tehtiin kirjalliseen aineistoon ja haastatteluihin perustuen. Innovaatiokeskittymien vaiheita kuvataan raportissa kolmiportaisella kehityspolkumallilla kiinittäen huomiota erityisesti keskittymien ydinedellytyksiin, toiminnan organisointiin ja kehittämiseen, uusiutumiseen sekä strategiseen verkottumiseen. Suomen innovaatiokeskittymät ovat kansainvälisesti katsottuna väistämättä pieniä. Keskittymän menestyksen kannalta riittävä koko ei ole tapaustutkimusten perusteella yksiselitteisesti määriteltävissä. Suurilla keskittymillä on kuitenkin selkeä etulyöntiasema, joka mahdollistaa monet kehittämisen kärjet ja eri alojen osaajien vetovoimaiset työmarkkinat. Yhteisellä alueellisten toimijoiden strategisella tahtotilalla ja suunnittelulla on merkittävä vaikutus keskittymän kehittymiseen. Onnistuneiden strategisten valintojen tekeminen on globaalissa ympäristössä entistä haastavampaa. Osaamisen sisältöalueisiin kohdistuvien valintojen lisäksi on tärkeää tarkastella dynamiikaltaan nopeampia fokusoitumisen muotoja kuten eri toimintoihin erikoistumista (esim. geneeriset tutkimus- ja kehittämisympäristöt). Alueellisten ja kansallisten valintojen tulisi tukea toisiaan. Erityisesti Suomen innovaatiokeskittymät nojaavat vahvasti tutkimusosaamisen ympärille rakentuvaan ajattelumalliin. Niissä haasteena on tutkimuksen kaupallistaminen ja kasvuyritystoiminnan synnyttäminen. Innovaatiokeskittymien kehityksen kannalta on olennaista kansainvälisten osaajien tavoittelu ja viihtyvyydestä huolehtiminen siten, että se mahdollistaa sekä laajan vierailevien osaajien virran että pysyvän sijoittumisen alueelle. Lisäksi paikallisen keskittymän on kyettävä verkottumaan maailman parhaiden osaajien ja innovaatiokeskittymien kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Mika Pikkarainen, puh Asiasanat Nyckelord Key words alueellinen innovaatiokeskittymä, innovaatiotoiminta, innovaatiostrategia, kansainvälistyminen ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 227 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

6

7 Esipuhe Globaalit arvoketjut, arvonmuodostuksen logiikka ja niiden muodostumista ohjaava taloudellinen ja teknologinen toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Parhaiten alueiden välisessä kansainvälisessä kilpailussa osaajista sekä yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista näyttävät nyt menestyvän suuret monialaiset innovaatiokeskittymät etenkin Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Hallituksen innovaatiostrategia asettaa tavoitteeksi vetovoimaisten sisällöllisten ja alueellisten innovaatiokeskittymien luomisen Suomeen. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä siitä, minkälaisilla politiikkavälineillä hallituksen linjauksia voidaan toteuttaa nimenomaan alueellisten innovaatiokeskittymien osalta. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan yleiset linjaukset on määritelty, samoin on olemassa hyvä ymmärrys kaupunkiseutujen kilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä. Alueellisia innovaatiokeskittymiä koskeva politiikka edellyttää kuitenkin nykyistä parempaa ymmärrystä kansainvälisen toimintaympäristön, paikan ja keskittymisen merkityksestä verkottuneessa innovaatiotoiminnassa. Selvityksen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä a) innovaatiotoiminnan keskittymisen dynamiikasta ja tekijöistä, jotka määrittävät näiden innovaatiotoiminnan solmukohtien menestyksen b) innovaatiokeskittymien kehitysvaiheista ja erilaisista kehityspoluista keskittymäpolitiikan toimenpiteiden eriyttämiseksi c) innovaatiokeskittymien eri tyypeistä Suomessa d) keinoista, joilla voimme edistää innovaatiokeskittymien kehittymistä ja menestystä Suomessa Selvityksen puitteissa on tehty joukko mielenkiintoisia tapaustutkimuksia taustoittaen niitä tekijöitä, jotka ovat auttaneet kansainvälisesti tunnettuja keskittymiä kehittymään innovaatiotoiminnan solmukohdiksi. Esimerkiksi Ottawan tapaus on varsin ajankohtainen kuvaus siitä, miten paikallisen veturiyrityksen kriisistä huolimatta alueen yritysrakennetta onnistuttiin julkisilla toimenpiteillä uudistamaan ja päästiin takaisin kasvu-uralle. Selvityksen toteuttaminen on ollut erittäin vaativa tehtävä. Työ- ja elinkeinoministeriön puolesta esitän kiitokset Gaia Consulting Oy:n ja Finpro ry:n asiantuntijatiimille, joka on onnistunut jäsentämään laaja-alaisesti keskittymäpolitiikan edellytyksiä. Raportissa esitetyt politiikkasuositukset ovat kuitenkin tekijöiden omia. Kiitokset myös selvityksen ohjaukseen osallistuneelle aktiiviselle ryhmälle, johon allekirjoittaneen lisäksi kuuluivat Antti-Jussi Heilala Finpro ry:stä, Heikki Helve Kuopion kaupungista, Tatu Laurila Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:stä, Raimo Lovio Aalto yliopistosta, Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Jari

8 Pasanen Sitrasta, Heikki Ruskoaho Oulun yliopistosta, Martti Äijälä Tekesistä sekä Anna-Kaarina Peura ja Mika Pikkarainen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä Antti Valle Teollisuusneuvos Innovaatio-osasto

9 Sisältö Esipuhe Tausta Tavoitteet Viitekehys ja menetelmät Globaali toimintaympäristö Globaali työn jakaminen Innovaatiot globalisoituneessa maailmassa Yleisiä huomioita toimintaympäristön muutoksista Alueelliset innovaatiokeskittymät Käsitteitä Alueellisten innovaatiokeskittymien edellytykset Ylläpitävät toiminnot, toimijat ja organisointi Toiminnan kehittäminen Mahdollisuudet ja uusiutuminen Johtopäätökset innovaatiokeskittymien kehittymisestä Tapaustutkimusten keskeisimmät havainnot Innovaatiokeskittymän koko ja diversiteetti Strateginen tahtotila mikä on tämän merkitys ja kenen tahtotila? Yhtä oikeaa kehittymistä ja verkottumista tukevaa organisaatiorakennetta ei ole Kaupallistaminen ja kasvuyrittäjyys kehittymisen olennaisia pullonkauloja Markkinaehtoisuus ja -vetoisuus ovat alueen kilpailukyvyn perustat Veturiyritykset ja laajentuminen niiden ohi Kansainvälistyminen on keskeinen edellytys Tarvitaan sektorirajat ylittävää politiikantekoa ja yhteisiä päämääriä Johtopäätöksiä innovaatiokeskittymän kehityspolun eri vaiheista Johtopäätökset toimenpiteistä innovaatiokeskittymien kehittymisen tueksi Toimenpiteiden kokonaisuuden luomisen haasteita Suositukset Lähdeluettelo... 75

10 Liite 1 Tapaustutkimukset Innovaatiokeskittymät Suomessa metropolialue oulu Kuopio ottawa Bangalore eindhoven

11 1 Tausta Alueellisten globaalisti verkottuneiden ja houkuttelevien innovaatiokeskittymien kehittäminen on asetettu tavoitteeksi kansallisessa innovaatiostrategiassa. Vahvojen alueellisten innovaatiokeskittymien kehittäminen innovaatiostrategian mukaisesti edellyttää olemassa olevaa vankkaa yritys- ja osaamispohjaa sekä kohdennettuja ja keskenään synkronoituja julkisia tukitoimenpiteitä. Globaalissa kilpailussa vain parhaat innovaatiokeskittymät houkuttelevat johtavia yrityksiä ja osaajia kumppaneikseen ja alueelleen. Globaalit arvoverkot, arvonmuodostuksen logiikka ja niiden muodostumista ohjaava taloudellinen, poliittinen, teknologinen ja sosiaalinen toimintaympäristö muuttuvat kiihtyvällä tahdilla ja Suomen perinteisillä vahvuusalueilla luotu yritysdynamiikka on uudistumistarpeiden edessä.1,2 Globaalissa taloudessa vahvat liitynnät innovaatiokeskittymiin ovat edellytys yritysten kasvulle, uudistumiselle ja menestykselle. Liiketoiminta on muuttumassa luonteeltaan yhä verkostomaisemmaksi. Globaalit arvoketjut ja verkostot pilkkoutuvat pienempiin osiin, joissa erikoistuneet toimijat keskittyvät omaan tarkasti rajattuun osaamisalueeseensa. Tarvittava erikoisosaaminen haetaan globaaleilta osaamismarkkinoilta ja riskirahoitus rahoitusmarkkinoilta. Kriittistä osaamismassaa onnistuneesti keränneet alueet pääsevät positiiviseen kierteeseen, jossa menestyvät yritykset houkuttelevat investointeja ja osaavaa työvoimaa. Uuden yritystoiminnan syntyä ja yritysten kasvua tukevat näin syntyneet alueelliset innovaatiokeskittymät sekä ekosysteemit, joissa alliansseja hyödyntämällä kaikki osapuolet hyötyvät3. Myös innovaatiopolitiikka on uusien haasteiden edessä. Innovaatiotoiminta on avautumassa ja kytkeytymässä vahvemmin liiketoiminnan tulevaisuuden haasteisiin. Asiakastarpeiden ennakointia uusilla ja muuttuvilla markkinoilla helpottavat esimerkiksi living lab- ja test bed- tyyliset käyttäjälähtöiset ja avoimet innovaatioiden kehitysalustat. EU-tasolla alueellisten innovaatiokeskittymien kehittämistä globalisaation haasteiden mukaisiksi tuetaan usein tavoin. Rakennerahastot, seitsemännen puiteohjelman erilaiset ohjelmainstrumentit sekä esimerkiksi edelläkävijämarkkina-aloite tukevat innovaatiokeskittymien kehittämistä. Aiheeseen on suunnattu paljon huomiota vuonna 2006 julkaistun Ahon ryhmän mietinnön jälkeen4 ja lanseerattu uusia innovaatiopoliittisia tukitoimia. Lissabonin strategia asettaa strategisen EU tason kehyksen kehitystoimenpiteille. 1 Hautamäki (toim.) (2008) 2 Sabel and Saxenian (2008) 3 Dyer, Kale, and Singh (2003) 4 Aho et al. (2006) 9

12 Suomessa alueiden elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja tuottavuutta on analysoitu viimeaikoina varsin kattavasti. 5, 6, 7, 8 Myös alueellisten innovaatiokeskittymien edellytyksiä ja kehittämistoimenpiteitä sekä innovaatiotoiminnan vaikutuksia kilpailukykyyn on pohdittu muun muassa alueellisten innovaatio- ja kehittämisstrategioiden laadinnan yhteydessä.9,10,11 Alueellisten innovaatiokeskittymien tärkeimpien edellytysten mittaamiseen uuden globaalin talouden haastavassa toimintaympäristössä ei kuitenkaan ole valmista yksiselitteistä mallia tai indikaattoripohjaa. Lisäksi alueiden monimuotoisuus asettaa suuren haasteen näiden indikaattoreiden määrittämiselle. 5 Lester and Sotarauta (ed.) (2007) 6 Kotilainen (toim) (2009) 7 Huovari ja Lehto (2009) 8 Nivalainen, Mukkala ja Tohmo (2009) 9 Laxell (2007) 10 Ahola ja Rautiainen (toim.) (2009) 11 Hyvärinen ja Rautiainen (2006) 10

13 2 Tavoitteet Tässä hankkeessa tavoitteena on analysoida erityisesti suomalaisten alueellisten innovaatiokeskittymien edellytyksiä globaalissa taloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto on kilpailuttanut ja käynnistänyt tämän hankkeen syksyllä Hankkeesta vastaavana konsulttina toimii Gaia Consulting Oy alihankkijanaan Finpro ry. Hanke valmistui maaliskuussa Hankkeessa tarkastellaan alueellisten innovaatiokeskittymien mahdollisuuksia, edellytyksiä ja kehittämistä tuoreimpaan tutkimustietoon nojaten. Hankkeen tutkimustulosten perusteella voidaan esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia siitä, miten alueellisia innovaatiokeskittymiä ja niiden edellytyksiä tulisi kehittää ja arvioida. Hankkeen tutkimusongelmaksi on tunnistettu seuraava: Mitkä ovat edellytykset ja kehittämistavat globaalisti houkuttelevien alueellisten innovaatioympäristöjen kehittämiseksi uudessa globaalissa taloudessa? 10 11

14 3 Viitekehys ja menetelmät Alla esitetty alueellisten innovaatiokeskittymien analysoinnin viitekehys perustuu laajasti ymmärrettyyn alueiden kilpailukykyyn ja sen kytkentöihin alueellisiin innovaatiokeskittymiin. Viitekehys kuvaa innovaatiokeskittymien dynamiikkaa, eli siinä on mukana ajallinen ulottuvuus nykytilasta (olemassa olevat edellytykset) tavoitetilaan (mahdollisuudet ja uusiutuminen) (Kuva 1). Kuva 1. Alueellisten innovaatiokeskittymien analysoinnin viitekehys. Strateginen verkostoituminen Osaamispääoman, taloudellisen pääoman, yritysten ja innovaatiotoiminnan houkuttelu alueen ulkopuolelta yhteistyöhön ja sijoittumiseen alueelle Toimintaympäristö driverit Olemassaolevat edellytykset Osaamispääoma, yritys- ja innovaatiotoiminnan erikoistuminen ja verkostoituminen, taloudellinen pääoma, alueen houkuttelevuus Ylläpitävät toiminnot Toiminnan organisointi Alueellinen innovaatiokeskittymä Toiminnan kehittäminen Tavoitteet ja tahtotila Mahdollisuudet ja uusiutuminen Kehittämisellä saavutettavissa olevat tavoitetilat, tulevaisuuden visio Politiikkatoimenpiteet Strateginen ohjaus kehittämiselle, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on tuoda näkemyksiä ja pohjatietoa kansallisten alueellisten innovaatiokeskittymien tukemisen politiikkatoimenpiteiden kehittämiselle, ja viitekehys palvelee laajan tutkimusaineiston sitomisessa tähän konkreettiseen tavoitteeseen. Viitekehys on luotu tarjouspyynnössä esitettyjen keskeisten tutkimuskysymysten pohjalta. Viitekehyksen eri osa-alueita lähestyttiin usealla eri lähestymistavalla ja menetelmällä, joita on kuvattu alla: Kirjallisuustutkimuksella syvennettiin alueellisten innovaatiokeskittymien edellytyksiä, globaalin talouden reunaehtoja ja mahdollisia tukitoimenpiteitä ja interventiologiikkaa. 12

15 Innovaatioympäristöjä analysoitiin hankkeessa yksityiskohtaisesti viitekehyksen eri näkökulmista yksittäisinä tapaustutkimuksina, joita tehtiin sekä kansainvälisiä (Bangalore, Eindhoven ja Ottawa) että kotimaisia (pääkaupunkiseutu, Kuopio ja Oulu). Tapaustutkimukset tehtiin perustuen kirjalliseen aineistoon ja haastatteluihin. Tulosten verifioinnissa hyödynnettiin ohjausryhmän kanssa yhdessä pidettyjä työpajoja. Tämä raportti kattaa hankkeen tulokset. Luvussa 4 kuvataan alueellisten innovaatiokeskittymien globaalia toimintaympäristöä ja ajureita erityisesti globaalin työn jakamisen ja innovaatioiden näkökulmasta. Luvussa 5 kuvataan alueellisten innovaatiokeskittymien dynamiikkaa viitekehyksen mukaisesti (edellytykset, ylläpitävät toiminnot ja organisointi, toiminnan kehittäminen, mahdollisuudet ja uusiutuminen, strateginen verkottuminen). Luvussa 6 esitetään johtopäätöksiä tapaustutkimusten tuloksista ja luvussa 7 esitetään johtopäätöksiä toimenpiteistä alueellisten innovaatiokeskittymien kehittämiseksi. Tapaustutkimusten raportit kokonaisuudessaan on koottu liitteeseen

16 4 Globaali toimintaympäristö Globalisaation vaikutuksia Suomelle on kuvattu varsin kattavasti vuonna 2004 ja 2006 julkaistuissa globalisaatioraporteissa 12. Tässä hankkeessa globalisaation vaikutuksia ja globaalin toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan alueellisten innovaatiokeskittymien näkökulmasta ja painottaen kirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä ennakoiduista tulevaisuuden muutoksista, jotka tulevat myös Suomessa vahvistumaan. Alueellisten innovaatiokeskittymien näkökulmasta erityisen tärkeiksi nousevat globaalin työn jakamisen aiheuttamat muutokset sekä innovaatiotoiminnan muutokset globalisoituneessa maailmassa. 4.1 Globaali työn jakaminen Globalisaation mukanaan tuoma globaalin työnjaon vahvistuminen on lisännyt erikoistumista ja tuonut siihen uusia ulottuvuuksia13. Erikoistuminen lisääntyy yritysten, mutta myös alueiden ja maiden välillä. Toimialat ja tietyt globaalin työnjaon toiminnot keskittyvät globaalisti. Perinteinen klusteri-efekti, jolla viitattiin tietyn, usein teollisen toimialan klusterin syntymiseen kilpailukykyiseen ympäristöön on täydentynyt tiedon, osaamisen ja innovoinnin klusteri-efektillä. Vapaan liikkuvuuden myötä parhaat osaajat ja johtavat yritykset hakeutuvat alueille, jotka tarjoavat heille parhaat edellytykset yhteistyöhön ja innovointiin. Toisaalta osaajien ja yritysten sijoittumista täydentää hakeutuminen yhteistyöhön houkuttelevien innovaatiokeskittymien kanssa. Yhteistyöverkostot ja arvoverkostot muodostavat keskeisimpien innovaatiokeskittymien välille tiiviit yhteydet. Verkostoitumisen uusien tapojen myötä alueellisen erikoistumisen ja sijainnin merkityksen voidaan nähdä myös laskevan. Globalisaatio on tuonut mukanaan myös yhä nopeammat erikoistumisen muutokset. Alue voi menettää nopeasti kilpailukykyisen asemansa tietyllä erikoistumisen alalla (esimerkiksi elektroniikan alihankinta Suomessa). Toisaalta kehittyvissä maissa alueet kiipeävät erikoistumisen arvoketjussa: valmistuksen alihankinnasta suunnitteluun, ja lopulta innovaatiotoimintaan ja designiin14. Globaali työnjako asettaa kasvuhakuisille yrityksille kansainvälistymisen pakon; kapealla erikoistumisalueella kotimarkkinoiden kasvupotentiaali on käytetty loppuun usein hyvinkin nopeasti, varsinkin Suomen kaltaisissa pienissä maissa15. Myös arvoketjukumppaneita täytyy usein hakea ulkomailta. Globaalien verkostojen merkitys siis korostuu sekä innovaatiotoiminnassa että liiketoiminnassa. Toisaalta yritysten kasvun tarpeeseen vaikuttaa osaltaan se, että riittävää kokoa tarvitaan 12 Valtioneuvoston kanslia (2004, 2006a, 2006b) 13 mm. Baldwin, Meyer, Lovio 14 Andonian, Loos and Pires (2009) 15 Syrjänen et al. (2009) 14

17 kilpailukyvyn säilyttämiseen nopeasti muuttuvassa ja globaalissa toimintaympäristössä. Globalisaatio on myös mahdollisuus nopean kasvun ja kansainvälistymisen kehitykselle (ns. born global -yritykset). Kansantalouden näkökulmasta kansainvälistymisen inward-outward tasapaino on tärkeä näkökulma globaaliin työnjakoon. On selvää, että molempia tarvitaan, mutta on tärkeää että osaajien ja yritysten kansainvälisiä sijoittumisia ja investointeja tasapainottavat kansainvälisten toimijoiden sijoittumiset ja investoinnit kotimaahan16. Globaali työnjako aiheuttaa jakautumista voittajiin ja häviäjiin. Suljetummassa maailmassa yritykset olivat kotimarkkinoillaan turvatumpia eikä osaajien liikkuvuus ja ylikansalliset verkostot olleet yhtä merkittäviä tekijöitä kuin nykyään. Nykyään globaalisti parhaat yritykset valtaavat markkinoita paikallisilta toimijoilta ja parhaat osaajat liikkuvat vapaammin ja keskittyvät houkuttelevammille alueille. 4.2 Innovaatiot globalisoituneessa maailmassa Globaalin talouden muutokset sekä innovaatiokeskittymien lisääntyvä kytkeytyminen liiketoimintaan muuttavat alueiden kilpailuetujen arviointia. Perinteisesti alueiden suhteellisia kilpailuetuja on vertailtu esimerkiksi Porterin teollisia klustereita korostavalla timanttimallilla17. Timanttimalli huomioi esimerkiksi osaavan työvoiman, pääoman, innovaatiotoiminnan ja infrastruktuurin tärkeyden. Malli on kuitenkin tällä hetkellä noin kaksikymmentä vuotta lanseerauksensa jälkeen jo vanhentunut globaalin talouden lainalaisuuksien muututtua monin tavoin luvulla on esitetty useita erilaisia laajennettuja näkemyksiä alueiden ja innovaatiokeskittymien kilpailueduista kiihtyvän globalisaation muuttaessa talouden perinteisiä lainalaisuuksia. Friedman esitti globalisaatioanalyysissään, että erot teollistuneiden ja kehittyvien talouksien välillä kapenevat ja globalisoituneessa maailmassa kaikilla on mahdollisuus osallistua innovointiin ( The world is flat )18. Hänen näkemyksensä mukaan tähän kehitysvaiheeseen on tultu kahden vaiheen kautta; ensin valtiot ja hallitukset johtivat kehitystä, sen jälkeen monikansalliset yritykset, ja nyt kaikki ovat tasavertaisia osallistujia. Avoimet innovaatiot ovat tasavertaisen innovointiin osallistumisen toinen näkökulma19. Tiedon ja innovaatioiden suojaamisen sijaan monet toimijat ovat tunnistaneet tiedon jakamisen hyödyt. Tiedon määrän koko ajan voimakkaasti kasvaessa ja jakaantuessa globaalisti yhden toimijan on hyvin vaikeaa pitää hallussaan ajantasaista tietoa usealla eri alueella. Lisäksi innovaatiot usein syntyvät alojen rajapinnoilla, jolloin avoin vuorovaikutus on tarpeen uusien ideoiden synnyttämiseksi. Tällöin on järkevää jakaa tietoa ja innovaatioita vastavuoroisesti. Yritykset voivat ostaa ja lisensoida toisten tekemiä innovaatioita ja toisaalta myydä ja lisensoida omia 16 vrt. esim. Suomen innovaatiojärjestelmän evaluoinnin tulokset, 17 Porter (1990) 18 Friedman (2005) 19 Chesbrough (2003) 15 14

18 spill-over innovaatioitaan. Avoin innovointi voi olla myös astetta vapaamuotoisempaa; ideoiden ja aihioiden törmäyttämistä erilaisilla foorumeilla. Innovaatiotoiminnan avautumisen lisäksi innovaatiot ovat saaneet uusia sisältömerkityksiä; teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden lisäksi palvelu- ja sosiaaliset innovaatiot kasvattavat merkitystään. Florida on lähestynyt globalisaatiota ja innovaatioympäristöjä toisesta näkökulmasta luvulla ilmestyneissä neljässä kirjassaan hän on lanseerannut uuden käsitteistön ja arviointitavan houkuttaville innovaatioympäristöille20. Analyysinsä pohjalta hän on esittänyt, että houkuttelevat innovaatiokeskittymät ovat globalisoituneessa maailmassa keskittyneet tietyille hyvin kohdennetuille alueille, joilla on keskenään hyvin samanlaisia piirteitä ja edellytyksiä ( The world is spiky )21. Florida on laajentanut alueiden kilpailuetujen ja edellytysten tarkastelun sellaiseksi, että tavoiteltavien osaajien ja kyvykkyyksien, luovan luokan, edellytykset haluamalleen asuinpaikalle ja ympäristölle täyttyvät. Tällöin esiin nousee käsitteitä kuten yhteiskunnan suvaitsevaisuus, monimuotoisuus ja houkutteleva kaupunkirakenne perinteisten vahvuuksien kuten osaamisen ja teknologian lisäksi. Houkuttelevan alueellisen innovaatioympäristön luonti kytkeytyy näin ollen tiiviisti koko alueen kehittämiseen, jolloin tarpeena on hyödyntää uudentyyppistä horisontaalista innovaatiopolitiikkaa. Yritysten innovaatiotoiminnan näkökulmasta globalisaatio on kansainvälistänyt innovaatiotoimintaa22. Paras osaaminen paikallistetaan globaalisti, ja t&k-työtä tehdään kansainvälisissä tiimeissä. T&k-toimintaa myös ulkoistetaan aiempaa enemmän. Fokusoituneen globaalisti kilpailukykyisen osaamisen vaade on puolestaan johtanut yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisääntyvään erikoistumiseen ja kansainvälistymiseen. 4.3 Yleisiä huomioita toimintaympäristön muutoksista Alueellisten innovaatiokeskittymien kehittymisen kannalta oleellisia toimintaympäristön muutostekijäitä ovat mm. BRIC-maiden ja nousevien talouksien kehitys, kehitysmaiden rooli mm. bottom-of-the-pyramid -ajattelun kautta sekä globaalin talouden vaikutukset julkiseen (kuntien, valtioiden ja EU:n) budjettiin. Ympäristöasiat korostuvat myös vahvasti; ilmastopolitiikka integroituu kaikkiin politiikan lohkoihin ja muuttaa liiketoiminnan ja talouden reunaehtoja. Teollisuusmaissa on tiettyjä haasteita, kuten ikääntyminen ja työelämästä poistuvien ikäluokkien korvaaminen sekä valmistavan teollisuuden siirtyminen halvempien tuotantokustannusten maihin. Toisaalta erityisesti teollisuusmaissa mahdollisuuksia luo ICT- ja palveluliiketoiminnan merkityksen vahvistuminen. 20 Florida (2008, 2005a, 2005b, 2002) 21 Florida (2005) 22 Ali-Yrkkö (2008) 16

19 EU-tasolla innovaatiopolitiikassa on nähtävissä vahvistuva siirtyminen klusteripolitiikkaan, joka tarkoittaa sitä, että pyritään vahvistamaan ja tukemaan erityisesti jo nyt vahvoja ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä aloja ja alueita. Yleisesti maatalous- ja aluepolitiikan painotus pienenee ja innovaatio- ja kilpailukykypolitiikan merkitys kasvaa. Yksityiskohtainen EU-sääntely lisääntyy erityisesti ympäristöasioiden hallinnassa Mm. Barca (2009) 16 17

20 5 Alueelliset innovaatiokeskittymät Tässä luvussa tarkastellaan alueellisten innovaatiokeskittymien dynamiikkaa ja dynamiikkaa kuvaavia indikaattoreita neljästä näkökulmasta: edellytysten, ylläpitävien toimintojen, toiminnan kehittämisen ja mahdollisuuksien ja uusiutumisen näkökulmista. On huomattava, että luku perustuu kirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin siitä, miten alueelliset innovaatiokeskittymät syntyvät ja uudistuvat. Näkemyksiä syvennetään luvussa 6 tapaustutkimusten tulosten avulla. 5.1 Käsitteitä Alueellisella innovaatiokeskittymällä tarkoitetaan aluetta, johon on keskittynyt innovaatiotoimintaa ja -toimijoita. Innovaatiokeskittymiin liittyy vahvasti huippuosaamisen vaade ja huippuosaamiseen perustuva erikoistuminen globaalissa työnjaossa. Kuten edellisessä luvussa kuvattiin, globaali työnjako on johtanut kiihtyvään muutostahtiin ja näin ollen innovaatiokeskittymien on oltava hyvin dynaamisia selvitäkseen globaalissa taloudessa. Yleistynyt innovaatiokeskittymiin liittyvä käsite on innovaatioekosysteemi, jolla kuvataan innovaatioympäristön toimijoiden muodostamaa joukkoa ja sen toimintadynamiikkaa. Tavoitteena elävässä ja uusiutuvassa ekosysteemissä on, että uusia toimijoita ja innovaatioita syntyy ja kuolee jatkuvasti24. Tarkoituksena on, että ekosysteemi toimii kokonaisuutena yhteen niin, että parhaat innovaatiot ja toimijat pääsevät eteenpäin yhteistyön kautta. 5.2 Alueellisten innovaatiokeskittymien edellytykset Edellytykset innovaatiokeskittymän kehityspolun eri vaiheissa Alueellisten innovaatiokeskittymien edellytysten joukko on erittäin laaja, ja sitä voidaan lähestyä useasta eri tulokulmasta. Lähestymistavasta riippumatta on oleellista erottaa toisistaan alueellisten innovaatiokeskittymien edellytysten yleinen minimitaso sekä edistyneempään kehittymiseen vaikuttavat tekijät. Tämä jaottelu kuvastaa alueellisten innovaatiokeskittymien dynamiikkaa ja vaiheita. Innovaatiokeskittymän kehityspolun alussa tarvitaan tietyt yleiset perusedellytykset. Näiden saavuttamisen jälkeen voidaan jäsentää laaja joukko kehittyneemmän innovaatiokeskittymän 24 Hautamäki (2008a, 2008b, 2007) 18

21 vaiheiden edellytyksiä, jotka tapauskohtaisesti painottaen mahdollistavat edelläkävijyyden ja uusiutumisen. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu innovaatiokeskittymän vaiheita kolmiportaisella mallilla, jota käytetään testattavana perushypoteesinä. Malli perustuu McKinseyn laajaan analyysiin globaaleista innovaatiokeskittymistä 25. Kehityspolun alkuvaihe: perusedellytykset Geneeriset perusedellytykset luovat pohjan innovaatiokeskittymän kehityksen alkamiselle. Tekijät kuten mm. yhteiskunnan stabiilius, riittävä lainsäädäntö ja riittävä fyysinen infrastruktuuri kuuluvat perusedellytyksiin, mutta näiden parantaminen yli minimitason parantaa innovaatiokapasiteettia vain inkrementaalisesti26. Tämän johdosta perusedellytysten täytyttyä riittävällä tasolla on syytä suunnata kehitystoimenpiteissä huomio kehittyneemmän innovaatiokeskittymän edellytyksiin, jotka määrittyvät tapauskohtaisesti ja joita tarkastellaan tulevissa kappaleissa. Kehityspolun alkukiihdytys: Fokusoitumisen avulla kuumiksi lähteiksi Perusedellytysten ollessa kunnossa innovaatiokeskittymän kehittymisen edistämiseksi tarvitaan fokusoituminen tiettyyn sektoriin tai toimintoon, jolloin innovaatiokeskittymä voi kehittyä ns. kuumaksi lähteeksi, pieneksi ja nopeasti kasvavaksi ytimeksi kapealla erikoistumissektorilla 27: Our analysis of the world s most successful clusters shows that they have first established themselves as world-class players in an emerging specialty before expanding. This focus allows locations to concentrate limited resources, such as labor and capital, on developing competence and credibility. When successful, the result of these first two steps is the emergence of what we call an innovation hot spring : a small and fast-growing hub that relies on a small number of companies to establish itself as a relevant world player in a narrow sector. McKinseyn ja Maailman talousfoorumin tutkimuksessa kuvataan analyysin perusteella kolme kehityspolkua fokusoituneeksi kuumaksi lähteeksi. Nämä kolme kehityspolun tyyppiä on kuvattu lyhyesti alla. Rohkeat vedonlyöjät Ensimmäinen kehityspolku on rohkeat vedonlyöjät (heroic bets). Tässä lähestymistavassa hyödynnetään suuria, julkisen sektorin johtamia tavoitteellisia investointeja jotka kohdistuvat tiettyyn lupaavaan sektoriin ja tarjoavat käynnistymistukea 25 Andonian, Loos, and Pires (2009). 26 ibid. 27 ibid

22 innovaatiokeskittymälle. Tukitoimiin voivat kuulua esimerkiksi veronkevennykset ja suorat investoinnit. Tämä kehityspolku todettiin toisaalta suosituksi, mutta myös haasteelliseksi. Julkisella sektorilla ei ole aina edellytyksiä tunnistaa oikeita kohdesektoreita, määrittää soveltuvia kannustinrakenteita ja varmistaa kehittymisen jatkuvuutta käyntiinlähdön tuen jälkeen. Vastustamattomat diilit Toinen kehityspolku on vastustamattomat diilit (irresistible deals), joka perustuu valittuun fokukseen sopivien vakiintuneiden yritysten tavoitteluun alueelle. Tavoittelun kohteena ovat usein kansainväliset yritykset ja houkuttimena paikalliset edut, kuten halpa osaava työvoima tai pääsy suurille paikallisille markkinoille. Tätä kehityspolkua voidaan myös soveltaa arvoketjussa etenemiseen siten, että keskittymä alkaa esimerkiksi valmistuksen alihankinnalla ja siirtyy siitä suunnittelutyön kautta designiin ja innovaatioihin. Tässä lähestymistavassa on tärkeää varmistaa tiedon siirto paikalliseen ekosysteemiin soveltuvin prosessein. Tiedon keitaat Kolmas kehityspolku on tiedon keitaat (knowledge oases). Tämä kehityspolku soveltuu alueille, joilla on riittävä kriittinen osaamismassa, esimerkiksi suuri tiedekorkeakoulu tai julkinen tutkimuslaitos. Kehityspolku perustuu teknisten läpimurtojen kaupallistamiseen ja onnistumisen edellytyksenä on, että alueet houkuttelevat myös pääomaa ja yrittäjyystaitoja, jotka vaaditaan ideoiden kaupallistamiseen. Innovaatiokeskittymän kehityttyä kuumaksi lähteeksi haasteena on ensinnäkin ylläpitää saavutettu tilanne ja sitten kasvaa ja uudistua uusien tarpeiden ja muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin vastaavasti. Keskittymän resurssit voivat myös loppua kesken, jolloin kasvu pysähtyy. Fokusoituminen on syytä nähdä käsitteellisesti riittävän avoimesti. Erikoistumisen käsitteeseen voidaan liittää uusia mahdollisuuksia globaalissa työnjaossa, kuten fokusoituminen tiettyyn toimintoon tai mahdollisuuksiin toimialojen rajapinnassa. Oleellista on se, että keskitetään alkuvaiheen rajalliset resurssit riittävän tarkasti fokusoituun kärkeen, jossa on mahdollisuuksia olla globaalisti johtavien alueiden joukossa. Kehityspolun kypsä vaihe: Innovaatiokeskittymän uusiutuminen Kuten edellä kuvattiin, innovaatiokeskittymän kehityksen alkutaipaleella fokusoituminen on avain kehitykselle kuumaksi lähteeksi. Kun innovaatiokeskittymä saavuttaa kypsän vaiheen, fokusoitumista on kuitenkin tarpeen laventaa pitkän tähtäimen selviytymisen varmistamiseksi. Kypsän innovaatiokeskittymän jatkuva uusiutuminen nousee tällöin tärkeäksi tavoitteeksi. Innovaatiokeskittymän riippuvuutta yksittäisistä aloista ja toiminnoista on syytä pyrkiä vähentämään ja etsimään uusia mahdollisuuksia toimialojen rajapinnoilta ja innovaatiokeskittymän toimijajoukon yllättävistä vuorovaikutuksista. 20

23 McKinseyn ja Maailman talousfoorumin dataan perustuvassa analyysissä kypsien innovaatiokeskittymien uusiutuminen jaoteltiin strategian mukaisesti kolmeen luokkaan28. Luokat on kuvattu lyhyesti seuraavassa: Dynaamiset valtameret Dynaamiset valtameret (Dynamic oceans) ovat ikään kuin innovaatiokeskittymien optimaalisia tavoitetiloja: suuria ja vireitä jatkuvasti uusiutuvia innovaatioekosysteemejä, joissa kehitetään uusia läpimurtoinnovaatioita, esim. Piilaakso. Hiljaiset järvet Hiljaiset järvet (Silent lakes) ovat hitaasti kasvavia innovaatioekosysteemejä, joita tukevat muutamat erittäin suuret vakiintuneet monialayritykset. Näissä innovaatiokeskittymissä kehitetään erityisesti inkrementaalisia innovaatioita, esim. Osaka. Kutistuvat altaat Kutistuvat altaat (Shrinking pools) ovat innovaatiokeskittymiä, jotka eivät kykene laventamaan toiminta-aluettaan tai kasvattamaan toimijoidensa määrää, ja päätyvät vähitellen alemmas arvoketjussa kapean erikoisalueensa muuttuessa vähemmän innovatiiviseksi. Kutistuvat altaat pienenevät kooltaan ja merkitykseltään ja menettävät huippuosaajia muille alueille, esim. Düsseldorf Näkökulmia alueellisten innovaatiokeskittymien edellytyksiin Innovaatioarvoketjun huomioiminen Innovaatiokeskittymän edellytysten jäsentelyssä on syytä huomioida innovaatiokeskittymän kehitysvaiheiden lisäksi innovaatioiden arvoketjun kaikki osat. Innovaatioekosysteemin tulisi kattaa kaikki innovaatioarvoketjun osat; uusien ideoiden synnyttäminen, jatkokehittäminen ja ideoiden kaupallistaminen29. Kaupallistamiseen tarvitaan tuotannollisen toiminnan tarvitsemaa tukea, kuten palveluyrityksiä ja arvoketjukumppaneita, usein rahoitustakin. Kotimarkkinoiden merkitys on myös tärkeä. Erityisesti käyttäjälähtöisen innovoinnin korostuessa on selvää, että mitä vahvemmin keskittymä kykenee pitämään hallussaan innovaatioarvoketjun kokonaisuuden, sitä vahvemmalla pohjalla se on. Innovaatiokeskittymän kehittämisessä tulisikin pyrkiä koko innovaatioarvoketjun tasaiseen huomioimiseen ja innovaatioiden pullonkaulojen poistoon arvoketjussa30. On kuitenkin huomioitava että erityisesti tavoiteltavat yhteiskunnalliset hyödyt, kuten taloudellinen lisäarvo ja työvoiman lisääntynyt tuottavuus, ovat vahvasti kytköksissä innovaatioarvoketjun loppuosaan, eli ideoiden kaupallistamiseen. 28 Andonian, Loos, and Pires (2009) 29 Hansen and Birkinshaw (2007) 30 Andonian, Loos, and Pires (2009)

24 Porter: Klusterimalli Yhtenä, joskin vanhentuneena, lähtökohtana alueellisten innovaatiokeskittymien edellytyksille toimii edelleen Porterin teollisia klustereita korostava timanttimalli31. Porter korosti mallissaan klustereiden roolia kansantaloudessa. Porterin mukaan parhaiten paikallista taloutta tukevat klusterit, joilla on tukenaan vähintään yksi teollisuuden ala, jolla on edistyksellistä innovaatiotoimintaa. Porterin tunnistamat neljä päätekijää innovaatiokeskittymän menestykselle olivat edistynyt kotimarkkina, voimakas yritysten välinen kilpailutilanne, osaavan työvoiman saatavuus ja olemassa olevat uusien yritysten syntyä tukevat vakiintuneet veturiyritykset. Porterin näkökulma perustui etupäässä koviin tekijöihin kuten talouteen, työvoimaan ja teknologiaan. Florida: Luovan luokan hakemat edellytykset 2000-luvulla alueiden kilpailuetujen edellytysten tarkastelu on laajentunut teollisista klustereista laveammin ymmärrettyihin innovaatiokeskittymiin ja pehmeät näkökulmat, eli tavoiteltavien osaajien ja kyvykkyyksien, luovan luokan, edellytykset haluamalleen asuinpaikalle ja ympäristölle ovat korostuneet. Luovan luokan tarpeita ja liikkuvuutta on tarkastellut erityisesti Florida. Hän on tuonut esille, että viihtyisä elinympäristö kannustaa ihmisiä luovuuteen ja tuotteliaisuuteen ja luova luokka haluaa asuinalueen, joka tarjoaa vertaistensa seuraa, kulttuuria ja avoimen ilmapiirin. Floridan käsitteistöä sovelletaan EU-alueelle parhaillaan EU-rahoitteisessa ACRE projektissa32, jossa analysoidaan 13 eurooppalaisen kaupungin33 dataa tavoitteena löytää osaavan työvoiman vetovoimatekijät Euroopan kontekstissa. Florida on myös kuvannut alueellisen innovaatiokeskittymän edellytyksiä laajemmin lähinnä Pohjois-Amerikkalaisen aineiston pohjalta. Florida on käyttänyt innovaatiokeskittymän arvioinnissa indikaattorina mm. tuotettujen patenttien määrää, start up yritysten määrää, liikevaihtoa ja niiden luomien työpaikkojen määrää. Lisäksi hän on korostanut menestyneille alueille yhteisiä tekijöitä kuten huippuyliopistoja, high-powered yrityksiä, joustavia työmarkkinoita, pääoman saatavuutta kaupallisten innovaatioiden vaatimuksiin ja listautumisten määrää. Hautamäki: yhteiset valinnat ja kohtalonyhteys Hautamäki on kuvannut maailmanluokan innovaatioiden ekosysteemin luovuutta ja dynaamisuutta voimistavia ja ylläpitäviä tekijöitä seuraavasti 34. huipputason yliopistot ja tutkimuslaitokset tuntuva rahoitus uusille yrityksille ja tutkimushankkeille riittävä varanto osaavaa työvoimaa symbioottinen yhdistelmä isoja vakiintuneita yrityksiä ja uusia yrityksiä 31 Porter (1990) 32 Accommodating Creative Knowledge Competitiveness of European Metropolitan Regions within the Enlarged Union 33 Amsterdam, Barcelona, Birmingham, Budapest, Dublin, Helsinki, Leipzig, Milan, Munich, Poznan, Riga, Sofia ja Toulouse 34 Hautamäki (2008a) 22

25 yritysten erikoistuminen ja yhteistyö paikallisten yritysten tarpeisiin erikoistuneet palveluyritykset riittävä paikallinen markkina uusille innovatiivisille tuotteille globaali verkottuminen muiden innovaatiokeskittymien kanssa kohtalonyhteys eli alueen toimijat näkevät menestyksensä riippuvan koko alueen tulevaisuudesta. Porteriin ja Floridaan verrattuna Hautamäki korostaa erityisesti globaalia verkottumista ja kohtalonyhteyden merkitystä. Kohtalonyhteys voidaan käsittää myös tapana tuoda esille yhteisten valintojen tekemisen tärkeys. Näillä tekijöillä on huomattavasti suurempi merkitys Suomen kaltaisessa pienessä, sivussa sijaitsevassa maassa kuin Pohjois-Amerikan metropoleissa, joihin Porter ja Florida ovat etupäässä suunnanneet tarkastelunsa. Verkottumisen merkitystä ja muotoja kuvataan kappaleessa 5.2. Kaupunkiympäristön ja palveluiden merkitys Hautamäki on korostanut Floridan lailla kaupunkiympäristön merkitystä alueen menestykselle35. Kaupunkiympäristöön kuuluvat palvelut, kulttuuri, asuminen, liikenne ja fyysinen ympäristö ovat tärkeitä osaajien tavoittelussa ja juurtumisessa alueelle. Palvelut tukevat sekä yrityksiä että osaajien tavoittelua. Palvelujärjestelmän tehokkuus ja houkuttelevuus on keskeinen vetovoimatekijä. Kulttuurin merkitystä on kuvattu tarkemmin myöhemmin. Asumisen laatu on keskeinen kilpailutekijä. Monessa kaupungissa asuntojen kohoavat hinnat, kysynnän ja tarjonnan epäsuhta ja asuinympäristöissä tapahtuva segregaatio ja turvallisuuden huononeminen ovat esteitä osaajien tavoittelulle. Asumisen merkitystä ovat korostaneet erityisesti sekä Florida että Hautamäki. Liikenne on keskeinen asuinympäristön viihtyvyystekijä, johon vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelu ja kaupunkirakenteen tiiveys. Työmatkojen pituus, kulkutapamuotojen jakauma ja joukkoliikenteen palvelutaso ovat tärkeitä tekijöitä, mutta myös liikenneturvallisuus sekä melu- ja pienhiukkasongelmat on huomioitava. Asuinympäristön viihtyisyys kokonaisuudessaan koostuu monesta tekijästä; viheralueet ja puistot, liikunta- ja virkistysmahdollisuudet, lähipalvelut, kävelykeskustat, laadukas arkkitehtuuri ja monet muut tekijät korostuvat. Kokonaisvaltayhdyskuntasuunnittelu ja puhdas ympäristö ovat arvossaan. OECD: julkisen sektorin tärkeä rooli OECD:n juuri julkaisemassa vertailututkimuksessa on tarkasteltu seitsemää houkuttelevaa innovaatiokeskittymää OECD-maissa36. Yhteenvetona menestyksen avaintekijöistä tunnistettiin seuraavat: Vahva yhteistyö Tutkimuksen kaupallistaminen 35 Hautamäki (2007) 36 Potter and Miranda (ed.) (2009) 23 22

26 Kriittinen massa osaamispääomaa Taitojen jatkuva kehittäminen ja suuntaaminen uusille alueille Julkisen sektorin vahva sitoutuminen Vahvat kumppanuudet ja johtajuus Korkea elämänlaatu Sosiaalinen pääoma. Vastaavasti menestyksen esteiksi tunnistettiin seuraavat: heikko yrittäjyyskultturi ja tutkimuksen puutteelliset kannusteet, pienten yritysten heikko osallistuminen keskittymän hankkeisiin, siemenrahoituksen puutteellinen saatavuus, osaavan työvoiman huono saatavuus, ruuhkautumisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmat sekä huono politiikka-alueiden välinen koordinaatio. OECD:n analyysissä korostuu julkisen sektorin rooli sekä kumppanuudet ja verkostot Alueellisten innovaatiokeskittymien ydinedellytykset Alueellisten innovaatiokeskittymien ydinedellytysten tunnistamiseksi analysoitiin näkökulmiltaan edellisessä kappaleessa kuvattujen toisiaan täydentävien Porterin, Floridan, OECD:n ja Hautamäen näkökulmien yhtymäkohtia. Porter on keskittynyt perinteisemmän toimialaklusteroitumisen edellytyksiin. Florida on laventanut innovaatiokeskittymän edellytyksiä pehmeisiin tekijöihin erityisesti osaajien tavoittelun näkökulmasta. OECD:n näkökulmassa korostui puolestaan julkisten toimijoiden rooli ja Hautamäellä yhteisten valintojen tärkeys ja mahdollisesti myös Suomen erityispiirteet. Taulukkoon 1 kootut ydinedellytykset korostuivat kaikissa neljässä näkökulmassa. Taulukko 1.. Alueellisten innovaatiokeskittymien ydinedellytykset Ydinedellytys Sosiaalinen ja osaamispääoma Taloudellinen pääoma Yritys- ja innovaatiotoiminnan erikoistuminen ja verkostoituminen Alueen houkuttelevuus Keskeiset osatekijät Riittävä varanto osaavaa työvoimaa, mahdollisuuksia tarjoavat erikoistuneet työmarkkinat Huipputason yliopistot ja tutkimuslaitokset Pääomaa innovaatioille, uusille yrityksille ja tutkimushankkeille Riittävät ja toimivat kotimarkkinat innovaatiokeskittymän näkökulmasta Yritysten ja innovaatiotoiminnan erikoistuminen ja yhteistyöverkostot (ekosysteemi) Erikoistuneet alihankkijat ja palveluntarjoajat (arvoketjukumppanit) Korkea elämänlaatu, viihtyisä elinympäristö Mielenkiintoista on, että Suomessa tärkeäksi edellytykseksi tunnistettu luottamuspääoma ja kyky strategiseen päätöksentekoon eivät nouse ydinedellytyksenä esille tässä kirjallisuusanalyysissä. Tätä varmasti selittää osaltaan se, että pienessä 24

27 maassa resurssien ollessa rajalliset yhteisen näkemyksen löytymisen tärkeys korostuu. OECD:n ja Hautamäen analyyseissä tämä näkökulma on kuitenkin vahvasti esillä. On huomattava, että sekä Porter että Florida pohjaavat analyysinsä etenkin Pohjois-Amerikan toimintaympäristöön, joka on hyvin erilainen Suomeen verrattuna. Edellä kuvatuista ydinedellytyksistä sosiaalista ja osaamispääomaa, taloudellista pääomaa ja yritysten erikoistumista ja yhteistyötä on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Näiden edellytysten taustalla vaikuttavat niin paikalliset kuin globaalit markkinat ja verkostot sekä alueen toimintakulttuuri. Innovaatiokeskittymän kansainvälinen ulottuvuus koskee yleisesti ottaen näitä kaikkia ulottuvuuksia. Kuva 2. Innovaatiokeskittymän ydinedellytykset. Sosiaalinen ja osaamispääoma -Tutkimuslaitokset, yliopistot -Ihmispääoma, brain gain -Yritysten kv. T&K&I-strategiat -Globaalit osaamisverkostot Alueen ominaisuudet Yritysten erikoistuminen ja yhteistyö -Globaali ja alueellinen kysyntä -Tuotannollinen toiminta -Markkina- ja teknologiatarve -Paikallinen ekosysteemi ja globaalit verkostot Taloudellinen pääoma -Tuki ja investoinnit -Globaalit rahoitusmarkkinat -Julkinen rahoitus -Business angels -Riskipääoma Sosiaalinen ja osaamispääoma Osaamisintensiivisen innovaatiokeskittymän toimintaa ylläpitävänä tekijänä voidaan tunnistaa osaamispääomaan ja strategiseen kehittämiseen liittyvät tarpeet. Innovaatiokeskittymän osaamispääoma muodostuu tutkimuslaitoksista, korkeakouluista ja yliopistoista, ihmispääomasta, yritysten kansainvälisistä t&k&i-strategioista sekä globaaleista osaamisverkostoista. 37 Markku Kotilaisen (2009) mukaan innovaatioinfrastruktuuri on kehittyneintä yliopistopaikkakunnilla ja erityisesti siellä, missä on teknillisiä korkeakouluja/ yliopistoja/tiedekuntia. Ne houkuttelevat luokseen muuta tutkimustoimintaa ja 37 Kotilainen (2009) 25 24

28 innovatiivisia yrityksiä. Osaavan työvoiman houkuttelemiseksi ulkomailta alueelle tuleekin tehdä jatkuvasti töitä. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, Dunedinin tekniikkaklusterissa panostettiin viestinnällisiin keinoihin sijoittajien ja osaavien ihmisten houkuttelemiseksi kaupunkiin. Kumppanuus- ja alihankkijaverkostot kansainvälistyivät voimakkaasti.38 OECD:n tutkimuksessa Clusters, Innovation and Entrepreneurship (2009) 39 tärkeänä alueellisena ominaisuutena nähdään houkuttelevat ja työnhakijalle mahdollisuuksia tarjoavat työmarkkinat. Työmarkkinoiden tulisi olla myös paksut ja joustavat, jotta myös työpaikasta toiseen siirtyminen kävisi helposti, mikä osaltaan lisää tiedon liikkuvuutta organisaatiosta toiseen keskittymän sisällä. Liikkuvuus eri tieteenalojen välillä on myös luovan tutkimusympäristön edellytys40. Esimerkiksi Waterloon tietotekniikkaan erikoistuneessa innovaatiokeskittymässä Kanadassa yliopiston ja teollisuuden tiivis yhteistyö pyrkii vastaamaan innovaatiokeskittymän markkinoiden osaamistarpeisiin ja alueella vallitseekin vankka paikallinen osaamisvaranto41. Edellä mainitulla alueen houkuttelevuuden edellytyksellä on huomattava vaikutus ns. brain gain ilmiöön, joka vaikuttaa esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijakoulutettavien halukkuuteen muuttaa alueelle ja mahdollisesti myös jäädä sinne. Esimerkiksi Ranskassa, Grenoblen Minalogic-keskittymässä (mikronanoteknologia) korkeakoulutuksen hyvä kansainvälinen maine houkuttelee alueelle paljon ulkomaalaisia tohtorikoulutettavia (25% ulkomaalaisia). Alueella on jatkuvasti korkeasti koulutettujen ihmisten varanto ja vahva ihmispääoma tutkimuksen ja innovaation osaajien keskittymisen kautta. Sosiaalista pääomaa vahvistaa voimakas yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri myös eri sektoreiden välillä sekä paikallisten yliopistojen ja tutkimusinstituutioiden edistämä julkisen tutkimuksen saatavuus.42 Vielä yhtenä esimerkkinä voi mainita Oxfordshiren innovaatiokeskittymän Britanniassa, missä käsite geography of talent kuvaa alueen vahvaa sosiaalista pääomaa: hyvä sekoitus yrittäjiä yhdessä alueen vahvan yrittäjyyskulttuurin sekä filantropistien, paikallispoliitikkojen ja ammatillisten palvelujen kanssa, jotka yhdessä luovat johtajuutta, näkemystä ja esimerkkejä siitä, mitä voidaan tehdä Taloudellisen pääoman saatavuus ja liikkuvuus Toisena keskeisenä tarpeena on innovaatiokeskittymän toimijoiden pääasiassa yritysten ja tutkimuslaitosten rahoittaminen. Rahoitusta tarvitaan seuraaviin toimintoihin: 38 Fowcs-Williams, Ifor (2009) 39 Potter and Miranda (ed.) (2009) 40 Suomen Akatemia (2009) 41 Wolfe (2009) 42 Potter (2009) 43 Lawton-Smith (2009) 26

29 Innovaatiotoiminta: tutkimus ja sen kaupallistaminen. Tutkimuksen kaupallistaminen voi vaatia isoja investointeja, ja rahoitus voi muodostua merkittäväksi pullonkaulaksi innovaatiokeskittymän kehittymisessä. Lisäksi uusien tuotteiden markkinoille saattaminen on taloudellisesti riskialtista ja yritysten oman t&k&i-rahoituksen lisäksi tarvitaan riskipääomaa. Tuotannollisten investointien tekeminen. Esimerkiksi Grenoblen Minalogic-keskittymässa paikallisviranomaisten sitoutuminen innovaatiokeskittymän kehitykseen sekä julkisen sektorin suuret investoinnit yhdessä paikallisen liike-elämän, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyökumppaneiden kanssa ovat voimakkaasti vaikuttaneet innovaatiokeskittymän kehitykseen ja menestykseen Yritysten erikoistuminen ja yhteistyö Liiketoimintaa innovaatiokeskittymässä luovat suuryritykset, pk-yritykset ja osaamisintensiiviset start-upit. Yritykset jakaantuvat innovaatioita tuottaviin, erikoistuneisiin yrityksiin sekä näitä yrityksiä palveleviin yrityksiin. Innovaatiokeskittymän tuottama lisäarvo näkyy muun muassa innovaatiotoiminnassa, yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä, tuottavuuden kasvussa ja uusien yritysten synnyssä. Tuotokset vastaavat globaaliin ja alueelliseen markkina- ja teknologiatarpeeseen ja kysyntään. Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten väliseen innovaatiotoimintaan vaikuttavat: innovaatiotoiminnan volyymi yhteistyö, yhteistyöhankkeet, uusien kehittämisyhteisöjen syntyminen, t&ktoiminta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rooli tutkimustiedon välittäjinä edellytykset innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamiselle; alueella toimivien tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden sekä yritysten valmiudet hyödyntää t&k&i-rahoitusta välittäjäorganisaatiot yhteistyön ja verkostomaisen innovaatiotoiminnan syntyä katalysoimassa Yritysten erikoistuminen on mainittu alueellisen innovaatiokeskittymän luovuutta ja dynaamisuutta voimistavana ja ylläpitävänä tekijänä. Tiettyyn osaamisalaan erikoistuneissa keskittymissä alueen yritykset ovat erikoistuneet ja toimivat yhteistyössä täydentäen toistensa osaamista. Myös alueella toimivia palveluyrityksiä on erikoistunut paikallisten yritysten tarpeisiin. Alueellinen erikoistuminen perustuu paikallisiin vahvuuksiin, olosuhteisiin, yritysten sijoittumispäätöksiin ja tietoiseen politiikkaan. Globaali työnjako edellyttää, että tuotteet ja tuotantoprosessit pilkotaan osiin, jotka voidaan suorittaa erillään kokonaisuudesta. Yritykset voivat 44 Potter (2009) 26 27

30 erikoistua mm. tietyn osan toimeenpanoon tai pelkkään tuotekehitykseen ja tuotanto on kokonaan ulkoistettu. Tuotantoprosessin pilkkominen edistää (alueiden ja yritysten) keskittymistä ydinosaamiseen.45 Verkostoituminen ja yhteistyö ovat liiketoiminnan perusedellytyksiä globaalissa toimintaympäristössä. Yritysten välisiä suhteita kuvataan tarkemmin luvussa Alueellisten innovaatiokeskittymien edellytysten tietopohja: indikaattorit Alueellisten innovaatiokeskittymien vertailussa haasteeksi nousee riittävä tietopohja. Vertailtaessa eri maiden innovaatiokeskittymiä vertailukelpoista innovaatiokeskittymien edellytyksiä kuvaavaa indikaattoridataa on valmiina vain rajallisesti, sillä kansallisesti kerätty data ei ole välttämättä suoraan vertailukelpoista keskenään. Alla on kuvattu muutamia kansallisia tietolähteitä laajempia indikaattoritiedon tarjoajia. EU:n European Cluster Observatory-palvelu kokoaa yhtenäisesti jäsennettyä alueellista klusteritietoa EU-alueelta46. Tietosisältöä kehitetään paremmin innovaatiokeskittymien laventunutta indikaattoripohjaa vastaavaksi, mutta tällä hetkellä palvelu tarjoaa varsin kapean näkökulman alueellisten innovaatiokeskittymien indikaattoripohjaan. Maailman talousfoorumi on puolestaan kerännyt noin 700 innovaatioiden edellytyksiä kuvaavaa indikaattoria Innovation Heat Map-verkkopalveluun47. Osa indikaattoreista on valtiotason indikaattoreita, jotka ovat kiinnostavia globaalien kilpailuetujen näkökulmasta. Myös hienopiirteisempää dataa on kaupunkitasolla saatavilla kapeammasta määrästä indikaattoreita. Indikaattorit muodostavat kiinnostavan kvantitatiivisen tietopohjan edellytysten tarkastelulle. Indikaattoreiden data on koottu eri lähteistä; lähinnä Maailman talousfoorumin omista tilastoista ja OECD:ltä. Myös EU:n Eurobarometri-dataa, Maailmanpankin dataa ja konsulttitoimistojen ja yksittäisten tutkijoiden julkaisemaa dataa on yhdistetty palvelun aineistoon. Indikaattorit jakautuvat kuuteen kategoriaan, joiden yhteenveto on esitetty taulukossa Vasara et al. (2009)

31 Taulukko 2. Maailman talousfoorumin Innovation Heat Map -indikaattorit 48. Kategoria Indikaattorien määrä Liiketoimintaympäristö markkinat vajaa 50 kpl pääoma/rahoitus yli 30 kpl Kysyntä vain kaksi Eurobarometer indikaattoria *) Makrotalous yli sata kpl Ihmispääoma kulttuuri vajaa 30 kpl demografia vajaa 20 kpl koulutusjärjestelmä noin 100 kpl t&k yli 200 kpl Infrastruktuuri high tech yli 30 kpl fyysinen vajaa 50 kpl Tuotokset indeksit noin 15 kpl tuotokset noin 10 kpl *) attraction to innovation, propensity to use new service Alueellisten innovaatiokeskittymien indikaattorit laajemmassa toimintaympäristössä Seuraavissa kappaleissa edellisessä kappaleessa lyhyesti kuvattuja edellytyksiä kuvaavia indikaattoreita on edelleen jäsennetty suhteessa laajempaan yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön ja sen muutoksiin. Tämä lisätarkastelu on otettu aineistoon mukaan korostaen sitä, että innovaatiokeskittymien kehittyminen ja edellytysten parantaminen ovat aina kiinteässä suhteessa laajempaan yhteiskunnan ja toimintaympäristön kehittymiseen. On perusteltua katsoa edellytyksiä myös laajemman toimintaympäristön kontekstissa. Poliittinen toimintaympäristö Innovaatiokeskittymien kehittymisen kannalta tärkeitä reunaehtoja poliittisessa toimintaympäristössä ovat perusedellytyksiin kuuluvat lainsäädäntöön ja yhteiskunnan vakauteen liittyvät asiat, rikollisuuden ja korruption määrä, yhteiskunnan turvallisuus, yhdentyminen sekä kansainväliset sopimukset. Myös perusinfrastruktuuri liittyy poliittiseen toimintaympäristöön, mutta infrastruktuurin vaikutuksia on pohdittu laajemmin teknologisen toimintaympäristön yhteydessä. Poliittisessa toimintaympäristössä alueellisten innovaatiokeskittymien kannalta olennaisia politiikka-alueita ovat innovaatiopolitiikka49, koulutus-50 ja työvoimapolitiikka, elinkeinopolitiikka, talouspolitiikka sekä alue- ja kaupunkipolitiikka. Alueellisten innovaatiokeskittymien poliittisiin tukitoimiin kuuluvat esimerkiksi talouspoliittiset keinot (esim. veronkevennykset) sekä elinkeino- ja innovaatiopoliittiset keinot (suorat investoinnit, tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen). Koulutuspolitiikalla varmistetaan osaavan työvoiman saanti. Koulutuspolitiikassa on tärkeää Innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan tässä laajasti tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa siten kuin se esimerkiksi Suomessa innovaatiopoliittisen selonteon mukaisesti tulkitaan. On huomattava, että eri maissa innovaatiopolitiikan sisällöt ja tulkinnat osin vaihtelevat ja laaja-alainen innovaatiopoliittinen ajattelu on osin vasta kehittymässä. 50 erityisesti korkeakoulutuksen osalta 28 29

32 synkronointi innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kanssa sekä innovaatiokeskittymien tulevaisuuden tarpeiden ennakointi. Työvoimapolitiikka on tärkeää erityisesti mahdollisuuksia tarjoavien ja houkuttelevien työmarkkinoiden kannalta. Joustavat työmarkkinat kuuluvat myös innovaatiokeskittymien keskeisiin edellytyksiin. Alue- ja kaupunkipolitiikan nivominen kansallisen politiikan muihin alueisiin, kuten innovaatiopolitiikkaan, elinkeinopolitiikkaan ja koulutuspolitiikkaan on tärkeää innovaatiokeskittymien kannalta. Aluepoliittisilla toimenpiteillä voidaan edistää innovaatiokeskittymän kehittymistä. Toisaalta aluepoliittiset toimenpiteet voivat myös haitata maailmanluokan innovaatiokeskittymien syntyä, mikäli resursseja suunnataan pois niiltä alueilta joilla olisi parhaat lähtöedellytykset ja ohjataan tuet alueille, joilla on heikommat edellytykset51. Politiikka-alueiden yhteennivomiseksi tarvitaan jaettu näkemys ja yhteiset panostukset alueiden kehittämisessä. Euroopassa EU-politiikka korostuu tärkeänä näkökulmana. Lissabonin strategia, rakennerahasto-ohjelmat ja puiteohjelmat tukevat alueellisten innovaatiokeskittymien kehittymistä ja ohjaavat kansallista päätöksentekoa. Maailman talousfoorumi on kuvannut Innovation heat map -palvelussaan poliittisen toimintaympäristön vaikutusta innovaatioiden syntymiseen yli sadalla indikaattorilla. Makrotaloutta kuvaavia indikaattoreita on yli sata, infrastruktuuria kuvaavia noin 80. Infrastruktuuria kuvaavat indikaattorit on käsitelty myöhemmin teknologisen toimintaympäristön yhteydessä. Makrotalouden indikaattorit ovat varsin kattavia, mutta eri politiikan alojen sekä alueellisten, kansallisten ja ylikansallisten politiikka-alueiden tavoitteiden yhdensuuntaisuuden tunnistamisessa on tietoaukkoja. Taloudellinen toimintaympäristö Vakaa kansantalous ja toimivat markkinat kuuluvat innovaatiokeskittymän perusedellytyksiin. Alueellisten innovaatiokeskittymien kehittymistä tukevat toimivat rahoitusmarkkinat sekä toimivat ja edistykselliset kotimarkkinat. Julkisen tuen ja riskirahoituksen hyvä saatavuus tukevat uusien innovaatioiden kehitystä, uusien yritysten käynnistymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Tärkeä osa rahoitusmarkkinoita ja taloudellisen toimintaympäristön dynamiikkaa ovat ulkomaiset investoinnit (Foreign Direct Investments FDI). Houkutteleva kotimarkkina muodostuu riittävästä määrästä potentiaalisia asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan käyttöön uusia innovaatioita (edelläkävijät, lead users). Esimerkiksi EU:n eurobarometrissa mitataan kysyntäpuolen indikaattoreina maakohtaisesti sitä, kuinka houkuttelevina innovaatioita yleisesti pidetään ja kuinka helposti uusia palveluita ollaan valmiita ottamaan käyttöön. Nämä asiat kytkeytyvät läheisesti myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaympäristöön, joita kuvataan myöhemmin. Houkuttelevan kotimarkkinan syntyä voidaan stimuloida myös poliittisin toimenpitein. Esimerkiksi Euroopan Unionin edelläkävijämarkkina-aloitteessa pyritään sääntelyä ja standardointia kehittämällä, julkisia 51 Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi, 30

33 hankintoja hyödyntämällä ja muita julkisen sektorin interventioita hyödyntämällä (esim. informaatio-ohjaus ja koulutus) kehittämään edelläkävijämarkkinoita kuudella eri sovellusalueella, joilla nähdään merkittävää potentiaalia52. Myös asiakkaiden ostovoimalla on merkitystä houkuttelevan kotimarkkinan synnyssä, vaikka bottom-up pyramid-ajattelun myötä on herätty huomaamaan myös ostovoimaltaan heikompien asiakassegmenttien mahdollisuudet. Tärkeä osa toimivia kotimarkkinoita on myös yritysten keskeiset markkinat. Arvoketjujen ja -verkostojen monimutkaistuessa ja globaalin työnjaon korostuessa tarvitaan erikoistuneita yrityksiä, jotka tarjoavat toisilleen palveluita ja toimivat yhteistyössä. Tarvitaan symbioottinen yhdistelmä isoja vakiintuneita yrityksiä ja uusia yrityksiä, paikallisten yritysten tarpeisiin erikoistuneita palveluyrityksiä ja yritysten erikoistumista ja yhteistyötä53. Luonnollisesti myös talouskehityksellä on vaikutusta alueellisten innovaatiokeskittymien edellytyksiin. Tämänhetkinen maailmanlaajuinen taantuma heikentää innovaatiokeskittymien edellytyksiä. Erityisen haitallista on, mikäli paikallinen talouskehitys on merkittävästi yleistä talouskehitystä heikompaa merkittävän ajanjakson ajan. Tällöin innovaatiokeskittymän uhkana on menettää toimijoita paremman taloustilanteen alueille ja keskittymille. Toisaalta kehittyvien maiden kasvavat kansantaloudet ovat dynamiikaltaan kiinnostava toimintaympäristö kehittyville innovaatiokeskittymille. Tämä asettaa merkittävän uudistumishaasteen teollisuusmaiden innovaatiokeskittymille. Taloudellisen toimintaympäristön osalta on huomioitava myös markkinoiden toimivuutta rajoittavat tekijät, kuten kilpailurajoitukset. Maailman talousfoorumi on kuvannut Innovation heat map -palvelussaan taloudellisen toimintaympäristön vaikutusta innovaatioiden syntymiseen yli sadalla indikaattorilla. Näistä liiketoimintaympäristöön liittyy markkinoiden ja pääoman ja rahoituksen indikaattorit (yhteensä 80 kpl, esim. Markkinoiden kv kytkökset, aloittavat yritykset, yrittäjyys, työmarkkinat, klusteroituminen, VC, FDI, IPO, M&A) sekä osittain makrotalouden yli sata indikaattoria. Kysyntää kuvaa vain kaksi Eurobarometer indikaattoria. Tietoaukkoja onkin erityisesti kysynnän ymmärtämisessä sekä yritysten yhteistyön ja verkottumisen indikaattoripohjassa. Sosiaalinen toimintaympäristö Sosiaalisen toimintaympäristön avaintekijä alueellisten innovaatiokeskittymien näkökulmasta on osaavan työvoiman saatavuus. Osaamisen tulee olla riittävän korkeatasoista (maailmanluokkaa) ja oikein kohdennettua innovaatiokeskittymän tarpeiden näkökulmasta. Tämä edellyttää koulutus- ja innovaatiotoimijoiden yhteistä tarpeiden ennakointia, sillä koulutuksen kautta muutettavan osaamisfokuksen aikajänne on melko pitkä. Perinteisten kovien osaamisten, kuten teknologia- ja liiketoimintaosaamisen rinnalla tarpeina korostuvat pehmeämmät osaamiset, kuten yhteistyö- ja verkottumisosaaminen, kulttuurien osaaminen ja muotoilu. Tärkeää on myös 52 Lead market initiative LMI. kts. esim. Edler et al. (2009), European Commission (2009) 53 Hautamäki (2007) 30 31

34 osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessa, eli väestön ikärakenne, muuttoliike ja syntyvyys. Osaamisen kehittymiseksi tarvitaan luonnollisesti myös huipputason yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Maailmanluokan osaajia on myös pystyttävä houkuttelemaan alueelle erityisesti innovaatiokeskittymän kasvaessa ja päästessä kypsään vaiheeseen. Tällöin korostuu sosiaalisen toimintaympäristön tekijänä myös suvaitsevuus54. Kansainvälisten osaajien tavoittelussa ja osaajien riittävyyden varmistamisessa eri alueilla on omat haasteensa55. Japanissa ja Länsi-Euroopassa väestön ikääntyminen ja poistuminen työmarkkinoilta kasvattaa merkittävästi osaajien tarvetta. Pohjois-Amerikassa haasteena on kyetä korvaamaan erikoisosaamista omaavat maahanmuuttajat, jotka palaavat kotimaahansa. Kasvavissa Aasian talouksissa haasteena on kouluttaa väestöstä suurempi osuus maailmanluokan osaajiksi. Osaajien tavoittelussa sosiaalisen toimintaympäristön houkuttelevuus on tärkeää. Esimerkiksi toimivat päiväkoti-, koulu-, sosiaali- ja terveyspalvelut ja elämänlaatu vaikuttavat osaajien sijoittumiseen. Sosiaalisessa toimintaympäristössä korostuvat myös tekijät, jotka vaikuttavat innovaatiokeskittymän kotimarkkinoiden houkuttelevuuteen. Tällaisia tekijöitä ovat mm. arvot ja kulutuskäyttäytyminen. Käyttäjälähtöisen innovoinnin kehittyessä innovaatiokeskittymän sosiaalisen toimintaympäristön merkitys kasvaa. Test bed- ja living lab- toimintamalleissa alueen sosiaalinen toimintaympäristö on aivan keskeinen sijoittumistekijä. Maailman talousfoorumi on kuvannut Innovation heat map -palvelussaan sosiaalisen toimintaympäristön vaikutusta innovaatioiden syntymiseen yli kolmellasadalla indikaattorilla. Näistä 20 on demografisia, 100 koskee koulutusjärjestelmää ja 200 t&k-toimintaa. Demografian, koulutuksen ja t&k-toiminnan osalta tietopohja on varsin hyvä, mutta sosiaalisen toimintaympäristön uudempien painotusten, kuten kuluttajakäyttäytymisen osalta on vielä tietoaukkoja. Teknologinen toimintaympäristö Teknologisen toimintaympäristön selkärankana on yhteiskunnan toiminnan tekninen infrastruktuuri. Innovaatiokeskittymän perusedellytyksiin kuuluvat informaatio- ja tietoliikenteen infrastruktuuri sekä liikenneyhteydet ja saavutettavuus. ICT voi mahdollistaa myös saavutettavuudeltaan heikompien alueiden kehittymisen esimerkiksi verkkokauppaa ja virtuaalimaailman mahdollisuuksia hyödyntämällä. Innovaatiokeskittymän kehittymisessä teknologiset kehittämisalustat ovat osa alusta-ajattelua (platform policy). Infrastruktuurin teknologinen edistyneisyys luo myös kiinnostavan kotimarkkinan monille infrastruktuurin kehittymiseen kytkeytyville aloille. Kehittynyt energiajärjestelmä esimerkiksi mahdollistaa uusien energia-alan innovaatioiden käyttöönoton kotimarkkinoilla. Laajemminkin alueen edelläkävijyys eri teknologioiden 54 mm. Florida on korostanut suvaitsevaisuuden merkitystä osaajien tavoittelussa. 55 Andonian et al. (2009) 32

35 käyttöönotossa luo mahdollisuuksia innovaatiokeskittymän kehittymiselle. Esimerkiksi bio- ja nanoteknologioita ensimmäisenä käyttöönottavat yritykset houkuttelevat alan innovaatiotoimintaa. Teknologioiden käyttöönoton edelläkävijäalueille voidaan muodostaa käyttäjälähtöisiä innovointiympäristöjä, esimerkiksi test bed-ympäristöjä. Toisaalta kiinnostavia ovat myös kehittyvät alueet, joiden ostovoima ja infrastruktuuri ovat heikkoja, mutta väestö suuri. Tällöin voidaan ottaa käyttöön bottom-up pyramid-ajattelun hengessä kustannustehokkaita uusia innovaatioita, jotka parantavat elämänlaatua. Maailman talousfoorumi on kuvannut Innovation heat map -palvelussaan teknologisen toimintaympäristön vaikutusta innovaatioiden syntymiseen noin 80 indikaattorilla. Näistä 30 koskee high tech infrastruktuuria ja 50 fyysistä infrastruktuuria. Ekologinen toimintaympäristö Luonnonvaroihin tukeutuvat alat ja niiden innovaatiokeskittymät asettuvat usein resurssien läheisyyteen. Metsä- ja biomassavarojen lisäksi muita tärkeitä ja tulevaisuudessa yhä enemmän korostuvia luonnonvaroja ovat vesivarat sekä uusiutuvat ja ilmaisenergiat (vesivoima, tuulivoima, aurinkovoima, geoterminen energia), joiden saatavuus tulevaisuudessa yhä vahvemmin ohjaa liiketoiminnan sijoittumista. Kioton ilmastosopimuksen jälkeen voimaan astuva uusi sopimuskausi asettanee liiketoiminnalle ja innovaatiotoiminnalle vahvat reunaehdot. On myös nähtävissä, että ekologisen toimintaympäristön rajoitteet muodostavat globalisaation vastavoiman, joka voi kääntää kehitystä osin lokalisaation suuntaan. Ekologisessa toimintaympäristössä etäisyys rannikosta on voimakas sijoittumistekijä. Kaupungit ovat perinteisesti keskittyneet rannikkoalueille. Vientiyrityksille rannikkosijainti mahdollistaa tehokkaat kuljetukset vientimarkkinoille. Esimerkiksi Kiinassa vuonna 2005 rannikkoprovinssit tuottivat yli puolet maan kansantuotteesta, vaikka ne kattavat alle viidenneksen maa-alasta56. Nykyään yhä keskeisempi ekologisen toimintaympäristön tekijä on kasvavat ympäristöongelmat. Ilmastomuutos, luonnonvarojen riittävyysongelmat, jäteongelmat, ympäristön saastuminen ja kemikalisoituminen ja ekosysteemipalveluiden heikentyminen luovat kysyntää clean tech-sektorille ja luovat kotimarkkinoita clean tech-alan innovaatiokeskittymille. Puhdas luonto ja toimiva ympäristöhallinto ovat myös luovan luokan houkuttelevuustekijöitä. Viihtyisä ympäristö ja houkutteleva yhdyskunta ovat osa hyvää elämänlaatua, joka on edellisissä kappaleissa tunnistettu yhdeksi houkuttelevan innovaatiokeskittymän ydinedellytyksistä. Maailman talousfoorumi on kuvannut Innovation heat map -palvelussaan ekologisen toimintaympäristön vaikutusta innovaatioiden syntymiseen vain muutamalla kymmenellä indikaattorilla osana fyysisen infrastruktuurin indikaattorijoukkoa (50 56 World Development Report 2009: Reshaping Economic Geography. World Bank

36 kpl). Ekologisen toimintaympäristön avainindikaattoreiden osalta onkin nojauduttava muihin tietolähteisiin. Esimerkiksi WRI:n Earth Resources Database tarjoaa kattavan näkökulman keskeisistä indikaattoreista ympäristön globaaliin tilaan57. Kulttuurinen toimintaympäristö Kulttuurisen toimintaympäristön vaikutus alueellisiin innovaatiokeskittymiin on kasvava ja moniulotteinen. Laadukkaat kulttuuripalvelut ja vilkas kulttuurielämä lisäävät alueiden houkuttelevuutta erityisesti parhaiden osaajien, luovan luokan houkuttelemisessa58. Parhaiden osaajien tavoittelu globaalilla tasolla vaatii myös avointa suhtautumista eri kulttuureihin ja kulttuurien väliseen yhteistyöhön ja rinnakkaiseloon sekä laajemminkin hyvää kulttuurista pääomaa. Kulttuuriseen pääomaan kuuluvat arvot ja asenteet, yhteisvastuu ja yhteisöllisyys, luottamus ja yhteistyö sekä sivistys59. Nämä kaikki ovat myös yhteistyön ja verkottumisen kannalta olennaisia tekijöitä. Toisaalta luovat alat ja kulttuuri ovat enenevissä määrin tärkeitä innovaatioiden ja elinkeinoelämän kannalta. Maailmanlaajuisesti luovien alojen kansainvälinen kauppa ( luova talous ) kasvoi vuosien välillä vuosittain 8,7 % 60. Luova talous tarkoittaa luovuutta hyödyntäviä toimialoja (esim. design ja kulttuurialat). Lisäksi uudet innovaatiot liittyvät yhä useammin palveluihin, jolloin kulttuuritekijöiden huomioiminen on tärkeää palveluiden kehittämisessä ja kohdentamisessa eri markkinoille. Kulttuurinen toimintaympäristö vaikuttaa monella tavoin välillisesti elinkeinoelämän ja innovaatiokeskittymien edellytyksiin. Maailman talousfoorumi on kuvannut Innovation heat map -palvelussaan kulttuurin vaikutusta innovaatioiden syntymiseen noin kolmellakymmenellä indikaattorilla osana ihmispääomaa kuvaavaa indikaattorijoukkoa (human capital)61. Yhteiskunnan ja yritysten kulttuuria kuvaavia indikaattoreita ovat mm. yhteiskunnan tasa-arvoisuus, yritysten eettisyys, korruption ja nepotismin määrä, vapaaehtoistyön ja hyväntekeväisyyden määrä, naisten työllistyminen yksityiselle sektorille sekä miesten ja naisten palkkaepätasaarvo. Lisäksi väestötason kulttuurisia indikaattoreita ovat onnellisuus, individualismi, yhteistyökyky, riskinottohalukkuus, epävarmuudensietokyky, väestön luottamus poliitikoihin sekä eriarvoisuuden hyväksyminen (Power Distance Index PDI). Kulttuurisen toimintaympäristön osalta indikaattoripohjassa on vielä tietoaukkoja, sillä kulttuurisen toimintaympäristön merkitys innovaatiokeskittymille on uusi tutkimusalue. Geneerisiä indikaattoreita on myös haastavaa hahmottaa, sillä juuri erilaisuus, kulttuurien monimuotoisuus ja luova muutos ovat tämän alueen luonteeseen kuuluvia kts. esim. Florida 59 Hautamäki (2008) 60 United Nations (2008). 61 Innovation heat map, World Economic Forum

37 5.3 Ylläpitävät toiminnot, toimijat ja organisointi Alueellisen innovaatiokeskittymän toimintaa ja organisointia voidaan tarkastella monin eri tavoin tulkitsijan näkökulmasta riippuen62. Kaikissa tarkastelutavoissa nousevat esille innovaatiokeskittymän ydinedellytykset tai toiminnot, jotka kuvattiin kappaleessa 5.2.3: sosiaalinen ja osaamispääoma, taloudellinen pääoma sekä yritysten erikoistuminen ja yhteistyö. Innovaatiokeskittymän toimintojen organisointia voidaan havainnollistaa myös alueellisen innovaatioympäristön mallin logiikan avulla. Malli tarkastelee innovaatiokeskittymän vaikutuksia koko ympäröivään yhteiskuntaan. Ajatuksena mallissa on, että panokset (osaamispääoma, infrastruktuuri, tuotantoresurssit, yritykset) vahvistavat alueellisen keskittymisen edellytyksiä (tiedon kasaantuminen, kriittinen massa, synergiaedut, klusteroituminen) ja kilpailukykyä. Innovaatiokeskittymän tuotokset näkyvät muun muassa innovaatiotoiminnassa, yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä, tuottavuuden kasvussa ja uusien yritysten synnyssä. Tämä vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen ja ympäröivään yhteiskuntaan.63 Alueellinen innovaatiokeskittymä ilmentää taloudellisen toiminnan kasaantumista. Edellytyksiä tälle ovat mm. yritysten suurtuotannon edut, laajat markkinat sekä laajat ja monipuoliset välituote- ja työmarkkinat. Edellytyksiä käsiteltiin laajemmin kappaleessa 5.1. Kun jollakin alueella positiivinen kierre on päässyt vauhtiin, sillä on myös taipumus voimistaa itseään. 64 Alueen/kaupungin/innovaatiokeskittymän kehittymisessä kilpailukykyiseksi toimijaksi globaalissa taloudessa vaikuttavat Hautamäen (2009) mukaan myös luovuus ja kulttuuri, julkiset palvelut, asuminen, julkinen tila sekä logistiikka. Näiden ulottuvuuksien kehittämisellä tulisi pyrkiä kahteen perustavoitteeseen, jotka toimivat innovaatiokeskittymän menestyksen avaimina elämisen laatu ja yrittäjyys. Korkeaan elämisen laatuun vaikuttavat erityisesti kulttuuri, asuminen, julkinen tila ja palvelut. Hyviä edellytyksiä yrittäjyydelle ja liiketoiminnalle luovat mm. innovaatioympäristö, julkiset palvelut ja liikenne ja näitä on kuvattu tarkemmin luvussa Innovaatiokeskittymän toimijat ja verkostoituminen Innovaatiokeskittymän ydintoimijoihin voidaan laskea yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut, palveluntarjoajat sekä julkisen sektorin toimijat (ks. kuva 3). Kuvassa esitetty toimijakenttä voidaan nähdä myös yhtenä mukaeltuna näkemyksenä ns. triple helix -mallista. Seuraavassa on lyhyesti esitelty innovaatiokeskittymän toimijat ja niiden rooli innovaatioympäristössä. 62 Koskenlinna et al. (2005), Kotilainen (toim.) (2009). 63 Kotilainen (toim.) (2009) 64 Kotilainen (toim.) (2009) 65 Hautamäki (2009) 35 34

38 Kuva 3. Innovaatioympäristön toimijat 66 Markkinat Kysyntä, elinkeinoelämä, asiakkaat, kuluttajat, yhteiskunta Välittäjäorganisaatiot Julkiset toimijat: rahoittajat ja palveluntarjoajat Yksityiset rahoittajat: pankit, pääomasijoittajat Isot yritykset Yritykset Yritykset toimivat innovaatiokeskittymässä erityisesti tiedon käyttäjinä, mutta myös tutkimustiedon tuottajina. Innovaatioita luovilla yrityksillä on usein omaa t&k&itoimintaa. Yritykset myös siirtävät osaamistaan ja teknologiaansa (jota ne eivät itse pysty suoraan hyödyntämään tai siirtämään tuotantoon) toisiin yrityksiin mm. yhteistyöhankkeiden, alihankinnan tai lisensoinnin kautta. Globaaleilla suuryrityksillä on merkittävä rooli innovaatioiden luomisessa ja viemisessä globaaleille markkinoille. Niillä on käytettävissään tehokkaat viestintäkanavat, joiden avulla tieto saadaan levitettyä maailmalle nopeasti.67 Innovaatiokeskittymä lisää yritysten sitoutumista yhteiseen visioon. Yritysten innovatiivinen toiminta keskittymässä erikoistuu muutamalle vahvuusalueelle, jossa on huippuluokan osaamista ja tutkimustoimintaa.68 Innovaatiokeskittymä saattaa olla muodostunut tietyn alan suuryritysten ympärille, jolloin yritykset omalla tuottavuudellaan ja tutkimustoiminnallaan ovat houkutelleet alueelle muita alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Esimerkkinä voi mainita Solar Tech Valley Thalheimin Saksassa, missä aurinkoenergiateknologia-alan yritykset ovat muodostaneet klusterin Q-Cells-nimisen yrityksen ympärille. Enti- Koulutus (ml. Tutkijakoulutus) Korkeakoulut, Tutkimus yliopistot -laitokset Osaamisintensiiviset start-upit Pkyritykset Toimintakulttuuri (Säädösmaailma: lait ja regulaatiot, innovaatiopolitiikka, kilpailupolitiikka, IPR:t, standardit, normit) 66 Mukailtu Koskenlinnan (2005) Innovaatioympäristökuvasta teoksessa Koskenlinna et al. (2005). 67 Hirshfeld and Schmid (2005) 68 Hautamäki (2008b) 36

39 sestä teollisesta jätemaasta on kehittynyt aurinkoenergiateknologian keskus lupaavin tulevaisuudennäkymin.69 Toisaalta on alueita, joilla tietyn alan huippututkimus on houkutellut alueelle kansainvälisiä suuryrityksiä kuten Itävallassa Wienin bioteknologiaklusterissa. Kaupungissa sijaitsee 5 yliopistoa, useita sairaaloita sekä julkisia ja yritysten tutkimuslaboratorioita, jotka takaavat erinomaisen tiedejärjestelmän ja tutkimusmahdollisuudet. Alueella sijaitsee kuusi ulkomaisten suurten lääkeyhtiöiden tytäryhtiötä ja niiden tutkimuskeskukset70. Toinen vastaava esimerkki löytyy Etelä-Ruotsin ja Kööpenhaminan alueen Medicon Valleystä, jossa menestyksekkäät yliopistot lääketieteen, kemian ja biologian aloilla ovat edesauttaneet suurten lääkealan sijoittumista alueelle ja lääkealan klusterin kehittymistä.71 Innovaatiotoiminnan rahoittajat Innovaatiotoimintaa rahoittavat sekä julkiset että yksityiset tahot. Yksityisillä rahoitusmarkkinoilla toimivat pankit, rahoitusyhtiöt ja pääomasijoittajat (VC-rahoitus ja business angels). Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyttä kuvataan mm. Maailman talousfoorumin kilpailukykyindeksin osiossa Financial market sophistication 72. Vuoden raportissa Suomi sijoittui tässä osiossa seitsemänneksi Hong Kongin, Singaporen, Uuden Seelannin, Australian, Etelä-Afrikan ja Malesian jälkeen. Myös venture capital-rahoituksen saatavuudessa Suomi sijoittui kuudenneksi73. Kun katsotaan puolestaan tehtyjen venture capital-sijoitusten määriä, on Yhdysvallat selkeästi omaa luokkaansa. Vuonna 2009 Yhdysvaltoihin kohdistui 72 % maailman pääomasijoituksista, kun Euroopan osuus oli 15 %, Kiinan 6 %, Israelin 3 % ja Intian 2 %74. Nämä tilastot eivät kuitenkaan erittele tehtyjä sijoituksia yrityksen vaiheen ja innovaatiointensiivisyyden mukaan, joten lukuja voidaan pitää vain yleisenä indikaationa aktiivisista yksityisistä rahoitusmarkkinoista, jotka ovat edellytys myös kasvuyritysten ja innovaatiotoiminnan rahoitukselle. Globaalit rahoitusmarkkinat mahdollistavat entistä helpommin ulkomaisten sijoitusten tavoittelun alueelle. Sijoituksina on edellä kuvatun pääomasijoittamisen ja business angels-toiminnan lisäksi huomioitava myös ulkomaisten yritysten investoinnit ja etabloituminen kohdemaahan eli FDI-toiminta (Foreign Direct Investments). Globaalisti FDI-sijoitusten määrässä Suomi ei ole menestynyt yhtä hyvin kuin edellä kuvatuissa rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristön vertailuissa. Vuoden 2008 vertailussa Suomi oli sijalla FDI-sijoitusten tilaston kärjessä ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Hong Kong, Ranska, Saksa ja Kiina. 69 Solar Tech Valley Thalheim : A lighthouse powered with energy of the future. European Commission > Regional Policy > Projects > Solar Tech Valley Thalheim : A lighthouse powered with energy of the future. www-muodossa: LL&obj=ALL&per=2&defL=EN 70 Tödtling and Trippl (2009) 71 Asheim et al. (2009) 72 Global Competitiveness Report , World Economic Forum. 73 Tätä osiota arvioitiin Maailman talousfoorumin kunkin maan yritysjohtajille teettämällä kyselyllä. 74 DowJones Venture Source CIA World Factbook

40 Julkisella innovaatiotoiminnan rahoituksella tuetaan yhteiskunnallisesti tärkeiksi nähtyjä innovaatiotoiminnan hankkeita ja stimuloidaan yritysten innovaatiotoimintaa. Julkinen innovaatiotoiminnan rahoitus koostuu tutkimuslaitoksille ja yliopistoille suunnatuista tuista sekä yrityksille suunnatuista suorista tuista ja lainoista. Innovaatiotoiminnan tuet ovat yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoelämän tuista OECD-maissa76. Kuitenkin vuonna 2008 vain noin 28 % innovaatiotoiminnan rahoituksesta OECD-maissa oli julkista, eli yksityinen rahoitus on selkeästi suurin innovaatiotoiminnan rahoituslähde77. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on keskimääräistä OECD-maata hiukan pienempi, samaa luokkaa kuin Kiinassa. Innovaatiotoiminnan verohelpotukset ovat myös yleinen välillinen tapa tukea yritysten t&ktoimintaa OECD-maissa. Palveluntarjoajat ja välittäjäorganisaatiot 78 Klusterialoitteet ovat organisoituja pyrkimyksiä edistää innovaatiokeskittymän kilpailukykyä alueella ja sitouttaa yksityisiä yrityksiä, julkisia tahoja ja akateemisia instituutioita alueelliseen ja sektoraaliseen järjestelmää79. Aloitteet noudattelevat innovaatiokeskittymän politiikkaa ja bottom-up-lähestymistapaa. Aloitteita hallinnoivat yhä useammin nk. klusteri- tai välittäjäorganisaatiot ja niitä on useammin erikoistuneissa klustereissa. Klusterialoitteet ovat usein hallituksen ja teollisuuden välisiä julkis-yksityisiä (public-private) kumppanuuksia ja myös niiden rahoittamia. Julkinen rahoitus usein vähenee klusterialoitteen saadessa jalansijaa ja verkostoja, jolloin rahoitus voidaan korvata jäsenmaksuilla, sponsoreiden avulla ja muilla maksuilla.80 Public-private-kumppanuudet varmistavat koordinoidun ja kokonaisvaltaisen poliittisen strategian innovaatiokeskittymän kehittämiseksi ja sen tarpeiden tyydyttämiseksi81. Välittäjäorganisaatio voi olla oma organisaationsa tai kuvata jonkin organisaation (tai sen osan) roolia tai toiminnan tavoitetta. Välittäjäorganisaatio voi toimia (1) tiedon käyttäjien (yritykset) ja tiedon tuottajien (tutkimus); (2) julkisen sektorin ja yritysten; sekä (3) pienten ja suurten yritysten välillä. Välittäjäorganisaatio voi joko toimia tiedon välittäjänä tiedon tuottajilta tiedon hyödyntäjille tai toimia innovaatiotoiminnan katalysaattorina alueen dynamiikkaan vaikuttaen82. Välittäjäorganisaatio voi olla voittoa tuottamaton yhdistys, yliopisto tai julkinen toimija esimerkiksi teknologiakeskus, tiedepuisto, yrityshautomo, alueellinen kehittämisyhtiö, teknologiansiirtoyhtiö tai yliopistojen tai tutkimuslaitosten innovaatiopalveluyksikkö 76 Takalo (2009). 77 OECD statistics Välittäjäorganisaatioiden haasteita Suomessa on monipuolisesti tarkasteltu Markus Koskenlinnan (2004) artikkelissa Välittäjäorganisaatiot Suomessa rakenteelliset haasteet. www-muodossa: ktmjur.nsf/all/99396c0681e1603ec2256f4f002cb9b2/$file/koskenlinnan%20raportti.pdf. Tässä kirjallisuustutkimuksessa keskitymme kuitenkin kansainvälisiin esimerkkeihin ja toimintatapojen kuvauksiin. 79 Sölvell, Lindqvist and Ketels (2003), Andersson et al. (2004) määrittelevät klusterialoitteen conscious actions taken by various actors to create or strengthen clusters. 80 Andersson et al. (2004) 81 Potter and Miranda (ed.) (2009) 82 Smedlund et al. (2005). 38

41 ts. organisaatio, jonka rooli on välittää osaamista tiedontuottajilta potentiaalisille tiedon hyödyntäjille83. Välittäjäorganisaatiot tarjoavat erityisesti pk-yrityksille liike-elämän tukipalveluita (vrt. yrityshautomot)84. Välittäjäorganisaatioiden rooliin voi kuulua esimerkiksi: Verkottumista tukevien palvelujen tarjoaminen, mm. Klusterin elähdyttäminen yhteistyötä ja tiedonvaihtoa lisäämällä (kumppanuuksien etsintä ja identifiointi, yhteyksien luominen) Liiketoimintaa tukevan tiedonvaihdon edistäminen (seminaarit, työpajat, konferenssit, web-sivustot) Dynaamisen dialogin luominen teollisuuden, tieteellisen yhteisön ja hallitusviranomaisten välillä Erilaisten asiantuntijapalveluiden tarjoaminen innovaatioprosessin käyttöön sen eri vaiheissa Koulutusohjelmien järjestäminen osaamisen parantamiseksi Neuvonta, konsultointi- ja tukipalveluiden tarjoaminen (rahoitus, projektien hankkiminen, IPR, kansainvälistyminen) keskittymän yrityksille Markkinoiden kartoittaminen, markkinatutkimus, teknisen osaamisen kartoitus Kaupallisen yhteistyön helpottaminen klusterin toimijoiden välillä.85 Alla on muutamia esimerkkejä välittäjäorganisaatioista. Vastaavia välittäjäorganisaatioita löytyy paljon kaikista teollisuusmaista, alla esitettyjen lisäksi esimerkkinä voi mainita Itävallassa toimivan Clusterland Upper Austria86 ja Alankomaiden Amsterdam Innovation Motor87. Esimerkki: University of Wisconsin välittäjäorganisaatio Madisonin (USA) high-tech-klusterin keskeisimpänä toimijana voidaan tunnistaa University of Wisconsin. Yliopisto pyrkii voimakkaasti edistämään tutkimuksen kaupallistamista, lisensointia ja teknologian siirtoa yliopistosta teollisuudelle. Yliopistolla toimii useita yrityshautomoita, yliopistosta riippumaton teknologian siirtotoimisto tärkeissä sivurooleissa sekä mm. business school liike-elämän taitojen opettamiseksi. Yliopisto toimii myös linkkinä pääomasijoittajiin ja teollisuuteen, stimuloi spin-offien perustamista sekä auttaa markkinoiden tunnistamisessa uusille tuotteille. Alueen yrityksistä puolilla on kytkös yliopistoon. *) *) Kenney et al. (2009) 83 Konttinen et al. (2009) 84 European Union (2006) 85 PRO INNO Europe Paper No. 9 The concept of Clusters and Cluster policies and their role for competitiveness and innovation: Main Statistical Results and Lessons learned. www-muodossa: uploaded_documents/ _deliverable_en_web.pdf ; Koskenlinna (toim.) (2005); Konttinen et al (2009)

42 Esimerkki: The Greater Peterborough Innovation Cluster, Ontario, Kanada The Greater Peterborough Innovation Cluster on voittoa tuottamaton organisaatio, jonka päämääränä on edistää tutkimuksen ja liike-elämän yhteistyötä. Organisaatio toimii yrityshautomon tavoin eli pyrkii edistämään tutkimuksen kaupallistamista. Tutkimusta tukemalla organisaatio pyrkii myös edistämään ja ylläpitämään vahvaa, paikallista tietopohjaista/osaamisintensiivistä elinkeinorakennetta. *) *) Yliopistot, korkeakoulut, koulutus- ja tutkimuslaitokset Yliopistojen, korkeakoulujen sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten päärooli innovaatiokeskittymässä on tiedon tuottaminen. Tiedon tuottajan rooli voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1 Yliopistojen, korkeakoulujen sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten pääasiallinen rooli innovaatiokeskittymässä on toimiminen yritysten t&k-kumppanina osaamisen ja teknologian siirtoa toteuttaen. 2 Toinen tärkeä yhteiskunnallinen rooli on koulutuksen järjestäminen. Yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävänä on toimia osaavan työvoiman kouluttajana, joka osaltaan takaa riittävän varannon koulutettua työvoimaa innovaatiokeskittymän käyttöön.88 3 Kolmantena roolina voidaan tunnistaa pyrkimys tuottaa tietyn alan huippututkimusta. Huippututkimus houkuttaa lähelleen osaajia (myös kansainvälisiä) sekä alan yrityksiä. Luova luokka Innovaatiokeskittymän menestys riippuu sen tekijöistä, joista mm. Antti Hautamäki (2008) ja Richard Florida (2008) puhuvat luovana luokkana. Tällä viitataan tutkimuksen, suunnittelun, koulutuksen, viestinnän ja taiteen ammattilaisiin, joiden keskuudessa korostuu halu tehdä yhteistyötä ja jakaa kokemuksia. Luovan luokan tavoitteena on hyvä elämänlaatu, mutta myös haastavat työtehtävät. Raha on tärkeä kannustin, muttei ainoa.89 Innovaatiokeskittymän asiakkaat Innovaatiokeskittymän toiminnan ja kehittymisen kannalta on olennaista hahmottaa myös keskittymän eri toimijoiden asiakasjoukkoa. Toimijoiden asiakkaat voidaan karkeasti jakaa kotimarkkinoihin ja globaaleihin markkinoihin. Kotimarkkinoiden asiakasjoukoista ovat innovaatiokeskittymän kannalta mielenkiintoisia erityisesti kaksi seuraavaa asiakasryhmää: 88 Lester and Sotarauta (ed.) (2007) 89 Hautamäki (2008) 40

43 Edelläkävijät, lead users kotimarkkinoilla tulisi olla riittävästi potentiaalisia asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan käyttöön uusia innovaatioita90 Yritysten väliset markkinat, joiden toimijoita ovat isot vakiintuneet yritykset ja paikallisten yritysten tarpeisiin erikoistuneet palveluyritykset. Globaalien markkinoiden asiakassegmenttien osalta mielenkiintoisina joukkoina voi mainita mm.: Bottom of the pyramid asiakkaat - Ostovoimaltaan heikossa asemassa olevien, köyhien ihmisten muodostamat markkinat, jotka ovat kaupallisesti ja sosiaalisesti sekä kooltaan tulevaisuuden tärkeät markkinat91. Näille markkinoille suunnattavien new-market disruptions tuotteiden (edullisia, helppokäyttöisiä) kohderyhmää ovat ostajat, joilla ei ole koskaan ollut taloudellisia tai teknisiä edellytyksiä ostaa alan perinteisiä kalliita huipputuotteita.92 Innovaatiotoimintaan osallistuvat asiakkaat asiakkaat ovat keskeisessä roolissa innovaatioiden kehittämisessä93. Julkiset toimijat Innovaatiokeskittymän julkisiin toimijoihin kuuluvat tutkimuslaitokset, yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, kaupungit ja niiden tuottamat palvelut sekä kansallisen tason toimijat ja viranomaiset. Julkisen sektorin voimakas sitoutuminen on yksi innovaatiokeskittymän menestystekijöistä. Innovaatioita tukevia julkisen sektorin ylläpitämiä toimintoja ovat mm. tieteellisen tutkimuksen julkinen rahoitus, uusien yritysten rahoitus, kokonaisvaltaisen strategian edistäminen, investoinnit infrastruktuuriin ja julkisiin palveluihin (liikenne, asuminen, koulut, henkilökohtaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuripalvelut).94 Julkisia palveluita tukevat moninaiset toimenpiteet. Yhtenä esimerkkinä voi mainita mm. EU:n rakennerahastotoiminnan, jonka avulla pyritään vahvistamaan alueiden edellytyksiä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Varoilla rahoitetaan muun muassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan infrastruktuurin rakentamista, osaamisen kehittämistä sekä alueen yritysten ja tutkimussektorin yhteistyön kehittämistä. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) 95 tavoitteena on vähentää alueellista epätasapainoa96 ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) 97 avulla pyritään parantamaan työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia tukemalla valtion toimenpiteitä Lovio (2009) 91 Ks. Esim. Prahalad (2006) 92 Christensen and Raynor (2003). 93 Ahola ja Rautiainen (2009) 94 Potter and Miranda (ed.) (2009) EAKR:n avulla rahoitetaan mm.: suoraa investointitukea yrityksille, ensisijaisesti pk-yrityksille, pysyvien työpaikkojen luomiseksi; tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, televiestintään, ympäristöön, energiaan ja liikenteeseen liittyviä infrastruktuureja; rahoitusvälineitä (riskipääomarahastoja, paikallisia kehitysrahastoja jne.) alueellisen ja paikallisen kehityksen tukemiseksi sekä kaupunkien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämiseksi; sekä teknistä tukea jäsenvaltioissa tapahtuvaan ohjelmien hallinnointiin ESR tukee valtion toimenpiteitä seuraavilla aloilla: työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen (kehitetään elinikäiseen oppimiseen tähtääviä järjestelmiä ja suunnitellaan ja levitetään innovatiivisia työn organisointitapoja); työnhakijoiden, työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden sekä naisten ja maahanmuuttajien työllistymisen helpottaminen; epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän torjuminen; sekä inhimillisen pääoman lisääminen koulutusjärjestelmien uudistamisen ja koulutuslaitosten verkottumisen avulla

44 5.3.2 Kumppanuudet ja verkostot Vahva yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö innovaatioiden luomiseksi sekä uusien yritysten (start-up) perustamiseksi on tunnistettu yhdeksi innovaatiokeskittymän menestystekijöistä99. Sekä uusien että jo toimivien yritysten sijoittuminen tietylle alueelle riippuu yritystoiminnan perusedellytysten lisäksi entistä enemmän kunkin yrityksen liiketoiminnan kannalta relevantin osaamisen ja verkostojen tarjonnasta. Innovaatiokeskittymän toimijoiden on päästävä osaksi globaalia verkostoa kattaen jakeluverkoston ja partneriverkoston luomisen. Alueelliset innovaatioympäristöt tukevat yhteistyötä ja innovaatiotoiminnan lisäämistä. Innovaatiokeskittymän toimijoiden kansallisen ja kansainvälisen tason verkostoitumista voidaan edistää mm. alueen sisäistä yhteistyötä lisäämällä (esim. politiikkatoimenpiteet, klusteriorganisaatio, public-private -kumppanuudet, strategiset allianssit). Verkostoituminen voi käytännössä ilmentyä mm. teknologian siirron, yhteisten hankkeiden ja tutkimusympäristöihin sijoittumisen kautta. Verkottajatoimijoita voivat olla yritykset, koulutusorganisaatiot, tutkimustoiminta ja tukitoimijat (esim. klusteriorganisaatio, tiedepuisto, paikallisviranomaiset). Tutkimuslaitosten ja yritysten välisen tiedon ja osaamisen siirtymiseen vaikuttavat: Tiedon ja osaamisen kysyntä ja tarjonta. Kyky omaksua tarjottu tieto ja osaaminen. Tieteen- ja teknologian alojen jäsentyminen ja vuorovaikutus. Yritysten erikoistuminen. 100 Luottamuksen kulttuuri (esim. Minalogic- ja Dunedin-innovaatiokeskittymät). Kun innovaatiokeskittymän toimijoiden välillä vallitsee luottamuksen ilmapiiri, on yrityksillä mahdollisuus tutustua toistensa kapasiteettiin ilman riskejä ja markkinatilanteen ja tarpeen mukaan mahdollisuus jakaa työntekijöitä keskenään 101. Alueen ilmapiirillä ja kulttuurilla on olennainen merkitys alueen toimijoiden väliselle verkottumiselle, mikä on innovaatiotoiminnalle aivan ratkaisevaa. Antti Hautamäki (2009) 102 kutsuu tätä kulttuuriseksi pääomaksi ja se koostuu seuraavista tekijöistä: arvot ja asenteet; yhteisvastuu ja yhteisöllisyys; luottamus ja yhteistyö sekä sivistys. Innovaatiotoiminnan ongelmana koetaan usein heikko yhteys tutkimuksesta tiedon tarvitsijoihin (yrityksiin) sekä annettujen yhteistyöareenojen puute. Yhtenä ratkaisuna voi olla pitkäaikaisen tutkimusagendan luominen (tieto-markkina-matriisi) innovaatiokeskittymälle, joka vastaa keskittymän yritysten tiedon tarpeeseen. Lisäksi yhteistyöohjelmissa tarvitaan ihmisiä, joilla on kokemusta tutkimuksen kaupallistamisesta Potter and Miranda (ed.) (2009) 100 Koskenlinna (2005) 101 Potter and Gabriela (ed.) (2009) 102 Hautamäki (2009) 103 Nauta and Eveleens (2009) 42

45 Verkostoitumisen syitä innovaatiokeskittymän toimijoille ovat mm.: uusien tietoteknisten välineiden (mm. Internet) avaamat mahdollisuudet; globalisaatio ja kilpailun kiristyminen, joka pakottaa riskien jakamiseen ja liittoutumiseen; sekä osaamis- ja taloudellisen pääoman liikkuvuus ja kasvu, jotka vaikeuttavat tuotannollisen osaamisen keskittämistä yhteen yritykseen tai organisaatioon ja suosivat verkostoitumista.104 Verkostoituminen voi tarjota yritysten innovaatiotoiminnalle monenlaisia etuja. Toimijat voivat hyötyä kumppaniensa (toimittajat, asiakkaat, kilpailijat, tutkimus) arvoketjusta ja verkoston resursseista. Verkostoituminen antaa yritykselle mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseen sekä erikoistumiseen. Verkostoituminen edesauttaa erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä.105 Innovaatiokeskittymässä dynaamista vuorovaikutusta syntyy virallisissa ja epävirallisissa verkostoissa ja yhteistyöjärjestelyissä, joissa on jäseniä myös keskittymän ulkopuolelta. Vuorovaikutusprosesseja voivat olla kommunikaatio ja toiminnat, joiden avulla luodaan yhteistä tietoisuutta, kehitetään uusia ideoita, tehdään päätöksiä ja suunnitelmia, seurataan niiden onnistumista, tarkkaillaan alueen ulkopuolelta tulevia vaikutteita ja tehdään korjaavia toimenpiteitä. Tärkeimmät vuorovaikutusprosessit liittyvät tiedon luomiseen, jakamiseen ja soveltamiseen.106 Verkostoitumisen tyypit 107 Klusterin keskeinen elementti ovat erilaiset verkostot ja kumppanuusverkostot (networking partnership) onkin mainittu tärkeimpänä innovaatiokeskittymän menestystekijänä108. Keskittymän toimijoiden väliset verkostot voivat olla joko liikesuhteisiin (tuotantoketjun toimijoiden, kilpailijoiden tai yritysten ja instituutioiden välisiä) tai sosiaalisiin (ihmisten välisiin) suhteisiin perustuvia. Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä ihmisten välisen luottamuksen syntymiselle, ja luottamus puolestaan helpottaa liikesuhteiden solmimista109. Miettinen et al. (2006) 110 ovat jakaneet eri verkostoitumisen tyypit yleisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin verkostoihin: Yleisen verkostokäsitteen mukaan kaikki sosiaaliset organisaatiot ovat verkostoja, sillä ihmiset ovat toisiinsa kytkeytyviä olioita. Verkosto on toisiinsa kytkeytyneiden yksiköiden joukko; systeemi, jossa on toisiinsa kytkeytyviä yksikköjä. Sosiaalisen verkostokäsitteen mukaisesti luottamus, ystävyys ja vastavuoroisuus (sosiaalinen pääoma) syntyvät pääasiassa sosiaalisissa suhteissa taloudel- 104 Miettinen et al (2006) Smedlund et al (2005) 107 Tuula Mittilä on pohtinut verkostoitumista monipuolisesti artikkelissaan. Mittilä, Tuula Verkosto-osaaminen liiketoimintaosaamisen uusi mantra Virtanen ja Hernesniemi (2005) 109 Smedlund et al. (2005) 110 Miettinen et al. (2006) 43 42

46 lisen toiminnan ulkopuolella, vaikka sosiaalista kanssakäymistä pidetäänkin talouden perustana. Taloudellisen verkostokäsitteen mukaan verkostot nähdään uutena taloudellisen toiminnan organisaatiomuotona. Verkostot syntyvät talouden sisältä, sen omista vaatimuksista ja edellytyksistä käsin. Luottamus ja vastavuoroisuus kehittyvät taloudellisessa (tuotannollisessa, tieteellisessä) toiminnassa111. Möller, Rajala ja Svahn (2004) esittävät verkostot arvontuottamisjärjestelminä. Ne toiminnot, joiden avulla raaka-aineista, materiaaleista ja osaamisvarannosta jalostetaan asiakkaille tuotteita ja palveluita, ovat yritysten ja muiden toimijoiden hallitsemia arvotoimintoja. Nämä arvotoimintoverkostot voidaan jakaa kolmenlaisiin liiketoimintaverkkoihin: 1 Perusliiketoimintaverkot hyödyntävät verkon jäsenten nykyistä ydinosaamista ja pyrkivät tunnistamaan mahdollisimman tehokkaan toimintatavan, mikä edellyttää toimintojen vahvaa koordinointia ja ohjausta. 2 Liiketoimintaa uudistavissa verkoissa verkon erityisosaajien kyvyt ja tietämys yhdistetään kehitysprojektien avulla. Tavoitteena on liiketoimintaprosessien ja/tai verkon tuotteiden ja palvelujen uudistaminen. Olennaista on kyky rakentaa ja johtaa erityisosaajien yhteisöjen rajat ylittäviä monijäsenisiä kehitystiimejä sekä luoda luottamuksellinen ilmapiiri. 3 Uuden teknologian ja liiketoiminnan kehittämisverkoissa pyritään luomaan ja ohjaamaan radikaalisti uuden teknologian tai liiketoiminnan kehittämistä ajava verkko. Keinoina käytetään ennakointia, tulevaisuusvision luomista sekä kehitysagendaa. Olennaista on luoda luottamuksellinen kulttuuri ja vahva, kehitysprojektit onnistuneesti koordinoiva johtamismalli, joka tukee tietämyksen tuottamista ja jakamista verkossa.112 Muita verkostoitumisen tyyppejä on lueteltu seuraavassa, vaikkakin verkostoissa yhdistyy aina piirteitä useammasta ulottuvuudesta. Sosiaalista pääomaa kerätään sekä yrityksen sisäisen että ulospäin suuntautuvan yhteistyön ja verkostoitumisen kautta113: Yhteistyö keskittymän sisäisten toimijoiden kesken, aluekeskeiset verkostot tietyille maantieteellisille alueille syntyneitä, toisiinsa liittyvillä toimialoilla olevien yritysten osaamiskeskittymiä. Yhteistyö keskittymän ulkopuolisten toimijoiden kesken globaalit yhteydet ja verkostot varmistavat uuden (tutkimus)tiedon ja tuotosten saannin myös muista innovaatiokeskittymistä114. Ydinkeskeiset verkostot - jonkin keskeisen toimijan ympärille syntyneitä ryppäitä. 111 Ibid. 112 Möller et al. (2004) 113 Ollus et al. (toim.) (1998) 114 Bathelt et al. (2002) 44

47 Vertikaaliset verkostot tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneitten yritysten ryhmät, jotka koostuvat päähankkijoista sekä useista alihankkijakerroksista. Horisontaaliset verkostot - keskenään kilpailevien yritysten tai yritysten ja tutkimus- tai koulutuslaitosten tietyssä arvoketjun osassa yhteistyötä tekeviä ryppäitä. Yhteisöllinen yritystoiminnan malli, jossa useat pienet yritykset verkostoituvat keskenään kyetäkseen tuottamaan jatkuvasti uusia innovaatioita115. Tuoteverkostot toisiaan tukevia tai täydentäviä tuotteita valmistavia, eri toimialoilta olevista yrityksistä muodostuvia ryppäitä, jotka tähtäävät uusien tuotekombinaatioiden synnyttämiseen. Teknologinen verkosto - yhteistä perusteknologiaa hyödyntävien, eri toimialoja edustavien yritysten verkosto. Luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvat verkostot soveltuvat erityisesti a) vaikeasti hinnoiteltavien hyödykkeiden (esim. tieto) vaihtoon, b) oppimiseen, c) kompleksisten tuotteiden konstruoimiseksi tarvittavan erilaisen osaamisen yhdistämiseen116. Suunnittelemattomat verkostot, epämuodolliset kontaktit - paljon innovaatioita ja innovaatiotoiminnan tuottavuuden parantamista (uusia ideoita, tuotteita, palveluita, liiketoimintamalleja, luovia designeja) syntyy ihmisten, ideoiden ja teknologioiden odottamattomissa yhteentörmäyksissä117. (Globaalit) innovaatioverkostot yritykset yhdessä käyttäjien/asiakkaiden ja tutkimuslaitosten kanssa kehittävät uusia tuotteita Toiminnan kehittäminen Innovaatiokeskittymän kehittäminen tarvitsee onnistuakseen olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Olennaista on toimijaverkon sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja tahtotilaan. Politiikkatoimenpiteet, tutkimusagenda ja markkinalähtöinen kehittämistyö tulisi sovittaa yhteen. Panostamalla voimakkaasti viestinnällisiin keinoihin ja markkinointiin, voidaan saada houkuteltua alueelle osaavaa työvoimaa (esim. Dunedin) 119. Osassa innovaatiokeskittymiä tapahtuu luontaista evoluutiota, jolloin edellytykset toiminnan kehittämiselle syntyvät vahingossa ja ruokkivat itse itseään. Luontainen evoluutio on mahdollista vain alueilla, joilla on jo luonnostaan hyvät perusedellytykset (vrt. luku 5.1). Kokonaan uusia asiakkaita ja uusia yrityksiä alueelliseen innovaatiokeskittymään voidaan saada houkuteltua hyödyntämällä dynamiikaltaan nopeita aloja (esim. ICT, pelit) sekä paikkariippumattomia toimintamalleja alueen 115 Ala-Mutka (2008) 116 Miettinen et al. (2006) 117 Nauta & Eveleens (2009); Bathelt et al. (2002) 118 Lovio (2009), Ahola ja Rautiainen (2009) 119 Fowcs-Williams (2009) 45 44

48 ulkopuolelta hankkimalla. Verkottajatoimijoilla voi olla merkittävä rooli uuden innovaatiokeskittymän muodostamisessa ja yhteistyön kehittämisessä (esim. Dunedin Engineering Inc. -yhteisö perustettiin tätä tarkoitusta varten ja paikallisviranomaiset fasilitoivat verkostojen syntymistä)120. Toiminnan kehittämisen haasteita voivat olla mm.: Markkinatarpeeseen vastaaminen (tarve reagoida kasvaneeseen kansainväliseen kilpailuun, balanssin löytäminen innovaatiotoiminnan monimuotoisuuden ja erikoistumisen välillä, pk-yritysten ja start-uppien osallistaminen innovaatiokeskittymän aloitteisiin) Taloudellisen pääoman saatavuus (rahoituksen saatavuus innovaatioita luoville pk-yrityksille, yrittäjyystuen koordinointi ja näkyvyys, julkisen tuen jatkuvuus ja laajentaminen) Osaamispääoman laatu ja määrä (tutkijoiden ja tekniikan asiantuntijoiden määrän ylläpito ja kasvattaminen, tutkimuksen eettisten velvoitteiden täyttäminen, työn liikkuvuuden parantaminen) Alueen houkuttelevuuteen vaikuttavat tekijät (kulku- ja kuljetusyhteyksien parantaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, kuljetus- ja kiinteistösektorin jännitteiden hallinta, sosiaalisen eriarvoisuuden riskin välttäminen) Mahdollisuudet ja uusiutuminen Keskittymän uusiutuminen ja dynamiikka Kappaleessa 5.1 esitettiin innovaatiokeskittymän kehityspolun kolmivaiheinen perushypoteesi. Tässä kappaleessa lavennetaan ko. tarkastelua lisänäkökulmilla, joita täydennetään tapaustutkimusten yhteydessä. Innovaatiotoiminta tukee elinkeinoelämän uusiutumista ja tätä kautta alueiden elinvoimaisuutta ja kehittymistä122. Vernonin tuotesykliteorian mukaan tuotteen elinkaaren eri vaiheissa tuotteen ulkomaankaupan suunta (vientimaasta tuontimaaksi) voi muuttua radikaalistikin. Uudet alat ja tuotteet (innovaatiot) syntyvät kehittyneissä maissa (erityisosaaminen) ja tuotteen kypsyessä tuotanto siirtyy halvan kustannustason maihin (hintakilpailu korostuu). Globalisoitunut talous on nopeuttanut Vernonin tuotesyklimallin toteutumista ja lisännyt toimialojen globaalia keskittymistä.123 Innovaatiokeskittymän dynaamisuus perustuu vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä luovuuteen ja riskinottoon kannustavaan kulttuuriin. Kantavana voimana ovat luovat, lahjakkaat ja intohimoiset osaajat124. Innovaatiokeskittymien uusiutuminen ja jatkuva menestyminen edellyttää kykyä muuttua ja sopeutua. Keskittymän tuoteportfolio ei saisi olla liian erikoistunut, sillä se lisää haavoittuvuutta ja 120 Fowcs-Williams (2009) 121 Potter (2009). 122 Nivalainen et al. (2009) 123 Vernon (1966) 124 Hautamäki, Antti. Innovaatiojärjestelmä ja korkeakoulut -kalvosarja. 0a17-468f ffc991068e_Innovaatiojarjestelma_ja_korkeakoulut.pdf 46

49 vähentää alueen kykyä reagoida ajoissa markkinoiden muutoksiin. Avoimuus ja kansainvälinen yhteistyö vähentävät näitä riskejä. Dynamiikan haittapuolina nähdään lisääntyneestä taloudellisesta aktiviteetista mahdollisesti ajan myötä kasautuvat ruuhkat, korkeat työntekijäkulut ja kiinteistöjen hinnannousu. Vaarana on myös, että lupaavilla aloilla keskittymä pyritään luomaan tyhjästä ilman että alueella olisi tarvittavia vahvuuksia tai kriittistä massaa.125 Hautamäki (2009) käyttää kestävän innovaation käsitettä, missä innovaatiotoiminnan perustaksi asetetaan hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen talouskasvun sijaan. Kuten edellä mainittiin, taloudellisen toiminnan keskittymisellä saattaa olla myös haitallisia sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat kaikkiin keskittymän perusedellytyksiin: päästöt, luonnonvarojen tuhlaus, ruuhkat, korkeat asuntojen hinnat -> alueen houkuttelevuus ihmisten loppuun kuluttaminen, sosiaalinen eriarvoisuus -> osaamis- ja sosiaalinen pääoma. Edellä esitelty kulttuurisen pääoman käsite korostaa verkostoitumista innovaatiotoiminnan ylläpitävänä voimana, minkä avulla keskittymä jatkuvasti uudistaa itseään tuottaen hyvinvointia ja hyvää elämää ympärilleen.126 Innovaatiokeskittymälle olennaisia piirteitä ovat vuorovaikutus, dynamiikka sekä rakenteiden ja innovaatioprosessien väliset jännitteet. Kuitunen et al. (2009) ovat tunnistaneet menestyvien keskittymien uusiutumisen dynamiikassa seuraavia asioita: innovaatioita ruokkivien ainesten ja prosessien itseohjautuvuus keskinäisriippuvuuden ja autonomian välinen jännite jatkuva keskittymän osatekijöiden muutos, syntyminen ja häviäminen vahva yrittäjyyskulttuuri, ideoiden ja ihmisten liike sekä kierrätys jatkuva kokeilu organisatorisiin innovaatioihin panostaminen.127 Seuraavassa luvussa tarkastellaan innovaatiokeskittymien tapaustutkimusten tulosten perusteella innovaatiokeskittymän uudistumisen edellytyksiä ja kehityspolkuja ja näistä tehtyjä johtopäätöksiä. 125 PRO INNO Europe Paper No. 9 The concept of Clusters and Cluster policies and their role for competitiveness and innovation: Main Statistical Results and Lessons learned. www-muodossa: uploaded_documents/ _deliverable_en_web.pdf. Commission Staff Working Document SEC (2008) Hautamäki ( 2009) 127 Kuitunen et al. (2009) 46 47

50 6 Johtopäätökset innovaatiokeskittymien kehittymisestä 6.1 Tapaustutkimusten keskeisimmät havainnot Tapaustutkimuksia tehtiin hankkeessa yhteensä kuusi. Kotimaisista innovaatiokeskittymistä tarkasteltiin Metropolialuetta, Oulua ja Kuopiota. Kansainvälisistä innovaatiokeskittymistä valittiin tarkasteluun Ottawa, Bangalore ja Eindhoven. Tapaustutkimusten raportit ovat kokonaisuudessaan liitteessä 1. Liitteen johdantona on myös lyhyesti kuvattu yleisemmällä tasolla suomalaisten kaupunkiseutujen typologiaa ja alueita kuvaavia indikaattoreita. Taulukoihin 3 6 on koottu muutama keskeinen havainto kustakin tapaustutkimuksesta. Seuraavissa kappaleissa esitellään tapaustutkimusten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä tarkemmin temaattisten otsikkojen alla. Kunkin teeman osalta hyödynnetään luvussa 5 esiteltyjä viitekehyksiä ja erityisesti tarkastellaan havaintoja suhteessa keskittymän kehityspolun eri vaiheisiin. Taulukko 3. Kotimaisten tapaustutkimusten havaintoja. Tapaustutkimus Keskeisimpiä havaintoja Onnistuneita kehittämistoimenpiteitä Metropolialue Riittävä koko ja perusresurssit antavat etumatkaa suhteessa muihin kotimaisiin keskittymiin: Työvoimavarannon, yritysekosysteemin ja osaamispohjan laaja-alaisuus, veturien merkitys (sekä yritysveturit ml. Nokia, että tutkimuslaitokset ja yliopistot). Culminatumin perustaminen: 90-luvun lamassa päätetty yhteinen satsaus Triple helix-mallin mukaiseen organisaatioon. Tavoitteena on kehittää Uudenmaan alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä alueen koulutus-, tiede- ja tutkimusresurssien hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa. Alihyödynnetty tutkimus- ja osaamispotentiaali: Vahva tutkimus ja osaaminen päätyvät heikosti aloittaviksi ja kasvaviksi yrityksiksi. Tutkimuksen kaupallistaminen vaatii lisäpanostuksia. Tämä on kansallinen ongelma, joka korostuu metropolialueella, jossa tutkimus- ja osaamispotentiaali on merkittävä ja elinkeinopolitiikka on fragmentoitunutta. Pääkaupungin rooli kansallisena verkottajana merkittävä: kotimaisissa tapaustutkimuksissa tuli vahvasti esille toivomus siitä, että metropolialueen kehittäminen kytkettäisiin selvästi vahvemmin muun maan kehittämiseen. Vastakkainasettelusta olisi päästävä yhteisten hyötyjen tunnistamiseen. Aalto-yliopiston luominen: Uudenlaista osaamisten yhdistelyä ja kansainväliseen merkittävyyteen tarvittavan kriittisen massan tavoittelua, mukana laajasti myös yrityksiä (uuden säätiöyliopiston mallin mukaisesti). Onnistuneina kehittämistoimenpiteinä esille nousivat myös GHP:n perustaminen, Espoon kaupunginhallituksen toiminta aktiivisena Otaniemen alueen kehittäjänä sekä bioalan kehittymistä tukevat toimenpiteet, kuten erityisrahoitusohjelma ja bioalan linjaukset. 48

51 Taulukko 4. Kotimaisten tapaustutkimusten havaintoja (jatkuu edelliseltä sivulta). Oulu Kuopio Yhteistyön ja strategisen tahtotilan merkitys korostuu: kyetty yhteisiin valintoihin ja Oulu ollut triple helixyhteistyön kansallinen edelläkävijä. Fokusoituneen pienen keskittymän diversifioinnin vaikeus: Suhteellisen pieni koko hankaloittaa uusien vahvojen klusterien luontia vahvan ICT-fokuksen oheen. Globaalilla niche-alueella hyvinkin pieni huippuosaajien joukko voi olla globaalisti merkittävä ja uudistumisen lähde: Esimerkiksi Oulun painetun älykkyyden huippuosaajan joukko on globaalisti merkittävä kehittyvällä niche-alueella. Pienen luonnonläheisen kaupungin edut: Hyvät asumismahdollisuudet, toimiva kaupunkirakenne ja julkinen liikenne, virkistäytymismahdollisuudet. Veturiyrityksen sijoittumisen merkitys (esim. Honeywell): Koettu sijoittuneen yrityksen omaa toimialaa laajempi positiivinen vaikutus alueelle. Oulun yliopiston ja VTT:n sijoittumiset: Molemmissa elektroniikka sisältöalueena tuki ICT-klusterin kehittymistä ja loi tarvittavaa osaamispohjaa. Onnistunut triple helix-yhteistyö ja yhteiset valinnat. Tehty ICT-klusteria rakentavia valintoja jo 70-luvulta lähtien. Oulun teknologiakylän toimintamalli. Toimijoiden kokoaminen houkuttelevaan tiedepuistoon. Tiedepuiston alueella työskentelee tai opiskelee yli ihmistä, mikä on paljon Kuopion kokoisessa kaupungissa (alle asukasta). Muita onnistuneita toimenpiteitä: Kuopion yliopiston perustaminen vuonna 1972 ja edelleen Itä-Suomen yliopiston perustaminen vuonna 2010, lääkelaitoksen (Fimea) siirtäminen Kuopioon aluepoliittisella päätöksellä sekä kaupungin tietoinen politiikka Kuopion innovaatiokeskittymän keittämiseksi 1980-luvun alusta lähtien. Kaupunki on mm. perustanut lahjoitusprofessuureja tukemaan kasvavia tärkeitä osaamisaloja

52 Taulukko 5. Kansainvälisten tapaustutkimusten havaintoja. Tapaustutkimus Keskeisimpiä havaintoja Onnistuneita kehittämistoimenpiteitä Ottawa Bangalore Eindhoven Uusiutuminen veturiyrityksen (Nortel) poistuttua. Onnistunut esimerkki poluista, joilla keskittymän uusiutumista voidaan tukea: tukemalla kasvuyrittäjyyttä sekä julkisia tutkimuslaitoksia hyödyntäen. Diversifioinnin merkitys uusiutumisessa: Ottawassa kyetty luomaan ICT:n ja elektroniikan lisäksi uusia klustereita, joissa on sekä tutkimus- että yritystoimintaa (esim. fotoniikka, bio-klusteri). Julkisten tutkimusinstituutioiden merkitys: julkiset tutkimuslaitokset ovat vahva tuki osaamispohjalle sekä houkuttelevuudelle ja uusiutumiselle. Tehty julkisia investointeja, jotka tukevat kehittyviä klustereita. Ulkomaisten investointien tavoitteluun ja arvoketjuissa etenemiseen perustuva kehittyminen: callcentereistä ja ohjelmistokehityksen ulkoistuksesta ja valmistustoiminnasta t&k toimintaan ja palveluinnovaatioihin. Keskittymän koon tuomat edut: Työvoimavaranto, kasvavat kotimarkkinat (BoP markkinat), yritysekosysteemin monipuolisuus Ylikansallisten keskittymien mahdollisuudet: ELAt-alue (Eindhoven Leuven Aachen triangle), jonka tavoitteena on luoda kriittistä massaa kansainvälisesti merkittäväksi huipputeknologian alueeksi. Veturiyrityksen (Philips) laajempi rooli keskittymän kehittymisessä: Philips keskitti globaalisti t&k:n Eindhoveniin ja loi laajempia rakenteita, kuten muille yrityksille open innovation-hengessä luodun kampuksen 3) Uusiutumista tukeva kasvuyrittäjyyden rahoitus: Riskirahoitus melko hyvällä tasolla, ja kansallisesti on tehty pääomasijoituskenttää aktivoivia toimenpiteitä. Yksi merkittävimmistä on Labour Sponsored Investment Funds (LSIFs). 1) Lisäksi osavaltiotasolla on luotu rahastojen rahastoja, jotka yhdistävät julkista ja yksityistä rahoitusta 2). Vahva spin-off yritysten luomisen kulttuuri (esim. Nortel 300 spin-offia). Myös muilla veturiyrityksillä vahva track record spin off -yritysten luomisessa. Spin off-yritysten luomisessa tuotiin esille tiettyjen vahvojen henkilöiden rooli. Tutkimustulosten kaupallistaminen edelleen myös tunnistettu haaste, mutta asian eteen on tehty myös kehittämistoimenpiteitä. On luotu onnistunut, laaja välittäjäorganisaatio (OCRI), ohjelma Ontario Research Commercialization Program (ORCP), ja lisäksi osavaltiolla on houkuttelevat t&k verokannusteet. Kannustimet: esim. investointituet, leimaverohuojennukset, aloittavien vientiyritysten verokannusteet, runsaasti toimiala- ja vyöhykekohtaisia kannustimia Ulkomaisten investointien tavoittelu: Pitkä kehityspolku, jonka perustana Iso-Britannian siirtomaa-ajan teolliset investoinnit, jotka houkuttelivat lisää investointeja alueelle. Intian muihin alueisiin verrattuna kehittynyt korkean osaamisen alue, mutta silti kilpailukykyinen kohde kustannussäästöjä hakeville investoinneille. Tuet ja kannustimet, esim. t&k palkkauksen kannustin 4), kansallinen tuki HTCE-kampuksen kehittämiselle 5) Onnistunut triple helix-yhteistyö: Brainport Eindhoven. Yhteinen organisaatio Brainport Association koordinoi triple helix-yhteistyötä ja myös ylikansallista strategista verkottumista ELAt-alueella (Eindhoven Leuven Aachen triangle). 1) LSIF rahastot sijoittavat paikallisiin pk-yrityksiin, ja rahastoihin sijoituksia tehneet palkitaan verohuojennuksin. 2) Yksi esimerkki näistä on Ontario Venture Capital Fund, jolla on 90 milj. $(CAD) julkista rahoitusta 205 miljoonan $(CAD) rahastossa. 3) HTCE (High Tech Campus Eindhoven) 4) WBSO (Law for Promotion of Research and Development), verokannustin joka kompensoi t&k henkilöstön palkkauskustannnuksia 5) 16 milj. euron tuki Brainportin projekteille, esim. start-up- ja kasvuyritysten tilojen kehittämiseen. 50

53 6.2 Innovaatiokeskittymän koko ja diversiteetti Innovaatiokeskittymän menestyksen kannalta riittävä koko ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä Innovaatiokeskittymän riittävä ja optimaalinen koko on ollut yksi selvityksen keskeisiä kysymyksiä Suomen innovaatiokeskittymien kehittymisen näkökulmasta katsottuna. Suomen keskittymät ovat väistämättä pieniä monin eri tavoin mitattuna. On huomattava, että globaalista näkökulmasta katsottuna Suomi kokonaisuutena on vain yksi alue ja sitä voitaisiin hyvin tarkastella yhtenä innovaatiokeskittymänä. Tapaustutkimuksista Bangalore on esimerkiksi asukasmäärällä mitattuna Suomen kokoinen. Innovaatiokeskittymän koko ja sen kehittymisen kannalta riittävä osaamispääoma, taloudellinen pääoma tai kotimarkkina eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä käsitteitä128. Kokoa voidaan havainnollistaa monin eri tavoin. Usein käytettyjä mittareita ovat esimerkiksi keskittymää tukeville alueille koulutettujen osaajien määrä, osaamisintensiivisten työpaikkojen määrä, patenttien määrä tai pääomasijoitusten määrä. Kokoon liittyvä keskittymää ja sen kehittymisen edellytyksiä kuvaava piirre on myös keskittymän kyky uusiutua ja laajentua uusille alueille. Tätä diversiteettiä voidaan mitata esimerkiksi vahvojen maailmanluokan klusterien määrällä tai keskittymässä tuotettujen patenttien jakautumisella eri toimialoille. Mitkään näistä mittareista ei kuitenkaan yksin ole täysin riittäviä kuvaamaan innovaatiokeskittymän kokoa ja menestyksen edellytyksiä. Tapaustutkimuksissa vahvistui kirjallisuudessa esitetty eri kehitysvaiheita kuvaava havainto, jonka mukaan pienet innovaatiokeskittymät ovat väistämättä alussa melko kapeasti fokusoituneita, mutta koon kasvaessa diversifioitumisen mahdollisuudet ja vaade lisääntyvät. Innovaatiokeskittymän alkuvaiheen fokusoitumiseen suurin syy on maailmanluokan osaamisen vaade, mikä edellyttää pienten panosten keskittämistä. Suurempien keskittymien diversifioitumisen syynä on erityisesti globaaliin työnjakoon liittyvä jatkuvan uusiutumisen vaade. Olennainen kysymys on se, että mikä on innovaatiokeskittymän alun fokusoituneen vaiheen jälkeen riittävä koko diversifioitumiselle ja panosten keskittämiselle useammille alueille. Tapaustutkimusten perusteella voidaan tehdä havainto, että erityisesti keskittymän fokusalueita tukevien globaalisti korkeatasoisten osaajien määrä alueella on olennainen kehittymisen edellytyksiä kuvaava koon mittari. Osaajien tulee myös sijoittua alueelle ja fokusalueiden ydinosaamisen puutetta ei voida paikata yhteistyöllä tai muin keinoin kuten esimerkiksi vajetta taloudellisesta pääomasta tai puutetta omista kotimarkkinoista. Osaamisen edelleen kehittäminen verkottumisen ja yhteistyön kautta on mahdollista vasta sitten, kun alueella on jo globaalisti kiinnostava määrä fokusalueen huippuosaajia. Kiinnostava esimerkki innovaatiokeskittymän kannalta oleellisen osaajajoukon koosta löytyy Oulusta. Oulussa 128 Ks. esim. Teräs (2008), Lovio (2009) 50 51

54 on ICT-alan osaajaa, mikä on globaalistikin merkittävä osaajajoukko. Toisaalta Oulun painetun älykkyyden huippuosaajaa ovat myös globaalisti merkittävä osaajajoukko, sillä kyseinen ala on vasta kehittymisvaiheessa. Esimerkki kuvaa hyvin sitä, että mitään yksikäsitteistä kriittisen osaajajoukon lukumäärän alarajaa ei ole: globaalisti merkittävä fokusoitunut osaajajoukko on aina tapauskohtaisesti määriteltävä käsite. On kuitenkin oltava realisti sen suhteen, että hyvin pienellä (osaajien määrässä mitattuna) keskittymällä ei voi olla monta globaalisti merkittävää kärkeä, ja eri alojen osaajien määrä yhdessä luo parhaat edellytykset yritysten houkuttelemiseksi, kasvulle ja positiiviselle pörinälle Innovaatiokeskittymän riittävä koko antaa etulyöntiaseman Innovaatiokeskittymän riittävä koko antaa tietynlaisen etulyöntiaseman. Voidaan sanoa, että pienen keskittymän on tehtävä kaikki oikein kasvaakseen ja kehittyäkseen maailmanluokkaan, mutta riittävän kokoinen ja globaalisti merkittävä keskittymä saa pieniä harha-askeliakin anteeksi. Riittävä koko mahdollistaa uusiutumisen kannalta keskeisen diversifioinnin ja laajentumisen yksittäisten veturien ohi. Kriittisellä massalla saadaan myös edellytyksiä riskinottoon, jota usein tarvitaan uusiutumisen mahdollistamiseksi. Esimerkkinä kooltaan suuresta keskittymästä oli erityisesti Bangalore, jonka osalta voitiin todeta, että riittävän suuressa keskittymässä verkostot ja törmäykset syntyvät ikään kuin luonnostaan. Riittävä osaajatiheys ja monipuolinen innovaatioekosysteemi mahdollistavat vireät ja monipuoliset paikalliset verkostot ja tehokkaan toimintatavan sekä uusiutumiseen tarvittavan sektorirajoja ylittävän yhteistyön. Pienemmässä mittakaavassa voidaan todeta, että Suomessa metropolialue korostuu riittävän suurena muihin kotimaisiin keskittymiin verrattuna. Esimerkiksi ekosysteemin monipuolisuudessa metropolialue on Suomessa omaa luokkaansa. Tärkeä näkökulma keskittymän kokoon on sen houkuttelevuus huippuosaajan näkökulmasta. Vaikka pienet kaupungit ovatkin usein miellyttäviä ja luonnonläheisiä, ja asuinkustannukset ovat kohtuulliset, huippuosaajalle on usein tärkeämpää oman osaamisen markkina-arvon säilyminen, kasvattaminen ja osaamisen kehittäminen. Tämän mahdollistaa riittävän kokoinen keskittymä, joka kykenee tarjoamaan riittävät erikoistuneet ja monipuoliset työmarkkinat sekä riittävästi tukea osaamisen kehittymiselle ja vuorovaikutukselle muiden huippuosaajien kanssa. Tämä on selkeästi haaste kaikille Suomen keskittymille, mutta erityisesti metropolialueen ulkopuolella. Sinänsä alueen yleisen houkuttelevuuden osalta nousi esille tapaustutkimuksissa hyvin moninaisia seikkoja, joita jo kirjallisuustutkimuksissa nostettiin esille. Yksittäiset huippuosaajat tekevät sijoittumispäätöksensä omien arvojensa mukaisesti, mutta innovaatiokeskittymien kehittämisessä tulee kiinnittää erityisesti huomiota toimenpiteisiin, jotka kohdentuvat kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemiseen heidän omien työuriensa kannalta katsottuna. Mahdollisuuksia tarjoavat erikoistuneet työmarkkinat sekä riittävä erikoistunut osaajajoukko 52

55 erikoisosaamisen kehittymisen ja verkottumisen tueksi nousevat keskeisiksi tällaisiksi toimenpiteiksi. Osaajien pysyvän sijoittumisen lisäksi esimerkiksi tutkijavierailut ovat myös keino lisätä erikoistunutta osaajajoukkoa ja verkottumisen edellytyksiä. Suurten keskittymien osalta voidaan vielä todeta, että tarkastelluissa tapaustutkimuksissa sekä Bangaloren että Ottawan kehityspolku on ollut hyvin pitkä. Bangaloren kehitys käynnistyi esimerkiksi jo siirtomaa-ajalla. Näihin verrattuina Eindhoven ja erityisesti Oulu ja Kuopio ovat hyvin tuoreita keskittymiä. Kaikki keskittymät ovat kuitenkin globalisaation haasteen kohdatessaan samojen kysymysten äärellä koosta ja historiasta riippumatta. 6.3 Strateginen tahtotila mikä on tämän merkitys ja kenen tahtotila? Innovaatiokeskittymän oma tahtotila ja toimijoiden välinen yhteistyö Kaikissa tapaustutkimuksissa korostuu, että yhteisellä alueellisten toimijoiden strategisella tahtotilalla ja suunnittelulla on merkittävä vaikutus erityisesti keskittymän kehittymisen alkuvaiheissa. Alussa on tehtävä valintoja ja fokusoitava joillekin alueille, joilla keskittymä pystyy luomaan kriittistä massaa, globaalia kilpailuetua ja houkuttelevuutta. Alueen toimijoilla on oltava kyky tehdä strategisia valintoja, luoda yhteisiä tavoitteita ja päästä niihin sitouttaen eri toimijoita yhteistyöhön. Samat kysymykset korostuivat myös tärkeänä innovaatiokeskittymän kehittymisen edellytyksenä kirjallisuustutkimuksessa erityisesti OECD:n ja Hautamäen näkemyksissä. Fokusoituminen on kuitenkin haasteellista ja siihen liittyy tietty vedonlyöntiproblematiikka. Miten alue profiloituu maailman mittakaavassa houkuttelevaksi ja kykenee tekemään valintoja? Lähtökohtana on toki alueen olemassa olevat osaamiset ja toimijat, mutta maailmanluokan osaamisen synnyttäminen vaatii alun suhteellisen pienten kehityspanosten laittoa yhteen koriin. Onnistunut fokusoituminen vaatii yhteisten resurssien kohdentamista ja toimenpiteiden synergian vahvistamista, mikä taasen edellyttää tiivistä strategista yhteistyötä. Globalisaation vaikutuksesta strategisten fokusoitumisvalintojen tekeminen on entistäkin haastavampaa. Globaalin toimintaympäristön dynamiikka on nopeaa ja ennakoitavuus haasteellista. Kuitenkin maailmanluokan osaamisen kehittäminen on hidasta ja pitkäjänteistä, eikä osaamisen fokusalueita näin ollen voi muuttaa kovin usein. Osaamisen sisältöalueisiin kohdentuvan fokusoitumisen lisäksi onkin tärkeää tarkastella myös dynamiikaltaan nopeampia fokusoitumisen muotoja, kuten eri toimintoihin erikoistumista. Esimerkiksi geneeriset t&k-ympäristöt voidaan helpommin päivittää uusia osaamisalueita vastaaviin tarpeisiin kuin tietylle alalle vahvasti kohdentunut perustutkimusta tukeva infrastruktuuri. Esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi Eindhovenin HTCE-ympäristö, joka tarjoaa eri alojen soveltavalle t&k:lle tarvittavan ympäristön

56 Tapaustutkimusten aineistossa ja haastatteluissa korostettiin, että alueen toimijoiden on kyettävä tekemään itse strategiset valintansa. Alueiden tulisi myös kyetä tekemään monipuolisia erikoistumista ja globaalia houkuttelevuutta koskevia aidosti ainutlaatuisia valintoja. Erikoistumisen haaste on kuitenkin myös kansallinen. Kansallisesti on perusteltua kohdentaa panostuksia valituille alueilla, joilla halutaan olla kansallisesti globaalisti merkittäviä ja joiden kehittäminen vaatii kansallisen tason toimenpiteitä esimerkiksi sääntelyn tai rakenteellisten muutosten toteuttamiseksi (ks myös luku 6.3.3). Kansallisesti tulee tarjota keskittymille selkeä mahdollisuus hyödyntää ja tukea omilla valinnoillaan näitä kansallisia valintoja ja toisaalta hyödyntää alueiden vahvuuksia kansallisen tason valinnoissa. Alue- ja kansallisen tason valintojen yhteispeli on tärkeää. Suomessa alueiden valinnat näyttäytyvät tällä hetkellä hyvin samankaltaisina, esimerkiksi hyvin moni alue korostaa ympäristö- ja energia-alan huippuosaamiseen panostamista. Riskinä on, että eri alueet eivät kykene hyödyntämään yhteisiä ponnistuksia ja pahimmillaan alueiden välinen kilpailu hidastaa kehitystä. Kansallisesti on siten syytä kiinnittää huomioita erityisesti alueiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja siihen, että alueet tähtäävät aidosti globaaliin toimintaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Alueen oman strategisen tahtotilan syntymisen ja luomisen polut näyttäytyvät tapaustutkimuksissa erilaisina. Edellytyksenä tahtotilan syntymiselle ei näytä olevan keskitetty yksittäinen organisaatio tai yksittäisen henkilön vahva rooli, vaikka näilläkin on ollut iso merkitys. Tärkeämpänä näyttäytyvät monimuotoiset (mukana eri tahoja) ja tiiviit paikalliset verkostot. Olennaisena edellytyksenä toimivan ja kehitystä tukevan tahtotilan muodostumiselle on alueen yritysten vahva sitoutuminen ja mukanaolo strategisessa työssä. Fokusoitumisessa on tärkeää tehdä markkinalähtöisiä valintoja, jotka näyttäytyvät yrityksille niiden globaalin kilpailukyvyn kannalta järkevinä. Tämän takaamiseksi yritysten sitoutuminen strategiseen työhön on keskeistä. Julkisen sektorin toimintatavoilla voidaan vahvistaa edellytyksiä yritysten kanssa käytävään tiiviiseen vuoropuheluun. Tähän esimerkiksi tähdätään Tekesin ohjelmatoiminnassa, OSKE-ohjelman toimintatavoilla ja muiden kehittämisaloitteiden puitteissa. Politiikkatoimenpiteillä ei kuitenkaan suoraan voida pakottaa yrityksiä sitoutumaan alueiden strategiseen vuoropuheluun, mikäli yritykset itse eivät näe tätä työtä oman toimintansa kannalta relevanttina. Kysymyksenä esitettiin voiko alue kehittyä merkittäväksi innovaatiokeskittymäksi ilman alueen tahtotilaa tai jos punainen lanka on hukassa. Tapaustutkimusten perusteella tähän on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska kaikissa tapaustutkimuksissa korostui merkittävänä tekijänä alueen oman tahtotilan olemassaolo. Voisi ajatella, että ilman yhteistä strategiaa ja tahtotilaa kehittyminen on mahdollista vain, mikäli alueen luontaiset edellytykset ovat huomattavat ja se on lähtökohtaisesti kooltaan (monipuolista yritystoimintaa paljon) riittävän suuri. On todennäköistä, että esimerkiksi Bangaloren tapauksessa alueen omalla tahtotilalla ei ole tulevaisuudessa niin suurta merkitystä kuin muilla tulevaisuuden kehittymistä tukevilla tekijöillä. 54

57 Keskittymän kehityttyä pidemmälle olennaisempaa on vahvistaa laaja-alaisuutta, ottaa riskejä ja kehittää markkinaehtoisia toimenpiteitä alueen innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. Laaja-alaisuus ja riskinotto onnistuvat vasta riittävällä koolla. Koko tässä yhteydessä tarkoittaa ensisijaisesti yritys- ja innovaatiotoiminnan laajuutta: riittävästi yrityksiä, korkean osaamisen työvoimaa ja tutkimusta Alueiden välinen tahtotila ja yhteistyö Tapaustutkimusten kohdalla korostui yhtenä merkittävänä tekijänä myös eri alueiden yhteisen tahtotilan olemassaolo ja strateginen suunnittelu. Erityisesti strategisen tason yhteistyöllä on saavutettu painoarvoa vaikutettaessa kansallisesti ja perusteltaessa kansallisia muutoksia. Esimerkkinä strategisen tason onnistuneesta yhteistyöstä nousi esille Eindhovenin tapaustutkimuksessa koko North Brabantin alueen yhteinen työ alueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomen kannalta voidaan arvioida alueiden yhteistyön korostuvan tulevaisuudessa. Suomen keskittymät ovat kooltaan globaalissa mittakaavassa pieniä, joten yhteistyöllä saadaan esimerkiksi kasvatettua käytössä olevaa osaajien joukkoa, erikoistuneiden työmarkkinoiden kokoa tai hyödynnettyä tehokkaasti esimerkiksi tutkimusinfrastruktuuria. Lisäksi yhteistyöllä saadaan muodostettua yhteinen tarjonta kansainvälisen houkuttelevuuden kasvattamiseksi. Keskittymien yhteistyötä on kehitetty Suomessa tähän mennessä esimerkiksi kansallisen osaamiskeskusohjelman klustereilla. Esimerkkinä kansallisen tarjonnan konseptoinnista voidaan mainita myös Greater Helsinki Promotionin koordinoima kansallisen huippututkimuskapasiteetin markkinointi ulkomaille sekä Eindhovenin Enterprise Zone -konsepti teknisten yliopistojen yhteisten kasvuyrityskonseptien luomiseksi. Kansallisen tarjonnan yhteinen konseptointi vaatii ensisijaisesti alueellisten toimijoiden yhteistyötä, mutta yhteistyön edellytyksiä voidaan kehittää myös kansallisen tason toimenpiteillä. Esimerkiksi voidaan auttaa toimijoita kiertämään esteitä, joita alueperustaiset rahoitusinstrumentit luovat (sallia aluekohtaisia poikkeuksia ja toimintamallien pilotointeja), ja alueita voidaan auttaa löytämään toisiaan ja jakamaan kokemuksiaan. Verkottumalla voidaan koota hajautuneet voimavarat kansallisesti merkittäviksi keskittymiksi. Alueet voivat sijaita myös eri maissa. Erityisesti Eindhovenin tapaustutkimuksessa kuvattiin kolmen eri maissa sijaitsevan kaupungin yhteistyön tiivistymistä. Suomessa vastaavia maan rajat ylittäviä yhteistyömuotoja on pohdittu esimerkiksi Kaakkois-Suomen ja Pietarin välillä tai Itämeri-yhteistyön puitteissa Kansallinen tahtotila Kuten edellä on jo kuvattu, Suomen tapaustutkimuksien haastatteluissa korostettiin kansallisen strategisen tahtotilan olevan merkittävä alueellisen keskittymän kehittymisen kannalta. Kansallisilla valinnoilla on luotava positiiviset markkinat ja 55 54

58 kilpailua, jossa parhaat toimijat menestyvät. Kotimarkkinoita ja muita kysyntäpuolen kysymyksiä on käsitelty tarkemmin myöhemmissä kappaleissa. Tällä hetkellä koetaan, että elinkeinorakenteen uudistuminen vaatii Suomessa kansallisesti merkittäviä valintoja ja toimenpiteitä, jotka väistämättä koskettavat myös alueita. Valintoja on myös jo tehty (esimerkiksi SHOK alueet, OSKE valinnat), mutta osin haastatteluaineistosta nousee esiin toive vielä terävöittää valintoja ja käynnistää toimenpiteitä, joiden avulla Suomi jatkossa profiloituu selkeästi jonkin asian maailman huippuna. Haastatteluissa nostettiin esille huolena, että SHOK ja OSKE eivät riittävissä määrin avaa uusia alueita ja tehdyt valinnat tukevat pitkälti vakiintuneiden teollisuudenalojen uudistumista. Tässä yhteydessä on tosin huomioitava, että esimerkiksi tehdyt OSKE-valinnat ovat nousseet vuorovaikutusprosessin tuloksena, ja alueiden toimijoilla on ollut tässä prosessissa merkittävä rooli. Ehkä viimeaikaiset globalisaation ja rakennemuutoksen voimakkaat vaikutukset ovat kuitenkin nostaneet esiin uudella tavalla vakavan huolen tulevaisuuden menestyksen tekijöistä, ja asia nähdään nyt hiukan eri valossa kuin esimerkiksi SHOK- ja OSKE-valintoja tehdessä muutama vuosi sitten. Nähdään, että laajemmalle uudistumistarpeelle jälkiteollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi ei ole tehty riittävän mittavia kansallisia panostuksia. Suomen ollessa pieni maa ja markkina, on myös huomioitava kytkeytyminen koko Euroopan profiloitumiseen ja kilpailukykyyn tulevaisuudessa taistellessa markkina-asemasta Bangaloren kaltaisten kehittyvien talouksien keskittymien kanssa globaalissa työn, osaamisen ja pääomien jaossa. Kansallisella imagolla on merkitystä myös alueiden ja kaupunkien imagolle. Kansallisen imagon on tuettava alueellisia valintoja ja toisin päin. Kovin montaa viestiä ei Suomen kokoinen maa voi globaalisti viestiä, vaan tärkeimpien asioiden on oltava hyvin kirkkaasti esillä joka tason toimijoiden viestimässä imagossa. Lisäksi on huomioitava, että kansallisesti merkittävien ulkomaisten investointien saantiin tarvitaan yhtenäinen kansallinen houkuttelevuus. 6.4 Yhtä oikeaa kehittymistä ja verkottumista tukevaa organisaatiorakennetta ei ole Tapaustutkimuksissa näyttäytyy monimuotoinen joukko julkisia, yksityisiä ja public-private organisaatioita, joista useat ovat olleet keskeisessä roolissa keskittymän kehityksessä. Toisaalta mukana on myös organisaatioita, joilla ei ole ollut aineiston perusteella isoa merkitystä alueen kehittymisen kannalta, vaikka se näiden organisaatioiden ydintehtävä olisikin. Aineiston perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä siitä minkälainen strategisen suunnittelun ja toimeenpanon organisointirakenne olisi toimivin. Sekä keskitetyt mallit (yhdellä organisaatiolla merkittävä strateginen koordinoiva rooli) että hyvin hajautetut rakenteet (ei selkeää formaalia yhteistyörakennetta) toimivat, ja tässä innovaatiokeskittymien monimuotoisuus ja luonne vaikuttaa vahvasti. Tarkastelluista tapaustutkimuksista ääripäinä erottuvat kenties 56

59 selvimmin Eindhoven, jossa on vahva yhteinen organisoitumisen kulttuuri, sekä Bangalore, jossa toiminta on hyvin vapaamuotoista. On myös huomattava, että nämä edustavat myös kooltaan eri ääripäitä. Useimmissa tapaustutkimuksissa kuitenkin todettiin, että erilaisia välittäjäorganisaatioita kertyy helposti paljon ja joukko on sekalainen. Eri toimijoiden roolit ovat usein epäselvät tai ne toimivat päällekkäin. Erityisesti asia tuli esille Suomen ja osin Eindhoveninkin osalta. Esimerkiksi Eindhovenin Brainport-organisaation rooli nähtiin merkittävänä, mutta senkin kohdalla tuotiin esille kritiikkinä liika innokkuus tehdä samoja asioita mitä muut toimijat jo tekevät. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että välittäjäorganisaatioiden tulisi nykyistä vahvemmin keskittyä kansainvälisen yhteistyön tukemiseen. Esille tuotiin myös huoli siitä, että perushautomotoiminta ei vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, vaan tarvitaan innovatiivisempia törmäyttäjiä, jotka luovat aidot mahdollisuudet sektorirajoja ylittävien verkostojen kehittymiselle ja jotka erityisesti tähtäävän globaalin toiminnan tukemiseen. Suomen haasteena nähtiin myös se, että välittäjäorganisaatiot toimivat osin hankerahoituspohjaisesti, jolloin toiminnan pitkäjänteisyydessä on parantamisen varaa. On myös todettava, että Suomessa piirit ovat väistämättä pienet ja tämä on haaste kansainväliselle verkottumiselle ja kumppaneiden löytämiselle. Tässä on hyvin suuri ero esimerkiksi Bangaloreen, jossa osaajien ja yritysten määrä on huima. Kulttuurikysymyksilläkin on osuutensa siihen, minkälaiset organisoitumisen ja verkottumisen ympäristöt nähdään luonteviksi. 6.5 Kaupallistaminen ja kasvuyrittäjyys kehittymisen olennaisia pullonkauloja Tapaustutkimukset ja erityisesti Suomen keskittymät nojaavat vahvasti tutkimusosaamisen ympärille rakentuvaan tiedon keitaat ajattelumalliin. Näiden keskittymien kasvun ja uudistumisen edellytys on vireä ja monipuolinen kasvuyrittäjyys. Erityisesti tämän kehityspolun pullonkaulaksi muodostuu tutkimuksen kaupallistaminen ja kasvuyritystoiminnan synnyttäminen. Kaikissa muissa paitsi Bangaloren tapaustutkimuksissa nämä todettiin yhdeksi tulevaisuuden keskeisistä haasteista. Bangalore on kokoluokaltaan jo eri sarjassa toisaalta ja hyvin erilainen luonteeltaan (enemmän vastustamaton diili 5. luvussa esitellyn luokittelun mukaisesti). Bangalore ja Intia on myös ainoa tarkastelluista tapaustutkimuksista, joka ei kuulu innovaatiovetoisiin talouksiin Maailman talousfoorumin kilpailukykyindeksissä129. Kasvuyritystoiminnan kehittäminen ja tukeminen on Suomessa ongelma, joka on vahvasti kansallisen politiikan asia hoitaa ja kehittää130. Kasvuyritystoiminta on ehdottomasti markkinaehtoista ja kehitettävät tukimuodot (esimerkiksi bisnesen- 129 Intia on ko. indeksissä vuosille kehittyvä talous ( factor-driven economy ), ja sijoittuu kokonaisarvioinnissa sijalle 49., kun muut tapaustutkimuksissa tarkastellut valtiot sijoittuvat sijoille 6. (Suomi), 9. (Kanada) ja 10. (Alankomaat). Intialla on tunnistettu merkittäviä puutteita esimerkiksi korkeakoulutuksessa ja julkishallinnossa muihin tarkasteltuihin maihin verrattuna. On toki huomioitava että Bangalore on Intian kokonaisuudessa ainutlaatuinen alue, mutta myös tapaustutkimuksessa tuli esille merkittävänä kehityskohteena juuri koulutusjärjestelmä. 130 Ks. esim. TEM (2009), Ukkola et al. (2009) 56 57

60 kelitoiminnan verohelpotukset) ovat kaikkien alueiden käytössä ja saatavilla yhtälailla. Toimenpiteitä ja toimenpide-ehdotuksia on paljon, ja osassa toimenpiteitä myös aluetason toimijoilla on selkeä rooli. Merkittävä ongelma ja toimenpiteitä vaativa osa-alue on kasvuyritystoiminnan riskirahoituksen edellytysten turvaaminen. Rahoitus on periaatteessa edellytys, jota alueiden ei itse tarvitse omistaa tai rahoitustoimijoiden ei ole tarpeen sijaita alueilla, vaan rahoitusta on hankittava maailmalta. Kuten luvussa todettiin, Suomi sijoittui kansallisella tasolla tarkastelluista tapaustutkimuksista parhaimmin Maailman talousfoorumin pääomasijoitusten saatavuuden indeksissä. Tässä yhteydessä on toki myös muistettava, ettei tässä indeksissä näy kasvuvaiheen rahoitus eriteltynä. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen yrityksen kehitysvaiheisiin erotellut tehtyjen sijoitusten luvut vuodelta 2008 osoittavat, että kasvuvaiheeseen ohjautui selvästi vähemmän sijoituksia lukumääräisesti ja euromääräisesti kuin käynnistys- ja myöhempien vaiheiden rahoitukseen (buyout-sijoitukset). Haastatteluaineistosta nousi myös esiin huoli innovaatiokeskittymiä tukevien kasvuyritysten rahoituksen turvaamisesta. Suomen osalta haasteena tuotiin esille, ettei VC-tapaamisia järjestetä Suomessa riittävästi, vaan usein tapaamisiin joudutaan menemään mm. Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Lisäksi todettiin ongelmia innovaatioiden kaupallistamisen rahoituksessa erityisesti kasvu- ja kansainvälistymisvaiheen yrityksille. Suomen kohdalta positiivisena poikkeuksena nousivat haastatteluaineistossa esille oikeastaan vain Otaniemen aloittavat yritykset, joiden osalta riskirahoituksen saatavuutta pidettiin hyvänä. Aineistossa tuli siis esille, että eri alueilla on erilaiset kytkökset globaaleihin rahoitusmarkkinoihin ja tilanne ei näin ollen ole samanlainen kaikkialla Suomessa. Suomen haasteeksi voidaankin tunnistaa sekä vahvan tutkimustoiminnan tulosten siirtäminen kasvuyritystoiminnaksi että innovaatiokeskittymiä tukevien kasvuyritysten rahoituksen saatavuus ja kytkeytyminen globaaleihin rahoitusmarkkinoihin etenkin metropolialueen ulkopuolella. Positiivista esimerkkiä voi katsoa esimerkiksi Ottawan tapaustutkimuksesta, missä näkyy pitkäjänteinen työ paikallisen kasvuyrittäjyyden ja toimivien pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi. Ottawassa on kytketty paikalliset toimijat ja fokusalueet yhteen luomalla esimerkiksi alueen kasvuyrityksiin sijoittavia LSIF-rahastoja (Labour Sponsored Investment Funds) sekä rahastojen rahastoja, joissa julkiset toimijat sijoittavat yksityisiin innovaatiokeskittymän kehittymistä tukeviin pääomasijoitusrahastoihin. On toki huomioitava, että Ottawan koko on selvästi suurempi kuin Suomen metropolialueen ulkopuolisten innovaatiokeskittymien. Edellytys alueelliselle rahastotoiminnalle ei välttämättä Suomen keskittymissä aina täyty, mutta alueiden välinen yhteistyö voisi paikata yksittäisten alueiden kriittisen massan puutetta yksityisen rahoituksen tavoittelussa globaaleilta rahoitusmarkkinoilta. Ottawan toimintaympäristössä on myös huomioitava Kanadan valtion t&k verohuojennukset, jotka ovat lisänneet sijoituksia Kanadalaisiin teknologiayrityksiin. 58

61 Huolestuttavaa on Suomen tapaustutkimuksista esiin nouseva huoli siitä, että ketju tutkimuksesta ja innovaatioista liiketoimintaan ontuu. Toimenpiteet eivät ole riittäviä nykytilanteessa ja niitä vaaditaan sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Eindhovenin ja Ottawan esimerkeistä näkyy huomattavasti monimuotoisemmat kohdennetut toimenpiteet tutkimustulosten hyödyntämisen ja kasvuyrittäjyyden tukemiseksi (kts. Taulukko 5). Eindhovenin ja Ottawan toimintaympäristö on myös Suomeen verrattuna varsin samankaltainen, joten toimenpiteet ovat sikälikin hyvin relevantteja. Kuten jo edellisessä kappaleessa todettiin, perinteinen yrityshautomomalli ei enää toimi ja tulevaisuudessa tarvitaan innovatiivisempia toimintamalleja, jotka aidosti törmäyttävät eri tahoja. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita esimerkiksi Eindhovenin High Tech Campus ja avoin innovaatiotoiminta. Lisäksi Suomen haasteena tuotiin esille se, että kaupallistamista ja kasvuyrittäjyyttäkin pyritään usein erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella kehittämään yksittäisten kehityshankkeiden kautta, jolloin pitkäjänteisyys ja kokonaisuuden hallinta kärsivät. 6.6 Markkinaehtoisuus ja -vetoisuus ovat alueen kilpailukyvyn perustat Globaali kilpailukyky tarkoittaa sitä, että vain parhaat pärjäävät (sekä yrityksissä että tutkimuksessa). Kuten luvussa 4 kuvattiin, globalisaatio on johtanut myös kasvavaan erikoistumiseen sekä osaamisen että arvoketjujen eri vaiheiden toimintojen osalta. Erikoistumisen muutokset ovat myös globaalissa taloudessa entistä nopeampia, jolloin haasteet alueen kilpailukyvylle ovat selvästi aiempaa monimutkaisemmat. Alueet kilpailevat jatkuvasti parhaista osaajista ja yrityksistä. Tässä kilpailussa menestyäkseen tulee kyetä ennakoimaan markkinoiden kehitystä ja muutoksia sekä reagoimaan muutoksiin hyvin nopeasti. Erityisesti kansallisen politiikan tulisi olla hyvin markkinaehtoista ja tähdätä positiivisen kilpailun syntymiseen kotimarkkinoilla. Tässä hankkeessa tehtyjen tapaustutkimusten lisäksi tämä aihe on viime aikoina noussut muissakin yhteyksissä usein esille. Esimerkiksi Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa esitettiin johtopäätös, että erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa alueellisten erikoistuneiden työmarkkinoiden pienuus ja alueperusteisesti jaettu kehitysraha vääristävät markkinamekanismeja ja vievät pohjaa aidolta markkinaehtoiselta tuottavuuden kasvulta131. Toisaalta on huomattava, että tässä on merkittävä vaikutus EU:n aluekehitysrahoituksella, joka Suomen on järkevää hyödyntää. EU:n rahoituksen painopisteet ovat myös oletettavasti tulevaisuudessa muuttumassa yhä enemmän innovaatiotoimintaa painottavaksi ja kilpailukykyä tukeviksi132. Suomen innovaatiokeskittymien kehittämisen kannalta keskeiseksi ongelmaksi tunnistettiin, että kysyntäpuolen aidot kilpailuedut puuttuvat Suomesta. 131 Ottaviano, Kangasharju, and Maliranta (2009) 132 Ks. esim. Barca (2009) 58 59

62 Kotimarkkinat ovat pienet eikä edelläkävijäkäyttäjiä (lead users) ole. Julkisella aktiivisella edelläkävijämarkkinapolitiikalla voitaisiin osin kompensoida tätä puutetta. EU:n edelläkävijämarkkina-aloitteen puitteissa pyritäänkin edistämään EU:n laajuisia edelläkävijämarkkinoita kuudella valitulla kohdealueella133. Edelläkävijämarkkina-aloitteessa pyritään tukemaan edelläkävijämarkkinoiden kehittymistä mm. markkinoiden toimivuuden esteitä purkamalla vaikuttamalla sääntelyyn ja standardeihin sekä julkisia hankintoja hyödyntämällä. Suomessa markkinoiden toimivuuden hankaluuksia on havaittu mm. terveydenhuoltopuolella. Suomi pystyisi toteuttamaan kansallisia toimenpiteitä, joilla tuetaan strategisesti valittujen alueiden markkinoiden kehittymistä. Suomen tapaustutkimusten haastatteluissa usein mainittu esimerkki on bioenergia ja erityisesti syöttötariffikysymysten ratkaiseminen hajautetun bioenergian tuotannon markkinoiden kehittämiseksi. Yksi näkökulma markkinaehtoisuuteen on myös julkisen sektorin toiminnan laajuus ja rooli. Tarkastelluissa tapaustutkimuksissa esimerkiksi Eindhovenissa Philips on hoitanut osin paikallishallinnolle kuuluvia tehtäviä. Suomessa julkisen sektorin rooli on laaja ja olisikin aiheellista pohtia, millä alueilla julkisen sektorin roolin suunnitelmallinen kaventaminen tukisi innovaatiokeskittymien kehittymistä tukevan markkinaehtoisen liiketoiminnan ja kotimarkkinan kehittymistä. Vaikka yleisesti kansallisella politiikalla tulee tähdätä innovatiivisen kysynnän ja terveen kilpailun syntymiseen, tulisi kansallisessa politiikassa sallia myös aluekohtaisia poikkeuksia ja kokeiluja erilaisia toimintamalleja varten. Hyvä esimerkki on Eindhovenin seudun ehdottama ja siellä ensimmäisenä käyttöön otettu valtion suora tuki työttömyysuhan alla olevien korkean osaamisen työntekijöiden työn jatkumiseksi alueen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. 6.7 Veturiyritykset ja laajentuminen niiden ohi Veturiyrityksillä on keskeinen rooli erityisesti keskittymän alkuvaiheissa, mutta kehittymisen kannalta olennaisinta on alueen toiminnan laaja-alaistuminen mahdollisimman nopeasti. Isojen veturiyritysten sijoittumispäätökset perustuvat raadollisen suoraviivaiseen kilpailuedun analysointiin: innovaatiotoiminnan tuotos-panos suhteen on oltava alueella hyvä ja investointien yhtenä perustana on esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus. Suomella on jatkossa paljon haasteita ja perinteiset kilpailuetumme kutistuvat suhteessa esimerkiksi kehittyviin talouksiin. Luvussa 4 kuvattiin laajemmin globaalin työnjaon muutosten aiheuttamia haasteita, jotka johtavat veturiyritysten toimintojen dynaamiseen sijoittumisten vaihteluun alueiden globaalien kilpailuetujen muuttuessa. Veturiyrityksen sijoittuminen ei ole pysyväisluontoiseksi katsottava saavutus. Sijoittuminen on nähtävä alueelle tarjottuna mahdollisuutena, joka on hyödynnettävä nopeasti ja kyettävä tarjoamaan samanaikaisesti uudistumiskykyinen toimintaympäristö, joka kiinnostaa veturiyritystä myös 133 Valitut alueet ovat kestävä rakentaminen, uusiutuva energia, biotuotteet, suojatekstiilit, kierrätys ja e-health 60

63 tulevaisuudessa sekä houkuttelee myös uusia toimijoita alueelle. Tässä mielessä oleellisin tekijä ei välttämättä niinkään ole veturiyrityksen oman ydinosaamisen kasvattaminen alueella, vaan kiinnostavan osaamisten yhdistelyn mahdollistavan dynaamisen ja monialaisen ympäristön tarjoaminen sekä yhteisten kehittymis- ja kehittämisalustojen luominen. Innovaatiokeskittymän kehittämisen on oltava tulevaisuusorientoitunutta ja on jatkuvasti varauduttava veturiyritysten lähtöön ja liiallista riippuvuutta yhdestä veturista tai veturialasta tulisikin välttää. Toisaalta on myös huomioitava, että toimintojen sijoittumiset saatetaan toteuttaa pienempinä paloina. Alueelle voi esimerkiksi sijoittua lukuisia pienempiä fokusoituneita t&k toimintojen yksikköjä eri yrityksistä yhden yrityksen laajemman yksikön sijoittumisen sijasta. Tapaustutkimukset valittiin perustuen arvioon niiden suhteellisen hyvästä onnistuneisuudesta. Kaikissa tapaustutkimuksissa alueen vahvoilla veturiyrityksillä on ollut merkittävä rooli alueiden kehittymisessä. Voidaan arvioida, että Suomen kaupunkien kokoluokassa on ollut hankala löytää keskittymälle kehittymispolkua ilman alueelle sijoittuvaa veturiyritystä. Tärkeintä on ollut näiden saaminen alueelle, niistä kiinni pitäminen ja samalla tapahtuva määrätietoinen sisällöllinen laajentuminen, jolloin alue on myös jatkossa veturillekin houkutteleva ja kiinnostava. Tämän polun toteuttaminen on ollut iso haaste ja vaatinut alueilta paljon. Erityisesti sisällöllinen laaja-alaistuminen on haasteellista alueen innovaatiotoiminnan kriittisen massan ollessa pieni (tutkimus- ja kehitystoiminnan ja erikoistuneen työmarkkinan koko). Ottawa on tapaustutkimuksena tässä mielessä erittäin kiinnostava seurata myös jatkossa. Ottawan alueen ison veturiyrityksen (Nortel) jälkeisessä vaiheessa selviytymisestä ja uudistumisesta tulee ottaa opiksi. Ottawa on tehnyt menestyvää klusteripolitiikkaa ja onnistunut osaavan työvoiman kouluttamisessa. Alueiden rakennemuutoksessa voi myös julkisilla vetureilla ja niiden sijoittumispäätöksillä olla merkittävä rooli. Esimerkiksi merkittävien kansallisten tutkimuslaitosten (Ottawan keskittymän alkuvaiheet) tai isojen virastojen (EU:n kemikaalivirasto Helsinkiin, FIMEA Kuopioon) sijoittamispäätöksillä voidaan merkittävästi vaikuttaa yksittäisen alueen edellytyksiin. Toivottavia ovat yritysten ja tutkimustahojen yhteiset tutkimusponnistukset ja rakenteelliset ratkaisut, joiden sijoittumispäätökset ovat yhtälailla alueille merkittäviä134. Yksi Suomen tapaustutkimuksissa esiin noussut ilmiö oli palvelusektorin ja erityisesti osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan (KIBS) alikehittyneisyys Suomessa. Kehittyvä innovaatioekosysteemi ja veturiyritysten ympärille sijoittuvat alihankintaverkostot luovat myös kysyntää monimuotoisille palveluille. Tapaustutkimuksissa todettiin, että Suomessa tiettyjä liike-elämän palveluja on tarjolla vain pääkaupunkiseudulla ja näiden puute on yksi pullonkaula muiden alueiden kehittymisessä. Haaste on monipolvinen. Kun innovaatiokeskittymä on elinvoimainen, niin korkean osaamisen palveluille syntyy luontainen kysyntä. Tämä kysyntä edel- 134 Tuore esimerkki kotimaasta on Kemira Oyj:n ja VTT:n yhteisen vesialan tutkimuskeskuksen perustaminen ja sen pääsijoittuminen Espooseen

64 leen ruokkii uuden liiketoiminnan kehittämistä. Innovaatiokeskittymän kehityksen alkuvaiheessa palvelujen puutetta paikkaavat usein julkiset tai semi-julkiset välittäjäorganisaatiot, ja näin on laita Suomessakin. Haasteena on näiden alkuvaiheen julkisten tukitoimijoiden poistuminen ajoissa markkinoilta ja tilan jättäminen markkinaehtoiselle kehittymiselle ja yksityiselle toiminnalle. Laajentumiselle alkuperäisten veturiyritysten ohi uusille aloille hyvän esimerkin tarjoaa Bangalore, joka toki saa kehittymisessään etumatkaa koostaan. Kansainvälisten veturiyritysten off-shoring toiminnoilla alkuun lähtenyt kehitys on johtanut Bangaloressa etenemiseen arvoketjussa korkeamman lisäarvon toimintoihin, ja seuraavana haasteena on eteneminen palveluliiketoimintaan. Kun toimijoita ja osaajia on riittävästi, kompetenssi kasvaa ja työn laatu kehittyy ja tällainen kehitys on mahdollista. 6.8 Kansainvälistyminen on keskeinen edellytys Kansainvälistyminen korostuu erittäin tärkeänä tekijänä kaikissa tarkastelluissa innovaatiokeskittymissä. Kansainvälistyminen on Suomelle suuri haaste, ja tapaustutkimuksissakin tuli esille miten olemme tässä muita tarkasteltuja maita jäljessä. Kansainvälistymisen merkitys tulee edelleen korostumaan innovaatiokeskittymien kehityksessä erityisesti kahdessa asiassa: kykynä integroida osaajia yhteiskuntaan ja siinä, miten onnistutaan verkottumaan maailman parhaiden osaajien kanssa. Globaalien verkostojen luomiseksi tarvitaan fokusoitua maailmanluokan osaamista. Pienille ja aloittaville innovaatiokeskittymille tämä on suuri haaste. Suomen tapaustutkimuksissa paikallisverkostojen rooli nähtiin merkittäväksi tässä asiassa. Keskittymien ollessa alkuvaiheessa paikallisverkostoilla kootaan yhteen globaalisti houkuttelevaa osaamista, jolla voidaan houkutella maailmanluokan kumppaneita. Kansainväliset kumppanuudet ja verkostot voidaan siis rakentaa vasta maailmanluokan osaamisen myötä, ja tämä kehittyy usein paikallisten verkostojen tuella. Samoin kansainvälisten osaajien ja rahoituksen tavoitteluun tarvitaan maailmanluokan osaamista, eli tämä on lähtökohta kaikelle kansainvälistymiselle. Erityisesti Suomen osalta esille tuli haaste kansainvälisten osaajien tavoittelusta ja integroinnista yhteiskuntaan. Tässä ei ole onnistuttu alkuunkaan riittävästi, ja ongelma-alueiksi tunnistettiin muun muassa seuraavat: matala erilaisuuden toleranssi, kansainvälisten huippuosaajien vaikeudet edetä työssään, kansainvälisten opiskelijoiden riittämätön siirtyminen suomalaisiin yrityksiin, valtiovallan hallinnonalojen puutteellinen koordinaatio sekä huippuluokan kansainvälisten tutkimusryhmien vetäjien puute. Ongelma-alueiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin kokonaisvaltaista kehittämistoimintaa eri hallinnonalojen sekä osaajia työllistävien tahojen kanssa. Esimerkiksi Alankomaissa on luotu ns. Enterprise Zone - ohjelma, jossa hallitus, yliopistot ja paikallishallinto ovat sitoutuneet tarjoamaan erityisapua start-up -yritysten ja kasvuyritysten tarpeisiin. Ohjelmassa autetaan yliopistoja ja paikallisia toimijoita selviytymään byrokratian viidakossa. Yhtenä käytännön toimena on 62

65 esimerkiksi vauhditettu oleskelulupahakemusten käsittelyä vaihto-opiskelijoille, jotka haluavat perustaa yrityksen. Lisäksi on luotu alliansseja ulkomaisten yliopistojen kanssa (esim. Shanghai), jotta yliopistoihin kytkeytyvien yrittäjien olisi helpompi löytää bisneskumppaneita. Henkilökohtaiset verkostot ovat myös tärkeitä osaajien houkuttelemiseksi ja integroimiseksi. Verkostojen luontia tukevat tapahtumat, kuten Eindhovenissa järjestettävä Philipsin vuotuinen CRE-tapahtuma tuovat osaajia käymään alueelle ja tutustumaan paikallisiin toimijoihin. Vastaavasti myös lyhyempiaikaiset sijoittumiset ovat arvokkaita ja tuovat uusia ajatuksia ja verkostoja alueelle. Osaamisintensiivisen liiketoiminnan kansainvälistymisen painopisteitä ja tarvittavia kansallisia toimenpiteitä on kartoitettu yleisesti myös viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä hankkeessa135. Hankkeessa viideksi kehittämisen painopistealueeksi tunnistettiin asiakastarpeiden ja markkinakehityksen ennakointi, osaamislähtöinen inward-toiminta, yritysten ja yritysryhmien kansainvälistymistä tukeva palvelutarjoama sekä strategiset kumppanuudet ja verkostot. Hankkeessa esitetyt toimenpidesuositukset osaltaan tukevat kansainvälistymisen haasteiden ratkaisua. 6.9 Tarvitaan sektorirajat ylittävää politiikantekoa ja yhteisiä päämääriä Kuten jo luvussa 5 todettiin, innovaatiokeskittymien kehittymisen edellytykset vaativat laajasti eri politiikka-alueiden toimenpiteitä kattaen esimerkiksi alueiden houkuttelevuuden kannalta olennaiset peruspalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut, energian saatavuus, muu fyysinen infrastruktuuri jne.) ja saavutettavuuden (liikenneyhteydet). Myös innovaatiopolitiikan toimintakenttä on nähtävä laaja-alaisesti, ja laajaalaistuminen edellyttää tiivistä horisontaalista yhteistyötä muiden politiikkasektoreiden kanssa. Innovaatiopolitiikan perinteinen toimenpidepaletti ei enää yksin riitä innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Erityisesti Suomen tapaustutkimuksissa korostettiin, että eri politiikka-alueiden horisontaalinen yhteistyö ei toimi. Julkinen sektori toimii siiloittain ja yhteiset päämäärät puuttuvat. Kansallisella tuella ja rohkeudella olisi merkitystä erityisesti aloittaville ja pienille keskittymille, mutta erityisesti Suomen kokoisessa maassa on järkevää panostaa harvoihin alueisiin, joilla on aidot edellytykset kehittyä. Selkeitä syitä sektorirajojen ylittämisen vaikeuteen ei tapaustutkimuksissa noussut esiin. Todettiin, että demokraattinen päätöksenteko ja konsensushakuinen kulttuurimme hidastavat kehitystä. Ketteryys ja rohkeus puuttuvat, mikä näkyy myös WEF indikaattoreissa Suomen kohdalla. Erityisesti alueiden näkökulmasta toivotaan kansallisen tason isompaa riskinottoa ja kokeilunhalua. Haastatteluissa oltiin sitä mieltä, että kansalliset politiikat eivät ole riittävästi reagoineet globaalitalouden 135 Syrjänen et al. (2009)

66 ilmentymään innovaatiotoiminnan keskittymisestä. Erityisesti kansainvälistymisen ja globaalin toiminnan tulee saada nykyistä enemmän huomioita. Lisäksi pidettiin huolestuttavana sitä, että kaupunkiseutujen ja metropolin kehittämiselle ei ole riittävää kansallista tahtotilaa ja toimenpiteitä Johtopäätöksiä innovaatiokeskittymän kehityspolun eri vaiheista Innovaatiokeskittymän kehityspolun vaiheita ja eri vaiheiden erityiskysymyksiä on kuvattu luvussa 5 ja edellisten kappaleiden johtopäätöksissä. Seuraavaan taulukkoon on koottu kehityspolun päävaiheisiin, alkuun ja diversifioitumis- ja uusiutumisvaiheeseen liittyviä keskeisiä johtopäätöksiä. Taulukko 6. Innovaatiokeskittymän kehityspolun eri vaiheiden esiin nousseita keskeisiä johtopäätöksiä. Keskeisiä johtopäätöksiä Kehityspolun alkuvaihe Tarvitaan yhteinen strateginen tahtotila ja fokus Vahvan veturin merkitys on keskeinen Koko innovaatioarvoketju huomioitava: esim. tutkimuksen ympärille kehittyvät tiedon keitaat vaativat kaupallistamista ja yrittäjyyttä tukevan toimintaympäristön Globaalien verkostojen luomiseksi tarvitaan fokusoitua maailmanluokan osaamista Kansainvälisten osaajien ja yritysten tavoittelu ja integrointi yhteiskuntaan keskeistä Kansallinen yhteistyö korostuu Kansallisella tuella ja rohkeudella merkitystä innovatiivisen uuden kysynnän ja mahdollisuuksien luomiseksi. Tehtävä valintoja myös riskillä. Diversifioituminen ja uusiutuminen Riittävä keskittymän koko antaa etulyöntiaseman Riippuvuus yhdestä veturista tai alasta on riski, ekosysteemin on oltava monipuolinen Suuressa monialaisessa keskittymässä verkostot ja törmäykset syntyvät luonnostaan Suuren keskittymän kehitys ottaa aikansa Suuri keskittymä tarjoaa osaajalle paljon mahdollisuuksia Julkisen sektorin roolina on erityisesti luoda yleisiä toimintaedellytyksiä markkinaehtoiselle kehitykselle 64

67 7 Johtopäätökset toimenpiteistä innovaatiokeskittymien kehittymisen tueksi 7.1 Toimenpiteiden kokonaisuuden luomisen haasteita Selvityksen tavoite oli tuottaa jäsennelty kokonaiskuva toimenpiteistä, joilla globaalisti houkuttelevien alueellisten innovaatiokeskittymien kehittymistä tuetaan. Erilaisilla julkisilla toimenpiteillä on selkeästi merkittävä rooli alueellisen innovaatiokeskittymän tukemisessa, ja yksittäisiä hyviä toimenpiteitä voidaan tunnistaa136. Myös tässä selvityksessä tehdyt tapaustutkimukset nostivat esiin julkisten toimenpiteiden merkittävän roolin. Kirjallisuudesta tai tapaustutkimuksista ei kuitenkaan löydy valmiina selkeitä ratkaisuja tai esimerkkejä siitä, minkälainen toimenpidejoukon kokonaisuus olisi tehokas ja vaikuttava erilaisissa tilanteissa. Euroopan eri kaupunkien edellytyksiä vertailleessa tutkimuksessa muun muassa todettiin137: The difference between the expected and real results may to some extent be explained by the strength of policy interventions. At this stage this can be no more than a hypothesis: it suggests an important agenda for further research on the role, necessity and efficiency of policy in accommodating creative knowledge and reinforcing the competitiveness of European urban region. Erilaisia syitä tähän tietoaukkoon ovat seuraavat: Innovaatiokeskittymän syntymisen ja kehittymisen dynamiikka on monimuotoista ja erilaista eri alueilla tai maissa. Yleisesti pätevää innovaatiokeskittymän kehittymisen systeemistä mallia ei ole. Tässä selvityksessä viitekehyksenä ja mallina käytetään kirjallisuudesta koottua yhteenvetoa erilaisista kehittymisen edellytyksistä sekä jäsenneltyä kolmen vaiheen keskittymän kehityspolkua. Kirjallisuus ei kuitenkaan anna juurikaan tietoa syy-seuraussuhteista eri edellytysten välillä tai arvioita eri edellytystekijöiden suhteellisesta tärkeydestä, mikä mahdollistaisi politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden analyysin. Julkisilla toimenpiteillä on kokonaisuudessa usein välillinen rooli. Selvityksen johtopäätöksenä myös nousee esille se, että julkiset toimenpiteiden tulisikin pääasiassa kohdentaa suotuisan yleisen toimintaympäristön ja edellytysten kehittämiseen. Yksi esimerkki on alueiden saavutettavuuden takaaminen, joka perustuu julkisiin infrastruktuuri-investointeihin, mutta jotka vaikuttavat vain välillisesti tai reunaehtoina keskittymän syntymiseen. Analyysin ja tutkimuksen kannalta on huomattava, että välillisten vaikutusten analysointi on haastavaa. 136 Esimerkiksi OECD:n tuoreessa selvityksessä Potter ja Miranda (2009) on tunnistettu joukko toimenpidesuosituksia. 137 Kovacs et al. (2007), lisämateriaalia käynnissä olevasta ACRE projektista:

68 Julkiset toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, mutta tutkimusten ja arvioinnin huomio on yleensä yksittäisessä toimenpiteessä, sen tavoitteissa ja sen vaikutuksissa. Innovaatiokeskittymän edellytyksiä kehittävän toimenpidekokonaisuuden analysoimiseksi tulisi ymmärtää eri toimenpiteiden yhteis- ja ristikkäisvaikutuksia. Tämä on luonnollisesti tutkimuksellisesti erittäin haastavaa huomioiden myös eri toimenpiteiden vaikutusten erilaiset aikajänteet ja vaikutusketjut. Eri politiikka-alueiden toimenpiteiden keskinäinen koordinaatio on myös vähäistä ainakin määrätietoisena etukäteissuunnitteluna138. Yksi keskeinen myös tässä selvityksessä esiin noussut haaste on sektoripolitiikan rajojen ylittäminen kansallisen tason toimenpiteitä pohdittaessa. Julkisten toimenpiteiden vaikuttavuus riippuu toimintaympäristön monista tekijöistä. Yhtenä ajankohtana yhdessä maassa tai yhdellä alueella onnistuneeksi osoittautunut julkinen interventio ei välttämättä ole yhtä onnistunut toiseen aikaan ja paikkaan siirrettynä. Erityisen kiinnostavaksi tekijäksi on selvityksen tapaustutkimusten valossa noussut keskittymän koon (innovaatiotoiminnan ja osaamisen määrä) ja kehitysvaiheen suhde toimenpiteiden onnistuneisuuteen. Liitteen 1 alussa on kuvattu suomalaisten keskittymien ominaispiirteitä tämän keskeisen tekijän kannalta. Toimenpiteiden vaikuttavuuden ketju strategisesta tahtotilasta todennettuun vaikutukseen on siten pitkä ja monimutkainen. Strategiset kansallisen tason politiikkalinjaukset vaikuttavat resursointiin ja resurssien kohdentamiseen, resurssit käytetään eri toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon ja näiden jälkeen eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksena syntyy haluttuja (tai yllätyksellisiä) vaikutuksia. Selvityksen kannalta yksi olennainen kysymys on se, että konkreettisten toimenpiteiden rinnalla yhtä olennaisena innovaatiokeskittymien kannalta näyttäytyy strateginen tahtotila niin alueilla kuin kansallisella tasolla ja sen merkitys pitkän aikajänteen kehittymisen tukena139. Tässä luvussa esitetyt johtopäätökset nojaavat tapaustutkimuksista saatuun tietoon siitä, mikä tapaustutkimusalueilla on ollut julkisen toiminnan rooli suhteessa muihin tekijöihin edellytysten luomiseksi, kirjallisuustutkimuksen aineistoon sekä ohjausryhmän kanssa järjestetyissä työpajoissa käytyihin keskusteluihin. On huomattava, että selvityksen aineistopohja on suhteellisen rajattu ja uuden tiedon osalta nojataan tapaustutkimusten tuottamaan tietoon. Alueellisesta näkökulmasta katsottuna eri toimijoiden joukko sekä näiden muodostama kokonaisuus on monimuotoinen, kuten on jo kuvattu raportin aiemmissa luvuissa. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa todettiin innovaatiojärjestelmämme olevan kansallisellakin tasolla monimutkainen ja vastuiden hankalasti hahmottuvia140. Aluenäkökulmasta eri toimijoiden roolit sekä 138 Tämä todettiin myös havaintona ACRE-selvityksessä: Policies initiated at national, regional and local levels very often overlap, but there is hardly any coordination between them. Consequently synergy is very low 139 Alueiden kehittymiseen tuo oman jännitteensä innovaatiopolitiikan alueellisen ulottuvuuden jakaantuminen toisaalta kansallisen politiikan alueellistamiseen ( top down ) ja toisaalta alueen omaan innovaatiopolitiikkaan ( bottom up ) ks. esim. Kotilainen (toim.) ( 2009) 140 Veugelers et al. (2009) 66

69 tehtävät ovat tätäkin vaikeammin hahmotettavat. Toisaalta on huomattava, että tapaustutkimuksissa korostui usein merkittävänä positiivisena tekijänä aluetason toiminnan konkreettisuus ja se, että erityisesti pienemmillä alueilla kaikki tuntevat toisensa ja tiiviit verkostot mahdollistavat tehokkaan yhteistyön toiminnan monimuotoisuudesta huolimatta. Luvussa esitetyt johtopäätökset pyritään kohdentamaan erityisesti kansallisen tason toimenpiteisiin, jotka tukevat globaalisti houkuttelevien innovaatiokeskittymien kehitystä. 7.2 Suositukset Taulukoissa 7.1 ja 7.2 on esitetty yhteenveto kansallisista suosituksista, jotka seuraavat luvussa 6 esitetyistä keskeisistä johtopäätöksistä. Seuraavassa on kuvattu suosituksia teemoittain. 1 Kansalliset strategiset valinnat ja niihin sitoutuminen pitkäjänteisesti tukevat innovaatiokeskittymien kehitystä Tapaustutkimusten haastatteluissa peräänkuulutettiin kansallisia toimenpiteitä ja valintoja, joiden edistämiseen sitoudutaan pitkäjänteisesti. Kansalliset strategiset valinnat voivat olla esimerkiksi innovaatiopanostusten keskittämistä joillekin sisältöalueille (kuten on tehty SHOK ja OSKE -alueiden valinnassa), innovatiivisen kysynnän kehittämistä valituilla markkinoilla tai panostus joidenkin kehittämiskohteiden toimintamalleihin kuten kansainvälisyyteen tai pääomasijoitustoiminnan kehittämiseen. Kansalliset strategiset valinnat nähtiin tapaustutkimuksissa alueilla positiivisena asiana. Valinnat edistävät resurssien keskittämistä globaalissa kilpailussa pärjäämiseksi ja terävöittävät myös maan mainetta. Valinnat myös epäsuorasti kannustavat kansallisesti eri alueiden toimijoita yhteistyöhön. Olennaiseksi koetaan pitkäjänteisyys ja rohkeus sekä riskinotto. Nämä piirteet ovat olennaisia myös alueiden kehittymisen kannalta ja tällä hetkellä vaikeita alueiden itse toteuttaa. Valintoja tarvitaan hankkeen johtopäätösten perusteella myös kansallisten tukiresurssien kohdentamisessa erityisesti niille innovaatiokeskittymille, joilla on parhaat edellytykset kehittyä maailmanluokkaan ja jotka myös pärjäävät kilpailussa tukea jaettaessa. Suomen tapaustutkimuksissa nousi vahvasti esiin ongelmana nykyisen kehittämistoiminnan sirpaloituminen liian lyhytjänteisiksi hankkeiksi, jotka eivät myöskään nivoudu suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Valintojen tekemisellä on myös kääntöpuolensa siinä, että kansallisten panostusten tai toimenpiteiden keskittäminen johonkin on jostakin pois. Tämän suhteen on tärkeää varmistaa, että toimenpiteet toteutetaan markkinaehtoisesti ja positiivista kilpailua luoden. Lisäksi pitkäjänteinen sitoutuminen valintoihin edellyttää myös nykyistä huomattavasti tiiviimpää yhteistyötä ja toimenpiteiden koordinointia ylitse sektoripolitiikkarajojen

70 Globaalin toimintaympäristön dynamiikka on nopeaa ja ennakoitavuus haasteellista. Maailmanluokan osaamisen kehittäminen on kuitenkin hidasta ja pitkäjänteistä, eikä osaamisen fokusalueiden valintoja näin ollen voi muuttaa kovin usein. Osaamisen sisältöalueisiin kohdentuvan fokusoitumisen lisäksi onkin tärkeää tarkastella myös dynamiikaltaan nopeampia fokusoitumisen muotoja, kuten eri toimintoihin erikoistumista. Esimerkiksi geneeriset t&k-ympäristöt voidaan helpommin päivittää uusia osaamisalueita vastaaviin tarpeisiin kuin tietylle alalle vahvasti kohdentunut perustutkimusta tukeva infrastruktuuri. Esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi Eindhovenin HTCE-ympäristö, joka tarjoaa eri alojen soveltavalle t&k:lle tarvittavan ympäristön. Kansallisena valintana esimerkiksi t&k-toiminnan kaupallistamista ja kasvuyrittäjyyttä tukevat kehitysalustat korjaisivat Suomen puutteita vahvan t&k-toiminnan tulosten heikosta kaupallistumisesta sekä kasvuyritysten vähäisestä määrästä innovaatiokeskittymissä141. Kansallisella tasolla tehtyjen strategisten valintojen tueksi tulisi tarjota verotukselliset ratkaisut ja muut kannusteet, hallinnonaloja ylittävät yhteiset tukiohjelmat sekä julkisten palveluiden tarjoama. Alueellisella tasolla näiden kansallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttäisi vastuunottoa innovaatiokeskittymän omissa strategisissa valinnoissa sekä toimijoiden välisessä ja kansallisessa yhteistyössä. 2 Innovatiivisen kysynnän ja kotimarkkinoiden kehittäminen tukee innovaatiokeskittymien kehittymistä Yleisesti kansallisen politiikan tärkeimpiä tehtäviä innovaatiokeskittymien ja terveiden innovaatioekosysteemien kehittymisen tueksi on toimivan kilpaillun kotimarkkinan kehittäminen. Tapaustutkimuksissa nousi esille erityisenä toiveena innovatiivisen kysynnän kehittäminen julkisin toimenpitein. Uudet mahdollisuudet ja markkinoiden kehittäminen avaavat tilaisuuksia yrityksille, joilla on uusia innovaatioita tarjolla. Markkinoiden ja kysynnän kehittämistä koskevat toimenpiteet ovat pääasiassa kansallisia ja ne ovat myös luonteeltaan kilpailukykyä kehittäviä sekä eri alueille tasapuolisia mahdollisuuksia tarjoavia. Kansallisin toimenpitein tarjotaan mahdollisuuksia, joihin jotkut keskittymät ja toimijajoukot tarttuvat aiemmin kuin toiset. Kansalliset toimenpiteet innovatiivisen kysynnän kehittämiseksi ovat moninaiset. Työ- ja elinkeinoministeriö on juuri valmistellut kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelman142, jonka suosituksista monet koskevat juuri innovatiivisen kysynnän kehittämistä. Innovaatiokeskittymien kannalta olennaisia ovat esimerkiksi ohjelman suositukset, jotka koskevat paikallisverkostojen yhteistyön tiivistämistä, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan osaamisen kasvattamista erityisesti osana OSKE-ohjelmaa ja ELY-toiminnassa sekä 141 Tästä aihe-alueesta enemmän suosituksessa TEM (2010), 68

71 panostusta kaupunki-innovaatioiden143 edistämiseen ja Living Labs toiminnan tukemiseen. Välillisesti merkittäviä ovat suositukset koskien edelläkävijämarkkinoiden kehittämistä koko maassa osana esimerkiksi EU:n edelläkävijämarkkina-aloitteen toimeenpanoa. Innovaatiokeskittymien kannalta erityisen tärkeitä ovat keskittymien osaamisen sisällöllisille ydinalueille osuvat kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpiteet. Näitä on tunnistettu edelläkävijämarkkina-aloitteessa ja lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi sektorikohtaisen sääntelyn kehittäminen ja julkisten palveluiden rakenteiden ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, jotka tukevat uuden liiketoiminnan kehittymistä tärkeille osaamisalueille. 3 Tutkimuksen kaupallistamisen ja kasvuyritystoiminnan edistämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen Innovaatiokeskittymän kehittymisen kannalta olennaista on toimiva innovaatioekosysteemi, jossa uudet ideat kaupallistetaan tehokkaasti ja kasvuyritystoiminta on monipuolista. Erityisesti tämä on olennaista Suomen keskittymille, joista kaikki tapaustutkimuksissa tarkastellut (metropolialue, Oulu ja Kuopio) näyttävät nojaavan tiedon keitaat strategiaan, jonka onnistumisen edellytyksenä on toimiva tutkimustulosten kaupallistaminen ja tähän liittyvä vilkas kasvuyritystoiminta. Suomessa kasvuyritystoiminta on kuitenkin sekä yleisesti että tutkimustoiminnaltaan vahvoissa innovaatiokeskittymissä alikehittynyttä. Tilannetta on kuvattu Suomen paradoksiksi: olemme maailman kärjessä mitattaessa panostuksia ja menestystä innovaatiotoiminnassa, mutta kansainvälisten vertailujen häntäpäässä yrittäjyyden ja kasvuyritystoiminnan mittarein mitattuna144. Kasvuyritystoiminnan tukemisen toimenpiteitä on käsitelty edellisissä luvuissa sekä tunnistettu lukuisissa viimeaikaisissa selvityksissä, ja toimenpiteitä myös viedään eteenpäin145. Kasvuyritystoiminta tarvitsee ensinnäkin selkärangakseen motivoituneita, innokkaita ja osaavia yrittäjiä. Yrittäjyyden kannusteissa on paljon parantamisen varaa ja yrittäjyyshalukkuus on Suomessa alhainen. Verotukselliset kysymykset vaativat kansallisen tason ratkaisuja, joita tapaustutkimusten perusteella on jo tehty Alankomaissa, Kanadassa ja Intiassa (kuvattu tarkemmin liitteessä 1 sekä taulukoissa 6.3 ja 6.4). Esimerkiksi kasvuyritysten verohelpotukset, t&k&iinvestointien verotukselliset kannusteet, bisnesenkelien verohelpotukset, osaajien palkkauksen tuet sekä yksityistä ja julkista pääomaa yhdistävät kohdennetut kasvuyritysrahastot tulivat vahvasti esille tapaustutkimuksissa käytettyinä kasvuyrittäjyyttä tukevina toimenpiteinä. Suomessakin on ehdotettu kasvuyritystoimintaa ja tutkimuksen kaupallistamista tukevia verotuksellisia muutoksia kuten esimerkiksi koulutuskustannusten verokohtelun selventämistä, yritysten omistajanvaihdoksiin 143 Kaupunki-innovaatioilla viitataan käytäntöön vietyihin, yhteiskunnallisesti hyödynnettyihin ja paikalliseen kaupunkiympäristöön sovitettuja uudistuksia tai parannuksia, jotka ovat myös skaalautuvia ja monistettavia konsepteja, jolloin niitä voidaan levittää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. TEM (2010) 144 Autio (2009) 145 Etusivu > Innovaatiot > Kasvuyritykset 68 69

72 liittyvän tappioiden poikkeuslupakäytännön uudistamista sekä t&k&i-toimintaa koskevaa verotukijärjestelmää146. Näitä toimenpide-ehdotuksia on käsitelty ja kehitetään useilla tahoilla ja nämä yleiset kasvuyritystoimintaa koskevat tarkemmat suositukset ovat tämän selvityksen rajojen ulkopuolella. Innovaatiokeskittymien toimijoiden tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin toimenpidealueisiin. Tutkimuksen kaupallistamiseksi ja tutkimuslähtöisen yritystoiminnan ja yrittäjyyden tukemiseksi tulee luoda kansainvälisiä toimintaympäristöjä. Lisäksi on panostettava korkeakoulujen yrittäjyyskoulutukseen valmiuksien kasvattamiseksi. Tätä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa on olennaista TEM ja OPM välinen yhteistyö ja toimenpiteitä on jo määritelty lukuisia147. Alueiden kannalta on olennaista turvata ja mahdollistaa yritysten riskirahoitus. Erityisesti on olennaista alueiden pyrkiä tiivistämään yhteistyötä ja kanavia kansainvälisten rahoittajien kanssa. Kansainvälisiä sijoittajia voidaan houkutella sijoittamaan alueelle mm. järjestämällä VC-tilaisuuksia tai esimerkiksi hyödyntämällä Ottawan mallin mukaan public-private rahastoja tai rahastojen rahastoja. Tässä työssä välittäjäorganisaatioilla voisi olla selkeästi nykyistä vahvempi rooli ja tehtävänanto. Nykyisiä kansallisia rahoitusvälineitä tulisi myös hyödyntää tehokkaammin aluetasolla. Tässä julkisten kansallisten pääomasijoittajien kuten Teollisuussijoituksen ja Finnveran rooli on tärkeä käytännön toiminnan toteuttamiseksi ja tämän lisäksi esimerkiksi Tekesin ja ELYvirastojen työssä tulee aktiivisesti esimerkiksi järjestää sijoittajatapaamisia ja tuoda esille erilaisia mahdollisuuksia kuten esimerkiksi yrityskiihdyttämötoimintaa. Kaupunkien ja muiden alueellisten toimijoiden tulisi harkita myös alkavien innovaatioyritysten käynnistämisvaihetta tukevien riskirahastojen perustamista ja näihin sijoittamista mikäli riskirahoituksen saatavuus alueella on ongelma148. Tällöin kuitenkin suositeltava toimintatapa olisi Ottawan mallin mukainen public-private yhteistyö, sillä sijoitustoiminnassa on tärkeää, että rahoitusalan ja liiketoiminnan ammattilaiset arvioivat rahoitettavien aloittavien yritysten potentiaalin ja tuovat myös osaamisensa yrityksen kehittämiseen. Veturiyrityksillä on innovaatiokeskittymien kehittymisessä olennainen rooli. Suomessa rakennemuutos tulee edelleen vaikuttamaan monilla alueilla ja tällä hetkellä on erittäin tärkeää kiinnittää huomio siihen, että alueilla olevat osaajat löytävät uusia tehtäviä ja osaaminen hyödynnetään uudessa yritystoiminnassa. Tällöin osaaminen myös kehittyy ja säilyy riittävällä tasolla. Suurten yritysten spin-off toimintaan tulisi panostaa ja aktiivisesti etsiä uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle sekä houkutella alueelle uusia veturiyrityksiä, 146 Ukkola et al (2009) 147 Opetusministeriö (2009b) 148 On tosin huomattava, että useissa tutkimuksissa on todettu suuremman rahoitusaukon olevan myöhäisemmän nopean kansainvälistymisen ja kasvun vaiheessa kuin varhaisessa käynnistysvaiheessa. Tässä vaadittavat rahoitusmäärät ovat erittäin suuret ja rahoitus on myös järjestettävä markkinaehtoisesti. Ks. esim. Hjelt et al (2007) 70

73 jotka tukevat alueen huippututkimuksen kaupallistumista. Hyvä esimerkki aktiivisesta veturiyritysten spin-off toiminnasta on sekä Ottawan (Nortel) että Eindhovenin (Philips) tapaustutkimuksissa. Molemmissa tapauksissa paikallishallinnon toimenpiteet tukivat veturiyritysten spin-off -toiminnan kehittymistä osin samoin toimenpitein joilla kasvuyrittäjyyttä yleisesti alueilla tuettiin. Veturiyrityksen sijaan osaamisintensiivisiä työmarkkinoita kehittävänä veturitoimijana voi olla myös esimerkiksi tutkimuslaitos, kansainvälinen järjestö tai hallinnollinen yksikkö (esim. EU:n virastot). 4 Kansainvälisten osaajien tavoittelu ja kansainvälisyys vaativat enemmän ponnistuksia kaikilta Innovaatiokeskittymän kannalta on olennaista kansainvälisten osaajien tavoittelu ja viihtyvyydestä huolehtiminen siten, että se mahdollistaa sekä laajan vierailevien osaajien virran että pysyvän sijoittumisen alueelle. Suomen alueilla tähän ei tartuta riittävän määrätietoisesti ja osa-alue hyötyisi myös kansallisista toimenpiteistä, joilla houkutellaan osaajia ja parannetaan osaajien viihtyvyyttä. Toimenpiteet voivat olla hyvin monimuotoisia kattaen esimerkiksi maahan tulevien huippuosaajien verotuksellisen erityiskohtelun, elinolosuhteiden kehittämisen (lasten koulutus, asunnot) ja opiskelijoiden tavoittelun. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota korkeakoulujen kansainvälisyyteen. Vuonna 2009 valmistui hallitusohjelman mukaisesti kansallinen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia, joka linjasi joukon tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi149. Yliopistojen rakennemuutos ja uudistuminen tarjoavat varmasti tällä hetkellä tilaisuuksia eri alueilla panostaa kansainvälisyyteen ja osaajien tavoitteluun. Vaikka korkeakoulujen kansainvälistyminen on edennyt, eivät suomalaiset korkeakoulut ole vielä riittävän kansainvälisiä ja houkuttelevia. Haaste on erityisesti kehittää työmahdollisuuksia siten, että maahan tuleva osaava työvoima jäisi Suomeen ja siirtyisi korkeakouluista myös yrityksiin. Yleisesti Suomessa nähdään olevan vielä huomattavasti joustavuuden, ketteryyden ja innovatiivisuuden puutetta erilaisen kansainvälistymistoiminnan tukemiseksi. Kansainvälisten osaajien tavoittelun lisäksi osaamisintensiivisen liiketoiminnan kansainvälistymisen tukeminen vaatii kohdennettuja toimenpiteitä, joita on tunnistettu mm. työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna teettämässä kehityshankkeessa150. Hankkeen johtopäätöksissä korostui kansainvälistymisen tuki-instrumenttien kohdentuminen osaamisintensiivisen liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä tukevaksi. Keskeisimmät kehitysalueet hankkeen suosituksissa olivat asiakastarpeiden ja markkinakehityksen ennakointi, osaamislähtöinen inward-toiminta, yritysten ja yritysryhmien kansainvälistymistä tukeva palvelutarjoama sekä 149 Opetusministeriö (2009a) 150 Syrjänen et al. (2009) 70 71

74 strategiset kumppanuudet ja verkostot. Näiden kehitysalueiden tärkeys korostui myös tämän hankkeen tuloksissa. Yhtenä olennaisena suosituksena hankkeen analyysistä nousee esille se, että erilaisille välittäjäorganisaatioille tulisi asettaa nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita kytkeä alueellista toimintaa kansainvälisiin verkostoihin ja luoda niille toiminnan edellytyksiä tämän tehtävän tukemiseksi. Välittäjäorganisaatioiden päähuomion tulisi siirtyä kansainväliseen toimintaan ja niiden tulisi osaltaan kehittää innovaatiokeskittymien toimintaympäristöä siten, että globaaleihin verkostoihin kytkeytyminen on helpompaa alueen toimijoille. Yksi esimerkki konkreettisesta toiminnasta tällä alueella on kansainvälisen markkinakehityksen ennakointia tukeva signaalisessio-toiminta sekä OSKE-toimijoiden kansainvälistymistä tukevat toiminnot. Tekesin koordinoimassa signaalisessio-toiminnassa hyödynnetään virtuaalityöskentelyä alueellisissa tapahtumissa yritystoimintaa tukevien globaalien ennakointisignaalien saamiseksi, toimialojen rajapintojen innovointi- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi sekä yhteistyömahdollisuuksien ja verkostojen luomiseksi samoihin päämääriin pyrkivien yritysten ja organisaatioiden kanssa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Myös edellisessä kappaleessa kuvatut kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin kytkeytymisen toimenpiteet ovat tärkeä osa tätä ehdotettua välittäjäorganisaatioiden roolin tarkennusta. Yhteenveto Edellisissä kappaleissa kuvatut suositukset on koottu alla taulukoihin 7 ja 8, joissa esitetään hankkeen johtopäätöksiä vastaavia toimenpidesuosituksia innovaatiokeskittymän eri kehitysvaiheiden mukaisesti. 72

75 Taulukko 7. Kansallisen tason toimenpidesuosituksia, jotka edistävät innovaatiokeskittymän alkuvaiheen kehittymistä Innovaatioarvoketjun kokonaisuus Veturitoimijat ja kansainvälistyminen Yhteinen tahtotila ja valinnat Keskeisiä johtopäätöksiä: Kehityspolun alkuvaihe Koko innovaatioarvoketju huomioitava: esim. tutkimuksen ympärille kehittyvät tiedon keitaat vaativat kaupallistamista ja yrittäjyyttä tukevan toimintaympäristön Vahvan veturin merkitys on keskeinen Globaalien verkostojen luomiseksi tarvitaan fokusoitua maailmanluokan osaamista Kansainvälisten osaajien tavoittelu ja integrointi yhteiskuntaan keskeistä Tarvitaan yhteinen strateginen tahtotila ja fokus Kansallinen yhteistyö korostuu Kansallisella tuella ja rohkeudella merkitystä innovatiivisen uuden kysynnän ja mahdollisuuksien luomiseksi. Tehtävä valintoja myös riskillä. Kansallisen tason toimenpidesuosituksia, jotka edistävät alkuvaiheen kehittymistä Tutkimuksen kaupallistamista ja kasvuyritystoimintaa tukevat kannusteet ja määrätietoiset toimenpiteet ml. verotukselliset ratkaisut, rahoitusratkaisut ja kaupallistamisalustat Innovatiivisen kysynnän kehittäminen julkisin toimin (sektorien välinen yhteistyö erittäin tärkeää) Huomattavasti nykyistä määrätietoisempi ote kansainvälisten osaajien ja alueellisten innovaatioympäristöjen rikastuttamiseen tähtäävien merkittävien osaamislähtöisten investointien houkuttelemiseksi Kansainvälisen toiminnan ja verkottumisen kunnianhimon asteen nosto (erityisesti korkeakouluissa, yliopistoissa ja välittäjäorganisaatioissa) Kansallisen yhteistyön ja alueen toimijoiden yhteisen tahtotilan edellyttäminen vastineena julkiselle tuelle Kansallisten valintojen tekeminen ja niihin sitoutuminen pitkäjänteisesti. Resurssien kohdistaminen parhaat edellytykset omaaville keskittymille. Riskin ottaminen valintoja tehtäessä. Innovatiiviset aktiiviset toimintatavat ja yhteistyö globaalin haasteen vastaan ottavien yritysten kanssa 73 72

76 Taulukko 8. Kansallisen tason toimenpidesuosituksia, jotka edistävät innovaatiokeskittymien uusiutumista Riittävä koko diversifioitumisen ja uusiutumisen mahdollistajana Julkisen sektorin rooli Keskeisiä johtopäätöksiä tapaustutkimuksista: Diversifioituminen ja uusiutuminen Riittävä keskittymän koko antaa etulyöntiaseman Riippuvuus yhdestä veturista tai alasta on riski Suuressa monialaisessa keskittymässä verkostot ja törmäykset syntyvät luonnostaan Suuren keskittymän kehitys ottaa aikansa Suuri keskittymä tarjoaa osaajalle paljon mahdollisuuksia Julkisen sektorin roolina erityisesti luoda markkinaehtoiselle kehitykselle yleisiä toimintaedellytyksiä Kansallisen tason toimenpidesuosituksia uusiutumisen tueksi Huomattavasti nykyistä määrätietoisempi ote kansainvälisten osaajien ja alueellisten innovaatioympäristöjen rikastuttamiseen tähtäävien merkittävien osaamislähtöisten investointien houkuttelemiseksi Kansainvälisen toiminnan ja verkottumisen kunnianhimon asteen nosto (erityisesti korkeakouluissa, yliopistoissa ja välittäjäorganisaatioissa) keskittyen diversifioitumista ja uusiutumista tukeviin sisältöalueisiin sekä toimintoihin ja kehitysalustoihin Innovatiivisen kysynnän kehittäminen julkisin toimin (sektorien välinen yhteistyö erittäin tärkeää) 74

77 Lähdeluettelo Aho et al (2006) Aho Group Report Creating an Innovative Europe. Ahola, E., Rautiainen, E-M, (toim.) (2009). Kasvuparadigman muutos innovaatiotoiminnan uudet trendit. Tekesin teknologiakatsaus 250/2009. Ala-Mutka, J. (2008). Strategiamalli. Talentum. Ali-Yrkkö, J. (2008). Essays on the Impacts of Technology Development and R&D Subsidies. Väitöskirja, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, 121 s. Anderson, T. Schwaag Serger, S., Sörvik, J., and Wise Hansson, E. (2004). The Cluster Policies Whitebook. IKED, International Organisation for Knowledge Economy and Enterprise Development, Malmö. Andonian, A., Loos, C., and Pires, L. (2009) Building an innovation nation. What matters. 26 February Asheim, Bjorn T., Coenen, Lars and Moodysson, Jerker (2009), The Life Science Cluster of Medicon Valley, Scandinavia teoksessa Potter, Jonathan ja Miranda, Gabriela (ed.) (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD. Autio, E. (2009). The Finnish Paradox: The Curious Absence of High- Growth Entrepreneurship in Finland. ETLA Discussion Paper 1197/2009. Ladattavissa: Barca, F. (2009) An Agenda for a Reformed Cohesion Policy - A place-based approach to meeting European Union challenges and expectations, an Independent Report prepared at the request of Danuta Hübner, Commissioner for Regional Policy, April Bathelt, H., Malmberg, A. and Maskell, P. (2002). Clusters and Knowledge: Local Buzz, Global Pipelines and the Process of Knowledge Creation. DRUID Working Paper Copenhagen. www-muodossa: Christensen, C. and Raynor,M. (2003). The Innovator s Solution. Harvard Business School Press. Chesbrough, H.W. (2003). Open Innovation: The new imperative for creating and profiting from technology. Harvard Business School Press, Dyer, J., Kale, P., and Singh, H. (2003). Alliances and acquisitions as alternative growth vehicles: Why alliances outperform acquisitions. Edler, Georghiou, Uyarra, Cox, Rigby, Nugroho, and Blind (2009): Monitoring and Evaluation Methodology for the EU Lead Market Initiative A Concept Development - Final Report European Union (2006) Aid for innovation clusters. The Official Journal of the European Union, December 2006 (2006/C 323/01). Ladattavissa: c_ en pdf 75 74

78 European Commission (2009). Commission Staff Working Document, Lead Market Initiative for Europe - Mid-term progress report, Florida, R. (2008) Who s Your City? Basic Books Florida, R. (2005) The Flight of the Creative Class. The New Global Competition for Talent, Basic Books Florida, R. (2005) Cities and the Creative Class, Basic Books Florida, R. (2005) The world is spiky. Atlantic Monthly, Basic Books October 2005 Florida, R. (2002) The Rise of the Creative Class. And How it s transforming work, leisure, community and everyday life. Basic Books Fowcs-Williams, Ifor (2009), The Engineering Cluster of Dunedin, New Zealand teoksessa Potter, Jonathan ja Miranda, Gabriela (ed.) (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD. Friedman, T. L. (2005). The World Is Flat: A Brief History of the Twenty-First Century Hansen, M. T. and Birkinshaw, J. (2007) Innovation Value Chain. Harvard Business Review. Hautamäki A.(2007). Innovaatioiden ekosysteemi ja Helsingin seutu. Maailmanluokan innovaatioekologian rakentamisen lähtökohtia. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuskatsauksia 1/2007. Ladattavissa: Hautamäki, A. (2008a). Kestävä Innovointi. Sitra Hautamäki, A.(2008b) Kuntien ja maakuntien tulevaisuus globaalissa taloudessa -kalvosarja Kunnat ja maakunnat Euroopassa seminaari Helsinki. www-muodossa: com/attachment.asp?path=1;29;346;133432;133433; Hautamäki, A. (toim.) (2008). Arvot, työ ja vastuu. Yritystoiminnan ehdot arvonmuodostuksen uudessa logiikassa. Kansallinen Ennakointiverkosto. Yritystoiminnan tulevaisuus - asiantuntijaryhmän loppuraportti. Hautamäki, A. Innovaatiojärjestelmä ja korkeakoulut -kalvosarja. www-muodossa: fi/data/dokumentit/2238fc8c-0a17-468f ffc991068e_innovaatiojarjestelma_ja_korkeakoulut. pdf Hautamäki, A. (2009) teoksessa Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:30. Saatavana www-muodossa: OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm30.pdf?lang=fi Hirshfeld, Steve and Schmid, Greg (2005) Globalisation of R&D. Tecnology Review 184/2005. Tekes. Hjelt Mari, Marja-Liisa Niinikoski, Mikko Syrjänen, Soile Kuitunen ja Katri Haila (2007). Nuoret innovatiiviset yritykset innovaatiopolitiikan haasteena Taustaselvitys Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten linjauksiin. Tekes teknologiakatsaus 210/2007. Hjelt, Mari; den Hertog, Pim; te Velde, Robbin; Syrjänen, Mikko and Ahonen, Paavo-Petri (2008). Major challenges for the governance of national research and innovation policies in small European countries. Tekes Review 236/

79 Huovari, Janne ja Lehto, Eero (2009). Alueellisen tuottavuuden tekijät Suomessa. Tekesin katsaus 246/2009 Hyvärinen, J., ja Rautiainen, A-M. (2006). Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua. Tutkimusja kehitystoiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa. Tekesin Teknologiakatsaus 188/2006. Kenney, Martin; Nelson, Amanda; and Patton, Donald (2009).The University-centric High-tech Cluster of Madison, United States teoksessa Potter, Jonathan and Miranda, Gabriela (ed.) (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD. Konttinen, Jari; Suvinen, Nina ja Nieminen, Mika (2009). Välittäjäorganisaatiot tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistäjänä. VTT Tiedotteita Koskenlinna, Markus (toim.) (2005).Välittäjäorganisaatiot moniottelijat innovaatioita edistämässä. Teknologiakatsaus 168/2005 Kotilainen, Markku (toim.) (2009). Alueellinen elinvoimaisuus ja kilpailuedut. Tekesin katsaus 243/2009. Kovacs, Z., A. Murie, S. Musterd, O. Gritsai and H. Pethe (2007). Comparing paths of creative knowledge regions. ACRE report 3. Amsterdam: AMIDSt, Kuitunen Soile; Haila, Katri; Kauppinen, Ilpo ja Vaittinen, Elina (2009). Innovaatiopolitiikka aluenäkökulmasta Innovaatiot, alueellisen tuottavuuden kasvu ja julkiset interventiot. Teoksessa Huovari & Lehto (toim.) (2009). Lawton-Smith, Helen (2009). The High-tech Cluster of Oxfordshire, United Kingdom teoksessa Potter, Jonathan ja Miranda, Gabriela (ed.) (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD. Laxell, P. (2007). Itä-Suomen innovaatiostrategia, Tekes, toukokuu Lester, Richard K. and Sotarauta, Markku (ed.) (2007). Innovation, Universities and the Competitiveness of Regions. Technology review 214/2007. Tekes. Lovio, Raimo (2009). Näkökulmia innovaatiotoiminnan ja -politiikan 2000-luvulla. Teoksessa Ahola, E., Rautiainen, E-M, (toim.). Kasvuparadigman muutos innovaatiotoiminnan uudet trendit. Tekesin teknologiakatsaus 250/2009. Miettinen, R., Toikka, K., Tuunainen, J., Lehenkari, J. ja Freeman, S. (2006). Sosiaalinen pääoma ja luottamus innovaatioverkoissa. Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Tutkimusraportteja 9. www-muodossa: Mittilä, Tuula. Verkosto-osaaminen liiketoimintaosaamisen uusi mantra. liiketoimintaosaaminen/kty_75v_mittila.pdf Möller, Kristian, Rajala, Arto ja Svahn, Senja (2004). Tulevaisuutena liiketoimintaverkot. Johtaminen ja arvonluonti. Helsinki: Teknologiateollisuuden julkaisuja 11/2004. Nauta, Frans en Eveleens, Chris (2009). Provinciale sterktes in beeld. Datum: 3 maart Vergadering adviescommissie Economische Zaken op 26 maart 2009 agendapunt 3a, bijlage 1. Department of Imagination

80 Nivalainen, Satu; Mukkala, Kirsi ja Tohmo, Timo (2009). Alueellinen kyvykkyys ja sitä muovaavat tekijät erityistarkastelussa korkea teknologia ja osaamisintensiiviset palvelut. Tekesin katsaus 247/2009. Ollus, Martin, Ranta, Jukka ja Ylä-Anttila, Pekka (toim.) (1998). Verkostojen vallankumous miten johtaa verkostoyritystä? Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra (Sitra 202). Opetusministeriö (2009a). Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Opetusministeriön julkaisuja 2009:21. Opetusministeriö (2009b). Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen. Opetusministeriön ja työja elinkeinoministeriön korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:10 Ottaviano, Gianmarco, Aki Kangasharju, and Mika Maliranta (2009). Local Innovative Activity and Regional Productivity: Implications for the Finnish National Innovation Policy, in Evaluation of the Finnish National Innovation System Full Report, October 2009, Potter, Jonathan ja Miranda, Gabriela (ed.) (2009). Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD. Potter, Jonathan (2009). The Micro-nanotechnology Cluster of Grenoble, France teoksessa Potter, Jonathan ja Miranda, Gabriela (ed.) (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD Porter, M. E. (1990). Competitive Advantage of Nations, Free Press, New York, Prahalad, C.K. (2004). The fortune at the bottom of the pyramid. Wharton School Publishing, PRO INNO Europe Paper No. 9 The concept of Clusters and Cluster policies and their role for competitiveness and innovation: Main Statistical Results and Lessons learned. www-muodossa: Sabel, C. and Saxenian, A. (2008). A Fugitive Success Finland s Economic Future, Sitra Reports 80. Smedlund, Anssi; Ståhle, Pirjo ja Köppä, Lassi (2005). Välittäjäorganisaatiot ja jaettu johtajuus. Teoksessa Koskenlinna, Markus (et al.) (2005) Välittäjäorganisaatiot moniottelijat innovaatioita edistämässä. Teknologiakatsaus 168/2005, Tekes. Sorama, Kirsti & Saarakkala, Matleena (2009). Yritysten kasvu alueellisesti Suomessa. Tekesin katsaus 245/2009. Ståhle P. ja Laento K., (2000). Strateginen kumppanuus avain uudistumiskykyyn ja ylivoimaan, WSOY, Porvoo, Suomen Akatemia (2009), Suomen tieteen tila ja taso Suomen Akatemian julkaisuja 9/09. Syrjänen, M. Pursula, T., Ahonen, P-P, ja Pathan, A. (2009). Osaamisintensiivisen liiketoiminnan kansainvälistymisen edistäminen TEM-konsernissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio 58/2009. Sölvell, Lindqvist and Ketels (2003). Cluster Initiative Greenbook. greenbook.htm Takalo, Tuomas (2009). Rationales and instruments for public innovation policies. Etla Discussion Paper No,

81 TEM (2009). Osaamisen ja edelläkävijyyden Suomi Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmän raportti, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio 42/2009. TEM (2010). Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma (osa II). Luonnos Ladattavissa: Teräs, Jukka (2008). Regional Science-Based Clusters A Case Study of Three European Concentrations. Acta Universitatis Ouluensis, C Technica 302. Tödtling, Franz and Trippl, Mikaela (2009). The Biotechnology Cluster of Vienna, Austria teoksessa Potter, Jonathan ja Miranda, Gabriela (ed.) (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD. Ukkola, Hintsanen, Kuivisto, ja Viitanen (2009). Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin. Asiantuntijaselvitys innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio 29/2009. United Nations (2008), Creative Economy Report 2008, United Nations, UNCTAD, UNEP. Ladattavissa: Valtioneuvoston kanslia (2004). Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti, Valtioneuvoston kanslia (2006a). Globalisaation haasteet Euroopalle - Talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvitys - OSA I, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2006. Valtioneuvoston kanslia (2006b). Suomen vastaus globalisaation haasteeseen - Talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvitys - OSA II, Valtio-neuvoston kanslian julkaisusarja 17/2006. Vasara, Petri; Hautamäki, Antti; Bergroth, Katja; Lehtinen, Hannele ja Nilsson, Pia & Peuhkuri, Laura (2009). Suuri siirtymä. Uusia lähestymistapoja tietämysverkostojen kehittämiseen. Sitran raportteja 79. www-muodossa: Vernon, R. (1966). International Investment and International Trade in the Product Cycle. Quarterly Journal of Economics (May). Veugelers, Reinhilde (chairman of the evaluation panel) (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System Full Report and Policy Report. Ministry of Education and Ministry of Employment and the Economy. Virtanen, Esko ja Hernesniemi, Hannu (2005). Klusterin evoluutio. Prosessikuvaus. Teknologiakatsaus 174/2005. Tekes. Wolfe, David A. (2009). The ICT Cluster of Waterloo, Canada teoksessa Potter, Jonathan and Miranda, Gabriela (ed.) (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship, OECD

82 Liite 1 Tapaustutkimukset Kotimaisten innovaatiokeskittymien tapaustutkimukset: Innovaatiokeskittymät Suomessa Metropolialue Oulu Kuopio Kansainvälisten innovaatiokeskittymien tapaustutkimukset: Ottawa Bangalore Eindhoven 80

83 Innovaatiokeskittymät Suomessa Kaupunkiseutujen typologiaa Kaupungeilla on tärkeä rooli elinkeino- ja innovaatiotoiminnan perusedellytysten luomisessa. Suomen kaupunkiseutujen typologia havainnollistaa millaisia alueita ja kaupunkikeskuksia maassa on. Selvityksen kannalta olennaisena kysymyksenä esitettiin, että voidaanko nykyisiä mittareita ja kaupunkiseutujen tyypittelyjä hyödyntää innovaatiokeskittymien tarkastelussa. Kaupunkiseutujen tyypit on mm. sisäasiainministeriön kaupunkiseutuja käsittelevässä tutkimuksessa151 nimetty viiteen pääluokkaan: Metropolialue, Monipuoliset yliopistoseudut, Maakuntaveturit, Erikoistuneet teolliset seudut ja Pienet aluekeskukset. Taulukossa 1 on annettu esimerkkeinä osa keskuskaupungeista seututyypeittäin. Kaupunkiseutujen tyypittely perustuu seutujen yleisiin ominaisuuksiin ja elinkeinorakenteeseen. Tyypittely tässä muodossa ei anna lisäarvoa fokusoituneiden innovaatiokeskittymien erityislaatuisuuden luokittelun tueksi. Mielenkiintoinen osa-alue on kaupunkiseudun elinkeinorakenteen monipuolisuus, mutta tämän rinnalla tulisi myös tarkastella muita innovaatiotoiminnan mittareita. Taulukko 1. Kaupunkiseutujen typologiaa. 152 Kaupunkiseudun tyyppi Metropolialue (A) Monipuoliset yliopistoseudut (B) Maakuntaveturit (C) Erikoistuneet teolliset seudut (D) Pienet aluekeskukset (E) Esimerkkejä keskuskaupungeista Helsinki Esim. Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Vaasa Esim. Lahti, Pori, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli Esim. Salo, Imatra, Kemi-Tornio, Varkaus Esim. Iisalmi, Savonlinna Verrattaessa kaupunkiseutujen tilastoja tutkimus- ja kehitystoiminnasta (t&k), opiskelijamääristä ja työmarkkinoilla olevista henkilöistä vuosilta 2008 ja 2006 (taulukot 2 ja 3) neljä kaupunkiseutua nousevat merkittävimmiksi: Helsinki (ja pääkaupunkiseutu), Tampere, Turku ja Oulu. T&k-toiminta on maakuntien sisällä alueellisesti erittäin keskittynyttä. Uudenmaan t&k-menoista 99 prosenttia kohdistuu Helsingin seutukuntaan, Pohjois-Pohjanmaan menoista 97 prosenttia Oulun seutukuntaan ja vastaava osuus Pirkanmaan menoista Tampereen seutukuntaan. Varsinais-Suomessa t&k-toiminta painottuu Turun (55 % maakunnan t&k-menoista) ja Salon (41 %) ympärille. Vuonna 2009 eniten Tekesin tutkimusrahoitusta yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille saivat seuraavat maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, 151 Antikainen, Janne; Luukkonen, Juho & Pyöriä, Tarja (2006) Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut Sisäasiainministeriön julkaisusarja 10/ Antikainen, Janne; Luukkonen, Juho & Pyöriä, Tarja (2006) Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut Sisäasiainministeriön julkaisusarja 10/

84 Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta yrityksille saivat eniten Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo153. Taulukko 2. Kaupunkiseutujen vertailussa väestön määrä, t&k-menot, työmarkkinoilla olevat henkilöt, saavutettavuus sekä opiskelijoiden määrä (2006). 154 Suurimmat seudut on korostettu Pääkaupunkiseudun ollessa suurin. Kaupunki Väestö T&kmenot (milj. ) Potentiaalinen saavutettavuus Euroopassa (Helsinki=100) Työmarkkinat Yliopistoopiskelijat AMK- Opiskelijat Pääkaupunkiseutu , Tampere , Turku , Oulu , Lahti , Kuopio , Jyväskylä , Taulukko 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminta t&k-menojen mukaan suurimmissa seutukunnissa Seutukunta T&k-menot 2008 (milj. ) Yritysten osuus (%) t&k-menoista T&k-menot asukasta kohti ( /asukas) Koko maa 6 871, Helsinki 2 786, Tampere 1 087, Oulu 1 037, Turku 365, Salo 273, Jyväskylä 235, Tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2008 (taulukko 3) olivat asukaslukuun suhteutettuna suurimmat Oulun seutukunnassa, jossa niiden määrä asukasta kohti nousi euroon. Myös Salon seutukunnassa euron raja ylittyi selvästi. Molemmilla näillä paikkakunnilla on huomattava Nokian toiminnan suuri merkitys t&k-investoijana. Koko maan keskiarvon euroa yläpuolella olivat lisäksi ainoastaan Tampereen, Helsingin, Vaasan ja Jyväskylän seutukunnat Antikainen et al. (2006) 155 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2008, Tilastokeskus 82

85 Seutukuntien t&k-toiminta eroaa toisistaan sektorikohtaisen rakenteen suhteen. Esimerkiksi Salon ja Porvoon seutukunnissa t&k-toiminta tapahtuu käytännössä yksinomaan yrityssektorilla. Yritysten osuus taas on alempi suurten yliopistokaupunkien seutukunnissa. Tampere ja Oulu ovat korkeakouluistaan huolimatta kuitenkin vahvasti yritysvetoisia. Kuopion seutukunnan t&k-toiminta puolestaan painottuu korkeakouluihin tai muihin julkisen sektorin laitoksiin.156 Sotaraudan ja muiden tutkimuksen mukaan alueiden roolia tarkasteltaessa innovaatiopolitiikassa tieteen ja teknologian näkökulmasta157, Suomessa on vain muutama kaupunkiseutu, joissa voidaan ylläpitää tiedelähtöistä innovaatiotuotantoa ja perustutkimusta, vaikka t&k-toimintaa onkin toteutettu Suomessa runsaasti. Innovaatiotoiminnan institutionaalinen pohja on useilla alueilla Suomessa kuitenkin suhteellisen ohut. Innovaatiopoliittisiin pyrkimyksiin on käytetty kaupunkiseuduilla huomattavia summia ja paljon aikaa. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa ei kuitenkaan ole juuri tunnistettu saati tunnustettu alueiden ja kaupunkien roolia158. Onko Suomessa innovaatiokeskittymiä? Innovaatioinfrastruktuuri on kehittyneintä paikkakunnilla, missä on teknillisiä korkeakouluja/yliopistoja/tiedekuntia. Näitä paikkakuntia ovat Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut. T&k&i-toiminta erityisesti elektroniikkateollisuuden on vuonna 2005 ollut suurinta myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lappeenranta ei teknillisestä yliopistosta huolimatta ole kohonnut samaan sarjaan, mikä saattaa johtua kaupungin ja yliopiston pienestä koosta ja mahdollisesti myös tehdyistä valinnoista tutkimuksen suuntaamiseksi. Nokialla on ollut suuri merkitys Suomen innovaatiotoiminnassa ja tämä näkyy erityisesti Oulun kohdalla.159 Kuten luvussa 5 kuvattiin, t&k&i-toiminnan volyymin lisäksi innovaatiokeskittymän kannalta keskeistä on t&k-toiminnan laadullinen näkökulma: miten hyvin t&k&i-toiminta muodostaa toisiaan tukevia ja verkottuneita suurempia osaamiskokonaisuuksia sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti tarkastellen. Toisaalta keskeinen laadullinen näkökulma on t&k&i-toiminnan kytkökset uuden liiketoiminnan syntymiseen. Näiltä osin kvantitatiivinen kansallinen tietopohja on valitettavasti vaillinaista. Tapaustutkimukset tuovat tarkasteltujen keskittymien osalta lisävalaistusta tähän asiaan, joskin kvalitatiivisesti tarkasteltuna. Suomessa on viisi kasvumaakuntaa tuotannon määrällä ja väestöosuudella mitattuna: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Itä-Uusimaa Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2008, Tilastokeskus 157 Sotarauta, Markku & Kostiainen, Juha & Saarivirta, Toni & Kosonen, Kati-Jasmin (2009) Itseuudistumisen kapasiteetin luonne ja ydinprosessit: Huomioita ja johtopäätöksiä Self-Renewal Capacity of Clusters -projektista. Teoksessa Sotarauta, Markku (toim.) (2009) Itseuudistumisen kapasiteetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat. Tekesin katsaus 263/ Ks. esim. Edquist, C., Luukkonen, T. and Sotarauta, M. (2009). Broad-Based Innovation Policy. In Evaluation of the Finnish National Innovation System - Full report. pp Taloustieto Oy, Helsinki University Print: Helsinki. 159 Kotilainen (toim.) Kotilainen (toim.)

86 Pääkaupunkiseudun etuina ovat erityisesti suuri väestötiheys, koulutetun väestön suuri osuus ja saavutettavuus. Etenkin koulutettuun työvoimaan panostavat yritykset kasautuvat kasvukeskuksiin. Ulkomaankaupan määrällä ja lentoyhteyksillä mitataan saavutettavuutta. Suomessa erityisesti Helsinki, mutta myös Tampere erottuvat tässä edukseen.161 Edellä kuvatut edut kuuluvat innovaatiokeskittymien edellytyksiin, ja luvussa 5 kuvatun mukaisesti nämä muodostavat hyvän lähtökohdan ja alkutilanteen innovaatiokeskittymän jatkokehittymiselle. Von Bruunin ja Kivelän tutkimuksessa suurten kaupunkien tulevaisuudesta (2009) oikeastaan vain Helsingin metropolialue ja jossain määrin myös Tampere näyttäytyvät riittävän laaja-alaisina ja vahvoina voidakseen muodostaa monialaisen innovaatio- ja osaamiskeskittymän. Muilla suurilla kaupunkiseuduilla (Turku, Oulu, Jyväskylä) on tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia kansainväliseen kärkeen keskittymällä joihinkin valittuihin vahvoihin aloihin, erikoistumalla. Tutkimuksen tulokset vertautuvat hyvin luvussa 5 esitettyyn malliin, jossa innovaatiokeskittymät alkuvaiheessa vaativat erikoistumista saavuttaakseen kansainvälistä vaikuttavuutta valitulla osaamisalueella, mutta myöhemmissä kehitysvaiheissa keskittymän monialaistuminen on jatkokehityksen edellytys. Von Bruunin ja Kivelän tutkimuksen mukaan panostukset t&k&i-toimintaan ovat Suomessa aivan liian pieniä, erityisesti julkisella (valtio ja kaupungit) sektorilla. Elinkeinopolitiikan kehittämistä kaupunkiseuduilla tulisi heidän mukaansa tehdä kaupunkiseutujen osaamispotentiaalin ja vahvuuksien lähtökohdista. Tämä edellyttää nykyistä joustavampaa sekä alueiden erilaistumisen mahdollistavaa ja sitä tukevaa politiikkaa, ei nykyisenlaista toimenpiteiden sisältöjen määrittelyä vaan informaatio-ohjausta ja resurssien jakamista.162 Ulkomaisten sijoitusten tavoittelu on keskeinen osa innovaatiokeskittymien tukemisessa ja kehittymisessä. Tämä vaatii pitkäjänteisiä ja suhteellisen kalliita toimia Suomen ja paikkakunnan tunnetuksi tekemiseksi (UM, Invest in Finland, kaupungin oma promootio). Kotipesän pitäminen Suomessa edellyttää taas pääkonttorin tarpeiden huomioimista (verotus, lainsäädäntö jne.) ja kansainvälisten logististen yhteyksien toimivuutta (lentoreitit, rahti).163 Vuonna 2008 Suomen saamat suorat ulkomaiset investoinnit olivat CIA World Factbookin globaalin listauksen sijalla 31. Singaporea, Irlantia ja Tanskaa lukuun ottamatta kaikki Suomea edeltävät maat listalla olivat huomattavasti suurempia. Ulkomaisten investointien osalta innovaatiokeskittymien kannalta keskeistä on investointien laadullinen näkökulma; se miten investoinnit vahvistavat keskittymien vahvoja osaamisalueita ja yritysekosysteemiä. Invest in Finlandin ja kaupungin ja alueiden oman investointien tavoittelun tavoitteita onkin syytä edelleen korostaa siitä näkökulmasta, että saadut investoinnit mahdollisimman hyvin tukisivat keskittymiä laadullisesti. 161 Kotilainen (toim.) von Bruun, Santtu ja Kivelä, Torsti (2009) Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka. Acta nro 212. www-muodossa: 163 Hautamäki (2007). Innovaatioiden ekosysteemi ja Helsingin seutu. Maailmanluokan innovaatioekologian rakentamisen lähtökohtia. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuskatsauksia 1/2007. www-muodossa: fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_06_07_tutkkats_1_hautamaki.pdf 84

87 Suomessa t&k&i-resursseja ohjatessa perinteisesti usein kovat teknologiat ja niiden toimialat ovat olleet etusijalla (ICT, energia, paperinvalmistus, koneenrakennus, nano- ja bioteknologia jne.). Luovat toimialat kuten kulttuuriteollisuus, muotoilu, multimedia ja viihdeteollisuus tai matalan teknologian alat kuten vaatetusteollisuus ja huonekaluteollisuus jäävät taka-alalle. Yritysten tarpeet näillä alueilla kyllä myönnetään, mutta niihin reagoidaan hitaasti ja katsotaan että yritysten pitäisi kyetä itse huolehtimaan tarpeistaan.164 Kasvukilpailukykyä on kansallisesti mitattu mm. seuraavilla mittareilla: (1) alueen ydinyritysten osaaminen, alueen innovatiivisuuteen liittyvät tekijät (tutkimusja kehitysmenot, patentit, innovatiivisten toimipaikkojen osuus, huippu- ja korkeateknologian arvonlisäosuus) ja (2) alueen saavutettavuus (lentokenttäyhteydet, teollisuuden ulkomaanyhteydet). Vuonna 2002 kilpailukykyisimmät seutukunnat olivat (1.) Oulu, (2.) Salo, (3.) Tampere, (4.) Vaasa, (5.) Turku, (6.) Joensuu, (7.) Kokkola ja (8.) Helsinki.165 Kun edellä kuvattuja alueiden tyypittelyjä ja kansallisesti käytettyä mittarointia verrataan hankkeen kirjallisuustutkimuksessa luvussa 5 esitettyihin näkökulmiin innovaatiokeskittymien indikaattoreista ja ydinedellytyksistä, voidaan todeta että useat innovaatiokeskittymän kannalta keskeiset tekijät jäävät kansallisesti vaille riittävää kvantitatiivista tietopohjaa. Tällaisia tekijöitä ovat mm166. erikoistuneiden osaajien määrä keskittymissä erityisesti keskittymän osaamisen ydinalueita tukevien osaajien osuus, sekä keskittymän yritysekosysteemin kannalta keskeiset tukiosaamisalueet (esim. liike-elämän palveluiden vaatima osaaminen) kansainvälisten verkostojen kehittyneisyys kuten t&k&i-toiminnan kansainvälinen verkottuneisuus sekä yritysten kansainväliset verkostot (esim. jakelu- ja toimittajaverkostot) t&k&i -panostusten tuottavuus kuten t&k&i -panostuksilla luotu uusi yritystoiminta, liikevaihto ja työllistävyys investointien tavoittelutoiminnan tuottavuus kuten panos-tuotos-suhde sekä saatujen investointien laadullinen sopivuus keskittymien ydinalueisiin osaamisen taso keskittymän erikoistumisalueilla kansainvälisesti vertailtuna Esimerkiksi korkeakoulujen ja t&k&i-ohjelmien osalta kansainvälisiä vertailuja tehdään eri yhteyksissä, mutta näiden luoma tietopohja olisi syytä koota yhteen ja toteutusta koordinoida, jotta tiedot palvelisivat laajemmin keskittymien ja keskittymäpolitiikan kehittymistä. Edellä kuvatuille tekijöille on kehitettävä kansallinen seurattava mittaristo, jotta politiikkatoimenpiteille vaadittava tietopohja saadaan luotua. 164 Ibid. 165 Kotilainen (2009) 166 Tässä esitetyt tekijät ovat kooste luvussa 5 esitetystä laajemmasta kirjallisuusanalyysistä, jonka lähteet on esitetty luvussa

88 Tässä hankkeessa toteutettujen laadullisten tapaustutkimusten valossa voidaan kuitenkin todeta, että tarkastelluista kotimaisista keskittymistä vain metropolialue täyttää monialaisen keskittymän kriteerit ja kehitys on siirtymässä laaja-alaistumisen ja kasvun kehityspolun mukaisesti yhä markkinaehtoisempaan suuntaan. Metropolialueella julkisilla toimenpiteillä on muita tarkasteltuja keskittymiä pienempi painoarvo innovaatiokeskittymän kehittymisen kokonaisuudessa, ja yritysten ja tutkimustahojen välinen yhteistyö on spontaanimpaa ja mm. välittäjäorganisaatioilla on tässä pienempi rooli. Oulu ja Kuopio ovat sen sijaan globaalissa kontekstissa molemmat fokusoituneita ja pieniä alkuvaiheen keskittymiä, joiden monialaistuminen on vasta alkuvaiheessa. Julkisilla tukitoimilla, kuten aluekehitysrahoituksella ja julkisten toimijoiden sijoittumispäätöksillä on metropolialueeseen verrattuna merkittävämpi vaikutus näiden keskittymien kokonaisuuteen. Näillä myös alueen toimijoiden yhteinen strateginen tahtotila on kehittymisen elinehto, kun taas metropolialueen kehitys on edennyt ilman vastaavaa voimakasta sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Metropolialueen koon mahdollistama monipuolisempi yritysekosysteemi sekä laaja-alaisempi osaajapohja ja yliopisto- ja korkeakoulukenttä tarjoavat mahdollisuuksia ilman että toimijoiden tulisi yhdessä fokusoitua tarkasti tiettyihin alueisiin kriittisen massan saavuttamiseksi. Suomi innovaatioympäristönä Kilpailukykyvertailuissa (IMD:n167 ja WEF:n168) Suomen ongelmakohdiksi on tunnistettu ulkomailta tulevien sijoitusten vähäisyys, joustamattomat työmarkkinat ja suuri työttömyys. Vahvaa Suomessa on hyvä hallinto, hyvät institutionaaliset puitteet ja hyvät julkiset palvelut (mm. koulutusjärjestelmä) sekä infrastruktuuri169. Vuoden 2009 IMD:n kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui yhdeksänneksi (9.)170. WEF:n maailman kilpailukykyindeksivertailussa (Global Competitiveness Index) vuosille Suomen kokonaissijoitus oli kuudes (6/133), kuten aikaisempinakin vertailuvuosina ja Parhaat pisteet Suomi sai terveyden ja perusopetuksen (health and primary education) sekä toisen asteen koulutuksesta (higher education and training). Suomi menestyi hyvin myös instituutioita (institutions) ja rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyyttä (financial market sophistication) sekä innovaatioita (innovation) ja liiketoiminnan kehittyneisyyttä (business sophistication) mittaavilla indikaattoreilla.171 Suomi on maailman vihrein ja asuttavin (livable) maa Valittujen Palojen 141 maan vertailussa. Seuraavilla sijoilla ovat Islanti, Norja, Ruotsi ja Itävalta The International Institute for Management Development (IMD) 168 The World Economic Forum (WEF) 169 Hautamäki (2007) 170 The International Institute for Management Development (2009) The World Competitiveness Scoreboard www-muodossa: 171 The Global Competitiveness Report Source: Reader s Digest Living Green 86

89 Suomessa on korkeasti koulutettua työvoimaa, joka on tietotekniikkataitoista (computer literate), tuottavaa ja tehokasta. Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman huippua ja on saavuttanut loistavia tuloksia OECD:n PISA-arvioinnissa (Programme for Student Assessment) kaikissa ikäluokissa. Viime vuosikymmenen aikana t&k-toiminnan parissa työskentelevien henkilöiden määrä on kasvanut :stä miltei :aan, mikä on 2% koko työvoimasta suhteessa eniten OECD-maista.173 Edelläkuvatut indikaattorit kuvaavat tehtyjä panostuksia. Panostuotos-suhteen osalta edellisissä luvuissa on kuvattu Suomen heikkouksia, kuten vahvojen t&k-panostusten ja osaajapohjan heikkoa siirtymistä osaamisintensiivisiksi kasvuyrityksiksi ja sitä kautta uudeksi liiketoiminnaksi. 173 Labour. Invest in Finland

90 Metropolialue 1. Innovaatiokeskittymän rajaus ja yleinen kuvaus Metropolialueella tarkoitetaan useimmiten Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa pääkaupunkiseutua. Helsingin kaupungissa asuu noin ihmistä, pääkaupunkiseudulla (4 kaupunkia) on yli miljoona asukasta, tilastollisella Helsingin seudulla (12 kuntaa) noin 1,3 miljoonaa asukasta174. Antikaisen et al. (2006)175 mukaan metropolialueen muodostavat Helsingin, Porvoon, Lohjan, Riihimäen ja Tammisaaren seudut. Metropolialueen ytimen muodostaa Helsingin seutu, muut ovat lähiseutuja. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan pääkaupunkiseutu kattaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Kehysalueen kuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Helsingin seudulla tarkoitetaan pääkaupunkiseutua ja kehysaluetta yhdessä Keskittymän toimintaympäristön kuvaus 2.1 Osaamispääoma (human capital) Helsingin seudun saatavilla oleva työikäisen väestön määrä on (2008) henkilöä (koko Suomessa 2,7 milj), joista vuotiaita on 62 % ja vuotiaita 28 %177. Pääkaupunkiseudun väestö on keskimäärin selvästi paremmin koulutettua kun väestö koko Suomessa tai EU:n alueella. Seudulla asuvista 43 %:lla on korkeaasteen tutkinto, kun koko maan keskiarvo on 34 % ja EU:n keskiarvo 24 %178. Pääkaupunkiseutu on eurooppalaisten alueiden kärkijoukkoa myös tiede- ja tutkimushenkilöstön väestöosuudella, tutkimus- ja kehitysinvestointien bruttokansantuoteosuudella sekä patenttien väestöosuudella mitattuna179. Helsingin seudulla on yhteensä 13 ammattikorkeakoulua, korkeakoulua ja yliopistoa ja opiskelijoita näissä yhteensä noin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen piirissä on noin opiskelijaa180. Vuoden 2010 alussa aloitti toimintansa uusi Aalto-yliopisto kun Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyvät. Aalto-yliopiston tavoitteena on olla yksi maailman johtavista yliopistoista vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2008 tilastojen perusteella perus- ja jatko-opiskelijoita on noin , maisterin- ja DIA-tutkintoja noin 2 200, tohtorintutkintoja 175, henkilökuntaa noin ja professoreita 300. Aalto-yliopiston budjetti on 318 MEUR Antikainen, Janne; Luukkonen, Juho & Pyöriä, Tarja (2006) Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut Sisäasiainministeriön julkaisusarja 10/ Helsingin seudun suunnat 4/ Statistics Finland Menestyvä metropoli. Metropolialueen kilpailukykystrategia. 180 Menestyvä metropoli. Metropolialueen kilpailukykystrategia

91 Espoon Otaniemessä on merkittävä teknillisen alan tutkijoiden, opiskelijoiden ja alan yritysten keskittymä. Alueella työskentelee haastatteluissa esitetyn arvion mukaisesti noin tutkijaa ja opiskelijoita on noin Otaniemessä ja läheisessä Keilaniemessä sijaitsee merkittävien suomalaisten suuryritysten pääkonttoreita (mm. Nokia, NesteOil, Fortum, Kone), tutkimuslaitoksia (erityisesti VTT) sekä kansainvälisten yritysten t&k-toimintaa. Aalto-yliopiston lisäksi muita Helsingissä sijaitsevia yliopistoja ovat Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan ja Teatterikorkeakoulu. Lisäksi Helsingin seudulla sijaitsee kuusi ammattikorkeakoulua: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Diak, Haaga-Helia, Humak, Laurea ja Metropolia. Helsingissä työskentelee noin henkilöä tutkimuksen parissa yksityisellä ja julkisella sektorilla, järjestöissä ja yliopistoissa ( koko Suomessa)182. Helsingin seudulla sijaitsee myös korkeatasoisia sektoritutkimuslaitoksia: Elintarviketurvallisuusvirasto, Geodeettinen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Merentutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, Mittatekniikan keskus, Museovirasto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus, Työterveyslaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Uutena tutkimuskeskuksena alueelle ollaan sijoittamassa kansainvälistä Molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian keskusta. Yritysten tutkimuskeskuksista merkittävin on Nokian tutkimuskeskus Helsingin Ruoholahdessa. Nokian vanavedessä seudulle on syntynyt suuri tietoliikenneteknologian klusteri.183 Metropolialueella on noin ICT-alan työntekijää. Työvoimavarannossa pitäisi olla pelivaraa, koska tarvitaan myös liikkuvaa reserviä. Erityisesti ICT-alan asiantuntijat ovat kuitenkin usein hyvin työllistettyjä, eikä pelivaraa juurikaan ole. Luovan talouden puolella on selkeästi vähemmän osaajia. Uuden Aalto-yliopiston myötä tilanne saattaa korjaantua, kun designin, johtajuuden ja markkinoinnin yhteisohjelmien myötä tämän alan asiantuntijoiden määrä kasvaa. Tietointensiivinen palvelusektori (KIBS) kasvaa alueella, mutta ala kärsii resurssivajeesta. Kauppakorkeakoulujen (suomen- ja ruotsinkielisen) tarjonta tälle alalle on tärkeää. Tietointensiiviset palvelut ovat globaalia toimintaa ja osaamistason vaatimus on korkea. Liike-elämälähtöisyyden tulisi olla tarjottavien palveluiden ja tuotteiden rinnalla. Metropolialueen työmarkkinoilla ei ole joustoa, eikä työmarkkinoilla tapahdu tarpeeksi liikkuvuutta eri työpaikkojen ja alojen välillä. Tekniikan alan työmarkkinat toimivat melko hyvin, muiden alojen eivät. Suomesta puuttuu nk. Flexicurity184, 182 Statistics Finland Flexicurity (yhdistelmä englannin sanoista flexibility joustavuus ja security turva, suomeksi joustoturva) viittaa Tanskan työmarkkinajärjestelmään, jossa palkkaaminen ja irtisanominen on helppoa, minkä vuoksi työn löytäminen on helppoa; työttömille ja matalapalkkaisille maksetaan korkeaa sosiaaliturvaa; sekä sosiaaliturvan saaminen edellyttää aktiivista työvoimapoliittisiin ohjelmiin osallistumista

92 joustoturva, jonka turvin yritysten on tarpeen mukaan helppo irtisanoa työntekijöitä ja yhteiskunta ottaa vastuun työvoiman liikkuvuudesta. Irtisanomisista puhutaan Suomessa usein negatiiviseen sävyyn, vaikka niiden myötä voisi syntyä vastaavasti uusiutumista. Sekä firmojen sisäinen että teollisuusalan laajuinen uusiutuminen on tärkeää. Työmarkkinoiden joustamattomuutta kuvaa myös se, että sektorien ylittämistä ei tapahdu riittävästi. Työmarkkinan rajallisesta koosta liittyen huippukoulutetut tutkijat työskentelevät akateemisen tutkimuksen parissa ja sijoittuvat liian harvoin yksityisen puolen työtehtäviin. Helsingin yliopisto on kansainvälisestikin mitattuna huipputason yliopisto185. Helsingin yliopiston tutkimuspohja on laaja ja sillä on huomattavat resurssit. Haastatteluissa esitettiin näkemyksiä, että Helsingin yliopisto olisikin kytkettävä paremmin innovaatioekosysteemin kokonaisuuteen sekä mm. Tekes-hankkeisiin Aaltoyliopiston kanssa. Helsingin yliopistolla on olennaista osaamista mm. käyttäytymistieteissä kuten sosiologiassa, mitä Aallolla ei ole. Aalto-yliopistoa haastatellut pitävät suurena mahdollisuutena ja Aallon mielenkiintoista tarjoomaa voidaan hyödyntää nopeastikin erityisesti koulutuksen puolella. Yleisesti tapaustutkimuksessa haastatellut totesivat, että syrjäisenä maana Suomen täytyy perustaa vahvalle osaamiselle ja jatkuvalle oppimiselle. Osaamispääoman tulisi olla vahva alhaalta ylös saakka ja jatkuvan oppimisen koskettava kaikkia väestön osia. Suomessa koulutuksen osalta suurin vaje on oppisopimuskoulutuksessa. Tämän mahdollistaminen olisi erityisesti maahanmuuttajien ja ammattikoulupudokkaiden kannalta erittäin tärkeää. Osaamispohjan vahvistamiseksi osaamispääoman kansainvälistäminen on välttämätöntä. Suomalaiset ovat laiskoja lähtemään ulkomaille opiskelemaan ja jatko-opiskelemaan. Tällöin myös kansainväliset verkostot jäävät ohuiksi. 2.2 Taloudellinen pääoma (capital/financing) Tekesin186 ja Suomen Akatemian187 myöntämästä rahoituksesta suuri osa jää Helsingin seudulle. Helsingissä käytettiin vuonna 2006 t&k-menoihin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (5,8 milj. koko Suomessa), joista 15 % julkisella, 68 % yksityisellä ja 17 % yliopistosektorilla.188 Tutkimuksen kaupallistamisessa tarvittavasta riskipääomasta, erityisesti alkupääomasta, on puutetta. ICT-kuplan puhkeamisesta alkaen on ollut huomattavissa selkeää varovaisuutta. Yritysten kasvuvaiheeseen, jossa tarvittaisiin miljoonia, ei löydy riittävää rahoitusta. Rahoituksen saatavuuden suhteen metropolialue on huomattavasti heikommassa asemassa kuin esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina. Yhdeksi ongelmaksi haastatellut mainitsivat innovaatioiden/yritysten ja 185 The Academic Ranking of World Universities (www.arwu.org) is compiled by Shanghai Jiao Tong University. Vuonna 2009 Helsingin yliopisto oli sijalla 72. Helsingin yliopisto sijoittuu korkealle maailman kärkiyliopistojen vertailuissa. Shanghain Jiao Tong -listalla HY on sijalla 72 ja Times Higherin (http://www.topuniversities.com/university-rankings/ world-university-rankings/2009/results) listalla sijoitus on Greater Helsinki Promotion. R&D&I (Research, Development & Innovation). Factsheet. 90

93 pääomasijoittajien kohtaamattomuuden. Tällä hetkellä tosin pääomasijoittajille tulee koko ajan parempia alkuvaiheen yritysaihioita, koska suuryritykset eivät rekrytoi ja osaajista monet harkitsevat kasvuyrittäjyyttä. Ongelmallista on se, että ideaa ei pystytä jalostamaan tarpeeksi pitkälle julkisen rahoituksen turvin. Ideat ovat vielä liian kaukana markkinasta. Pitäisi kyetä löytämään keinoja, joilla julkisella rahoituksella pystyttäisiin viemään idea lähemmäksi valmiimpaa tuotetta. Haastateltujen näkemys oli, että yhden poikkeuksen muodostavat Otaniemessä tehtävästä tutkimuksesta nousseet start-up-yritykset, jotka muuhun maahan verrattuna saavat helpommin riskirahoitusta. Rahoituksesta lähes puolet tulee ulkomaisilta sijoittajilta. Tutkimuksen ja start up-yritysten määrään nähden riskirahoitus ei Suomessa kuitenkaan ole lähelläkään kansainvälistä189 tasoa esimerkiksi Massachusettsiin tai Israeliin verrattuna. Rahoituksen saaminen yrityksen kansainvälistymiseksi on myös hankalaa. Suuri ongelma on se, että globaaleja partnereita tarvitaan, mutta rahoitusta globaaleille partnereille ei ole saatavilla. Haastatteluissa todettiin, että esimerkiksi Tekes ei ole kovin joustava. Julkisen rahoituksen rajoitteet ovat ristiriidassa globaalin verkottumisen tavoitteen kanssa. Haastatellut olivat sitä mieltä, että tutkimuksen kaupallistaminen tulisi organisoida uudelleen. Osan mielestä kansallisesti järkevä ratkaisu olisi, että vastuu huippututkimusosaamisen kaupallistamisesta ja patenttien kaupallistamisesta keskitettäisiin vahvalle toimijalle, joka hoitaisi mahdollisesti kansallisella tasolla tätä toimintaa. Haastateltujen mielestä kunnallishallinnon tulisi osallistua suuremmalla panoksella innovaatiotoimintaan esimerkiksi rahoittamalla t&k-toimintaa, mikä palvelisi asioiden tekemistä paremmin ja tehokkaammin tulevaisuudessa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on perustanut innovaatiorahaston, josta myönnetään siemenrahoitusta ja kannustavaa rahoitusta itseohjautuville virastoille ja liikelaitoksille niiden oman toiminnan kehittämiseksi. Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että kyseinen organisaatio osallistuu rahoitukseen ja sillä on kumppaneita. Näin saadaan isot toimialat mukaan innovaatiotoimintaan ja luodaan mahdollisuus palveluinnovaatioiden kehittämiseen. 2.3 Yritys- ja innovaatiotoiminta (business marketplace, R&D) Erikoistuminen Helsingissä on noin yritystä, joilla on vähintään yksi toimipiste. Noin 3 % näistä on ulkomaalaisia tytäryhtiöitä. Erityisesti ruotsalaiset, mutta myös muut eurooppalaiset sekä japanilaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset ovat voimakkaasti edustettuina. Seuraavassa on listattu Helsingin tärkeimmät innovaatioalueet: Cleantech ICT 189 Tekesin VICTA-tutkimus 90 91

94 Life sciences Design & Creativity KIBS (Knowledge Intensive Business Services) osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut Logistics.190 ICT-klusteri on vahvasti keskittynyt Nokian ympärille. Teknologian lisäksi tärkeää on myös digitaalisen median sisältötuotanto. ICT-klusteri onkin laaja klusteri, jossa arvoketjut ovat laajemmin läsnä. ICT- ja hyvinvointialan klusterit ovat toimivia verkostoja, mutta toiminta on lokeroitunutta eikä kuitenkaan rajoja ylittävää. Metropolialueella omiksi keskittymikseen nousevat myös erityisesti (haastatteluista) (1) Metsäklusteri, joka on maailman johtava osaamiskeskittymä volyymiltaan ja laadultaan. Keskeisiä toimijoita ovat mm. Metla, KCL (integroituu VTT:hen), HY, Aalto; sekä (2) Hyvinvointi- ja terveysklusteri. Keskeisiä toimijoita ovat mm. HY/Meilahden kampus, TTL ja THL. Kun mitataan investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä myönnettyjen patenttien määrää, Helsingin seudulla panostukset ovat ainakin Euroopan tasolla kärkiluokkaa. EU-maissa käytettiin vuonna 2006 keskimäärin 1,9 % bruttokansantuotteesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan vastaavan osuuden ollessa Helsingissä 4,4 %. Myös patenttien myöntämisen suhteen Helsingin seutu kuuluu Euroopan kärkialueisiin Metropolialueella OSKE-ohjelmaa toteuttaa kehitysyhtiö Culminatum Innovation Oy Ltd. Uudenmaan osaamisalat vuosina ovat: Asuminen DIGIBUSINESS Elintarvikekehitys HealthBio - Terveyden bioklusteri Hyvinvointi Jokapaikan tietotekniikka Matkailu- ja elämystuotanto Nanoteknologia Ympäristöteknologia. Näiden lisäksi Culminatum kehittää osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen (KIBS - Knowledge Intensive Business Services) osaamisklusteria.193 Otaniemen keskittymän sisällä voidaan tunnistaa neljä erillistä klusteria: mobiiliteknologia, energiateknologia, MEMS (Micro Electro Mechanical Systems, mikrosysteemit) ja nanoteknologia. 190 Ecosystems. Fact sheet. Greater Helsinki Promotion. files/ecosystems_business_and_rnd.pdf 191 Robert Huggins associates -tutkimuslaitoksen eurooppalaisten suurkaupunkiseutujen kilpailukykyä koskevassa selvityksessä European Competitiveness Index Helsinki arvioitiin seitsemänneksi parhaaksi myönnettyjen patenttien suhteellista määrää alueittain mitattaessa. 192 Helsingin kaupungin Tietokeskus (2009) Helsingin tila ja kehitys pdf/09_02_05_helsingin_tila_ja_kehitys.pdf 193 Culminatum Innovation Oy Ltd. Uudenmaan osaamisalat www-muodossa: fi/sivu.php?id=2 92

95 Tulevaisuuden aloja ovat mm. informaatioteknologia, lääketiede, nanoteknologia, koneenrakennus, peliteollisuus, koulutustuotteet, sosiaalinen media ja luovat alat. Haastateltavien mielestä tällä hetkellä on olennaista pohtia, tulisiko toiminnan perustana olla ylhäältä päin tapahtuva fokusoitumispolitiikka vai annetaanko ekosysteemin tuottaa spontaanisti uutta? Uusille avauksille tulisi antaa tilaa. Haastatellut totesivat, että osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa, mutta siihen ei ole samanlaista vahvaa kansallista tukea kuin esim. SHOK klustereille. Yrittäjyys Haastatellut korostivat yhtenä haasteena sitä, että Metropolissa, ja Suomessa yleisemminkin, ei ole hyvää yrittäjyyskulttuuria. Suomalaiset ovat arkoja ryhtymään yrittäjäksi. Tutkijat haluavat keskittyä tutkimukseen, eikä heillä riitä halua eikä osaamista liiketoiminnan perustamiseen. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisikin tukea nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Aalto-yliopiston yhteyteen on perustettu Aalto Entrepreneur Society (AES), joka on opiskelijoiden organisoima yhteisö. AES:n tiloissa toimii myös esiyrityshautomo, jossa orastavat yritysideat saavat tilat ja sparrausta. Lisäksi metropolialueella toimii lukuisia muita yrityshautomoita. Yhteistyö Haastatellut näkivät metropolialueen ongelmaksi hyvän yhteistyön puutteen. Metropolissa toimii itsenäisten toimijoiden verkosto, minkä vuoksi metropolissa ei ole syntynyt samanlaista määrätietoista klusteripolitiikkaa kuin esimerkiksi Oulussa tai Kuopiossa. Yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ei koeta kovin hedelmälliseksi. Tutkimusta tehdään usein tutkimuslaitosten ehdoilla ja yritykset ovat mukana hyvää hyvyyttään ja mahdollisuudesta hyödyntää tutkimusohjelmassa kehitettyjä ideoita, mikäli tutkimuksesta syntyisi jotain hyödyllistä. Tutkimusalihankintana tutkimuslaitoksilta ostettu tutkimustyö on hyvää ja hedelmällistä, mutta puhtaasti alihankintaa. Otaniemen keskittymässä on loistavat edellytykset niin yritysten keskinäiselle kuin yritysten ja tutkimusten väliselle yhteistyölle. Otaniemessä suuret yritykset kohtaavat pieniä yrityksiä. Yhteistyö yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopiston kesken on luontevaa ja runsasta. Poikkitieteellistä yhteistyötä tehdään erityisesti bioteknologian (TKK ja Viikin kampus) ja terveyteen liittyvän teknologian (TKK ja Meilahden kampus) alalla. Riittävät paikalliset markkinat innovaatiokeskittymän näkökulmasta Kotimarkkinoiden puute metropolialueella on merkittävä rajoitus innovaatioiden kaupallistamispolussa, sillä prototyyppikäyttäjät ovat ulkomailla. Kansainvälisiä kumppaneita tarvittaisiin jo tuotekehitysvaiheessa. Edistyneet käyttäjät ja 93 92

96 edelläkävijämarkkinat eivät löydy Suomesta, varsinkaan ICT-alalla. Haastateltujen mielestä Living lab -ympäristöjen toimivuus on toistaiseksi realisoitunut aika huonosti, mutta näiden hyötyjen syntyminen voi vaatia pitkän ajan. Forum Virium Helsinki on yritysten perustama esimerkki toiminnasta, joka nojautuu open innovation ja living lab ideoinnille. Tavoite on tuoda loppukäyttäjät innovaatioprosessin keskiöön ja tuoda sisältöä ja teknologiaa lähemmäksi toisiaan. Helsingin kaupunki on tullut merkittävänä rahoittajana mukaan. Yrityksillä on ollut toive, että ne pääsevät kehittämän ideoitaan lähellä suurta julkista asiakasta. Forum Virium Helsingin partnereina on kansainvälisesti toimivia yrityksiä kuten Logica, Nokia, Cisco ja IBM. Toiminta on aloitettu noin 4 5 vuotta sitten ja yritykset itse päättävät, miten toimintaa jatketaan. Yritykset odottavat kaupungilta sitä, että kaupunki avaa koulujen, terveysasemien ja joukkoliikenteen kehittämisalustoiksi yhdessä yritysten kanssa. Tähän tarpeeseen vastaamaan äskettäin on käynnistetty Helsinki region Infoshare -hanke, jossa metropoli-alueen julkista tietoa jaetaan veloituksetta kehittäjien käyttöön. Hankkeessa luodaan myös tiedon avaamisen formaatti kansainvälisen käytön tarpeita varten. Tulevaisuudessa Forum Virium Helsingin tulisi kyetä herättämään yhä laajempaa kansainvälistä kiinnostusta, jotta digitaalisen median edelläkävijät haluaisivat tulla Helsinkiin kehittämään ja testaamaan ideoitaan. Erään haastatellun mukaan metropolissa vallitsee houkuttelevuusparadoksi: innovaatioympäristö on hyvä, on osaajia, joustavuutta ja uusia yrityksiä. Investointiryntäystä ei kuitenkaan ole nähtävissä. Metropolialueella on hyvin pienet paikalliset markkinat. Ulkomaisiin investointeihin kannustaa maailmanluokan huippuosaaminen, mikä edistäisi myös tutkimuslaitosten perustamista seudulle. Nyt kun liiketoiminta ei nojaudu enää niin vahvasti Nokiaan, mikään ala ei nouse vahvasti kansainväliseen tietoisuuteen. Metropolialue on ainoa kehitysympäristö Suomessa, jossa testimarkkinan kriittinen massa olisi kasattavissa. Tämä olisi edellytyksenä sille, että päästään aidosti testaamaan keksintöä ja viemään kehitystä loppuun asti. Avoimen innovaation ideologia pitäisi saada voimistettua, mikä saattaisi lisätä ideoiden käytäntöön viemistä. Helsingin seudun tulisikin luoda yrityksille jalustoja, jotta yritykset voivat avoimen innovaation hengessä nopeuttaa tuote- ja palvelukehitystään ja päästä nopeammin markkinoille. 2.4 Alueen houkuttelevuus (culture, demographics, educational system, infrastructure) Helsingin yliopiston tutkijat ovat EU:n rahoitteisessa ACRE-tutkimusprojektissa (Accommodating Creative Knowledge) listanneet syitä sille, miksi Helsinki ei kehity kosmopoliittiseksi kaupungiksi. Syitä ovat: Joustamattomat ja ohuet (dysfunctional) työmarkkinat. Työn saaminen Helsingissä on todella hankalaa, myös suomalaiselle työnhakijalle. Työmarkkinat eivät houkuttele ansioituneita maahanmuuttajia. 94

97 Läpäisemättömät sosiaaliset verkostot. Suomalaiset ovat hiljaisia ja sisäänpäin kääntyneitä. Helsinki ei myöskään ole kulttuurisesti monimuotoinen verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin. Vaikea kieli, joka on kuitenkin usein edellytys työnsaannille ja laajoille sosiaalisille verkostoille. Ilmasto on mainettaan parempi, vaikka pimeys ja kylmyys osan vuotta vallitsevatkin. Kalliit ja ahtaat asunnot Piintyneet asenteet. Etenkin vanhemman polven suomalaisissa esiintyy epäluuloisuutta ja jopa vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan, mutta nuoret alkavat asenteiltaan olla suvaitsevaisempia lisääntyneen liikkuvuuden myötä. Kosmopoliittisen kulttuurin puute. Helsingistä puuttuu kosmopoliittisen kaupungin syke. Vaikka vuorokauden ympäri tarjottavat palvelut ovatkin viime vuosina lisääntyneet, puuttuu Helsingistä suurkaupunkien hektinen ilmapiiri. Helsingin kansainvälistyminen on myös vielä lapsen kengissä ja kaupunki on vielä melko homogeeninen eikä helposti lähestyttävä kulttuuriltaan. Kukaan ei tiedä Helsingistä. Helsinkiä ei osata markkinoida.194 Vuonna 2008 toteutetun kaupunkipalvelututkimuksen mukaan, missä arvioitiin tyytyväisyyttä kotikaupungin palveluihin, helsinkiläiset olivat tyytyväisimpiä juomaveden laatuun, kirjastopalveluihin, kulttuuripalveluihin ja julkiseen liikenteeseen. Myös yleinen turvallisuustilanne oli parhaiten hoidettujen asioiden kärkikymmenikössä. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat kaupungin hammaslääkäripalvelut, ilmanlaatu, vuokra-asunnon saanti, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet, melun torjunta sekä vesistöjen puhtaus.195 Kestävään hyvinvointiin (sustainable wellbeing) tulisi panostaa. Hyvinvointi ja innovaatiot korreloivat. Tärkeää on osaajan arvon säilyminen Suomessa. Suomesta pitäisi tehdä paikka, jossa on pakko olla jonkin erityisosaamisen takia sen lisäksi, että Suomessa on myös mukava olla. Helsingin on oltava se paikka, missä joku haluaa viettää koko elämänsä. Matkailijoiden kokemukset luovat mielikuvia, jotka perustuvat yksilön näkökulmaan. Matkailijoiden tavoittelua Helsinkiin tulisikin parantaa. Matkailijoiden avulla Helsinki-kuvaa voidaan levittää laajemmalle. Helsingin vahvuudet ovat sen vihreydessä sekä turvallisuudessa (green and stable). Infrastruktuuri ja koulutus Helsinki on onnistunut estämään huomattavien köyhien asuinalueiden syntymisen. Sosiaalinen eriytyminen on kohtuullista. Helsingin seudulla ei ole slummeja, ahtaasti asuttuja, heikkolaatuisia asuinalueita, joiden hygienia ja puhtaanapito olisivat huonolla tolalla, eikä myöskään sellaisia kaupunkialueita, joissa asuu ahdingossa Capital flaws. SixDegrees Friday, 25 September www-muodossa: feature/40-feature/ capital-flaws 195 Helsingin kaupungin Tietokeskus (2009) Helsingin tila ja kehitys pdf/09_02_05_helsingin_tila_ja_kehitys.pdf 95 94

98 elävää väestöä. Seudulla on kuitenkin vähemmän viihtyisiä asuinalueita, jotka koostuvat yleensä 1960-luvulla valtion tuella betonista tai elementeistä rakennetuista kerrostaloista.196 Metropoli tasapainoilee parhaillaan sen suhteen, etteivät koulut jakaantuisi maahanmuuttajien ja kotimaisten kouluihin. Helsingin seudulla toimii useita (14 kpl) kansainvälisiä kouluja.197 Tärkeä suomeen tulemisen syy useille opiskelijoille on ilmainen koulutus. Haastateltujen mielestä se on elinkeinoelämän kehityksen kannalta väärä syy Suomeen tulolle. Suomeen tulisikin saada lisää huippututkijoita, jotka vetävät perässään perustutkijoita. Aalto-yliopisto tulee panostamaan kansainväliseen rekrytointiin sekä oman henkilöstön kiertoon ulkomailla. Vierailevia tutkijoita ja professoreita pyritään saamaan lisää. Väestö Metropolialue ei ole huippuosaajia houkutteleva keskittymä. Maahanmuuttoa ja väestönkasvua tapahtuu enemmän pakolaisuus-tyyppisen maahanmuuton kautta. Osaavan työvoiman määrä lisääntyy vain vähitellen tätä kautta. Houkuttelevuuden parantamiseksi Helsingin tulisi mennä sinne, missä ne huippuosaajat ovat, luoda verkostoja ja verkottua, jotta verkostojen kautta ja avulla saadaan yhteistyökumppaneita Helsinkiin. Helsingistä voisi tulla ketterä hyperaktiivinen verkottuja. Kulttuuri ja palvelut Helsingin seudulla pystyy opiskelemaan ja työskentelemään hyvin englannin kielellä ja useissa yrityksissä se on työkielenäkin. Helsingissä ilmenee paljon ikäviä ulkomaalaistaustaan liittyviä trendejä, jotka korostuvat huonossa taloudellisessa tilanteessa. Kansainvälisen yhteisön puute Helsingissä on esteenä kansainvälisten ihmisten pitämiselle Suomessa muista kuin perhesyistä. Helsingissä kuitenkin toimii mm. Jolly Dragon -verkosto ja muita expattien muodostamia yhteisöjä. Myös Amerikkalainen Kauppakamari AMCHAM edesauttaa yhdysvaltalaisten yksilöiden integroimista suomalaiseen yhteiskuntaan. Helsinki valittiin marraskuussa 2009 vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi, World Design Capital Kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri, teollinen muotoilu ja palvelumuotoilu ovat keskeisiä lähestymistapoja Helsingin designiin, jolla on tärkeä merkitys kaikessa yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin kehityksessä Helsingin metropolikatsaus. OECD:n Territorial Review of Helsinki raportin suomenkielinen epävirallinen tiivistelmä. OECD:n metropolikatsauksen kansallinen tiimi. Toimittanut Mika Honkanen. Syksy www-muodossa: World Design Capital Helsinki

99 Saavutettavuus Helsinki sijaitsee rannikolla ja Helsingin satama onkin Suomen pääsatama. Helsingin satamista toimii säännöllinen ja tiheä rahtiliikenne sekä Suomen vilkkain matkustajaliikenne Tallinnaan, Tukholmaan, Travemündeen, Rostockiin ja Gdyniaan.199 Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee Helsinki- Vantaan lentoaseman kautta. Helsinki-Vantaan kautta kulkee suorin ja nopein reitti Euroopan ja Aasian välillä ja Helsinki-Vantaa onkin kohteiden määrällä mitattuna Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä. Vuonna 2008 Helsinki-Vantaan kautta kulki 13.4 miljoonaa matkustajaa.200 Haasteet Euroopan kemikaaliviraston perustaminen Suomeen osoitti, että rekrytointi Helsinkiin ei ole ongelma. Ongelmana ovat ehkä enemmän työsuhteiden määräaikaisuus (muutamia vuosia), jonka jälkeen kansainväliset osaajat usein lähtevät taas muualle töihin. Helsinkiin on vaikea saada erityisesti perheitä, joilla on pieniä lapsia. Suomalaisen palkkatason alhaisuus ja korkea verotus verrattuna esimerkiksi Saksaan tai Yhdysvaltoihin ovat merkittäviä esteitä ulkomaisten osaajien tavoittelussa Suomeen. Normaalia, vapaaehtoista siirtymää Suomeen ei tapahdu vaan Suomeen tullaan usein joko puolison perässä tai määräaikaiselle komennukselle erityisehdoin (korkeampi palkka). Haastattelujen perusteella Helsinki ei ole alueena tarpeeksi houkutteleva, jotta alue itsessään houkuttelisi ihmisiä tänne. Helsingillä pitäisi olla muita avuja tarjottavanaan, jotka vetäisivät ihmisiä puoleensa. Nokia on maineensa vuoksi tässä onnistunut, muut eivät. Asumisen osalta ongelmana Helsingissä on tilapäisen asumisen markkinan vähäisyys. Helsingissä ei ole riittävästi vuokra-asuntoja eikä kunnon opiskelija-asuntomarkkinoita. Helsingin keskustan ulkopuolella palveluja on huonosti saatavilla. Esimerkiksi Otaniemestä puuttuu aktiivinen pubikulttuuri, millä on merkittävä sija esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa opiskelijoiden ja professorien välisessä informaalissa kanssakäymisessä. 3. Ylläpitävät toiminnot Metropolialueella ei ole selkeää yhtenäistä koordinaatiotoimintaa. Resurssit ovat pääkaupunkiseudun asemasta kasautuneet seudulle ilman koordinaatiotakin. SHOK:it ja OSKE:t ovat osin vahvistaneet yhteistä koordinaatiota, mutta metropolialueen rooli muihin seutuihin verrattuna arvioitiin haastatteluissa laskevaksi siinä mielessä, että alue on vajaakäytössä mahdollisuuksiin verrattuna. 199 Port of Helsinki

100 Innovaatioympäristössä toimijoita on liikaa ja innovaatiotoiminta on todella hajautunutta. Pitäisi olla rohkeutta tunnistaa huippuosaaminen ja panostaa siihen. Innovaation nimissä tehdään liikaa projekteja, hukataan liikaa resursseja projektihallintoon sekä työstetään liikaa raportteja. Innovaatiokentällä tarvittaisiin enemmän konkreettista toimintaa. Seuraavassa on kuvattu lukuisia organisaatioita, joilla on roolinsa alueen innovaatiotoiminnan kehittämisessä. Yrityshautomot ja innovaatiotoiminnan tukiorganisaatiot Uudellamaalla toimii 14 yrityshautomoa, joista viisi toimii Helsingissä. Hautomot toimivat verkostona, jota koordinoi Uudenmaan TE-keskus. Hautomojen palveluita ovat muun muassa neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, mentorointi sekä aloitusvaiheen toimitilat. Hautomossa voi yleensä olla noin 2-3 vuotta. Suurin osa hautomoista on erikoistunut palvelemaan tiettyjä elinkeinoaloja201. Pääkaupunkiseudulla toimivia yrityshautomoita ovat mm. Helsinki Business and Science Park Oy Ltd202 Technopolis Ventures Oy203 Technopolis Oyj204 Yliopistojen omat yrityshautomot (esim. Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, TKK:n OIIC, TaiK:n Designium). Innovaatiopolkua keksinnöstä yritystoiminnaksi tukee hautomoiden lisäksi moninainen joukko muita toimijoita metropolialueella. Toimintaa hoidetaan tällä hetkellä haastateltavien mukaan liian pienissä yksiköissä ja liian usealla eri taholla ja tuloksetkin ovat jääneet heikoiksi. Erilaisia esimerkkejä metropolialueen toimijoista ovat mm.: Helsingin kaupungin yritysneuvonta Licentia Oy, joka on erikoistunut erityisesti hyvinvointitutkimuksen kaupallistamiseen.205 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)206, joka on kansainvälinen tutkimuskeskus. FIMM:n tavoitteena on viedä biolääketieteen tutkimustuloksia kohti lääketieteen sovelluksia. Art and Design City Helsinki Oy (ADC) koordinoi Arabianrannan alueen kehittämistä niin tulevaisuuden asuinalueena kuin innovatiivisena ympäristönä uusille yrityksille ja seitsemän korkeakoulun ja oppilaitoksen (Helsingin 201 Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu. Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/taske/fi/Elinkeinopalvelu/Yrityksen+kehitt_j_lle/yrityshautomoita 202 Helsinki Business and Science Park Oy Ltd tarjoaa toimitiloja sekä yrityshautomopalveluja biotekniikan, lääkekehityksen, terveydenhuollon, tekniikan sekä elintarvike- ja ympäristöteknologian alan yrityksille. Sen toiminta on keskittynyt Helsingin yliopiston bio- ja lääketieteen kampusalueille, Viikin biotieteiden kampukselle sekä Meilahden lääketieteelliselle kampukselle. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Helsingin yliopiston kanssa auttaen akateemisesta tutkimuksesta syntyvien innovaatioiden kaupallistamisessa Technopolis Ventures Oy on Suomen suurin teknologia- ja osaamispohjaisia yrityksiä palveleva yrityshautomo. Technopolis Ventures Oy pyrkii vauhdittamaan kasvuhakuisten teknologiayritysten kansainvälistymistä tarjoamiensa asiantuntijapalveluiden, kuten verkoistoitumis-, mentorointi- ja rahoituspalveluiden avulla. Technopolis Ventures Oy toimii myös klusteriohjelmien toteuttajana sekä Enterprise Europe Network -verkoston jäsenenä. technopolisventures.fi/ 204 Technopolis on Euroopan suurimpia teknologiakeskuksia, joka tarjoaa toimitilat, yritys- ja kehityspalvelut teknologiayrityksiä mahdollisimman hyvin palvelevaksi kokonaisuudeksi

101 yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu/aalto, Arcada, Metropolia, AV-oppilaitos, Prakticum ja Pop&Jazz konservatorio) kampusalueena. Active Life Village on voittoa tavoittelematon hyvinvointiosaamisen keskus, jonka tavoitteena on edistää kilpailukykyisten innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista, yhteistyössä niitä käyttävien ihmisten kanssa. Mm. Philips Innohub on sijoittunut tänne.207 Vantaalla toimii Vantaa Business Labs, joka on yritysklusteritoimintaa ja kehitysalustatoimintaa toteuttavien toimijoiden ryhmä. Tällä hetkellä toimivia kehitysalustatoimijoita ovat RFID Lab Finland Ry ja Anturikeskus Oy Sensor Center Ltd. Näiden lisäksi Marja-Vantaa ja Aviapolis-alue toimivat aitoina testausympäristöinä, joissa uusia teknologia- ja palveluratkaisuja sekä toimintakonsepteja voidaan pilotoida ja viedä käytäntöön.208 Otaniemi Marketing Otaniemi Marketing markkinoi ja brändää Otaniemeä kansainvälisesti sekä osallistuu Otaniemen alueen kehittämiseen. Culminatum Culminatum Innovation Oy Ltd toteuttaa Uudenmaan osaamiskeskusta osana kansallista 21 osaamiskeskuksen verkostoa. Rahoitus tulee julkiselta sektorilta (valtio ja kunnat). Tavoitteena on kehittää Uudenmaan alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä alueen koulutus-, tiede- ja tutkimusresurssien hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa.209 Osaamisalojen kehitysohjelmat tarjoavat yrityksille verkottumis-, koulutus- ja kansainvälistymispalveluita. Alueelliset innovaatioympäristön kehityshankkeet tukevat alueen yhteistyötä kansainvälisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kehittämiseksi. Culminatum edistää erityisesti koulutus-, tiede- ja tutkimusresurssien hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa.210 Greater Helsinki Promotion (GHP) GHP on kansainvälisen elinkeinotoiminnan edistämisen yhtiö, joka markkinoi metropolialuetta kansainvälisten yritysten ja muiden organisaatioiden sijoituspaikkana. GHP:n tavoitteena on edistää Helsingin seudun yleistä tunnettuutta. GHP pyrkii myös erilaisia palveluja tarjoamalla helpottamaan ulkomaisten yritysten asettumista metropolialueen markkinoille sekä edistämään alueella jo olevien yritysten toimintaedellytyksiä.211 GHP:n ydintoimintaa ovat ulkomaisten yritysten ja investointien tavoittelu. Kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset yritykset, jotka voisivat hyödyntää Culminatum Innovation Oy Ltd. Uudenmaan osaamisalat www-muodossa: fi/sivu.php?id=

102 pääkaupunkiseudun osaamisvarantoa. Ulkomaisten toimijoiden tavoittelu kohdistuu toimialoille, jotka ovat Suomessa hyvin edustettuja mm. ICT (mobiiliteknologia, langaton teknologia) ja ympäristöteknologia. Tavoitteena on löytää ne ulkomaiset asiakkaat, joille Helsingissä olisi tarjottavana parhaat ratkaisut. GHP tekee työtä koko metropolialueen hyväksi. Myös muu kansallinen toiminta olisi kytkettävä tähän. Aikaisemmin (mm. Invest in Finlandin toimesta) palvelut ovat kohdentuneet pääasiassa niihin ulkomaisiin yrityksiin, joilla on jo ollut edustus Suomessa. 4 Toiminnan kehittäminen, mahdollisuudet ja uusiutuminen 4.1 Kehityspolku 1990-luvun alun suuren laman aikana työpaikkaa hävisi. Yliopistojen rehtorit ottivat aloitteen 1990-luvun alussa voimien yhdistämiseksi. Tavoitteena oli luoda tieteestä liiketoimintaa. Vuonna 1995 perustettiin Culminatum, johon saatiin osakkaiksi mm. pääkaupunkiseudun kaupungit, Uudenmaan liitto, pääkaupunkiseudun yliopistot, tiedepuistot (Viikki, Innopoli), Sitra, Finnvera, VTT. Culminatumista syntyi nk. Triple Helix-organisaatio, jonka malli otettiin Oulusta (yliopisto, kaupunki ja elinkeinoelämä yhdessä) ja Uppsalasta (säätiömalli). Oli vahva tahtotila yhdistetään voimat ja tehdään yhdessä. OSKE-ohjelma perustettiin Culminatumin yhteyteen. Vuonna 2000 huomattiin, että yhteistyö kannatti. Nokia menestyi ja yrityksiä syntyi luvun alussa teknologiakupla kuitenkin puhkesi ja lama iski. Kuplan puhkeamisen jälkeen tajuttiin, että sama kehitys ei lineaarisesti jatku tulevaisuudessa. Perustettiin Helsinki-klubi, jonka jäseniä olivat suuryritysten johtajat sekä päätöksentekijät. Klubi toimi tulevaisuusklubina ja sen tehtävänä oli pohtia Helsingin roolia globaalissa taloudessa ja luotava Helsingin seudun innovaatiostrategia tässä uudessa tilanteessa. Samalla muotoiltiin Helsingin seudun visio: Helsinki aikoo olla maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatioympäristö, jonka menestys ei perustu teknologiaan vana teknologian, taiteen ja kulttuurin yhteisvaikutukseen. Helsingin olisi oltava maailman parhaitten joukossa ollakseen houkutteleva ja menestyvä innovaatioympäristö. Keskustelu käynnistyi uuden kansainvälisen yliopiston perustamiseksi Helsinkiin. Aalto-yliopisto perustettiin vuoden 2010 alussa. Aalto-yliopiston kehityspolku kuvaa uudenlaista ajattelua, jossa on pyritty miettimään, miten kansainvälisessä kilpailussa oikeasti pärjättäisiin. Aalto-yliopiston toiminnassa on myös paljon yrityksiä mukana. Otaniemen suuren kampusalueen rakentaminen on luonut puitteet Otaniemen kehittymiselle. Se on riittävän lähellä niin lentokenttää kuin kaupungin keskustaakin, mutta myös riittävän suuri alue, jotta sen on ollut mahdollista laajentua (esimerkiksi Keilaniemeen). Tärkeää oli myös VTT:n sijoittaminen Otaniemeen. Arviolta 2/3 VTT:n toiminnasta tapahtuu Otaniemessä. Otaniemen tavoitteena onkin kehittyä Pohjois-Euroopan suurimmaksi tiede- ja teknologian liike-elämän keskittymäksi. 100

103 Helsingin seudun kehityspolun pääelementit ovat: Metropolialueen asukasmäärä (taloudellinen toiminta, yritysten lukumäärä, opiskelijoiden lukumäärä) suhteessa muihin alueisiin Alueen houkuttelevuus maahanmuuttajille Opetuksen historia Useilla kansallisilla ja kansainvälisillä suuryrityksillä on pääkaupunkiseudulla pääkonttorinsa Suomalaisten yritysten globaali menestys, joilla on pääkonttori pääkaupunkiseudulla, on vaikuttanut kriittisesti alueen kasvuun. Näillä globaaleilla toimijoilla on myös suuri alihankintaverkosto Helsingin seudulla, mikä on pk-yritysten kautta vaikuttanut koko alueen hyvinvointiin. Matkapuhelinten kehityksessä tapahtuneet onnekkaat sattumukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti Helsingin seudun kehitykseen. Pääkaupunkiaseman, koon ja taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi Helsinki on myös Suomen kulttuuritapahtumien keskus. Helsinki tuottaa osaajia ja tarjoaa osaajille töitä. Helsinki houkuttelee vastavalmistuneita kaikkialta Suomesta.212 Haastatteluissa korostettiin, että metropolissa ei löydy visionäärisyyttä, jolla saavutettaisiin merkittäviä kansainvälisiä kilpailuetuja. Pääkaupunkiseudun kaupungit ajavat liikaa omia etujaan. Kuntajako mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä liikenteessä (metro) aiheuttaa liikaa ongelmia. Nyt tarvittaisiin toiminnassa yksituumaisuutta ja panostusta valittuihin operaatioihin ja niiden toimeenpanoon. Tällä hetkellä on olemassa jo riittävä näkemys siitä, millä aloilla metropolista saadaan kansainvälisesti merkittävä. 4.2 Kasvun ja kehittymisen ajurit 1990-luvun alun tiede- ja teknologianeuvoston213 innovaatiolinjaukset ja Porterin klusteriajattelun lanseeraus ovat olleet iso asia Suomen innovaatiopolitiikassa. Tekesin perustaminen vuonna 1983 ja Sitran perustaminen vuonna 1967 ovat olleet tärkeitä tapahtumia koko Helsingin seudun kehitykselle. Nokian valtava merkitystä metropolialueen kehityksessä ei voi kiistää. Ilman Nokian laajaa globaalia verkostoa ei Helsingissä olisi näin hyvää innovaatiojärjestelmää. Nokian menestys 1990-luvulla loi paljon innostusta ja uskoa ja toi kansainvälistä huomiota Suomeen. Suomi oli ensimmäisten joukossa tietoyhteiskuntakehityksessä. Nyt Nokia-ilmiö ei enää riitä eikä kanna. Uusia työpaikkoja tarvittaisiin, mutta keinot puuttuvat. Kasvun tekijöitä löytyy, mikäli kärkihankkeet kuten uusi Aaltoyliopisto menestyvät kansainvälisesti. Ympäristöteknologia on yksi tulevaisuuden aloista ja suomalaisten yritysten tulisikin löytää paikkansa ympäristöteknologian ratkaisujen tarjoamisessa. Yritysten tarjoama tulisikin osata paketoida houkuttelevaan muotoon kansainvälisen rahoituksen ja asiakkaiden saamiseksi. 212 Kovács et al Tutkimus- ja innovaationeuvosto seuraa vuosina toiminutta Tiede- ja teknologianeuvostoa

104 Helsingin seudun yliopistojen ja yritysten yhteistyö on ollut hyvää ja tiedon siirtäminen on ollut suhteellisen helppoa. Tekes edellytti jo 1980-luvulla hankekriteereissään yritysten ja yliopiston välistä yhteistyötä. Tämä osaltaan loi yhteistyökulttuurin ja edisti verkostojen syntymistä. 4.3 Kehitystoimenpiteitä Helsingin seudun julkisen sektorin innovaatiotoiminta ja -politiikka perustuvat kahteen strategiaan: vuonna 2005 julkaistuun Helsingin seudun innovaatiostrategiaan214 sekä vuonna 2009 julkaistuun metropolialueen kilpailukykystrategiaan. Innovaatiostrategiassa tunnistettiin neljä innovaatioympäristöjen kehittämisen painopistettä: 1 tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen (yliopistouudistus) 2 osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen (living labs) luominen 3 julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot 4 innovaatiotoiminnan tuki. Kilpailukykystrategiassa on yhdistetty seudun kaupunkien strategiat ja pyritty miettimään, mitä kaupungit yhdessä voivat tehdä. Kilpailukykystrategian painopistealueet ovat: 1 Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 2 Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen 3 Käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julkisten hankintojen kehittäminen 4 Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin.215 Alueen houkuttelevuuteen panostaminen on tässä tärkeällä sijalla. Haastateltavat kuitenkin kritisoivat kilpailukykystrategiaa siitä, ettei se tuo uusia ideoita innovaatioympäristön kehittämiseen saati ehdota toimenpiteitä yhteisen tahtotilan ja näkemyksen saamiseksi. Strategioiden avulla on kuitenkin saatu luotua yhteistä käsitystä ja konsensusta. Innovaatiopolitiikka on nyt selvästi kehittyneempää ja innovaatioteematkin nousseet kaupunkien strategioissa paremmin esiin. Yhteistyön ja yhdessä pohtimisen hedelmiä ovat mm. Aalto-yliopisto ja Culminatum. Kilpailukykystrategian avulla metropolialueen tahtotila on todettu. Toimenpiteet tosin ovat kaupunkikohtaisia. Valtioneuvoston harjoittama metropolipolitiikka tarkoittaa enemmän osapuolten saattamista yhteen kuin varsinaisia toimenpiteitä. Lisäksi on olemassa Uudenmaan innovaatiostrategia, jossa on määritelty viisi päätoimintalinjaa: 1 Yrittäjyys- ja innovaatiokulttuurin kehittäminen 214 Sotarauta et al Metropolialueen kilpailukykystrategia (2009) www-muodossa: 102

105 2 Innovaatioympäristön kehittäminen 3 Työorganisaatioiden sosiaaliset innovaatiot ja innovatiivisuus 4 Uudet innovatiiviset liiketoimintamahdollisuudet 5 Yritysten juurruttaminen ja investointien tavoittelu Uudistumisen tarve Keskittymällä on - ja kuuluukin olla - jatkuva uudistumisen pakko. Töitä on tehtävä usealla tärkeällä kehittämisalueella. Suomessa on liian tuoreessa muistissa yhden yhtiön menestystarina, joka syntyi kotikutoisesti public-private-kumppanuutena. Haastateltujen mielestä nopeasti vaurastuneessa yhteiskunnassa vallitseekin henkinen laiskuus ajatella, että Suomi on erinomainen. Klusterirajoja tulisi rikkoa ja klusteriajattelusta luopua horisontaalisen ja tieteenaloja ylittävän yhteistyön edistämiseksi. Elinkeinoelämän rakennemuutos kohti palvelutaloutta on käynnissä, mutta Suomi ei ole tässä eturintamassa. Globaaleja palvelutuotteita eikä innovaatiotoimintaa ole onnistuttu luomaan. Metropolin maantieteellinen laajentuminen on yksi uusiutumisen näkökulma, joka nostettiin haastatteluissa esiin. 5 Strateginen verkostoituminen Metropolialueen innovaatiokeskittymä on verkottunut kansallisella ja kansainvälisellä tasolla todella hyvin. Verkostoja ei kuitenkaan hyödynnetä ja koordinoida tarpeeksi hyvin. Olemassa olevat verkostot tulisi saada palvelemaan yhteistyötä verkostojen kautta voisi levittää tietoa Helsingistä. 5.1 Kansainvälisesti Kansainvälisten osaajien tavoittelu alueelle tapahtuu pääasiassa yliopistojen, opiskelijoiden ja tutkijoiden kautta. Englanninkielisiä tutkintomahdollisuuksia sekä kansainvälisiä tutkijoita ja opettajia tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän. Kansainvälisyyden olisi näyttävä enemmän. Otaniemi on teknillisen alan keskittymänä onnistunut houkuttelemaan alueelle kansainvälistä tutkimustoimintaa (mm. European Institute of Innovation and Technology (EIT) ICT labs), kansainvälisiä yrityksiä (mm. Microsoft, Texas Instruments, Bayer) sekä paljon alan tutkijoita ja opiskelijoita. Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi Otaniemeen hyödynnetään mm. teknillisen korkeakoulun roadshowta muissa ulkomaisissa yliopistoissa, HERA-hanketta217 sekä tutkimustuloksia Uudenmaan innovaatiostrategia (2007). www-muodossa: 217 Helsinki Education and Research Area (HERA) on Helsingin laajan metropolialueen yliopistojen (9) ja ammattikorkeakoulujen (8) muodostama konsortio, jossa korkeakoulut osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Toiminnalla vahvistetaan tutkimukseen ja koulutukseen pohjautuvia kansainvälisen kilpailukyvyn ja tasapainoisen yhteiskuntakehityksen edellytyksiä neljän toimintalinjan kautta Kannattaako kansainvälistyä? Suomen yliopistot kansainvälisinä akateemisina ympäristöinä -tutkimushanke selvittää suomalaisten yliopistojen vetovoimaa kansainvälisesti liikkuvien akateemisten silmissä sekä perusyksiköiden kyvykkyyttä hyödyntää kansainvälistä liikkuvuutta oman toimintansa kehittämisessä

106 Biolääketieteessä merkittävää työtä kansainvälisten huippujen houkuttelemiseksi Helsinkiin tekee FIMM. Biolääketieteen tutkimuksessa tavoitellaan korkeaa kansainvälistymistä, jotta saataisiin sitä kautta myös luotua uusia verkostoja. Rekrytoinnissa FIMM fokusoituu pääosin ulkomaille, ja Finnish Distinguished Professors Programmen219 avulla on Suomeen saatu palkattua muutamia maailman huippuprofessoreita. FIMM pyrkii tarjoamaan kansainvälisesti kilpailukykyisen palkan, hyvät resurssit tutkimusryhmän muodostamiseksi sekä hyvät tilat ja huippuluokan tutkimusinfrastruktuurin. Suomen suurin sairaala (HYKS), joka on yksi Euroopan merkittävimpiä kliinisen tutkimuksen keskuksia, tarjoaa loistavan yhteistyökumppanin biolääketieteen tutkimukselle. Yhdessä muiden FIMM:n taustaorganisaatioiden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja VTT:n kanssa kokonaisuus muodostaa ainutlaatuisen toimintaympäristön Suomessa. Biolääketieteen alalla Suomesta puuttuu kuitenkin selkeä kansainvälinen veturiyritys. FIMM on myös mukana EATRIS-verkostossa220, joka on yksi eurooppalaisista tutkimusinfrastruktuurihankkeista. Tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön avulla kehittää biolääketieteen tutkimustuloksia kohti kliinisiä sovelluksia ja lähemmäs kaupallista hyödynnettävyyttä. Biolääketieteen eurooppalaisiin infrastruktuurihankkeisiin osallistuvat tahot FIMM, THL ja CSC Tieteen tietotekniikan keskus ovat muodostaneet Euroopassa ainutlaatuisen yhteishankkeen Biomedinfra (www. biomedinfra.fi), joka rakentaa kokonaisuuden biopankeista saadun geenitiedon analysoimiseksi ja hyödyntämiseksi eurooppalaisella tasolla sovittujen käytäntöjen ja toimintatapojen mukaisesti. Metropoli on verkottunut muiden kaupunkien kanssa. Tällä on vaikutusta siihen, minkälaisia päätöksiä kaupunkitasoilla tehdään. Kaupungin päättäjien on hyvä saada tietoa siitä miten muualla asiat hoidetaan. Metropolin ytimellä, Helsingin kaupungilla, on pääkaupunkiseudun kontaktit ja verkostot niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Helsinkiä benchmarkataan paljon Amsterdamin ja Barcelonan kanssa, mutta myös Münchenin ja Manchesterin kanssa. Näillä kaupungeilla on paljon yhtäläisyyksiä (mm. käyttäjälähtöinen innovaatioajattelu ja living lab -malli) sekä yhteistyötä. Myös Kanadan kaupungit ovat tärkeitä vertailukohteita. Helsinki on mukana kansainvälisessä konsortiossa: International Regions Benchmarking Consortium. Konsortio on tietojenvaihtoverkosto, missä alueet voivat oppia toisiltaan. Helsingillä olisi opittavaa mm.: Miten kansainvälinen yhteisö eri paikkakunnalla toimii? Miten kansainväliset osaajat luovat tuttavuussuhteita? Mikä saa ihmiset viihtymään? 219 FiDiPro - Finland Distinguished Professor Programme on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma, joka tarjoaa suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden palkata ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisia huippututkijoita määräajaksi Suomeen EATRIS European Advanced Translational Research InfraStructure in Medicine is a strategic EU project that aims to offer a research infrastructure to help overcome bottlenecks currently hampering the transfer both of basic research findings into clinical application and of clinical observations to basic research. In a unique partnership, governmental and scientific organisations form the EATRIS consortium to develop a master plan for setting up the provision of an infrastructure on a European level. The EATRIS idea is to organize under one roof multidisciplinary, creative work atmosphere, open labs, comprehensive modern equipment, scientific and legal expertise with central facilities and services and a translational research curriculum. 104

107 Miten Helsingin kansainvälinen yhteisö saadaan virkistymään ja osaksi innovaatiotoimintaa? Miten kansainvälinen yhteisö otetaan mukaan osaksi alueen kehittämistä? Vaikka metropolialueelle ovat sijoittuneet Suomen kansainvälisimmät yritykset, metropolialue ei ole onnistunut kovin hyvin kansainvälisten toimijoiden tavoittelussa alueelle. Nokia on ainoa todella merkittävä vetovoimatekijä. Myös EU:n kemikaaliviraston perustaminen Suomeen on yksi menestystarinoista ja houkuttelee tänne alan osaajia. Greater Helsinki Promotion on ottanut tavoitteekseen huippututkimuskapasiteetin myymisen. GHP yhdessä Helsingin yliopiston ja VTT:n kanssa tuotteistavat ja myyvät tulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimuskapasiteettia tietyillä niche-alueilla (keskushermostosairaudet, water management). Tarjoama pyritään muokkaamaan sellaiseen muotoon, joka tekee siitä potentiaalisen hyödyntäjän kannalta kiinnostavan ja mahdollisen. Tämän lisäksi tarjotaan apua sopimusmenettelyyn liittyvissä asioissa. Validilla tavalla on kyettävä osoittamaan, että tarjottava huippututkimuskapasiteetti on maailman huippua. Kaupallinen kiinnostus riittää pääsemään keskusteluissa alkuun. Tärkeää olisi, että ulkomailta suunnataan kiinnostusta Helsinkiin. Finpron ja Invest in Finlandin strategisen kumppanuuden puitteissa Finpro käyttää osan ajastaan ulkomaisten yritysten tavoitteluun. Maailmalla Suomen kaupunkialueet eivät erotu itsenäisinä toimijoina, vaan Suomi nähdään maailmalla yhtenä toimijana. Jo tämänkin vuoksi kansalliset resurssit tulisi yhdistää keskinäisen kilpailun sijaan. Eri alueiden osaamisen tulisi profiloitua päällekkäisyyksien välttämiseksi. 5.2 Seudullisesti Helsingin seutu saa suuren osan Tekesin rahoituksesta. Tekesin rahoituksen on koettu edistävän tutkimuksen ja yritysten välistä yhteistyötä ja koordinaatiota. Verkostoja on syntynyt myös epämuodollisen verkottumisen kautta, erityisesti yritysten välille. Yrityskonsortioita on syntynyt myös eri alojen yli. Aloilla, millä vaaditaan seudullista yksituumaisuutta, pitäisi olla riittävä mandaatti ja riittävät resurssit. Keskusteluissa pitäisi päästä eroon tavasta mitä pienempi asia sen pidemmät keskustelut. Seudulliselle toiminnalle tulisi asettaa yhteiset tavoitteet, määrätä toteuttava taho ja antaa sille riittävä mandaatti. Aalto-yliopisto on tästä onnistuneena esimerkkinä. Valtiovallalla ja elinkeinoelämällä oli yhteinen tahtotila: tarvittiin uudenlainen yliopistomalli ja uudenlainen yliopisto, ja pystytty osoittamana tarvittavat resurssit uuden luomiseksi. Myös länsimetropäätöksen syntyminen on osoitus siitä, että asiat voivat kehittyä. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistyminen sekä Aalto-yliopiston perustaminen edellyttäisivät joustavampia yhteyksiä eri kampusten (Otaniemi, keskusta, Arabianranta, Viikki) välillä. Pääkaupunkiseudun toimijoiden välinen yhteistyö koetaan hyvinkin kotipaikkalähtöiseksi; ei ole asetettu tavoitteita yhteisen kokonaisuuden saavuttamiseksi

108 Jokainen kaupunki ajattelee lähinnä omaa parastaan. Tällöin riittävän volyymin saavuttaminen elinkeinorakenteen muuttamiseksi ei onnistu. Fyysinen läheisyys edistää yhteistyötä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Otaniemi ja Meilahden kampus. 5.3 Kansallisesti Haastattelujen perusteella metropolialueen vaikutus maan kehitykseen ei ole sitä luokkaa kuin se voisi olla. Metropolialue on erittäin itseriittoinen. Se ei toimi kansallisesti dynaamisena tekijänä, vaan onkin syntymässä (ellei jo syntynyt) vastakkainasettelu metropolin ja muun maan välille. Metropolialue ei pelkästään itsenäisesti pysty tähän vaikuttamaan, vaan kansallisessa politiikassa ei ole löytynyt kunnon tapoja, miten metropolialueen kehittäminen kytkettäisiin muun maan kehittämiseen. Metropolipolitiikka ei voi olla aluekehityksen vastakohta. Pienemmät kaupunkiseudut eivät voi toimia hyvin elleivät ne ole kunnolla verkottuneita metropolialueeseen. Kansallista verkottumista ei ole tarpeeksi. Metropoli itsekin menettää mahdollisuuksia tässä. Kansallisesti innovaatioympäristön toimijat ovat verkottuneet erityisesti SHO- Kien ja OSKEjen kautta. SHOKit koetaan hyödyllisiksi, OSKEja ei niinkään. OSKEissa ollaan mukana enemmän solidaarisuudesta. Erityisesti metsäteknologiaosaaminen yhdistää kansallisella tasolla useita toimijoita. 6 Politiikkatoimenpiteet Haastatellut eivät nähneet kansallisilla politiikkatoimenpiteillä olleen kovin suurta roolia keskittymän kehittymisessä. Suomessa ei ole ollut valtion tasolla mitään erityistä politiikkaa kaupunkiseutujen vahvistamiseksi, vaan politiikassa on keskitytty koko maan kehittämiseen. Kaupunkiseutuja ei ole vahvistettu vaan on tehty yleistä aluepolitiikkaa. Tietoista metropolipolitiikkaa ei ole ollut. Poliittisten työkalujen käyttö on ollut niukkaa. Valtionosuusjärjestelmä toimii siten, että metropoli rahoittaa muuta maata. Resurssit kohdennetaan muualle maahan, vaikka metropolialueella tarvitaan paremmat koulut ja parempi infrastruktuuri ja alue kasvaa. Hallitusohjelmassa on linjattu, että hallituksen tavoitteena on suurkaupunkipolitiikan vahvistaminen. Tietoista tahtotilaa siis on, mutta haastatteluissa ei nähty vielä riittävästi konkreettisia toimenpiteitä. Metropolipolitiikan aiesopimus kilpailukyvystä on julkaistu helmikuussa 2010 vaihteessa221. Aiesopimus on ministeriöiden ja pääkaupunkiseudun pohdinta siitä, mitä tehdä yhdessä Helsingin seudun kilpailukyvyn edistämiseksi. Suomen hallinnon struktuuri ja veroratkaisut on rakennettu kuntien näkökulmasta. Kunnallisvaaleilla valitut valtuutetut pyrkivät edistämään asioita oman kun

109 tansa hyväksi. Kunnallisvero on kuntien rasite kunnat haluavat hyvät yritykset ja hyvät veronmaksajat. Hyviä politiikkatoimenpiteitä Aalto-yliopiston perustaminen Culminatumin perustaminen 90-luvun laman jälkeen GHP:n perustaminen Espoon kaupunginhallitus on aktiivinen Otaniemen kehittäjä Bioalan erityisrahoitusohjelma222 on ollut ratkaiseva biolääketieteen kehittämisessä huippututkimukseksi Bioalan linjaus223 Epäonnistuneita päätöksiä 2000-luvun alussa pyrkimyksenä oli luoda vapaat langattomat verkot kaupungin alueelle. Kaupungilta pyydettiin toimenpiteitä, mutta kaupungilta tuli täydellinen tyrmäys. Helsinki olisi voinut olla ensimmäisten joukossa tarjoamassa langattomia verkkoja alueellaan, mutta tämä mahdollisuus hukattiin. Vasta nyt on esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle saatu langaton verkko. Kaupungilla sitä ei ole vieläkään. Haastattelut Antti Hautamäki, JyU (Metropolialueen kilpailukykytutkimus) Eero Holstila, Helsingin kaupunki Ari Huczkowski, Otaniemi Marketing Tatu Laurila, GHP Ari Meskanen, Vaisala Kimmo Pitkänen, FIMM Hannu Seristö, Aalto yliopisto Jarmo Eskelinen, Forum Virium Helsinki 222 OPM

110 Oulu 1 Johdanto Oulu on Pohjois-Suomen suurin kaupunki. Asukkaita Oulussa on ( ), joista ulkomaalaisia 2 % 224. Oulun seudulla asukkaita on yli ja Oulun seutu kuuluu Suomen kasvukeskuksiin. Oulu on myös Pohjois-Suomen kaupallinen ja teollinen keskus. Noin 10 % oululaisista työskentelee high tech -sektorilla225. Urban Auditin vertailussa European Smart Cities, jossa arvioitiin noin 70 alle asukaan kaupunkia Euroopassa, Oulu sijoittui sijalle seitsemän. Parhaimmat arviot Oulu sai innovatiivisesta ilmapiiristä, osaavista ihmisistä, hallinnon toimivuudesta ja elinolosuhteista. Heikot arviot olivat muun muassa seuraavissa alakriteereissä: yrittäjyys, väestön etninen monipuolisuus, kansainvälinen saavutettavuus, kulttuuripalvelut ja matkailukohteet.226 Oulu sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain. Vuonna 2008 lentoaseman kautta kulki noin matkustajaa227. Lento Helsinkiin kestää noin tunnin ja sinne lennetään arkisin yli 20 kertaa päivässä. Lisäksi Oulusta on säännöllinen suora lentoyhteys Tampereelle, Rovaniemelle, Riikaan ja useisiin lomakohteisiin. Helsingistä Ouluun junalla matkaa kuudessa tunnissa.228 Oulun satama on avoinna ympäri vuoden ja kuuluu Perämeren johtaviin metsäteollisuus- ja suuryksikkösatamiin. Satamissa vierailee vuosittain yhteensä alusta. Tavaraliikenteen määrä on vuosittain noin 3-3,5 miljoonaa tonnia Edellytykset 2.1 Osaamispääoma (human capital) Oulun korkeakoulukokonaisuus käsittää Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun. Oulussa sijaitsevat myös mm. seuraavat tutkimuslaitokset: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos - Oulun riistan- ja kalantutkimus230, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Kastellin tutkimuslaitos)231 sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Oulun alueyksikkö232. Oulun yliopistossa on noin tutkinto-opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Tutkimusta on yli 70 tieteenalalla ja suurimmat koulutusalat ovat tekniikka ja luonnontieteet. Muut koulutusalat ovat suuruusjärjestyksessä humanistinen, lääketieteellinen, kasvatustieteellinen ja taloustieteellinen tiedekunta. Oulun yliopisto on valtakun- 224 Oulun kaupunki Nummi Urban Audit (2007) European Smart Cities. www-muodossa: Oulun kaupunki Oulun satama

111 nallisesti vahva ICT-alan kouluttaja sekä perustutkintojen että tohtorintutkintojen osalta.233 Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) on noin opiskelijan ja 800 työntekijän korkeakoulu ja myös vahva ICT -alan kouluttaja234. Lisäksi valtakunnallisella Diakonia-alan ammattikorkeakoululla on Oulussa toimintayksikkö235. Oulun seudun innovaatioympäristössä OAMK:n rooli on soveltavasta tutkimuksesta vastaaminen, perus- ja soveltavaa tutkimusta hyödyntävän liiketoiminnan aktivoiminen sekä innovaatiokeskittymän teema-aloihin suunnattavan koulutuksen sisällöllinen kehittäminen ja toteuttaminen. OAMK on merkittävä uuden tiedon soveltaja ja välittäjä sekä ammatillisen asiantuntijaosaamisen kehittäjä Oulun alueella. Kohderyhmänä ovat pk-yritykset. OAMK:ssa on vahvaa osaamista erityisesti vesi-, bioenergia- ja hyvinvointialoilla sekä painettavassa elektroniikassa. Tavoitteena on yhdistää eri koulutusalojen osaamista uusien innovatiivisten mahdollisuuksien luomiseksi. Haastattelujen perusteella Oulun seudun innovaatiokeskittymässä on osaamista ja työvoimaa riittävästi etenkin niillä muutamilla osaamisalueilla, joilla tieto-taidot (esim. tietoliikenne, radiotekniikan hallinta) ovat Oulussa maailmanluokkaa. Erikoistumisaloilla irtisanomisia on melko vähän. Tietyt osaamisalueet ovat myös erittäin miesvaltaisia. Riittävän osaamisvarannon koko vaihtelee kuitenkin painopistealoittain. Painettu älykkyys on haastatteluissa mainittu esimerkki kapeasta osaamisalasta, josta nousee mahdollisesti uutta liiketoimintaa 3 5 vuoden kuluttua ja jonka kehittämiseen riittää hyvin pienempi osaamisvaranto. Jo muutaman kymmenen hengen asiantuntijatiimi on tällä alueella globaalisti merkittävä, koska globaalistikin alan osaajia on toistaiseksi erittäin vähän. Oulussa asuu paljon nuoria, jotka takaavat riittävän työvoimavarannon sekä määrällisesti että monialaisen koulutuspohjan ansiosta. Maakunnan keski-ikä on alhainen. Oulun osaamisvaranto on pitkälti Pohjois-Suomen varassa. Globaalimarkkinoiden kannalta tilanne voisi joidenkin haastateltavien mukaan olla parempikin. Työmarkkinat ovat kuitenkin pienet ja kapea-alaiset ja nuorisotyöttömyys korkeaa. Osaajille ei ole kovin paljon työpaikkoja ja mahdollisuuksia erikoistumisalojen ulkopuolelta. Esimerkiksi kaupallisen alan ja erityisesti kansainvälisen kaupan alan työpaikkoja on todella vähän. Tällä alalla esiintyy myös osaamisvajetta, erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin osaamisessa. Työmarkkinoiden toimivuudessa olisikin kehittämisen varaa ja haastateltavien mielestä tuotannollista ja siihen liittyvää tuotekehitystoimintaa pitäisi pyrkiä lisäämään. Työvoiman suhde tuotannollisissa ja tuotekehitystöissä vs. koordinoivissa ja ohjaavissa tehtävissä on vääristynyt: tuotannollisia ja tuotekehitystöiden tekijöitä on vähän verrattuna koordinaattoreihin. 233 Oulun yliopisto Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk)

112 Työpaikka oli valmistumishetkellä 56,2 %:lla OAMK:sta valmistuneista vuonna 2009 ja noin 70 %:lla vuonna Tilanne on huonontunut selvästi vuoden aikana. Yliopistossa tutkintorakenteen muutoksesta aiheutunut tutkintopiikki näkyy työttömyytenä. Tekniikassa tutkintorakenteen muutossääntö tulee voimaan vasta 2010, ja tekniikan alalla onkin odotettavissa iso tutkintopiikki. Haasteellista onkin se, kuinka moni suuresta valmistuneiden määrästä löytää töitä alueelta. Oulun innovaatioympäristön keskeisimmän osaamiskärjen muodostaa ICT-ala, erityisesti langaton tietoliikenne. Oulussa on arvioitu olevam ICT-alan työpaikkaa.. Tietoliikennetutkimus on Oulussa maailmanluokkaa. Vahvinta maailmankärkiosaamista edustavat Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikkaosasto ja sen yhteydessä toimiva langattoman viestinnän tutkimusyksikkö CWC Centre for Wireless Communication, tietojenkäsittelytieteiden laitos ja VTT:n Oulun yksikkö236. Yrityspuolella merkittävää alan tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevät Nokia Siemens Networksin radiotutkimuksen ja tukiaseman kehityksen yksikkö, Nokian t&kyksikkö sekä Electrobit. Muita asemansa vakiinnuttaneita huippututkimusyksiköitä ovat BioCenter, bio- ja molekyylilääketieteen yksikkö, sekä InfoTech, informaatioteknologia-alan tutkimusyksikkö. Näistä kaupallistaminen on viety pisimmälle CWC:ssä ja yksikön rahoituskin saadaan kokonaan yliopiston ulkopuolelta. 2.2 Taloudellinen pääoma (capital/financing) Julkinen rahoitus Haastattelujen perusteella innovaatiotoiminnalle löytyy rahoitusta, mutta sen kohdentamisessa on puutteita. Rahoitusta on helposti saatavilla, mutta haasteena on että kehittämisen edistämisen kehittäminen muuttuu päätoiminnaksi. Tulokset jäävät tällöin huonoiksi. Haastatteluissa kritisoitiin, että rahaa käytetään projektitoimintaan eikä yritysvetoisen innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan edistämiseen. Rahoitusta kuluu projekti- ja koordinointityöhön tai tutkimukseen, eikä rahoitusta pystytä kohdentamaan kaupallisesti tarpeeksi tuottavasti. Rahoituksen käyttöä olisikin haastateltavien mukaan tehostettava. Lisäksi nähtiin, että rahoituksessa ei ole tarvittavaa pitkäjänteisyyttä. Rahoituksen lähteitä ovat erityisesti Tekes, ELY (entinen TE-keskus) ja maakuntaliitto (EU:n rakennerahastorahoituksen paikallinen koordinoija). Haastatteluissa korostettiin, että innovaatiotoiminnan hankelähtöisyys rasittaa erityisesti alkavia yrityksiä. Erityisesti kasvaneiden EU-rahavirtojen myötä koettiin, että yrityslähtöisyys on vähentynyt. Haastateltavat kokivat, että kaikkien hankkeiden tulisi olla yritysvetoisia tutkimusvetoisuuden sijaan. Yritykset sponsoroivat yliopistolla tehtävää tutkimusta, mutta kokevat, etteivät hyödy tehdystä tutkimuksesta. Yritykset eivät tiedä eivätkä pysty vaikuttamaan siihen mitä hankkeissa tehdään. 236 Oulu Triple Helix

113 Riskirahoitus Pääomamarkkinat ovat Oulussa pienet ja kasvuyritysten näkökulmasta riskirahoituksen saatavuus on puutteellista. Tilannetta parantaakseen mm. Technopolis on kehittänyt kansainvälisten businessenkeleiden kontaktityökalun, jonka kautta on mahdollisuus lanseerata ideoita. Suuremmaksi ongelmaksi ehkä kuitenkin koettiin hyvien ideoiden puute. Tuotekehitykseen on paljon Tekes-rahaa saatavilla, mutta kun tuote pitäisi saada vietyä markkinoille, ei Suomesta löydy rahoittajia - kyseessä on kuitenkin riski sekä yrittäjälle että sijoittajalle. Oulussa on muutamia paikallisia business enkeleitä ja sijoitusrahastoja, jotka tukevat yrityksiä. Markkinoille pitäisi kuitenkin päästä nykyistä nopeammin, koska markkinajohtajan ja suunnannäyttäjän paikan saa usein se, joka on ollut ensimmäisenä markkinoilla. Myös kansainvälistä pääomaa on saatavilla vähän. Jukka Teräksen tutkimuksen237 mukaan Oulussa ei ole riittävästi korkean teknologian kasvuyrityksiä, jotka houkuttelisivat alueelle kansainvälisiä korkean teknologian pääomasijoittajia. Toisaalta pääomasijoittajien sijainnin ei pitäisi olla este nykyisessä globaalissa taloudessa. Paikalliset markkinat ja markkinoille pääsy Haastatteluiden perusteella vain harvalle tuotteelle paikalliset markkinat ovat riittävät. Lisäksi haastatteluissa todettiin, että tutkimukselle ei tällä hetkellä löydy tarpeeksi kaupallista käyttöä. Haastateltujen näkemys oli, että tällä hetkellä hyviä keksintöjä jää paljon hyllyyn sekä yliopistolla että VTT:llä. Pitäisi paremmin tunnistaa ja kehittää polkuja, joilla hyvä idea voitaisiin jalostaa tuotteeksi tai palveluksi. Ongelmaksi nähdään laajemmin innovaatiotoiminnan tutkimuslähtöisyys - innovaatiot eivät vastaa suoraan tunnistettuihin markkinatarpeisiin, eivät paikalliseen tai globaaliin. Positiivisena nähdään se, että julkinen sektori, Oulun kaupunki, on mahdollistanut langattoman tekniikan ja hyvinvointisektorin tuotteiden testaamisen living lab -ympäristössä. Kaupungin asukkaille on tarjottu ilmaiseksi tiettyjä teknologioita, joihin on voinut kiinnittää tutkimushankkeita ja kehittää liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. ilmaiset avoimet langattomat lähiverkot kuten Octopus238 ja PanOULU239 sekä realxtend-virtuaalimaailma-alusta240. Oulussa vallitsee teknologiamyönteinen ilmapiiri, joka on edesauttanut paikallista teknologista kehitystä. Oulu toimii myös high-techin testausalustana sekä usein ensimarkkinana kehitetyille high-tech tuotteille. Oululaiset ovat teknologiasta innostuneita ja paikalliset yritykset saavatkin usein suoraa palautetta paikallisilta. Monet Nokian entisistä alihankkijoista ovat joutuneet hakemaan uusia reittejä liiketoiminnalleen. Vaikka Nokia on edelleen merkittävä paikallinen toimija ja useille paikallisille yrityksille merkittävä asiakas, kaivattaisiin paikallisesti rohkeutta 237 Teräs (2008) 238 Octopus tarjoaa suljetun ympäristön mobiilisovellusten ja teknologioiden testaamiseen. Testausalustan ympärille rakentuvan asiantuntijaverkoston avulla uudet innovatiiviset mobiilipalvelut saadaan helpommin ja nopeammin vietyä markkinoille panoulu (public access network OULU) tarjoaa kuuluvuusalueellaan langattoman laajakaistaisen Internet-yhteyden kaikille halukkaille

114 ulottaa toimintaa uusille aloille. Valtaosa yrityksistä tekee globaalia liiketoimintaa (erityisesti langaton teknologia ja bioala) ja liiketoiminta suunnataan kansainvälisille markkinoille. Kasvu on joka tapauksessa haettava globaaleilta markkinoilta. 2.3 Yritys- ja innovaatiotoiminta (business marketplace, R&D) Oulussa on toiminut vahva Nokia-vetoinen ICT-klusteri. ICT-klusterin menestys on ollut erityisesti yliopiston, VTT:n ja Nokian tuloksekkaan yhteistyön ansiota. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa Nokian jälkeen. Nokian t&k-yksikkö jatkaa Oulussa edelleen, mutta paikallisten alihankkijoiden sijaan Nokia on suuntautunut globaaleihin alihankkijoihin. Nokian myötä Ouluun on myös tullut jonkin verran ulkomaisia, erityisesti tuotekehitysalan yrityksiä. Suurempia oululaisia yrityksiä on edelleen Nokian alihankkijoina, mutta ICT-alan työpaikkoja siirretään koko ajan halvemman kustannuksen maihin Intiaan, Kiinaan ja Puolaan. Tämä on osaltaan vaikuttanut oululaisyritysten toimintaan, joiden (lähes) ainoa asiakas Nokia on pitkään ollut ja jonka varaan yritysten toimintaa on rakennettu osa on kansainvälistynyt, osa on hakenut toiminnalleen uuden suunnan ja osa hakee vielä paikkaansa. Uusi toimintaympäristö tarjoaa pärjääjille mahdollisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä, mutta toisaalta. alihankintatuotanto ja tuotekehitys ovat pienentyneet huomattavasti. Oulun elektroniikkapainotusta heijastelevat myös muut Oulussa sijaitsevat suurehkot yritykset: Polar Electro, Electrobit ja Aspocomp. Erikoistuminen elektroniikan alalla näkyy näiden yritysten päätoimialueissa. Soveltavat alat (esim. hyvinvointi, ympäristö, sisältömedia) ovat hajautuneempia, eivätkä niin paljon yhden veturiyrityksen varassa. Pienemmät yritykset tekevät tuotekehitystä yhdessä. Oulun innovaatioympäristön kehittämiseksi perustettiin vuonna 2009 Oulun Innovaatiokeskittymän allianssi. Siihen kuuluvat Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja Technopolis Oyj. Allianssin tehtävä on innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen siten, että yhteistyökumppanit päättävät keskeisistä strategisista linjauksista ja edistävät niiden toteutusta suuntaamalla panostusta yhteisesti määriteltyihin kohteisiin. Allianssi muodostaa alkuvaiheessa nk. innovaatiokeskuksia seuraaville aloille241 : Internet -tutkimus (Center for Internet Excellence, CIE). Ouluun on vuonna 2009 perustettu Center for Internet Excellence (CIE)242, internet-tutkimuskeskus, joka on ensimmäinen perustettavista innovaatiokeskuksista. Keskuksen perustajia ovat Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, Nokia, Technopolis ja Oulun kaupunki. Uuden tutkimuskeskuksen tavoitteena on koota Oulun seudun internet-asiantuntijat yhteen ja luoda toimijoiden välisen yhteistyön avulla uudenlaista osaamista sekä yhteisten innovaatiotoiminnan huippuyksiköiden kehittäminen. CIE:n tavoitteena on mm. uusien innovaatioiden ja yritysten luominen sekä alan tutkimuksen kehittäminen

115 Painettava elektroniikka (Printed Electronics and Optical Measurements Innovation Centre, PrintoCent)244, Kansainvälinen liiketoiminta (Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics, MAIGBE)245, sekä Vesiala (Center of Expertise in Water Industry Cluster, CEWIC)246. Näiden lisäksi kehitteillä ovat hyvinvointi- (Center of Excellence in Health and Technology, CEHT) ja ympäristöalan (SkyPro247) innovaatiokeskukset. Lisäksi ollaan vahvistamassa vuorialan innovaatioympäristöä 248. Innovaatiokeskuksiin pyritään sijoittamaan saman alan eri toimijoita saman katon alle. Keskuksissa halutaan tuoda innovaatioketjun eri osat yhteen paikkaan: perustutkimus, soveltava tutkimus (amk) ja tuotekehitys. Innovaatiokeskusten on käynnistysvaiheen jälkeen rahoitettava oma toimintansa. Yksiköiden toiminnassa onkin mukana suuria yrityskumppaneita. Myös pk-yritykset pyritään ottamaan tiiviisti mukana innovaatiokeskusten työhön. Technopolis Oyj tuo yhtenä kumppanina oman kaupallistamisosaamisensa sekä rahoittajakontaktit keskusten käyttöön. Keskusten tulosta mitataan mm. toiminnasta nousevien uusien yritysten määrällä. Keskusten on pystyttävä tekemään kansainvälistä huippututkimusta, luotava uutta eikä tehdä pelkästään tutkimusalihankintaa, ja niihin mm. kytketään tohtorikoulutusohjelmia, joista pyritään tekemään kansainvälisiä. Haastatteluissa mainittu yksi motiivi allianssin perustamiselle on ollut se, että Oulun yliopistossa on edustettuina miltei kaikki tieteenalat ja tätä monialaisuutta ei ole hyödynnetty riittävästi. Allianssin tavoitteena on fokusoida tutkimusta paremmin tietyille valituille osaamisalueille innovaatiokeskusten muodossa. Liiketoimintanäkökulma ja uuden liiketoiminnan kehittämistavoite ovat voimakkaana mukana ja tätä tuetaan tuomalla vahvasti mukaan myös muita toimijoita. Haastattelujen perusteella Oulun ongelmana on, että tutkimuksesta ei tällä hetkellä nouse tarpeeksi liiketoimintaa. Yliopistosta tulevien teknisten innovaatioiden määrä on alhainen. Yrityksiltä saadun palautteen mukaan yliopisto ei myöskään tue alueen elinkeinoelämää riittävästi. Yhtenä syynä tälle mainittiin, ettei yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä toimi eikä yliopistotason tutkimus tällä hetkellä palvele yritysmaailmaa. Tutkimus ei ole markkinalähtöistä ja yritysten on vaikea päästä hyödyntämään tutkimuksessa mahdollisesti nousseita ideoita. Toisaalta tutkimus saattaa myös herättää enemmän kiinnostusta ulkomailla kuin Suomessa. Esimerkiksi painettavan elektroniikan osalta on saatu merkittäviä kansainvälisiä yrityskumppaneita. Haastatteluissa todettiin, että ongelmat ovat samansuuntaisia myös VTT:n tutkimustoiminnassa. Tutkimus työllistää pienen määrän tutkijoita, ja kertynyt osaaminen jää vain näiden tutkijoiden käyttöön. Tutkimustulokset myydään usein liian

116 aikaisessa vaiheessa suurille kansainvälisille toimijoille, eikä tutkimuksesta saada hyötyä alueen yrityksille. 2.4 Alueen houkuttelevuus (culture, demographics, educational system, infrastructure) Oulun seutu on tunnettu tieto- ja viestintäteknologian, erityisesti mobiiliteknologian, (ICT) yrityksistä. ICT-sektorin kasvu on lisännyt Oulun imagoa high-tech -kaupunkina. Myös lääketieteen tekniikka on yksi Oulun osaamisaloja. Alueen vahvuuksia ovat tiedonkulku eri teollisuudenalojen välillä sekä teollisuuden ja yliopiston välillä. Alueen pieni koko ja kaikkien toimijoiden sijainti toistensa läheisyydessä helpottavat niin formaalien kuin epäformaalien tapaamisten muodostumista.249 Oulusta on melko hyvät juna- ja lentoliikenneyhteydet Helsinkiin, vaikka saavutettavuus onkin haaste. Oulun vahvuus on kaupungin optimaalinen koko. Oulussa ei ole suurkaupungin kiirettä eikä saasteita saati liikenneruuhkia. Oulussa on erinomaiset pyörätiet sekä lyhyet etäisyydet, viehättävä luonto ja ympäristö. Oulussa on hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan, erityisesti liikuntapalvelut. Oulun kulttuuria ja identiteettiä leimaa voimakas pohjoissuomalaisuus. Oulu houkuttelee väkeä erityisesti Pohjois-Suomesta, mutta eteläisestä Suomesta ja ulkomailta on Ouluun haasteellista saada ihmisiä. Oulussa ulkomaalaisten osuus on suhteellisen pieni. Vaikka kansainvälisten opiskelijoiden määrä onkin kasvanut, on se silti edelleen kehittämiskohde. Yritykset vetävät työntekijöitä ulkomailta. Alat ovat miesvaltaisia ja monesti työllistetty kansainvälinen osaaja on perheen mies. Puolison muuttaessa perässä on naisten haasteellista integroitua paikalliseen yhteisöön ja saada töitä. Oulussa julkaistaan mm. 65 degrees north -verkkolehteä ja lisäksi Oulussa toimii International Women s Club, jotka on perustettu tilanteen parantamiseksi. Kansainvälinen koulu (päiväkodista ylioppilaaksi) mainittiin haastatteluissa yhtenä kansainvälistymisen merkkinä ja hyvänä kehityksenä. Lisäksi huomioitiin laajeneva opiskelutarjonta englanniksi ja muutenkin enenevä kansainvälinen ilmapiiri. Heikkouksia Kansainvälisten palveluiden puute Puuttuvat etuudet ulkomaisille yrityksille ja avainhenkilöille (verotus, asumisen tukeminen, edulliset vuokrat, hyvät asuinpaikat, kuljetukset) Kylmä ilmasto edellyttää suuria investointeja (esimerkiksi lämpimien vaatteiden hankinta) lämpimistä maista tuleville. Nokialla on esimerkiksi rahasto, jonka avulle tuetaan ulkomaalaisten välttämättömyyshankintoja. Englanninkielisten koulutusohjelmien niukkuus. 249 Nummi, Juha (2007) University Industry Collaboration in Medical Devices Development: Case Study of the Oulu Region in Finland. Teoksessa Lester, Richard K. and Sotarauta, Markku (ed.) Innovation, Universities, and the Competitiveness of Regions. Technology Review 214/2007. Tekes. 114

117 3 Ylläpitävät toiminnot 3.1 Keskittymän organisoituminen Oulun seudun organisoitumista kuvaa nk. triple helix -mallia noudatteleva Oulun innovaatiokeskittymän allianssisopimus, jonka tavoitteena on innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen tutkimuksen, yritysten ja julkisen sektorin välillä. Merkittäviä välittäjäorganisaatioita Oulussa ovat Technopolis Oyj sekä vuoden 2010 aikana toimintansa aloittava Oulun elinkeinoliikelaitos. Oulun elinkeinoliikelaitos aloittaa toimintansa vuoden 2010 aikana. Elinkeinoliikelaitos kokoaa yhteen Oulu Innovationin, Oulunseudun yrityspalveluiden sekä Oulun kaupungin yrityspalveluiden toiminnot. Oulu Innovation Oy on Oulun alueen kehitysyhtiö, jonka tavoitteena on tukea yrityksiä niiden tavoitellessa menestystä kansainvälisillä markkinoilla sekä parantaa yritysten toimintaympäristöä ja Oulun seudun vetovoimaa. Tarjolla on mm. verkostoitumis-, viestintä-, rahoitus- ja konsultointipalveluja. Yhtiö vastaa myös hautomotoiminnasta250. Lisäksi Oulu Innovation Oy koordinoi Oulun innovaatiostrategiaa251, Oulun seudun osaamiskeskusohjelmaa vuosina , Octobus-testausympäristöä sekä Invest in Oulu -palvelua252. Oulu Innovation on pääosin julkisrahoitteinen ja voittoa tavoittelematon organisaatio. Oulunseutu Yrityspalvelut on Oulun kaupungin ja seudun kuntien yhteinen elinkeinoasioiden hoitamiseen keskittynyt palveluyksikkö. Se opastaa yrityksen perustamisessa, tukee alueen yrityksiä niiden kehittäessä omaa toimintaansa ja auttaa yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi Oulunseutu Yrityspalvelut markkinoi Oulun seutua. Haastatteluissa kritisoitiin elinkeinoasiamiesten työn liikaa virkamiesmäistymistä - toiminnan nähtiin olevan liian etäällä yrityksistä. Technopolis Oyj:n Oulun seudulla on neljä yksikköä ja viides suunnitteilla253. Keskittymiä ovat teknologian kehityskeskus, lääketieteen ja ohjelmistokehityksen kasvukeskittymä, teknologiakeskus, vesi- ja ympäristöalan kasvava osaamiskeskittymä sekä kehitteillä oleva toimitila yritysten käyttöön. Useat yritykset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Technopoliksen yksiköissä ja myös VTT sekä Oulun yliopisto sijaitsevat Technopoliksen yksikköjen läheisyydessä ja tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Technopolis on oululainen yritys ja yrityksen alkuaikoina sillä oli selkeä johtava rooli innovaatioympäristön palvelujen tarjoajana ja alueellisena kehitysyhtiönä. Kun Technopolis listautui pörssiin ja laajensi toimintojaan muualle Suomeen 1990-luvun lopulla, Oulussa ei ole ollut yhtä selkeää toimijaa, joka vastaisi innovaatiopalveluista Oulun seudulla. Technopolis hoitaa myös uusien innovaatiokeskusten kaupallistamistoimintaa. 250 Technopolis Ventures -toiminnot siirtyneet Oulu Innovationille

118 Muita kehitysorganisaatioita OAMK:n yrityshautomo. Yliopiston innovaatiopalveluyksikkö. Oulu Wellness Instituuttisäätiö, joka edistää hyvinvointialan yritystoimintaa.254 Pohjoinen elokuva- ja mediasäätiö (POEM-säätiö), jonka tavoitteena on audiovisuaalisen liiketoiminnan edistäminen alueella Toiminnan kehittäminen, mahdollisuudet ja uusiutuminen 4.1 Kehityspolku Oulu on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kasvanut alle asukkaan kaupungista asukkaan kansainvälisesti merkittäväksi korkean teknologian keskukseksi, jolla on monipuolinen innovaatiotoiminnan perusrakenne ja useita kansainvälisesti ja kansallisesti merkittäviä tutkimusyksiköitä luvun lopulla oululaiset taistelivat yhdessä lamaa vastaan, mikä lisäsi solidaarisuutta ja luottamusta paikallisten keskuudessa. Solidaarisuus ja luottamus yksilötasolla ovat lisänneet muodollista yhteistyötä myös organisaatiotasolla ja epäformaalia yksilöiden kansakäymistä. Alueen teknologinen ja taloudellinen kehitys onkin ollut menestystarina ja usein kuvattu Oulun ihmeenä (Oulu Phenomenon). Kaupungin ilmapiiriä on kehuttu myönteiseksi ja tavoitteena on ollut yhteisen menestyksen rakentaminen. Oulussa ei ilmene samankaltaista muutosvastarintaa kehitystä kohtaan kuin useilla muilla paikkakunnilla. Myös yhteistyö yritysten, yliopiston ja kaupungin välillä on ollut toimivaa. 257 Ilman Oulun kaupungin riskinottoa ja strategisia investointeja Oulun ihmettä ei olisi tapahtunut. Yksi tärkeimmistä investoinneista oli Euroopan ensimmäisen tiedepuiston (nykyinen Technopolis Oyj) perustaminen Ouluun vuonna Kaupungin lisäksi mukana olivat Oulun yliopisto ja noin 20 paikallista yritystä. Technopolis ja vuonna 1992 perustettu lääketieteellinen keskittymä Medipolis ovat toimineet yrityshautomoina (toimitilat, yrityspalvelut, kehityspalvelut) kasvavalle joukolle yrityksiä258. Ouluun ihmeen taustalla ovat vaikuttaneet paljolti myös yksityishenkilöt, jotka ovat perustaneet esimerkiksi sykemittareita valmistavan Polar Electron ja olleet johtotehtävissä Nokian kehittyessä nykymuotoiseksi monikansalliseksi elektroniikkayritykseksi. Oulun ihmeen tekijät ovat olleet miehiä ja miesten omissa verkostoissa asioita on suunniteltu ja päätetty. Naisia ja ulkomaalaisia ei näissä verkostoissa juuri ole esiintynyt.259 Oulun teknologiakylä selvisi 1990-luvun alun suurista lamavuosista melko hyvin, vaikka lamavuodet hidastivatkin kehitystä eikä muutamalta konkurssilta voitu välttyä luvun puolivälin kännykkävallankumous ja GSM-puhelimien läpimurto veti Oulu Triple Helix Kulju, Mika (2002) Oulun ihmeen tekijät. Gummerus Kustannus Oy. Ajatus Kirjat Kulju (2002) 116

119 Oulun Nokian johdolla mukanaan kansainväliseen menestykseen. Teknologiabuumin ansiosta Oulun seudulle syntyi paljon uusia työpaikkoja erityisesti elektroniikkateollisuuden parissa. Vuonna 1999 Technopolis listautui pörssiin ja vahva kasvu jatkui vuosituhannen vaihteessa kansallisella tasolla. Vuonna 2002 Technopolis oli Suomen johtava huipputekniikan toimintaympäristöjen tarjoaja ja Pohjoismaiden suurin teknologiakeskus.260 Oulun yliopisto, VTT ja Technopolis muodostavat perustan, jolla Oulun teknologiamaine on luotu. Tietoliikenneteknologia on VTT:n tärkein tutkimuskohde. Kaupungin sijoitukset tietoliikennealaan osuivat sattumalta kauteen, jolloin matkapuhelinbisnes alkoi sarastaa. Oulu pääsi mukaan NMT-verkkojen kauteen alusta alkaen.261 Oulun menestykseen ovat edellä mainittujen asioiden lisäksi vaikuttaneet myös kansallinen politiikka sekä puhdas onni (oikea erikoistumisala, hyvä ajoitus). Vuoden 2002 jälkeen uusien innovaatioiden syntyminen on kuitenkin ollut todella vähäistä. Vuonna 2003 Oulussa oli pieni minilama. Merkittävämpää uutta liiketoimintaa tai tutkimusta ei ole onnistuttu tekemään. Panostukset bio- ja vesialaan eivät ole toistaiseksi tuottaneet toivottuja tuloksia. Esimerkiksi bioalalle ei Suomesta löydy riittäviä pääomia ja tutkimus on myyty jo aikaisessa kehitysvaiheessa Suomesta pois. 4.2 Tahtotila Nyt eletään murrosvaihetta Nokian jälkeen ja Oulussa vallitsee odottava ja osin lamaantunut mieliala. Tulevaisuutta ei voida laskea Nokian varaan ja luottaa siihen, että 1990-luvun kaltainen menestys toistuisi. Oulussa on herätty siihen, että on tehtävä muutoksia uuteen suuntaan. Oululaisten tahtotila on rakentumassa. Uutta suuntaa haetaan ja kasvuyrittäjyyttä pyritään tukemaan. Uusia keihäänkärkiä pyritään löytämään aktiivisesti (esimerkiksi CIE ja PrintoCent). 4.3 Kasvun ja kehittymisen ajurit Tärkeimpänä Oulun innovaatiokeskittymän ajurina voidaan ehdottomasti mainita ICT -alan nousu ja siitä seurannut huippukausi. Johtavilla virkamiehillä oli poltetta viedä asioita eteenpäin sekä yrityksillä sopivasti tahtotilaa. Langattoman tiedonsiirron tutkimusta tehtiin ensin puolustusvoimille, jonka jälkeen alkoi myös löytyä kaupallistamisen mahdollisuuksia. Oulun innovaatioympäristön toimijoiden välillä vallitsee myös luottamus toisiaan kohtaan. Kehittymistä ovat edistäneet myös laadukas tutkimus ja koulutus, työntekijöiden tuottaminen ja teollisuuden investoinnit. 4.4 Kehitystoimenpiteitä Merkittävänä tuoreena ja haastatteluissa esiin nostettuna kehitystoimenpiteenä voidaan mainita innovaatiopalvelujen keskittäminen ja saattaminen yhden katon alle 260 Kulju (2002) 261 Kulju (2002)

120 eli Oulun elinkeinoliikelaitoksen perustaminen, joka aloittaa toimintansa vuoden 2010 aikana. Valtakunnallisessa yliopistolaitoksen uudistamisessa Oulun yliopisto on päättänyt olla fuusioitumatta minkään muun yliopiston kanssa, vaan valinnut rakenteellisen kehittymisen; yliopistoa kehitetään yhdessä elinkeinoelämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa on syntynyt jo edellä kuvattu allianssiyhteistyö ja uudet innovaatiokeskukset. Allianssiin osallistuvat Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin lisäksi VTT, sektoritutkimuslaitokset sekä keskeiset yritykset, jotka Helmikuussa 2009 allekirjoittivat Oulun innovaatiokeskittymän allianssisopimuksen. Yhteistyön keskeisen sisällön muodostavat seuraavat innovaatiotoiminnan kehittämistoimenpiteet: innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen, innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen, Oulun kaupungin roolin vahvistaminen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä sekä osapuolten taloudellisten voimavarojen vahvistaminen262. Allianssisopimus velvoittaa osapuolia panostamaan resursseja ja rahaa yhteisesti sovittaviin asioihin. Yliopisto on identifioinut kärkialoja, joissa Oululla on parhaat näkymät päästä globaalin kilpailun ja tiederintamien kärkeen. Identifioituihin kärkialoihin perustuen on myös määritelty innovaatiokeskusten painopisteet. Kärkialoilla on jo Oulussa maailmanluokan tutkimusta. Innovaatioallianssi ja innovaatiokeskukset ovat Oulun yliopiston ja OAMK:n vastaus valtakunnalliseen korkeaasteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen haasteeseen. Innovaatiotoimintaa ohjaa innovaatioallianssin lisäksi Oulun innovaatiostrategia: Oulu inspiroi innovaatiostrategia Strategian painopistealueet ovat: 1 Liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä liiketoimintaa tukevien palveluiden kehittäminen 2 Voimakas kansainvälistyminen 3 Toimivat ja tehokkaat innovaatiojärjestelmät ja -prosessit 4 Innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö.263 Oulun päätoimialoiksi on määritelty tietoliikenne ja hyvinvointiteollisuus. Suuria käytännön hankkeita ovat mm. Octopus (kehitys- ja testausympäristö mobiilisovelluksille ja -palveluille), Global Software -ohjelma (ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansainvälistäminen) ja BioOulu (biotekniikan, elektroniikan ja tietotekniikan yhdistäminen).264 Julkinen sektori, erityisesti kaupunki, toimii paljolti toiminnan mahdollistajana, koollekutsujana ja rahoittajana. Innovaatiotoimintaa kehittääkseen Oulun kaupunki on myös tarjonnut paikallisille yrityksille living lab -testiympäristön uusien tuotteiden testaamiselle ja edelleen kehittämiselle yhdessä käyttäjien kanssa. Yritykset pystyvät käyttämään kaupunkia testilaboratorionaan Oske Osaamiskeskusohjelma. 118

121 4.5 Uusiutuminen Menestyksen kausi kesti Oulussa kauan ja on haastattelujen mukaan jämähdyttänyt toimijoita tyytyväisyyteen. Uusiutuminen tapahtunee kriisiytymisen kautta. Haastatteluissa todettiin, että Oulussa pitäisi edetä samalla tavalla kuin vuotta sitten, jolloin ryhdyttiin puheista tekoihin pienen ydinjoukon voimin. Nykyisiltä uusilta toimialoilta puuttuvat kuitenkin veturiyritykset, mikä vaikeuttaa nousua. Teknologia-ala on hieman näivettynyt eikä uutta korvaavaa alaa ole löytynyt. Koko Suomi odottaa toista Nokiaa, jonka imussa päästäisiin taas vauhtiin. Nokian karsittua alihankkijoitaan on nyt herätty siihen, että uutta suuntaa tarvitaan. Uusiutumisen haasteisiin liittyy myös ei vain valmistavan teollisuuden vaan myös suunnittelu- ja t&k-työpaikkojen siirtyminen Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin. IT-sektorilla on tällä hetkellä noin 1000 ihmisen reservi, joka pitäisi saada aktivoitua nopeasti eteenpäin muilla osaamisalueilla. Yritteliäisyys täytyisikin saada vauhtiin. Koulutusta vastaavia työpaikkoja tulisi olla paikallisesti, mutta elinkeinoelämän rakenne ei vastaa valmistuneiden osaamisaloja. Haastatteluissa mainittiin ongelmaksi se, että teollisuuden pitäisi käyttää alueen osaamista paremmin hyödykseen. Toisaalta tutkimuksen tulisi vastata paremmin yritysmaailman tarpeisiin ja luoda innovaatioita markkinoiden tarpeisiin. Tämän nähtiin aikaisemmin toimineen paremmin. Osaamisvarannon, innovaatiotoiminnan ja yritystoiminnan parempi kytkeytyminen toisiinsa nähtiin siis yhdeksi ydinhaasteeksi. Uusiutumisen edellytyksiä ovat yhteisten toimintamallien uudistaminen, tutkimuksen ja koulutuksen uudistaminen, tutkimuksen vaatimusten tiukentaminen sekä pyrkimys kansainvälistyä voimakkaasti ja luoda jatkuvasti uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Tärkeää olisi kansainvälisten verkostojen vahvistaminen sekä osaajien ja yritysten tavoittelu alueelle sekä yhteistyöhön. Ideoita ja esityksiä innovaatioympäristön kehittämiseksi on, mutta sanoista on vielä haastattelujen perusteella matkaa tekoihin. Innovaatiokeskittymän uusiutumiseksi nähtiin, että tulisi fokusoida valituille aloille, joilla Oulussa on huippuosaamista, suunnata rahoitus niille sekä pyrkiä edistämään näiden alojen kansainvälistymistä. Tätä tavoitetta pyritään edistämään innovaatiokeskusten avulla. Keskuksilla pitäisi olla konkreettiset tavoitteet, joihin päämääräsuuntaisesti tähdätään. Kaikista keskuksista ei voi tulla maailmanluokan tutkimus- ja yritystoiminnan keskuksia. Tämän vuoksi nähtiin, että pitäisi valita muutama aihe, joihin todella panostetaan, tai aika tulee karsimaan osan näistä. Toisaalta on mahdoton ennustaa, mistä uudet menestystekijät tulevat, mikä edellyttää laajalla rintamalla etenemistä. Epäonnistumisiakin on luvassa joka tapauksessa. Innovaatiopalveluiden osalta haastatellut kaipaisivat enemmän liike-elämälähtöistä otetta. Innovaatiokentän toiminta ei ollut haastateltavien mukaan riittävän yrityslähtöistä. Oulussa pitäisikin tehdä suunnanveto sen suhteen, halutaanko olla tutkimuslähtöisiä vai yrityslähtöisiä. Viimeiset 10 vuotta nähtiin, että rahaa on suunnattu tutkimuksen eikä liike-elämän tarpeisiin. Toimintaa pitäisi haastateltavien mukaan arvioida tulosten kautta ja edellyttää tuloksia. Uuden luomisen esteenä

122 ovat rahoituksen puute, rohkeuden puute ja kokemuksen puute uusilla yrittäjillä. Tarvittaisiin enemmän oman tuotteen tai palvelun ympärille kehittyviä osaamiselle perustuvia kasvuyrityksiä, jotka toisivat Oulun seudulle rahaa alueen ulkopuolelta. 5 Strateginen verkostoituminen 5.1 Seudullisesti Suuret yritykset kehittävät ydinteknologiansa yleensä inhouse ja liikesalaisuudet rajoittavat tiedonkulkua. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat tärkeitä erityisesti pienyrityksille. Nummen (2007) tutkimuksessa todettiin, että verkostoyhteistyö on Oululle tyypillistä. Yksilöiden väliset sosiaaliset verkostot ovat yhtä tärkeitä kuin organisaatioiden väliset verkostot. Tehokas yhteistyö alueella perustuu yhteiseen visioon ja luottamukseen yhteistyökumppaneiden välillä. Yhteistyön täytyy kuitenkin olla tuottavaa ja hyödyllistä kaikille osapuolille. Ulkopuolisten kumppaneiden ja liittoutumien etsiminen ei kuitenkaan ole haastateltujen mukaan oululaisten vahvuus haastatteluissa todettiin, että oululaiset ovat itseriittoisia ja sisäänpäin lämpiävää sakkia. Paikalliset yritykset tuntevat toisensa ja paikalliset tutkimustahot. Lisäksi Oulussa on paljon epävirallisia verkostoja. Pienessä kaupungissa verkostoituminen on luontevaa. Toimijat sijaitsevat toistensa läheisyydessä ja tapaavat helposti työasioiden ulkopuolisissakin tilaisuuksissa. Erityisesti ICT-alalla ihmiset pyörivät opiskeluajoilta lähtien samoissa piireissä, mikä on sekä etu että haaste. Toimialat, erityisesti high tech, ovat Oulussa melko hyvin verkostoituneet. Oulun osaamiskeskus on kehittänyt eri alojen foorumityöskentelyä tuomaan yhteen yrityksiä ja tutkimus- sekä koulutuslaitoksia: Mobile Forum tietoliikenteelle, NCEMForum elektroniikalle, Software Forum ohjelmistoteollisuudelle, Media Forum sisältöja media-alalle, Wellness Forum lääketieteen tekniikalle, Bioforum biotekniikalle sekä Eco Forum ympäristötekniikalle265. Oulun yliopisto järjestää yhdessä paikallisten yritysten kanssa seminaareja, konferensseja sekä vuosittaisia tapaamisia tiedonjaon edistämiseksi erityisesti lääketieteen tekniikan alalla. Yritysyhteistyötä on myös koulutuksen alalla266. Technopolis järjestää paljon erilaisia verkostoitumistilaisuuksia, mm. business breakfastit ja sijoittaja-yrittäjä-tapaamiset. Haastatteluissa todettiin, että näitä kumppaninhakutilaisuuksia ja useamman päivän tapahtumia voisi olla enemmänkin (Israelin malli). Vuonna 1995 perustettiin hyvinvointiklusteri-projekti, jonka tavoitteena oli kehittää yhteistyötä eri alan toimijoiden välillä. Kun eri toimijat oli kartoitettu ja nimetty, oli helpompaa lisätä ja koordinoida organisaatioiden välistä toimintaa. Nummen (2007) tutkimuksessa tunnistettiin kolme tärkeää verkostoa: Wellness Forum, Oulu Wellness Business Board ja Revontuliryhmä267. Revontuliryhmää pidettiin tutki- 265 Oske Osaamiskeskusohjelma Nummi, Juha (2007)

123 muksessa tärkeänä strategisen tason instituutiona, joka ilmaisee yritysten intressit alueellisen ja kansallisen tason poliittisille päättäjille. Revontuliryhmä tuo eri teollisuudenalat yhteen ja välittää tietoa eri organisaatioiden välillä sekä Oulun alueella että koko Pohjois-Suomessa. Ryhmän vaikuttavuus perustuu sen yksittäisten jäsenien aktiivisuuteen. Wellness Forum on tärkeä julkinen areena lääketieteellisten välineiden kehittäjille. Yhteistyötä tehdään tutkimuksen, tiedon jakamisen, tutkijoiden kouluttamisen ja tuotekehittäjien välillä. Paikallinen yhteistyö on erittäin tärkeää, vaikka toimijoilla on kansallisia ja kansainvälisiäkin kumppaneita. Paikallinen yhteistyö vaatii myös vähemmän resursseja. Yritykset tukevat toisiaan ja toimivat yhteistyössä sen sijaan, että kilpailisivat keskenään. Oulu Wellness Business Board on näistä verkostoista eniten yrityssuuntautunut ja sulkeutuneempi keskittyen operationaalisen tason toimintaan. 5.2 Kansallisesti Kansallisesta verkottumisesta voidaan mainita mm. Multipolis ry, joka on 19 pohjoissuomalaisen teknologiakeskuksen (poliksien), aluekehittäjien, yliopistoyksiköiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistyötä myös pohjoisen Norjan ja Ruotsin teknologiakeskusten kanssa. Verkoston tavoitteena on Pohjois-Suomen teknologiayritysten kilpailukyvyn parantaminen, kansainvälistäminen, kasvun ja osaamisen vahvistaminen mm. yhteisten kehittämishankkeiden ja koulutusten kautta sekä uusien yritysten ja työpaikkojen luominen high tech-sektorille.268 Haastatteluissa tuotiin esille, että Suomessa alueet kilpailevat keskenään eikä yhteistyötä tukevia tekijöitä juuri ole. Kansallista verkottumista ovat haastateltavien mukaan ehkä eniten edistäneet SHOKit. SHOKit voivat olla hyvä tapa yhdistää samalla alalla toimivien yritysten yhteisiä hankkeita. SHOK eivät tosin ole suunniteltu pieniä yrityksiä eivätkä myöskään alueellista keskittymää tukien. Muuten kansallinen verkottuminen tapahtuu lähinnä OSKE-ohjelman puitteissa sekä kansallisten toimijoiden välillä (esim. VTT ja Technopolis). 5.3 Kansainvälisesti Oulussa kansainväliset verkostot ovat syntyneet lähinnä Nokian ja tutkimuksen kautta. Tosin liian iso osa tutkimuksesta on haastateltavien mukaan paikallisesti verkottunutta ja paikallisesti Tekesin rahoittamaa. Kansainvälisiä yhteyksiä tarvittaisiin lisää. Kansainvälisiä yrityksiä Oulussa on kuitenkin vähän ja pääasiassa kansainväliset yrityskontaktit ovat syntyneet Nokian kautta. Yritykset tulevat haastattelujen perusteella Ouluun lähinnä seuraavista syistä: Asiakkuus (Nokia) - Oulussa on paljon pieniä tuotekehitysorganisaatioita, joiden tuotanto on Kiinassa, USA:ssa ja Intiassa; Osaava työvoima erityisesti langattoman viestinnän alalla;

124 Kustannusetuna alhaisempi palkkataso kuin esim. Saksassa tai USA:ssa; sekä Työvoiman pysyvyys liikkuvuus työmarkkinoilla on vähäistä. Innovaatiokeskusten yksi tärkeimmistä päämääristä on kansainvälistymisen edistäminen ja kumppaneiksi pyritään samaan suuria globaaliyrityksiä. Oulussa toimivat tutkimuslaitokset (mm. VTT ja CWC) ovat hyvin verkostoituneet t&k-työtä tekevien yritysten kanssa sekä alueellisissa eurooppalaisissa verkostoissa vahvasti mukana. Oulussa on jonkin verran kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita, mutta kaikki pääsääntöisesti lähtevät takaisin kotimaihinsa. Kansainvälisiä opiskelijoita on siis mahdollista houkutella alueelle, mutta kansainvälisiä tutkijoita on huomattavasti hankalampaa saada alueelle. Painopistettä pitäisi saada siirrettyä vaihto-opiskelijoista tutkintoa suorittaviin. Tähän pyritään rakentamalla kansainväliset tohtorikoulutusohjelmat uusien innovaatiokeskusten yhteyteen. Huippuosaajien saaminen Suomeen ei ole kuitenkaan helppoa,. Suurin yksittäinen ongelma on alhainen palkkataso. Professoreita ulkomailta on saatu Suomeen houkuteltua Fidipro Finnished Distinguished Professors -ohjelman kautta, jota rahoittavat Suomen Akatemia, Tekes ja OPM. Ohjelman kautta on mahdollista saada rahoitus kansainvälisen huippuluokan professorin tulolle Suomeen vuodeksi. Palkka on kansainvälisen standardin mukainen sekä lisäksi myönnetään tutkimusryhmän avustamisrahaa. Ohjelman kautta on saatu Ouluun kahdeksan professoria. Haastatteluissa mainittiin myös, että on toisaalta helpompi saada ulkomaalaisia Ouluun kuin saada oululaisia lähtemään maailmalle. Oululaiset ehtivät jo melko nuorella iällä vakiinnuttaa elämänsä siihen malliin (omakotitalo, lapsia), että lähteminen ei houkuttele. Toistaiseksi ei myöskään ole ollut pakkoa lähteä ulkomaille. Oululaisten maailmalta mukanaan tuomat kansainväliset yhteydet olisivat kuitenkin tärkeitä alueen kehitykselle. Vuonna 2006 laadittiin sopimus, jossa EU:n Joint Research Centre ja VTT Oulu, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulu Innovation Oy sopivat konkreettisesta yhteistyöstä valituilla fokusalueilla. Helmikuussa 2007 Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademi -yliopiston rehtorit allekirjoittivat sopimuksen Suomen biokeskusten yhteistyöelimen, Biokeskus Suomen perustamisesta. Oulu on aktiivisesti mukana myös Euroopan Infrastruktuuri ESFRI-ohjelmassa. Biocenter Oulu, joka toimii Suomen koordinaattorina, ja Biokeskus Suomi ovat mukana Infrastructure for Phenomefrontier and Archivefrontier -hakemuksessa.269 Investointien tavoittelu Invest in Oulu Oulu Innovationin alla toimii Invest in Oulu, joka pyrkii kansainvälisten investointien tavoitteluun Oulun seudulle (www.businessoulu.com). Pyrkimyksenä on verkottaa Ouluun asettuvat yritykset paikallisiin yrityksiin ja muihin toimijoihin. Toiminta on hyvin fokusoidusti suunnattu tiettyihin maihin ja toimialoihin. Toimialoja ovat 269 Oulu Triple Helix

125 erityisesti high tech-toimialat ICT (mikro ja nano), bioala, ympäristö, hyvinvointi. Toimintaa suunnataan paitsi muualle Suomeen, myös alueille, joista Suomeen tulee eniten investointeja Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Intiaan ja Kiinaan. Viimeisen kahden vuoden aikana on saatu noin 10 yritystä sijoittumaan Oulun seudulle. Tyypillisesti Ouluun sijoittuneet yritykset ovat olleet tutkimus- ja tuotekehitystoimijoita. Ouluun sijoittuneet toiminnot ovat kuluneen kaksivuotiskauden aikana työllistäneet noin henkeä. Globaali taloustilanne on vaikuttanut työllisyyskehitykseen heikentävästi. Yritykset ovat myös tuoneet omat työntekijänsä Ouluun. Haastattelujen perusteella Oulussa yrityksiä kiinnostaa erityisesti laaja-alainen ja korkea t&k- osaamisen taso, alhainen kustannustaso, joka on esimerkiksi Kööpenhaminaa ja Tukholmaa edullisempi (vuokrat, palkkataso). Jotkut yritykset päättävät Oulun sijaan sijoittua muualle mm. seuraavista syistä: liiketoiminnalliset tekijät eivät riittävät (asiakkuudet, resurssit), etäisyys päämarkkina-alueilta sekä verotukselliset edut (heikot verrattuna esimerkiksi Hollantiin). 6 Politiikkatoimenpiteet Merkittäviksi politiikkatoimenpiteiksi haastatellut mainitsivat mm. Yliopiston perustaminen Ouluun 1950-luvulla VTT:n tulo Ouluun alueellistamispäätöksellä 1970-luvulla Kaupungin vahva rooli ja riskinotto 1980-luvulla Suomen ensimmäisen tiedekeskuksen (Tietomaa) perustaminen, josta syntyi Technopolis CWC:n perustaminen yliopiston alaisuudessa toimiva itsenäisempi yksikkö, joka on saanut kerätä omaa rahaa toimintansa kehittämiseen Innovaatioallianssi Oulun elinkeinoliikelaitoksen perustaminen 2010 innovaatiopalvelut kompaktiin muotoon Haastatteluissa esitettiin myös seuraavia ehdotuksia kansallisen tason politiikkaan: Erilaisten ohjelmien sijaan tarvittaisiin uudenlaista edelläkävijämarkkinoita luovaa kansallista toimintaa. Valtion päätökset edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi unohdetaan usein ja tarvittava rohkeus puuttuu. Pitäisi tehdä rohkeita edelläkävijämarkkinoita kehittäviä poliittisia päätöksiä, joilla otetaan riskiä ja kehitetään hyvää tekemistä. Esimerkkeinä tuotiin esille seuraavat: Aikoinaan tietoliikenneteollisuuden kehitys eteni vauhdilla kun valtion teleoperaattorit päättivät kehittää yhteisen NMT-verkon, mikä loi pohjan Nokialle kansalliset toimijat tulisi saattaa yhteen luomaan uutta. Saksan esimerkkiä mukaillen yksi vaihtoehto olisi määrätietoinen syöttötariffipolitiikka syöttötariffi kotimaisten energialähteiden hyödyntämiseksi. Liian pitkät siirtymäajat haja-asutusalueiden jätevesien hoitamisessa. Lisäksi tuotiin esille, että valtiolla on suuri rooli luoda innovaatiotoimintaa sekä panostaa liikenneyhteyksiin ja edistää ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Lisäksi tuotiin

126 esille alueellistamisen tärkeyttä, nähtiin että julkisia toimintoja on hajautettava. Esille nostettiin myös yritystoiminnan tukeminen yrittäjän/rahoittajan näkökulmasta, business enkeleiden verokohtelu ja verouudistukset yritystoiminnan edistämiseksi. 7 Yhteenveto Oulun vahvuuksia270 innovaatiokeskittymänä ovat muun muassa olleet vahva ICT sektori jonka vahvana yritysveturina Nokia on toiminut. Vahvuuksia etenkin tulevaisuuden kannalta ovat uudet sektorit kuten ympäristö, hyvinvointi ja korkean teknologian klusterin laajentaminen. Myös vahva tutkimus ja koulutusyhteisö ovat tukemassa Oulun tulevaisuutta innovaatiokeskittymänä. Puutteellisiksi puoliksi Oululle on tunnistettu liian heikko maailmanluokan tutkimus, liian vähäinen määrä korkean teknologian yrittäjiä ja liiketoimintamaista ajattelua. Oulun mahdollisuuksia ovat muun muassa ICT-alan tietotaito yhdistettynä uusiin sovellusaloihin sekä turvallinen asuinympäristö ja työympäristö. Uhkiksi on kuvattu Nokian toiminnan väheneminen Oulussa sekä Suomen ja Oulun logistiset haasteet ja etäisyys päämarkkina-alueilta, joka vaikuttaa suoraan kansainvälisten yritysten ja osaajien tavoitteluun. Oulun kohdalla on vaarana tällä hetkellä että se ei kehity kypsänä innovaatiokeskuksena dynaamiseksi valtamereksi vaan on Hiljaisen järven ja Kutistuvan altaan risteyksessä. (Mc Kinseyn malli) Siksi onkin tärkeää ottaa Oulun kohdalla innovaatiokehitykseen vauhtia, jottei se jää vähemmän innovatiiviseksi kutistuvaksi keskukseksi. Haastattelut Seppo Selmgren, Technopolis Aarne Kultalahti, Oulun kaupunki Jussi Paakkari, VTT Oulu Rauli Svento, Oulun yliopisto Irene Isohanni, Oulun ammattikorkeakoulu Jukka Klemettilä, Oulu Innovation Pauliina Pikkujämsä, Oulu Innovation Juha Ala-Mursula, Nokia Siemens Networks Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari Juha Sipilä, Fortel 270 Teräs

127 Kuopio 1 Edellytykset 1.1 Osaamispääoma (human capital) Kuopion innovaatioympäristössä tutkimuksella on vankka rooli. Kuopiossa sijaitsevat Itä-Suomen yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu, joilla on toisiaan täydentävä rooli. Kuopion tiedepuisto on vahva osaamiskeskittymä, jonka toimijoita ovat yliopisto, yritykset ja tutkimuslaitokset. Myös Savonia AMK on siirtämässä toimintaansa tiedepuistoon. Kuopiossa on paljon osaavaa työvoimaa erityisesti hyvinvointi- ja ympäristöalalla. Näillä erikoistumisaloilla myös työmarkkinat toimivat. Biolääketiede (geenilääketieteen kehittäminen, lääkekehitys) ja farmasia ovat vahvoja aloja, joita Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tulo Kuopioon entisestään vahvistaa. Fimea lisää alan alueellista kriittistä massaa, lisää alueellista vaikuttavuutta sekä työpaikkakiertoa. Fimea myös luo alan julkisia työpaikkoja Kuopioon. Kuopion kilpailukyvyn kannalta Fimean siirtäminen Helsingistä Kuopioon on erittäin merkittävä pitkällä tähtäimellä. Luonnontieteissä huippuosaamista on fysiikan, metsäalan ja ympäristötutkimuksen aloilla, mm. ilmastonmuutokseen ja -tutkimukseen liittyen (pienhiukkaset, ihmiseen kohdistuvien ympäristövaikutusten tutkimus). Kuopiossa on yksi Suomen suurimmista fysiikan laitoksista ja se mm. saa eniten ulkopuolista rahoitusta yliopiston yksiköistä. Fysiikan laitosta on kehitetty systemaattisesti 2000-luvun alusta lähtien ja se onkin kehittynyt huippututkimusyksiköksi. Laitokselta on myös syntynyt paljon yrityksiä. Kuopiolle ominaista on poikkitieteellinen osaaminen hyvinvointiin liittyen. Poikkitieteellisyyttä on edistänyt fyysinen läheisyys, erityisesti tiedepuistossa: kaikki tuntevat toisensa ja tekevät tutkimusta yli tieteenrajojen. Lääkekehitysosaaminen on vahvaa. Lääketutkimuksesta on myös noussut yrityksiä mm. Ark Therapeutics, jotka ovat pärjänneet kansainvälisestikin. Huippuosaamista on myös terveystieteissä. Kuopiolla on vahva asema erityisesti ravitsemustutkimuksessa Suomessa. Tutkimusta tehdään Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä, Elintarvikkeiden terveysvaikutuksien tutkimuskeskuksessa ja Elintarvikebiotekniikan yksikössä. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät vuoden 2010 alusta Itä-Suomen yliopistoksi. Joensuun yliopiston kautta osaaminen täydentyy biotieteiden, metsäalan ja humanististen tieteiden osalta. Kuopioon ovat sijoittuneet seuraavat sektoritutkimuslaitokset: GTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden yksikkö, VTT:n yksikkö, Ilmatieteenlaitoksen yksikkö, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA, elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Työterveyslaitos Kuopio. Lisäksi Kuopiossa sijaitsee

128 pelastusopisto ja kriisinhallintakeskus, joissa tehdään kyseisten alojen merkittävää tutkimusta. Rajoitteista huolimatta (esim. työmarkkinan pieni koko) töitä on löytynyt siedettävästi korkeasti koulutetuille ihmisille. Osaamisintensiiviset työpaikat sijaitsevat pääasiassa tutkimuksen parissa. Yleisesti työmarkkinoilla on tarjolla monentasoista työvoimaa monipuolisen elinkeinorakenteen hyödynnettäväksi. Koulutuksen ja tutkimuksen kapea-alaisuudesta johtuen työvoiman tarjonta ei aina vastaa alueen yritysten tarvetta. Kuopion seutu on kuitenkin aina ollut tasaisen kehityksen kaupunki, eikä massiivista teollisuutta ole rakentunut vain yhden toimijan ympärille. Kuopiossa käydään töissä hyvin laajalta alueelta. Osaamispääoman suhteen heikkouksiksi mainittiin haastatteluissa mm. seuraavia asioita: Valmistuneita lähtee paljon muualle töihin. Työmarkkinat ovat pienet. Kuopiossa ei ole teknillistä yliopistoa. Tekninen osaaminen on painottunut ammattikorkeakouluun ja toisaalta yliopiston fysiikan ja luonnontieteiden osaamiseen. Kansainvälisen liiketoiminnan ja myyntiosaamisen sekä tutkimuksen kaupallistamisen osaaminen on puutteellista. Kokenutta väkeä johtamaan kansainvälistymispyrkimyksiä ei ole. Tutkijoilla ei ole osaamista eikä aikaa tutkimuksen kaupallistamiseen. Tarvittaisiin keskitetty ja helpotettu polku innovaatiosta tuotteeksi. 1.2 Taloudellinen pääoma (capital/financing) Kuopion yritykset voivat hyödyntää alueellista, kansallista ja kansainvälistä pääomaa. Kuopiossa toimii yksi alueellinen sijoitusyhtiö, Canelco Capital Oy. Lisäksi mm. Technopolis Ventures järjestää kontakteja kansallisen tason pääomasijoittajiin. Tutkimushankkeissa on usein yrityksiä mukana rahoittamassa. Kuopion kaupunki tarjoaa yrityspalveluita, mutta rahallista tukea ei anneta paljon luvun alussa kaupunki rahoitti kehittämishankkeita merkittävästi luvun loppupuolella kaupungin rahoitus on vähentynyt. Esimerkiksi yliopiston mahdollisuudet hakea EU-rahaa huononivat, kun kaupunki ei osallistu niihin kuntarahan muodossa. Taloudellinen tilanne on huonontunut selkeästi. Kuopion kaupungin yrityspalvelu tosin mielellään auttaa infrastruktuurin rakentamisessa (yritystilat ja -tontit). ELY:n (entinen TE-keskus) kautta rahoitetaan innovaatiotoiminnan infrastruktuuria tutkimuslaboratorioita, pilotointeja, uusia tutkimusmenetelmiä, uusia teknologioita. Myös maakuntaliitto ja lääninhallitus toimivat alueellisina rahoittajina. Merkittävä kansallisen tason innovaatiotoiminnan rahoittaja on Tekes. Toisaalta, Tekesin ohjelmat ovat hyvin tarkkaan määriteltyjä ja jos hanke ei kohtaa määriteltyjä teemoja, julkista rahoitusta on vaikea saada. Tällöin merkittävän uuden painopistealueen kehittäminen vaikeutuu huomattavasti - todellisia teknologioita ja innovaatioita on vaikea saada rahoitettua. 126

129 Yliopiston tutkimuksen merkittävä rahoittaja on Suomen Akatemia. Kuopion yliopiston rahoituksesta yli puolet on valtion ulkopuolelta271. Ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan rahoitus perustuu EU-rahoitukseen, omaan rahoitukseen, kansainvälisiin hankkeisiin ja jossain määrin Tekes-rahoitukseen. Kansainvälistä rahoitusta saadaan mm. EU:n kautta. EAKR- ja ESR-rahoitus on tarjonnut mahdollisuuden seutukunnan voimakkaalle kasvulle 2000-luvun alussa. EUrahoituksen kautta on rahoitettu innovaatiotoimintaa ja esimerkiksi EAKR:n kautta on saatu riskirahoitusta tilanteessa, missä innovaation kaupallistamisen edellytyksiä vasta selvitellään. Toisaalta haastatellut kokivat, että rahoitusta on myönnetty alussa liiankin helpolla, toisaalta hakuprosessi on monimutkaistunut ja taloudellinen lama vaikeuttanut rahoituksen saamista. Rahoitusta on kohdennettu täydentämään ja turvaamaan jo olemassa olevaa toimintaa. Painopiste rahoituksessa on siirtynyt niin, että seinät ja laitteet saadaan EAKR-rahalla, mutta todellisiin innovaatioihin ei rahaa ole. Kansainvälistä rahoitusta pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Kuopio Innovation pyrkii auttamaan yrityksiä kansainvälisen rahoituksen hakemisessa. Varsinkin tutkimuslaitokset ja yliopisto ovat saaneet paljon kansainvälistä rahoitusta ja ovat muutenkin hyvin kansainvälisesti verkottuneita. Puutetta on sekä julkisesta että yksityisestä rahoituksesta. Kansallisia pääomasijoittajia on vähän ja ulkomaisten tavoittelu Suomeen on vaikeaa. Rahoituksesta on puutetta erityisesti lääke- ja bioalalla, mikä vaikuttaa alan tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn. Suomalainen lääke- ja bioalan tutkimus ei tunnu kiinnostavan sijoittajia. Hyviä ideoita onkin myyty ulkomaille, koska rahoitusta ei ole löytynyt perustutkimukseenkaan. Poikkeuksena voidaan kuitenkin mainita Ark Terapeutics, joka on saanut huomattavia pääomia ulkomailta. Alkuvaiheen riskirahoitusta on vähänlaisesti saatavilla. Pääoman saaminen helpottuu kun idea on konkretisoitunut. Suurimman alkuvaiheen riskin kannustamiseen on vähän rahaa. Hyville ajatuksille on vaikea saada rahoitusta, mutta kun idea on lähempänä tuotetta ja patenttisuojakin mahdollisesti saatu, rahoituksen saaminen helpottuu. Uusien yritysten synnyttämisessä osaamiskeskus on ollut ja on merkittävä seudullinen työkalu. Osaamiskeskus mm. rahoittaa suoraan ns. intensiiviesihautomotoimintaa, jossa uusia yliopiston ja muiden tutkimustahojen uusia, hyviä liiketoimintaideoita saatetaan eteenpäin. Tätä työtä tehdään yhdessä yrityskehitystoimintojen kanssa, jotka ovat v alusta siirtyneet Kuopio Innovationiin. Innovaatiotoiminnan rahoitus oli haastateltavien mielestä yleisesti liian pirstoutunutta eivätkä myönnetyt resurssit riittäneet useinkaan hankkeiden toteuttamiseen. Rahoitus perustuu projektitoimintaan, mikä tekee toiminnasta pätkittäistä ja vaarantaa jatkuvuuden, sen sijaan että rahoituksella edistettäisiin ihmisten ja verkostojen pysyvyyttä. Rahoituksen hakijat joutuvat kokoamaan kokonaisuuden useista erillisistä rahavirroista. Projektirahoituksen hakemiseen ja projektihallintaan menee liikaa aikaa. Julkiset rahoittajat odottavat tuloksia usein liian nopeasti ja

130 rahoitus ehtii päättyä jo kaupallistamisen alkuvaiheessa. Laajamittainen pitkäntähtäimen toiminta ei onnistu nykyisen saatavilla olevan julkisen rahoituksen turvin. Jatkuvasti ylläpidettäviä toimintoja ei saisi projektien avulla ylläpitää, vaan rahoituksen tulisi olla pitkäjänteisempää ja jatkuvaperustaista. Yleisesti siis nähtiin, että projektirahoitus ei ole kaikissa asioissa se oikea rahoitusmenetelmä ja että rahoitus olisi myös hoidettava koordinoidummin. Osaamiskeskustoiminnan yhtenä tavoitteena on ollut laajempien hankekokonaisuuksien käynnistäminen ja koordinoiminen. Osaamiskeskustoiminnankin osalta osa haastateltavista oli sitä mieltä, että rahoitus silppoutu liian pieniin osiin ja merkittäviä hankkeita ei synny riittävissä määrin. Tutkija ei välttämättä ole hyvä yrittäjä. Jotta asioissa päästäisiin parhaimpaan lopputulokseen, pitäisi olla osaamisen parittaja, jonka avulla pystyttäisiin luomaan moniammatillisia ryhmiä, missä yhdistyvät tutkimus ja kaupallinen osaaminen. Yrittäjyyden draivin puutteesta johtuen innovaatioita kuitenkin mieluummin myydään tai tulokset menevät muiden yritysten hyödynnettäväksi, eivätkä innovaatiot ja niistä saatu hyöty jää Kuopion seudulle. Yrittäjyyteen kannustamiseksi tutkijoilla on mahdollisuus saada rahoitusta ja jäädä virkavapaalle 3-6 kk:ksi selvittämään liiketoimintamahdollisuutta ja tekemään liiketoimintasuunnitelmaa. Rahoitus tähän intensiiviesihautomotoimintaan tulee osaamiskeskuksesta. Mikäli tutkija päättää ryhtyä yrittäjäksi, tarjolla on hautomopalveluja ja julkishallinnon palveluja yrittäjille. Vuosittain osaamiskeskuksen arvioimia ja tukemia intensiiviesihautomocaseja on ollut 4-12 kpl ja monista niistä on syntynyt uusi yritys. Yrittäjyys tarkoittaa usein kuitenkin isoa riskiä. Julkisen rahoituksen pitäisikin tukea nimenomaan alkuvaiheen innovaatiota, asiakas- ja markkinaselvityksiä. 1.3 Yritys- ja innovaatiotoiminta (business marketplace, R&D) Tutkimus- ja tuotekehitysmielessä Kuopion seudulla on hyvät resurssit mitä tulee osaamispääomaan, infrastruktuuriin ja tutkimukseen. Tiedepuiston alueelle on selkeästi keskittynyt yritysrypäs, joka myötäilee yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamisaloja. Tiedepuistossa on työpaikkaa yrityksissä ja tämän lisäksi tulevat julkisten toimijoiden työpaikat. Yliopiston tutkimuksen parista nousee yrityksiä. Osaamispotentiaaliin nähden haastatellut kuitenkin näkivät, että ympäristöosaaminen on alihyödynnettyä ja osaamisesta kehittyy heikosti liiketoimintaa. Innovaatiotoiminta on keskittynyt hyvinvointialan ympärille. Kuopion ympäristöteknologian osaamiskeskuksessa haaste on tiedostettu ja tämän eteen panostetaan jatkossa enemmän. Kuopion seudulle on muodostunut hyvinvointiklusteri. Kuopiossa on hyvinvointiin profiloitunut yliopisto, Savonia AMK, terveydenhuollon teknologiaa tekeviä yrityksiä sekä yliopistollinen sairaala (KYS). Hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja sairaalan toiminnan vaikutukset ulottuvat laajalle ja Kuopion tunnettuus ja brändi rakentuvatkin positiiviselle hyvinvoinnille. Yksistään biolääketiede, lääkekehitys- ja tutkimus työllistävät noin 500 henkilöä. Alalla toimii useita pk-yrityksiä 128

131 alueella. Hyvinvointiklusterin sisällä nousevat esille seuraavat erikoistumisalat: lääkekehitys ja siihen liittyvät palvelut, molekyylilääketiede (geeniteknologia), medical device, terveydenhuollon laitteisiin liittyvä mittaus- ja sensoriteknologia ja elintarviketeknologia. Kuopiossa on paljon poikkitieteellistä ja monialaista tutkimustoimintaa. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen tiedekunnan terveydenhuollon tietotekniikkahankkeet (perusjärjestelmäarkkitehtuurit) ovat mittavia Kuopiossa. Osaamista viedään myös muille toimialoille ja tutkimus on mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Uusia yrityksiäkin syntyy, esimerkiksi terveydenhuollon järjestelmien uudistamiseksi sisältäpäin; hoitopolkuajattelun mukaan hoitotyötä tukevaa ja helpottavaa tietojenkäsittelyä. Myös sensoriteknologiaa, mittaamista ja monitorointia voidaan soveltaa hyvin poikkitieteellisesti. Kuopiossa pystytään tekemään innovatiivisia asioita, kun kaikki osaaminen linkittyy samaan aihealueeseen (hyvinvointiin), mutta aihetta lähestytään eri näkökulmista. Juuri vahvan sensoriteknologian osaamisen vuoksi Honeywell on keskittänyt t&k-toimintaansa Kuopioon (400 työpaikkaa). Honeywell tekee paljon yhteistyötä Savonian, yliopiston ja VTT:n kanssa. Osa haastatelluista oli sitä mieltä, että yritysten on vaikea päästä kiinni yliopiston ja AMK:n tutkimuksen parissa kehitettyihin lupaaviin teknologioihin. Tutkimuksen parissa tehdään paljon teknologialähtöisiä keksintöjä, eivätkä kaikki ole tarvelähtöisiä. Tutkimuksen ja yritysten välistä yhteistyötä on pyritty lisäämään, jolloin tarve tulisi suoraan yrityksiltä. Yrityshautomotoiminta on hyvin projektiluontoista. Yritykset tarvitsisivat enemmän pidempiaikaista keskustelukumppania ja sparraajaa. Haastateltavat näkivät, että julkisen rahoituksen avulla tulisi tukea hautomotoimintaa. Alkaville yrityksille suunnattujen palvelujen rahoitus on lyhytjänteistä, tähän tarvittaisiin pidempiaikainen panostus. Yrittäjyyttä tuetaan tarjoamalla tutkijoille mahdollisuutta esihautomojaksoon, jonka aikana he voivat palkallisesti tehdä Kuopio Innovationin hoivissa liiketoimintasuunnitelmaansa. Savonia-ammattikorkeakoulu tukee opiskelijayrittäjyyttä ns. Ytiimi-toimintamallin avulla ja hyödynnetään myös Tekesin TULI-ohjelmaa. Yliopiston painopistealojen ulkopuolella merkittävin on konepajateollisuus, jonka ympärille on Kuopion seudulla muodostunut klusteroitumista. Alan paikallinen osaaminen tulee Savonia AMK:sta, yliopistotutkimus Kuopion ulkopuolelta. Klusterissa toimii muutama merkittävä veturiyritys, joita palvelemaan on kehittynyt alihankintaa. Konepajateollisuus on merkittävä työllistäjä alueella. Kuopiossa onkin monipuolinen elinkeinorakenne. Myös puunjalostusteollisuus on vahvasti edustettuna alueella. Perinteisille aloille työvoimaa syöttää pääasiassa ammattikorkeakoulu. Alue ei toimi yhden tai kahden toimijan varassa. Kuopion elinkeinoelämän kasvu nähdään monipuolisesti, ei pelkästään osaamisintensiivisillä aloilla ja tiedepuistossa, ja siihen myös panostetaan. Positiivisesti alueen työpaikkojen kehitykseen vaikuttavat mm. uusi IKEA ja useat puhelinkeskukset (call centers). Kaupunki panostaa näihin mm. rakentamalla uusia liiketiloja

132 Korkean osaamisen aloihin panostetaan toki paljon. Kaupunki myös rahoittaa professuureja sellaisilla aloilla, joita Kuopioon sijoittuva yritys nimenomaan tarvitsisi. Osaamisintensiivisillä aloilla on usein korkeat palkat, mikä tuo myös korkeita verotuloja. 1.4 Alueen houkuttelevuus Kuopio on keskeisen itäisen Suomen selkeä keskipiste. Kuopion seutu on luonnonkaunista aluetta, missä on paljon järviä. Asumisviihtyvyys on korkea ja palvelut hyvät. Kuopio houkuttelee ihmisiä ruuhkasuomen ulkopuolelta. Tutkimus ja hyvinvointi-brändi houkuttelevat osaajia alueelle. Kuopiossa on hyvät ostos- ja vapaa-ajan mahdollisuudet, kulttuuripalvelut, alakulttuurien tapahtumia ja kaupunkimainen ydin. Korkeasti koulutetuille osaajille on oltava palveluita, jotka tuovat lisäarvoa; monipuoliset palvelut ja harrastukset. Asumisen mahdollisuuksien on vastattava tarpeeseen ja ylikin sen. Uusia asuinalueita Kuopiossa ovat mm. saaristokaupunki (vuoden 2010 asuntomessualue), tiedepuiston viereen rakennettava asukkaan alue sekä ydinkeskustan uudet asuinalueet. Yrityksille pyritään järjestämään hyvät tilat sekä räätälöimään yritysalueratkaisuja, jotka toimivat koko alihankintaketjulle - helppo saavutettavuus (raskas liikenne vs. osaamisintensiiviset pyöräilijät). Kuopio on hieman syrjässä Euroopan sykkeestä ja saavutettavuuden eteen onkin tehtävä koko ajan töitä. Kuopiolla on joka tapauksessa loistavasti toimiva lentokenttä (ei jonotusta, ruuhkia), josta lentää noin 40 min Helsinkiin ja päivittäisiä yhteyksiä on riittävästi. Kuopiosta on helpot lentoyhteydet Euroopan keskeisiin metropoleihin. Myös tie- ja raideliikennettä on pyritty kehittämään. Palveluissa kansainvälisille osaajille olisi parantamisen varaa. Englanninkielistä perusopetusta löytyy päiväkodista aina lukioon saakka ja englanninkielisiä tutkintoopintoja on tarjolla. Kokonaisuudessaan Kuopio ei kuitenkaan ole kovin kansainvälinen. Kansainvälistymisen eteen tulisikin tehdä paljon töitä272. Myös matkailuelinkeino tuo runsaasti venäläisiä turisteja ja venäjänkielisiä työntekijöitä. 2 Ylläpitävät toiminnot 2.1 Keskittymän organisoituminen Kuopiossa ei ole seudullista kehitysyhtiötä, mutta alueen toimijoiden välinen yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina ja hyvä yhteisen tekemisen tahtotila onkin havaittavissa. Aktiivisia toimijoita ovat kaupunki, yliopisto, Savonia AMK, Pohjois-Savon liitto, ELY, Kuopio Innovation Oy ja Kuopion kauppakamari. Yhteistyön yhtenä tavoitteena onkin panostaa valituille erikoistumisaloille. 272 Kansainvälistymisstrategia maapallolla%20kv pdf 130

133 Kuopioon on perustettu kilpailukykytyöryhmä, jonka jäseninä ovat kaikki keskeiset organisaatiot (mm. kaupunki, yliopisto, AMK, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, kauppakamari, paikallinen osuuspankki, teknologiakeskus, tiepiiri, ELY, Pohjois-Savon liitto, pelastusopisto ). Kilpailukykytyöryhmä pohtii Kuopion seudun kilpailukyvyn edistämistä ja tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailukykytyöryhmän ideoiden tai päätösten osalta relevantti organisaatio pyrkii jalkauttamaan asiaa eteenpäin. Muitakin työryhmiä innovaatiotoiminnan kehittämiseksi on, mutta ryhmien työtä pitäisi kehittää. Haastateltujen mielestä kokouksia on liikaa, mutta tuloksia liian vähän. Keskustelun pitäisi olla konkreettisempaa sekä mahdollistaa avoin pohdiskelu. Kuopion seudun innovaatiotoimintaa ohjaavat useat kansalliset sekä alueelliset ohjelmat ja strategiat: Kansallinen innovaatiostrategia Itä-Suomen innovaatiostrategia, joka pyrkii ohjaa laajemman yhteistyön kehittämiseen alueella (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)273 TEM:n linjaukset Osaamiskeskusohjelma. OSKE-ohjelmia hallinnoi Kuopio Innovation.274 Kuopion seudun elinkeinostrategia275 Kuopion kansainvälistymisstrategia276 Terve Kuopio -ohjelma277 Itä-Suomen yliopiston strategia278 Savonia ammattikorkeakoulun strategia279 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma maakuntastrategia280 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman mukaiset kehittämisteemat281 heijastelevat Kuopion osaamisaloja. Teemat vuosille ovat: 1) energia- ja ympäristöteknologia 2) teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät 3) mittaus- ja sensoritekniikka 4) hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. Teemojen tavoitteiden toteutumista tukee EAKR-rahoitus282. Tavoitteena on kansainvälisesti menestyvien innovaatioiden ja osaamisen kehittäminen Kuopio Innovation maakuntasuunnitelmaan (Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030) sekä maakuntaohjelmaan (Pohjois-Savon maakuntaohjelma ), joiden yhtenä keskeisenä rahoitusinstrumenttina toimivat Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmat. Maakuntasuunnitelmassa asetetaan pidemmän aikavälin kehittämislinjaukset ja strategiat, joita maakuntaohjelma täsmentää esittämällä toimenpidetasoisia ratkaisuja maakuntasuunnitelmaan ja sen strategiaan

134 2.2 Välittäjä- ja kehitysorganisaatiot Yleisesti haastateltujen mielestä innovaatiotukitoimijoiden kenttä on liian pirstaloitunut ja kentällä on liikaa toimijoita. Yhden luukun välittäjäorganisaatio, esimerkiksi jonkinlainen innovaatioinstituutti, puuttuu. Tämä estää innovaatioiden sulavan kaupallistamisen. Akateemisessa yrittäjyydessä hyppy esimerkiksi Technopoliksen hautomoon on liian vaikea. Asianomistaja innovaatiotoiminnalle kokonaisuudessaan puuttuu. Kuopio Innovation ei ole haastateltavien mukaan onnistunut tässä tehtävässä. Kuopion tiedepuisto Tiedepuiston alueella sijaitsee Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion yliopistollinen sairaala sekä useita kansallisia tutkimuskeskuksia. Alueella toimii myös yli 200 korkean teknologian yritystä ja yhteisöä. Tiedepuiston alueella työskentelee tai opiskelee yli ihmistä. Kuopion kaupungilla oli teknologiakeskus Teknia vuoteen 2007 asti. Kuopio myi Teknian vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Teknian toiminnot hajautettiin: OSKE-ohjelmien hallinnointi siirtyi Kuopio Innovationiin, joka on non-profit organisaatio, kiinteistöjen hallinta Technopolikseen, ja hautomotoiminta Technopolis Venturesiin. Keskitettyä välittäjäorganisaatiota ei ole. Kuopiossa halutaan, että perustutkimus, soveltava tutkimus, tuotekehitys ja yritystoiminta toimivat samassa verkostossa ja lähellä toisiaan. Tämän toivotaan edistävän kilpailukykyä. Kuopio Innovation Kuopio Innovation syntyi kun Teknia myytiin vuonna Kuopio Innovation toimii Kuopion seudun osaamiskeskuksena ja on mukana neljässä kansallisessa klusteriohjelmassa: Elintarvikekehitys, HealthBIO Terveyden bioteknologia, Hyvinvointi ja Ympäristöteknologia. Kuopio Innovation mm. pyrkii siirtämään tietoa siitä, mitä tutkimusta Kuopiossa tehdään ja minkälaiselle tutkimukselle olisi tarvetta (esimerkiksi julkisella sektorilla käyttäjänä) sekä yleisestikin toimittaa tietoja eri toimijoiden välillä. Osana OSKE-ohjelmaa on esimerkiksi alkamassa ympäristöinnovaatioiden kaupallistamishanke, missä tavoitteena on edistää tutkimuksen parissa kehitettyjen ideoiden kaupallistamista, kehittää innovaatioketjua ja synnyttää uusia tuotteita yritysten tarpeisiin.. Lisäksi Kuopio Innovation tarjoaa hautomopalveluja. Kuopio Innovationin vastuulla on myös kansainvälisten t&k-investointien tavoittelu alueelle Innovation Magnet -toiminnan kautta tiiviissä yhteistyössä OSKE-ohjelman kanssa.283 Technopolis Kuopio Technopolis Kuopion tiloissa toimii noin 130 yritystä ja yhteisöä, joissa on yhteensä noin 2300 työntekijää284. Technopolis hakee Kuopioon korkeaan osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa ja pyrkii markkinoimaan Kuopion osaamista. Technopolis hallitsee tiedepuiston kiinteistöjä. 283 Hautomopalvelut siirtyivät 2010 alusta Technopolis Venturesilta Kuopio Innovationille

135 Muut Savonia AMK:ln tutkimus- ja kehitysyksiköt, joissa pyritään AMK:sta nousevan osaamisen kaupallistamisen ja yrittäjyyden edistämiseen. Yliopiston tutkimuksen piiristä syntyvää yritystoimintaa tuetaan vahvasti. Alkava yritys saa esimerkiksi toimia yliopiston tiloissa 24 kk. Kaupungin oma yrityspalvelu Verso uuden yritystoiminnan neuvontapiste Kuopion Kauppamakari Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), jonka tavoitteena pk-yritysten kansainvälistäminen 3 Toiminnan kehittäminen, mahdollisuudet ja uusiutuminen 3.1 Kehityspolku Kuopion innovaatiokeskittymän taustalla vaikuttavat yliopiston perustaminen vuonna 1972 ja sen laajeneminen (lääketiede, yhteiskuntatieteet, luonnontieteet). Kun yliopisto laajeni luvulla, yliopiston ympärille syntyi teknologiakeskus. Kuopion kaupunki perusti Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy:n vuonna Sen tarkoitus oli tarjota toimitila-, kansainvälistymis- ja liiketoiminnan kehittämispalveluita teknologiayrityksille. Lisäksi se järjesti Kuopion alueen osaamiskeskusohjelmien toimintaa. Teknia rakensi vuodesta 1988 alkaen Savilahden tiedepuistoon suuren määrän kiinteistöjä, mihin sijoittuivat Teknia (OSKE-ohjelmien hallinta, kiinteistöt, yrityshautomo) sekä palvelu- ja t&k-yrityksiä. Yliopiston aloilla ei aluksi ollut kytköstä alueen elinkeinoihin. Kun hammaslääketieteen opetus aikanaan lakkasi, Kuopio sai kompensaationa virkoja, jotka hyödynnettiin AIV-instituutin perustamisessa. AIV-instituutti herätti paljon kiinnostusta ja sai huomattavaa tutkimusrahoitusta. Yliopisto ja kaupunki laativat 90-luvun alussa kokonaisvaltaisemman suunnitelman, miten elinkeinotoiminnan kehittämistä tulisi tehdä ja viedä eteenpäin. Kaupunki panosti Teknian kehittämiseen ja yliopisto informaatiotekniikkaan. Myös yritykset kiinnostuivat positiivisesta kehityssuunnasta ja pyrkivät sijoittumaan lähelle osaamista. Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen oli avainasia. Kuopiossa 90-luvun loppu ja 2000-luvun alku olivat voimakasta kasvun aikaa. Kehitystä vauhdittamaan Kuopion seutu sai EU:lta 2000-luvun alussa alueellista kehitysrahaa. Kaupunki on ollut erittäin merkittävä toimija ja sijoittanut paljon rakentamiseen sekä lahjoittanut professuureja. Julkinen sektori on myös parantanut yleisiä edellytyksiä infrastruktuuri, asunnot, liikenneyhteydet, toimivat palvelut. Kuopio on perinteisesti ollut Itä-Suomen kaupallinen ja logistiikkakeskus. Kuopioon on juuri valmistunut suuri, massiivinen Itellan logistiikkakeskus. Ikean rakentaminen alkaa vuonna Ympäröivässä maakunnassa on paljon perinteisen teollisuuden (metalli-, puunjalostus- ja metsäteollisuus) toimijoita. Myös matkailu, erityisesti Venäjältä suuntautuva, on tärkeä osa kehitystä. Savonia ammattikorkeakoululla

136 on ollut useita Venäjän matkailuosaamista tukevia hankkeita yhteistyösäs yritysten kanssa. Vuoden 2010 alusta alkaen Kuopion ja Joensuun yliopistot muodostavat Itä-Suomen yliopiston. 3.2 Tahtotila Kuopiossa vallitsee voimakas tahtotila viedä Kuopion seutukunnan kehitystä eteenpäin. Eri toimijat ovat yhdessä päättäneet aloista, joille panostetaan, ja vieneet asioita samaan suuntaan. Yliopiston kehittämiseksi ei löydy yhtäkään soraääntä koko maakunnasta. Jotta Kuopio voi pärjätä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa, se edellyttää uusien alojen ja elinkeinojen uusiutumiskyvyn turvaamista. Kaikki sitä edistävät toimet tulivat positiivisessa valossa esille. Myös tiedepuistossa on tahtoa: yliopiston ja siellä olevan teknologiakeskuksen, Technopoliksen, Kuopio Innovationin ja AMK:n poliittiset päätökset ja sitoutuminen tiedepuiston kehittämiseen ovat kaikki yhteisiä. 3.3 Kasvun ja kehittymisen ajurit Kaupungin elinkeinojohto on ollut hyvin myönteinen uusille avauksille ja kaupunki on uskaltanut lähteä mukaan uusiin asioihin. Kuopion seudulla vallitsee positiivinen imago luvulla on syntynyt paljon uusia yrityksiä, jotka ovat menestyneet, ja keksintöjä on pystytty viemään maailmalle. Osaavalla henkilöstöllä on ollut hyvä draivi. Kuopiossa menestystekijänä on ennakkoluuloton asenne ja peräänantamattomuus. EU-rahoituksella rakennetut infrastruktuuri ja yrityspalvelut ovat tärkeitä alkuvaiheen yrityksille. Kaupungin, yliopiston ja ammattikorkeakoulun hyvä yhteistyö ja vahva tahtotila ovat merkittäviä kehityksen ajureita. Myös AMK ja alueen yritykset ovat sitoutuneet voimakkaasti alueen kehittämiseen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tiivistä. Lisäksi kehitystä edesauttaa inhimillisen kokoinen toiminta. 3.4 Kehitystoimenpiteitä Toiminnan kehittämisen taustalla vaikuttavat mm. Itä-Suomen innovaatiostrategia285 sekä Pohjois-Savon Maakuntaohjelma286. Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa toimenpide-ehdotukset muodostavat neljän toimintalinjan kokonaisuuden: 1) kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta, 2) korkeatasoinen osaaminen ja toimiva innovaatioympäristö sekä työllisyyden vahvistaminen, 3) vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri sekä 4) uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet

137 Kuopiolle merkittävä tapahtuma on aluepoliittisella päätöksellä tehty FIMEA:n siirtäminen Helsingistä Kuopioon. Kokonaisuudessaan toiminnot siirtyvät Kuopioon Lääketieteen alalla Kuopiossa on parempi reservi työvoiman osalta kuin pääkaupunkiseudulla. Itä-suomen yliopistossa käynnistyy uudelleen jo kertaalleen lakkautettu hammaslääkärikoulutus vuonna Koulutus sijoittuu terveystieteiden tiedekuntaan lääketieteen laitokselle. Yliopistokampukselle rakennetaan yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa uudisrakennus, johan alan koulutus ja tutkimus keskittyvät. Samaan yhteyteen perustetaan hammashoitajien opetus sekä alan laitteiden kehitys. Suunnitteilla on myös koko Itä-Suomea palveleva hammaslääketieteen osaamiskeskus. 3.5 Uusiutuminen Menestyvällä innovaatiokeskittymällä pitäisi olla erittäin voimakas uudistumiskyky. Kuopiossa on päätetty panostaa tietyille yliopistosta nouseville vahvuusalueille ja rahoitusta on allokoitu näille aloille. Julkisella rahoituksella voidaan tukea kehitystä, mutta ei ylläpitää. Hyvinvoinnin on tultava yritysten ja yrittäjyyden kautta. Yliopistosta syntyy uusia yrityksiä melko hyvässä tahdissa. Pyrkimyksenä on elinkeinorakenteen uudistaminen. Pohjois-Savon liitolla ja Kuopion kaupungilla on molemmilla strategiansa elinkeinorakenteen uudistamiseksi. Perinteisten alojen (mm. metsäteollisuus) muutokset heijastuvat keskusteluun elinkeinorakenteen muutoksista ja tulevaisuuden tulovirtoja onkin pohdittava. Tärkeää on myös miettiä, millä tavoin olemassa olevien edellytysten kansainvälinen kilpailukyky turvataan. Yhteistyötä tulee entisestään kehittää ja osaamisintensiivisiä yrityksiä ja niiden yhteistyötä suurempien yritysten kanssa tulee vahvistaa. Itä-Suomen yliopiston strategia288 sekä Savonia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ISAT-kumppanuus tulevat vaikuttamaan alueen kehittymiseen. Kuopiossa olisi lähettävä hakemaan yhdistäviä tekijöitä, joista haetaan vahvuuksia. Menossa on murroskausi, joka johtanee siihen, että uusia tekemisen tarpeita ja paikkoja löytyy. 4 Strateginen verkostoituminen 4.1 Seudullisesti Fyysinen läheisyys edesauttaa verkostoitumista - henkilöt tuntevat toisensa, kaupunki on pieni, piirit ovat pienet. Alueen toimijat ovat verkottuneet hyvin. Monissa hankkeissa tehdään yhteistyötä. Yliopiston ja AMK:n välinen yhteistyö on tiivistä

138 Merkittävä osa yritystoiminnasta on syntynyt yliopistotutkimuksen piiristä, yliopistolta valmistuneiden ihmisten toimesta. Yliopisto on uuden yritystoiminnan moottori ja sen takia yhteistyö yritysten ja yliopiston välillä on luontevaa. Myös opinnäytetöitä tehdään jonkin verran yrityksissä. Kuopio Innovationin toimesta on järjestetty teemakohtaisia, jokseenkin epäformaaleja aivoriihiä, esim. keskushermostofoorumi, jonka osallistujia ovat olleet yliopisto ja yritykset. Aivoriihissä on mietitty yhteisiä ideoita mitä voitaisiin yhdessä lähteä kehittämään. Yritysten toiveissa on fokusoitu ja alueellisesti räätälöity toiminta, jossa tunnistetaan selkeät vahvuusalueet ja lähdetään kehittämään niitä yhteisen keskustelun avulla. Samantyyppiset foorumit ovat suunnitteilla elintarvike- ja ympäristöalalla. Myös Technopoliksen tilaisuudet ovat merkittäviä verkostoitumistapahtumia. Lisäksi hautomotoiminnassa pyritään alkavia yrityksiä auttamaan paikallisten kumppaneiden etsimisessä. 4.2 Kansallisesti Kansallista verkottumista tapahtuu paljon OSKE-hankkeiden kautta, joissa yritykset ovat usein soveltajina tai hyödyntäjinä. Myös SHOKit ovat tärkeitä kansallisen verkottumisen välineitä. Hyvinvointialalla STM on tärkeä kumppani. Technopolis järjestää mm. Money Talks Forum -tilaisuuksia289, joissa sijoittajat ja yritykset tuodaan yhteen. Kuopiosta yhteys otetaan videoneuvottelun kautta Espooseen. Kaupunki on mukana kansallisessa suurten kaupunkien verkostossa, mikä linjaa Kuopiossa tehtävää kaupunkipolitiikkaa. 4.3 Kansainvälisesti Yliopistolla, erityisesti A.I.Virtanen -instituutissa, on huomattava määrä kansainvälistä henkilökuntaa. Vetovoimatekijänä toimii huippututkimusryhmä. Yliopistolla, AMK:lla ja tutkimuslaitoksissa on muutenkin paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita. Kansainväliset yrityskumppanuudet ovat painottuneet lääketieteelliseen tutkimukseen. Tiedepuisto on ollut jo pitkään vahvasti kansainvälisesti toimiva yhteisö. Käynnissä on jatkuvasti tutkimusprojekteja, joissa on kansainvälisiä (esim. lääkealan) yrityksiä rahoittajina. Myös terveydenhuollon tietojärjestelmien alalla on paljon kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että nämä yritykset keskittäisivät tutkimustoimintaansa Kuopioon. Honeywell on yksi esimerkki - Kuopiossa oli oikeaa osaamista ja toimitilat tarjolla (Technopolis Oyj). Kaiken kaikkiaan ulkomaisten yritysten tavoittelu Suomeen on kuitenkin hankalaa. Kiinaan Kuopiolla on ollut jo pitkään hyvät yhteydet. Pharmaceutical Gateway China-Finland/Europe on Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion Innovation Oy:n yhteinen HealthBio-klusterin kärkihanke, jonka kokonaistavoitteena on lisätä lääkealan yhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä. Ohjelmaan osallistuu sekä suomalaisia että

139 kiinalaisia yliopistoja, lääkeyrityksiä ja kehittämisorganisaatioita. Myös Venäjä on Kuopiolle tärkeä suunta ja Savonia ammattikorkeakoululla on paljon kokemusta Venäjä-yhteistyöstä.Technopoliksen European Enterprise Network-verkoston290 kautta yritykset ovat saaneet uusia kansainvälisiä kumppaneita. Vaikka alueellinen kehitystoiminta onkin kauppakamarin ydintoimintaa, voisi yrityksillä olla hyvät verkostot ulkomaille Kuopion Kauppakamarin kautta. Kauppakamareita on maailmassa yli Näitä verkostoja tulisikin hyödyntää nykyistä paremmin. Kuopion kaupunki voisi myös olla enemmän mukana kansainvälisissä verkostoissa. Kuopiossa on tehty pitkäjänteisesti töitä kansainvälisten verkostojen luomiseksi mm. OSKE-ohjelman ja Innovation Magnet toimintamallin avulla, jota hyödynnetään erityisesti kansainvälisten investointien houkuttelemisessa. Innovation Magnet -hankkeen tehtävänä on houkutella Kuopioon merkittäviä kansainvälisiä t&k-investointeja. Käytännössä hankkeessa etsitään kaikkein potentiaalisimmat kansainväliset t&k-intensiiviset yritykset, jotka saatetaan keskusteluihin paikallisten yritysten ja tutkimusryhmien kanssa. Tavoitteena on aikaansaada merkittäviä t&k-hankkeita kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden välille ja siten saada Kuopioon kansainvälisiä pääomia, verkostoja ja osaamista. Pääsääntöisesti valmisteltaviin t&k-caseihin yhdistetään useamman eri toimijan osaamista, tarvittaessa myös muualta Suomesta yhteistyössä esim. OSKE-ohjelman, Finpron ja Tekesin kanssa. Innovation Magnet toiminnot käynnistettiin pilottihankkeella vuonna Toimintamalli pohjautuu avoimeen innovaatioon ja mallin taustalle on kehitetty toimintaprosessi sekä tarvittavat työkalut, jotka on testattu ja jatkokehitetty yhteistyössä noin 20 monikansallisen suuryrityksen sekä paikallisten yritysten ja tutkimusryhmien kanssa. 291 Suomen osalta pienenä maana olennaista ulkomaisten yritysten tavoittelussa olisi kansallinen yhteistyö. Ne harvat osaajat, jotka tietyllä alalla Suomessa toimivat, tulisi saada toimimaan kansallisesti yhteistyössä kansainvälistymisen edistämiseksi. Olennaista ei ole huippuyksikön koko, vaan kyky hallita verkostoja kokonaisedun kannalta. Verkostotoimijoiden hyödyt tulisi saada tuotua paikalliselle tasolle. Esimerkiksi toksikologian tutkimusohjelma Kuopiossa on onnistunut luomaan hyvät kansainväliset yhteydet, vaikka toimiikin hajautetusti. 5 Politiikkatoimenpiteet Merkittäviä politiikkatoimenpiteitä Kuopion seudulla ovat olleet: Kuopion yliopiston perustaminen vuonna 1972 ja edelleen Itä-Suomen yliopiston perustaminen vuonna Teknian perustaminen Kuopioon 1986 ja tiedepuiston rakentaminen kaupungin toimesta. Teknian avulla Kuopioon on saatu huomattava määrä yrityksiä INNOVATION MAGNET The Best Partner in Open Innovation 01/2010. Silja Huhtiniemi ja Tapani Väänänen

140 Lääkelaitoksen (Fimea) siirtäminen Kuopioon aluepoliittisella päätöksellä. Tämä on tuonut paljon markkina- sekä uskottavuusarvoa Kuopioon. Myös uusien lääkekehitysideoiden kehittymistä edesauttaa lääkevalvontaviranomaisen läsnäolo. Kaupungin tietoinen politiikka Kuopion innovaatiokeskittymän keittämiseksi 1980-luvun alusta lähtien. Kaupunki on mm. perustanut lahjoitusprofessuureja tukemaan kasvavia tärkeitä osaamisaloja. Kaupunki on myös toiminut yhteistyöalustan roolissa innovaatioympäristön toimijoille. Kaupungin toimet kaupunkirakenteen kehittämiseksi (kaavoitus, infrastruktuuri). Turvallisuusalan (palo- ja pelastusala sekä siviilikriisinhallinta) opetus ja tutkimus on keskittynyt Kuopioon. Kansainvälinen alan huippututkimus ja yritystoiminta on vasta kehittymässä tällä alalla. Kansallisella tasolla olemassa olevien vahvuuksien edelleen kehittäminen ja niihin panostaminen on ollut järkevää politiikkaa suomessa. Suunta kansallisessa innovaatiopolitiikassa ollut hyvä on tuettu oikeita keskuksia ja osattu keskittää tukea. Kansallinen innovaatiostrategia ja TEM:n linjaukset antavat pohjaa innovaatiotyölle Kuopiossa. Innovaatiokeskittymän kannalta vähemmän onnistuneiksi tai kehitystä vaativiksi toimenpiteiksi haastatellut mainitsivat mm.: Maakunnan yhteistyöasiakirja - vuosien kehys on yhden työryhmän tuotos ilman päivittämismahdollisuutta. Maakuntaliitolla on liikaa saneluvaltaa toiminnan suuntaamisessa. Suoraan TEM:n alaisissa ohjelmissa - yritetään saavuttaa liian korkealentoisia tavoitteita liian laajoissa hankkeissa. Osaamiskeskustoimintaa tulisi edelleen kehittää ja osa haastatelluista ei nähnyt niiden olevan tarpeellisia innovaatiotoiminnan kehittämisen kannalta. Ongelmana aluehallinnon yksiköissä, rahoittajissa ja TEM:ssä huono tuntuma siitä, mitä innovaatiokeskittymän toiminta on ruohonjuuritasolla. Kansallisen yhteistyön puute - kilpailuasetelmasta yhteistyöhön. Pitäisi löytää luontainen tapa toimia yhdessä kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yhdessä tekemisen kautta olisi löydettävä yhteinen tahtotila. Lähtökohtana oltava koko Suomi eikä aluenäkökulma. Tarve vahvalle kansalliselle strategialle elinkeinorakenteen uudistamiseksi. Biokeskus Suomen kehittäminen ja verkottaminen alueellisesti. Biolääketieteen kansallisen yhteistyön parantaminen tarpeen toiminta keskittynyt Helsinkiin ja muut alueet jääneet ulkopuolelle. Yleisesti innovaatioympäristön kehittämiseksi tarvittaisiin enemmän resursseja ja keskittämistä suuremmissa kokonaisuuksissa. Infrastruktuurihankkeiden tulisi olla suurempia, samoin tutkimuskokonaisuuksien. ELY ja AVI ovat positiivinen avaus ja pyrkimys suurempien kokonaisuuksien käsittelemiseen. 138

141 Haastattelut Matti Niiranen, Kuopion kauppakamari Raija Tengwall, Kuopio Innovation (hautomopalvelut) Heikki Helve, Kuopion kaupunki Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto Jouko Savolainen, Fennopharma Markus Forsberg, Kuopion yliopisto (Pharma Gateway China-Finland -hanke) Silja Huhtiniemi, Kuopio Innovation (Innovation Magnet -hanke) Eero Moisala, Tekes Kuopio, Pohjois-Savon TE-keskus Rissanen Riitta, vararehtori, Savonia AMK

142 Ottawa 1 Introduction 1.1 General description of innovation cluster The Canadian city of Ottawa will be described in this study and the features of its innovation cluster will be illustrated so that it can be benchmarked with other global cities. Since 1867, Ottawa has been Canada s capital city and is therefore also the centre for government. In the beginning of 2007, 13% of the labor force of Ottawa-Gatineau consisted of federal government employees. With a population of over 1.2 million, it is also the 4th largest city in Canada. Ottawa is situated in south-east Canada, located on the border of Ontario and Quebec on the south bank of the Ottawa River where it meets the Rideau River and the Rideau Canal. The Ottawa region is unique in that it is the only major metropolis that straddles two provinces. As a beautiful G8 capital, Ottawa is rich in culture and heritage, comprising of many national institutions, and historic buildings. The city began as a bilingual city and is a place where the founding linguistic communities (French and English) have always lived and worked together. Adding to the multiculturalism, Ottawa houses Canada s foreign embassies, consulates and diplomats (OCRI Global Marketing 2009). Ottawa has a high level of education and quality of life and has a strong presence of universities and higher-level education institutions. Particularly since the 1990s, Ottawa has been known as a strong ICT industry hub in Canada, with technological synergies that emerged between telecommunications, microelectronics and photonics. Other key industry areas include cleantech, defense and security, digital media and gaming, health and drug discovery, and wireless. Ottawa is a leading international technology centre boasting world-class strength in telecommunications research, development and manufacturing. Major players such as RIM, Nortel (parts of which are now under Ericsson, Avaya and Ciena), JDS Uniphase, Alcatel, Cisco Systems and Mitel have a major presence in Ottawa and conduct much of their research and development there. Ottawa s entire technology community is over 1,800 companies strong, including supporting companies such as IBM and Adobe. The importance of the region as an ICT hub is reflected by its nickname Silicon Valley North. However, the region has recently lost the title in large part because Nortel Networks, Ottawa s biggest private employer, declared bankruptcy in the wake of the current global recession. Given the loss of this anchor for the region, Ottawa suffered a blow to its economy. However, to a large extent, the Ottawa area has survived the global recession well. Ottawa s unemployment rate has been well below both the Ontario average and the Canadian average. This is due in part to the stability of public-sector jobs in the capital city but there other factors have also kept the employment figures steady, which will be explored later. 140

143 Overall, the Ottawa case provides a striking illustration of the difficulties encountered by a region in overcoming the legacy of an excessive reliance on a relatively small number of industrial sectors, despite the strong support of its civic governance institutions. 1.2 Operating environment: main drivers and important prerequisites for development This section will describe the Ottawa area in terms of human and financial capital available as well as the value chain and the attractiveness of the region Human capital The population of the Ottawa region has grown consistently over the past two years. The population increased by 2.41% during The unemployment rate in the region showed consistent improvement in the years 2007 and 2008, but increased in 2009 due to the layoffs during the global economic crisis. In 2008, the unemployment rate was 4.9%, which was the region s lowest rate registered in more than a decade. In the past decade, Ottawa has evolved from a primarily white-collared city to a vibrant, diverse and talent-rich community with about 229,121 students, over 79,000 professionals in the knowledge-based industry, a 69,800 strong workforce in the retail trades within the services industry, over 22,000 health sector employees, close to 23,099 people in the academic institutions and about 245,000 government employees. This diversification in the employment base has transformed the region into a research-intensive, business-savvy, white-collared city with an enviable entrepreneurial and innovative spirit. (OCRI 2009a) Ottawa is known to have one of the highest-educated workforces in Canada. Data indicates that 25% of the population aged 25 and up have at least a four-year degree (OCRI Apr. 2009). The city is ranked to have the most educated workforce in Canada and the second largest concentration of scientists and engineers in North America, surpassed only by Silicon Valley. The city has more engineers, scientists and PhDs per capita than any other city in the country; Statistics Canada indicating that one in nine employees is a scientist or engineer. Human capital is thus at the heart of Ottawa s economic development and the city boasts of a large pool of skilled educated and multi-lingual talent with established technical expertise. No other element of the local infrastructure is as integral to the ongoing growth and future success of Ottawa s economy as the education system. There are 305 elementary and secondary schools throughout the Ottawa region that offer educational programs. The Ottawa region also offers quality post-secondary education and has six universities and colleges, plus numerous technology institutes and professional schools create a highly integrated and flexible education and training delivery system. The University of Ottawa (which ranks 7th in research intensity among Canada s universities, the fourth largest co-operative education program in Canada) and

144 Carleton University are two of the biggest universities in the city. Ottawa s academic institutions educate and train about 230,000 students every year, of which approximately 85,000 get a college or university degree. Also, there are a number of specialized science and technology programs that are administered at local academic institutions Capital/financing The year 2000 showed an investment peak during the technology boom and since this year, more than $4.3 billion in venture capital has been invested in Ottawa-based companies. After this peak, however, there has been a downward trend in venture capital investments. In 2006, the average venture capital (VC) deal size peaked at $15.57 million, followed by an average deal size of $13.81 million in 2007 and further decreasing to $7.23 million in Figure 1 illustrates the venture capital investments in the Ottawa region over the period of Figure 1. Venture capital investment Ottawa region (OCRI 2009a: 31) As seen in Figure 2, venture capital investments in the Ottawa region have been very much clustered into industry sectors, particularly grouped into the following four areas: 1 Microelectronics and Hardware 2 Life Sciences 3 Software 4 Telecom, Photonics and Wireless 142

145 Figure 2. Venture capital investment by cluster, Ottawa region (OCRI 2009a: 31) In the total VC investment for the year 2008, the shares of three clusters saw the most dramatic decline in investment capital the telecom, photonics and wireless clusters declining 50.2%, the software cluster declining 13.2% and the life sciences cluster declining 76.6%. On the other hand, in 2008, the microelectronics and hardware cluster experienced an exponential growth rate of 173.2% in its share of VC investment. The current global economic crisis has not helped investment prospects, yet Ottawa saw some significant deals over the past year with five local companies securing more than $12 million each in financing. The VC investment figures for 2008 are shown in Table 1. Table 1. Venture capital investment by cluster, Ottawa region (2008) VC Invested ($ M) Telecom, Photonics, and Wireless $ Software $ Life Sciences $ 8.30 Microelectronics and Hardware $ Other $ 13.5 TOTAL $ It is important to see Ottawa in the broader context of Canada and the USA when it comes to venture capital. VC investment relative to GDP placed Canada seventh in the group of 20 comparator nations in 2005 (see Figure 3). Canadian VC firms are significantly smaller than their U.S. counterparts, raise smaller funds and make smaller investments (Council of Canadian Academies, 2009: 124). The one area where Canada could be considered a leader is in the relative number of firms receiving invest

146 ments: Canada is well ahead of the United States and second in the comparator group of OECD countries (OECD 2007). Figure 3. Venture capital investment intensity 2005 (OECD 2007) As noted in a recent Canadian newspaper article by David Crane (2009), Canada does a fairly good job when it comes to launching new companies. However, as a country, Canada falls short when it comes to growing these companies to global scale. Too often, small companies die for lack of funding, or promising companies with good technologies are sold to foreign corporations because they can t raise the money at home to embark on the next stage of growth. Some reasons for why this happens are outlined in a June 2009 report by the Council of Canadian Academies (2009) named Innovation and Business Strategy: Why Canada Falls Short. This report outlines in detail the nature of Canadian market conditions and the supply of funding and notes that the venture capital industry is strongly supported by the Canadian government, which has played an important role in shaping the venture capital industry to date by designing policies to improve the supply of funding. Until recently, the most significant policy initiative has been the creation of Labour Sponsored Investment Funds (LSIFs). As a contrasting approach, a number of provincial governments have recently moved in the direction of creating a fund of funds 292, which combines public and private investment but focuses on supporting private VC firms that will then grow, or not, based solely on their performance (Council of Canadian Academies, 2009: 127). 292 A fund of funds is a capital pool that invests primarily in other, professionally managed venture capital funds, rather than investing in new firms directly. One example is the Ontario Venture Capital Fund, which includes $90 million of public funding in a $205 million fund. The Ontario government has decided to phase out its LSIF tax advantage beginning in These funds are too new to have any performance track record. 144

147 The scarcity of venture capital funds is not unique to Canada but is a global challenge. As one interviewee commented, When talking about a lack of venture capital, Ottawa is not unique and the only thing to say as an explanation is that China exists. China just attracts so much of it. In Ottawa, universities and research centres complain of a lack of funds for early-stage and start-up companies, and that there is a gap between research, innovation and commercialization. Though there are some government-sponsored research commercialization grants available to researchers in Ottawa, these are not significant enough to support a spin-off company. Government regulations, lack of returns to support new fund creation and the relative young age of the venture capital industry, are some of the reasons for this scarcity of venture capital funds for start-ups. However, as will be noted in section 5, there is strong evidence of networking that successfully supports the creation of spin-off companies from larger companies such as Nortel and Wesley Clover affiliates Business marketplace, R&D In Ottawa, there are a series of both mature clusters as well as emerging clusters. These are: Mature Clusters: Photonics Enterprise Software / ebusiness Wireless / Mobile Applications Life Sciences (MedTech and Biomedical) Security/Defence Emerging Clusters: Cleantech Digital Media (Pervasive Media) Virtual Education (Global elearning) Communications Enabled Applications ICT has been the broad industry sector that has traditionally driven Ottawa s success, with technological synergies between telecommunications, microelectronics and photonics. With the natural evolution of technology, the skills of people and companies in these areas are shifting and companies in the region are now diversifying. The industry areas that are becoming more prominent are cleantech, digital media and gaming (pervasive media), virtual education (global elearning), and communications enabled applications (especially wireless). Table 2 below outlines statistics for the five key sectors in the Ottawa cluster today

148 Table 2. Top industry sectors in the Ottawa region (OCRI Nov. 2009) Photonics Sector 2009 TAM $710B, growth rate 14% Ottawa has 102 companies that employ 1904 people in the photonics sector. The sub-sectors are communications, consumer-goods, energy and environment, life science and healthcare, manufacturing and security and defence. Software Sector (Enterprise Software / ebusiness) Wireless Sector (Mobile Applications) Life Sciences Sector (Med Tech & Biomedical) Security/Defence Sector 2008 TAM $304B, growth rate 6.5% There are 598 companies in Ottawa that operate in the software sector. The sector employs 22,735 people. The sub-sectors of the software sector are enterprise, tools/embedded, consumer products, gaming/new media, manufacturing and security TAM $568B, growth rate 7% Ottawa has 138 companies in the wireless sector with 12,344 employees. The sub-sectors are network infrastructure, mobile applications, WiFi/ WiMax, GPS/ satellite, radio and bluetooth/ UWB. In the life science sector, Ottawa has 57 companies, 1709 employees and 100+ government, academic and research centres. Sub-sectors are medical devices, diagnostics, therapeutics/ pharmaceuticals, and biomedical infomatics Market Size (TAM) Defence$1.1 T, CAGR 8.4% Cyber-Security $6.0B, CAGR 6.2% Homeland Security $55B, CAGR 7.3% Ottawa has 363 companies and 23,434 employees in the security/ defence sector. Growth Sub-sectors are cyber security, electronic systems, counter IED and surveillance over IP. Ottawa is one of four Canadian cities that McKinsey & Co., partnered with the World Economic Forum, has dubbed an Innovation Hot Spring, a term referring to fastgrowing hubs on track to becoming world players. The other Canadian cities were Kitchener (in Ontario), London (also in Ontario) and Saskatoon (in Saskatchewan). With a critical mass of government, university and private sector R&D, a highly-educated workforce and substantial R&D tax incentives, Ottawa is widely acclaimed as a world-class centre for research. With 90% of Canada s industrial telecommunications research and development conducted here, Ottawa is one of the world s top five sites for R&D. More than 1,800 advanced technology companies employ more than 76,000 people. Ottawa is an established technology centre. The relative secure position in which Ottawa entered 2009, which by all accounts will be the year of financial challenges, puts the region in an excellent position to emerge from the global economic downturn poised for growth. Identifying and securing investment that will enable new emerging technologies and companies to become successful and bridging the gap between innovation and commercialization remain key components of the economic growth strategy for the Ottawa region. Co-operative and supportive partnerships between business, education, research and talent must be maintained and nurtured in order to attract and retain the critical talent that is required to manage and lead the region s diverse economic landscape. 146

149 The focus on an economy driven by knowledge-based industry293 continues to generate significant opportunities for the Ottawa economy. The local knowledge-based industry employs 79,132 people, and the knowledge-based support services cluster employs approximately % of this total industry, making it the largest employer within the industry. The largest proportion of this employment (80%) continues to be generated by 15.24% of the big companies ( 50 employees). Despite the slight loss of 3.4% in the overall knowledge-based industry employment, the number of companies in Ottawa within this industry continued to increase over the year with 31 new companies emerging on the scene The fact that over half of the companies in Ottawa have less than 10 employees highlights the fact that Ottawa has a strong entrepreneurial culture. The approximate division of people in different sized companies in Ottawa s knowledge-based industry is: Companies with 1-9 employees = % Companies with employees = % Companies with 50 or more employees = % Table 3 shows a list of the top 10 knowledge-based employers in the Ottawa region. However, this does not take into account the disbanding of Nortel after its bankruptcy in 2009, which saw its main divisions bought by foreign companies: Ericsson s purchase of its wireless division, Avaya s purchase of its Enterprise Division and Ciena s purchase of its Optical assets. IBM is now Ottawa s biggest technology employer with 2,800 employees (Hill 2009). Table 3. Top 10 knowledge-based employers in the Ottawa region (OCRI 2009a) Rank Company name Local Industry Employees 1 Nortel 4,170 Telecommunications 2 Bell Canada 3,000 Telecommunications 3 Alcatel-Lucent 2,700 Wireless 4 IBM Ottawa Software Lab 2,300 Software 5 Calian Technologies Ltd. 2,200 Knowledge-based Support Services 6 CGI 2,000 Knowledge-based Support Services 7 General Dynamics Canada 1,500 Defence & Security 8 IBM Canada Ltd. 1,200 Software 9 Convergys Customer CMG Canada 1,168 Knowledge-based Support Services Limited Partnership 10 NAV Canada 1,100 Defence & Security 293 An industry sector comprised of companies which are intensive in their inputs of technology and human capital

150 The area of photonics can be used as an example of the way in which a region s key specialization has developed over the years. In the late 1980s, photonics emerged as one of the hot disciplines in telecommunications with Ottawa as an early home to photonics R&D. Today, Ottawa has the most vibrant photonics cluster in Canada and is among the top five in the world for innovation. Ottawa s photonics cluster comprises nearly 100 companies, various levels of government and local university laboratories. As technology needs have evolved, the area of application of photonics has changed. Typically, photonics research was applied to defense and wired telecommunications applications but now, it is being applied to semiconductors and fluids analyses. Photonics has evolved into an enabling technology with applications in a wide range of disciplines, including telecommunications, energy and solid-state lighting (National Research Council Canada 2009). The Ottawa Photonics Cluster (OPC) is the voice of Ottawa s photonics community and is committed to helping its members attract investment, employees and business opportunities locally and internationally by providing opportunities for networking, guest speaker presentations, and trade missions. (Ottawa Photonics Cluster, 2009) In order to describe the ecosystem of the Ottawa cluster, two examples are typically given to illustrate the linkages between companies in the city. The first is the influence of larger companies that spawn smaller companies. For example, there have been almost 300 spin-off companies from Ottawa s largest telecommunications company Nortel. Most of these companies were not necessarily dependent on Nortel but were typically working in the same sector of its parent company. The second is the influence that charismatic leaders have on driving change within a city. In Ottawa, this is seen in the influence of Sir Terrence Terry Matthews. Mr. Matthews is seen by many as the most successful high tech entrepreneur in Ottawa, successfully growing the city s first telecom success, Mitel Corp. After immigrating to Canada in 1968, Matthews (who was awarded a knighthood in Britain in 2001) helped start more than 80 companies, including tech giants Mitel and Newbridge Networks Corp. He is chairman of Wesley Clover, an investor in and a manager of investments in technology, real estate and other industries. Matthews advocates using an affiliate model, meaning that a new venture would be connected with a larger, established firm, which brings instant credibility to a spin off company when calling on potential clients. These spinoffs produced from this model address gaps in the market that are typically identified by the larger company. What also results from this model is an efficient transfer of executive knowledge from the larger company to the smaller spin off Attractiveness of the region Like all major Canadian cities, Ottawa is densely populated, safe, has a strong middle class, and good public schools. Canada offers universal healthcare, an open immigration policy, and a strong social safety net. Ottawa combines small-city life with a cosmopolitan vibe. It constantly ranks as the most sustainable city in Canada, as 148

151 one of the most admired knowledge cities in the world and as one of the top cities in the world for personal safety and security. The residents of Ottawa enjoy unparalleled health, comfort and economic well-being in the city which ranks among the best places to live in the world. The region s rich heritage, diverse culture, strong technology industry base, proximity to federal government and exceptional tourism infrastructure makes Ottawa an ideal destination for business as well as travel. (OCRI 2009a) The Ottawa region takes pride in an excellent infrastructure, which makes it one of the best places in the world to live, learn and work. The region possesses a broad range of academic, research and innovation infrastructure to support its residents and business community. It also has a highly sophisticated transportation infrastructure needed to sustain the future growth of the region. Extensive road, railways and air networks connect the Ottawa region to the rest of the world. The communities within the region are connected by efficient public transit systems and road networks. Ottawa is a centre for arts, entertainment and culture. The City of Ottawa adopted its Broadband Plan in April This was a plan for Ottawa to be a world leader in the provision of affordable, high quality, equitable broadband access to all its citizens. Since its implementation, the broadband network has become an integral part of the Ottawa s infrastructure, remains cost effective, is scalable for future growth, and is compatible with existing and emerging provincial and national high-speed networks. Broadband connectivity is now an operational necessity for companies who rely on it for access to global markets and for operations such as voice and data communications, administration, supply chain management, sales, marketing, customer service and support. Ottawa continues to solidify its reputation as the most connected metropolitan area in Canada. Virtually 100 per cent of all Ottawa s metropolitan schools, universities, hospitals, libraries, research institutions and municipal facilities are now wired with high-speed internet access, with most accessing the internet via a fibre optic network. Ottawa s enhanced connectivity facilitates communications within the city, provides access to global markets and serves as a strategic economic development advantage Ottawa s continuing success in the broad development and deployment of ICT infrastructure is important to empower its citizens and businesses for the knowledge-based economy and is central to enhancing its image as an important technology centre. The city was ranked the most sustainable city in Canada in 2008 among the large cities and 2nd most sustainable in 2007 among all Canadian cities. This makes Ottawa the city that leaves the smallest environmental footprint possible and creates a healthy, thriving population. A study by Canadian Business ranked Ottawa as Canada s best place to live. In the ranking of Canada s smartest cities (Canadian Council of Learning) Ottawa tied for first place with Victoria out of the 4,700 communities across the country. Mercer Human Resources International recently placed Ottawa 18th in a survey of 200 cities worldwide for best quality of life (3rd in the Americas and among the top 10% globally). Another study by Mercer found that Ottawa is the

152 least expensive major city in which to live in North America. Ottawa hosts the 6th busiest airport in Canada by passenger traffic and the 9th busiest by aircraft movement. (OCRI 2009b). Also, in 2009, the Martin Prosperity Institute (2009) ranked Ottawa 1st or 2nd among other Canadian cities, rankings which spread across all different age ranges and life stages (see Table 4). Table 4. Most livable Canadian cities, by life stage Ottawa-Gatineau Ottawa-Gatineau Ottawa-Gatineau Ottawa-Gatineau Ottawa-Gatineau Ottawa s human capital and its large pool of skilled educated and multi-lingual talent with established technical expertise give the city a unique competitive advantage in attracting global talent; global businesses looking to set up shop with access to multi-lingual workforce as well as global opportunities for local businesses. This is evident with many non-local or global players, including RIM, IBM, Adobe and Alcatel, which staff significant R&D campuses across the city. Since well-funded research programs are known to attract top research talent, for Ottawa to remain the country s most progressive centre of excellence, more collaborative R&D funding options will be required to address the ongoing needs for R&D initiatives. (OCRI 2009a: 27) 2 Prerequisites of the innovation cluster 2.1 Basic elements of the innovation cluster The Ottawa region has survived the current recession fairly well, due in large part to stable government employment and hiring (since Ottawa is the nation s capital and is thus Canada s political centre), high household incomes and a recent rebound in consumer confidence. Particularly since 2003, which was the year the city implemented its blueprint for the future named Ottawa 20/20, Ottawa has put in place a series of concrete action plans based on cluster-based economic development that 150

153 has recognized sustainability issues with a consistent awareness of how to position themselves in order to be globally competitive. Ottawa has survived its government downsizing of 1995 as well as the ICT decline and downsizing of many of its technology companies in the early 2000s. In these periods, low-end manufacturing jobs moved to places like China but what has remained consistent in Ottawa are high value manufacturing and R&D centres of the very same technology companies that downsized their operations in Ottawa. Ottawa s close proximity to the United States border and easy access to two other metropolitan regions of Canada (Toronto and Montreal) gives it a unique advantage as a growing business centre in Canada (OCRI 2009a). The new economy in the region is driven by knowledge and innovation whose features are: Creativity-based, not manufacturing Companies are smaller (on average) Global connectivity means global competition Collaboration and competition is key to success Ottawa has the highest percentage of creative class workers in all of Canada, and one of the highest percentages in the world. Fully 43% of Ottawa s workforce is employed in creative occupations, more than New York, London or San Francisco. Ottawa is a classic mean metro more than half of its adult population (51%) has a college degree (OCRI, Nov. 2009). With 90% of Canada s industrial telecommunications research and development conducted there, Ottawa is one of the world s top sites for R&D. The R&D infrastructure combines three major research engines: private, university, & government (OCRI, Global Marketing 2009). According to the KPMG s 2006 Competitive Alternatives Study (a guide to international business costs), Canada leads the G7 countries for low business costs, with a 5.5% advantage over the United States (OCRI, Global Marketing, 2009). Since spring 2009, Ottawa has seen five new companies established each week, a growth that can be attributed to the combined efforts of local organizations that are committed to nurturing the city s startup companies (Haw 2009). The distinguishing feature of the Ottawa case is the strength of its local institutions of collaboration and the degree to which they are integrated with the formal structures of regional municipal government. The linchpin of these institutions is OCRI, the Ottawa Centre for Research and Innovation, a not-for-profit organization founded in 1983 as a collaborative effort among partners from industry, the regional municipality, local post-secondary institutions and federal laboratories. OCRI currently has 625 members and a budget of approximately $8 million, with 20% funded by the City of Ottawa, and the remainder coming from a variety of sources including: municipal, federal and provincial government; membership fees; professional development programs; and private sector contributions. OCRI delivers a wide range of economic development services to the local economy and is involved in a dense network of partnerships with many of the locally-based federal and provincial research and technology-based organizations, including national research laboratories and

154 provincially funded research networks, aimed at strengthening the region s innovation capabilities. Virtually all accounts of the rise and growth of the Ottawa high tech sector agree on the fundamental role that OCRI has played in the process since its inception. OCRI is involved across Ottawa in high-demand, peer-contributed programs dedicated to developing the talent and skill sets necessary to establish and grow successful business. Some examples of such programs are: Entrepreneur s Edge Professional development programs for entrepreneurs and innovators. Now in its 4th year, this is an information-packed entrepreneurship program offered by the OCRI Entrepreneurship Centre, in partnership with the Ontario Government, links people with seasoned entrepreneurs and subject matter experts willing to share lessons learned from first-hand experience to teach the path from new ideas to profitable, growing businesses. TalentBridge a unique program delivered by OCRI to give Ontario s young talent an opportunity to work closely with Ottawa based SMEs in the areas of business strategy, marketing, sales and/or business communication. Lead to Win a local, volunteer-based initiative to groom and incubate entrepreneurs, sponsored by the City of Ottawa and Carleton University s Talent First Network, headed by Carleton s Dr. Tony Bailetti EXPloriem - a registered Canadian not-for-profit professional entrepreneurs and intrapreneurs organization. The organization appeals not only to entrepreneurs and would-be entrepreneurs but also intrapreneurs and high achievers interested in participating in helping to shape the technological, economic and sociological future. Their goal is to mentor, teach and perform research to assist in the furtherance of entrepreneurship around the globe. Exploriem.org mentors young entrepreneurs. The Ottawa Network (TON) formed in 2001 as a grass roots, communitybased, volunteer organization, TON stimulates new opportunities in Ottawa s hi-tech community and is funded by sponsors typically from the service industry. They achieve their mission by helping individuals to meet, interact, learn and share ideas; connecting inventors (new entrepreneurs and wannabes) with mentors (veteran entrepreneurs and practitioners); and stimulating hi-tech management team formation. TiE Ottawa is part of the TiE global network of entrepreneurs, and is a platform for Networking (facilitating relationships for the members locally with other entrepreneurs and globally with other TiE chapters); Mentorship (TiE charter members provide guidance to the budding entrepreneurs); and Global Connectivity (TiE helps its members build relationships with entrepreneurs in other markets through network of TiE chapters world wide to encourage and support entrepreneurship) 152

155 2.2 Key pull factors of the innovation cluster Ottawa s firmly established entrepreneurial spirit continues to evolve and plays an important role in the economic development of the city. As OCRI suggests (2009a), employers and government will need to introduce initiatives to attract and retain the talent required to have sustainable growth over the next few years. This investment in human capital would help them address both new economic opportunities as well as develop a unique international competitive advantage. In the current economic climate, everyone can expect some belt tightening. However, this crisis can be an opportunity for the region to showcase its unique characteristics and strengths. If Ottawa becomes more proactive in the global market, it can be a critical player in attracting global corporations that are looking for relatively low costs and a diverse talent pool. These projects are expected to stimulate job creation and regional economic recovery. Further, these infrastructure initiatives are important to enhance the region s attractiveness to talent and international businesses. Research and innovation lies at the heart of the region s economy and with its state-of-the-art infrastructure, will continue to play an active role in strengthening Ottawa s position as a major technology hub and economic centre. Features that make Ottawa attractive are: Ottawa has a long history in innovation in knowledge-based industries (KBI) and has transitioned to new opportunities; Reduced demand for telecom infrastructure; Diversity across wide range of sectors ; Depth of talent pool is excellent; Strong entrepreneurial culture. (OCRI, Nov. 2009) Figure 4 illustrates the results of a study done by McKinsey & Co. The yellow circle represents Ottawa, which has been placed in the hot springs area of the graph. Ottawa is the only Canadian city, that McKinsey & Co. has dubbed an Innovation Hot Spring, which is a small and fast-growing hub that relies on a small number of companies to establish itself as a relevant world player in a narrow sector, such as Ottawa did with its Information Communications Technology (ICT) sector in the 90s. Ottawa scored a momentum of 15%, which represents the average growth of patents in cluster from 1997 to 2006, a diversity score of 0.3 (a metric based on number of separate companies and patent sectors in cluster in 2006) and has a cluster size of 830 (which represents the number of patents granted in 2006). McKinsey & Co. data now suggests that Ottawa is on its way to becoming a Dynamic Ocean on the world innovation map. (Intelligent Community Forum 2007) While focus is critical for emerging innovation hubs, as they mature, they broaden their portfolios of businesses and sectors. This diversification is vital to the long-term survival of an innovation centre, allowing it to overcome unavoidable downturns that affect specific sectors and providing the impetus for continuous reinvention. New investors typically emerge in adjacent industries, or as hubs attract non-local players that want to capitalize on local infrastructure and available talent. (OCRI, Apr. 2009)

156 Figure 4. Ottawa mapped with other innovation clusters O (Source: Juan Alcacer, Harvard Business School and New York University; McKinsey analysis) Ottawa has seen a lot of non-local and global firms come into the city that are looking to take over or merge with well established growing firms. For many Canadian companies, the temptation is just too strong and particularly over the past couple of years, there have been many acquisitions of Canadian companies, some of which resulted in the companies headquarters being moved south of the border. The results of these acquisitions paint a very revealing picture of Ottawa s strength of its talent base and attractiveness of the cluster, particularly when a foreign company decides to stay in Ottawa after an acquisition. For example, in 2007, IBM of New York bought Cognos, a developer of business intelligence software, for $4.5 billion U.S., which helped fill a gap in IBM s much wider collection of software and services. They have since grown the employment numbers in the area and have a long term strategy for the region with a R&D centre in the city. In 2000, Alcatel of France paid $10.6 billion Cdn for Newbridge Networks, which allowed Alcatel to gain access to the Kanata firm s data networking technology, also a leader in its class. A more recent example is the aftermath of Nortel declaring bankruptcy and the sale of its divisions to foreign companies. The competition for these assets showed that there is still considerable interest and value in the Ottawa-based company and its talent base. It remains to be seen whether the three main acquiring companies will acquire the human capital of Nortel but initial signs look promising. The three purchasing companies are described below and their interests in Nortel. 154

157 Ericsson AB, the world s largest maker of wireless phone networks, bought the wireless equipment unit of insolvent Nortel Networks Corp. Ericsson already has an R&D unit in Ottawa and over the past decade, the company has invested more than $2 billion in Canada. The business should boost Ericsson s market share both in North America and globally and will greatly expand Ericsson s foothold in North America. Avaya made a successful bid to buy Nortel s Enterprise Division making it the largest enterprise communication system provider in the world. This will expand Avaya s global coverage, enlarge their portfolio of systems and services, and increase their expertise and specialization. For Avaya, this is a strategic opportunity to acquire talent and complementary assets and position the combined businesses for growth and success. Ciena Corporation, the network specialist, has entered into agreements with Nortel to purchase substantially all of the optical networking and carrier Ethernet assets. The transaction would strengthen Ciena s global presence and bring together complementary technologies in switching and make it North America s largest fiber-optic networking gear provider. 3 Supporting functions The organization of the cluster The local and federal governments are committed to attracting the best talent and top-notch corporations to the region. Ottawa offers an intellectual and collaborative community of business people, researchers, scholars, bureaucrats and politicians; a strong infrastructure of support for applied research; as well as an inclusive and collegial culture that values both individual expertise and collaborative work. The Ottawa region has a vital research and innovation infrastructure with 44 federal laboratories and research organizations. Other organizations supporting technology clusters include the Ottawa Centre for Research and Innovation (OCRI) and the National Research Council (NRC). OCRI has over 700 member companies and brings more than 120,000 people, ideas and resources together. OCRI s partners include the Ontario Centers of Excellence, the Ottawa-Carlton Manufacturers Network, the Ottawa Photonics Cluster, and the NRC s Regional Innovation Centre. NRC has developed 11 technology cluster cities across Canada and one is located in Ottawa. Here it specializes in the development of photonics (technologies developed for applications in sensing, energy generation and medical diagnostics). Clusters with formal organizations include Ottawa Photonics Cluster, Ottawa Wireless Cluster, Ottawa Software Cluster and Ottawa Security Cluster. Figure 5 provides one illustration of the innovation centres in Ottawa. Some of the key groups are described below

158 Figure 5. Ottawa innovation centres (OCRI, Nov. 2009) Ottawa Centre for Research and Innovation (OCRI): OCRI is Ottawa s leading member-based economic development corporation for fostering the advancement of the region s globally competitive knowledge-based institutions and industries. OCRI delivers its economic development services through a partnership with the City of Ottawa. OCRI s mission is to lead Ottawa in economic development by connecting business, research, education, government and talent to advance the competitiveness of our knowledge-based industries and institutions. Ontario Centres of Excellence (OCE): Home.aspx The OCE is the pre-eminent research-to-commercialization vehicle in Ontario. Created in response to Ontario s most critical competitive challenges, OCE facilitates economic growth through support for industrially relevant R&D, the opening of new market opportunities and the commercialization of leading edge discovery. There are three types of programs, the Research program (taps into the remarkable potential for Ontario colleges, universities and hospitals to act as generators of innovation), the Commercialization program (addresses the innovation gap between research results, marketable products and services) and the Talent program (generates the next-generation innovators and entrepreneurs). National Research Council Canada (NRC): index.html The NRC is the Government of Canada s premier organization for research and development and plays a major role in stimulating community-based innovation. The international scientific research community has always cooperated across borders. 156

159 Most of this cooperation occurs informally, researcher-to-researcher. Given the benefits generated by these informal international partnerships, NRC has actively pursued international research partnerships and alliances on behalf of Canada. These efforts have produced significant results for all sectors of the Canadian economy. NRC has created valuable international linkages and networks that help transfer S&T information back to Canadian firms, universities and public sector partners, and also generate new business opportunities for Canadian SMEs. The Ottawa Technology Transfer Network: The OTTN builds on an informal collaboration among several academic technology transfer offices in Ottawa to enhance the economic impact of research commercialization through the sharing of best practices; enhanced market knowledge and proactive industrial interaction. OTTN will establish shared invention review and technology marketing activities, through a single point of access to OTTN members through a common web portal. The OTTN portal will promote enhanced access by industry to researcher expertise, facilitate invention disclosure and increase the quality of the deal flow and technology commercialization. Ottawa Hospital Research Institute (OHRI): The Ottawa Hospital Research Institute is the research arm of The Ottawa Hospital and an affiliated institute of the University of Ottawa. Innovation in health care involves development and testing of new therapeutic approaches, and innovation in the delivery of health care. Research encompasses basic, translational, clinical, population and health services research and education includes training of undergraduate and graduate students, post-doctoral research fellows and clinical research fellows. The University of Ottawa Heart Institute (UOHI): ca/uohi/welcome.do UOHI is Canada s largest and foremost cardiovascular health centre. Since its opening in 1976 UOHI has become an international centre of excellence for the diagnosis, treatment, rehabilitation, and prevention of heart disease. All of the Heart Institute s activities are integrated into a major university hospital, encouraging close interaction between scientists, clinicians, and other health care professionals. The developments of academic and clinical excellence in research, and a tradition of scientific and clinical innovation, are the hallmarks of the research enterprise at UOHI. Communications Research Centre (CRC): home/home For over 40 years, the Communications Research Centre, located in Ottawa, has conducted R&D in wireless communication systems, satellite communication, broadcast technologies and broadband network technologies. Through its research, CRC is helping to address emerging challenges in ICT. It is a source of advice and support for the Canadian federal government in the development of policies, regulations and standards; and of ICT applications in areas such as national defense, public safety, and space-based communications

160 The IBM Ottawa Software Lab: The IBM Ottawa Software Lab is an advanced research and development centre. The combination of experienced professionals, academic researchers, and young graduates creates an exciting environment where different viewpoints come together to create products. The Software Lab develops leading products for worldwide distribution in the areas of application development tooling, platforms and runtimes, information management technology, and electronic commerce applications. Their products are often created across several sites, providing developers with the opportunity to work on teams that span cultures and geographies. Wesley Clover: Wesley Clover is a prominent investor and successful manager of investments in technology, real estate & leisure industries. Bell Canada and Wesley Clover opened an innovation centre in 2005; the innovation centre is a collaborative venture between the two companies. Jamison (2009) describes the company as one that builds businesses by acting as an incubator and accelerator so that good business ideas are brought to market in short fashion They have 17 universities around the world that they use to draw talent from, and these universities help to find groups of students who are bright and fit a profile of working well together, and then they recruit them as a group. They bring those groups in, present them with a problem, have them go off and better define the problem or even see if they agree that it is a problem worth solving, and put a plan together as to whether they can bring it to market. If it s a go, they are hired into the new start up The Wesley Clover teams work close to one another, allowing them to cross pollinate ideas, and create, to borrow a term, technology mash-ups if they see the need. a. Intermediary or shared development organizations and their roles Other organizations that play a role in supporting the innovation of the cluster are the two areas described below. Kanata Research Park: The largest commercial business park in the Ottawa region is the Kanata Research Park, established in A business campus atmosphere provides the stimulation and cross-fertilization necessary for knowledge-based businesses to grow and thrive. Companies such as JDS Uniphase Inc, Pfizer, Computer Science Canada Inc, Great West Life Assurance Company, Deloitte Touche, Farm Credit Canada, Nokia Products Ltd and Tyco International Ltd. are located in Kanata Research Park. The Code Factory: TheCodeFactory is a collaborative work space for the Start-up community in Ottawa. TheCodeFactory is a business incubator and start-up co-working space. Their purpose is to facilitate the formation, growth and incubation of early stage technology businesses into successful team based companies. Entrepreneurs are also supported through fiscal and policy advocacy. Its vision is to accelerate product and service concepts into teams and successful businesses that create wealth and value for the local economy. 158

161 4 Development actions, opportunities and renewal 4.1 Cluster s path of development Ottawa has long been a leading high technology clusters in Ontario, Canada s largest province and the centre of its greatest concentration of economic activity. Ontario enjoyed a privileged economic position during the post-war period, but has experienced increasing economic volatility since the recession of the early 1980s. This restructuring was accentuated in the 1990s by Ontario s deeper integration into the North American economy through the North American Free Trade Agreement (NAFTA). Faced with major declines in the number of firms in mature, labour-intensive industries, the province came under considerable pressure to reposition its economy and to promote more knowledge-intensive activities in industries such as information and communication technologies. This strategy faced new challenges in the early 2000s in the wake of the telecom bust. (Wolfe, forthcoming) Ottawa benefited from the transition to a more knowledge-intensive economy as the relative size and international reach of its technology clusters expanded from the early 1980s onwards. The city was blessed with a strongly endowed research infrastructure, national and private research laboratories. However, Ottawa has been impacted by the economic aftershocks of the technology bubble in and the global financial crisis of Its ability to weather the economic storms of the current decade has benefited from a combination of strong entrepreneurial business leadership and building civic capital through effective governance mechanisms. The affects from the current crisis was seen in the collapse of Nortel in Ottawa. The origin of the high tech cluster in Ottawa provides the classic illustration of a path dependent sequence of development (Wolfe, forthcoming) and also illustrates that highly individualized, and often essentially random, factors can influence the development of a local cluster or region. The decision by Northern Electric (now Nortel) to establish a research facility in Ottawa in the late 1950s was made after a judicial decision in the US cut off its ready access to patents from the Western Electric Co, which was its traditional source of technology. It purchased a tract of land on the outskirts of Ottawa as the home of Bell Northern Research, because of the location of the National Research Council laboratories and the Department of Defense s Communications Research Centre in the nation s capital, resulting in thousands of industrial engineers, researchers, and managers moving into the region. Many of the leading entrepreneurs in the Ottawa telecommunications and photonics clusters began their careers as researchers for BNR. Both technical and entrepreneurial talent left Nortel over the years to form new firms in the region. One of the key events in the region s early history was the bankruptcy of the semiconductor firm, Microsystems International Ltd. in 1975, which released a significant number of skilled workers into the regional economy, many of whom went on to found new firms. More than twenty local start-ups emerged from the collapse of MIL, including some of the region s leading firms, such as Mitel, Mosaid, and Calian

162 Since the 1980s, Ottawa has been characterized by a high degree of civic capital. The distinguishing feature of the Ottawa case is the strength of its local institutions of collaboration and the degree to which they are integrated with the formal structures of regional municipal government. The linchpin of these institutions is, the Ottawa Centre for Research and Innovation (OCRI). Ottawa launched an innovative strategic management exercise in the late 1990s in partnership with the Province of Ontario s Office of Urban Economic Development. OCRI was closely involved with the resulting Economic Generators Initiative, led a group of public and private leaders committed to advancing the local economy. The mandate of the initiative was to provide leadership and advice at a strategic level, on action required to improve and grow Ottawa s economy. Membership included the chairs of the region s business and economic development agencies, and representatives of its municipal council, the higher education sector, and the business community at large. The leadership undertook a detailed study of the region s economic generators and used the study to prepare a strategic plan for the development of the key engines driving the local economy. Three hundred individuals participated in the work of the various groups that formed the visioning exercise and formulated thirty three specific goals to promote seven key clusters identified as growth generators for the regional economy. The exercise produced a set of flagship initiatives designed to work across the individual clusters to benefit the regional economy as a whole. Unfortunately, the report was released just as the high tech sector entered the post-2000 downturn. Despite the recession, OCRI and the municipal council, forged ahead with some of the proposed initiatives. Among those that came to fruition were measures to strengthen the region s biotechnology and photonics clusters with the formation of the Ottawa Biotechnology Incubation Centre (OBIC) and the Photonics Fabrication Centre, constructed through a partnership between the National Research Council and Carleton University. The telecom bust of undermined much of the momentum generated through the strategic planning exercise. An update of the first report (Innovation Ottawa) was released in January 2003, setting out a strategy for strengthening the links between the region s research infrastructure especially its post-secondary education sector and national laboratories and the local sources of enterprise within existing and emerging clusters, but did not have the same positive impact as the first one. The twin crises of the past decade have revealed Ottawa s overdependence on telecom-based technologies as a major weakness in its industrial structure. In response to the restructuring of the leading telecom and photonics firms in the region, attention shifted to the need for a series of training and labour adjustment measures to relocate high tech workers who had lost their jobs with the region s leading telecom and photonics firms. Initiatives included: O Vitesse, a joint undertaking of the National Research Council s Regional Innovation Centre and the region s two universities to provide skill upgrading for under-employed or unemployed, often foreign, 160

163 professionals; the Ottawa Talent Initiative, organized by unemployed high tech workers with federal and provincial government representatives and community organizations, as well as a more recent one to build linkages between employers, immigrants agencies and other stakeholders and expand employment opportunities for skilled immigrants in Ottawa; and TalentWorks, launched under the auspices of TOP and managed by OCRI, as a community-based initiative to build Ottawa s talent pool by providing integrated support to targeted sectors. While the extent and diversity of these post-2002 initiatives reflects a certain degree of civic capital, the lack of integration between the economic and labour market initiatives, as well as the failure to follow through on the 2003 report reveals an inability to deliver on the original intent of the strategic management exercises due to a fragmentation of the respective networks and lack of clear civic champions. OCRI continues to be a cornerstone of the regional economy and has sustained the intense level of collaborative activities that have been its hallmark. However, current employment in the high tech sector languishes (around 80,000) well below its peak in 2000 and labour shedding by leading ICT firms has resulted in a more significant decline in earnings for high tech workers than any other ICT-intensive region in the country. It has led to the formation of a large number of small startups over the past decade, but it is too early to tell whether any will enjoy the rapid rate of growth experienced by an earlier generation of firms. The collapse of Nortel in 2009 and the ensuing sale of all its key divisions signal the loss of the lead anchor firm in the regional economy. Overall, the Ottawa case provides a striking illustration of the difficulties encountered by a region in overcoming the legacy of an excessive reliance on a relatively small number of industrial sectors, despite the strong support of its civic governance institutions. It confirms that the degree of resilience exhibited by a regional economy is a product of both the path dependent nature of its industrial development, as well as the capacity to forge regionally-based institutions of civic governance. In Ottawa, the federal government contributed initially to the growth of the ICT cluster by investing substantially in public R&D facilities. Public research infrastructure contributes to cluster development in two additional respects first, as a key source of new ideas for domestic companies, both in terms of spin-offs and knowledge transfer; and second, as a factor contributing to the reputation of the key clusters, thus helping to attract large foreign firms to invest in the province. Strong universities and research institutes act as attractors of inward investments by leading anchor firms interested in tapping into the knowledge base of the local community, or its local buzz, and as providers of the talent pool that firms in the cluster draw upon, rather than as direct initiators of cluster development. In this respect, universities also act as part of the network linking actors in the local cluster to the global pipelines that are essential to the knowledge flows in the cluster. Successful research universities also attract leading scientists, further reinforcing their linkages to external knowledge flows through the extensive network of contacts they

164 bring to their new location. The case of Cisco in the Ottawa cluster is widely cited as the most significant inward investment to the regional clusters, but Alcatel in Ottawa is also important. 4.2 Shared visions among the innovation cluster As already noted, there is a natural evolution away from wired technologies to wireless applications, which Ottawa companies have already shifted into. Also, when the low end manufacturing jobs moved to China in particular, what was left in Ottawa was the R&D centres and advanced manufacturing. Finally, there is a shift away from the guts of networks to communication enabled applications as well as gaming and digital era advertising. Due to the fact that these shifts are towards value added areas of technology, they become areas and assets that are easier to compete with on a global scale. In Ottawa, there are three separate but interrelated initiatives that are actively working to develop the city in a new direction. The first is an Economic Strategy being done by the city of Ottawa. This is a city growth plan for economic development but has not been finished yet. The intent is to increase the innovation and competitiveness of Ottawa s businesses, institutions and workforce; to attract and retain high-value jobs and companies; to reinforce quality of life and environment; and to ensure long-term prosperity. (City of Ottawa 2003) The second ongoing development is a strategy being developed by the community, which is headed by OCRI, called the Innovation Strategy, whose goal was to look at how Ottawa can survive in an innovation society. According to OCRI, the vision of Ottawa s innovation strategy is to be one of the top 10 regions globally where creators, innovators and entrepreneurs generate economic and social prosperity. The city s plans to accomplish their strategy by the following actions: motivate through communications and promotion, create through collaboration and environments, nurture through mentoring and education and expand through financing, networking and collaboration. Ottawa s future plans will rely on the support of all economic partners: the private sector, public institutions such as research centres, universities, colleges and hospitals, the voluntary sector and every level of government working together. Essential to Ottawa s competitive strategy is increasing its visibility as a unique and desirable location for business, investment and talent. Ottawa, its economic agencies and its individual businesses must cast their net wider to include contacts with clusters and cluster organizations in other cities across North America and Europe. The third is a Technology Roundtable initiative that includes three levels of government: the federal, provincial and regional levels. Also contributing to the dialogue are OCRI, industry heads, research institutes, colleges, and universities. The initiative began in September 2009, participants surveyed for feedback in October and their second meeting is schedule on January 14th, This initiative first worked to highlight the existing strengths and priorities that the city of Ottawa has, a summary of which is included in Appendix

165 What resulted from the survey of various groups were the following priorities for action, organized into five key themes. Emerging Sectors & Innovation: Merit in taking some big bets and concentrate resources in key sectors Marketing of Region s Capabilities: Celebrate Ottawa successes both locally and globally Increase awareness of local capabilities in national labs, companies and institutions Alignment between local leaders and stakeholders on strengths and differentiators of the region Talent Development: Universities and colleges to encourage students to take risk and become entrepreneurs with innovation focus Start educational process for sciences and math as early as daycare to encourage more participation and overcome the myth that science is for guys Develop strategy for foreign students attraction, retention after graduation and leveraging those returning to their homeland Develop immigration strategy to address skills shortages and talent gaps increased innovation and globalization response Foster collaboration between industry and post-secondary students Funding for Companies: Find ways to fund / grow small businesses to medium size Simplification and consistency of federal and provincial funding programs for both domestic and foreign investors Restructure SR&ED tax credits to address needs of mid-stage and small public companies Encourage Canadians to make risk capital investments Offer small business set-asides like the US/state procurement practices for local companies Consider provincial programs like IRAP and give IRAP and other programs more fuel Collaboration / Partnerships: Consultation between industry and government to ensure programs meet needs of technology community 4.3 Drivers of growth and development As seen in Ottawa when Nortel and JDS downsized their companies in the early 2000s, what results when a large company lays off employees is that many new companies start to grow because former employees decide to either start a spinoff company, an affiliated company that meets a gap in the market, or are employed by a completely different company looking to use their skills in novel areas

166 Also, due to the relative absence of venture-backed, early-stage companies hatched in Ottawa during 2009, there has been a diversification amongst the Ottawa tech scene from traditional telecom and other technology infrastructure markets, into more lithe, media-style software and social media companies not requiring heavy injections of initial capital. A positive aspect that Ottawa has is that its talent base has typically always stayed the same as people are not as mobile as in the US, for instance. The good quality of life keeps people in the city and new companies are taking advantage of the high level of human capital is the city. In addition, the US is looking more favorably to Canada in general because of its relatively stable financial and economic situation in the current global downturn. Hill (2009) has given examples of technology companies that have potential to grow from the Ottawa cluster. He points to one example of a rising giant from Asia, Huawei, that might yet emerge as a significant Ottawa technology player, since it already has approximately 50 employees in the city and it came close to bidding for some of Nortel s wireless assets, a sign of promise for the future. These factors are all seen as drivers of growth in the area as well as signs of optimism. 4.4 Actions for development OCRI is one of the organizations that have been urging local, provincial and federal governments to step in and help researchers and companies during the early financing and start-up stages, to help bridge the gap between research, innovation and commercialization. For example, OCRI manages the Ottawa Venture and Technology Summit (OVTS), which is Canada s only city-based venture capital fair that puts pre-evaluated early-stage companies in front of qualified investors. OCRI also aims to ensure that public policy is put in place to spur private sector investment into the innovation space with initiatives such as establishing new pools of risk capital, stimulating angel investment and venture capital funds to seed innovation at the early stage of company development, and encouraging the federal and provincial governments to create and stimulate risk capital programs that demonstrate their support for these strategic initiatives. (OCRI 2009a: 31) 4.5 Upgrading requirements of the cluster The Ottawa area needs to continue diversifying their industries, which it is in the process of doing. The city is trying to attract non-ict companies to take advantage of the available highly skilled human capital that is available in the city that can be applied to the next wave of jobs. There is a sense that the driving force should come from entrepreneurs that capitalize on the next new technology. This is seen as a way to kick start the activity in the region again, despite the fact that there are many active agents already in place, such as OCRI and the national research labs. 164

167 5 Strategic networking The strength of Ottawa is that is has always had strong peer-to-peer mentoring programs and the city has supported strategic planning meetings that have been well used by local company leaders, universities, R&D centres and other actors. Furthermore, industries have driven collaboration with universities, particularly within pre-commercial research. Some networking types are described below in more detail. Horizontal networks A horizontal network can be illustrated by looking at an example of a network between a university, a company and or a research center. Launched in June 2005, the Ontario Research Commercialization Program (ORCP) is a part of the Ontario government s comprehensive strategy to help business innovators take their products to market. ORCP helps Ontario s world-class researchers and entrepreneurs combine their skills, expertise and resources to help commercialize their innovations, creating high-value jobs and a better quality of life for Ontarians. A total of $31.4 million has been committed to public research institutions and not-for-profit organizations through this program to help them identify promising research and shape the ideas into innovative products or services. This includes funding for medical discoveries and devices, and environmental and energy-related technologies. ORCP is providing support for four important commercialization goals: 1 Linking research institutions to companies ORCP facilitates technology transfer the movement of technology or scientific discovery from public universities and research institutions to the private sector, where business knowledge and skills can help develop the technology into a marketable product or service. ORCP supports 55 Ontario public research and not-for-profit organizations in their collaboration with numerous technology-based companies to identify promising technologies, develop them, and move them more rapidly to market. This initiative is the first of its kind in Canada, with the goal of making Ontario a global leader in technology transfer. 2 Linking companies to researchers ORCP supports working partnerships between companies and Ontario researchers to help speed the development process and give each partner a competitive advantage. These collaborations allow small and medium-sized

168 businesses quicker access to intellectual property, Ontario s top researchers, and the latest sophisticated equipment and research tools within institutions. For example, the Ontario Centre for Environmental Technology Advancement (OCETA) will organize Discovery Workshops with funding from ORCP to bring together industry, academia and government researchers in the field of environmental technologies. The parties will develop strategies to bring products and services that address Canadian environmental priorities to market. ORCP support to OCETA will also help Ontario companies access markets, and expand its business support services for companies with environmental technologies. 3 Building regional and province-wide networks ORCP is linking researchers, investors and entrepreneurs locally, regionally and provincially. Small and medium-sized companies have the chance to work with research institutions in their region to identify the commercial value of great ideas and help get promising technologies to market. These regional networks will be linked together to form an Ontario-wide network of information and expertise accessible from any part of the province. 4 Developing Ontario s next generation of innovative thinkers ORCP includes an internship program that will give the next generation of Ontario thinkers the practical business skills they need to help shape future discoveries into products and services. Examples of ORCP projects in the Ottawa region The Regional Innovation Development Program will forge alliances and allow the sharing of knowledge and technology transfer expertise across Ontario s regional technology centres in Ottawa, Toronto, and Waterloo. Led by OCRI, this initiative will build collaborations between and among participants in the ICT industry, life sciences industry, and research institutions. The Ontario Centres of Excellence, in partnership with Vitesse Re-Skilling, will develop the Ontario Internship Program. This program will place students and new graduates in Ontario technology companies over the next three years. Students will have the opportunity to develop commercialization skills, ideas and knowledge in an industry setting and participating companies gain an infusion of new talent and the opportunity to develop the next generation of Ontario s technology leaders. (Ministry of Research and Innovation, 2009) A new laboratory is based in Ottawa and will be home to Canada s fastest X-ray laser flash. Research at this Joint Laboratory for Attosecond Science (JAS- Lab) may lead to scientific breakthroughs in health care, diagnostic medicine, 166

169 quantum computing, nanotechnology, environmental science and energy. Canada s government is investing in science and technology to create jobs, strengthen the economy and improve Canadians quality of life. This new laboratory will make Canada an international leader in light research and will help attract and train the world s best scientists in this field. JASLab is a strategic collaboration between the NRC and the University of Ottawa, positioning the National Capital Region as the attosecond science capital of the world. Innovative research facilities such as JASLab increase the competitiveness of the National Capital Region. These types of initiatives create dynamic locations where companies, government, and universities can network, invest and bring innovative technologies to market. This exemplary collaboration between NRC and the University of Ottawa proves how valuable the geographic proximity of national research centres, such as NRC, are for professors, researchers and students, JASLab is an important strategic addition to Ottawa s suite of photonics tools. It will provide more opportunities for researchers from NRC and the University of Ottawa to work in a scientific field being pioneered in Canada with tremendous strategic potential. The University of Ottawa s commitment to research excellence and interdisciplinary approach to knowledge creation attract the best academic talent from across Canada and around the world. The collaborative relationship between NRC and the University of Ottawa is a prime example of an innovative partnership that leverages Canada s public research base to maximize our competitive advantage. (National Research Council Canada, Nov. 2009) Ottawa Health Research Institute s (OHRI) partners are the University of Ottawa and The Ottawa Hospital and the institute also gets generous support from the community, through The Ottawa Hospital foundation. A key determinant of OHRI s success will be creating an environment that encourages the translation of knowledge into better therapy and health care delivery. T his will involve strengthening collaborations between basic laboratory researchers, clinicians and health services researchers so that fundamental discoveries can be effectively harnessed to improve patient care. OHRI has invention disclosures, 5-10 patents and 5-10 licensing agreements per year. Biotech spin-off companies include Coley Pharmaceutical and Jennerex Biotherapeutics. (Ottawa Health Research Institute, 2009) 5.1 National and international connections Due to the fact that many global companies have R&D units in the city, Ottawa has many links to international networks. Furthermore, nationally and internationally important research centres such as the National Research Council and industry specific councils such as the Photonics Cluster draw collaborations with other equivalent centres internationally

170 5.2 Networking type The type of networking that exists in the cluster is one that is very much industry driven and entrepreneur led that happen at the community level. There are many community and networking activities generating support for entrepreneurs and fostering more start-up activity. Ottawa has a significant number of activities focusing on company creation, where innovation is turned into value creation. As stated earlier, more than five new companies are being formed each week. Below are some figures from 2009 that show the results/portfolios of incubators and accelerators in Ottawa. Lead to Win Ecosystem 49 companies OCRI Portfolio 66 companies NRC Incubators 23 companies Wesley Clover 16 companies Code Factory 4 companies Exploriem 5 companies OTTN 5 companies Other Communities Entrepreneurs Edge TON OCRI Code Factory TiE 117 attendees 1700 members 671 members 110 members >150 members 5.3 Ability to attract international players Ottawa as an innovation cluster has succeeded in attracting international players to the region. As already mentioned, many global companies have maintained R&D units in Ottawa given the highly skilled labour market. 6 Policy actions 6.1 Role of policy actions Section 4.1 provides some history of policy actions in Ottawa s cluster formation, particularly around the turn of the century. The city of Ottawa, along with the NRC and OCRI, has worked extensively on cluster development as an economic driving force. These groups have held strategic planning meetings in the form of the Ottawa Partnership, which have succeeded in identifying the collective assets of the region. For instance, in the emerging area of photonics in the early 2000s, these planning meetings resulted in the expansion of the Photonics cluster. The government, through the NRC, provides support to Ottawa s photonics cluster through, for example, the provision of a cutting-edge Photonics Fabrication Centre, which consists of a

171 square-metre clean-room fabrication facility and a three-storey office wing. Operational since 2005, the Centre features pioneering technology to help companies and research organizations stay at the forefront of photonics research worldwide. 6.2 Key policy actions Policy action such as the development of strategies such as Ottawa 20/20 have been based around cluster to support economic development. They have helped to maintain critical mass amongst industries and maintained a global view of how Ottawa can compete on a global scale. The current work being done on the Economic Strategy is still ongoing and time will tell how the region will turn its strengths into competitive positioning. Particularly at the end of 2009, the spirit is optimistic, as they try to promote the view that the cup is not half empty but brimming with promise and is a role model for the world. 6.3 Other policy actions As Hill (2009) wonders, the big test in 2010 is how the region of Ottawa will fare if governments throttle back on priming the economy and faces rapidly mounting deficits. The global recession of led to massive government job cuts in the mid- 90s, which put the region in a deep freeze. 7 Summary 7.1 Applicability to Finland Finland s capital and Ottawa have many similarities. Both Helsinki and Ottawa, as national capitals, are political centres, with roughly equal populations when their surrounding areas are taken into account. Both are situated in a cold, Nordic climate and have a highly-educated population, with the highest per capita concentration of engineers, scientists, and residents with PhDs. The Greater Helsinki area contains 12 municipalities and before the amalgamation in 2001 into a single government, Ottawa consisted of 11 municipalities. Given the importance that Nortel had in Ottawa, it is hard not to draw parallels with Nokia in Finland. The important learning from the Ottawa case for Finland is that diversification is needed. In the early 2000s with the telecom bust, Nortel laid off many employees but the talent remained in Ottawa and many companies were started in the aftermath with skills being applied to other applications. The natural evolution of the region s high-tech sector saw low-end manufacturing jobs move to developing countries such as China but what remained in Ottawa were advanced manufacturing jobs with value-added services. The reliance on such knowledgebased industries helped Ottawa remain competitive. The key to this survival was taking a global view of competitiveness and an approach that acknowledged that clusters continuously evolve

172 It is essential to take a long-term view, to envision strategic development over several decades, to sustain this vision and support it continually with critical community leadership and resources, and, most importantly, to combine the power of business clusters, business incubators and business networks, to achieve concentration, synergy, and acceleration effects in this new economy model of innovation, competitiveness and growth that can drive SMEs and KBEs to success in national and global markets. (Roy, 1998) Ottawa s success lies in the community-based networks that exist and the entrepreneurs that support and encourage start-up companies. When compared with its neighbor nation to the south, however, Canada suffers from a commercialization gap. Canada is strong in research and development and has some world-class technology companies but Canadian business generally lags American business in bringing technology innovation to market. This might be because of lack of earlystage funding but it also has to do with a lack of management skills that relies too much on promoting the technology rather than identifying a consumer need. This is similar to Finland as many technology companies rely on selling a technology and not listening to real customers needs. Ottawa has shown that business skills and management abilities are essential for moving high-technology from the research stage to a functioning business. This is a needed lesson for many Finnish start-ups. As Bagnall (2009) notes, there is a lot of hope being placed on new start-up technology companies. Nortel-trained engineers continue to fuel the development of new products. But much hard work remains. It will require dozens of startups such as SiGe and DragonWave to make up for the loss of Nortel, which employed 6,000 last year in Canada the vast majority in Ottawa. If the region s entrepreneurs actually deliver on their promise, the result will be a much more diverse and competitive high-tech industry. Despite the fluctuations and hardships that Ottawa has experienced in the past decade, Ottawa remains one of the most attractive cities in Canada in many aspects, not least because of the highly skilled workforce and excellent quality of life. Ottawa is a well-rounded city, with cultural and recreational facilities, making it an attractive place to live and work for young and old alike. 170

173 References Bagnall, James (2009) Who killed Nortel? End of the incubator November 09, In Ottawa Citizen. At URL: Barber, Douglas & Crelinsten, Jeffrey (2009) Understanding the Disappearance of Early-stage and Start-up R&D Performing Firms. At URL: City of Ottawa (2003) Ottawa 20/20, Economic Strategy At URL: city_services/planningzoning/2020/es/5_0_en.shtml Council of Canadian Academies (2009) Innovation and Business Strategy: Why Canada Falls Short. The Expert Panel on Business Innovation. At URL: 11)%20Innovation%20Report.pdf Crane, David (2009) Canada needs a stronger venture capital foundation to build on In The Gazette, October 29, At URL: ure+capital+foundation+build/ /story.html Haw, Claude (2009) Goodbye Silicon Valley North, hello creative economy, Thu, Nov 26, In Ottawa Business Journal. At URL: Intelligent Community Forum (2007) Community: Ottawa-Gatineau, Canada. At URL: Hill, Bert (2009) Nine rays of hope from 09: Ottawa s economy may not have been on Cloud Nine this year, but there are some reasons for optimism. In The Ottawa Citizen, December 31, At URL: Jamison, Nancy (2009) Mitel Partner Conference and Wesley Clover, June 22, At URL: Martin Prosperity Institute (2009) Ottawa, Guelph and Victoria are among Canada s most livable cities. (April 21, 2009) At URL: Ministry of Research and Innovation (2009) Ontario Research Commercialization Program. At URL:http://www.mri.gov.on.ca/english/programs/ORC-Program.asp National Research Council Canada (2009) Ottawa-Photonics Cluster Fact Sheet. At URL: nrc-cnrc.gc.ca/eng/clusters/factsheets/ottawa.html National Research Council Canada (Nov. 2009) New NRC, University of Ottawa Laboratory Positions Nation s Capital as Attosecond Science Capital of the World, Nov. 30, At URL: ffedehttp://www. marketwire.com/press-release/national-research-council-canada-nrc html OCRI (2009a) The Ottawa Report 2009: Economic, industry and academic indicators. At URL: OCRI Global Marketing (2009b) About Ottawa. At URL: index.php

174 OCRI (Apr. 2009) Ottawa s hot spring of innovation noted by McKinsey and World Economic Forum, At URL: OCRI (Oct. 2009) Ottawa Innovation Strategy. October 23, Unpublished PowerPoint presentation. OCRI (Nov. 2009) Ottawa Innovation Strategy. At URL: OECD (2007) OECD science, technology and industry: Scoreboard Paris: OECD. OECD (2009) Clusters, Innovation and Entrepreneurship. At URL: browseit/ e.pdf Ottawa Health Research Institute (2009) About Us. At URL: Ottawa Photonics Cluster (2009) Welcome to the Ottawa Photonics Cluster. At URL: Roy, Philippe (1998) Concentricity and Synergy for Increased Innovation, Accelerated Growth and Enhanced Competitiveness of Canadian SMEs / KBEs in the Global Economy. At URL: edu.cn/wencong/clusterstudy/n3edc325fbfaa5.pdf Wolfe, David (forthcoming) The Strategic Management of Core Cities: Path Dependence and Economic Adjustment in Resilient Regions. 9 Interviewees David Wolfe Professor of Political Science, University of Toronto Co-Director of the Program on Globalization and Regional Innovation Systems (PROGRIS) at the Munk Centre for International Studies Author of 21st Century Cities in Canada: The Geography of Innovation OCRI Ottawa Centre for Research and Innovation Mike Darch Executive Director, Global Marketing Kelly Daize Manager Business Development and Cluster Support, Global Marketing 172

175 Bangalore 1 Introduction 1.1 General description of innovation cluster Bangalore, also known as Bengaluru, is the capital of the Southern Indian state of Karnataka. Located on the Deccan Plateau in the south-eastern part of Karnataka, Bangalore is India s third most populous city with 5,8 million inhabitants (among the five biggest cities in India). Bangalore has the second highest literacy rate (83 per cent) for an Indian metropolis, after Mumbai. Roughly 10% of Bangalore s population lives in slums a relatively low proportion when compared to other cities in the developing world such as Mumbai (42 per cent) and Nairobi (60 per cent). Despite of the amazing GDP growth figures of India in the past years, India still remains a developing country with huge disparities. A demographically diverse city, Bangalore is a major economic hub and the fastest growing major metropolis in India. Bangalore is home to some of the most wellrecognized colleges and research institutions in India. The cosmopolitan nature of Bangalore has attracted already the colonial British community in the area, and is attracting a lot of internal migration from other Indian states. Numerous public sector heavy industries, software companies, aerospace, life science and telecommunications and defence organisations are located in the city. Bangalore is known as the Silicon Valley of India because of its position as the nation s leading IT exporter: the famous Indian call centers were have one of the corner stones of the Bangalorean innovation environment. The fact that Bangalore is within five-hour flight to 70 per cent of the world s population is turning out to be a strategic advantage. Consequently, the Indian R&D units of even multinational companies are not just for the regional but also for the global markets, Asia-Pacific being naturally of great importance. An UNDP survey ranks Bangalore the fourth in the global listing in technology innovations and second in ICT related innovations (ICT hot spot after Silicon Valley). There are 2084 IT companies in Bangalore employing professionals. However, it is interesting to understand that only 0,25 per cent of India s total pool of labour (just over a million) is employed in information technology, software, backoffice processing and call centres. This means, that the country s IT sector is not, and is never likely to be, an answer to the hopes of the majority of its job-hungry masses. (Edward Luce: In spite of the Gods, 2009). Bangalore s share of the national exports is over 35 per cent. Exports represent, however, a modest share of the Indian GDP, only roughly 15 percent. Almost 91 per cent of the business of the Indian ICTcompanies is conducted for foreign companies. In the interviews I was constantly reminded that Bangalore is Bangalore, the rest of the state of Karnataka is a different reality. The innovation ecosystem is strictly confined within the city itself

176 1.2 Operating environment: main drivers and important prerequisites for development The industrialisation started during the colonial era (end 1800 s) by the British who fell in love with the pleasant climate of Bangalore, created the foundation. The higt tech of that time (defence related industries) were set up there which caused the birth of a big number of related subcontractors, mainly SME s. Before that, the Kingdom of Mysore had already showed real foresight thinking in investing in the city infrastructure and enabled thus a very advanced environment by Indian standars. Bangalore as innovation hub is a diverse community consisting of highly educated, young and English-speaking work force, where a big number of multinational/foreign and Indian companies work together. The strong presence of high quality academia acts a kind of uniting body. There is considerable job rotation between the academic and the corporate world which enhances not only networking and know-how, but also knowledge sharing. The input of the government seems generally to be appreciated by the corporates and by the academia; some critics was given concerning to access of government funding for SME s. Bangalore has in less than 20 years established itself as the place for ICT-related industries, but Bangalore should not be understood only as an ICT hub: there is much more to it Human capital One of Bangalore s assets is the availability of highly skilled, work force with English language skills. Bangalore attracts professionals also from other Indian states and increasingly from abroad. Due to Indian demographic structure, the work force is young and with good educational qualifications. Still today an India ICT professional is 4-5 cheaper than his Californian colleague. Due to the economic slowdown, also Bangalore has become cheaper: a cost of full-time employee was $/p.a. in 2008 while it has dropped to $ in The ICT sector solely is estimated to employ one million people in Bangalore. As per the government source, there are IT professionals, but one has to remember, that not only everything comes in big numbers in India, but the Indian mindset is not very inclined towards statistics. Often numeric figures retrieved can be quite controversial. There is the second biggest expatriate community (est ) of India after New Delhi. Bangalore has a significant number of high quality universities, the most reputed ones being the Indian Institute of Science (IISc), the International Institute of Information Technology (IIIT-B). and the the Indian Institute of Management (IIMB). Bangalore is also the first Indian city to have established institutes for nano & biotechnology. Bangalore also enjoyes a 100 year long cooperation with academia, industry & public sector, which is quite unique in India. The main universities and the most important research activities at them are the following: 174

177 1 Indian Institute of Science (IISc): 100th anniversary, covering Electrical Science (Centre for Electronic Design and Technology), Mathematical & Physical Sciences (Centre for High Energy Physics and Cryogenic Technology), Earth and Environmental Science (Centre for Athmospheric and Oceanic Sciences, Centre for Sustainable Technologies), Biologicial Sciences (NMR Research Centre, Materials Research Centre). 2 International Institute of Information Technology (IIIT-B): a unique model of education, research, and industry interaction, working in close partnership with the corporate sector, while retaining the freedom of an academic institution. It conducts a number of research operations in some of the fundamental verticals of IT including IP Multimedia, Subsystems, OSL, SDL, WNL, C-BIT. 3 Indian Institute of Management Bangalore (IIMB): cutting-edge research in all functional areas of management that would benefit public and private sector companies, and government and society in general. Research carried out by IIMB is used to augment new courses and executive education programs. Hosts Centres of Excellence ranging from Public Policy and Corporate Governance to Insurance to Financial Markets and Risk Management. Also a centre for Entrpreneurial learning which not only increases entrepreneurial activity but also acts a incubation centre for start-up ventures. An impressive list of internationall collaborations, also Helsinki School of Economics. 4 National Institute of Mental Health & Neuro Sciences 5 National Law School of India University 6 Rajiv Gandhi University of Health Sciences 7 Swami Vivekananda Yog Anusandhana Samsthana 8 University of Agricultural Sciences 9 Jawaharlal Nehru Centre for Advanced Scientific Research (JNCASR): a multidisciplinary research centre with over 200 researchers in Science and Engineering covering broad areas ranging from Materials to Genetics.(Funded by the Department of Science and Technology, Government of India) Bangalore hosts also the first international technology park founded in India. The Bangalore area hosts 30 per cent of the Indian centres of excellence and roughly 50 percent of the Indian R&D centers of (315 out of 600) and equal share of researchers (installed R&D pool in Bangalore is out of total Indian )! The R&D map describes the strong position of Bangalore in India. In terms of skills, Bangalore has also its challenges: interface design and product architecture are of limited availability. The local infrastructure is also weak by international standards and the government is nowhere near as supportive as in China. According to industry specialists, the R&D input is very high in product-related innovations whilst service-related R&D is still lagging behind. Indian professionals also claim that the Indian educational system does not prepare for making questions, but rather for providing good answers. Indian R&D people have historically mostly been

178 working in projects defined by overseas partners, which has not encouraged own innovations and independent thinking. Also the Indian educational system was critized by the interviewees, including the IIIT professors. In short, the Indian system prepares young people for giving the correct, text-book based answers but does not encourage them to make good questions. When asked about the change, I was told that the change is bound to happen and it will start taking place in private, elité schools. Again, considering the huge number of schools and teachers in India, the real change will take a long time. Also more inter-disciplinary studies are needed in the higher education. R&D facilities of prominent ITC-companies 176

179 1.2.2 Capital/financing The public funding is inadequate and thus private funding is extensively needed. However, the Union government of India is launching more and more schemes and initiatives to enhance the funding. The system is rather complex and the accessibility for SME s in particular seems quite low (the graph below describes the rather complex funding structure of Indian ICT R&D funding as an example). India has its own Tekes : CSIR (Council of Scientific and Industrial Research) which funds Indian companies from start-ups to more established ones. The CSIR has also launched a New Millennium Indian Technology Leadership Initiative (NMITLI), which provides funding also for Indian-overseas companies joint R&D projects ( 50/50 partnership) in which the non-indian company needs to be registered in India. As the public funding is inadequate, private investors are necessary. For the start-ups the private funding comes primarily from Business Angels and for more established ones from Venture Capitalists. However, the seed funding from Venture Capitalists is too modest compared to early and growth stage companies. - International Venture Capitalists are present in Bangalore. The NRI s (the non-resident Indians) are an important investor group (there are 25 million Indian-origin people in 130 countries and their total investment in India in 2009 is around 52 billion US$). In 2008 the FDI directed to Bangalore (or the state of Karnataka) was 6,2 billion US$, while in 2006 it was 1,2 billion US$. The rapid growth indicates a quickly increasing interest in Bangalore by the investors Incentives and concessions offered for Investments The industry policy offers both standard and tailormade packages, offering a wide variety of incentives and concessions. However, it is important to notice that Bangalore city falls in the most developed zone (zone 4) and many of the listed policy actions are not valid for it. The purpose of the Policy is to attract investment and industrial activities in the less developed zones of Karnataka. The focus areas and objectives are listed in chapter 4.4. Standard packages of incentives for projects, and also Special packages are offered for mega projects, depending on the merits and advantages of the projects. To administer the mentioned packages the state has been categorized into four zones. The incentives and concessions would be Investment Promotion Subsidy percentages vary within the four zones and the kind of manufacturing enterprise (micro, small & medium manufacturing enterprises) that is being set up in the particular zone. micro manufacturing enterprises max 25 per cent (depending in which zone category it is located), up to 10 lakhs = small manufacturing enterprises max 20 per cent, up to 20 lakhs =

180 medium manufacturing enterprises (employing min 25 workers) max up to 30 lakhs = % of the sanctioned subsidy amount will be released every year on refund basis towards the payments made by the unit in respect of gross taxes and other governmental/ statutory payments and the subsidy is available for a period of five years. Additional 5 per cent subsidy is available for manufacturing MSME s up to a certain amount of value. Exemption from Stamp Duty for a period of 5 years Stamp duty do be paid in respect of various loan agreements / mortgages / hypothecation or for lease deeds/ lease-cum-sale deeds and absolute sale deeds has been exempted as per the respective zone percentages. Concessions are also give for various registration charges. Waiver of conversion fine payment of conversion fee for converting the agricultural land to industrial is given a waiver (up to 100 per cent in the two categories of most underdeveloped areas) as per selected percentages for respective zones on reimbursement basis after implementation of the project. Exemption from Entry Tax 100% exemption on plant & machinery and capital goods for an initial period of 3 years, whilst for raw materials, components and consumables (not petroleum produts) for a period of 5 years for selected number of years from the time of commencement of commercial production. This applies to zone categories 1-3, excluding the most developed zone 4. Incentives for Export Oriented Enterprises For 100 percent Export Oriented Enterprises there is 100 per cent exemption for Entry Tax on Plant & Machinere and Capital Goods for an initial period of 3 years in all zones. For those exporting 25 per cent of their total turnover there is 100 per cent exemption of Entry Tax on raw materials, component parts etc for a period of 3 years (50 per cent in zone 4. The Export Oriented companies may also get a refund of 50 per cent of the expenses incurred for compulsory certification charges as CE (Conformity Europeenne) or CCC (China Compulsory Certificate). Environmental subsidy for setting up an Effluent Treatment Plant upto 50 per cent of one time capital subsidy. Interest free loan on VAT all new large and mega manufacturing companies established on zones 1-3 shall be offered interest free loan on VAT based on various criteria. Additionally, there are various subsidies with enhance the employment for the semi-skilled and unskilled workforce in the less developed zones (employing more than 100 people). 178

181 Various other schemes are featured based on the industry and which zone they are planning to be situated. Water harvesting, Energy conservation, technology upgradation, patents, quality certification, interest subsidy on term loans, subsidy to set up Effluent Treatment Plants are some of them Business marketplace, R&D The Bangalorean market place is following the same pattern than India in general: everything comes in big numbers. This has an impact on the level and mode of cooperation. Bangalore has three major industry-specific R&D clusters: ICT-related (covering electronics), automotive and bio/nano. These two realities make that the innovation cluster is not a very homogeneous, united community but rather consisting of a big number of value nets and sub-clusters. However, it is more common to change domain than to shift from one IT company to another, which again enhances the exhange of experience and skills between different industries. The companies work a lot together and a lot of information sharing is taking place (on technologies in particular) in informal networks. There are other industries also, but eg. the automotive industry is moving away from Bangalore to Chennai which is currently becoming a strong automotive hub also in terms of R&D. According to an interviewee, lot of incremental innovation is taking place in Bangalore and local value addition is happening. The telecom sector is undergoing a revolution: a lot innovations are happening in service offerings (not so much in technologies). The whole Indian industry is very service oriented, which enhances the service innovations. One of the major growth areas are the service innovations for the so-called bottom-of-the-pyramid population (75 per cent of Indian people still live in rural areas where they may not have electrity but mobile phones are there!). The non-governmental organisations (as typical for a developing country) play an important role in the Indian reality as implementers and enablers. Their role as part of the innovation ecosystem is, however, mostly related to the implementation of social innovations (healtcare services for rural population, advisory services for farmers, IT-skills for rural people etc) than in co-creation of innovations. Bangalore has dramatically developed in the past 20 years in terms of specialisation and in developing its value chain. Lots of innovation and patents are still coming from overseas, but a lot of real development and R&D is happening in India and by Indian professionals. The unique environment of Bangalore enhances the Indian innovation skills and the rotation between domains is important. As conclusion, a lot of import-origin innovation is taking place, but increasingly also made-in-india is becoming stronger. Innovation is there but it is recognised by the interviewees, that improvement is further needed. Bangalore clearly believes that she has enough skills, enough industry base and enough passion to be able to re-invent and re-generate herself!

182 1.2.5 Attractiveness of the region Bangalore is a rather cosmopolitan city, however, by Indian standards. The income per capita is among the highest in India. The ratio between quality of life and cost of living is good and Bangalore has a variety of services and facilities to offer also to expats (high-end gyms, spas, golf courses, international schools, continental restaurants, pubs, good health care services via state-of-the-art private hospitals). Expat community is mainly concentrated in few neighbourhoods. India has been considered a safe play to live, however, recently thefts and burglaries have registered an increase. Climate plays a big role in the attractiveness of Bangalore: it is located at 920 m above sea level and despite of being in the tropical belt, it enjoys a pleasant rather mild climate with dry and wet seasons. According to an interviewee, the signifance of the climate is not understood fully. Many northern India people do not mind moving to Bangalore whilst e.g. Chennai is out-of-question for many northern or even western Indians because of its constantly hot and humid tropical climate. Then biggest challenge of Bangalore lies in the infrastructure. Partly due to the rapid growth the traffic in Bangalore has the reputation of being one of the most nightmarish of Indian cities. Public transportation is neither adquate nor of good quality all middle class Indians let alone expats can only use private cars leading to unbearable traffic jams. There is a plan to construct a metro but the project is badly delayed. The public contribution can thus be described rather modest which is quite typical in a Indian political context where the politicians seem to have strong own agendas which do not often coincide with corporate interest. The new Bangalore airport was inaugurated in 2008 and it offers excellent facilities for business travellers, eg. wifi connections. The only disadvantage is the long distance (1 1,5 hours from city centre). There are around expatriates in Bangalore and they enjoy a nice lifestyle, at least compared by Western standards. The expats typically have a maid, mabye a cook, a nanny a driver and if living in detached house, also a gardener and guards. A lifestyle which definitely helps in settling down in a developing country, which despite of the luxuries also guarantees a fair share of hardship as well. The price for western people to pay when moving to India is losing the better part of out-dooractivities and general lack of space. India is always crowded and noisy, 24/7 and that does take a toll on an expatriate. There are good international schools for children and a variety of social activities for expats. Typically a western expat has been a male with a family accompanying him, but in Bangalore there are also more women and young single peole among the expats. For expat working women, India is a good working environment. India is still a very masculine country by many parameters, but in working life a foreign woman does not encounter any major difficulties. The situation may not always be the same for Indian women. The housing is quite expensive in Bangalore, but clearly less expensive than in Delhi or Mumbai where the rental prices are high even in international comparison. 180

183 General cost of living is very moderate, again depending of life style and choice. A good meal can be bought with 2 euros per head, but at a five star hotel restaurant the cost can be the same as in Europe. Summary: internal immigrants and expatriates may not perceive the challenges of Bangalore in the same way. For Indian people traffic jams, pollution and bad roads are a given factor and thus something that they do not complain so much about. Also the contrast between the poor and the rich and the huge differents in life styles are normal to them. For expatriates, these issues are of much bigger signficance. They may make the initial settling in phase more difficult but they certainly also influence the decision how long they will stay in India. The life style which the expatriates can afford does not fully compensate the negative aspects. 2 Prerequisites of the innovation cluster 2.1 Story of the innovation cluster The roots of the innovation hub date back to late 1800 century, when the Princely state of Mysore introduced eg. urban planning and underground sewerage in Bangalore, measures unseen in India at that time. The first electric light in Asia was in Bangalore. The Tatas were given the land to start the IIT university over 100 years ago with the objective to help local industry ( s). Other engineering universities in India at that time provided training for the needs of the British government, but the IIT of Bangalore was initiated by the industrial family of the Tatas and its mission was from the beginning to train skilled people for the local industry. The main line of industry was electronics. However, the British were also in the picture, as the British brought to Bangalore the hi tech of that time and this was instrumental in Bangalore s development into innovation hub. The British found the climate and general atmosphere of Bangalore so pleasant that they established critical industries there, in particular the defence related industries. The industrial growth began thus in 1940 s: during WW II, Bangalore became the centre of aerospatial industry. Even after the Independence (1947) during the two consecutive five-year plans done by the independent Indian government, Bangalore strenghtened its position as the hub of what was high tech at that time. Engineering, telecommunications and later pharmaceutical industries have been instrumental. The Government s heavy investments generated the birth of big numbers of small industries supporting engineering, telephone and aerospatical industries. The Government was thus very active in industrial, economic and educational development in the 1950 s and 60 s. Parallelly, government also initiated R&D activities. The British heritage clearly played a significant role as it had chosen Bangalore as a base for its core industrial operations. Internal migration started in 1950 s as Bangalore starting attracting work force with its solid industrial base. Bangalore has also been an open and inviting society since the Mysore kingdom. Seems that in this area the coexistence of the local community and the British

184 colonial community was more positive than in some other parts of India. - Bangalore enjoys a cosmopolitan atmosphere since several hundred years and still today it is clearly different from other major Indian cities. Bangalore also had a middle class and university education quite easily available in the 1940 s making it an early developer and early urbaniser by Indian standards. Different religions and races have a peaceful co-existence and interaction. English is more widely spoken than in India in general. A good example is the share of the speakers of the local language Kannada: it is less than 35 per cent. In the neighbouring state of Tamil Nadu the tamil speakers are estimated to be close to 80 per cent. One of the interviewee s gave pubs as an example: Bangalore was the first city in India to open a pub. For readers not so familiar with India, alcohol and pubs are not a natural part of Indian mainstream population and still today several Indian states impose very strict regulation on alcohol and restaurants serving alcohol. Pubs were not only a sign of Bangalore s open mindset but they also served and still serve, as a networking platform. The modern innovation environment of Bangalore started properly in the early 1990 s when the city became the outsourcing hub full of call centre agents and paidby-the hour software workers. The opening of the Indian economy in the early 1990 s and the establishment of the software services industry drew more foreign firms looking to cut costs and tap emerging markets. The first ones to come were Texas Instruments and San Jose-based Cadence Design, who set up R&D in India in the mid-80s, drawn by the legions of Englishspeaking software engineers who could be hired at about 20 per cent of the cost of engineers in the United States. The major prerequisites were the English-speaking low-cost software engineers and the opening of the Indian economy. After the first big names had established themselves in India, the word-of-mouth started spreading and more and more companies started pouring in. The phenomena was primarily initiated by the corporate sector, however the public sector also enabled this by various measures. It is important to remember that the foundation dates back to late 1800 s. All the interviewed sources emphasize the meaning of the human infrasctucture which is one of the key success elements of Bangalore. Also the demographic quotient is important: the average age of the population in Bangalore is young, unofficial estimate was around + 30 years. (In India roughly 45 per cent of the population is under 25 years of age). 2.2 Key pull factors for innovation cluster The long favourable history of Bangalore is fundamental, a unique cooperation at that time between the governors (first the British, then the government of Independent India), the academia and the industrialists have laid a solid foundation for the innovation cluster. A pleasant climate together with a cosmopolitan atmosphere and a long history of migration are also key factors. 182

185 Even if Bangalore is today known mostly as the Silicon Valley of India, it is important to understand that the industrial background of Bangalore is much more diverse, going back to the pre-independence era. As people like to continue to live in Bangalore, when changing jobs, they rather change domain (industry) rather than leaving Bangalore. This has helped to build a strong knowledge and skills pool with professionals who have versatile work history. The income per capita in Bangalore is one of the highest in India and that also attracts not only further investment but also work force. The networking is powerful in Bangalore: according to the interviews, the informal networks are the strongest and most meaningful. There are also good formal networks as various industry associations, alumni directories, seminars and conferences and other platforms (Mobile Mondays, Design Fridays) which are important. The know-how among the key groups is good and the information exhange and networking travels mostly by s and mobile phones. The number of invitations is so big that people have become very selective. As the long commuting times are an everyday reality to most Bangaloreans, informal network has gained a strong foothold. 3 Supporting functions 3.1 The organization of the cluster The innovation cluster is not managed or run by any determined party or platform. The interviewees described the innovation cluster rather a combination of different industry clusters and networks, where the academia in many cases is a joining actor. The universities host incubators, innovations centers, organise seminars and conferences offering a point of contact for the various industry clusters. The government received relatively good feedback: they are mostly doing what governments should be, in other words investing in education, healthcare and infrastructure. The government is perceived by private players more an enabler than a co-creator. The government sources, however, saw their role as more proactive and participatory. One industry source states that the local government is wise enough to keep out of the business! The two graphs illustrate the big number of players and a multitude of a different roles they play. For a foreign company it is wise to turn to third-party expert to figure out their roadmap in becoming part of the system

186 Indian Innovation Ecosystem Source: National Knowledge Commission Indian ICT R & D Ecosystem Indian ICT R & D Ecosystem Supporting Infrastructure Business Incubators Tech / Science Park SEZ Research Universities Private & Governments Institutes Business Schools Government R & D Organisations (CSIR) Corporate Funding Institutions VC / Angel Funding Banking Institutions Indian Angel Network Source: Finpro study on ICT Strategy Standards University Grants Commission AICTE Bureau of Indian Standards Government Departments Centers of Excellence (CoEs) Department of Science and Technology (DST) Department of Scientific and Industrial Research (DSIR) Industry Associations CII FICCI ASSOCHAM NASSCOM Intermediary or shared development organizations and their roles As stated earlier, there are not any clearly defined development organisations. The academia is perhaps closest to being one, many of them hosting also business incubators. In India the Science Parks are not offering much more than the physical infrastructure a big difference e.g. compared with Science Parks in China. There is a variety of industry associations and other more informal platform but there is not a clearly defined intermediary organisation. Organisations like FICCI 184

187 (Foreign Investors Chamber of Commerce and CII (Confederation of Indian Industries are seen as vital partners as they foster cluster thinking and offer platforms in terms of conferences and programmes with international dimensions. In ICT NASSCOM (National Association of Software and Services Companies is an important organisation. While FICCI s membership is more SME companies, CII s membership consists more of larger companies, covering all lines of industry. NASSCOM is industry specific organisation. All these three operate in all states. They organise seminars and conferences, produce industry reports and other publications, organise trade fairs and country specific programmes. CII and FICCI organise also trade missions and b-2-b partnering events between two or more countries, as the internationalisation of their member companies is high on their agenda. Their services are relatively low cost to their members, as they primarily operate as non-profit organisation. Finpro India works closely with the three organisations as there is a joint interest in the internationalisation of the companies. 4 Development actions, opportunities and renewal 4.1 Cluster s path of development According to Bangalore- based Praveen Bhadada (Zinnov Management Consulting), there has been a defined shift post 2007 after which Bangalore has quickly matured into a global R&D base, forming an ecosystem of inexpensive global talent, maturing skills and innovative ideas for new products and services. Adding up the rapidly developing local market with an increasing number of young consumers with increasing purchasing power and willingness to spend and the neighbouring Asia- Pacific region, will make Bangalore even more interesting. As stated earlier in 2.1. the history dates back into 1800 s. A clear shift into modern, ICT -related development started in the early 1980 s. According to a Wipro executive interviewed, the change in the innovation cluster has been dramatic in the past 20 years. Referring to Friedman s model, it can be applied to Bangalore as in the first phase the public sector investment and input was active, which took place during the Colonial era. This gave a unique internatiol dimension to Banglore s development. The real MNS s came to India only with the IT boom. The multinational companies (MNC ) s are important, but as stated in the interviews, many of them still today utilise India as outsourcing place and e.g. most of the patents are still filed from the overseas head quarters, not from India. The real innovation talent lies with the Indian companies this a statement heard from the Indian players. However, the various players form strong networks and even competitors do not primarily see each other as competitors in Bangalore (as their clients are mostly overseas). In this regard Friedman s model is applicable to Bangalore. During the interviews it came up, that the

188 MNC s have not been really instrumental in creating the innovation ecosystem but they have certainly helped to enlarge it. Floridas model of creative class and their requirements is also present and even very visible in Bangalore. As the Indian companies are gaining not only intellectual capital but also self-confidence in creating something of their own, Bangalore is attracting the young and the beautiful. India is still very strongly divided between the urban and the rural India and by any Indian standard, Bangalore is one of the most, if not the most cosmopolitan of the Indian metropolitan cities. That shows not only in the service offering (state-of-art gyms, international restaurants, pubs, nightlife) and also in the urban outline: the buildings are modern, expensive looking and many neighbourhoods are more clean than India in average. Yet one has to bear in mind (and that also shows), that India is still a developing country and not even Bangalore can avoid the huge contrasts so typical of India. Open innovation is taking place and lots of (mostly informal) sharing and co-creation is taking place. This way of functioning is very difficult to reproduce: the history is long and the social relationships and networks are slow to build up. 4.2 Shared visions among the innovation cluster As stated earlier, partly due to a big number of R&D centres and the presence of various industry specific R&D clusters, it is not very feasible to reach or articulate a shared determination and vision. For the same reasons, the Bangalore innovation ecosystem does not have a joint forum or an umbrella organisation. The interviewees shared the same view: Bangalore will continue to be vibrant and it has all the capacities to re-invent itself as the current, often ICT-based companies and innovators will expand to new domains. Renewable energies were mentioned as one quickly developing cluster, in addition to nanotechnology. However, the academia representatives stated in the interview expressed their concern that Bangalore is loosing edge in civil and mechanic engineering, automotive and manufacturing in general. They also detected some harm in Bangalore s being labelled as the Silicon Valley of India : the other industries could be tempted to move away. They also said that being the Silicon Valley of Indian equals to accepting that you are number 2 after the proper Silicon Valley in US. Summing up, there is not one single jointly shared vision, whilst there is strong belief and trust that Bangalore will continue to be vibrant and that it also will be able to generate new innovations, with the ICT being a strong back-bone and enabling a huge variation of service-related innovations across different industries (renewable energies and health care as examples.) The same is valid also for nanotechnology. 4.3 Drivers of growth and development As described earlier, the basis was created during the Colonial era when the British established the army industrial base in Bangalore. The pleasant climate and 186

189 open-mindedness and high quality education have been major drivers. Undoubtedly the fact that the first big US companies started their off-shoring operations in Bangalore in the early 1980 s has been a major driver: the smaller players know that the big companies do their feasibilities and consequently, others will follow. This has happened and is still happening, now that Bangalore has evolved from being merely a call centre and back office destination into a word-class R&D hub with cutting edge work being done. The current drivers: Bangalore being a vibrant and recognised innovation hub is a major driver, as it is quite unique by Indian scale (the presence of the big ones also attracts smaller and midsize players) the government is visionary and active and comes up with new schemes to promote Bangalore as destination and has invested in infrasctucture and education, too Bangalore manages to renew itself by launching new areas of R&D (eg renewable energies, health care services) which attracts even more diversified players there established and versatile cooperation with academia and corporate world strong and extensive informal networking 4.4 Actions for development The State of Karnataka was the first in India to introduce State Industrial Policy in The State Industrial Policy s implementation led to total of 33 billion US$ investment and to creation of more than 1,5 million new jobs. The current Industrial Policy ( ) aims to achieve a GDP growth rate of 9 per cent p.a. The policy focuses on a number of industries as Aerospace, Engineering, Automobile, Machine-Tools, Cement, Pharmaceutical, Food Processing, Apparel and Textiles, Electronics, IT and Biotechnology, with strong focus on promoting manufacturing industries. The service sector will never be able to create enough employment to available work force, in particular not for the semi-skilled or un-skilled. By these policy actions the government also wants to attract investment in manufacturing industry across the state, not only Bangalore (the ranking of the areas into four categories according how developed or under-developed they are). In order to soften the impact of the global economic slow-down, the Government presented a revised annexe to the Industrial Policy for the period of to further enhance the development. In the revised Industrial Policy the measures concentrate on management of Industrial Areas/Estates development of Special Economic Zones Skill Development & Entrenpreneur Development Focus on MSME sector Focus on boosting the Manufacturing Sector

190 Promotion of Exports Conservation of scarce resources (water, power etc) As per the interviews, there is not a joint vision or plan, as the innocation cluster is more a complexity of sub-clusters and different networks, mostly informal but also formal. A few topics came up in the interviews: Bangalore is on the right track but it needs to introduce multiplicity of influences and start applying cross-discplinary approach. For instance, the Indian educational system would require updating: the students should be enabled to study different subjects and not only concentrate on one discpline in order to increase creativity and out-of-the box system. The current curriculum in India leads to solid, analytical professionals in their own limited area of expertise but as the IIIT professor said: Highly analytical people are not likely to be most creative. According to him, engineering students should be encouraged to study arts, philosophy and social sciences. That would be a key in enhancing creativity and innovation. Another detail come up: in India parents mostly choose the university and discpline for their youngsters which leads to huge numbers of unhappy professionals who have not been given the chance to do what their own passion would command. This also is a hindrance for creativity. There is no quick or easy solution for the reform of the educational system. In past weeks many newspaper articles have touched the topic requring more flexibility and freedom of choice in the higher education. It is not enough to make reform and implement it but also the general mindset and thinking needs to influenced, as currently the parents not only often push their off-spring to study a discpline chosen more byt the parents but they want them to graduate in scheduled time. It is very difficult to estimate when a larger scale change could take place, but as stated by one of the interviewees, the change is likely to start happening in private elite schools, whilst the public mainstream education may not be changed in long time. On-the-job learning and mentoring at work place would then be of major importance in a shorter term. Lots of big companies have a presence in Bangalore and have also shifted or established their R&D there. However, the SME s should be given more importance in terms of innovation. One interviewed academy representative pointed out, that SME sector is instrumental in the future development and in Bangalore s ability to re-invent itself: Most innovations happen in small businesses. 5 Strategic networking 5.1 National and international connections The Bangalore innovation cluster is very well connected internationally, with colonial background and with the multinational companies stepping in in the early 1980 s (even though it started as straight-forward offshoring operations.) 188

191 Lots of the MNC s also have a constant flow of visiting experts, in addition to the Bangalore based expatriates. The level of international networking can thus be described high. The NRI s (the Non-resident-Indians) are an important international link not only to Bangalore but to whole India. These Indian-origin professionals who mostly have studied and gained their work curriculum and wealth either in US, UK or Australia or South-East Asian countries, are a huge asset to India not only as experts with extensive overseas networks but also as investors. 5.2 Networking types As stated,locally the informal networks are the most prominent ones, but importance is given also to formal networks. The following list is not exhaustive but lists the ones given in the inteviews. alumni directories/networks (mostly works via and mobile numbers, though now getting more organised in terms of more structured alumni networks) conferences and seminars (organised by either universities or industry associatons or chambers of commerce like FICCI) quite well attended but people typically show up, pre-registration does not work! industry associations (their activity and relevance seems to be varying a lot) Mobile Mondays (biggest non-profit mobile communication platform globally, founded in Helsinki in 2000 and become a global phenomena in 2004, very active also in India where in different locations people also meet physicially) Design Fridays (a group of technologists and designers meet up) parent networks via international schools (often instrumental for expats to get introduced into more professional networks) different expat clubs (Overseas Women Club, both social and professional chapters exist in Bangalore) big companies have their own internal networks which then are extended with others in the industry including partners, subcontractors The working hours in India tend to start much later than in Europe ( am) but Indian people also work much later (till 7-8 pm). This means that during week days various evening events may not be very popular as also the commuting times are long for many people. However, Bangalore has 5,8 million people, so there are always also people attending. One professional told that so many invites pour in that one could be networking 24/7! Nationally, Bangalore is also well connected. As stated, a lot internal migration is taking place which enhances the national level networking. Also many companies have offices also in other states which is not only because India can seldom be covered from one single state, but secondly because it is a strategic derisking factor to spread operations. Also flight connections are good internally

192 Universities and research institutes also have visiting experts and joint programmes and projects. 5.3 Ability to attract international players Bangalore hosts the R&D centres of many major multinational players like 3M, Honeywell, General Electric, Nokia, IBM, Microsoft, Cisco. Ciscos decision to set up its globalisation centre in Bangalore marked a new era with Cisco relocating also its number two Dutch-born executive in Bangalore. New era meaning that companies are shifting also their R&D management this is a major game-changer! By giving core R&D responsibilities to their India heads, companies like Cisco, GE and IBM have pioneered a new global innovation model, says Navi Radjou, executive director of the Centre for India & Global Business at the Judge Business School, University of Cambridge. Bangalore has succeeded very well in attracting international companies and also increasingly not only domestic migrants but also expats. Expats usually come for a fixed term which helps them cope with certain hardships which a developing country poses. Typciall an expatriate stays from two to four years. The experts themselves usually adapt themselves better because of high commitment to work, whilst the spouses and in particulary teen-aged children often have more problems in adjusting themselves. An important talent pool are also the Non-Resident Indian (NRI) citizens which are returning in bigger numbers back to the homeland after having acquired not only wealth but also internationally recognised skills and knowledge. A typical returning NRI is in early middle ages who may want their children born in US, UK or Australia most typically, not to lose connection with India. These people are likely to remain in India whilst their children may not any longer adapt in India. 6 Policy Actions 6.1 Role of policy actions As stated in chapter 3, the policy actions have been significant, but not really fundamental. The government has been funding and supporting the industries since post- Independence time, creating thus a foundation for the industrial base of Bangalore today. More recently, the government is investing e.g. in industrial parks which are highly developed infrastructures, in order to attract investors. Government is also investing in education and urban infrastructure. Currently a metro rail is being constructed, which will hopefully help the heavily congested traffic in Bangalore. According to some interviewees, the access of the SME companies to public funding is made too complicated. Technically speaking it would be accessible, but in real life the requirements for the applicants are made in such a way that it is almost impossible to fulfill them. Most of the public funding is said to go to semi-public or 190

193 public actors. One of the reasons is that there have been fraud cases in the past and in particular small companies or entities have the reputation of not being transparent in their book-keeping and admin. The state of Karnataka is also politically stable which enhances not only the investments but also enables the government to concentrate in its core business, as healthcare, education and urban infrastructure (a role that was defined by one corporate source). Additionally, the government seems to be doing its job quite well, enabling the companies and the academia to do their business succesfully. FDI is significant and recently for instance the policital instability in the neighbouring state of Andra Pradesh (Hyderabad) has favoured Bangalore. Eg. the Global Investors Forum in June 2010 is shifted to Bangalore from Hyderabad, and according to the government sources, major investments have recently been divulged to Bangalore from Hyderabad. However, the corruption and certain level of inefficiency in the public sector exists also in Bangalore. 6.2 Key policy actions Summing up, the government has had a strong role as enabler of the innovation hub development but private investments are becoming more and more important in the strong growth phase. Some details are given in chapter Other policy actions Here listed Government initiatives to promote R & D: Academic Infrastructure Promotion of Entrepreneurial ventures by Scientists Promoting Mega Science Projects Science & Technology for SME s Industry Academia Linkages Public Private Partnerships (increasingly needed e.g. in infrastructure and healtchare) CII (Confederation of Indian Industry) Innovation Mission World Bank-USD 600 million for National Innovation Project Innovation Act (in preparation) The interviews did not reveal any major set-backs or failed actions. From an expatriate point of view it is difficult to understand, how the government has not been able to solve the constantly deteriorating traffic problems. The metro rail is being under construction but nobody knows when it will be completed. One typical phenomena related to a developing country is, that people with increased income will not use public transportation the day when they can afford a car or a motorbike. Thus the mindset for favouring public tranport is not there in India. Environmental awareness is only now increasing, but that is happening only for a very small fraction of Indians

194 7 Summary Bangalore enjoys a unique position in India as an innovation hub. Despite of it being often called the Silicon Valley of India, there is actually a much more versatile industry presence than only the ICT-related. Naturally, the ICT is present in almost all the lines of industries, which also enhances Bangalore s ability to re-invent itself in terms of innovation. Because of long historic backround Bangalore has created not only an open and multicultural environments which not only welcomes experts from other parts of India but also from overseas and more importantly, makes the feel so much at home that people actually stay there! Also the pleasant climate and the garden city of Bangalore adds to its attractions, as do the good connections to Europe, USA and South East Asia. The young highly educated English speaking population is an asset which will be there in the future, too. Bangalore also seems to enjoy very good and intense networking between the academia and the corporate world, mostly happening in informal networks. The fact the many professionals stick to Bangalore, means that social networks stay within reasonable numbers and it is easier to manage the know-who networks. The government gets reasonably good scores for its performance, which again in particular in India s context is quite remarkable. All these factors summed up, Bangalore has in less than 20 years transformed itself from a simple IT-offshore destination to a world class innovation ecosystem where not only multinational/foreign entities are shifting their R&D, but also Indian companies after having gained experience and self-confidence, have started their own indigenous cutting edge R&D. The purely Indian innovations are estimated to be in the incremental innovations which in India s case are more service innovation than technology innovations. To further enhance that, Bangalore (and the whole India) needs to revise its educational system which as of today is not ideal for generating highly creative and innovative brains. In the best scenario Bangalore continues to be vibrant and attractive,becoming a hub of a spectrum of industries (health care, renewa ble energies, may be also financial & banking services, entertainment as new growth areas), managing to re-invent herself by including also new focus areas. The existing good networks and alliances will further enhance the development. When asking the interviewees of the worst scenario, only one reply was given. According to it Bangalore might suffer from the fact that it is so strongly focusing on the ICT-related industries and letting the traditional engineering and manufacturing move away from Bangalore. However, as around 45 per cent of India s GDP is generated from services, that concern may not be relevant. Global worries like climate change and terrorism were not brought up as their impact will in no case be restricted to a limited area only. 192

195 An India -related issue remains: as India s big growth figures (2009 estimated around 6 per cent) are not likely to help to distribute wealth in equal manner to the huge population of India (1,2 billion, out of which 320 million live below the poverty line), will that in the future bring social instability to Indian (and Bangalorean) society? None of us has the answer for that, but my interpretation is that it does not have direct impact on Bangalore as innovation ecosystem. The Hindu mindset is more accepting towards destiny in each life time, however the young educated generations are more ambitious and hungrier for success as they are beyong the struggle of daily survival. 7.1 Applicability to Finland When considering what Finland could take as learnings from Bangalore s innovation ecosystem, one issues comes immediately up. What may complicate the applicability is the fact that in India everything comes in big numbers. he entire population of Finland is less than the number of inhabitants in Bangalore. The scale of operations in Bangalore can hardly be reached anywhere else. What Bangalore and Finland share, is a highly educated work force. The advantage for Finland is that its educational systems enables students to get a more versatile educational curriculum, which enhances creative thinking. The Indian work place culture, however, is much more hierarchical and based on line-of-command, which is not optimal for creative thinking. Bangalore is a huge concentrated hub, consisting of a variety of industries, all of them supported by strong tradition in industry and education and their cooperation since 100 years. Government has been ambitious and visionary since decades and still is (eg fiscal deductions and lots of public sector investment not only in education and infrastructure but also in R&D and Industrial Parks). This together with the presence of big foreign and domestic companies has made Bangalore an increasingly attractive investment destination. Bangalore is an urban area with a vast offering of services and a pleasant climate which attracts also the young creative class who want to enjoy the urban life style. However, there is a different perception between Indian and expatriate immigrants as the Western standards are quite different from Indians. However, the life styles of young money making Indian professionals is quickly adapting to those of Westerners. Bangalore has the big names already there, which attracts not also foreign companies but also domestic companies there. The small and medium sized are coming in bigger numbers. The smaller ones believe that flexibility and more client orientated approach are their cutting-edge strenghts when competing for the clients. Good English skills are fundamental. The Indian professionals are often very good at presenting skills and they are good at social bonding, being very hospitable and receptive to newcomers

196 Adding many of these elements together, Bangalore has a very positive Country club mindset : a very strong informal network of know-how built over years seems to be a great asset. Cooperation opportunities between Finland and Bangalore: it would be worth studying in depth the various cooperation models from joint R&D projects, offshoring and technology transfers. I see the establishment of the Finnish Innovation Center Finnode in Bangalore as one hugely enabling step to initiate the work and create a sustainable and longlasting cooperation platform. Finland being a small country with limited resources but with lots of complementary skills and knowledge, the only way is to have a publicly funded structure which could then host the Finnish SME s and the innovation actors under the same roof. ****************************** Currently there are 15 Finnish companies present in Bangalore (out of 80 + of the total in India): Nokia R&D centre (employing over 2000 people) Napa Software Services Nethawk Solutions Patiq Technology Services Savcor Larox Halton Group Incap Contract Manufacturing Services Andritz Technologies Tecnotree Convergence branch office (HQ in Gurgaon near Delhi) Cargotec/HIAB Citec Information India Elcoteq Electronics (Elcoteq has signed a non-binding Letter of Intent with Videocon Industries Limited in October 2000, Elcoteq s website not yet confirming if the M&A has taken place) Digital Chocolate Salmi India Interviewees (carried out 5-6th Jan 2010) 1. Professor S Rajagopalan, International Institute of Information Technology Bangalore, & Professor Balaji Parthasarathy 2. Ms Surbhi Sharma, Director Euro India Research Centre Bangalore & ITSMA (Interactive Technology, Software and Media Association, mobile , 194

197 3. Mr Ashok Kumar C Manoli, Principal Secretary to Government Department of Information and Technology, Biotechnology and Science & Technology, 4. Mr Anurag Behar, Chief Executive, Wipro Infrastructure Engineering, Bangalore, 5 Ms Kirsti Parvi, CFO, Incap, Main written sources: Edward Luce: Despite of the Gods (2009)

198 Eindhoven 1 Introduction Brainport Eindhoven 1.1 General description of innovation cluster KEY FACTS: Netherlands M inhabitants jobs Brainport Eindhoven Region Area of 20 km by 10 km : Helmond-Eindhoven with a ring of km around it 21 municipalities 727,000 residents (Eindhoven , Helmond 85,000) 374,000 jobs (19% high tech) 5 Research institutes + top Universities (Technology, Design & Business) High Tech Campus Eindhoven (HTCE) Campus site covers 103 hectares Over 90 companies Over 7,500 R&D engineers 50 nationalities 45,000 m2 laboratory space 185,000 m2 operational office space 6,000 m2 space for start-up companies In this Benchmarking Report we describe the area in the Southwest Netherlands that spans in the Southeast Netherlands across the area of Eindhoven and Helmond. Since 2004 the area has been called Brainport Eindhoven. Branding the Region as Brainport Eindhoven has been a strategy to be recognized as one of the three top economical regions, the other two being Amsterdam (airport) and Rotterdam (seaport). It also enables promoting of the area in the European level. The center of the region is the City of Eindhoven. Some people see the core of the area going even further, to the High Tech Campus Eindhoven, place where it more or less all begun less than 10 years ago. The recent development is that the Brainport region spans even beyond national borders to Germany (Aachen) and Belgium (Louvain). 196

199 The priority sectors in the Brainport area are High Tech Systems & Materials, Food, Automotive, Lifetech and Design. Brainport is the only region in The Netherlands and one of the few in the Europe that fulfils the Barcelona norm of Lissabon agreement (investments in Research & Development form minimum 3% of brut regional Product). It also scores highly compared to other European regions in terms of its competitiveness, productivity, employment, R&D expenditure, innovation, and general education levels. 2 Operating environment: main drivers and important prerequisites for development 2.1 Human capital Since Industrial Revolution, Eindhoven s growth was based on manufacturing and industrial sector. The main employers after the World War II were Philips (then manufacturing light bulbs) and technical automotive industry with DAF (trucks and cars). The shift towards the electronics and engineering came from this basis. Eindhoven has one of the three Dutch technical universities, Technical University of Eindhoven (TU/e), created in It is ranked very high in international comparisons. It has always been more or less known as Philips University due to the close relationship with the company. Academy for Industrial Design, now the Design Academy, was established in In 1996, the Polytechnic (Highschool) Eindhoven became the FONTYS University of Applied Sciences. Also very important for the area are the research institutes like Netherlands Organisation for Applied Research (TNO), ECIS (Eindhoven Centre for Innovation Studies), EIBIE (The European Institute for Business Innovation and Entrepreneurship), Globus (Competence centre for multidisciplinary research and teaching in globalization and sustainable development) and last, but surely not least, High Tech Campus Eindhoven(HTCE). There is high synergy between the university and the local firms, which habitually subsidize (PhD) research and provide internships. The main Universities and institutes offer possibility for studies in English, either having the whole study programme in English or many international streams of selected programs. The research and educational institutes, the many small and medium sized hightech enterprises, as well as the many companies in the business services field ensure nowadays for the varied and well qualified workforce. The region produces 40% of the added value and 43% of the patent applications by Dutch manufacturing industry. The area, especially the presence of the High Tech Campus Eindhoven, has managed to bring together qualified personnel from all over the world. At the campus for example, more than 7,000 engineers, scientists, project leaders and marketers from over 50 nationalities provide a solid base of brain capital. Around 75% of them have a college or university degree

200 Figure 1. Knowledge campuses in the Eindhoven region (in grey) (Urban Affairs and VHP 2007) The population of Brainport covers expertise and experience in the fields of Microsystems, Embedded Systems, Photonics, Life Tech, Networked Systems, Medicine Technology, New Energy Technology, Ease of use & Design, High Tech Systems, Automotives and Components and Food Processing and Systems. 2.2 Capital/financing Business enterprises and government are the main sources for R&D funding in the Netherlands. Business Enterprises funded 51 % of the total R&D in The Netherlands (2003). Government funding amounted to 36 %. The third major source for funding has been since the 90 s coming from abroad. 198

201 Figure 2. R&D level (gross expenditure on R&D as 5 of the GRP) (2002) South Netherlands North Brabant The Netherlands Barcelona standard Public expenditure on R&D Private expenditure on R&D Source: Brainport Navigator 2013 It is interesting to realize that in the Brainport region (North Brabant in the picture attached) the government funding is playing a minor role. Most of the R&D funding in this region comes from private sources. Single main investor in the last ten years has been Philips. Philips Electronics and ASML (advanced systems for production of microchips and integrated circuits) ranked respectively first and third in the top- 10 of companies in the Netherlands by these expenditures in But also firms in other industrial branches such as medical technology and high-tech systems (ICT, micro-electronics, automotive, nanotechnology and mechatronics) have increased their R&D expenditures. The region Brainport Eindhoven counts for almost half (45%) of all private expenditure on R&D in the Netherlands. Thus, the financial support from the national government is limited. In general, the government rather prefers supporting R&D projects with indirect means, for example, with tax credits or via programmes. One important governmental support is the WBSO (Law for Promotion of Research and Development). It is a tax incentive to compensate a share of the labour costs for research and development by Government. One of the most used direct financing tools among the Brainport start-ups (from the National Government) are the Valorisation Grants. The first and second rounds count in maximum up to Euro and Euro, respectively. Before Valorisation grants, the companies normally apply private seed money ( Euro) that is rather easily available. The local government and provinces have additional incubator- like funds that are also used for developing promising companies. These grants count from up to Euro s. The companies feel that the largest financial problems hit them after the start-up phase, in the phase where the operations are already running, but not yet profitable

202 In this stage the financial instruments are also scarce. When the companies reach the break even point and show that they can make profit, are the financing possibilities again wider and in rather many cases they are being bought by a larger company. 2.3 Business marketplace, R&D The structure of the industrial sector on the regional level of Eindhoven consists of a few large firms, Philips, DAF and ASML, which are embedded into networks together with medium- and small-scale suppliers of specialized knowledge and design, and knowledge institutes. This inter-firm division of labour has contributed to a trend towards completion of knowledge industry value chains, including R&D, design, testing, producing, marketing and distribution of knowledge goods. The co-operation in the supply chain and the embedded networks has proved to work in the area. Networking is a part of the local business culture; something that cannot be taken away from the business community. You hear and read about the Brainport business ecosystem that supports itself and shares the way of thinking. The open innovation model of High Tech Campus both supports and enhances this older tradition of co-operation. The eco-system also attracts new companies to invest in Eindhoven; it has a critical mass of knowledge workers to provide a complete research chain from innovation, product development, to production and marketing. The still growing importance of design will also add in increasing amount value to products. 2.4 Attractiveness of the region Eindhoven is the fifth largest city of The Netherlands. However, with its inhabitants it has a feeling of a small village. It is not located optimally, far from the Schiphol airport and the vivid Randstad area (Amsterdam-Rotterdam-Utrecht-The Hague), but from European point of view the location is practical. Dutch cities such as Utrecht, Amsterdam, Rotterdam, and Maastricht are all within 1.5 hours by train or car, and cities in neighbouring countries such as Brussels, Antwerp, Aachen, and Düsseldorf are similarly close, or closer, at hand. Eindhoven has also a small and fast-developing regional airport with good international destinations such as Paris, Milan, Barcelona, London, and Rome. For someone visiting Eindhoven for the first time, it strikes that unlike many other Dutch cities (of this size) it is spaciously built. The amount of green left between the buildings, and the infrastructure, is striking for someone used to the busy Randstad area. The center itself does not look as attractive as most of the Dutch picturesque cities but has rather more retro look with its 50 s and modern architecture. Largescale air raids in World War II, destroyed large parts of the historical city and the reconstruction that followed left very little historical remains. The drastic renovation plans came in high-rise style and typical post-war architecture. You can see the presence and influence of Philips all over the city, starting from beautiful old office and factory buildings in the city center to the nickname of the city; City of Light. 200

203 The cultural climate in Eindhoven is very good. The city has clearly put effort on culture and sports activities. PSV football club, playing in the Philips Stadium, it is one of the dominant clubs in The Netherlands top-ranked league, Eredivisie. Besides football there are excellent sports facilities, including swimming pools, hockey fields, ice rinks, an indoor ski and snowboard centre, a climbing wall, country clubs, and a spectacular golf course. Eindhoven has linguistic services and with multinationals like Philips, DAF and ASML, with a High Tech Campus and a University of Technology, have numerous international contacts and international communities including schools. Infrastructure and shopping facilities are very good. Dutch people speak relatively well English, but in order to integrate properly with the local population, Dutch skills are recommendable. Thanks to the Eindhoven University of Technology and a number of undergraduate schools Eindhoven has young population. They are a small proportion of the population (3%) who lives scattered across the city. They mostly meet at the TU/e campus, which has various free time accommodations and services. However there are plans to integrate the students more with the city center. In the past decade, Eindhoven has also emerged as the capital of Dutch industrial design. Due to the fame of the Design Academy Eindhoven, the city has been able to grow in the design industry with such events as the Dutch Design Week, taking place every October. People in Eindhoven are typical Brabant people: they are proud and stubborn people who do not like to mingle too much with the others. They are Ok to work with and easy at the first contact. In the long run you do not get to know them very well as they like to stick to their own people. Even if you marry one, you will never get totally integrated with them. As a foreigner you do not get problems with locals if you are western-european, but people outside Europe, for example the Indians that ASML imports, are know to be facing some problems. You can also see that there are two layers of population; the brabos (the original population) and the newcomers. These two layers live the life apart each other. The newcomers, both international and national, create an atmosphere of vivid and dynamic city. The locals, they live like they have always lived living in the shadow of Philips, just like their fathers and grandfathers did. Finnish native living in Eindhoven since

204 3 Prerequisites of the innovation cluster Philips and Philips role in the region 3.1 Philips as the regional developer It can be stated rather quickly that in a country like The Netherlands the basic elements for forming an innovation center, almost anywhere in the country, are fulfilled: The Netherlands is a country with excellent physical infrastructure and logistics network of roads, waterways and railroads. The glass fibre internet network is high class and reaches the whole country. The internet usage is, and has been already for long, one of the highest in the world. People are in general rather homogeny group of highly educated and skilled workforce with very good, or even excellent language skills. Due to its stability politically and economically and supportive legal environment have made it one of the economical hotspots of the world despite it s the small geographical size. It is not only a home for many multinational headquarters, but it has a high number of SMEs. The main reason for Brainport region to be developed into the top innovation region in the Netherlands is by far thanks to one single company, Philips. It took some unique actions, first in the middle of industrialisation, and then later, some 20 years ago in the wake of the oil crisis of seventies. The North Brabant, the area where the Brainport Eindhoven is located, had for a long time historical burden: during the Golden Age of The Netherlands 16th century the economical and cultural development concentrated on the Western & North Western Netherlands. The Southern Netherlands was forgotten for a long time. From that isolation and the lack of attention from the decision makers of The Hague, developed a strong will to show that the region matters. In this originally agricultural community with large catholic families labour was cheap. It was very attractive for young entrepreneurs to start up their factories. In the begin textile, leather and metal sectors were the most important. The region was attractive for completely new companies as well. Focusing into the manufacturing industry started before the II World war. The leading companies were DAF Automobile and Philips Lightning. Around the key manufacturers arose hundreds of smaller companies as suppliers. During that time, Philips was attracting more and more people who came to the region for work. For these people Philips built housing facilities, organised health care, invested in cultural services and established sport facilities. In many cases the company took over tasks that are normally recognised to belong to the local government. For example, the company initiated founding of the University of Eindhoven (1956), established hundreds of years later than universities of Amsterdam (1632), Leiden (1575), Groningen (1614) and Utrecht (1636). The economic growth lasted till the end of the seventies when the oil crisis led to the economical downturn. This resulted in a dramatic crisis in the Eindhoven region. DAF, for example, the second most important employer of the region had to shut 202

205 down (1992). The problems of the leading companies had also an enormous impact on the hundreds of supplying companies. Philips was in the middle of turmoil that was about to be crucial for the whole company. The company realized that in the accelerating economy it needed to be able to react faster for the market stimulus as well as the consumer and client needs. The internationalisation of the industry created additional pressure, especially for the manufacturing sector. Philips needed to create a new strategy, focus on areas with growth potential (like health care), and to restructure the whole organisation. The company started an unknown process of reorganisation called the Centurion Operation. The restructuring of Philips, where Philips fired 50,000 employees worldwide, moved its HQ to Amsterdam and focused its R&D centres together to the research campus in Eindhoven, was in a long-term a jackpot for the region. Philips outsourced its business services and created even more jobs that way in the region. The most crucial catalyst was however Philips decision (2003) to invest 600 million Euros for developing the Philips Research Center and to open the campus for other companies - a strategy based on theory of open innovation of Henry Chesbrough (Harvard Univ.). The final push for the development of the region was done. Open innovation is a paradigm that assumes that firms can and should use external ideas as well as internal ideas, and internal and external paths to market, as the firms look to advance their technology. The boundaries between a firm and its environment have become more permeable; innovations can easily transfer inward and outward. The central idea behind open innovation is that in a world of widely distributed knowledge, companies cannot afford to rely entirely on their own research, but should instead buy or license processes or inventions (e.g. patents) from other companies. In addition, internal inventions not being used in a firm s business should be taken outside the company (e.g., through licensing, joint ventures, spin-offs) Chesbrough, H.W. (2003). The Era of Open Innovation. The attached extract of (an originally in Dutch written) article That fence needs to go of a professional journal The Ingenieur illustrates well the beginning of the development process of the High Tech Center

206 High Tech Campus Eindhoven became the embodiment of the open innovation philosophy and an ecosystem of hightech R&D companies that operate in related fields. A year later was introduced an open laboratory concept, MiPlaza. In 2006, MiPlaza was formalized as a separate division of Philips Research. Philips made in 2008 known that it wanted to separate itself from the HTC managing function. It is still the largest resident on the campus but it is stepping away from managing it. Philips currently owns the land and the buildings but is planning to sell them in order to remove any barriers to other companies moving here. By selling the campus, the company also would be able to cash the investment it has made and invest them for further projects (Philips has, for example, started to build a new HTC in Shanghai investing 40 million euro annually). The most probable owner for the HTC in Eindhoven will be a combination of public and private ownership. THAT FENCE NEEDS TO GO Some ten years ago when High Tech Campus Eindhoven still simply was Philips Research laboratories (NatLab), mobilised Rick Harwig the change. I was at that time still the director of the NatLab, tells Harwig, now Chief Technology Officer of Philips Electronics. Our R&D people were scattered over the whole country. There was a dots pattern of Philips laboratories across the whole map of Netherlands. That is not handy when people need to cooperate for a longer time. Besides, the buildings needed an update after 40 years. Originally it was the plan that the R&D campus would be only for Philips. In the begin of 2000 the decision was however made that the campus would be opened for other parties too. For a year I convinced people that if we wouldn t do that, we would be dinosaurs, says Harwig seriously. Philips Research was getting so forgotten and dusty that we needed to do something. The fence needed to go. it wasn t until the spring of 2005 that the big sign of Philips Research made place for High Tech Campus Eindhoven. The years before, Philips was busy putting up locks in the doors and security on the windows. There was a list of fifty points on the to-do list, remembers Harwig. For example, the A2 highway got a new exit to the campus area, financed by Philips. In a high tempo new buildings, parking garages and De Stip were built. A huge fountain was dug. Totally Philips invested more than five hundred million on the Campus. From the opening day of the campus the number of companies grew slowly. Fuxxion, a spin-off of Philips was the first company that interested in cooperation. We knew the people already says Harwig. Meanwhile there are some 90 companies established within the campus and the number is growing. The area generates some 50% of the national patents. The director Frans Schmertz calls the campus the cleverest square kilometre of the Netherlands. 3.2 Key pull factors for innovation cluster, Open Innovation Model Without Philips and HTCE the development of the Brainport Eindhoven region would probably have been totally different. Philips role was needed as an anchor company to create the first prerequisites for the innovation environment that we nowadays call Brainport Eindhoven. The development of HTCE shows how companies can create a stimulating environment for cooperation. The main focus was (and still is) on working together with suppliers, research institutes, universities, and other companies. Therefore, the 204

207 Open Campus perfectly embodies what open innovation originally was about. With the HTCE Philips has managed to create an environment and structures which promote interactions, networking and knowledge-sharing, leading to joint projects and joint ventures among the HTCE companies. The High Tech Campus is like Silicon Valley, reduced to the size of a post stamp. I see that as a positive thing, it makes it very easy to keep in touch with other people. You can call them up and be in their office within minutes. Meeting people face to face in their office or during a coffee break is crucial for getting that Aha! -experience. s or other online activities cannot substitute for physical interaction. For Philips this means that the company can spin in ideas and innovations from outside, and enrich the services that Philips business divisions can offer. Philips can also spin out technologies from its own extensive IPR portfolio to other high-tech companies in the HTCE, companies which can bring innovations to market more quickly. For the companies on the campus, networking and co-operation on ideas is reinforced by shared facilities and technology - for example, through the MiPlaza, a Microsystems and nanotechnology facility including a world-class clean room with laboratory and materials-analysis services or Experience Lab -testing environment. In most cases, start-ups can make free use of those facilities or rent them out. The Open Innovation thinking can be seen also in the architecture and the planning of the Campus. Modern buildings, with a lot of glass and designed lines are prevailing at the campus. Most of the buildings are connected to each other either physically or with logical walking paths. Between the buildings there are a lot of green spaces, a huge central pond and the central meeting place, The Strip. The Strip is quite rightly called the beating heart of the campus. The long, narrow building houses all of the shared facilities: restaurants, shops, Conference Center, Wellness Center, and Auditorium. The Strip is especially designed to support open innovation. Every day many thousands of top notch engineers meet each other there to share lunch, experiences and ideas. Starting companies come mainly to the BÈTA building on the edge of the Campus, close to the exit from the A2 highway. The building, initiative and investment of Philips and local governmental bodies (Eindhoven and Helmond), offer the starters a chique-looking work facilities with a respectful entrance

208 The Campus has a certain image, the ICT networks are super quality. Companies do not come here fore cheap square meters. As important as the right business partners and the network, is the mindset of the Campus, the atmosphere that prevails at the Campus and its image. A campus needs an image and that needs to be built; what makes the people proud to be working at the campus? It is something that has to do with attitudes of the companies themselves. Enterprises that are not willing to communicate, who wish only to take but not to give, do not support the identity of the campus. The companies need to be open for the idea of open innovation. The only requirement for any company, start-up or large company, entering the High Tech Campus is that they must fit into the innovation ecosystem; they must add value to the companies already there. There are no rules about flow of ideas: it s up to the companies to network, make business deals etc. The High Tech Campus occupies currently the area of 103 ha, working community of 90 companies and five research institutes. More than people work there, a double amount from the since the fences around the Philips campus in 2005 were taken away. The campus has an ambition to grow in the coming years to 120 companies with totally employees. With that plan Eindhoven HTC would belong to the 20% of the largest campuses in the International Association of Science Parks. The campus as such is however not Brainport. Also for the campus it is vital that the whole Brainport region develops further. The campus needs for its growth and branding the whole strength of the region; the universities, research institutes, the business community and the regional public institutions. In the next chapter we will describe the role of these in more detail. 4 Supporting functions 4.1 The organization of the cluster, Triple Helix -Model I think there are three major components required for an open innovation environment to function: the government, the private sector and public knowledge institutions such as universities, etc. 1 The enabling role of the government is needed to provide different initiatives such as publicly supported innovation programmes, grants for start-ups and so on; 206

209 2 The private sector is obviously needed, but open innovation cannot work with only private companies. They might start working together in a precompetitive phase, but ultimately they need to look at their own economic benefit; 3 The public institutions are the knowledge creators that by definition are open. They are also needed to supply the innovation environment with the highly educated people who will do the actual work. A good open innovation system needs a good balance between all the actors in order to counterbalance the economic forces that steer the private companies. Business Development Manager, Philips Research, Gerjan van de Walle In all interviews and documents that describe the Brainport Eindhoven, it becomes soon very clear that the Triple Helix model (described below), is working well in the area. Shortly said, it means that the business, the government and the education & research institutions are working closely together in order to contribute to a favourable business climate for both large international companies and medium-sized enterprises. At the Brainport Eindhoven, this is especially visible in the innovation, manufacturing and sale of innovative products, services, machines and systems. Figure 3. Triple Helix Model The Triple Helix model B=Business/Companies K=Knowledge/Uni s & Labs G=Government Sub-optimal too less, no help State monopoly too rigid, over-regulated Balanced Triple Helix e.g. accelerating co-operation to acquire public/eu funds The challenge is the tricky balance, not too much or too less with three parties (with two it will not work!!) Source: Egbert-Jan Sol, TNO Industrie en Techniek, 2008 The triple helix denotes the university-industry-government relationship as one of relatively equal, yet interdependent, institutional spheres which overlap and take the role of the other. Bilateral relations between government and university, academia and industry and government and industry have expanded into triadic relationships among

210 the spheres, especially at the regional level. Academic-industry-government relations are emerging from different institutional starting points in various parts of the world, but for the common purpose of stimulating knowledge-based economic development. In Brainport Eindhoven the Triple Helix model is based on common history & common ambition; no one is dominant; respect and trust accelerates & amplifies, and everyone will help the others when facing the common enemy or crisis. It is said that it was the major of Eindhoven, who in the end of 90 s realized that the government of the city couldn t just sit on their hands and wait until the economy might recover. The policy philosophy of Eindhoven s region was developed ( Never Again! ) in response to that time, under the motto Never again! The local government, representatives of local business and the knowledge institutes were collected together. The triple Helix co-operation were to mould the plans to develop a long-term strategy to diminish the vulnerability of the region for the economic downturns and to cope with problems with as close cooperation as possible. The strategy focused on improving the innovation competences of the manufacturing industry in order to strengthen them, and to diversification the industry so the companies would be less depended to the OEM s (Original Equipment Manufacturers) in the region. The remarkable for this model is that it is difficult to copy. It is created from the bottom-up from the operators and implementers of the economic development. This also ensures the direct effect of any strategic goals and ambitions; the players stand themselves in the implementation power and thus have key to short term actions. The Triple Helix co-operation also ensures efficient bundling of resources (production capacity, human resources, and public & private money). Additionally, as this way of co-operation has been built in the longer period of time, it has preservance and stamina to survive in the turbulent times. The advantage in Eindhoven is that everyone encounters each other also outside the work; in football, hobbies, and at the schoolyards while picking up the kids. 4.2 Brainport Development- Intermediary development organization and it s role Eindhoven s Triple Helix has no formal status, but organizes itself around programmes and projects. The name and status, Brainport Eindhoven, is given to the profile, performance and prospects in knowledge, technology and economy of the Triple Helix in the region. The programmes and projects of the Triple Helix are implemented by The Brainport Association, with its intermediary organization Brainport Office on daily basis. The Brainport Association (Stichting Brainport) is the merger of two local development organisations that have been involved in the earlier development plans of 208

211 the region (Stimulus and Horizon) the predecessors of the current plan, Brainport Navigator. The Office translates the development plan into projects in four interrelated domains: People, Technology, Business and Basics. The Office (the director, communication employees, lobbyists and analysts of Brainport) brands the region and brings the strength of the Triple Helix in touch with the public. Its main task is to formulate projects together with the Board. The office uses well proven formula with a specific approach for the development and implementation of projects that is strongly result-oriented. The approach is characterised by the fact that every project is lead by project owners, regional stakeholders (an entrepreneur or a top manager of a company or institution in the region). The project owner is involved and responsible for the implementation of the programme gathering a small group of people from the industry and from knowledge institutes to further work out the project. The Office then organises the support the project owner needs to successfully attain the goals of the project. The projects are not restricted with geographical borders, but more or less born around a natural network, that can also reach beyond regional or national borders. In this way, the Horizon program realised more than twenty projects between 2002 and On the one hand the Brainport Association acts as an investigator and developer of market-driven projects and programs, and as a business incubator and facilitator. It supports structurally the local economic activity with promotion, acquisition, consulting, financing and providing business premises. The office produces the marketing material, organises events and networking activities. It also is responsible for developing the strategic network of ELAt (Eindhoven Leuven Aachen triangle) that will be discussed in more detail in the Chapter 5. The Board of Brainport Foundation represents the local Triple Helix with Mayors of the local cities (Helmond, Veldhoven and Eindhoven), chairmen of local knowledge institutes (TU/e, FONTYS and DAE), the regional Chamber of Commerce, and some other business organisations in the region. 5 Development actions, opportunities and renewal, Navigator Cluster s path of development While examining Brainport Eindhoven in the light of the McKinsey s analyse of the global innovation centres, it is interesting to see how the path of development in the region has been formed. The basic requirements, like the stability of the society and the sufficient legal structure as well as a physical infrastructure are easily met in a developed country like the Netherlands. In the case of Brainport Eindhoven the historical background of the region has been crucial. As discussed earlier, the region development was by far, until the 1990 s, very strongly dominated by the leading manufacturers in the region, namely by Philips

212 Philips acted as an anchor company pulling skilled workers around the southern and western Netherlands to the Eindhoven region. It has a strong influence in the development of the city, not only by increasing the economy and population of the city but also by developing services and infrastructure together with the local government. The focusing in the manufacturing industry that started already before the World War II got more boost after it. The area developed a network of key manufacturers and hundreds of suppliers. The oil crisis and the shutting down one of the main employers of the area (DAF) that lead to thousands of unemployed in the area gave way for the next stage of the development.; the Triple Helix model in action. The local government took action at the same time as the Philips started its plans for reorganisation. The Triple Helix co-operation got on with the first strategy when the partners applied for (and gained) European funding in the form of the so called Stimulus program. It was aimed to strengthen the industrial structure of the region; to diversify the industry so the companies would be less depended to the OEM s in the region and to improve the innovation competences; to give a boost to tourism, to make the region more attractive for companies to settle and to improve the labour market. This program was developed and implemented in cooperation with the province of North-Brabant. However, it was soon noticed that a better organization was needed to develop project and programs that could make use of the public funding opportunities. The regional authority (SRE) initiated the more developed Horizon Programme (2001), where all partners of the Triple Helix took part in steering and monitoring committee. The primary focus was to transform a traditional industrial region into a top-technology and design region. The key of the program was to draw a larger context, a framework where individual development programs would fit together to support a larger structure. The drivers of the development were the local people from local organizations with local knowledge. The existing networks supported the fast implementation and commitment of planned programs. Philips HTC Campus took also part of the program and got some minor public financing for the building plans. Generally speaking the strategy Philips had chosen (open innovation model) fitted well to the Triple Helix model. Horizon programme and the efforts of the Triple Helix partners were successful and finally also noticed on the National level. In 2005, in the National Memorandum on Spatial Development, the Eindhoven region was called Brainport for the first time. This recognition stimulated the Triple Helix partners in the Brainport region to review their strategy in national and international perspective. A more ambitious program was to be made to position Brainport Eindhoven as the main engine of the Dutch economy and one of the top three of most innovative regions of Europe. McKinsey Model does not purely fit in the development of Eindhoven. It can be said that the Triple Helix could have never worked so well without the history of the region. One of the crucial facts for the development of the region, especially within Eindhoven was the investments that one single private company, Philips, was ready 210

213 to make. Philips did not only invest 600 Million Euros on the building of the High Tech Campus Eindhoven in the last ten years. It had historically already shown its importance in developing the city for many decades by investing in housing, health care, sports facilities, cultural services etc. activities that traditionally were the playing field of the local government. In that light it can be said that Brainport Eindhoven was an irresistible deal. However, Philips alone could not have created the Brainport Eindhoven, the economical top region. The local government and the knowledge institutions were significant for this further development. The innovation center Brainport Eindhoven is currently in the situation that is crucial for the further growth and maturity. The development programmes have been quite successful: the number of firms, institutes and jobs in Eindhoven increased with one-third to a half between 1995 and 2000, and have increased further in more recent years. For ensuring the further growth, a small committee, chaired by a former CEO of AKZO Nobel, worked out the strategy in narrow cooperation with all Triple Helix shareholders. The committee published in 2005 the working agenda for Brainport: Brainport Navigator Beyond Lisbon! The current working agenda is more powerful and decisive than the earlier programme (Horizon), but the approach and methodology was following in the footsteps of the well proved programme. 5.2 Brainport Navigator Shared visions among the innovation cluster As a confirmation of the region s new status of national Brainport, the Triple Helix formulated the Brainport Program (Brainport Navigator , Beyond Lissabon!) as successor to Horizon. It has a broader mission than Horizon and it includes sustainability of regional development. Its goal is to achieve a sustainable and globally competitive region, by creating an adequate economic and social environment with a high quality of life for people in the region. By the end of 2005, the Brainport Program was institutionally embedded to the Foundation Brainport. Brainport Navigator focuses on development and completion of the value chains of five selected spearhead sectors: hi-tech systems, materials, life-tech, automotive and design. The key objective is: To create a continuum for economic and social development With the sub-aims: To create balance in the employment market Innovation by commercialising applied knowledge Reduction of economic susceptibility through diversification Strengthening international visibility and reputation Creating a stimulating climate for location Development of the Brainport Eindhoven covers more than just high-tech companies, research institutions and key cities, such as Helmond and Eindhoven. It takes into account all aspects of the economy and society of the region, in relation to each

214 other. The goal is to establish a European top technology region, so-called ecosystem (compare with Silicon Valley) based on the principle of open innovation. This is regarded as the success factor for a sustainable consolidation of the international competitiveness of a top technology region. The Brainport Navigator is naturally still a plan, mainly promoted by the (local) government. In the end it will be to seen if the program and the reality will fit together. There has been some criticism that the business is implementing the plan even if it would not be driven by the Brainport Office, and that the Brainport concept is there just for marketing and lobbying purposes. Whatever the case is, it has proven to work in the area and the future of the co-operation as well as the planned strategy look promising. 5.3 Drivers of growth and development A significant driver of the development of the Brainport Eindhoven region has been the common understanding and commitment to jointly and individually contribute the economical development, technologies and the innovation process. The feeling of mutual trust and commitment, the eagerness to not only plan on the paper, but also to implement the actions is something worth to mention. A big thanks for the development is also to be given to Philips. The investments that the company has made (including setting up new exits from the highway A2!) are not to be ignored. The High Tech Campus does not have only strong pulling power in the total Brainport Eindhoven area, but it is significant for the branding of the area internationally and nationally. The other large companies in the area like ADSL and NXP, the recovered DAF and OCÉ are also pulling the economic development. They however, do need the local knowledge institutes and the local government to support and accelerate their innovation process and support the business development. Also it has been said that a lot of the attention and the upgrading of the status of Brainport is due to the mayor of Eindhoven, and the Chairman of Brainport Foundation, an old politician and skilful lobbyer. 5.4 Actions for development It has been described already earlier that the local government was the initiator of the local strategy planning in the Triple Helix Model in the end of 90 s. The role that local government played in the pulling strings together has been especially important from the branding and marketing aspect. It also created a common understanding about the potential of the region and formed and official framework for development programs implementation for the local Triple Helix partners. Only in the last few years the national government has recognized Brainport activities. The government also decided to offer a subsidy of 16 million to projects in Brainport. Both the High Tech Campus Eindhoven and the High Tech Automotive Campus and can rely on subsidies for joint development of housing and facilities 212

215 for startup and growth companies. With the subsidy the Minister of Economics will boost the open collaboration and innovation in top-technology field. The subsidy contributes significantly the total cost of further Brainport development, (planned budget 55 million). This grant is more than a gesture. The government gives with this a signal that it really wants to invest in innovation, and that gives impetus to the development of Brainport. Support is also entirely in line with the important economic role that the government sees for our region and the mission towards Rob van Gijzel, mayor of Eindhoven and Chairman of Foundation Brainport The plans of the current development cover the four main development areas as the Brainport Navigator officially states: People, Business, Technology and Place. Figure 4. Brainport Main Development Areas Source: Brainport Navigator 2013 One of the main problems in Brainport Eindhoven region has been (before the economic slowdown) keeping up with the sufficient amount of skilled personnel. In the Netherlands the technical studies are not considered sexy enough by the young people and therefore less and less kids choose it as their line of study. The other professions (legal, medical, business) are considered more interesting, and most important, faster way to get your hands on money. The other end, the bottom-end of the labour market, has also been in difficulties, especially in retail and catering sector. The plans are to employ more efficiently the

216 low-skilled people, older job seekers or/and people belonging to ethnic minorities who are non-fluent Dutch speakers. Eindhoven also has difficulties to retain (Dutch) students after graduation. One reason can be the limited housing capacity in the city center. The young graduates often look this kind of lifestyle with dwelling creative people and skilled foreign workers. The image of Eindhoven is more working city than living city. Most of the people working in the area are actually not living in the city center but in the surrounding villages that have more or less merged with the city. The well-paid expats and the knowledge workers with families prefer to work outside the city in the suburban areas. This creates further logistic problems and heavy traffic jams of the commuting people. The local government has taken actions to improve the housing situation and transform the residential environments to either highly urban or green suburban environments. Also actions for improving the infrastructure are currently taken, however there has been criticism that the plans are not sufficient enough for the growing needs. Regional stakeholders are also aware that the city has an unattractive centre that lacks buzz and atmosphere to attract high-skilled outsiders. To tackle this, Eindhoven as a city with an attractive heart has become a spearhead of the vision for Eindhoven s development. For example the area known as Strijp S, where once a Philips light bulb factory started, will be in the next few years developed into a creative and Urban Culture and Sports Center. Figure 5. Plan of Strijp-S Urban Development 214

217 The area will be targetted to young urban people; it will offer culture platform for theatre, cinema and concert, and working environment and a stronghold of designers, artists and musicians, theatre makers and technical creative spirits. It also offers urban housing with some houses (apartments). The area development started in 2006 and are planned to be completed in Making the city centre a more attractive place is the target also for Triple Helix Partners who see it as a way to attract mobile investment capital and knowledgeworkers. The municipal cultural policy holds a territorial approach promoting a mixture of culture, leisure and retail in the city centre. This approach is combined with the ambition to develop Eindhoven s typical features: an innovative, design oriented high-tech city. There has also been a growing interest in developing the synergy between technology and design in business. The (industrial) design has been added as the last one of the region focus industries. It fits in the area of Brainport Eindhoven, as the manufacturing in the region is mostly low quantity/high quality -type of manufacturing. In this way, design supports the higher added value to the customer. The area s knowledge industry is also very export oriented and thus sensitive for the fluctuations of the global economy. To cushion this sensitivity, the clusters trend is to develop towards the completion of value chains, with R&D as starting point, and including design, testing, producing, marketing and distribution of advanced goods. Besides, the production structure of the economy is now diversifying into the direction of services, especially business services. The role of design is seen as something that supports the development and stretches the value chain. Additionally, by attracting more design workers in the region, the increasing mass of creative people acts as an additional catalyst for the innovation development process of the region. Figure 6. Numbers of jobs in knowledge sector per 1,000 inhabitants of years of age ( 2004) The above table illustrates the numbers of jobs in the three technical university cities of the Netherlands. It shows that Eindhoven has already managed successfully in

218 combining the creative industry with the technology. The table illustrates that Eindhoven s scores in high and middle-tech firms, ICT as well as in creative industries, were already six years ago way beyond the national average. 6 Upgrading requirements of the cluster As recognition of the importance of Brainport Eindhoven region for the Dutch economy, the Mayor of Eindhoven was asked by Minister of Economic Affairs to develop a new vision and a development plan to the region. This plan would go beyond the current Brainport Navigator and be similar to the aviation memorandum (Schiphol, Amsterdam) and the Port Vision (Rotterdam). The key role for this plan will be setting up targets for Eindhoven to be recognized on the international level and become one of the top three Regions of Knowledge in Europe in To be able to excel as a top technology region, achieving the Barcelona standard from the Lisbon objectives as is now the case in Brainport is insufficient. It needs to be a doubling (R&D = 5-6%). One goal to gain is to increase the public investment in R & D in Brainport. These remain today (by 0.4% versus 1%) significantly below the standard Barcelona (unlike the private investment 2.6% versus 2%). The Triple Helix Partners see that the way to increase the public investments is the lobbying and increasing the publicly financed programs, for example through EU programs. This far the national and local government have been throwing the ball of investment responsibility to each other too many times. The Brainport Organisation is also looking for support for the economic and knowledge development across the borders. A good example is the ELAt co-operation, which will be discussed in more detail in chapter 5. With a cross-border cooperation, the area is looking for complementary competencies by expanding business networks. It also boosts the European prospects of Brainport Eindhoven, and is needed to keep up with the competition with other growing European technology areas (Stockholm, Stuttgart, Braunschweig, for example). Additionally the Triple Helix is looking for opportunities to broaden the knowledge industry. The design will get even more attention in the programmes, but also the Med-Tech is a potential new area of clustering development. Currently only Philips is active in this area, but more co-operation partners are searched for. Second cluster, that surely will get more attention, is the applications. The HTCE has made already a strategic plan in focusing more in High-tech applications in the future and look for the growth from this perspective. Third potential area, also driven from Philips, is the lightning and the new applications of lightning. The last important focus, also in the future, will be to keep the employment market flexible enough and to have a sufficient amount of knowledge workers and workers for supportive services. Detailed plan for the development programmes for the region can be seen from Brainport Navigator 2013 (Attachment 1, can be also downloaded from 216

219 7 Strategic networking National and international connections The whole ideology of the Triple Helix of Brainport Eindhoven is based on networking. Therefore it is impossible to list all the connections that the area has nationally and internationally. The level of networking reaches many levels and forms, across the industry sectors, the Triple Helix players and beyond geographical areas. What we can conclude, is that these networks almost without exception, are based on faceto-face co-operation and/or personal communication. Virtual networks are not (at least known to be) used. These might however -and most likely are- playing a role with the individual (social) networking. In this chapter we present few most interesting official networks. One of them is the cross-border cooperation that is based on strategic decisions for the Brainport Eindhoven development. Eindhoven s geographical location was the reason for the city to enter into a partnership with Leuven (Flanders, Belgium) and Aachen (Nordrhein-Westfalen, Germany), two other knowledge centres just across the border in Instead of competing with these knowledge centres the regions decided to combine their forces. The ELAt Program (Eindhoven-Leuven-Aachen triangle) was established to meet the needed critical mass as an internationally measured Top Technology area. The co-operation goes all the way to the level of agreement that the Ministry of Economic Affairs has with Flanders and Nordrhein-Westfalen. Source: Brainport Navigator

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Sisältä ketterä markkinoilla vahva Sisältä ketterä markkinoilla vahva Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Tulevaisuuden mahdollisuudet ja Tekesin rooli BioRefine- ja Vesi -loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan

Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Petri Peltonen Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Suomi on viime vuosiin asti menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vertailuissa.

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo World café pöytä 1: Miten suomalaisten osaamista pitää parantaa, jotta vihreä talous voi toteutua? Ehdotettavat toimenpiteet: Perustetaan biotalousohjelmien

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot