OYS ERVA LABORATORIOKESKUS
|
|
- Pauli Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OYS ERVA LABORATORIOKESKUS Perustamissuunnitelman liiteaineistoraportti Valmistelutoimikunta LIITEAINEISTO: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Kuvaus laboratoriokeskuksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmästä Pohja yhtymäkokouksen työjärjestystä varten Ehdotus tarkastussäännöksi Ehdotus hallintosäännöksi Luonnos johtokunnan toimintaohjeeksi, esimerkki Päätösvaltamatriisin runko, esimerkki Toimintamalliryhmän loppuraportti Henkilöstöryhmän loppuraportti Henkilöstösiirtosopimus Liite 10 Talousryhmän loppuraportti Liite 11 Tietohallintoryhmän loppuraportti
2 LIITE 1 KUVAUS LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUS- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ Pohjois-Suomen laboratoriokeskus on kunnallinen liikelaitos, jonka toiminnasta ja päätöksenteosta säädetään kuntalain annetussa muutoksessa. Lisäksi ohjausjärjestelmän perusteita on määritelty laboratoriokeskuksen perus-sopimuksessa ja hallintosäännössä. Jotta laboratoriokeskuksen perustamista koskevassa päätöksenteossa on käytettävissä tieto siitä, miten laboratoriokeskuksen ohjaus- ja johtaminen aiotaan järjestää, kuvataan seuraavassa ohjaus- ja johtamisjärjestelmän suuntaviivoja sellaisina kuin niitä toiminnan käynnistämisvaiheessa on tarkoitus noudattaa. On selvää, että laboratoriokeskuksen päätöksentekijät ja toimiva johto laboratoriokeskuksen tultua perustetuksi lähemmin määrittelee ohjaus- ja johtamisjärjestelmänsä sekä kehittää sitä näkemystensä mukaisesti. 1. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän periaatteet Laboratoriokeskuksen ohjaus ja johtaminen järjestetään kuntalain liikelaitossäännösten (10 a luku) mukaisesti siten, että omistajaohjauksen (omistajakuntayhtymien) vaateet toteutetaan, asiakkuutta (sekä yhteisö- että potilasasiakkuutta) painotetaan, yhteys yhteisöasiakkaisiin perustuu sopimuskumppanuuteen, laboratoriokeskuksella on yhtenäinen ja yhdenmukainen toimintajärjestelmä, laboratoriokeskus tekee pitkäjänteistä ja uudistuvaa tutkimus-, kehittämis- ja laatutyötä, henkilöstön kehittämiseen, kannustamiseen ja osallistumiseen panostetaan, organisaatio pidetään matalana ja hallinto rationaalisena, toiminnan ja talouden seuranta ja arviointi on avointa, säännöllistä ja jatkuvaa. Em. periaatteita noudatetaan sekä koko laboratoriokeskuksen tasolla että sen yksiköissä. 2. Organisoinnin perusratkaisu Laboratoriokeskuksen organisaation perusratkaisuna on ns. aluelaboratoriomalli, jonka puitteissa kuitenkin huolehditaan toiminnallisesta koordinaatiosta yli aluelaboratorioiden ns. osaamisalueperiaatteella. Perusorganisaatiota voidaan kuvata seuraavasti: 2
3 Organisaatioratkaisu ALUELABORATORIOMALLI PIENEHKÖ YHTYMÄ- HALLINTO laatu- ja kehittämisasiat henkilöstöasiat tietohallintoasiat talous- ja tukipalveluasiat KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA JOHTORYHMÄ Kainuun aluelaboratorio Keski-Pohjanmaan aluelaboratorio Lapin aluelaboratorio Länsi-Pohjan aluelaboratorio Pohjois-Pohjanmaan aluelaboratorio laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja Jotta yhtenäisyydestä ja yhdenmukaisuudesta toiminnan, sen laadun ja laatujärjestelmän, analytiikan menetelmien, laitteistojen ja muiden keskeisten toiminnan edellytysten suhteen kussakin aluelaboratoriossa varmistutaan, tarvitaan laboratorioerikoisalakohtaista tai muulla toiminnallisella perusteella määräytyvää koordinaatiota yli aluelaboratorioiden. Tätä varten laboratoriokeskukseen ehdotetaan muodostettavaksi erikseen sovittavat osaamisalueet, joille määritellään koordinoinnista huolehtivat vastuuhenkilöt. Osaamisalueet, niiden tehtävät ja vastuuhenkilöt määritellään johtokunnan toimesta tarpeen mukaan, kuitenkin siten, että laboratoriokeskuksessa toimii pysyväluontoinen kliinisen laboratoriohoitotyön osaamisalue, jonka koordinaattorina toimii ylihoitaja. Organisointia kuvaa seuraava kaavio. 3
4 OSAAMISALUEIDEN SIJOITTUMINEN ORGANISAATIORAKENTEESEEN KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA YHTYMÄ- HALLINTO JOHTO- RYHMÄ A l u e l a b o r a t o r i o t O s a a m i s a l u e e t V a s t u u h e n k i l ö t Todettakoon, että kaikkien osaamisalueiden keskitettyjen yksiköiden ei tarvitse välttämättä sijoittua yhteen aluelaboratorioon, vaan aluelaboratoriot voivat tarpeen mukaan profiloitua työnjaollisesti. On kuitenkin otettava huomioon, että hallinnollinen päivittäisohjaus toimii aluelaboratoriokohtaisesti. Osaamisalueittain kuitenkin huolehditaan prosessiohjauksen tapaan koordinoinnista mm. yhteisiä toimintakäytäntöjä luomalla. 3. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän rakenne Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän ehdotetaan koostuvan (1) laboratoriokeskuksen strategiasta/liiketoimintasuunnitelmasta, (2) palvelusopimuksista, (3) toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, (4) tulosbudjeteista sekä (5) seurannasta ja raportoinnista. Järjestelmää havainnollistaa seuraava kuvio. Ohjausjärjestelmän kokonaisuus ja osat Laboratoriokeskuksen strategia (joka 4. vuosi, tarkistukset vuosittain): omistajaohjauksen linjaukset tavoitetilamääritykset (visio) toimenpidelinjaukset (strategiset valinnat) uudet konseptit ja kehittäminen (muutokset) Liiketoimintasuunnitelma Toiminnan käynnistyessä ja uusia toimintoja/konsepteja käyttöön otettaessa Palvelusopimukset Vuosittain asiakasyhteisöjen kanssa Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio Vuosittain Tulosbudjetit Vuosittain, yksiköittäin, tarvittaessa jaksoteltuna 4 Seuranta ja raportointi
5 Keskeisenä ohjausinstrumenttina koko laboratoriokeskukselle voidaan pitää strategiaa, johon sisältyvät myös omistajaohjauksen linjaukset. Liiketoimintasuunnitelma liittyy erityisesti toiminnan käynnistymisvaiheeseen sekä tilanteisiin, joissa laboratoriokeskus käynnistää uusia toimintoja tai toimintakonsepteja. Liiketoimintasuunnitelman ehdotetaan tässä kuitenkin olevan osa strategiaa. Palvelusopimuksilla tarkoitetaan laboratoriokeskuksen asiakasyhteisöjen kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Laboratoriokeskuksen strategia Strategia on keskeinen väline paitsi koko laboratoriokeskuksen ja sen osaamisalueiden myös aluelaboratorioiden toiminnan viitoittajana. Strategiassa käsitellään myös omistajaohjauksen linjaukset. Tästä syystä strategia valmistellaan nelivuotiskausittain (valtuustokausittain) ja sitä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain palvelusopimus- ja talousarvioprosessin käynnistyessä. Strategiassa käsitellään seuraavia asiakokonaisuuksia: Omistaja-ohjauksen linjaukset tuottovaatimukset, tuottavuuden kehitys uudet toimialat/toiminnot merkittävät investoinnit Tavoitetila toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kehitystavoitteet Toimenpidelinjaukset esim. rakenteelliset muutokset, työnjakomuutokset, mahdolliset ulkoistamispäätökset jne. Kehittäminen ja uudet konseptit Strategia koskee siis teknisesti ajatellen laboratoriokeskuksen toimintaympäristön muutoksia, niiden perusteella mahdollisesti tehtäviä tarkistuksia laboratorio-keskuksen perustehtävään, tavoitetilaan ja strategisiin toimenpiteisiin. Strategia-mallia kuvaa seuraava kuvio. Strategiaohjauksen m alli M AAILM A MU UT T UU, ENTÄ M E? PERUSTEHT ÄVÄ (eli m issio, toiminta-ajatus, tarko itus tm s.) TOIMINTA- YMPÄRISTÖ VÄ ES TÖ TE KN O - LOGIA TAR PE E T RAHOI- TU S T A VO IT ET ILA (eli visio, pä ä- m äärä tm s.) MIT Ä HAL UAM M E SAAVU TTAA J A MILLOIN? MILLÄ ALALLA JA KEITÄ VARTEN TOIM IMM E? TOIMENPITEET (eli stra tegiat, s t rategi se t v alinnat, kriittiset me nestystekijät, toimintalin jat tms.) LAI T, OHJAUS MITÄ TEEMME JA KU KA TEKE E? 5
6 Kuten edellä on todettu, strategiassa käsitellään omistajaohjauksen linjauksia, joihin viitataan myös kuntalain liikelaitoksia koskevissa uusissa säännöksissä. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen omistajina ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun maakunnan kuntayhtymä. Liikelaitoksen oma pääoma muodostuu sairaanhoitopiirien pääomasijoituksista, jossa suhteessa myös liikelaitoksen omistussuhteet jäsenkuntayhtymien määräytyvät. Omistajille maksetaan korkoa sijoitetulle pääomalle vuosittain. Korko määritellään talousarvioprosessin yhteydessä. Muilta osin omistajaohjauksessa korostuu toiminnan tuottavuuden seuranta, merkittäviä investointeja sekä toiminnan ja talouden yleislinjauksia koskeva päätöksenteko. Liiketoimintasuunnitelma Kuten aiemmin on todettu, liiketoimintasuunnitelman valmistelu on tarpeen erityisesti toiminnan käynnistyessä tai uusille toimialoille laajennuttaessa tai myös uusia toimintoja tai laajavaikutuksellisia toimintakonsepteja käyttöön otettaessa. Liiketoimintasuunnitelmassa voidaan käsitellä seuraavia asioita: Omistajavaateet ja toimintastrategia toiminnan käynnistämiselle / uudistamiselle Johtopäätökset kilpailuasetelmasta ja markkinoista Markkinointi Tuotekehitys Kannattavuus Tuottavuus Investoinnit Hinnoittelupolitiikka Tuloksen käsittelyn pelisäännöt Liiketoimintasuunnitelmien sisällön määräytymiseen on useita malleja, eikä niissä yleensä käsitellä kohtia Hinnoittelupolitiikka eikä Tuloksen käsittelyn pelisäännöt. Kun kyseessä on kuitenkin kunnallinen liikelaitos, jossa omistajat ovat myös merkittävimpiä asiakasyhteisöjä, on perusteltua, että liiketoimintasuunnitelmassa määritellään myös po. kysymykset ainakin suuntaa-antavasti. Erillistä liiketoimintasuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvita, mikäli strategiaan sisällytetään edellä esitetyt kohdat. Palvelusopimukset Palvelusopimuksilla tarkoitetaan laboratoriokeskuksen asiakasyhteisöjen kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Palvelusopimusmenettelyssä on kyse tilaaja-tuottaja asetelman soveltamisesta. Varsinaisen tilaaja-tuottaja mallin käyttöönottoa ei kuitenkaan ehdoteta, vaan pikemminkin kyse on systemaattisesta, vuosittaisesta sopimiskäytännöstä erityisesti palvelutuotantoon suunniteltavien muutosten hallintaa varten, jolloin asiakasyhteisöjä ovat: terveyskeskukset, kliiniset erikoisalat, muut mahdolliset erikseen määriteltävät asiakkaat, palvelujen tuottajana on laboratoriokeskus aluelaboratorioineen, 6
7 palvelusopimusten suunnittelu ja palvelutoiminnan arviointi perustuu kahdenvälisiin neuvotteluihin ja niiden perusteella laadittavaan kirjalliseen sopimukseen, vuosittain sovitaan palvelutilausten, tuotannon ja palvelun keskeisistä muutoksista (ns. muutos-blokit) sekä arvioidaan palvelutuotannon volyymi ja kokonaiskustannus asiakasyhteisöille. Todettakoon, että palvelusopimuksissa on olennaista tutkimusmääriä tai muita suoritteita koskevan sopimuksen sijasta sopia lähinnä muutoksista, joita joko asiakasyhteisöt tai aluelaboratoriot suunnittelevat palvelutasoon, palvelujen tuottamistapaan, oheis- ja tukipalveluihin tai muihin vastaaviin järjestelyihin. Muutosten suunnitteluun kuuluu myös niiden resurssi-, kustannus- ja hintavaikutuksien selvittäminen (= ns. muutosblokki). Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio Talousarviovalmistelu noudattaa normaalia kunnallishallinnon talousarvioprosessia ja sisältövaatimuksia ottaen kuitenkin huomioon kunnalliselle liikelaitokselle kuuluvat menettelytavat. Näin ollen talousarvion laadinnassa otetaan huomioon liikelaitoksen strategia ja omistajaohjauksen linjaukset, lähtökohdan muodostavat asiakasyhteisöjen kanssa tehtävät palvelusopimukset, esittämistapa on tuloslaskelmamuotoinen, päätöksenteko tapahtuu johtokunnassa, sitovuustasoksi määritellään nettoperuste, ellei toiminnan ja talouden suunnittelua koskevassa yhtymäkokouksen ohjeistuksessa muuta erikseen sovita, operatiivisten täytäntöönpano-ohjeiden antaminen kuuluu johtokunnalle ja toimitusjohtajalle Talousarvioprosessi käynnistyy vuosittain kevätkaudella (huhti-toukokuu) siten, että sen lähtökohdaksi tarkistetaan tarvittaessa liikelaitoksen strategiaa ja valmistellaan sen mukaisesti asiat vuosisopimusneuvotteluja varten. Po. neuvottelut käydään viimeistään syyskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen varsinainen talousarvio laaditaan johtokunnan käsittelyä varten. Tulosbudjetit Tulosbudjetit muodostavat liikelaitoksessa talousarvion käyttösuunnitelmat ja ne laaditaan aluelaboratoriokohtaisesti, esitetään tuloslaskelmamuodossa, jaksotetaan tarvittaessa kuukausittaisiksi, neljännes-, kolmannes- tai puolivuosittaisiksi. Jaksotuksesta ja niin muodoin myös välitilinpäätösten aikajänteestä on sovittava erikseen. Jaksotuksen on perusteltua noudattaa omistaja-kuntayhtymien välitilinpäätösten/osavuosikatsausten aikarytmiä (neljännes-vuosijaksotus) vahvistetaan toimitusjohtajan toimesta, joka myös antaa asiaan liittyvät täytäntöönpano-ohjeet Tulosbudjettien sitovuustasosta on sovittava erikseen. Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että myös tulosalueina toimivien aluelaboratorioiden tulosbudjetin sitovuus-tasoksi määritellään nettoperuste. 7
8 Laboratoriokeskuksen sisäinen johtamisjärjestelmä Laboratoriokeskuksen sisäisen johtamisjärjestelmän määrittely kuuluu laboratoriokeskuksen toimivan johdon tehtäviin. Tällöin johtamisjärjestelmän perusteet, sovellettavat johtamiskäytännöt, mittarit, seuranta ja raportointi sekä laatutyö on erikseen kuvattava ja po. menettelytavat otettava käytäntöön. Keskeisiä periaatteita valmistelutyössä ovat kuitenkin seuraavat: Osallistavien johtamiskäytäntöjen soveltaminen Toiminnan koordinointi koko liikelaitoksen tasolla osaamisalueittain Jatkuvan kehittämiseen ja laatutyöhön panostaminen Kustannustietoinen ja tuloshakuinen toimintakulttuuri Kannustavien elementtien käyttö Liikkeenjohdollisesti toimivan organisaation perusedellytyksiin kuuluu kannustava toimintatapa. Asia liittyy myös liikelaitoksen tuloksen käsittelyä koskeviin pelisääntöihin, jotka olisi vahvistettava yhtymäkokouksessa. Seuranta ja raportointi Laboratoriokeskuksen seurannan ja raportoinnin järjestämisessä on otettava huomioon paitsi kuntalain omistaja-ohjaukseen liittyvät raportointivelvoitteet, myös liikelaitoksen sisäisessä johtamisessa tarvittava tietotuki. Tätä palvelevan johdon tietojärjestelmän määrittely kuuluu liikelaitoksen toimivalle johdolle. On kuitenkin ilmeistä, että laboratoriokeskuksessa tarvitaan erikseen suunniteltava ja toteutettava johdon raportointijärjestelmä, joka tietovarastopohjaisesti huolehtii sekä strategian, liiketoimintasuunnitelman, vuosisopimusten, talousarvioiden ja tulosbudjettien toteutumisen seurannasta ja samalla tuottaa tarvittavat tiedot toiminnan ja resurssien ohjaamiseen. Tällaisen seurantajärjestelmän aikaansaamista on pidettävä erityisen tärkeänä. 4. Säännöt ja toimintaohjeet Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän sääntötasoiset asiat käsitellään hallintosäännössä. Lisäksi kuitenkin tarvitaan erikseen johtokunnan hyväksymä toimintaohje tai erillisiä toimintaohjeita. Sääntörakenne kaiken kaikkiaan on seuraavanlainen: SÄÄNTÖRAKENNE PERUSTAMISSÄÄNNÖT PERUSSOPIMUS JOHTOSÄÄNNÖT HALLINTOSÄÄNTÖ (laajamuotoinen sisältäen mm. hallinto- ja kokouskäytännöt, johdon tehtävä- ja toimivaltasuhteet ja taloudenhoitoa, henkilöstöhallintoa ja arkistotointa sääntöasiat) MUUT JOHTOSÄÄNTÖLUONTOISET SÄÄNNÖT Yhtymäkokouksen työjärjestys Tarkastussääntö TOIMINTAOHJEET JOHTOKUNNAN TOIMINTAOHJEET (kuten päätösvaltamatriisi) TOIMITUSJOHTAJAN TOIMINTAOHJEET ERILLISPÄÄTÖKSET (kuten talousarvion toimeenpanopäätökset) 8
9 Em. säännöt laboratoriokeskusta varten on laadittu, ja ne esitetään perustamissuunnitelman liiteaineistossa. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmään liittyy kuitenkin useita kysymyksiä, joita varten on laadittava varsinaisia sääntöjä yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet. Tällaisia pelisääntökysymyksiä erityisesti liikelaitoskuntayhtymämuotoisen toiminnan kyseessä ollessa ovat: tuotteistus, kustannuslaskenta, hinnoittelu, kilpailuttamiskysymykset, alihankintamenettely, tuloksen käsittely, kannustuselementtien käyttö sekä toimivallan delegointi. Em. asiakokonaisuuksia varten tarvitaan johtokunnan vahvistamat toimintaohjeet, jotka on laadittava erikseen sen jälkeen, kun toimiva johto on rekrytoitu. Seuraavassa käsitellään mainittuihin kysymyksiin liittyviä keskeisiä linjauksia, joita tarvitaan jo laboratoriokeskuksen perustamisvaiheessa tehtävien päätösten tueksi, jotta tulee riittävästi selvitetyksi se, minkälaisiin kysymyksiin liikelaitoskuntayhtymämuotoisen organisaation ohjauksessa olisi varauduttava. Tuotteistus, kustannuslaskenta ja hinnoittelu Laboratoriokeskus on palveluja tuottava liikelaitos, jonka rahoituksen tulee kuntalain liikelaitossäännösten mukaisesti pääosin perustua tulorahoitukseen. Tämä edellyttää tuotettavien palvelujen määrittelyä eli tuotteistusta sekä tuotteiden kustannuslaskentaa ja hinnoittelua. Keskeisiä linjauksia tässä ovat seuraavat: 1. Palvelutuotteet koko laboratoriokeskuksessa, sen aluelaboratorioissa ja näytteenottopisteissä määritellään yhdenmukaisin perustein alan nimikkeistöä mahdollisuuksien mukaan noudattaen 2. Kustannusten kohdentaminen palvelutuotteille toteutetaan yhdenmukaisin laskentasäännöin kaikissa laboratoriokeskuksen yksiköissä 3. Palvelutuotteiden hinnoittelussa lähdetään siitä, että laboratoriokeskukselle muodostuu ainakin siirtymävaiheen jälkeen yksihintajärjestelmä (=sama hinta samasta tuotteesta kaikissa laboratoriokeskuksen yksiköissä). Tuotteistuksessa on kuitenkin pyrittävä riittävään erittelyyn siten, että esim. vaativalle yliopistosairaalan analytiikalle on omat tuotteensa ja hintansa. Hinnoittelussa noudatetaan omakustannusperustetta ottaen huomioon erikseen määriteltävät vyörytyserät 4. Yksihintajärjestelmä merkitsee sitä, että joidenkin tutkimusten hinnat nousevat nykyisestä ja joidenkin laskevat, mistä syystä kustannustehokkuutta ei tule arvioida etenkään toiminnan alkuvaiheissa hintojen muutosten perusteella, vaan lähinnä sen pohjalta, mitä tuotettujen laboratoriopalvelujen kokonaisuus tulee niitä saaville yhteisöasiakkaille vuositasolla maksamaan 5. Jatkossa tuotettavien palvelujen hintoja on kuitenkin järjestelmällisesti vertailtava muiden vastaavia palveluja tuottavien laboratorioiden kanssa 9
10 Tuotteistuksen, kustannuslaskennan ja hinnoittelun määrittelylle em. periaatteiden mukaan tulee hyväksyä riittävä valmisteluaika. Siirtymävaiheessa voidaan noudattaa nykyistä sairaanhoitopiirikohtaista tuotteistusta ja hinnoittelua, mikäli valmistelutilanne sitä edellyttää tai mikäli asiasta ei muuta sovita. Kilpailuttamiskysymykset EU:n kilpailuneutraliteettia koskevien kannanottojen johdosta maamme seuraava hallitus tulee toimintakautensa alkupuolella antamaan esityksensä kuntalain muuttamisesta, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän toimiessa kilpailluilla markkinoilla, on niiden pääsääntöisesti yhtiöitettävä kyseinen toiminta. Lainmuutos astunee voimaan , vuoden 2013 loppuun saakka olevine siirtymäsäännöksineen. Lain muutoksen tarkoituksena on varmistaa se, että kunnallinen elinkeinotoiminta toteutuu kilpailuneutraalilla tavalla kilpailluilla markkinoilla niitä vääristämättä. Kunnallinen liikelaitos (ml. liikelaitoskuntayhtymä) on tarkoitettu vaihtoehdoksi hyödykkeiden tai palvelujen tuotantotoiminnan organisoimista varten kunnan tai kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Kuntalain perusteena liikelaitosjärjestelylle on, että toiminta järjestetään liikkeenjohdollisia periaatteita noudattaen. Kilpailuneutraliteettivaatimus huomioon ottaen organisaatiomuodon valinnan kannalta ratkaisevaa on se, onko kyse toimimisesta markkinoilla kilpailutilanteessa vai kunnan, kuntien yhteistyön tai kuntayhtymien omien palvelujen tuottamisesta eli sisäisen toiminnan organisointitavasta. Laboratoriokeskuksen palvelujen järjestämisessä kyse on palvelujen tuottamisesta OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiireille ja niiden jäsenkuntien omistamille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille yhteisen organisaatiokokonaisuuden toimesta. Kyse ei siis ole markkinoilla kilpailutilanteessa toimimisesta. Laboratoriokeskuksen tuottamat palvelut eivät myöskään kuulu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisiin kilpailutettaviin palveluihin. Näin ollen omistajakuntayhtymien tai sille laboratorioyksikkönsä siirtäneiden terveys-keskusten ei myöskään tule kilpailuttaa laboratoriopalveluja muiden vastaavien tuottajien kesken. Mikäli omistajaohjauksessa yhtymäkokouksessa kuitenkin päädytään siihen, että laboratoriokeskuksen toimintaa halutaan kilpailuttaa ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa esim. tuottavuusvertailuihin perustuvista syistä, merkitsee tämä sitä, että laboratoriokeskus siirtyy toimimaan kilpailuilla markkinoilla, jolloin sen toiminta on muutettava osakeyhtiömuotoiseksi. Alihankintamenettely Pääsääntönä on, että omistajakuntayhtymät tai sille laboratorioyksikkönsä siirtäneet terveyskeskukset tilaavat kaikki tarvitsemansa laboratoriopalvelut laboratoriokeskukselta. Mikäli jokin palvelutuote ei kuulu laboratoriokeskuksen palveluvalikoimaan, lähdetään palveluhankinnoissa siitä, että laboratoriokeskus huolehtii tällaisten palvelujen alihankinnasta joltakin ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Mikäli laboratoriokeskus ei esim. työvoimapulasta, poikkeustilanteista tai muista vastaavista syistä voi tuottaa sovittuja palveluja, se voi myös näissä 10
11 tilanteissa toteuttaa palvelut alihankintojen avulla ne muilta palveluntuottajilta ostamalla. Tuloksen käsittely Lähtökohtana liikelaitoskuntayhtymän tuloksen käsittelyssä on talousarviolle määriteltävä sitovuustaso. Kuntalain liikelaitossäännösten perusteella se tulisi määritellä nettoperusteiseksi, mutta luonnollisesti yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen yhteydessä tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittelyä koskevien linjausten määrittelyssä kuitenkin mitä ilmeisimmin tulisi ottaa huomioon myös budjetoidut ja toteutuneet kulut, sillä kyse on kunnallisesta toiminnasta, jossa tuotot perustuvat pääosin omistajaasiakkailta laskutettavaan tulorahoitukseen. Periaatteessa laboratoriokeskuksen tulokseksi syntyvä mahdollinen ylijäämä voisi jäädä laboratoriokeskuksen käyttöön esim. rahastoitavaksi tai investointivaraukseksi ja mahdollinen alijäämä laboratoriokeskuksen katettavaksi esim. tuottavuuden parantamista koskevin toimenpitein. Kun liikelaitoskuntayhtymässä ei toimita vapailla markkinoilla, vaan ns. raamitetussa kulutaloudessa, ylijäämä tai erikseen määriteltävä osa siitä voidaan tuloksen käsittelyn yhteydessä päättää jätettäväksi laboratoriokeskuksen käyttöön vain siinä tapauksessa, että ylijäämä on saatu aikaan kulubudjettia ylittämättä. Mikäli ylijäämäinen tulos saadaan kulubudjetti ylittäen, ei po. nettotulosta ole perusteltua jättää kulubudjetin ylittävältä osalta tuottajan käyttöön. Vastaavasti jos alijäämäinen tulos syntyy kuluraamin ylittyessä, on alijäämä tai osa siitä tuloksen käsittelyn yhteydessä jätettävä laboratoriokeskuksen toimin katettavaksi kolmen seuraavan talousarviovuoden kuluessa. Mikäli alijäämäinen tulos muodostuu kuluraamin puitteissa, tulee alijäämä pyrkiä kattamaan seuraavan palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä sovituin toimin, esim. hintatarkistuksin. Laboratoriokeskuksen sisällä toimivien aluelaboratorioiden talousarvion sitovuustason osalta voidaan soveltaa em. vastaavaa periaatetta kuin laboratoriokeskustasonkin sitovuustason määrittelyssä. Vaikka tuloslaskelma tehdäänkin aluelaboratoriokohtaisesti, on tuloksen käsittelystä päätettävä laboratoriokeskuksen tasolla, ellei yhtymäkokouksessa muusta sovita. Kannustuselementtien käyttö Liikelaitosmaiseen toimintatapaan kuuluu mahdollisuus kannustuselementtien käyttöön. Edellä tarkasteltu tuloksen käsittelyä koskeva kohta on osa näistä elementeistä. Ylijäämäisen tuloksen muodostuessa kulubudjetin puitteissa laboratoriokeskuksen johtokunnalla ja johdolla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää ylijäämää tulospalkkioihin tai muihin vastaaviin kannustaviin toimiin päättämällään tavalla. Kannustusjärjestelmään kuuluu luonnollisesti myös muita elementtejä, ja kannustusjärjestelmä tulisikin luoda toimivan johdon toimesta. Toimivallan delegointi Hallintosäännössä on määritelty laboratoriokeskuksen johdon tehtävät ja toimivalta. Toimivaltaa voidaan kuitenkin hallintosäännön delegointivaltuuden perusteella antaa muille esimiehille tai vastuuhenkilöille. Toimivallan edelleen delegointi (sub -delegointi) ei kuitenkaan ole mahdollista. Erillisten delegointi- 11
12 päätösten sijasta delegointi suositellaan toteutettavaksi johtokunnan vahvistamaa ns. päätösvaltamatriisia noudattaen. Päätösvaltamatriisilla tarkoitetaan taulukon muotoon sijoitettua päätösvaltakysymysten erittelyä siten, että kutakin päätöstilannetta varten on määritelty delegoidun päätösvallan asianomainen käyttäjä. Päätösvaltamatriisi on olennainen osa laboratoriokeskuksen johtamisjärjestelmää ja siten sen valmistelu kuuluu laboratoriokeskuksen toimivan johdon tehtäviin. Esimerkki päätösvaltamatriisipohjasta on tämän liiteaineistoraportin liitteenä 5. Päätösvaltamatriisia on johtokunnan päätöksin perusteltua tarkistaa tarvittaessa, esim. talousarvion toimeenpanoa koskevien päätösten yhteydessä. 5. Arviointi Organisaatioiden nykyaikaisen ohjauksen ja johtamisen käytäntöön kuuluu olennaisena osana järjestelmällinen arviointi. Myös laboratoriokeskuksella tulee olla erikseen toimivan johdon toimesta määritelty arviointijärjestelmä, joka ehdotetaan kytkettävän laboratoriokeskuksen laadun arviointiin ja varmistamiseen. Tällöin arviointi on perusteltua toteuttaa jonkun kokonaisvaltaisen laatujärjestelmän avulla, jolloin varsinaisen laboratoriotoiminnan laadun ohella arvioiduksi tulee myös mm. organisaatiota, johtamista ja taloutta koskevat järjestelyt. 12
13 LIITE 2 POHJA YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYSTÄ VARTEN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymäkokouksen toiminnan järjestelyt Yhtymäkokouksen kutsuu koolle johtokunnan puheenjohtaja, joka avaa kokouksen ja johtaa puhetta, kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja on valittu. Yhtymäkokouksen toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa yhtymäkokouksen päättämä henkilö. Yhtymäkokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii yhtymäkokouksen määräämä viranhaltija. 2 Istumajärjestys Yhtymäkokousedustajat istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 2. LUKU YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN ALOITEOIKEUS 3 Yhtymäkokousedustajien aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousedustajilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään johtokunnan valmisteltavaksi. Yhtymäkokous voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Johtokunnan on vuosittain joulukuun loppuun mennessä esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo yhtymäkokousedustajien tekemistä ja johtokunnalle lähetetyistä aloitteista, joita yhtymäkokous ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhtymäkokous voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 13
14 4 Johtokunnalle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa (1/4) yhtymäkokousedustajista voi tehdä johtokunnalle osoitetun kirjallisen kysymyksen liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Johtokunnan on vastattava kysymykseen viimeistään siinä yhtymäkokouksessa, joka ensiksi pidetään kolmen (3) kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, yhtymäkokouksen on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 5 Kyselytunti Yhtymäkokousedustajalla on oikeus esittää johtokunnalle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kolmen (3) minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään yhtymäkokouksen jälkeen, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava liikelaitoskuntayhtymän kirjaamoon viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen yhtymäkokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattavaksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan johtokunnalta vastauksen kysymykseen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi (2) asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii ennen kyselytuntia kokoontuneen yhtymäkokouksen puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. 3. LUKU YHTYMÄKOKOUKSET 6 Kokouskutsu Kutsu yhtymäkokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin yhtymäkokousedustajalle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto liikelaitoskuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 7 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset yhtymäkokouksen päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. 8 Kokouksesta tiedottaminen Yhtymäkokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa yhtymäkokous on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.
15 Kokouskutsu annetaan tiedoksi ennen kokousta liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallituksille. 9 Varaedustajan kutsuminen Yhtymäkokousedustajan, joka on estynyt hoitamasta edustajan tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on ilmoitettava asiasta yhtymäkokouksen sihteerille. Yhtymäkokousedustajan on ollessaan estynyt hoitamasta edustajan tointa tai esteellinen huolehdittava itse varaedustajansa kutsumisesta kokoukseen. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava yhtymäkokousedustajan ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys yhtymäkokouksen ratkaistavaksi. 10 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa Johtokunnan puheenjohtajan, liikelaitoskuntayhtymän johtajan sekä johtavan ylilääkärin on oltava läsnä yhtymäkokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Johtokunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla yhtymäkokousedustaja. 11 Nimenhuuto Läsnäolevat liikelaitoskuntayhtymän jäsenten nimeämät yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat ja heidän äänimääränsä todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenittäin aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet yhtymäkokousedustajat ja läsnä olevat varaedustajat sekä onko yhtymäkokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 12 Läsnäolevat yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat Läsnä oleviksi katsotaan yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat, jotka ovat saapuneet kokoukseen, eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Jos yhtymäkokousedustaja tai varaedustaja saapuu kokoukseen myöhemmin, on hänen ilmoittauduttava puheenjohtajalle, jolloin pöytäkirjaan merkitään, minkä asian käsittelyn aikana hän on kokoukseen saapunut. Vastaavasti menetellään silloin, kun edustaja poistuu kesken kokouksen. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnäolevien toteamiseksi on tarpeen. 15
16 13 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään yhtymäkokoukselle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on johtokunnan ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos johtokunta, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin yhtymäkokous on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 14 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. puheenvuoron johtokunnan puheenjohtajalle, toimitusjohtajalle, johtavalle ylilääkärille sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; ja 2. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisissä asioissa rajoittaa yhtymäkokousedustajien puheenvuorojen pituutta niin, että puheenvuoro voi kestää 5 minuuttia. 15 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. 16 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 17 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. 16
17 Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se yhtymäkokouksen päätökseksi. 18 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimen huudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi, toimitettava uudelleen nimenhuudolla. 19 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3. Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 20 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen yhtymäkokous voi hyväksyä johtokunnalle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa yhtymäkokouksen päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 4. LUKU VAALIT 21 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. 17
18 Äänestysliput annetaan yhtymäkokouksen puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Puheenjohtaja merkitsee äänestyslippuun kunkin yhtymäkokousedustajan käytettävissä olevan äänimäärän. Milloin vaali on toimitettu suljetuin lipuin, merkintä tehdään taitetun lipun ulkopuolelle. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 22 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali, kokouksen pöytäkirjan tarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 23 Valtuuston vaalilautakunta Yhtymäkokous valitsee kokousta varten tarvittaessa suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 24 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Yhtymäkokous määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava yhtymäkokouksen puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 25 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen yhtymäkokouksen puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 26 :ssä tarkoitetut oikaisut. 26 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, yhtymäkokouksen puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 18
19 27 Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 26 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista yhtymäkokouksen istuntohuoneeseen nähtäväksi ja yhtymäkokoukselle julki luettava. 28 Vaalitoimitus Kunkin yhtymäkokousedustajan on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava yhtymäkokouksen puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 29 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä yhtymäkokouksen puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksista kirjallisen ilmoituksen yhtymäkokouksen puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen yhtymäkokoukselle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 5. LUKU PÖYTÄKIRJA 30 Pöytäkirja Yhtymäkokouksen pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. 31 Pöytäkirjan tarkastus Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi (2) kullakin kerralla tähän tehtävään valittua yhtymäkokousedustajaa, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalta toisin päätä. 19
20 LIITE 3 EHDOTUS TARKASTUSSÄÄNNÖKSI LUKU 1 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, ja sen järjestämisestä vastaa johtokunta. LUKU 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 2 Lautakunnan kokoonpano Lautakunnan kokoonpanosta on määrätty perussopimuksen 23 :ssä. 3 Lautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksissa lautakunnan niin päättäessä. Johtokunta ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyissä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 4 Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään ja mitä perussopimuksen 23 :ssä on määrätty, lautakunnan on (1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, (2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka tekevät mahdolliseksi tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä (3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 20
JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS
JOKILATVOJEN TILAPAVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 2 3 SISÄLLYSLUETTELO YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...5 2 Yhtymäkokoukset...5 3 Nimenhuuto ja ääniluettelon vahvistaminen...5 4 Asioiden
LisätiedotYhtymävaltuuston työjärjestys
14.6.2005 Yhtymävaltuuston työjärjestys yh 17.5.2005 YV 14.6.2005 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymävaltuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
TAIVASSALON KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen
LisätiedotValtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.
KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (7)
POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN 1 (7) Valtuuston 17.6.2002 hyväksymä ja 1.9.2002 voimaan tuleva VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
LisätiedotASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 14.12.1995 Voimaantulo 1.1.1996 Hyväksytty Kvalt 28.1.2010 Voimaantulo 28.1.2010 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan
LisätiedotHyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69
MYNÄMÄEN KUNTA KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustonryhmän
LisätiedotMAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 2 SISÄLLYSLUETTELO I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 1 II LUKU VALTUUTETUN
LisätiedotPeimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston TYÖJÄRJESTYS 1 PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Peimarin koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston TYÖJÄRJESTYS 1 PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1.luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 YHTYMÄVALTUUSTON TOIMINNAN JÄRJESTELYT Yhtymävaltuuston
LisätiedotValtuusto Valtuuston työjärjestys
Valtuusto 22.11.1995 Valtuuston työjärjestys 1 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen
LisätiedotMaakuntavaltuuston työjärjestys
KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kuntayhtymävaltuusto hyväksynyt 1.6.1995 1 LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON TOIMINNAN JÄRJESTELYT 1 2 VALTUUSTORYHMÄN MUODOSTAMINEN 1 3 VALTUUSTORYHMÄÄN LIITTYMINEN
LisätiedotPUNKALAITUMEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
PUNKALAITUMEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Sivu 1 Valtuuston toiminnan järjestely... 3 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 3 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä
LisätiedotTUUSNIEMEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty kunnanvaltuustossa Tulee voimaan
1 TUUSNIEMEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2 1 LUKU 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuustossa on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Hyväksytty valtuustossa 19.12.2002 muutokset 7, 12 ja 13 :iin Muutettu 1 :n 2 momentti valtuustossa 14.12.2009 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. luku YLEISET
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hall 03.11.2010 Valt 23.11.2010 Voimaantulo 01.01.2011 1 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.10.2001 Muutettu kv:ssa 13.9.2005 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotEURAN KUNTA Valtuusto
EURAN KUNTA Valtuusto 30.1.2006 Sisällysluettelo 1 Luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt -----------------------------------------------------------------1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen--------------------------------------------------------------1
LisätiedotYHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty yhtymävaltuustossa.. 2005 I YLEISTÄ 1 Yhtymävaltuuston toiminnan järjestelyt Yhtymävaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsu
LisätiedotKhall liite 93 1 / 12 Kvalt liite 19 TAIPALSAAREN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Khall. 3.6.2014 liite 93 1 / 12 TAIPALSAAREN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 11.6.2014 VOIMAANTULO 1.8.2014 Khall. 3.6.2014 liite 93 2 / 12 Sisällys 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...
LisätiedotKEMIÖNSAAREN KUNNAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KEMIÖNSAAREN KUNNAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Järjestelytoimikunnan hyväksymä 14.10.2008 Valtuuston hyväksymä 12.11.2008 Astuu voimaan 12.11.2008 Valtuusto muuttanut 21.1.2013 1 Sisällysluettelo 1 Luku Yleiset
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
URJALAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS... 2 I L U K U... 2 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 VALTUUSTON TOIMINNAN JÄRJESTELYT... 2 2 VALTUUSTORYHMÄN MUODOSTAMINEN...
LisätiedotValtuuston työjärjestys Sisällysluettelo
Valtuuston työjärjestys Sisällysluettelo Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen 4 Istumajärjestys
LisätiedotKUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 3 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai
LisätiedotKUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Nakkilan kunta Voimaantulo 1.2.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 1 2 Valtuustoryhmien muodostaminen...
LisätiedotPirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2
Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Sisällysluettelo Yleiset määräykset... 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 2 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä
LisätiedotKaupunginvaltuusto hyväksynyt kesäkuun 26. päivänä ja huhtikuun 29. päivänä
1 (8) 0.05/2002-00143 IISALMEN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt kesäkuun 26. päivänä 1995 92 ja huhtikuun 29. päivänä 2002 42 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Valtuuston toiminnan
LisätiedotSivu 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET luku VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS luku VALTUUSTON KOKOUKSET luku VAALIT luku PÖYTÄKIRJA...
LAPIN LIITON VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 29.10.1996 Sivu 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 2. luku VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS...2 3. luku VALTUUSTON KOKOUKSET...3 4. luku VAALIT...7
LisätiedotLAPIN LIITTO Valtuuston työjärjestys - voimaantulo
LAPIN LIITTO Valtuuston työjärjestys - voimaantulo 29.10.1996 LAPIN LIITON VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2 Hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 29.10.1996 Sivu 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 2. luku VALTUUTETUN
LisätiedotHyväksytty Kunnanvaltuustossa Voimaantulo luku Yleiset määräykset. 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt
ALAVIESKAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 18.10.1995 Voimaantulo 1.12.1995 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KUUSAMON KAUPUNKI Hyväksytty: Kvalt 20.5.2002 : 31 Voimaan: Voimaan 28.5.2002 1 KUUSAMON KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Valtuuston
LisätiedotRovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys
Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty kv 7.11.2005, 4 Muutettu kv 22.1.2007, 6 Muutettu kv 15.6.2009 102 Muutettu kv 14.12.2009 170 Muutettu 11.10.2010 97 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yhtymähallitus 21.4.2010 68 Yhtymävaltuusto 5.5.2010 7 Yhtymävaltuustosta ja yhtymähallituksesta käytetään jäljempänä nimitystä valtuusto ja hallitus Hyväksytty 5.5.2010 Voimaan
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA
PL 36 38701 KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.8.1995 ja muuttanut 20.5.2002 Voimaantulopäivä 1.7.2002
LisätiedotAKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Valtuusto hyväksynyt 9.8.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. luku 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 Valtuuston toiminnan
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
HOLLOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 17.12.2012 1 luku Yleiset määräykset 1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 1 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä
LisätiedotJOKIOISTEN KUNTA Valtuuston työjärjestys
JOKIOISTEN KUNTA Valtuuston työjärjestys Valt. 5.3.2013 32 JOKIOISTEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO V A L T U U S T O N T Y Ö J Ä R J E S T Y S... 2 I LUKUYLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt...
LisätiedotYhtymävaltuuston työjärjestys
SoTe kuntayhtymä Yhtymävaltuuston työjärjestys Hyväksytty yhtymävaltuustossa 26.3.2009 Voimaantulo 26.3.2009 Tarkistettu yhtymävaltuustossa 10.3.2016 4 1 luku Yleiset määräykset 1 Yhtymävaltuuston toiminnan
LisätiedotSATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA
SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.4 YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Valtuuston 12 päivänä marraskuuta 2008/22 hyväksymä I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymävaltuuston toiminnan järjestelyt
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa / 4
KAUHAVAN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.1.2013 / 4 1 Sisällys 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen...
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Kaupunginvaltuuston työjärjestys
Ylivieskan kaupunki Kaupunginvaltuuston työjärjestys Sisällysluettelo 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 1 3 Valtuustoryhmään liittyminen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Pieksämäen kaupunki PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestely... 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 1 3 Valtuustoryhmään liittyminen
LisätiedotPyhännän valtuuston työjärjestys
Pyhännän valtuuston työjärjestys Hyväksytty 30.9.1996 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotTällä valtuuston työjärjestyksellä kumotaan kv hyväksytty valtuuston työjärjestys.
1 ISONKYRÖN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 13.12.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Tällä valtuuston työjärjestyksellä kumotaan kv 28.6.2011 39 hyväksytty valtuuston työjärjestys. Tämän valtuuston
LisätiedotValtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.
1 JUUAN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty kvalt 26.6.1995 30, (muutettu 6.6.2002 12) *) Voimaantulo 1.7.1995, muutokset 6.6.2002 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KAUHAVAN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2008 4 1 Sisällys 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt...2 2 Valtuustoryhmän
LisätiedotMaakuntavaltuuston työjärjestys
Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Maakuntavaltuuston työjärjestys Hyväksytty 7.5.2007 Maakuntavaltuustoa kutsutaan jäljempänä valtuustoksi ja maakuntahallitusta hallitukseksi. I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 14.12.1995, muutettu 13.11.2008, 28.1.2013 Voimaantulo 28.1.2013 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston työjärjestys
Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston työjärjestys Hyväksytty yhtymävaltuuston kokouksessa 13.11.1995. Työjärjestys tulee voimaan 1.1.1996 ja sillä kumotaan 28.3.1994 hyväksytty yhtymävaltuuston työjärjestys.
LisätiedotKaupunginvaltuusto muuttanut : 7, 13, 16, 17, 19 Voimassa alkaen
LOHJA KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto 13.11.1996 4 Voimassa 13.11.1996 alkaen Kaupunginvaltuusto muuttanut 27.3.2002 26: 7, 13, 16, 17, 19 Voimassa 2.4.2002 alkaen Kaupunginvaltuusto
LisätiedotNivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys
Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 28.5.1997 28 Voimaantulo: 1.7. 1997 Muutos: Kaupunginvaltuusto 26.3.2009 14 Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt
LisätiedotKAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
RAUMAN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 30.9.1996 Voimaantulopäivä 1.1.1997 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotINKOON KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
INKOON KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 7.12.1995 Voimaantulo 1.1.1996 Muutettu 26.9.2002, 18 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Valtuuston järjestäytyminen 2 Valtuustoryhmät Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotValtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa.
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 17.6.2013 Voimaantulo 1.8.2013 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS /431/ /144/13
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 01.010/431/02 01.010/144/13 HYVÄKSYTTY VALTUUSTO 27.5.2002 (22 ) VOIMAANTULO 1.7.2002 MUUTETTU VALTUUSTO 28.1.2013 (16 ) I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt
Lisätiedot3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 431/01.010/02 HYVÄKSYTTY VALTUUSTO 27.5.2002 (22 ) VOIMAANTULO 1.7.2002 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuuston toimikauden
LisätiedotValtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 18.9.1997 Voimaantulo 1.10.1997 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 26.3.2012 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 10.12.2012 1 luku Yleiset määräykset 1
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA
1 (9) VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 9.12.2002 1996/nro 4 VALKEAKOSKEN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen
LisätiedotKÄRSÄMÄEN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KÄRSÄMÄEN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kv 6.10.1995 53 Voimaantulo 1.12.1995 Muutos Kv 15.11.2004 62 Voimaantulo 1.1.2005 I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 VALTUUSTON TOIMINNAN JÄRJESTELYT Valtuuston
LisätiedotTYÖJÄRJESTYS (Nuorisovaltuusto )
Nuorisovaltuusto 23.2.2015 11/Liite nro 1 TYÖJÄRJESTYS (Nuorisovaltuusto 20.3.2001 18) Nuorisovaltuuston työjärjestys on päivitetty 1.3.2012 12, voimaantulo 1.3.2012 HUITTISTEN NUORISOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
LisätiedotKurikan kaupunginvaltuuston työjärjestys
1 Kurikan kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty 21.1.2013 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle
LisätiedotKH liite n:o 3/ VALT liite n:o 3/
KH liite n:o 3/4.12.2012 VALT liite n:o 3/13.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 1 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä
LisätiedotSivu VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. P:\tieto\YHTEINEN\SAANNOT\SAANNOT\Valttyojar11.doc
1 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty kunnanvaltuustossa 99/9.10.1995 Voimaantulo 1.11.1995 Tarkistettu kunnanvaltuustossa 145/11.12.2000 Tarkistuksen voimaantulo 1.1.2001 Tarkistettu kunnanvaltuustossa
LisätiedotKaupunginvaltuuston työjärjestys
Kaupunginvaltuuston työjärjestys Jämsän kaupunki Yleishallinto Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.11.2008 1 Muutettu: Kaupunginvaltuusto 10.10.2011 48 2 Jämsän kaupunginvaltuuston työjärjestys 1. luku Yleiset
LisätiedotKurikan kaupunginvaltuuston työjärjestys
1 Kurikan kaupunginvaltuuston työjärjestys Yhteisvaltuuston hyväksymä 29.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 Tämä sääntö korvaa nyt voimassa olevan valtuuston työjärjestyksen. 1 Luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston
LisätiedotPADASJOEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
PADASJOEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kunnanhallitus 2.12.2013 Kunnanvaltuusto 16.12.2013 Sisällysluettelo sivu 1. Yleiset määräykset... 1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen...
LisätiedotKEMIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt. Voimaan
1 KEMIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt. Voimaan 1.11.2015 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 VALTUUSTON TOIMINNAN JÄRJESTELYT Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu
LisätiedotValtuuston työjärjestys
Valtuuston työjärjestys Kaupunginvaltuusto 2.4.2012 2 Sisällysluettelo 1 LUKU... 4 Yleiset määräykset... 4 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 4 Valtuustoryhmän muodostaminen... 4 Valtuustoryhmään liittyminen
LisätiedotTORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA. J u l k a i s s u t. Kaupunginvaltuuston hyväksymä. Voimaantulopäivä 1.1.
1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA J u l k a i s s u t 1996 Tornion kaupunginkanslia Nro 3 Kaupunginvaltuuston 28.10.1996 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.1997 Kaupunginvaltuusto 25.3.2002 hyväksynyt
LisätiedotSastamalan kaupunginvaltuuston työjärjestys
1 Sastamalan kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty Kaupunginvaltuusto 10.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotSÄÄNTÖKOKOELMA 020. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymä
1 JOENSUUN KAUPUNKI KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 020 Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymä 30.8.1999 Voimaantulopäivämäärä 1.9.1999 Muutos 13,
LisätiedotKAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KAINUUN LIITTO 1 (9) KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
EVIJÄRVEN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Voimaantulo 1.1.2009 Kunnanvaltuusto 3.11.2008 77 2 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotMaakuntavaltuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.
MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.10.1995 Voimaantulo 1.11.1995 alkaen Muutettu maakuntavaltuustossa 14.6.1999 Muutettu maakuntavaltuustossa 15.6.2009 1 luku Yleiset määräykset
LisätiedotKemin kaupunginvaltuuston työjärjestys 1 (9)
Kemin kaupunginvaltuuston työjärjestys 1 (9) KEMIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.1.1996 12 Voimaan 1.2.1996 Muutos KV 24.1.2005 5 1 2 mom. Muutos KV 19.6.2006 105 34
LisätiedotVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 17.1.2005 Voimaantulo 1.1.2005 Sisällysluettelo VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 1. Yleiset määräykset 5 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 5 2 Valtuustoryhmän muodostaminen
LisätiedotRAAHEN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
RAAHEN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto 14.11.2012 4, muutos Raahen kaupunginvaltuusto 28.4.2014 59. 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt
LisätiedotValtuustossa on 1., 2. ja 3. varapuheenjohtaja.
Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 Voimaantulo 15.10.2014 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 1.6.2011 alkaen SISÄLLYSLUETTELO
NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleiset määräykset 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 2 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Keski-Pohjanmaan hallintosääntö Luku Valtuuston työjärjestys. 1.
1 Keski-Pohjanmaan hallintosääntö 1.1.2011 7. Luku Valtuuston työjärjestys KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2015-1. luku 58 Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt Maakuntavaltuuston toimikauden
LisätiedotKAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
1 KOUVOLAN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksymispäivä 17.11.2008 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuusto päättää valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessaan
LisätiedotKaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1 luku Yleiset määräykset...1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt...1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen...1 3 Valtuustoryhmään
LisätiedotKaupunginvaltuuston työjärjestys
Kaupunginvaltuuston työjärjestys Haminan kaupunginvaltuusto 02.06.2015 Sisällysluettelo I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 1 3 Valtuustoryhmien
LisätiedotEnnen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalia valtuusto päättää varapuheenjohtajien lukumäärästä.
1 Kunnanhallitus 19.11.2012 Kunnanvaltuusto 18.12.2012 LAPINLAHDEN KUNTA KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen
LisätiedotJANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA. Valtuuston työjärjestys
Liite 8 Kunnanhallituksen 25.5.2015 kokouksen pöytäkirjaan 117 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Valtuuston työjärjestys Voimaantulopäivä 1.8.2015 2 (11) VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET
LisätiedotJANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA. Valtuuston työjärjestys
Liite 8 Kunnanhallituksen 25.5.2015 kokouksen pöytäkirjaan 117 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Valtuuston työjärjestys Voimaantulopäivä 1.8.2015 2 (11) VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET
Lisätiedot3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ V A L T U U S T O N T Y Ö J Ä R J E S T Y S Hyväksytty 20.3.1997 Voimaantulo 20.3.1997 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston
LisätiedotSivu VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. P:\YHTEINEN\SAANNOT\SAANNOT\Valttyojar16.doc
1 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Tarkistettu kunnanvaltuustossa 36/27.4.2015 Tarkistuksen voimaantulo 1.5.2015 Tarkistettu kunnanvaltuustossa 7/18.1.2016 Tarkistuksen voimaantulo 18.1.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTOHMAJÄRVEN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
TOHMAJÄRVEN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Käsitelty Kunnanhallituksessa 2.3.2009/ 116 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 9.3.2009/ 43 Voimaantulo 16.4.2009 TOHMAJÄRVEN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Sisällysluettelo
LisätiedotPUUMALAN KUNNAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 / 7 Kunnanhallitus LIITE NRO 36 Valtuusto LIITE NRO 18
PUUMALAN KUNNAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 / 7 Kunnanhallitus 1.10.2012 119 LIITE NRO 36 Valtuusto 5.11.2012 33 LIITE NRO 18 Valtuusto hyväksynyt 5.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
LisätiedotKokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys
Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 20.2.2006 Voimassa 1.4.2006 alkaen. 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen
LisätiedotValtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Voimaantulo 09.12.1996 01.01.1997 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu
Lisätiedot4 Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.
1 KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 28.4.2014, voimaantulo 1.5.2014.) 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään
LisätiedotSeinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys
1 Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys Valtuusto hyväksynyt 28.4.2014, 45 Muutokset valtuusto 28.4.2014 142, valtuusto 27.10.2014 106, valtuusto 16.2.2015 17 valtuusto 26.10.2015 107 I LUKU YLEISET
LisätiedotKAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS (KV hyväksynyt 23.10.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt (KV 3.12.2012)
LisätiedotKAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS (KV hyväksynyt 23.10.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt (KV 15.12.2008)
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Sisällysluettelo VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Valtuusto 12.6.2006 81 Voimaantulopv 18.7.2006 Valtuusto 15.6.2009 112 Voimaantulopv 21.7.2009 Valtuusto 10.10.2011 108 Voimaantulopv
LisätiedotValtuuston työjärjestys
Valtuuston työjärjestys K A L A J O E N K A U P U N G I N V A L T U U S T O N T Y Ö J Ä R J E S T Y S Valtuusto 27.4.2010 55 SISÄLLYSLUETTELO I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA
SAVONLINNAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Julkaissut Sarja B:1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KANSLIAPALVELUT 2012 SAVONLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU Yleiset määräykset Kaupunginvaltuusto
Lisätiedot