OYS ERVA LABORATORIOKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OYS ERVA LABORATORIOKESKUS"

Transkriptio

1 OYS ERVA LABORATORIOKESKUS Perustamissuunnitelman liiteaineistoraportti Valmistelutoimikunta LIITEAINEISTO: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Kuvaus laboratoriokeskuksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmästä Pohja yhtymäkokouksen työjärjestystä varten Ehdotus tarkastussäännöksi Ehdotus hallintosäännöksi Luonnos johtokunnan toimintaohjeeksi, esimerkki Päätösvaltamatriisin runko, esimerkki Toimintamalliryhmän loppuraportti Henkilöstöryhmän loppuraportti Henkilöstösiirtosopimus Liite 10 Talousryhmän loppuraportti Liite 11 Tietohallintoryhmän loppuraportti

2 LIITE 1 KUVAUS LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUS- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄSTÄ Pohjois-Suomen laboratoriokeskus on kunnallinen liikelaitos, jonka toiminnasta ja päätöksenteosta säädetään kuntalain annetussa muutoksessa. Lisäksi ohjausjärjestelmän perusteita on määritelty laboratoriokeskuksen perus-sopimuksessa ja hallintosäännössä. Jotta laboratoriokeskuksen perustamista koskevassa päätöksenteossa on käytettävissä tieto siitä, miten laboratoriokeskuksen ohjaus- ja johtaminen aiotaan järjestää, kuvataan seuraavassa ohjaus- ja johtamisjärjestelmän suuntaviivoja sellaisina kuin niitä toiminnan käynnistämisvaiheessa on tarkoitus noudattaa. On selvää, että laboratoriokeskuksen päätöksentekijät ja toimiva johto laboratoriokeskuksen tultua perustetuksi lähemmin määrittelee ohjaus- ja johtamisjärjestelmänsä sekä kehittää sitä näkemystensä mukaisesti. 1. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän periaatteet Laboratoriokeskuksen ohjaus ja johtaminen järjestetään kuntalain liikelaitossäännösten (10 a luku) mukaisesti siten, että omistajaohjauksen (omistajakuntayhtymien) vaateet toteutetaan, asiakkuutta (sekä yhteisö- että potilasasiakkuutta) painotetaan, yhteys yhteisöasiakkaisiin perustuu sopimuskumppanuuteen, laboratoriokeskuksella on yhtenäinen ja yhdenmukainen toimintajärjestelmä, laboratoriokeskus tekee pitkäjänteistä ja uudistuvaa tutkimus-, kehittämis- ja laatutyötä, henkilöstön kehittämiseen, kannustamiseen ja osallistumiseen panostetaan, organisaatio pidetään matalana ja hallinto rationaalisena, toiminnan ja talouden seuranta ja arviointi on avointa, säännöllistä ja jatkuvaa. Em. periaatteita noudatetaan sekä koko laboratoriokeskuksen tasolla että sen yksiköissä. 2. Organisoinnin perusratkaisu Laboratoriokeskuksen organisaation perusratkaisuna on ns. aluelaboratoriomalli, jonka puitteissa kuitenkin huolehditaan toiminnallisesta koordinaatiosta yli aluelaboratorioiden ns. osaamisalueperiaatteella. Perusorganisaatiota voidaan kuvata seuraavasti: 2

3 Organisaatioratkaisu ALUELABORATORIOMALLI PIENEHKÖ YHTYMÄ- HALLINTO laatu- ja kehittämisasiat henkilöstöasiat tietohallintoasiat talous- ja tukipalveluasiat KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA JOHTORYHMÄ Kainuun aluelaboratorio Keski-Pohjanmaan aluelaboratorio Lapin aluelaboratorio Länsi-Pohjan aluelaboratorio Pohjois-Pohjanmaan aluelaboratorio laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja laboratoriojohtaja Jotta yhtenäisyydestä ja yhdenmukaisuudesta toiminnan, sen laadun ja laatujärjestelmän, analytiikan menetelmien, laitteistojen ja muiden keskeisten toiminnan edellytysten suhteen kussakin aluelaboratoriossa varmistutaan, tarvitaan laboratorioerikoisalakohtaista tai muulla toiminnallisella perusteella määräytyvää koordinaatiota yli aluelaboratorioiden. Tätä varten laboratoriokeskukseen ehdotetaan muodostettavaksi erikseen sovittavat osaamisalueet, joille määritellään koordinoinnista huolehtivat vastuuhenkilöt. Osaamisalueet, niiden tehtävät ja vastuuhenkilöt määritellään johtokunnan toimesta tarpeen mukaan, kuitenkin siten, että laboratoriokeskuksessa toimii pysyväluontoinen kliinisen laboratoriohoitotyön osaamisalue, jonka koordinaattorina toimii ylihoitaja. Organisointia kuvaa seuraava kaavio. 3

4 OSAAMISALUEIDEN SIJOITTUMINEN ORGANISAATIORAKENTEESEEN KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA YHTYMÄ- HALLINTO JOHTO- RYHMÄ A l u e l a b o r a t o r i o t O s a a m i s a l u e e t V a s t u u h e n k i l ö t Todettakoon, että kaikkien osaamisalueiden keskitettyjen yksiköiden ei tarvitse välttämättä sijoittua yhteen aluelaboratorioon, vaan aluelaboratoriot voivat tarpeen mukaan profiloitua työnjaollisesti. On kuitenkin otettava huomioon, että hallinnollinen päivittäisohjaus toimii aluelaboratoriokohtaisesti. Osaamisalueittain kuitenkin huolehditaan prosessiohjauksen tapaan koordinoinnista mm. yhteisiä toimintakäytäntöjä luomalla. 3. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän rakenne Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän ehdotetaan koostuvan (1) laboratoriokeskuksen strategiasta/liiketoimintasuunnitelmasta, (2) palvelusopimuksista, (3) toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, (4) tulosbudjeteista sekä (5) seurannasta ja raportoinnista. Järjestelmää havainnollistaa seuraava kuvio. Ohjausjärjestelmän kokonaisuus ja osat Laboratoriokeskuksen strategia (joka 4. vuosi, tarkistukset vuosittain): omistajaohjauksen linjaukset tavoitetilamääritykset (visio) toimenpidelinjaukset (strategiset valinnat) uudet konseptit ja kehittäminen (muutokset) Liiketoimintasuunnitelma Toiminnan käynnistyessä ja uusia toimintoja/konsepteja käyttöön otettaessa Palvelusopimukset Vuosittain asiakasyhteisöjen kanssa Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio Vuosittain Tulosbudjetit Vuosittain, yksiköittäin, tarvittaessa jaksoteltuna 4 Seuranta ja raportointi

5 Keskeisenä ohjausinstrumenttina koko laboratoriokeskukselle voidaan pitää strategiaa, johon sisältyvät myös omistajaohjauksen linjaukset. Liiketoimintasuunnitelma liittyy erityisesti toiminnan käynnistymisvaiheeseen sekä tilanteisiin, joissa laboratoriokeskus käynnistää uusia toimintoja tai toimintakonsepteja. Liiketoimintasuunnitelman ehdotetaan tässä kuitenkin olevan osa strategiaa. Palvelusopimuksilla tarkoitetaan laboratoriokeskuksen asiakasyhteisöjen kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Laboratoriokeskuksen strategia Strategia on keskeinen väline paitsi koko laboratoriokeskuksen ja sen osaamisalueiden myös aluelaboratorioiden toiminnan viitoittajana. Strategiassa käsitellään myös omistajaohjauksen linjaukset. Tästä syystä strategia valmistellaan nelivuotiskausittain (valtuustokausittain) ja sitä tarkistetaan tarvittaessa vuosittain palvelusopimus- ja talousarvioprosessin käynnistyessä. Strategiassa käsitellään seuraavia asiakokonaisuuksia: Omistaja-ohjauksen linjaukset tuottovaatimukset, tuottavuuden kehitys uudet toimialat/toiminnot merkittävät investoinnit Tavoitetila toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kehitystavoitteet Toimenpidelinjaukset esim. rakenteelliset muutokset, työnjakomuutokset, mahdolliset ulkoistamispäätökset jne. Kehittäminen ja uudet konseptit Strategia koskee siis teknisesti ajatellen laboratoriokeskuksen toimintaympäristön muutoksia, niiden perusteella mahdollisesti tehtäviä tarkistuksia laboratorio-keskuksen perustehtävään, tavoitetilaan ja strategisiin toimenpiteisiin. Strategia-mallia kuvaa seuraava kuvio. Strategiaohjauksen m alli M AAILM A MU UT T UU, ENTÄ M E? PERUSTEHT ÄVÄ (eli m issio, toiminta-ajatus, tarko itus tm s.) TOIMINTA- YMPÄRISTÖ VÄ ES TÖ TE KN O - LOGIA TAR PE E T RAHOI- TU S T A VO IT ET ILA (eli visio, pä ä- m äärä tm s.) MIT Ä HAL UAM M E SAAVU TTAA J A MILLOIN? MILLÄ ALALLA JA KEITÄ VARTEN TOIM IMM E? TOIMENPITEET (eli stra tegiat, s t rategi se t v alinnat, kriittiset me nestystekijät, toimintalin jat tms.) LAI T, OHJAUS MITÄ TEEMME JA KU KA TEKE E? 5

6 Kuten edellä on todettu, strategiassa käsitellään omistajaohjauksen linjauksia, joihin viitataan myös kuntalain liikelaitoksia koskevissa uusissa säännöksissä. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen omistajina ovat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä Kainuun maakunnan kuntayhtymä. Liikelaitoksen oma pääoma muodostuu sairaanhoitopiirien pääomasijoituksista, jossa suhteessa myös liikelaitoksen omistussuhteet jäsenkuntayhtymien määräytyvät. Omistajille maksetaan korkoa sijoitetulle pääomalle vuosittain. Korko määritellään talousarvioprosessin yhteydessä. Muilta osin omistajaohjauksessa korostuu toiminnan tuottavuuden seuranta, merkittäviä investointeja sekä toiminnan ja talouden yleislinjauksia koskeva päätöksenteko. Liiketoimintasuunnitelma Kuten aiemmin on todettu, liiketoimintasuunnitelman valmistelu on tarpeen erityisesti toiminnan käynnistyessä tai uusille toimialoille laajennuttaessa tai myös uusia toimintoja tai laajavaikutuksellisia toimintakonsepteja käyttöön otettaessa. Liiketoimintasuunnitelmassa voidaan käsitellä seuraavia asioita: Omistajavaateet ja toimintastrategia toiminnan käynnistämiselle / uudistamiselle Johtopäätökset kilpailuasetelmasta ja markkinoista Markkinointi Tuotekehitys Kannattavuus Tuottavuus Investoinnit Hinnoittelupolitiikka Tuloksen käsittelyn pelisäännöt Liiketoimintasuunnitelmien sisällön määräytymiseen on useita malleja, eikä niissä yleensä käsitellä kohtia Hinnoittelupolitiikka eikä Tuloksen käsittelyn pelisäännöt. Kun kyseessä on kuitenkin kunnallinen liikelaitos, jossa omistajat ovat myös merkittävimpiä asiakasyhteisöjä, on perusteltua, että liiketoimintasuunnitelmassa määritellään myös po. kysymykset ainakin suuntaa-antavasti. Erillistä liiketoimintasuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvita, mikäli strategiaan sisällytetään edellä esitetyt kohdat. Palvelusopimukset Palvelusopimuksilla tarkoitetaan laboratoriokeskuksen asiakasyhteisöjen kanssa tehtäviä talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Palvelusopimusmenettelyssä on kyse tilaaja-tuottaja asetelman soveltamisesta. Varsinaisen tilaaja-tuottaja mallin käyttöönottoa ei kuitenkaan ehdoteta, vaan pikemminkin kyse on systemaattisesta, vuosittaisesta sopimiskäytännöstä erityisesti palvelutuotantoon suunniteltavien muutosten hallintaa varten, jolloin asiakasyhteisöjä ovat: terveyskeskukset, kliiniset erikoisalat, muut mahdolliset erikseen määriteltävät asiakkaat, palvelujen tuottajana on laboratoriokeskus aluelaboratorioineen, 6

7 palvelusopimusten suunnittelu ja palvelutoiminnan arviointi perustuu kahdenvälisiin neuvotteluihin ja niiden perusteella laadittavaan kirjalliseen sopimukseen, vuosittain sovitaan palvelutilausten, tuotannon ja palvelun keskeisistä muutoksista (ns. muutos-blokit) sekä arvioidaan palvelutuotannon volyymi ja kokonaiskustannus asiakasyhteisöille. Todettakoon, että palvelusopimuksissa on olennaista tutkimusmääriä tai muita suoritteita koskevan sopimuksen sijasta sopia lähinnä muutoksista, joita joko asiakasyhteisöt tai aluelaboratoriot suunnittelevat palvelutasoon, palvelujen tuottamistapaan, oheis- ja tukipalveluihin tai muihin vastaaviin järjestelyihin. Muutosten suunnitteluun kuuluu myös niiden resurssi-, kustannus- ja hintavaikutuksien selvittäminen (= ns. muutosblokki). Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio Talousarviovalmistelu noudattaa normaalia kunnallishallinnon talousarvioprosessia ja sisältövaatimuksia ottaen kuitenkin huomioon kunnalliselle liikelaitokselle kuuluvat menettelytavat. Näin ollen talousarvion laadinnassa otetaan huomioon liikelaitoksen strategia ja omistajaohjauksen linjaukset, lähtökohdan muodostavat asiakasyhteisöjen kanssa tehtävät palvelusopimukset, esittämistapa on tuloslaskelmamuotoinen, päätöksenteko tapahtuu johtokunnassa, sitovuustasoksi määritellään nettoperuste, ellei toiminnan ja talouden suunnittelua koskevassa yhtymäkokouksen ohjeistuksessa muuta erikseen sovita, operatiivisten täytäntöönpano-ohjeiden antaminen kuuluu johtokunnalle ja toimitusjohtajalle Talousarvioprosessi käynnistyy vuosittain kevätkaudella (huhti-toukokuu) siten, että sen lähtökohdaksi tarkistetaan tarvittaessa liikelaitoksen strategiaa ja valmistellaan sen mukaisesti asiat vuosisopimusneuvotteluja varten. Po. neuvottelut käydään viimeistään syyskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen varsinainen talousarvio laaditaan johtokunnan käsittelyä varten. Tulosbudjetit Tulosbudjetit muodostavat liikelaitoksessa talousarvion käyttösuunnitelmat ja ne laaditaan aluelaboratoriokohtaisesti, esitetään tuloslaskelmamuodossa, jaksotetaan tarvittaessa kuukausittaisiksi, neljännes-, kolmannes- tai puolivuosittaisiksi. Jaksotuksesta ja niin muodoin myös välitilinpäätösten aikajänteestä on sovittava erikseen. Jaksotuksen on perusteltua noudattaa omistaja-kuntayhtymien välitilinpäätösten/osavuosikatsausten aikarytmiä (neljännes-vuosijaksotus) vahvistetaan toimitusjohtajan toimesta, joka myös antaa asiaan liittyvät täytäntöönpano-ohjeet Tulosbudjettien sitovuustasosta on sovittava erikseen. Pääsääntönä voidaan pitää sitä, että myös tulosalueina toimivien aluelaboratorioiden tulosbudjetin sitovuus-tasoksi määritellään nettoperuste. 7

8 Laboratoriokeskuksen sisäinen johtamisjärjestelmä Laboratoriokeskuksen sisäisen johtamisjärjestelmän määrittely kuuluu laboratoriokeskuksen toimivan johdon tehtäviin. Tällöin johtamisjärjestelmän perusteet, sovellettavat johtamiskäytännöt, mittarit, seuranta ja raportointi sekä laatutyö on erikseen kuvattava ja po. menettelytavat otettava käytäntöön. Keskeisiä periaatteita valmistelutyössä ovat kuitenkin seuraavat: Osallistavien johtamiskäytäntöjen soveltaminen Toiminnan koordinointi koko liikelaitoksen tasolla osaamisalueittain Jatkuvan kehittämiseen ja laatutyöhön panostaminen Kustannustietoinen ja tuloshakuinen toimintakulttuuri Kannustavien elementtien käyttö Liikkeenjohdollisesti toimivan organisaation perusedellytyksiin kuuluu kannustava toimintatapa. Asia liittyy myös liikelaitoksen tuloksen käsittelyä koskeviin pelisääntöihin, jotka olisi vahvistettava yhtymäkokouksessa. Seuranta ja raportointi Laboratoriokeskuksen seurannan ja raportoinnin järjestämisessä on otettava huomioon paitsi kuntalain omistaja-ohjaukseen liittyvät raportointivelvoitteet, myös liikelaitoksen sisäisessä johtamisessa tarvittava tietotuki. Tätä palvelevan johdon tietojärjestelmän määrittely kuuluu liikelaitoksen toimivalle johdolle. On kuitenkin ilmeistä, että laboratoriokeskuksessa tarvitaan erikseen suunniteltava ja toteutettava johdon raportointijärjestelmä, joka tietovarastopohjaisesti huolehtii sekä strategian, liiketoimintasuunnitelman, vuosisopimusten, talousarvioiden ja tulosbudjettien toteutumisen seurannasta ja samalla tuottaa tarvittavat tiedot toiminnan ja resurssien ohjaamiseen. Tällaisen seurantajärjestelmän aikaansaamista on pidettävä erityisen tärkeänä. 4. Säännöt ja toimintaohjeet Ohjaus- ja johtamisjärjestelmän sääntötasoiset asiat käsitellään hallintosäännössä. Lisäksi kuitenkin tarvitaan erikseen johtokunnan hyväksymä toimintaohje tai erillisiä toimintaohjeita. Sääntörakenne kaiken kaikkiaan on seuraavanlainen: SÄÄNTÖRAKENNE PERUSTAMISSÄÄNNÖT PERUSSOPIMUS JOHTOSÄÄNNÖT HALLINTOSÄÄNTÖ (laajamuotoinen sisältäen mm. hallinto- ja kokouskäytännöt, johdon tehtävä- ja toimivaltasuhteet ja taloudenhoitoa, henkilöstöhallintoa ja arkistotointa sääntöasiat) MUUT JOHTOSÄÄNTÖLUONTOISET SÄÄNNÖT Yhtymäkokouksen työjärjestys Tarkastussääntö TOIMINTAOHJEET JOHTOKUNNAN TOIMINTAOHJEET (kuten päätösvaltamatriisi) TOIMITUSJOHTAJAN TOIMINTAOHJEET ERILLISPÄÄTÖKSET (kuten talousarvion toimeenpanopäätökset) 8

9 Em. säännöt laboratoriokeskusta varten on laadittu, ja ne esitetään perustamissuunnitelman liiteaineistossa. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmään liittyy kuitenkin useita kysymyksiä, joita varten on laadittava varsinaisia sääntöjä yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet. Tällaisia pelisääntökysymyksiä erityisesti liikelaitoskuntayhtymämuotoisen toiminnan kyseessä ollessa ovat: tuotteistus, kustannuslaskenta, hinnoittelu, kilpailuttamiskysymykset, alihankintamenettely, tuloksen käsittely, kannustuselementtien käyttö sekä toimivallan delegointi. Em. asiakokonaisuuksia varten tarvitaan johtokunnan vahvistamat toimintaohjeet, jotka on laadittava erikseen sen jälkeen, kun toimiva johto on rekrytoitu. Seuraavassa käsitellään mainittuihin kysymyksiin liittyviä keskeisiä linjauksia, joita tarvitaan jo laboratoriokeskuksen perustamisvaiheessa tehtävien päätösten tueksi, jotta tulee riittävästi selvitetyksi se, minkälaisiin kysymyksiin liikelaitoskuntayhtymämuotoisen organisaation ohjauksessa olisi varauduttava. Tuotteistus, kustannuslaskenta ja hinnoittelu Laboratoriokeskus on palveluja tuottava liikelaitos, jonka rahoituksen tulee kuntalain liikelaitossäännösten mukaisesti pääosin perustua tulorahoitukseen. Tämä edellyttää tuotettavien palvelujen määrittelyä eli tuotteistusta sekä tuotteiden kustannuslaskentaa ja hinnoittelua. Keskeisiä linjauksia tässä ovat seuraavat: 1. Palvelutuotteet koko laboratoriokeskuksessa, sen aluelaboratorioissa ja näytteenottopisteissä määritellään yhdenmukaisin perustein alan nimikkeistöä mahdollisuuksien mukaan noudattaen 2. Kustannusten kohdentaminen palvelutuotteille toteutetaan yhdenmukaisin laskentasäännöin kaikissa laboratoriokeskuksen yksiköissä 3. Palvelutuotteiden hinnoittelussa lähdetään siitä, että laboratoriokeskukselle muodostuu ainakin siirtymävaiheen jälkeen yksihintajärjestelmä (=sama hinta samasta tuotteesta kaikissa laboratoriokeskuksen yksiköissä). Tuotteistuksessa on kuitenkin pyrittävä riittävään erittelyyn siten, että esim. vaativalle yliopistosairaalan analytiikalle on omat tuotteensa ja hintansa. Hinnoittelussa noudatetaan omakustannusperustetta ottaen huomioon erikseen määriteltävät vyörytyserät 4. Yksihintajärjestelmä merkitsee sitä, että joidenkin tutkimusten hinnat nousevat nykyisestä ja joidenkin laskevat, mistä syystä kustannustehokkuutta ei tule arvioida etenkään toiminnan alkuvaiheissa hintojen muutosten perusteella, vaan lähinnä sen pohjalta, mitä tuotettujen laboratoriopalvelujen kokonaisuus tulee niitä saaville yhteisöasiakkaille vuositasolla maksamaan 5. Jatkossa tuotettavien palvelujen hintoja on kuitenkin järjestelmällisesti vertailtava muiden vastaavia palveluja tuottavien laboratorioiden kanssa 9

10 Tuotteistuksen, kustannuslaskennan ja hinnoittelun määrittelylle em. periaatteiden mukaan tulee hyväksyä riittävä valmisteluaika. Siirtymävaiheessa voidaan noudattaa nykyistä sairaanhoitopiirikohtaista tuotteistusta ja hinnoittelua, mikäli valmistelutilanne sitä edellyttää tai mikäli asiasta ei muuta sovita. Kilpailuttamiskysymykset EU:n kilpailuneutraliteettia koskevien kannanottojen johdosta maamme seuraava hallitus tulee toimintakautensa alkupuolella antamaan esityksensä kuntalain muuttamisesta, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän toimiessa kilpailluilla markkinoilla, on niiden pääsääntöisesti yhtiöitettävä kyseinen toiminta. Lainmuutos astunee voimaan , vuoden 2013 loppuun saakka olevine siirtymäsäännöksineen. Lain muutoksen tarkoituksena on varmistaa se, että kunnallinen elinkeinotoiminta toteutuu kilpailuneutraalilla tavalla kilpailluilla markkinoilla niitä vääristämättä. Kunnallinen liikelaitos (ml. liikelaitoskuntayhtymä) on tarkoitettu vaihtoehdoksi hyödykkeiden tai palvelujen tuotantotoiminnan organisoimista varten kunnan tai kuntayhtymän toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Kuntalain perusteena liikelaitosjärjestelylle on, että toiminta järjestetään liikkeenjohdollisia periaatteita noudattaen. Kilpailuneutraliteettivaatimus huomioon ottaen organisaatiomuodon valinnan kannalta ratkaisevaa on se, onko kyse toimimisesta markkinoilla kilpailutilanteessa vai kunnan, kuntien yhteistyön tai kuntayhtymien omien palvelujen tuottamisesta eli sisäisen toiminnan organisointitavasta. Laboratoriokeskuksen palvelujen järjestämisessä kyse on palvelujen tuottamisesta OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiireille ja niiden jäsenkuntien omistamille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille yhteisen organisaatiokokonaisuuden toimesta. Kyse ei siis ole markkinoilla kilpailutilanteessa toimimisesta. Laboratoriokeskuksen tuottamat palvelut eivät myöskään kuulu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisiin kilpailutettaviin palveluihin. Näin ollen omistajakuntayhtymien tai sille laboratorioyksikkönsä siirtäneiden terveys-keskusten ei myöskään tule kilpailuttaa laboratoriopalveluja muiden vastaavien tuottajien kesken. Mikäli omistajaohjauksessa yhtymäkokouksessa kuitenkin päädytään siihen, että laboratoriokeskuksen toimintaa halutaan kilpailuttaa ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa esim. tuottavuusvertailuihin perustuvista syistä, merkitsee tämä sitä, että laboratoriokeskus siirtyy toimimaan kilpailuilla markkinoilla, jolloin sen toiminta on muutettava osakeyhtiömuotoiseksi. Alihankintamenettely Pääsääntönä on, että omistajakuntayhtymät tai sille laboratorioyksikkönsä siirtäneet terveyskeskukset tilaavat kaikki tarvitsemansa laboratoriopalvelut laboratoriokeskukselta. Mikäli jokin palvelutuote ei kuulu laboratoriokeskuksen palveluvalikoimaan, lähdetään palveluhankinnoissa siitä, että laboratoriokeskus huolehtii tällaisten palvelujen alihankinnasta joltakin ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Mikäli laboratoriokeskus ei esim. työvoimapulasta, poikkeustilanteista tai muista vastaavista syistä voi tuottaa sovittuja palveluja, se voi myös näissä 10

11 tilanteissa toteuttaa palvelut alihankintojen avulla ne muilta palveluntuottajilta ostamalla. Tuloksen käsittely Lähtökohtana liikelaitoskuntayhtymän tuloksen käsittelyssä on talousarviolle määriteltävä sitovuustaso. Kuntalain liikelaitossäännösten perusteella se tulisi määritellä nettoperusteiseksi, mutta luonnollisesti yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen yhteydessä tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittelyä koskevien linjausten määrittelyssä kuitenkin mitä ilmeisimmin tulisi ottaa huomioon myös budjetoidut ja toteutuneet kulut, sillä kyse on kunnallisesta toiminnasta, jossa tuotot perustuvat pääosin omistajaasiakkailta laskutettavaan tulorahoitukseen. Periaatteessa laboratoriokeskuksen tulokseksi syntyvä mahdollinen ylijäämä voisi jäädä laboratoriokeskuksen käyttöön esim. rahastoitavaksi tai investointivaraukseksi ja mahdollinen alijäämä laboratoriokeskuksen katettavaksi esim. tuottavuuden parantamista koskevin toimenpitein. Kun liikelaitoskuntayhtymässä ei toimita vapailla markkinoilla, vaan ns. raamitetussa kulutaloudessa, ylijäämä tai erikseen määriteltävä osa siitä voidaan tuloksen käsittelyn yhteydessä päättää jätettäväksi laboratoriokeskuksen käyttöön vain siinä tapauksessa, että ylijäämä on saatu aikaan kulubudjettia ylittämättä. Mikäli ylijäämäinen tulos saadaan kulubudjetti ylittäen, ei po. nettotulosta ole perusteltua jättää kulubudjetin ylittävältä osalta tuottajan käyttöön. Vastaavasti jos alijäämäinen tulos syntyy kuluraamin ylittyessä, on alijäämä tai osa siitä tuloksen käsittelyn yhteydessä jätettävä laboratoriokeskuksen toimin katettavaksi kolmen seuraavan talousarviovuoden kuluessa. Mikäli alijäämäinen tulos muodostuu kuluraamin puitteissa, tulee alijäämä pyrkiä kattamaan seuraavan palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä sovituin toimin, esim. hintatarkistuksin. Laboratoriokeskuksen sisällä toimivien aluelaboratorioiden talousarvion sitovuustason osalta voidaan soveltaa em. vastaavaa periaatetta kuin laboratoriokeskustasonkin sitovuustason määrittelyssä. Vaikka tuloslaskelma tehdäänkin aluelaboratoriokohtaisesti, on tuloksen käsittelystä päätettävä laboratoriokeskuksen tasolla, ellei yhtymäkokouksessa muusta sovita. Kannustuselementtien käyttö Liikelaitosmaiseen toimintatapaan kuuluu mahdollisuus kannustuselementtien käyttöön. Edellä tarkasteltu tuloksen käsittelyä koskeva kohta on osa näistä elementeistä. Ylijäämäisen tuloksen muodostuessa kulubudjetin puitteissa laboratoriokeskuksen johtokunnalla ja johdolla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää ylijäämää tulospalkkioihin tai muihin vastaaviin kannustaviin toimiin päättämällään tavalla. Kannustusjärjestelmään kuuluu luonnollisesti myös muita elementtejä, ja kannustusjärjestelmä tulisikin luoda toimivan johdon toimesta. Toimivallan delegointi Hallintosäännössä on määritelty laboratoriokeskuksen johdon tehtävät ja toimivalta. Toimivaltaa voidaan kuitenkin hallintosäännön delegointivaltuuden perusteella antaa muille esimiehille tai vastuuhenkilöille. Toimivallan edelleen delegointi (sub -delegointi) ei kuitenkaan ole mahdollista. Erillisten delegointi- 11

12 päätösten sijasta delegointi suositellaan toteutettavaksi johtokunnan vahvistamaa ns. päätösvaltamatriisia noudattaen. Päätösvaltamatriisilla tarkoitetaan taulukon muotoon sijoitettua päätösvaltakysymysten erittelyä siten, että kutakin päätöstilannetta varten on määritelty delegoidun päätösvallan asianomainen käyttäjä. Päätösvaltamatriisi on olennainen osa laboratoriokeskuksen johtamisjärjestelmää ja siten sen valmistelu kuuluu laboratoriokeskuksen toimivan johdon tehtäviin. Esimerkki päätösvaltamatriisipohjasta on tämän liiteaineistoraportin liitteenä 5. Päätösvaltamatriisia on johtokunnan päätöksin perusteltua tarkistaa tarvittaessa, esim. talousarvion toimeenpanoa koskevien päätösten yhteydessä. 5. Arviointi Organisaatioiden nykyaikaisen ohjauksen ja johtamisen käytäntöön kuuluu olennaisena osana järjestelmällinen arviointi. Myös laboratoriokeskuksella tulee olla erikseen toimivan johdon toimesta määritelty arviointijärjestelmä, joka ehdotetaan kytkettävän laboratoriokeskuksen laadun arviointiin ja varmistamiseen. Tällöin arviointi on perusteltua toteuttaa jonkun kokonaisvaltaisen laatujärjestelmän avulla, jolloin varsinaisen laboratoriotoiminnan laadun ohella arvioiduksi tulee myös mm. organisaatiota, johtamista ja taloutta koskevat järjestelyt. 12

13 LIITE 2 POHJA YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYSTÄ VARTEN YHTYMÄKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymäkokouksen toiminnan järjestelyt Yhtymäkokouksen kutsuu koolle johtokunnan puheenjohtaja, joka avaa kokouksen ja johtaa puhetta, kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja on valittu. Yhtymäkokouksen toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa yhtymäkokouksen päättämä henkilö. Yhtymäkokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii yhtymäkokouksen määräämä viranhaltija. 2 Istumajärjestys Yhtymäkokousedustajat istuvat kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. 2. LUKU YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN ALOITEOIKEUS 3 Yhtymäkokousedustajien aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousedustajilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään johtokunnan valmisteltavaksi. Yhtymäkokous voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Johtokunnan on vuosittain joulukuun loppuun mennessä esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo yhtymäkokousedustajien tekemistä ja johtokunnalle lähetetyistä aloitteista, joita yhtymäkokous ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhtymäkokous voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 13

14 4 Johtokunnalle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa (1/4) yhtymäkokousedustajista voi tehdä johtokunnalle osoitetun kirjallisen kysymyksen liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Johtokunnan on vastattava kysymykseen viimeistään siinä yhtymäkokouksessa, joka ensiksi pidetään kolmen (3) kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, yhtymäkokouksen on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 5 Kyselytunti Yhtymäkokousedustajalla on oikeus esittää johtokunnalle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kolmen (3) minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään yhtymäkokouksen jälkeen, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava liikelaitoskuntayhtymän kirjaamoon viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen yhtymäkokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattavaksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan johtokunnalta vastauksen kysymykseen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi (2) asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii ennen kyselytuntia kokoontuneen yhtymäkokouksen puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. 3. LUKU YHTYMÄKOKOUKSET 6 Kokouskutsu Kutsu yhtymäkokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin yhtymäkokousedustajalle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto liikelaitoskuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 7 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset yhtymäkokouksen päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. 8 Kokouksesta tiedottaminen Yhtymäkokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa yhtymäkokous on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.

15 Kokouskutsu annetaan tiedoksi ennen kokousta liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallituksille. 9 Varaedustajan kutsuminen Yhtymäkokousedustajan, joka on estynyt hoitamasta edustajan tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on ilmoitettava asiasta yhtymäkokouksen sihteerille. Yhtymäkokousedustajan on ollessaan estynyt hoitamasta edustajan tointa tai esteellinen huolehdittava itse varaedustajansa kutsumisesta kokoukseen. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava yhtymäkokousedustajan ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys yhtymäkokouksen ratkaistavaksi. 10 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa Johtokunnan puheenjohtajan, liikelaitoskuntayhtymän johtajan sekä johtavan ylilääkärin on oltava läsnä yhtymäkokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Johtokunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla yhtymäkokousedustaja. 11 Nimenhuuto Läsnäolevat liikelaitoskuntayhtymän jäsenten nimeämät yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat ja heidän äänimääränsä todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenittäin aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet yhtymäkokousedustajat ja läsnä olevat varaedustajat sekä onko yhtymäkokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 12 Läsnäolevat yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat Läsnä oleviksi katsotaan yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat, jotka ovat saapuneet kokoukseen, eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Jos yhtymäkokousedustaja tai varaedustaja saapuu kokoukseen myöhemmin, on hänen ilmoittauduttava puheenjohtajalle, jolloin pöytäkirjaan merkitään, minkä asian käsittelyn aikana hän on kokoukseen saapunut. Vastaavasti menetellään silloin, kun edustaja poistuu kesken kokouksen. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnäolevien toteamiseksi on tarpeen. 15

16 13 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään yhtymäkokoukselle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on johtokunnan ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos johtokunta, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin yhtymäkokous on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 14 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. puheenvuoron johtokunnan puheenjohtajalle, toimitusjohtajalle, johtavalle ylilääkärille sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; ja 2. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisissä asioissa rajoittaa yhtymäkokousedustajien puheenvuorojen pituutta niin, että puheenvuoro voi kestää 5 minuuttia. 15 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. 16 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 17 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. 16

17 Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se yhtymäkokouksen päätökseksi. 18 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimen huudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi, toimitettava uudelleen nimenhuudolla. 19 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. Ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3. Jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 20 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen yhtymäkokous voi hyväksyä johtokunnalle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa yhtymäkokouksen päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 4. LUKU VAALIT 21 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. 17

18 Äänestysliput annetaan yhtymäkokouksen puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Puheenjohtaja merkitsee äänestyslippuun kunkin yhtymäkokousedustajan käytettävissä olevan äänimäärän. Milloin vaali on toimitettu suljetuin lipuin, merkintä tehdään taitetun lipun ulkopuolelle. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 22 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali, kokouksen pöytäkirjan tarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 23 Valtuuston vaalilautakunta Yhtymäkokous valitsee kokousta varten tarvittaessa suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. 24 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Yhtymäkokous määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava yhtymäkokouksen puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 25 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen yhtymäkokouksen puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 26 :ssä tarkoitetut oikaisut. 26 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, yhtymäkokouksen puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 18

19 27 Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 26 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista yhtymäkokouksen istuntohuoneeseen nähtäväksi ja yhtymäkokoukselle julki luettava. 28 Vaalitoimitus Kunkin yhtymäkokousedustajan on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava yhtymäkokouksen puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 29 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä yhtymäkokouksen puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksista kirjallisen ilmoituksen yhtymäkokouksen puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen yhtymäkokoukselle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 5. LUKU PÖYTÄKIRJA 30 Pöytäkirja Yhtymäkokouksen pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. 31 Pöytäkirjan tarkastus Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi (2) kullakin kerralla tähän tehtävään valittua yhtymäkokousedustajaa, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalta toisin päätä. 19

20 LIITE 3 EHDOTUS TARKASTUSSÄÄNNÖKSI LUKU 1 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, ja sen järjestämisestä vastaa johtokunta. LUKU 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 2 Lautakunnan kokoonpano Lautakunnan kokoonpanosta on määrätty perussopimuksen 23 :ssä. 3 Lautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksissa lautakunnan niin päättäessä. Johtokunta ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyissä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 4 Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään ja mitä perussopimuksen 23 :ssä on määrätty, lautakunnan on (1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, (2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka tekevät mahdolliseksi tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä (3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 20

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS TAIVASSALON KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen

Lisätiedot

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.

Lisätiedot

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 MYNÄMÄEN KUNTA KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustonryhmän

Lisätiedot

ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 14.12.1995 Voimaantulo 1.1.1996 Hyväksytty Kvalt 28.1.2010 Voimaantulo 28.1.2010 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan

Lisätiedot

Maakuntavaltuuston työjärjestys

Maakuntavaltuuston työjärjestys KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.10.2001 Muutettu kv:ssa 13.9.2005 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2

Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2 Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Sisällysluettelo Yleiset määräykset... 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 2 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yhtymähallitus 21.4.2010 68 Yhtymävaltuusto 5.5.2010 7 Yhtymävaltuustosta ja yhtymähallituksesta käytetään jäljempänä nimitystä valtuusto ja hallitus Hyväksytty 5.5.2010 Voimaan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys

Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty kv 7.11.2005, 4 Muutettu kv 22.1.2007, 6 Muutettu kv 15.6.2009 102 Muutettu kv 14.12.2009 170 Muutettu 11.10.2010 97 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston

Lisätiedot

Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys

Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 28.5.1997 28 Voimaantulo: 1.7. 1997 Muutos: Kaupunginvaltuusto 26.3.2009 14 Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt

Lisätiedot

Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa.

Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 17.6.2013 Voimaantulo 1.8.2013 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KAINUUN LIITTO 1 (9) KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 1.6.2011 alkaen SISÄLLYSLUETTELO

NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 1.6.2011 alkaen SISÄLLYSLUETTELO NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleiset määräykset 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 2 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA. Valtuuston työjärjestys

JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA. Valtuuston työjärjestys Liite 8 Kunnanhallituksen 25.5.2015 kokouksen pöytäkirjaan 117 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Valtuuston työjärjestys Voimaantulopäivä 1.8.2015 2 (11) VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys

Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 20.2.2006 Voimassa 1.4.2006 alkaen. 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys

Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys 1 Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys Valtuusto hyväksynyt 28.4.2014, 45 Muutokset valtuusto 28.4.2014 142, valtuusto 27.10.2014 106, valtuusto 16.2.2015 17 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

HYVINKÄÄN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva

Lisätiedot

Valtuustossa on ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta.

Valtuustossa on ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta. 1 Tampereen kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty: kaupunginvaltuusto 18.6.2008 Viimeksi muutettu: kaupunginvaltuusto 17.3.2014 Voimaan: 1.4.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan

Lisätiedot

Asikkalan. kunnanvaltuuston. työjärjestys

Asikkalan. kunnanvaltuuston. työjärjestys Asikkalan kunnanvaltuuston työjärjestys Hyväksytty 23.4.2002, muutos 14.11.2011 Voimaan 1.5.2002, muutos voimaan14.11.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt...3

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 002 00 T\johtosään\kvntyöjä.002

RAISION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 002 00 T\johtosään\kvntyöjä.002 1 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty, kaupunginvaltuusto 28.8.1995 Voimaantulo 1.11.1995, kaupunginvaltuuston 28.4.1997, 23.3.1998 ja 18.12.2000 muuttama. valtuuston 14.1.2013 muuttama, voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) PORIN KAUPUNGIN H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö (KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 (8) Ylöjärven kaupunki Hallintosääntö Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Hallintosäännössä

Lisätiedot

Hallintosääntö. Valtuuston työjärjestys

Hallintosääntö. Valtuuston työjärjestys Hallintosääntö Valtuuston työjärjestys SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 1 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Hallintosääntö. Nro 301

Lapuan kaupunki. Hallintosääntö. Nro 301 Lapuan kaupunki Hallintosääntö Nro 301 Hyväksytty Kv 7.6.2010 6 Voimaantulo 1.8.2010 Muutettu 14.1.2013 9, 1.1.2013 alkaen Sisällysluettelo Sivu 1. luku Yleiset määräykset 1 2. luku Kokousmenettely 1 3.

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Kaupunginvaltuuston työjärjestys

Oulun kaupunki. Kaupunginvaltuuston työjärjestys Oulun kaupunki Kaupunginvaltuuston työjärjestys päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 111 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 6 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiinsa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiinsa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valtuuston työjärjestys Ohjeet valtuuston kokousmenettelyistä VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty valtuustossa 1.12.1999 I LUKU KOKOUKSET JA ASIAIN KÄSITTELY 1 Kokoukset Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin

Lisätiedot

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. 1 (11) VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty valtuuston kokouksessa 13.12.2004 55 Voimaantulopäivämäärä 1.1.2005 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

TAMMELAN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET TAMMELAN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: 12.6.1995 Voimaantulo: 1.7.1995 Muutettu: 13.10.2003 Muutettu 8.12.2008 Voimaantulo 1.1.2009 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 LUKU Yleiset määräykset

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.6.2013 Voimaantulopäivä 1.8.2013 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...

Lisätiedot

Teuvan kunnanvaltuuston työjärjestys

Teuvan kunnanvaltuuston työjärjestys 1 Teuvan kunnanvaltuuston työjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 31.1.1997 5 Voimaantulo: 31.1.1997 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2 SISÄLTÖ I LUKU... 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 ' Valtuuston toiminnan järjestelyt... 4 2 ' Valtuustoryhmän muodostaminen... 4 3 ' Valtuustoryhmään

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin hallintosääntö

Seinäjoen kaupungin hallintosääntö Seinäjoen kaupungin hallintosääntö I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 Sisällysluettelo 1 luku... 3 Yleiset määräykset... 3 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 3 Valtuustoryhmän muodostaminen... 3 Valtuustoryhmään liittyminen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

1 Hallintosääntö ja muut johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään sen lisäksi, mitä on määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa,

1 Hallintosääntö ja muut johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään sen lisäksi, mitä on määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa, HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ Yhtymäkokouksen hyväksymä 17 päivänä marraskuuta 2015 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosääntö ja muut johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

Kurikan kaupungin hallintosääntö

Kurikan kaupungin hallintosääntö Kurikan kaupungin hallintosääntö Hyväksytty 20.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 1 Luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään päätöksenteko- ja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.2 HALLINTOSÄÄNTÖ Valtuuston 12. päivänä marraskuuta 2008/23 hyväksymä ja valtuuston 11. päivänä marraskuuta 2013/38 tarkastama I LUKU YLEISET

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ Kuntayhtymän hallitus 28.4.2006 50 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. luku TOIMINTAA OHJAAVA SÄÄNNÖSTÖ 1 Kuntayhtymän hallinnon järjestämisessä noudatetaan tämän säännön määräyksiä, jollei muualla

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 13.4.2012 klo 9.00-14.20 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä 30 34 Tuomi Vilho varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Tiistai 2.3.2010 kello 9.00 13.00 KOKOUSPAIKKA Kuhmon kaupungintalo Kaupunginhallituksen kokoushuone, Joki 88900 KUHMO SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Riihimäen kaupunki SÄÄNNÖT RIIHIMÄEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 9.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt 2 luku Kokousmenettely

Lisätiedot

Kaupunginvaltuuston 19. päivänä marraskuuta 2012 hyväksymä. Voimassa 1.1.2013 alkaen.

Kaupunginvaltuuston 19. päivänä marraskuuta 2012 hyväksymä. Voimassa 1.1.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTON T Y Ö J Ä R J E S T Y S Kaupunginvaltuuston 19. päivänä marraskuuta 2012 hyväksymä. Voimassa 1.1.2013 alkaen. I luku KOKOUKSET JA ASIAIN KÄSITTELY 1 Puheenjohtajiston vaali

Lisätiedot

Hallintosääntö 1 (13) Yhtymähallitus 15.12.2014 268. Käsittely Yhtymähallitus 15.12.2014 268 Voimaantulo 1.1.2015

Hallintosääntö 1 (13) Yhtymähallitus 15.12.2014 268. Käsittely Yhtymähallitus 15.12.2014 268 Voimaantulo 1.1.2015 1 (13) Käsittely Voimaantulo 1.1.2015 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän hallintosääntö 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 8. Kotkan kaupungin. HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU. Yleiset määräykset

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 8. Kotkan kaupungin. HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU. Yleiset määräykset Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 8 HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) HALLINTOSÄÄNTÖ

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) HALLINTOSÄÄNTÖ 1 (13) ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) HALLINTOSÄÄNTÖ Voimaantulo 1.1.2015 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1 EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS Esityslista 1 Esityslista, joka toimitetaan edustajiston jäsenille kokouskutsun mukana, laaditaan siten, että siinä kunkin asian kohdalla esitetään edustajistokäsittelyn kannalta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 14.02.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 14.02.2014 klo 09.00-13.40 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

Alajärven kaupunki. Alajärven kaupungin hallintosääntö. Hallintosääntö. 1. luku. Yleiset määräykset

Alajärven kaupunki. Alajärven kaupungin hallintosääntö. Hallintosääntö. 1. luku. Yleiset määräykset Alajärven kaupunki Kvalt 29.10.2012 70 Hallintosääntö Voimaantulo 1.11.2012 1 Alajärven kaupungin hallintosääntö 1. luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt 2. luku

Lisätiedot

Kokousmenettely ja sen käytännöt

Kokousmenettely ja sen käytännöt Kokousmenettely ja sen käytännöt Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa pääsääntöisesti kalenterivuodeksi kerrallaan päättäminään aikoina ja päättämissään paikoissa. Kokous pidetään myös, kun

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kokousaika 25.5.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 141 142 143 144 145 146 147 148 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 10.4.2014 1 Kokousaika To 10.4.2014 klo 15.00 16.15 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari, pj. Malila Kari Eira Birgitta Kurkela Outi, vj. Poissa Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot

NRO 3/2014. 19 Kunnan talousarvion 2014 toteutuminen ja kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus

NRO 3/2014. 19 Kunnan talousarvion 2014 toteutuminen ja kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus ASIALISTA NRO 3/2014 Kokousaika 14.11.2014 klo 10 13.22 Kokouspaikka Utsjoen kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Asialista ja asian pykälä: 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä esityslistan

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 342/2004 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma -------------------------------------------------------- PIETARSAAREN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.2.1997

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35 Tarkastuslautakunta AIKA 12.05.2015 klo 17:30-21:07 PAIKKA Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Lohenoja Pertti puheenjohtaja Hagfors Kari varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 16.01.2015 klo 09.00-12.35. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 16.01.2015 klo 09.00-12.35. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 1/2015 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 16.01.2015 klo 09.00-12.35 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42 Tarkastuslautakunta Kokousaika 16.12.2015 kello 15:00-18:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies Asialista: Otsikko

Lisätiedot

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä.

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO kuntayhtymä Hyväksytty 5.5.2008 Muutos (35 ) hyväksytty 8.3.2010 HALLINTOSÄÄNTÖ Muutos (31, 35 ) hyväksytty 12.5.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7

Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Tarkastuslautakunta 07.05.2012 Sivu 1 / 7 Kokoustiedot Aika 07.05.2012 maanantai klo 17:30 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 02770 Espoo, 1. kerros Lisätietoja

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ 1

Ylivieskan kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ 1 Ylivieskan kaupunki HALLINTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Hallintosääntö Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.11.2004 78 1.11.2004 Kaupunginvaltuusto on muuttanut 26.3.2007 21 1.4.2007 1 luku

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TARKASTUSSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 3.9.2012 57

TARKASTUSSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 3.9.2012 57 TARKASTUSSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto hyväksynyt 3.9.2012 57 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kontiolahden kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 22.01.2010 klo 9.00 15.25 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II ja vanhainkoti LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Liite 6 Valtuusto 12.12.2014 ULVILAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

Liite 6 Valtuusto 12.12.2014 ULVILAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: ULVILAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: 1.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU.. 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT. 1 2. LUKU 1 KOKOUSMENETTELY....

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Sivu 1 /5 Tarkastuslautakunta 2013 2016 19.2.2014 Nro 2/2014

MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Sivu 1 /5 Tarkastuslautakunta 2013 2016 19.2.2014 Nro 2/2014 MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Sivu 1 /5 Tarkastuslautakunta 2013 2016 19.2.2014 Nro 2/2014 AIKA Ke 19.2.2014 klo 16.30 18.55 PAIKKA lautakuntien kokoushuone LÄSNÄ LISÄKSI POISSA Juhani Oksman puheenjohtaja

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 19.02.2010 klo 9.00 15.00 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II ja Launosten päiväkoti LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela

Lisätiedot

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja.

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Tätä sääntöä sovelletaan Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän toimintaan. Hallintosäännössä annetaan määräyksiä kuntayhtymän

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 8.4.2013 nro 2/2013

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 8.4.2013 nro 2/2013 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) KOKOUSAIKA Maanantai 8.4.2013 kello 9.00 10.45 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, ruokalan vieressä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot