Tietohallinnon toimenpidesuunnitelma

Transkriptio

1 Naantalin ja Raision kaupungit Tietohallinnon toimenpidesuunnitelma H/2015 Juha Riekkinen

2 Sisällys 1. Toimenpidesuunnitelman sisällöstä Perusinfrastruktuurihankkeet Naantalissa ja Raisiossa Tietohallinnon johtamisen työkalut kehitys Koko kaupunkia koskevat yhteiset kehityshankkeet Toimialakohtaiset kehityshankkeet (sosiaali ja terveystoimi) Toimialakohtaiset kehityshankkeet (tekninen toimi) Toimialakohtaiset kehityshankkeet (sivistystoimi) Toimenpidesuunnitelman toimeenpano ja seuranta... 10

3 1. Toimenpidesuunnitelman sisällöstä Tällä dokumentilla on tarkoitus tuoda havainnolliseksi tietohallinnan toiminnan suunnittelu tulevalle tarkastelujaksolle. toimenpidesuunnitelma koostuu valituista tai pakollisista kehityskohteista. Tätä dokumenttia tullaan päivittämään vähintään puolivuosittain. Toiminnan kohdentamista ja kärkihankkeita pyritään tuomaan esille mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Kehittämiskohteet ryhmitellään seuraavasti: - Perusinfrastruktuurihankkeet - Tietohallintojohtamisen työkalut - Koko kaupunkia tai kaupunkeja koskevat kehityshankkeet - Toimialakohtaiset kehityshankkeet 2. Perusinfrastruktuurihankkeet Naantalissa ja Raisiossa Nämä hankkeet tai projektit ovat perinteistä tietotekniikkapalveluiden hyödyntämistä korostavia. Päätavoite on saavuttaa kaikessa tekemisessä selkeää hyötyä yhteistyöstä Naantalin ja Raision kaupunkien kesken, mitenkään seudullista yhteistyötä unohtamatta. Seudullisen yhteistyön merkitys on tarkastelujaksona selkeästi korostumassa, mikä näkyy myös näissä hankkeissa. 2.1 Palomuurien uusinta (2-5/2014) Molempien kaupunkien palomuurit, yhteensä 4kpl, ovat vaihtoiässä. Tässä yhteydessä kaupunkien palomuurit yhdistetään yhdeksi loogiseksi muuriksi (kaksi fyysistä) ja säännöstöjä yksinkertaistetaan ylläpitotyömäärän säästämiseksi tulevaisuudessa. Samalla siirrytään palveluna tuotettavaan palomuuripalveluun. 2.2 Konesalien yhdistäminen ja kapasiteettipalvelu (1-12/2014) Molempien kaupunkien konesalit ovat täydellisen uusimisen tarpeessa. Tässä yhteydessä konesalit yhdistetään ja siirretään Tieralle palveluna tuotettavaksi. Tieran konesali on reilusti laadukkaampi tiloiltaan kuin kaupunkien omat tilat. Samalla parannetaan mahdollisuuksia syvempään seutuyhteistyöhön. 2.3 AD:t yhteen (4-10/2014) Kaupungeilla on yhteensä 6 Active Directorya, joista neljässä on työasemien hallintaan käytettäviä ohjelmistoja. Yhdistämällä AD:t, säästetään sekä palvelinmäärissä että ohjelmistomäärissä ja samalla ylläpitotyön määrä vähenee. Yhteinen AD ei välttämättä tule olemaan ainoastaan Raision ja Naantalin vaan koko Turun seudun yhteinen AD, jossa Tiera toimii suunnittelijan ja toteuttajan roolissa. Tällä saadaan merkittäviä synergiaetuja esimerkiksi ohjelmistojakeluissa.

4 2.4 Sähköpostijärjestelmien päivitys ja yhdistäminen (4-12/2014) Siirtyminen uusimpaan järjestelmään siirtää molemmat kaupungit samalle toiminnan tasolle ja lisäksi mahdollistetaan muiden lisäarvopalveluiden parempi hyödyntäminen. Tämänkin palvelun tuottaminen on mahdollista hankkia Tieran toimesta palveluna Turun seudulle. 2.5 System Center tuoteperheen hyödyntäminen palvelutuotannossa (8/2014-6/2015) Ohjelmistojakeluiden automatisointi, ServiceDeskien yhtenäistäminen ja automatisoitujen valvontapalveluiden lisääminen on ollut ja on edelleen keskeinen tavoite kehitettäessä palvelutuotannon toimintaa. Tässä projektissa tavoitellaan merkittäviä hyötyjä kaupunkien tietoteknisen palvelutuotannon yhtenäistämisessä sekä seudullista yhteistyötä niin ohjelmistopakettien kuin ServiceDesk palveluidenkin osalta. 2.6 Etäneuvotteluratkaisun käyttöönotto (10/2014 4/2015) Projektin aloitus edellyttää toteutunutta Exchange-projektia. Hallinnon puolelta puuttuu molemmista kaupungeista videoneuvotteluohjelmisto. Tämän projektin lopputuloksena on käytössä yhteinen (parhaassa tapauksessa jopa seudullinen) videoneuvotteluohjelmisto. 2.7 Palvelutuotannon sisäisen raportoinnin kehittäminen (4-6/2015) Keskitytään erityisesti Service Managerin ja Configuration Managerin raportoinnin hyödyntämiseen ja sitä kautta sisäisten prosessien parantamiseen. 3. Tietohallinnon johtamisen työkalut kehitys Näillä projekteilla pyritään tasaisesti mutta varmasti tukemaan ja kehittämään toiminnan hallittavuutta sekä suunnitelmallisuutta. 3.1 Vuosikello -suunnittelu-, seuranta- ja ohjaustoimet (2-12/2014) Käyttöönotetaan toistuvissa rutiinitoimissa selkeä vuosikellomalli. Vuosikellomallin avulla viestitään paitsi tietohallinnon työntekijöille, niin myös toimialoille (hallintokunnille) säännönmukaisesti toistuvista toimenpiteistä tai prosesseista (esim. työasemien elinkaarimalli). 3.2 Päätöksenteon toimintamalli - esim. hankkeet/projektit (3-6/2014) Kehitetään toimintamallia, jolla tietohallintojohto ja kehitysyksiköt voivat paremmin kommunikoida toimialojen ja kaupunkien johdon kanssa. Tietohallinnolla on keskeinen rooli poikkihallinnollisena ja eri toimialojen tarpeet sekä intressit yhteen sovittavana toimijana (kokonaisarkkitehtuuri). Samassa yhteydessä olisi hyvä sopia tiedonkulkuun liittyvistä käytännöistä. Käytännön toimina voisi olla joko kaupunkien yhteinen ohjausryhmä tietohallinnolle tai tietohallintopäällikön säännönmukainen osallistuminen johtoryhmätoimintaan.

5 3.3 Organisointi - vastuut, työnjohto, prosessit, resursointi (8-12/2014) Tietohallinnon sisäisen toiminnan ja ennen kaikkea vastuiden selkiyttäminen edelleen on selkeä tavoite. Jatkossa tulemme todennäköisesti nykyistä enemmän toimimaan ns. kolmansien osapuolten kanssa, joten prosessien määrämuotoinen toimintamalli on entistäkin tärkeämpää. Jokaiselle tietohallinnon työntekijälle tulee olla selvää millaisin prosessein ja vastuin toimintaa tehdään. Samoin esimerkiksi toimialoilla työskentelevien pääkäyttäjine roolia on selkeytettävä. Sama koskee omistajuuden käsitettä. 3.4 Projektisalkkutoiminnan kehitys (6/2013 6/2015) Kehitetään intranettiin liitettyä projektisalkkumallia entistä läpinäkyvämpään malliin. Tavoitteena saada jatkuva näkyvyys projekteihin, niiden tilaan ja toteutumiseen ylipäätään. Samalla pyritään ohjaamaan organisaation tietoteknisiä projekteja selkeämmin hallittavaan suuntaan. Keskeinen malli on Ideasta/tarpeesta tuotantoon tyyppinen, selkeitä tarkistuspisteitä, priorisointia ja yhteistoimintaa korostava malli. Tähän liittyy lisäksi tietohallinnon ja toimialojen yhteinen roadmap-tyyppinen suunnittelu. 3.5 Sopimussalkku - toimittajien hallinta (10/2014-6/2015) Kun tietohallinnollinen toiminta jatkossa tulee väkisinkin entistä enemmän perustumaan laajempaan yhteistyöhön niin paikallisesti (Naantali-Raisio), seudullisesti kuin valtakunnallisestikin on tärkeää, että kaikkia toimintoja voidaan johdonmukaisesti hallita toimivalla mallilla. Toiminnat perustuvat pitkälti sopimuksille ja on tärkeää rakentaa toimintamalli, jota edellytämme kaikilta kanssamme tietoteknistä yhteistyötä tekeviltä tahoilta (seuranta, palvelutasojen toteuma, muutoshallinta). 3.6 Tietojärjestelmäkartta - arkkitehtuurin hallinta (1-9/2014) Molemmissa kaupungeissa on toiminnan monipuolisuudesta johtuen suhteellisen suuri määrä erilaisia järjestelmiä, joiden yhteen toimivuus jopa kaupungin sisällä on usein varsin heikko. Jotta jatkossa varmistetaan uusien epäjatkuvuuskohtien syntyminen, on erittäin tärkeää, että järjestelmiä ja niiden riippuvuussuhteita toisistaan pystytään havainnollisesti tarkastelemaan niin sisäisesti, kuin yhdessä toimittajien kanssa. 3.7 Tietoturvapolitiikka jalkautus (1-10/2014) Tietoturva ei nykyään ole mitenkään pelkästään teknistä turvaamista vaan enemmänkin toimijoiden tiedon käsittelyssä tapahtuvaa turvatekijöiden huomiointia. Tässä tarkoituksessa on ehdottoman tärkeää, että meillä on olemassa selkeä, helposti miellettävä toimintamalli tietoturvaaja tietosuojaa koskien. 3.8 Osaamisen hallinta (8/2014 6/2015) Tietohallinnosta on eläköitymässä merkittävä määrä työntekijöitä aikajanalla (Naantalissa 2/7 ja Raisiossa 2/7). Poistuvan osaamisen korvaaminen uusilla rekrytoinneilla ei ole mitenkään itsestään selvää. Lisäksi toimintaympäristömme kehittyy ja monimutkaistuu jatkuvalla tahdilla. Tämä kaikki tarkoittaa, että panostus kouluttautumiseen ja olemassa olevan osaamisen jalostamiseen on oltava jatkossa merkittävässä roolissa.

6 Samassa yhteydessä tarkastellaan loppukäyttäjien it-osaamisen kehittämistarvetta ja mahdollisuuksia. Suunnitellaan mahdollisuuksia koulutustarjonnan järjestämiseen sekä koulutustarpeiden systemaattiseen keräämiseen yhdessä HR-henkilöstön kanssa. 4. Koko kaupunkia koskevat yhteiset kehityshankkeet 4.1 Dokumenttien hallinta ja sähköinen arkistointi (4/2014 6/2015) Hajallaan, erilaisissa tallennuskohteissa, olevat dokumentit vaikeuttavat kaikkien työskentelyä. Tietoa on vaikea löytää ja versioiden hallintakin on nykyään mahdotonta, mikä johtaa usein epätietoisuuteen dokumenttien ajantasaisuudesta. Dokumenttien siirto organisaation sisällä perustuu pitkälti sähköpostiin, mikä on ratkaisuna kestämätön, sillä usein juuri se tärkeä dokumentti on jonkun sähköpostissa. Alustavaa tarvekartoitusta toteutettiin 2013 vuoden alkupuoliskolla. Määrittelyä on tarkoitus jatkaa keväällä Sähköisen asioinnin alustaratkaisut (2/2014 6/2015) Vaatimus sähköisen asioinnin lisäämiselle kasvaa koko ajan. Asiakas on usein nimenomaan kuntalainen tai lähialueen asukas. Uhkakuvana on, että kaupunki ottaa käyttöön suuren määrän täysin erillisiä toimiala- tai pahimmassa tapauksessa jopa palvelukohtaisia sähköisen palvelun alustoja. Tässä projektissa on tarkoitus selvittää valtakunnalliset ja toisaalta seudulliset hankkeet aiheeseen liittyen. 4.3 Palkkahallinnon järjestelmäuusinta (10/2013 3/2015) Palkkajärjestelmän toimittaja Aditro on ilmoittanut, että heidän Raisiolle aiemmin toimittama tuotteensa lakkaa ja tuote on päivitettävissä saman tuoteperheen laajempaan ratkaisuun. Tietohallinto osallistuu tähän hankkeeseen niin kokonaisuutta koordinoivana tahona (arkkitehtuuri) kuin perustietotekniikan järjestelyistä vastuullisena. Varsinaiset projektisuunnitelmat kulkevat substanssitoimintojen johdolla. Toimitusmalli tulee olemaan niin sanottu SaaS-palvelu, jossa siis varsinainen tietotekniikka on toimittajan tiloissa. 4.4 Käyttöoikeuksien hallinta ja kertakirjautumisjärjestelyt (1-6/2015) Käyttöoikeuksien kokonaisvaltainen hallinta on runsaasta järjestelmämäärästäkin johtuen vähintään haasteellista. Lisäksi on toiminnallisesti hankalaa kirjautua useaan järjestelmään erillisillä tunnuksilla. Käyttöoikeuksien hallinnassa siis pitäisi jollain aikajänteellä päästä yksilön tunnistamisesta käyttäjän roolin tunnistamiseen. Tässä projektissa kartoitetaan mahdollisuudet edetä asiassa seudullisesti. 4.6 Intranet-ratkaisun kehittäminen kohti sähköistä työpöytää (4/2014-6/2015) Päämääränä on saada vähennettyä sähköpostin käyttöä erilaisten tehtävänantojenvälineenä. Tehtävät ja niihin liittyvät toimintoketjut tulisi voida koostaa osaksi toimivaa työpöytää. Näin nopeutetaan ja järkeistetään kaikkien toimintaa. Edellytyksenä tämän toimivuudelle on riittävästi yhteensopivat järjestelmäratkaisut. Hanke sivuaa projektia 4.1.

7 5. Toimialakohtaiset kehityshankkeet (sosiaali- ja terveystoimi) Näissä hankkeissa on ainakin osittaisia päällekkäisyyksiä Naantalin ja Raision kaupunkien kesken mutta selkeää synergiaetua ei heti ole huomattavissa pääsääntöisesti eri järjestelmärakenteista johtuen. 5.1 Kotihoidon mobiilihanke (2013 6/2015) Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, jonka avulla helpotetaan kotihoitoon liittyvien henkilöresurssien hallintaa ja toiminnan suunnittelua, jotta kotipalvelun henkilökunnalla jää enemmän aikaa asiakastyölle asiakkaan kotona. Kuntien Tiera on kartoittanut alueellisesti kotihoidon toiminnan prosessit ja mm. näiden perusteella kilpailuttanut toiminnanohjausjärjestelmän Kilpailutuksen voitti Fastroin Hilkka tuote. Raisiossa asia on sosiaalilautakunnan päätöksellä päätetty kilpailuttaa uudestaan vuoden 2014 aikana. 5.2 Kantapalvelut - earkisto ( ) Valtakunnallinen potilastietojärjestelmä, johon arkistoidaan potilastiedot myös pitkäaikaiseen säilytykseen. Potilastiedot arkistoidaan teknisesti yhtenevässä muodossa, mikä mahdollistaa tietojen siirrettävyyden järjestelmästä toiseen ja parantaa tietojen saatavuutta potilaan hoitoon osallistuvissa yksiköissä. earkiston ensimmäisen vaiheen käyttöönotto tapahtuu Raisiossa 05/ Vuosijulkaisu Terveys Effica (10/2013 4/2014) TerveysEffican päivitys ja palvelinympäristön uusimien. earkiston käyttöönotto edellyttää, että Efficaan on hankittu Vuosijulkaisu 2013 sekä earkisto -, lokitus -, kiellot ja informointi -sovellukset. Palvelin- ja tietokantahankinnat on tehty ja käyttöönotto on menossa. Vuosijulkaisu mahdollisti myös Effica Sähköisen laskutuksen käyttöönoton. 5.4 SosiaaliEffican päivitys ja uusi ajanvaraus (02-05/2014) SosiaaliEffica päivitetään versioon 9.3. Samassa yhteydessä päivittyy myös sosiaalitoimen ajanvarauskalenteri. 5.5 TerveysEffican raportointi (8/2014 2/2015) TerveysEffican Cognos-raportointi sovellus on käytännössä pakko uusia. Vanha Cognos toimii vain Windows XP -koneissa, joiden tuki loppuu 04/2014. Ohjelmasta on työlästä saada tarvittavia raportteja. Ennen hankintaa on selvitettävä ja kartoitettava mahdollisuudet kattavasti yhtenäiseen toimintatapaan kirjaamiseen liittyen - muutoin raporttien tuottama tieto ei ole käytännössä luettavaa. Selkeitä raporttitarpeita liittyy ainakin seuraaviin osa-alueisiin: käyntitiedot, hoitopäivät, jonotustiedot, lähetteiden käsittelyajat, hoidon tarpeen arviointi, diagnoosit, toimenpiteet, palkkiot, laskutustiedot, ostopalvelut jne.

8 6. Toimialakohtaiset kehityshankkeet (tekninen toimi) Näissä hankkeissa on selkeitä päällekkäisyyksiä Naantalin ja Raision kaupunkien kesken mutta selkeää synergiaetua ei heti ole huomattavissa pääsääntöisesti eri järjestelmärakenteista johtuen. 6.1 Järjestelmävastuut ja roolit (5/ /2014) Selvennetään teknisen viraston järjestelmille ja tiedoille omistajat sekä erilaiset käyttäjäroolit. Merkittävää on, että jokaisella järjestelmällä on yksiselitteinen omistaja. Omistajuudesta seuraa tietty vastuu, joka on sekin selvennettävä. Kokonaisvastuun lisäksi omistajuus voi olla järjestelmämoduuleihin liittyvää. Omistajuuden lisäksi määritellään kullekin järjestelmälle pääkäyttäjä sekä siihen liittyvät tehtävät ja vastuut. Edelleen käsitellään tiedon tuottajien ja hyödyntäjien roolit sekä kunkin roolin tehtävät, vastuut, tavoitteet ja varahenkilökäytännöt Dokumenttien hallinta pilotointia ja toteutusta (2/ /2014) Selvennetään pilotin kautta missä määrin intranettiä voidaan käyttää myös teknisen toimen dokumentinhallinta-alustana. On syytä huomata, että poikkeuksellisista dokumenteista johtuen tällä toimialalla saattaa olla syytä käyttää dokumenttien hallintaan tarkoitukseen nimenomaisesti suunniteltua tuotetta. Projektissa selvitetään ProjectWisen mahdollisuudet tästä näkökulmasta. Mahdollisuuksien mukaan tätä toteutettaisiin yhteistyössä Naantalin kanssa. 6.3 Keskitetty väestötietojen hallinta (3-4/2014) Väestötietojen hallinnointi ja siirto on liian henkilökeskeistä. Prosessi on erittäin haavoittuvainen ja toimintoihin osallistuvien tahojen roolitus osin epäselvää. MasterDatan määrittely on puutteellista. Korjataan prosessin puutteet ja roolitusten epäselvyydet. (vrt projekti 6.1) 6.4 Etäkäytön tehokkaampi hyödyntäminen (2-10/2014) Teknisellä sektorilla on paljon ihmisiä kentällä ja tällä hetkellä he saattavat printata karttoja tai ajaa kymmeniä kilometrejä asiakkaan ja konttorin välillä vain sen takia, että tarvittavaan tietoon ei pääse käsiksi siellä missä sitä tarvittaisiin (kentällä). Raisiossa on käynnistymässä pilotti yhdistelmästä ipad ja Facta, eli rakennuttajainsinöörillä on käytössään ipad ja siihen on asennettu VPN-yhteys, minkä avulla hän pääsee suoraan kentältä kiinni Factaan. Mikäli saadut kokemukset ovat positiivisia, toimintaa on tarkoitus laajentaa suuremmalle käyttäjämäärälle. 6.9 Vesihuollon siirtyminen Teklaan (2/ x/2014) Raision kaupunki tulee käyttämään jatkossa Tekla NIS -järjestelmää Turun Vesiliikelaitoksen Tekla NIS -ympäristössä vuokraamalla tarvittavat käyttöoikeudet Turun Vesiliikelaitokselta. Ensisijaisena tavoitteena on saada verkostotiedon ylläpitoon liittyvä

9 toiminnallisuus käyttöön sekä tarkastaa ja täydentää nykyistä verkostoaineistoa tarvittavin osin. Tekla NISiin tallennettua aineistoa on tarkoitus hyödyntää mm. erityyppiseen raportointiin (esimerkiksi oikean tason selvittäminen verkostopituuksien / -määrien osalta) sekä ominaisuudenhallinnan tukena (saneerausohjelmien laatiminen esim. materiaalin sekä iän perusteella) Lupapiste.fi käyttöönotto (2/ x/2014) Kuntalaisille tullaan jatkossa tarjoamaan mahdollisuutta jättää rakennuslupa sähköisesti ja täydentää sitä suoraan verkossa 24/7 periaatteella. Palvelu kattaa koko asiointiprosessin hankkeen päättymiseen asti. Tämä on osa isompaa kokonaisuutta, jolla pyritään helpottamaan kuntalaisten asiointia ja samalla hyödyntämään kunnan työntekijöiden resursseja tehokkaammin, koska tarvittava tieto löytyy myös ilman yhteydenottoa viranomaiseen. Raisio on yhtenä pilottikuntana mukana tässä ympäristöministeriön projektissa 7. Toimialakohtaiset kehityshankkeet (sivistystoimi) Hankkeissa on jonkinasteista päällekkäisyyttä Naantalin kanssa mutta aivan suoraa synergiaetua ei ainakaan kaikissa hankkeissa voida löytää. 7.1 Päivähoidon tuntiperustainen päivähoitomaksu (4/2014 5/2015) Lakiuudistus tuntiperustaisesta päivähoitomaksusta tulee näillä näkymin voimaan syksyllä Siihen mennessä selvitetään millä järjestelmällä tai järjestelmillä päivähoito tulee jatkossa toimimaan sekä kuinka päivähoitolasten läsnäolokirjaukset tullaan hoitamaan. Yhtenä selvityksen alla olevana asiana on mahdollisuus siirtyä sekä Naantalissa että Raisiossa nykyisistä järjestelmistä (ProConsona, Sosiaali-Effica) sivistystoimessa koulujen ja aamupäivä-iltapäiväkerhotoiminnan käytössä olevan multi-primuksen käyttöön. Primuksen Wilma-liittymään on jo olemassa mobiilisovellus, jolla läsnäolotiedon merkitseminen voitaisiin toteuttaa. Ohjelmassa on myös muita päivähoidon prosesseja tukevia toimintoja. 7.2 Oppimisalusta (3/2014 6/2015) Tutkitaan eri vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on odottaa, että opetushallituksen Kansallisen koulutuspilven tarjoama alustaratkaisu on selvillä ja käyttöönotettavissa. 7.3 Sähköiset oppimateriaalit (5/2014 5/2015) Projektin tarvemäärittely on vielä kesken mutta selkeää lienee, että lähitulevaisuudessa tullaan enenevässä määrin siirtymään sähköisiin oppimateriaaleihin. Seuraavan lukuvuoden aikana tullaan ottamaan sähköisiä materiaaleja perinteisten rinnalle, mutta laajamittaisesta siirtymisestä ei voine vielä puhua.

10 7.4 Sähköiset yo-kirjoitukset (valtakunnallinen toteutushanke) Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset pidetään aikaisintaan syksyllä Seurataan hankkeen kehittymistä ja osallistutetaan aihetta käsitteleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. 7.5 Tabletit esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukio-opetuksessa, kirjastossa (1/ /2014) Tableteilla pyritään hyödyntämään oppimisalustojen kautta valmiiksi laadittuja ja verkossa olevia oppimateriaaleja. Tavoitteena on löytää laitteelle ominaisia toimintamalleja ja laajentaa niiden käyttöä koulutyössä. Laitteet soveltuvat hyvin mm. Flipped Classroom opetukseen, jossa oppilaat tutustuvat opetettavaan asiaan ennen varsinaista oppituntia kotona videoiden tms. materiaalin ja ennakkotehtävien avulla. Oppitunnilla ei uutta asiaa opeteta yhteisesti, vaan oppilaat etenevät valmiiksi laadittuja oppipolkuja pitkin. Ensi vaiheessa jokaisessa koulurakennuksessa pitää olla puoli luokallista tablettilaitteita. Lukiossa laitteiden lisääntyminen tarkoittaa oppilaiden omien laitteiden kouluun tuomista. Tablettilaitteiden opetuskäytön tehokkaan sisäänajon edellytys on, että opettajat saavat laitteita käyttöönsä ja pääsevät tutustumaan niiden käyttöön. Kehitetään toimintamalli, jolla tablettilaitteiden käyttö on mahdollista aloittaa ja sitä on mahdollisuus laajentaa päiväkodeissa ja kouluissa. Selvitetään eri ratkaisuja sekä laaditaan riittävän selkeä hallintamalli käyttöönotolle ja ylläpidolle. 7.6 Laitekartoitus ja elinkaarimalli (3 12/2014) Kartoitetaan koulujen laitetilanne ja laaditaan hankinta- ja uusimisaikataulut koulukohtaisesti. Laaditaan elinkaarimallin (hallintokoneet 4v, opetuskoneet 6v) aikataulutus koulukohtaisesti. Selvitetään päiväkotien laitetilanne ja tarve peilattuna sekä henkilökunnan hallinnollisiin tarpeisiin että esiopetustarpeisiin. Hyödynnetään Molla-hankkeen kokemuksia tablettilaitteista. 7.7 Langattomat verkot kouluissa - erityistarpeet (8/2014 5/2015) Laaditaan nykytilakatsaus ja laajentumissuunnitelma. On huomioitava toteutuksessa koulujen erityistarpeet (käyttäjämäärä) 7.8 Office 2013 helpottamaan O365-tallennusta (6-12/2014) Päivitetään opetusverkon kaikissa tietokoneissa sekä opetushenkilöstön tietokoneissa Office-ohjelmistot versioon Tämä helpottaa olennaisesti tallentamista Officesovelluksista SharePoint-ympäristöihin (O365, intranet) Seinätön museo 2.0 valtakunnallinen (4/2014-) Suomen museoliitto kehittää museoiden käyttöön uutta mobiiliopastepalvelua, joka toimii kaikilla älypuhelimilla ja taulutietokoneilla ilman erillisten sovellusten lataamista. Uusi Seinätön museo 2.0 -palvelu mahdollistaa museoille helppokäyttöisten opastereittien toteuttamisen paitsi ulkoilmaan myös sisätiloihin.

11 Raision museotoimi on ollut hankkeessa mukana jo ns. ykkösvaiheessa. 2.0-versioon osallistuvat sekä Naantali että Raisio osallistumalla kevään ja syksyn 2014 aikana järjestettäviin aloituskoulutuksiin. Laajennetaan käyttöä museotoimen ulkopuolelle mm. opetus-, kirjasto- ja kulttuuritoimeen 8. Toimenpidesuunnitelman toimeenpano ja seuranta Toimenpidesuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti IT-ohjausryhmälle, tietohallintopäällikölle ja tarvittaville muille osapuolille.