Oheismateriaalina on toiminnanharjoittajan täydennyskirjeitä koskien Kemin Vilmilän hyötyjätteiden lajitteluaseman ympäristöluvan muutosta.

Transkriptio

1 Ympäristöjaosto Lausunto Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy:n hyötyjätteen lajittelulaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseen ja toiminnan olennaiseen muuttamiseen (VaHO:n palauttama asia, Kemi) 465/ /2013 Ympäristöjaosto Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Oheismateriaalina olevan päätöksen mukaan Vaasan Hallinto-oikeus (VaHO) on kumonnut Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) Pohjois-Suomen Hyötykäyttö Oy:n Kemin Vilmilän kaupunginosassa sijaitsevan jätteenkäsittelytoiminnalle annetun ympäristöluvan (781/12/1; annettu ) ja palauttanut asian AVI:lle siltä osin kuin AVI:n päätöksessä on hylätty yhtiön hakemus lajittelemattoman yhdyskuntajätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. VaHO:n päätöksen jälkeen Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle kyseisen ympäristöluvan muutoshakemuksen koskien Kemin Vilmilässä sijaitsevan hyötyjätteen lajitteluaseman ympäristölupamääräysten tarkistamista ja toiminnan olennaista muuttamista. Liitteenä olevasta ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutuksesta käy pääpiirteissään esille muutoshakemuksen sisältö ja hakemusasiakirjojen nähtävänäolopaikka. Oheismateriaalina on toiminnanharjoittajan täydennyskirjeitä koskien Kemin Vilmilän hyötyjätteiden lajitteluaseman ympäristöluvan muutosta. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto pyytää hakemuksesta Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen (ympäristöjaosto) ja kaupunginhallituksen lausuntoa. Lausunnot tulee toimittaa aluehallintovirastoon mennessä ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen tai kirjallisena kahtena kappaleena siten kuin ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutuksessa on todettu. Kokousaikatauluista johtuen kaupunginhallitus on saanut lisäaikaa lausunnon antoon saakka. Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö: Yleistä:

2 Vaasan hallinto-oikeuden (VaHO:n) lainvoimainen päätös muodostaa perustan kyseisen ja vastaanlaisten hyötyjätteen lajittelulaitosten toiminnalle ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen torjunnalle sekä luvitukselle. Tarkistaessaan ja muuttaessaan Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy:n hyötyjätteen lajittelulaitoksen nykyisiä ympäristölupamääräyksiä, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tulee siis huomioida VaHO:n päätös. Ympäristöluvassa ja sen määräyksissä tulisi VaHO:n päätöksen lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja/tai biojätteen käsittely: Jos lupaviranomainen päätyy ratkaisuun, että toimintaa voidaan laajentaa sekalaisen yhdyskuntajätteen (nimikeryhmä 20: Asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan- ja teollisuuden ja muiden laitosten jätteet erilliskerätyt jakeet mukaan lukien) välivarastointiin ja käsittelyyn, tulisi lupamääräyksissä edellyttää, että tämä toiminta tapahtuu vain suljetussa (umpinaisessa) teollisuushallissa. Sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyyn tarkoitettu teollisuushalli tulisi varustaa hajun käsittelyjärjestelmällä (esim. hallin alipaineistus) ja lisäksi ulosmenevän hajun puhdistusjärjestelmällä (ilmapäästöjen käsittely biologisilla suodattimilla, terminen käsittely tai pesurin käyttö). Lupahakemuksessa esitetty toiminnanharjoittajan hyvää tarkoittava toteamus, että "poistoilmapuhaltimiin on mahdollista asentaa kemialliset suodattimet poistamaan hajuhaittoja" ei ole riittävä toimenpide. Hajun käsittelyjärjestelmän tulisi olla ns. parasta mahdollista käytössä olevaa tekniikkaa (BAT), joka on käyttökokemusten perusteella todettu riittävän tehokkaaksi hajun poistajaksi. Sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyhallista ulostuleva poistoilma tulee käsitellä siten, että saavutetaan vähintään 98% reduktio hajun poistolle. Teollisuushallia, jossa sekalaista yhdyskuntajätettä tullaan käsittelemään, ei saisi ottaa käyttöön miltään osin, ennen kuin edellä mainittu hajun käsittelyjärjestelmä on halliin asennettu ja todettu toimiviksi. Edellä mainitun kaltaisella hajun käsittelyjärjestelmällä varustettu teollisuushalli tulisi vaatia myös jos toiminnanharjoittaja alkaa käsittelemään jossain vaiheessa esim. biojätettä ja/tai muita hajua aiheuttavia jätejakeita. Jos toiminnanharjoittajalle myönnetään lupa kyseisen sekalaisen yhdyskuntajätteen (ja/tai biojätteen) käsittelyyn, tulisi ympäristöluvassa antaa määräykset kuinka paljon kyseistä jätettä saa olla hallissa kertavarastoituna käsittelemättömänä ja käsiteltynä. Lupamääräysissä tulisi huomioida se, että kyseinen

3 jätejae kiertää lajittelulaitoksen kautta riittävän nopealla syklillä, jotta jätejae ei alkaisi biohajomaan ja tuottamaan hajua aiheuttavia kaasuja. Toiminnan aiheuttamien vaikutusten selvittäminen: Jos toiminnanharjoittajalle myönnetään ympäristölupa sekalaisen yhdyskuntajätteen (ja/tai biojätteen) käsittelylle, toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset tulisi voida arvioida säännöllisesti mittaamalla, mutta myös mallintamalla. Ympäristölupapäätöksessä toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa mittaamaan sekä yhdyskuntajätteiden käsittelyhallista että kierrätyspolttoaineiden valmistuslaitoksesta päästönä ulkoilmaan pääsevät kaasumaiset (esim. SO2, NOx, CO2, CO) ja hiukkasmaiset päästöt vähintääkin kertaluonteisesti. Kaasumaisten päästöjen mittauksessa olisi mittausvelvoite annettava myös haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC), kloori- ja fuoriyhdisteille sekä esim. haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja ammoniakille (NH3) vähintääkin kertaluonteisesti. Nämä yhdisteet ovat mahdollisia hajukomponentteja joita sekalaisen yhdyskuntajätteen (tai biojätteen) käsittelyssä yleensä vapautuu. Hajukaasuja vapautuu myös kierrätyspolttoaineen valmistuksesta ja käsittelystä. Mittaus on tarpeen sekä ennen savukaasun puhdistusta että puhdistuksen jälkeen, jotta puhdistimen hajun reduktioaste voidaan todentaa. Kaasumaiset ja hiukkasmaiset ilmapäästöt tulisi määrätä mitattavaksi enintään yhden (1) vuoden sisällä ympäristölupapäätöksen antamisesta. Päästöjen mittauksella päästäisiin selvittämään mitä yksittäisiä komponentteja (kemiallisia yhdisteitä) laitoksen ns. hajussa on. Ei pitäisi tyytyä siihen, että laitoksen todetaan aiheuttavan hajua, vaan pitäisi selvittää mitkä kemialliset yhdisteet hajun muodostavat, koska tähän on olemassa esim. kemiallisia/fysikaalisia menetelmiä (esim. kromatografia, spektroskopia). Kun hajun koostumus tunnetaan, voidaan hajun aiheuttajaan vaikuttaa siten että laitos ei aiheuta häiritsevää hajuhaittaa ympäristöön. Laitoksen hajujen ilmaperäinen leviäminen pitäisi lisäksi määrätä mallinnettavaksi leviämismallilla. Leviämismalleja on jo käytössä ja niillä on mallinnettu ansiokkaasti Suomessa olevien jätteenkäsittelylaitoksen hajupäästöjä. Hajuhaitta tulisi arvioida mallintamalla se laitoksen normaalissa ja poikkeustilanteessa, esim. tilanteessa kun hajunpoistotekniikka ei ole käytössä. Haju tulisi mallittaa siten, että sillä saadaan selvyys Suomessa ja Euroopassa yleisesti käytettyjen hajukynnysten 1, 3 ja 5 hajuyksikköä kuutiossa (hy/m3) esiintyvyydestä. Tällöin haju on joko juuri aistittavissa (1 hy/m3), selvästi tunnistettavissa (3 hy/m3) tai melko voimakasta (5 hy/m3). Mallinnuksella pitäisi selvittää myös hajun esiintymistiheys eli kuinka usein ja kuinka kauan hajua esiintyy. Hajun leviämistä pitäisi arvioida erityisesti suhteessa lähimpiin asuin- ja työpaikka-alueisiin.

4 Päästömittausten tulisi lisäksi määrätä uusittavaksi määrävuosin ja leviämismallinnus tarpeen mukaan. Ilmaan pääsevien epäpuhtauksien mittaajan tulisi olla ns. "hyväksytty mittaaja", jonka käyttämät mittausmenetelmät (CEN / ISO / muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) ovat akkreditoituja. Ilmaan pääsevien epäpuhtauksien leviämismallinnuksessa tulisi käyttää sellaista mallinnusohjelmaa, joka on esim. USEPA:n hyväksymä, Euroopan ympäristöviraston mallinnustyökalujen listalla tai muuten joko kansallisesti tai kansainvälisesti hyväksytty ja jonka käytön mallittaja voi referenssiluettelolla osoittaa olevan laajalti käytetty ja hallitsevansa. Melu, roskaantuminen, jäte- ja hulevedet: Koko lajittelulaitoksesta aiheutuva melu (ml. liikenne) tulisi määrätä mitattavaksi ja mallinnettavaksi ja toistettavan määrävuosin. Ympäristölupapäätöksessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota laitoksen aiheuttamaan ympäristön roskaantumisen estämiseen (esim. junaradan ympäristö ja lentokenttä) ja roskaantuneiden alueiden säännölliseen siivoamiseen. Myös lintujen lentokentälle aiheuttama riski tulee lupamääräyksillä eliminoida. Maaperän pilaantumisen estämiseksi ympäristöluvassa tulisi edellyttää koko lajittelulaitoksen toiminta-alueen asfaltointia vettä läpäisemättämäksi, myös hallien alla olevat alueet. Sekalaisen yhdyskuntajätteen varastointihalli tulee varustaa viemäröinnillä. Jätevesien johtamisesta Kemin Vesi Oy:n viemäriverkostoon tulee tehdä teollisuusjätevesisopimus yhtiön kanssa. Ympäristölupapäätöksessä tulisi kiinnittää huomiota myös laitosalueella muodostuvien hulevesien riittävän tehokkaaseen käsittelyyn ja likaisten hulevesien puhdistamiseen. Laitosalueella muodostuvat likaiset hulevedet tulee johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivojen ja sulkuventtiileillä varustetun näytteenoton kautta hulevesiviemäriin. Jätteiden vastaanotto: Ympäristöluvassa tulisi määrätä, että laitoksella ei saisi vastaanottaa koostumukseltaan tuntematonta sähkö- ja elektroniikkaromua eikä sekalaista rakennusjätettä, sillä näiden jätejakeiden joissakin jäte-erissä saattaa olla pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteitä), jotka vaativat erilliskäsittelyä. Vakuus ja ympäristövahinkovakuutus:

5 Lajittelulaitoksen vakuuden määrä tulee tarkistaa vastaamaan muuttunutta hakemusta. Jos vakuuden määrä lasketaan toiminnanharjoittajan esittämän varastoinnin suurimman kertamäärän perusteella, saadaan vakuuden määräksi kaikki jätteet huomioiden vähintään euroa ( tonnia x 50 eur/tonni). Jos vakuuden määrä lasketaan toiminnanharjoittajan vuodessa vastaanottaman jätteen enimmäismäärän perusteella, saadaan vakuuden määräksi kaikki jätteet huomioiden vähintään 1.7 miljoonaa euroa ( tonnia x 50 eur/tonni). Tässä yhteydessä on huomattava, että vakuus 50 eur/tonni, jota on käytetty edellä mainituissa laskelmissa, on liian pieni jos sekalaista yhdyskuntajätettä toimitetaan käsiteltäväksi polttolaitokseen, johon toimitus maksaa kuljetus mukaan lukien tänä päivänä vähintään 100 eur/tonni. Näin yksinomaan vuositasolla käsiteltävän tonnin sekalaisen yhdyskuntajätteen polttolaitokseen toimittaminen maksaa tämän päivän hinnalla vähintään 1.3 miljoonaa euroa. Vakuuden alentaminen pienemmäksi kuin mitä edellä mainituissa laskelmissa on esitetty, ei ole relevantti sillä perusteella että varastoidussa jätteessä on myyntiarvoa, joka voidaan toiminnan loppuessa realisoida rahaksi. Jätteiden (uusioraaka-aineiden) hinnat heilahtevat voimakkasti markkinatilanteen mukaan. Kukaan ei voi ennakkoon tietää mikä on varastossa olevan jätteen hinta milloinkin, vaan se selviää aina mahdollisessa myyntitilanteessa. Lisäksi lajittelulaitoksen jätteissä on jätejakeita, joita ei edes voida muuttaa rahaksi, vaan ne on vietä joko polttolaitokseen (esim. sekalainen yhdyskuntajäte) tai kaatopaikalle joka maksaa. Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että laitoksen nykyinen vakuus ( euroa) on liian pieni jotta sillä voitaisiin kattaa toiminnan lopettamisessa vaadittavat jälkihoitotyöt. Toiminnanharjoittajalta tulee edellyttää voimassa olevaa ja riittävän suuruista ympäristövahinkovakuutusta. Tarkastus laitoksella: Lupaviranomaisen tulisi ennen ympäristölupapäätöksen antoa vierailla laitoksella ja todeta tarkastuksen kautta kuinka laitos on täyttänyt aikaisemman lupapäätöksen lupaehdot eikä perustaa näkemystä yksinomaan tarkastuspöytäkirjoihin vaikka niilläkin on oma merkityksensä. Hakemuksen puutteet: Tämän ympäristölupahakemuksen suurin puute on se, että siinä ei ollut kuvausta millainen sekalaisen yhdyskuntajätteiden varastointiin tarkoitettu teollisuushalli

6 tulee olemaan esim. hallin ilmastoinnin, pölynkäsittelyn ja savukaasujen puhdistuksen osalta. Hakemuksessa toinen suuri puute oli myös se, että sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittelylaitoksesta aiheutuvan ns. hajua leviämistä ympäristöön ei ole hakemukseen arvioitu esim. mallinnusta käyttäen. Hakemuksessa ei ollut myöskään selvitystä mahdollisten häiriötilanteiden aiheuttamista ilmapäästöistä, joiden eliminointiin ympäristölupapäätöksessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hakemuksen asemapiirustuksessa ei ole esitetty paikkaa (hallia) missä sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittely tulisi tapahtumaan. YVA:n tarpeellisuus selvitettävä: Huomioiden laitoksen sijaintipaikka, toiminnan laajentuminen sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyyn sekä hakemuksen puutteet laajennuksen ympäristövaikutuksista, tulisi Aluehallintoviraston pyytää Lapin ELY-keskukselta lausuntoa siitä, aiheutuuko laitoksesta sellaisia ympäristövaikutuksia, että näiden arviointi edellyttää tehtäväksi ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (VNA /713) 7 :n perusteella (arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa). Aikaisemmat lausunnot: Edellä mainitun lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyydetään huomioimaan mitä Kemin kaupungin ympäristöjaosto ja kaupunginhallitus ovat aikaisemmin lausuneet tästä lajittelulaitoksesta. Muuta huomioitavaa: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pyydetään huomioimaan, että eri kokousaikatauluista johtuen Kemin kaupunginhallitus ehtii käsittelemään tätä asiaa vasta pidettävässä kokouksessa. Ehdotus YMPPÄ Pöykiö: Ympäristöjaosto antaa oheisen lausunnon Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolle. Ympäristöjaosto esittää oheista lausuntoa kaupunginhallitukselle annettavaksi Kemin kaupungin lausuntona kyseisestä asiasta. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös YMPJAOSTO :

7 Ympäristöjaosto päätti antaa oheisen lausunnon Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja esittää sitä edelleen kaupunginhallitukselle annettavaksi Kemin kaupungin lausuntona kyseisestä asiasta. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.