Johtajana ja esimiehenä Eksotessa Opas Eksoten esimiehille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johtajana ja esimiehenä Eksotessa Opas Eksoten esimiehille"

Transkriptio

1 Johtajana ja esimiehenä Eksotessa Opas Eksoten esimiehille Asiakirjassa on linkkejä Eksoten intranetiin Eksonetiin, jota voivat käyttää vain henkilöt, joilla on käyttäjätunnukset. Päivitetty 4/2015

2 2 (50) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAJANA JA ESIMIEHENÄ EKSOTESSA STRATEGIA Strategian jalkauttaminen Riskienhallinta Arvojen jalkauttaminen Kehityskeskustelu ORGANISAATIO Johtamisjärjestelmä HENKILÖKOHTAINEN KYVYKKYYS PÄÄTÖKSENTEKO Valtuusto, hallitus, toimitusjohtaja ja kuntajohtajien neuvottelukunta Päätöksentekovaltuudet Hallintomenettely ja päätöksenteko Kirjallinen hallintopäätös Henkilöstöhallinnolliset päätökset Hankintapäätökset Asiat joissa ei tehdä valituskelpoista päätöstä Kirjaamo ja asiakirjahallinto Esteellisyys Vieraanvaraisuuden vastaanottaminen Ns. kiitos lahjat Hankinnat Säännöt ja ohjeet Sisäinen valvonta ja esimiestyö Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Tarkastuslautakunta RAPORTOINTI Sisäinen raportointi Ulkoinen raportointi Raportoinnin työvälineet TALOUSARVION SUUNNITTELUPROSESSI, SEURANTA JA VALMISTELU Talousarvion suunnitteluprosessi Talousarvion seuranta PALVELUSSUHDEASIAT Palvelussuhteen alkaminen Esimiehen työnjohto oikeus Palkkaus Työaika Poissaolot Virantoimitus, virka ja työmatkat Sisäinen liikkuminen (keikkatyö ja työnohjaus) Palvelussuhteessa tapahtuvat muutokset Sivutoimet Henkilöstön muistaminen Palvelussuhteen päättyminen Palvelustodistus, työtodistus 27

3 1.8 TYÖHYVINVOINTI Työterveyshuolto 28 2 YHTEISTOIMINTA YHTEISTOIMINTAMENETTELY ESIMIES JA YHTEISTOIMINTA EDUSTUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA 30 3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA REKRYTOINTI TÄYDENNYSKOULUTUKSET OPPISOPIMUSKOULUTUKSET TYÖNOHJAUS OPPILAITOSYHTEISTYÖ REKRYTOINTI Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointitarve Rekrytointimenetelmät Rekrytointipalvelujen toiminta Rekrytointitilaisuudet ja tapahtumat Rekrytointitilaisuudet ja tapahtumat Perehdyttäminen Työnantajamielikuva 35 4 LAATU JA TURVALLISUUS PALVELUJEN JATKUVA PARANTAMINEN JA LAATU Laadunhallinta, laatujohtaminen ja järjestelmät LAATUA RAKENTAMASSA LAATUVIRHEET EKSOTEN SUUNNITELMA LAADUNHALLINNASTA JA POTILASTURVALLISUUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA MITÄ LAATU ON EKSOTESSA Laatupolitiikka Potilas /asiakasturvallisuus TYÖOHJEET MISTÄ APUA LAADUN KEHITTÄMISEEN IMS järjestelmä Lean johtamisfilosofia ASIAKASPALAUTE 42 3 (50)

4 4.8.1 Asiakasraati TURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työsuojelun yhteistoiminta asioiden käsittely Vastuut Työsuojelu ja turvallisuusohjeet 45 5 TIETOSUOJA JA TIETOTURVALLISUUS 45 6 TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINTA KEHITTÄMISTOIMINTA OSANA ESIMIESTYÖTÄ KEHITTÄMISHANKKEET Ulkoista rahoitusta saavat hankkeet Tutkimus ja opinnäytetyöt Tutkimushoitaja Terveys ja hyvinvointialan tutkimusryhmä hanke TUTKIMUSLUVAT JA OPINNÄYTETYÖT 49 7 VIESTINTÄ JA MAINEENHALLINTA EKSOTEN VIESTINTÄOHJE 50 4 (50)

5 5 (50) 1 Johtajana ja esimiehenä Eksotessa Johtamisen tarkoituksena on varmistaa, että työyhteisö kykenee suoriutumaan perustehtävästään mahdollisimman hyvin. Se tapahtuu asettamalla perustehtävän mukaisia tavoitteita ja pyrkimällä niiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Työyhteisöön on myös luotava avoin ja innostava työilmapiiri, jossa työyhteisön jäsenet voivat kyseenalaistaa asioita ja esittää ideoita toiminnan kehittämiseksi. Esimiesten on ennakoitava muutokset ja tunnistettava työyhteisön haasteet ja kehitystarpeet. Se vaatii työyhteisön prosessien ja kokonaisuuden hallintaa sekä kykyä arvioida omaa johtamistyöskentelyä suhteessa yhteisön ja sen työryhmien tarpeisiin. Sitä varten työyhteisössä on oltava riittävästi keskustelumahdollisuuksia esimerkiksi työryhmiä tai työpaikkakokouksia, palvelualueiden, vastuualueiden ja koko Eksoten johtoryhmiä. Esimiehillä on vastuu siitä, että johtoryhmiä pidetään ja että niihin on henkilöstöllä mahdollisuus tuoda asioita. Sosiaali ja terveydenhuollon moniammatillisten työyhteisöjen johtamisessa on omat erityispiirteensä. Jokainen työntekijä tuo yhteisöön omat kokemuksensa ja odotuksensa, jotka vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin. Myös jokainen asiakas tuo omat tarpeensa, arvonsa ja vaatimuksensa. Tämä moniulotteinen johtamisympäristö edellyttää esimieheltä selkeää johtamiskäyttäytymistä ja ymmärrystä yksikön perustehtävästä, mutta hänen ei tarvitse olla toiminnan paras asiantuntija. Johtajalla on päävastuu yhteisön työn laadusta ja siitä, että toimintamallit ja prosessit tukevat tavoitteiden saavuttamista ja eettisesti korkeatasoista toimintaa. Jos moniammatillinen yhteistyö ei toimi, heikentää se asiakkaiden saamaa palvelua ja henkilökunnan työmotivaatiota sekä lisää työn kuormittavuutta. Esimiehen velvollisuus on suunnata yhteistyötä siten, että monien ammattiryhmien eriytynyt asiantuntemus kootaan yhteen asiakkaiden parhaaksi. Parhaiten tämä onnistuu kun organisoinnissa painotetaan tiimityötä. Lähijohtajan arjen työhön sisältyy sekä hallintotyötä että perustehtävään liittyvää työtä. Hallintotyössä korostuu työyksikön toiminta osana Eksoten toimintaa. Hallintotyössä keskeistä on päätöksenteko toiminnan järjestämisestä ja resursoinnista. Siihen liittyy myös raportointia, tilastointia ja dokumentointia. Lähijohtajan työ on vahvasti inhimillisten resurssien johtamista kuten ilmapiirin luomista, talouden reunaehdoissa pysymistä, toiminnan koordinointia ja valvontaa, resurssien turvaamista sekä osaamisen varmistamista. Johtamiseen liittyy keskeisesti mm. johtoryhmätyöskentely, päätöksenteko, henkilöstöhallinto, toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi, strategian jalkautus sekä kehityskeskustelut ja toimintasuunnitelmat.

6 6 (50) 1.1 Strategia Strategia on pitkän aikavälin suunnitelma, jossa organisaatiolle on määritelty tavoitteet ja toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan, sekä mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Strategia on selviytymistä, sopeutumista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Strategisen johtamisen voidaan yleisesti määritellä muodostuvan sellaisista strategian mukaisista päätöksistä ja toimista, jotka auttavat organisaatiota mukautumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin tuloksellisesti. Eksoten strategian toteutuminen edellyttää, että strategiassa määritellyistä tavoitteista johdetaan jokaiselle organisaatiotasolle välitavoitteet Strategian jalkauttaminen Riskienhallinta Eksotessa on neljä organisaatiotasoa, vastuualue jakautuu tulosalueisiin, jotka jakautuvat tulosyksiköihin, jotka jakautuvat toimintayksiköihin. Eksoten valtuuston vahvistama strategia jalkautetaan Eksoten johtoryhmän päätöksen ja ohjeiden mukaisesti organisaatiossa alhaalta ylöspäin toimintayksiköiden esimiesten ja henkilöstön toimesta. Toimintayksiköiden henkilöstö on lähimpänä potilas ja asiakasrajapintaa, joten heillä on paras osaaminen määritellä mitä Eksoten strategian toteutuminen edellyttää. Strategian jalkauttamiseksi jokaisen toimintayksikön esimies ja henkilöstö määrittelevät omalle yksikölleen vähintään yhden strategian mukaisen tavoitteen ja mittarin tämän tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi. Tulosyksikkö ja tulosaluetasolla varmistetaan, että toimintayksiköiden määrittelemät tavoitteet ovat Eksoten strategian mukaiset. Tarvittaessa tulosyksikkö ja tulosaluetasolle voidaan vahvistaa omat tavoitteet. Asetetut tavoitteet raportoidaan tulosalueittain Eksoten johtoryhmässä. Riskienhallinta on osa strategista suunnittelua ja sen tavoitteiden on oltava samansuuntaisia Eksoten tavoitteiden ja strategian kanssa. Eksoten strategiaan perustuvia tavoitteita määritellessään toimintayksiköiden esimiehet määrittelevät Eksoten johtoryhmän ohjeiden mukaisesti yhdessä henkilöstön kanssa riskit, jotka saattavat estää tai vaikeuttaa asetetun tavoitteen saavuttamista. Riskiä voidaan kuvata monella eri tavalla. Riskiä voidaan pitää epävarmuuden vaikutuksena tavoitteisiin. Riskiä voidaan kutsua myös poikkeamaksi tai vahingon mahdollisuudeksi. Riski tyypillisesti asia, seikka tai olosuhde, joka voi estää asetetun tavoitteen saavuttamisen. Riski voi olla myös seuraus tai vaikutus. Se voi olla jopa seuraus tavoitteen onnistuneesta saavuttamisesta, jos sillä on kielteisiä vaikutuksia Eksoten muuhun toimintaan. Eli tavoitetta ei voi asettaa tyhjiössä vain omaa toimintaa ajatellen. Myös riskejä arvioitaessa on huomioitava tavoitteen saavuttamisen mahdolliset vaikutukset Eksoten muulle toiminnalle.

7 7 (50) 1.2 Organisaatio Arvojen jalkauttaminen Kehityskeskustelu Eksoten arvot tukevat strategiaa. Arvojen jalkauttaminen tapahtuu strategian jalkauttamisen yhteydessä Eksoten johtoryhmän antamien ohjeiden mukaisesti. Jokaisen toimintayksikön esimies ja henkilöstö laativat yhdessä yksikkökohtaisen huoneentaulun, johon on kuvattu mitä Eksoten arvot kyseisen toimintayksikön toiminnassa ja arjessa tarkoittavat. Johtamiseen ja esimiestyöhön kuuluu vähintään yhden seurattavan tavoitteen asettaminen jokaiselle työntekijälle. Tämä tapahtuu kehityskeskustelussa, jolla tarkoitetaan ennalta sovittua esimiehen ja työntekijän välistä ammatillista keskustelua, jossa tarkastellaan määräajoin työntekijän työtä, henkilökohtaista osaamista, kehittämistarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Kehityskeskustelut tulee käydä kerran vuodessa kunkin työntekijän kanssa joko yksilö tai ryhmäkeskusteluna. Kehityskeskustelussa varmistetaan, että jalkauttaminen on onnistunut eli jokainen työntekijä ymmärtää miten strategia ja arvot liittyvät oman työyhteisön tavoitteisiin ja toteuttaa työssään yhteisesti sovittuja periaatteita ja tavoitteita. Työntekijälle kehityskeskustelu toimii yhtenä mahdollisuutena vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisön asioihin. Esimies huolehtii, että työyhteisön tavoitteet ja tehtävä konkretisoidaan henkilötasolle niin, että jokainen tietää mitä osaa kokonaisuudesta hän toteuttaa. Kehitys ja arviointikeskustelu on ohjeistettu Paikallisen palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa. Eksoten organisaatio koostuu valtuustosta, hallituksesta jaostoineen, tarkastuslautakunnasta, kuntajohtajien neuvottelukunnasta ja palvelutuotannon eri vastuutasoista. Valtuuston vahvistamat palvelutuotannon vastuualueet ovat: perhe ja sosiaalipalvelut, terveys ja vanhustenpalvelut, kuntoutus strategiset tukipalvelut Vastuualueet jakautuvat hallituksen vahvistamiin tulosalueisiin: perhepalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut, vammaispalvelut avoterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto, akuuttisairaala, hoiva kotona asumisen tuki ja lyhytaikaishoito, kotihoito, hoiva ja palveluasuminen Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, taloushallinto, viestintä, tekniset palvelut ja turvallisuusasiat. Lisäksi suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ovat strategiset tukipalvelut, jotka sisältävät kehittämisen tukipalvelut ja tietohallintopalvelut. Toimitusjohtaja päättää tulosyksiköistä ja vastuualueen johtaja tulosyksiköiden toimintayksiköistä, joka voi käsittää useita kustannuspaikkoja tai toimipisteitä.

8 8 (50) Toimitusjohtajan tukena on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana hän toimii. Toimitusjohtaja valitsee johtoryhmän muut jäsenet. Kullakin vastuu ja tulosalueella on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii vastuu ja tulosalueen johtaja. Vastuu ja tulosalueen johtaja valitsee muut johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä on johtamisen väline, joka toimii informaatiokanavana molempiin suuntiin. Johtoryhmä ei ole päätöksentekoelin vaan se toimii puheenjohtajan päätösvallalla. Johtoryhmä hyväksyy pöytäkirjan ja sopii siitä miten käsitellyistä asioista tiedotetaan eteenpäin. Yllämainitut johtoryhmät on säännelty hallintosäännössä. Kaikissa johtoryhmissä on henkilöstön edustaja. Vastuu ja tulosalueilla henkilöstön edustajana toimii henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiesten valitsema pääluottamusmies. Muilla organisaatiotasoilla henkilöstön edustajan valitsee henkilöstö Johtamisjärjestelmä 1.3 Henkilökohtainen kyvykkyys Eksotessa johtaminen perustuu yksijohtajajärjestelmään, mikä tarkoittaa, että kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on kokonaisvastuu oman toiminta alueensa toiminnasta, henkilöstöstä ja taloudesta. Vastuu ja tulosalueen sekä tulosyksikön osalta kaikessa johtamisessa on huomioitava Eksoten kokonaisetu. Toimintayksikön esimiehen tehtävässä korostuu yhteistyö muiden toimintayksiköiden esimiesten kanssa, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Yksijohtajajärjestelmä edellyttää eri ammattiryhmien kliinisen työn ja erityisosaamisen varmistamista riippumatta johtajan omasta ammatillisesta taustasta. Työyhteisön esimieheltä edellytetään johtamisen ammattitaitoa ja hän voi olla koulutustaustaltaan erityyppinen sosiaali tai terveydenhuollon ammattilainen. Yksijohtajajärjestelmä edellyttää työyhteisön johtamistehtävien (päätöksenteko, talous, henkilöstöhallinto ym.) lisäksi riittävän ammatillisen osaamisen varmistamista erityyppisissä yksiköissä. On varmistettava hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalityön sekä muun ammatillisen työn kehittämisen mahdollisuudet jokaisella vastuu ja tulosalueella. Hyvässä työyhteisössä on eri ammattialojen keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta. Esimies on omalla toiminnallaan suurimmassa vastuussa tämän yhteistyön sujuvuudesta. Hyvää ja toimivaa johtamisrakennetta vahvistaa aktiivinen johtoryhmätyöskentely, jossa kaikki ammattiryhmät ja henkilöstön edustaja ovat tasavertaisia jäseniä ja jossa jokaista jäsentä kuullaan ja kuunnellaan. Johtamisessa tarkastellaan yleensä erikseen johtajuutta ja johtamisen järjestelmiä. Eksoten johtamisjärjestelmä perustuu organisaatiorakenteeseen ja toimintasäännössä määriteltyyn päätösvaltaan. Henkilökohtainen kyvykkyys johtaa ja saada aikaan tuloksia on joukko yksittäisen henkilön ominaisuuksia ja hänen käyttäytymistään johtamistilanteissa. Johtajuus on pohjimmiltaan sosiaalinen ilmiö, joka vaatii aina jotain sosiaalista vuorovaikutusta ja vaikuttaa toimintojen ja ihmisten välisten suhteiden

9 rakentumiseen. Johtajaksi määritellyn henkilön pitää yleensä jotenkin erottua muista ja usein hänen asemansa on myös ulkoisesti tunnistettavissa. Menestyvän johtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin on yleensä liitetty päämäärähakuisuus sekä kyky ja halu toimia asetettujen tavoitteiden puolesta. Näissä tilanteissa nousevat esille sosiaalisten tilanteiden hallinta ja luonteen aitous ja rehellisyys. Keskustelu, kuuntelu ja viestintätaidot kuuluvat hyvään johtamiseen. Eksoten strategiaan liittyy ns. valmentava johtaminen. Se on vuorovaikutusta, joka kannustaa vastuunottoon, itsenäiseen päätöksentekoon, toiminnan tavoitteellisuuteen ja tuloksellisuuteen, itsensä johtamisen taitojen kehittymiseen sekä kunkin omista vahvuuksista käsin tapahtuvaan toimintaan. 9 (50) Valmentava johtaminen kykenee vapauttamaan henkilöstössä olevan potentiaalin ja luomaan vuorovaikutuskulttuuria, jossa ihmiset auttavat toisiaan menestymään. Se sopii erityisen hyvin asiantuntijaorganisaatioiden johtamiseen, missä oma aloitteinen työskentely yhteisten päämäärien eteen on keskeisellä sijalla. Valmentava johtaminen lisää organisaation kyvykkyyttä nopeisiin muutoksiin muuttuvassa toimintaympäristössä. 1.4 Päätöksenteko Valtuusto, hallitus, toimitusjohtaja ja kuntajohtajien neuvottelukunta Valtuusto käyttää Eksoten ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäseniä valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella. Valtuuston jäsenmäärä valtuustokaudella on 29. Valtuuston tehtävänä on mm. valita Eksoten hallitus, tarkastuslautakunta ja toimitusjohtaja, hyväksyä johtosäännöt, tilinpäätös sekä talousarvio ja suunnitelma. Hallitus johtaa Eksoten toimintaa. Siihen kuuluu 13 jäsentä. Mikäli hallituksen varsinaisissa jäsenissä eikä valtuuston puheenjohtajistossa ole edustusta Eksoten kaikista jäsenkunnista, on edustuksetta jääneistä kunnista valittavilla varajäsenillä, yhdellä kustakin kunnasta, osallistumis ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Tällä taataan se, että kaikilla jäsenkunnilla on edustajansa hallituksen kokouksissa. Hallituksen esittelijänä on toimitusjohtaja. Hallituksen 7 jäseninen yksilöasioiden jaosto ratkaisee yksilöä koskevia asioita kuten viranhaltijan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset yksilöä koskevissa asioissa (esim. lastensuojelu, toimeentulotuki ja vammaispalveluasiat ja erilaiset korvausasiat) ja päättää henkilön tahdosta riippumattomasta huollosta, hoidosta tai muista laissa säädetyistä toimenpiteistä, ellei toisin ole säädetty. Hallituksen 7 jäseninen henkilöstöjaosto käsittelee ja ratkaisee mm. henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, työhyvinvoinnin ja koulutuksen koordinointiin liittyviä asioita, viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen yleisperusteita voimassa olevan virka ja työehtosopimuksen mukaisesti sekä virka tai työsuhteen perusteella henkilöstölle kuuluvia etuisuuksia, velvollisuuksia ja eläkkeitä sekä virka ja työehtosopimusten määräysten soveltamista. Toimitusjohtaja vastaa Eksoten operatiivisesta johtamisesta.

10 Kuntajohtajien neuvottelukunta toimii toimitusjohtajan työskentelyn tukena erityisesti kuntayhtymän taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelussa Päätöksentekovaltuudet 10 (50) Päätösvallan delegointi tukee valittua johtamisjärjestelmää. Päätösvaltaa on delegoitu niin alas kuin lainsäädäntö sen sallii ja se on järkevää ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian luonne. Valtuuston ja hallituksen päätettävät asiat on määritelty perussopimuksessa. Toimitusjohtajan ja vastuualueiden johtajien tehtävät ja päätöksentekovaltuudet on määritelty hallintosäännössä. Toimitusjohtaja on oikeutettu edelleen delegoimaan päätösvaltaansa kokonaan tai osittain alaisilleen viranhaltijoille ja työntekijöille. Toimitusjohtajan vahvistamassa toimintasäännössä todetaan organisatoriset vastuutasot, kunkin vastuutason esimiehen päätöksentekovalta ja vastuu henkilöstöhallinnollisissa asioissa sekä nimettyihin tehtäviin liittyvät hankintavaltuudet. Siinä ei määrätä, kuka tai minkä nimikkeinen henkilö toimii missäkin esimiestehtävässä eikä päätösvaltaa siirretä tietylle nimetylle henkilölle. Esimiestehtävä ja sen mukainen päätösvalta määräytyy viranhaltijan toimenkuvan perusteella. Toimitusjohtajan delegointipäätöksellä eri viranhaltijoille on siirretty laissa säädettyä päätösvaltaa ja oikeutta puhevallan käyttämiseen lähinnä sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvissa tehtävissä. Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaista siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan (ns. toimivaltarajojen jäykkyys). Asioissa, joissa päätöksentekovaltuus on siirretty hallintosäännöllä, toimintasäännöllä tai muulla delegointipäätöksellä edelleen, valtuustolla, hallituksella tai esimiehellä ei ole oikeutta ottaa asiaa päätettäväkseen. Valtuusto ei voi ottaa päätettäväkseen hallitukselle siirrettyjä asioita eikä hallitus viranhaltijoille siirrettyjä asioita. Esimies ei voi ottaa päätettäväkseen asioita, jotka hallintosäännössä, toimintasäännössä tai toimitusjohtajan delegointipäätöksessä on siirretty alaisen ratkaistavaksi. Poikkeuksena edellä mainitusta on hallituksen otto oikeus: se voi ottaa käsiteltäväkseen jaoston tai viranhaltijan tekemän yksittäisen päätöksen. Ottopäätöksen voi tehdä hallitus ja sen puheenjohtaja. Varapuheenjohtaja voi käyttää otto oikeutta puheenjohtajan ollessa estynyt. Otto oikeutta ei ole kuitenkaan asioissa, jotka on laissa säädetty nimenomaan tietyn viranhaltijan ratkaistaviksi eikä mm. terveyden ja sosiaalihuollon asioissa Hallintomenettely ja päätöksenteko Eksoten toiminta on viranomaistoimintaa, johon sovelletaan hallintolakia (434/2003). Hallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Toiminnassamme suhteessa asiakkaisiin, potilaisiin ja sidosryhmiin on noudatettava seuraavia periaatteita: tasapuolisuus ja puolueettomuus

11 11 (50) tarkoitussidonnaisuus: toimivaltaa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on lain mukaan määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi suhteellisuus: viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus neuvonta ja opastamisvelvollisuus asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielenkäytön vaatimus viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen ja toisen viranomaisen avustaminen Potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetut lait edellyttävät potilaan/asiakkaan hyvää kohtelua. Eksotella viranomaisena on velvollisuus vastata sille esitettyihin asiallisiin ja riittävän yksilöityihin kysymyksiin sekä muihin tiedusteluihin. Sähköpostitse saapuneet kirjeet ja muut asiakirjat ovat yhtä virallisia kuin ns. paperiasiakirjat ja ne on kirjattava ja niihin on vastattava yhtäläisten periaatteiden mukaisesti. Esimiehellä on vastuu siitä, että hänen johtamassaan yksikössä noudatetaan em. hyvän hallinnon periaatteita Kirjallinen hallintopäätös Eksotessa tehdään lukuisia erilaisia hallinnollisia päätöksiä ja ratkaisuja. Kirjallinen hallintopäätös on tehtävä aina seuraavissa tapauksissa: yksityisen henkilön oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia koskevissa asioissa (palvelujen tai etuuksien myöntäminen, viran täyttö) henkilöstöasioissa taloudellisissa asioissa (kauppa/ostaminen, vuokraus, takaus, lainanotto). Yksityisen henkilön oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia koskevia asioita ovat esim. toimeentulotukipäätökset, vammaispalvelujen myöntämistä koskevat päätökset, lastensuojelun avohuollon tukitoimia koskevat päätökset, korvausanomuksista tehtävät päätökset, asiakasmaksun määräämistä koskevat päätökset sekä virkavalintaa koskevat päätökset. Päätöksen tulee aina sisältää asiaratkaisu, perustelut ja muutoksenhakuosoitus. Kaikki päätökset tehdään Dynasty asianhallintajärjestelmään, Efficaan tai Essiin päätöstyypistä riippuen Henkilöstöhallinnolliset päätökset Essissä tehtävät päätökset ovat: vuosilomat, virkavapaudet, muut poissaolot. Toimintasäännön mukaiset muut kuin Essissä tehtävät päätökset ovat: esimiehen delegoima päätösvalta toiselle esimiehelle tai tiimivastaavalle (Dynasty) virkamatkapäätös (erillinen päätöslomake) sivutoimiluvat (erillinen päätöslomake) Hankintapäätökset Ks. Eksoten hankintaohje.

12 12 (50) Asiat joissa ei tehdä valituskelpoista päätöstä Eksotessa on paljon sellaista tosiasiallista toimintaa, jossa ei tehdä valituskelpoisia päätöksiä. Tällaista toimintaa ovat: hoitopäätökset = lääketieteellisten seikkojen perusteella tehdyt päätökset pl. potilaan tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat päätökset hoitopäätöksiin liittyvät maksusitoumukset jos maksusitoumus ei perustu lääketieteelliseen arviointiin, tehdään valituskelpoinen päätös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepäätökset ovat hoitoon liittyviä päätöksiä pesulapalvelujen, hoitotarvikkeiden yms. hankinta (ks. kohta Hankinnat ) erilaiset hallinnon kulut kuten posti, puhelin ym. hankinnat Kirjaamo ja asiakirjahallinto Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta edellytetään, että viranomainen pitää luetteloa käsiteltäväksi annetuista ja otetuista sekä ratkaisuista ja käsitellyistä asioista tai muutoin huolehtii siitä, että sen julkiset asiakirjat ovat vaivattomasti löydettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakirjojen rekisteröintiä esimerkiksi asianhallintajärjestelmän kaltaiseen rekisteriin ja muuta järkevää asiakirjojen arkistointitapaa sekä arkistossa olevien asiakirjojen luettelointia. Eksoten kirjeenvaihto, päätökset, sopimukset ja asioiden käsittelyvaiheet rekisteröidään Dynasty asianhallintajärjestelmään, jota ylläpitää kirjaamo. Asianhallintajärjestelmän avulla saadaan helposti tietoa eri asioista ja niiden käsittelyn vaiheista. Salassa pidettäviä asioita lukuun ottamatta Dynastyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat ovat kaikkien Eksoten työntekijöiden katseltavissa ja käytettävissä. On tärkeää, että kaikki tarvittavat asiakirjat, päätökset ja muut asioiden käsittelyvaiheet kirjataan Dynastyyn. Esimiehet huolehtivat siitä, että heidän johtamiensa toimintayksikköjen asiakirjat tulevat kirjatuiksi asianhallintajärjestelmään. Dynastyn käyttöoikeuksia antaa Dynasty pääkäyttäjä, asiakirjahallinnon assistentti Maija Laitinen. Dynasty pääkäyttäjät ovat: Maija Laitinen Salla Martikainen Sari Ikonen Matti Järveläinen > asianhallinta, sopimushallinta, käyttöoikeudet > kokoushallinta > viranhaltijapäätökset > arkistonhallinta, tiedonohjausjärjestelmä TOJ (erillinen tietojärjestelmä) Arkistonhallinnasta vastaa arkistopäällikkö Matti Järveläinen. Arkistointi hoidetaan Dynasty tiedonohjausjärjestelmällä, ja siihen käyttöoikeuksia antaa Matti Järveläinen.

13 13 (50) Esteellisyys Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Esteellinen virkamies ei saa millään tavalla osallistua toimiin, jotka vaikuttavat asian ratkaisuun. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi lausuntojen pyytäminen, asianosaisten kuuleminen sekä muiden selvitysten hankkiminen. Tavanomainen toimistotyö ja siihen verrattavat toimet eivät sen sijaan ole esteellisyyden kannalta merkityksellisiä. Esteellisyysperusteet (hallintolaki 28 ): 1. Virkamies tai hänen läheisensä on asianosainen käsiteltävänä olevassa asiassa. (Osallisuusjäävi) 2. Virkamies tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. (Edustusjäävi) 3. Ratkaisusta on odotettavissa virkamiehelle itselleen tai hänen omaan perhepiiriinsä kuuluvalle läheiselleen erityistä hyötyä tai vahinkoa. (Intressijäävi) 4. Virkamies on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. (Palvelussuhde ja toimeksiantosuhdejäävi) 5. Virkamies tai hänen omaan perhepiiriinsä kuuluva läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. (Yhteisöjäävi) 6. Virkamies tai hänen omaan perhepiiriinsä kuuluva läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen 7. Virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. (Yleislausekejäävi) Läheisellä tarkoitetaan: 1. virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa (virkamiehen oma perhepiiri), 2. virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä (virkamiehen perhepiiriä kaukaisemmat sukulaiset ja entinen puoliso), 3. virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia (virkamiehen puolison perhepiiri). Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Jokainen työntekijä huolehtii omasta esteellisyydestään ja esimies valvoo lisäksi alaistensa esteellisyyttä.

14 14 (50) Vieraanvaraisuuden vastaanottaminen Edellä todettiin, että tasapuolisuus ja puolueettomuus ovat hyvän hallinnon ja siten myös virkamiestoiminnan perusperiaatteita. On tärkeää että Eksoten toiminta on sellaista ja näyttää siltä myös kuntalaisten ja sidosryhmien näkökulmasta. Viranhaltijan on vältettävä menettelyä, joka voi heikentää luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 :n mukaan: viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto ja valvontamääräyksiä, viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla, viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain 40 luvussa. Lahjusrikoksista säädetään rikoslain 40 luvussa. Säännökset koskevat myös kunnan/kuntayhtymän työsopimussuhteista henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Lahjuksen ottamiseen, törkeään lahjuksen ottamiseen tai lahjusrikkomukseen voi syyllistyä muun muassa, jos pyytää tai ottaa vastaan itselleen tai toiselle tarkoitetun lahjan tai oikeudettoman edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan tai joka on omiaan vaikuttamaan lahjansaajan toimintaan palvelussuhteessa tai menettely on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen. Lahjusrikokseen voi syyllistyä myös, jos virkamies loma tai muuna vapaa aikana saa oikeudettomia etuja. (KKO 2000:40) Tavanomaisen ja kohtuullisen vieraanvaraisuuden vastaanottaminen ei yleensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta virkatehtävien asianmukaiseen hoitoon. Virkamiesten yhteydenpito ympäröivään yhteiskuntaan on tärkeää ja edistää usein virkatehtävien tuloksellista suorittamista. Rangaistavaa on lahjan tai edun antaminen ja vastaanottaminen palvelussuhteessa olevien vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Jokaisen tulee ilmoittaa esimiehelleen mahdollisista tilanteista, joissa puolueettomuus saattaa vaarantua. Tapauskohtaisella harkinnalla esimiehet päättävät, ovatko olosuhteet rikoslain tai virkamieslain tarkoittamalla tavalla omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoimintaan. Esimiehen päätös ei kuitenkaan vapauta yksittäistä virkamiestä rikosoikeudellisesta vastuusta, vaan virkamiehen on aina käytettävä myös omaa harkintaansa. Epäselvissä tapauksissa edun vastaanottamisesta tulee pidättäytyä. Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on antanut ohjeen (VM/1592/ /2010) vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista. Nämä ohjeet koskevat valtion henkilöstöä, mutta niitä voidaan käyttää soveltuvin osin kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntaliitto on antanut asiaa koskevan yleiskirjeen (21/80/2005). Ohjeissa pyritään vastaamaan käytännössä esiin tulleisiin kysymyksiin siitä, mitä asioita johtavien virkamiesten ja henkilöstön on otettava huomioon, jos heille

15 15 (50) tarjotaan etuja, lahjoja tai vieraanvaraisuutta sidosryhmäyhteistyössä tai muussa virkatoiminnassa. Samalla pyritään kuvaamaan sallitun ja kielletyn rajoja niin pitkälti kuin se on mahdollista yleisellä ohjeella. Ohjeet löytyvät seuraavista linkeistä: Vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista Näkökohtia ulkopuolisten tahojen kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille kustantamista matkoista ja muista taloudellisista etuuksista Oikeuskäytännössä on katsottu lahjusrikoksiksi ja rikkomuksiksi muun muassa seuraavanlaisia tapauksia: Osastopäällikkö osallistui kahdesti oopperajuhlille sekä useisiin golftapahtumiin konttorikoneyrityksen vieraana. Yksittäisten etujen suuruus oli euroa ja kokonaisetu n euroa. (KKO:2006:37) Ministeriön virkamies oli saanut yhteistyökumppanilta rahaa käytettäväksi vapaa aikanaan harrastamansa poliisiralliautoilun kuluihin. Vastaanotetun edun arvo oli 3 027,38 euroa. (KKO:2002:51) Sataman apulaissatamakapteeni sai ilmaiseksi hinaajavarustamon omistaman moottoripurjeveneen vuosina kesäisin viikon ajaksi käyttöönsä. (Helsingin HO) Ns. kiitos lahjat Hankinnat Käytännössä esiintyy tapauksia, joissa joku haluaa kiittää virkamiestä hyvin tehdystä työstä. Esimerkiksi sairaalasta kotiutuva potilas voi haluta osoittaa kiitollisuuttaan häntä hoitaneille lääkäreille ja sairaanhoitajille antamalla heille jonkin lahjan. Kiitos lahjan vastaanottamiseen ei lähtökohtaisesti liity uhkaa, että virkatehtävien suorittamiseen yritettäisiin vaikuttaa, eikä sitä sen vuoksi ole perusteltua pitää lahjuksen ottamisena. Kiitos lahjankin vastaanottaminen voi sen sijaan joskus olla sopimatonta, koska se voi kuitenkin vaarantaa luottamusta virkatoiminnan riippumattomuuteen tällaisista lahjoista. Esimerkiksi muille potilaille saattaa syntyä käsitys, että henkilöstö odottaa saavansa tällaisia lahjoja ja että ne voivat vaikuttaa ainakin mahdolliseen vastaiseen hoitoon. Vaikka kiitoslahja joissakin tapauksissa voisikin vaikuttaa lahjuksen ottajan tuleviin virkatoimiin yleisemminkin, kiitos lahjan antamisessa ei kuitenkaan yleensä ole kysymys tällaisesta pyrkimyksestä. Kovin huomattavien henkilökohtaisten kiitoslahjojen vastaanottaminen saattaakin virkatoiminnan puolueettomuutta vaarantavan luonteensa takia olla lahjusrikkomuksena tai virkavelvollisuuden rikkomisena rangaistavaa. Jos tuleviin virkatoimiin vaikuttaminen on kiitoksen ohella antajan tarkoituksena ja lahjan ottaja on tästä tietoinen, voidaan kiitoslahjankin vastaanottajaan soveltaa lahjuksen ottamista koskevia säännöksiä. Eksotessa tehdään monenlaisia omia palvelu ja tavarahankintoja, jotka toteuttaa teknisesti Eksoten hankinnat. Eksoten hankinnat kysyy yksiköiltä tavara ja palveluhankintatarpeita 1 2 kertaa vuodessa. Eksoten hankintoihin voi kuitenkin olla yhteydessä aina, kun hankinta tai kilpailutustarve ilmenee. Hankintaaloitteen voi tehdä vapaamuotoisesti sähköpostilla Hankintojen tulee olla budjetoituja, suunnitelmallisia ja niissä tulee noudattaa Eksoten hankintaohjetta. Hankinnat voivat olla kansallisen kynnysarvon alittavia

16 Säännöt ja ohjeet 16 (50) ns. pienhankintoja, kansallisen kynnysarvon ylittäviä tai EU kynnysarvon ylittäviä. Kahteen viimeksi mainittuun sovelletaan lakia julkisista hankinnoista (hankintalaki), jonka tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankinnoissa pitää noudattaa yleisiä hankintaperiaatteita eli hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti olemassa olevat kilpailumahdollisuudet hyödyntäen. Hankinnoissa on hankinnan suuruudesta riippumatta noudatettava syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden, avoimuudenja suhteellisuuden periaatteita. Yksityiskohtaiset ohjeet hankintojen tekemiseen löytyvät Eksoten hankintaohjeesta. Perussopimuksella ohjataan Eksoten toimintaa. Hallintosäännöllä määrätään Eksoten päätöksenteko ja kokousmenettelystä, johtamisesta ja talouden hoitamisesta. Muilla johtosäännöillä ohjataan lisäksi Eksoten toimintaa. Hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena johtosääntöihin nähden. Johtosääntöjä ovat valtuuston työjärjestys, tarkastussääntö ja luottamushenkilöiden palkkiosääntö. Toimintasääntö Toimitusjohtajan delegointipäätös Sisäisen valvonnan ohje Sisäinen valvonta ja esimiestyö Sisäinen valvonta on osa johtamista ja valvonnalla varmistetaan, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lakia, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa Eksoten varojenkäytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Tilivelvollisia ovat: toimitusjohtaja, palvelujohtajat, hallintojohtaja, tietohallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja, kehittämisjohtaja, tekninen johtaja ja tulosalueiden esimiehet. Kunkin vuoden toimintakertomukseen laaditaan sisäisen valvonnan selonteko, jonka palvelualueet valmistelevat hallitukselle. Selonteossa käydään läpi kohdealueet. Jos on havaittu puutteita ja virheitä, niistä tehdään selkoa ja korjausesitys. Viranhaltijapäätökset esimiehen valvonnan kannalta viranhaltijapäätökset Dynastyyn ja henkilöstöhallinnon päätökset ESS järjestelmään ja osa Dynastyyn

17 17 (50) mitä päätettäviä asioita on siirretty ja edelleen siirretty onko päätökset tehty toimivallan puitteissa ja riittävästi perusteltu ovatko päätökset olleet nähtävillä ja annettu tiedoksi asianosaisille onko päätöksissä mukana esteellisiä henkilöitä otto oikeus Toimintasääntö määrittelee toimivallan: Hallintosääntö määrittelee johtoryhmän. Henkilöstöhallinto esimiehen valvonnan kannalta riittävän ja pätevän henkilöstön turvaaminen perehdyttämisen asianmukaisuus palkanmaksun oikeellisuuden varmistaminen tiedottaminen ja tiedonkulun toimivuuden varmistaminen tarkastaako esimies yksikkönsä koko palkkasumman ja miten usein? seuraako esimies palkkamäärärahojen riittävyyttä? työajan käytön seuranta kehityskeskustelut avainhenkilöiden ja esimiesten sijaisten määrittäminen työtehtävien eriyttäminen, vaaralliset työyhdistelmät henkilöstön riittävä osaaminen ja ammattitaito työyhteisön hyvinvoinnin säännöllinen arviointi ja epäkohtien korjaaminen poissaolojen seuranta alaisten päätösten valvominen Taloushallinto esimiehen valvonnan kannalta talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan esitykset ja suoritearviot tiedota talousarvio ja hinnasto yksikössäsi tulojen, menojen ja toiminnan seuranta raportit, ollaanko tavoitteissa, sitovuustasot tulojen perintä ilmoita poikkeamat esimiehelle tarkista, ovatko kirjaukset yksikölle kuuluvia suoritteiden ja toimenpiteiden kirjaaminen tiedon etsiminen järjestelmistä tositteiden hyväksyminen ja tiliöinti varainhoidon moitteettomuus: käteiskassat, asiakkaiden varojen käsittely ja tarkistukset, tehtävien eriyttäminen uusi esimies: pyydä perehdytystä taloustiimiltä Hankinnat esimiehen valvonnan kannalta kilpailutus tarkat tarjouspyynnöt, jotta vertailu onnistuu ja vältytään valituksilta hankintojen taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuusvastuu esimiehellä varastojen inventointi (kenellä on sellaisia) sopimustuotteiden käyttö

18 18 (50) Sopimukset esimiehen valvonnan kannalta sopimusten valmistelu on huolellista kuntayhtymän edut turvataan noudatetaan ko. alan yleisiä sopimusehtoja sanktio sopimusrikkomusten varalle irtisanomisajat valvotaan sopimukset tehty perustellusti, laillisesti eikä toimivaltaa ole ylitetty sopimuksia valvottu tehokkaasti sopimukset viedään Dynastyyn Tietotekniikka esimiehen valvonnan kannalta tunnettava IT tietoturvaohje alaisten tunnusten tilaaminen ja oikeuksien sisällön ja laajuuden määritteleminen ajantasainen luettelo kaikista atk oikeuksista henkilön käyttöoikeudet poistetaan, kun hän eroaa palveluksesta salasanoja ei luovuteta toiselle, näyttö lukitaan koneelta poistuttaessa tai kirjaudutaan ulos uusi esimies: pyydä perehdytys ohjelmien pääkäyttäjiltä 1.5 Raportointi Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Eksotessa on sisäinen tarkastaja (sisäisen tarkastuksen toimintaohje). Sisäisellä tarkastajalla on oikeus tarkastaa kuntayhtymän yksiköiden toimintaa ja taloutta ja saada tarkastustehtäväänsä varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Sisäisellä tarkastajalla on läsnäolo ja puheoikeus mm. kaikkien johtoryhmien kokouksissa. Sisäinen tarkastaja tarkastaa myös yksiköiden sisäisen valvonnan toimivuutta. Eksoten ulkoinen tilintarkastaja on Oy Audiator Ab:ltä. Tilintarkastaja tarkastaa hallintoa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä ja on tehtävissään yhteydessä myös esimiehiin. Hän tarkastaa myös, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta on valtuuston asettama luottamusmieselin. Tarkastuslautakunta mm. arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tätä arviointia varten tarkastuslautakunta kutsuu kokouksiinsa kuultavaksi esimiehiä kertomaan yksikköjensä toiminnasta ja tekee tutustumiskäyntejä yksikköihin. Raportoinnin tarkoituksena on seurata ja ohjata toiminnan toteutumista sekä viestiä Eksoten tilanteesta eri sidosryhmille eri näkökulmista. Kullakin esimiehellä täytyy olla omalla vastuualueellaan sovitut raportointikäytännöt ja seurantatavat sekä niihin liittyvät tavoitteet ja mittarit. Mikäli toiminta ei toteudu tavoitteiden mukaisesti, on esimiehen välittömästi ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin korjaaviin toimenpiteisiin ja informoitava myös omaa esimiestään.

19 1.5.1 Sisäinen raportointi 19 (50) Oikeansisältöisen raportoinnin tuottamiseksi on tärkeää, että kirjaamiskäytännöt ovat annettujen ohjeiden mukaisia. Kirjaamiskäytäntöjen oikeellisuudella on vaikutusta niin kustannusten kuin tulojenkin muodostukseen (mm. Effica laskutus, ostolaskujen tiliöinti ja alv koodit) sekä näiden kohdentumiseen eri alueille. Katso lisätietoja kappaleesta 1.6 Sähköiset työkalut, sähköinen asiointi ja strategia Raportointikokonaisuus voidaan karkeasti jakaa kahteen eri osa alueeseen: 1. Sisäinen raportointi oman toiminnan seuranta, tulevaisuuden suunnittelu sekä kokonaisuuteen liittyvä johtaminen raportointi käsittää johdon raportoinnin sekä operatiivisen johdon ja toiminnan raportoinnin 2. Ulkoinen raportointi, joka sisältää mm.: erilaiset lakien ja asetusten vaatimat raportit ohjaavien organisaatioiden (esimerkiksi THL) vaatimat raportit sidosryhmien (omistajat, asiakkaat jne.) vaatimat raportit Ulkoinen raportointi on usein lähihistorian raportointia esimerkiksi hoitoon ja asiakastapahtumiin liittyvien käyntien määristä edellisten vuosien aikana. Sisäisellä raportoinnilla haetaan reaaliaikaista tietoa organisaation tilanteesta, jotta tarvittaessa voidaan nopeasti reagoida tilanteisiin johtamisen näkökulmasta. Molemmat raportoinnin osa alueet tukevat toisiaan mm. analyyttisen ennustamisen näkökulmasta. Eksote on integroidun palvelutuotantorakenteensa näkökulmasta toistaiseksi Suomessa varsin ainutlaatuinen kokonaisuus. Strategisena tavoitteena on rakentaa integroitu kokonaisuus, joka tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Piirin kehittämisen ytimessä on uudenmuotoisten, integroitujen toimintamallien ja näihin liittyvien palvelutuotanto ja tukiprosessien määrittäminen ja jalkautus. Osana toimintamallien muutosta tulee aina laatia myös mittarit, joilla tehtyä muutosta voidaan mitata ja analysoida ja edelleen johtaa. Jokainen vastuualue on määritellyt keskeiset mittarit, joita seurataan. Kunkin yksikön tulee tarkentaa näitä mittareita suhteessa omaan toimintaansa siten, että tarkemmat mittarit tukevat vastuualueiden kokonaismittareita. Johtamisen kannalta on oleellista, että yksiköt eivät mieti johtamisen mittareita pelkästään oman toimintansa kannalta. Mittareiden miettiminen on kiinteä osa integroidun Eksoten toimintamallien suunnittelua, joten myös mittareiden suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä sidosryhmäyksiköiden kanssa vain näin voi rakentua johtamisen kannalta yhtenäinen kokonaisuus. Johtamisjärjestelmän mukaisesti mittareita asetetaan eri tasoille. Eksoten johtoryhmä seuraa toimialan tason mittareita osana johtoryhmätyöskentelyä. Vastuu ja palvelualuekohtaisia mittareita seurataan osana näiden alueiden johtoryhmätyöskentelyä. Jokainen esimies seuraa oman yksikkönsä toimintaa. Toiminnasta raportoidaan omille esimiehille, samoin toimenpiteistä, joihin on ryhdytty poikkeamien osalta.

20 20 (50) Ulkoinen raportointi Tärkein ulkoisen raportoinnin tuotos on kuntayhtymän tilinpäätös toimintakertomuksineen. Tilinpäätöksen tulee olla hallituksessa viimeistään tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ulkoiseen raportointiin kuuluvat myös erilaiset tilastoraportit Raportoinnin työvälineet Eksoten raportointi on toteutettu pääsääntöisesti cognos raportoinnin kautta. Eksoten cognos raportointiportaalia kutsutaan nimellä Luotsi. Luotsiin on käyttöoikeudet n. 200 Eksoten työntekijällä, tähän joukkoon kuuluvat kustannuspaikkavastaavat ja muut esimiehet sekä hallintopalveluiden työntekijöitä (taloustiimi, kehittämisyksikkö, henkilöstöpalvelut). Luotsi löytyy www osoitteesta: Portaaliin on myös linkki Eksonetin etusivun oikeassa laidassa Luotsi (raportit). Käyttöoikeuksia Luotsiin haetaan Saitan kautta käyttäjätunnuslomakkeella. Eksoten Luotsi raportointiportaaliin on koottu tietoja eri tietolähteistä: Henkilöstötiedot henkilöstöjärjestelmästä (Personec F) Taloustiedot kirjanpitojärjestelmästä (Intime) Toiminnan tietoja eri järjestelmistä o Potilastietojärjestelmä (TerveysEffica) o Asiakastietojärjestelmä (SosiaaliEffica) o Keskitetty puhelinjärjestelmä (VCC) o Sähköisen asioinnin alusta (Keksi alusta) Kaikki tiedot (pl. VCC ja henkilöstötiedot) päivittyvät raportointijärjestelmään joka yö, henkilöstöjärjestelmän tiedot päivittyvät viikoittain (viikonloppuisin). Luotsi jakautuu välilehdillä eri osa alueisiin: Yhteenveto sivulle on koottu eri järjestelmistä kootut mittarit, jotka on määritelty valtuustoon sitovien tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstöraportit sivulle on koottu henkilöstöjärjestelmään pohjautuvat raportit. Henkilöstöraportoinnin kokonaisuus ostetaan palveluna Saimaan Talous ja Tiedolta (SAITA). Palvelun toimittaa Kaakon Taitoa. Eksotella on yhteinen raportointiympäristö Saitan, Saimaan Tukipalveluiden (Satu) sekä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Vastaava raportointikokonaisuus on käytössä myös mm. Carealla. Talousraportit sivulle on koottu kirjanpitojärjestelmään pohjautuvat raportit. Toimintaraportit sivulle on koottu toiminnan tietoja kokoavien järjestelmien tietoihin pohjautuvat raportit (ks. järjestelmät yllä) Työtilat sivulle on koottu eri organisaatiotasojen omia mittaristoja ja raportointikokonaisuuksia. Työtilat mahdollistavat usean eri raportin kokoamisen joko samalle näytölle tai saman työtilan eri välilehdille. Työtiloissa on mahdollista tehdä kullekin organisaatiotasolle omat näkymänsä halutuilla parametrivalinnoilla. Tämä helpottaa raportin käyttäjää, kun omat oletusvalinnat on tallennettuna valmiiksi eikä samoja valintoja tarvitse tehdä useaan kertaan. Linkit ja ohjeet sivulle on koottu linkkejä muihin sisäisiin ja ulkoisiin tietolähteisiin. Raportointiin liittyvät ohjeet tullaan lisäämään tälle sivulle.

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Esteellisyys omaisuuskysymyksessä Puheenjohtaja Antti Karkola 1.3.2012 AYYE / PJ / 2 / 2012 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Esitys 1 (5) Antti Karkola 1.3.2012 E / PJ / 2 / 2012 Tämä esitys edustajiston jäsenten esteellisyydestä käsiteltäessä ns. omaisuuskysymystä käsitellään edustajiston kokouksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

OHJEET VIERAANVARAISUUDESTA, EDUISTA JA LAHJOISTA. Joroisten kunta. Kunnanhallitus x.x.2014

OHJEET VIERAANVARAISUUDESTA, EDUISTA JA LAHJOISTA. Joroisten kunta. Kunnanhallitus x.x.2014 OHJEET VIERAANVARAISUUDESTA, EDUISTA JA LAHJOISTA Joroisten kunta Kunnanhallitus x.x.2014 Hyvään hallintoon kuuluu, että kansalaiset voivat luottaa viranomaisen ja virkamiehen toimintaan sekä riippumattomuuteen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 15 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimintasääntöjen muuttaminen 1.6.2015 alkaen HEL 2015-001191 T 00 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Taloushallintopalvelu

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

OHJEET VIERAANVARAISUUDESTA, EDUISTA JA LAHJOISTA. Pirkkalan kunta. Kunnanhallitus 13.2.2012

OHJEET VIERAANVARAISUUDESTA, EDUISTA JA LAHJOISTA. Pirkkalan kunta. Kunnanhallitus 13.2.2012 OHJEET VIERAANVARAISUUDESTA, EDUISTA JA LAHJOISTA Pirkkalan kunta Kunnanhallitus 13.2.2012 Sisällys 1. Johdanto... 3 2.Vieraanvaraisuuden vastaanottaminen... 5 2.1 Lounaat, päivälliset ja ravintolapalvelut...

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Luottamushenkilön rooli ja vastuu. 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies

Luottamushenkilön rooli ja vastuu. 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies Luottamushenkilön rooli ja vastuu 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies Luottamushenkilö Luottamushenkilöitä ovat valtuutetut, varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, jäsenkuntien kuntayhtymän

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö

Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö 1 HOLLOLAN KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuusto 2.4.2012 Voimaantulo 1.5.2012 1 Toiminta-ajatus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

ULKOPUOLISTEN KUSTANTAMAT MATKAT, KOULUTUKSET JA MUUT ETUUDET

ULKOPUOLISTEN KUSTANTAMAT MATKAT, KOULUTUKSET JA MUUT ETUUDET Pysyväisohje x/2015 ULKOPUOLISTEN KUSTANTAMAT MATKAT, KOULUTUKSET JA MUUT ETUUDET Johdanto Hyvään hallintoon kuuluu, että kansalaiset voivat luottaa viranomaisen toimintaan ja sen riippumattomuuteen. Toiminnan

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNGIN OHJEET VIERAANVARAISUUDEN VASTAANOTTAMISESTA SEKÄ KAUPUNGIN EDUSTAMISESTA

KAUNIAISTEN KAUPUNGIN OHJEET VIERAANVARAISUUDEN VASTAANOTTAMISESTA SEKÄ KAUPUNGIN EDUSTAMISESTA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN OHJEET VIERAANVARAISUUDEN VASTAANOTTAMISESTA SEKÄ KAUPUNGIN EDUSTAMISESTA Sisällys 1. Yleistä... 1 2. Vieraanvaraisuuden vastaanottaminen... 1 2.1 Lounaat, päivälliset ja ravintolapalvelut...

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö 1 (5) Käsittely Voimaantulo 1.1.2015 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä

Lisätiedot

Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus.

Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. SISÄINEN VALVONTA POHJANMAAN LIITOSSA 1. Johtosääntömääräykset Pohjanmaan liiton tarkastussäännön 1 :n mukaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta

Lisätiedot

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Mäntsälän kunta Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Toimintasääntö tulee voimaan 1.2.2013 Sisällysluettelo Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö... 2 1. Toimintasäännön perusta ja tarkoitus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA SISÄISEN VALVONNAN OHJE

PELKOSENNIEMEN KUNTA SISÄISEN VALVONNAN OHJE PELKOSENNIEMEN KUNTA SISÄISEN VALVONNAN OHJE LUONNOS 28.4.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntöperusta... 3 1.2 Sisäisen valvonnan tavoite ja tarkoitus, käsitteet... 3 1.3 Tehtävät ja

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tehtävä Tässä toimisäännössä määrätään johtosääntöjä täydentävästi Kuntatekniikkaliikelaitoksen organisaatiosta, tehtävistä, esimiesasemassa

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa Luottamushenkilön asema kunnallis- ja hallinto-oikeuden oikeuden näkökulmasta Kunnan jäsenyys kunnan asukas yhteisö, laitos, säätiö, jolla on kotipaikka kunnassa se, joka omistaa kiinteistön kunnassa 2

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 02.05.2005 83 Voimaantulo: 1.1.2006 Muutos: Kaupunginvaltuusto 15.1.2007 8 Voimaantulo: 15.1.2007

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 Hallitus xx.xx.2014 Valtuusto xx.xx.2014 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 lukien Johdanto Savon koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

Miten sairaalan hankinnoissa huomioidaan sidonnaisuudet

Miten sairaalan hankinnoissa huomioidaan sidonnaisuudet Miten sairaalan hankinnoissa huomioidaan sidonnaisuudet Lasse Lehtonen Hallintoylilääkäri, HUS 7.4.2014 Lasse Lehtonen 1 Omat sidonnaisuudet HYKSin Oy:n hallituksen puheenjohtaja Liikennelääketieteen säätiön

Lisätiedot