Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla Tutkimukset ja tilastot

Transkriptio

1 Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla Tutkimukset ja tilastot Etnisten suhteiden neuvottelukunta TYÖMINISTERIÖ Työhallinnon julkaisu nro 238 Helsinki 1999 ISBN ISSN

2 2 SAATTEEKSI Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO on valtioneuvoston työministeriön yhteyteen toimikaudeksi asettama elin. Siihen kuuluvat kaikki maahanmuutto- ja etnisiin suhteisiin liittyvissä asioissa keskeiset ministeriöt ja viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja työelämän osapuolet. Valtioneuvosto on ensimmäisen kerran asettanut elimen, jossa kaikki keskeisimmät maahanmuuttajaryhmät sekä historialliset vähemmistöt ovat edustettuina. Neuvottelukunnan tehtävänä on osallistua maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen aloitteellisena yhteistyöelimenä sekä antaa lausuntoja maahanmuuttopolitiikkaan ja etnisiin suhteisiin liittyvissä kauaskantoisissa ja ajankohtaisissa kysymyksissä. Neuvottelukunta asetti itselleen tarpeellisen määrän apuelimiä/jaostoja ja ad hoc -työryhmiä joihin nimettiin alan asiantuntijoita neuvottelukunnasta ja sen ulkopuolelta. Tutkimus- ja tilastojaoston tehtävänä oli laatia neuvottelukunnalle ehdotus maahanmuutto- ja vähemmistöpoliittiseksi ohjelmaksi tai raportiksi. Maahanmuuttopolitiikan ja hyviä etnisiä suhteita edistävien käytäntöjen kehittämisessä ja seurannassa tarvitaan ajan tasalla olevaa tutkimustietoa ja kattavaa tilastotuotantoa. Suomi on tänään sekä maastamuutto- että maahanmuuttomaa, mikä heijastuu tutkimus- ja tilastointitarpeisiin. Maahanmuutosta on tullut pysyvä ilmiö ja se asettaa Suomelle koko ajan uusia haasteita ja tarpeita kehittää hyviä etnisiä suhteita edistäviä käytäntöjä ja perinteitä. Etnisten suhteiden tutkimuksiin sisällytetään sekä uudet maahanmuuttajaryhmät että historialliset vähemmistöt ja Suomen väestön suhteet näihin. Tavoitteena tulee olla, että myös tutkimuksessa ja tilastoinnissa sovelletaan valtavirtaistamisperiaatetta aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Uusia ja pysyviä tutkimusalueita ovat ainakin 1) rasismi ja etninen syrjintä ja jälkimmäiseen liittyen myös työsyrjintä, 2) Suomen viranomaisten ja muiden toimijoiden suhtautuminen uusien kulttuurien kohtaamiseen, 3) mediatutkimus, 4) kotoutumisen, syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden tutkiminen, 5) maahanmuuton ja etnisten vähemmistöjen vaikutus kansallisen kulttuurin kehittymiseen sen eri alueilla, 6) etnisten vähemmistöjen keskinäissuhteet ja 7) maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asenteet suomalaisia kohtaan, 8) maahanmuuton kansantaloudelliset vaikutukset ja 9) paikallis- ja aluetason tutkimukset/selvitykset. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan asettama tilasto- ja tutkimusjaosto on valmistanut kattavan raportin, joka on arvokas väline päättäjille, tutkimukselle ja muille toimijoille. Neuvottelukunta haluaa kiittää jaostoa ja kaikkia sen työhön osallistuneita tuotteesta, jota tullaan useissa yhteyksissä ja tasoilla hyödyntämään. Erityisen kiitoksen ansaitsee Siirtolaisuusinstituutin ja Tilastokeskuksen jaostolle ja sen kautta koko neuvottelukunnalle antama asiantuntemus. Helsingissä Risto L a a k k o n e n Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri

3 3 ALKUSANAT Etnisten suhteiden neuvottelukunnan syksyllä 1998 asettaman tutkimus- ja tilastojaoston toimeksiantona oli seurata siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen ja etnisiin suhteisiin liittyvää tutkimustoimintaa ja tilastotuotantoa sekä tehdä ehdotus näissä ilmenevistä lyhyen ja pitemmän aikavälin kehittämistarpeista. Jaosto aloitti toimintansa joulukuussa 1998 ja kokoontui puheenjohtajansa Siirtolaisuusinstituutin johtaja Olavi Koivukankaan johdolla viisi kertaa. Jaoston muut jäsenet olivat: tutkimuspäällikkö Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista, tutkimusjohtaja Timo Filpus, erikoissuunnittelija Jouni Helenius, erikoisuunnittelija Oiva Lönnberg, suunnittelija Arja Saarto työministeriöstä, ylitarkastaja Karl Johan Miemois ympäristöministeriöstä, ylitarkastaja Kaarina Koskinen ulkomaalaisvirastosta, kehittämispäällikkö Mauri Nieminen tilastokeskuksesta, tiedesihteeri Riitta Launonen sijaisenaan tiedesihteeri Vesa-Matti Lahti Suomen Akatemiasta ja valtiotieteen tohtori Kathleen Valtonen Turun yliopistosta. Eri kieliryhmien edustajat olivat: B.A. Elaine Hoisington (englannin kieli), toiminnanjohtaja Irinja Karvonen (venäjän kieli) ja fil.tri Mohammed Aideed Elmi (somalin kieli). Jaoston työskentelyyn osallistuivat kutsuttuina asiantuntijoina erikoistutkija Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutista ja ylitarkastaja Outi Salminen ulkomaalaisvaltuutetun toimistosta. Toimikauden vuodenvaihteessa 1999 päättyessä jaosto luovutti etnisten suhteiden neuvottelukunnalle tutkimus- ja tilastotoimintaa käsittelevän selvityksensä: Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla: Tutkimukset ja tilastot. Selvityksen on laatinut tutkimuspäällikkö Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista. Selvitykseen sisältyvää tutkimuskartoitusta varten tehtiin laaja tutkimus- ja tilastotoimintaa koskeva kysely, joka lähetettiin muuttoliikkeiden ja etnisyyden tutkijaverkoston (MEV) jäsenille, muille alan tutkijoille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille, maahanmuuttajajärjestöille sekä eri hallinnon alojen edustajille. Kyselylomake oli vastattavissa myös Siirtolaisuusinstituutin www-sivuilla. Samoin kartoituksen tulokset ennen selvityksen valmistumista olivat kaikkien kommentoitavissa työministeriön wwwsivuilla. Tilastojen osalta on kehittämistarpeiden lisäksi koottu yhteen maahanmuuttajiin liittyvät tilastot eri tilastonlaatijavirastojen mukaan. Etnisten suhteiden neuvottelukunta esittää tutkimuskartoituksen tulosten perusteella edelleen kehiteltäväksi ja toteutettavaksi tutkimusohjelmaa, johon kuuluu 20 priorisoitua teema-aluetta: Maahanmuutto 1. Kotoutuminen, laki sekä sen seuranta ja arviointi 2. Etnobarometri, suomalaisten asenteita maahanmuuttajia kohtaan koskeva seuranta 3. Maahanmuuttaja-asiakkaiden ja viranomaisten välinen vuorovaikutussuhde 4. Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla ja työyhteisöissä 5. Kansainvälinen vertaileva maahanmuuttajien elinolotutkimus 6. Maahanmuuttajien muuttoprosessit Suomen sisäisessä muutossa 7. Paluumuuttajat ja heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan 8. Maahanmuuttajaoppilaiden sopeutuminen suomalaisissa kouluissa 9. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto ja tilapäinen suojelu 10. Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen

4 4 Siirtolaisuus 1. Uudet suomalaiset maastamuuttajat EU-maihin ja Norjaan 2. Ulkosuomalaisuus, sen suhde ja vuorovaikutus nykypäivän Suomeen 3. Suomalaissiirtolaisten jälkeläiset maailmalla (2. ja 3. sukupolvet) 4. Siirtolaiset Suomen voimavarana maailmalla 5. Ruotsinsuomalaisuuden tutkiminen vähemmistön näkökulmasta Etniset vähemmistöt 1. Etniset suhteet ja rasismi 2. Monikulttuurisuuden toteuttaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Etniset vähemmistöt kulttuurin ja taiteen tekemisen näkökulmasta 4. Etnisen koulukiusaamisen muodot ja ulottuvuudet 5. Euroopan suurkaupunkien rakenteelliset etniset työmarkkinat Kartoituksessa maahanmuuttokysymykset nousivat tärkeäksi tutkimusalueeksi, joten puolet teemaalueista liittyvätkin maahanmuuttoon. Tutkimusohjelman tarkoituksena olisikin keskittyä maahanmuuttopolitiikan strategiaa tukevaan tutkimukseen, jonka avulla on saadaan tietoa päätöksenteon pohjaksi ja toimenpiteiden seurantaan. Ohjelman toteuttaminen vaatii hallinnoinnin ja rahoituslähteiden kartoituksen osalta tarkennusta ja jatkotyöskentelyä. Seuraavassa on laskennallinen ehdotus tutkimusohjelman budjetiksi 5-vuotiskaudelle : Maahanmuutto mk Siirtolaisuus mk Etniset vähemmistöt mk Yhteensä mk Suomen Akatemia käynnistää vuonna 2000 kolmivuotisen Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa -tutkimusohjelman. Ohjelman tavoitteet ja teemat ovat vielä kehitteillä. Ne tulevat koskemaan mm. etnisten suhteiden muutosta paikallisella ja globaalilla tasolla, monikulttuurisuuden ja syrjäytymisen kytkentöjä yhteiskunnan arvo- ja normipohjaan, sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden mekanismeja sekä teknologisten muutosten vaikutusta syrjäytymiseen. Koska tutkimusohjelmien välillä löytyy yhtymäkohtia erityisesti etnisiä suhteita ja syrjäytymistä koskevien teema-alueiden osalta, on tarvetta ohjelmien väliselle tutkimusyhteistyölle ja koordinoinnille. Helsinki,

5 5 Sisällys 1. Kartoituksen tarkoitus Aineisto Maahanmuutto Aikaisempi tutkimus Meneillään oleva tutkimus Suunnitteilla olevat hankkeet Tilastoinnin puutteet Arkisto- ja tilastomateriaali sekä kirjallisuus Maahanmuuton tutkimustarpeet Maahanmuuttotutkimuksen prioriteetit Siirtolaisuus Aikaisempi tutkimus Meneillään oleva tutkimus Suunnitteilla olevat hankkeet Tilastoinnin puutteet Arkisto- ja tilastomateriaali sekä kirjallisuus Siirtolaisuuden tutkimustarpeet Siirtolaisuustutkimuksen prioriteetit Etniset vähemmistöt Aikaisempi tutkimus Meneillään oleva tutkimus Suunnitteilla olevat hankkeet Tilastoinnin puutteet Arkisto- ja tilastomateriaali sekä kirjallisuus Etniset vähemmistöt, tutkimustarpeet Etnisten vähemmistöjen tutkimuksen prioriteetit Siirtolaisuusinstituutin kirjaston asiasanasto Työministeriön maahanmuuttokirjaston asiasanasto Lopuksi...28 Liite 1: Kyselylomake, Muuttoliikkeen ja etnisyystutkimuksen kartoitus...29 Liite 2: Tutkimustoiminta 1990-luvulla...32 Historialliset tutkimukset...32 Aluekehitys...33 Politiikka...34 Kveenit...35 Suomalaiset kaukomailla...36 Pakolaisuus, turvapaikanhaku...39 Paluumuutto...41 Etniset suhteet, identiteetti, integraatio...42 Rasismi...49 Terveys...54 Työelämä, talous, yrittäjyys...56 Kieli, kaksikielisyys...57 Media...65

6 6 Liite 3: Meneillään olevat tutkimushankkeet...66 Maahanmuutto...66 Maastamuutto...70 Etniset vähemmistöt...72 Siirtolaisuus ja ulkomaalaistilastot ja niiden kehittäminen...74 Tilastokeskuksen siirtolaisuustilastot...74 Tilastokeskuksen ulkomaalaistilastot...75 Ulkomaalaisviraston tilastot...75 Ulkomaalaisviraston ulkomaalaisrekisteri...76 Työministeriön tilastot...77 Kehittäminen...78 Koulutus...78 Työssäkäynti...79 Asuminen...79 Rikokset...79 Muuton syy...80 Pakolaiset...80 Neuvottelukunnan esitys...80

7 Siirtolaisuusinstituutti Elli Heikkilä 7 Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt tutkimuskohteina 1990-luvulla 1. Kartoituksen tarkoitus Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) tutkimus- ja tilastojaoston tehtävänä on seurata maahanmuuttoon, pakolaisuuteen, siirtolaisuuteen ja etnisiin suhteisiin liittyvää tutkimustoimintaa ja tilastotuotantoa sekä tehdä ehdotus näissä ilmenevistä lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistarpeista. ETNO:a on edeltänyt pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta (PAKSI). Tutkimustoiminnan kartoittamiseksi on tehty kysely, jossa on tiedusteltu maahanmuuttoa, pakolaisuutta, siirtolaisuutta ja etnisiä vähemmistöjä käsittelevää tutkimusta tällä vuosikymmenellä. Samassa yhteydessä on myös kartoitettu maassamuuttotutkimus, sillä tehty kysely palvelee sekä ETNO:n että Siirtolaisuusinstituutin muuttoliike- ja etnisyystutkijoiden (MEV) verkoston tarpeita. Kartoituksen tarkoituksena on ollut selvittää: 1) mitä on tutkittu muuttoliiketutkimuksen piirissä 1990-luvulla, 2) mitä tutkimuksia on parhaillaan käynnissä, 3) mitä hankkeita on suunnitteilla ja 4) mikä on tutkimustarve sekä sen priorisointi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi on tehty rahoituslähteiden kartoitus, kansainvälisten tutkimusverkostojen hyväksikäyttö tutkimustoiminnassa ja tutkimusaineistojen yms. hyväksikäyttömahdollisuus muiden tutkijoiden osalta. 2. Aineisto Kyselylomake lähetettiin kaikille Siirtolaisuusinstituutin muuttoliike- ja etnisyystutkijoiden (MEV) verkostoon kuuluville jäsenille (liite 1). MEV-verkostoon kuului tuolloin 311 henkilöä ja useat ovat tutkijoita sekä eri hallinnon alojen edustajia. Lomakkeen saivat myös 94 maahanmuuttajajärjestöä ja maamme Työvoima- ja elinkeinokeskukset. Lisäksi kyselylomake laitettiin myös internettiin Siirtolaisuusinstituutin www-sivuille, missä kyselyyn saattoi myös suoraan vastata. Kyselyn vastausaika oli huhtikuun loppuun saakka, mihin mennessä valtaosa vastauksista saatiin. Viimeisimmät vastaukset ovat tulleet kuitenkin juhannuksen alusviikolla. Kaikki saadut vastaukset ovat mukana analyysissä. Maahanmuuttajajärjestöiltä tuli vain harvoja lomakkeen palautuksia ja niissä ilmoitettiin lähinnä yhteyshenkilöiden ja osoitteiden muutostietoja. Yleinen toteamus oli, ettei järjestöllä ole tutkimustoimintaa, eikä siten kantaa mm. tutkimusproriteetteihin. Kyselylomakkeita saatiin takaisin yhteensä 112 kappaletta ja ne jakautuivat alaryhmiin seuraavasti: maahanmuutto 46 kpl siirtolaisuus 23 kpl vähemmistöt 12 kpl maassamuutto 8 kpl ei nykyistä tutkimusta 17 kpl muut 6 kpl

8 8 Tämän raportin analyysin kohteina ovat ETNO:lle määritellyt muuttotyypit. Maassamuuttoa koskevaa osiota hyödynnetään lähinnä Siirtolaisuusinstituutin tutkimuspoliittisen ohjelman laatimisessa. Lopuksi muuttoliiketutkimuksen laajuutta tarkastellaan Siirtolaisuusinstituutin kirjaston ja työministeriön maahanmuuttokirjaston asiasanastojen mukaan, jolloin saadaan varsin kattava käsitys muuttoliiketeemojen painotuksista tutkimustoiminnassa. 3. Maahanmuutto 3.1. Aikaisempi tutkimus Maahanmuutosta, johon sisällytetään tässä myös pakolaisuus, on tehty ja parhaillaan on menossa useiden eri aihepiirien tutkimustoimintaa. Maahanmuuttoa koskevan tutkimustoiminnan julkaisut 1990-luvulla esitetään liitteessä 2. Julkaisut on ryhmitelty eri aihepiirien mukaan. Tutkimuskartoitusta on tehty myös aikaisemmin. Minna Domander (1993) on laatinut julkaisun Siirtolaisuus- ja pakolaistutkimus Suomessa Siirtolaisuusinstituutissa. Mika Helander (1999) on taas käsitellyt Publications on Ethnic Relations in Finland Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Tämän vuosikymmenen alussa mm. Outi Laari (1993, 1994) on käsitellyt ulkomaalaisia näkökulmasta Onko Suomessa sijaa ulkomaalaisille?, Karmela Liebkind (1994) maahanmuuttajien kulttuurien kohtaamista maassamme ja Reetta Toivanen (1995) on selvittänyt Suomen ulkomaalaispolitiikkaa. Kathleen Valtonen (1994, 1995) on tutkinut vietnamilaisten pakolaisten sopeutumista Suomeen, Timo Virtanen (1993) ja Anne Alitolppa-Niitamo (1994, 1995) somalipakolaisia, Liisa Oinonen (1999) vietnamilaisia, Tuula Sakaranaho (1999) muslimeja sekä Östen Wahlbeck (1996, 1997) kurdeja. Wahlbeck (1998, 1999) on myös laajentanut kurditutkimusta Englantiin. Virtanen (1995, 1996, 1997, 1998) on myös käsitellyt ulkomaalaisvihaa. Maahanmuuttajien asioimistulkkauspalvelut ovat olleet Annika Forsanderin (1996) teemana. Ismo Söderling (1997) on selvittänyt maahanmuuttoasenteita ja elämänhallintaa. Hän on myös analysoinut muuttuvia muuton rakenteita (Söderling 1998). Yksi osa maahanmuuttovirtaa on paluumuutto ulkomailta Suomeen, mitä teemaa on Eve Kyntäjä (1997, 1998) käsitellyt omassa tutkimustoiminnassaan Meneillään oleva tutkimus Selvitettäessä tarkemmin meneillään olevaa tutkimustoimintaa tutkimuksen avainsanojen mukaan todetaan, että teemat ovat hyvin vaihtelevia. Tutkimusta tehdään etenkin yleensä maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, etnisyydestä ja monikulttuurisuudesta, rasismista ja syrjinnästä, identiteettikysymyksistä, inkerinsuomalaisista, kielikysymyksistä, pakolaisista, työmarkkinoista, integraatiosta, akkulturaatiosta, somaleista, terveydestä ja koulutuksesta. Myös yksittäisiä erityisteemoja on meneillään, kuten kotoutuminen, ihmisoikeusrikkomukset, kansalaisuuslain kehitys ja Schengenin sopimus. Meneillään olevat tutkimushankkeet ilmenevät liitteestä 3. Maahanmuuttotutkimuksen piirissä tällä hetkellä toimivat tutkijat ovat luonnehtineet omaa erikoistumisalaansa (taulukko 1). Yleisimmät erikoistumisalat ovat etniset suhteet, identiteetti ja integraatio yhdessä työelämä, talous ja yrittäjyys -kokonaisuuden kanssa. Myös koulutukseen ja maahanmuutto Suomeen eri maista on erikoistuttu, kuten myös kulttuuri- ja pakolaisuuskysymyksiin. Taulukko 1. Meneillään oleva maahanmuuttotutkimus tutkijan erikoistumisalan mukaan. Erikoistumisala Tutkijoita Etniset suhteet, identiteetti, integraatio 7

9 Työelämä, talous, yrittäjyys 7 Koulutus 4 Maahanmuutto eri maista 4 Kulttuuri, monikulttuurisuus 3 Pakolaisuus, turvapaikanhakijat 3 Kieli, kaksikielisyys 2 Perhe, lapset, naiset, vanhukset, muut erityisryhmät 2 Terveys 2 Uskonto 2 Rasismi, syrjäytyminen 2 Paluumuutto 1 Politiikka 1 Historiallinen tutkimus 1 Etniset suhteet 1 Seka-avioliitot 1 Media 1 Yhteensä 44 9 Maahanmuuttotutkimusta tehdään eniten Helsingin yliopistossa, missä on meneillään 8 hanketta. Jokainen hanke on yliopiston eri laitoksella. Jyväskylän yliopistossa on käynnissä 6 hanketta ja Turun yliopistossa 5. Myös muualla maamme yliopistoissa tehdään tämän alan tutkimusta. Hankkeita on menossa myös mm. Väestöliitossa, Siirtolaisuusinstituutissa, Åbo Akademissa, Joensuun yliopistossa, Helsingin kaupungin tietokeskuksessa ja eri ministeriöissä. Tämä laajuus osoittaa, että maahanmuuttoasiat on nähty relevanteiksi tutkimuskohteiksi ja yhteiskuntamme on uuden haasteen edessä, kun ulkomaalaisväestö on jatkuvasti kasvanut erityisesti tällä vuosikymmenellä. Tieteenala, jossa yleisimmin tehdään maahanmuuttotutkimusta, on sosiologia. Muina tieteenaloina korostuvat psykologia, kielitiede, kasvatustiede, antropologia, yhteiskuntatiede, kulttuurintutkimus ja uskontotiede. Yksittäisiä tutkimuksia tehdään myös monilla muilla tieteenaloilla, kuten oikeustiede ja tiedotusoppi. Puolet hankkeiden tekijöistä on tutkijanimikkeellä. Muita yleisimpiä toimia ovat opiskelija, professori, lehtori ja suunnittelija. Yleisin koulutustausta on maisteritasoinen koulutus (62 %). Viidenneksessä tutkimuksia tekijänä on tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Meneillään olevat tutkimukset ovat enimmäkseen väitöskirjatöitä tai niistä tehdään tutkimusraportti. Myös pro gradu -töitä, joissa pohditaan maahanmuuttokysymyksiä, on tekeillä (taulukko 2). Taulukko 2. Käynnissä olevan maahanmuuttotutkimuksen luonne. Tutkimus Tutkijoita Post Doc -tutkimus 2 Väitöskirjatyö 16 Lisensiaatintutkimus 2 Pro gradu -työ 6 Tutkimusraportti 18 Muu 2 Yhteensä 46

10 10 Hankkeiden kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Neljännes hankkeista on käynnistynyt vuonna 1999 ja lähes puolet hankkeista päättyy tänä vuonna. Osa tutkimuksista jatkuu ensi vuosituhannelle, myöhäisin vuoteen Tutkimus saa rahoitusta monista eri lähteistä. Merkittävimmät rahoittajat ovat Suomen Akatemia (8 hanketta), Opetusministeriö (7 hanketta) ja eri säätiöt (8 hanketta). Helsingin yliopisto, Työministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, EU, Väestöliitto ja Helsingin kaupunki ovat myös rahoittaneet useampaa kuin yhtä hanketta. Yksittäisten hankkeiden rahoittajia on useita, kuten Siirtolaisuusinstituutti, Uudenmaan Liitto ja Vaasan kaupunki. Rahoitusmahdollisuudet ja -kanavat tulevaisuudessa arvioidaan olevan Suomen Akatemian tutkimusohjelma ja tutkijakoulut, ministeriöiden rahoitus, EU-rahoitus, liike-elämän panostus sekä alueelliset rahoitusmuodot. Maahanmuuttotutkimuksella Suomessa on yhteistyökumppaneita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kotimaassa yhteistyökumppani on usein yliopisto, ministeriö, kaupunki, TE-keskus ja järjestö. Kansainvälisissä hankkeissa yhteistyökumppani on yleensä ulkomaalainen yliopisto ja tutkimuslaitos. Tutkimushankkeiden tekijöillä on usein myös kytkös kansainvälisiin verkostoihin. Eniten yhteyksiä on eurooppalaisiin (pl. Pohjoismaat) verkostoihin ja niiden jälkeen tulevat pohjoismaiset ja muut kansainväliset verkostot Suunnitteilla olevat hankkeet Tutkijoilla on meneillään olevan hankkeen ohella myös jatkosuunnitelmia uudesta hankkeesta. Joillakin tuleva hanke on pro gradu -työ tai väitöskirjatyö ilman nimettyä teemaa. Eräät vastasivat, että he kirjoittavat artikkeleita nykyisestä aiheesta eri julkaisuihin. Kokonaisuutena tähän kysymykseen kuitenkin varsin usea ei maininnut mitään suunnitteilla olevaa hanketta. Ne, jotka nimesivät jatkohankkeen, toivat esiin seuraavia teema-alueita. Maahanmuuttajat työelämässä Monikulttuurisuuskasvatukseen liittyvä tutkimus Toimintatutkimus maahanmuuttajanuorten yhteiskunnallisesta osallistumismahdollisuudesta ja - orientaatiosta Maahanmuuttajien reproduktio ja fertiliteetti Ethnicity on the Internet Transnationalism and Diasporic Relations in a Swedish and Finnish Context Pohjoismainen asennebarometri Maahanmuuttajalasten suomen kielen oppimisen alkuvaiheet Kaksikielisyys ja kieli-identiteetti Suomessa ja Ruotsissa Somali-uutisoinnin tutkiminen From Isms to Life Styles. A Study of Young Vegans and (Anti)-Racists in Sweden and in Finland 3.4. Tilastoinnin puutteet Maahanmuuttotutkimusta tekevillä joillakin tutkijoilla on seuraavia huomioita tilastoinnin puutteista: Kansalaisuus- ja kansallisuustiedot puuttuvat esim. väestörekisteritiedoista

11 11 Vapaa-ajan harrastuksista ei kattavia tilastoja Koulut eivät tilastoi oppilaitaan esim. lähtömaan, syntymämaan ja usean äidinkielen perusteella Tarkempia tilastoja kaivataan maahanmuuttajien koulutuksesta, kuten koulupudokkaat, menestyminen, seurantatiedot jne. Tietoa muuttohetken tilanteesta tulisi olla esim. onko henkilö työllinen vai työtön muuttohetkellä Muuton syyt Tilastojen sisällön monipuolistaminen, ulkomaalaisten tutkintotieto tutkintorekisteriin Maahanmuuttajien koulutustaustoista ei käytettävissä kattavaa aineistoa Euroopassa (lähtöalueina ent. NL, Itä-Eurooppa) Paikallisia, alueellisia tarkkoja tilastoja hankala saada, valtakunnallisia saa hyvin Reaaliaikaiset puutteet, tilastot syntyessään vanhoja Useat tilastotiedot maksullisia Etnisyyttä ei tilastoida Pakolaisten maassamuuttotilasto puuttuu Muuttoliiketilastot puutteellisia esim. maahanmuuttajien tutkintojen ja ammattien tilastointi Tilastot maahanmuuttajista tehty kansalaisuuden mukaan, ei kerro ihmisten etnisyydestä, esim. Jugoslavian passilla olevat voivat olla joko albaaneja, bosnialaisia, serbejä tai kroaatteja, sama koskee myös muita maita Maahanmuuttajien sosio-ekonomisesta asemasta pitäisi saada tilastotietoja Paluumuuttajastatuksella Suomeen tulleista inkerinsuomalaisista ei virallisia tilastotietoja Maahanmuuttoon liittyvän tilastoinnin yhtäläisyyden puute EU-maissa Tilastokeskuksen yritysosasto ei tilastoi ulkomaan kansalaisia, ainoa viittaava tekijä on kieli, patentti- ja rekisterihallituksessa on merkitty myös kansalaisuus Muina puutteina tuotiin esiin, että ruotsinsuomalaisten kieltä ei ole arkistoissa paljoakaan verrattaessa esim. amerikansuomeen. Lisäksi eräs tutkija näki puutteena sen, että pro gradu -töitä ei lainata Arkisto- ja tilastomateriaali sekä kirjallisuus Tutkimuksissa käytettävää materiaalia on saatavissa kyselyn pohjalta useista eri lähteistä ja paikoista (taulukko 3). Maassamme on erikoistuneita kirjastoja, joista löytyy alan kirjallisuutta sekä myös laajoja arkistoja, joita voi käyttää maahanmuuttotutkimuksen materiaalina. Myös yksittäisten tutkijoiden aineistoja on saatavilla. Taulukko 3. Maahanmuuton arkisto- ja tilastomateriaali sekä kirjallisuus ja sijaintipaikka. Materiaali Tilastot, kirjasto ja arkistot Kirjasto, arkistomateriaalia, ulkomaiset tilastojulkaisut Inkeriläisiin liittyvää materiaalia Maahanmuuttokirjasto Kirjasto, 1500 nidettä, alan rekisteri- ja tietopalvelu Kyselylomake- ja haastatteluaineistot Kirjasto Maahanmuuttajien kirjoittama elämäkertaaineisto (yht. 73 kpl), käytettävissä vuodesta 2001 Paikka Siirtolaisuusinstituutti Tilastokeskus Turun yliopisto, kansatieteen laitos Työministeriö Väestöliitto, väestöntutkimuslaitos Kuopion yliopisto, KYS, Eila Räsänen Opetusministeriö SKS:n kansanrunousarkisto

12 Autonomian ajan ulkomaalaiset Suomessa Maahanmuuttajatilastoja ja kirjallisuutta sekä tilastoja Baltiasta ja Venäjältä; liittyvät läheisesti sosiaalisektoriin ja inkerinsuomalaisiin Sosiologian kirjallisuus Thunder Bayn suomalaisia koskevaa materiaalia Vähemmistökoulutus 12 Kirkkojen kansainvälinen ja kotimainen toiminta pakolaisten hyväksi -arkisto, valtionhallinnon raportteja ja muutamia opinnäytetöitä Maahanmuuttoon, turvapaikan hakemiseen, Länsi- Euroopan maahanmuuton hallintajärjestelmään liittyvää kirjallisuutta Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä tammikuussa 1999 poimittu otanta EU-dokumentteja, turvapaikkapolitiikka Käsikirjasto ja videokokoelma Suomeen muuttaneiden ammatilliseen taustaan liittyvät tilastot Helsingin yliopisto, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitos Katja Ihamäki Åbo Akademi, sosiologian laitos Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos, Maisa Martin Oulun yliopisto/väestöliitto, Anne Alitolppa- Niitamo Kirkon ulkomaanapu Turun yliopisto, Valtiotieteen laitos, Arto Kallio Helsingin kaupungin tietokeskus Pakolaisneuvonta ry Kansainvälinen kohtauspaikka, Turun kulttuurikeskus Turun työvoimatoimisto 3.6. Maahanmuuton tutkimustarpeet Kyselyssä on tiedusteltu maahanmuuttotutkimuksen tarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näihin avovastauksiin saatiin runsaasti vastauksia, joista esitetään seuraava kooste. Tutkimustarpeet lyhyellä aikavälillä Akkulturaariostrategiat ja koulutuksen merkitysten tutkiminen eri etnisissä ryhmissä Suomessa Kansantaloudellinen ja liiketaloudellinen maahanmuuttotutkimus, syntyvyystutkimus, kansainvälinen vertaileva maahanmuuttajien elinolotutkimus Ihmisten arkiset selviytymiskeinot, tieto yksilön ratkaisuista ja yksilö oman elämänsä vaalijana ja toimijana Ulkomaalaisten muutto pääkaupunkiseudulle Asumiseen liittyen muuttoketjujen seuranta Kansalaisuuden saaneiden sosioekonominen tilanne Ruotsinkieliset ulkomaalaiset Euroopan Unionin itälaajentuminen vaikutuksineen Etnisen koulukiusaamisen muodot ja ulottuvuudet Maahanmuuttajien asema työvoiman supistuksissa työyhteisöjen jäseninä Maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien kohtelu yksityisen sektorin palveluissa Maahanmuuttaja-asiakkaiden ja viranomaisten välinen vuorovaikutussuhde, monikulttuurinen henkilöstö Työelämä ja työyhteisöt maahanmuuttajien ja suomalaisten välisten sosiaalisten verkostojen ja yhteyksien edistäjinä Seurantatutkimus uuden perusopetuslain vaikutuksesta maahanmuuttajien koulutustilanteeseen

13 13 Maahanmuuttajien (myös 2. ja 3. polvet) asema kielellisesti, koulutuksessa, työelämässä ja monikulttuurisesti yhteisössä, eri sukupolvien väliset ongelmat Pakolaistyön kuormittavuusmittaus, burn-outin ehkäisy, erityisesti etnisillä työntekijöillä Pakolaisten asumispaikan vaikutus muuttohalukkuuteen Maahanmuuttajien uskonnolliset ja henkiset tarpeet Rasismin uhritutkimus Maahanmuuttajat kulttuurin ja taiteen tekemisen näkökulmasta Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen Yritysten kansainvälistymiskehityksen vaikutukset mm. yritysten kieleen Kirkon ja seurakunnan työ maahanmuuttajien parissa Euroopan Unionin maahanmuutto-, pakolais- ja turvapaikkapolitiikka Eläkeläisten paluumuutto ja heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuuttajien oman äidinkielen säilyminen, suomenkielisten asenteet eri tavoin suomea puhuvia kohtaan, maahanmuuttajakoulutuksen vaikuttavuus Maahanmuuttopoliittisten päätösten toteutuksen ja vaikutusten seuranta, poliittisen päätöksenteon ja ulkomaalaishallinnon suhteen tutkimus, maahanmuuttopolitiikan ja -hallinnon kentällä toimivien vaikuttajien ja intressien tutkimus, Euroopan Unionin tiivistyvän yhteistyön tutkimus Maahanmuuttajien kielitaidon kehitys Opettajankoulutus, maahanmuuttajaoppilaiden sopeutuminen suomalaiseen peruskouluun maahanmuuttajien omasta näkökulmasta Kokeilujen seurantatutkimus Maahanmuutto- ja työlupapolitiikka, pakolais- ja kotouttamispolitiikka ja toteutuminen Kotoutumisseuranta liittyen kotoutumislakiin Koulun keskeyttäneiden/peruskoulun käyneiden asema Maahanmuuttajien muuttoprosessit Maahanmuuttajat resurssina Naiset, lapset, vanhukset ja vammaiset tutkimuksen kohteina, suomalaisen viranomaiskulttuurin ja piilorasismin tutkiminen, tutkimuksen tekeminen yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa esim. maahanmuuttajat tutkijoina yhdessä suomalaiskolleegoiden kanssa Ammattitaidottomien naisten/kotiäitien/työttömien asema toimenpide-ehdotuksin Maahanmuuttajien ja esim. inkeriläisten integroituminen, sopeutuminen ja työllistyminen Suomen maahanmuuttajaryhmien tutkimus, opikelijoiden liikkuvuus Tilapäisen suojelun tarpeessa oleviin kohdistuva tutkimus Maahanmuuttajien asenteet suomenruotsalaisiin sekä muihin etnisiin vähemmistöryhmiin ja päinvastoin Ulkomaalaisyhteisöjen rooli integroitumisessa Selvittää, millä tavalla voidaan estää demokratian vajeen kasvamisen, kun Euroopan Unionissa asuu yhä enemmän aikuisia ihmisiä vailla äänioikeutta, tehdä perusteellisempaa vertailua eri maiden välillä siitä, millä ohjelmilla maahanmuuttajanuorille on voitu taata järkeviä eväitä tasapainoista tulevaisuutta varten Maahanmuuttajanuorten koulutuksellisen tasa-arvon ja syrjäytymisen tutkiminen Maahanmuuton vaikutukset Suomen yhteiskuntaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Lisäksi on tullut esille, että tutkimustoiminnassa yleensä ja erityisesti tutkimustulosten tulkintaan liittyvissä kysymyksissä on tärkeää kuulla kohderyhmää, esim. maahanmuuttajia asiantuntijoina kulttuuriin ym. liittyvissä tulkinnoissa. Olisi pyrittävä myös edistämään ja lisäämään maahanmuuttajien itsensä suorittamaa tutkimusta. Tässä on esteenä muualla kuin Suomessa suoritettujen akateemisten opintojen ja tutkintojen hyväksymiskäytännöt. Eräs toteamus on myös, että etnisyys- ja muuttoliiketutkimus pitäisi olla vähemmän erikoistunutta ja vähemmän omaan alaansa rajoittunutta.

14 14 Tutkimustarpeet pitkällä aikavälillä Identiteettikysymykset ja etniset konfliktit Pitkäaikaisempi arviointitutkimus uuden kotoutumislain työvoimapoliittisista ja koulutukseen liittyvistä seurauksista Etnistaloudellinen verkostoituminen Pakolaistyön kvalifikaatiovaatimukset ja koulutustarpeet, miten rasismin ehkäisy toteutuu/pitäisi toteutua erityisesti Suomessa Monikulttuurisuus ja etnosentrismi Pakolaisvanhukset ja lapset sekä eri pakolaisryhmien vertailu Maahanmuuttajien integroituminen erityisesti poliittinen ja ideologinen integraatio, Euroopan Unionin maahanmuuttopolitiikka Maahanmuuttajien kielitaidon kehitys Euroopan Unionin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka Kulttuurien kohtaaminen ja kulttuurin muuttuminen, etninen identiteetti ja sen säilyttäminen, mitä on hyvä monikulttuurisuuskasvatus ja kuinka siihen voidaan käytännön tasolla päästä Maahanmuutto- ja työlupapolitiikka Maahanmuutto ja väestökysymys Etniset suhteet Etnobarometri Suomalaisten kansainvälistymisasenteisiin vaikuttaminen Palanneiden siirtolaisten merkitys kotiseudulle Opiskelijoiden, maahanmuuttajien ja pakolaisten sopeutuminen Vertaileva, pitkäjänteinen tutkimus, muunkin kuin amerikkalaisen, englantilaisen ja pohjoismaalaisen vertailuaineiston hyödyntämistä Haasteet ja toiveet kirkolle maahanmuuttajatyössä Tutkia, ovatko eri etnisten ryhmien jäsenet tavalla tai toisella pakotettuja varsinkin maahanmuuttotilanteessa kiinnittymään yhteen "ryhmään", jolle annetaan etninen luonne?, millä tavalla tämä vaikuttaa integraatioon muutaman sukupolven ajan? Laajoja vertailevia pitkäaikaistutkimuksia erityyppisten maahanmuuttajien sopeutumisesta, näiden sosioekonomista tilannetta tulisi seurata, samalla kun tasa-arvoisuuden saavuttamista mitattaisiin, koulutuksen kehitystä seurattaisiin, sitoutumista "omiin" ja uuden asuinmaan instituutioihin selvitettäisiin. Löydettäisiin keinoja todella paljon nopeammin vastata maahanmuuttajien tarpeisiin, ja keinoja "saada" heistä nopeammin ns. peruskansalaisia Maahanmuuttajien valmentavan opetuksen merkitys myöhemmissä opinnoissa menestymiselle ja kielitaidon kehittymiselle Edellä esitetty kooste maahanmuuton tutkimustarpeista osoittaa, että kyseisessä tutkimuskentässä on huomattavasti tutkimuksellista haastetta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä Maahanmuuttotutkimuksen prioriteetit Maahanmuuttotutkimuksen piirissä on runsaasti teemoja, jotka kaipaavat jatkossa selvitystä. Kyselyyn vastaajia on pyydetty priorisoimaan aihepiirit niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, jolloin esille tulivat seuraavat teemat. Kansalliset prioriteetit Tutkia "kotoutumisen" merkityksiä maahanmuuttajan näkökulmasta

15 15 Inkeriläisväestötutkimus, työllisyystutkimus, vanhojen vähemmistöjen tutkimus Pakolaistyön kuormittavuusmittaus, burn-outin ehkäisy erityisesti etnisillä työntekijöillä, pakolaistyön kvalifikaatiovaatimukset ja koulutustarpeet, miten rasismin ehkäisy toteutuu/pitäisi toteutua Pakolaisten näkökulman esiintuominen Venäläiset ja virolaiset Suomessa sekä heidän integroitumisensa seuranta Paluumuuttotutkimus Pakolaisten sopeutuminen Koulutuskohteen luonteen ymmärtäminen kulttuurisesti vieraassa ympäristössä Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, integroituminen/työllistyminen Maahanmuuttajien integroituminen, siihen olennaisesti liittyvät Suomi-kuva ja suomalaisuuskäsitykset Tutkimusten ja niiden tulosten (integroitumisesta, kielenoppimisesta jne.) soveltaminen maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön Rasismin ja syrjinnän estämisen/vähentämisen keinot Kotoutumislain sovellus ja tuloksellisuus Siirtolaisuuden seuraaminen Maahanmuuttajat resurssina, maahanmuutto ja väestökysymys, omat vähemmistöt tutkimaan maahanmuuttoa ja etnisyyttä Maahanmuuttajat inhimillisenä voimavarana aluekehitykselle Kulttuurisen sopeutumisen tutkimus, identiteettikysymykset (mahdollinen identiteetin politisoituminen), maahanmuuttajien 2. ja 3. sukupolveen kohdistuva tutkimus, heidän kokemuksensa oman kulttuurisen alkuperänsä ja suomalaisuuden välimaastossa, yleisesti ottaen kulttuurisen diversiteetin lisääntyminen Suomessa Tiedon jakaminen tehokkaammaksi myös yksittäisten tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kesken, yhteistyöverkostoja tutkijoiden ja viranomaisten välillä edelleen kehittää, maahanmuuttajien osallistumismahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen tukea Resurssien lisääminen akateemiselle tutkimukselle, suomalaisten tutkijoiden kansainvälinen yhteistyö Maahanmuuttopolitiikan eri vaihtoehdot, vertailu eri maihin Kansainväliset prioriteetit Suomalaisten etnisten suhteiden ja muuttoliiketutkimuksen näkyväksi tekeminen Transnationaali verkosto, sen elämäntapa ja arki, paikallisuuden merkitys tässä verkostossa Euroopan Unionin itälaajentuminen vaikutuksineen, identiteettikysymykset ja etniset konfliktit, etelä-pohjoinen akseli työnjakoineen Poikkitieteellinen kansainvälinen koulutustutkimus Yhteisten seurantaparametrien kehittäminen esim. Euroopan Unionin alueelle, kansainvälisesti vertaileva pakolaisten sopeuttamistutkimus Yhtenäinen maahanmuuton hallintajärjestelmä Euroopan Unioniin Pakolaistyön kuormittavuusmittaus, burn-outin ehkäisy erityisesti etnisillä työntekijöillä, pakolaistyön kvalifikaatiovaatimukset ja koulutustarpeet, miten rasismin ehkäisy toteutuu/pitäisi toteutua Pakolaistutkimuksen kansainvälistä vertailua Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, integroituminen/työllistyminen Asennebarometrit

16 16 Työvoimaliikkeet Paluumuutto Ruotsista Suomeen Venäläiset ja virolaiset Suomessa sekä heidän integroitumisensa Etninen paluumuutto entisestä Neuvostoliitosta länsimaihin Suomen kansallinen integraatio(kotoutumis)politiikka ja sen tuloksellisuus, nuoret maahanmuuttajat, maahanmuuttajien syrjäytyminen, etninen asumissegregaatio, pakolaisten vastaanotto ja sopeutuminen Pakolaisuuden ehkäisy ja hoito, kansainvälisen yhteisön toimintamahdollisuudet etnisissä ja väestöllisissä ristiriitatilanteissa Käsitteisiin ja mittausmenetelmiin yhteneväisyyttä ns. meta-analyysien avulla Rasismin ja syrjinnän estämisen/vähentämisen keinot Vertaileva integraatiotutkimus Entisten Itä-Euroopan maiden menneisyys ja nykyilmiöt Euroopan integraatio ja sen tuomat uudet etniset suhteet Euroopan yhdentymisen merkitykset Kontaktien luonti muualle kuin anglo-saksisiin maihin 4. Siirtolaisuus 4.1. Aikaisempi tutkimus Suomen siirtolaisuuden historiasta on käynnistynyt laaja projekti Siirtolaisuusinstituutissa luvun alussa. Kirjoittajina ovat Olavi Koivukangas, Reino Kero, Max Engman, Jouni Korkiasaari ja Kari Tarkiainen. Korkiasaari (1990, 1992, 1993) on lisäksi tutkinut siirtolaisuutta ja ulkosuomalaisuutta sekä laatinut siirtolaisuus- ja ulkomaalaistilastot. Mikko Toivonen (1994, 1997) on tutkinut amerikansuomalaisia, kuten myös Juha Niemelä (1996, 1997, 1998). Niemelän tutkimuksen kohteena on ollut amerikansuomalainen musiikki. Myös Pekka Suutarilla (1993, 1995) on ollut musiikki teemana ja hänen tutkimuksensa on suuntautunut mm. suomalaissiirtolaisiin Neuvosto-Karjalassa. Marjut Anttonen (1998) on tutkinut norjansuomalaisia ja kveenejä sekä Pekka Kauppinen (1994, 1997) muuttoa Itä-Suomesta Venäjälle. Krister Björklund (1998) on selvittänyt suomalaisia Sveitsissä ja Marjatta Nieminen (1998) suomalaisia Argentiinassa. Mika Roinila (1997, 1998) on taas analysoinut suomenruotsalaisia Kanadassa ja Leena Huss (1991, 1992) suomalaisia Ruotsissa ja kaksikielisyyskysymystä Meneillään oleva tutkimus Siirtolaisuustutkimuksen teemat avainsanojen mukaan ovat moninaisia. Aihepiireinä ovat yleensä siirtolaisuus ja erityisesti siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan. Myös etnisyys ja identiteettikysymykset ovat tutkimuksen kohteina sekä inkeriläisyys. Muita yksittäisiä teemoja ovat musiikki, matkailu ja valokuvaus. Meneillään olevat tutkimushankkeet esitetään liitteessä 3. Siirtolaisuustutkimuksen erikoistumisalat käynnissä olevista tutkimuksista ilmenevät taulukosta 4. Eniten hankkeita (55 %) on ryhmässä suomalaiset kaukomailla ja neljännes tutkimuksista käsittelee suomalaisia Euroopassa. Taulukko 4. Meneillään oleva siirtolaisuustutkimus tutkijan erikoistumisalan mukaan. Erikoistumisala Tutkijoita

17 17 Suomalaiset kaukomailla 10 Suomalaiset Euroopassa 5 Etniset suhteet, identiteetti, integraatio 2 Kveenit 1 Uskonto 1 Musiikki 2 Yhteensä 21 Siirtolaisuustutkimusta tehdään maassamme erityisesti Joensuun yliopistossa, jossa on menossa viisi hanketta sekä Helsingin yliopistossa ja Siirtolaisuusinstituutissa, joissa molemmissa on menossa kolme hanketta. Turun yliopistossa on käynnissä kaksi tutkimusprojektia. Myös maamme yliopistoista Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa on menossa siirtolaisuustutkimusta sekä lisäksi mm. Kiteen oppimiskeskuksessa. Suomen historia on yleisin tieteenala, jolla on menossa siirtolaisuustutkimusta. Muina tieteenaloina korostuvat sosiologia, yleinen historia, antropologia ja folkloristiikka. Yksittäisiä hankkeita on käynnissä mm. kirjallisuuden, kielitieteen, kulttuurimaantieteen, musiikkitieteen ja sosiaalipolitiikan aloilla. Tutkijanimike on yleisin (32 %) toimi siirtolaisuustutkimuksen parissa työskentelevillä. Muita toimia ovat mm. professori, lehtori, opiskelija, opettaja ja freelancer toimittaja. Yleisin koulutustausta on maisteritasoinen koulutus (39 %) ja sen jälkeen lisensiaatintutkinto (30 %) ja tohtorintutkinto (17 %). Yli kolmannes käynnissä olevista siirtolaisuutta käsittelevistä tutkimushankkeista on väitöskirjatöitä. Seuraavaksi eniten on tutkimusraportteja ja sen jälkeen lisensiaatintutkimuksia (taulukko 5). Taulukko 5. Käynnissä olevan siirtolaisuustutkimuksen luonne. Tutkimus Tutkijoita Väitöskirjatyö 8 Lisensiaatintutkimus 4 Pro gradu -työ 3 Tutkimusraportti 6 Yhteensä 21 Puolet hankkeista päättyy vuonna 1999 ja lopuista hankkeista saadaan tutkimustulokset lähinnä vuoden 2000 aikana. Vain kaksi hanketta kestää vuoteen Siirtolaisuustutkimuksen rahoitus tulee usein säätiöiltä apurahoina tai stipendeinä, jolloin myös kansainväliset rahoituslähteet (esim. Asla-Fulbright -stipendi) ovat olleet mahdollisia. Myös maamme yliopistot, kuten Turun, Oulun ja Tampereen yliopistot, ovat kukin rahoittaneet yhtä hanketta. Muita rahoittajia ovat olleet mm. Suomen Akatemia, Siirtolaisuusinstituutti ja NORFA. Tulevaisuudessa siirtolaisuushankkeiden rahoittajina tulevat esille Euroopan Unioni ja kirkon tutkimuskeskus, jolloin viimeksimainittu suunnittelee ulkomaalaistyötään painopistealueeksi vuosina Muut rahoitusmahdollisuudet ja -kanavat tulevaisuudessa ovat apurahat, Suomen Akatemia, ministeriöt, yliopistot, kunnat, yritykset ja muut sponsorit (radio, TV, lehdistö).

18 18 Siirtolaisuutta koskevilla tutkimushankkeilla lähes puolella on yhteistyökumppani ulkomailla. Yleensä kumppanina toimii tuolloin yliopisto toisesta maasta. Myös kotimaisia kumppaneita ilmenee, kuten Siirtolaisuusinstituutti, eri Suomen yliopistot ja kirkon tutkimuskeskus. Tutkimuksen tekijät kuuluvat myös kansainvälisiin verkostoihin, joista monet ovat pohjoisamerikkalaisia (esim. Association of American Geographers) Suunnitteilla olevat hankkeet Siirtolaisuustutkimuksen piiriin on suunnitteilla myös hankkeita, mutta varsin usealle ei ollut tietoa jatkohankkeesta tai ei sitä muusta syystä ole ilmoittanut. Suunnitteilla olevia hankkeita ovat seuraavat: Pohjois-Norjan suomalaisiin ja kveeneihin liittyvä tutkimushanke Nykypäivän amerikan- ja kanadansuomalaisia koskeva hanke, johon kerätään jo kesällä 1999 FinnFestin yhteydessä laaja kyselylomakeaineisto Amerikansuomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa Britannian suomalaisten elämä ja identiteetin muotoutuminen Merimiehen muuttuminen siirtolaiseksi Argentiinassa, suomalaisen tapakulttuurin tallentaminen ja analysointi merimiesten osalta Keskustan ja periferian suhde Luoteis-Venäjällä Toinen siirtolaispolvi suomalaisina/amerikkalaisina Suomen evankelisen kirkon ulkomaanprojektien tutkiminen, joissa pyritään luomaan hengellinen koti ulkosuomalaisille kirkon välityksellä Valokuvat Michigan järveltä 4.4. Tilastoinnin puutteet Siirtolaisuustutkimuksen osalta eräiden tutkijoiden keskuudessa on havaittu seuraavia puutteita tilastoinnissa: Tilastoiden luotettavuus Tilastot alkuperäiskielisistä vähemmistöistä Paluumuuton tilastointi Kuntakohtaisten tietojen puuttuminen erityisesti varhaisten amerikansiirtolaisten (ennen lukua) tietojen osalta Tilastojen saanti esim. illa tai www-sivujen kautta mahdoton, tilastojen maksullisuus ja kalleus, informaation ja tiedon keskittyminen sekä vertikaalisuus Vertailevan tilastotiedon puute Informaation hitaus Koulutus- ja ammattitilastot puuttuvat Monikulttuurisen näkökulman puuttuminen Muina ongelmina tässä yhteydessä esitettiin, että nimien muuntuminen tietokonekannassa aiheuttaa ongelmia, jolloin kiinnostus vähenee sukuetäisyyden kasvaessa. Valokuva-arkistot ovat myös hataria, sillä taustatiedot puuttuvat ja uudempaa värimateriaalia ei ole Arkisto- ja tilastomateriaali sekä kirjallisuus Siirtolaisuuteen perehtyneillä tutkijoilla on laajaa materiaalia, jota voivat käyttää myös muut tutkijat (taulukko 6). Materiaalia löytyy Suomesta, mutta myös ulkomailla työskenteleviltä henkilöiltä.

19 19 Taulukko 6. Siirtolaisuuden arkisto- ja tilastomateriaali sekä kirjallisuus ja sijaintipaikka. Materiaali Paikka Tilastot, kirjasto ja arkisto Siirtolaisuusinstituutti Valokuvia, käytettävissä mahdoll. omistajien luvalla, Helsingin yliopisto, Aino Martikainen USA:n siirtolaisuus Kirjasto Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Yhdysvaltain vuoden 1920 väestölaskennan perus- Renvall-instituutti, Mikko Toivonen materiaali Minnesotan St. Louis Countin osalta, yht. neljä mikrofilmirullaa Kirkon ulkosuomalainen arkisto Kirkkohallitus Aineistoa Brasilian Penedosta (n. 10 tuntia haas- Väestöliitto, väestöntutkimuslaitos, Ismo tatteluja ja 100 valokuvaa) sekä Argentiinasta Söderling Colonia Finlandesta (n. 10 tuntia haastatteluja ja 200 valokuvaa) Kirjasto Turun yliopisto Muuttoliiketilastot Siikajokilaakson alueelta Haapaveden kaupunki, Risto Vilmusenaho Aineistokokoelmat Tampereen yliopisto, historian laitos Noin 130 elämänkerrallista siirtolaisten haastat- Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja telua, koottu Thunder Baysta ja Torontosta filosofian laitos, Teppo Sintonen Ruijan nimistökokoelma Rengon seurakunta, Petri Juhani Hiltunen Kopioita kanadalaisista siirtolaisuustilastoista, Tervon kunnankirjasto, Eija Kettunensiirtolaisuushistoria, Itä-Suomea koskevia tilas- Hujanen toja ja elämänkertoja Yksityistä, luokittelematonta aineistoa, siirto- Buenos Airesin yliopisto, Marjatta Nieminen laisuus Argentiinaan (historiallinen, antropologinen ja sosiologinen), muuttoliike-etnisyys kirjallisuus Argentiinassa, alaan erikoistuneiden instituuttien ja järjestöjen osoitteet Valokuvia, kirjeitä, esineitä, karttoja, Amerikan Matti Rautanen siirtolaisia Loimaan seudulta luettelo Amerikansuomalainen laulumateriaali (lauluvihkot, Siirtolaisuusinstituutti, Juha Niemelä -kirjat, äänilevyt) USA:n siirtolaisuus Helsingin yliopisto, Aino Martikainen Finland-Swedes in Canada (1990 Census), Swedes West Virginia University, Mika Roinila in Canada (1990 Census) Ruotsinsuomalaista vähemmistökulttuuria ja mu- Ruotsinsuomalaisten arkisto, Tukholma siikkia käsitteleviä henkilö-, teema- ja elämänkertahaastatteluja noin kpl, äänilevyjä Neuvosto-Karjalan kulttuurihistoriaa käsitteleviä Joensuun yliopisto, kulttuurintutkimus, Pekka haastatteluja noin 30 kpl Suutari 4.6. Siirtolaisuuden tutkimustarpeet Siirtolaisuustutkimuksen piirissä on tutkimustarpeita, jotka vaativat huomiota jo lyhyellä aikavälillä ja myös pitkän aikavälin tarpeita. Kyselyyn vastanneet ovat ne nimenneet seuraavan asetelman mukaisesti. Tutkimustarpeet lyhyellä aikavälillä

20 20 Uudet suomalaiset maastamuuttajat Norjaan Kveeneistä tarvitaan etnologista/antropologista tutkimusta Ruijan "suomalaiskylien" lähihistoriasta eli sotien jälkeisten vuosikymmenten modernisaatiosta. Sosiolingvististä tutkimusta näiden kylien kaksi- ja kolmekielisyydestä (norja, suomi ja saame). Suomalaisesta näkökulmasta kiinnostaa mm. ruijanmurteiden nykytilanne. Valtakielenä on norja, mutta tietyissä tilanteissa käytetään toisin paikoin edelleen suomea kommunikaatiokielenä. Henkilöhistorioiden tarkentamista sekä laajentamista, jotta mikrohistorialliseen tutkimuksen osaan saataisiin syvyyttä. Muuttoliiketeoreettinen tutkimus Suomalaisuus Karjalassa Juurien ja perinteen säilyttäminen 3. ja seuraavissa polvissa Kulttuurin, erityisesti musiikkikulttuurin merkitys identiteetin säilyttäjänä Suomalaiseen siirtolaisuuteen perustuvan aineellisen ja symbolisen kulttuuri- yms. perinteen tallentaminen ja tutkimus Argentiinassa. Erikoisesti siinä ilmenevä ihmisten liikkuvuus. Ruotsinsuomalaisuuden tutkiminen vähemmistön näkökulmasta Venäjälle suuntautuva taloudellinen tuki, lähialuehankkeet ja etnisyys Siirtolaisuustutkimukset (USA, Keski-Eurooppa, Ruotsi, Norja) Tässä yhteydessä on tullut myös kommentteja tutkimusaineistoihin. Tällöin on haluttu historiallisten valokuvien keräämistä ja niiden taustatietojen kokoamista sekä tietokoneajoja vanhemmasta siirtolaisuudesta eli ennen vuotta 1910 ilmenneestä siirtolaisuudesta. Tutkimustarpeet pitkällä aikavälillä Uudet suomalaiset maastamuuttajat Norjaan Kveeneistä tarvitaan etnologista/antropologista tutkimusta Ruijan "suomalaiskylien" lähihistoriasta eli sotien jälkeisten vuosikymmenten modernisaatiosta. Sosiolingvististä tutkimusta näiden kylien kaksi- ja kolmekielisyydestä (norja, suomi ja saame). Suomalaisesta näkökulmasta kiinnostaa mm. ruijanmurteiden nykytilanne. Valtakielenä on norja, mutta tietyissä tilanteissa käytetään toisin paikoin edelleen suomea kommunikaatiokielenä. Henkilöhistorioiden tarkentamista ja laajentamista, jotta mikrohistorialliseen tutkimuksen osaan saataisiin syvyyttä. Ruijan suomenkielisen kartan aikaansaaminen ja levitys Suomalaisen kulttuuriperinnön merkitys ulkomaisissa yhteisöissä Juurien ja perinteen säilyttäminen 3. ja seuraavissa polvissa Kulttuurin, erityisesti musiikkikulttuurin merkitys identiteetin säilyttäjänä Suomalaiseen siirtolaisuuteen perustuvan aineellisen ja symbolisen kulttuuri- yms. perinteen tallentaminen ja tutkimus Argentiinassa. Erikoisesti siinä ilmenevä ihmisten liikkuvuus, mutta kokonaisvaltainen projekti, koko Etelä-Amerikkaa ajatellen. Siirtolaisten kaunokirjallisuuden tutkiminen Pioneerisiirtolaisten elämänvaiheiden kartoittaminen Etniset suhteet suomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä USA:ssa Monikulttuurisuuden sisällyttäminen etnisyystutkimukseen Tutkimusaineiston osalta toivottiin vielä kuvien arvostuksen kohottamista säilyvyyden kannalta amerikansuomalaisten keskuudessa Siirtolaisuustutkimuksen prioriteetit Siirtolaisuustutkimuksen osalta kansalliset ja kansainväliset prioriteetit ilmenevät oheisesta asetelmasta. Määrällisesti prioriteetteja on selvästi vähemmän tuotu esiin verrattuna maahanmuuttotutkimuksen vastaaviin koosteisiin.

21 21 Kansalliset prioriteetit Tutkimukset nykyhetken maastamuuttajista, suomalaissiirtolaisten jälkeläiset maailmalla, 2. ja 3. sukupolveen kohdistuva antropologinen ja etnologinen tutkimus Kulttuuriset kysymykset, siirtolaisten integrointi Suomalaiset uusmaastamuuttajat Ulkosuomalaisuus, sen suhde ja vuorovaikutus nykypäivän Suomeen Siirtolaisuus ja sen vaikutus etnisyyteen Suomi-kuva Amerikassa Siirtolaiset Suomen voimavarana maailmalla Kirkon ulkomaalaistyö Etniskielellisten vähemmistöjen huomioiminen ulkomailla, kuten suomenruotsalaisten huomioiminen suomalaisväestön keskuudessa Kanadassa ja USA:ssa Monikulttuurisuus, miten toinen polvi onnistuu elämässään ja miten heidän kielitaitonsa ja monikulttuuriset taitonsa onnistutaan saamaan yhteiskunnan hyväksi Kansainväliset prioriteetit Globalisaation vaikutus, lisääntyvät muuttoliikkeet, kuten siirtolaisuus ja pakolaisuus Kansainväliset vertailevat yhteisprojektit EU-maiden kanssa Siirtolaisuus ja sen vaikutus etnisyyteen Vertaileva tutkimus Suomi ja sen ulkosuomalaiset sekä EU-maat ja niiden ulkomailla asuvat etniset ja/tai kansalliset ryhmät Siirtolaisuuden merkitys kansainvälisten yhteyksien luomisessa Monikulttuurisuus, miten toinen polvi onnistuu elämässään ja miten heidän kielitaitonsa ja monikulttuuriset taitonsa onnistutaan saamaan yhteiskunnan hyväksi Tämän päivän siirtolaisuuden kuva Lisäksi tuotiin esiin, että etnisiä suhteita tulisi ymmärtää ilman kansallista poliittista vaikutusta ja sen mukaan. Assimilaatio, hyväksyminen ja asenteiden balanssi saattavat ilmetä helpommin ulkomailla kuin kotimaassa. 5. Etniset vähemmistöt 5.1. Aikaisempi tutkimus Etniseen vähemmistötutkimukseen on tässä huomioitu ns. Suomen vanhat vähemmistöryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja mustalaiset. Maahanmuuttotutkimuksen kohdalla on käsitelty eri maahanmuuttajaryhmiä. Mika Helander (1999) on tehnyt kartoituksen etnisistä suhteista ja vähemmistöryhmistä Publications on Ethnic Relations in Finland Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Siinä on huomioitu niin maahanmuuttajaryhmät kuin Suomen vanhat vähemmistöt. Vanhoja etnisiä vähemmistöryhmiä koskevaa tutkimusta 1990-luvulla on huomattavasti vähemmän kuin maahanmuuttajatutkimusta. Leena Huss (1990, 1997) on mm. selvittänyt kaksikielisyyskysymystä ja myös saamelaisväestöä. Reetta Toivasen (1998) analyysin kohteena on ollut samoin saamelaisväestö Suomessa ja vertailuryhmänä sorbialaiset Saksassa. Mika Helanderin (1991, 1998, 1999) tarkastelun kohteina ovat olleet etnisiin ryhmiin kohdistuva tutkimus, suomenruotsalaiset ja