Kauniaisten kaupunki. Asemakaavan muutos, jolla osasta puisto- ja lähivirkistysaluetta. Ehdotus

Transkriptio

1

2 023c Kauniaisten kaupunki Asemakaavan muutos, jolla osasta puisto- ja lähivirkistysaluetta muodostuu erityisalue Ehdotus A R K K I T E H D I T A N T T I L A & R U S A N E N O Y LÖNNROTINKATU 30 D, H E L S I N K I

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavamuutoksen tarkoitus 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen luonnonolot, maisema ja rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelma Asemakaava Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Kaupunkiradan yleissuunnitelma Maisemaselvitys 6 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavasuunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 7 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Suunnitteluratkaisut Kaavan rakenne Kaavaratkaisun perusteet Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 9 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 11 LIITTEET 12 1

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kauniaisten kaupunki Kaupunginosa: 5 Kaavan nimi: Asemakaavan muutos, jolla osasta puisto- ja lähivirkistysaluetta muodostuu erityisalue. Kaavan laatija: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA Jesse Anttila, arkkitehti SAFA Maarit Virkkunen, arkkitehti SAFA 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Helsinki Kirkkonummi -radan pohjoispuolella Espoon ja Kauniaisten kaupunkien rajalla, noin 200 m Koivuhovin rautatieasemalta länteen Turunväylän ja radan pohjoispuolella. Kaava-alueen pinta-ala on 4896 m 2. Kuva 1: Asemakaava-alueen sijainti rajattuna ilmakuvaan (FM Kartta). Turunväylä kuvassa vasemmassa alareunassa. Junarata kulkee itä-länsisuunnassa kuvan halki. Alueelle johtava Bredantie kulkee radan suuntaisesti. 2

5 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on muodostaa lumenkaatoon ja välivarastointiin tarkoitettu alue kaupungin kuntateknisen huollon tarpeisiin. Kaavoitettava alue toimii jo tässä käytössä, mutta on voimassa olevassa kaavassa merkitty puistoalueeksi. Alue on varattu Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelmassa kuntateknisen huollon käyttöön. Kaupungilla ei ole aiemmin ollut käytössään toimintaan asemakaavassa osoitettua aluetta, eikä kaupungin alueella ole muuta vastaavaan käyttöön sopivaa aluetta. Kaavamuutos ei tule aiheuttamaan alueelle suuntautuvan huoltoliikennemäärän kasvua, eikä kaavalla muuteta olemassa olevia katujärjestelyjä. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen luonnonolot, maisema ja rakennettu ympäristö Suunnittelualueen muodostaa lumenkaatopaikkana käytetty alue junaradan ja Turunväylän risteyksessä. Turunväylän itäpuolella alue laajenee neliömäiseksi puuttomaksi kentäksi, jonka reunassa kevyen liikenteen reitti jatkuu kohti luodetta. Lumenkaatopaikan ympäristö on voimakkaasti muuttunutta ja siellä kasvaa tyypillistä niittykasvillisuutta. Pitkään jatkunut ihmistoiminta näkyy alueen kuluneisuudessa. Turunväylän puoleiselle sivulle on rakennettu korkeahko maavalli, joka peittää aluetta väylän suuntaan. Pohjoisessa lähimpää asutusta vasten on kapeahko metsäkaistale. Alueella ei ole suojelunarvoisia kasvilajeja tai arvokkaita maisema-alueita tai elinympäristöjä. (Ympäristöselvitys, Ramboll Oy ). 2.2 Maanomistus Kuva2 ja 3: Suunnittelualueen nykytilaa. Vasemmalla aluetta Turunväylästä rajaava maavalli, jonka edessä kulkee ulkoilureitti. Oikealla näkymä kohti pohjoista, jossa metsikön läpi erottuu asutusta. Suunnittelualueen omistaa kaupunki. 3

6 2.3 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista osana maankäyttö- ja rakennuslakia (päivitetty ) siinä annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 24 perustuvia tavoitteita auttaa saavuttamaan suunnittelun avulla hyvää elinympäristöä sekä kestävää kehitystä kaava-alueella. Asemakaavasuunnittelua ohjataan ensisijaisesti yleiskaavalla ja maakuntakaavalla. Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava. Suunnittelualue on osoitettu pääradan alueeksi sekä virkistysalueeksi ja kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (kuva 3). Taajamatoimintojen alue tulee suunnitella asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja uuden rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja perinnearvot. Kuva 4: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelma Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelmassa MASU 2:ssa (hyväksytty ) suunnittelualueen käyttötarkoitus on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) Turun väylään saakka. Maankäytön yleissuunnitelmaan kuuluu liite Kauniaisten kevyen liikenteen verkostosta. Sen mukaan kaavamuutosalueen ja Turunväylän välissä kulkee hiihto- ja ulkoilureitti, joka on osoitettu suunnitelmassa. 4

7 MASU 2:ssa on merkittynä kaava-alueen pohjoispuolelle luonnon- ja kulttuuriympäristön kannalta arvokas alue, Karvasbackan pähkinälehto Asemakaava Kuva 5: Ote MASU 2:sta. Alueella on voimassa asemakaavaa (liite 1 asemakaavojen yhdistelmä), joissa suunnittelualue on osoitettu puisto- (P) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Asemakaavat on hyväksytty ja Turunväylän ja rata-alueen viereisiä alueita koskeva asemakaavan muutos on hyväksytty (kaupunginvaltuusto). Kaavamuutoksella on varattu tila kaupunkiradan laajennukselle yhdellä raideparilla ja osoitettu rataa ja Turunväylää vasten olevat alueet suojaviheralueiksi, joita pitkin kulkee ulkoilureitti. Rata-alueen tilavaraus on tehty kaupunkiradan yleissuunnitelman (2003) perusteella. Laadittava asemakaavamuutos liittyy kaupunkiradan asemakaavamuutokseen, joka kaavoitetaan omana kohteena E-1 alueen osalta. 5

8 Kuva 6: Ote kaupunkirataa varten laaditusta asemakaavasta. 2.4 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Kaupunkiradan yleissuunnitelma Maisemaselvitys Ratahallintokeskus sekä Espoon ja Kauniaisten kaupungit ovat laatineet kaupunkiradan yleissuunnitelman vuonna Siinä on tarkasteltu Espoon keskuksen ja Leppävaaran välistä osuutta koskien pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä ja tämän osuuden muuttamista neliraiteiseksi.. Yleissuunnitelman ratavaraus ei ulotu suunnittelualueelle. Kaavamuutosalue kuuluu kaupunkiradan kaavamuutosta varten laaditun selvityksen piiriin (Ympäristöselvitys Ramboll Finland Oy ). 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavasuunnittelun tarve Alueen suunnittelu on käynnistetty kaupunkiradan laajentamisen vuoksi laadittavan kaavamuutoksen myötä. Tässä yhteydessä Kauniaisten kaupunki on katsonut tarpeelliseksi muuttaa lumenkaatopaikkana ja kuntatekniikkaa palvelevana välivarastointialueena toimivan puistonosan vanhentunutta kaavamerkintää vastaamaan nykyistä käyttötarkoitusta. Kaupungilla ei ole myöskään osoittaa toimintaa muuta aluetta. Alueen poikki kulkeva seudullinen kevyen liikenteen reitti säilytetään. 6

9 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallisia ovat alueen maanomistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Kaupunki suunnittelualueen maanomistajana Naapurikiinteistöjen maanomistajat Rakennuslautakunta Uudenmaan ympäristökeskus Asemakaavasuunnittelun vireilletulosta on kuulutettu Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Kauniasten kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen vireille tulon yhteydessä nähtäville asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kaavatyön alkuvaiheessa esitettävä suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta vuorovaikutusmenettelystä, suunnittelutyön tavoitteista sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnista. Kaavoitusprosessin alussa osallisille tiedotetaan kaavoituksen alkamisesta. Kaavatyön vaiheista ilmoitetaan Kaunis Grani-lehdessä ja kaupungin internet-sivuilla: oitus. Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat esillä Kauniaisten Kaupungintalolla. Kaavamuutoksen sisältöä ja vaikutuksia on arvioitu osana kaupunkiradan kaavaprosessiin kuuluvia käsittelyjä. Tällöin suunnitelmasta on ollut mahdollisuus antaa mielipiteitä ja muistutuksia luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtävilläolojen yhteydessä. Kaavamuutosalue päätettiin irrottaa hyväksymisvaiheessa kaupunkiradan asemakaavasta kaupunginhallituksen päätöksellä ( ) ja käsitellä erillisenä kaavahankkeenaan Viranomaisyhteistyö E-1 aluetta on sisältynyt kaupunkiradan kaavamuutoksesta järjestettyihin viranomaisneuvotteluihin. Alueen suunnitelmasta ei ollut huomautettavaa. 7

10 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Suunnitteluratkaisut Kaavan rakenne Pääosin puuton puistoalueen osa muutetaan erityisalueeksi, jota voidaan käyttää lumenkaatopaikkana sekä kunnan tarvitsemana välivarastointi- ja läjitystilana (E-1). Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Aluetta ei saa käyttää pilaantuneiden maaainesten tai materiaalien varastointiin Kaavaratkaisun perusteet Lumenkaatopaikkana ja kuntateknisenä välivarastointikenttänä toimivan alueen uusi kaavamerkintä (E-1) vastaa alueen käyttötarkoitusta korvaten nykyisen, vanhentuneen puistoalue-merkinnän. Kaupungilla ei ole muualla käytössään vastaavaan toimintaan tilaa. Kaavamääräyksellä estetään alueen käyttö terveyshaittoja aiheuttavien ainesten varastointiin. Kuntatekniikka on laatinut alueen käytöstä erillisen suunnitelman. 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavalla ei muuteta tai hävitetä merkittäviä ulkoilu- tai virkistysalueita ja virkistysyhteyksiä. E-1 alueen koillisreunaa pitkin nykyisin kulkevaa paikallista ulkoiluyhteyttä ei ole merkitty asemakaavaan. E-1 alueella varastoidaan käyttökelpoista maa-ainesta ja puutavaraa, eikä sitä saa käyttää pilaantuneiden maa-ainesten tai materiaalien varastointiin. Bredantien varren asukkaille selkein vaikutus on katua pitkin alueelle kulkevat raskaat ajoneuvot. Bredantietä E-1 alueelle kulkeva raskas liikenne ja sen tuottama hetkellinen melu on harvoin toistuvaa, eikä kaavamuutos aiheuta liikennemäärän lisääntymistä nykyisestä Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Alueen pohjoispuolella, lähellä E-1-aluetta on Karvasbackan pähkinäpensaslehto, joka on luonnonsuojelualuetta. Kaavanmuutoksella ei muuteta nykyisen kuntatekniikkaa palvelevan alueen kokoa eikä aiheuteta uhkaa läheiselle Karvasbackan pähkinäpensaslehdon suojelualueelle Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Kaavassa osoitetun välivarastointi- ja läjitysalueen myötä Kauniaisten kaupungin käyttöön saadaan erityisesti tätä toimintaa varten osoitettu alue. Kauniaisten kaupungilla ei ole ollut osoittaa vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tälle käytölle. Uusi kaavamerkintä (E- 1) ei synnytä Bredantiellä nykyisestä poikkeavaa raskasta liikennettä. Alueelle suuntautuva liikenne on lyhytaikaista ja harvoin toistuvaa. Bredatien katujärjestelyt säilyvät ennallaan. 8

11 4.2.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Bredantietä kulkevan raskaan liikenteen pölyhaittoja torjutaan suolaamalla ja kastelemalla. Alueen käyttö rajataan päiväsaikaan, jolloin raskas liikenne ei muuna aikana aiheuta häiriötä lähiasukkaille. 4.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, mikäli asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 24 ) 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Kaavamuutos edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistäen sitä. Asemakaavan muutos on maakuntakaavaehdotuksen mukainen. 4.4 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 mukaisesti asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista maankäyttöja rakennuslaissa säädetään (MRL 39 ). Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään: Kaavamuutos on maakuntakaavaehdotuksen mukainen. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: Käyttö kohdistuu jo nykyisin kuluneelle ja vastaavassa käytössä olevalle alueelle. Asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus: Ei vaikutuksia. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön luonnon ja talouden kannalta kestävällä tavalla: Alue on kaupungille ainoa kuntatekniseen välivarastointiin käytettävissä oleva alue. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: Raskaan liikenteen määrä Bredantiellä säilyy nykyistä vastaavana ja on harvoin toistuvaa ja hetkellistä. 9

12 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: Kaavamuutos ei aiheuta arvokkaille luontokohteille haittaa. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: Kaavamuutos kohdentuu alueelle, jonka nykykäyttö yhdyskuntatekniseen huoltoon ei vastaa vanhentunutta puisto-merkintää. Suunnitelma ei vaikuta tärkeisiin virkistysyhteyksiin. Asemakaava ei aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa: Kaupunki on maanomistajana ryhtynyt kaavahankkeeseen. Asemakaavan toteutuminen ei vaadi uusia järjestelyjä. Alueella jatkuu nykyinen toiminta. 10

13 6. LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Uudenmaan maakuntakaava, Kauniaisten kaupungin maankäytön yleissuunnitelma 2, Kaupunkiradan yleissuunnitelma 2003, Ratahallinto. Voimassa olevat asemakaavat ja Asemakaavan muutos: Rautatiealueen laajentaminen Espoon kaupunkiradan yleissuunnitelman 2003 mukaisesti. Ympäristöselvitys / (Ramboll Finland Oy). Helsingissä Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA Jesse Anttila, arkkitehti SAFA 11

14

15