Miten sulla menee? Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 2/11. Miksi keskusta lyyhistyi vaaleissa? Välittäminen puree syrjäytymiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten sulla menee? Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 2/11. Miksi keskusta lyyhistyi vaaleissa? Välittäminen puree syrjäytymiseen"

Transkriptio

1 nuori Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 2/11 Välittäminen puree syrjäytymiseen Miten sulla menee? Rakastettu, mutta pahoinpidelty Miksi keskusta lyyhistyi vaaleissa? Road trip 2011! 1

2 Pääkirjoitus Kurvailua Politiikan maailmaa seuraavat ovat tottuneet pari vuotta kuuntelemaan uutisia erilaisista talouskriiseistä. Portugalin ja Kreikan julkisen talouden ongelmat ovat pakottaneet Euroopan tukemaan osin periaatteittensa vastaisesti näitä hulivilimaita. Jenkkien toimintaa kansainvälisillä areenoilla on pitkään sävyttänyt juhlapuheiden pinnan alla oleva vaihtotaseen alijäämä ja riippuvuus Kiinasta. Suomi potee kestävyysvajetta, kun kulutamme enemmän kuin tienaamme. Globaalisti yskivän talouden ympärillä luonto korahtelee tuskissaan. Luonnon ja talouden keskellä ihmiskunta potee uudenlaisia kulkutauteja, joiden parantamiseen antibiootit eivät tehoa. Ihmiset lihovat tai ovat aliravittuja. Mielenterveysongelmat, päihteet, rikollisuus ja työttömyys muodostavat elämää tuhoavan kehän niin Rovaniemellä kuin Jakartan slummissa. Niin keskustanuorten kuin koko keskustaliikkeen tehtävä on aina ollut tasa-arvon edistäminen. Köyhän asia on haluttu hoitaa kuntoon. Myös Suomen Keskustanuoret asetti Hiljaisten hätä on suurin Eduskuntavaalien alla maata kiersi runsaslukuinen joukko ehdokkaita, jotka ilmoittautuivat jos jonkinlaisten intressiryhmien sanansaattajiksi. Joku kampanjoi olevansa opiskelijoiden asialla, toinen opettajien. Niin lääkäri-, poliisi- kuin paperityöläisehdokkaatkin tekivät vaalityötä ahkerasti ja kiersivät omiensa joukossa kertomassa, kuinka ajavat juuri heidän etuaan. Yhdet ilmoittivat ajavansa nimenomaan kotikaupunkinsa asiaa, toiset maakuntansa, kolmannet laskelmoivat ja vakuuttivat olevansa koko vaalipiirin asialla uskoen näin kalastelevansa suurimman äänisaaliin. Ei ole väärin ajaa tärkeäksi katsomiaan asioita. Luonnollista on, että ihminen huomaa sellaisia epäkohtia, jotka tulevat vastaan omassa elämässä, joko töissä tai vaikkapa omalla elämän ongelmia, esimerkiksi syrjäytymistä. kotikylällä, ja haluaa niihin tarttua. Mutta tulisi Kun tukiverkostoja ei ole, elämässä ei ole muistaa, että kansanedustajan tehtävä on suuntaa ja mielenterveyskin saattaa oireilla, pitää huolta koko Suomesta. Ja aivan erityisesti kaikkein heikoimmista. Niistä, jotka eivät Ambulanssimiehet ja -naiset tietävät, että ei avun hakeminen ole helppoa. itse pysty itsestään huolehtimaan. onnettomuuspaikalla suurin hätä on sillä, joka Heikoimmista huolehtiminen edellyttää on aivan hiljaa. Hänen luokseen on riennettävä ensin. Sen jälkeen voidaan keskittyä nii- usein luopumista siitä, mitä itsellä on, tai mitä itse voi saada. Yhteiskunnan edun ja yleisen hin, jotka suureen ääneen valittavat ja voihkivat omia naarmujaan ja kolhujaan. oikeudenmukaisuuden mukaista voisi olla, että kansanedustaja ei äänestäjiä miellyttääkseen pontevasti vaatisi luotijunayhteyttä kokeilla myös politiikassa. Suurin hätä ei vält- Saman periaatteen noudattamista voisi omaan rikkaaseen kotikyläänsä, jos naapurimaakunnan ihmisparoilla ei ole edes ajokel- ääntä. Ne ihmiset, joilla on eniten energiaa, tämättä olekaan niillä, jotka pitävät isointa poista autotietä. Samoin oikein ja kohtuullista intoa ja taitoa lobata itselleen lisää etuja, pärjäisivät mainiosti ilman yhteiskunnan tukea, voisi olla, että hyvin ansaitseva viranhaltija ei vaatisikaan itselleen lisää palkkaa, vaan ehdottaisi rahan käyttämistä johonkin muuhun. löytää ne, jotka eniten kärsivät? Ja ennen jos vain auttaisivat itse itseään. Mutta kuinka Mutta kukapa meistä ei haluaisi koko ajan itselleen lisää ja lisää? epäitsekkyyttä. Olemmeko valmiita luopu- kaikkea, kuinka auttaa heitä? Siihen tarvitaan Ongelma on siinä, että on pahoinvoivia maan siitä, mitä meillä on, auttaaksemme ihmisiä, jotka eivät jaksa nousta ajamaan niitä, joilla ei ole? omaa etuaan. Nämä ihmisryhmät tarvitsisivat apua kaikista kipeimmin, mutta niiden Samuli Nissilä keskeltä ei välttämättä nouse edustajia, jotka alkaisivat pitää ääntä kokemistaan ongelmista. Tässä lehdessä käsitellään laajasti nuorten Nallekarkkeja kaikille niin eduskuntavaalijulistuksessaan kuin vaalikauden tavoitteissaan politiikan johtotähdeksi eriarvoisuuden vähentämisen. Halusimme ja haluamme yhä niin alueellisesti kuin sosiaalisesti eheämmän Suomen. Alkiolainen tasa-arvoajatus on kuitenkin jotakin muuta kuin pelkkää tuloerojen kaventamista ja tasapäisyyttä. Keskustan ajatus tasaarvosta lähtee mahdollisuuksien tasa-arvon ajatuksesta. Jokaisella pitää olla mahdollisuus kehittää itseään ihmisenä ja löytää itsestään ne voimavarat ja lahjat, joita meille kaikille on annettu. Toimeentulon turvaaminen kaikille on lähtökohta, mutta se ei riitä todelliseen tasa-arvoon. Todellista eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa ovat erot terveydessä ja tiedoissa. Ehkä pahinta ja tuhoavinta on osattomuus ihmissuhteissa. Se, kun kukaan ei soita. Länsimainen yhteiskuntamalli on kriisissä monesta syystä. Vuoden 2009 alun finanssiromahdus siirsi entisestään maailman painopistettä itään. Arabiemiirit ja Kiinan kommunistipuolue neuskriisin laukaiseva tekijä on velka. Yritykset velkaantuvat, kunnat velkaantuvat, kotitaloudet velkaantuvat Velalla maksetaan niin hulppeat uudet kiinteistöt kuin lähes ilmaiset julkiset palvelut. Velka innostaa spekuloimaan. Terveestä markkinataloudesta on tullut tuhokapitalismia, joka on vienyt ihmisiltä työpaikkoja ja koteja. Välinpitämättömyys syntyy siitä kun valtiot yrittävät sosiaaliturvaa laajentamalla ja uusilla palveluilla palauttaa kansalaisten perusturvallisuuden. Ratkaisun avaimet niin julkisen sektorin kestävyysvajeeseen kuin yksittäisen nuoren pahoinvointiin ovat työssä ja vastuunotossa. Velalle pitää olla vakuuksia! Keskustankin pitäisi rohkeammin puhua ahkeruudesta ja yhteisöllisyydestä. Niin Suomessa kuin Euroopassa joudutaan paisunutta julkista sektoria supistamaan väistämättä. Tilalle ei kuitenkaan tarvita markkinaliberaalia Disney-todellisuutta, vaan toimivampia lähiyhteisöjä ja vahvempia pienyrityksiä. On aatteellisesti väärin siirtää ovat kyenneet toipumaan vastuu ihmisiltä markkinoille tai virkakoneis- kansanvaltaista länttä paremmin kansainvälisen talouden murroksista. Länsimaisten muun muassa EU:n periaatteissa ilmaistujen ihanteiden demokratian, oikeusvaltion ja terveen markkinatalouden syöpiä ovat ahneus ja välinpitämättömyys. Ahneus on ihmisyyteen kuuluva perisynti, joka puhkeaa tolle. Niin keskustan kuin keskustanuorten pitäisi rohkeammin puhua omavastuusta ja lähimmäisyydestä. Nallekarkkien jakaminen vaalitoreilla ja -keskusteluissa saa loppua. Uuden keskustapolitiikan on oltava rehellistä muutenkin kuin vaalirahailmoituksissa. esiin oikeissa olosuhteissa. Länsimaiden ah- Antti Kurvinen Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja nuori Keskusta Päätoimittaja Samuli Nissilä Avustajat Salla Airaksinen Kaisu Airaksinen Ida Heikkinen Timo Hyvönen Heli Hämäläinen Janne Kaisanlahti Elina Levijoki Virva Leväinen Markus Manner Petri Mast Tiina Nyyssönen Lauri Palmunen Ulkoasu Salla Airaksinen Taina Pelkonen Anni Räty Janika Tikkala Laura Tolkkinen Tuomas Vanhanen Painopaikka PunaMusta Oy. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Julkaisija Suomen Keskustanuoret Osoite Apollonkatu 11 A, Helsinki Sähköposti sisalto 2 Pääkirjoitus 2 Kurvailua 4 Uutiset 5 Knoppioppi 6 Miksi keskusta lyyhistyi vaaleissa? 8 Lyhyt oppimäärä Euroopan talouskriisistä 10 Kolumni: Manner 11 Lukijan kirjoitus 12 Miten Sulla menee? Faktoja nuorten hyvinvoinnista 14 Rakastettu, mutta pahoinpidelty 16 Väkivallaton saareke 18 Väkivallan kierre täytyy katkaista 19 Välittäminen puree syrjäytymiseen 20 Mielenterveyden edistämistä ei sovi unohtaa 21 Matkalla: Vammaistyö vaatii huumorintajua 22 Kolumni: Hämäläinen 23 Musacorner 24 Untuvikosta broileriksi: Sirkka-Liisa Anttila 25 Sosiaalinen media on mahdollisuus 26 Ulkosuhteet 27 Kutsuvieras: Jani Toivola 28 Road trip Festarifiilis! 32 Kirjahylly 33 Leffacorner 34 Piirien yhteystiedot 35 Palmusen pahat Nuori Keskusta -lehti ISSN Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä. Kansikuva Petri Mast 3

3 Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uut Koko perheellä kesäleirille Vesaisten perinteinen kesäleiri järjestetään tänä vuonna Ähtärissä Koko perheelle on luvassa monenlaista hauskaa tekemistä, näkemistä ja kokemista mukavassa ympäristössä aivan eläinpuiston lähistöllä. Majoittua voi teltassa, asuntovaunussa leirintäalueella, mökkimajoituksessa tai Hotelli Mesikämmenestä. Vauhdissa mukana keskustanuoret. Lisätietoja Lapin keskustanuorille historiikki Lapin Keskustanuorten historiikki on valmistumassa. Kirjassa käydään läpi Lapin Keskustanuorten ja sen edeltäjien vaiheet. Maaseudun Nuorten Liiton Kemin (sitt. Peräpohjolan) piiri perustettiin vuonna 1945 ja Lapin piiri vuonna Piirit yhdistyivät vuonna Kirjassa kerrotaan arkistolähteiden ja haastattelujen pohjalta nuorkeskustalaisen järjestötyön kehityksestä nykypäivään saakka. Ajoittain piirin toiminta on ollut vilkasta ympäri maakuntaa ja väliin on mahtunut myös hiljaisia kausia. Pohjoisten olojen erityiskysymysten esillä pitäminen on ollut keskeinen osa piirin toimintaa koko sen olemassaolon ajan. Euroopan liberaalinuoret (LYMEC) kokoontuivat Alankomaissa toukokuuta seminaariin Haarlemiin ja toukokuuta kevätkokoukseen Utrechtiin. Keskustanuorten edustajina kokouksessa olivat Virva Leväinen ja Sami Hänninen. Leväinen osallistui myös eurooppalaisia eläkejärjestelmiä käsittelevään seminaariin. Liberaalinuorten kevätkokouksessa oli paikalla kolmisenkymmentä jäsenjärjestöä ja heillä oli käytössään yhteensä 138 ääntä. Keskustanuoret on 10 äänel- Keskustaolympialaiset Pohjois-Karjalassa Viime vuonna aloitettu perinne kesäisistä Keskustaperheen yhteisistä olympialaisista jatkuu tänä vuonna Pohjois-Karjalassa, viimevuotisten kisojen mestaruusjoukkueen kotisijoilla. Kisoissa neljän hengen joukkueet kisaavat keskustalaisissa urheilu- ja taito-lajeissa mahtavista rahapalkinnoista. Jos siis intoa ja taitoa löytyy, niin kerää joukkue kasaan ja tule kilvoittelemaan rehdin keskustalaisuuden kilpailussa! Keskustaolympialaisten jälkeen selvitetään ikiaikainen kysymys siitä, Lapin Keskustanuorten ja sen edeltäjien riveistä on noussut vuosikymmenten aikana useita valtakunnallisia vaikuttajia, mm. Eino Sääskilahti, Paavo Väyrynen, Markku Laukkanen ja Janne Seurujärvi. Kirjan on kirjoittanut oikeustieteen maisteri Janne Kaisanlahti, joka toimi viime vuonna Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtajana. Kirjaa hän teki aluksi piirin työntekijän ominaisuudessa ja irtisanouduttuaan korvauksettomana talkootyönä. Kirjan myyntitulot käytetään Lapin Keskustanuorten toiminnan hyväksi. Kansi: Salla Airaksinen L apin keskustanuorten historiakirja kertoo maamme suurimman Maalaislii o-keskustan nuorisojärjestön toiminnasta pohjoisimmassa maakunnassamme. Maaseudun Nuorten Liiton Kemin/Peräpohjolan piiri peruste in he sodan jälkeen 1945 ja Lapin piiri Piirit yhtyivät Lapin Keskustanuoriksi vuonna Kirja kertoo vuosikymmeniä jatkuneesta työstä alkiolaisen aa een soihdun kantamisesta sukupolvelta toiselle, ajoin melko haasteellisissakin olosuhteissa. Kirjan on koonnut ja kirjoi anut kemijärveläinen oikeus eteen maisteri Janne Kaisanlah. Keskustanuorten vaalimenestys kirvoitti Euroopan liberaalinuorilta aplodit L A P I N K E S K U S T A N U O R T E N H I S T O R I A lään yksi isoimmista jäsenjärjestöistä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Moldovan ja Ukrainan tilanteita sekä sukupolvien välistä tasa-arvoa. Kokous hyväksyi esimerkiksi kannanoton, jonka mukaan ydinvoima on hyväksyttävä energiamuoto lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä tavoitteena on saada ydinvoimaton Eurooppa. Sen sijaan kokous ei hyväksynyt kannanottoa yhteiseen eurooppalaiseen aikavyöhykkeeseen siirtymisestä ja kesäajan poistamisesta. Virva Leväisen ja Sami Hännisen mukaan osallistuminen kokoukseen innosti heitä tekemään keskustanuorissa töitä kansainvälisyyden eteen. tulevatko kovemmat pesäpalloilijat Keskustanuorten itäisistä vai läntisistä piireistä. Tässä kamppailussa vain toinen voi voittaa, tarvittaessa vaikka kotiutuslyöntien kautta. Rankan urheilun jälkeen tulee huolehtia myös kulttuurikunnosta ja tähän tarjoaa oivan mahdollisuuden Joensuussa järjestettävä Ilosaarirock. Tämä kesän aurinkoisin ja leppoisin festivaali on talkootyön taidonnäyte ja hyvä meno on taattua vaikka itse festivaalialueelle ei menisikään. Lapin Keskustanuorten historia Kansainvälinen toiminta on erittäin tärkeää, ja on harmi, etteivät resurssit ole viime aikoina olleet riittäviä pitämään yllä aktiivista kansainvälistä roolia. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että keskustanuoret on nyt aktivoitunut kansainvälisesti, toteaa Virva Leväinen. Kansainvälisiä asioita ei pidä kuitenkaan eristää omaksi politiikanlohkokseen vaan kansainvälisen näkökulman tulisi olla osa kaikkea keskustanuorten tekemää politiikkaa, tiivistää Sami Hänninen. Hänninen vei keskustanuorten terveiset kokoukselle. Hän kertoi puheessaan perussuomalaisten noususta, joka oli esillä monessa muussakin puheenvuorossa, ja keskustan vaalitappiosta. Tieto kolmesta keskustalaisesta nuoresta kansanedustajasta sai kokousväeltä aplodit. Virva Leväinen Etelä-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja Sami Hänninen Keskustanuorten liittohallituksen jäsen Keskustanuorten legendaarinen Elokoulu starttaa syksyn! Tämä on mahtava koulutus- ja verkostoitumistapahtuma sinulle, joka olet kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta Elokoulun teemana on presidentinvaalit. Myös uusien tapaaminen ja 2011 eduskuntavaaliehdokkaiden tapaaminen. Aika: , pe-su Paikka: Jyväskylä Korpilahti, Alkio-opisto, Tähtiniementie 26 Hinnat: Täysihoidolla pe-su 75 euroa, pe-la tai la-su 55 euroa Lisätietoja: Keskustanuoret toivottavat hyvää kesää Nuoren Keskustan lukijoille! g Knoppioppi 1. Adolf Hitlerille ehdotettiin kerran Nobelin rauhanpalkintoa. 2. Kolmasosa maailman ananaksista kasvatetaan Havaijilla. 3. Eiffel-tornin portaissa on 3665 askelmaa. 4. Kun Apollo 11 laskeutui kuuhun, sillä oli polttoainetta jäljellä vain 20 sekunniksi. 5. Richterin asteikon keksijä Charles Richter oli nudisti. 6. Britannian hallituksen viinikellarissa on viinejä yli kahden miljoonan euron arvosta. 7. Vasenkätiset ihmiset ovat oikeakätisiä pelokkaampia. 8. Päiväunien optimaalinen pituus on 26 minuuttia. 9. Arnold Schwarzenegger on tappanut elokuvissa 513 ihmistä. 10. Mount Everestillä toimii 3G-verkko. 5

4 Miksi keskusta lyyhistyi vaaleissa? ko? Suomen Keskusta kärsi vaaleissa typerryttävän tappion. Suurimman puolueen paikalta neljänneksi putoaminen oli katastrofi, jota edes puolueen tuomiopäivän profetoijat eivät osanneet ennakoida. Keskusta sai koko maan äänistä 15,8 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna kannatus laski 7,4 prosenttiyksiköllä. Kansanedustajien paikkamäärä puolestaan väheni kuudellatoista ja ääniä puolue onnistui kadottamaan neljässä vuodessa käsittämättömät Vahvoja lenkkejä ei ollut Keskusta sai vaaleissa turpaansa aivan kaikilla rintamilla. Kannatus kutistui koko Suomessa ja kaikkien suomalaisten keskuudessa. Syitä vaalitappioon on lukemattomia. Ensinnäkin keskustan ympärillä vuosikausia niin vaalirahojen kuin johdon yksityiselämän ympärillä pyörineet kohut olivat syöneet kaiken uskottavuuden. Puolueen sisäisten kuppikuntien riitely ja koston kierre saavutti puolestaan ajoittain uskomattomat mittasuhteet. Edes parhaat saippuasarjojen käsikirjoittajatkaan eivät osaisi kirjoittaa sellaista määrää tapahtumakäänteitä, mitä keskustalaiset onnistuivat saamaan aikaan tosielämässä. Lööppejä lööppien perään on riittänyt ja puolue-elinten luottamukselliset päätökset on voinut järkeään tarkistaa iltapäivälehtien palstoilta heti nuijan kopautuksen jälkeen. Ihmisiä ylenkatsottiin Keskusta ei aistinut yhteiskunnassa viriävää protestihenkeä, jota eriarvoisuus ja osattomuuden kokeminen olivat kylväneet vuosien ajan. Porvariyhteistyö kokoomuksen kanssa oli niin kivaa, että kabinettien sillileivät ja skumppa alkoivat maistua turhan hyvin keskustaeliitille. Nöyryys unohtui. Pikkukokoomuslaisuus ei tuonut uusia äänestäjiä, mutta vanhat se onnistui karkottamaan. Ihmisiä ei yksinkertaisesti kuunneltu. Tämän seurauksena monia hankkeita puskettiin jääräpäisesti eteenpäin, vaikka ne saivat keskustan äänestäjät puhisemaan kiukusta. Vastaavasti monien epäreiluiksi ja vääriksi koettujen asioiden annettiin lipua eteenpäin ilman, että niihin puututtiin. Näihin kategorioihin kuuluvia asiakysymyksiä on itse kunkin mielessä varmasti kopallinen, kuten vaikkapa paskalaki, Paras-hanke, aselain muutos, Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttaminen ja suuryritysten Kela-maksun poistaminen. Vaalikampanjasta puuttui ruuti Kaiken huipentumaksi vaalikampanjakin floppasi. Ehdokasasettelussa oli selkeitä puutteita. Keskustan oma viesti ei erottunut, sillä se ei ärsyttänyt lainkaan. Asiaa. Keskusta ei ollut oikein mistään mitään mieltä. Kampanja ei puhutellut tunteiden tasolla, vaan yritti porautua suoraan ihmisten järkeen. Tämä ei onnistunut, koska kanava ihmisten sieluun ei ollut auki. Miksi kukaan olisi kuunnellut keskustaa, kun keskustakaan ei kerran kuuntele ketään? Pääministeri Kiviniemen ympärille rakennettu kampanja ei ottanut missään vaiheessa tuulta alleen. Tai otti se sen verran, että sai aikaiseksi aktivistien antikampanjan. Minkki-Mari tuli erityisesti Etelä-Suomen kaupungeissa varmasti tutummaksi kuin puolueen varsinaiset mainokset. Tämä antikampanja iski kaiken lisäksi vahvasti erityisesti nuorten äänestäjien tunnerekisteriin. Ei auttanut, vaikka ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa painoivat pitkää päivää turuilla ja toreilla itseään ja keskusta-aatettaan markkinoiden. Iltaisien väsynyt aktiivijoukko saattoi vain voimattomana seurata kuinka vaaleja edeltäneissä tv-tenteissä jumputettiin kerrasta toiseen Portugalin ja muiden Euroopan kriisimaiden tukemista. Tämä oli lopullinen nuijanisku keskustan musertumiselle. Nuoret vaalien valopilkkuina Keskustanuoret asettivat vaaleja ennen tavoitteeksi seitsemän nuorta kansanedustajaa. Tästä jäätiin kauaksi, joten tyytyväinen ei voi missään nimessä olla. Kuitenkin olosuhteisiin nähden keskustan 43 nuoren ehdokkaan kokonaispanosta voi pitää vaalien ehdottomana valopilkkuna, hopeareunuksena sysimustalle vaali-illalle. Keskustalla on nyt aiemman yhden sijaan kolme alle 30-vuotiasta kansanedustajaa. Puolueen kokkolalainen varapuheenjohtaja Tuomo Puumala (29) sai Arkadianmäelle seurakseen myös keskustan toisen nuoren varapuheenjohtajan, turkulaisen Annika Saarikon (27). Heidän lisäkseen kansanedustajaksi valittiin Mikko Savola (29) Ähtäristä. Näiden kolmen nuoren kansanedustajan lisäksi moni nuori rakensi hyvällä äänimäärällään vahvan peruskiven, jonka pohjalta voi tehdä todellisen läpimurron vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, jollei maassa sitten ajauduta jo ennenaikaisiin vaaleihin. Esimerkiksi Lapissa torniolainen Katri Kulmuni (23) nousi varakansanedustajaksi ja kajaanilainen Aki Karjalainen (25) olisi puolestaan tullut valituksi Oulun vaalipiiristä, jollei siellä puolueen paikkamäärä olisi romahtanut. Suomessa oli yhteensä seitsemän kuntaa, joissa Keskustan kannatus kasvoi. Näistä kunnista kolme oli nuorten ehdokkaiden kotiseutua. Merijärvellä kirittäjänä toimi Juho Mattila (29), Pälkäneellä Matias Hildén (24) ja Oripäässä Annika Saarikko. Joku kyyninen voi sanoa tätä sattumaksi. Ennen vaaleja epäiltiin, että nuorten runsas ehdokasjoukko syö jo toisiltaan ääniä, eikä näin ollen kasvata riittävästi keskustan saamaa äänimäärää. Tilastojen valossa näin ei kuitenkaan näytä käyneen. Nuoret keräsivät nyt koko maassa puolueen kaikista äänistä yhteensä 12,4 prosenttia, kun vuonna 2007 nuoret saivat kasaan vain vajaat 7 prosenttia keskustan äänistä. Keskusta suosituin nuorisopuolue? Keskustassa nuoret ehdokkaat kahmivat näissä vaaleissa ääniä puolueen yhteisäänimäärään suhteutettuna tuntuvasti enemmän kuin nuoret kokoomuksessa, sosialidemokraateissa, perussuomalaisissa tai vihreissä. Nuoret keskustalaiset onnistuivat myös kasvattamaan absoluuttisestikin puolueelle keräämäänsä äänimäärää yhteensä noin 8500 äänellä. Nyt nuoret saivat kasaan ääntä ja neljä vuotta sitten vajaan ääntä. Eduskunnassa monelta luotettavalta lähteeltä kuultujen, mutta vahvistamattomien tietojen mukaan keskusta olikin vaaleissa suosituin puolue vuotiaiden keskuudessa 22 prosentin kannatuksellaan. Nuoret tekivät siis olosuhteisiin nähden aivan kelpotuloksen. Politiikassa tilanne on kuitenkin aivan sama kuin joukkueurheilussa. Nuorten omaa pistetiliä ja tehtyjä maaleja on turha juhlia, kun joukkue on hävinnyt. Edessä on verta, hikeä ja kyyneleitä vaativa urakka, jotta äänestäjien luottamus keskustaan saadaan palautettua. Tuomas Vanhanen Keskustan vaalivalvojaisten tunnelma oli synkkä. 7

5 Lyhyt oppimäärä Euroopan talouskriisistä Euroopan talous oli runsas vuosi sitten veitsenterällä. Kreikan talous syöksyi kohti täydellistä katastrofia ja se pelastettiin nopeasti kasatulla tukipaketilla. Tästä alkoi euroalueen kujanjuoksu alati pimenevään tunneliin. Miten tähän tultiin ja miten tästä päästään eteenpäin? Kriisin alkujuuret Eläkerahastot ovat tyyppiesimerkkejä tahoista, jotka etsivät varmoja ja matalatuottoisia sijoituskohteita. Länsimaiden valtioiden joukkovelkakirjat olivat kevääseen 2010 saakka varmoista varmimpia sijoituskohteita, kunnes sijoittajille alkoi valjeta karu totuus heidän ottamastaan surkeasta riskituottosuhteesta. Ennen euroaikaa tulevien euromaiden korot poikkesivat huomattavasti toisistaan. Korot heijastelivat tuolloin oikein eri maiden talouksien eroja. Velkarahan hinta eli koron suuruus kertoo nimittäin samalla lainaan liittyvän riskin. Euroon liittymisen myötä terveiden ja rappiolle ajautuneiden euromaiden korkoero kutistui aivan liian pieneksi. Sijoittajat luottivat siihen, ettei vahvaan ja vakaaseen euroalueeseen kuuluvalle maalle voi yksinkertaisesti tapahtua mitään. Nykyisille kriisimaille euroalueeseen kuuluminen puolestaan takasi alihintaista lainaa, joka kannusti ottamaan kulutukseen jatkuvasti uutta velkaa. Meloneille ja omenoille ei olisi edes pitänyt ryhtyä sovittamaan samaa lippalakkia eli euroalueeseen pääsi liittymään liian erilaisia maita, kiteytti Timo Soini vaalikeskusteluissa tämän ongelman. Kreikka pahnanpohjimmaisena Kreikka on liki kaikilla talousmittareilla mitattuna kriisimaiden pohjasakkaa. Julkista velkaa on aivan liikaa ja valtio velkaantuu alati huimaavalla tahdilla. Onnettomuudekseen kreikkalaiset ovat hinnoitelleet tuotantonsa pihalle eli maan kilpailukyky on onneton. Lisäksi pankit ovat heikkokuntoisia ja ne omistavat paljon valtion velkapapereita. Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen olisikin tuhoisaa monille kreikkalaisille pankeille. Euromaiden kriisi alkoi, kun Kreikka ei saanut enää rahaa markkinoilta ilman tolkutonta korkoa ja maan piti selvitä maksuun laukeavista veloistaan. Jos tilannetta ei olisi saatu rauhoitettua pikaisesti kasatulla tukipaketilla, olisi talouskriisi levinnyt jälleen koko Eurooppaan. Lamasta toipuvalla Euroopalla ei yksinkertaisesti ollut varaa toiseen vapaapudotukseen. Nyt Kreikan täytyy jälleen kaivaa jostain lisärahoitusta kesäkuun lopussa erääntyvien velkojensa maksamiseen. Ilmeisesti maa on kuitenkin edistynyt EU:n ja muiden rahoittajiensa mielestä, joten se saanee nostettua avustuspaketin seuraavan erän. Tapaukset Irlanti, Portugali ja Espanja Seuraavaksi kriisi levisi Irlantiin. Sen tilanne on kuitenkin selvästi Kreikkaa parempi. Irlannin vaikeuksien syyt ovat kiinteistökuplan puhkeamisessa ja pankkikriisissä. Valtio otti näistä velat niskoilleen ja velkaantui kertarysäyksellä pahasti. Irlannin vaihtotase on kuitenkin tasapainossa ja maassa ei ole merkittävää korruptiota. Kolmantena rytisi Portugalissa. Siellä ongelmana on yksityisen sektorin velka, joka on yhteensä 315 miljardia. Se on paljon pienituloiselle 10 miljoonan asukkaan kansalle. Lisäksi maan vaihtotase on hyvin alijäämäinen, joten maa tuo jatkuvasti enemmän kuin vie. Maassa ei myöskään kyetä tekemään helpolla rakenteellisia uudistuksia. Espanja ei vielä ole joutunut kerjuulle. Sen romahdus nostaisi kriisitalkoiden vaikeuskertoimen uudelle tasolle, koska maa on erittäin suuri pelastettavaksi. Espanjan ongelmana ovat suurtyöttömyys ja maan kiinteistömarkkinat. Työttömänä on joka viides aikuinen ja nuorista jo lähes puolet. Kiinteistöjen arvot nousivat Espanjassa pitkään palkkoja vauhdikkaammin. On pelättävissä, että asuntojen hinnoissa on yhä laskuvaraa jopa %. Maan asuntovelkaisille euroalueen yleinen korkotason nousu voi olla pommi, josta he eivät selviä. Tämä johtaisi katastrofiin monissa espanjalaisissa pankeissa ja sitä myöten valtio ajautuisi kerjuulle. Tuppurainen takaa tappuraista Kriisimaille on mahdollista antaa erilaisilla mekanismeilla lisävelkaa tai -takauksia sitä mukaa kun ne niitä pyytävät. Näin vastuu veloista siirtyy vaiheittain yksityisiltä sijoittajilta valtioiden kontolle. Näyttää selvältä, ettei kriisimailla ole koskaan varaa maksaa näitä lisävelkojaan täysimääräisesti takaisin. Lainoitusta on lisäksi jatkettava usean vuoden ajan. Ongelmallista on se, että takaajat ovat kohta itsekin korviaan myöten veloissa. Itse asiassa koko maailmassa kehittyneiden maiden julkiset taloudet ovat jo nyt yhtä velkaantuneita kuin mitä ne olivat toisen maailmansodan jälkeen, vaikka nyt ei olekaan ollut sotaa. Kriisimaiden lisärahoittamisen tie voikin päätyä siihen, että kansalaiset tympiintyvät joko avunantajatai saajamaissa. Suomen eduskuntavaaleissa saatiin esimakua tästä. Kreikkalaisista puolestaan jo 80 % sanoo, ettei IMF:n koviin ehtoihin rahoituksen saamiseksi tule suostua. Meloneille ja omenoille ei olisi edes pitänyt ryhtyä sovittamaan samaa lippalakkia eli euroalueeseen pääsi liittymään liian erilaisia maita, kiteytti Timo Soini vaalikeskusteluissa tämän ongelman. Kohti suurta jytkyä Toinen vaihtoehto on pehmeä tai kova velkasaneeraus. Pehmeässä saneerauksessa laina-aikoja pidennetään ja korko painetaan nollaan. Kovassa velkasaneerauksessa osa lainoista annetaan anteeksi. Saneeraus on vaikeasti toteutettavissa, koska se vaatisi kaikkien lainanantajien suostumuksen tai muutoin osa lainoittajista pääsee vapaamatkustajaksi, jos vain heidän lainojensa arvo ei alennu. Vuonna 2013 voimaan tulevan pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) on tarkoitus helpottaa tätä ongelmaa. Siitä lähtien kaikkiin euromaiden velkakirjoihin tulee yhteistoimintalauseke, jonka nojalla velkaehtoja voidaan muuttaa määräenemmistöpäätöksellä yksimielisyyden sijaan. Tällöin haasteeksi tulee se, että kuka yksityinen lainanantaja tulee suostumaan uudista- maan lainansa aiempaa huonommilla ehdoilla. Kasvaneen riskin vastineeksi lainoista vaaditaan ainakin aiempaa suurempaa korkoa. Euroopan keskuspankki vastustaa voimakkaasti velkasaneerausta. Se on hyväksynyt vakuudeksi kriisimaiden velkapapereita, joilta katoaisi arvo saneerauksen myötä. Pankit, joiden velkojen vakuutena on kriisimaiden velkakirjoja, olisivat tällöin vaarassa kaatua. Valtiot joutuisivat puolestaan pelastamaan pankkejaan, jottei pankeista alkaisi talletuspakoa. Yhden maan velkasaneeraus käynnistäisi myös spekulaation muidenkin maiden saneerauksesta, jonka seurauksena lainarahan hinta eli korko kasvaisi jälleen entisestään. Kolmas vaihtoehto on Kreikan ja mahdollisesti myös muiden kriisimaiden irtaantuminen eurosta. Tämän vaikutuksia on mah- Kuva: Keskustan kuvapankki dotonta ennakoida, sillä tilanne olisi täysin uusi. Kreikkalaisille tämä tietäisi joka tapauksessa elintason täydellistä romahdusta. Maan valuuttakurssi sukeltaisi pohjamutiin. Kreikkalaisten eurovelat kasvaisivat samassa suhteessa kuin valuutta heikkenisi. Yritysten yli pyyhkäisisi todellinen konkurssitsunami. Toisaalta maa saisi kilpailukykynsä kuntoon ja voisi ehkä pidemmällä aikavälillä päästä jaloilleen. Suomen ja muiden euromaiden on siis todellakin valittava ruton ja koleran väliltä. Otammeko mieluummin äkkikuoleman vai kitumisen? Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Se tästä jokaisen tulisi ottaa opiksi. Tuomas Vanhanen Kuvat: Kaisu Airaksinen 9

6 Terveisiä Brysselistä Kirjoittaja on vuonna 1981 syntynyt europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri sekä äiti. Nuorisotyöttömyydelle stoppi! Lehden lukija Pekka Mäkelä lähetti toimitukseen kirjoituksen, jossa hän tarkastelee keskustan nykytilaa historiallista taustaa vasten. Hänen mukaansa keskustan olisi ajettava ponnekkaammin sellaisten ihmisten asiaa, jotka yhteiskunnan valtakoneisto on unohtanut. Keskustanuorilla on paljon työtä edessään, hän muistuttaa. Lukijalta Voisiko keskusta olla radikaali? Euroopan korkeimmalla tasolla painitaan talousongelmien kanssa. Talousja valuuttavaikeudet peittävät alleen muita ongelmia, jotka odottavat ratkaisuaan. Talousvaikeuksia uhkaavampana ongelmana Euroopan tulevaisuudelle näen itse nuorisotyöttömyyden. Perusteita tälle ongelmajärjestykselle on mielestäni kolme. Ensinnäkin väitetään, että Euroopassa on työvoimapula samaan aikaan, kun nuoret kärsivät työttömyydestä. Mielestäni olemme silloin menneet koulutuspolitiikkaa myöten metsään, jos tekijöitä ei ole osattu ohjata aloille, joilla käsipareja tarvitaan. Toinen peruste on se, että tavoittelemme koko unionin voimin maksimaalista kilpailukykyä. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme nuorten työpanoksen. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin siltä, että iso osa yhdestä sukupolvesta on luisumassa yhteiskunnan ulkopuolelle. Siinä tapauksessa emme ole maailman kilpailukykyisin alue vielä vuosikymmeniin ja meidän vahvasta osaamispohjastamme kirjoitetaan vain historiaa. Kolmas peruste sille, miksi nuorisotyöttömyys on EU:n suurin ongelma, on se, että sen inhimilliset vaikutukset ovat raastavia. Politiikan pitää vastata niihin haasteisiin, joita itse kukin kohtaa arjessaan. Jos emme pääse käsiksi nuorisotyöttömyyden ytimeen, emme ole tehneet hyväksyttävää politiikkaa. Näin, vaikka esimerkiksi kokonaisuutena onnistuisimme pelastamaan Euroopan talouden. Miksi erityisesti pitää puhua nuorisotyöttömyydestä? Miksi ei riitä, että puututaan yleisesti työttömyyteen? Siksi, koska yhden ikäluokan osuus eurooppalaisista työttömistä on niin suuri. Tällä hetkellä EU:n nuorista yli 20 % on työttömänä ja vuotiaiden nuorten osuus kaikista EU:n työttömistä on lähes 40 %. Määrällisesti nuorten osuus on viisi miljoonaa ihmistä eli vastaa tilannetta, jossa kaikki suomalaiset olisivat työttömänä. Nuorisotyöttömyys on vahvassa suhteessa taloustilanteeseen ja nuorten työttömyys kasvoikin talouskriisin myötä kuten toki kaikkien ikäluokkien työttömyysasteet. Suomi on nuorisotyöttömyyden keskikastia, erityisen paha tilanne on esimerkiksi Espanjassa. Toisaalta esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa nuorisotyöttömyys on onnistuttu pitämään jotakuinkin kurissa. Yksi keskeinen syy nuorten suureen työttömyyteen on edelleenkin alhainen koulutustaso: Euroopan nuorista 14.5 % on pelkän perusasteen koulutuksen varassa ja joissakin maissa, kuten muun muassa Portugalissa ja Espanjassa, luku on yli 30 %. Talouskriisin myötä lisääntynyttä koko väestön työttömyyttä tutkittaessa on huomattu, että vailla toisen asteen tutkintoa siis pelkän peruskoulun varassa olevista peräti 50 % on työttömiä. Maahanmuuttajanuorten joukossa koulun varhainen päättäminen on pääsääntöisesti kaksi kertaa yleisempää kuin kantaväestöllä. Näin on esimerkiksi Hollannissa ja sama ilmiö tunnetaan myös Suomessa. Nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi sekä nuorten työelämään siirtymisen edistämiseksi on ryhdyttävä töihin EU:n laajuisesti, vaikka jäsenmaat poikkeavat useiden asianhaarojen osalta toisistaan vahvasti. Se valitettava yhdistävä tekijä meillä on, että koulunsa keskeyttäneitä on turhan paljon ympäri Eurooppaa. Yksi komission tähän asti esittelemä kannatettava toimenpide nuorisotyöttömyyttä vastaan on nuorisotakuu. Sen tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on neljän kuukauden kuluessa koulun päättämisestä työ- tai harjoittelupaikka. Tämä on Suomessakin toteutettava. Nuorisotyöttömyyden voittaminen on erittäin keskustalainen tavoite ja sopisi mielestäni yhdeksi oppositiopolitiikkamme pääkärjeksi. Riikka Manner Euroopan parlamentin jäsen Osallistuin NKL:n edustajana NCF:n pohjoismaiseen ideologiseen seminaariin Kiljavalla. Esitin seminaarissa kaksi kuviota. Ensimmäistä voidaan sanoa liberaaliksi näkemykseksi keskustan asemasta poliittisella kentällä. Keski- eli välipuolueen asema hahmottuu selvästi. Vasemmalta oikealle päin vasemmisto, keskusta ja oikeisto. Toisena kuviona esitin vaihtoehdon, jossa keskusta nähdään valtaeliitin ulkopuolella olevien ihmisten yhteenliittymänä. Katkoviivan yläpuolella ovat valtaapitävät, meritokratia, teknokratia ja yhteiskunnan valtakeskukset. Alapuolella ovat ulkona olevat, jotka eivät ole päässeet osaksi herruudesta, yhteiskunnallisesta vallasta. Heihin keskustan pitäisi samaistua. Kysymys on siitä, kuinka suuressa määrin samaistutaan valtaapitäviin. Kuinka tunnetaan empatiaa vähäväkisiä kohtaan? Tuntevatko he, että yhteiskunnan valtakoneisto on unohtanut heidät? Yhteiskunta on muuttunut Yhteiskunta on 40 vuodessa muuttunut tavattomasti. Toimihenkilöiden osuus on kasvanut vuodesta 1970 vuoteen %:sta 54 %:iin, työntekijöiden osuus on vähentynyt vastaavana aikana 45:sta 33 prosenttiin ja maatalousyrittäjien osuus 16:sta 2,6 %:iin. Rakennemuutos merkitsee, että yhteiskunta on muuttunut toimihenkilövaltaiseksi; samalla on tapahtunut alueellinen keskittyminen, suuri muutto. Tarkoittavatko nämä muutokset, että yllä oleva näkemys on muuttunut merkityksettömäksi? En usko. Vuonna 1969 oltiin vuoden 1970 edustavaalien kynnyksellä. Niissä keskusta romahti ja vennamolainen SMP nousi. Nyt, tätä kirjoitettaessa, nähtiin samanlainen perussuomalaisten nousun näytelmä uudestaan. SMP ja perussuomalaiset ovat toki osaltaan Alkion aatteellisen maailman perillisiä, osaksi ehkä tietämättään. Poliittinen retoriikka on vaikea laji. Asiaa, keskustan äskeinen tunnus: voiko ajatella tyhjempää iskulausetta. Parikymmentä vuotta sitten tunnuslauseena oli Ihmisten keskellä keskusta, joka tuntuu ensi silmäykseltä ihan kelvolta. Mutta sitten sekin alkoi karhistaa. Keskellä on jotakin, joka ei kuulu joukkoon. Jos keskusta on kansanliike, ei se ole kansan keskellä, vaan kansa, osa kansaa, kansan seassa. Keskellä voi olla mairea ammattipoliitikko, joka lähestyy kansaa hymy huulillaan ja sanoo: hei tavallinen ihminen, kerropa minulle ongelmasi, niin voin ajaa etuasi. Toimihenkilöistymisestä ja keskiluokan noususta huolimatta kysymys poliittiseen valtaan osallisuudesta on aina ajankohtainen, kuten huhtikuun 2011 eduskuntavaalitkin osoittivat. Back to the basics Pystyykö keskusta samaistumaan vähäväkisiin? Vai toistetaanko vaan talouspapiston jargonia tai vielä pahempaa, toistetaanko eurojargonia? Se on ratkaiseva kysymys. Mutta se on myöskin erittäin vaikea tehtävä. Ihminenhän ei voi helposti muuttaa perusolemustaan toiseksi. Keskustan poliittisessa kulttuurissa keskiluokkaisuus istuu vahvassa. Annammeko temmata edistyksen soihdun itseltämme? Keskustanuorilla on paljon työtä edessään. Hieman historiaa Alkiolaisuuden juuria voidaan etsiä osaltaan Venäjältä. Narodnikit olivat 1860 ja 1870-luvun Venäjän keisarikunnan vallankumouksellisia. Liike tunnettiin nimellä narodismi (Narodnitšestvo). Nimi tulee lähtemisestä kansan pariin, hoždenije v narod. Liikkeen jäsenet olivat lähinnä yliopistoopiskelijoita, jotka lähtivät maaseudulle valistamaan maaseudun väestöä. Joukko oli ideologialtaan varsin hajanainen, mutta yhteisenä tekijänä sille oli yksinvaltiuden vastustus ja maan jakaminen talonpojille. Narodnikkien lähtökohdat olivat kansalliset ja nostalgiset. Tavoitteena oli myös lähentää sivistyneistöä ja kansaa. Liikkeen perillisiä olivat SR:t, jotka vuoden 1917 vaaleissa saivat kolminkertaisen äänimäärän bolsevikkeihin verrattuna ja olisivat olleet uuden Venäjän johtava voima, elleivät bolsevikit olisi turvautuneet aseisiin. Kirjailija Tolstoi kuului narodnikkien oikeistosiipeen. Tolstoilla on huomattava vaikutus Alkioon. Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan kaikki maalaisliiton alkuvaiheen johtomiehet olivat tolstoilaisia. Tällaisia radikaaleja ei-marxilaisia maaseutuliikkeitä nimitetään tieteellisessä kirjallisuudessa populistisiksi, joten alempaa U:n muotoista käyrää voidaan nimittää myös populistiseksi käyräksi. Pekka Mäkelä 0 11 Taustakuva: Keskustan kuvapankki

7 Hae Facebookista Fortuna Koira ja klikkaa itsesi kaveriksi! Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja yli 80 prosenttia nuorista arvioi terveydentilansa hyväksi. Kahdella kolmesta nuoresta on ainakin jokin luova harrastus ja 40 prosentilla niitä on useampi kuin yksi vuotiaista miehistä 77 % ja naisista 74 % harrastaa liikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa. Vanhempien lapsiinsa kohdistama kuritusväkivalta on vähentynyt rajusti 20 vuodessa. Silti perheväkivaltaa joutuu yhä todista-maan tai kokemaan arviolta joka kuudes nuori. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan syrjäytymisvaarassa on vähintään lasta ja nuorta. Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut ja vaikeat ongelmat kasaantuvat yksille ja samoille. Ikäluokkaa kohden noin 1000 nuoren toiminnasta ei ole minkäänlaista tietoa, joten vuotiaista on hukassa n Vuonna 2008 yli lasta ja nuorta oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Lisäksi lasta on avohoidon tukitoimien piirissä. Luvut ovat kasvaneet 2-6 % vuosittain. % yläkoulun tytöistä ja 10 % pojista kokee kiusaamista vähintään kerran viikossa. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista pojista 14 % ja tytöistä 6 % ilmoittaa, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Suomalaisissa perheissä on Pohjoismaista eniten perheväkivaltaa ja runsasta päihteiden käyttöä. Lukiota käyvistä tytöistä 5 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 12 % on ollut yhdynnässä vastentahtoisesti. Nuorten maksuhäiriöt ovat kaksinkertaistuneet. Alle 30-vuotiaista aikuisista 7 % sai vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän vuonna Noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päättötodistusta ja noin 8000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. Vieraskielisten oppilaiden menestys peruskoulussa on selvästi muita heikompaa ja he jäävät useammin jatko-opintojen ulkopuolelle. Keskustanuoret kiertävät kesällä festareita muistuttamassa nuoria oman ja lähimmäisten hyvinvoinnin huomioimisesta. Suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, mutta yhä useampi painii erilaisten ongelmien kanssa. On tärkeää kysyä kesälläkin, niin itseltä kuin kaverilta, että miten sitä oikeasti menee. Tule kertomaan kesäfiiliksestäsi Keskustanuorten Fortuna-koiralle! Nappaa kaverikuva Fortunasta ja itsestäsi, linkitä kuva Fortunan Facebook-seinälle ja osallistut kilpailuun! Kaksi eniten peukutusta saanutta kuvaa palkitaan 50 eurolla jätskiä. Fortunan voit bongata:! Raskauden keskeytysten ja klamydiatartuntojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Päivittäin tupakoi enää joka kuudes vuotias, kun vielä 1990-luvun alussa useampi kuin joka neljäs nuori tupakoi. Huumeet eivät ole vielä yleistyneet Suomessa monien Keski- ja Etelä-Euroopan maiden tasolle, mutta tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kannabista on kokeillut jo 22 % ammattiin opiskelevista ja 16 % lukiolaisista. Nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990 alkaen. Yli 25-vuotiaista nuorista yli kaksi kolmasosaa on suorittanut ammatillisen tai kor-keakoulututkinnon. Syrjäytymiseen puututaan aiempaa herkemmin. Työpajatoimintaan osallistuneista yli nuoresta 75 % sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tai muuhun aktiivitoimintaan. Etsivän nuorisotyön avulla puolestaan tavoitettiin vuonna 2009 yli 3300 nuorta, joista 70 % saatiin ohjattua nuorten tarvitsemiin palveluihin. Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta on 18 %:lla yläluokkien työtöistä ja 8 %:lla pojista. Mielenterveydenhäiriöiden takia sairauseläkkeelle jäävien nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut vajaassa 10 vuodessa. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista päivittäin väsymystä kokee 16 % ja viikoittain niskahartiaseudun kipuja ja päänsärkyä kokee yli 30 % oppilaista vuotiaiden humalajuominen on lisääntynyt ja tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden Lähes 40 % yläluokkalaisista ilmoittaa, etteivät heidän vanhempansa aina tiedä missä nuori viettää viikonloppuillat. OECD-maista suomalaisperheet syövät vähiten yhdessä. Noin puolet yläkoululaisista ei syö yhdessä perheensä kanssa. Nuoret vuotiaat aiheuttavat kaikista kuolinkolareista 25 %. Niistä nuorista, jotka aiheuttavat kuolemaan johtaneen onnettomuuden on ollut humalassa 31 %. Köyhien lapsiperheiden osuus on kasvanut merkitsevästi. Yksinhuoltajaperheistä 32 % ja kaikista lapsiperheistä 14 % jää suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle eli heidän tulonsa ovat alle 60 % mediaanitulosta. Viidennes nuorista mainitsee rahan puutteen olevan esteenä vapaa-ajan toimintaan osallistumiselle. Asunnottomien nuorten määrä on kääntynyt kasvuun. Ilman asuntoa on n nuorta. Nuorten työttömyysaste on noussut korkealle, edelleen noin neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttömänä. Lähde: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n julkaisema tutkimuskooste Nuorista Suomessa Provinssirock Seinäjoki, Himos Festival Ruisrock, Turku Pori jazz, 14.7 Ilosaarirock, Joensuu SuomiPop-festifaalit, Jyväskylä, Kuopiorock, Kaksi viidestä suomalaisnuoresta olisi valmis vapaaehtoistyöhön, jos sitä heiltä pyydettäisiin. Vaaleissa äänestäminen ja äänestämisaikeet ovat nousemassa aallonpohjasta hitaaseen kasvuun. Nuorisotyö on saanut 2000-luvulla lisäresursseja. Ylipainoisten nuorten määrä on kolminkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä ja ylipainoiset nuoret ovat entistä lihavampia. Väkivallan, kiusaamisen ja varkauden uhriksi joutuneiden määrä on suurempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Noin

8 Miten sulla menee? Rakastettu, mutta pahoinpidelty Turpa kiinni HUORA, Täällä päätän MINÄ, Sua pitää lyödä, että uskot, Ei susta oo mihinkään, Oot ihan sekasin, Tätähän SÄ halusit, Että ootkin TYHMÄ. Nämä ovat tuttuja lausahduksia liian monelle. Kyselyjen mukaan viidesosassa parisuhteita nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua 15 vuotta täytettyään. Väkivaltaisesta suhteesta voi selvitä ja sellaisessa elävää voi auttaa. Pahinta parisuhdeväkivallassa on sen henkinen vaikutus ihmiseen. Kuinka ihmiselle, jota rakastaa, voi myös tehdä pahaa? Mustelmat paranevat parissa viikossa, mutta henkiset ruhjeet paranevat hitaasti. Miia on 29-vuotias nainen, joka eli neljä vuotta väkivaltaisessa parisuhteessa miehen nyrkin alla. Kuten yleensä, väkivalta alkoi tönimisellä, hiuksista repimisellä ja haukkumisella. Vähitellen sanat kovenivat ja teot raaistuivat. Vuosi vuodelta Miian itsetunto heikkeni ja hän syytti tilanteesta itseään. Pahoinpitelyn jälkeen siihen syyllistynyt osa-puoli usein syyttää tilanteesta uhria. Tilanne voi alkaa vaikkapa siitä, ettei aamukahvia ole keitetty tarpeeksi tai kavereiden kanssa meni sovittua pidempään illan vietossa. Tuttuja heittoja olivat itse kerjäsit et sä muuten usko ja opi tai olet sen ansainnut. Kun vuosia elää tilanteessa, jossa saattaa olla pitkiä aikoja, jolloin menee parisuhteessa hyvin, tottuu siihen, että riitatilanteessa tulee aina turpaan. Pitkä henkinen ja fyysinen väkivalta on uuvuttavaa ja ihminen alistuu toisen vallan alla. Tilanteen jälkeen väkivaltainen osapuoli usein myös katuu, pyytää anteeksi, ja sanoo rakastavansa. Tällainen ristiriita sanoissa ja käyttäytymissä aiheuttaa sen, ettei tilanteesta ole helppo lähteä. Varsinkin, kun uhri usein ajattelee, että toinen vielä muuttuu, kertoo Miia. Vähänkin on tarpeeksi Avio- tai avopuolison tekemällä parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Myös niillä uhkaileminen on väkivaltaa. Väkivalta voi olla myös henkistä ja se on myös estämistä, uhkailua, valvontaa ja kaikenlaista liiallista kontrollointia. Useimmiten parisuhdeväkivalta kestää vuosia ja pahenee vanhetessaan. Väkivalta on lain mukaan rangaistavaa, myös parisuhteessa. Ajan myötä väkivalta alkoi vaikuttaa elämääni enemmän. En kehdannut osallistua saunailtoihin, koska olin aina enemmän tai vähemmän mustelmilla. Keksin myös typeriä selityksiä ruhjeille, sanoo Miia. Parisuhdeväkivallan kaava on yleensä hyvin samankaltainen, mutta miten siitä selviytyy? Miian tapauksessa käännekohtana oli aikaisempaa raaempi fyysinen väkivalta. Rankka kokemus oli käännekohta Omassa tapauksessani piti käydä todella huonosti, että pääsin tilanteesta pois. Väkivaltaan oli tullut mukaan jo teräaseita, niillä uhkailua ja esimerkiksi saksilla viiltämistä. Myös kuristaminen ja potkiminen olivat jo niin sanotusti normaalia elämää. Aloin puhua asiasta ystävälleni ja hän oli aluksi kauhuissaan. Muistan ikuisesti hänen kommenttinsa tuollainen ei kuulu normaaliin parisuhteeseen. Silloin joku heräsi sisälläni ja tajusin miten huonosti asiat ovat. Ajattelin, että jos jäisin tilanteeseen, olisi hengenlähtö lähellä. Keräsin energiaa, aloin kapinoida vastaan ja puolustin itseäni tilanteissa, jotka koin uhkaavina. Tietenkin muutokseni ärsytti väkivaltaista osapuolta ja kun lopulta tein päätöksen, että parisuhde päättyy, tilanne kärjistyi. Lähdin ystäväni luokse viettämään iltaa ja koko illan ajan sain mieheltä tekstiviestejä, joissa hän uhkasi tappaa lemmikkieläimeni jos en tulisi heti kotiin. Uskaltauduin kotiin vasta aamuyöstä ja aamulla heräsin siihen, että mies sitoi käsiäni ja piti teräasetta kurkullani. Alkoi kova kuulustelu siitä missä olen ollut ja kenen kanssa. Sain monta iskua kasvoihin nyrkillä ja potkuja ympäri vartaloa. Olin shokissa, mutta ihmisen selviytymisvaisto on valtava. Mies meni toiseen huoneeseen, ja lähdin pakoon ulos. Mielessäni kävi ajatus, että mies hakee kättä pidempää avuksi. Pääsin ulos asunnosta ja menin herättämään naapurit, jotka ottivat minut asuntoonsa. Mahdoin olla näky, kun verta valui nenästä ja korvista. Naapurit soittivat poliisille ja he ottivat miehen kiinni talon ulkopuolelta. Poliisit dokumentoivat tapauksen ja puolsin syyttäjän päätöstä syyttää miestä törkeästä pahoinpitelystä ja seksuaalisesta väkivallasta. Ei tarpeeksi pahaa? Viranomaiset voivat puuttua perheväkivaltaan vain silloin, kun se tulee heidän tietoonsa. Myös täysin ulkopuolinen henkilö voi ilmoittaa poliisille havaitsemansa pahoinpitelyn. Miia törmäsi pitkän prosessin aikana myös ajatukseen, että parisuhde- tai perheväkivallasta ei pitäisi saada niin kovia rangaistuksia kuin väkivallasta, joka tapahtuu tuntemattoman toimesta. Kyllä siihen ajattelumalliin törmäsi jonkun verran, että taisi nainen nalkuttaa liikaa. Usein näin ajattelevat ihmiset, jotka eivät ole itse kokeneet tai törmänneet lähipiirissä aikaisemmin väkivaltaan. Mutta teki mitä tahansa, väkivalta ei ole neuvottelukeino parisuhteessa tai perheessä. Kun väkivallasta tehdään ilmoitus, päätöksen syyttämisestä tai syyttämättä jättämisestä tekee syyttäjä. Usein tilanne on selkeä ja vaikka uhria uhkailtaisiin ja tämä sen vuoksi olisi itse valmis luopumaan syytteestä, syyttäjä voi nostaa syytteen uhrin puolesta, mikäli näkee tapauksen selkeäksi. Mies yritti puhua itsensä tilanteesta pois, mutta olin päätökseni tehnyt. Halusin olla esimerkkinä monelle muulle parisuhdeväkivallan uhrille, että omien oikeuksien puolesta taisteleminen kannattaa. Oikeudenkäyntiä piti odottaa vuosi ja se oli minulle rankin vuosi koskaan. Sain sinä aikana mieheltä tappouhkauksia ja pelkäsin liikkua yksin. Elämäni junnasi paikoillaan, kaipasin selkeän päätöksen. Omassa tapauksessani oikeus kävi ja mies sai täyden tuomion, mitä puolustus vaati, ja hänet todettiin korvausvelvolliseksi. Älä pelkää puuttua Miten puhua väkivaltaa kokeneelle? Lähesty uhria kunnioittavasti ja tuomitsematta. Suurin osa ihmisistä arvostaa muiden välittämistä ja huolenpitoa vaikka he eivät olisikaan vielä valmiita puhumaan vaikeasta asiasta. Aloita keskustelu kertomalla, että olet huolissasi. Kerro myös syy. Älä ihmettele, jos väkivaltaa kokenut torjuu lähestymisyrityksen. Hän saattaa olla peloissaan eikä välttämättä ole edes valmis myöntämään tilanteen vakavuutta. Väkivaltaisten kokemusten jälkeen on usein vaikeaa luottaa muihin ihmisiin. Älä siis painosta puhumaan, vaan ole kärsivällinen. Tärkeintä, mitä sinä voit tehdä, on kuunnella, kunnioittaa läheisesi päätöksiä ja auttaa häntä löytämään keinoja turvallisuuden tunteen ja avun löytämiseen. Pahinta parisuhdeväkivallassa on sen henkinen vaikutus ihmiseen. Kuinka ihmiselle, jota rakastaa, voi myös tehdä pahaa? Mustelmat paranevat parissa viikossa, mutta henkiset ruhjeet paranevat hitaasti. Taisteleminen kannatti ja henkinen parantuminen saattoi alkaa. kertoo Miia. Apua selviytymiseen Sekä miehet että naiset voivat syyllistyä väkivaltaisiin tekoihin ja harjoittaa henkistä väkivaltaa. Poliisin tietoon tulleessa parisuhdeväkivallassa suurin osa tekijöistä on miehiä. Kyselyjen mukaan viidesosassa parisuhteita nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua 15 vuotta täytettyään. Avio- tai avoeron läpi käyneistä naisista lähes puolet kertoo kokeneensa vähintäänkin uhkailuja entisen puolisonsa taholta. Naisiin kohdistuvassa väkivallassa on kyselyjen mukaan tapahtunut pientä laskua, mutta suuresta käänteestä parempaan ei voida puhua. Väkivallan uhreille ja tekijöille löytyy apua ja tukea usealta eri taholta. Järjestöt kuten Ensi- ja turvakotien liitto, Naisten linja ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoavat ammattiapua väkivaltaa kokeneille ja Jussi-työ, Lyömätön Linja ja Miehen linja tarjoavat apua väkivallan tekijälle. Myös Miia kääntyi ammattiauttajien puoleen. Kynnys hakea apua tuntui ensin korkealta. Hakeuduin keskustelemaan asiasta paikalliseen kriisikeskukseen, mutta enemmän apua minulle oli palvelusta, joka on kriisikeskus netissä. Sivuston kautta saa vertaistukea, voi lukea muiden kokemuksia, kertoa omansa ja keskustella chatissa ammattiauttajan ja muiden väkivaltaa kokeneiden kanssa. Ajatus, että on myös muita saman kokeneita, auttoi paljon. Myös ystävien kanssa puhuminen auttoi, mutta en halunnut kuormittaa heitä liikaa. Ulkopuolisen avun vastaanottamisessa vaikeinta oli leimautuminen. Kun kertoi olevansa pahoinpidelty ja seksuaalisen väkivallan uhri, muuttui kuuntelijan äänensävy, aivan kuin otsassani lukisi reppana. En vain halunnut alistua siihen rooliin. Väkivaltaisesta parisuhteesta toipuminen vie aikaa ja jättää jälkensä Itselläni meni ainakin vuosi ennen kuin aloin huomata olevani niin sanotusti oma itseni. Väkivaltaisessa suhteessa eläminen oli vienyt naiseuteni ja tavallaan myös ihmisyyteni, ne piti löytää uudelleen. Tein asioita, jotka saivat minut tuntemaan itseni hyväksi ja arvokkaaksi. Myös ulkonäköni kohentaminen oli henkisesti tärkeää kaiken haukkumisen jälkeen. Tapahtuneesta on nyt kolme vuotta ja koen olevani sujut kokemusteni kanssa. Kokemus vaikuttaa käyttäytymiseeni edelleen. Pyrin uhkaavista tilanteista nopeasti pois ja aistin helposti äkkipikaisuuden ihmisissä. Parantuminen on nyt hyvällä mallilla, en ajattele tapahtunutta enää kovin usein ja jos ajattelen, koen sen vahvistaneen minua. Kun selvisin tästä, tuntuu, että selviän mistä vain, mitä elämä tuo tullessaan ajattelee Miia kokemuksistaan. Teksti: Salla Airaksinen 4 15 Vältä tätä: Lähde: Miten sulla menee? Älä syyllistä ihmistä siitä, että hän on väkivaltaisessa suhteessa. Älä yritä etsiä syitä väkivallalle. Älä arvostele uhria, mikäli hän sanoo rakastavansa kumppaniaan kaikesta huolimatta. Väkivaltaisesta suhteesta lähteminen vaati usein aikaa. Älä arvostele edes väkivaltaista kumppania puhuessasi uhrille. Voit silti tuomita hänen käyttäytymisensä. Älä sano, mitä itse tekisit samassa tilanteessa. Neuvojen liiallisella tuputtamisella vähennät uhrin uskoa omaan päätöksentekokykyynsä. Älä painosta uhria jättämään kumppaninsa äläkä yritä tehdä päätöksiä hänen puolestaan. Keskity ennen kaikkea kuuntelemaan ja tukemaan läheistäsi hänen itse tekemissään päätöksissään.

9 Väkivallaton saareke Laitosmainen vaaleanharmaa tiilirakennus jököttää kadun varressa. Lukittujen lasiovien takana näkyy liikettä. Hei, tervetuloa! Kriisityöntekijä Heidi Kontkanen työntää oven auki reippaasti hymyillen. Se aukeaa vain työntekijöiden avaimilla ja suljetaan huolellisesti. Kontkasen valoisuus riitelee rakennukseen liittyvien mielikuvien kanssa. Toimistoon harppoessamme ohitamme aulassa istuvan naisen, joka seuraa menoamme jähmein ilmein. Pääkaupungin turvakoti. Tänne tullaan usein pitkään jatkuneen ja traumatisoineen pelon jälkeen. Täällä ei tarvitse pelätä läheisen henkistä eikä fyysistä väkivaltaa. Täällä ammattiauttajat nimeävät, mitä väkivalta on, tukevat ja opastavat, miten väkivallan kierteen voi katkaista. Käydään läpi väkivaltahistoria ja se, mitä on tapahtunut, Kontkanen selventää alkuhaastattelun sisältöä toimistossa. Ensin kannattaa soittaa ja varmistaa, että turvakotiin mahtuu. Jo alussa tehdään selväksi, että täällä ei käytetä päihteitä ja kysytään, tarvitseeko asiakas tukea oman väkivaltaisuutensa kanssa. Seuraavana on vuorossa yhteydenotto sosiaalitoimeen. Näin varmistetaan, että kaupunki antaa maksusitoumuksen turvakodissa oleskelun kuluista. Jos asiakkaalla on lapsia, tilanteesta ilmoitetaan lastensuojeluun. Päätös lähteä turvakotiin ei yleensä synny hetkessä. Henkinen, fyysinen tai taloudellinen väkivalta on usein ollut pitkäkestoista. Enemmistöllä (65 %) pääkaupungin turvakotiin vuonna 2009 hakeutuneista se oli jatkunut puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Puolet turvakotiin tulijoista ohjasi sinne sosiaaliviranomaiset, puolet tuli omasta aloitteestaan. Turvakodissa väkivallan uhri saa levätä, keskustella kriisityöntekijöiden kanssa koetusta, pohtia omia tavoitteitaan elämässä ja parisuhteessa. Apua myös väkivaltaiselle osapuolelle Mielikuva on monesti se, että väkivaltaisia puolisoita on turvakodin oven takana hyvin paljon. Tai, että asiakkaat tulisivat suoraan väkivaltatilanteista verissä päin. Se on hyvin harvinaista, Kontkanen romuttaa stereotypioita. Vaikka turvakotiin hakeutuvat väkivallan uhrit, turvakoti tekee väkivaltaa ehkäisevää työtä. Mikäli asiakas antaa luvan, henkilökunta ottaa yhteyttä Jussi-työhön, joka tukee väkivallan käytön lopettamista. Sinne annetaan kotiin jääneen väkivallantekijän Täällä ei tarvitse pelätä läheisen henkistä eikä fyysistä väkivaltaa. Täällä ammattiauttajat nimeävät, mitä väkivalta on, tukevat ja opastavat, miten väkivallan kierteen voi katkaista. yhteystiedot ja Jussi-työstä soitetaan ja tarjotaan tälle apua uhkaavan tai väkivaltaisen käytöksen lopettamiseen. Lasten kanssa saapuvia neuvotaan kertomaan kotiin jääneelle vanhemmalle, missä lapset ovat ja milloin heitä voi tavata, erityisesti jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus. Tyypillisesti kotiin jää väkivaltainen mies, joskus myös nainen. Pääkaupungin turvakotiin vuonna 2009 hakeutuneista aikuisista oli miehiä 5,5 prosenttia ja valtakunnallisesti sukupuolijakauma oli samanlainen. Arkea turvakodissa Asuinkerroksiin vievissä portaissa lojuu lattialla lehtiä ja nukke. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia alkuun muusta kuin itsestään ja lapsistaan. Siivoamisen tai ruoanlaiton hoitavat työntekijät. Yläkerroksien olohuoneiden kaksi sohvaa on varattuna, mutta ihmisiä ei juuri liiku missään eikä huoneista kuulu ääniä. Lapset, vauvaikäisistä 17-vuotiaisiin, nukkuvat vanhempansa kanssa samassa huoneessa. Perhehuoneita on kahdeksan, yksityishuoneita kaksi. Omat huoneet ovat yksityistä tilaa, jonne on henkilökohtaiset avaimet, mutta wc:t, suihkut ja olohuoneet jaetaan. Yhteisöasumisen hyvä puoli on se, että juuri tulleet asiakkaat saattavat saada vertaistukea sellaisilta, jotka ovat kriisin käsittelyssään pidemmällä. Mutta kulttuurien ja elämäntilanteiden sekoittuminen saman katon alla luo myös haasteita ja ristiriitoja. Niitä käydään sitten asiakkaiden kanssa yhdessä läpi, Kontkanen kertoo. Aamupäivä asuintiloissa vaikuttaa rauhalliselta. Akuutin kriisivaiheen jälkeen pyritään palaamaan normaaliin arkeen: lapset käyvät päiväkodissa ja koulussa, vanhemmat töissä. Säännölliset ruokailuajat rytmittävät päivää. Vaikka turvakoti on pelosta ja väkivallasta vapaa vyöhyke, koettu väkivalta ja sen uhka jättävät jälkensä yhteiseloon. Se näkyy jaksamattomuutena lasten kanssa, ärtyisyytenä muiden asiakkaiden keskuudessa tai ärtyisyytenä henkilökuntaa kohtaan, kuvailee Kontkanen. Koettua puretaan yksilökeskusteluissa kriisityöntekijöiden kanssa, joissa myös mietitään, kuinka läheisen väkivaltaisuutta tai uhkailua voisi rajata. Faktaa Turvakodit tarjoavat puhelinneuvontaa, keskustelutukea ja tilapäisen asuinpaikan väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille, miehille ja lapsille vuorokauden ympäri. Turvakoteja löytyy mm. seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Kokkola, Lahti, Oulu, Pori, Raahe, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Turvakotityöllä autetaan perheväkivallan kaikkia osapuolia. Lähtökohtana on lapsen etu. Neuvotteluja ja tapaamisia Kun laskeudumme asumiskerroksista takaisin tuloaulaan, vastaan tulee asiakas kahden lapsensa kanssa. Kontkanen vaihtaa kielen lennossa suomesta englantiin. Tällä kertaa yhteinen kieli löytyy, mutta välillä tarvitaan tulkin apua. Lähes kolmannes asiakkaista oli vuonna 2010 maahanmuuttajia, 32 eri kansallisuudesta. Kontkanen pitää tätä mahdollisesti merkkinä siitä, että tietoisuus ihmisoikeuksista ja turvakodista on eri kansallisuusryhmien keskuudessa lisääntynyt. Toimistosiivessä neuvotteluhuoneen pöytien muodot ovat pyöreitä ja tuolien selkänojat korkeita. Niihin nojautuvat turvakotiin hakeutunut väkivallan uhri ja väkivallan tekijä parineuvotteluissa, joissa keskustellaan yhteisen elämän mahdollisuuksista turvakodin kriisityöntekijän ja Jussi-työn tekijän kanssa. Näiden pöytien yli pohditaan lastensuojelun väen kanssa, miten lapsia ja perhettä tuetaan jatkossa. Täällä neuvotellaan kaupungin sosiaalitoimen kanssa, miten selvitään esimerkiksi taloudellisesti, jos edessä on avioero. Kerrosta alempana, leikkihuoneessa, istuu ovensuussa tummahiuksinen nainen kasvohoitokäsittelyssä, joita meikkifirma tarjoaa turvakodin asiakkaille. Peremmällä huoneessa peuhaa pari lasta patjoilla. Viereinen huone on täynnä leluja kotileikkeihin, joissa lapset voivat käsitellä kokemiaan vaikeita tilanteita. Yli 3-vuotiaiden kanssa väkivaltakokemuksia käy läpi myös lasten ja nuorten psykologi. Tässä tilassa kotiin jäänyt vanhempi saa tavata lastaan lapsityöntekijän seuratessa sivusta, että lapsi kokee tapaamisen turvallisena. Yhteistyötä aikuisten ja lasten tueksi Suljetuista ovista huolimatta turvakoti ei ole sulkeutunut yksikkö. Asiakkaat liikkuvat vapaasti myös laitoksen ulkopuolella ja jättävät ulos lähtiessään avaimensa toimistoon, aivan kuin hotellissa. Turvallisuussyistä henkilökunnan on tiedettävä, ketä talossa on paikalla. Kun turvakodin asiakkuus viimeistään kahden kuukauden kuluttua päättyy, henkilökunta yrittää taata heille tukea myös jatkossa. Tukea antavat muun muassa perheneuvola, lastensuojelu, rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt tai turvakodin avopalvelut. Valitettavan usein lasten avunsaanti on jatkossa heikkoa. Perheneuvola on ainoa, ja sinne jonot on hurjan pitkät, Kontkanen harmittelee. Kouluikäisille lapsille ja nuorille jatkotueksi voidaan miettiä koulukuraattoria ja koulupsykologia. Lisäksi turvakodin lasten ja nuorten psykologi voi tukea lasta turvakodista lähdön jälkeenkin, jos siihen saadaan Kriisityöntekijä Heidi Kontkanen työskentelee pääkaupungin turvakodissa. maksusitoumus kaupungin sosiaalitoimelta, lisää Kontkanen. Muovimatto vaimentaa askeleet, kun vierailun päätteeksi lähestyn uloskäyntiä. Enemmistö turvakodin asiakkaista tulee tänne vain kerran. Lähtöpäivänään moni asiakkaista ei kuule oven kolahdusta viimeistä kertaa. Neljäsosa Pääkaupungin Turvakodissa vuonna 2009 olleista tarvitsi väkivallatonta saareketta toistamiseen. Teksti: Taina Pelkonen Kuvat: Taina Pelkonen ja Markus Manner Jussi-työ on tukea miehille, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissa. Turvakodin hakeutuneiden määrä on vuoden 2011 alussa lisääntynyt edellisen vuoden alkuun verrattuna. Tyypillinen asiakas on vuotias pienten lasten äiti. Yhä useammin apua haetaan omatoimisesti jo perheväkivallan alkuvaiheessa. Miten sulla menee? 6 17

10 Miten sulla menee? Miten sulla menee? Väkivallan kierre täytyy katkaista Väkivallan motiivina voi olla koettu narsistinen loukkaus tai pyrkimys johonkin päämäärään, kuten taloudelliseen etuun tai seksuaaliseen kanssakäymiseen. Oli väkivallan syy mikä tahansa, toista ihmistä vahingoittava käytös ei ole sallittua missään tilanteessa. Välittäminen puree syrjäytymiseen Väkivaltainen käytös saa usein alkunsa narsistisesta loukkauksesta. Kun ihminen kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hän loukkaantuu ja tuntee oikeudekseen käydä päälle, psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridicassa ja Helsingin yliopistossa työskentelevä psykologi Helinä Häkkänen- Nyholm kertoo. Alkoholi liittyy suureen osaan väkivaltatapauksista. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen altistavat myös tietyntyyppinen persoonallisuus, esimerkiksi epävakaa itsetunto ja narsistiset piirteet. Nuorilla puolestaan väkivaltaiseen käytökseen vaikuttaa esimerkiksi heidän itsensä kokema väkivalta. Väkivaltainen käytös voi olla kotoa opittu malli, jolla on vaikutusta myös ihmisen moraalikäsityksiin, Häkkänen- Nyholm sanoo. Miesten väkivalta on näkyvää Pahoinpitelytilastoissa kärkisijalla ovat nuoret miehet. Heidän harjoittamansa väkivalta on näkyvää, sillä he käyttäytyvät aggressiivisesti usein julkisilla paikoilla. Miehet ovat keskimäärin alttiimpia käyttämään väkivaltaa kuin naiset, mutta nuorten naisten osuus väkivallantekijöinä on kasvussa. 50 ikävuoden jälkeen väkivaltaisen käytöksen riski laskee molemmilla sukupuolilla. Naisten maailma on miehistynyt, ja kun sukupuolten välinen raja hälvenee, myös käyttäytymismallit hämärtyvät, Häkkänen- Nyholm kertoo. Väkivaltaiseen käytökseen pitää puuttua Jos joutuu väkivallan kohteeksi, pitää ilmaista, ettei hyväksy toisen käytöstä. Esimerkiksi parisuhteessa kannattaa sanoa ääneen, että toisen käytös aiheuttaa huolta. Väkivallanteoille kannattaa hakea seurauksia, koska muuten väkivallantekijä ajattelee, että hänen toimintansa on hyväksyttävää. Kukaan ei kohtele väkivaltaisesti ihmistä, jota arvostaa. Esimerkiksi epäilys pettämisestä parisuhteessa alentaa kumppanin arvoa väkivaltaan taipuvaisen henkilön silmissä, jolloin hän kokee, että hänellä on täysi oikeus lyödä. Omaa arvoa ei saisi missään Psykologi Helinä Häkkänen- Nyholm kertoo väkivallasta asiantuntijan näkökulmasta. tilanteessa ainakaan tahallaan alentaa, Häkkänen-Nyholm neuvoo. Kun pelko väkivallasta muuttuu krooniseksi, on syytä ottaa yhteyttä viranomaisiin. Pienellä paikkakunnalla kyky reagoida yksittäisen perheen ongelmiin on parempi kuin suurissa kaupungeissa. Asiat kannattaa saattaa ihmisten tietoon, vaikka hävettäisi ja tuntuisi siltä, että kukaan ei ota väitteitä todesta. On tärkeää muodostaa ympärilleen tukiverkosto, joka koostuu esimerkiksi ystävistä, sukulaisista, työkavereista ja ammattiauttajista. Tilanteesta kertomisesta on yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa, Häkkänen-Nyholm rohkaisee. Vaikeistakin traumoista on mahdollista parantua Häkkänen-Nyholm kertoo, että vaikeista väkivaltakokemuksista voi eheytyä esimerkiksi EMDR-traumaterapian avulla. Tässä terapiamuodossa aktivoidaan traumaattiseen kokemukseen liittyviä muistikokemuksia ja muutetaan niitä. Näin saadaan lievennettyä posttraumaattisen stressireaktion oireita, esimerkiksi unettomuutta ja säikkyyttä. Jos ihmiseltä menee jalka poikki, hän hakee siihen ilman muuta apua. Tilanteen pitäisi olla yhtä avoin terapiapalveluiden suhteen. Tärkeintä paranemisen kannalta ovat oma usko ja motivaatio hoitoon. Ongelma voidaan saada hoidettua nopeallakin terapialla. Jos apua ei hae, traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa ihmiseen jopa vuo-sien ajan. Paranemisprosessi voi olla rankka käydä läpi, joten läheisten kannustusta ja tukea tarvitaan. Jokaisen pitäisi olla oman läheisensä kannustaja. Normaali toisen tukeminen ja myötäeläminen riittävät, mihinkään sen ihmeellisempään ei läheisten tarvitse pystyä. Avun hakemisen nopeus riippuu siitä, minkälaisia kokemuksia henkilöllä on väkivallasta aikaisemmin. Jos väkivalta on aina kuulunut elämään, ihminen pitää sitä helposti normaalina vuorovaikutuksen muotona. Moni kuitenkin ilmoittaa väkivaltaisesta kohtelusta ensimmäisen kokemuksen jälkeen. Nykyisin ihmiset tiedostavat aiempaa paremmin, että väkivalta on kielteinen asia. Kun asioista uutisoidaan ja keskustellaan enemmän, myös ilmoitusalttius paranee, Häkkänen-Nyholm sanoo. Teksti: Elina Levijoki Yksilöohjaaja Eemeli Porthén auttaa työkseen syrjäytymisuhan alla olevia nuoria. Hän muistuttaa, että paras tapa ehkäistä syrjäytymistä on välittää toisista. Koulutuksen puute ja perhetaustat selittävät suuren osan nuorten syrjäytymisestä, toteaa Järviseudulla etsivää nuorisotyötä tekevä yksilöohjaaja Eemeli Porthén. Hänen mukaansa monien syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulunkäynti on jäänyt peruskouluasteelle. Ulkopuolisuus ja työttömyys voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, mikä kasvattaa kotiolojen merkitystä syrjäytymiskehitykseen. Yhtä syytä syrjäytymiselle ei useinkaan pystytä nimeämään. On kysymys eräänlaisesta lumipalloefektistä. Yksi asia johtaa toiseen, ja näin syrjäytymisen taustalla on useita asioita. Jämähtänyt ei jaksa Porthén kuvailee, kuinka syrjäytymisvaarassa oleva ihminen saattaa kiinnostavan toiminnan puuttuessa jämähtää neljän seinän sisälle. Tästä seuraa henkistä pahoinvointia ja jaksamattomuutta. Ensin jokin yksittäinen asia saattaa jäädä hoitamatta, sitten toinen. Näin tilanne saattaa pahentua. Varsinkin asioiden hoitaminen eri viranomaisten kanssa voi väsyttää nuorta, sillä se vaatii runsaasti omaa aktiivisuutta. Syrjäytymisen ehkäisyssä olisi Porthénin mukaan tärkeää pitää huolta omista läheisistä. Meidän tulisi katsoa omien kavereiden perään ja välittää toisistamme. Ei saisi tuijottaa vain omaa napaa. Jos huomaa, että tarvetta avulle voisi jonkun nuoren kohdalla olla, voi tällaisesta nuoresta ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Nuorelle laaditaan tavoite Porthénin työalueeseen kuuluvat Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on etsiä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ohjata heidät tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Kun etsivälle nuorisotyölle kerrotaan mahdollisesti avun tarpeessa olevasta nuoresta, ottaa etsivä nuorisotyöntekijä nuoreen yhteyttä. Hänen kanssaan jutellaan koulutuksesta, toimeentulosta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Jokaiselle nuorelle pyritään yhdessä miettimään jokin tavoite, jonka suuntaan edetään. Kun tavoitteeseen päästään, ei asiakasta jätetä yksin. Nuoret ovat ottaneet saamansa tuen vastaan avosylin. Vain harvat nuoret kieltäytyvät yhteistyöstä, Porthén iloitsee. Suunta on oikea Etsivää nuorisotyötä on Suomessa tehty pian kolme vuotta. Tällä hetkellä toimintaa on jo 223 kunnassa. Porthénin mukaan työlle on tarvetta. Aiemmin ei oikein ollut tahoa, joka puuttuisi syrjäytymiseen. Sen ehkäisemiseen tarvitaan monialaista viranomaisyhteistyötä. Viime vuosina tähän asiaan on puututtu, ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Teksti: Samuli Nissilä 8 19

11 Miten sulla menee? Palstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta. Mielenterveyden edistämistä ei sovi unohtaa M Yhteisö on tärkeä Yhteisön tärkeys liittyy myös jatko-opiskelupaikkojen riittävyyteen. Niemisen mukaan jokaisella on vahva tarve kuulua johonkin ryhmään. Jos jää pois koulutuksesta, jää pois muustakin tekemisestä. Suomen Mielenterveysseura toivoisi, että kaikille peruskoulunsa päättäville olisi taattu opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on hyvin suuri syrjäytymisriski. Maahanmuuttajanuorilla se on vielä suurempi. 20 L apsuuden haaveammattini vaihtelivat delfiininkouluttajasta ja eläinlääkäristä roskakuskiin. Vanhempana kiinnostuin viittomakielestä ja viittomakielen tulkin työstä, ja peruskoulun jälkeen seurasi muutto Mikkelistä Kuopioon opiskelemaan viittomakielen ohjaajaksi Pohjois-Savon opistossa. Opintojen aikana minulle selkeni, että haluan toimia ohjaustyössä, lähellä asiakasta. Kutsumusammatti Valmistuin vuonna 2008, ja siitä asti olen toiminut erilaisissa vammaispuolen työtehtävissä. Sittemmin muutin työn perässä Jyväskylään, ja viimeiset kaksi vuotta olen työskennellyt yksityisessä palvelukeskuksessa, joka tuottaa asumispalveluja kuulonäkövammaisille henkilöille. Koen työskenteleväni kutsumukseni parissa ja nautin työstäni. Vammaisten kanssa työskentely on palkitsevaa, saanhan suoran ja rehellisen palautteen toiminnastani. Parhaita hetkiä ovat ne, kun näen asiakkaiden voivan hyvin, olevan onnellisia ja tyytyväisiä. Pääsen olemaan osa heidän elämäänsä niin hyvässä kuin pahassakin. Tunteiden tunnistaminen tukee hyvinvointia Vertaisryhmät avaavat uusia näkökulmia Erityisesti nuorille Suomen Mielenterveysseura haluaa runsaammin yhteisöllistä ja sosiaalista mielenterveyskuntoutumista. Asioiden käsitteleminen ryhmässä toisten nuorten kanssa muistuttaa, ettei kukaan ole ongelmineen yksin. Ryhmät auttavat löytämään uusia näkökulmia. Yksi esimerkki yhteisöllisestä kuntoutumisesta on Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämä Löydä oma tarinasi -vertaistukiryh- lla Katja Kilpeläinen halusi lapsena delfiininkouluttajaksi, päätyi työskentelemään kehitysvammaisten ohjaustoiminnan parissa ja nauttii työstään. Hän toivoo ihmisten pääsevän eroon ennakkoluuloistaan ja uskoo elämän olevan ikuista oppimista. Koulukiusaamiseen puuttuminen on myös merkittävää. Lapsuuden koulukiusaaminen voi altistaa mielenterveysongelmille, Nieminen tietää. Hän on itse projektipäällikkönä E-mielenterveyshankkeessa, joka on tuottanut emielenterveys.fi -verkkosivuston. Sivustolla on erillinen nuorten osio, jossa käsitellään koulukiusaamista. Suomen Mielenterveysseura haluaisi, että mielen hyvinvointia tukevia taitoja opetettaisiin terveystiedon tunneilla viimeistään yläkoulusta lähtien. Mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen tarkoittaa esimerkiksi niiden asioiden tunnistamista ja opettelua, joilla voi vaikuttaa myönteisesti omaan mielialaansa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kykyä ymmärtää ja käsitellä omia ja muiden tunteita sekä taitoa sietää pettymyksiä. Nieminen korostaa, että omien hyvien puolien ja vahvuuksien ajattelu vahvistaa myönteistä identieettiä. Ja auttaa uskomaan itseen. Se on tärkeä ominaisuus työ- ja opiskelupaikkoja haettaessa. tka Vammaistyö vaatii huumorintajua Hyvää tulevaisuutta luodaan nyt tekemällä sellaista politiikkaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja köyhtymistä. ielenterveystyö ei ole vain palveluiden nopeaa saatavuutta. Näin muistuttaa Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Pinja Nieminen. Merkittävä työmuoto on mielenterveyden edistäminen, johon järjestö kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti yläkoulu on kriittisin paikka. Tällöin pitäisi saada hyvät eväät tulevaisuuteen. Mielenterveyden edistämisessä on kyse hyvin laajasta poliittisesta kysymyksestä. Niemisen mukaan hyvää tulevaisuutta luodaan nyt tekemällä sellaista politiikkaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja köyhtymistä. Esimerkiksi köyhässä perheessä elävä lapsi tai nuori ei voi osallistua muiden tapaan harrastuksiin ja kavereiden kanssa vapaaajanviettoon. Työpaikat, kohtuuhintaiset asunnot, mahdollisuus harrastaa ja sovittaa yhteen työ ja perhe. Nämä kaikki vaikuttavat perheiden hyvinvointiin. Niemisen mukaan eriarvoisuuden kasvu näyttäytyy myös mielenterveydessä. Suomessa on lisäksi pahoin kehittymässä ylisukupolvista köyhyyttä. Kun vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia, yhä useammin myös heidän lapsensa ovat. ma mä. Ryhmä on tarkoitettu vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on diagnostisoitu masennus. Niemisen mielestä kolmen kuukauden hoitotakuuaika on liian pitkä aika erityisesti nuorille. Lisäksi kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pitäisi päästä kivuttomammin. Nieminen on myös huolissaan ammattikorkeakouluopiskelijoista, jotka painiskelevat mielenterveyspalveluissa yhdessä muiden kuntalaisten kanssa. Apua tulisi saada heti, etteivät ongelmat pääse kärjistymään. Olennaiset asiat ovat joka tapauksessa ennaltaehkäisyn tärkeys, nopea avun saanti, ryhmämuotoinen tuki ja myös positiivisiin asioihin ja omiin voimavaroihin keskittyminen, Nieminen kiteyttää ajatuksensa. Teksti: Janika Tikkala Kuva: Kaisu Airaksinen Huumorintaju on tärkeä voimavara Asiakkaiden kokemat vastoinkäymiset ja toisinaan myös aggressiivinen käytös muodostavat työni raskaan puolen. Positiivisuudella ja sosiaalisuudella pärjää tällä alalla, ja kuten missä tahansa työssä, huumorintaju on tärkeä voimavara. Tilannekomiikka on eräänlainen keino purkaa tapahtumia työyhteisössämme: kyky olla katsomatta arkea liian vakavasti auttaa jaksamaan. Pyrin jättämään työasiat työpaikalle, vaikka negatiiviset tapahtumat tuppaavatkin kummittelemaan mielessä. Epäsäännöllinen vuorotyö vaatii veronsa, ja raskaan työn vastapainoksi pyrin ottamaan vapaa-ajalla rennosti lukemalla, katsomalla elokuvia ja tapaamalla ystäviä esimerkiksi stand up -esitysten merkeissä. Katja Kilpeläinen tekee kutsumustyötään. Yhteyskunnalliset päätökset vaikuttavat työhön Olen työni kautta saanut konkreettista kosketusta siihen, kuinka yhteiskunnallinen päätöksenteko vaikuttaa niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin arkielämään. Erot yksityisen ja julkisen sektorin resurssien välillä tuntuvat ja näkyvät päivittäisessä työskentelyssä. Työntekijöiden vähyys ja liian suuret asiakasryhmät kuormittavat julkisella puolella työskentelevää, heikentäen myös asiakkaiden saaman palvelun laatua. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä huomaa kouriintuntuvasti leikkausten kohdistumisen juuri vähemmän tuottaviin marginaaliryhmiin: vanhuksiin ja vammaisiin. Julkisen puolen lisäresurssien lisäksi toivoisin lisää työllistämismahdollisuuksia vammaisille. Olen huomannut, kuinka vaikeaa heille on löytää työtoimintapaikkoja. Työtoiminnat ovat tärkeä osa vammaisten toiminnallista kuntoutumista, ja työssä käyminen tuo asiakkaiden elämään sisältöä ja laatua mielekkäällä tavalla. Moni on tyytyväinen siitä, että saa nimellistä korvausta työstään. Esimerkiksi kunnat voisivat mielestäni pyrkiä järjestämään yhteistyössä muiden tahojen kanssa lisää työtoimintapaikkoja vammaisille henkilöille. Myös vammainen on ihminen Vammaisiin kohdistuu monenlaisia ennakkoluuloja, jopa pelkoa. Toisinaan ympäristön on vaikea suhtautua asiakkaisiini, ja esimerkiksi kaupassa vaihtorahoja yritetään tarjota minulle sen sijaan, että ne annettaisiin asiakkaalle vaikka tämä olisi maksanut itse. Toivoisin, että ihmiset osaisivat katsoa vamman yli ja nähdä vammaiset ihmisinä, jotka vain poikkeavat hieman valtaväestöstä. On surullista, kuinka lapset toisinaan huutelevat solvauksia kävellessäni asiakkaani kanssa kadulla. Pääsääntöisesti lasten suhtautuminen on suorempaa ja välittömämpää kuin aikuisten. Nuoremmat lapset suhtautuvat kokemukseni mukaan erityislapsiin kiinnostuneesti ja ihmetellen. Työni antia on ollut oppia kohtaamaan ihminen omana persoonanaan vammaisten kategorian edustajan sijaan. Koen ehdottomasti olevani oikealla alalla, ja aion jatkaa työssäni ainakin niin kauan, kuin koen sen palkitsevana ja mielekkäänä. Suunnitelmissani on myös kouluttautua lisää: elämähän on ikuista oppimista. Teksti: Ida Heikkinen Kuva: Marina Kilpeläinen 21

12 Hämäläinen Kirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija Jyväskylän yliopistossa. Rick Roll, Alkio ja Kekkonen Tiedätkö, mikä on meemi? Minä en vielä vähän aikaa sitten tiennyt, vaikka olen hieman nörtti, ja vaikka kaikkihan sen tietävät. Onneksi trolli-ikäinen pikkuveljeni osaa opastaa siskoaan internetin ihmemaailmassa. Meemi on Wikipedian mukaan kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja. Ja jos tarkkoja ollaan, edellinen lausekin oli eräänlainen meemi: on nimittäin tullut tavaksi sanoa, että jokin on jotakin Wikipedian mukaan mainitsematta alkuperäislähdettä. (Meemin määritelmän muuten muotoili Richard Dawkins teoksessaan Geenin itsekkyys, 1993.) Meemit voivat olla melkein mitä tahansa: kuvia, hokemia, videopätkiä, sävelmiä, vaatemuotia ja rakennelmia vain muutamia mainitakseni. Niitä käytetään muun muassa pilailuun, oman nokkeluuden esittämiseen ja ryhmähengen luomiseen. Lisäksi tärkeä memeettinen ominaisuus on, että meemejä voidaan lähes loputtomasti muunnella ja kehittää paremmiksi. Yksi internetin kenties tunnetuimmista meemeistä, rickrollaus, on jo monta vuotta vanha vitsi, mutta se jaksaa edelleen vie- hättää. Ideana on, että yllättävissä yhteyksissä, vaikkapa houkuttelevan linkin kautta, netissä surffailija joutuu katsomaan musiikkivideota Rick Astleyn hittikappaleesta Never Gonna Give You Up (1987). Videon eri muunnelmia on katsottu YouTubesta yhteensä noin 50 miljoonaa kertaa. Kun on tullut rickrollatuksi eli päätynyt näkemään musiikkivideon, saattaa miettiä, miksi kävi niin. Miksi juuri tuo vanha video? Kuka ihmeen Rick Astley? Mitä hauskaa tai merkittävää koko jutussa on? Miksi se kiinnostaa nuorisoa? Keskustan tyypillisimpiä meemejä on Santeri Alkio. Alkio-kortti isketään keskusteluissa pöytään yhtä usein kuin todellinen valtti, Kekkonen. Herrat esiintyvät jatkuvasti toinen toistaan yllättävämmissä yhteyksissä eli toimivat aivan kuin Rick Roll -meemi. Nuoremmatkin tietävät, että näissä miehissä on jotain erityisen kiinnostavaa, mutta harva osaa selittää, mitä. Näen tässä yhden syyn keskustan kannatuksen vähenemiseen. Me keskustalaiset osaamme kyllä toistella suosikkisanojamme ja lempinimiämme, mutta monikaan meistä ei ole onnistunut kehittelemään niiden välittämiä ajatuksia pidemmälle. Tai edes selittämään tiiviisti, mitä ne tarkoittavat. Ryhdistäytykäämme! Jos varhaisteinit pystyvät kehittämään miljoonien ihmisten tuntemia mediailmiöitä, luulisi keskustan kaltaisen sivistysliikkeen pystyvän selittämään edes jonkin ajatuksen niin, että muutkin kuin Alkionsa lukeneet ymmärtävät. Kun seuraavan kerran törmäämme johonkin keskustalaiseen ilmiöön, voisimme pohtia samanlaisia kysymyksiä kuin jouduttuamme rickrollatuiksi: Miksi tämä on edelleen tärkeää? Miksi tämä yhdistää meitä? Voisiko saman jutun muotoilla vielä paremmin? Kuinka saisin kuulijan kertomaan asian eteenpäin? Monesti on sanottu, että keskusta tarvitsee johtajia. Muistakaamme, että johtaja tarkoittaa pomon lisäksi myös sellaista, joka päästää asioita lävitseen tai vie asioita askeleen eteenpäin. Askel eteenpäin kannattaa kuitenkin ottaa tukevalla maalla, ei lentokoneen laskeutumisportaista ja kaikki Kekkosen kotiinpaluun (1980) nähneet tietävät, miksi. Heli Hämäläinen Arvostelija Timo Hyvönen on entinen raskaansarjan konemuusikkoamatööri, joka diggailee musiikista laidasta laitaan. Vapaa-aikanaan hänet voi bongata Keravan lenkkipoluilta tai koriskentiltä mp3-soitin korvillaan. Kylmempinä vuodenaikoina puolestaan lähikaupunkien baarien tanssilattioilta esittelemässä mooveja yön pikkutunteina. Jarkko Martikainen Usko Sakara Records / Playground Music Usko, Toivo (2009) ja Rakkaus (2006) -trilogian päättävä albumi on Jarkko Martikaisen tähänastisen tuotannon selkeästi monipuolisinta antia äänimaailmaltaan. YUP:n keulahahmon omintakeinen ja lyyrisesti kikkaileva tyyli on kaikille tätä mainiota progebändiä kuunnelleille enemmän kuin tuttu, mutta soolo-puolella Martikainen keskittyy enemmän tunteeseen ja tulkintaan kuin raivokkaaseen punkkakofoniaan. Levylle on haalittu soittamaan ryhmä, joka koostuu jazz-artisteista, kansanmuusikoista sekä klassisen orkesterin soittajista, ja tämä todellakin erikoinen mikstuura saa upeasti yhdistettyä kolme erityylistä musiikkilajia korostamaan Martikaisen trubaduurimaista tulkintaa. Usko on erittäin tasapainoinen kokonaisuus, jokseenkin hieman yllätyksetön. Kappaleet ovat hienoista äänimaailmoistaan huolimatta melko samantyyppisiä, pois lukien erinomainen Balladi Huvijahdista, joka jaksaa viehättää tarinallaan koko sen kymmenen minuuttia kestävän ajan. Levy on nykyaikaiseksi albumiksi harvinaisen pitkä, (57min) minkä vuoksi olisin toivonut siihen hieman enemmän vaihtelua. Nykyisessä muodossaan levy alkaa puolen välin krouvin ohitettuaan puuduttamaan tasapaksuudellaan. Voin suositella Uskoa kaikille vaihtoehto -musiikista pitäville sekä avoimin mielin musiikin eri genreihin suhtautuville pienissä paloissa nautittuna. Scandinavian Music Group Manner Sony Music Scandinavian Music Group:n seitsemäs studioalbumi Manner jatkaa hyväksi havaitulla kaavalla ja tarjoilee jälleen monipuolisen kattauksen kevyttä, hyväntuulista poppia ryyditettynä Terhi Kokkosen kiireettömän kauniilla tulkinnalla. Levy on täynnä tarkoin hiottuja kappaleita niin lyyrisesti kuin melodisestikin, sanoituksien läpileikatessa ihmissuhteiden eri osa-alueita sortumatta kuitenkaan tipankaan vertaa kliseisiin. Kokkosen tyyli sanoittaa hakee vertaistaan: jo Ultra Bra:n ajoilta tutuiksi tulleet erikoiset kielikuvat ovat vuosien varrella vaan kypsyneet kuin hyvä viini. Kuuntelija ei voi useasti kuin hymähtää hyväntuulisesti ja todeta, etteipä olisi arvannut tuonkaan vertauksen sopivan sille osuneeseen rakoon. Manner on ennen kaikkea tyylikkään orgaaninen kollaasi tasalaatuisia akustisen soitannan helmiä. SMG:lle tyypilliseen tapaan levyllä kuullaan laaja skaala instrumentteja kantrihtavasta banjosta aina eksoottiseen bouzoukiin asti. Radiohead The King Of Limbs Omakustanne / Playground Music 2 23 p musacorner Eksentrinen pop-alternative -yhtye Radiohead julkaisi yllättäen uuden levynsä, The King Of Limbs, vain viikon sen olemassaolosta ilmoittamisen jälkeen. Tämä nerokas veto lisäsi levyn mediaseksikkyyttä potenssiin ääretön, tosin onhan yhtye aina ollut edelläkäynnin veitsenkärjellä tepastelija, joten mikään tempaus ei enää totaalisesti shokeeraa ainakaan faneja. The King Of Limbs on hyvin kaksijakoinen levy ja vaihtoehtomusiikille tyypilliseen tapaan maltillisen minimalistinen. Yhtyeen keulahahmon Thom Yorken kädenjälki kuuluu vahvasti levyllä: hän on ottanut paljon vaikutteita rakastamistaan genreistä (dubstep / triphop / electro) ja sulauttanut niitä Radioheadin kevyen popahtavaan akustiseen soitantaan luoden tuoreita elämyksiä ja ulottuvuuksia kuuntelijoiden maisteltavaksi. Albumin alku on vahvasti triphop-vetoista epävireistä, mutta oudosti kiehtovaa äänien lainehdintaa, ja avausraita Bloom onkin mainio valinta levyn introksi. Hiljalleen siirrytään kappale kappaleelta sekavuudesta kohti melodisuutta ja levyn loppupuolen Codex todellakin räjäyttää pankin. Kappaleessa yhdistyy kauniisti melankolinen tukahdutettu piano ja Yorken apaattisen alakuloinen laulanta. Codex on aivan ehdottomasti tähänastisen vuoden paras tunnelmabiisi ja mielestäni levyn kirkkaasti vahvin lenkki. Todettakoon kuitenkin, että The King Of Limbs on, mielenkiintoisuudessaankin, aivan liian lyhyt, lähes EP:mäinen lätty, joka jättää pohtimaan, että eikö Radiohead ole neljässä vuodessa tämän enempää materiaalia saanut julkaisukelpoiseksi. Mutta ehkä, ehkä sittenkin tämä on vain osa jotain suurempaa kokonaisuutta? Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevaa. (Suosittelen kurkkaamaan sivuja jo ihan designin takia) Kappaleiden osalta on levyn laadukkuuden takia mahdotonta nimetä yhtään heikkoa lenkkiä, mutta toisaalta mitään massiivista Hölmö Rakkaus -tyylistä kesähittiäkään ei albumilta löydy (uskon kuitenkin Kauniin Marjaanan saavan runsaasti radiosoittoa vetovoimansa ansiosta). Olit sitten Scandinavian Music Groupin fani tai et, tämä levy on ehdottomasti hankinnan arvoinen, sillä vaikket normaalisti kuuntelisi tällaista musiikkia, on se miellyttävä korvalle jo pelkästään upean tuotantonsa ansiosta. Arvostelut: Timo Hyvönen Timon omaa musiikkia voit kuunnella osoitteessa Kuva: Kimmo Metsäranta

13 untuvikosta broileriksi Keskustan on kuultava kenttäänsä! Julkisuudessa Sirkka-Liisa Anttilaan viitataan usein näyttävänä ja jämeränä maatilan emäntänä, keskustalaisen naisen stereotyyppinä, mutta keskustalainen kenttäväki on oppinut tuntemaan hänet myös vahvasti asiantuntevana poliitikkona, jonka vankkaa kokemusta ja aatteellisuutta tarvitaan nyt vastuullisissa tehtävissä, kun keskusta koettaa nousta jaloilleen murskaavan vaalituloksen jälkeen. Sosiaalinen media on mahdollisuus Viestinnän kouluttaja Piritta Seppälälle sosiaalinen media tarkoittaa kommunikointia, yhteydenpitoa, juttelua, juoruilua, suosittelua, seuran hakua ja verkostojen luomista. Aiheesta hän on kirjoittanut oppaan. Siinä kerrotaan, kuinka sosiaalista mediaa voi hyödyntää oman organisaation markkinoinnissa. Sirkka-Liisa Anttila on keskustan uuden eduskuntaryhmän pitkäaikaisin kansanedustaja Mauri Pekkarisen jälkeen. Julkisuudessa häneen viitataan usein näyttävänä ja jämeränä maatilan emäntänä, keskustalaisen naisen stereotyyppinä, mutta keskustalainen kenttäväki on oppinut tuntemaan hänet myös vahvasti asiantuntevana poliitikkona, jonka vankkaa kokemusta ja aatteellisuutta tarvitaan nyt vastuullisissa tehtävissä, kun keskusta koettaa nousta jaloilleen murskaavan vaalituloksen jälkeen. Keskustalaisuus perintönä isältä Keskustalaisuuden Anttila sai jo lapsuudenkodin ja erityisesti isän perintönä. Äidin tausta oli kylläkin kokoomuslainen, mutta vahvan isän vaikutuksesta kodin aatepohja oli selkeästi maalaisliittolainen. Ensimmäisissä vaaleissaan Anttilalle tuli hieman erimielisyyttä isän kanssa, vaikka saman puolueen listalle äänet tietysti osuivat. Isä nimittäin suositteli äänestämään istuvaa kansanedustajaa Mauno Jussilaa. Anttila päätti kuitenkin äänestää naisehdokasta, Katri Kaarlosta, joka oli Kyösti Kallion tytär ja Kerttu Saalastin sisar. Työkavereiden äänet takana Anttila valmistui hallintonotaariksi Tampereen yliopistosta vuonna Opiskeluaikanaan hän osallistui jonkin verran Keskustan Opiskelijaliiton järjestämiin tapahtumiin, mutta kiinnostus lähteä itse mukaan luottamustehtäviin heräsi vasta myöhemmin. Siirryttyään avioliiton myötä Forssaan, paikallinen keskustaväki pyysi Anttilaa mukaan järjestötoimintaan. Kun aatteellinen vakaumuskin oli selvä, niin miksipä kieltäytyä. Vuoden 1976 kunnallisvaaleissa Anttila valittiin Forssan valtuustoon. Anttila uskoo ääniä tulleen varsinkin työkavereilta, joita paikallisen terveyskeskuksen apulaistalouspäälliköllä olikin runsaasti. Uuttera paikallistason luottamustehtävien hoitaminen viitoitti tietä suurempiin tehtäviin. Näkyvyyttä toi myös muun muassa osallistuminen Johannes Virolaisen puheenjohtajakampanjaan vuonna Virolainen tosin hävisi puoluekokouksessa, mutta Anttila valittiin saman vuoden marraskuussa Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajaksi. Minut valittiin muistaakseni äänin Kun tuli puheenjohtajaksi, niin tehtävä täytyi ottaa kunnolla hoitoon. Meillä oli tuolloin 104 paikallisyhdistystä ja kävin henkilökohtaisesti niissä jokaisessa. Kentän kautta eduskuntaan Anttila painottaa kenttätyön merkitystä koko puolueen menestyksen perusedellytyksenä. Tupailtoja parempaa järjestelmää ei ole. Siellä kohdattiin paljon ihmisiä ja kosketus kenttään pysyi aidosti kunnossa. Nyt on löydettävä tähän aikaan sopivat keinot kohdata jäsenistöä ja kommunikoida hei- dän kanssaan. Ei riitä, että vain seisomme toreilla vaaliviikoilla. Kentältä nousi aikanaan myös idea nostaa forssalainen emäntä ja hallintonotaari eduskuntaan. Osastot pyysivät ehdokkaaksi, eikä Anttila halunnut väistää vastuuta. Vuoden 1979 vaaleja hän kuvaa harjoituskierrokseksi, mutta seuraavalla kerralla mentiin läpi. Vuodet isänmaan vastuupaikoilla ovat tuoneet vankan asiantuntemuksen, jolle on epäilemättä käyttöä myös tämän päivän Suomessa ja keskustassa. Mukana olleiden tehtävä on rohkaista nuoria mukaan, mutta tarvitsemme myös kokemusta. Esimerkiksi vuoteni EU-parlamentissa valmistivat minua todella hyvin ministerin tehtäviin. Mitä talouspolitiikkaan tulee, niin en ole koskaan ollut niin kovassa talouspolitiikan korkeakoulussa kuin 1990-luvun alun pankkikriisiä hoitaessani. Aika katsoa peiliin Vahvasti aatteellisena poliitikkona Anttila vaatii rehellistä analyysiä keskustan vaalitappion syistä. On katsottava missä tehtiin virheitä, sillä varmasti niitä tehtiin. Puhuimme pääministerivaaleista, vaikka tästä tulikin kansanäänestys EU-asioista. Olen vastustanut Suomen liittymistä Euroopan unioniin, kuten kenttäväkemme enemmistökin silloin. Puolue olisi voinut hajota, jos keskustassa ei olisi ollut äänitorvia myös EU-kriittisille, ja näitä äänitorvia pitää olla edelleenkin. Maalaisjärkeä tarvitaan yleensäkin enemmän päätöksentekoon. Yksi syy vaalitappioon oli myös, että kokoomuksen hallituskumppanina ajauduimme liikaa hyväosaisten asialle. Uusi alku voi lähteä vain siitä, että kuuntelemme aidosti kenttää. Nuorissa on tulevaisuus, heidän on hyvä ottaa reippaasti kantaa. Keskusta-aatetta ja arvoja on juurrutettava nuoriimme. Politiikka ilman arvoja ajautuu ennen pitkää oman edun tavoitteluksi. Teksti: Janne Kaisanlahti Olet viestinnän ja sosiaalisen median kouluttaja. Mistä sait idean ryhtyä moiseen? Olen melkein koko työurani ajan miettinyt, mikä minusta tulee isona. Ryhmien ohjaaminen, urheilijoiden valmentaminen ja lopulta myös kouluttaminen ovat kuuluneet niin työ- kuin vapaa-aikaani. Lisäksi olen aina halunnut toimia ja toiminutkin viestinnän parissa. Mediatuotannon ylempi amktutkinto antoi varmaankin sen lopullisen sysäyksen kohti nykyistä työtäni Viestintä- Pirittana. Mitään erityistä idealamppua ryhtyä tähän ei päässäni siis syttynyt eräänä päivänä vain tiesin, että näinhän sen pitää mennä tämä on mun juttu! Sosiaalisesta mediasta (tuttavallisemmin some) vaahdotaan joka puolella. Mitä termi ylipäätään tarkoittaa? Lyhyesti ja ytimekkäästi: ihmisten välistä kommunikointia internetissä erilaisten verkkopalveluiden kautta. Some on myös yhteydenpitoa, juttelua, juoruilua, suosittelua, seuran hakua ja verkostojen luomista samoista aiheista kiinnostuneiden kanssa. Se on avointa tiedonvälitystä ja asioiden jakamista minulta sinulle ja heiltä teille. Uunituore teoksesi Kiinnostu ja kiinnosta Näin markkinoit järjestöäsi sosiaalisessa mediassa julkaistaan kesäkuussa. Mistä on kyse? Kirja on käytännön opas järjestötyöntekijöille siihen, millä lailla sosiaalista mediaa voi hyödyntää oman organisaationsa toiminnassa ja markkinoinnissa. Teoksessa käydään tosimaailman esimerkkien ja ohjeiden kautta läpi ne peruspalikat, joiden avulla oman järjestön tai yhdistyksen sosiaalisen median toiminnan suunnittelun saa käyntiin. Lisäksi kirjaan on koottu konkreettisia ohjeita esi-merkiksi Facebook-sivun avaamiseen ja vinkkejä vaikkapa jäsenhankintakampanjan toteuttamiseen. Vaikka teoksen lähtökohtana on markkinointi, se on kuitenkin kirjoitettu kielellä, jota ymmärtävät myös ne, joilla ei ole viestinnän tai markkinoinnin alan tutkintoa. Jos viestinnän ja sosiaalisen median koulutusta tarvitaan, siitä varmasti myös kiitetään. Milläinen on ollut inspiroivin palaute koulutuksestasi? Olen käynyt monissa sosiaalisen median koulutuksissa, mutta vasta tässä päästiin asian ytimeen. Pitäisikö sosiaalisen median tuntemus olla kriteeri kansanedustajien valinnassa? Miksi/ miksi ei? Tuntemus kyllä, henkilökohtainen käyttö ei. Sosiaalinen media on jo osa tätä yhteiskuntaa, halusimme tai emme. Siitä on tulossa kovaa vauhtia sähköpostin ja internetin kaltainen päivittäiseen toimintaamme kuuluva osa. Tämä pitäisi jokaisen kansanedustajankin tiedostaa ja hyväksyä. Sen sijaan sosiaalisen median palveluissa mukana oleminen ei voi olla kriteeri, sillä some vain ei ole kaikkien juttu. Suomesta löytyy laaja skaala erilaisia ihmiskeskittymiä Hanko Utsjoki-akselilla. Kaikkialla viestinnän uudet tuulet eivät lyö itseään läpi kuukaudessa. Villi veikkauksesi liittyen kunnallisvaaleihin 2012: hyödynnetäänkö sosiaalista mediaa ympäri maan? Arvioni on, että Facebook-sivuja, Twittertilejä ja blogeja avataan vaalien alla kaikkialla Suomessa yhtä lailla, ellei enemmänkin, kuin näissä vaaleissa. Vahvoilla voivat olla ne, jotka ovat kokeilleet some-kampanjointia jo eduskuntavaaleissa ja analysoineet somen hyödyt sekä listanneet kampanjan plussat ja miinukset. Analyysi pitää tehdä ilman edellistä kampanjaakin: jos omalla alueella ja kohderyhmässä ei tilastojen valossa käytetä paljoa verkkoa ja olla mukana some-palveluissa, kannattaa tällöin panostaa johonkin muuhun. On hyvä kuitenkin muistaa, että oli sitten Hangossa tai Utsjoella, netti mahdollistaa ihmisille yhteydenpidon eri lailla kuin aiemmin. Se on mahdollisuus myös kuntavaaliehdokkaille. Mistä sosiaalisen median maestron löytää? Välillä liiankin monesta palvelusta, mutta pääasiallisesti täältä: Facebookista fanisivulta Twitteristä ihanan koukuttavasta Foursquaresta ihan vain Pirittana, Dittosta koko nimellä, kirjan Kiinnostu ja kiinnosta -blogista sekä toisinaan myös Pilkun Paikan blogista. Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä tietysti täältä: Terkkuja Nuoren Keskustan lukijoille: Entisenä keskustanuorten järjestöpäällikkönä ja koulutussuunnittelijana seuraan mielenkiinnolla uusia verkossa tapahtuvia kampanjoitanne. Panostakaa hyödyllisen tiedon jakamisen iloon ja sitä kautta keskustelun syntymiseen! Pelkällä oman asian toitottamisella tai liian vaikeilla kikoilla ei pitkälle pötki. Jutelkaa, puhukaa, pitäkää meteliä hyvällä maulla, kommentoikaa, haastakaa ja tuokaa itsenne rohkeasti esiin. Teissä on kova voima, käyttäkää se hyvin myös verkossa ja tehkää se yhdessä! Teksti: Laura Tolkkinen 4 25 Kuva: keskustan kuvapankki

14 France Ulkosuhteet Kivikaudesta kohti kukoistusta Saavuin tänne Ranskaan Australian kautta. Lähdin Working Holiday-viisumilla Australiaan ilman mitään kummempia suunnitelmia ja ensimmäisenä virallisena kohteena oli Tasmanian Middleton kolmen päivän Sydneyn jälkeen. Siellä tuli vastaan ranskalainen, jonka mukaan lähdin matkustamaan ja elämme tällä hetkellä Ranskassa. Asumme Alppien alkurinteillä Ambronayssa, mikä on noin 40 kilometriä itään Lyonista. Meidän (poikakaverini äidin) tonttiin kuuluu kaksikerroksinen talo, pieni puuvaja etupihalla ja puutarhavaja takapihalla. Lisäksi elämäämme pyörittää kolme koiraa, kissa ja kolmeen osaan jaettu kasvimaa sekä myöhemmin kanat. Yksi osa kasvimaasta on täysin erillään talon kulmalla, jonne on tarkoitus luoda yrttitarha ja toinen on takapihan aidan rajan mukaisesti luotu kasvimaa. Se on jaettu kahteen osaan. Toisessa kasvavat perunat huimaa vauhtia ja toiseen laitetaan lähestulkoon kaikki muut. Kun tulimme tänne lokakuussa 2010 ja aloimme tutkia talon ja tontin kuntoa, huomasimme että nyt tehdään töitä. Aloitimme talon ja pihan siivoamisella koko perheen voimin ja teimme listan tulevista puuhasteluista. Päivien kuluessa huomasimme, että alamme etsimään kiireellä ja vähemmän kiireellä erinäisiä kodinkoneita, koska omat eivät toimineet. Kaverini kävi pesemässä pyykkiä mm. rugby-harjoituksissaan ja mummonsa luona kunnes kaverini ilmoitti, että hänen työkaveriltaan saadaan edullisesti pyykinpesukone. Yhden keittolevyn sijasta kahden keittolevyn nautintoon pääsimme kun lähikylän tuttu antoi oman ylimääräisensä. Uunia emme saaneet aluksi toimintaan. Yritimme säätää sitä mitä erinäisimpiin asentoihin ja ostimme jo käytetyn pienen uunin, ja sitten kaverini viimeistä kertaa yrittäessä kokeilla entisen uunin toimimista, se lähti käyntiin ja on toiminut moitteettomasti siitä lähtien. Joten tällä hetkellä meillä on varastossa yksi ylimääräinen toimiva uuni. Astianpesukone ei toiminut saapuessamme eikä toimi edelleenkään kaverin enon korjausyrityksistä huolimatta. Tosin tiskiä ei tule paljon ja on useita käsiä tiskaamassa, joten kone toimii keittiön lisätasona. Kahvinkeitin on kyllä arvoltaan edullisin huolehdittava, mutta kolmannen yrityksen jälkeen alkaa usko mennä kahvinkeittimeenkin. Ratkaisuna siihen on joka toinen kuukausi tapahtuva kalkin poistaminen keittimen putkista. Tulevaisuudessa aiomme viimeistellä kylpyhuoneen kaakeliremontin sekä tehdä pienen hyllykön rikkoutuneen astianpesukoneen tilalle, korjata kaikki vuotavat hanat ja vessanpytyt sekä pihaportin. Yhtenä ensimmäisistä päivistä päätimme mennä ulos ja katsoa mitä kaikkea siellä tulisi tehdä. Huomasimme, että nurmikkoa ei ole leikattu koko kesänä, joten kesytimme ensimmäiseksi viidakon. Talon ulkolaudatkin näyttivät ja näyttävät edelleen maalipinnoiltaan kuluneilta, joten kunhan saadaan kanala valmiiksi, aloitamme ulkolautojen uudelleenkäsittelyn. Pihan puut ovat jo monen vuoden takaa olleet muodottomat eivätkä hedelmäpuillekaan ole hyväksi kasvaa villisti. Ennen tätä kevättä, saimme kuitenkin oksittua yli puolet tontin puista, joten jäljelle jääneet puut oksimme ensi syksynä. Itse suoritin suurimman osan puiden oksimisista, koska kaverini oli töissä, joten oli jännittävä odotus tälle keväälle katsoa oksimisen onnistuminen. Olemme suunnitelleet toteuttavamme sadevesikeräysjärjestelmän talon talousvedeksi talon katon avulla, tosin ensin teemme kaiken muun akuutimman kesän aikana ja katsotaan syksyllä uudelleen tilanne. Sadevettä aloimme kerätä talon katolta jo kasvimaan kastelemiseksi, joten asia etenee. Sadetta ei vain ole riittävästi, joten joudumme hakemaan vettä lähikylän lähdekaivosta. Kasvimaiden kääntämisen nurmikosta aloitimme tammi-helmikuussa ja se saatiin päätökseen huhtikuussa (välillä oli 3 viikon lomareissu Suomeen). Hankalin osa oli kääntää yrttitarha, koska siellä kasvoi monia erilaisia puskia eikä se ollut kunnollinen nurmikkokaan missään vaiheessa ja sinne oli kuulemma kerätty kaikki tontin kivet. Ensin keräsin kaikki kivet yrttitarhan ulkopuolelle, ja myöhemmin sain idean että teen niistä kivistä koristeet yrttitarhaan, joten vein kivet takaisin tarhaan. Nyt kasvimaat ovat viimeisiä istutuksia vaille täydessä valmiudessa syksyn elonkorjuuta varten. Anni Räty Tapasin vaalikampanjan aikana kuudesluokkalaisen pojan. Poika kertoi tulleensa niin pahasti koulukiusatuksi, että ei ole voinut mennä kouluun kahteen kuukauteen. Tunsin surua sekä järkytystä. Miten voi olla niin, että kiusatulta nuorelta viedään itsetunnon lisäksi mahdollisuus oppimiseen? Tuhannet suomalaiset nuoret käyvät läpi saman kipeän polun kuin minä ja tapaamani kuudesluokkalainen poika. Fyysistä kiusaamista enemmän itseäni on jäänyt vaivaamaan ympäristöni puhumattomuus. Koulun kyvyttömyys puuttua kiusaamiseen ja auttaa käsittelemään koettua. Omassa koulussani keskityttiin lähinnä kuritoimenpiteisiin. Tällöin ei nähdä metsää puilta ja keskitytään ongelmien sijaan pelkkiin näkyviin oireisiin. Suomalainen koulutusjärjestelmä asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan heidän tulevaisuutensa suhteen. Hienoja hankkeita ja kouluja on paljon, mutta valtakunnallisuus puuttuu. Osa kouluista on sitoutunut mm. koulukiusaamisen vastaiseen Kiva-kouluhankkeeseen ja osa ei. Nuori ei päätä siitä elinympäristöstä, jossa hän kasvaa ja kehittyy. Sen vuoksi yhteiskuntamme tulee turvata arvokas aikuistuminen ja syrjinnästä vapaa yhteiskunta kaikille. Suomalaisiin peruskouluihin tarvitaan laajamittainen Nollatoleranssi kiusaamiselle -ohjelma. Opetusohjelmiin tulee kirjata selkeä toimenpideohjelma siitä, miten koulukiusaamiseen puututaan ja miten aikuisyhteisön tulee kiusaamistilanteissa reagoida. Toimintasuunnitelman tulee aktivoida opettajat, vanhemmat, kiusaajat sekä kiusatut. Viestin tulee olla vahva ja joustamaton. Ketään tässä yhteisössä ei saa syrjiä tai kiusata. Malli perustuu avoimuuteen, vuorovaikutukseen ja selkeisiin rajoihin. Pienimpäänkin kiusaamiseen puututaan heti. Opettajille on tarjottava kunnon työvälineet. Opettajien ja oppilaiden nykyiset roolit kouluyhteisössä eivät välttämättä tue avoimuuden ja jakamisen kulttuuria. Syntyy kuilu jossa opettaja on asemansa vanki ja oppilas jää yksin. Osaksi ohjelmaa tulisi uusi oppiaine, yhteisökasvatus, jossa käytäisiin laajasti läpi yhteisön toimintaa, arvoja ja pelisääntöjä. Miten yksilö ja yhteisö toimivat? Miten kannustan yhteisön muita jäseniä luottamaan itseensä, annan palautetta ja uskallan myös itse tukeutua toisten apuun ja vaihtaa oppimaani tietoa. On kaikkien meidän vastuulla minkälaiset välineet annamme tulevaisuuden nuorille kohti aikuistumista. Kenenkään elämän ei tulisi olla tekohengitystä tai olemassa olon oikeuden etsimisistä muiden sanoista. Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä, jossa hänen ihmisoikeuksiaan ei loukata. Meiltä aikuisilta tämä vaatii uudenlaista rohkeutta ja avoimuutta kohdata nuoren maailma ja siellä esiin nousevat ongelmat. Toivon, että katsomme toisiamme silmiin, emmekä toistemme ohi. Virheitä ja kompastumisia tulee, mutta emme saa menettää toivoa toistemme suhteen. Joka päivä voimme valita asenteemme uudestaan ja kunnioittaa sitä tosiasiaa, että niin monta kuin on huoneessa ihmisiä, niin monta on oikeaa tapaa olla ihminen. Kenenkään vakaumus ei saisi pohjautua toisen ihmisryhmän alistamiseen tai sen oikeuksien kaventamiseen. Jani Toivola Kansanedustaja, vihreät Kutsuvieras Jokaisella lapsella on oikeus arvokkaaseen aikuistumiseen! Kenenkään elämän ei tulisi olla tekohengitystä tai olemassa olon oikeuden etsimisistä muiden sanoista. V.I.P 6 27

15 Kesä, eikä mitään tekemistä? Kaupunki nöyränä sylissä? Älä jää kotiin murjottamaan - lähde festareille! ROAD TRIP 2011 = Festarifiilis! Pop/Rock Hardrock/ Metal Sataman yö Milloin: Missä: Jyväskylä Lavalle nousevat mm. Dingo, Petri Nygård ja Apulanta Lippujen hinnat n Huomio ikärajoista: festareilla ei ole ikärajaa, mutta alle 13-vuotiaat pääsevät sisään vain täysi-ikäisen seurassa ajan ikäraja on K-18. Extraa: muun meiningin ohella Sataman Yössä voi käydä kokeilemassa Benji-hyppyä! Provinssirock Milloin: Missä: Seinäjoki Moni nykyinen maailmanluokan tähti on esiintynyt Provinssissa ennen stadionien valloitusta. Tänäkin vuonna esiintyjien skaala on huikea. Mukana mm. Apulanta, DJ Shadow (USA), Escape The Fate (USA), Jenni Vartiainen, Jukka Poika, Katri Helena, Klamydia, Kotiteollisuus, Michael Monroe, Pendulum (AUS), Samuli Putro ja Von Hertzen Brothers. Lippujen hinnat vaihtelevat euron välillä. Provinssirockin suositeltu alaikäraja on 14 vuotta. Kotka Rockfestival Milloin: Missä: Kotka Jälleen rokkaillaan ehkä Suomen näyttävimmässä festivaalipuistossa - Katariinan Meripuistossa! Musisoimassa Kotkassa ovat ainakin Kotiteollisuus, Stam1na, Paleface, Samuli Putro, Happoradio, Cheek, Popeda ja Klamydia. Pääsylippuja saa hankittua esiintyjästä ja keikan kestosta riippuen hintaan Popkalaset Milloin: Missä: Raaseporin Tammisaari Ni kommer att få se de svenska artisterna Petter, September, Von Benzo feat. Jay Smith och Lisa Miskovsky samt de finlandssvenska banden FORK, Naked, Sturm und Drang, Vink och Hans on the bass på scen. Lipuista festarivieras saa pulittaa euroa. Untorock Milloin: Missä: Utajärven jäähalli Elävän musiikin tapahtuma kokoaa ihmisiä vuosittaiseen ilonpitoon ja lavalla nähdään muun muassa Battle Beast, Stella, Angry Machines plays Dio, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Timo Rautiainen, Fireal, Poisonblack, Hey Heather. Lippujen hinnat vaihtelevat tietämillä. Sieravuoren Juhannus Milloin: Missä: Lomakeskus Sieravuori, Eura Suuri alue ja rajoitettu juhlijoiden määrä takaavat laadukkaan keskikesän juhlan! Esiintymässä juhannushulinoissa ovat mm. Fintelligens, Klamydia, Like Tomorrow, Petri Nygård, Mikko Pohjola ja Teleks. Lippuja saa ostettua euron hintahaitarilla. Sieravuoren Juhannuksen ikärajaksi on päätetty K-18. Kalajoen Juhannus Milloin: Missä: Kalajoen Hiekkasärkät Kalajoen juhannusjuhlia on vietetty jo 1930-luvulta lähtien. Tänä vuonna musiikkitaiteilijoina menossa mukana ovat mm. E-Rotic (GER), Pandora (SWE), Yö, Pariisin Kevät, Haloo Helsinki, Hausmylly, Kymppilinja sekä Martti Servo & Napander. Lippujen hinnat vaihtelevat euron välillä. HimosFestival Milloin: Missä: Jämsän Himos Areena Kotimaisista esiintyjistä kootulla juhannusfestarilla Keski-Suomen sydämessä tänä vuonna mm. Blake, Mokoma, Uniklubi, Kotiteollisuus, Viikate, Amorphis, Eläkeläiset, Von Hertzen Brothers, Laura Närhi, Stella, Paula Koivuniemi, Kaija Koo, Raappana & Sound Explosion Band, Petri Nygård, Fintelligens, Popeda, Paleface, Jenni Vartiainen, Happoradio ja Yö. Tapahtuman tiketit maksavat ja ikäraja K-18. IlosaariRock Milloin: Missä: Laulurinne, Joensuu Joensuussa räjähtää! Festarialue Laulurinne sijaitsee vain kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Esiintyjinä mm. Sielun Veljet, Happoradio, Michael Monroe, Stam1na, Laura Närhi ja Apulanta. Myös pitkä lista ulkomaalaisia esiintyjiä, tsekkaa esiintyjät nettisivuilta! Liput 75, ei ikäräjaa. Elmusrock 2011 Milloin: Missä: Pyhäsalmen suurlava Pyhäjärven elävän musiikin yhdistys St. Elmus ry järjestämä rock-festivaali minne yleisöä viihdyttämään saapuvat The Blanko, Part Time Killer, Manboy, The Friend, Zarthas sekä Yellon Tamer. Pääsylippu maksaa 20. Myötätuulirock Milloin: Missä: Vantaa, Hakunila Raskaan musiikin festari panostaa aiempien vuosien tapaan kotimaiseen sekä ruotsalaiseen metalliin lavalle nousevat mm. Soilwork (SWE), Pain (SWE), Protest the Hero (CAN), Metsatöll (EST), Mokoma, Kiuas, Sotajumala, Turmion Kätilöt, Rytmihäiriö, Crimfall sekä FM2000. Lippujen hinnat euron välillä. Myötätuulirock on ikärajaton, ja alle 7-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi huoltajan seurassa. Myös pyörätuoliasiakkaan avustaja sekä sokean saattaja pääsevät ilmaiseksi tapahtumaan. Nummirock Milloin: Missä: Nummijärvi, Kauhajoki Metallinystävien perinteinen juhannuksenvietto! Pääsyliput 89 ja esiintyjinä ovat muun muassa Ajattara, Amaranthe (SWE), Amorphis, Before the Dawn, Cavus, Deathchain, Eluveitie (SUI), The Haunted (SWE), KY- CPK, Legion of the Damned (NLD), mygrain, Norther, Rotten Sound, Teräsbetoni, Thaurorod, Turisas, Turmion Kätilöt, U.D.O. (GER) sekä Voivod (CAN). Punk Hässäkkäpäivät Milloin: Missä: Oulu Pohjois-Suomen suurin punk- ja vaihtoehtorockin ulkoilmafestivaali vietetään jo viidettä kertaa. Hässäkkäpäivien lippuhinnat vaihtelevat euron välillä. Esiintyjinä mm. Death Token (DK), Kamikaze a Go Go (NOR), Love Potion, Magrudergrind (USA), One Hidden Frame, Part Time Killer, Petturin Palkka, Stolen Kidneys, Terveet Kädet, Varoitus!, D-Beatles, Räjäyttäjät ja Siistit Jätkät. Island in the Sun 2011 Milloin: Missä: Ahvenanmaa, Jurmo Ainutlaatuisen saaristoluonnon keskellä tarjoillaan vaihtoehtoisen popin, punkin ja rockin parhaita paloja sekä muuta ohjelmaa. Esiintymässä mm. Billie the Vision and The Dancers (SE), Modern Misery (SE), French Films (FI), Jonas Asker (SE) sekä Palpitation (SE). Festariliput 45. Folk/World Kuopio Tanssii ja Soi Milloin: Missä: Kuopio Taiteellisena johtajana toimivan Jorma Uotisen mukaan festivaali yhdistelee tänä vuonna Aasian, Euroopan ja Amerikan kulttuureja ja näin ollen esiintyjinä ovat muun muassa Cedar Lake Contemporary Ballet & Alvin Ailey American Dance Theater sekä Ailey II. Lipput tapahtumasta riippuen Haapavesi Folk Music Festival Milloin: Missä: Haapavesi Folkit tunnetaan lämminhenkisenä tapahtumana, jossa esiintyjät ja yleisö ovat yhtä suurta perhettä. Tällä kertaa esiintymisistä vastaavat mm. Finno-Balkan Voices (BLG/ FIN), Nordic (SWE), Trio Assaí (SPA), Loiskis & Pentti Rasinkangas, JPP, Kimmo Pohjonen & Heikki Laitinen, Hot Club de Finlande, Paleface, Mariska & Pahat Sudet, Piirpauke, Erja Lyytinen, Tinfish George, Bajo Cero, MB, RaadinPalaute, Quepfolk, OIGG, Dalton Bros., Growth, Hulumu ja Pikkupelimannit. Folk Music Festival -liput 5-63 välillä. Jutajaiset Milloin: Missä: Rovaniemi Jutajaiskesä on perinteillä voideltua nykyfolklorea. 80 maksavalla lipulla pääsee ihailemaan laajaa esiintyjäkavalkadia, johon lukeutuvat MILJazz 2011, Lapin sotilassoittokunta & Norbotten Big Band, Antti Tuisku, Juha Tapio, Somby, Anna Puu, Unelmavävyt, Matti Hyvönen & Co, Seminaarimäen Mieslaulajat, Rimpparemmi, Siepakat, Lapin Lauluraito, Tallari, Putaan Pelimannit, Klovni Dodo ja Loiskis, Monitaideyhdistys Piste, Matti Yli-Tepsa ja Ruija Trio, Zvezditza (BGR), I Berba di Erba (ITA),Mari Pamash (RUS), Eki (TUR), Ainu (JPN) sekä Danzar of Cali (COL). (PS. Jutaaminen = poronhoitajien vaellusta porokarjan kanssa paikasta toiseen osana perinteistä vuotuiskiertoa.) Jenni Vartiaisen voit nähdä mm. HimosFestivaleissa. Sielun Veljet esiintyvät mm. Ilosaarirockissa. Mokoma esiintyy kesän aikana mm. Myötätuulirockissa. 8 29

16 Kesän musiikkitaivas on kirjava ja korkealla, ja mikä parasta, tapahtumia on tarjolla ympäri maata! Iskelmä Blues Jazz Classic IskelmäHimos Milloin: Missä: Jämsä, Himos Jämsän Himokselta löytyy suomalaista iskelmää joka lähtöön. Tahtia takovat Aallon rytmiorkesteri, Anna Puu, Dallape, Dingo, Eija Kantola, Eini & Bookie, Hanna Pakarinen, Jenni Vartiainen, Jouni Apajainen, Kaija Koo, Katri Metso, Laura, Mamba, Mariska, Markku Aro, Martti Tervo, Menneisyyden Vangit, Mikko Siltala, Nauravat Nakit, Neljänsuora, Pasi Vainionperä, Paula Koivuniemi, Popeda, RNO, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Suvi Teräsniska, Tuure Kilpeläinen, Yö sekä Yölintu. Lippuja voi hankkia toiveidensa mukaan euron hintahaitarilta. IskelmäNiityt Milloin: Missä: Kiuruvesi Iskelmäkansan suosikkiartisteja ja suomirockin suuria nimiä pääsee kuuntelemaan Kiuruvedellä. Ääneen pääsevät ainakin Paula Koivuniemi, Popeda, Anna Eriksson ja Dallape. Legenda Lavalla konsertissa la esiintyy Teuvo Oinas. Liput maksavat 30. PuistoBlues Milloin: Missä: Järvenpää Perinteisen bluesfestari Puistobluesin lavoilla nähdään paitsi bluesin kotimaisia taitureita, myös ulkomaisia vieraita sekä perinteisempää rockia. Lapsenmielisille löytyy omaa ohjelmaa ja pääsylippujen hinnat vaihtelevat maksuttomista esityksistä 65 tiketteihin. Bluesin saloja pääsevät purkamaan esimerkiksi Angie Stone (USA), John Mayall (GBR), Jonny Lang (USA), Matt Schofield Trio (GBR) sekä Jo Stance. Beach & Blues Party Milloin: Missä: Pieksämäki, Hotelli Savonsolmu Neljästoista Hotelli Savonsolmu Beach & Blues Party tarjoaa jälleen loistavan kattauksen live-esityksiä Bluesin, Rockin ja Rootsmusiikin maailmasta. Tapahtuma on luokiteltu osittain ikärajaluokkaan K-18. Suurimpaan osaan festivaalin tapahtumista on vapaa pääsy ja maksullisiin konsertteihinkaan lippujen hinnat eivät päätä huimaa - kuudesta kymmeneen euroa esiintyjästä riippuen. Kävijöitä ovat viihdyttämässä Wang Dang Dudes, Tap Jelly Blues Band, Jakes Blues Band, Eero Raittinen & Ykä Putkinen, Mighty Four, Tortilla Flat, The Hamsters (UK) sekä Root Remedy. Pori Jazz Milloin: Missä: Pori Pori Jazz on yksi suomalaisen festivaalikesän pioneereista. Festivaalin historiasivujen mukaan vuonna 1966 Kirjurinluodon pääkonsertissa oli 600 vannoutunutta jazzin harrastajaa kun kesällä 2010 festivaalilla kävi kuulijaa ja katselijaa. Tänä kesänä yleisöä viihdyttävät muun muassa Aloe Blacc, Tom Jones, Rumer, Sofi Hellborg, Ricky Martin sekä Elton John. Noin 70 % festivaalin ohjelmasta on yleisölle maksutonta, mutta maksullisten tapahtumien hinnat kiipeävät korkeimmillaan 65 euroon. Les Lumières Milloin: Missä: Helsinki Tämä valistusajan festivaali lupaa tarjota paitsi musiikkia, myös filosofiaa, tiedettä, tanssia ja runoutta vietettävä Les Lumiéres kokoontuu tapahtumasta riippuen Suomenlinnan ja Helsingin kulttuuripyhättöihin ja pääsylippuja voi hankkia noin 20 eurolla. Iitin Musiikkijuhlat Milloin: Missä: Iitti Tapahtumapaikkana on idyllinen Iitin kirkonkylä ja Suomen arvokkaimpiin kuuluva yli 300-vuotias puinen ristikirkko. Juhlat huipentuvat pianonkantoon Hiidenvuoren muinaislinnapaikalle ja perinteiseen keskiyön konserttiin siellä. Konserttilippujen hinnat ovat 35, mutta myös maksutonta ohjelmatarjontaa löytyy. Iitissä musiikin mestareina esiintyvät tänä vuonna muun muassa Taina Piira, Jaakko Ryhänen, Anna-Liisa Bezrodny, Siljamari Heikinheimo, Sandor Javorkai, Jyrki Lasonpalo, Tommi Aalto, Adam Javorkai, Tuomas Lehto, Petri Mäkiharju, Anni Haapaniemi, Pedro Hietanen, Kari Jussila, Roope Gröndahl, Laura Mikkola, Seppo Hovi, Lahden kamariorkesteri sekä Jyrki Lasonpalo. Meri ja musiikki - Musik vid havet Milloin: Missä: Inkoo Auta Itämerta käymällä konserteissa! Meri ja musiikki -festivaali tukee WWF:n Operaatio Merenneito -kampanjaa. Esiintyvät esimerkiksi Claes Andersson, Yuri Bakker, Anders Apan Anders Grönroos, Marianne Gustafsson Burgmann, Ville Hiilivirta, Markku Johansson, Nonna Knuuttila, Reiska Laine, Maija Linkola, Valtteri Malmivirta, Pentti Mutikainen, Thomas Nuñes-Garcés, Hannu Perttilä, David Quiggle, Joonatan Rautiola, Jonathan Roozeman, Isaac Rodriquez, Erkki Suomalainen, Pasi Suomalainen, Jan Söderblom, Ruusamari Teppo, Outi van Treeck, Jenny Villanen, Västnyländska kammarkören ja Ville Väätäinen. Lippuja Meri ja musiikki -festivaaliin saa hankittua 26 eurolla. Ålands XXXVII Orgelfestival Milloin: Missä: Maarianhamina Perinteikäs klassinen urkufestivaali vietetään Maarianhaminassa Maakunnan vanhin jokavuotinen musiikkitapahtuma järjestetään nyt 37. kerran. Tänä vuonna esiintymään pääsevät kansainvälisesti tunnetut urkurit Kent Danielsson, Jens Palmqvist, Guy Karlsson, Julia Westerberg, Anders Laine, Mikael Fagerholm, Esa Toivola, Lesieur, Mikael Fagerholm, Mario Perestegi, Björn Steinar Sólbergsson, Ennio Cominetti, Janne Schaffer, Markus Wargh, Matthias Giesen, Lita Gustavsson, Bertil Andersson, Karol Hilla, Jérôme Faucheur sekä Alessandro Bianchi. Liput urkufestivaaliin maksavat Mäntän Musiikkijuhlat Milloin: Missä: Mänttä Suomen ainoan jokakesäisen pianofestivaalin esiintyjinä on jälleen edustava joukko niin kotimaisia kuin ulkomaisia pianisteja: Niklas Pokki, Sonja Fräki, Marko Hilpo, Risto-Matti Marin, Vera Vaidman, Emanuel Krasovsky, Mei Yi Foo, Antti Siirala, Valeria Resjan, Henri Sigfridsson, Veli Kujala, Jarkko Riihimäki, Helena Juntunen, Soyeon Lee, Ran Dank, Olli Mustonen sekä Juhani Lagerspetz. Mäntän Musiikkijuhlien lippuhinnat vaihtelevat välillä. Tekstit: Laura Tolkkinen ja Salla Airaksinen Tom Jones villitsee porukkaa Pori Jazzeilla. Ricky Martin esiintyy Pori Jazzeilla Jo Stance esiintyy Järvenpään PuistoBlueseilla. Sofi Hellborg esiintyy Pori Jazzeilla.

17 kirjahylly Keittiöpsykologiaa poliitikoille Gurumarkkinoinnin kirjoittajat Antti Apunen ja Jari Parantainen kuvaavat teostaan insinöörin pelastusoppaaksi. Yhtä hyvin tätä teosta voi suositella poliitikoillekin, erityisesti keskustapoliitikoille. Keskustassa mentiin vaalien alla siihen samaan halpaan kuin mihin moni insinöörikin syyllistyy. Ajattelimme, että hyvä tuote myy itsensä. Kun korostamme riittävästi asiaosaamistamme, mikään ei voi mennä vikaan. Paitsi että kaikki meni vikaan. Järkeen vetoaminen ei yksinkertai-sesti toimi sen kummemmin tuotteiden, palveluiden kuin poliittisen aatteen myymisessäkään. Tietoinen mielemme kykenee käsittelemään vaivaiset 45 bittiä sekunnissa, kun alitajunta on samassa ajassa rouskuttanut uskomattomat bittiä. Niinpä päätökset rakentuvat tunteiden ja intuition varaan. Gurumarkkinointi antaa kymmenen vinkkiä, joita seuraamalla myynnin pitäisi helpottua kummasti. Vaikka monet näistä keinoista, kuten kiinnostavan tarinan rakentaminen tai keskittyminen muutamiin kärkitavoitteisiin, ovat periaatteessa itsestään selvyyksiä, niin jostain syystä fokuksen hukkaaminen on tavattoman helppoa. Apunen ja Parantainen kertovat kirjassaan lukemattomien kiehtovien esimerkkien kautta miten psykologia vaikuttaa ihmisen ostopäätöksiin. Jos aiot jossain vaiheessa elämääsi markkinoida poliittista hoksnokkaasi äänestäjille, lue ensiksi tämä kirja. Antti Apunen ja Jari Parantainen Guru-markkinointi Talentum, Helsinki 2011 Arvostelu: Tuomas Vanhanen Kun kulissit kaatuvat Ruotsalaisen mediapersoona Katarina Wennstamin Tahraa kutsutaan etusivulla jännitysromaaniksi ja takakansitekstissä osaksi kantaaottavaa feminististä trillerisarjaa. En ole samaa mieltä. Kirja ei ole varsinaisesti jännittävä, eikä siitä saa trilleriä tekemälläkään. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö kirja voisi olla hyvä kustantajan määritelmät eivät vain päde tällä kertaa. Miten Tahraa voisi sitten kuvailla? Se kertoo menestyvästä ja varakkaasta tukholmalaisperheestä: on komea asianajaja-isä, kaunis toimittaja-äiti ja mukavat lapset, tietysti tyttö ja poika. Wahlin perheessä kaikki tuntuu olevan hyvin tanskalaisia design-kalusteita myöten. Pinnan alla on kuitenkin jotain vinossa, pahemman kerran. Tahra on surullinen kertomus pettämisestä, seksiriippuvaisuudesta ja prostituutiosta. Se on kuitenkin kirjoitettu sen verran kepeästi, että varsinaista pahaa oloa ei pääse syntymään. Luvut ovat lyhyitä, tarinaa viedään vauhdikkaasti eteenpäin. Wennstam keskittyy enemmän kuvailemaan ihmisiä ja tunteita kuin raakaa väkivaltaa. Siitä pisteet hänelle. Viesti tulee ymmärretyksi näinkin. On mielenkiintoista, että Wennstam on valinnut näkökulmasta seksin ostajan. Mitä tällaisen ihmisen päässä liikkuu? Miksi ihminen on valmis hitaasti tuhoamaan kaiken mitä hänellä on maineen ja perheensä vain saadakseen hetken nautinnon vieraan ihmisen kanssa, joka kenties on pakotettu antamaan itsensä näiden, aivan tavallisten, perheenisien käyttöön? Katarina Wennstam: Tahra (Otava), 431 s. Arvostelu: Tiina Nyyssönen Pyöräilijän aapinen Ilkka Järvimäen kirjoittama Pyöräilijän kunto-opas on pyöräilijän perusteos, jossa käsitellään polkupyörillä ajamisen taitoa eri tilanteissa. Teoksessa annetaan ohjeita ryhmässä ajamiseen, pyörän huoltamiseen, oikeaoppiseen harjoitteluun ja kunnon kohottamiseen. Suurimmalle osalle pyöräilijöistä kovin tärkeää kalusto- ja varustepuolta ei suinkaan ole unohdettu, vaan kirja opastaa pyörän hankinnassa ja muistuttaa tarpeellisista varusteista. Kirja on nimenomaan perusteos. Asiat väännetään rautalangasta, mikä saattaa turhauttaa lukijaa. Kovin monelle tuskin tulee yllätyksenä, että liukkaalla alustalla äkkinäiset voimakkaat polkaisut saavat renkaiden otteen irtoamaan alustasta, tai että alamäessä ajajan kannattaa painautua matalaksi. Varsinkin aloittelevan pyöräilijän kannattaa tutustua kirjaan. On opuksessa hyödyllistä asiaa pidempään pyöräilyä harrastaneillekin. Etenkin pyöräilijän harjoitusohjelmat ja kuntopiiriliikkeet ilahduttanevat monia. Ilkka Järvimäki: Pyöräilijän kunto-opas Otava 159 s. Arvostelu: Samuli Nissilä Nuorten mietteitä keskusta-aatteesta Janne Kaisanlahti ja Katri Kulmuni, Lapin Keskustanuorten kaksi kantavaa voimaa, ovat tehneet alkiolaisen kulttuuriteon julkaisemalla ajatuksiaan poliittisen kirjan muodossa. Parivaljakon arvopohjaa, keskustan aatejuuria, puolueen nykytilaa ja Lapin tulevaisuutta ruotiva teos ilmestyi kevään eduskuntavaalien alla. Kirjoittajia ei selkeästikään ole miellyttänyt keskustan nykymeno. Porvarivoimien apupuolueena toimiminen on saanut näiden nuorten veren kiehahtamaan kerran jos toisenkin viime vuosien aikana. Koko maan kehittämisestä ei ole pidetty riittävästi kiinni ja perinteinen talonpoikainen arvomaailmakin on unohdettu. Vaikka molemmat kirjoittajat ovat kotoisin kaupunkiseudulta, Kulmuni Torniosta ja Kaisanlahti Kemijärveltä, on heitä paha mennä ainakaan niin kutsutuiksi cityliberaaleiksi haukkumaan. Kaisanlahti ja Kulmuni luottavat keskusta-aatteen olevan niin ainutlaatuinen ja tälle kansalle sopiva, etteivät toiset puolueet voi sitä hävittää. Itsensä keskusta sen sijaan voi tuhota, jollei se ole puolueensa aateperustalle uskollinen. Kirjoittajat toteavat tosin varsin rohkeasti, että tärkeintä ei olekaan se, säilyykö Suomen puoluekartalla puolue, jonka nimi on Keskusta. Oleellista on, että maassamme vaikuttaa poliittinen liike, joka edustaa keskustalaista aatetta tekojensa kautta. Kirjoittajat olisivat voineet vielä analyyttisemmin ja suoremmin esitellä omia näkemyksiään ja käsitystään maailman menosta. Monia ajatuksia esitellään rivien välistä esimerkiksi maalaisliiton kunniakkaiden suurmiesten ja -naisten kirjoitusten avulla. Kirja olisi kaivannut myös selkeämpää jäsentelyä, joka olisi auttanut lukijaa hahmottamaan teoksen kokonaiskuvan paremmin. Kaiken kaikkiaan en kuitenkaan voi kuin nöyrästi kiittää Kaisanlahtea ja Kulmunia heidän arvokkaasta panoksestaan keskusta-aatteen päivittäjinä. Vaikka en allekirjoitakaan kirjoittajien kaikkia pohdintoja ja johtopäätöksiä, arvostan suunnattomasti kirjoittajien rohkeutta altistaa omat ajatuksensa yleisön pohdittavaksi. Toivottavasti saamme lähitulevaisuudessa nähdä lisää vastaavia tuotoksia muiltakin keskustanuorilta. Kokemuksia Keskustasta Janne Kaisanlahti ja Katri Kulmuni Kustantaja: Selkosen Keskitie ry. Arvostelu: Tuomas Vanhanen Kirjaa voi tilata suoraan kirjoittajilta: tai hintaan 20 euroa + postikulut. Hall Pass - Lupa rellestää Nuori Keskustan leffavinkit kesäisen sadepäivän iloksi! Vuosia avioliitossa eläneille miehille annetaan viikko vapaata avioliitosta, eli lupa rellestää sydämensä kyllyydestä. Ei ehtoja, ei kysymyksiä. Kuulostaa täydelliseltä eikö? The Hangover: Part II - Kauhea kankkunen 2 Kauhea Kankkunen sai jatko-osan, joka naurattaa vähintään yhtä paljon! Tutut Phil, Stu, Alan ja Doug matkustavat Thaimaahan viettämään Stun häitä. Pojat lähtevät ennen häitä rennosti vain yhdelle, ettei Las Vegasin katastrofi uusiutuisi. Pojat heräävät Bangokissa, jälleen Vuokraamosta bongattua! Pirates of the Caribbean - Vierailla vesillä Pirates of the Caribbean - Vierailla vesillä on leffasarjan neljäs osa, joka sai maailmanensi-iltansa 18. toukokuuta Aikaisemmat kolme POTC ovat olleet rentoa seikkailua eli hyvää viihdettä huumorilla höystettynä. Neljäs osa ei jää aikaisempien varjoon, vaikka näyttelijäkaartia onkin uudistettu. Pääosassa loistaa kuitenkin edelleen ihanaakin ihanampi Johnny Depp, Jack Sparrown roolissa. Jack Sparrow törmää sattumalta entiseen heilaansa Angelicaan (Penélope Cruz) eikä tiedä, onko kyse rakkaudesta - vai onko naikkonen sittenkin häikäilemätön huijari, joka käyttää häntä vain hyväkseen löytääkseen tarunhohtoisen Nuoruuden lähteen. Kaverukset Rick ja Fred saavat vaimoiltaan vapaata avioliitosta, mutta toki se tarkoittaa sitä, että myös vaimot ovat vapailla markkinoilla viikon ajan. Rellestyksestä, tai sen yrittämisestä huolimatta elokuva ei jaksa aina naurattaa. Farrellyille tyypillisesti elokuvan huumori ampuu välillä pahoja huteja ja seassa on kohtauksia, mitkä eivät anna elokuvalle lainkaan lisäarvoa. Kuitenkin ihan semi hauska pläjäys, kerran muistinsa menettäneinä. Yhdellä on ohimollaan tatuointi ja huoneessa lojuu irtileikattu sormi. Mukaan on yön aikana löytynyt apina ja mikä pahinta, Stun morsiamen pikkuveli Teddy on kadonnut. Miten tästä sopasta selvitään ja mitä on oikeasti tapahtunut? Löytyykö Teddy ja pääseekö Stu naimisiin? Jos haluat nauraa kippurassa, suosittelen ehdottamasti katsomaan tämän elokuvan, joka asettaa kovat odotukset myös Kauhea kankkunen 3 osalle, jota valmistellaan jo. Harry Potter ja kuoleman varjelukset (2010) Harry Potter elokuvia on ilmestynyt jo kuusi. Seitsemäs ja viimeinen on tulossa heinäkuussa 2011 ja marraskuussa 2010 ilmestynyt elokuva on lopetuksen ensimmäinen osa. Ehkä kaksiosaisuutensa vuoksi Harry Potter ja kuoleman varjelukset on melko synkkää katsottavaa. Onnistumiset ja voiton riemu jäänee viimeiseen jatko-osaan. Kuitenkin kehuja erittäin hienoista 3D-efekteistä ja toki tämä on must leffa Harry Potter faneille! Up in the Air (2009) Golden Globe -ehdokkuuksia kahminut todentuntuiden draama Ryanista (George Clooney), joka toimii yrityssaneerausammatissa. Työnsä puolesta Ryan viettää paljon aikaa lentokentillä. Ryan ei usko rakkauteen, mutta oikea nainen saa hänen mielensä muuttumaan. Todellisuus ei kuitenkaan ole aina ruusuista ja tässä romanttisessa ja älykkäässä elokuvassa onkin todentuntuinen loppu. leffacorner Yksinkertainen juoni sopii tähän seikkailuhenkiseen elokuvaan, missä kauniit merenneidot eivät ole kilttejä vaan merimiehiä raatelevia petoja. Pakko on myös kehaista elokuvassa käytettyjä 3D efektejä, mitkä on loistavasti toteutettu ja pääsevät kaikkeen loistoonsa leffan 3D-versiossa. Suosittelen leffaa kaikille mielikuvitusta arvostaville! Ohjaus: Rob Marshall Pääosissa: Johnny Depp, Penélope Cruz ja Ian McShane Genre: Seikkailu Kuva: mikäli parisuhteen ympärille kietoutuvat ongelmat ja niistä huumorin vääntäminen naurattavat! Ohjaus: Bobby Farrelly, Peter Farrelly Pääosissa: Owen Wilson, Jason Sudeikis, Jenna Fischer ja Christina Applegate Genre: Komedia Kuva: Totuudesta loput paljastuvat leffan lopputekstien yhteydessä kuvien kautta, joita pojat ovat taltioineet hurjalta reissultaan. Nauratti siis vielä leffateatterista lähtiessäkin! Ohjaus: Todd Phillips Pääosissa: Bradley Cooper, Ed Helms, Zach Galifianakis, Justin Bartha, Ken Jeong, ja Jamie Chung. Genre: Komedia Kuva: Napapiirin sankarit (2010) Ei uskoisi, että toimivan digiboxin löytäminen on niin vaikeaa. Se on, ja tärkeää, jos siitä on kiinni parisuhteen jatkuminen. Jasper Pääkkönen, Jussi Vatanen ja Timo Lavikainen tekevät loistavat näyttelijäsuoritukset tässä vuoden 2010 katsotuimmassa, täydellisessä treffileffassa. Komedia yllättää juonenkäänteillään ja erityisesti ohjaus (Dome Karukoski), kuvaus ja leikkaus ansaitsevat kehuja. Lapin jäiset maisemat ovat ankean kauniita ja viilentävät mieltä kesähelteellä! Ehdoton 33 must see! 2 33 Arvostelut: Salla Airaksinen

18 Piirien yhteystiedot Suomen Keskustanuoret ry Apollonkatu 11 a Helsinki Etelä-Karjalan Keskustanuoret Valtakatu Lappeenranta puh: fax: Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret Keskuskatu 11 a Seinäjoki gsm: fax: Etelä-Savon Keskustanuoret Porrassalmenkatu Mikkeli puh: Helsingin Keskustanuoret Apollonkatu 11 a Helsinki puh: Hämeen Keskustanuoret Hämeenkatu 9 A 5 krs Lahti puh: Itä-Savon Keskustanuoret Tottinkatu Savonlinna puh: gsm: fax: Kainuun Keskustanuoret Kauppakatu 26 A / 2. krs Kajaani puh: fax: Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret Isokatu Kokkola puh: fax: Keski-Suomen Keskustanuoret Cygnaeuksenkatu 12 B Jyväskylä puh: , fax: Kymenlaakson Keskustanuoret Kivimiehenkatu 7 as Kouvola puh: , fax: Lapin Keskustanuoret Kansankatu 12 A Rovaniemi puh: fax: Pirkanmaan Keskustanuoret Näsilinnankatu 23 A Tampere puh: Pohjois-Karjalan Keskustanuoret Siltakatu Joensuu puh: Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret Koulukatu 31 A Oulu puh: , fax: Pohjois-Savon Keskustanuoret Suokatu Kuopio puh: , fax: Satakunnan Keskustanuoret Itäpuisto Pori puh: , fax: Uudenmaan Keskustanuoret Asemanaukio Kerava puh: Varsinais-Suomen Keskustanuoret Linnankatu 21 B Turku gsm: puh: fax: Ylä-Savon keskustanuoret Riistakatu Iisalmi puh: palmusen pahat bturkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle. 1. Mistä tapahtumasta tulee ensi vuonna (2012) huhtikuun 15. päivä kuluneeksi 100 vuotta? 2. Kirjapainoalan, nyt jo entinen ammattinimike? Näitä on yksitoista Koskenkorvapullon etiketissä? 3. Kuka tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt senaattori on sanoittanut Maarit Hurmerinnan laulun Jäätelökesä (1978)? 4. Kuinka monessa Suomen yliopistossa on lääketieteellinen tiedekunta? 5. Mitä nimitystä Paavo Lipponen käytti muutama vuosi sitten eräistä keskustalaisista maakuntalehtien päätoimittajista? Nimittelystä ottivat kunnian itselleen ainakin Ilkan Kari Hokkanen ja Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen. Kyseinen nimike tarkoittaa käskynhaltijaa muinaisessa Persiassa. 6. Kuka on maalannut Teuvan kirkon alttaritaulun Kymmenen neitsyttä? Kyseinen kuvittaja ja kirjailija on myös sanoittanut Erna Tauron laulun Höstvisan. 7. Maaorava ei ole varsinaisesti orava ollenkaan. Mikä on nisäkäsnimityöryhmän ehdotus aikaisemmin maaoravaksi kutsutun eläimen Tamias Striatus suomenkieliseksi nimeksi? Nuori Keskusta on Keskustanuorten jäsenlehti Jos sinulle tulee Nuori Keskusta lehti kotiinkannettuna, olet Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme. Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen osoitteeseen jotta lehti löytää luoksesi jatkossakin. Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta Keskustanuoret maksavat postimaksun Keskustanuoret Tunnus Vastauslähetys Mikä lehdessä ihastutti, mikä vihastutti? Mistä haluaisit kuulla lisää? Lähetä palautetta ja juttuideoita osoitteeseen 8. Minkä niminen saksalainen mustekala ennusti hyvällä menestyksellä jalkapallon vuoden 2010 MM-kisojen otteluja? Kyseinen, nyt jo edesmennyt mustekala ennusti oikein kahdeksan ottelua. 9. Mihin kaupunkiin sijoittuvat tapahtumat Disney-animaatiossa Aristokatit? 10. Missä vaalipiirissä Tarja Halosella oli suhteellisesti suurin kannatus vuoden 2006 presidentinvaalin toisella kierroksella? Vastakkain olivat Halonen ja Niinistö. 10. Ahvenanmaan vaalipiirissä 9. Pariisi 8. Paul 7. tikutaku 6. Tove Jansson 5. viidessä (5) Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio 4. satraappi 3. Mikko Alatalo 2. latoja Kyllä! Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Haluan ilmaisen näytenumeron Nuori Keskusta -lehdestä Nimi... Lähiosoite... Postinumero ja postitoimipaikka... Sähköposti... syntymävuosi... Allekirjoitus... Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa Kuva: Juha Tuomi 1. Titanicin uppoamisesta Vastaukset:

19 Fortunan voit bongata: Hae Facebookista Fortuna Koira ja klikkaa itsesi kaveriksi!! Keskustanuoret kiertävät kesällä festareita muistuttamassa nuoria oman ja lähimmäisten hyvinvoinnin huomioimisesta. On tärkeää kysyä kesälläkin, niin itseltä kuin kaverilta, että miten sitä oikeasti menee. Tule kertomaan kesäfiiliksestäsi Keskustanuorten Fortuna-koiralle! Nappaa kaverikuva Fortunasta ja itsestäsi, linkitä kuva Fortunan Facebookseinälle ja osallistut kilpailuun! Kaksi eniten peukutusta saanutta kuvaa palkitaan 50 eurolla jätskiä. Provinssirock Seinäjoki, Himos Festival Ruisrock, Turku Pori jazz, 14.7 Ilosaarirock, Joensuu SuomiPop-festifaalit, Jyväskylä, Kuopiorock,

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot