KAUPPAKAMARI. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 YDINVOIMALATYÖMAILLA TILAA MYÖS SUOMALAISYRITYKSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPAKAMARI. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 YDINVOIMALATYÖMAILLA TILAA MYÖS SUOMALAISYRITYKSILLE"

Transkriptio

1 Satakunnan KAUPPAKAMARI 8 YDINVOIMALATYÖMAILLA TILAA MYÖS SUOMALAISYRITYKSILLE -lehti 10 KUNPA KEKSISIN MITEN INNOVOIDA 24 POP-UP -MYYMÄLÄINNOVAATIO SOPII MONELLE ALALLE Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!

2 Satakuntalaista pääomaa porienergia.fi SISÄLTÖ 2/ Apparaatti satakuntalaisten osaajien kohtaamispaikka on loistava väylä saada jalkaa oven väliin työmarkkinoilla. 5 PUHEENVUORO Kari Karpale, Satakunnan Kauppakamarilehden toimituskunnan jäsen 6 LYHYESTI 8 Ydinvoimalatyömailla tilaa myös suomalaisyrityksille Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut Itäpuisto 9, Pori puh kpmg.fi Lähisähkö virtaa puhtaasti Pori Energia tarjoaa työtä suoraan lähes 300 henkilölle ja välillisesti vielä paljon useammalle. 1. Accounting Oy Itsenäisyydenkatu 39 B, 4. krs Pori puh fax Moderni tilitoimisto, joka palvelee sinua henkilökohtaisesti. Lue lisää: Taloushallintopalvelut Sähköiset palvelut Konsultiontipalvelut 10 Kumpa keksisin miten innovoida Tutustumme innovaatioiden kehittämisen tukemiseen konkreettisella satakuntalaisella tasolla. Mitä maakuntamme pystyy tarjoamaan? 16 Todellista yritystoimintaa Ari ja Ulla Junnila pitävät Kankaanpään Venesjärvellä Arin kotitilaa. Tila on erikoistunut maidontuotantoon. 9 Apparaatti satakuntalaisten osaajien kohtaamispaikka 10 Kumpa keksisin miten innovoida 14 Paatit vesille 16 Todellista yritystoimintaa 20 PROFIILI Akdeli Reho 23 KOLUMNI Jouko Kauppila 24 Pop-up myymäläinnovaatio sopii monelle alalle 26 VIERASTUOLI Cimmo Nurmi JÄSENYRITYS Knauf Oy, Kaikki kipsistä Kankaanpäässä Sydän vaatii rasitusta vahvistuakseen Porissa PDL-Palvelut Oy:n DiaVire-yksikössä on käytössä Suomessa kehitetty, hyviä tuloksia tuottanut CorusCardio-sydänkuntoutusohjelma. 30 Diakonialaitoksen PDL-Palvelut tarjoaa turvallista ja yksilöllistä sydänkuntoutusta 32 KOULUTUS 33 LIITY JÄSENEKSI 2 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 3

3 SISÄLTÖ 20 PROFIILI Clothing Plus Oy:n toimitusjohtaja Akseli Rehon uran alku on kankaanpääläisessä lastenvaateyrityksessä Reima Oy:ssä, jossa ovat myös Clothing Plussan juuret. Alkuaikojen keksijästä ja tuotekehittäjästä Rehon rooli on muuttunut toimitusjohtajaksi ja yrittäjäksi. PUHEENVUORO KARI KARPALE Satakunnan Kauppakamarilehden toimituskunnan jäsen Satakunnan VIERASTUOLI kauppakamari -lehti 3/2012 ilmestyy viikolla 23. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan Cimmo Nurmen vetämässä 20 hengen tutkijatiimissä kaiken tutkimustoiminnan lähtökohtana on kehittää käytännön ratkaisumalleja palvelemaan alueen elinkeinoelämän kehittymistä. JÄSENYRITYS Tehtaanjohtaja Olli Santahuhta on kaksinkertaisesti ylpeä kankaanpääläinen. Ensinnäkin hän on kotoisin Kankaanpään Venesjärveltä ja toiseksi Knauf Oy:n virallinen kotipaikka on tämän vuoden alusta ollut Kankaanpää. JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Maarika Iijolainen, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, Pori, puh. (02) , fax (02) ILMOITUSMARKKINOINTI: Petri Valtala, puh JAKELU: kpl, ISSN TILAUSHINTA: 48 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy kirjapaino, Kuninkaanlahdenkatu 7, Pori, puh. vaihde , SÄHKÖPOSTIOSOITE: TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy kirjapaino OSOITTEENMUUTOKSET: KANNEN KUVA: Teollisuuden Voima Oy Tilaa on - tapahtumakaupungillekin Porin kaupunkisuunnittelun toista kertaa järjestämä yleisötilaisuus antoi maakunnan pääkaupungista avaran ja myönteisen kuvan. Kaupunkialueella on käynnissä lukuisa määrä kehitysprojekteja eri tarkoituksiin. Kaupalle ja teollisuudelle on kaavoitettu tai ollaan kaavoittamassa merkittäviä alueita Vaasan tien varrelta, Outokummun ja lentokentän alueelta sekä Kirrinsanta Kaanaa alueelta muutaman mainitakseni. Asuinneliöitä kerrostalokohteisiin kaavoitussuunnitelmien mukaan tulee kymmeniä tuhansia. Urheilu- ja tapahtumakulttuuriakaan ei ole unohdettu, vaan esiin tulleet hankkeet antavat todella mittavat mahdollisuudet asemoida koko toiminta uuteen asentoon. Ehdotus entisen Electroluxin alueelle rakennettavasta jäähalli- tapahtumahalli yhdistelmästä on yhtenä hyvänä esimerkkinä Porin ja Satakunnan huomisen mahdollisuuksista kehittyä valtakunnallisesti kiinnostavaksi työ-, opiskelu- ja asuinpaikaksi. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta oleva palvelukokonaisuus on erinomainen valinta kun siihen yhdistää vielä pitkään odotetun kehätien ja pohjoisen sisääntuloväylän valmistumisen. Saman tunnusmerkistön tietysti täyttää Koffin alue, mutta se tuskin tulee alueena kysymykseen, mikäli tilojen käyttäjiksi kaavaillaan myös sisähallipelejä talvisin harrastavia ryhmiä. Alueelle kaavaillut kerrostaloneliöt myös nostavat hintaa kohtuuttomasti. Muita mahdollisia alueita löytynee lisää laajasta suunnitelmanipusta. Kulttuuritiloista on aina pula. Kulttuuriin ja varsinkin pienimuotoisempiin tapahtumiin liittyy aina rahoitusvaje. Julkista rahoitusta haetaan ja saadaan, mutta se ei yksin riitä. Tilaisuudet itsessään eivät imagorakennusta tai myyntiä tavoittelevia yrityksiä kiinnosta sponsorointikohteina liian pienen kohdeyleisön vuoksi. Lisänä on vielä matalan vuokranmaksukyvyn vuoksi ainainen pelko tilojen muille vuokraamisesta. Tapahtuma-, konsertti- ja jäähalli yhdistelmä jaettavine tiloineen sopisi tähänkin tarkoitukseen mainiosti. Perinteikkäiden suurseurojen ja tapahtumien tulisi katsoa samaan suuntaan ja laatia yhdessä käyttötarkoituksenmukainen suunnitelma, jossa huomioidaan jääpelit, konsertit, tapahtumat, näyttelyt sekä niiden harrastajat. Tässä tulevaisuuden visiossa ratkaistaan kerralla useimpien tilapuutteesta kärsivien tarpeet. Tapahtumakaupunki olisi osa kaupunkia. Rakennetaan 7000 hengen peliareena, liitetään siihen 3000 hengen messu- ja tapahtumaosuus sekä vielä kaiken yhdistävä 2000 hengen konserttisaliosuus. Osana areenaa ja alueen pääkadun varrella sijaitsisi lukuisa määrä eri näyttely-, työ- ja harrastetiloja. Alueen koko ja tapahtumien ympärivuotisuus aikaansaisi uuden mahdollisuuden hankkia rahoitusta myös yhteistyökumppaneilta. Helsingin Musiikkitalossa on vastaavaa toteutettu hienosti musiikkiin keskittyen. Suuren pääsalin lisäksi on rakennettu eri musiikkilajien vaatimukset täyttäviä akustiikan ja näyttämötekniikan erikoistiloja sekä näihin helposti liitettäviä laajoja kokoontumistiloja. Talossa toimivat ympärivuotisesti musiikkikoulutukseen keskittyvä Sibelius Akatemia ja ammatikseen soittava Radion Sinfoniaorkesteri. Musiikkitalo kerää taitavasti yhteen alan ammattilaisia ja harrastajia jazzista kirkkomusiikkiin puhumattakaan satunaisista kävijöistä. Palvelukokonaisuuden yhteiskäytöllä saavutetaan merkittäviä kulujen osittamismahdollisuuksia ja saavutetaan korkeampi käyttöaste neliöille. Tästä mallista on hyvä ottaa ne kuuluisat rusinat pullasta ja käyttää niitä omaksi hyödyksi tapahtumakaupunkia rakentaessa. ı 4 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 5

4 LYHYESTI KOONNUT: OUTI TURUNEN SAMKIN KUVATAITEEN OPETUS SÄILYY Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataideopetus Kankaanpäässä säilyy. Opetusministeriö päätti maaliskuun lopussa ammattikorkeakoulujen vuoden 2013 aloituspaikkamääristä. Kuvataide saa jatkaa 20 aloituspaikalla. Sen sijaan aloituspaikkoja leikataan tekniikasta ja taloudesta. Yhteensä SAMK menettää 142 aloituspaikkaa, muun muassa viestinnän koulutuksen. Valtakunnallisesti vähennykset johtuvat pienenevistä ikäluokista. SUORA LENTOREITTI KYMMENEN VUODEN TAUON JÄLKEEN PORISTA TUKHOLMAAN Historiaa tekevä, uuden reitin aloittanut 50-paikkainen Saab lentokone lennättää matkustajia jälleen väliä Pori-Tukholma. Kyydistä huolehtii SAS:n tytäryhtiö Blue1. Lennot toimivat porttina myös muuhun maailmaan. Blue1-yhtiössä uskotaan, että matkustajat niin Porista kuin lähikunnistakin jatkavat usein matkaansa Tukholmasta eteenpäin. Lentoreitti palvelee myös Olkiluodon ulkomaalaisia työntekijöitä. Pori-Tukholma -reitin suosiota uskotaan parantavan se, että yhteys Porin ja Helsingin välillä loppui lentoyhtiö Flyben toimesta 9. huhtikuuta. KARHUKORTTELI TULEE MUTTA SATAMAITO PYSYY Vuodesta 1920 lähtien Satamaidon keskuksena toiminut, Hallitus- ja Valtakadun välissä oleva, 0,5 hehtaarin tontti pysyy jatkossakin Osuuskunta Satamaidon toimipisteenä. Osuuskunta Satamaito, maakunnan maidontuotannon markkinajohtaja, ei aio lähteä tontiltaan, vaikka entisen oluttehtaan tontilla alkavatkin uudet kulttuurielämän viritelmät ja hankkeet. Toimitusjohtaja Jarmo Oksman vahvistaa tiedon Satamaidon pysymisestä pitkään jo palvelleella tontillaan. Vaikka tontti on arvokas, myyminen ei tule harkintaankaan. Sen sijaan Oksman ilmoittaa, että Satamaito investoi vuosi vuodelta lisää. PORIN JUNIEN AIKA- TAULUMUUTOKSET VOIMAAN 4. KESÄKUUTA Aamujunista klo 8.15 Porista lähtevän InterCity2-vuoron aikataulu muuttuu lähteväksi Porista klo Vuoro kulkee suoraan Tampereen kautta Helsinkiin, jonne saapumisaika on klo Tampereelle menevien aamujunien määrä pysyy ennallaan. Aikataulumuutoksen syynä olivat asiakkailta tulleet toiveet entisen vuoron palauttamisesta ja viime vuoden palaute VR:n ja Satakuntaliiton asiakaskyselyssä. Kesäkuusta joulukuulle sijoittuvat ratatyöt muuttavat junavuoroja, joita osin korvataan linja-autoyhteyksillä. Uudet muuttuvat ja korvaavat vuorot löytyvät kevään aikana VR:n nettisivuilta. KAUPPINEN KAUPPIAAKSI UUTEEN ANTINKADUN K-SUPERMARKETTIIN Kesällä avattavan uuden Antinkadun K-supermarketin kauppiaan saappaisiin astuu gradua vaille valmis kauppatieteiden maisteri Jaakko Kauppinen. 26-vuotias, Turussa puolisonsa kanssa asuva Kauppinen on paraikaa Ruokakeskon Kauppiasvalmennuksessa. Kevään kuluessa Poriin muuttava Kauppinen kehuu tulevan kaupan hyvää sijaintia ja uskoo pystyvänsä vastaamaan valikoivankin asiakkaan makuun tuotetarjonnallaan. Pinta-alaltaan 1200-neliöinen ja tuotteen valikoiman sisällä pitävän liikeyrityksen työntekijöiden rekrytointi alkoi maaliskuussa. ULLA HYTTI VALITTIIN PORIIN YRITTÄJYYDEN PROFESSORIKSI Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön yrittäjyyden professoriksi on nimetty dosentti Ulla Hytti. Hänet valittiin kuuden muun hakijan joukosta. Hytin tehtäviin Porin yksikössä kuuluu yksikön koulutuskokonaisuuksien tukeminen ja tutkimusten kehittäminen. Hän toimii kiinteästi yhteistyössä Satakunnan korkeakoululaitoksen toimijoiden kanssa. Satakunnan korkeakoulusäätiön hallitus teki Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikölle euron lahjoituksen liiketaloustieteen alan liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden professuuriin. Kyseessä on jatkorahoitus aikaisemmalle lahjoitusprofessuurille, joka päättyi YKSINYRITTÄJIEN KONTAKTIT TARKASTELUUN Satakuntalaisten yksinyrittäjien yhteistyötä on alkanut tutkimaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Tutkimus kestää kaksi vuotta. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia yksinyrittäjien välisiä liiketoimintakontakteja. Projektin tarkoituksena on kehittää yrittäjän ammatillisia valmiuksia, yritystoimintaa, työhyvinvointia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Tutkimusta ohjaavan professori Ulla Hytin mukaan yksinyrittäjien välinen yhteistyötutkimus hyödyttää yrittäjien ja heidän asiakkaidensa välejä. Satakunnassa toimii yrittäjää, joista on yksinyrittäjiä. Koko maassa yksinyrittäjiä on SATAKUNNAN AVOIMET TYÖPAIKAT LISÄÄNTYNEET Vuoden kuluessa työttömien määrä on vähentynyt Satakunnassa ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Tammikuun aikana avoimia työpaikkoja oli eli 700 enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Satakunnan työvoimatoimisto. Työttömien määrä väheni yli 600:lla edellisvuoteen verrattuna. Avoimet työpaikat lisääntyivät viime vuodesta suhteellisesti eniten kaupan ja rakennustyön parissa. Vastaavasti avoimet paikat vähentyivät eniten hallintoja toimistotyössä. ASIANTUNTIJAT ERIMIELISIÄ SUOMEN TALOUSNÄKYMISTÄ Suomen talouden muutoksista on näkyvissä erilaisia arvioita. Taloustutkimus PTT arvioi, että Suomen talouden kohtaloksi lankeaisi taantuma tänä vuonna. Vasta-arvionsa ilmoille tuo Finanssikonserni Nordea, joka arvioi Suomen pysyvän poissa Ruotsin ja euroalueen taantumasta. Pellervon taloustutkimus PTT:n arvion mukaan syynä talouden hienoiseen, vajaan prosentin laskuun ovat kotimaisen kulutuksen lasku ja viennin vetämättömyys. Nordean talousnäkymän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa puoli prosenttia. Vienti alkaa elpyä vuoden lopussa, kun kansainvälinen talous alkaa vahvistua. Kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa, etenkin työttömyyden arvellaan lisääntyvän. MAKSUHÄIRIÖ- MERKINNÄT :LLE Sunnuntaina 1.4. muuttuivat maksuhäiriömerkinnän kriteerit. Jatkossa pitkäkestoiset ulosotot tulevat maksuhäiriömerkintänä luottorekisteriin. Uuden muutoksen myötä merkinnät koskettavat velallista, heistä on uusia. Tähän asti ulosmittaus on voinut jatkua vuosia ilman luottotietorekisterimerkintöjä. Jatkossa ulosotosta menee tieto luottotietoyhtiöille, kun ulosmittaus on ollut voimassa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukauden ajan. Uudistusten myötä muun muassa lainan saanti voi vaikeutua. BENSAN HINNAN NOUSU JOPA 2 EUROON Mika Anttonen, St1-ketjun hallituksen puheenjohtaja, arvioi bensan hinnan nousevan lähiaikoina 1,80 1,85 euroon. Hinnan arvioidaan jatkavan nousuaan jatkossakin. Bensan hinnan nousuun vaikuttavana asiana ovat voimaan tullut uusi veronkorotus ja Iran, sekä sen ympärillä olevat jännitteet. Niiden jatkuminen ja sodan syttyminen aiheuttaisivat bensan hinnan nousun mahdollisesti jopa kahteen euroon. OIKAISU Satakunnan Kauppakamari -lehden numerossa 1/2012 kerrottiin virheellisesti Lyhyestipalstan uutisessa, että Pohjola ja Lähivakuutus yhdistyvät vuonna Lähivakuutus yhdistyy kuitenkin Tapiolan kanssa, ei Pohjolan. 6 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 7

5 MATTI HYYPPÄ TEKSTI JA KUVAT: EULA WESSBERG Ydinvoimalatyömailla tilaa myös suomalaisyrityksille Apparaatti satakuntalaisten osaajien kohtaamispaikka Pk-yritysten kannattaa verkostoitua havitellessaan suurehkoja osaprojekteja Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentamisen odotettiin avaavan sekä maakuntamme että koko Suomen yrityksille melkoiset työmahdollisuudet. Suurimmat toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet. Joidenkin mielestä urakoista tuli suomalaisten osalle katastrofaalisen vähän. Olkiluoto 3:n rakentamisesta vastaavan Arevan Olkiluoto-projektien viestintäjohtaja Virginie Moucquot-Laiho. Tällä hetkellä elämme jälleen kasvavien odotusten aikaa. Teollisuuden Voima Oyj on pyytänyt tarjouksia laitostoimittajilta Olkiluoto 4:n rakentamisesta ja myös Fennovoima Oy valmistelee oman Pyhäjoen voimalansa rakentamista. Viimeisimpienkin ydinvoiman rakentamisesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa alkaa valmistautua tositoimiin. Olkiluoto 3:n kokemuksista kannattaa oppia Olkiluoto 3:n rakentamisesta vastaavan Arevan Olkiluoto-projektien viestintäjohtaja Virginie Moucquot-Laiho kertoo yhteistyön varsinkin suomalaisten pk-yritysten kanssa olleen alkuvuosina melko haasteellista. - Ydinvoimalaitoksen rakentaminen poikkeaa melkoisesti muusta rakentamisesta. Viranomaisvalvonta, esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemä, on luonnollisesti tarkkaa. Vaatimukset, osaprojektit, sertifioinnit ja dokumentaatiot ovat kaikki suuria sekä osaamista ja tarkkuutta vaativia. Koko maailmassa ei aloittaessamme oltu rakennettu ydinvoimaa pitkään aikaan. Suomessa viimeisin ydinvoimala (Olkiluoto 2) oli aloittanut kaupallisen tuotantonsa vuonna Tässä tilanteessa ainoastaan isot yritykset pääsivät heti melko vaivattomasti toimintaan mukaan. Monet potentiaaliset suomalaiset pk-yritykset kompastelivat esimerkiksi sertifiointien kanssa varsinkin vuosina Olkiluoto 3:n rakentamisessa on kaikkiaan mukana noin 600 alihankkijaa. Niistä noin 100 on suomalaista, joten ei osuutta aivan pienenä voi pitää. Uskomme lisäksi, että menneet vuodet ovat opettaneet kaikille osapuolille paljon tulevia rakentamisprojekteja ajatellen. Yrityksemme toimii kansainvälisesti. Otamme mukaan tuleviin ulkomaisiin projekteihimme meille sertifioituja alihankintaketjuja myös Suomesta. Olkiluoto 3:ssa vielä uusiakin osaprojekteja - Olkiluoto 3 valmistuu vuonna Voimalan rakentamisessa, asennustöissä ja viimeistelyssä riittää vielä töitä. Esimerkkeinä voisi mainita sähköistystyöt, putkityöt ja niihin liittyvät oheistyöt maalauksineen. Toivoisimme yritysten olevan myös itse meihin päin aktiivisia. Olemme antaneet monille yrityksille eri yhteyksissä tarkat tiedot projektin ominaisuuksista ja vaatimuksista. Haluamme laajentaa yhteistyötämme suomalaisyritysten kanssa. Vastauksia emme vielä ole liiemmin saaneet, mutta kiinnostuts tuntuu olevan kasvussa.. Meiltä voi myös sekä kysyä lisätietoja ja tarkennuksia asioihin että saada tukea itse valmistusprosessiin. Ei ydinvoimalan rakentamiseen osallistuminen ylivoimaista ole, vaikka vaatiikin normaalia enemmän paneutumista. Ottakaa rohkeasti yhteyttä. OL3:sta on vielä mahdollisuus saada hyvä ensiaskel ydinvoimateollisuuteen ja valmistautua siten tulevaisuuteen kanssamme. - Yritysten kannattaa myös ottaa huomioon, että useat työt eivät lopu voimalan valmistuessa. Huollot ja monet muut palvelut työllistävät koko voimalan käyttöiän. Verkostoitukaa - Riippumatta siitä, kuka uudet voimalat Olkiluotoon ja Pyhäjoelle rakentaa, kannattaa varsinkin pk-yritysten verkostoitua saavuttaakseen hyvät lähtöasemat hankkeisiin osallistumiselle. Käytettävissä ovat tuoreet kokemukset niin laadusta, turvallisuusvaatimuksista, sertifiointiprosesseista, dokumentaatioista kuin muistakin huomioon otettavista asioista. - Parhaimmillaan Olkiluodossa ja Pyhäjoella voi olla jopa 8000 rakentajaa yhtä aikaa töissä. Mahdollisuuksia on paljon myös suomalaisille. Olkiluoto 3:n sekä uusien ydinvoimaloiden rakentaminen antaa myös monille niihin osallistuville suomalaisyrityksille hyvät lähtökohdat päästä mukaan myös ydinvoiman kansainvälisille markkinoille. Nyt kun jo monet yritykset ovat oppineet ydinvoimarakentamisen säännöt ja menetelmät, ovat mahdollisuudet hyvät. Suomalaiset opetetaan jo lapsina kotona, päiväkodissa ja koulussa noudattamaan sääntöjä - sopimuksista ja aikatauluista pidetään kiinni. Lähtökohdat ovat nyt paljon paremmat kuin 10 vuotta sitten, muistuttaa Virginie Moucquot- Laiho. ı Poriin viime vuoden lopulla rantautunut Apparaatti on yksinkertaisesti sanottuna yritysten ja opiskelijoiden kohtauspaikka. Se on myös osa kansallista Protomo-ketjua. Protomon perusidea on hyödyntää ihmisten osaaminen, jota maastamme löytyy monien miljardien eurojen edestä. Apparaatissa eri alojen opiskelijat, vastavalmistuneet tai työttömät työnhakijat pääsevät käyttämään osaamistaan, sen sijaan että vaivoin hankittu erikoisosaaminen jäisi käyttämättömänä kortistoon. Projektipäällikkö Teppo Lundell kertoo Apparaatin vaatineen useamman vuoden kehittelyä, ennen kuin hankkeeseen lopulta ryhdyttiin. - Aluksi ideana oli saada satakuntalaiset korkeakouluopiskelijat työskentelemään yhdessä. Erilaisia hanke- ja rakennesuunnitelmia tehtiin yhdessä kehittäjäorganisaatioiden kanssa, joiden kautta päädyttiin lopulta tähän ratkaisuun, Lundell kertoo Apparaatin alkuvaiheista. Ensimmäinen Apparaatin toimitila avattiin joulukuussa 2011 Porissa. Tällä hetkellä Apparaatti toimii myös Kankaanpäässä, Huittisissa ja Raumalla. Ideoiden ja osaajien yhdistäjä Käytännössä Apparaatti kokoaa yhteen yritysten tai järjestöjen toimeksiannot. Toimeksiantojen pohjalta opiskelijoista kootaan tiimejä, joilta löytyy tarvittavaa ammattitaitoa toteuttaa kyseinen toimeksianto. Erilaisia toimeksiantoja löytyy Excelpohjaisen laskentataulukon tekemisestä aina tapahtumien ja messujen järjestämiseen. Vaikka tällä hetkellä Apparaatti ei tarjoa nuorille juurikaan konkreettisia työpaikkoja, Lundell kertoo Apparaatin olevan loistava Porin Yliopistokeskuksen opetuksen johtoryhmä pitää kokoustaan Liisankadun Apparaatin tiloissa. väylä saada jalkaa oven väliin työmarkkinoilla. Sen lisäksi, että Apparaatti on ainutlaatuinen törmäyspaikka, se tarjoaa uusille yrittäjille apua yrityksen perustamisprosessin alkuvaiheessa. Apparaatista löytyy yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen henkilökuntaa, jotka antavat maksutonta apua ja sparrausta. Tämän lisäksi tarjolla on maksuttomat tilat ja laitteet, joita voi käyttää esimerkiksi kokouksissa tai asiakastapaamisissa. Tavoitteet todellisuudeksi Konkreettiselle törmäyspaikalle on selvästi ollut kysyntää. Toimeksiantojen tavoiteltu määrä, joka asetettiin kahdelle ensimmäiselle vuodelle, on jo vajaan puolen vuoden aikana ylitetty. Lisäksi Apparaatti on Apparaatissa voit toteuttaa itseäsi. Projektipäällikkö Teppo Lundell innovoi legorakennelmien merkeissä. yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön kanssa laittanut käyntiin jo useita yrityksiä tämän vuoden puolella. - Hienoa on ollut myös huomata, että perimmäinen tavoite saada korkeakoulut tekemään yhteistyötä on myös toteutunut. Ihmiset ovat löytäneet Apparaatin hyvin, ja jos kasvu jatkuu samanlaisena, kohta Porin Apparaatti saa etsiä lisää tiloja käyttöönsä. Vaikka toiminta on käynnistynyt jopa odotettua paremmin, Lundell kertoo yhtenä haasteena olevan tietoisuuden lisääminen. - Kannustankin satakuntalaisia yrityksiä tulemaan vaikka paikan päälle tutustumaan toimintaamme ja etsimään ongelmiin, tavoitteisiin tai toiveisiin ratkaisuja. ı 8 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 9

6 Kunpa keksisin miten innovoida MATTI HYYPPÄ Olemme tämän lehden viime numeroissa käsitelleet yritysten kilpailukyvyn parantamista eri tulokulmista koulutuksen parantamisesta uusiin pilvipalveluihin. Tällä kertaa tutustumme innovaatioiden kehittämisen tukemiseen konkreettisella satakuntalaisella tasolla. Mitä maakuntamme pystyy tarjoamaan? Koko Suomi on helposti pelkkää yhden asian liikettä. Menneinä vuosina sana innovaatio kaluttiin niin paljaaksi, että jo pelkästään termin kuuleminen aiheutti joissakin kuulijoissa tai lukijoissa allergisia reaktioita. Kokonaisuuteen kuuluu, ettei edes itse käsitteen sisällöstä olla samaa mieltä. Tässä jutussa käsitämme innovaation siten, että ensin tarvitaan jokin idea. Se ei sisällään ole vielä innovaatio sehän saattaa olla jo aivan kelvoton. Idea perustaa Guggenheim-museo Siikaisiin yhdistys voisi olla huumorimielessä hyvä, muttei varmaan kantaisi kovin kauas. Sinänsä idea voi koskea kokonaan uutta tuotetta tai palvelua (keksintö), parantaa tuotantoprosessia tai sen osaa, uutta muotoilua, vanhan tuotteen uutta käyttötarkoitusta, parantaa tuotteen ominaisuuksia yms. Pääkriteeri on, että kuluttajat tai asiakasyritykset pitävät ideaa käyttökelpoisena, jolloin tuotteesta tai palvelusta kaupallisesti kannattava. Todellinen innovaatio on siten aina ideasta lähtevän prosessin tulos. Emme myöskään ainakaan tällä kertaa puutu siihen, käytetäänkö innovaatioiden kehittämisen tukemiseen tarkoitetut EU-tuet ja kansalliset tuet tehokkaasti ja oikein. Sekin asia on tietenkin tärkeä. Miten kertoa innovaatioista innovoivasti? Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) tutkimusja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi naurahtaa odotukselle pusertaa koko asia muutamaan riviin. Nyt tarvittaisiin todellista innovaatiokykyä. - Yliopistoissa ja korkeakouluissa tehdään tietenkin koko ajan tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta, jota voidaan hyödyntää joko uusina tuotteina ja palveluina tai antamaan lisäarvoa tuotteelle, palvelulle, tuotantoprosessille, materiaaleille ja niin edespäin lähes loputtomiin. Asiakkaan, joka voi olla kuluttaja tai yritys, todellinen tarve on aina tunnistettava. Muuten idea ei kanna kaupallisesti, eikä siten ole innovaatio. Tämä tästä. - Meillä SAMK:issa toimii monien tuntema yrityskiihdyttämö. Kun opiskelijamme ovat mukana erilaisissa projekteissa, syntyy työn ohessa samalla usein lisäarvoinnovaatioita. Voi olla, että ideat kantavat myöhemmin, vaikka ne eivät juuri sillä hetkellä kiinnosta sitä yritystä, jonka projektissa opiskelija on mukana. Tässä yhteydessä kannattanee ottaa esiin, että nykyisin opiskelijat ovat entistä huomattavasti kiinnostuneempia myös yrittäjyydestä. Järjestämme niin sanotun intentiokyselyn joka vuosi. Viime kyselyn perusteella jo 40 prosenttia vastaajista pitää yritystoimintaa varteenotettavana vaihtoehtona. Pahimmillaan vastaavissa kyselyissä joissakin oppilaitoksissa kiinnostuneiden määrä on ollut vain muutaman prosentin luokkaa. - Rekrytoimme myös jatkuvasti omia opiskelijoitamme töihin omaan Innovaatiolaboratorioomme. Opiskelijoista löytyy uskomattomia voimavaroja. Parhaillaan on käsittelyssä yhden opiskelijamme kehittämä konstruktio kosketusnäyttöihin. Se sisältää älykästä kameratekniikkaa, ja alentaa toteutuessaan näyttöjen valmistuskustannuksia merkittävästi. Apu yrityksille - Innovaatiot eivät kuulu tyypillisen pk-yrityksen aktiiviseen ajankäyttöön. Innovaatioiden merkitys kyllä tiedetään, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä liiketoiminnan pyörittämisen lisäksi muuhun ainakaan tehokkaaseen toimintaan. Siksi tarjoamme halukkaille yrityksille strategista kumppanuutta, jossa sovimme tarkasti, miten toimimme tuotekehityksessä, opiskelijoiden käytöstä, rekrytoinneista, yrityksen omien asiantuntijoiden hyödyntämisestä, Tekes-rahoituksen hakemisesta sekä kaikesta muusta yhteistyön kannalta olennaisista tehtävistä. Me yritämme olla itse aktiivisia, mutta myös yritykset itse voivat tietenkin ottaa meihin yhteyttä. - Meillä on yhteistyöverkostomme kautta nykyisin entistä paremmat mahdollisuudet auttaa yrityksiä myös kansainvälisten strategisten kumppanien hakemisessa aina Kiinaa myöten. - Meillä on SAMK:issa käynnissä myös tutkimusohjelma nimellä Tutkimusohjelmalla kilpailukykyä. Tutkimusohjelmassa on neljä painopistealuetta: energia, älykkyys (konenäkö ja tuotantoprosessit), kilpailukyky ja yhteistyö. Kiinnostuneet ottakoon yhteyttä. - Kaiken kaikkiaan yhteinen tekeminen ja toistemme tunteminen on Satakunnassa parantunut viime vuosina paljon. Verkosto alkaa olla aika hyvä ja liikkeellä - Kaiken kaikkiaan yhteinen tekeminen ja toistemme tunteminen on Satakunnassa parantunut viime vuosina paljon. Matti Lähdeniemi ollaan avoimin mielin. Tiedämme entistä ja myös suomalaista keskivertoa paremmin, mihin kukin on menossa. Loppujen lopuksi kaiken toiminnan tarkoituksena on kilpailukykymme parantaminen, ja sitä kautta pärjääminen maailman taloudessa, kannustaa Matti Lähdeniemi. 10 SATAKUNNAN A N AN KAUPPAKAMARI P AKAM AM A 2/ SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

7 - Oman prosessimme läpikäyneet keksinnöt lähetään valmistelujeni jälkeen valtakunnallisen Kehittämistiimin arvioitaviksi. Aimo Hakala ELY-keskus tarjoaa yhden väylän innovatioille Innovaatio, tuotekehitys ja keksintö ovat merkitykseltään lähes päällekkäisiä. Jotta emme joutui täysin semantiikan hyllyvälle suolle, kutsumme keksinnöksi sellaista innovaatiota, jolle voidaan myöntää patentti. Terminologian vaihtelevuutta kuvanne sekin, että entinen keksintöasiamies Aimo Hakala on saanut uuden tittelin. Hänet tunnetaan nyt Satakunnan ELY-keskuksen innovaatioasintuntijana. - Toiminnan taustalla oleva Keksintösäätiö on ottanut pari ja puoli vuotta sitten käyttöön uuden Tuoteväylä nimisen toimintamallin. Se toimii siten, että kuka tahansa keksinnön tehnyt voi tulla tänne Satakunnan ELYkeskukseen esittelemään minulle ideansa. Sen jälkeen keksintö esitellään omalle Tuoteväylä-tiimillemme, jossa ovat edustajat Tekesistä, Prizztechistä, SAMK:ista, Porin yliopistokeskuksesta (Tampereen teknisen yliopiston edustaja), Finnverasta ja omasta Työllisyys- ja yrittäjyys yksiköstämme. Tiimi kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa arvioimaan ideoita. Ne joko hylätään, hyväksytään tai joissakin tapauksissa päätetään tehdä jatkotutkimuksia. Tiimillä on mahdollisuus käyttää myös alkuselvitysrahaa maksimissaan 5000 euroa ideaa kohden. Jatkotutkimuksissa tehdään esimerkiksi patentoitavuusselvitys, arvioidaan keksinnöllisyysvaatimus, selvitetään loukkaako keksintö jonkun muun oikeuksia, pohditaan teollista käyttökelpoisuutta jne. - Oman prosessimme läpikäyneet keksinnöt lähetään valmistelujemme jälkeen valtakunnallisen Kehittämistiimin arvioitaviksi. He voivat tehdä puolestaan vielä lisäja markkinaselvityksiä, valmistuttaa prototyypin ja lähteä myös rahoittamaan keksintöä. Hyvän keksinnön tehnyt ei välttämättä aina halua lähteä itse yrittäjäksi. Tiimi pyrkii silloin löytämään keksinnölle toteuttajaksi jonkun yrityksen laajasta yhteistyöyritysverkostostaan. - Toteutuneesta satakuntalaiskeksinnöstä esiteltiin vähän aikaa sitten televisiouutisissa kankaanpääläisen C.MyllFast Oy/Charles Myllymäen keksintö JarruTasku. Se estää työkalujen putoamisen työvaatteiden taskuista. Tehokkaan ei tarvitse aina olla suurta, pohtii Aimo Hakala. Helpommin eteenpäin Kehittämispäällikkö Mikko Puputti Prizztech Oy:stä työskentelee Satakunnan osaamiskeskuksessa Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmassa. Hän itse selventää oman ja yksikön neljän muun työntekijän roolin innovaatioympäristössä siten, että meidän roolimme on laskea yritysten kynnystä lähteä kehittämään uusia tuotteita. - Olemme mukana lähinnä esiselvitysvaiheessa. Kuvitellaan, että yrityksellä on joku uusi tai vanha tuoteidea, jolle se arvelee saattavan olla kysyntää markkinoilla. Me pystymme tässä vaiheessa auttamaan yritystä siten, että luomme ensin kokonaiskuvan kaavaillusta tuotteesta, mietimme tarvitaanko lisäkehittämistä, arvioimme pystyykö yritys itse jatkokehitykseen sekä rahoituksen että asiantuntemuksen osalta, mitä kumppaneita yritys mahdollisesti tarvitsee omien resurssien riittämättömyyden takia ja tarvitaanko myös strategisia kumppaneita. Mikäli kumppaneita tarvitaan, pyrimme hakemaan niitä muun muassa oman verkostomme kautta. Toimimme ikään kuin puolueettomana työpöytänä, johon tuomme maksutta lisäosaamisemme. - Mikäli tuote on esiselvityksissä osoittautunut toteuttamis- kelpoiseksi avustamme myös liiketoimintasuunnitelman teossa, asiakaspotentiaalin arvioinnissa (yleensä tuotteet suunnattu toisille yrityksille) sekä tarvittavien lisätutkimusten teossa yhdessä esimerkiksi SAMK:in ja Tampereen teknisen yliopiston tarjoamien resurssien kanssa. Olemme apuna myös tuotteen prototyypin kehittelyssä ja testauksessa. - Me emme tuputa yrityksille omia ideoitamme, mutta olemme valmiita auttamaan tarvittaessa. Ideoita tuntuu Satakunnastakin löytyvän, joten ei meidän ole tarvinnut sormiamme pyöritellä. - Itselleni on syntynyt sellainen kuva, että innovaatioiden tuotteistaminen ja siihen tarvittavan rahoituksen puuttuminen on kuitenkin suurin haaste. Julkista rahoitusta toki on, mutta yksityistä rahaa kaivattaisiin huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Israelissa, joka on väestömäärältään Suomeen verrattavissa, kansainvälisiä kasvuyrityksiä syntyy paljon Suomea enemmän. Siellä valtio antaa kasvuyritykselle euroa jokaista yksityisiltä sijoittajilta saatua euron rahoitusta kohden (Yozma-rahoitusmalli). Kasvuyrityksiin sijoitettaessa kannattaa myös olla kärsivällinen eli tarvitaan niin sanottua kärsivällistä - Me emme tuputa yrityksille omia ideoitamme, mutta olemme valmiita auttamaan tarvittaessa. Mikko Puputti riskipääomaa. Ennen kuin nyt tunnettu Angry Birds löi itsensä läpi, pelikehitykseen paloi todella paljon rahaa. Onneksi lähipiiristä löytyi asiaan uskova rahoittaja. Tuskinpa tietäisimme koko lintuporukasta muuten mitään. Kuinka monta Angry Birdsiä jää rahoituksen puutteesta toteuttamatta? ı Innovaatio voi koske muotoilua ja käytettävyyttä. Innovaatio voi koskea sisältöä. Kivettömät klementiinit menevät paremmin kaupaksi. Innovaatio on muoto. Kaunis myy rumaa paremmin. Innovaatio on käytännöllisyys. Keittiöjakkara päivittää tuolin. 12 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

8 Ihana-laiva on tyypiltään kahvelipurjeilla varustettu kaksimastoinen kaljaasi. Lasse Kiekara on valmistanut monia haaparuuhia isoisänsä oppien mukaan. Paatit vesille Jäät ovat sulaneet Satakunnan alueelta kevään koittaessa. Hinku vesille on kova, oli sitten kyse pienestä soutuveneestä tai vähän suuremmasta merikelpoisesta aluksesta. Veneenrakennusalalta löytyy taitajia myös Satakunnasta. TEKSTI: VELI-MATTI LAHDENNIEMI KUVA: VELI-MATTI LAHDENNIEMI JA MATTI LAURILEHTO Matka taittuu haaparuuhella 30- ja 40-luvuilla Noormarkussa, Pomarkussa ja Ahlaisissa haavasta tehtyjen haaparuuhien teko oli yleistä. Noormarkussa asuva Lasse Kiekara osaa vielä tämän veneen valmistusmenetelmän. Hän on saanut alustavat oppinsa isoisältään Juho Kivirannalta. Haaparuuhen tekemiseen tarvitaan suora ja iso haapa. Haavan sisusta hakataan auki ja tämän jälkeen sisusta aletaan kovertaa. - Tärkeintä on saada pohjasta ja sivuista saman paksuiset, tasan 15 millimetriä, täsmentää Kiekara. Pelkällä koverretulla haavalla ei vielä lähdetä vesille, vaan ruuhi täytyy levittää. Levitys tapahtuu pitkän hiilloksen päällä. Ruuhen duksen jälkeen suunnitellusti ja hyvin. Ihana purjehti kesällä 2011 Luvian saariston lisäksi Merikarvialla, Reposaaressa, Raumalla, Ahvenanmaalla, Uudessakaupungissa, Turussa, Helsingissä ja Viron Hiidenmaalla. Purjehduksia kertyi kaikkiaan yli 150. Purjehduksia oli päivittäin kaksi, lukuun ottamatta huoltopäiviä. Yhteensä Ihanalla matkusti viime kesän aikana noin 5000 matkustajaa. Kesällä 2012 Ihana purjehtii niin ikään päivittäin kahdesti pääsääntöisesti Luvialla, mutta vieraisisus valetaan tervalla, joka auttaa pehmentämään puuta. Kun terva alkaa olla kiehuvan kuumaa ja puu on pehmeimmillään, aloitetaan reunojen levitys. Levitysvaihe on tarkkuutta vaativaa puuhaa, koska puu voi helposti haljeta, jolloin ruuhi on käyttökelvoton. Valmiiksi veistetyt puukaaret asetetaan pakoilleen ruuheen ja ruuhi alkaa saada oikean veneen muodon. Kaarituksen avulla voidaan myös korjata levityksessä muodostuneita pikku virheitä. - Valmista haaparuuhea melotaan kaksipäisellä melalla, mutta isopiin ruuhiin voidaan laittaa myös airot, kertoo Kiekara. Haaparuuhea on käytetty kalastukseen. Lisäksi se on ollut myös merkittävä väline niitettäessä jär- vikortetta rehuksi karjalle. Haaparuuhi on kevyt ja se sopii hyvin mataliin vesistöihin. Lasse Kiekara on ollut Satakunnan Kansansoudussa yhteensä kuusi kertaa omalla haaparuuhellaan. Soutu tapahtuu Sastamalasta Poriin Kokemäenjokea pitkin. Matka on 109 kilometriä pitkä. Kaljaasi Ihana seilaa isoimmillakin vesillä Perinnelaivayhdistys Ihana ry rakensi kulttuuriperinteen elvyttämiseksi Luvian Laitakarissa kaljaasi Ihanaa vuosina Laiva laskettiin veteen vuonna 2010 ja neitsytpurjehdus tehtiin Tällä hetkellä Ihana on Laitakarin satamassa talvehtimassa. Huolto- ja kunnostustyöt laivan saattamiseksi purjehduskuntoon ensi kesäksi on aloitettu ja purjehduksien myynti on vilkasta, kertoo Ihanan toiminnanjohtaja Suvi Taitonen. Viime kesä eteni neitsytpurjeh- lee tänäkin kesänä Merikarvialla, Reposaaressa, Raumalla, Ahvenanmaalla, Uudessakaupungissa, Turussa ja Helsingissä. Kausi alkaa komeasti, kun Ihana tekee koulutuspurjehduksen uusille kansimiehille Tanskaan Bornholmin saarelle. Purjehdus tehdään Odotettavissa on ikimuistoisia purjehduksia perinteisellä tervantuoksuisella aluksella upeassa saaristossa. Kesän purjehduksista valtaosa on jo varattu, mutta edelleen vapaita aikoja on vielä jäljellä, Taitonen sanoo. ı Luvia Boats on uusi venevalmistaja Luvia Boats on satakuntalainen veneenvalmistaja, joka on valmistanut puuveneeltä näyttävän komposiittirakenteisen veneen, Barchetta 27:n. Ensiesittelynsä Barchetta 27 sai Vene 2012-messuilla. Veneessä yhdistyy puuveneen kaunis ulkonäkö ja nykyaikaisen lujitemuoviveneen hyvät puolet. Suunnittelun kolme pääteemaa olivat haluttavuus, suorituskyky ja monikäyttöisyys. 14 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

9 Ari ja Ulla Junnila sekä ukrainalainen harjoittelija Vitali Gumeniuk. Todellista yritystoimintaam ATTI HYYPPÄ - Nykyisin tilakokomme on kasvanut 250 hehtaariin, joista 70 hehtaaria on nurmiviljelyksessä olevaa peltoa. Lypsäviä lehmiä meillä on keskimäärin 70, joiden keskituotos on vähän yli kiloa vuodessa. Rakensimme uuden navetan viitisen vuotta sitten. Kustannukset koneistuksen kanssa nousivat noin euroon. Karjamäärämme on tällä hetkellä tilan peltomäärään ja navetan kokoon suhteutettuna optimikokoa. Kodasta kodiksi Tein neljännesvuosisata sitten Radio Porissa kolmisen vuotta Maatilaradio nimistä ohjelmaa. Silloin tuli käydyksi useammassakin navetassa. Navetta ja navetta. Polkuauto ja Ferrari ovat nekin molemmat nimeltään autoja. - Ennen lehmät olivat kesäisin ulkona ja talvisin navetassa kytkettyinä parsiinsa. Silloin tarvittiin säännöllistä sorkkahoitoa pelkästään sen takia, että lehmien sorkat (kynnet) kasvoivat ylipitkiksi talven aikana liikunnan eli kulutuksen puutteesta. Lehmien koti on nykyisin täysin erilainen. Onnistuin saamaan yhdeltä ammujalta haastattelun. - Minulla on tietenkin oma parteni, niin kuin kodissa pitääkin olla. En suinkaan ole kytkettynä siihen, vaan voin jaloitella aina halutessani. Käyn silloin tällöin myös ulkona pihaton puolella, joka on mitoitettu siten, että siellä saa myös omaa rauhaa. Välillä vain makailen parressani ja syön säännöllisesti ruoka-aikoina. Jätehuolto käy kerran tunnissa. Tosin se on jonkun hölmön robotin ohjaama metallilevy, mutta hyvää työtä se tekee. Kun minua alkaa maidotuttaa (punastuu lievästi), käyn robottiasemalla. Se pesee utareeni ja lypsää maidon todella hellävaraisesti. Minulla on tällainen sininen klöntsi kaulassani. Ulla, Ari ja ukrainalainen harjoittelija Vitali Gumeniuk sanovat sitä transponderiksi. Siihen on kuulemma talletettu kaikki tärkeät tietoni. Esimerkiksi robottiasemalla joku lukija lukee transponderista, paljonko saan väkirehua lisäravinnoksi ja terveyteni ylläpitämiseksi. Yrittävät siten myös houkutella minua lypsylle, vaikka kyllä minä siellä muutenkin kävisin. Karppaustoiveitani ei kylläkään ole otettu huomioon. - Tullessani äidiksi minut viedään erilliseen poikimiskarsinaan. Lapset hoidetaan erillisessä, lämmitetyssä ja ilmastoidussa vasikkahuoneessa. Ensin niitä syötetään seitsemän päivää tuttipullosta annetulla ternimaidollani, myöhemmin maidolla ja maitojauheella. Hoidossa lapset ovat vasikkahuoneessa 2-3 kuukautta jaettuna kahteen ryhmään nuorimmat leikkivät itsekseen poissa vanhempien lasten jaloista. - Ulla, Ari ja Vitali ovat kanssani oikeastaan koko päivän. Tekevät omia töitään, mitä nyt välillä taputtavat meikäläistäkin ahteriin. Loppuaika kuluu juorutessa ja nukkuessa. Saako muuten lähettää terveisiä? Ai saa. terveisiä vaan sitten kaikille maidonjuojille, jogurtinsyöjille, piimäparroille, kermanlatkijoille, juustoista nauttiville, rahkapiirakan tekijöille Haastateltava jää puhelemaan yksikseen. Yhdessä työtä yhteistyöllä Ari ja Ulla Junnila työpäivä alkaa aamuisin Teemme työtä yhdessä ja monet asiat yhteistyössä. Säännöllisiä töitämme ovat muun muassa juoma-altaiden puhdistaminen, pienten vasikoiden ruokinta, eläinten yleistarkastus esimerkiksi tulehdusten tai jalkavikojen mahdollisimman aikaiseksi havaitsemiseksi, ruokinta-automaatin (jakaa ruokaa 10 kertaa päivässä) tarkastus ja tarvittavat huoltotoimenpiteet, poikimisen tarkkailu ja koskaan päättymätön kaikenlaisten paikkojen puhdistaminen. Aamun työt kestävät yleensä asti. - Meillä on tällä kertaa harjoittelijana ukrainalainen Vitali Gumeniuk. Hän on innostunut alasta ja siksi hyvänä apuna töissämme. Hän asuu kodissamme perheenjäsenenä. Nykyaikaiseen tapaan keskustelemme Vitalin kanssa englanniksi. Vitali käy päivittäin iltapäivällä kahden tietämissä valvomassa ruokailua, lypsyä ja tekemässä puhdistustöitä. Muutos on joka paikassa välttämätöntä. Muutosta voi joissakin asioissa ohjata, jopa edistää tai hidastaa. Estää sitä ei voi. Kaikki muuttuu kuitenkin meistä riippumatta kirppu kuolee ja jopa maailmankaikkeus muuttuu joka hetki erilaiseksi. Satamaidon tuotantoneuvoja Eija Kortesniemi Ullan ja Arin kanssa navetan valvomohuoneessa. Mikä on sellainen tuotannonala, jossa tuotannon elävien tekijöiden tuotosedellytyksiä tutkitaan tieteellisin menetelmin jatkuvasti. Niille annetaan parasta mahdollista ravintoa ja niiden työhyvinvointi olosuhteiden, virikkeiden sekä työterveydenhuollon osalta on huippuluokkaa. Niiden tuotannossaan tarvitsemien raaka-aineiden sekä niiden itsensä tuottaman tuotteen logistiikka on tarkkaan mietitty. Tuotannon tehostamisessa käytetään häpeämättä hyväksi karjan (rodun) jalostusta, eikä kukaan paheksu saati osoita asiasta mieltään. Tuotanto on yhä enemmän automatisoitua, ja prosesseja ohjataan tietokoneilla. Alalla työnantaja päättää omavaltaisesti työntekijöiden eläkeiästä (poistumasta). Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista tuotannon parantamiseksi on kuntaliitosten tapaan yhä suurempien ja tehokkaampien yksikköjen aikaan saaminen. Jippii - suomalainen lehmä ja maito ovat olleet muutos- ja innovointiprosessin selviytyjiä. Isäntä ja emäntä vai toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja Ari ja Ulla Junnila pitävät Kankaanpään Venesjärvellä Arin kotitilaa. Tila on erikoistunut maidontuotantoon, jonka juuret ovat jo Ari Junnilan isovanhempien Svanten ja Lempin sekä vanhempien Eilan ja Olavin vuosikymmeniä kestäneessä työssä ja karjanjalostuksessa. Perinteet jatkuvat, mutta lähes täysin uudessa kuosissa. - Vanhempieni aikana tilakoko oli 18 peltohehtaaria ja suurin lehmämäärä taisi olla isovanhempieni aikana 24, muistelee Ari Junnila. 16 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

10 Robottiasema. Kari Sillanpää käy tyhjentämässä Junnilan tilan 5000 litran tilankin joka toinen päivä. - Oma työpäivämme jatkuu navetassa klo 16.00, jolloin teemme samoja töitä kuin aamuisin noin iltakahdeksaan asti. Ennen nukkumaanmenoa teemme myös iltakierroksen tarkastaaksemme kaiken olevan kunnossa. Navettaan lähdetään tietenkin aina tarpeen vaatiessa. - Hygienia on lehmien terveyden ja maidon laadun varmistamiseksi ensiarvoisen tärkeää. Pelkästään lehmien parsipedit puhdistetaan monta kertaa kertaa päivässä. Se antaa ehkä jonkinlaisen kuvan puhdistustyön määrästä automaatti puhdistaa sitten käytävät kerran tunnissa, lisää Ulla Junnila. Kylmäketju ei katkea Autonkuljettaja Kari Sillanpää tulee samaan hyömyyn tyhjentämään Junnilan tilan 5000 litran tilatankkia, jossa maito on jäähdytetty neljäasteiseksi. Tilatankki tyhjennetään joka toinen päivä. Tilat ja tankit ovat tulleet Kari Sillanpäälle hyvin tutuiksi kuuden vuoden aikana. - Teen joka päivä kierroksen Pohjois-Satakunnassa. Koska tilatankit tyhjennetään joka toinen päivä, teen vuoropäivinä 35:n ja 23:n tilan kierroksen. Keräilyauton tankkiin mahtuu maitoa litraa. Siksi meillä on litraa vetävä perävaunu Merikievarin pihassa. Käyn tyhjentämässä keräilyauton tankin siihen kahdesti päivässä. Lopuksi otan perävaunun kyytiin ja ajan Satamaitoon Poriin parhaimmillaan yli litraa maitoa auton tankeissa. Tankit ovat niin hyvin eristettyjä ja maitomassa niin suuri, ettei maidon lämpötila nouse kovillakaan helteillä. Työni ei todellakaan ole pelkkää rutiinia. Maidontuottajat ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi, joten päivän aikana ehtii kuulla ja kertoa monta mielenkiintoista juttua ja tarinaa. Suomalainen maito huippulaatua Istuessamme kahvipöydässä paikalle pyrähtää tilakäynnille myös Satamaidon tuotantoneuvoja Eija Kortesniemi. Hänen korvansa eivät näytä punaisilta, vaikka Ulla ja Ari Junnila olivat vähän ennen hänen tuloaan kehuneet Satamaidon joka suhteessa hyväksi palveluorganisaatioksi. Tuotantoneuvojalla on kuulemma yksi tehtävä yli muiden. Työhön kuuluu kyllä paljon muutakin tilaisuuksien ja Aina voi innovoida Vaikka maitoa ei itsessään voi keksiä uudelleen, voi sen tuotantoa jatkuvasti kehittää ja laatua parantaa. Asia tuli todistetuksi Junnilan tilalla. Myös maidon jalostuksessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä. Satamaito toi juuri markkinoille uudistettuja perinteisiä tuotteita. Ne ovat myös Satamaidon markkinointipäällikkö Kari Karpaleen mukaan keino vastata kilpailuun. - Vaikka maitotuotteita käytetään edelleen paljon, muuttuvat nuorten kulutustottumukset vanhempia helpommin energiajuomat, makuvedet ja jopa juotavat jogurtit valtaavat alaa. Maitojuomat ovat eräs vastaus tähän suuntaukseen. Maitojuomissa maidosta on poistettu laktoosi kokonaan. Olemme myös vastanneet lisääntyvään luomutuotteiden kysyntään tuomalla markkinoille oman luomumaitomme sekä rasvattomana että kevyenä vaihtoehtona. Myös kermoissa tarjoamme laktoosittoman vaihtoehdon. Kaikki kermamme säilyvät nykyisin 30 vuorokautta. Säilyvyys ei perustu mihinkään lisäaineisiin, vaan paskoulutuspäivien järjestelyjä, luentoja ja laatujärjestelmän ylläpitoa. - Ensisijaisesti vastaan Satamaitoon tulevan maidon laadusta. Ei ihan voi sanoa suomalaisen maidon olevan maailman parasta, koska norjalaiset ovat silloin tällöin karvan leveyden verran meitä edellä. Mutta maailman huippulaatua silti ollaan. Laadun perustana on maitotiloilla tehtävä työ. Oma tehtäväni on tilakäynneillä ja muun yhteydenpidon avulla opastaa ja auttaa maidontuottajia laadun parantamisessa. Kahvin jälkeen Ulla, Ari ja Eija menevät navetan valvomohuoneeseen pohtimaan jonkun uuden laitteen käyttöä. Jotenkin laatuun se liittyy, mutta juttu menee sen verran yli hilseeni, että katson aiheelliseksi siirtyä ulkotiloihin kuvia ottamaan. Annetaan silti Eijan jatkaa juttuaan. - Ei ehkä mene liian tieteelliseksi jos kerron, että EU-raja maidon bakteerimäärässä on alle kappaletta millilitrassa. Satamaidon vastaanottama maito alittaa aina tuon rajan, mutta peräti 99,34 prosentissa vastaanottamastamme maidosta on vielä parempaa. Esimerkiksi Junnilan tilalla on päästy jopa 1000:een bakteeriin. Näitä lukuja voi esitellä ihan aiheesta ylpeänä. - Kuljetuksessa kylmäketjun merkitys on ratkaiseva. Esimerkiksi 20-asteisen maidon bakteerimäärä kasvaa kaksinkertaiseksi joka kahdeskymmenes minuutti. Siten hyvälaatuisen bakteeria millilitrassa sisältävän maidon bakteerimäärä kasvaa 20-asteisena viidessä tunnissa yli bakteeriin. Tankista purkkiin Matkaamme Junnilan tilan maidon matkassa Satamaidon meijeriin Poriin. Satamaito vietti juuri 30-vuotisjuhliaan jatkaen tällä nimellä maakuntamme 110-vuotista meijeriperinnettä. Toimitusjohtaja Jarmo Oksman on edelleen tyytyväinen satakuntaisten kuluttajien ostouskollisuuteen. - Paikallisuus on meille tärkeää sekä tuotannossa että kulutuksessa. Hankimme vuosittain maitoa noin 44 miljoonaa litraa 240 tilalta. Tuotantotilojen määrä on puolittunut 10 vuodessa, ja väheneminen näyttää jatkuvan 6-7 prosentin vuosivauhdilla. Näillä luvuilla meillä on tämän vuosikymmenen lopussa enää tuotantotilaa. Tähän asti tilakoon ja lehmä- määrän kasvu sekä keskituotoksen kasvu ovat korvanneet tilojen määrän vähenemisen. Jatko on pitkälti arvailujen varassa. - Maitotuotteet ovat pitäneet pintansa hyvin eri tuoteryhmien välisessä kilpailussa. Maidon kulutus on pysynyt tasaisena, piimän laskenut, mutta esimerkiksi jugurttien ja juustojen kulutus on kasvanut viime vuosikymmenien aikana noin kolminkertaiseksi. - Hypermarketissa on tarjolla erilaisia maitotuotteita Pelkästään erilaisia juustoja saattaa olla satoja. Me Satamaidossa olemme keskittyneet nestemäisiin perustuotteisiin: maidot, maitojuomat (ei laktoosia) piimät ja kermat ovat keskeistä osaamistamme. Me emme pienenä yksikkönä pysty investoimaan kovin moneen tuotantoon. Jo pelkästään fyysisesti ahtaat tilamme rajoittavat mahdollisuuksiamme. Ainakin näillä näkymin valikoimamme pysyy samana. Kiitos kuluttajille, jotka jatkuvasti valitsevat uskollisesti hyllyistä meidän tuotteitamme. Kuten aikaisemmin kerrotusta ilmenee, tekevät maidontuottajamme ja me itse kaikkemme tuotteittemme laadun varmistamiseksi. Satamaidon meijerissä tätä työtä tekee 45 henkilöä ja kuljetuksissa noin 30. Tilakäynnillä Satamaidon tuotantoneuvoja Eija Kortesniemi. töroimiseen (bakteerit tapetaan) entistä korkeammassa lämpötilassa. - Satamaito pyrkii pysymään kulutuksen muutosten tahdissa. Uusista tuotteittemme käytöstä on saatu vasta vähän aikaa kokemusta. Palaute on ollut positiivista myös tuotepakkaustemme uuden ilmeen osalta. Jotkut voivat pitää pakkausilmeen vaihtoa turhana puuhasteluna, mutta tutkimusten mukaan jo pelkällä pakkauksella ja sen ulkonäöllä on uskomattoman suuri merkitys tuotteitten valinnassa. Tässäkin kehityksessä on pysyttävä mukana. Muutos jatkuu. Ari ja Ulla Junnilakaan eivät tiedä jatkaako kumpikaan heidän kahdesta tyttärestään, Janita 17 vuotta ja Julia 14 vuotta, tilan pitoa. Tilannetta voisi yleisesti helpottaa, jos arvostaisimme enemmän kotimaista maataloustuotantoa ja erityisesti tuottajia. Nykynuoret tekevät ammattivalintojakin melko yhtenäisen normiston perusteella. Asiat tahtovat edelleen olla sitä, miltä ne näyttävätkin. ı Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksman on edelleen tyytyväinen satakuntaisten kuluttajien ostouskollisuuteen. Satamaidon markkinointipäällikkö Kari Karpale esittelee uudistettuja perinteisä tuotteita. 18 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

11 PROFIILI TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN AKSELI REHO AKSELI REHO, TOIMITUSJOHTAJA, YRITTÄJÄ Nimi: Akseli Reho, toimitusjohtaja, yrittäjä Tausta: diplomi-insinööri yrittäjäperheestä Kotoisin: satakuntalainen, tullut Heinävedeltä 4-vuotiaana Kankaanpäähän Perhe: vaimo ja kolme lasta, 3-vuotias ja vajaan vuoden ikäiset kaksoset Ura: Tässä samassa firmassa melkein koko ikäni eikä ahdista yhtään. Harrastukset: kaikkiruokainen, silloin kun ehtii, intuitiolla ihan mitä vaan Motto: yläasteen liikunnanopettajan Olli Latvalan positiivinen lausahdus: Akseli Reho, tuttu teho. On hienoa, että täältä soitten takaa, niin perämetsästä kuin vain maailmankartalla voi olla, pystyy ponnistamaan globaaliin bisnekseen ja olemaan maailmanlaajuinen markkinajohtaja, ja tulevaisuus näyttää ihan taivaalliselta. Clothing Plus Oy:n toimitusjohtaja Akseli Rehon uran alku on kankaanpääläisessä lastenvaateyrityksessä Reima Oy:ssä, jossa ovat myös Clothing Plussan juuret. Alkuaikojen keksijästä ja tuotekehittäjästä Rehon rooli on muuttunut toimitusjohtajaksi ja yrittäjäksi. - Kaikki alkoi vuonna 1997, kun Reimaan ilmestyi uusi omistaja, joka halusi selvittää mihin tätä perinteistä suomalaista lastenvaatetarinaa lähdettäisiin kehittämään. Yksi vaihtoehdoista oli panostaa tuotekehitykseen, mikä kuulosti luontevalta, olihan Reima ollut innovaatioiden varaan rakennettu yhtiö, joka oli jo ollut kehittämässä toiminnallista lastenvaatetta. Niinpä käynnistettiin projekti ja lähdettiin selvittämään, millaisia konsepteja syntyy, kun vaatetta ja korkeaa teknologiaa yhdistetään. Projektissa keksittiin valtava määrä asioita, mutta löydetyistä ominaisuuksista parhaat liittyivätkin urheilumittaamiseen, terveydenhuoltoon ja työvaatteisiin, eikä lastenvaatteisiin. Tulosten jälkeen päätettiin tehdä spinoff operaatio ja antaa projektille oma identiteetti. - Näin perustettiin vuonna 2001 Clothing Plus Oy, jonka Reima omisti mutta me toimimme sen ulkopuolella ohjeistuksella tehdä mahdollisimman hyvää liiketoimintaa yhdistämällä tekstiiliä ja elektroniikkaa. Reho kuvailee värikkäästi kehitystyön etenemistä virheineen ja pettymyksineen. - Joka ikinen vaateyritys otti meidät avosylin vastaan ylistäen, että vihdoinkin tulee todellinen innovaatio, kunnes sitten ilmaantui pestävyys-, logistiikka-, hinnanmuodostus- ja monia muita ongelmia, jolloin yksi toisensa jälkeen sanoi, että tämä on valtavan hieno idea, mutta valitettavasti ei tänä päivänä vielä mahdollista tehdä. Emme kuitenkaan luovuttaneet. Nousukiitoon Rehon mukaan kuvio käännettiin ympäri: kun aikaisemmin oli yritetty myydä elektronisia ominaisuuksia vaatetusteollisuudelle, ryhdyttiinkin vuonna 2006 myymään elektroniikkateollisuudelle tekstiiliosaamista ja aloitettiin muovisten sykepantojen valmistajista. - Muovipannat olivat kylmiä ja kovia, joten tarjosimme samaa juttua tekstiilisenä, mistä valmistajat innostuivat heti. Suunnittelimme tekstiilisen helposti puettavan, konepestävän, teknisesti toimivan ja edullisen sykepannan. Onnistuimme valtaamaan muovisten pantojen markkinat lähes kokonaan eli tänä päivänä Clothing Plus on maailman suurin sykepantojen valmistaja. Teemme sykepantoja Garminille, Suunnolle, Adidakselle, Polarille, käytännössä kaikille maailman merkittäville sykemittarifirmoille. Tällä me pääsimme todistamaan markkinoille, että pystymme tekemään onnistuneita tekstiilisiä anturiratkaisuja. Reho ei kuitenkaan ollut haudannut alkuperäistä haavetta tehdä vaatteisiin uusia ominaisuuksia, vaan lähti uudestaan käymään läpi maailman suurimpia vaatefirmoja ja ehdottamaan anturin integrointia osaksi urheilualusvaatteita. - Tästä tuli ponnahduslauta ja suuri mahdollisuus tulevaisuuteen. Toimme vuosi sitten markkinoille tanskalaisen korkealaatuisen alusvaatefirman kanssa urheiluliivin, jossa on huomaamaton anturi ja vaate toimii kuin normaali alusvaate. Tänä vuonna neljä maailman suurinta urheilualusvaatefirmaa tulee mukaan. Olemme vakuuttuneita, että tämä on menestys. Huippumahdollisuudet Tarina ei pääty tähän. Reho näkee huippumahdollisuuden lääketieteellisessä mittaamisessa, jossa on tehty kehitystyötä Philipsin kanssa. - Länsimainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu akuutteja sairauksia varten; esimerkiksi kun katkeaa käsi tai tulee sydänkohtaus, upea järjestelmä tulee apuun ja hoitaa sen hyvin. Mutta nykyinen järjestelmä ei kykene paneutumaan sokeritaudin kaltaisiin kroonisiin sairauksiin, jotka yleisen käsityksen mukaan hoidetaan kotihoidossa. Philipsin kanssa on menossa hanke, jossa Philips rakentaa tietojärjestelmän, elektroniikan ja käyttäjäpalvelun ja Clothing Plus tekee järjestelmään liivin, joka Rehon mukaan on miellyttävä kuin kevyt aamutakki ja jonka ihminen pukee aamuisin vartiksi päälle. Liivi mittaa erilaisia tietoja, joista menee tieto sekä lääkärille että potilaalle. Yleensä kerran vuodessa tapahtuvalla lääkärikäynnillä potilaan kehitys on lääkärin tiedossa, jolloin hänen on helpompi ohjeistaa potilasta kotihoitoa varten. - Ihminen itse havainnoi itseään ja saa siitä palautetta ja pystyy hyödyntämään tietoa elintapojaan säädellessään. Työilmapiiriä vaalitaan Tuotanto on menestyksen myötä kasvanut ja Kankaanpään toimipisteen lisäksi Clothing Plussalla on Kiinassa maaseudulla tehdas, jossa on 300 työntekijää. - Reima on sen aikoinaan perustanut, ja se siirtyi yrityskaupassa meille vuonna Reimaan ilmestyi ostaja, joka halusi ostaa vain Reiman mutta ei Clothing Plussaa eikä Kiinan tehdasta, jolloin me muutamat avainhenkilöt ja kolme bisnesenkeliä ostimme ne ja irtauduimme Reimasta. Yritystä johtavan Rehon toimenkuva on laaja. Hallinnollisten asioiden lisäksi hän osallistuu tuotekehitykseen ja markkinointiin, patenttien hoitamiseen ja sopimusneuvotteluihin. - Olen yrittänyt siirtyä myyntimiehestä enemmän rakenteiden ja systeemien rakentajaksi, vaikka nautinkin suunnattomasti tilaisuuksista olla asiakkaan luona. Olen monessa mukana, mutta voin myöntää osaamattomuuteni, koska meillä on loistavia asiantuntijoita töissä. Minun tarvitsee vain muodostaa mielipide ja näkemys mihin yrityksen pitää mennä ja innostaa heitä kulkemaan siihen suuntaan. Yrityksen 25 työntekijää ovat lähes kaikki diplomi-insinöörejä taustaltaan. Suurin osa henkilökunnasta tekee tuotekehitystä, osa heistä hoitaa myyntiä. Hyvää työilmapiiriä ja yhteishenkeä on Rehon mielestä vaalittava, koska vain sen kautta pystytään tarjoamaan asiakkaille palveluja. 20 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

12 PROFIILI KOLUMNI JOUKO KAUPPILA asianajaja - Jokainen osallistuu markkinointiin siten, että joka ikinen puhelu, sähköposti tai tapaaminen on markkinointia. Kaikki tekevät myös samalla markkinatutkimusta, ja kaikkien tehtävä on oivaltaa kentällä, onko jotain mitä me ei osata mitä asiakas haluaa ja onko maailma muuttumassa. Inhimilliset tavoitteet Rehon kyky innostua ja innostaa heijastuu ympäristöön. Auktoriteetti/byrokraattia hän ei tunnista itsessään eikä näe sellaisessa toimintatavassa hedelmällisyyttä heidän yrityksessään. - Pidän merkittävimpänä voimavaranani kykyä innostaa ihmisiä. Tehtäväni on muodostaa ylimmän tason mukaisia innostustiloja ja kylvää niitä täällä ihmisille. Koetan ymmärtää ihmisiä ja olla empaattinen vaikka insinööri olenkin. - Omalla alalla olen sikäli, että pystyn motivoitumaan mistä tahansa, kunhan tavoitteena on aitoon hyvään tähtääminen. Me pyrimme tekemään tuotteita, joilla ihmiset pystyvät urheilemaan miellyttävämmin, saavuttamaan tavoitteita, tervehtymään ja jopa parantumaan - Pidän merkittävimpänä voimavaranani kykyä innostaa ihmisiä. Tehtäväni on muodostaa ylimmän tason mukaisia innostustiloja ja kylvää niitä täällä ihmisille. Akseli Reho jostain sairaudesta. Pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta tähän toimintaan on antanut hyvin myötämielinen omistaja, olipa se sitten aikoinaan Reima tai nykyinen henkilöstön ja bisnesenkelien porukka. Omistajat eivät edellytä numerotavoitteita, kuten 20 %:n vuosikasvua vaan meidän tavoitteena on tehdä parhaamme, ja kun teemme niin hyvin kuin osaamme, siitä syntyy perusteltu, itseään ruokkiva kiehtova tavoite, johon pystyy motivoitumaan paljon paremmin kuin johonkin keksittyyn prosenttitavoitteeseen. Omistajakunnasta heijastuu tällainen inhimillinen tavoite. Reholla on alusta lähtien ollut vahva usko menestykseen. Clothing Plussan mahdollisuudet laajentua ovat kasvaneet kymmen-, jopa satakertaisiksi. - Tuntuu silti siltä, että ollaan vasta alussa murusia poimimassa, vaikka meillä on asiakkaita ympäri maailmaa. Kilpailijat Reho toivottaa huoletta tervetulleiksi. - Meillä on mahtava toiminnallinen etumatka ja näkemys. Olemme yli 10 vuotta tehneet tätä ja päivittäin teemme uusia oivalluksia, joten kilpailijat eivät meitä saavuta. ı Pöhötauti yritysten ainainen uhka Kuluneen sanonnan mukaan menestyvää yritystä ei pelasta mikään. Tämä sanonta on syytä pitää mielessä. Varsinkin hyvinä aikoina yrityksillä on tapana kehuskella erinomaisuuttaan ja iskukykyään. Pörssiyhtiöissä on meneillään prosesseja, jotka ovat karu todiste siitä, että itsetyytyväisyys on pettävää. Löysä rahantulo kerryttää vyötärölle rasvaa, joka pahimmillaan tappaa. Finnair toimi pitkään alalla, jossa oikeata kilpailua ei ollut. Organisaatio ja palkkataso paisuivat mittoihin, jotka eivät istu tähän päivään. Uusilla koneilla operoivat ketterät halpalentoyhtiöt kuljettavat kansaa käsittämättömän halvalla. Paremmalle väelle tarkoitetusta matkustusmuodosta on tullut suurten massojen arkipäivää. Lukuisista saneerauksista huolimatta Finnair on edelleenkin kilpailukyvytön. Halpalentoyhtiöt juoksevat lujempaa. Eronneen toimitusjohtajan kiroamat patjakomiteat käyvät vieläkin työajalla tutkimassa sopivia loistohotelleja lentohenkilökunnan yöpymiseen. Halpalentoyhtiöissä logiikka on toinen. Kaikesta säästetään. Financial Timesin toimittaja kävi juttua varten haastattelemassa Ryanairin toimitusjohtajaa. Haastattelun jälkeen toimittaja sai johtajalta sähköpostiviestin, missä pahoiteltiin sitä, että yhtiö unohti laskuttaa toimittajalta pahvimukista tarjotun kahvin. Sama prosessi on menossa Nokialla. Loiston päivinä organisaatio paisui ja kävi tehottomaksi. Kerrankin suomalaisella yhtiöllä oli rahaa tuotekehitykseen, mutta tehtiin ilmeisesti vääriä asioita. Apple pani Nokian ahtaalle vaikka sen tuotekehittelyyn käyttämät rahat olivat murto-osa Nokiaan verrattuna. Uskomus jonka mukaan suomalainen vastaa kymmentä ulkomaanpelleä on koetuksella. Nokian imussa nousi elcoteqejä ja eimoja, jotka vakuuttelivat sijoittajille erinomaisuuttaan. Pian kävi kuitenkin selväksi, että ne olivat päiväperhosia jotka elivät niin kauan, kun Nokia maksoi tuotteista mitä pyydettiin. Tilanteen normalisoituessa yhtiöitä ei pelastanut edes halpamaihin muutto. Aasialaiset kilpailijat osasivat bisneksen paremmin ja fiksuimmat ymmärsivät luopua yhtiöistään hyvän sään aikana. Konkurssikypsä Benefonkin oli aikanaan miljardin FIM:n arvoinen. Parhaiten ajoituksessa onnistui JOT-Automation, jonka nimi suomennettuna tarkoittaa oikea-aikaisuutta (just on time). Pääomistajat Lesonen ja Terentjeff ymmärsivät, että tavarasta on luovuttava silloin, kun amerikkalainen salkunhoitaja hehkuttaa yhtiötä huipputekniikan Rolls-Royceksi. Tänään yhtiön nimi on Elektrobit ja meno huomattavan vaisua. Vierailin JOT- Automationissa sen suuruudeen edellä. Firma oli yhtä kuin pari-kolmesataa sähköasentajaa, jotka käyskentelivät parhaat päivät nähneessä teollisuushallissa meisselit perstaskussa. Asentajien tarkkaa määrää en voi kertoa, koska se oli silloin suuri yrityssalaisuus. Laihdutuskuuri on meneillään myös Tiedossa. Tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että Tiedon kokoisesta pörssiyhtiöstä on mahdollista saneerata yli 1000 työntekijää jotka pääosin työskentelevät hallinnossa. Alalle ovat tulleet halpatyöntekijät Itä- Euroopasta ja Intiasta. Englanti on intialaiselle toinen äidinkieli ja maassa riittää loputtomiin matematiikan älypäitä. Toisin on julkishallinnossa. Vanhan nimismiessysteemin perintönä poliisia vaivaa turhien päälliköiden suma. Jos poliisihallinto olisi yritys, päälliköitä karsittaisiin ja kenttämiehiä lisättäisiin. Yritysmaailmassa toistuvat kriisit ovat pitkällä tähtäimellä elinehto. ı 22 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

13 MATTI HYYPPÄ voi käyttää myös markkinointikeinona joko yleisesti tai tiettynä aikana tai tietyssä tapahtumassa. Pop-up myymälät ovat tulleet tutuiksi esimerkiksi ravintoloista tiettynä päivänä kuka tahansa myy itse valmistamaansa ruokaa. Porin kaupunki kirkasti imagoaan maaliskuun alussa Helsingin Lasipalatsiin kolmeksi päiväksi pystytetyllä pop-up myymälällään. Putkahdusmyymälät ovat lisääntymässä koko ajan myös tuote- ja palvelumarkkinoinnissa. Kokemuksia ei vielä paljon ole, joten putkahdusmyymälöiden yleistyminen jää vielä arvailujen varaan. Pop-up myymäläinnovaatio sopii monelle alalle Puustelli on keittiövalmistuksestaan tunnettu 92-vuotias harjavaltalainen perheyritys. Yrityksen Brand Manager on Juuso Korpinen. Vanha kertomus Muhammedista ja vuoresta on innovoitu uuteen käyttöön pop-up (putkahtaminen) myymäläkonseptilla. Pop-up myymälä tarkoittaa väliaikaista myynti- tai markkinointipaikkaa. Päämääränä on tavoittaa sellaisia asiakkaita, joihin kiinteän myymäläverkon kautta ei saada yhteyttä tai ei ainakaan tehokkaasti. Putkahtamista Puustelli Group Oy kokeilee Puustelli on keittiövalmistuksestaan tunnettu 92-vuotias harjavaltalainen perheyritys. Yrityksen Brand Manager Juuso Korpinen kertoo tavoitteena olevan asiakkaiden hyvä palvelu. - Yleisimmin keittiökaupat tehdään siten, että uudisrakentajat tai saneeraajat tulevat itse johonkin myymäläämme. Joissakin tapauksissa asiakas pyytää asiantuntijaamme käymään kotonaan esittelemässä vaihtoehtoja ja tekemään tarvittavia mittauksia. Jotkut asiakkaat tavoitamme myös messuilla. - Vaikka meillä on Suomessa 45 myymälän kattava verkko, jää markkina-alueelle silti helposti katvealueita. Yleensä näiltä alueilta tulee hankalan pitkä matka lähimpään myymäläämme. Katvealueella viikon tai kaksi toimiva pop-up myymälä on yksi keino tarjota näiden alueiden asiakkaille tietoa Puustellin tuotteista ja palveluista. Olemme käynnistäneet toiminnan tämän vuoden alussa, ja saamiemme positiivisten kokemusten perusteella haluamme kehittää tätä palvelumuotoa edelleen. Hyvä vaihtoehto Rauman Puustellin kauppias Mikko Juola innostui pop-upista heti siitä kuultuaan. - Asiakkaat käyvät Rauman myymälässä laajalta alueelta. Olin monta kertaa miettinyt, mikä olisi paras tapa hoitaa Raumalta katsoen etäisten kuntien asiakkaita. Pop-up kolahti heti, ja päätin kokeilla sitä ensimmäiseksi täällä Eurassa. Aluksi mietin yhtä viikkoa, mutta se tuntui lyhyeltä ajalta. Päätökseksi tuli kahden viikon pop-uppi. Kokemus on ollut rohkaiseva. Asiakkaatkin ovat olleet tyytyväisiä. Keittiö on tärkeä hankinta. Se on edelleen kodin sydän, jossa vietetään paljon aikaa. Koska malli-, materiaali- ja hintavaihtoehtoja on paljon, asiakkaat tarvitsevat hyviä palveluja päätöksensä tueksi. Hyvä palvelu on kiristyvässä kilpailussa tärkeä kilpailutekijä. - Pop-up on ainakin tässä Euran tapauksessa osoittautunut kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Sopivan tilan löytäminen, sen sisustaminen ja päivystys vievät tietenkin aikaa, mutta vastaavat nyt saamieni kokemusten perusteella tarkoitustaan. Puustellin hankkima ja porilaisen Brand ID Oy:n suunnittelema pop-up sisustusmateriaali esitteineen on tietenkin toiminnan välttämätön edellytys. Euralaiset Pasi ja Sirkka Lammela käyvät haastattelumme aikana tutustumassa tarjontaan. Molemmat ovat tyytyväisiä uuteen palveluun. - Tämä on ihan mahtavaa. Ei tarvitse lähteä 40 kilometrin päähän Raumalle. Tänne pystyimme ottamaan lapsetkin mukaan. Palvelu tuntuu tällaisessa tilanteessa tosi läheiseltä ja kotoisalta. Jaa-a. Mahtaako pop-upeja alkaa putkahdella enemmänkin ja erilaisia ympäri Satakuntaa? ı Rauman Puustellin kauppias Mikko Juola. 24 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

14 VIERASTUOLI TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN VIERASTUOLISSA TUTKIMUSJOHTAJA CIMMO NURMI SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan Cimmo Nurmen vetämässä 20 hengen tutkijatiimissä kaiken tutkimustoiminnan lähtökohtana on kehittää käytännön ratkaisumalleja palvelemaan alueen elinkeinoelämän kehittymistä. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta kiteytyy runsas vuosi sitten valmistuneessa tutkimusohjelmassa, jonka valmistelussa oli mukana keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia, muun muassa Satakunnan kauppakamari. - Tutkimusohjelma toi ison muutoksen SAMKin tutkimustoimintaan, ja se on iso panostus sekä SAMKilta että sen kumppaneilta, alueen kehittäjiltä ja rahoittajilta. Tutkimusohjelmaan on valittu Satakunnan elinkeinoelämän kehittämisen kannalta tärkeitä alueita, kuten aurinkoenergia, hyvinvointi, automaatio, konenäkö, rfid-teknologia ja laskennallinen älykkyys, kertoo tutkimusjohtaja Cimmo Nurmi. Tehokkuutta älykkäillä algoritmeilla Merkittävä osa Nurmen työsarkaa on tutkimusohjelmaan sisältyvä, kansainvälisesti huipputasoa oleva laskennallisen älykkyyden tutkimus käytännön sovelluksineen. Sovelletusta matematiikasta 1998 väitelleen Nurmen työura alkoi vakuutusmatemaatikkona ja jatkui it-alalla ohjelmistosuunnittelijana, minkä jälkeen hän tuli SAMKiin ensin koulutusasioiden pariin ja koulutusyksikön johtajaksi. - Koulutuspuolen kokemus ennen nykyistä tutkimusjohtajan työnkuvaa on ollut hyödyksi, sillä opiskelijat ovat tiiviisti mukana kaikessa mitä teemme. Sopiva ajankohta laskennallisen älykkyyden tutkimustyön aloittamiselle tuli vuonna 2007, jolloin Nurmi päätti tutkijakollegansa Jari Kyngäksen kanssa lähteä soveltamaan osaamistaan käytäntöön. - Aloitimme aikataulutustutkimuksesta ja paneuduimme koulujen lukujärjestysten optimointiin. Onnistuimme osoittamaan tutkimuksellisesti, että käytännössä voitaisiin nappia painamalla optimoida Suomen koulujen lukujärjestykset. Saimme tutkimuksesta kansainvälistä huippua olevat tulokset, ja se tietenkin kannusti meitä uusiin haasteisiin. Seuraava sovellusalue ilmaantui SAMKin yhteistyökumppanin Ässien taholta, jonka toimitusjohtajan Jukka Hirsimäen kanssa tuli puhetta sarjaohjelmien aikataulutukseen liittyvistä ongelmista. - Lähdimme tutkimaan ongelmaa ja vajaan vuoden testien ja tutkimustyön tuloksena kehitimme älykkäät algoritmit ammattilaisliigojen sarjaohjelmien laadintaan. Nämäkin tulokset ovat kansainvälistä huippua. Työvuorojen ja tuotannon optimointia Tällä hetkellä laskennallisen älykkyyden tutkijatiimin ykkösasia on työvoiman hallintaan liittyvä optimointi, mikä tarkoittaa työvoimatarpeen ennustamista, työvuorojen rakentamista sekä vapaapäivien ja työvuorojen sovittamisen optimointia. - Tästä ehkä suurin meriitti meillä on Helsingin Bussiliikenteen 1300 bussikuljettajan työvuorojen optimointi. Nyt näkee nappia painamalla, miten kuljettajien vapaat ja työvuorot asettuvat. Sama malli toimii kaikilla henkilöstövaltaisilla aloilla, joilla ei työskennellä kahdeksasta neljään, kuten puhelinpalvelut, tehtaat, sairaalat ja turvallisuusala. Olemme kehittäneet mallia niin, että samat lainalaisuudet toimivat eri yrityksissä, jotkut parametrit vain muuttuvat riippuen työehtosopimuksista. Nurmen mukaan työvuorojen optimoinnilla on pystytty selvästi osoittamaan, että menetelmä lisää sekä työnantaja- että työntekijäpuolen tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä. - Kuljetusalalla olemme tehneet reittioptimointiin liittyviä asioita, esimerkiksi jätehuoltoon liittyvä optimointi on työlistallamme. Teollisuudessa työlistalla on tuotantolinjojen optimointia, jolla kappaletavara saadaan kulkemaan tuotantolinjan läpi optimaalisella nopeudella. Myös peleihin liittyvä tekoäly on iso sovellusalue, sillä pelialalle on tullut paljon uusia mobiilialan yrityksiä. Tutkijakollega Harri Ketamon tekoälyratkaisut ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Nurmen johtaman laskennallisen älykkyyden tutkimusryhmän tulokset edustavat kansainvälistä kärkeä, eikä tiettävästi kukaan maailmassa ole pystynyt tekemään optimointia niin hyvin ja niin isoille määrille kuin he. - Suomessa olemme ainoita tällä tutkimusalueella, joten yhteistyö kansainvälisen tutkijaverkoston kanssa on tosi tärkeätä. Meillä on joka maanosassa yliopistokumppaneita, yhteensä noin 30. Teemme yhteisiä testejä ja järjestämme tapaamisia, kertoo vastikään Kiinan matkalta palannut Nurmi. Uusi innovaatio- ja kohtaamisympäristö Tärkeä linkki yritysten ja opiskelijoiden välillä on puoli vuotta toiminnassa ollut Apparaatti-toimintaympäristö, jota on kehitetty yhdessä alueen muiden korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. - SAMKilla on perinteisesti ollut tiivistä yritysyhteistyötä, jopa 300 yritysprojektia vuodessa. Opiskelijat ovat päässeet ohjatusti tutustumaan yritysmaailmaan ja soveltamaan oppejaan käytäntöön. Nyt Apparaatissa toteutetaan samaa toimintaa niin, että koko Satakunnan korkeakoululaitos on mukana ja kaikki 8000 opiskelijaa ovat käytettävissä yritysprojekteihin. Yrityksillä on mahdollisuus tuoda Apparaattiin sellaisia toimeksiantoja, joihin niillä ei ole aikaa tai omia resursseja. Toimeksiannot näkyvät Apparaatin verkkosivuilla ja Facebookissa, jossa opiskelijat voivat ilmoittautua valitsemaansa projektiin. - Toimeksiannot voivat olla markkinaselvityksiä, asiakastyytyväisyystutkimuksia, taloushallinnon projekteja, verkkopalvelujen suunnittelua, tapahtumaideointia, mitä tahansa palveluja laidasta laitaan. Tarkoitus ei ole kilpailla paikallisten yritysten kanssa vaan tarjota opiskelijoille mahdollisuus saada kokemusta oman alansa töistä jo opiskeluaikana. Apparaatin Porin toimipiste on Liisankatu 8:ssa, jossa on käytössä tilat ja laitteet yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden tapaamisiin. Tähän mennessä on käynnistetty jo yli 50 yritysprojektia. Nurmi lupaa, että monialaisesta opiskelijajoukosta löytyy Slogan: Impossible is nothing. aina tekijä yrityksille, olipa ongelma mikä tahansa. Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua Apparaatin kotisivuilla osoitteessa Työ ja vapaa-aika Nurmi sanoo olevansa siinä mielessä unelma-ammatissa, että hän saa matemaatikkona soveltaa osaamisensa käytäntöön yritysten ja opiskelijoiden hyödyksi. - Juuriltani köyliöläis-vanhakoivistolaisena tuntuu hienolta, että saan olla mukana kehittämässä satakuntalaista korkeakoululaitosta ja toimia yritysten kehittämisen parissa. Vaativan työn vastapainoksi vapaa-aika kuluu lasten parissa ja urheiluharrastuksissa. - Koko elämäni olen pelannut tennistä, yli 20 vuotta tosissani kilpaurheillen. Lisäksi harrastan sählyä, hiihtoa, kuntosalia ja golfia. 11- ja 13-vuotiaat poikanikin viihtyvät samojen harrastusten parissa. ı - Toimeksiannot voivat olla markkinaselvityksiä, asiakastyytyväisyystutkimuksia, taloushallinnon projekteja, verkkopalvelujen suunnittelua, tapahtumaideointia, mitä tahansa palveluja laidasta laitaan. Cimmo Nurmi 26 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

15 JÄSENYRITYS TEKSTI JA KUVAT: MATTI HYYPPÄ tuotantomme kattaa pelkästään kipsilevyt. Kaikki kipsistä Kankaanpäässä Jäsenyritysesittelyssämme on tällä kertaa kipsilevyjä Kankaanpäässä valmistava Knauf Oy. Kartonkipäällysteiset kipsilevyt ovat tulleet monille suomalaisille tutuiksi uudisrakentamisen ta remonttien yhteydessä monien kotien, mökien, vapaa-ajan asuntojen ja muiden rakennusten seinät ja katot on päällystetty niillä. Knauf-konserni on vuonna 1932 perustettu saksalainen perheyritys. Sillä on 150 tuotantolaitosta yli 40 maassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2008 yli 5,6 miljardia euroa. Kipsilevyjen lisäksi konsernin yli työntekijää valmistavat muun muassa laasteja, lattiamassoja sekä akustiikka- ja sementtilevyjä. Kankaanpäässä on keskitytty 54 työntekijän voimin kipsilevyjen valmistukseen. Kaikkiaan Knauf Oy työllistää Suomessa 75 henkilöä Kankaanpään tehtaalla ja Espoon pääkonttorissa. Ylpeä kankaanpääläinen Tehtaanjohtaja Olli Santahuhta on kaksinkertaisesti ylpeä kankaanpääläinen. Ensinnäkin hän on kotoisin Kankaanpään Venesjärveltä ja toiseksi Knauf Oy:n virallinen kotipaikka on tämän vuoden alusta ollut Kankaanpää. - Myös Knaufin juuret Suomessa ovat vahvasti Kankaanpään maaperässä. Tänne perustettiin vuonna 1991 kipsilevyjä valmistava Suomen Kipso Oy. Se aloitti tuotantonsa Seuraavana vuonna Knauf osti yhtiön koko osakekannan. Suomalaisuuttamme korostaa se, että Knauf Oy:llä on oikeus käyttää Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnusta. Olemme siten samalla sekä suomalainen ja satakuntalainen että omistajakonsernimme kautta myös kansainvälinen yritys. Kansainvälisyyden etuja on muun muassa se, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme myymällä kaikkia Knaufkonsernin tuotteita, vaikka oma Kipsilevyjä joka lähtöön - Kaksi yleisintä sisäverhoukseen tarkoitettua kipsilevyämme kattaa tuotannostamme noin 75 prosenttia. Lisäksi valmistamme kuutta muuta erikoislevyä eri tarkoituksiin. Kipsilevyllä on monta hyvää ominaisuutta. Sillä on ensinnäkin hyvät palonkestävyysominaisuudet. Kipsilevyssä on nimittäin 20 prosenttia vettä. Se on levyssä kipsikiteen sisällä, joten levy ei suinkaan ole normaalimielessä märkää. Mahdollisen palon sattuessa lämpötila ei levyn toisella puolella pääse nousemaan yli sadan asteen (veden kiehumislämpötila) niin kauan kuin vettä levyssä riittää. Kipsilevy tasaa lisäksi hyvin sisäilman kosteutta, sitä on helppo työstää ja se eristää hyvin ääntä tässä muutamia hyviä ominaisuuksia. Hankalissa olosuhteissa, joissa levy voi murtua, niitä kannattaa nostaa päistä. Reunoista nostettaessa lujuus putoaa kolmasosaan. Ilmiö johtuu levyjen päällystykseen käytetyn kartongin kuitujen suunnasta. Siksi ei ole samantekevää, miten päin levyt esimerkiksi seinään joissakin tapauksissa asennetaan, muistuttaa Olli Santahuhta. Tehtaanjohtaja Olli Santahuhta. Kankaanpää oikea paikka - Yritykset joutuvat pohtimaan sijaintipaikkaansa muun muassa työvoiman saatavuuden, alueen yleisten kustannusten ja logistiikan kannalta. Kankaanpää on mielestäni hoitanut asiat siinäkin mielessä hyvin, että työvoimaa on aina ollut vaikeuksitta saatavilla. Työntekijät ovat motivoituneita, joka näkyy hyvänä pysyvyytenä. Työntekijät osaavat myös ammattinsa hyvin. - Kankaanpäässä kunnallistekniikkaan, kiinteistönhoitoon ja elämiseen liittyvät kustannukset ovat esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna edullisia. Logistiikan kannalta voisimme tietenkin sijaita lähempänä suurimpia asiakkaitamme, jotka isoina rakennustarvikeketjuina ovat keskittäneet toimintansa lähinnä pääkaupunkiseudulle. Toisaalta saamme raakaaineemme eli kipsin kätevästi Länsirannikon sähkövoimaloista, joiden tuotannossa kipsiä sivutuotteena syntyy. Kipsilevy säilyttää asemansa Olli Santahuhta lupaa pitää aina silmät auki ja seurata tarkasti kehitystä. - Uskon kipsilevyn säilyttävän asemansa myös tulevaisuudessa. Näköpiirissä ei ole sellaista materiaalia, joka pystyisi vastaamaan kaikkiin vaadittaviin ominaisuuksiin edes kohtuullisella hinnalla. Kipsilevyn asema näkyy myös siinä, että olemme 20 toimintavuotemme aikana pystyneet tasaamaan myynnin heilahtelut oikeastaan aina kesälomien pituuksia säätelemällä ja palkkaamaalla kesätyöntekijöitä. Vaikka suhteellisen laaja ja vuosien varrella lisääntynyt tuotevalikoimamme on taannut tasaisen tuotannon ympäri vuoden, olemme olleet nelivuorojärjestelmässä pariin otteeseen yhteensä 2,5 vuotta. ı 28 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

16 Diakonialaitoksen PDL-Palvelut tarjoaa turvallista ja yksilöllistä sydänkuntoutusta Lääketieteelliseen näyttöön perustuva CorusCardio-ohjelma on jyväskyläläisen liikuntalääketieteen tohtori Merja Perhosen kehittämä ja Suomessa käytössä vain muutamalla paikkakunnalla. - Meillä on Länsi-Suomessa ohjelman käyttöön yksinoikeus. Syyskuun 13. päivä käynnistyi ensimmäinen ryhmä uudessa liikuntasalissamme, muistaa yksikönjohtaja Sanna-Mari Pudas-Tähkä päiväntarkasti. CorusCardio on tarkoitettu sepelvaltimotauti- ja diabetespotilaille sekä henkilöille, joilla on kohonnut sairastumisriski sydän- ja verisuonisairauksiin. Muun muassa ylipaino, kohonnut verenpaine ja heikko fyysinen kunto ovat sydäntä kuormittavia tekijöitä. - Usein sydäntaudit kulkevat sukurasitteena, jolloin sopivalla kuntoutuksella voidaan ennaltaehkäistä tai siirtää taudin puhkeamista. Moni käy lenkillä itsekseen, muttei hengästy eikä hikoile, jolloin sydän ei saa riittävästi rasitusta. Usein ihmiset ovat myös epätietoisia, mikä on esimerkiksi infarktin jälkeen turvallinen liikuntatapa, kertoo Pudas-Tähkä. Päivi Saustamon jalkalihakset vahvistuvat jalkaprässissä. Ohjaaja Ulla Joopi neuvomassa. Sydän vaatii rasitusta vahvistuakseen TEKSTI JA KUVAT: AULI AALTONEN Fysioterapian osastonhoitaja Päivi Saustamo tekee kuntopyöräosuutta ohjaaja Ulla Joopin seuratessa näytöltä arvoja. Harjoittelupaikkana DiaVireen uusi liikuntasali nykyaikaisine laitteineen. Vaikka sepelvaltimotauti ja diabetes ovat suomalaisten kansantauteja, ohjattua ja turvallista kuntoutusta ei juurikaan ole tarjolla. Porissa PDL-Palvelut Oy:n DiaVire-yksikössä on käytössä Suomessa kehitetty, hyviä tuloksia tuottanut CorusCardio-sydänkuntoutus-ohjelma, joka sopii sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn että kuntoutukseen. Langattomuus, yksilöllisyys ja turvallisuus CorusCardio-ryhmään tullaan ajanvarauksen kautta ensin kardiologin tutkimukseen ja rasituskokeeseen, jonka perusteella jokaiselle laaditaan yksilöllinen, terveydentilan mukainen harjoitusohjelma. - Ryhmään otetaan 8 henkilöä, ja perustamme uusia ryhmiä tulijoiden mukaan. Työssäkäyville meillä on ilta-ryhmiäkin, kertoo ryhmäohjaaja, kehittämisvastaava Ulla Joopi. Tulosten saamiseksi Joopi toivoo tulijoilta sitoutumista. Suositeltava määrä harjoittelua on kaksi kertaa viikossa tunti kerrallaan vähintään kolmen kuukauden ajan. - Nykyihmiset ovat usein niin kärsimättömiä, että tulosten pitäisi näkyä välittömästi. CorusCardio perustuu EKG-teknologiaan, jonka avulla harjoittelu tapahtuu turvallisesti ja valvotusti. - Ennen tunnin alkua jokainen harjoittelija pukee päälleen ns. älypaidan, jossa on kolme tekstiilielektrodia. Paidan taskuun laitetaan lähetin, joka siirtää EKG-signaalin langattomasti tietokoneelle. Minulla on koko ajan näköyhteys harjoittelijoihin ja näytöltä pystyn seuraamaan kaikkien suorituksia ja EKG-käyriä samanaikaisesti ja puuttumaan tarvittaessa asiaan, mikäli ilmenee rytmihäiriöitä tai muita oireita, Joopi selittää. Harjoittelu sisältää sopivassa suhteessa kestävyys- ja voimaharjoittelua, pyörällä - Ennen tunnin alkua jokainen harjoittelija pukee päälleen ns. älypaidan, jossa on kolme tekstiilielektrodia. Ulla Joopi polkemista ja kuntosalilaitteilla lihasten vahvistamista sekä tarvittaessa ravitsemusneuvontaa. Ohjelmaa tehostetaan ja sykettä nostetaan viikoittain yksilöllisen kehittymisen mukaan. - Jokainen tekee omaa ohjelmaansa ja täyttää omaa harjoituspäiväkirjaansa, joten tässä ei tarvitse kilpailla muiden kuin itsensä kanssa. Hyvät tulokset Reilun puolen vuoden kokemusten seuranta on osoittanut parannusta niin fyysisessä kunnossa kuin rasva- ja sokeriarvoissa. Vyötärön ja lantion ympärysmitat ovat pienentyneet huomattavasti. Tietenkin edellytyksenä on 3-6 kuukauden säännöllinen osallistuminen ohjelmaan. - Osallistujat ovat tulleet minulle omaaloitteisesti kertomaan, kuinka verenpaine, kolesteroli ja verensokeri ovat menneet positiiviseen suuntaan, ja joiltakin on pystytty jättämään lääkityskin pois. Monet ovat intoutuneet kuntoutuskuurin jälkeen jatkamaan liikuntaa omin päin. Yritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta henkilöstönsä kuntouttamiseen turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä. - Kela korvaa osan lääkärintarkastuksen ja rasituskokeen kustannuksista, ja Smartumin liikuntasetelit käyvät meillä myös. Räätälöimme sopivat harjoitteluajat asiakkaiden aikataulujen mukaan, kannustaa Ulla Joopi tulemaan CorusCardio-kuntoutukseen. ı 30 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

17 KOULUTUS ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Aika Perjantai klo Paikka Hotelli-Ravintola Rantakartano, Isojoenrannantie 58, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh tai sähköpostilla viimeistään ke Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on alv 23 %. Hinta sisältää luentoaineiston, lounaan ja kahvitarjoilun. Lasku osanottomaksusta jaetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ke tai osallistuja ei saavu paikalle perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja aamukahvi 9.00 Viimeaikainen oikeus- ja verotuskäytäntö uusimmat korkeimman hallinto-oikeuden ALV-ratkaisut kiinteistön ja osakkeiden myynnin kulujen vähennyskelpoisuus keskusverolautakunnan uusimmat ALV-ennakkoratkaisut uusimmat verohallinnon ohjeet Uusimmat lakimuutokset postipalvelujen osittainen arvonlisäverottomuus tilattujen lehtien verollisuus alennetut verokannat tulevat muutokset? Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus käytännön kokemuksia verohallinnon tulkintoja rakentamispalvelun määrittelyn rajanvedoista ja ostajaa koskevien soveltamisedellytysten täyttymisestä uusien säännösten vaikutukset muille kuin rakennusalan yrityksille soveltamisalueen laajeneminen virheellisen menettelyn seuraamukset eri tilanteissa Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaiset kysymykset messu-, konferenssi-, koulutus- ja muiden vastaavien tilaisuuksien ja niihin liittyvien palvelujen ALV-käsittelyn muuttuneet menettelyt myynti- ja ostonäkökulmasta yhteisömyyntiin liittyvän maahantuonnin verottomuuden edellytysten tarkentaminen sovellettavaksi tullut ALV-direktiivin täytäntöönpanoasetus maahantuonnista kannettavan arvonlisäveron alarajan nosto vuoden 2013 alusta tavaroiden myynti asennettuna, erityismenettelyt ja tarkentuvat tulkinnat kaukomyynti eli tavaroiden myynti kuluttajille toiseen EU-valtioon Ajankohtaista laskujen arvonlisäverosta tarkentuvat laskutussäännöt muutosten käytännön vaikutukset Suomessa kv. kaupan laskuissa erityisesti huomioitavaa eri myynti- ja ostotilanteet ja niihin liittyvät laskuvaatimukset Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte INCOTERMS 2010 KÄYTÄNNÖSSÄ Aika Ke klo Paikka Hotelli-Ravintola Rantakartano, Isojoenrannantie 58, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh tai sähköpostilla viimeistään ma Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on alv 23 %. Hinta sisältää luentoaineiston ja kahvitarjoilun. Lasku osanottomaksusta jaetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ma tai osallistuja ei saavu paikalle perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 8.45 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja aamukahvi 9.00 Toimituslausekkeiden ja Incotermsin tausta ja tarkoitus mikä on Incoterms ja kuka sitä ylläpitää Incoterms-lausekkeiden yhteys muihin toimintoihin Uudistuksen tarkoitus Incoterms 2010-toimituslausekkeiden esittely ja niiden oikea käyttö viimeisimmät muutokset uudet lausekkeet Mikä muuttui, miten muutos vaikuttaa, mitkä ovat kokemukset muutoksesta kokemuksia Incoterms 2010 käytöstä uudet lausekkeet C-ryhmän lausekkeet, erityisesti CIF FCA ja DAT Toimituslausekkeen suhde kuljetussopimukseen, vakuutussopimukseen ja maksuehtoon tavaran toimitus kuljetusehtojen mukaan tavaravakuutus kuka vakuuttaa, onko vakuutukselle vaihtoehtoja toimituslauseke ja maksuehto Riskit kuljetuksessa, toimituksessa ja kaupan toteutumisessa sähköinen kauppa konttiliikenne turvallisuustarkastus Ajankohtaisia erityiskysymyksiä Toimituslauseke ja kaupan yleiset ehdot Oikean toimituslausekkeen valinta Tapauksia ja esimerkkejä Tilaisuus päättyy Kysymyksiä luennoitsijalle voi lähettää etukäteen osoitteeseen: Luennoitsijana: Senior Adviser, Trade Procedures Asko Räty -KURSSI HHJ KURSSI TOUKOKUU , 25.5., 29.5., ryhmätyö viikolla 23 Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa. Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus, markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsevat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekevälle henkilölle tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. OHJELMA: jakso: Hyvä hallintotapa jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi jakso: Strategiatyö vko 23 Ryhmätyö jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Tilaisuudet alkavat klo ja päättyvät noin Luennoitsijat: Johtaja Mika Heikkilä, Keskuskauppakamari Toimitusjohtaja, asianajaja Ville Kotka, Kauppila Partners Asianajotoimisto Oy Hallituksen puheenjohtaja, kauppat.maist. Matti Jaakola, CapWell Oy KTT Kari Lohivesi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Partner, HHJ Asko Ahonen, Hallituspartnerit ry KHT Henry Kampman, Audiator-yhtiöt Yrityscaset HHJ KURSSI JÄRJESTETÄÄN PORISSA. Sisältö: Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen kannalta ja vahvasti käytäntöön soveltaen. Kirjallisuutta: Hyvä hallitustyö: Juhani Erma, Tommi Rasila, Olli V.Virtanen, Bookwell Oy 2011 (kirja sisältyy kurssin hintaan) Listaamattomien yhtiöiden hallinnon kehittäminen, Corporate Governance: Keskuskauppakamari (on liitteenä Hyvä hallitustyö kirjassa) Hinta: 990 euroa (+ alv 23 %). Osallistumismaksu laskutetaan. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kurssi-ilmoittautumisista perimme 50 % osallistumismaksusta. Ilmoittautumiset viimeistään Lisätietoja: toimitusjohtaja Juhani Saarikoski puh HHJ on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n yhdessä alulle panema koulutuskokonaisuus, jossa mukana ovat kaikki Manner-Suomen kauppakamarit. 32 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

18 Seuraava Satakunnan kauppakamari -lehti 3/2012 ilmestyy viikolla YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET: Liikevaihto Henkilökunnan Jäsenmaksu lukumäärä 2 milj.euroa 120 euroa 2 milj.euroa euroa euroa 8 milj.euroa euroa euroa Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja henkilökunnan määrä on alle 100 henkilöä 610 euroa henkilöä 800 euroa henkilöä 1080 euroa yli 500 henkilöä 1800 euroa PALAUTUSOSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu PORI tai faksilla (02) TOIMISTO: Valtakatu 6, Pori Postiosoite: PL 100, Pori Puhelin: (02) Faksi: (02) SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/2012 Nimi: Osoite: Puhelin: Toimiala: LIITY JÄSENEKSI SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN Kauppakamarin jäsenyys kannattaa Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko maan. Jäseniä on yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin konserneihin useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua. Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. TIEDOT YRITYKSESTÄMME: Telefax: Liikevaihto: alle 2 milj.euroa 2 8 milj.euroa 8 17 milj.euroa yli 17 milj.euroa Henkilökunnan määrä: Toimitusjohtaja: Yhteyshenkilö kauppakamariin: / 2012 Allekirjoitus: VOIT LIITTYÄ MYÖS NETISSÄ Satakunnan kauppakamari Aika To klo Paikka Koulutus- ja Juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori OHJELMA Kevätkokous Kevätkokousesitelmä Eläkejärjestelmän haasteet? Matti Vuoria, toimitusjohtaja, Varma Oy Ilmoittautumiset kauppakamariin tai puh viimeistään ti Tervetuloa! Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen syntyä, säästät luontoa ja energiaa. Kierrätämme veloituksetta: metalliromut, akut, autot, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet Kuusakoski Oy Mäntyluodon palvelupiste Pori p avoinna ma - pe SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI Onko jälkee vai ei? Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi! SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN KEVÄTKOKOUS SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 2/

19 PAINOTUOTTEET ESITTEET, LEHDET, KALENTERIT, YM. LIIKEPAIKKAMAINONTA TEIPPAUKSET, SUURTULOSTEET, YM. DIGITAALISET PALVELUT POSTITUKSET, PERSONOINNIT, YM. HYVÄ YRITTÄJÄ, VAPAUTA VIESTISI VOIMA! Kannattavan ja kehittyvän liiketoiminnan kannalta on tärkeää, millaisen kuvan yrityksenne tai liikepaikkanne antaa. Vahva ja tavoitteen mukainen mielikuva syntyy hallituilla ja yhtenäisillä markkinointiviestinnän toteutuksilla kaikissa yrityksenne toiminnoissa. Brand ID tarjoaa yrityksellesi valtakunnan monipuolisimmat markkinointiviestinnän toteutukset ammattitaidolla ja vankalla kokemuksella. Ota siis yhteyttä ja anna vinkki kiinnostuksestasi, me hoidamme loput. Brand ID Oy, Kuninkaanlahdenkatu 7, PORI, p. (02) ,

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11.

Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. 1 Matkailuhanke syksy 2014 ja kevät 2015 LAATUKOULUTUKSET OSA 2, 3.11. ja 4.11. Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke 2013-2014 Satakunnan matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7.2013 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100

Asiakastyytyväisyys Toimiala, yksityisasiakkaat Indeksi 0-100 EPSI Rating Pankki ja rahoitus 2016 Päivämäärä: 2016-10-03 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis

Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS. Työvaateprofilointi Painettu & Valmis Asiakkaan infopaketti PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Työvaateprofilointi Painettu & Valmis PAINETTU &VALMIS PAINETTU &VALMIS Nykyään yhä useampi yritys haluaa työvaatteisiin yrityksen logon. Ahlsell

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Työttömyys alentunut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet TTY:n palvelut yrityksille Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet Miksi yhteistyöhön? Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yrityksille ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää tuoreinta asiantuntemusta ja ratkaista

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot