1/2013. CP-Lehti. Siilin elämää s. 41

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2013. CP-Lehti. Siilin elämää s. 41"

Transkriptio

1 1/2013 CP-Lehti Siilin elämää s. 41

2 Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf & the Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, Helsinki puh fax (sähköposti muodossa Keskustoimisto Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Puh. (09) Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puh. (09) Järjestöpäällikkö Minna Teiska Puh. (09) Talouspäällikkö Tuula Kautiainen Puh. (09) Taloussihteeri Pirjo Sweins Puh. (09) Tiedottaja Sini Pälikkö Puh. (09) Sopeutumisvalmennus, kurssisihteeri Anne Heiskanen Puh. (09) Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula Puh. (09) Aikuistoiminta, suunnittelija Ismo Kylmänen Puh. (09) MMC- ja hydrokefaliatoiminta, suunnittelija Petra Peltonen Puh. (09) Liikunta- ja nuorisotoiminta, suunnittelija Anu Patrikka Puh. (09) Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo Puh. (09) Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury Puh Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku (myös ruotsinkieliset jäsenpalvelut, svenskspråkig betjäning för medlemmar) Puh. (02) Elina Seppänen, Isokatu 47, Oulu Puh Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Puh. (03) Merja Partanen, Teletie 4-6, Kuopio Puh. (017) Palvelutoiminta Päivätoiminta, Malmin kauppatie 26, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaana Raitio Puh. (09) Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaakko Harju Puh. (09) Palveluasunnot Turku/Halinen, Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Vastaava ohjaaja Anne Holmberg Puh Puhetupakeskus, Malmin kauppatie 26, Helsinki Tulkkipalveluvastaava Heli Honko- Pekkarinen Puh Muu toiminta Itsenäiseen elämään sopivin palveluin, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Sari Laiho Puh Projektityöntekijä Merja Marjamäki Puh Työharjoittelu portti työelämään, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Kirsi Tuovinen Puh Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen Puh Mukaan Liikun Opin Osallistun, Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä Projektipäällikkö Elina Hakkarainen Puh Projektitutkija Piritta Asunta Puh Tue toimintaamme Nordea IBAN FI (Rahankeräyslupa: 2020/2011/3830) Kiitos kun tuet...

3 Tässä numerossa Pääkirjoitus...4 Tomi Kaasinen TUTKIMUS JA TIEDE Kivuliaisuus voi olla viesti palvelujärjestelmän toimimattomuudesta pyörätuolia käyttävillä nuorilla...5 Nina Heräjärvi HENKILÖSTÖUUTISIA Liikuntasuunnittelija esittäytyy...9 Anu Patrikka YHDISTYSTOIMINTA Lahden pikkujoulut...11 Antti Poutiainen SELKOKIELESTÄ Selkokeskus arjen apuna...13 Leealaura Leskelä SARJAKUVAN MAAILMA Cepe ravintolassa...16 Janne Valkeejärvi & Satu Cozens LÄHIALUEMATKAILU Matkalla yhdistyi historia ja naapurimme kulttuuri...17 Annamari Pulliainen KANSANELÄKELAITOS Kelan etuudet VALITTU Vuoden 2012 CP-jalkapalloilijia...23 TYÖ & ELÄMÄ Yrittäjänä juuri minä...24 Antti Poutiainen TYÖHARJOITTELU PORTTI TYÖELÄMÄÄN Usko omaan itseensä auttaa nuoria työssäoppimisesta työhön...25 Eeva Pöyhönen Valokuvakilpailun voittajat on valittu...28 Kirsi Tuovinen ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Täysin omanlainen, lievästi erilainen...30 Sari Laiho Suunnitteluviikonloppu Tampereella Pinja Harjula Tampereen Vertis-runo...31 Tytti Pöysti MMC HC Nooan arkissa...32 Pertti Mikko...33 AJANKOHTAISIA ILMOITUKSIA.36 MEIDÄN PERHEEMME Siilin elämää ensimmäinen syksy päiväkodissa...41 Ulla Hytönen TAITELIJAELÄMÄÄ Happikaapista elämän kuohuihin...44 Timo Saarinen AJASSA...47 TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ Nuorten yhteiskuntatakuu kuuluu jokaiselle nuorelle...48 Pasi Päivinen Selkokielestä Leealaura Leskelä Lähialuematkailusta Annamali Pulliainen 17 Siilin elämää Ulla Hytönen Taiteilijaelämää Timo Saarinen 44 CP-LEHTI CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehti Julkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen ja Sini Pälikkö Tilaukset ja osoitteenmuutokset Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, (09) Kansikuva Anna Tiainen Paino Forssa Print ISSN-L Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti joka sisältyy perittävään jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Ilmestyy näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ) tai kestotilauksena (30 ) CP-lehti vuosikerta Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä 1/ / / / / /

4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2013:1 soveltavan LIIKUNNAN JUHLAA Kuluva vuosi on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n 20-vuotisjuhlavuosi. SoveLi ry on valtakunnallinen liikuntajärjestö sekä soveltavan liikunnan osaaja ja asiantuntija. Sen toiminnan keskiössä on yhteistyö ja yhteistoiminta jäsenjärjestöjensä kanssa, joita on tällä hetkellä 17 valtakunnallista kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestöä. Jäsenjärjestöjensä kautta soveltavan liikunnan asiat koskettavat noin suomalaista. Myös Suomen CP-liitto ry on SoveLi:n jäsenjärjestö, ja soveltavan liikunnan merkitystä järjestömme kohderyhmän hyvinvoinnille ei voi ylikorostaa. Maailmalla on todella paljon kiistatonta tutkimusnäyttöä liikunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista. Fyysisesti passiivinen elämäntyyli on noussut maailmanlaajuisesti lihavuuteen, tupakointiin ja liialliseen alkoholin käyttöön rinnastettavaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Fyysisen aktiivisuuden merkittävä edistäminen on mahdollista ainoastaan monipuolisella hallinto-, organisaatio- ja ammattirajat ylittävillä toimenpiteillä, jossa myös järjestösektori on tiiviisti mukana. Soveltavan liikunnan juuria voi etsiä hieman tarkastelutavasta riippuen hyvinkin kaukaa historiasta, mutta voidaan hyvin todeta että ja lukujen yhteiskunnallinen keskustelu tasaarvosta ja ihmisoikeuksista johti erityisliikunnan organisoitumiseen Liikuntatieteellisen Seuran johdolla. Eritysliikunta lähti tuolloin kehittymään ja eriytymään omaksi liikunnan osa-alueeksi kohti yhteiskunnallista yleistä liikuntakulttuuria, jossa liikuntaa sovelletaan kaikille sopivaksi. Samoihin aikoihin myös vammais- ja erityisliikunnan järjestöt virittelivät yhteistyötä. Silloiset neljä valtiontukea saavaa vammaisliikuntajärjestöä tekivät yhteistyötä Vammaisurheilujärjestöjen yhteistyötoimikunnassa. Vuonna 1988 alkoi kehityssuunta, jossa opetusministeriö alkoi hyväksymään uusia eritysliikunnan järjestöjä valtionapukelpoisuuden piiriin. Tätä kautta tuli tarve laajemmalle eritysliikunnan järjestöyhteistyölle, ja niinpä perustettiinkin Suomen eritysliikunnan yhdistys SEY. Perustamiskokouksessa oli edustettuna 18 eri vammais- tai kansanterveysjärjestöä. Suomen eritysliikunnan yhdistys toimi aluksi rekisteröimättömänä yhteistyöfoorumina, kunnes vuonna 1996 SEY rekisteröinnin kautta virallisti toimintansa. Vuonna 2003 SEY muutti nimensä Soveltava Liikunta SoveLi ry:ksi. SoveLi:n ydintehtävä on edistää eri keinoin kaikille avoimen liikunnan ajatusmallia. Kaikilla ihmisillä huolimatta siitä, ovatko he vammaisia tai pitkäaikaissairaita, tulee olla halutessaan mahdollisuus osallistua liikuntaan heille sopivalla tavalla. Kaikille avoin liikunta koskee niin koululiikuntaa, kunto- ja terveysliikuntaa kuin myös kilpaurheilua. SoveLi toteuttaa tuota ydintehtäväänsä tukemalla jäsenjärjestöjensä liikuntatoimintaa ja soveltavan liikunnan kehittämistä valtakunnallisesti vaikuttamisen, asiantuntijuuteen perustuvan koulutuksen sekä viestinnän keinoin. Soveltava liikunta SoveLi ry juhlii 20-vuotistaivaltaan teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen. Juhlavuonna on useita soveltavan liikunnan tapahtumia ympäri Suomea, niihin kannattaa käydä tutustumassa SoveLin kotisivuilla. SoveLi:n sekä myös koko soveltavan liikunnan merkityksestä kertoo paljon se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta Liiku terveemmäksi soveltaen -juhlavuoden suojelijana.

5 CP-LEHTI 2013:1 Kivuliaisuus voi olla viesti palvelujärjestelmän toimimattomuudesta pyörätuolia käyttävillä nuorilla Nina Heräjärvi, KM, erityisopettaja Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta TUTKIMUS JA TIEDE 5 Johdanto Tämä tutkimus on osa Kansaneläkelaitoksen (Kela) rahoittamaa Vaikeasti liikuntavammaisten nuorten elämäntilanne ja palvelujärjestelmien toimivuus Suomessa tutkimushanketta. Aiemmissa osaraporteissamme (1 4) olemme osoittaneet puutteita yli 15-vuotiaiden pyörätuolia käyttävien nuorten palvelujärjestelmissä. Nuoret eläköityvät usein jo 16-vuotiaina ja ammatti jää hankkimatta. Palveluasuminen onnistuu vain harvojen kohdalla ja monet kokevat saavansa liian vähän apua arkeensa.useat nuoret ovat vielä aikuisinakin riippuvaisia vanhemmistaan. Kivuliaisuus ja somaattiset liitännäissairaudet ovat näiden nuorten keskuudessa yhtä yleisiä kuin vanhusväestöllä. Hankkeeseen on tähän mennessä osallistunut vuotiasta pyörätuolia käyttävää tutkimushenkilöä; heistä valtaosalla on CP-vamma. CP-vamman taustalla on useimmiten varhainen aivovaurio tai rakenteellinen kehityshäiriö, joka ilmenee motorisena vammana. Noin joka toisella tutkimushenkilöistä on CP-vamman liitännäisvammana älyllinen kehitysvamma. Kehitysvammalla tarkoitetaan ikään nähden puutteellisia kognitiivisia, kielellisiä, omatoimisuus- sekä sosiaalisia taitoja. Maassamme pyörätuolia käyttävien nuorten seuranta lastenneurologisissa yksiköissä päättyy yleensä, kun nuori täyttää 15 vuotta ja siirtyy joko terveyskeskukseen tai kehitysvammahuoltoon. Vuonna 2009 Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenneurologinen klinikka nosti seurantaikärajan 20 vuoteen rakentaen toimintamallin, jossa pyritään vastaamaan pyörätuolia käyttävien nuorten moninaisiin terveydellisiin, sosiaalisiin sekä koulutuksellisiin tarpeisiin.yksikkö tarjoaa asiakkailleen vuosittain osastopäivän, jonka aikana lastenneurologi, sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja, apuvälineyksikön fysioterapeutti, nuorta kuntouttava fysioterapeutti yhdessä nuoren ja omaisen kanssa kartoittavat nuoren tilanteen. Tarvittaessa osastopäivään sisältyvät myös laboratorio- sekä röntgentutkimukset sekä toimintaterapeutin konsultaatio. Tässä osaraportissa kuvataan päijät-hämäläisten vaikeasti liikuntavammaisten nuorten yksikön asiakkaiden terveydentilaa sekä kokemuksia terveydenhuollon palveluista. Verrokkiryhmänä toimivat aiemmissa osaraporteissa tutkimusryhmänä toimineet 60 Etelä- ja Keski- Suomessa asuvaa pyörätuolia käyttävää nuorta, joiden seuranta lastenneurologisissa klinikoissa päättyi 15 vuoden iässä. Verrokkiryhmän haastattelut suoritettiin 2010 sairaanhoitajan (MA) toimesta. Aineisto ja menetelmät Alkuvuodesta 2012 erityisopettaja (NH) lähestyi ensin kirjeitse Päijät-Hämeen keskussairaalan vaikeasti liikuntavammaisten nuorten yksikön asiakkaita (N=25) ja sittemmin puhelimitse sopi kotikäynnin ajankohdan. Rekrytointi onnistui 66 %:sti ja tutkimusryhmään saatiin 14 nuorta. Kuten verrokkiryhmän kohdalla myös tutkimusryhmään kuuluvien lähihenkilöitä kuultiin mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan; yhteensä 11 nuoren vanhempi osallistui haastatteluun. Kyselylomakkeeseen koottiin osioita kolmesta erilaisesta vammaisille kohdistetusta kyselylomakkeesta (5 7), sekä muotoiltiin uusia kysymyksiä terveydentilaan liittyen. Lomake sisälsi yhteensä 10 osiota (yleistiedot, terveydentila, toimintakyky, asuminen, koulutus ja työelämään sijoittuminen, kokemukset palvelujärjestelmästä, sosiaalinen verkosto, elämän hallinta, nykyhetki

6 6 TUTKIMUS JA TIEDE CP-LEHTI 2013:1 Taulukko 1. Tutkimus- ja verrokkiryhmän taustatietoja. Tarkasteltava muuttuja Tutkimusryhmä, N=14 Verrokkiryhmä, N=60 Miehiä 71 % (10) 55 % (33) Ikä, keskiarvo Vamman taustasyy CP tai MMC 57 % (8) 73 % (44) Muu syy 43 % (6) 27 % (16) Asuminen Lapsuuskoti 79 % (11) 55 % (33) Muu 21 % (3) 45 % (27) Liitännäisvammat Kehitysvamma 85 % (12) 47 % (28) Näkövamma 21 % (3) 23 % (14) Puhevamma 36 % (5) 45 % (27) Taulukko 2. Tutkimus- ja verrokkiryhmän terveyteen liittyvää tietoa. Tarkasteltava muuttuja Tutkimusryhmä, N=14 Verrokkiryhmä, N=60 Pitkäaikaiset terveysongelmat Epilepsia 57 % (8) 42 % (25) Hengityselimiin liittyvät 29 % (4) 48 % (29) Ihon terveyteen liittyvät 21 % (3) 33 % (20) Mielenterveyteen liittyvät 29 % (4) 35 % (21) Ruoansulatuselimiin liittyvät 36 % (5) 63 % (38) Tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät 86 % (12) 91 % (55) Virtsateihin liittyvät 36 % (5) 30 % (18) Suun toimintaan liittyvät 50 % (7) 45 % (27) Tukirakenteen traumat ja leikkaukset Murtumia 36 % (5) 33 % (20) Tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia 93 % (13) 92 % (55) Säännöllinen lääkitys 100 % (14) 90 % (54) Päivittäinen kipulääkitys 0% (0) 17 % (10) Päivittäinen lihasrelaksanttilääkitys 25 % (4) 23 % (14) Lääkärikäyntejä edeltävänä vuotena 11 5 Lääketieteellisiä tutkimuksia edeltävänä vuotena 4 4 ja tulevaisuus sekä kipumittari asteikolla 0 10), joista tässä artikkelissa hyödynnettiin yleistietojen ja kipumittarin ohella kysymyksiä liittyen nuorten terveydentilaan sekä kokemuksiin terveyspalveluista. Tulokset Tutkimus- ja verrokkiryhmän taustatiedot esitetään taulukossa 1. Sukupuolijakauma oli molemmissa ryhmissä miesvoittoinen ja ryhmät olivat

7 CP-LEHTI 2013:1 TUTKIMUS JA TIEDE 7 Kuvio 1. Kipuepisodien ilmeneminen sekä kivun voimakkuus. terveydenhoitojärjestelmää Musta pallukka = tutkimusryhmään Kuvio 1. Kipuepisodien ilmeneminen sekä kivun kohtaan. Vastauksista voimakkuus. Musta pallukka = tutkimusryhmään ilmeni, että terveyskeskukseen oli vaikea saada kuuluva, kuuluva, valkea valkea pallukka pallukka = verrokkiryhmään = verrokkiryhmään kuuluva. kuuluva vastaanottoaikoja ja lääkärit vaihtuivat usein. Kehitysvammapalveluista ei tiedetty riittävästi. 10 Nuoren siirryttyä aikuisten terveydenhoitopalveluihin sairaalahoidossa olleen nuoren perushoitoa 9 (esimerkiksi syöttäminen) ei ehditty tehdä asianmukaisesti. Lisäksi kolme vastaajaa ilmoitti, että 8 nuorella on liian vähän terapioita. Toivomuksena 7 oli myös kertavuotinen tiimikokous, jossa erikoislääkäri, terapeutit, sosiaalitoimen ja Kelan 6 edustaja yhdessä asiakkaan kanssa käsittelisi 5 asiakkaan palvelukokonaisuuden. Kivun voimakkuus Harvoin Viikoittain Päivittäin Kivun ilmeneminen keskimäärin lähes saman ikäiset. Tutkimusryhmässä kehitysvammaisten sekä lapsuuskodissa asuvien osuus oli suurempi kuin verrokkiryhmässä. Taulukossa 2 esitetään terveydentilaan liittyviä tietoja. Molemmissa ryhmissä ilmeni huomattavan paljon terveysongelmia, mutta tutkimusryhmään kuuluvat olivat käyneet lääkärissä keskimäärin kaksi kertaa useammin kuluneen vuoden aikana kuin verrokkiryhmä. Pohdinta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Päijät-Hämeen keskussairaalan vaikeasti liikuntavammaisten nuorten yksikkö on onnistunut tehtävässään. Verrokkiryhmän muodostivat pyörätuolia käyttävät nuoret, joiden seuranta oli keskimäärin neljä vuotta aiemmin siirtynyt perusterveydenhuoltoon tai kehitysvammapalveluihin. Sekä verrokkiryhmässä että tutkimusryhmässä ilmeni runsaasti samantyyppisiä terveysongelmia, mutta kivuliaisuus oli harvinaista ja tyytyväisyys palveluiden laatuun yleistä niiden nuorten keskuudessa, joiden seuranta oli säilynyt lastenneurologisen työryhmän vastuulla. Palveluihin tyytyväisyys selittynee sillä, että lapsuudesta alkaen tuttu työryhmä tuntee asiakkaan ja pystyy yhden päivän aikana kartoittamaan asiakkaan tarpeet ja ohjelmoimaan tarvittavat toimenpiteet. Ryhmät erosivat toisistaan kivuliaisuuden sekä palvelutyytyväisyyden suhteen. Kuviossa 1 vertaillaan ryhmien kivuliaisuutta. Tutkimusryhmässä ilmeni merkittävästi vähemmän kivuliaisuutta kuin verrokkiryhmässä (p=0.028; permutaatiotesti) mutta keskimääräinen kivun voimakkuus oli ryhmissä sama. Taulukossa 3 esitetään tutkimushenkilöiden tyytyväisyyttä eri terveydenhuollon palveluihin. Tutkimusryhmä koki saaneensa asianmukaiset palvelut, lausunnot sekä apuvälineet. Verrokkiryhmä oli pääosin tyytyväinen ainoastaan Kelan palkkaamiin yksityissektorin fysioterapiapalveluihin. Kyselylomakkeen avoimissa vastauksissa esitettiin kritiikkiä Eroryhmien kivuliaisuuden suhteen herättää kysymyksiä. Yhtenä vähäisen kivuliaisuuden selityksenä saattaa olla se, että tutkimusryhmän nuorista 79 % asui kotona, jossa äiti saattoi havaita nuoren kivun nopeasti ja hakea kivuliaisuuteen apua. Toinen selitys kivuliaisuuden vähäisyyteen voi olla se, että valtaosalla (85 %) yksikössä käyneistä oli liitännäisvammana kehitysvamma, eivätkä he välttämättä kyenneet ilmaisemaan kivuliaisuuttaan (18, 19). Kolmas selitys saattaa olla hyvin toimivat apuvälineet. Neljäs merkittävä syy lienee lastenneurologisen työryhmän valmius kiinnittää huomiota CP-vammaan liittyviin toissijaisiin seuraamuksiin, joilla tarkoitetaan vammaisuudesta

8 8 TUTKIMUS JA TIEDE CP-LEHTI 2013:1 Taulukko 3. Tutkimus-ja verokkiryhmään kuuluvien nuorten tyytyväisyys terveydenhuollon palveluihin. Tarkasteltava muuttuja Tutkimusryhmä N=14 Verrokkiryhmä N=60 Perusterveydenhuolto 64% (9) 50% (30) Erikoissairaanhoito 86% (12) 52% (31) Lääkärinlausunnot 93% (13) 65% (39) Apuvälinepalvelut 93% (13) 53% (32) Terapiapalvelut 77% (11) 83% (50) johtuvia, ehkäistävissä tai lievennettävissä olevia, fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. Näitä ovat kipujen ohella muun muassa tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät ongelmat, suolen toimintaan liittyvät ongelmat, unihäiriöt, sekä epilepsia (20).Pitkä työkokemus lienee osaltaan lisännyt työryhmän taitoja. Siirtymävaihe lasten terveydenhoitopalveluista aikuisten terveydenhoitopalveluihin on haaste terveydenhoitojärjestelmälle (1).Terveydenhoitojärjestelmän kannattaa ottaa vanhemmat mukaan siirtymävaiheen suunnitteluun ja toteutukseen sekä pyrkiä vähitellen siirtämään vammaisuuteen liittyvä tilanteen hallinta (disease management) vanhemmilta ja lääkäreiltä nuorelle itselleen (2). On todettu, että hyvin suunniteltu kroonisesti sairaiden nuorten siirtymävaihe lapsuusvuosien palveluista aikuisten palveluihin johtaa yleensä parempaan terveydentilaan sekä aikaisempaa itsenäisempään toimintakykyyn vammaisuudesta huolimatta. Lisäksi vammaiset nuoret kykenevät omaksumaan helpommin aikuisen roolin ja toiminnan (3).Toisaalta taas huonosti suunniteltu siirtymävaihe saattaa johtaa haitallisiin lääketieteellisiin, psykologisiin ja taloudellisiin seuraamuksiin (4 9). Nuorten vaikeasti liikuntavammaisten yksikkö on Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenneurologian klinikan innovaatio, jonka moniammatillisten palveluiden avulla pyörätuolia käyttävät nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja paremmat mahdollisuudet keskittyä muihin elämän osa-alueisiin kuin yksistään vammaisuuteen ja sen hoitoon. Lähteet 1. Ritanen U-M. & Arvio M. CP-vammaiselta nuorelta puuttuu toimiva palvelujärjestelmä. Suomen Lääkärilehti. 2008;49: Arvio M, Ajasto M, Kiviranta T, Autti-Rämö I. Pyörätuolia käyttävä nuori tarvitsee kohdennettuja terveyspalveluja. Suomen Lääkärilehti 2012; 14 15(67): a. 3. Arvio M. & Ajasto M. Pyörätuolia käyttävän nuoren elämäntilanne ja avuntarve. Hyväksytty julkaistavaksi, Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti. 4. Ajasto M, Arvio H, Arvio M. Sopivat apuvälineet ovat vaikeasti liikuntavammaisen nuoren toimintakyvyn edellytys Kuntoutus 2012;1: Kiviranta T, Walle P, Väänänen J. Erityisesti elämään. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nnuorten aikuisten elämäntilanne ja palvelut Mäntykankaan koulu. 6. Jahnsen R. Being adult with a childhood disease a survey on adults with cerebral palsy in Norway. Väitöskirja. Oslon ylipisto Honkinen PL. Nuorten koherenssin tunne: mittaaminen, ennustavat tekijät ja seuraukset. Väitöskirja. Turun yliopisto Ko B, McEnery G. The needs of physically disabled young people during transition to adult services. Child: Care, Health & Development. 2004; 30(4): Breau LM, Burkitt C. Assessing pain in children with intellectual disability. Pain Res Manag. 2009; 14(2): Hilberink SR, Roebroeck ME, Nieuwstraten W, Jalink L, Verheijden JMA, Stam HJ. Health Issues in young adults with cerebral palsy: towards a life-span perspective. J Rehabil Med. 2007; 39:

9 CP-LEHTI 2013:1 HENKILÖSTOUUTSIA 9 Anu Patrikan albumi Anu Patrikka Hei! Olen Anu Patrikka ja aloitin Suomen CP-liiton liikuntasuunnittelijana Pienenä olin vakuuttunut, että minusta tulisi presidentti. Myöhemmin kiinnostukseni kohdistui liikuntaan. Koulutukseltani olen liikunnanohjaaja AMK. Opintojeni kautta sain mahdollisuuden tutustua soveltavaan liikuntaan. Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt kuntoutuskeskuksessa ja hiihtokoulussa. Erilaiset työympäristöt ja -tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia. Olen kotoisin Lahdesta ja suurimman osan lapsuuteni talvista vietin Messilän hiihtokeskuksessa. Lumilautailulla ja laskettelulla on merkittävä rooli elämässäni. Harrastukseni kautta olen päässyt toteuttamaan itseäni sekä saanut hyviä ystäviä. Yhdistystoimintaan olen ensimmäisen kerran lähtenyt mukaan juuri lumilautailun kautta. Luonteeltani olen sosiaalinen ja pidän työstä, jossa voin kohdata uusia ihmisiä. Työkavereikseni olen saanut ammattitaitoisia ja mukavia ihmisiä, joiden kanssa yhteispeli sujuu. Vuonna 2013 tavoitteenani on kartoittaa Suomen CP-liiton jäsenyhdistysten nuoriso- ja liikuntatoimintaa.tarkoituksena on tukea ja kehittää toimintaa yhdistysten jäsenet huomioiden. Uskon, että parhaita tuloksia saamme pistämällä itsemme likoon. Liikunnallisin terveisin, Anu Anu Patrikka liikuntasuunnittelija Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie Helsinki puh gsm faksi

10 10 YHDISTYSTOIMINTA CP-LEHTI 2013:1 Liikunnan riemua Seinäjoella Kuvat: Elina Seppänen Ensin uitiin..... ja sitten juteltiin

11 CP-LEHTI 2013:1 Lahden pikkujoulut 2012 YHDISTYSTOIMINTA 11 Lahden seudun CP-yhdistys vietti pikkujoulua Lahden Vanhassa Herrassa. Paikalle tuli 19 henkilöä. Tarjolla oli jouluglögiä, puuroa ja torttuja. Ja tietenkin joululauluja. Jokainen toi pienen lahjan. Pikkujoulun vietossa Lahden seudun CP-yhdistyksellä on ollut 15 vuoden tauko. Niinpä puheenjohtaja Sakari Solasaari oli iloisesti yllättynyt, että niin moni oli tullut paikalle. Toivomme, että pikkujoulun vietosta tulee taas Lahden seudun CP-yhdistyksen jokavuotinen perinne. Vuoden 2012 pikkujoulujen toteuttamisessa suurimman työn teki Sirpa Jankkila. Kuvien otosta vastasi pikkujoulun isä varapuheenjohtaja Antti Poutiainen Toivomme, että tämä juttu herättäisi kiinnostusta jäsenten keskuudessa ja saisimme enemmän porukkaa pikkujouluihin Ideoita voi laittaa osoitteella Teksti & kuvat Antti Poutiainen varapuheenjohtaja

12 12 TAIDEKILPAILU CP-LEHTI 2013:1 Lähetä Papunetin Papunetin joulukortti! kuvataidekilpailu Kuva: Minna Puranen, Lumilinna Papunet järjestää kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kuvalliseen ilmaisuun. Kilpailussa on kaksi sarjaa, harrastajien sarja ja taideopetusta saaneiden henkilöiden sarja. Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaika päättyy Kilpailun voittajat palkitaan rahapalkinnoilla. Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta

13 CP-LEHTI 2013:1 SELKOKIELESTÄ 13 Leealaura Leskelä Kuvat: Petri Kiuttu Selkokeskus arjen apuna suunnittelija, FM Leealaura Leskelä Selkokeskuksen tavoitteena on edistää selkokielistä tiedotusta ja kulttuuria sekä julkaista selkoaineistoja eri aiheista. Tärkeää on nostaa esille ihmisten oikeus lukea, ymmärtää ja käyttää kieltä myös silloin, kun kielelliset taidot ovat heikot. Kieli kuuluu kaikille. Mitä merkitystä on kielellä? Useimmille suomalaisille kieli on itsestäänselvyys. Uutisten seuraaminen, sähköpostin kirjoittaminen tai keskustelu ystävän kanssa vaativat kielellisiä taitoja, joista useinkaan emme ole tietoisia. Kun kielellisissä taidoissa on puutteita, nämä arkiset asiat ovatkin haasteita, jotka vaativat ponnistelua. Kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa myös opiskelumahdollisuuksiin, työllistymiseen ja työelämässä jaksamiseen. Euroopan unionin lukutaitoasiantuntijoiden mukaan joka viides EU-kansalainen on syrjäytymisvaarassa heikon lukutaitonsa vuoksi (EU-komission lukutaitoraportti 2012). Selkokeskuksen arvion (Virtanen 2001) mukaan noin suomalaista tarvitsee selkokieltä. Selkosuomea tarvitsevat eivät ole yhtenäinen ryhmä ihmisiä, sillä kieli voi tuottaa vaikeuksia varsin monista syistä. Selkosuomen tarve voi liittyä esimerkiksi vammaan, sairauteen tai kehityksen viivästymiseen. Selkosuomesta voivat hyötyä myös kieltä opiskelevat maahanmuuttajat kielenomaksumisen alkuvaiheessa, syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset sekä ketkä tahansa silloin, kun jonkun tiedon omaksuminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Selkokeskuksen tavoitteena on edistää selkokielistä tiedotusta ja kulttuuria. Kieli kuuluu kaikille. Viranomaisten kapulakieli on monelle ongelma Viranomaiskieltä on Suomessa pyritty selkeyttämään koko 2000-luvun ajan muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen yhteishankkeissa eri viranomaisten kanssa. Hankkeiden tavoitteena on saada viranomaiset käyttämään hyvää ja selkeää yleiskieltä, kun he viestivät kansalaisille. Myös Selkokeskus on ottanut osaa viranomaisten kapulakielestä käytyyn keskusteluun. Näkökulmana on kuitenkin juuri niiden ihmisten

14 14 SELKOKIELESTÄ CP-LEHTI 2013:1 Selkokielen periaatteita ja kirjoitusohjeita on hiottu Suomessa jo 80-luvulta lähtien. Ohjeita on myös päivitetty ja muutettu sitä mukaa, kun kokemusta ja tutkimustietoa aiheesta on kertynyt. Nykyisessä ohjeistuksessa tekstiä tarkastellaan laajasti sen kaikilla tasoilla: Ei riitä, että sanat ovat yksinkertaisia ja lauseet lyhyitä. Yhtä tärkeää on, että teksti on kokonaisuudessaan johdonmukainen, lähtee liikkeelle lukijan kannalta olennaisesta asiasta ja motivoi häntä lukemaan. Uusinta tietoa löytyy Hannu Virtasen Selkokielen käsikirjasta (2009). tarpeet, joille hyväkään yleiskieli ei ole riittävän ymmärrettävää. Selkokeskuksen tavoitteena on saada viranomaiset tiedottamaan yhä enemmän selkosuomeksi. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on selkokielinen vaalitiedotus, jota oikeusministeriö on jo vuosien ajan tehnyt yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Selkoesitteitä on julkaistu eri vaaleista sekä selkosuomeksi että -ruotsiksi. Uusin innovaatio on selkovaalivideot, joilla kerrotaan perustietoa äänestämisestä kunnallisvaaleissa, eduskuntavaaleissa ja EU:n parlamenttivaaleissa. Vaalivideot löytyvät osoitteesta Teksteistä selkoa Selkosuomea on helppo lukea, mutta kirjoittaminen vaatii perehtymistä. Selkokeskus on jo vuosien ajan tarjonnut tekstien muokkauspalvelua, jossa yleiskielinen teksti muokataan selkosuomeksi. Yhteistyössä eri tahojen kanssa on julkaistu esimerkiksi järjestöjen ja viranomaisten tiedotteita ja raportteja, palveluoppaita, toimintaohjeita, kyselyitä, työkirjoja sekä lomakkeita. Selkokeskus myöntää myös oikeuden käyttää ilmaista selkologoa selkoteksteille, jotka täyttävät selkokielen kriteerit. Selkologo voidaan myöntää myös selkokielisille verkkosivuille. Tällöin tarkistus tehdään yhdessä Papunet-verkkopalvelun kanssa. Nykyinen ohjeistus koskee kielen lisäksi myös tekstien kuvitusta ja taittoa, sillä hyväkin teksti voidaan pilata huonolla taitolla tai harhaanjohtavalla kuvituksella. Esimerkiksi liian leveä palsta tai huono kuvitus voi vaikeuttaa lukemista. Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa Monet ihmiset hyötyvät myös puhutun kielen selkeyttämisestä. Puhuttu kieli tuotetaan kuitenkin hyvin eri tavalla ja toisenlaisessa tilanteessa kuin teksti. Siksi puheen selkeyttäminen ei suju aivan samoja ohjeita noudattamalla kuin tekstin selkokielistäminen. Puheessa kielelliset valinnat tehdään hyvin nopeasti ja automaattisesti. Puhujalla ei ole aina aikaa miettiä, mikä sana olisi keskustelukumppanille tutuin tai miten valita puheeseen helppoja kielellisiä rakenteita. Keskustelutilanteessa myös sillä on merkitystä, miten keskustelijat luovat luottamuksellisen, turvallisen ja avoimen ilmapiirin ja osoittavat kiinnostusta toisiaan kohtaan. Myös selkopuheelle on olemassa ohjeita. Ohjeistus löytyy Leealaura Leskelän ja Camilla Lindholmin toimittamasta tutkimusantologiasta Haavoittuva keskustelu (2012). Tieto on tärkeää, mutta niin ovat elämyksetkin Nykyisin selkotiedotuksen merkitystä tarvitsee enää harvoin erikseen perustella. Selkokieltä

15 CP-LEHTI 2013:1 SELKOKIELESTÄ 15 tarvitsevat ihmiset voivat toimia yhteiskunnassa aktiivisina kansalaisina, ja tietoisuus selkokielestä on jatkuvasti kasvanut. Kun viranomaiset ja järjestöt suunnittelevat tiedotustaan, eri kieliversioiden joukossa on yhä useammin myös selkosuomi ja -ruotsi. Tietoyhteiskunnassa tiedon merkitystä ei voi väheksyä. Yhtä tärkeää, kuin edistää selkotiedotusta, on kuitenkin nostaa esille selkokielisen kulttuurin merkitystä ja jokaisen oikeutta elämyksiin ja viihteeseen. Kielelliset vaikeudet voivat esimerkiksi estää kaunokirjallisuuden lukemisen, vieraskielisten elokuvien seuraamisen tai museovierailut. Selkokeskus osallistuu kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen muun muassa jakamalla tukea selkokirjojen tekijöille. Tuki on opetus- ja kulttuuriministeriön Selkokeskukselle delegoimaa valtiontukea, jota voivat hakea selkokirjojen kirjoittajat, kuvittajat ja kustantajat. Kulttuurin saavutettavuutta on viime aikoina edistetty kiitettävästi. On tärkeää, että selkokieli nähdään yhtenä saavutettavuuden alueena, joka tulee ottaa huomioon kaikissa kulttuuripalveluissa. Todennäköisesti selkokielestä hyötyvät monet muutkin kuin ne, joille se varsinaisesti on suunnattu. Esimerkiksi selkokielinen teatteriesite tai näyttelyn opastus saattaa olla todellinen hittituote. Lisää tutkimusta ja yhteistyötä Selkokieli on viime vuodet ollut vahvassa nosteessa. Haasteitakin toki on näköpiirissä. Yksi niistä on saada lisää tutkimusta selkokielestä. Vaikka lukutaitotutkimuksia on tehty vuosien ajan ja tietoa kielellisistä vaikeuksista ja erityisryhmistä on runsaasti, varsinaista tutkimusta selkokielestä on niukasti. Auli Kulkki-Niemisen Selkoistettu uutinen (2010) on toistaiseksi ainoa kielitieteellinen väitöstutkimus selkokielestä. Väitöksessään hän vertaili selkouutistekstejä ja STT:n uutisia ja pohti tekstintutkimuksen näkökulmasta selkokielen ominaisuuksia. Tulevina vuosina on erityisen tärkeää saada luotettavia lukutaitotutkimuksia, joissa testataan selkotekstien luettavuutta ja ymmärrettävyyttä riittävän suurilla otoksilla. Myös laadullista tutkimusta tarvitaan kaikilta selkosovellusten aloilta. Tutkimuksen lisäksi kaivataan yhä tiiviimpää yhteistyötä järjestökentällä. Selkokielen tulisi olla hankesuunnitelmissa mukana aina, kun hanke koskee selkokieltä tarvitsevia ihmisryhmiä. Toivottavasti tulevaisuudessa myös kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia tapoja soveltaa selkokieltä: aina paras tapa tavoittaa kohderyhmiä ei ole selkoteksti, vaan viesti voi mennä paremmin perille esimerkiksi selkovideon, animoidun selkokuvakertomuksen tai 3D-ympäristöön rakennetun, selkoperiaatteita noudattavan esityksen kautta. Selkokeskus lyhyesti Selkokeskus on asiantuntijakeskus, joka edistää selkokielistä tiedonvälitystä, palveluita ja kulttuuria. Sen tavoitteena on edistää selkojulkaisujen tuottamista, herättää yhteiskunnallista keskustelua oikeudesta ymmärrettävään kieleen sekä ohjata ja edistää selkosuomea koskevia kehityshankkeita ja tutkimuksia. Keskus julkaisee muun muassa Selkosanomatuutislehteä sekä sen ruotsinkielistä sisarlehteä LL-Bladet, toimittaa selkokielisiä verkkosivuja, muokkaa tekstejä selkokielelle ja järjestää koulutusta selkokielestä. Selkokeskus toimii yhteistyössä eri viranomaisten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa selkokielisten materiaalien julkaisussa ja tiedon levittämisessä. Keskus toimii Helsingissä Malmilla Kehitysvammaliiton yhteydessä. Lisää tietoa: (yleiskieliset sivut, joilla on tietoa selkokielestä ja Selkokeskuksen toiminnasta ja palveluista) (selkokieliset sivut, joilla on tietoa eri aiheista sekä Selkosanomien verkkolehti)

16 16 SARJAKUVA CEPE CP-LEHTI 2013:1 Ideointi: Janne Valkeejärvi, piirrostyö Satu Cozens

17 CP-LEHTI 2013:1 LÄHIALUEMATKAILU 17 Kuvat: Olavi Härkönen Matkalla yhdistyi historia ja naapurimme kulttuuri CP- liiton aikuistoimikunta järjesti vuonna 2012 Pietarin viikonloppumatkan Matkalle oli hakenut ennätysmäärä CP- vammaisia aikuisia avustajineen, joista lopulta 25 pääsi mukaan matkalle. Matka oli bussimatka, joka kiersi hakemassa matkalaiset niin, että bussi oli aamulla perjantaina kahdeksalta aamulla lähtenyt Tampereelta ja ottanut jo osan matkustajista kyytiin. Seuraavaksi bussi kaartoi Lahden rautatieasemalle, josta myös minä aloitin matkani. Helsinkiläiset matkalle lähtijät otettiin myös Lahdesta kyytiin. Seuraavaksi bussi ajoi Kouvolaan, josta kyytiin otettiin yksi matkailija kyytiin. Lopuksi ennen rajaa pysähdyimme Viipurin portti ABC asemalla, josta mukaan lähti loput matkailijat ja matkanjohtaja Olavi sekä tulkki Marina. Matka pääsi kunnolla alkuun, kun saimme kaikki lastattua kyytiin ja Olavi kertoi vitsejä Suomen itärajan lähestyttyä. Kävimme rajalla huoltoasemalla vessassa - yllätykseksi sieltä löytyi invawc. Tulliin saapuessa jouduimme jonottamaan pari tuntia. Marina ja bussikuski menivät sanomaan, että bussi on täynnä ihmisiä, jotka eivät voi kävellä, joten tullimiehet tulivat tarkistamaan passimme ja viisumimme, niin että saimme vain istua bussissa. Tullissa oli kolme kertaa tarkastus. Kun pääsimme tullista Venäjän puolelle, matka Pietariin alkoi. Bussimatka kesti vielä noin pari tuntia. Oli mielenkiintoista ohittaa entinen itärajamme, koska siellä oli paljon sellaisia rakennuksia, jotka oli rakennettu jo ennen jatkosotaa. Harmittavasti entiset suomalaisten kodit olivat huonossa kunnossa, kontrastina vieressä saattoi olla rikkaan venäläisperheen linna. Kun pääsimme Pietariin ja etsimme hotellia, bussikuski ajoi harhaan. Venäläinen liikennekulttuuri on todella erilaista kuin Suomen. Ihmiset eivät ajattele kuin itseään ja ajavat ylinopeutta, sekä parkkeeraus on sotkuista. Lopulta löysimme meidän hotellin, Hotel Ibis, jossa oli meille jo katettu illallinen. Tulimme hotellille puoli yhdeksän Suomen aikaa, joten bussimatkani Lahdesta kesti todella kauan 10: Hotellissa erityisruokavalioiden kanssa oli tapahtunut jotain sekaannusta, joten muutama porukastamme joutui odottamaan ruokaa kauan. Venäläistarjoilijat yrittivät olla ystävällisiä, mut-

18 18 LÄHIALUEMATKAILU CP-LEHTI 2013:1 ta heidän englanninkielentaitonsa ei ollut kovin kehuttavaa. Lopulta kuitenkin pääsimme huoneisiimme, jotka oli mielestäni hyvin varusteltu eli invahuonekriteerit täyttyivät. Matkalla me etenimme Suomen kellonajassa, joka on tunti jäljessä Venäjän (Moskovan) aikaa. Ajankulua oli vaikea seurata ja jotenkin olisin halunnut, että olisimme menneet maan ajan mukaan, koska joillekin tuo ajanmääre oli vaikea hahmottaa. Aamulla saimme aamiaisen hotellin ravintolassa ja maistoin niitä kuuluisia venäläisiä suolakurkkuja..aamiaisen jälkeen kiiruhdimme bussille, joka odotti meitä hotellin edessä. Hotellissa oli sisäänkäynnin luona rappusten lisäksi porrashissi, sellaista ei monessa suomalaisessa hotellissa muuten ole. Nousimme bussiin levänneinä ja virkeinä katselemaan Pietarin kaupunkia. Teimme siis kiertoajelun Pietarin keskustassa, jonka aikana venäläinen oppaamme kertoili sujuvalla suomen kielellä Pietarin historiasta ja nähtävyyksistä. Näimme upeat ratsastajapatsaat Pietarin pääkadulla nimeltään NEVSKI PROSPEKT (ven. Íåâñêèé ïðîñïåêò) eli Nevan valtakatu ja ohitimme Rakastavaisten sillan. Näimme Kristuksen ylösnousemuksen kirkon, joka tunnetaan myös Veri-Kirkon nimellä. Aleksanteri II haavoittui kuolettavasti tämän kirkon paikalla. Kirkko rakennettiin kansan lahjoittamilla rahoilla. Kirkon mosaiikkikuviot ovat valtavan suurikokoisia. Kirkko sijaitsee Grobojedovin kanavan rannalla. Kuvasimme myös Iisakin kirkkoa ulkoapäin ja pysähdyimme ostamaan matkamuistoja, osa meistä ennätti myymälässä siemaista kahvin tai puolukkalikööripikarillisen. Sitten bussi kaartoi Pietarin Eremitaasin luo, jonka Katariina Suuri II oli rakennuttanut. Eremitaas on museo, jossa on erimaalaisten tekemiä maalauksia, sekä kuvia pietarilaisista sotilaista ja hallitsijoista. Museossa on myös valokuvia ja patsaita, sekä ihana sisäpiha. Oppaamme kertoi meille tunnetuimmista maalauksista ja pietarilaisten virkamiesten kytköksistä Suomeen. Museo oli todella laaja ja mielenkiintoinen, emmekä ehtineet käydä kuin osan teoksista läpi. Saleissa meillä oli kuulokkeet, jotta kuulimme oppaan selostuksen ja siellä myös valokuvasimme. Minusta tuntuu, että osa erimaalaisten taiteilijoiden maalauksista on saatu rakennukseen sotasaaliina kauan sitten.

19 CP-LEHTI 2013:1 Kierroksen jälkeen olimme uupuneita pitkästä kävelymatkasta ja suuresta tiedon määrästä. Saimme hotellilla borsch-keittoa ja lepäsimme vähän aikaa. Sitten bussi lähti taas liikenteeseen ja saavuimme Pietarilaiseen liikuntavammaisten kouluun Dynamicaan. Olimme monta tuntia myöhässä tapaamisesta koulun opettajan kanssa. Hän olisi halunnut, että olisimme tulleet jo päivällä, jolloin paikalla olisi ollut myös oppilaita. Pietarilaiset aloittivat syyslukukautensa sinä päivänä. Kuitenkin opettaja kertoi meille hyvin avoimesti koulun kehityksestä ja siellä opiskelusta. Koulu muistutti hieman Suomen erityiskouluja, mutta oli alkeellisempi. Mies myös kertoi yleisesti venäläisestä sosiaaliturvasta ja vammaisten oloista. Venäläiset yrittävät ottaa oppia Suomesta. Kouluvierailu oli piristävä ja saimme oppaaltamme lahjaksi koulun nimikkohuivit. LÄHIALUEMATKAILU 19 Illalla osa meistä jäi hotellin ravintolaan juttelemaan päivästä ja herkuttelemaan jotain pientä. Hotellin ravintola ei ollut varustautunut niin moneen ruokailijaan. Heillä oli työvuorossa vain yksi tarjoilija, joten pikkupurtavaa sai odottaa kauan ja tarjoilija ei oikein tiennyt, kuka oli tilannut mitäkin. Seuraavana päivänä lähdimme kotimatkalle sateen saattelemana valtavan ostoskeskuksen kautta, josta ostimme tuliaisia. Viikonloppu oli mukava ja täynnä tekemistä sekä avarsi näkökulman uudenlaiseen kulttuuriin, joka toi kokemuksia valtavassa Pietarin kaupungissa. Matkaa muistellen, Annamari Pulliainen

20 20 KANSANELÄKELAITOS CP-LEHTI 2013:1 Kelan etuudet 2013 Vuosi 2013 toi merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin, etenkin sairausvakuutukseen ja työttömyysturvaan. Osa muutoksista odottaa vielä lakien vahvistamista. Kansaneläkeindeksiin sidottuja Kelan etuuksia korotetaan vuonna 2013 eri tavoin. Kansaneläkeindeksin tarkistuksen perusteella etuuksia korotetaan 2,8 %. Lisäksi tiettyihin etuuksiin tehdään ylimääräinen 0,7 %:n korotus, jonka tavoitteena on kompensoida arvonlisäverokannan nousua. Lapsilisiin ei tule vuonna 2013 indeksikorotusta. Muutoksia lääkekorvauksiin Sairausvakuutus korvaa osan asiakkaalle määrätyn lääkkeen kustannuksista perus- tai erityiskorvauksena. Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni nykyisestä 42 %:sta 35 %:iin ja alempi erityiskorvaus 72 %:sta 65 %:iin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Sen sijaan asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns.lääkekatto) aleni vuoden alusta 670 euroon. Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokertaa kohti. Muutoksia yksityisen hoidon Kelakorvauksiin ja matkakorvauksiin Yksityisen sairaanhoidon korvauksissa siirryttiin uuteen korvausjärjestelmään vuoden 2013 alussa. Prosenttiosuuksiin perustuvasta korvauksesta luovutaan, ja Kela vahvistaa lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimuksille ja hoidoille taksan. Potilaalle maksettava korvaus on taksan suuruinen. Laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia lukuun ottamatta korvaustaso säilyy ennallaan. Korvausten määrät ovat nähtävissä verkossa osoitteessa Uudistuksessa luovuttiin tutkimuksen ja hoidon yhteydessä perittävästä 13,46 euron kiinteästä omavastuusta. Matkakustannusten omavastuu nousi Kelan korvaamien matkojen matkakohtainen omavastuu nousi vuoden 2013 alusta nykyisestä 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matkakustannusten vuotuinen omavastuu (ns. matkakatto) nousee tällöin nykyisestä 157,25 eurosta 242,25 euroon. Korotukset sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriä korotettiin 3,5 %. Minimipäiväraha nousi 22,96 eurosta 23,77 euroon arkipäivältä. Kela korotti vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta alkaen. Vuonna 2013 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousi 2,78 %. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 3,89 % vakuutusmaksuvähennyksenä. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta. Sairausvakuutusmaksuihin muutoksia Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on vuonna ,3 % kunnallisveron alaisesta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,47 %. Molemmat maksut nousivat 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 % ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu on 0,74 % palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut laskivat 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta Työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät on vahvistettu Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2012 maksettavissa korvauksissa noin

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Selkeä ilmaisu on kaikkien etu Joulun piiri 12.12.2013 Leealaura Leskelä Selkokeskus Copyright: Selkokeskus 2013 Miten selkeästi ilmaistu? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Selkokielen strategia 2014 2018. Selkokielinen versio

Selkokielen strategia 2014 2018. Selkokielinen versio Selkokielen strategia 2014 2018 Selkokielinen versio Alkusanat Selkokielen strategian tavoitteena on turvata selkokieltä tarvitsevien ihmisten oikeus saada tietoa ja kielellistä tukea. Selkokieli tarkoittaa

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Koti ja perhe. Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe. Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Koti ja perhe numeroina 2012

Koti ja perhe numeroina 2012 Voit hakea lapsiperheen tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Lapsiperheen tuet 020 692 206 Asumisen tuet 020 692 201 Sisältö: Äitiysavustus 2 Adoptiotuki 2 Lapsilisä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 2 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot