Tasekirja. Khall / 99 Kvalt / 29

Transkriptio

1 Tasekirja 2010 Khall / 99 Kvalt / 29

2 Tasekirja Sisällysluettelo Sivu KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ... 4 VISIO Vision täsmennys... 4 ARVOT... 4 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT... 5 VALTUUSTOKAUDELLE Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 5 Strategiset painopisteet vuodelle KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 8 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO Organisaatiokaaviot Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet Henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Velkaantuminen jatkuu KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Strategisten painopisteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2011 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Muut rahoitustuotot Vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunginhallitus Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Varhaiskasvatusjohtokunta Nuoriso- ja liikuntapalvelut Tekninen lautakunta... 64

3 Tasekirja Rakennuslautakunta Viemärilaitos INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Konsernin liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Viemärilaitos KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot) Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lentokenttä Oy Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Kuntayhtymät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA HENKILÖSTÖKERTOMUS

4 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä tehdä työtä, elää, asua, yrittää ja menestyä VISIO 2015 Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä kasinon -kaupunki sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä- Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Vision täsmennys Kaupunki yhdessä ympäröivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen Kauhajoen seudun, joka on verkostoituneiden, kehittyvien tuotanto- ja palvelumuotojen suunnannäyttäjä. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Kaupungin toiminta ja päätöksenteko on osaavaa, ennakkoluulotonta, tavoitteellista ja houkuttelevaa. Kauhajoki on tunnettu puhtaasta ja monipuolisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstään. ARVOT Asiakaslähtöisyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Yrittäjyys

5 Tasekirja STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön tiivistäminen 2. Kuntatalouden tasapaino 3. Konsernin toimintojen ohjaus 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus 5. Kauhajoki kulttuuri- ja koulutuskaupunkina Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kehityksen kärjessä kulkeva ja innovatiivinen palvelukaupunki -> Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen palvelurakenteen kehittäminen Kauhajoki esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Strategiset valinnat kaupungin toiminnan ja päätöksenteon perustana Johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka -> Kaupungin johtaminen ja päätöksenteko tapahtuu perustehtävän ja strategisten linjavalintojen mukaisesti -> Strategiaan perustuva johtaminen ja päätöksenteko Osaava ja motivoitunut henkilöstö 2. Kuntatalouden tasapaino Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Palveluissa ollaan maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa. Hallittu, taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen Henkilöstön osaamista kannustava, strategian mukainen käyttötalous, päätöksenteko ja johtaminen Strategisesti järkevät investoinnit.

6 Tasekirja Konsernin toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen Konserniyhtiöt Kauhajoen kaupungin omien konserniyhteisöjen strateginen johtaminen -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan jäntevöittäminen Suupohjan peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen strategian selkiinnyttäminen ja johtaminen toiminnaksi, tuotteistaminen Suupohjan Seutupalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Vesi- ja viemärilaitoksen toimintojen yhteensovittaminen Kiinteistöstrategian laadinta Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin tarkastelu 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Maaseutuohjelman 2010 toteutus Kauhajoen hyvä julkisuuskuva -> Imagotekijöiden ja ympäristöarvojen konkretisointi Viestintäsuunnitelman ja yhtenäinen visuaalisen ilmeen toteutus Elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat alueelliset yhteistyöverkostot Kauhajoen kehittäminen alueellisena kauppa- ja vapaa-ajan keskuksena -> Seudun aluekehitystehtävä; KOKO ohjelman toteutus -> Uuden liikekeskusalueen ja keskustaajaman sekä ympäristön kehittäminen Kauhajoki International Center -> Kansainvälisten toimintojen edistäminen 5. Kauhajoki kulttuuri ja koulutuskaupunkina Kauhajoki, vetovoimainen koulutusja kulttuurikaupunki -> Lasten ja nuorten palvelut -varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteensovittaminen -oppilashuollon kehittäminen - lasten päivähoidon turvaaminen Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja muiden kulttuuri- ja liikuntapalvelujen turvaaminen Lukion vahvistaminen Toisen asteen- ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmistaminen

7 Tasekirja Strategiset painopisteet vuodelle Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Kaupungin strategian toteuttaminen 2. Talouden tasapainotus, tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen lautakuntien ja kaupunginhallituksen toimialueilla sekä valtuustossa Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain ja ryhtyvät tarvittaviin rakenteellisiin toimenpiteisiin tasapainon saavuttamiseksi. 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen Yhteistoimintalautakunnan johtama LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KOKO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi, toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen palvelurakenteen muutoksista johtuen; Hallintopalvelujen järjestelyt Sivistystoimen johtamisjärjestelmän sekä palveluverkon tarkastelu ja toimeenpano Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhteensovittaminen Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Selevä Paletti -hanke; poikkihallinnollisen varhaisen puuttumisen mallin luominen Perusopetuksen useat hankkeet opetuksen tukemiseksi Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon loppuun vieminen 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla 7. Koulukeskuksen ja muiden keskeisten rakennushankkeiden tasapainoinen toteuttaminen Kiinteistöstrategian laatiminen

8 Tasekirja KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Tämän valtuustokauden toista vuotta voisi kuvailla kaupungin ja sen hallinnon näkökulmasta yhdellä lauseella. Se oli kiireen, muutoksen, rakentamisen, tasapainottamisen ja sopeutumisen vuosi. Viime vuosi muistetaan pitkään myös laajasta ja osin kiivaastakin koulukeskustelusta, valtuuston lopettaessa perusopetuksen kolmella alakoululla. Kiire näkyi mm. siinä, että kaikkea suunniteltua ei saatu niin valmiiksi kuin oli tavoitteeksi asetettu. Virkojen ja toimien yhdistämiset ja täyttämättä jättämiset lisäsivät jäljelle jääneiden työmäärää. Päättyneen vuoden aikana oli menossa monta strategian tekemistä ja muuta suunnittelua. Elinkeino- ja kiinteistöstrategia sekä turvallisuussuunnitelma saatettaneen päätökseen Erittäin laajoja ja työllistäviä ovat olleet edellä mainittujen lisäksi osayleiskaavoitus ja päiväkotitoiminnan suunnittelu, joka palaa valtuustoseminaariin keväällä Myös rakentamisen yhteydessä ilmenneet lisätarpeet vaativat panostusta ja suunnittelua arvioitua enemmän. Merkittävä muutos oli kirjanpidon, palkkalaskennan, puhelinvaihteen ja ict -toimintojen sekä niitä tehtäviä aikaisemmin hoitaneiden henkilöiden siirtäminen Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:öön. Seutupalvelukeskuksen toiminta alkoi kivuttomasti ja siinä auttoi varmasti useamman vuoden kehittely ja suunnittelu. Muutosta oli myös lukuisat henkilöjärjestelyt ja erityisesti kaupunginhallituksen vastuualueella. Erityisesti on mainittava talousjohtajan viran lopettaminen ja viranhaltijan siirtyminen hallintojohtajaksi. Jo aikaisemmin on yhdistetty teknisen ja ympäristöosaston osastopäällikköjen tehtävät. Kauhajoen kaupungin ja myös kunnan historian hinnaltaan suurin yksittäinen rakennusinvestointi, Kauhajoen koulukeskus, valmistui kesällä Kuten alun perin oli suunniteltu, koulutyö uudessa, upeassa ja valoisassa koulukeskuksessa alkoi elokuussa Vanhan yhteiskoulun osan saneeraus ei jatkunut alkuperäisen suunnittelun mukaisesti. Eräät vanhat rakennusvirheet ja niistä johtuvat terveyshaitat mutkistivat suunnittelua ja kasvattavat melkoisesti kustannuksia sekä vaativat lisätilan tarvetta. Eduskunnankadun varteen Sanssinkoulun läheisyyteen on kasvanut melkoinen parakkikylä. Vaikka näky ei ole mitenkään komea ja kunniaksi paikkakunnalle, ajaa lasten ja henkilökunnan terveys ja turvallisuus esteettisen näkymän ohi. On muistettava, että parakkikylä on vain väliaikainen ratkaisu. Talouden tasapainotukseen ja sen suunnitteluun panostettiin merkittävästi vuonna Ohjelman toteuttamista helpotti valtion myöntämä harkinnanvarainen avustus. Talouskehityksessä ollaan oikealla tiellä, tasapainotus onnistui hyvin, kun asteikko on heikkotyydyttävä-hyvä-kiitettävä. Talouden tasapainotussuunnitelma on rakennettu vuosille ja tällä hetkellä näyttää, että suunnitelmassa asetettu tavoite saavutetaan ensi valtuustokaudella. Se edellyttää edelleen kaikkien sitoutumista päätettyyn tasapainottamisohjelmaan. Vuosi on myös sopeutumisen vuosi. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä oli aloittanut toimintansa vuoden 2009 alusta lukien, joten vuosi 2010 oli yhtymän toinen toiminnallinen vuosi. Yhtymän toimintaa voi luonnehtia yleisarvosanalla hyvä, varsinkin kun talousarvio täsmäsi paremmin kuin aloitusvuonna. Yksi perustavoitteista eli tuotteistaminen ei valitettavasti ole vieläkään onnistunut. Myös tilaajan ja tuottajan roolit ovat vuoden mittaan keskusteluttaneet. Myös koululaitoksessa koettiin sopeutumisen vuosi, kun toiminta kolmella kyläkoululla lakkautettiin syyslukukauden alusta lukien. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

9 Tasekirja TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Organisaatiokaaviot

10 Tasekirja Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet KAUPUNGINVALTUUSTO Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hautala Lasse Hakola Taija Yli-Rahnasto Sami Valtuutetut Ala-Kokko Antti Koivuniemi Kai Ojala Asko Ala-Kyyny Esa Kuusinen Merja Paananen Merja Arola Soili Kuusisto Juha Passi Esa Haikonen Paavo Kuusisto Raija Pihlaja Tapio Hangasluoma Ossi Köykkä Jari Rintaluoma Tiina Hautala Pauli Leppinen Anne-Mari Tapanainen Tarja Järviluoma Heikki Maunula-Craycroft Riitta Tervonen Ilkka Kalliomaa Seppo Marttila Hannu Uusi-Kokko Riitta Ketola Jorma Männistö Unto Ylikoski Piia Kilpiö Tero Nummijärvi Marketta Ylinen Marko Koivula Veikko Ojala Harri Juhani Aalto valtuutettuna asti ja hänen tilalleen kutsuttiin varavaltuutettu Antti Ala-Kokko alkaen. Poliittiset voimasuhteet KESK KOK SDP PS VAS Yhteislista Kauhajoen puolesta (Pro) YHTEENSÄ 35 KAUPUNGINHALLITUS 18 ( , -1 )( ) 7 ( ) 3 5 ( , +1 ) 1 1 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kuusinen Merja Tapanainen Tarja Pihlaja Tapio Jäsenet Ala-Kokko Antti Ketola Jorma Ylikoski Piia Hautala Pauli Paananen Merja Järviluoma Heikki Hanna-Mari Hakala jäsenenä asti. Uudeksi jäseneksi valittiin Piia Ylikoski alkaen.

11 Tasekirja KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ylikoski Piia Kuusinen Merja Jäsenet Nummikoski Tarmo Ojala Asko Tapanainen Tarja TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Aalto Juhani ( saakka) Ala-Kyyny Esa ( alkaen) Männistö Unto Jäsenet Haikonen Paavo Korpi-Kyyny Samulinen Koskimäki Marja Katriina KESKUSVAALILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kangasniemi Olavi Tervonen Ilkka Jäsenet Liminka Tarja Lylyoja Lauha Uitto Jorma YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ranta-Muotio Aulis Ojala Asko Hautaviita Timo Jäsenet Ala-Kyyny Esa Kiviluoma Jarmo Uitto Satu Harju Leila Marttila Hannu Viitanen Päivi Jaakkola Antti Niemelä Anne Ylinen Marko Jokinen Riikka Tapanainen Tarja SIVISTYSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kalliomaa Seppo Pihlajaviita Seija Jäsenet Kilpiö Tero Mäkelä Hannu Rintaluoma Tiina Kuusisto Raija Ojala Harri Uusi-Kokko Riitta Köykkä Jari

12 Tasekirja NUORISO- JA LIIKUNTAJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hautaviita Petri Maunula-Craycroft Riitta Jäsenet Ilomäki Harri Metsä-Turja Tanja Panula Jaakko Luukaslammi Katja Palomäki Ritva Raitio Marita Luoma-Halkola Samppa Jarkko Isokangas jäsenenä asti ja uudeksi jäseneksi valittiin Tanja Metsä-Turja. Tarja Kiviluoma asti ja uudeksi jäseneksi valittiin Katja Luukaslammi. Suvi Tasanko asti ja uudeksi jäseneksi valittiin Marita Raitio. VARHAISKASVATUSJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Leppinen Anne-Mari Peltomaa Sari Jäsenet Jerkku Anne Lahdenmaa Timo Virtalehto Lea Kohtala Tapio Nurmenniemi Ville Lyyski Toivo Ylinen Marko TEKNINEN LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Koivuniemi Kai Arola Soili Jäsenet Antila Mirja Hautamäki Harri Kuusisto Juha Haapakangas Markku Heikkilä Marja Uitto Satu Hangasluoma Ossi RAKENNUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Hallivuori Antti Jäsenet Latva-Lusa Jarmo Nummijärvi Marketta Passi Esa Metsä-Turja Tanja Palomäki Hannu Rantahalvari Taina Niemi-Aro Sanni

13 Tasekirja Henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 670 henkilöä, joista 505 kokoaikaista (75,4%), 79 osa-aikaista (11,8%), 72 sivutoimista (10,7 %) sekä työllistettyjä 14 (2,1%). Luku on 35 työntekijää vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 479 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 21 henkilöllä. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palvelukseen siirtyi 13 vakinaista henkilöä. Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Akselin otsikko Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä Osastoittain suurin henkilöstömäärä (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 331 henkilöä (49,4% henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla (sis. viemärilaitos) 171 henkilöä (24,9%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 138 henkilöä (20,6%). Hallinto- ja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 30 henkilöä edustaa 4,4 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (14). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta. Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

14 Tasekirja YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Valtiovarainministeriön antaman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. vuoden 2010 vuoden BKT:n kasvuksi ennustettiin 3,2 %. Työllisyys on kehittynyt odotettua paremmin ja työllisyysaste heikkenee keskimäärin vain hiukan viime vuodesta. Katsauksen mukaan julkisen talouden alijäämä syvenee vuonna 2010 ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä painuu kuluvana vuonna lähes 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kokonaisuudessaan julkinen velka lisääntyy vuosien välisenä ajanjaksona lähes 40 mrd. eurolla. Kuntien talouskehitys vuonna 2010 Kuntaliiton tiedotteen mukaan Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos muodostuu vuodelta 2010 Manner-Suomen kunnissa 1,5 miljardia euroa positiiviseksi. Tästä on kuitenkin 0,95 miljardia euroa HSY:n perustamisesta johtuvaa kirjanpidollista myyntivoittoa pääkaupunkiseudun kunnille. Kuntien tulot eivät ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen. Vuodesta 1997 lähtien kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota on kertynyt vuodesta 1997 lähtien yhteensä jo yli 9 miljardia euroa. Tulorahoitusvaje on katettu omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Vuodesta 1997 kuntasektorin lainakanta on kasvanut noin 8 miljardilla eurolla. Kuntien tulot paranivat viime vuonna paljolti siksi, että yli puolet kunnista korotti veroprosenttejaan. Kuntaliiton laskelmien mukaan veronkorotukset toivat kuntien kassaan runsaat 0,5 miljardia euroa. Kunnat jatkoivat myös toimintojensa tehostamista samalla kun yleinen talouden elpyminen vuoden toisella puoliskolla paransi kuntien tuloja arvioidusta. Velkaantuminen jatkuu Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2005 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1838 euroa asukasta kohti. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 10 prosenttia.

15 Tasekirja KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen 1. Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Kaupungin strategian toteuttaminen Toteutuminen: Valtuusto on käsitellyt iltakoulussaan ja päätöksenteossaan kaupungin strategisesti merkittäviä asioita, kuten maa-alueiden ja tonttien hinnoittelua, yläkoulun hankesuunnitelma sekä päivähoidon rakenneohjelman loppuraporttia. 2. Talouden tasapainotus, tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen lautakuntien ja kaupunginhallituksen toimialueilla sekä valtuustossa Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain ja ryhtyvät tarvittaviin rakenteellisiin toimenpiteisiin tasapainon saavuttamiseksi. Toteutuminen: Valtuuston talousarvion yhteydessä vahvistama talouden tasapainottaminen on toteutunut päätöksen mukaisesti. Opetuksen palveluverkko on supistunut valtuuston päätöksen mukaisesti ja sen johdosta koko kaupungin henkilöstömäärä on kääntynyt laskuun. Talouden ja toiminnan kehitystä on seurattu kolmannesvuosittain 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen Yhteistoimintalautakunnan johtama LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KOKO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen Toteutuminen: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän menojen kasvu oli vuoden 2010 aikana oleellisesti edellisvuotta pienempää, joka osoittaa, että toiminta alkaa vakiintua. Kunnat ovat saaneet vuoden 2011 puolella antaa lausuntonsa yhteistoimintalautakunnan ja Llky:n palvelusopimuksen tavoitteista SEK:n strategiatyö on aloitettu tilivuoden aikana Kaupungin ja konserniyhtiöiden yhteistyö on tiivistynyt erityisesti Kauhajoen vesihuolto Oy:n osalta. 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi, toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen palvelurakenteen muutoksista johtuen; Hallintopalvelujen järjestelyt Sivistystoimen johtamisjärjestelmän sekä palveluverkon tarkastelu ja toimeenpano Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhteensovittaminen Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen

16 Tasekirja Toteutuminen: Hallinto-osaston muodostaminen vuoden 2010 alusta lukien toteutui talousarvion mukaisesti. Sivistysosastolla on perusopetuksen järjestäminen pantu täytäntöön palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Päivähoidon rakenneselvitys on ollut tekeillä ja osin jo päätettävänä valtuustossa. Selvitys tulee valtuuston käsiteltäväksi kevään 2011 aikana. Viemärilaitostoiminnan yhdistymistä vesiyhtiöön on valmisteltu pitkään. Päätös tulee valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2011 aikana. Kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu. 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Selevä Paletti -hanke; poikkihallinnollisen varhaisen puuttumisen mallin luominen Perusopetuksen useat hankkeet opetuksen tukemiseksi Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon loppuun vieminen Toteutuminen: Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hankkeet ovat toteutuneet (tarkemmin sivistyslautakunnan kertomuksessa). Ampumatragedian jälkihoitoon saadun rahoituksen avulla on voitu palkata lisähenkilöstöä nuorisotyöhön, opetukseen ja terveydenhuoltoon. Kokemuksia tullaan hyödyntämään mm. nuorisotyön ja koulukuraattoritoiminnan kehittämisessä. 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla Toteutuminen: Toisen ja korkea-asteen opetuksen tulevaisuuden ratkaisua ei ole saatu neuvoteltua. Asia on edelleen valmistelussa ja siitä neuvotellaan edelleen. 7. Koulukeskuksen ja muiden keskeisten rakennushankkeiden tasapainoinen toteuttaminen Kiinteistöstrategian laatiminen Toteutuminen: Kiinteistöstrategia on valmisteilla edelleen, koska työryhmän kiireisimpänä tehtävänä on ollut myyntiin annettavien kiinteistöjen kartoitus ja myynnin toimeenpano. Valmistelu on kärsinyt myös henkilöresurssien vajauksesta samalla kun esim. yläkoulun kiinteistön kuntokartoitukset ja koulutoimen tarvitsemien tilapäistilojen hankinta ja pystytys on vaatinut poikkeuksellisen paljon työtä.

17 Tasekirja Kaupungin oman toiminnan uudelleen organisointi Valmistelussa oleva vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisselvitys oli vielä vuodenvaihteessa kesken, mutta toimintojen yhdistyminen on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2011 aikana. Valtuuston päätöksentekoon asia tulee kevään 2011 aikana. Toimeenpanon ajankohdaksi esitetään Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n toiminta alkoi vuoden 2010 alusta. Palvelujen järjestäminen on toiminut suunnitellulla tavalla. Kuntien yhteiseen käyttöön tulevan asianhallintaohjelmiston hankinta on saatu päätökseen tilivuoden aikana ja käyttöönotto toteutuu vuoden 2011 aikana. Talouden tasapainotus Vuoden 2010 talousarvion päättämisen yhteydessä hyväksyttiin vuoden 2009 lopulla sivistysosaston palvelurakenneuudistus, jolla on ollut myös oleellisia vaikutuksia teknisen sektorin kiinteistö- ja henkilöstökustannuksiin. Tasapainottamisohjelman keskeisin tavoite on ollut ja on edelleen kustannusten alentaminen niillä sektoreilla, joilla kaupungin palvelut Audiatorin selvityksen mukaan ovat vertailukuntia kalliimpia. 3.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kauhajoen väestömäärä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2010 lopussa henkeä, miehiä ja naisia Muutos tarkoittaa 103 hengen nettovähennystä edellisvuodesta, jolloin väkiluku oli Työllisyystilanne parani laman taituttua vuoden loppua kohti ja työttömyys oli vuoden lopussa 10,9 % (ed. vuoden vastaava ajankohta 12,8 %). Työttömiä työnhakijoita oli 731 (ed. v. 866) ja työvoima (ed. v ) henkeä. Työttömiä työnhakijoita oli 135 henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän eli tilanne palautui vuoden 2009 lopun tasolle. Verotulokertymä on ylittänyt talousarviossa arvioidun. Verotulojen kertymä oli yhteensä 38,798 milj. (ed. v. 36,87 milj. ), jossa on kasvua edellisvuodesta 5,2 %. On huomattava, että kunnallisveroprosenttia korotettiin vuodelle 2010 yhdellä prosenttiyksiköllä, jonka vaikutus verotulon kasvuun on noin 4,7 %:n osuutta kasvusta. Lisääntyneen kunnallisverotulon osuus on ainoastaan 0,5 % -yksikköä. Yhteisövero sen sijaan kasvoi n. 36 % 3,2 miljoonaan euroon. Kiinteistövero kasvoi n. 14 % Vuoden 2010 tilinpäätös muodostui 1,397 milj. alijäämäiseksi vuosikatteen ollessa 2,491 milj.. Taseessa oli aiemmilta vuosilta ylijäämä ,74, joten taseen alijäämäksi muodostuu 2,658 milj.. Tulos oli kuitenkin talousarviota parempi. Positiivisia vaikutuksia tuloksen muodostumisen kannalta olivat em. vuoden 2010 verotulon talousarviota suurempi kertymä sekä kaupungin saama euron suuruinen harkinnanvarainen valtionosuus. Päävastuualueiden talousarviot toteutuivat hyvin, sillä käyttötalouden nettomenojen kokonaisylitys muodostui muutosbudjetin hyväksymisen jälkeen ,43 euroa talousarviota suuremmaksi. Yhteistoimintalautakunta, sivistyslautakunta tulevat esittämään Ylityspyyntöjä tullaan valtuustolle kuitenkin esittämään.

18 Tasekirja Kaupunginhallituksen päävastuualueen keskeinen tavoite on ollut kaupunginvaltuuston vahvistamaan strategian täytäntöönpano. Kaupungin suuri investointiohjelma edellyttää taloussuunnitelman mukaisen tasapainottamisohjelman onnistumista. Investointien rahoittamiseksi on lainanoton lisäksi realisoitu kiinteää ja irtainta omaisuutta. Rahoitusta ja vuoden tulosta on osaltaan parantanut kaupunginhallituksen anomana saatu harkinnanvarainen valtionosuus. Keskeisenä talousarvion tavoitteena on ollut palvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu. Tuotteistamista on jatkettu teknisellä sektorilla. Tuotteistaminen on edelleen suurelta osin kesken peruspalvelujen osalta. Yhteistoimintalautakunnan toisena toimintavuonna lautakunnan työ on keskittynyt edelleen toimintatapojen ja roolien selkiyttämiseen sekä palvelusopimuksen laadintaan liikelaitoskuntayhtymän välillä. Kokonaisuutena peruspalvelujen kustannusten hallitseminen on ollut edelleen haasteellista. Toimintoja uudistetaan ja mitoitetaan paremmin väestöpohjan tarpeita vastaavaksi. Kustannusten nousu on ollut taloudelliseen tilanteeseen nähden suuri, mutta edellisvuotta pienempi. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat Kauhajoen osalta 1,57 milj. :a eli 3,9 %. Kauhajoen osalta llky:n talousarvion nettomenon ylitys on euroa. Perustelut Yhteistoimintalautakunnan toteutuman osalta sisältyvät yksityiskohtaisemmin lautakunnan tuloskorttiin ao. kohdassa. Sivistystoimi on saavuttanut asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon nähden yllätyksen aiheuttivat kiinteistökulut, jotka syntyivät uuden koulukeskuksen käyttökuluista samalla kun yhteiskoulun laajentunut peruskorjaustarve on pakottanut hankkimaan runsaasti parakkeja opetustiloiksi. Sivistysosaston tehtäviin on edelleen yhteistyössä LLKY:n kanssa huolehtia vuoden 2008 koulutragedian jälkihoidosta. Ampumatragedian jälkeen saatuja resursseja on käytetty koulukuraattoreiden ja terveydenhoitajien palkkaamiseen pääasiassa yhteiskoululle sekä lukiolle. Jälkihoitoon on saatu rahoitusta, joka on päättymässä vuoden 2011 aikana. Laaditun palveluverkkoselvityksen johdosta valtuusto on päättänyt vuoden 2009 lopulla kouluverkkoratkaisusta, jolla opetus kolmelta koululta lakkautui vuoden 2010 syksystä ja oppilaat siirtyivät muihin kouluihin. Opetuksen kustannuksia on sopeutettu tasapainottamisohjelman mukaisesti vähentämällä opetus- ja avustavaa henkilöstöä. Vuoden 2010 syyslukukauden alkuun valmistui uusi alakoulu, johon Sanssin ja Aninkoulun oppilaat siirtyivät. Yhteiskoulun peruskorjausta jatketaan yhdenjaksoisesti aiemman suunnitelman mukaisesti tosin laajempana, koska osa rakennuksesta joudutaan kokonaan rakentamaan uudisrakennuksena. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualueella toiminta on keskittynyt pääasiassa virkistysuimala-urheilutalo Virkkuun ja nuorisotalo Räimiskälle sekä näiden läheisyydessä oleville ulkoliikuntapaikoille ja -alueille sekä haja-asutusalueen ulko- ja sisäliikuntapaikoille. Kaupungin nuorisotoiminnassa on ollut painotus Tehostetussa nuorisotyössä, jonka on mahdollistanut opetusministeriön v erityisavustus. Tehostettu nuorisotyö on tehnyt yhteistyötä Kauhajoki -hankkeen sekä Kirkon jälkihoitohankkeen kanssa. Varhaiskasvatuksen vastuualue

19 Tasekirja Päivähoidon ja esiopetuksen Vertikal Oy:n toimesta tehtyyn kustannusvertailuun perustuen on valmisteltu laajaa päivähoidon rakenneohjelmaa, jolla vastataan hoitopaikkojen lisääntyvään tarpeeseen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Työryhmän loppuraporttia käsitellään valtuustossa kevään 2011 aikana. Tekninen osasto on vastannut tilivuoden aikana suurimpana yksittäisenä kohteena koulukeskuksen peruskorjauksen rakennuttamisesta. Hanke on uudisrakennuksen osalta valmistunut aikataulussa. Kaavoituksen keskeisimpänä tehtävänä on ollut useiden kaavoitushankkeiden toteutus ja ohjaus. Investointien osalta kokonaismääräraha alittui 0,524 milj.. Investointien kokonaistoteuma oli 10,737 milj. ja nettomenot 7,657 milj.. Rahoitusosuudet investointeihin olivat 3,081 milj.. Koulukeskushankkeen uudisosan kokonaiskustannukset olivat :a, johon saatiin valtionosuutta ja muita rahoitusosuuksia euroa. 3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2011 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös päätyi alijäämäiseksi mutta hieman vahvistettua talousarviota paremmaksi. Alijäämäksi muodostui -1,336 milj., joka talousarviossa oli -2,318 milj.. Vuoden lopulla sijoitussalkkujen tuottoja tuloutettiin yhteensä :a siten, että sijoituspääoman markkina-arvo ei vuoden aikana alentunut. Taloustilanne on talousarvion laatimisajankohtaan verrattuna hieman parantunut ja yleiset kasvunodotukset ovat vuotta 2010 positiivisemmat. Siitä huolimatta kuntien talouden arvioidaan kiristyvän valtion ja kuntien velkaantuessa samalla kun talouden tasapainotusvaatimukset julkisessa taloudessa kasvavat. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Yhdessä talousarvion huomattavan alijäämäisyyden kanssa talouden epävarmuustekijät edellyttävät, että talousarvioon kirjatut ja siihen liittyvä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma tulee toteuttaa valtuuston päätöksen mukaisesti. Tasapainotustarve on edelleen olemassa ja toimenpiteet tulee hallintokuntakohtaisesti yksilöidä käyttösuunnitelmissa toiminnan konkreettisina muutoksina alkuvuoden kuluessa. Talousarvion tarkistukset tulee käsitellä kesäkuussa kolmannesvuosikatsauksen yhteydessä. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla. Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tilinpäätöksessä peruskaupungin tuloslaskelmaan yhdistellään viemärilaitos kirjanpidollisesti itsenäisenä taseyksikkönä. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ei sisällytetä kaupungin talousarviossa mukana olevia sisäisiä meno- ja tuloeriä, mistä johtuen tilinpäätöksen luvut poikkeavat talousarvion luvuista. Toimintakate kertoo sen, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

20 Tasekirja Verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus kokonaismenoista oli kertomusvuonna 72,4 milj. euroa (57,8 %). Veroilla ja valtionosuuksilla katettiin 102,3 % toimintakatteesta. Tilikauden tulos muodostuu kun vuosikatteeseen lisätään rahoitustuotot ja kulut ja vähennetään suunnitelman mukaiset poistot (3,746 milj. euroa) sekä arvonalentumiset. Tilikauden tulokseksi muodostuu ,58 euroa. Toimintatuotot Kauhajoen kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2010 olivat 39,0 milj. (ed.38,3 m ). Tuottojen sisällä maksutuotot kasvoivat 2,9 %, tuet ja avustukset 0,1 % sekä muut toimintatuotot -20,1 %. Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat kaikkien päävastuualueiden osalta lähes suunnitellusti, sivistyslautakuntaa ja yhteistoimintalautakuntaa lukuun ottamatta. Toimintakulujen kasvu edellisvuodesta oli 2,5 %, kulujen ollessa yhteensä 110,0 milj.. (aik.107,3 milj. ). Talousarviosta toimintakate kasvoi 2,0 milj. eli 2,9 %, (ed. vuonna kasvu oli 6,9 %). Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot vähenivät kaupungin osalta 2,8 %. Palvelujen ostot kasvoivat 3,9 %. Verotulot Kunnallisveron tuotto perustui 21,00 %:n veroprosenttiin. Veroprosenttia oli korotettu 1,00 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verotuloja kaupunki sai 38,798 milj. euroa eli 1,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua oli 5,2 %. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 87,2 %, kasvua 2,6 %. Kiinteistöveroa kertyi 1,76 milj. euroa, jossa kasvua 13,8 %. Yhteisöveroa kertyi 3,2 miljoonaa euroa, jossa kasvua 36,7 %. Yhteisöveron kuntien jako-osuutta korotettiin kahden vuoden ajaksi 10 % - yksikköä 22,03 %:sta 32,03 %:iin. Verotulot olivat 0,128 miljoonaa euroa muutosbudjettia suuremmat.