Joutsan Kotiseutulehti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joutsan Kotiseutulehti 2011"

Transkriptio

1 Joutsan Kotiseutulehti

2 Joutsan Kotiseutulehti 2011 Sisällysluettelo Pääkirjoitus: Joutsa ihmisen kokoinen kunta...2 Terttu Hentinen Yhtenäiskoulua tehtiin talkoilla...3 Tohtoritervehdys Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa...5 Aila Mielikäinen Juhlapuhe Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa...7 Arja Alho Koulumuistoja vuosilta Terttu Hentinen Kuvia Joutsan yhtenäiskoulun 65- ja lukion 50-vuotisjuhlasta Paikalliset yhdistykset tarjoavat monipuolista harrastustoimintaa lapsille Tiina Seppälä Eläkeläisjärjestöt toimivat vireästi Joutsassa Joutsan peruspalvelujohtaja Päivi Hakulinen Vuoden kotiseututöitä talomuseolla Antero Kuitunen Honkalan kunnostus Maisa Peltoniemi Wanhaa Jousaa kuvina Talomuseon perinneillassa koettua Tiina Seppälä Rutalahden kylä sekä markkinat sen Lähiruokaa ja syyssatoa Liisa Liias Joutsan Jousitiellä näkyy vanhan ajan kirkonkylämiljöö ElinaPylsy Tuokiokuvia muusikko Esko Tuukkasen elämästä Seppo Pänkäläinen Ensimmäiset Joutopäivät sammakkomiehiä ja virkistävää joutenoloa Mervi Ruokola-Parkkonen Tarinoita Neljän maantien kylästä Mervi Ruokola-Parkkonen Joutsan Martat 90 vuotta yhdistystoimintaa kotien parhaaksi Mervi Ruokola-Parkkonen Länsi-Joutsan maa- ja kotitalousseura 50 vuotta Merja Himanen Joutsan Kotiseutulehti 2011 Julkaisija: Joutsan Kotiseutuyhdistys Vastaava toimittaja: Terttu Hentinen Ilmoitusmyynti: Antero Kuitunen, Tiina Seppälä, Veikko Laastola, Terttu Hentinen, Leena Riitaoja ja Niilo Nieminen Ilmoitusvalmistus ja taitto: Joutsan Seutu Oy Oikoluku: Mervi Ruokola-Parkkonen Paino: Aldus Oy, Lahti Kansikuva: Heli Kuurne: Suonteen Virtasalmi 1

3 Joutsa ihmisen kokoinen kunta Kuluva vuosi 2011 tullaan seudullamme muistamaan erityisesti kouluelämän juhlavuotena. Joutsan yhteiskoulun perustamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta ja lukio saavutti 50 vuoden iän. Nämä avautuneet koulutusväylät ovat koskettaneet seutukunnalla lähes jokaista perhettä ja sukua. Koulujen historia on osa Joutsan seudun kehitystarinaa kohti nykypäivää. Lämminhenkinen juhla toi kauniilla tavalla esille kiitollisuuden ja kiintymyksen opinahjoon. Talomuseolla on tehty laajaa kunnostustyötä ympäristön ja rakennusten osalta ja urakka jatkuu tulevina vuosina. Joutsan Joutopäivät täytti 40 vuotta ja lauantain Perinneiltaa vietettiin laulaen ja tanssien uusituilla lavoilla. Yhdistykset ja kylät ovat olleet aktiivisia. Yhteisöllisyys on ollut nousussa lähes joka kylällä. Talkootyötä on tehty innolla tavoitteena entistä viihtyisämpi kunta ja kylä. Tämän vuoden merkkipaaluja olivat mm. Joutsan Marttojen 90-vuotisjuhlat, Nuorisoseurantalon saneeraus, Angesselän kyläkirjan valmistuminen ja Pappisten maatalousnäyttely. Suureksi uhkaksi myönteiselle kehitykselle on nousemassa maan hallituksen voimakkaasti ajama kuntarakenneuudistus, jonka mukaan Suomen ongelmat ratkaistaan vahvojen peruskuntien kautta. Vaihtoehdoiksi tarjotaan liittymistä maakunnan keskuskaupunkeihin tai näiltä palvelujen ostamista isäntäkuntamallin pohjalta. Molemmat mallit vievät päätösvallan kunnan omista asioista muualle. Tästä seuraava palveluiden alasajo reuna-alueilla vaikeuttaa elämää ja muuttovirta isoihin keskuksiin kiihtyy. Lopulta tässä on kysymys koko maaseudun elinmahdollisuuksista ja kohtalosta. Kunnilla on oma historiansa, omat kehitystarinansa, juurensa ja imagonsa; kaikki paikallisten ponnistusten pohjalta syntyneinä. Kotiseuturakkaus on meissä syvällä vaikuttava voima, jonka ilmentymä tämäkin lehti on. Pidetään ohjat edelleen omissa käsissä. Terttu Hentinen Kunnallisneuvos 2

4 Yhteiskoulua tehtiin talkoilla Joutsan yhteiskoulun perustamisesta oli puhuttu jo 1900-luvun alkupuolella, mutta varsinaisesti kouluhankkeen käynnisti syksyllä 1944 maanviljelijä Frans Temisevä, joka otti yhteyttä joutsalaissyntyiseen maisteri Antti Hossolaan. Hossolasta tuli Joutsan yhteiskoulun ja lukion rehtori vuosiksi Jo vuoden 1945 tammikuussa perustettiin Joutsan Yhteiskoulun kannatusyhdistys ry. Kannatusyhdistys sai rahoitusta hankkeelle lakkautetun suojeluskunnan rahastosta, kunnalta ja pankeilta. Perustamislupa yhteiskoululle myönnettiin keväällä 1946 ja opetus alkoi nykyisellä Annan Kammarilla sekä Joutsansalmen eteläpuolella sijainneessa tyhjilleen jääneessä Riuttalan talossa. Uuden koulutalon rakentamiseen käytettiin Riuttalan hirsiä ja keväällä 1947 oppilaat joutuivat evakkoon kunnan parakkeihin nykyisen terveysaseman tienoille. Uusi puukoulu Myllytien varteen valmistui talkoiden siivittämänä ja sen vihkiäisjuhlaa vietettiin Koulun rehtori Antti Hossola kirjoitti muistiinpanoissaan: Oppilaat, opettajat ja koulun ystävät muodostivat kuin suuren perheen, jossa vallitsi erinomainen yhteishenki. Vähitellen puukoulun tilat kävivät ahtaiksi ja vuonna 1959 kannatusyhdistys päätti uuden koulutalon rakentamisesta. Jälleen järjestettiin mittavia keräyksiä, talkoita ja kouluväen omia tilaisuuksia. Uusi koulu eli nykyinen Joutsan yhteiskoulun oppilaita ja opettajia lukuvuonna vanhassa puukoulussa. 3

5 Joutsan yhteiskoulun opettajia lukuvuonna Pöydän päässä istumassa rehtori Antti Hossola, toinen vasemmalta vararehtori Maini Tiironkoski. Toinen oikealta puukoulun suunnittelusta ja rakennuttamisesta vastannut eversti Iivari Kauranen. lukio otettiin käyttöön syyslukukauden alussa 1961, jolloin oli saatu myös lukio-oikeus. Hieman yli 300 oppilasta seisoi syyskuun 1. päivänä rivissä talon sadekatoksessa. Juhlasalin paljon puhuttu kattorakennelma käänsi kaikkien päät ylöspäin. Uusi koulutalo toi valtavan muutoksen koulun elämään: muun muassa koulun kerhotoiminta vilkastui ja monipuolistui. Uudet tilat lisäsivät myös teinikunnan toimintaa. Koulun ensimmäiset kuusi ylioppilasta valmistuivat keväällä 1964 ja kaksi vielä syksyllä. Koulun oppilasmäärä kasvoi voimakkaasti. Lukiorakennus oli suunniteltu noin 350 oppilaalle, mutta parhaimmillaan yhteiskoulussa oli lukuvuonna peräti 658 oppilasta. Tuolloin koulua käytiin lukion lisäksi muun muassa työväentalolla, Annan kammarilla ja Säästöpankin kerhohuoneella. Koulun sielu ja ensimmäinen rehtori Antti Hossola luopui rehtorin tehtävästä vuonna Hänen työtään jatkoi Rauno Kivistö. Samana vuonna valmistui myös opettajaasuntola koulun viereen. Joutsan yhteiskoulun toiminta päättyi 28 vuoden jälkeen keväällä 1974, kun Joutsassa siirryttiin peruskouluun. Joutsan lukiosta on valmistunut 2255 ylioppilasta ja heistä ainakin 43 on suorittanut tohtorintutkinnon. Historiatiedot perustuvat Seppo Pänkäläisen laatimaan koulun historiikkiin vuosilta , Joutsan kirjaan sekä koulun entisten oppilaiden ja opettajien koulumuisteloihin. 4

6 Tohtoritervehdys Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa Aila Mielikäinen Professori, Jyväskylän yliopisto Arvoisa juhlayleisö Tuon teille tervehdyksen kaikkien Joutsan yhteiskoulua ja lukiota käyneiden tohtoreiden puolesta. Kuulun niihin lukion oppilaisiin, jotka tulivat 1960-luvulla Joutsan naapurikunnista. Tännehän tultiin myös tuolloin lähiseudulta joko suoraan yhteiskoulun ensimmäiselle luokalle tai lukioon jatkamaan. Kotipaikkakuntani keskikoulusta, Hirvensalmen yhteiskoulusta, suunnistettiin yleensä Mikkelin lukioihin. Joutsaan oli esteenä kielimuuri: pitkä englanti, kun Hirvensalmella luettiin saksaa. Silti Hirvensalmen ja Joutsan välillä on ollut vanhastaan muutenkin tavallista suurempi raja: eri maakunta ja eri lääni, eri lähikaupungit joissa asioidaan. Hirvensalmen vieraus tuli eteeni heti ensimmäisen lukiovuoden syksyllä: eräs luokkakaverini (tai -toverini, kuten silloin vielä sanottiin) kysyi minulta mistä olen ja kuultuaan jatkoi Missäs se on? No, enpä tiennyt minäkään silloin kovin tarkkaan, missä mutkassa on Luhanka. Yhteydet Joutsaan olivat Savon suunnalta kuitenkin hyvät. Kun vertaan nykyistä kotiseutuani vuosikymmenien takaiseen, tuleekin ensimmäiseksi mieleen aina linja-autoliikenne. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan kulki Mikkelin ja Joutsan välillä linja-auto kumpaankin suuntaan kolmesti päivässä, ja neljäskin vuoro molempiin suuntiin tuli joskus 1970-luvulla. Lukioaikanani näiden lisäksi liikennöi Joutsasta iltapäiväisin koululaisauto: se kulki ensin pitäjänrajalle Kanervamäkeen, mutta alkoi pian käydä kääntymässä Hirvensalmen puolella, kotikylässäni. Oma ammatinvalintani, suomen kielen opiskelu, oli selvinnyt minulle jo keskikoulussa. Jyväskylä taas oli opiskelukaupungiksi sopivan pieni ja kotoinen, ja myös sopivan matkan päässä. Ammatinvalintaa minun ikäpolvellani ei ollut minkäänlaista. Kun pidimme pitkän ajan päästä ensimmäistä luokkakokoustamme, vaihdoimme kokemuksia myös opiskelujen aloittamisesta. Joku mainitsi vähän karrikoiden, että 60-luvun lopussa oli tytöille tiedossa tasan kaksi ammattia: sairaanhoitaja ja opettaja. Yliopistosta en kuitenkaan päätynyt äidinkielen opettajaksi johonkin mahdollisimman pieneen maaseutupitäjään, kuten olin suunnitellut. Sen sijaan proseminaarityön aihe ja myöhempi assistentin sijaisuus sanelivat tulevaisuuteni. Eräässä mielessä palasin kyllä tuttuihin maalaismaisemiin, keräämään ja tutkimaan Etelä-Savon murteita, ja murteenkeruuvuosien aikana oli tutustuttava myös naapurimurteisiin; Joutsan murrekin tuli tuolloin tutuksi. Sitä ennen en ollut tiennytkään, miten erikoinen Hirvensalmen ja Joutsan raja on myös murteen puolesta: Päijät-Hämeen murrealue on historiallista Hämeen maakuntaa mutta kuuluu silti Jämsää ja Kuhmoista myöten savolaismurteiden pääryhmään. Murrealueiden rajat eivät tässä kulje nykyisten maakuntien mukaan: Keski-Suomen murrealue alkaa vasta Jyväskylän pohjoispuolelta, ja Lahden seutu kuuluu jo hämäläismurteisiin, siis länsimurteisiin. Nyt voin joka tapauksessa sanoa, että olen saanut tehdä hyvin mielenkiintoista työtä, sekä opettaa että tutkia kiinnostavia kielenilmiöitä. Olen saanut myös ohjata joitakin opinnäytteitä näiden seutujen murteista ja nimistöstä. Ympyrä sulkeutuu tänä viimeisenä lukuvuotenani Joutsaan, kun tekeillä oleva pro gradu Joutsan keskustaajaman nimistöstä valmistuu. Joutsan lukion sivuilta käy ilmi, että meitä on yli 40, jotka olemme väitelleet tohtoreiksi Suomen eri yliopistoissa, alkaen vuodesta Ensimmäinen tohtori Terho Eloranta tuli omalta luokaltani, vuoden 1967 ylioppilaista, samoin toinen, Pekka Rahkila, ja itse 5

7 olin kolmas. Sen jälkeen lista on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla aivan tähän vuoteen saakka kuten väitelleiden määrä yleensäkin. Tutkimusaloja näyttävät hallitsevan lääketieteet sekä matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniset aineet. Tohtoriluettelo osoittaa, ettei jatko-opintojen mahdollisuus riipu lukion koosta eikä sijainnista. Omasta kouluajastanikin muistan sen, ettei lukioita vertailtu samalla tavalla kuin mediassa nyt tehdään. Heti ensimmäisestä syksystä tähdättiin ylioppilaskirjoituksiin. Niiden kriteerit olivat silloinkin kaikille samat (eikä opiskelu ole kiinni vain opettajista vaan myös itsestä). Nyt elämme aivan erilaisessa yhteiskunnassa, erilaisessa Suomessa, erilaisessa maailmassa. Suuret muutokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen myös tietoon, tiedonvälitykseen ja koulutukseen. Silti on kyseenalaista, tarkoittavatko ne aina kehitystä parempaan suuntaan. Tätä voi kysyä, kun kouluverkostot harvenevat ja koulumatkat pitenevät jo ekaluokasta lähtien: mitä muuta maaseudulta samalla tyhjennetään. Tänään kiitän entistä opinahjoani siitä koulutuksesta, jonka täällä sain, ja toivotan Joutsan kouluille ja erityisesti lukiolle menestystä Suomenmaan muiden lukioiden joukossa. Uskon että muutkin täältä valmistuneet ylioppilaat ja myöhemmin väitelleet tohtorit voivat yhtyä näihin kiitoksiin. Ja kaikille koulutietä kulkeville ja kulkeneille, opettajille ja oppilaille, toivon valoisaa tulevaisuutta, muutostenkin keskellä. Tohtorit Aila Mielikäinen ja Pekka Rahkila opinahjonsa juhlakahveilla. 6

8 Juhlapuhe Joutsan lukion 50-vuotisjuhlassa VTT Arja Alho Arvoisa juhlaväki. Kun ihminen sai ajan, hän sai siteet kauas menneisyyteen, hän sai näyn tulevaan. Joutsan yhteiskoulu juhlistaa 65. ja Joutsan lukio 50. vuottaan. On aika punoa siteistä kertomusta. Vuonna 1946 Suomi oli toipumassa sodasta. Juho Kusti Paasikivi valittiin presidentiksi, Herman Hesse sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon ja mikä tärkeintä, Brasiliasta saatiin Suomeen kahvilasti. Tuolloinen kansanhuoltoministeriö lupasi heti myyntiin neljänneskilon kahvia henkeä kohden ja myöhemmin toisen mokoman. Joutsassa puolestaan arvatenkin intoa ja tulevaisuudenuskoa puhkuen perustettiin yhteiskoulu. Lapset piti saada oppikouluun. Suomi toipuisi sodan ja puutteen vuosista sivistyksen voimalla! Oikeus sivistää itseään ei kansakuntien historiassa ole ollut mikään itsestään selvyys. Sivistyksen oikeuden puolesta on taisteltu menneisyydessä, sitä on puolustettava ja vaalittava nykyisyydessä sillä sivistys on portti tulevaisuuteen. Sivistyksellä on joskus alistettu etenkin silloin kun tiedon lähteet ovat olleet piilotettuja tai suljettuja mutta sen avulla on voitu myös nousta vallanpitäjiä vastaan. Suomessa perustuslaki turvaa paitsi kansalaisten klassisia vapausoikeuksia myös sosiaalisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Nykyisessä perustuslaissamme, joka tuli voimaan vuonna 2000, mutta jota jo edelsi perusoikeusuudistus 1990-luvun puolivälistä, sivistykselliset oikeudet saivat enemmän sisältöä kuin mitä itsenäistymisemme alusta voimassa ollut hallitusmuotomme oikeus maksuttomasta perusopetuksesta turvasi. Kyse on jokaisen oikeudesta opetukseen kykyjensä, taipumustensa ja erityisten tarpeittensa mukaan aina esiopetuksesta ylimpään opetukseen ja aikuiskoulutukseen. Yksilön kannalta tämä merkitsi oikeutta elinikäiseen oppimiseen. Perustuslakimme turvaa myös tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden. On sanomattakin selvää, että sivistykselliset oikeutemme voivat toteutua vain silloin kun kulloisetkin päätöksentekijämme ovat sisäistäneet opetuksen ja kulttuurin merkityksen. Kyse on henkisestä pääomasta, ainetta väkemmästä voimasta. Lukio tuli sitten vuonna Samana vuonna Juri Gagarin valloitti avaruuden ja Berliinin muuria alettiin rakentaa. Tuo vuosi oli myös minulle tärkeä. Minusta tuli kansakoulun ekaluokkalainen. Pulpettikaverini oli Hartolan eräältä kylältä, jota kutsuttiin Sydänmaaksi. Kysyin häneltä uteliaisuuksissani, että onko se sydämen muotoinen. Saimi-opettajani nostatti minut pystyyn saman tien ja kirjoitti kaunokirjoituksella liitutauluun nimeni. Tunnilla puhumisesta sai rangaistukseksi jälki-istuntoa. Istunto kesti niin kauan kuin pyysi itkien anteeksi. Minä istuin kauan, anteeksi pyysin mutta en itkenyt. Sellainen oli ensimmäinen koulupäiväni. Joutsan yhteiskoulussa aloitin muuten syksyllä 1967 kolmannelta luokalta yhdessä Pertti-veljeni kanssa, joka tuli ensimmäiselle luokalle. Nuorempi sisareni Kirsti kävi Joutsassa lukion. Myös isäni oli täällä musiikinopettajana lyhyen aikaa 1950-luvulla Antti Hossolan ollessa rehtorina. Hyvät kuulijat Filosofi Martin Heidegger sanoisi nyt kun muistelemme vanhoja aikoja, ettei mitattava aika ole olennaista. Olennaista on ihmisen tietoisuus omasta ajallisuudestaan ja että juuri tämä tietoisuus on ihmiselle olennainen ominaisuus. Aikaa on kuitenkin kiinnostavaa pohtia tarkemmin. Länsimaisessa kulttuurissamme aika nähdään lineaarisena, ikään kuin virtana, jota on koko ajan täytettävä tai muuten menetämme hetken. Itämaisessa ajattelussa aika on syklistä ja sitä kuvataan usein pyöränä. Ehkäpä aika on sekä lineaarista että syklistä, yhtä syheröä kuin mikroskoopista näkyvä dna kierteineen. Aiemmin vuodenajat, kylvö, kasvukausi ja sadonkorjuu määrittivät aikaa enemmän samoin kuin kirkkovuoden juhlat Kristuksen syntymästä, kärsimyksen ja kuoleman kautta ylösnousemukseen mutta toki vielä edelleenkin. Kouluissa ja oppilaitoksissa jokainen lukuvuosi tuo yhä uudet oppilaat. Syksyn kirpeinä aamuina olemme olleet unessa useasti sinun kaduillas koulutie. Jokainen kevät juhlistaa uusia ylioppilaita, yläkoulunsa päättäneitä ja ammattiin valmistuneita. Juuri toistuminen tuo uuden mahdollisuuden. Globalisaatio aikamme muotisana on ajan ja paikan muodonmuutosta: kyse on yhteyksien ja verkostojen laajentumisesta, näitten kontaktien intensiivisyydestä ja muutosten vaikutuksista yhteisöihimme, jotka olivat ennen rajattuja ja osin suljettuja, nyt avoimia ja rajattomia. Nykyaika, globaali uusliberalistinen aika, on tehnyt ajasta mutta myös samalla 7

9 ihmisestä hyödykkeen. Sanotaan, että aika on rahaa. Meidän on oltava joka hetki kytkettynä on-line-todellisuuteen. Talouden ylivaltaa on arvioida ihmistä ennen muuta tuotannontekijänä. Meidän on oltava tämän puheen mukaan tuottavampia, tehokkaampia, jaksettava kauemmin ja oltava alati valmiita uudistumaan ja muuttumaan, sopeutumaan ja joustamaan. Ajan hinta näkyy esimerkiksi siinä, että voittoja yritetään tehdä valuuttahuoneissa silmänräpäyksessä ehtimättä analysoida markkinoilta saatavaa tietoa. Poliittiset päättäjät meillä ja muualla yrittävät rauhoittaa ja vakuuttaa niitä, jotka ovat valmiita yhdellä napinpainalluksella siirtämään varat ja sijoitukset muualle. Luultavasti tämä on mahdoton tehtävä. Siksi tarvitaan hidasteita. Finanssitransaktiovero, valuutanvaihtovero, on hidaste. Se toteutuu ennemmin tai myöhemmin siksi, ettei meillä ole maailmanlaajuisesti varaa maksaa finanssimaailman reaalitaloudesta irronneita valtavia laskuja. Ihmisen hintaa kuvaa paitsi ihmisten kutistaminen tuotannontekijöiksi myös ajankohtainen nettikeskustelu ihmisten keskinäisestä arvottamisesta hyödyllisyyden perusteella. Hyödyllisyys ratkaisee tämän ajattelun mukaan sen, voiko elää, olla ja u- nelmoida ja asua Suomessa. Tätä keskustelua luonnehditaan aivan oikein vihapuheeksi, joka on keskisormen näyttämistä päättäjille, maahanmuuttajille tai ylipäätään erilaisille ihmisille. Hetken se helpottaa uhoa mutta yhteiskunnallista vaikuttamista se ei ole. Koko sivistyshistoriamme on alleviivannut jokaisen ihmisen arvoa sinänsä. Myös pohjoismainen hyvinvointivaltioajattelu on alleviivannut heikoista, siis hyödyttömistä, huolenpitämistä, sillä heikko voi olla itse kukin meistä koska tahansa, syystä tai toisesta. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäinen artikla kristallisoi sen: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Ehkäpä juuri tämä ajan ja ihmisen hyödykkeistäminen selittää niitä ongelmia, joitten edessä olemme: emme pysty hallitsemaan kaikkea sitä tietoa, joka tulvii pysähtymättömänä virtana joka sekunti ja se tekee meidät epävarmoiksi. Epävarmoina mieluummin torjumme kuin hyväksymme. Arkipäivässäkin ajan hallinta on mittaamista, jaksottamista ja suunnittelua. Vaikka ei olisi kiire, on pakko olla kiire. Muuten on jotenkin turha tai joutilas. Hyvä elämä ja onnentavoittelu on kuitenkin ihmisen elämän tarkoitus. Hyvät kuulijat Sivistyksellä voi käydä ajan rahallistamisen pakkopaitaa vastaan. Millainen valtava voima sivistys onkaan! Historian professori Juha Siltala määrittelee sivistyksen elämäntavaksi, johon kuuluu filosofista pohdintaa ja joutenoloa sekä käytännön tietoa. Sitä ei saavuteta tuottamalla, vaan sulattelemalla. Ihmisen sanotaan tarvitsevan humanistista sivistystä itsensä ymmärtämiseen ja luonnontieteellistä sivistystä maailman ymmärtämiseen. Sivistyksen kaksi jalkaa ovat kasvatus ja koulun tarjoamat yleissivistävät tiedot ja taidot. Ne kuuluvat jokaiselle kansalaiselle. Sivistys on ollut ja tulee olemaan ihmiskunnan elinikäinen projekti. Juuret ovat antiikin maailmassa. Hyveitä olivat käytännöllinen viisaus, rohkeus, oikeamielisyys ja kohtuullisuus. Käytännöllinen viisaus on hyveistä tärkein. Se on kykyä arvioida mikä juuri nyt ja tässä asiassa on hyveellistä ja oikein. Hyvettä harjoittava miettii tekojensa seurauksia ja pyrkii tekemään oikeita päätöksiä. Kristinusko toi hyveisiin uskon, toivon ja rakkauden. Vasta rakkaus tekee kaikista muistakin hyveistä arvokkaita. Näin sanoo apostoli Paavali. Ranskan vallankumous toi puolestaan demokratian arvot: vapauden, veljeyden ja tasa-arvon. Darwin evoluution. Klassinen liberalismi sanan-, ajatuksenja uskonnonvapauden. Ja Karl Marx kuten Friedrich Engels hänen haudallaan muistopuheessaan sanoi: Marx keksi ihmiskunnan historian kehityslain: tosiasian, joka siihen asti oli ollut ideologisten kerrostumien peitossa nimittäin sen yksinkertaisen tosiasian, että ihmisten täytyy ennen kaikkea syödä, juoda, asua ja pukeutua, ennen kuin he voivat harrastaa politiikkaa, tiedettä tai taidetta..ja että kulloinenkin taloudellinen kehitysaste muodostaa taloudellisen perustan ( ) joka on lähtökohtana. Kaikki tämä on yhteistä arvopohjaamme ja on sivistystä tuntea ne. Antiikin aikaiset aina keskiajalle tärkeät taidot jakautuivat kahteen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluivat kielioppi, retoriikka ja logiikka. Jälkimmäiseen artitmetiikka, geometria, tähtitiede ja musiikin teoria. Nyt oppiaineita on enemmän. Keskustelua perusopetuksen tuntijaosta käydään kiivaasti kuten myös tieto- ja taitoaineista. Yleissivistävän koulutuksen tehtävänä on kuitenkin tarjota enemmän yleistietoa ja älyllisiä kykyjä kuin ammatillisia valmiuksia. Yleissivistävä tieto on nimittäin täyden -osallistuvan, ajattelevan ja erilaisia valintoja puntaroivan- kansalaisuuden ehto. Kun käy koulua ja odottaa malttamattomasti aikuisuutta, ei sittenkään tajua siinä hetkessä kouluajan merkityksellisyyttä. Sitä kuulee juhlapuheissa miten elämän reppuun kerätään tiedollisia ja taidollisia eväitä, miten uteliaisuudella ja asioista selvää ottamisen asenteella pystyy ratkomaan ongelmia ja miten yhteisössä voi kasvaa ja löytää itsestään puolia, jotka auttavat kohtaamaan vierasta ja outoa pelkäämättä. Ja sitten vuosikymmeniä myöhemmin tajuaa, että 8

10 niinhän se on! Lintsatuilla tunneilla ei olekaan tehnyt jäynää opettajalle, vaan itselleen. Ei totisesti ole helppoa olla tänä päivänä nuori. Nykyisen yhteiskunnallisen keskustelun perusteella, esimerkkinä opiskeluaikojen lyhentämisen vaatimus, nuoren tulee tietää jo lukion aloittaessaan mitä haluaa opiskella ja selvittää heti tiensä jatko-opintoihin. Nuoren pitää pullahtaa ulos työelämään muutamassa vuodessa kahden tutkinnon papereilla ja viiden kielen täydellisellä hallinnalla, ja hyvä on, jos on hankkinut työkokemusta ja kansainvälistä osaamista ja saa pätkätyön, jos edes sitäkään. Kun ei ole hyväksi, että aikaa tai ihmistä pidetään hyödykkeenä, ei totisesti ole hyväksi, että nuoruutta hyödykkeistetään. Nuori, joka on utelias ja avoin ja joka uskaltaa kyseenalaista ja etsiä, on sittenkin tärkeämpi niin yhteiskunnalle kuin itse työelämälle, sillä silloin hän pystyy lunastamaan sukupolvitehtävänsä: haastamaan tutun ja totutun, löytämään uusia näkökulmia, jotka avaavat väyliä kehitykselle. Kun näkee vaivaa ottaakseen selvää menneisyydestä, löytää myös tulevaisuuden tekemisen avaimet. Tällä molemminpuolisella kunnioituksella, kokemuksen arvostamisella mutta myös uudellenajattelemisen mahdollisuuden antamisella, fyysinen ikä tulee yhdentekeväksi. Syntyy luja sukupolvien ketju: siteet menneisyyteen, näky tulevaisuuteen. Hyvä juhlaväki, miten merkityksellisiä kouluvuodet ovatkaan! Miten vaikuttavia tunnejäljet ovatkaan! Mitä enemmän tulee elämänkokemusta, sitä enemmän tuntee iloa ja arvostusta elämän tärkeimmistä aikuisista vanhem- pien ohella, opettajista. Vanhemmat kulkevat lapsuuden rinnalla, mutta opettajat nuoruuden. Miten palkitsevaa, haastavaa ja raskasta opettajan työ onkaan! Kiitos teille hyvät opettajat. Olkoot tämä hieno juhla hetki mielen puhdistamiselle kaikesta turhasta kiireestä. Tällä hetkellä ei ole hintaa, se vain on. Kun nyt suljemme silmämme, muistamme kaikkia niitä oppilaita ja opettajia, joitten askelten äänet - kopisevat ja laahustavat ovat kaikuneet koulumme käytävillä ja rapuissa kaikkina menneinä vuosikymmeninä. Äänissä on niitäkin, joita ei enää ole. Ne saavat kuitenkin kaiun äänistä, jotka nyt ja tulevina vuosina taas kiiruhtavat luokkiin. Pentti Haanpää sanoo: On hyvä liikkua sanan kaikissa merkityksissä, siis pörhistä itsesi uteliaaksi, nurkan takana voi olla jotain mielenkiintoista." Joutsan lukion ja yhteiskoulun juhlassa ohjelmasta vastasivat koulun entiset ja nykyiset oppilaat ja opettajat. Juhlapuheen piti valtiotieteen tohtori Arja Alho. 9

11 Joutsan yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat: ylärivi vas. Martti Niukkanen, Markku Halonen, Simo Vallaskangas, alarivi vas. Antti Olkkola, Vuokko Hammaren ja Vento Kuusisto v Koulumuistoja vuosilta Omat yhteiskouluvuoteni sattuvat vuosille Matka Pärnämäen koulusta oppikouluun kirkolle oli joka suhteessa pitkä ja harppaus uuteen suuri. Luokalleni tuli 46 oppilasta eri puolilta Joutsaa ja naapurikuntia. Olin ainut pärnämäkeläinen. Ylisuuri luokka jaettiinkin myöhemmin kahtia lisäoppilaiden ilmestyttyä. Luokanvalvojanamme oli lähes koko kouluajan nuori ja todella pidetty opettaja Vappu Mäenpää. Eväiden kanssa kuudeksi päiväksi viikossa koulukortteeriin tulo oli 11-vuotiaalle lapselle melkoinen suoritus. Täpötäydet linja-autot maitohinkkeineen ja urheiluvälineineen olisi nykyihmiselle kokemisen arvoinen elämys. Haluan tehdä kunniaa niille perheille ja tädeille, jotka majoittamalla koululaisia koteihinsa ja valmistamalla heille ruokaa, tekivät kaukaa tulevien koulunkäynnin mahdolliseksi. Sama koski hartolalaisia, luhankalaisia ja kaikkia muita kauempaa tulijoita. Puukoulu pullisteli oppilaista, mutta henki oli hyvä ja yhteisöllisyys suuri. Opetusta annettiin myös seurakuntatalolla (nyk. Annankammari) ja voimistelutilana oli Nuorisoseurantalon sali. Erityissuojelua nautti yhteiskoulun päätyyn istutettu tammi, joka tänään sijaitsee terveyskeskuksen parkkipaikkojen välisellä nurmikaitaleella muistuttaen koulunpaikasta. Se lienee nyt jo puretun puukoulun kanssa saman ikäinen, korkea ja komea puu. Olen useita kertoja pyytänyt ja teen sen tässäkin juhlassa, rauhoituspäätöstä ja siihen liittyvää merkkiä tuolle Opinpuulle. Kaikenaikaa käytiin keskustelua uusista koulutiloista ja kannatusyhdistys hankki varoja monilla tavoin. Paikkakysymyksestä taitettiin peistä. Me luokkani laulajatytöt olimme mukana varainhankintatempauksissa eri puolilla koulun toimialuetta. Anna Salokosken harjoittamana lauloimme mm. Venehessä vetten päällä ja Tiritomba. Luokkani tytöt valkoisissa kotitalousessuissa hoitivat myös uuden koulun harjannostajaistarjoilun puukoulun juhlasalissa kantamalla hernekeittokuppeja täpötäyteen saliin. Uusi koulu oli ihana, todellinen unelmien täyttymys ja sitä pidettiin sen mukaisesti. Omalta kohdaltani koulun käyntiä helpotti muutto kirkonkylään vanhempieni ostamalle Vehmaan tilalle. Kun lukiolupa sitten yhden pettymyksen jälkeen saatiin, merkitsi se todella paljon ylioppilastutkinnon suorittamismahdollisuutena omassa koulussa ja sitä kautta tien avautumisena yliopistoihin ja korkeakouluihin. Ensimmäiset lukioluokat olivat kuin yhtä perhettä ja olemmekin kokoontuneet myöhemminkin tällä joukolla. 10

12 Asioita opeteltiin ja toimintatapoja haettiin yhdessä. Lehdissä on ollut juttuja vanhojen tansseista. Voin kertoa teille, että kaikkien aikojen ensimmäiset vanhojen tanssit nähtiin lukion salissa talvella 1964, jolloin neljä paria Vappu Mäenpään ohjaamana esitti mm. Kehruuvalssin, Pas d espagnen ja Pas d Quatren. Oma pitkä hameeni oli vanhasta verhosta tehty. Oletan, että perinne saattoi välillä katketa. Lapsieni kautta nykyinen huippuhieno varustelu on tullut tutuksi ja 2000-luvulla. Ensimmäiset abiturientit ajelivat neljällä kirkkoreellä, jotka muistan heidän isiensä ohjastamiksi. Oma luokkani, siis toiset abit, kulkivat traktorilla, jota ajoi Heikki Mattilan isä Veikko. Penkkarit juhlimme Heikin kotona Sankarissa. Omaan lukioaikaani antoi erityisen leiman koulumme huippu-urheilijat Markku Halonen, Heikki Mattila ja Kari Tossavainen. Pian eli v alkaa riemuylioppilasperinne 50 vuotta sitten valmistuneiden kokoontuessa lakkiaispäivänä koulun juhlaan tervehtimään tuoreita ylioppilaita. Otetaan perinne haltuun ja tuetaan opinahjomme jatkuvuutta. Lukiokoulutus ei Joutsasta lopu. Edessä olevat vuodet voivat vaatia tarkastelua opetuksen järjestäjätahon ja tavan suhteen, mutta ennen vuotta 1961 olleeseen tilaan Joutsa ei koskaan voi taantua, sillä lukion kerrannaisvaikutukset seudulle ovat niin mittavat. Tänään vietämme sivistyksen juhlaa. Olemme syvästi kiitollisia kaikille niille täällä jo aiemmin mainituille ja heidän rinnallaan opinväylää raivanneille ja tietä tasoittaneille henkilöille. Yhteiskoulu ja lukio on avannut Joutsan talousalueen nuorisolle mahdollisuuden älykkyysreserviensä hyödyntämiseen kotiseudulla perheen varallisuuteen katsomatta. Näin tulee olla edelleen. Vaikkei tie yliopistoon aukea yhtä helposti kuin meille aikanaan, tarjoutuu tänä päivänä väyliä ammatillisen unelman toteuttamiseen monella tapaa. Kiitän opettajakuntaa kaikkien täällä opiskelleiden lisäksi myös omasta ja koko perheeni puolesta. Tässä koulussa on tehty hienoa työtä ja jälkeä. Terttu Hentinen Kunnallisneuvos Terttu Hentinen muisteli lämmöllä ja kiitollisuudella kouluvuosiaan Joutsan yhteiskoulun 65- ja lukion 50-vuotisjuhlassa. 11

13 Kuvia Joutsan yhteiskoulun 65- ja lukion 50-vuotisjuhlasta Opetusneuvos Ella Kiesi puolisoineen tuo Opetushallituksen tervehdyksen entisen koulunsa juhlaan. Vastaanottamassa sivistyslautakunnan puh. joht. Leo Niinikoski (vas.), oppilaskunnan puh. joht. Paula Fågel, juhlatoimikunnan jäsen Terttu Hentinen ja rehtori Seppo Degerman. Päätössanat lausui koulun nykyinen rehtori Seppo Degerman. Salintäyteinen juhlayleisö koostui pääosin keskikoulun ja lukion alkuvuosien oppilaista. 12 Musiikista, niinkuin kaikesta muustakin ohjelmasta, vastasivat koulun entiset opettajat ja oppilaat. Kuvassa vas. Heimo Latva, Markus Tuominen, Pirjo Kämppi, Seppo Pänkäläinen ja Teuvo Salminen.

14 Juhlassa mukana olleet koulun entiset opettajat. Vanhojen tansseja esittivät ryhmä nykyisiä abiturientteja. Opettaja Anna Salokoski muisteli pitkää uraansa koululla. Kukkatervehdyksen juhlajumalanpalveluksen jälkeen Joutsaan haudattujen entisten opettajien haudoille laskivat Terttu Hentinen, Simo Vallaskangas, Heimo Latva, Riitta Hännikäinen, Helena Kokko ja Yrjö Vanhanen. 13

15 Paikalliset yhdistykset tarjoavat monipuolista harrastustoimintaa lapsille Lapsiperheiden harrastusmahdollisuudet ovat Joutsassa kohtuullisen hyvät. Tämän mahdollistavat monet paikalliset aktiiviset yhdistystoimijat, jotka vapaaehtoistoimintana pyörittävät monenlaista harrastetoimintaa. Joutsan kunnan, Joutsan seurakunnan ja Puulan seutuopiston tarjoamien julkisrahoitteisten palveluiden ohella näistä yhteisöllisesti tuotetuista harrastemahdollisuuksista löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Partioharrastuksesta seikkailuja ja elämyksiä Kerhotoimintaa on tarjolla pääasiassa eskari- ja alakouluikäisille Mieskonmäessä, Rutalahdessa, Joutsan kirkonkylällä ja Leivonmäen kirkonkylällä. Yläkouluikäisille tytöille on myös oma kerhonsa Joutsan kirkonkylällä. Kerhojen lisäksi yhdistys järjestää iltapäivätoimintaa Leivomäellä, leirejä ja erilaisia retkiä koulujen loma-aikoina. Viimeksi syyslomareissulla käytiin Hutungissa ja HopLopissa ja kesälomareissulla Särkänniemessä. Leirien osalta tehdään paljon yhteistyötä Joutsan kunnan kanssa. Tulevaisuudessa on suunnitteilla ainakin Dogsitter-kurssi, koska sille on ollut paljon kysyntää, autonkorjaus ja kuntoonlaitto kurssi yläasteikäisille sekä erilaisia tapahtumia. Miks mun pitäis? ja Ei kuulu mulle! -asenteet opitaan monesti jo lapsena. Niistä voi onneksi kasvaa irti. Partiotoiminnan tavoite on kasvattaa yksilöitä, joille tasa-arvo, luottamus ja vastuullisuus ovat elämän kantavia voimia. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea eikä olla paras. Jokaisella on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä ryhmän toiminnassa. Joutsassa seikkailuja ja elämyksiä tarjoaa Joutsan Jousipartio ry. Sen toimintaa suunnittelevat ja johtavat vapaaehtoiset aikuiset ja nuoret. Taustayhteisönä toimii Joutsan seurakunta. Aloittelevia partiolaisia kutsutaan sudenpennuiksi. Sudenpennut kokoontuvat koloiltoihin leikkimään, seikkailemaan ja oppimaan monia kädentaitoja. He ottavat myös osaa retkiin, leireihin sekä kilpailuihin yhdessä seikkailija- ja tarpojavartioiden kanssa. Partioharrastuksen voi a- loittaa missä iässä hyvänsä sillä kaikille löytyy mielekästä tehtävää ole valmis! Joutsan 4H -yhdistyksellä aktiivista kerhotoimintaa 4H -harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä ja saadaan valmiuksia yrittäjyyteen ja työelämään. 4H -kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. Toiminnassa pyritään siihen, että tehdään käsin ja siten, että kenenkään ei tarvitse sanoa, että ei osaa jotakin. Tärkeitä teemoja toiminnassa ovat käsillä tekeminen, luonto, metsä ja liikunta. 14 4H on hyvä ja monipuolinen harrastus lapsille, jotka eivät halua harrastaa minkäänlaista kilpalajia. Kaikki kerhot ovat peruskerhoja, joissa askarrellaan, kokkaillaan, leikitään ja tehdään Top-tehtäviä. Yläkouluikäisten tyttöjen kerhossa on muun muassa geokätköilty ja kokkailtu. Tarkoitus olisi myös päästä keilaamaan, avantouimaan ja tarkkuusammuntaa harrastamaan. Mainiot mahdollisuudet liikuntaharrasteille Joutsassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja, joilla on erilaisia liikuntaharrasteryhmiä eri ikäisille lapsille ja nuorille. Joutsan Pommi, Joutsan Seudun Pallo ja Leivonmäen Pyry tarjoavat kukin omaan osaamiseensa keskittynyttä liikuntaharrastetta lapsille aina hiihdosta erilaisiin palloilulajeihin. Urheiluseurojen lisäksi Joutsan Nuorisoseura ry on käynnistänyt viime vuosina uudelleen lasten tanhuryhmän toimintaa pitkän tauon jälkeen. Voimistelu-, urheilu- ja raittiusseura Flanels ry tarjoaa liikuntaharrasteita lapsille useammassa ikäluokassa. Vuosina syntyneet pojat pelaavat C2:n sarjassa salibandyä kilpatasolla. Vastaavasti vuosina syntyneet pelaavat E-poikien sarjassa peräti kahden joukkueen voimin. Harjoituksia on pari kertaa viikossa. Yläkoulun ja lukion tytöille on harrastevuoro perjantaisin liikuntahallilla. Salibandykoulu on puolestaan tarkoitettu n syntyneille tytöille ja pojille ja se pyörii hallilla maa-

16 nantaisin. Flanels on 2000-luvulla noussut Joutsan suurimmaksi urheiluseuraksi JoSePan rinnalle ja Keski-Suomen salibandyseuroista se on kolmanneksi suurin. Pitkän aikavälin tavoite seuralla on, että tarjontaa olisi tasaisemmin joka ikäluokassa sekä tytöille että pojille. Tavoite on haastava, mutta siihen pyritään ja uusia ryhmiä perustetaan kysynnän mukaan. Aktiiviset vanhemmat ovat tervetulleita mukaan seuran toimintaan. Joutsan Voimistelu ja Liikunta ry tarjoaa liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille. Lapsille ja nuorille suunnattuja ryhmiä löytyy yhteensä seitsemän. Aikuinen-lapsi -ryhmissä ovat seuran nuorimmat jäsenet ja ne ovat 2-3 -vuotiaille, sekä 4-5 -vuotiaille. Tunneilla aikuisen on tarkoitus tukea lasta hänen liikkumisessaan ja näin hän pääsee itsekin liikkumaan. Tavoitteena on tarjota yhdessä liikkumisen iloa sekä onnistumisen elämyksiä. Vanhemmille lapsille JoVo- Li tarjoaa Vekara-Mix -tunnin Joutsassa, Leivonmäellä sekä Mieskonmäessä. Näillä tunneilla leikitään, pelataan, temppuillaan sekä opetellaan toimimaan yhdessä muiden lasten kanssa. Suosituiksi ovat osoittautuneet myös eri-ikäisille suunnatut tanssitunnit, joilla lämmitellään tanssien ja tehdään tanssikoreografioita musiikkiin. Tuntitarjonnan lisäksi JoVoLi:n tarkoitus on elävöittää seutukuntaa olemalla mukana erilaisissa tapahtumissa ja järjestää niitä. Säästöpankin kanssa yhteistyössä järjestettävä Säästöpankki-juoksu kerää paljon juoksijoita vuosittain. Näiden lisäksi järjestetään vuosittain perinteeksi muodostunut luisteludisco sekä Jumppamaraton muutaman kerran vuodessa. Käsityökeskus pyörittää taidekoulua Joutsassa toimii Jyväskylän käsityökoulu nimellä Taito-käsityökoulu, Joutsa. Se tarjoaa käsityön taiteen perusopetusta kaikenikäisille, alkaen 4-vuotiaista. Oppilaat pääsevät kokeilemaan hyvin erilaisia töitä esinesuunnittelussa ja -valmistuksessa, tekstiilisuunnittelussa ja -valmistuksessa sekä ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa. Ohjaajan opastuksella suunnitellaan, mietitään, kudotaan, taivutellaan, värjätään, porataan ja punotaan, yleensä paljon luonnonmateriaaleja käyttäen. Oppilaita on tällä hetkellä 38, josta 9 on aikuisia. Tämän lukuvuoden keväänä saa jo ainakin yksi oppilas päättötodistuksen. Lukuvuoden aikana opetustunteja on lapsilla ja nuorilla 60. Ensi kesänä Käsityökeskuksella on aikomus järjestää pitkästä aikaa yhteistyössä Joutsan 4H:n kanssa nuorille ja lapsille kudontakurssi, koska kangaspuut tuntuvat olevan nyt suosittuja nuorten keskuudessa. Jokavuotisissa joulumyyjäisissä on myyjinä ollut myös nuoria yrittäjän alkuja myymässä omia tuotteitaan. Salibandy on suosittu urheilulaji Joutsassa. Kuva: Jukka Huikko. 15

17 Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset: Joutsa ja Leivonmäki MLL Joutsan paikallisyhdistys järjestää monenlaista toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Yhdistys lainaa neuvolan tiloissa säilytettäviä turvavälineitä maksutta lapsiperheille. Lainattavissa ovat turvais-tuin, 2 turvakaukaloa, turvaverkko sekä matkasänky. Perhekahvila kokoontuu kevät ja syyslukukausien aikana keskiviikkoaamuisin Joutsan seurakuntatalon kerhotiloissa. Kevätkauden tapahtumiksi ovat juurtuneet peuhupäivä ja kirppis lukiolla, Kevätilo -keräys sekä seurakunnan ja partiolaisten kanssa yhteistyössä järjestettävä laskiaistapahtuma Pekkasten leirikeskuksessa. Lisäksi ennen äitienpäivää on pidetty isä-lapsi-askartelu, jossa isit ja lapset voivat tehdä pieniä omatekoisia lahjoja äideille. Kesän yksi kohokohta oli Joutopäivien lastentapahtuma, joka keräsi liki 400 henkeä jammailemaan lastenkonserttiin Tuttiorkesterin tahdittamana. Myös tulevalle kesälle ollaan suunnittelemassa lastentapahtumaa. Vähintään kerran vuodessa on pyritty myös tekemään retki johonkin lapsiperheitä kiinnostavaan kohteeseen. Perhepuisto on yhdistyksen aloitteesta syntynyt koko kylän yhteinen hanke, joka on ollut jo kuluneen kesän lapsiperheiden ilona keskellä kylää. Kouluikäisille on järjestetty kerhotoimintaa kokkailun ja puuhailun parissa. Vuoden mittaan tempaistaan tarpeen mukaan muutenkin, mm. isänpäivänä isät ja lapset pääsevät ilmaiseksi uimaan. Lapsiperheille on siis Joutsassa monipuolisesti tarjolla erilaisten yhteisöjen järjestämiä harrastusmahdollisuuksia. Suurimmaksi puutteeksi ainakin pienten lasten perheissä on koettu kunnollisen ja nykyaikaisen leikkipuiston puuttuminen Joutsan kirkonkylältä. Tähän asiaan toivotaan parannusta kunnan suunnitteleman Elämänkaaripuiston toteutuksen yhteydessä. Toivottavasti käyttäjät pääsevät myös osallistumaan joukolla sen suunnitteluun! Tekstin yhdistysten toimittamien tietojen pohjalta kokosi Tiina Seppälä Yhteistyömuodoiksi yhtenäiskoulun kanssa on muodostunut tukioppilastoiminnan tukeminen sekä harrastepussien jakaminen ekaluokkalaisille. Koulutiensä aloittaville eskareille on pidetty muutamana keväänä paljon hyvää palautetta saanut arvosuunnistus, jossa tulevat koululaiset pääsevät vanhempineen tutustumaan koulun tiloihin ja koulunkäyntiin liittyviin asioihin. Syksyn 2011 aikana järjestettiin myös lelu- ja askartelutarvikekeräys ykkös-kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhotoiminnan hyväksi. MLL Leivonmäen paikallisyhdistys toimii entisen Leivonmäen kunnan alueen lapsiperheiden hyväksi tarjoten tukea ja toimintaa kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Perhekahvilat kokoavat pienten lasten kanssa kotona olevia vanhempia muksuineen Leivonmäen kirkonkylälle seurakuntatalolle viikoittain torstaisin ja Rutalahdessa joka toinen viikko maanantaisin Koskikaran koululle. Perinteinen liikuntatapahtuma on kesällä järjestettävät Nappulakisat yhdessä Leivonmäen Pyryn kanssa. Hieman lyhyemmän perinteen omaa Helmin päivän tapahtuma toukokuussa. Vuosittain Helmin päiväksi MLL kutsuu muita leivonmäkisiä yhdistyksiä järjestämään iloisen lapsiperheille suunnatun tapahtuman. Vuonna 2012 Helmin päivää vietetään Perhepuiston virallisten avajaisten merkeissä. 4H:ssa tehdään monenlaista. Kuvassa kuusentaimien kasvatusta. 16

18 Tänä vuonna MLL Joutsan paikallisyhdistys teki retken Heurekaan, jossa esillä ollut dinosaurusnäyttely saavutti pikkuväen suuren suosion. Kuva Tiina Seppälä. MLL Leivonmäen paikallisyhdistyksen aloitteesta on Leivonmäen kirkonkylälle saatu perhepuisto kaikkien kyläläisten käyttöön. 17

19 Eläkeläisjärjestöt toimivat vireästi Joutsassa Joutsassa toimii aktiivisesti kolme eläkeläisjärjestöä, jotka osallistuvat myös toisten järjestöjen toimintaan. Toiminnassa painottuu yhdessä tekeminen ja oleminen kunkin voimavarojen mukaan. Joutsan Eläkkeensaajat ry:llä on yleiset kokoukset joka toinen viikko. Kokouksiin kutsutaan eri alojen ammattilaisia kertomaan palveluista ja eläkeläisiä kiinnostavista asioista. Kerhotoiminta on aktiivista. Viikoittain on Boccia - peli, käsityökerho sekä joka toinen viikko hengellinen kerho. Vuosittain tehdään muutama retki, vieraillaan toisten yhdistysten toiminnassa mukana kutsusta ja järjestetään omia juhlia myös kutsuvieraille. Kalastuksen merkeissä järjestetään pilkki- ja rannalta onkimiskisoja sekä osallistutaan piirin järjestämiin ja valtakunnallisiin pilkkikisoihin. Jäseniä Joutsan yhdistyksessä on runsas 120. Joutsan Seudun Kansalliset Seniorit ry on painottanut toimintaansa teemavuosien mukaan kuten esimerkiksi: Seniorit enemmän yhdessä, vähemmän yksin ja Senioreissa nuortuu. Kuukausittain toimii kuukausikerho/kokous sekä muistikerho, Muistiriihi, jota vetää yhdistyksen hallituksen jäsen. Seniorit järjestävät kevät- ja syysretken sekä osallistuvat muiden yhdistysten ja piirin järjestämille retkille. Jäseniä Joutsan seudun yhdistyksessä on 42. Eläkeliiton Joutsan Yhdistys ry:llä on muista poikkeavana toimintana kerho- ja harrastetoiminnan, retkien, juhlien, tarinatuokioiden sekä kokousten lisäksi vapaaehtoistoimintaa. Siihen sisältyy kotivierailuja, laitosvierailuja, asiointiapua ja puhelinkontakteja. Hyväntekeväisyyteen yhdistyksellä on tavoitteena panostaa entistä enempi kuin myös avustaa seurakunnan diakoniatyössä tarvittaessa. Yhdistys on järjestänyt myös luentoja eri aiheista mm. terveydenhoidosta. Uutena toimintamuotona Karaoke-laulu ja tanssit, joihin yhdistys on hankkinut välineet. Eläkeliiton Joutsan yhdistyksessä on jäseniä runsas 300. Kuorotoiminnassa on yhdistetty Eläkeliiton ja Eläkkeensaajien kuorot. Kuoroa johtaa Seppo Pänkäläinen ja sillä on useita esiintymisiä vuodessa. Yhdistysten tietojen pohjalta koonnut Terttu Hentinen Eläkeliiton karaoke virkistyskerhossa nuorisokahvilassa. Karaokea järjestetään myös vanhainkodilla asukkaiden iloksi. 18

20 Joutsan Kansallisten Seniorien retki Repoveden kansallispuistoon heinäkuussa Eläkeläisten kuoro seurakuntakodilla. Kuoroa johtaa Seppo Pänkäläinen. Eläkkeensaajat Tampereella. 19

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ 65 % nykynuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. (Lähde: World

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Miten minä voisin ansaita rahaa

Miten minä voisin ansaita rahaa Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Lausuntoja tuntijaosta

Lausuntoja tuntijaosta Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry Visio 2022

Salon Palloilijat ry Visio 2022 Salon Palloilijat ry Visio 2022 Salon Palloilijat ry:n (SalPa) visio vuoteen 2022 asti Salon Palloilijat ry (SalPa) on urheiluseura mihin jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen on mahdollisuus tulla harrastamaan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sukupolvia yhdistävä. toiminta

Sukupolvia yhdistävä. toiminta Sukupolvia yhdistävä toiminta Yhteisöllisyyden merkitys Yhteisö muodostuu ihmisryhmästä, jonka jäsenillä on keskinäisiä suhteita sekä lisäksi jokin yhdistävä tekijä tai tavoite KESKEISTÄ ON Jäsenten välinen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa

Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa 30.-31.8.2018 Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa Lasten ja nuorten harrastemessut järjestetään 3. kertaa Lahdessa Tavoite järjestää joka 2. vuosi. Järjestetty 2014 ja 2016. Tuottajana Lahden kaupunki,

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot