1/2007 USKALLUSTA JA USKOA TULEVAISUUTEEN. Japanilaisten vierailu Ristijärvelle

Transkriptio

1 1/2007 USKALLUSTA JA USKOA TULEVAISUUTEEN Suomen kunnat ovat viimeisen vuoden aikana olleet näkyvästi esillä tiedotusvälineissä ja kuntia lähellä olevien piirien sekä kansanedustajien keskusteluissa. Aiheena on ollut ns. kunta- ja palvelurakenneuudistus. Valtioneuvosto on antanut uudistuksesta puitelain ja valmistelee sen pohjalta lakia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Laissa on kysymys siitä, että kuntia velvoitetaan tekemään palveluita tuottaessaan nykyistä enemmän yhteistyötä sekä ohjataan yhdistymisavustusten avulla kuntia liittymään yhteen. Kainuun kunnat on vapautettu useimmista muita kuntia koskevista määräyksistä sen vuoksi, että Kainuun maakunnasta annettu hallintokokeilulaki täyttää keskeisimmällä palvelualalla eli sosiaali- ja terveystoimessa laaja-alaisen toimintakokonaisuuden vaatimukset. Kainuunkin kuntia kannustetaan muuhun yhteistyöhön, jota tosin monilla aloilla jo onkin. Kuntarakenteen muutokset puitelaki jättää kuntien omaan harkintaan, mutta laissa on talousvaatimuksia, jotka kunnan täytyy täyttää voidakseen toimia itsenäisesti. Ristijärven osalta ne vaatimukset täyttyvät, kun vuoden 2006 tilinpäätöksessä kirjataan tuloksi osa monta vuotta kehittämisvarauksina pidetyistä sähköyhtiön myyntituloista niin, että taseessa olevat alijäämät tulevat sen avulla katetuiksi. Ristijärven kunnankin osalta putkahtaa silloin tällöin lähinnä tiedotusvälineiden taholta esille erilaisia vaihtoehtoja sen liittymiseksi yhteen jonkin muun kunnan kanssa. Samoin maalaillaan yhtä Kainuun kuntaa sitten, kun hallintokokeilu päättyy. Siinä vaiheessa eivät yhdistymisavustukset olisi enää käytettävissä. Ristijärven kunnan omassa strategisessa suunnittelussa on lähdetty siitä, että tällä hetkellä ristijärveläisiä palvelee parhaiten itsenäinen kunta, joka tekee vahvaa yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Ristijärvelle on tärkeätä vahvistaa elinvoimaisuutta sekä Kirkonkylällä että muissa kylissä. Keskeisimmin se tarkoittaa asuntorakentamista ja vajaakäytössä olevien asuntojen täysiaikaista käyttöön ottamista. Lisäksi se merkitsee työpaikkojen syntymistä sekä kuntalaisten ja yritysten tarvitsemien palveluiden kehittymistä. Siinä työssä Ristijärven kannattaa uskoa tulevaisuuteen ja omaan linjaan. Näivettymisen sijasta on tehtävä vahvoja ratkaisuja ja löydettävä yhteen hiileen puhaltamisen tahto. Kunnanvaltuuston strategiaseminaareissa käydyissä keskusteluissa on syntynyt yhteinen linja edellä kuvatun kehittämistavoitteen puolesta eikä kuntaliitokseen ole otettu muuta kantaa kuin, ettei se ole ajankohtaista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelun yhteydessä kunnanvaltuusto liputti Paltamon ja Kajaanin suuntaan ministeriön kysymykseen kunnasta, johon Ristijärvi voitaisiin liittää, jos asiaan olisi lainsäädännön takia tai muusta syystä pakko ottaa kantaa. Oman kunnan elinvoiman vahvistaminen nähtiin kuitenkin ainoaksi ajankohtaiseksi mahdollisuudeksi. Jos kunta ei tekisi asuntotuotantoon, työpaikkojen hankkimiseen ja palvelurakenteen parantamiseen tähtääviä riittävän voimakkaita investointeja, kehitys johtaisi hyvin nopeasti näivettymiseen ja elinolosuhteiden heikkenemiseen. Vastaavanlaiseen kehityksen taantumiseen Ristijärvellä johtaisi myös sen tyyppinen kuntaliitos, jonka Kajaani ja Vuolijoki ovat toteuttamassa. Sen sijaan sitten kun paikkakunnan rakenteet ovat vahvistuneet tarpeeksi elinvoimaisiksi, ei ole niin tärkeää, minkälaisessa kuntarakenteessa se toimii. Ristijärven kunta elää nyt sellaista kehittymisen aikaa, että tarvitaan vain uskoa tulevaisuuteen, uskallusta tehdä vahvoja ratkaisuja sekä yhteen hiileen puhaltamista. Reijo Fredriksson kunnanjohtaja HIISIJÄRVEN KYLÄTALO HIISIPIRTTI VALMISTUI Hiisijärven kylätalo Hiisipirtin avajaisia vietettiin Samalla juhlittiin Hiisijärvi ry:n 10-vuotisjuhlaa. Sivut 8 ja 9. Lähes valmis Hiisipirtti syksyn pakkasten aikana. Japanilaisten vierailu Ristijärvelle Japanilaisen monialayhtiön Hitachin arvovaltainen kymmenen hengen ryhmä vieraili Ristijärvellä tutustumassa Seniorpoliksen toimintaan torstaina Seurueessa oli mukana Hitachin hoitoalan, IT-sektorin, kiinteistöjen kehittämistoimien, markkinoinnin, liiketoiminnan kehittämisen ja Hitachin tutkimusinstituutin johtoa sekä asiantuntijoita. Vierailusta lisää sivulla 10.

2 2 Ristijärvi tiedottaa Hoivakoti Ristilevon asukkaat elävät lämmintä arkea Aune Raatikainen eläkkeelle Kristillinen hoivakoti Ristilepo Ky on valittu Vuoden yrittäjäksi Ristijärvellä. Sisarukset Hanna Korhonen ja Leenamaija Huusko perustivat yrityksensä toukokuussa 2003, ja tammikuun lopussa 2004 Ristilevon hoivakoti Majakka alkoi toimia viihtyisissä tiloissaan Alangontiellä. Sisarukset kasvoivat yrittäjyyteen luontevasti, sillä he ovat yrittäjiä jo kolmannessa polvessa. Heidän isoäitinsä piti aikoinaan kauppaa Kontiomäellä, jossa oli sisarusten ensimmäinen lapsuudenkoti ja jossa vanhemmat jatkoivat myöhemmin kaupanpitoa. Perhe muutti myöhemmin Ristijärvelle, ja kauppakiinteistö jäi ajan oloon tyhjilleen. Rakennus otettiin uudelleen käyttöön viime kesäkuussa, kun Ristilepo Ky laajensi toimintaansa vastaamaan kasvavaan kysyntään. Majakassa ja Kontiomäellä toimivassa hoivakoti Satamassa on molemmissa paikkoja kahdeksalle asukkaalle. Lisäksi Majakassa on yksi intervallipaikka tilapäisiin, kuten viikon tai kahden mittaisiin asumistarpeisiin. Ristilepo tarjoaa asiakkailleen kristillisiin arvoihin perustuvaa hoivaa kodinomaisessa ympäristössä. Yrittäjä Hanna Korhosen mukaan Ristilepoon haluaville asiakkaille kristilliset arvot ovat tärkeitä, joten kristillisyys viitoittaa niin päivittäisiä arkirutiineja kuin osin viriketoimintaakin. Päivä alkaa aamuhartaudella, ja lisäksi meillä on ruoan siunaaminen ja jokapäiväinen raamatunlukuhetki, jonka tavoitteena on pikku hiljaa lukea Raamattu alusta loppuun. Hoivakodeissa kuunnellaan päivittäin hengellistä musiikkia sekä lauletaan itse. Eri seurakuntien pitämät seurat ja hengelliset kokoukset ovat kotiemme asukkaille tärkeitä, Korhonen listaa esimerkkeinä Ristilevon toimintaperiaatteista ja päivittäisestä toiminnasta. Osa asukkaista myös käy sunnuntaisin kirkossa kuntonsa mukaan. Hoivatyö tehdään tiimissä Ristilevon toimipisteissä hoidetaan paljon hoivaa ja hoitoa tarvitsevia asiakkaita, jotka ovat tällä hetkellä pääosin ikäihmisiä. Sekä Majakassa että Satamassa on ympärivuorokautinen valvonta. Hanna Korhosen ja Leenamaija Huuskon lisäksi työntekijöitä on kolmetoista, joista kolme on oppisopimuskoulutuksessa. Suuhygienistiksi ja lähihoitajaksi kouluttautunut Hanna Korhonen opiskelee työnsä ohella sairaanhoitajaksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Leenamaija Huusko on puolestaan lähihoitaja, joka on erikoistunut ensihoitoon sekä sairaanhoitajan osaamiseen. Molempien puolisot ovat myös yrittäjiä. Vuoden yrittäjän mantteli on otettu Ristilevossa vastaan hienona arvostuksena varsinkin, kun hoivakotien työ on Hanna Korhosen mukaan hiljaista ahertamista. Korhonen huomauttaa yrittäjäkentän tunnustuksen motivoivan ennen kaikkea työntekijöitä. Täytyy muistaa, että toimintamme Ristilevossa ja yleensä hoivatyössä on tiimityötä, Korhonen kiittää henkilökunnan panostusta ja omistautumista Majakan ja Sataman asukkaiden hyväksi. Hanna Korhonen kertoo yrittäjyyden olevan niin omaa vapautta kuin työtä yötä päivää. Kun vastuu on kannettavana koko ajan, on itsellä osattava irtautua arjesta. Liikunta sekä oma hengellinen taustamme auttavat jaksamaan ja antavat meille voimavaroja, Korhonen kertoo yrittäjäsisarusten voimanlähteistä. Hanna Korhosella on neljä- ja kuusivuotiaat lapset ja Leenamaija Huuskolla puolestaan kaksi-, neljä- ja kahdeksanvuotiaat, joten omilla perheillä ja yrittäjien vanhempien antamalla tuella on suuri merkitys hoivakoti Ristilevon ja sen asukkaiden arjen rakentamisessa. (mkk) Ristijärven jätevedenpuhdistamo valmistunut Ristijärven jätevedenpuhdistamon vastaanottotarkastus pidettiin torstaina Puhdistamon pääurakoitsijana toiminut Ristijärven Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Viljo Pietilä luovutti puhdistamon käytön osuuskunnalle. Lähes kaikki puhdistamon rakennustekniset työt on suoritettu paikallisin voimin. Puhdistamo valmistui noin kaksi viikkoa etuajassa. Ennen vastaanottotarkastusta puhdistamo oli ollut käytössä reilun viikon. Vastaanottotarkastuksessa todettiin, että puhdistamo toimii jo nyt erittäin hyvin. Virallisia näytteitä puhdistamolta lähtevästä vedestä ei ole vielä otettu, mutta kaikki näyttää hyvältä. Lähtevän veden näkösyvyys on huomattavasti parempi kuin Iijärven vedessä, mistä voidaan päätellä lähtevän veden erittäin pieni kiintoaine- ja fosforipitoisuus. Puhdistamo on teknisesti erittäin siisti ja hajuton kokonaisuus, jota voi näyttää vierailijoille. Puhdistamon rakentamisen kustannusarvio toteutui erittäin hyvin. Puhdistamon rakentaminen Keskuskoulun siivooja Aune Raatikainen jäi eläkkeelle Aune työskenteli Ristijärven Keskuskoululla siivoojana vuodesta 1987 eläkkeelle jäämiseensä saakka. Eläkkeellejäämisjuhlia vietettiin keskuskoululla. Vuodet monet työhön kuljit tänään takanasi oven suljit. Elämässä kääntyi uusi lehti eläkepäivät osaksesi ehti. Onnittelut lämpöiset tänään Sinä ansaitset. Seniorpoliksen toimiston uudet tilat Seniorpoliksen toimisto on muuttanut Ristijärven Verkkotie 10:stä Aholantie 25:een kunnan Yhteispalvelupisteen yläkertaan entisiin Kainuun Hoivan tiloihin. Kulku toimistoon tapahtuu rakennuksen sivuovesta. Toimistossa on tavattavissa Seniorpoliksen projektipäällikkö Hannu Tervonen ja Seniorivirtaa Oy:n toimitusjohtaja Harri Helenius. Antoisia eläkepäiviä Aunelle! ilman suunnittelukuluja maksoi noin euroa. Kainuun kehittämisrahaa euroa ja EU-rahoituksen osuus euroa. Osuuskunnan rahoitettavaksi jäi euroa. Ristijärven kunta maksoi euron suunnittelukulut. Kainuun ympäristökeskuksen aktiivinen toiminta hankkeen rahoituksen hakemisessa oli merkittävä. Perjantaina klo Ristijärven jätevesipuhdistamolla vietetään avoimien ovien päivää. Osuuskunta toivottaa kaikki puhdistamon toiminnasta kiinnostuneet vierailulle. Vastaanottotarkastuksessa mukana olleet urakoitsijoiden ja Kainuun ympäristökeskuksen edustajat: Seppo Heikkinen RPK, Kaarlo Juntunen Paikallis-Sähkö, Jari Pesonen Kainuun ympäristökeskus, Vilho Pietilä Ristijärven rakennus, Heikki Niinimaa Suunnittelukeskus, Risto Rojo Kainuun ympäristökeskus, Mika Viitala Mipro, Simo Kinnunen Mipro, Kyösti Yli-Rahnasto EP-Snetec.

3 Ristijärvi tiedottaa Seurakunnan tapahtumia Loppiaisena 6.1. klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Olavi Ronkainen kirkkokahvit ja vielä kerran joululauluja srk-kodilla Su 7.1. (1.su loppiaisesta) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa Ti 9.1. klo raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla Su (2. su loppiaisesta) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, rippikoulupyhä, myös nuorten vanhempia kutsutaan kirkkoon ja srk-kodille klo 14 Mustavaaran kinkerit Patvikossa klo Pyhännän kinkerit Takalassa Ma klo 13 Lönnrot-piiri srk-kodilla, Marja Fredriksson Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla klo Pappi vai lääkäri? srk-kodilla alkaa tarjoilulla, aiheena Ihmisen näköinen hyvä elämä, pappina Pekka Heiskanen, lääkärinä Katja Juntunen Su (1.rukouspäivä) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Ti klo raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla klo Salokylän kinkerit Anttilassa Su (4.su loppiaisesta) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa klo 13 Kivikylän kinkerit Karirannassa klo Jokikylän kinkerit Kokkovaarassa Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo hartaus Kotokunnaalla Su 4.2. (kynttilänpäivä) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Tuomo Ruuttunen, YV-keräyksen aloitus, kirkkokahvitilaisuus srk-kodilla, erityisesti YV-kerääjiä ja YV-väkeä kutsutaan, siioninvirsien veisuutuokio Ti 6.2. klo raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke 7.2. klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla Su (Seksagesimas.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Pekka Tuovinen Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla klo Pappi vai lääkäritapahtuma srk-kodilla alkaen tarjoilulla, aiheena Masennus aikamme yhteiskuntasairaus, pappina Pekka Heiskanen, lääkärinä Katja Juntunen Su (laskiaiss.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa La klo 13 matinpäiväseurat pappilassa, veisataan Siionin virsiä Ruustinna Aili Helena Vihantola 100 vuotta Rovasti Aarno Vihantolan tultua valituksi Ristijärven kirkkoherraksi muutti Vihantolan perhe Pyhäjärveltä Ristijärvelle vuonna Ruustinna Vihantola oli toiminut Pyhäjärvellä kansakoulun opettajan virassa, mutta täällä hän kirkkoherran pappilan emännän velvollisuuksien takia vähensi työtaakkaansa eikä hakenut päätoimiseen virkaan, vaan toimi tuntiopettajana kunnallisessa keskikoulussa. Ensimmäisinä lukuvuosina hän opetti piirrustusta, mutta syksystä 1959 lähtien piirrustusta ja uskontoa. Parina lukuvuonna hän opetti myös ruotsia. Aarno Vihantolan kuoltua vuonna 1963 ruustinna jäi asumaan Ristijärvelle ja jatkoi opetustyötään vuoteen 1970 saakka. Sen jälkeen hän siirtyi asumaan ensin Kuopioon ja sieltä Poriin. Ristijärven seurakunta ja kunta kiittävät ruustinna Vihantolaa hänen työstään pitäjäläisten hyväksi. Hänen ikätoverinsa ovat lähes kaikki päättäneet matkansa ja hänen oppilaistaankin suurin osa on muuttanut muualle, mutta on meitä vielä jäljellä joukko silloisia kanssaeläjiä, jotka onnittelemme sydämellisesti pirteää 100-vuotiasta ja toivotamme hyviä elinvuosia edelleen. Eero Oikarinen Ruustinnan tytär Kerttu Vihantola kirjoittaa: Äitimme asuu Porissa pienessä vanhusten ryhmähoitokodissa Diakonialaitoksella. Muisti pelaa, liikkuu itse, jopa ulkona yksin rollaattorin kanssa. Kuulo ja näkö tosin heikentyneet, ihmekö tuo! Taitaa ehtiä elää samaan Aili Vihantola kotonaan Porissa, kuva Kerttu Vihantola. ikään kuin ystävänsä kapteenska Anna Oikarinen taannoin. Kerttu Vihantola jatkaa: Tietämäni mukaan syntymäpäiväjuhlaan, jota vetää veljeni Aarno Rafael, on tulossa toistasataa sukuun kuuluvaa. Toivottavasti myös ne 100 kakkua, jotka äiti on aikanaan luvannut, jos saa elää tuohon ikään. Ristijärveläiset voivat onnitella Ruustinna Aili Vihantolaa Yhteispalvelupisteessä tukemalla Suomen Lähetysseuran työtä Namibiassa. Vuoden 2006 ÄMMÄ Vuoden 2006 ÄMMÄKSI on valittu maanviljelijä Maija Liisa Heikkinen Koskenkylän Koskenalta. Maija Liisa on viiden lapsen äiti ja viiden lapsen isoäiti. Valintaperustelut: Sitkeys, ahkeruus, peräänantamattomuus. Vaikeista elämäntilanteista huolimatta säilyttänyt positiivisen, valoisan, eteenpäin suuntautuvan elämänasenteen. Kaikkien kanssa toimeentuleva, vaatimaton maaseudun perusihminen. Tämänkertaisella Ämmän valinnalla on haluttu tuoda esille syrjäkylien naisten elämäntyö. Nämä naiset eivät pidä itsestään turhaa meteliä. He tekevät arvokasta työtään maaseudun viihtyvyyden ja toimivuuden ylläpitäjinä varmistaen meille samalla suomalaisen ruuan. Maija Liisa on osallistunut kotitilansa töihin lapsesta lähtien, mikä on kouluttanut hänestä monitaitoisen maaseudun osaajan. Perintönä saadut kädentaidot ja ämmämäinen sitkeys ovatkin olleet tarpeen Maija Liisan jäätyä yksin hoitamaan maatilaa seitsemän vuotta sitten. Maanviljelijän työssä Maija Liisa arvostaa luonnon läheisyyttä, itsenäisyyttä ja maaseudun rauhaa. Hänen mottonsa on: Päivääkään en vaihtaisi pois. Ylä-Kainuu , Sarianne Romppainen Sisäisesti seniori Poikkesin piskuisella Ristijärvellä viime viikonloppuna ja täytyy myöntää, viherryin kateudesta. Kylä oli yhtä hiljainen kuin ennenkin, mutta koulukeskuksessa ja Virtaalassa järjestetyiltä seniorimessuilta löytyi monta houkuttelevaa asiaa. Kuuntelin luentoja mökkielämästä ja maallemuutosta, katselin ympäristötaidetta penkillä istuskellen ja kävin elämäni ensimmäisessä asuntoesittelyssä. Päivän aikana tajusin, että aloin kadehtia vanhempiani: minäkin haluan senioriksi! Olen ennenkin kuullut Ristijärvellä kehuttavan, kuinka senioripalvelujen myötä alueelle houkutellaan myös lapsiperheitä. Yleensä olen ajatellut sen tarkoittavan sitä, että lapsentekoiässä olevat kaupunkilaiset tulevat Ristijärvelle töihin mummoja ja pappoja palvelemaan, mutta asiahan on ihan toisin. Ristijärvelle on nousemassa lapsiperheen unelmalähiö, jolle kannattaa muuttaa varta vasten! Siltä asuntoesittelyssä ainakin tuntui. Vai mitä sanotte, kanssasisaret: senioriasunnossa auton saa parkkeerattua aivan oven viereen, josta kauppakasseja (lastenrattaita, nukkuvia vauvoja, turvaistuimia) ei tarvitse kantaa sisään kuin muutaman askeleen verran. Pesuhuoneen ovi on leveä ja lattia avara, jotta pyörätuoli (kurahousut, potat, hoitopöydät, ammeet) mahtuu hyvin sisään. Sau- 3 nan askelmat ovat matalat ja leveät ja turvakaide tukeva, jotta vanhuksen (lapsen) on turvallista nousta oman saunan lämpöön. Keittiön työtasot ovat hieman normaalia matalammat ja kaapit lyhyemmänkin ihmisen ulottuvilla (suomalaisten naisten keskipituus on 165 cm). Astianpesukone on sijoitettu hieman normaalia korkeammalle, jotta sinne on helppo ulottua. Huoneet ovat avarat, terassi iso ja viherhuone katettu. Isommassa makuuhuoneessa on oma tilava wc. Ja entäs kylä sitten: kouluun ja päiväkotiin ei mistään suunnasta ole pitkä matka. Monitoimikeskus Virtaalassa voisi käydä kuntosalilla, vauvauinnissa, teatterissa tai vain kahvilla. Taiteen ja Kulttuurin Senioriakatemiassa voi opiskella puoli-ilmaiseksi niin valokuvausta, elokuvantekoa kuin terapeuttista kuvailmaisuakin!. Tajuavatkohan kajaanilaiset lapsiperheet, mikä aarre heidän ulottuvillaan on? Hintataso Ristijärvellä lienee kaupunkia alhaisempi ja työmatka kaupunkiin on vain hujaus viitostietä pitkin. Jos eläkeikäiset eivät kampanjasta huolimatta muuta Ristijärvelle sankoin joukoin, on projekteilla vielä toivoa: seniorietuliite vaihdetaan vain markkinointimateriaalissa junioriksi. Hyvän iän kunta onkin juniorpolis.

4 4 Ristijärvi tiedottaa NUOKKARIN TOIMINTAA RISTIJÄRVELLÄ Vuoden 2007 alusta Rallu jää osa-aikaeläkkeelle ollen parittomat viikot eläkkeellä ja parilliset viikot työssä. Nuorten toiminta jatkuu seuraavasti: VAPAA-AIKATOIMI TIEDOTTAA parittomat viikot: torstai klo Nuokkari * alkaen 4.1 perjantai klo Seurakuntakoti *alkaen 19.1 parilliset viikot: tiistai klo Nuokkari * alkaen 9.1 torstai klo Nuokkari Mahdollisista muutoksista tiedotamme Nuokkarin ilmoitustaululla ja netissä. Terveysliikunta Haasta Itsesi Kunnolla -kuntokampanja ( ) starttaa vuoden alussa uudella ilmeellä. Teemana on talviliikunta ja tavoitteena on kannustaa ihmisiä liikkumaan ulkona, mahdollisimman monipuolisesti. Kuntokortit ovat jaossa vuoden alussa paikkakuntien S-Marketeissa. Korttien palauttaneiden kesken arvotaan mm. Kunnon Laiva risteilylahjakortti sekä liikunta-aiheisia tavarapalkintoja. Yksityisten henkilöiden lisäksi myös yrityksillä ja työyhteisöillä on mahdollisuus osallistua talviliikuntakampanjaan. Kainuun Liikunnan toimistolta voi tiedustella yritysten liikuntakisan osallistumisohjeita sekä sääntöjä. Liiku Mieli Hyväksi -hanke on mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke ( ). Neljävuotisen valtakunnallisen Suomen Mielenterveysseuran hallinnoiman hankkeen tarkoituksena on lisätä mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmiä kunnissa, koordinoida mielenterveysseurojen liikuntavastaavien toimintaa sekä tuoda esille liikunnan merkitystä mielenterveydelle ja tuottaa liikunnasta ja mielenterveydestä koulutusmateriaalia. Ristijärvi on mukana mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishankkeessa. Muut Kainuun kunnat ovat Paltamo, Vuolijoki ja Kajaani. Kainuun Liikunnalla on vetovastuu, osana Kainuun liikuntatoimi -hanketta. Vuoden 2006 aikana on laadittu peruskartoitus ja kehittämisohjelma. Pääpainona on ollut tavoittaa mielenterveyskuntoutujien kanssa toimivia tahoja ja luoda toimiva yhteistyöverkosto eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on synnyttää vuoden 2007 aikana mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmiä sekä kannustaa mielenterveyskuntoutujia liikkumaan. Lisätietoja Liiku Mieli Hyväksi -hankkeesta antaa sairaanhoitaja Milla Kuvaja, Ristijärven terveys- Sinä reipas nuori tai vanha mies tai nainen, jos olet kiinnostunut nuorteniltojen valvonnasta niin ota yhteyttä puh /Raili Lassila tai tule käymään Nuokkarilla. Kainuun Liikuntatoimi -hankkeen ajankohtaisia kuulumisia: asema, p ja terveysliikunnan kehittäjä Liisa Paavola, Kainuun Liikunta, Lasten- ja perheliikunta Perheiden liikunta-areena käynnistyy Ristijärvellä tammikuussa Pienten lasten perheille suunnattu perheiden liikunta-areena käynnistyy Ristijärvellä vuoden vaihteen jälkeen Tavoitteena on saada toiminta käyntiin myös muissa Kainuun kunnissa. Perheiden liikunta-areena on liikuntapaikka, jossa perheillä on mahdollisuus monipuoliseen ja omaehtoiseen liikkumiseen. Areenalla liikutaan yhdessä isän, äidin, ukin, mummon tai vaikka kummin kanssa. Tarkoituksena on, että liikuntaareenalla koko perhe liikkuu yhdessä. Vaikka toiminta areenalla on valvottua, liikkuvat lapset siellä van- Perheiden liikunta-areena käynnistyy Ristijärvellä Keskuskoululla lauantaina Liikunta-areena on tarkoitettu 1 9-vuotiaiden lasten perheille. Maksuton toiminta järjestetään joka toinen lauantai klo 15 17, jolloin perheet voivat tulla areenalle vapaasti liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. Liikunta-areenalla lapset liikkuvat vanhempiensa vastuulla. Yhteensä 10 kertaa järjestettävä areena toimii vaihdellen sekä sisällä että ulkona. Ristijärven toiminnan järjestävät MLL:n Ristijärven yhdistys, Ristijärven Pyry sekä Ristijärven 4H-yhdistys. Toiminta on osa Kainuun Liikuntatoimi -hankkeen maakunnallista kampanjaa. Lisätietoja Perheiden liikuntaareenasta antaa lasten- ja perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen, Kainuun Liikunta, Ristijärven aikataulu löytyy internetistä: Seuratoiminta Seurojen toimihenkilökoulutus alkaa vuoden 2007 alussa. Koulutusten tavoitteena on antaa tiedot seuratoiminnan perusedellytyksistä, vastuista ja velvollisuuksista. Kohderyhmänä ovat hallitusten ja jaostojen jäsenet, koulutus- ja talousvastaavat, ohjaajat ja valmentajat, uudet seura-aktiivit ja lasten vanhemmat. Koulutuspaketti sisältää yhteensä viisi koulutusta, joihin voi osallistua oman valintansa mukaan. Koulutukset alkavat Päätä oikein- ja Nappaa mukaan -kursseilla. Kurssien laajuudet vaihtelevat 3 7 tuntiin. Lisätietoja seurojen toimihenkilökoulutuksesta antaa seurakehittäjä Heikki Immonen, Kainuun Liikunta, , hempiensa vastuulla. Haluamme korostaa sitä, että vastuu lasten liikkumisesta on vanhemmilla. Kyseessä ei siis ole ohjattu liikuntakerho, johon vanhemmat voivat tuoda lapsensa ja lähteä itse sillä aikaa kauppa-asioille, kertoo lasten- ja perheliikunnan kehittäjä Ira Saarinen Kainuun Liikunnasta. Yhteistä laatuaikaa perheille Perheiden liikunta-areenan tavoitteena on saada lapset ja aikuiset liikkumaan entistä enemmän yhdessä järjestämällä liikkumiseen in- Kirjaston kuulumisia Ristijärvi Tiedottaa -lehdessä julkaistaan tässä ja seuraavassa numerossa kirjaston keväällisen runosalkun antia. VUODET (syntymäpäiväruno) Oli vuodet eessä, vähän tai paljon. Ne vitkaan tulivat olivat menivät. Oli vuodet eessä toiveita täynnä. Ne täyttyivät hukkuivat jonnekin joutuivat. Oli vuodet käsillä, elämä lähellä, oli työtä ja touhua. Oli lapsia liuta koulussa kotona. Ne katsoivat, kysyivät, telmivät, hyppivät. Piti/sai neuvoa kirjainta, tavua, sanaa, piti/sai suuntia varmaa elämän janaa. Piti ruokkia ruumis, sielu ja mieli, oli tahroista pestävä sisinkin kieli. Piti pukea riisua, koulussa kotona, oliko vaatteet sopivat kaikissa touhuissa? Piti olla tukija-tuomari, ankarin-armain, piti sitoa ja päästää julki ja varkain. Piti neuvoa, noutaa, nostaa ja auttaa, ei tässä koskaan ollut kaavaa. Oli vuodet käsillä, ne yllätti joskus, tuli päivällä pimeä, helteellä kylmä. Tuli kirkkauteen sumua, suoralle mutkia, työläs niitä on ihmisen tutkia. Tuli matka haudalle läheisen, rakkaan, jäi kipu rintaan ja kaipaus matkaan. Mummon touhuja tarkkaavat silmäparit monet, mitä kassista löytyy vai löytyykö mitään. Yksi asia on varma kauppareissulla aina: Ostoskassista ei saa puuttua Domino! Tuli aamusta ilta ja illasta aamu. Tuli syksystä talvi ja talvesta kesä. Vielä askarta väliin mahtuvi monta. Niin kuluivat vuodet, vuos kymmenetkin. Elon kankaassa lie raitoja liikojakin. Lie kankuri ylhäisin vierelläin, ollut silloinkin, kun taival on uuvuttavin. Esa Tolonen Kirjasto avoinna ma klo ti ke to pe Puh. (08) nostavat puitteet. Toimintaympäristöt voivat vaihdella salista pulkkamäkeen ja luistelukentälle. Nykyinen kiihkeä työelämä on vähentänyt perheiden yhdessä vietetyn vapaa-ajan määrää. Väestöliiton tekemien selvitysten mukaan perheet toivovat lisäaikaa ulkoiluun, urheiluun ja retkiin yhdessä lapsen kanssa, mihin perheliikunnan kehittämisellä pyritään vastaamaan. Perheliikunta voikin omalta osaltaan lisätä mm. perheen vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Järjestetty perheliikunta voi myös toimia vanhemmuuden tukemisen välineenä. Perheiden liikunta-areena Ristijärvellä Ristijärvellä perheiden liikuntaareena on tarkoitettu 1 9-vuotiaiden lasten perheille. Maksuton toiminta järjestetään joka toinen lauantai klo Keskuskoululla. Yhteensä 10 kertaa järjestettävä areena toimii sekä sisällä että ulkona. Ristijärven toiminnan järjestävät MLL:n Ristijärven yhdistys, Ristijärven Pyry sekä Ristijärven 4H-yhdistys. Toiminta on osa Kainuun Liikuntatoimi -hankkeen maakunnallista kampanjaa.

5 Ristijärvi tiedottaa 5 Ristijärvellä on vuodesta 1998 vietetty perinteistä Ämmäinviikkoa loka-marraskuun vaihteessa. Viikko huipentuu vuoden Ämmän julkistamiseen. Tänä vuonna vuoden 2006 Ämmäksi valittiin koskenkyläläinen Maija Liisa Heikkinen, hänestä toisaalla tässä lehdessä. Viikon ohjelmistoon kuului monenmoista ohjelmaa, oli tuote-esittelyjä, Virtaalaan tutustumista, naisten parlamenttia, terveysiltaa ja mm Anja von Zansenin maalauksia sai käydä ihastelemassa käsityöneuvonta-aseman talossa olevassa Anjan työhuoneessa. Taiteilija kuvassa keskellä. Näyttelyyn tutustumassa vas. Viljo Kemppainen, oik. Eila Tuupanen. Taiteilijan omakuva. Eineliisa Heikkisestä Vuoden Lainaaja 2006 Vuoden Lainaaja julkistamis- ja palkitsemistilaisuus järjestettiin kirjastossa Eineliisa Heikkisen ansioita ovat vuosia jatkunut aktiivinen kirjastonkäyttö, mikä tarkoittaa laaja-alaista lukemisharrastusta dekkarimieltymyksen ohella. Kaunokirjallisuuden lisäksi Eineliisa Heikkinen lainaa tietokirjoja, enenevässä määrin taiteeseen liittyviä. Heikkinen vertaakin kirjoja taideteoksiin. Kirjan lukemista aloittaessa ei koskaan tiedä, millainen taideteos siitä avautuukaan. Heikkinen antaa mielellään palautetta lukemastaan ja saamastaan palvelusta toiveitakaan unohtamatta. Viikoittain lainaamaansa aineistoa ansioituneemme käsittelee huolellisesti ja palautukset tulevat poikkeuksetta ajallaan. Heikkinen valitsee luettavaa myös perheelleen ja antaa luontevasti kirjavinkkejä niitä kaipaaville. Näin täyttyvät kaikki kirjaston kirjoittamattomat Vuoden Lainaajan kriteerit. Sydämelliset onnittelut Vuoden Lainaajallemme. Jatkukoon vireä harrastuksesi vuosikymmeniä tuoden elämääsi runsaasti rikastuttavia lukuelämyksiä. Monet kiitokset asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Kaikille Valoisaa Vuotta 2007! Maritta Karjalainen kirjastosihteeri ENNAKKOTIETOA KEVÄÄN JA KESÄN 2007 TAPAHTUMISTA 6.3. ULKOILUTAPAHTUMA SAUKOLLA (Vuolijoen, Paltamon ja Ristijärven liikuntakerholaiset) SAUKKOVAARAN LATURETKI MAAKUNNALLINEN IKÄÄNTYVIEN LIIKUNTATAPAHTUMA OTANMÄESSÄ v. SPORTTIKARVEVAALI VUOKATISSA PERHELEIRI VUOKATISSA v. SPORTTIKARNEVAALI VUOKATISSA Joulunalusviikolla vietettiin kunnanvirastossa kunnanviraston henkilöstön ja virastolla työskentelevien kuntayhtymän työntekijöiden puurojuhlaa. Juhlassa vieraili myös Joulupukki ja tontut. IKÄIHMISTEN PALVELU- OHJAUS KAINUUSSA -HANKE TIEDOTTAA Palveluohjaajia koulutetaan lisää Kainuun Maakunta -kuntayhtymän vanhuspalveluihin. Ristijärveltä koulutukseen osallistuu Raija Sievänen kotihoidosta, p UVAN KYLÄKIRJA valmistuu vuoden 2007 loppupuolella. Toimitustyö saatetaan valmiiksi maaliskuulle. Terveisin Uvan kylähistoria -työryhmä Tiedustelut /Jouko

6 6 Ristijärvi tiedottaa YKSITYISTEIDEN AVUSTUSTASO ALENEE ASUMISAVUSTUS KORVAA TIERASITUKSEN NOUSUN RISTIJÄRVELÄISILLE Kolmisenkymmentä vuotta taakse päin tiekunnat suorittivat itse yksityisteiden kunnossapidon ja saivat siihen avustusta valtiolta ja kunnalta. Valtion kunnossapitoavustusten tehokkaan hyödyntämisen vuoksi useat kunnat, mm. Ristijärvi, alkoivat tehostamaan yksityisteiden kunnossapitoa mm. tekemällä tiekuntien kanssa kunnossapitosopimuksia. Kun siihen aikaan oli vielä paljon vakituista asutusta, suurin osa teistä täytti valtion kunnossapitoavustuksen ehdot ja samalla myös kunnan avustuksen ehdot, koska kunta noudatti samoja kriteereitä. Avustustasoksi kunnossapitosopimuksilla muodostui noin 85 prosenttia kunnossapitokustannuksista, kun valtion ja kunnan avustukset voitiin yhdistää. Tämän yksityistielain mukaisen avustusjärjestelmän lisäksi kunta on jakanut ns. pysyvän asutuksen pääsytieavustusta niille teille, jotka eivät täyttäneet valtion avustuksen ehtoja. Nämä avustukset ovat olleet tasoltaan enintään 50 prosenttia todellisista kustannuksista. Kunnossapitosopimukset johtivat käytännössä siihen, että useat tiekunnat lakkasivat toimimasta ja tienpitovastuun katsottiin yksityistielain määräyksistä poiketen siirtyneen kunnalle. Tämän väärinkäsityksen oikaisemiseksi ja tiekuntien hallinnon ajan tasalle saattamiseksi kunnan toimesta v avustettiin kaikkia tiekuntia, jotka halusivat käyttää apua yksikköjakojen tarkistamisessa ja asianmukaisten kokousten pitämisessä. Tässä yhteydessä kaikki kunnossapitosopimukset uusittiin ja niiden uudistamisen ehdoksi asetettiin toimivat tiekunnat. Kun valtion kunnossapitoavustukset käytännössä vuodesta 1995 lähtien lakkasivat, Ristijärven kunta monen muun kunnan lailla otti yksin vastuulleen avustustason säilyttämisen siinä uskossa, että ns. lamavuosien jälkeen valtionavustukset jälleen palaisivat. Kun näin ei ole tapahtunut, ja ristijärveläisten osuus tiekuntien osakkaina on käynyt huomattavasti aikaisempaa vähäisemmäksi, kunnassa on jouduttu harkitsemaan yksityisteiden kunnossapidon avustusjärjestelmän muuttamista. Sen seurauksena tieavustukset pienenevät tai poistuvat kokonaan. Muutoksen ei haluta kuitenkaan vaikeuttavan asumista haja-asutusalueella. Sen vuoksi kunta myöntää vakituisesti asutuille kiinteistöille asumisavustusta, jonka suuruus perustuu asunnon tierasitukseen. Uuden järjestelmän mukaan kunta myöntää tietyin perustein tiekunnille yksityistieavustusta ja vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajille asumisavustusta. Yksityistieavustus Kunta on irtisanonut kunnossapitosopimukset päättymään Se merkitsee, että siitä lähtien tiekuntien on käytännössäkin itse vastattava teittensä kunnossapidosta. Kunnanhallituksen valtuustolle esittämän avustusjärjestelmän mukaan kunta myöntää yksityistielain mukaista kunnossapitoavustusta edelleen niille toimiville tiekunnille, jotka täyttävät entisen valtion avustuksen ehdot, joita ovat: Tien pituus vakinaisesti asutulle kiinteistölle on vähintään 1 km ja tien varrella on vähintään kolme vakinaisesti asuttua kiinteistöä, taikka tie on liikenteellisesti tai muutoin yleisen edun kannalta merkittävä. Avustus maksetaan hakemuksen perusteella raha-avustuksena. Vuoden 2007 avustustasoksi on esitetty 20 prosenttia hyväksyttävistä kunnossapitokustannuksista. Muille tiekunnille ei enää myönnetä kunnan tieavustusta. Asumisavustus Tukeakseen asumista ns. hajaasutusalueilla kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle, että kunta myöntäisi ns. asumisavustusta tierasituksesta aiheutuviin menoihin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen omistajille. Tätä avustusta maksetaan siitä riippumatta, täyttääkö tie, jonka varrella vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee, yksityistieavustuksen ehdot tai ei. Avustus on porrastettu tien luokan perusteella seuraavasti: 1. Yksityistieavustusta saavan tien luokassa (kiinteistö sijaitsee sellaisen tien varrella, joka on oikeutettu saamaan edellä selostettua kunnan tieavustusta) avustus on 80 prosenttia tiekunnan tältä kiinteistöltä perimästä tiemaksusta. 2. Muilla teillä, joilla on tiekunta, a. avustus on 80 prosenttia tiemaksusta tien ulottuessa yli 500 metriä pihapiirin ulkopuolelle, ja b. 40 prosenttia metrin tiellä, eikä c. alle 200 metrin tieosuuden perusteella saa ollenkaan avustusta. 3. Jos tiellä ei ole tiekuntaa, a. avustus on 50 prosenttia kunnossapitomenoista yli 500 metrin ja b. 25 prosenttia metrin tiellä, eikä c. alle 200 metrin tieosuuden perusteella saa ollenkaan avustusta. Asumisavustuksen perusteena oleviksi menoiksi hyväksytään kulloinkin kohtuullisina pidettävät tiemaksut tai kunnossapitokustannukset mukaan luettuina tieisännöintikustannukset (ulkopuoliselle asioiden hoitajalle maksettu korvaus). Asumisavustusta voi saada vain yksityistielain mukaan hakijalle kuuluvaan osuuteen tiekustannuksista. Tietyin edellytyksin talkootyö tai muu luontoissuoritus voi tulla kysymykseen kustannuksena rahana maksettavan avustuksen ylittävältä osuudelta. Kaikissa luokissa asumisavustusta haetaan kunnanhallituksen aikanaan annettavien ohjeiden mukaisesti. Asumisavustus samoin kuin tieavustuskin maksetaan kahdessa erässä, ennakkona keväällä aurauskauden päätyttyä ja lopullisena avustusvuotta seuraavan tammi-helmikuun aikana. Kuka hyötyy, kuka menettää? Asumisavustus vastaa tasoltaan suurin piirtein aikaisempaa kunnossapitosopimuksen mukaista tieavustusta niiden teiden osakkaille, joiden tiekunnat saavat yksityistieavustusta. Muiden teiden varrella vakituisesti asutuille kiinteistöille asumisavustus muodostuu yleensä aikaisempaa pysyvän asutuksen pääsytieavustusta korkeammaksi. Menettäjiä ovat pääsytieavustusta alle 200 metrin tieosuudelle saaneet kiinteistönomistajat, metsätilojen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajat sekä kaikki muut aikaisemman avustuksen piirissä olleet, joiden omistamilla kiinteistöillä ei ole vakituista asutusta. Vakituisesti asutuksi katsotaan kiinteistö, jossa avustamisvuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä on kotipaikkarekisterin mukaan ollut jonkun henkilön vakituinen asunto. Ratkaisuja ja apua ongelmiin Kunnan luovuttua kunnossapitosopimuksista tiekunnat joutuvat uuteen tilanteeseen, ja siitä voi aluksi aiheutua joitakin ongelmia. Kunnassa on suunniteltu alla esitettyjä ratkaisuja keskeisimmiksi arvioituihin ongelmiin: 1. Kunnossapitosopimuksen piirissä olleiden teiden auraaminen jatkuu yksityistieavustukseen oikeutettujen teiden osalta aurauskauden loppuun kunnan tekemillä auraussopimuksilla, jolloin kunnan maksama aurauskulu lasketaan ennakkoavustukseksi. Ne tiekunnat, jotka eivät ole oikeutettuja yksityistieavustukseen, vastaavat itse auraamisesta lukien, mutta jos tiellä on voimassa kunnan tekemä auraussopimus tiekunnat voivat käyttää sitä hyväkseen sitoutumalla maksamaan aurausmaksut auraajalle. 2. Jos tiekunnan osakkaista ei kukaan voi suostua huolehtimaan tienhoidosta, tiekunta voi kutsua ulkopuolisen toimitsijamiehen taikka hankkia tieisännöintipalvelua siihen erikoistuneelta yritykseltä. Ulkopuolista apua voi hankkia myös tie- ym. maksujen laskuttamiseen. Tieisännöintipalvelua tuottavat Ristijärvellä tiettävästi ainakin metsänhoitoyhdistys ja Seniorivirtaa Oy. Ne voivat myös laskea uudet yksikköjaot, jos ne ovat vanhentuneet. 3. Yksityistielain mukaan tiekunnan on pidettävä tie siinä kunnossa kuin sen tarkoitus edellyttää. Se tarkoittaa, että tietä ylläpidetään kaikkien osakkaana olevien kiinteistöjen tieoikeuden mukaisena ja kunnoltaan oikean tasoisena. Tiekunnan kaikki kunnossapitokustannukset, myös talviauraus, jaetaan osakkaille tieyksiköiden mukaisessa suhteessa. Mm. edellä mainittuja asioita koskevan erimielisyyden voi kuka tahansa tiekunnan osakas saattaa säädetyssä ajassa kunnan tielautakuntana toimivan rakentamislautakunnan ratkaistavaksi. Lautakunta voi myös määrätä ulkopuolisen toimitsijamiehen, jos tiekunta jättää asian hoitamatta. 4. Niillä teillä, jotka saavat kunnalta yksityistieavustusta, on sallittava muidenkin kuin tien osakkaiden liikkuminen. Tiekunta voi kuitenkin määrätä perittäväksi muilta käyttäjiltä käyttökorvausta. Sen lisäksi jokainen, myös tien osakas, on velvollinen korvaamaan tai korjaamaan, jos hän on vaurioittanut tietä. Kiinteistönomistajalle myönnetty asumisavustus ei sen sijaan ole tieavustus, eikä sen perusteella muilla kuin tien osakkailla ole oikeutta tien käyttämiseen. Tieisännöinti korvaa kunnan tierakennusmestarin palvelut Koska kunnan ja tiekuntien väliset kunnossapitosopimukset päättyvät, vuoden 2007 alusta lähtien kunnan tierakennusmestari Pentti Kemppainen ei enää vastaa yksityisteiden kunnossapidosta eikä turvallisuudesta. Ammattiapua tarvitessaan tiekuntien edustajien täytyy kääntyä tieisännöintipalvelua tarjoavien yritysten tai muiden palvelun tarjoajien puoleen. Tällaista palvelua tarjoavat voivat ilmoittautua kunnan yhteispalvelupisteeseen, josta tiekunnat saavat heidän yhteystietojaan. Sen sijaan Pentti Kemppainen neuvoo yksityistieavustuksen ja asumisavustuksen hakemiseen liittyvissä asioissa sekä osakkaiden välisten erimielisyyksien saattamisessa tielautakunnan käsiteltäviksi, jos ne eivät asiantuntijoiden avustamanakaan ratkea neuvottelemalla. Reijo Fredriksson kunnanjohtaja Kunnanjohtajan kuvaus vv taloussuunnitelman suuntaviivoista ELÄMISEN LAATUA ELINVOIMAA VAHVISTAMALLA Edellisen vuoden taloussuunnittelutilanteeseen verrattuna on tätä suunnitelmaa tehtäessä voitu suuntautua paljon selkeämmin Ristijärven elinvoiman kehittämiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu puitelaki jättää mahdollisuuden edetä kuntien ja maakunnan välisen yhteistyön kautta eikä se pakota mihinkään yksioikoisiin ratkaisuihin. Kun v tilinpäätöksessä katetaan edellisten vuosien alijäämät kunnan taseessa, voidaan taloussuunnitelma laatia normaalilla tavalla ilman erityisiä sopeuttamisohjelmia. Silti talousarviossa on pyritty karsimaan menoja niin, että alijäämän kertyminen tulevina vuosina voitaisiin estää. Vuodet 2007 ja 2008 ovat vielä sikäli poikkeuksellisia, että maakuntakuntayhtymän siirtymäsäännösten vuoksi joudumme v maksamaan noin euroa suurempaa maksuosuutta kuin se tulee olemaan vuodesta 2009 lähtien, jolloin maksuosuus alkaa määräytyä verotuksellisten tulojen perusteella. Kuntastrategian mukaisesti pyritään muutamien kärkihankkeiden avulla saamaan Ristijärvi niin elinvoimaiseksi, että sen vetovoimaisuus riittää estämään muutoin uhkana olevan näivettymisen. Elinvoimaisuudella on suuri merkitys paitsi kuntalaisten elämänlaadun kannalta myös kuntien välisten suhteiden kehittymisessä. Muutoksen toteuttaminen vaatii vahvoja ratkaisuja ja voimakasta panostamista kehitettäviin asioihin. Puolivillaisuus johtaisi resurssien haaskaamiseen. Asumisen kehittäminen toimii monissa eri muodoissaan veturina. Useilta tahoilta saadun palautteen perusteella senioreiden ja lapsiperheiden asumisympäristöjä ja asuntoja kehitetään entistä yhdensuuntaisemmin. Monet asiantuntijat ovat todenneet senioreille suunnitellun asuinympäristön ja asunnot ihanteellisiksi lapsiperheiden kannalta. Turvallisuutta ja viihtyisyyttä vielä parannetaan valtion tiehallinnon ja kunnan toimenpiteillä. Liikkumisturvallisuus paranee suunnitelmakaudella, kun Viitostien ja Puolangantien kevyenliikenteen raitit rakennetaan sekä Saukontien, Aholantien ja Kirkkotien jalankulkuväylät saneerataan ja kunta toteuttaa jalankulkutiet mm. Virtalaan, koululle, uimarantaan ja Kotokunnaalle. Lähiliikunta-alueen toteuttaminen Virtaalan, koulun ja päiväkodin keskiöön on omiaan lisäämään juuri lapsiperheiden viihtyvyyttä, mutta tarkoitus on ottaa myös ikääntyneet ja muut aikuisetkin huomioon. Päiväkodin uusien tilojen saneeraaminen luo hyvät puitteet pienten lasten hoitamiseen. Kirkonkylän asemakaavaalueella harkitaan myös tonttikoon suurentamista nimenomaan lapsiperheiden tonttitarpeita ajatellen. Ristijärvellä toteutetaan ns. senioriasumisen kehämallia, jossa asuminen sijoittuu erilaisten palvelu- ja viihtymistarpeiden mukaisesti. Sama kehämalli on hyödynnettävissä myös lapsiperheiden ja kaikkien muidenkin asumisessa. Yksityisyyttä ja luonnonläheisyyttä kaipaaville tuotetaan tonttitarjontaa taajaman reuna-alueilta ja etäämmältäkin. Taajaman asuntoalueet tarjoavat vuorovaikutteisen asuinympäristön, jossa keskeiset palvelut ovat suhteellisen lähellä. Ydinkeskukseen sijoittuvat asumaan kaikkein eniten palveluita tai mukavuutta haluavat asukkaat hyvin lähelle keskittyvien palveluiden ääreen. Tähän ytimeen keskitetään palveluita niin, että siitä muodostuu ihmisten, asioiden ja tiedon sekä palveluiden kohtaamispaikka ja logistinen keskus, joka tuottaa palveluita etäämmällä kehällä asuville. Ydinkeskuksen toteuttaminen eri toimijoiden kiinteistöosakeyhtiönä on taloussuunnitelman suurin hanke, jonka pesämunan on tarkoitus syntyä jo v tehtävällä osakepääomamerkinnällä. Toteuduttuaan se on vetovoimakeskus, jonka varassa elinvoimaisuuden muu kehittäminen saa vauhtia. Useampi kerroksisena se tarjoaa loistavilla näköaloilla varustettuja asuntoja ja helposti saavutettavat palvelut. Samaan yhteyteen suunniteltu Taiteen ja kulttuurin Senioriakatemian toiminta lisää matkailupalveluiden kysyntää. Saukkovaaralle ja Pirtille käynnissä oleva yrittäjärekrytointi on johtamassa matkailuyrittämisen normalisoitumiseen niin, ettei toiminta jatku enää kuntavetoisena. Kiinteistöjen saneeraaminen jäänee kuitenkin kunnan tehtäväksi, ellei kukaan sopivista yrittäjäkandidaateista halua ostaa kiinteistöjä. Taloussuunnitelmaan varattu saneerausmääräraha käytettäisiin jälkimmäisessä tapauksessa yrittäjän investointien rahoittamiseen lainana. Seniorpolis-hanketta on tarkoitus jatkuu sivulla 7

7 Ristijärvi tiedottaa 7 Tili-Pajala Oy jatkaa Tiliristi Ky:n tilitoimistopalveluja Vuodesta 1987 toiminut perheyritys Tili-Pajala Oy Hyrynsalmelta on ostanut joulukuussa Tiliristi Ky:ltä tilitoimisto- ja isännöintipalvelu liiketoiminnat. Toimitusjohtaja Jukka Pajala kertoi, että oli kuullut Sirpa ja Jari Inkisen suunnitelmista keskittyä kiinteistöhuolto- ja siivouspalveluihin ja lopettaa tilitoimistotyöt Ristijärvellä. Silloin heräsi ajatus, että Ristijärvellä tarvitaan edelleen tilitoimis- toa. Käynnistimme neuvottelut, jotka johtivat kauppoihin. Toiminnot jatkuvat entisissä tiloissa Osuuspankin talossa Aholantie 17. Ammattitaitoinen työntekijä, isännöitsijä Pekka Karppinen jatkaa myös entiseen tapaan työtänsä ja tekee isännöintitöiden lisäksi myös kirjanpitoja. Osa töistä siirretään tarvittaessa Hyrynsalmelle, jossa Tili-Pajala Oy:ssä työskentelee viisi henkilöä. (ht) RistiHalloo ilmestyy uusittuna METSÄNHOITOYHDISTYS KAINUU RY, LKV RISTIJÄRVELLÄ TOIMISTOMME ON MUUTTANUT UUSIIN TOIMITILOIHIN Uusi osoite: Aholantie 25, RISTIJÄRVI Seppo Sarsila puh MONITOIMI- KESKUS VIRTAALA Aukioloajat Ma Pe La, Su suljettu Muina kellonaikoina ja viikonloppuisin pääset Virtaalaan kulkukortilla, joita saa Virtaalasta. Tilaisuustoiminta eri ilmoituksen mukaan. Harrasteryhmät omalla aikataululla, sisäänpääsy sovitaan henkilökunnan kanssa. jatkoa sivulta 6 jatkaa uudistuvassa muodossa ja sen alla toteutetaan erilaisia kehittämistoimenpiteitä sekä yritys- ja palvelutoiminnan lisäämistä. Tuotekehityskonsortio etenee tehdyn partnerisopimuksen puitteissa Kainuun Etu Oy:n toimesta ja Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa on tekeillä vastaavanlainen sopimus Taiteen ja kulttuurin Senioriakatemian kehittämisestä. Yhteisöstudion kehittämiseen ja Studiokoulun toimintaan on tarkoitus hakea myös jatkorahoitusta. Vuosille 2008 ja 2009 taloussuunnitelmaan merkityt kivialan yritystilat perustuvat vireillä olevaan graniitin ja muun rakennuskiven jalostusyksikön rakentamiseen kehittämisestä kiinnostuneelle yritykselle. Isojen investointien rahoittamiseksi kunta hankkii vierasta pääomaa rahoitusavustuksina, sijoituksina ja velkarahoituksena sekä rahoittaa omaa osuuttaan metsä- ja muuta omaisuutta realisoimalla. Kiinteistöyhtiösijoituksen jälkeen kehittämisvarausta on käytettävissä vielä noin miljoona euroa. Nyt on se aika, jolloin Ristijärvi muuttaa omaisuuttaan paikkakunnan elinvoimaisuutta turvaavaan muotoon. Tervetuloa asioimaan! Keskuskoulun luistinvarastot Keskuskoulun varastot täyttyvät luistimista, muista urheilukengistä ja yleensä koululle jätetyistä vaatteista. Nyt on suunnitteilla viedä näitä nimettömiä varusteita kirpputorille myytäväksi ja käyttää mahdollisesti kertyvät varat uusien liikuntavälineiden hankkimiseen. Viime vuonna koululle jääneitä, esim. luistimia ja suksia, ei viedä myytäväksi. Jos joku tunnistaa kirpputorilla välineet omikseen hän saa ne tietysti sieltä ottaa. Edelleen vetoan vanhempiin, huolehtikaa, että lastenne urheiluvälineissä on koko nimi. Siten voimme niitä palauttaa omistajilleen. Hyviä talviurheilukelejä odotellen! Liisa-rehtori Kotiparturikampaamo Ritva Seppänen Kirkkotie 9 A Teen myös kotikäyntejä puh Urheiluseura Ristijärven Pyryn kustantama Palvelu- ja Puhelinhakemisto RistiHalloon uusintatyö on loppusuoralla. Uusittu hakemisto valmistuu näillä näkymin tammikuun puolivälissä. Joulukuussa jaettu Tarkista numerosi -lehdestä sai jokainen tarkistaa numeronsa ja antaa muutokset. Yrityksiin ja yhteisöihin on otettu myös yhteyttä puhelimella, joista monet ovat antaneet myös ilmoituksen. Luettelon tekijä Heimo Turunen kertoi, että muutoksia ja ilmoituksia tulikin tosi runsaasti. Kaikesta huomasi, että hakemiston uusiminen on ollut odotettu. Erityisesti on kaivattu Kainuun Maakunnan palveluista tietoja ristijärveläisittäin. Hakusanoja on pyritty laittamaan mahdollisimman moneen paikkaan, että hakemistosta löytyisi helposti ja kätevästi haluttu yhteystieto. Myös puolisoiden nimiä, tieosoitteita, sähköpostiosoitteita ja ennen kaikkea matkapuhelinnumeroita on tullut hakemistoon runsaasti lisää. Uusittu hakemisto tulee myyntiin muun muassa Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen ja Cafe 5-stoppiin. Myyntihinta on 7 euroa kpl eli sama kuin nykyisenkin vuonna 2002 uusitun hakemiston hinta. Hakemiston myynnistä kertyneet eurot tulevat kokonaan urheilutoiminnan tukemiseen Ristijärven Pyryn kautta. Seniorien toimintakeskus ja kohtaamispaikka hahmottumassa Marja Kuparinen on tehnyt alustavan hankesuunnitelman ja luonnosmaiset ehdotuspiirustukset Agora-toimintakeskusrakennuksesta Ristijärven seniorikylään. Suunnitelma on tehty opintojen harjoitustyönä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osastolle vuosina Harjoitustyö on osa laajempaa tutkimushanketta Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa (EkoSuKat). Työn pääohjaajana on toiminut professori Helka-Liisa Hentilä. Lisätietoja suunnitelmasta saa Marja Kupariselta ja kunnanjohtaja Reijo Fredrikssonilta. Suunnitelman yhteenvedon löydät * * * * * Ristijärven kunnanvaltuusto myönsi Ristijärven Kyläsydän -nimisen yhtiön perustamiseen euroa. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa monitoimikeskus, joka toimii myös seniorien kohtaamispaikkana. Neli-viisikerroksiseen rakennukseen tulisi myös asuntoja ja liikepaikkoja sekä senioriakatemian toimi- ja opetustiloja.

8 8 Ristijärvi tiedottaa Hiisijärven kylätalo Hiisipirtti valmistui Keväällä 2004 pidettiin Hiisijärven koululla kyläkokous, jossa päätettiin ryhtyä rakentamaan Hiisijärvelle kylätaloa, koska koulu oli myyty yksityisille ja metsästysseuran maja oli talvella kylmä ja epäkäytännöllinen. Kokouksessa oli mukana Kainuun Naisyrittäjyys Leaderin Anneli Määttä ja ProAgrian Sinikka Konttila. Anneli kertoi rahoitusja tukimahdollisuuksista. Maksimissaan tuki olisi jopa 75 % tai euroa. Tuen rohkaisemina kyläkokous päättikin ryhtyä tarkemmin selvittämään hanketta yhdessä metsästysseuran kanssa. Rakentamispäätös syntyikin nopeasti. Rakennuspaikaksi valittiin metsästysmajan pihapiiri, koska siellä olivat valmiit sähkö- ja vesiliittymät. Lisäksi entinen maja, sauna, lahtivaja ja muut rakennukset voitaisiin hyödyntää. Metsästysseura osti majan tontin omakseen entisen vuokraamisen sijaan. Pihapiiri oli muutenkin sopiva rakentamiselle maaperänsä ja keskeisen sijaintinsa ansiosta. Matkaa Hiisijärven hiekoille on vain muutamia satoja metrejä. Paikka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Hiisijärven, joen ja peltojen välissä. Vanha, ison järven aikainen Vanhan saaren rantaviiva rajaa pihaa yhdeltä sivulta. Vanhaa saarta on käytetty ison järven aikaan hautausmaana. Uusi noin 300 metrin pituinen tie ja iso rumpu rakennettiin Vanhan joen yli jolloin saatiin suora tieyhteys Hiisijärven maantielle. Kylätaloon suunniteltiin suuri (9 x 9 metriä) pirtti johon tuli mahtua vähintään linja-autolastillinen väkeä. Keittiön tuli olla nykyaikaisesti varustettu. Vesi- ja viemäriverkostojen lisäksi keittiöön tulivat asianmukaiset kylmätilat, astianpesukone, kiertoilmauuni ja mikro. Keittiön viereiseen varastoon tuli lisää kylmä-, komerotilaa ja vesipiste. Myöhemmin siihen on mahdollista rakentaa sisäsauna. Talon varusteisiin kuuluu vielä inva-wc ja suihku. Yläkertaan rakennettiin kerho- ja majoitustilaa. Lisäksi tuli iso parveke ja terassi järven puoleiseen päätyyn. Koko talo vastaa lämmöneristyksiltään normaalia asuinkiinteistöä. Energiakustannusten minimoimiseksi talon rakenteet suunniteltiin sellaisiksi, ettei niissä tapahdu kostumista tai jäätymistä, jos rakennusta ei pidetä lämpimänä kaikilta osin talvella. Taloa pystytään lämmittämään sekä puulla että sähköllä. Asetettujen vaatimusten ja suunnittelun tuloksena päädyttiin järeään lamellihirsiseen selluvillalla eristettyyn höyrysuluttomaan rakenteeseen. Hankeen kustannusarvioksi laskettiin euroa. Avustuksen osuus oli euroa. Omaa rahaa tarvitaan euroa ja talkootyötä loput eli euroa. Nyt kun talo on pihatöitä lukuun ottamatta valmis, rahaa on kulunut euroa ja talkootyötä on tehty euron edestä, joka vastaa noin 3500 mies- ja 400 konetyötuntia. Kustannusarvio on ylittynyt noin eurolla johtuen osin laatutason nostosta ja lisätöistä. Taloon on rakennettu mm. palo-, murto- ja häkähälytysjärjestelmät. Lukitusta ja lämmitystä voidaan ohjata GSM-puhelimella. Talkooväkeä on riittänyt yllättävän hyvin. Talon pystytys perustuksen päältä harjakorkeuteen ja säältä suojaan kesti talkooporukalla 3 päivää. Pystytykseen osallistui noiden kolmen päivän aikana lähes 40 henkilöä. Kaikkiaan talkoisiin on osallistunut noin 60 eri henkilöä. Onneksi joukkoon sattui muutamia alan ammattilaisia, joten työ eteni jouhevasti eikä yllätyksiä päässyt tapahtumaan. Kylän naisväki on järjestänyt talkoolaisille talkoopäivinä aina lämpimän ruuan ja kahvit. Avajaisjuhlan alussa kyläpäällikkö Pekka Kemppainen kertoi tervehdyssanoissaan kyläyhdistyksen juhlivan samalla 10-vuotista taivaltaan. Veikko Härkönen esitti runon. Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson kertoi juhlapuheessa Hiisijärven erityispiirteistä ja kyläläisten saavutuksista. Kaarlo Kurkinen soitti harmonikkaa ja esitti laatimansa Hiisijärvi valssin. Jorma Härkösen Ristijärven Alussa oli Ensimmäisen pystytyspäivän aamuna 9.9. paketit odottivat oikeissa paikoissaan avaamista. Ensimmäiset hirret ovat löytyneet paketeista ja ne on asetettu paikalleen. Ennen toisen pystytyspäivän aamukahvia talkooporukka ehti pysähtyä yhteiskuvaan. Kattoristikoiden nosto oli juuri aloitettu. murteella esittämä kylän historiikki kertoi kylän kehityksestä ja merkittävistä tapahtumista kylän historias- sa. Eero Pyykkönen esitti kuvin ja sanoin Hiisipirtin rakentamisen rakentamispäätöksestä talon valmistumiseen saakka. Juhlan päätti yhdessä laulettu Kainuun marssi. Kolmantena pystytyspäivänä asennettiin mm. aluskate, ruoteet ja ikkunat. Iltaan mennessä talo oli sääsuojassa. Pystytyksen nopeuttamiseksi päädyt tehtiin valmiiksi jo maassa jolloin vältyttiin telineiden rakentamiselta ja työ nopeutui. Kemppaisen Seppo nosti ristikot paikoilleen metsäkoneen nosturilla.

9 Ristijärvi tiedottaa 9 Juhlaan oli arkipäivästä huolimatta saapunut yli 80 vierasta, joten tupa oli täynnä. Juhla aloitettiin hirvikeitolla ja päätteeksi nautittiin täytekakkukahvit. Hiisijärven kyläyhdistys ja metsästysseura käyttävät uutta Hiisipirttiä omien tilaisuuksiensa pitopaikkoina. Taloa tullaan käyttämään erilaisten juhlien, kokousten, tapaamisten tai vaikkapa leirikoulun pitopaikkana. Talon sijainti mahdollistaa sen käytön myös lomanviettoon. Yläkerran majoitushuoneissa on vuodepaikat talvellakin kymmenelle majoittujalle. Tilapäisjärjestelyin saadaan majoituspaikkojen määrää lisättyä huomattavasti. Kesäisin on myös vanha maja mahdollista ottaa majoituskäyttöön, jolloin majoitustilakin kasvaa. Hiisipirttiä vuokrataan myös ulkopuolisille tilan tarvitsijoille. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Hiisijärven metsästysseuraan tai kyläyhdistykseen. Tervetuloa tutustumaan Hiisipirttiin. Eero Pyykkönen Kunnan tervehdyksen ja onnittelut toivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kurkinen ja kunnanjohtaja Reijo Fredriksson. Vastaanottajina kyläpäällikkö Pekka Kemppainen, kyläyhdistyksen sihteeri Eineliisa Heikkinen ja rakennusprojektia vetänyt Eero Pyykkönen. HIISIJÄRVEN KYLÄTALON AVAJAISET /Reijo Fredriksson Arvoisat kylätalon isännät ja emännät, hyvä juhlaväki Koen erittäin suurena kunniana päästä juhlapuhujaksi hiisijärveläisten historialliseen työn ja yhdessä tekemisen juhlaan. Reilu kymmenen vuotta sitten Ristijärvelle tultuani opin varsin pian huomaamaan, että Hiisijärvi ei ole mikä tahansa kylä, ei Ristijärvellä, ei Kainuussa eikä koko maailmassa. Täällä vallitsee poikkeuksellisen vahva itsenäisyyden ja riippumattomuuden henki. Siinä ilmentyy uskaltaminen sekä terve usko omiin voimiin ja tulevaisuuteen. Täällä ollaan nöyriä ja luottavaisia luojan edessä, mutta osataan tuoda esille ja olla ylpeitä siitä, mitä on saatu aikaiseksi. Härkölän ja Pekolan isännät ja emännät ovat neljäsataa vuotta sitten osoittaneet viisautensa asettuessaan asumaan Kainuun kalarikkaimman järven ympärillä olevia luonnonrikkaita vaaramaita. Valtaosa Hiisijärven nykyisestäkin väestä on käsittääkseni näitä samoja sukujuuria, jotka, muiden sukujen roolia väheksymättä, ovat luoneet Hiisijärven kylän eikä minkä tahansa kylän. Moniko kylä maailmassa voi ylpeillä edes yhdellä maailmanmestarilla? Hiisijärvellä heitä on kaksi, Kari ja Pirjo. Ennen heitäkin on ollut jo monia hiisijärveläisiä huippuhiihtäjiä. Hiihtäjälegendojen mukaan yksi pitäjän merkittävimmistä tapahtumista on nimetty Härkösten hiihdoiksi. Tänäkin vuonna ne vetivät kisaan joukon valtakunnan tason kärkihiihtäjiä. Etäisestä sijainnistaan huolimatta vaiko siitä johtuen Hiisijärveä leimaa omanlaisensa vauraus. Siihen kuuluu myös se, että kunnan luottamustehtävissä ja usein aivan johtopaikoilla on vuosien mittaan toiminut väestöpohjaan nähden ja muutoinkin poikkeuksellisen suuri määrä hiisijärveläisiä isäntiä ja emäntiä. Ei ole ollut kysymys vain siitä, että hiisijärveläiset olisivat äänestäneet oman kylän miehet ja naiset valtuustoon, vaan tämän kylän edustajat ovat osoittaneet sellaista kykyä ja nauttineet sellaista luottamusta, että hiisijärveläisiä on poikkeuksellisen usein toiminut kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien johdossa. Eikä vain kunnallisesti, vaan he ovat edenneet usein myös maakunnallisiin luottamustehtäviin. Hiisijärveläisten edistyksellisyys ilmentyy monella tavalla, mutta tuon tässä esille muutamia lähiaikojen asioita. Kymmenen vuotta sitten käytännöllisesti katsoen kaikki hiisijärveläiset olivat opiskelemassa kylän kehittämistä Oulun yliopistossa. Tuskin olen väärässä, kun uskon, että tämä kyläläisten yhteinen opiskelu on luonut pohjan sille, että saamme tänään juhlia Hiisijärven kylätalon, Hiisipirtin, avajaisia. Se on laatuaan ensimmäinen uudisrakennettu kylätalo Kainuussa. Jo sen alulle paneminen toteuttamisesta puhumattakaan on vaatinut sellaisia yhteisen suunnittelun ja yhdessä yrittämisen taitoja, joita yliopiston koulutus on omalta osaltaan tuottanut tälle kylälle. Vaikka alkuinnostuksessa tehdyt hienot suunnitelmat eivät kaikilta osin sellaisenaan toteutuneetkaan, on kylän kehittämiskoulutus jättänyt sen poltteen, joka tarvittiin tällaiseen yhteiseen suururakkaan ryhtymiseksi, ja ennen kaikkea se on kehittänyt myös taidon mittavan yhteishankkeen toteuttamiseen. Toteuttamisessa on tietysti tarvittu paljon muutakin osaamista ja erityisesti ammatillisia taitoja. Hiisijärveläisyys on näyttänyt siinäkin suhteessa voimansa jopa niin, että nykyisestä asuinpaikasta riippumatta juuriltaan hiisijärveläiset ammattimiehet ovat tuoneet osaamisensa tähän hankkeeseen, mm. rakennusmestari Eero Pyykkösen mittava panos yhtenä esimerkkinä mainitakseni. Innostuksen ja edistyksellisen kyläsuunnitelman lisäksi yliopistokoulutuksen tuloksena Hiisijärven kylätoiminta käynnistyi esimerkillisesti ja tietotekniikan käyttöönotto kyläläisten keskuudessa sai laajaa huomiota maakunnassa. Kun samaan aikaan metsäkeskuksen ja ympäristökeskuksen avustamina toteutuivat kylämaiseman parantaminen ja Hiisijärven hiekkojen varustelu sekä Oulun yliopiston tekemänä Hiisijärven ryöstäytymisen matkailullisen hyödyntämisen suunnitelma, Hiisijärven kylä saikin kunnian olla ensimmäinen Vuoden kylä Kainuussa. Sivumennen sanottuna minua surettaa kovasti se, että viime mainitussa matkailun hyödyntämissuunnitelmassa ideoitu luontoreitti järven ryöstäytymisen nähtävyyspaikoille ei toteutunut. Erityisesti nyt kylätalon valmistumisen myötä sitä tarvittaisiin. Eikä luettelo tähän lopu. Hiisijärveläiset näyttivät muulle Ristijärvelle esimerkkiä myös kyläkirjan tekemisessä. Suururakka sekin, johon on osallistunut kertojina, kirjoittajina ja kuvittajina ym. rooleissa iso joukko kyläläisiä. Ammatillinen osaaminenkin löytyi omasta takaa, kun hiisijärveläiseksi palannut Eineliisa Heikkinen otti vastuun kirjan toimittamisesta. Edistyksellisyyttä osoittavat sellaiset ainutlaatuiset toimijat kuin Jukolan taide- ja hoitoyhteisö, Kainuun ensimmäinen ja ainoa Steinerkoulu sekä ratsastusterapiaa tarjoava Kentaura Oy ja ympärivuoden pysyvä taidenäyttely, Navettagalleria. Vahvasta kulttuurin harrastamisesta kertovat omalta osaltaan myös Veikko Härkösen lausuntaesitykset sekä Kainuun parhaassa harmonikkaorkesterissa soittava hanuristi Onni Kemppainen. Paljon olen kuullut kerrottavan myös takavuosien näytelmäpiiristä, jota harrastusta Jukola on viimevuosina ollut kiitettävästi herättämässä henkiin. Jotain hiisijärveläisyydestä kertoo sekin, että korkein ristijärveläislähtöinen virkamies lienee nuoresta iästään huolimatta Hiisijärven poika MMT Sauli Härkönen, joka on juuri hiljattain siirtynyt Metsäntutkimuslaitoksen palvelukseen. Harras isänmaallisuus ja maanpuolustustahto ovat eräs Hiisijärven vahvuus. Hiisijärveläisestä edistyksellisyydestä on eräänä esimerkkinä edesmenneeltä Heikkilän Annalta kuulemani kuvaus Suomen itsenäisyyden alkuajoilta. Hänen nuoruusiässään Hiisijärvelle oli kiirinyt tieto, että Suomella on itsenäisyytensä symbolina oma lippu. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa siitä, minkälainen virallisesti vahvistettu lippu loppujen lopuksi oli, sillä tiedonsirpaleita oli ollut monenlaisista vaihtoehdoista. Kun halu itsenäisen Suomen lipun nostamiseksi oli suuri, niin kekseliäät hiisijärveläiset nuoret tekivät lipun itse, sellaisen kuin he kuvittelivat Suomen lipun olevan. Myöhemmin selvisi, että heidän lippunsa poikkesi hyvinkin paljon virallisesta lipusta, mutta se ei yhtään himmentänyt sitä tunnetta, jolla he olivat kunnioittaneet Suomen valtion itsenäisyyttä. Samanlaista isänmaallisuutta ja maanpuolustushenkeä löytyy Hiisijärveltä myös tässä ajassa. Kun muutama vuosi sitten vanhalle kansakoululle alettiin pystyttää suojeluskunta- ja lottanäyttelyä, Keskustapuolueen Hiisijärven osasto antoi merkittävän rahalahjoituksen hankkeeseen. Eikä siinä kaikki. Näyttelyn kokoaja ja perustaja filosofian maisteri Liisa Kurkinen on kertonut, että sen jälkeen kun hänen ja hiisijärveläisten perinneaineiston omistajien välille syntyi aito luottamussuhde, Hiisijärveltä kertyi näyttelyn mittavin aineisto. Hiisijärven poikkeuksellista edistyksellisyyttä voisi kuvata vielä monilla muillakin ilmiöillä, mutta kohtuus kaikessa. Hiisijärven hiekat ovat tunnetut ja ne tulevat aina Hiisijärvestä puhuttaessa esille. Riippuu näkökulmasta, pitääkö niitä hiisijärveläisten ansiona vai syynä. Joka tapauksessa ne ovat yksi Kainuun helmistä. Hiisijärveläisten ansioihin kuuluu ehdottomasti se, että niistä on säilynyt edustava näyte, ja että sitä on vaalittu hyvin. Hiisijärven emäntien osaamisesta ja vieraanvaraisuudesta olemme itse kukin päässeet nauttimaan kiitos siitä. Emännät ovat viime kädessä vastanneet tämänkin talon pystyyn nousemisesta ja siinä on varmasti täytynyt vääntää talkooeväs poikineen. Tokko kuitenkaan sellaista herkkua kuin Päsämän Anjan nyrkkirieska on talkooväkikään saanut. Hyvä juhlaväki hiisijärveläinen uskaltaminen sekä terve usko omiin voimiin ja tulevaisuuteen ovat sellaisia arvoja, että niille on käyttöä laajemminkin. Onneksi meillä on kunnanvaltuustossa vahva edustus Hiisijärveltä. Pekka ja Jorma eivät paljon pajattele, mutta aina kun on tarvis, he tuovat kantansa jämäkästi esille. He vahvistavat kunnan päätöksenteossa uskaltamista sekä tervettä uskoa omiin voimiin ja tulevaisuuteen. Ristijärveläisten pitää olla siitä kiitollisia. Lopuksi en malta olla kommentoimatta asiaa, joka ei muutoin ole millään lailla ajankohtainen, mutta silloin tällöin tiedotusvälineet pyrkivät nostattamaan sen suhteen laineita. Kunnioitan ja toiminnassani noudatan ehdottomasti kunnanvaltuuston päätöksiä, mutta haluan tuoda esiin mielipiteeni erilaisiin spekulaatioihin siitä, mikä olisi Ristijärvelle paras kumppani, jos joskus halutaan tai joudutaan tosissaan keskustelemaan kuntien yhdistymisestä. Korostan, että tämä mielipide ei ole syntynyt juhlapuhetta varten, vaan olen kirjoittanut sen näkyviin paljon ennen kuin mistään kuntarakenneuudistuksesta on ollut puhettakaan. Erilaisista vaihtoehdoista sopivin olisi Sotkamo, mutta ei suinkaan sillä perusteella, että se olisi vaurain, vaan Ristijärvellä ja Sotkamolla olisi saavutettavissa keskenään synergiaetuja. Hiisijärven kehittäminen ja hiisijärvihengen hyödyntäminen ei ole niistä ainoa. Ristijärvi tarjoaa Vuokatin rinnalle vaihtoehtoisen matkailuympäristön. Seniorpolis ja Snowpolis tekevät jo nyt yhteistyötä. Senioribrandin näkyvyys yhdistettynä Vuokattiin ja Snowpolikseen vahvistaisi molempia paikkakuntia. Sotkamon intresseissä olisi vahvistaa Ristijärveä ja hyödyntää sitä kautta yhteyttä Viitostiehen. Ehkä sokerina pohjalla Sotkamon ja Ristijärven päätöksentekokulttuurit ovat lähinnä toisiaan. Kuntarajat eivät millään lailla vaikuttaisi ihmisten liikkumiseen ja asiointiin vallankaan, kun kunta- ja muu julkisen hallinnon asiointi voisi tapahtua Ristijärvellä hyväksi koetussa Yhteispalvelupisteessä, elleivät ne hoituisi netin kautta. Uvalaiset voisivat edelleen käydä Paltamossa viinakaupassa ja yleensä ristijärveläiset asioida siellä, missä se olisi luontevinta. Tällä hetkellä niin uvalaisille kuin hiisijärveläisille ja kaikille siltä väliltä on parasta kehittää Ristijärven elinvoimaa ja vahvistaa Kirkonkylää sekä eläviä kyliä. Nyt kannattaa luottaa omiin voimavaroihin ja panostaa tulevaisuuteen. Kun keskustaajama palveluineen sekä kylien asuminen ovat tarpeeksi vahvoja, ei kuntarakenne merkitse läheskään niin paljon kuin siinä tilanteessa, että ne olisivat lähes kuolleeksi näivettyneitä. Hyvät kuulijat Ristijärven kunta elää nyt sellaista kehittymisen aikaa, että ei tarvita muuta kuin uskoa tulevaisuuteen, uskallusta tehdä vahvoja ratkaisuja sekä yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan Hiisijärven henkeä. Kunnioitettavat Hiisipirtin toteuttajat lausun ihailuni saavutuksenne johdosta ja parhaimmat onnentoivotukset sekä toivon riemastuttavia hetkiä hiisijärveläisille tämän talon suojissa.

10 10 Ristijärvi tiedottaa Japanilaisten onnistunut vierailu Seniorpolikseen Japanilaisen monialayhtiön Hitachin arvovaltainen kymmenen hengen ryhmä vieraili Ristijärvellä tutustumassa Seniorpoliksen toimintaan torstaina Seurueessa oli mukana Hitachin hoitoalan, IT-sektorin, kiinteistöjen kehittämistoimien, markkinoinnin, liiketoiminnan kehittämisen ja Hitachin tutkimusinstituutin johtoa sekä asiantuntijoita. Hitachi oli löytänyt Seniorpoliksen internetin välityksellä ja vierailukohteen valintaan vaikutti pohjoisen hyvinvointieksotiikan lisäksi Seniorpoliksen halu järjestää vierailu nopeasti. Japanilaiset saapuivat Kajaanin lentokentälle keskiviikko iltana. Vieraita oli Kajaanin lentokentällä vastassa Seniorpoliksen projektipäällikkö Hannu Tervonen. Vieraat vietiin hotelli Valjukseen ja haettiin seuraavana aamuna kunnanjohtaja Reijo Fredrikssonin johdolla. Linja-automatkalla Kajaanista Ristijärvelle kunnanjohtaja kertoi Kajaanin historiasta ja Kainuun taustoista. Aluksi ajettiin Möttölänniemen omakotialueella tutustumassa suomalaiseen rantarakentamiseen. Vieraat ihastelivat aluetta, upeita taloja ja komeita rantamaisemia, kyselivät suomalaisesta asumisesta, ottivat valokuvia ja söivät puolukoita mättäiltä. Monitoimikeskus Virtaalassa alkutervehdyksenä Ristijärven keskuskoulun oppilaat lauloivat vieraille rehtori Liisa Joensuun johdolla. Delegaatioiden esittelyjen jälkeen kunnanjohtaja Fredriksson kertoi vieraille Seniorikylän rakentamisesta, projektipäällikkö Hannu Tervonen Seniorpoliksen ja toimitusjohtaja Antti Leppävuori Snowpoliksen toiminnasta. Paikalla oli runsaasti tiedotusvälineitä, jotka haastattelivat myös Hitachin valtuuskunnan johtajaa, herra Koichi Setoa. Myös Ristijärven studiokoulun oppilaat nauhoittivat vierailun kohokohdat. Kokouksen jälkeen vieraat tutustuivat Virtaalan virkistyspalveluihin, allasjumppaan ja kuntosaliin. Studiokoulun opetukseen ja välineistöön tutustuttiin projektipäällikkö Teemu Ojalehdon johdol- Kaisa Tolonen perehdyttää vieraita sähköisten hierontalaitteiden toimintaan Projektipäällikkö Teemu Ojalehto selostaa vieraille studiokoulun toimintaa. Vieraat matkalla ryhmäkoti Willa Wanhaan. Vieraat kuunntelvat Ojalehdon selostusta studiokoulusta. Ristijärven koulun lapset laulavat vieraille. la. Seuraavaksi vierailtiin Willa Wanhassa, jossa ryhmäkodin johtaja Kaisa Tolonen esitteli ryhmälle hoiva-asumista. Japanilaiset saivat tutustua myös erään hoivakodin asukkaan huoneistoon ja alakerran kokous-, hoiva- ja kuntoutustiloihin. Willa Wanhasta vieraat jatkoivat Kalliopellon senioriasunnoille, joissa Seniorivirtaa Oy:n toimitusjohtaja Harri Helenius valotti rakentamisratkaisuja ja senioriasumisen periaatteita. Tämän jälkeen ryhmä vietiin Saukkovaaran maisemien kautta Ristijärven Pirtille, jossa vieraat nautittivat lounaaksi suomalaisia ja paikallisia herkkuja. Lounasseuraksi liittyi myös Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivanen. Lounaalta vieraat jatkoivat suoraan Kajaanin lentokentälle, ja sieltä Helsingin kautta Lontooseen. Vierailulla sovittiin, että Seniorpoliksen kehitystoiminnasta ja pal- velujärjestelmästä lähetetään lisää tietoa Japaniin, ja tietojen vaihdon jälkeen sovitaan tarkemmin mahdollisista jatkotoimista. Ristijärven studiokoululaiset lupautuivat lähettämään Seniorikylästä valmisteilla olevan englanninkielisen esittelyvideon. Japanilaisille ojennettiin lahjaksi ristijärveläisen muotoilijan Heini Pulkkisen erityisesti vieraille valmistamaa keramiikkaa ja julisteet taiteilija Reijo Kelan Kainuun hiljainen kansa ympäristötaideteoksesta. Isännät saivat tyylikkäät, helmin koristellut hopeiset paperiveitset. Vierailun käytännön järjestelyjä hoiti yhteispalvelupisteessä Lea Lukkari, kuljetukset turvasi Urho Mäkäräinen ja Ristijärven Pirtin lounastarjoilusta vastasi T:mi Veikko Rönkkö. Seniorpolis kiittää kaikkia kuntalaisia hyvästä työstä vierailun onnistumiseksi.

11 Ristijärvi tiedottaa Uusia paritaloasuntoja Ristijärvelle! Uudisasuntorakentaminen jatkuu Ristijärvellä, kun kuvassa näkyvälle ns. Tasalan alueelle nousee viisi paritaloa vuoden 2007 aikana. Talot tulevat ns. StudioNavetan vastapäätä olevan koivukujan sekä osittain Pajatien varteen. Asunnot rakennuttaa Seniorivirtaa Oy ja pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy, LVI-suunnittelijana A Mustonen Oy, rakennesuunnittelijana Suunnittelutoimisto Määttä Oy ja sähkösuunnittelijana Sähköinsinööritoimisto Onni Kettunen Ky. Taloista tulee kaksioita ja kolmioita, mutta tarpeen mukaan voidaan asiakkaan toivomuksesta rakentaa myös suurempia asuntoja. Kohteen suunnittelu käynnistyi , joten luonnoksia asunnoista on nähtävillä heti alkuvuodesta. Asuntojen rakentamista varten perustetaan asunto-osakeyhtiöt, mikä mahdollistaa asuntojen myynnin ja vuokrauksen eli molempia sekä omistus, että vuokraasuntoja on tulossa. Nyt asunnon hankintaa harkitsevalla on loistava tilaisuus tulla mukaan suunnitteluprosessiin, sillä mitä aikaisemmin olet suunnittelussa mukana, sitä varmemmin saat juuri sellaisen kodin, jonka haluat! Rakentaminen käynnistyy alustavan aikataulun mukaan huhtikuun loppupuolella 2007 ja valmistumisaikataulu lienee vuodenvaihteen tienoilla. Jouluksi kotiin teemassa riittää siis haastetta. Tarkempia tietoja asunnoista voi kysellä allekirjoittaneelta ja suunnittelun etenemisestä kerrotaan myös seniorpoliksen nettisivuilla Terveisin Harri Helenius toimitusjohtaja, Seniorvirtaa Oy p harri.helenius@ristijarvi.fi 11 Minna Hagman Suomen ikärakenne on muutoksessa, kun suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään ja pian joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Eliniän pidentymisen sekä terveydenhuollon ja elintason parantumisen ansiosta eläkeikä on vielä täynnä mahdollisuuksia. Eläkeiän lähestyessä onkin syytä miettiä, miten ja missä eläkepäivänsä haluaa viettää. Yhtenä mahdollisuutena voi olla muutto takaisin kotiseuduille. Ristijärveltä maailmalle Ristijärvellä syntyi toisen maailmansodan jälkeen luvuilla vuosittain satakunta lasta ja perhekoot olivat suuria. Muistot Ristijärvellä vietetyistä lapsuusvuosista vaihtelevat. Lapsuusmuistoissa osalla siintävät lämpiminä rakkaat vaaramaisemat ja maalaiskylän yhteisöllisyys, kun taas toisten muistoja varjostavat köyhyys, ankara kuri ja ahtaat oltavat. 1 Vanhemmiltani vaadittiin kekseliäisyyttä, uskoa tulevaisuuteen ja paljon voimavaroja sodan kokeneen Suomen korpikylässä. [ ] Asuminen tupakeittiön ja kaksi kamaria käsittäneessä hirsitalossa sujui kun sovussa oltiin. Muiden Suomen suuriin ikäluokkiin kuuluvien tapaan, suurin osa Ristijärvellä vuosina syntyneistä joutui muuttamaan täysiikäisyyden kynnyksellä pois synnyinseudulta opiskelu- tai työpaikan perässä. Poismuutto sijoittui pääasiassa etelään ja suuriin keskuksiin niin sanotun suuren muuton aikaan lukujen taitteessa. Eniten muuttovoittoa saivat Kajaani ja muut Ristijärven lähikunnat sekä Uusimaa ja Oulu. Nämä ovat edelleen suosituimmat asuinpaikkakunnat. Myös siirtolaisuus Ruotsiin oli suurta. Nyt ikäluokasta elossa Suomessa olevista asuu Ristijärvellä vain joka viides. Asumisuran huipulla Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien asumisura on kehittynyt samaan ikäluokkaan kuuluvien suomalaisten tapaan pienemmistä asunnoista suurempiin ja vuokralta omistusasuntoihin. Tällä hetkellä enemmistö näistä 1950-luvun vaihteessa syntyneistä asuu lähiöissä tai kaupungin laidoilla ja pitää asumisen laatuaan hyvänä. Joka toisella asuntona on omakotitalo ja kerrostalossa asuu puolestaan vajaa kolmannes. Omistusasuntojen osuus on peräti 88 prosenttia. Asumisviihtyvyyteen vaikuttavimmat tekijät ovat ympäristö, sijainti ja palvelut. Niiden lisäksi myös luontotekijät ovat tärkeitä. Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat maaseutumaista asumista. Myös ristijärveläislähtöisistä peräti kolmannes asuisi mieluiten maaseudulla. Pientalovaltainen asuinalue miellyttää eniten joka toista. Yhteydet Ristijärvelle Vaikka elämä on kuljettanut ristijärveläisiä kotiseuduiltaan ympäri Suomea ja jopa ulkomaille asti, on monilla edelleen vahvat siteet Ristijärvelle. Vanhemmat tai sisarukset jäivät usein hoitamaan kotitilaa, joten lähes kaikilta tutkimukseen vastanneilta löytyy sukulaisia Ristijärveltä. Ystäviä Ristijärvellä on joka kolmannella ja peräti yli viides omistaa sieltä kesämökin. Muita Ristijärvelle yhdistäviä asioita ovat muun muassa muistot, sukulaisten haudat sekä maaomistukset ja mieluisa metsästysharrastus tai marjametsät. Viime vuoden aikana peräti joka viides kyselyyn vastanneista kävi Ristijärvellä kuukausittain. Lähes kaikki ovat kuulleet Ristijärvestä Levähdys- tai Seniorikylänä. Lisäksi joka kolmas erityisesti lähialueilla asuneista on kuullut Seniorpoliksesta. Eniten tietoa on saatu sanomalehdistä ja televisiosta sekä myös Ristijärvellä asuvilta tuttavilta ja sukulaisilta. Paluumuuton mahdollisuus Kysyttäessä Ristijärveltä poismuuttaneilta olisivatko he kiinnostuneita muuttamaan takaisin Ristijärvelle, saadaan mielenkiintoisia tuloksia. Suurimmalla osalla on luonnollisesti vakiintunut työ, talo ja perhe muualla, joten muutto ei tule kyseeseen. Mutta peräti joka neljäs kyselyyn vastanneista ilmoittaa olevansa ( kyllä tai ehkä ) kiinnostunut muuttamaan takaisin Ristijärvelle. Yllättävän paljon tutkimuksen vastaajissa (29 %) on myös niitä, jotka eivät osaa sanoa olisivatko kiinnostuneita Ristijärvelle muutosta vai eivät. Ehkä paluumuuton mahdollisuus ei ole tullut aikaisemmin yksinkertaisesti kunnolla edes mieleen. Suuret ikäluokat ovat nyt kuitenkin tilanteessa, jolloin lapset ovat lentäneet pois kotoa ja asunto voi tuntua liian suurelta. Viimeistään eläkkeelle jäänti voi olla sellainen elämäntilanteen muutos, että asumistarpeet ja -toiveet on mietittävä uudelleen. Vihdoin voi olla myös aika toteuttaa uudella lailla itseään ja tehdä haaveistaan totta. Mitä enemmän vuosia tulee, sitä useammin ajatus palaa Ristijärvelle: ehkäpä sitten eläkkeellä [ ] Kun peruspalvelut ja apu ovat saatavilla, Ristijärvenkin kaltaisella pienellä paikkakunnalla on hyvä elää. Tällä hetkellä työ sitoo minut muualle, mutta sitten, kun pääsen eläkkeelle? Potentiaalinen paluumuuttaja Synnyinkunnan vetävinä tekijöinä ovat luonnonläheisyys ja asumisen laatu sekä kotiseutukaipuu. Ristijärvelle paluumuutosta kiinnostuneita löytyy ympäri Suomea eikä paluumuuttoon suhtautuminen johdu Ristijärveltä poismuuton syistä tai ajankohdasta. Tyypillinen paluumuuttaja on kiinnostunut maaseutumaisesta asumisesta ja mieluisin asumismuoto Ristijärvellä olisi oma omakotitalo (59 %). Pari- tai rivitalo olisi sopiva taloratkaisu joka kolmannelle ja muutamien toiveena on myös oman kesämökin tai vanhan kotitilan muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Muita mahdollisen paluumuuttajan ominaispiirteitä ovat yhteydet Ristijärvelle (esim. kesämökki, maaomistus tai metsästys), halu asua Kainuussa sekä kehno viihtyminen nykyisellä asuinpaikalla. Sen sijaan koulutus- tai ammattitaustalla ja Ristijärvellä olevilla sukulaisuus- tai ystävyyssuhteilla ei ole paluumuuttokiinnostukseen tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Paluumuutto houkuttelee hieman enemmän kyselyyn vastanneita miehiä kuin naisia. Ristijärven tarjoamat senioripalvelut ja -asuminen kiinnostavat sen sijaan enemmän naisia, joille myös ihmissuhteet nousevat kyselyssä tärkeämmiksi tekijöiksi kuin miehille. Tulevaisuuden senioriasuminen Ristijärven kehittämä senioristrategia, eli niin senioreille suunnatut palvelut kuin asumisratkaisutkin voivat alle 60-vuotiaista tuntua vielä kaukaisilta asioilta. Seniori viittaa ikääntymiseen, vaikka se edustaakin neutraalimpaa vanhuskäsitystä ja sillä tarkoitetaan ennen kaikkea vielä aktiivisesti toimivia, vireitä eläkeläisiä. Termi voi siis hämätä. Mutta tosiasiassa senioreille suunnitellut palvelut ja toiminnot eivät ole huono vaihtoehto muitakaan ajatellen. Esteettömyys, saavutettavuus ja toimivuus palvelevat ketä tahansa iästä riippumatta. Paluu kotiseuduille voi muihin muuttokohteisiin verrattuna olla helpompaa, sillä alue ja paikat ovat jo tuttuja. Muutto tarvitsee kuitenkin aina sopeutumista eikä kaikki ehkä olekaan niin kuin omissa toivekuvissa ja muistoissa. Itse on muuttunut vuosien kuluessa ja niin myös Ristijärvi ja ristijärveläiset ovat muuttuneet ja vaihtuneet. Paluumuuton onnistuminen on kuitenkin mahdollista kestävällä suunnittelulla, ennakoinnilla ja myönteisellä suhtautumisella. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Hagman, Minna (2006). Seniorien paluumuutto. Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien asumisura ja paluumuuton mahdollisuus. 97 s. Suunnittelumaantieteen pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto. 1 Tutkimusaineistona on vuoden 2006 alussa toteutettu postikysely niille Ristijärvellä vuosina syntyneille, jotka asuvat tällä hetkellä jossain muualla Suomessa. Tekstissä käytetyt suorat lainaukset ovat myös kyselyn vastausantia.

12 12 Ristijärvi tiedottaa Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia Kajaanin yliopistokeskus Ristijärven kunta Kajaanin yliopistokeskus Tervetuloa jatkamaan taiteen ja kulttuurin opintoja Kainuussa! Esimerkkejä tulevista kursseistamme: OULUN YLIOPISTO UNIVERSITY OF OULU TAITEEN JA KULTTUURIN SENIORIAKATEMIAN KEVÄÄN 2007 KURSSIT JA SEMINAARIT Tammikuu 2007 VALOKUVAUKSEN TYÖPAJA 1,5 op , Kajaani, Kaukametsän opisto Kurssilla perehdytään valokuvauksen perusteisiin ja tutustutaan myös valokuvaustaiteeseen ja valokuvausnäyttelyn rakentamiseen. Ilmoittautuminen kurssille mennessä. Helmikuu 2007 KIRJOJEN GRAAFINEN SUUNNITTELU JA JULISTEET 2,5 op , Ristijärvi Kurssi sisältää tutustumista graafisen suunnittelun muotoihin ja kuvalliseen ilmaisuun eri tavoin. Ilmoittautuminen kurssille mennessä. Maaliskuu 2007 KANKAANPAINANTA 1,5 op , Ristijärvi Kurssilla tutustutaan kankaanpainannan perusteisiin, fantasiapainantaan, sommitteluun, pigmenttiväreihin ja silkkipainantaan. Ilmoittautuminen kurssille mennessä. ELOKUVAHISTORIA KIRJALLISUUS -PAKETTI 3 op Maaliskuu 2007 Elokuvan historiasta kiinnostuneille ja niille, jotka haluavat syventää tietojaan elokuvasta tarjotaan mahdollisuus tenttiä elokuvan historian kirjapaketti. Lisätietoja koulutussuunnittelijalta. Tulevia seminaareja: 100 vuotta äänioikeutta Suomessa -seminaari la klo Kaukametsä, Kouta-sali Ilmoittautuminen Kaukametsän opistoon viimeistään mennessä. Seminaari järjestetään yhteistyössä taiteen ja kulttuurin senioriakatemian ja Kaukametsän Opiston kanssa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos, puh , hanna-maija.liitos@seniorpolis.com tai yhteispalvelupiste, puh , yhteispalvelu@ristijarvi.fi Tervehdys täältä Jyväskylän Yleltä, tv-kakkoselta Teemme eduskuntavaaleihin liittyen tammi-helmikuussa 2007 ohjelmaa nimeltä Vaaliexpress. Se tulee keskiviikkoisin kello Suomi express -ajankohtaisohjelman paikalla. Tekijätiimi on suurimmaksi osaksi sama. Vaaliexpress kiertää viiden viikon aikana ympäri Suomea viidellä paikkakunnalla. Jokaisesta paikasta teemme tunnin mittaisen suoran lähetyksen, jossa mukana ovat alueen eduskuntavaaliehdokkaat, yleisö ja kunkin alueen kummikoululaiset. Paikkakunnat ja teemat ovat: Voikkaa Rakennemuutos, miten selvitä globaalin taloudenpaineissa, minne menee työ, miten voi vaikuttaa (paikka: tehdas) Niirala Venäläiset tulevat mikä on suhteemme itään ja ulkomaalaisiin, onko Venäjä uhka vai mahdollisuus (raja-asema) Kemijärvi Tyhjeneekö Pohjois-Suomi? mitkä ovat edellytykset asua muuttotappiokunnilla (kulttuurikeskus) Ristijärvi Hoitopalvelut, miten hoitaa ikääntymisen haasteet, millä tavoin pidetään yllä hoitoverkosto (terveyskeskus) Olkiluoto Energia mitkä ovat energian tuoton/käytön haasteet ja miten niihin voi vastata (voimala) Kummikoululaiset nostaa oman paikkakuntansa aiheesta esille oman, nuoria kiinnostavan näkökulman. Aiheesta kuvataan tammi-helmikuun aikana noin 2 min pitkä juttu YLEn kuvaajan avustuksella. Tammikuun aikana ohjelman juontajat Riika Parkkinen ja Mikko Malm tulevat koululle ja suunnittelevat nuorten kanssa osion käsikirjoitusta ja opastavat tv-jutun teossa. Mukaan on todennäköisesti tulossa myös jutun kuvaaja-leikkaaja. Lähetyspäivänä kummiluokkalaiset ovat kutsuvieraina yleisössä. Heitä voidaan siten ottaa keskusteluun mukaan lähetyksen aikana. Tilaisuudet ovat avoimia ja toivottavaa onkin, että paikkakuntalaisia saapuu sankoin joukoin mukaan ohjelman tekoon; tosin kuvauspaikan rajoitteet huomioiden. Ohjelma tehdään YLEn ulkotuotanto- ja satelliittilähetyskalustolla, joten illan suorassa lähetyksessä on nähtävillä sangen edustavasti, miten televisiolähetystä tehdään. Ohjelman tuottaa Timo Keränen (timo.keränen@yle.fi, p ) Yhteistyöterveisin Riika Parkkinen toimittaja YLE Ajankohtaisjournalismi Suomi express Jyväskylä GSM +358 (0) riika.parkkinen@yle.fi Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia järjestää tammikuussa 2007 Valokuvauksen työpajan 1,5 op Kurssi järjestetään Kajaanissa Kaukametsän Opistossa Kurssin kuvaus: Kurssilla tutustutaan suomalaiseen ja kansainväliseen valokuvakulttuuriin. Kurssilla selvitetään mm. sitä, miten valokuvaa tulkitaan ja mitä on valokuvallinen näkeminen. Kurssilla perehdytään myös kameran käytön perusasioihin. Kurssin tavoitteisiin kuuluu myös perehtyminen henkilökuvaukseen ja dokumentaariseen valokuvaukseen. Esimerkkejä sisällöistä: kuva-analyysi valokuvallinen näkeminen henkilökuvaus perhekuva dokumentaristi-taiteilijana työskenteleminen Kurssille tulee myös vierailemaan valokuvaaja Sari Poijärvi ja opiskelijat pääsevät tutustumaan valokuvanäyttelyn rakentamiseen. Kurssin pääopettajana toimii valokuvauksen opettaja, taiteiden maisteri Nina Tuittu. Kurssi on tarkoitettu kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille ja valokuvausta harrastaville. Kurssille ilmoittautumiset mennessä koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitokselle, puh , hanna-maija.liitos@seniorpolis.com, tai yhteispalvelupiste, puh , yhteispalvelu@ristijarvi.fi Kurssin hinta: 25 euroa Taiteen ja kulttuurin Senioriakatemia osaksi Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikköä Ajatus Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiasta on ollut vireillä useita vuosia. Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiasta tehtiin Ristijärven kunnan toimesta ja opetusministeriön rahoittamana esiselvitystyö vuonna 2004, jonka pohjalta esitettiin toiminnan kehittämistavoitteet. Tavoitteena oli, että Taiteen ja kulttuurin seniori-akatemia kiinnittyy osaksi Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikön toimintaa ja tuottaa senioreille tarkoitettuja taiteen ja kulttuurin koulutus-, tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä palveluja. Esiselvitysraportin mukaan senioriakatemian taide- ja kulttuuriyliopistotoiminnasta tulee laajasti tunnettu ja tunnustettu taiteen ja kulttuurin opintojärjestelmä, joka vastaa joustavasti seniori-ikäisten ihmisten taide- ja kulttuurialaan liittyviin koulutustarpeisiin. Taustalla on elinikäisen oppimisen periaate ja yliopistojen yhteiskunnallinen ja alueellinen palvelutehtävä. Lähtökohdaksi asetettiin, että Ristijärven kunta, Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus ja sen emoyliopisto Oulun yliopisto, yliopistokeskuksen muut yhteistyöyliopistot Lapin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto sopivat Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian toiminnan toteuttamisesta, tukemisesta ja koordinoinnista taiteen, kulttuurin, yliopistojen omilla toimialoilla alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Senioriakatemian toiminta toteutui vuoden 2006 loppuun saakka Ristijärven kunnan alaisuudessa. Kajaanin yliopistokeskuksen johtokunta päätti , että Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia siirtyy virallisesti osaksi Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikköä. Kajaanin yliopistokeskus kehittää ja tukee alueellisen ja elinikäisen oppimisen palvelujaan ja senioriakatemian toiminnalla on alueellisesti laaja vaikutus ja tehtävä. Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia tulee palvelemaan koko Kainuun alueen, mutta myös Itä-Suomen, Lapin läänin, Pohjois- Savon ja Oulun läänin seniori-ikäisten ja ikääntyvien koulutustarpeita. Lisäksi tämän siirtymisen kautta voidaan kehittää muiden Kajaanin yliopistokeskuksen konsortioyliopistojen kanssa tiivistä koulutusyhteistyötä, jota on jo aloitettu Lapin yliopiston kanssa. Koulutus toteutetaan aikuiskoulutusyksikön, Ristijärven kunnan ja Seniorpolis Oy:n yhteistyönä Ristijärvellä, Kajaanissa ja muualla Kainuussa. Osa koulutustoiminnasta siirtyy verkkoon sitä mukaa kuin oppimateriaaleja valmistuu. Siirtyminen Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikön tiloihin takaa senioriakatemialle aikuiskoulutuksen toteuttamisen ja organisoinnin asiantuntijuuden ja osaamisen tuen, jota yhteistyössä voidaan käyttää koulutusten kehittämisessä. Lisäksi senioriakatemia mahdollistaa yhteistyön Kajaanin yliopistokeskuksen ja Ristijärvellä toimivan yhteisö- ja studiokoulun mediaosaamisen ja asiantuntijuuden käytössä.

13 Ristijärvi tiedottaa 13 Enpä osannut aavistaa mihin savottaan jouduin kun lupauduin Ristijärven kunnan edustajaksi Aunuksen joulupukkien festivaalien kilpailun osanottajaksi. Lähdin matkaan ajatuksella, että kyllähän perusristijärveläinen tuommoisen kilpailun setvii ilman suurempia valmisteluja, niinpä tietysti tekeekin, van hiki kyllä irtoaa! Paikalle saavuimme torstai-iltana, ihan hyvissä ajoin. Kuinka ollakaan hotellin portailla oli vastassa suomalainen joulupukki; Petri, Karjalan poikia ja kerrassaan suvaitsevainen suustaan. Nyt oli selvää, että meitä oli kolme kilpailijaa Suomesta; Petri, Harisen Matti Puolangalta ja minä. Aamulla sitten selvisi, että kisailimme ammattipukkien, pakkasukkojen kanssa, joita oli 11, siis kilpailijoita kaikkiaan 14, niin pukkilauma. Varsinainen kisailu alkoi perjantaina kello 10.30, jolloin kokoonnuimme kaupungintalolle esittelykierrokseen, jossa kullekin oli aikaa 5 10 minuuttia itsensä esittelyyn. Kyllä siinä Suomipukki katseli suu auki aluksi venäjän pakkasukkoja, olivat koreita kuin ruhtinaat, pitkät, siniset, punaiset tai vallan hopean väriset turkit, joissa jos jonkinlaista koristetta ja sauva kuin paavilla konsanaan. No aluksi tuntui olo vähän nuhjuiselta, mutta rapsutin sormilla jo hikistä niskaani ja tunsin, että pukuni sisällä on murunen Korpiemme kuiskintaa ja ristijärveläistä optimismia sen verran, että komiat kuoret ei tätä kisaa ratkaise. Perjantai jatkui museokierroksella, joulupukkikintasnäyttelyn avajaisilla, lasten konsertilla ja päiväkotivierailulla. Päiväkodissa jokainen pukki veti läpi oman minuutin esityksensä joka oli kilpailuohjelma. No, Ristijärven kulttuuria tarjottiin, piirinpyöriäistä ja tanssia. Lapset ainakin olivat innoissaan, ja pukilla oli hiki. Illallisen jälkeen alkoi kisan päätapahtuma Gagarinin aukiolla, torilla. Paikalla oli yli 3000 ihmistä. Aunuksessa joulukuuta PUKKISEIKKAILUA OIKEIN KUNNOLLA Päätöstilaisuus kulttuuritalolla. Minä kilpailin numerolla 2, joten en voinut seurata kuin yhden esityksen ennen omaani, se toi kummasti lisäkipinää. Onneksi otin yhden Suomalaisen cd:n mukaan, niinpä pienen esittelyn jälkeen roiskaistiin koko toriväelle rempallaan jenkka ja opeteltiin letkajenkka, jota sitten osa porukasta jorasi ihan kummasti! Minua oli kilpailuissa avustamassa ah, niin herttaiset Senjatulkki ja Galina-tonttutyttö. Illalla oli pukkien sauna klo 10, käsky oli ottaa sinnekkin irtokarvat mukaan eli parta, jotta kuvausryhmä tulee kuvaamaan pukkisaunaa. Me suomalaiset päätimme, että meillä on noita kiinteitäkin karvoja kuvattavaksi asti eikä partoja vanuteta. Virittelimme Harisen Matin johdolla muutamia lauluja pukuhuoneessa venäläisten ihmeeksi, kumma vain, että he olivat aluksi vaitonaisia, kunnes Matti hoksasi; aloitti Venäjän kansallislaulun, ja sehän tehosi. Pakkasukot pomppasivat seisaalleen ja yhtyivät lauluun oikein antaumuksella. Tämän jälkeen he pyysivät meitä esittämään Suomen kansallislaulun, sehän meiltä kyllä kajahti. Saunassa kielenkääntäjänä oli yksi kuvausryhmän poika, joka hallitsi hieman itämurteista Englantia. Lauantai alkoi klo 9.45, jolloin pukkilauma vietiin taidekoululle, siellä meidät pistettiin tanhupiiriin yhdessä varsin osaavien oppilaiden kanssa. Voi että siinä hommassa tarkeni! Tanhujen jälkeen menimme uuden tavaratalon avajaisiin, se oli miltei läpihuutojuttu; vilkutettiin ja poseerailtiin. Seuraavaksi alkoikin pakkasen kisat eli pukkilaumalle varta vasten suunniteltu kilpailu, joka käsitti 14 rastia. Pääosin se koostui heittolajeista ynnä muusta hörhellyksestä. Kisojen jälkeen marssittiin lasten taidenäyttelyyn jollekkin koululle, siellä meille tarjoiltiin välipalaa ja kuinka ollakaan: konjakkiryyppy! Välillä käväistiin kaupungintalolla päivällisellä ja taas menoksi, alkoi joulupukkien jalkapallo-ottelu. Meille jaettiin tilapäisparrat, kintaat ja tonttulakki, vastaan asettui jokin Aunuksen puulaakiporukka. Sehän rökitettiin kevyesti ja Harisen Matti pokkasi parhaan pelaajan palkinnon. Seuraavaksi pukit jaettiin kolmen pukin porukoihin ja ajettiin eri kyliin johonkin juhlaan. Minä pääsin parin venäläisen partasuun kanssa Mäkrön kylään Ladamatkalle. Lähtiessä ei ollut vielä tietoa mitä edessä oli. Perillä meidät vietiin johonkin koulun tai kylätalon tapaiseen, joka oli täynnä lapsia, olipa aikuisiakin. Kuinka ollakaan Suomipukki heitettiin ensimmäisenä lavalle, tirehtööri kertoi aluksi jotakin, ilmeisesti Suomesta tai joulupukista ja sitten viittasi minulle: Sinä laulaa leikkii. Kysyin kuka tulkkaa? Ei tulkia oli vastaus. Käännyin kuiskaamaan koko pukkimaisella olemuksellani tirehtöörirouvan korvaan: Sinä tulkkaat tai nakkaan sinut olalleni! Sitten kun pagisin siinä menemään, niin kuinka ollakaan, rouva tulkkasi vähääkään takertelematta. Vetäsin vähän piirinpyöriäistä ja päälle letkajenkat, jolle venäjän pukit löi tahdin. Ladamatkan jälkeen murginoitiin illallinen kaupungintalolla. Sitten oli reilu tunti väliä kun alkoi joulupukkien show ravintolassa. Jokaiselle pukille oli noin 20 minuutin aika tarjolla, no tunnissahan valmistelee helposti puolentunnin ohjelman, joten eipä kiirettä. Venäläinen ravintolayleisö lähtee helposti mukaan, sen totesin heti kun sain seurata ensimmäisen pukin esityksen. Senja-tulkki hiukan hermoili ja koetti etukäteen kysellä mitä minä esittäisin, totesin hänelle, että elähän hättäele, seuraa vain minua ja tulkkaa minkä ehdit. Huomasin, että käytössä oli vain yksi mikrofoni, melkoinen hidaste. Siinäpä sitten venäläisyleisö oppi sanomaan miltei sujuvasti hölökyn kölökyn, kuuli peruskainuulaista räppiä sekä katkelman lorusta höllinheikin housut puttoo. Miltei täydestä meni; sijoituin ravintolakisassa kolmanneksi! Puolenyön tietämillä olo oli vähemmän pukkimainen, takki tyhjä, olin hikoillut itseni koppuraksi, show:n jälkeen pukkien piti tanssia monta tuntia. Sunnuntaina alkoi päätösseremoniat klo 11, tietysti tanssia ja piirinpyöriäistä, moneen suuntaan. Lopuksi puolentoista tunnin loppujuhla, jossa kaikki pukit vielä esiteltiin ja palkittiin, parhaat palkinnot saivat eri osakilpailujen parhaat. Meidän kaikkien riemuksi minut palkittiin iloisimman ja ystävällisimmän pukin palkinnolla, näistä ansioista sain diplomin, puolitoista metrisen valtikan ja pari pulloa karjalan palsamia. Kaiken kaikkiaan reissulla ei mennyt kunnia eikä maine, mutta kokemusta karttui rutkasti. Maanantaiaamuna parituntisen yöunen jälkeen, astuttuani jälleen navettaan, vedin syvään henkeä pariinkin kertaan, tuntui todella hyvältä! Olavi Oikarinen Ristijärven Pyry ry:n syyskokouksen päätöksiä Syyskokous pidettiin maanantaina klo Hotelli Saukossa. Läsnä oli 13 jäsentä. Kokouksen yhteydessä nautittiin joulupuuro. Ristijärven Pyryn yleisurheilu-nuorisojaosto sai kuluvaksi toimintakaudeksi NUORI SUOMI RY:N myöntämää seuratukea 1000 euroa Tukiraha käytetään lasten ja nuorten iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Kainuulaisseurat jättivät 47 hakemusta ja tukea myönnettiin 22 kohteeseen. Yksi tukea saaneista oli myös Paltamon Urheilijoiden ja Ristijärven Pyryn hiihtojaostojen yhteishanke. Kokouksen keskeisiä päätöksiä Talousarvion loppusumma on e. Tulopuolesta puolet odotetaan saatavan kunnalta, loput mm. talkootöistä ja myyntituloista ja mainosmyynnistä. Menoista suurimpana eränä on matkat, jotka kattavat n. viidenneksen kaikista menoista. Muita merkittäviä menoeriä ovat erilaiset koulutustapahtumat, välinehankinnat ja salivuokrat. Vuoden 2007 jäsenmaksut ovat seuraavat: aikuiset 6 e, lapset (alle 15 v.) eläkeläiset 4 e ja perhemaksu 12 e. Pankkisiirrot postitetaan ensi vuonna joka talouteen, koska sen arveltiin helpottavan jäsenmaksun maksamista. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 2007 Arto O Tolonen (Mehtä). Johtokuntaan vuosille valittiin Kaisa Kurkinen, Arto J Tolonen (Jotos), Anna-Kaisa Kurkinen, josta tulee samalla seuran sihteeri. Koska Arto O Tolonen valittiin seuran puheenjohtajaksi, hänen tilalleen valittiin Teemu Nurminen v:lle Johtokunnassa jatkavat lisäksi Kalevi Karppinen ja Tuija Heikkinen. Jaostojen jäsenten ja puheenjohtajien valinnat vuodelle 2007: Lentopallo: Teemu Nurminen, pj, Juho Nurminen, Ville Rouhiainen, Olli Karppinen, Emilia Karppinen, Tuomo Mara. Hiihto: Urho Mäkäräinen, Jukka Leinonen, Markku Mäkäräinen, Kalevi Karppinen, Pekka Torvinen, Arto Tolonen, Jotos, pj. Yu-nuoriso: Kaisa Kurkinen, pj., Tuija Heikkinen, Arto Moilanen, Minna Pyykkönen. Pesäpallo: Sami Leinonen, pj., Raili Lassila, Eino Kymäläinen. Seura uusii Ristihalloo-puhelinluettelon. Lisäksi seura pyrkii aikaisempien vuosien tapaan järjestämään Suopotkupallon MM-kisojen pysäköinnin valvonnan. Toiminnassa lisätään yksilöiden tukemista, koska ikäluokkien pienenemisen takia joukkueita on vaikea saada kasaan. Pesäpallojaosta pyrkii aloittamaan kesällä harrastepesäpalloiltoja. Lahjoitusta vastaanottamassa oli Pyrystä Kaisa Kurkinen ja Minna Pyykkönen, ja Paltamon ja Ristijärven hiihtäjistä Ritva Tolonen ja Sirpa Härkönen.

14 14 Ristijärvi tiedottaa Päiväkoti muuttaa Vuosikymmenten muistot rakkaassa vanhassa puutalossa, edessä uuden alku? Ainakin lapset roudasivat tavaroitaan innolla aidan tuolle puolen. KUULUMISIA PÄIVÄKODILTA Laadun arviointi mahdollistaa ja vahvistaa vanhempien osallistumista kasvatukselliseen vuoropuheluun päivähoitohenkilökunnan kanssa. Varhaiskasvatuksen laadun arvioiminen tekee varhaiskasvatuksen tavoitteet ja toteuttamisen näkyväksi. Laadun arviointi on varhaiskasvatuksen ammattilaisen toiminnan jäsentämistä ja se antaa mahdollisuuden oman ammatillisuuden kehittämiselle. Vanhemmat tuovat esiin näkemyksiään varhaiskasvatuksesta opinnäytetyössäni, jonka tein Diakoniaammattikorkeakoulun Oulun yksikössä Sosionomi (AMK) opintoihin liittyen. Opinnäytetyönäni haastattelin Ristijärven päiväkodissa olevien lasten vanhempia. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli mm. tuoda esille kehittämisen tarpeita, joita vanhemmat näkivät varhaiskasvatuksessa olevan. Mahdollisuutta osallistua haastatteluun tarjottiin kaikille Ristijärven varhaiskasvatuksen piirissä oleville perheille. Haastatteluun osallistui 8 vanhempaa, joiden lapset olivat hoidossa Ristijärven päiväkodissa. Opinnäytetyöni Ristijärven päiväkodin varhaiskasvatuksen laatu vanhempien näkökulmasta on luettavissa Ristijärven kirjastossa sekä osoitteessa opinnaytepankki. Ristijärven päiväkodissa olevien lasten vanhempien mielestä laadukas varhaiskasvatus koostuu kahdesta elementistä. Heidän mielestään ne ovat, miten varhaiskasvatus toteutetaan ja onnistuuko päivähoito varhaiskasvatukseen liittyvissä tehtävissään. Vanhemmat toivoivat että, jokaista lasta kohdellaan tasa-arvoisesti. Tasa-arvoinen kohtelu ilmenee siten, että ketään yksittäistä lasta ei suosita tai syrjitä. Lapsen yksilöllinen kohtelu hoidossa ja kasvatuksessa on vanhempien mielestä erittäin tärkeää. Yhteistyö henkilökunnan ja vanhempien välillä toivotaan olevan vuorovaikutuksellista ja avointa sekä mahdollisimman rehellistä puolin ja toisin. Vanhemmat toivoivat lapselleen turvallisen hoitopaikan, jossa perushoito, leikki, toiminnallisuus ja leikin varjolla oppiminen muodostavat lapselle mielekkään kokonaisuuden. Myös mahdollisuus syliin ja läheisyyteen nähtiin tärkeänä asiana etenkin pienempien lasten kohdalla. Vanhempien mielestä varhaiskasvatuksen tehtävänä oli opettaa sosiaalisia taitoja ja turvata persoonallisuuden kehittyminen. Lapsen toivottiin oppivan sääntöjä, käytöstapoja ja vuorovaikutustaitoja. Toisten ihmisten kunnioittaminen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä erilaisuuden hyväksyminen koettiin tärkeinä arvoina, jotka lapsen tulisi omaksua. Persoonallisuuden kehittyminen nähtiin tärkeänä varhaiskasvatuksen osana, jotta lapsi kasvaisi hyvällä itsetunnolla varustetuksi aikuiseksi. Varhainen puuttuminen mahdollisiin ongelmiin ja kodin kanssa yhteisten toimintamallien keksiminen ongelmien ratkaisuksi koettiin myös tärkeänä laadukkaan varhaiskasvatuksen osaalueena. Haluan tässä yhteydessä lämpimästi kiittää haastatteluun osallistuneita vanhempia heidän mielenkiinnostaan ja ajastaan. On erittäin positiivista, että näinkin moni vanhempi halusi osallistua opinnäytetyöhöni ja sitä kautta päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen Ristijärven kunnassa! Tahdon myös kiittää kunnanjohtajaa mahdollisuudesta opinnäytetyön tekemiseen sekä päivähoidon ohjaajaa käytännön avusta ja ohjauksesta. Hyvää alkanutta vuotta, toivottaen Outi Pulkkinen Tervetuloa tutustumaan Uuden, väliaikaisen? Päiväkodin tiloihin to klo välisenä aikana avoimien ovien merkeissä. AINAHAN SITÄ TOIVOO, ETTÄ OMMAA LASTA KOHELLAAN HYVIN JA TASA-ARVOISESTI! Sosionomiopiskelija Outi Pulkkinen luovuttaa opinnäytetyönsä päivähoidon ohjaaja Kerttu Härköselle. Työn aihe Ristijärven Päiväkodin varhaiskasvatuksen laatu vanhempien näkökulmasta tuli erittäin sopivaan ajankohtaan, osittain tilaustyönä. Voimme hyödyntää työtä mm. varhaiskasvatussuunnitelman kumppanuusosiossa. Vanhempien arvojen kartoittamisessa Outin työ on hyvä ja arvokas apuväline meille, asiakastyytyväisyyskysely tällaisena haastatteluna avasi myös uusia hyviä näkökulmia päivähoidon laadun kehittämiseen liittyen. Päivähoidon henkilöstö kiittää vanhempia osallistumisesta ja Outia aihevalinnasta ja siitä, että hän paneutui työhön perusteellisella kiinnostuksella!

15 Ristijärvi tiedottaa Mitä kumpuakaan ihmisten mielessä nyt kymmenen vuotta myöhemmin eli Kainuun Sanomissa julkaistun kirjoitukseni sanomasta: En muuttaisi Ristijärvelle Tämän lehden vaalikahvitilaisuuksissa on säännönmukaisesti vastattu en muuttaisi Ristijärvelle. Herää kysymys miksi kukaan ei muuttaisi Ristijärvelle. Mikä esteenä, missä vika? Meissä ristijärveläisissä ihmisissäkö, meidän ylösrakentamassako kunnassamme, sen päättäjissäkö, sen pienuudessako, sijainnissako vai ilkeyttäänkö eivät muuttaisi, kateuttaanko meitä onnellisia kohtaan. Kysymyksiä olisi mittaamaton määrä. Minä tulin Ristijärvelle tammikuun viimeisen päivän iltana Pirun kova pakkanen. Yksi 25 watin lamppu asemalaiturilla eikä asemapäällikkö ollut päästää virka-aikansa ulkopuolella keittiöönsä soittamaan VR:n puhelimella taksia, kun havaitsin, että asema olikin jossakin korvessa kiiluvien tähtien alla eikä kirkonkylässä. Kärvistellessäni nappaskengissäni 40 asteen pakkasessa ensi minuutteja Ristijärvellä kävi mielessäni jo eletty lyhyt elämäni ja edessä oleva selvä paleltuminen - kuka sa na oli keksinyt rakentaa aseman väärään paikkaan vai kylä- Kiitän Sinua pitkään ristijärvikokemukseesi perustuvista varhaisemmista ja nykyisistä havainnoistasi ja aktiivisuudestasi luoda uskoa Ristijärveen hyvänä asuinpaikkana. Kiitän myös peukuista samoin kuin niiden heristämisestä, mikä on myös paikallaan. Ajattelin, että vuoropuhelumme lehdenpalstoilla voisi herkistää muidenkin ajatuksia. Omat kokemukseni lyhyemmältä ajalta Ristijärvestä ovat samansuuntaisia kuin Sinä kuvailet, ja mikä parasta kuten tuot esille, Ristijärven ihanuus on tiedostettu muuallakin. Me näemme Ristijärven vahvuudet paljolti Salomon Pulkkisen ja Konsta Pylkkäsen tavoin ihmismielen vapautena luonnon äärellä ja runollisissa maisemissa. Niemenkärkiin ja vaaroille rakentavia uudisasukkaita vetävät varmaan ensisijaisesti samanlaiset tuntemukset. MUUTTAISIN RISTIJÄRVELLE kö se oli väärässä paikassa vai minä? Pelastuin Matkustajakoti Päivölään tunnetumpi Huminana. Iloni loppui lyhyeen. Huoneeni oli hyytävän kylmä. Edessä vähintään keuhkokuume. Mutta viisaana muistin matkatavaroissani olevan äitini ompeluttamat villavälihousut tiedättehän sellaiset itsekseen pystyssä pysyvät. Olin niitä viimeksi käyttänyt myös öisin JR 2:n Kuopion kylmillä kasarmeilla. Niinpä aamulla käveli sula poika varhain työpaikalleen missä Maran Kirstillä paloivat jo iloiset pystyvalkeat uuneissa. Siinä tulen lämmössä kyyristelin. Niinpä jo ensimmäisen yön kokemuksestani tiesin tulleeni jyry seudulle Ristijärvelle missä tulisin viihtymään. Sen sijaan eri puolilla maailmaa Ristijärvestä kiinnostuneille ikäihmisille ja paluumuuttoa harkitseville lapsiperheille ovat ensisijaisesti tärkeitä turvallinen ja asumista helpottava taajamaympäristö, kaunis ja viehättävä Kirkonkylä, helposti saavutettavat nykyaikaiset palvelut, ikääntyneiden arvostaminen, ihmisten välinen vuorovaikutus jne. Tänne muutettuaan heille vasta avautuu mahdollisuus löytää vähitellen salomonpulkkis- ja raimokemppaismainen nautinto luonnon ja maisemien erinomaisuudesta. Toisin sanoen nykyiseen strategiaan kuuluu nostaa esiin lisää vahvuuksia ja saada tänne lisää vastuun kantajia. Kirkonkylässämme on ennestään monia kiinnostavia vahvuuksia, mutta niitä pitää hioa vielä paremmin käyttäjiensä tarpeita palveleviksi. Jyry seutu vahvistuu entistä jyrymmäksi, kun puitteet ja palvelut monipuolistuvat ja paranevat. Mikset Sinä muuttaisi Ristijärvelle? Tätä varmasti moni on nyt täällä itseltään ja naapuriltaan kysynyt.tiedän, että me ristijärveläiset riitelemme, juoruamme, pidämme yrittäville peukkuja alaspäin, olemme kateellisia, emme ole avoimia, emme oikeudenmukaisia Eikä tämä kaikki ole inhimillistä useasti jopa humorististakin. Moni elämässään vain liian tosikkona. Ovatko myös nämä KS:n vastaajat olleet näitä tosikkoja, vain asian pimeän puolen näkeviä, kysymyksen ansaan menneitä ja tulos en muuttaisi Ristijärvelle. Eihän Kainuussa tämän parempaa paikkaa olekaan. Olemme Kainuun sydän. Peter Panin sadun lailla olemme täältä hetkessä kauppakadulla, lentokoneessa, junassa, uima-altaiden kuohuissa, erämaan yksinäisyydessä. Itse kukin ylösrakentamansa elämän viehtämysten mukaan. Ja sitten kaikki kääntäen. Elokuisen yön perhospyydyksen houkuttelemien perhosten lailla olette te en muuttaisi Ristijärvelle ihmiset täällä vapaa-aikoinanne pilvin pimein. Talvisin te ylistätte tykkypuisia vaarojamme ja hohtavia järviemme selkiä, hiihdätte latujamme. Kesäisin teitä kykkii haitalle asti vaarojemme rinteiden jokaisessa vadelmapensaassa ja marjamättäät ovat polkemianne. Syysilloin etsitte metsästyskoirianne siinä missä vielä toiset etsivät kuusikoistamme viimeisetkin suppilovahverot. Ristijärvellä tämä oikean elämän laatu olisi joka hetki käsienne kosketeltavissa. Verisuonten tavoin kulkevat kauttamme mukaan Karjalan vettäkin sekoittuen Hyrynsalmen vesireitti, radat Koillismaalle ja Kostamukseen, valtatiet Lappiin ja Venäjälle ja iltaisin vilkuttaa meille Kuusamon iltakone tähtitaivaalta minkä kannen alla on Kainuun paras paikka Ristijärvi. Kutumuikunpyynnin lomassa Ristijärvellä. Raimo Kemppainen Kunta valitsi rohkean strategian sodankäyntitaidon kunnan uudelleen asuttamiseksi tukenaan myös Hyvä ystävä, Raimo! Kun täällä luonnossa liikkumisen lisäksi on myös muita hyvän olon mahdollisuuksia,... Kun on monitoiminen liikunta- ja juhlasali, helppokäyttöinen kuntosali, Suomen paras terapia-allas, uusintatasoa edustava tallennus- ja esittämisstudio, jonka avulla tavalliset ihmiset voivat kokea virkistäviä, jopa terapeuttisia elämyksiä esittäjinä ja vastaanottajina,... Kun täällä on parhaiten suunnitellut ja toteutetut asunnot, jotka ovat ihanteellisia niin ikääntyneille kuin lapsiperheillekin,... Kun täällä toimii Taiteen ja kulttuurin senioriyliopisto, ja kun Saukkovaaran, Pirtin ja Virtaalan yhteispeli tarjoaa sen ympäri maailmaa tuleville opiskelijoille ja muille matkailijoille houkuttelevan asumis- ja viihtymisympäristön,... Kun liikkumisturvallisuus ja lähiliikuntapaikat on saatu kaikenikäisiä miellyttävälle tasolle,... Kun terveyskeskusta vastapäätä, parhaalla paikalla kohoaa ihmisten, palveluiden ja asioiden kohtaamispaikka vetävä maamerkki, jonka asuinkerroksista avautuvat loistavat maisemat myös niille, jotka eivät muutoin pääse nauttimaan luonnosta,... Silloin Ristijärvi on entistäkin kirjoitelmassani mainitsemani JYRY seutu. Eivät muuten olisi nousseet vaaran uudistalot eikä Iijärven pistävä niemi olisi täyttymässä tämän päivän asutustilallisista. Vai olivatko he lukeneet Salomo Pulkkisen Ristijärven muistoista ja kuvauksista vuodelta että tällaisten vaarojen liepehillä valoisina kesäöinä lintujen laulu ja purojen lirinä on kadehtittavan kaunista, se on hienon hienoa, loppumatonta runouden juurta, joka ei koskaan vaivojaan valita, säveltä muuttaa vain. Näillä vaaroilla näissä maisemissa toteutuu myös Veikko Huovisen Konsta Pylkkäsen sanoma Ihmismielelle on annettava vapautta. Minun vapaissa ajatuksissani oli aikoinaan Ristijärven Tapiolan rakentaminen Ristijärven Pirtin alueelle. Kylpylä vei voiton saatiin uintiavanto. Nyt keväthangilla Ruusa vaimoni kanssa hiihtäessämme olen mielihyvällä todennut Tapiolan nousevan Hietaniemen kauniille kummulla ja jutustelujemme perusteella kohdanneet siellä tyytyväisiä, uusia ristijärveläisiä verkkonsakkin etäälle kala-apajistamme laskevia. jyrympi. Tämä ei ole mikä tahansa kirkonkylä. Sillä on vetovoimaa, jota vähitellen myös lähitienoo oppii arvostamaan, ja josta kantaristijärveläiset nauttivat muuttajien mukana. Ymmärrän Raimo vihjauksesi Ideaparkkiin muutoin, mutta siitä ei ollut hajuakaan vielä silloin, kun Ristijärven jyrysuunnitelma on pantu alulle. Entiseen kotikuntaani nousseella Ideaparkilla ei tosin ole samanlaista merkitystä Lempäälän elinvoimaisuuden turvaamiselle kuin jyrysuunnitelman toteutumisella on Ristijärvelle. Ristijärveen kohdistuu suurten ikäluokkien keskuudessa sellaista mielenkiintoa ja sellaisia odotuksia, että sillä on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja turvata elinvoimaisuutensa. Meidän on edettävä johdonmukaisesti ja määrätietoisesti valitsemallamme tiellä, jotta olisimme asiassamme uskottavia. Nyt on otettava kaikki voimavarat täysillä käyttöön. Muutaman tu- 15 Mutta kysyä sopii soveltuuko strategian kirkonkylän uusiin kunnallisiin rivitalohankkeisiin kuin myös monitoimirakennukseen Ristijärven Ideaparkkiinko? Onko kunnasta perimmäisen vastuun kantajaksi. Investoinnit voidaan aina toteuttaa, mutta miten hoituu vuosikymmenten jatko itsenäisen Ristijärven jälkipolvien kontolla, ettei toteutuisi vanhan virren totuus: Mit on suosios, maailma? Suru, sumu katoova: Ystävykset riitaantuu, Veljein väli rikkaantuu. Tiedotan, että perhospyydykset ovat viritetyt monina hankkeina nykykielellä projekteina. Tiedostan myös, etteivät tulijat olisi meitä kymmenen vuotta sitten vähätelleitä naapureitamme läheisiämme vaan niitä, jotka ovat katsoneet elämäänsä laajemmista näkökulmista perspektiiveistä, jolloin heidän valintansa on uskottavampi Ristijärvi. Pidän hankkeillenne peukkujani, mutta tässä vähän heristäen. Oikein mukavaa vuotta 2007 levan vuoden aikana ratkeaa, mihin suuret ikäluokat suuntaavat, ja mihin paluumuutto ja maallemuutto sijoittuvat. Meillä pitää olla valmiina välineet, millä pidämme puoliamme. Yhteen hiileen puhaltaen, peukkuja pitäen ja heristyksiä herkästi kuunnellen yritämme kaikkemme. Jos sitten pahimmillaan kuitenkin kävisi niin, että se ei riittäisi kuntarakenteen säilyttämiseen, on kaikki se, mitä tänne on saatu aikaiseksi, ylläpitämässä tämän seudun elinvoimaa. Se on joka tapauksessa paljon parempi tilanne kuin hiljainen näivettyminen. Vertauskuvallisesti toivon, että tulevat iiniemeläisetkin ymmärtävät kunnioittaa kala-apajien hierarkiaa, että kaikinpuolinen ystävyys lujittuisi eivätkä antaisi sijaa virren totuudelle. Kemppaisen Raimoa tsemppauksesta kiittäen Reijo Fredriksson

16 16 Ristijärvi tiedottaa ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA Koulullamme vietettiin jo perinteeksi muodostunutta itsenäisyyspäivän juhlaa tiistaina Päivä alkoi juhlajärjestelyillä ja käynnillä sankarinhaudoilla. Sytytimme kynttilät ja menimme kulkueena haudoille. Kynttiläkulkue oli hyvin kaunis muuten pimeänä ja harmaana joulukuun aamuna. Haudoilla lauloimme virren Kuule Isä taivaan pyyntö tää. Kello yksitoista söimme juhlalounaan koulun salissa. Lauloimme On maista kaikista sittenkin ja Nälkämaanlaulun. Viidennen luokan tytöt esittivät Suomen itsenäisyyttä kuvaavan esityksen ja katsoimme Paltamon biologian- ja maantiedon lehtorin Raimo Kantolan ottamia kuvia itsenäisestä Suomesta. Raimo oli kuvannut suomalaista luontoa, eläimiä, vesistöjä ja kainuulaisia kirkkoja. Nautimme myös Jean Sibeliuksen säveltämästä musiikista. Kello 13 alkoi Virtaalassa kauan odotetut tanssiaiset. Yleisöä oli saapunut paikalle ihan mukavasti ja myös pienemmät oppilaat pääsivät katsomaan juhlaa. Aloitimme 5 9-lk poloneesiesityksellä. Juhlat jatkuivat yläkoulun esittämillä tansseilla, jotka olivat Kikapoo ja Kehruuvalssi. Päivä päättyi hienoon Lambeth Walkiin. Laura K. ja Maiju 8-lk

17 Ristijärvi tiedottaa TENAVATEATTERI AVASI OVEN NUKKETEATTERIN MAAILMAAN Keskuskoululla on tutustuttu nukketeatterin tekemiseen kahden kuukauden ajan. Saamamme Sampo-pankin lahjoitus oli tänä vuonna suunnattu luovaan toimintaan. Olimme yksi 77:stä lahjoituksen saaneista kouluista. Tavoitteena oli, että jokainen alakoulun oppilas saisi kokemuksen siitä, mitä nukketeatterin tekeminen on ja tutustuisi samalla sen eri muotoihin. Ideasta nukketeatteriesitykseen on pitkä matka ja sen kulkeminen on vaatinut luovan innostuksen lisäksi paljon työtä, kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja yhteistyön tekemisen taitoa. Niinpä projekti on ollut myös osa koulun kasvatustyötä. Neljänä päivänä olleita esityksiä seurasi jokaista kuutisenkymmentä katsojaa: vanhempia, päiväkotilaisia, eskareita, alakoulun oppilaita ja muita kiinnostuneita. Yläkoulusta ilmaisutaidon ryhmä seurasi myös harjoituksia. Studiokoulu on tallentanut esitykset, siitä kiitos heille. Nuket siirtyivät esityksiä seuraavalla viikolla kirjastoon näyttelyyn. Harmaaseen ja vähän ankeaankin syyslukukauden loppupuoleen nukketeatteriprojekti toi monia mukavia hetkiä. Ensi vuonna osaamme enemmän, uskallamme enemmän. Jatkossa voi syntyä uusia kauhanukkeja, marionetteja ja jopa omia animaatioita. Kuka tietää, vaikka silloin myös räpätään taas 17 Kolmasluokkalaisten keppinuket olivat esityksessä yökoulussa. Neljäsluokkalaisten marionettinukeilla esitettiin satu Veli ja sisar. ****** KOLMASLUOKKALAISTEN AJATUKSIA TENAVATEATTERISTA Tenavateatteri oli tosi mukavaa. Koulussa tämä oli ensimmäinen iso nukketeatteritapahtuma. Neljä luokkaa osallistui näytökseen. Ykkösluokkalaiset esittivät kauhanukeilla, kolmoset keppinukeilla. Neloset olivat tehneet marionetteja ja kuutosilla oli varjoteatteria. Näytökset olivat mukavia ja kaikilla näytös meni hyvin. Kaikki esitykset olivat erilaisia. Nukkien tekeminen oli tosi hauskaa ja nukeista tuli hienoja. Ei koulu niin tylsää olekaan. Ilman Sampo-pankkia tämä olisi ollut vain haave. Hannes Minusta oli kivaa tehdä nukkea. Me aloitimme nuken tekemisen hiuksista. Olin harjoitellut ahkerasti esitystä varten koko ajan. Minusta on helppoa muistaa vuorosanat. On kivaa esittää muille ja katsoa toisten esityksiä. Oli hyvä, kun oli paljon yleisöä, mutta kyllä minua vähän jännitti. Kaikkien luokkien esityksissä oli mukava juoni ja se oli hyvä, että kaikki saivat esittää jotain. Meidän luokka esitti tarinan Yökoulu ja minusta meidän esitys oli hieno. Silja 1 2-luokkalaiset tekivät kauhanukkeja. Esitysinto oli kova huolimatta luokkaa vaivanneesta vesirokkoepidemiasta. Lucian päivä Hauskinta oli nuken hatun huovuttaminen. Aleksilla osui huovutusneula sormeen eikä se meinannut lähteä irti. Severi ompeli haalarin taskunsuun kiinni. Meidän esitys oli ihan hyvä, mutta kuutosluokan poikien esitys oli paras. Parasta meidän näytelmässä oli discokohtaus. Ja aina, kun me harjoiteltiin, Antti kysyi, että missä ollaan, paitsi ensimmäisen repliikin kohdalla. Severi sanoi aina palon auto, kun olisi pitänyt sanoa paloauto. Minullakin meinasi unohtua yksi repliikki. Eetu Meidän luokalla oli hauska räppi. Hanneksen piti paikata aika monta osaa, kun oli poissaolijoita, mutta hyvin se sujui. Neloset teki jonkin naruhommeliesityksen. Siinä oli neidot tai mitkä ne olikaan. Se oli tosi hyvä esitys. Antti Lukuvuoden lomat Kainuun kouluissa: Kevätlukukausi Talviloma Pääsiäisloma Lomapäivä Keskiviikkona Ristijärven keskuskoulussa vietettiin Lucian päivää. Lucia-neidoksi valittiin Meri Heikkinen. Lisäksi Lucia-kulkueessa olivat Heli Karhu ja Marjo Mäkäräinen.

18 18 Ristijärvi tiedottaa 4H-Yhdistys tiedottaa: Sinustako kerhonohjaaja tai vapaaehtoinen toimija? Haetaan esim. puuhakerhoon ja leivontakerhoon ohjaajia kevätkaudeksi Paikkoina kirkonkylä, Hiisijärvi, Uva, Mustavaara ja Jokikylä. Osa-aikainen työ sopii hyvin esim. opiskelijalle. Kerhoja voi ohjata myös työpareittain. 4H kouluttaa uudet ohjaajat työhön. Kerho kokoontuu 1 krt/ vko n. 1,5 h kerrallaan tai sopimuksen mukaan. Palkkaus sopimuksen mukaan. Haemme vapaaehtoistyöntekijöitä avustamaan yhdistyksen toiminnassa. Tehtävä voi olla esimerkiksi iltapäiväkerhon ohjausta, nuorisotilojen valvontaa tai erilaisten tapahtumien järjestämistä. Jos kiinnostaa yhtään ja kaipaat piristystä/ vaihtelua elämääsi, ota yhteyttä tai tule käymään toimistolla! 4H-Työpalvelu 4H-Työpalvelun kautta voi tilata apua esim. pihatöihin, siivoukseen ja vaikkapa lemmikkieläinten hoitoon. Tuntiveloitus 15 e. 4H-Työpalvelu kouluttaa uusia reippaita ja innokkaita nuoria työpalveluun. Eli nuoret, ottakaa yhteyttä, saatte koulutuksen, taskurahaa ja arvokasta kokemusta. Muistakaa 60 %:n kotitalousvähennys. Näistä asioista saatte lisätietoja puh toiminnanjohtaja Mervi Kärki Annikki Hyttisen jäädessä äitiyslomalle, toiminnanjohtajana jatkaa Mervi Kärki. Kuvassa 4H:n kahvipisteessä Yhteispalvelupisteessä toiminnanjohtaja Mervi Kärki (vas.) ja 4H:lle työskentelevä Ritva Ollikainen. JA ONNEA ANNIKILLE JA KOKO PERHEELLE POTRAN POIKALAPSEN SYNTYMÄN JOHDOSTA! Iso-Pyhäntäjärvellä isot tulovirtaamat joulukuussa Vesistöluonnon kannalta tavoiteltavina asioina pidetään Iso-Pyhäntäjärven pinnantasoissa muun muassa 1) kevättalvella pintojen jääminen ylemmäs kuin mitä viime vuosikymmeninä käytäntönä on ollut, sekä 2) kesän ylimpien vedenkorkeuksien jääminen matalammalle tasolle kuin mitä käytäntönä on ollut. Tänä vuonna molemmissa tavoitteissa onnistuttiin hieman paremmin kuin vuodesta 2000 lähtien keskimäärin. Kevätkuoppa jäi ylemmäksi, kesän pinnankorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla, ja vaihteluväli kesän aikana jäi pienemmäksi kuin normaalisti. Aivan tasainenkaan pinnankorkeus ei ole vesistön luonnolle hyväksi, mutta joidenkin arvioiden mukaan erityisen korkeat pinnantasot voivat kiihdyttää eroosioherkillä ranta-alueilla maamassojen vyörymiä. Vesivoimantuotannon kannalta tämän vuoden ensimmäinen puolisko oli energiamäärillä mitattuna noin 5 % alle pitkän aikavälin keskiarvon, ja vuoden jälkimmäinen puolisko marraskuun loppuun saakka vain 69 % normaalista. Eli keskikesän jälkeen aina lokakuulle saakka Iso-Pyhäntäjärvenkin ympäristössä oli normaalia selvästi kuivempaa. Vasta lokakuussa sademäärät alueella kasvoivat selvästi ja tulovirtaamat kiihtyivät. Joulukuun al- SYDÄNPIIRI + ITE -ryhmä kokoontuu kuukausittain joka kolmas maanantai os. Aholantie 14 (ent.taloustoimisto) Seuraava kokoontuminen ma klo Tervetuloa mukaan kaikki kiinnostuneet! Yhteystiedot Leena puh Hanna puh kupuolella normaalisti järvessä on jo jääkansi, mutta tänä vuonna lämmin ilma ja sateet ovat aiheuttaneet Iso-Pyhäntäjärvellä joulukuun alkupuolella melkein kevättulvan kaltaisen ajotilanteen laitosta ajetaan täydellä teholla, jotteivät pinnantasot lähtisi hallitsemattomasti nousuun. Tämän vuoden vesitilanteet ovat olleet vaikeita ennakoida. Kuiva kesä, pakkaset lokakuun alussa, sateinen ja hyvin lämmin alkutalvi, mitä seuraavaksi? Näemmekö sitten pitkän ja kylmän kevättalven? Säännöstelijän näkökulmasta arvaamattomat sääolosuhteet ja veden virtaamat asettavat haasteen, joita lisää Pyhännänkosken voimalaitoksen rajallinen kyky laskea vesimassoja laitoksen läpi. Edes tulvaluukut eivät riitä, jos virtaamat ovat pitkään hyvin isot. Tämän takia säännöstelijä joutuu ennakoimaan hyvissä ajoin kaikkia mahdollisia ajotilanteita. Esimerkiksi ensi kevättalven kevätkuopan syvyydestä pystytään esittämään arvioita vasta kun nähdään selvemmin, paljonko lunta alueella tulee kertymään talven mittaan, ja miten sulanta kehittyy. Iso-Pyhäntäjärven pinnantasoja voi Internetistä seurata Ympäristökeskuksen sivuilta, osoitteesta /wwwi2.ymparisto.fi/i2/59/ l y/wqfi.html. Hyvin käyttökelpoinen tapa pinnantason selvittämiseksi on Fortumin ylläpitämä kännykällä toimiva jatkuvasti ajan tasalla oleva palvelu. Kirjoittamalla tekstiviestiin Sotkamo? (ilman lainausmerkkejä) ja lähettämällä tekstiviesti numeroon paluuviestinä saa alueen järvien ajan tasalla olevan pintamittaustiedon. Tätä palvelua kannattaa käyttää, mikäli haluaa ajantasaisen pintatiedon helposti. Palvelu maksaa ainoastaan normaalin liittymänne tekstiviestin hinnan. Monen vuoden ajan olemme vuonna 1957 valmistuneen Pyhännänkosken voimalaitoksen omistajana tuoneet esille laitoksen peruskorjaustarvetta. Tietyt komponentit ovat selvästi jo jatkoajalla, ja vikatiheys voimalaitoksella on kasvanut. Laitoksen tuotantomäärään suhteutettuna korjausinvestointi on kuitenkin iso, ja investoinnin ajoitusta on siirretty eteenpäin korjaamalla ikääntyneitä komponentteja yksi kerrallaan. Tällä hetkellä arvioimme suuremman peruskorjausinvestoinnin tapahtuvan kesällä Tiedotamme asiasta ranta-alueiden omistajille kun ajoitus on selvillä. Iso-Pyhäntäjärven säännöstelystä lisätietoja antaa Ympäristö- ja riskienhallintapäällikkö Markus Tykkyläinen, puh tai sähköposti markus.tykkylainen@ kainuunenergia.fi. Kyläsuunnitelmia Ristijärven kylille Maakunnallinen Kylässä -hanke jatkuu vuonna Tavoitteena on, että kylille laadittaisiin oma kyläsuunnitelma. Kainuussa n. 100 kylällä on jo kyläsuunnitelma ja Ristijärvellä Uva ja Kirkonkylä ovat laatineet omansa. Ristijärvellä on vielä useita kyliä, jotka eivät ole laatineet kyläsuunnitelmaa. Kuitenkin tulevalla ohjelmakaudella esim. Leader-rahoitusta haettaessa ehtona on, että hakemus perustuu kyläsuunnitelmassa olevaan tarpeeseen. Kylien toivotaan käyttävän vielä v jatkuvan Kylässä-hankkeen antamia apuja kyläsuunnitelman laadintaan. Vastuuhenkilönä hankkeessa on Kalle Nieminen (puh tai ), hän tulee myös tarvittaessa kylällenne kertomaan asiasta lisää. Ristijärven Yhteispalvelupisteessä myytävät julkaisut Ristijärven kulttuuriympäristöohjelma 14,00 Ristijärven veteraanikirja 25,00 Suojeluskunta- ja lottatyötä Ristijärvellä 16,80 Rakasta maatasi ja kansaasi 43,00 Ristijärven muistoja ja kuvauksia 17,00 Sotainvalidien veljesliiton Ristijärven osasto 5,05 Ristijärven kunnan koululaitos ,10 Kainuun Sotaveteraanipiiri 40 vuotta 20,00 Hiisijärvi hiekkojen ja harjujen kylä 20,00 OIKAISU edellisen Tiedottaa-lehden RisTeily Oy:n juttuun myös hoivapalvelut ovat tulossa syksyn aikana toimenkuvaan... lehdessä teksti oli muuttunut HOITOpalveluiksi.

19 Ristijärvi tiedottaa 19 NYT ON AIKA ILMOITTAUTUA NÄILLE KURSSEILLE: TILKKUTYÖT kurssi (39 h) maanantaisin 8.1. alkaen klo Keskuskoululla. Yksilölliset tilkkutyöt Anneli Karhapään opastuksella. PALTAMON KANSALAISOPISTO Ilmoittautumiset p tai KALASTA RUUAKSI kurssilla (10 h) opitaan kalan fileoiminen lähes ruodottomaksi ja valmistetaan ihania kalaruokia (avo- ja umpikukot, kalakeittoja, murekkeita, uunikaloja ) Rauno Hietanen opastaa, pe klo ja la 17.2 klo 9 15 Keskuskoulun kotitalousluokassa. Raaka-ainemaksu. s s s BÄNDIKURSSI (26 h) maanantaisin 8.1. alkaen klo Keskuskoululla, Markku Korhonen. Opiskellaan yhteissoittoa bändeissä, tutustutaan kevyen musiikin eri lajeihin, jammaillaan ja tehdään omaa musiikkia. Mukaan mahtuu vielä. LAULUN LYÖMÄT kurssi (26 h) maanantaisin 8.1. alkaen klo Keskuskoululla, Markku Korhonen. Kevyttä lauluohjelmistoa yhdessä ja yksin laulaen. Harjoitellaan mikrofonin käyttöä, laulujen tulkintaa ja esiintymistä. TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI jatkuu (42 h) keskiviikkoisin alkaen klo Keskuskoululla, Ari Kemppainen. Tervetuloa myös uudet oppilaat. TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI JA INTERNET UVA (42 h) kokoontumisaika ilmoitetaan myöhemmin, opettaja Ari Kemppainen. Tietotekniikan perusteet, Internet, sähköposti, Word-tekstinkäsittely, digivalokuvaus. Ikä ei ole enää suojaava tekijä, kun puhutaan päihteistä. Päihteet ovat arkipäiväistyneet ja ne koskettavat meitä kaikkia käytimmepä niitä tai emme. Ikääntyminen ja alkoholi ovat olleet pitkään keskusteluissa erotettuja käsitteitä, mutta METSÄSTÄJÄTUTKINTOKOULUTUS (15 h) ma 8.1., ti 9.1., ma 15.1., ti ja ma klo Keskuskoululla, Urho Mäkäräinen. Kurssin jälkeen mahdollista suorittaa metsästäjätutkinto. Suositusikä yli 12-v. TEKSTIILIVEISTOS kurssi la su ja klo Käsityökeskus Uutela, Anneli Karhapää. Ennakkoilm mennessä. Paltamossa: KATISKAN VALMISTUS kurssi (16 h) Paltalinnassa keskiviikkoisin klo , Rauno Hietanen. Kurssilla voi myös paulottaa verkkoja! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet mm. alkoholikulttuurin vapautumisen myötä ikäihmisten juomatapatottumukset ovat muuttuneet ja alkoholin käyttö on yleistynyt osaksi elämää. Alkoholiongelmaisten todellista määrää väestössä on vaikea selvittää. Oletettavaa kuitenkin Vuokrataan on, että eläkeikäisten alkoholiongelmaisten prosentuaalinen määrä väestössä ei ole kovin suuri. Tästä huolimatta, vaikka kyse olisi esimerkiksi vain yhdestä prosentista, tarkoittaa se meillä Suomessa absoluuttisena henkilömääränä jo useampia tuhansia henkilöitä (Sulander ym. 2006). Ikääntyminen tuo muutoksia elämään ja terveydentilaan. Monet tarvitsevat lääkitystä terveytensä ylläpitämiseksi. Myös alkoholista saatetaan etsiä helpotusta erilaisiin oireisiin. Iän myötä elimistö reagoi lääkkeisiin ja alkoholiin eri tavalla kuin aiemmin. Alkoholi sopii huonosti tai ei sovi lainkaan joidenkin lääkkeiden kanssa. Jo yksi alkoholiannos lisää kaatumisen ja muiden tapaturmien riskiä. Alkoholi voi aiheuttaa monia sairauksia tai pahentaa niiden oireita esimerkiksi: ruokahaluttomuus, vatsavaivat, korkea verenpaine, rytmihäiriöt, univaikeudet, muistihäiriöt, mielialan lasku, ahdistuneisuus. (Otetaan selvää, STM, esitteitä 2006:6) Ikääntymisen myötä alkoholin vaikutukset voimistuvat, koska elimistön nestepitoisuus pienenee ja aineenvaihdunta hidastuu. Alkoholinkäyttö saattaa muuttua haitalliseksi, vaikka tavanomaisesti käytetty määrä ei olisi kasvanut. Nykysuositusten mukaan yli 65 vuotta täyttänyt ei saisi juoda kerrallaan kahta annosta enempää ja säännöllinen viikoittainen käyttö ei saisi ylittää seitsemää annosta. (Otetaan selvää, STM, esitteitä 2006:6) Alkoholiongelmaisten eläke- Muistathan, että voit esittää meille kurssitoiveita keväälle ja ensi lukukaudelle! s s ikäisten lisääntyvä määrä on tärkeä huolenaihe ja haaste kansanterveystyölle. Terveydenhuollon ongelmien lisäksi alkoholin ongelmakäyttö koskettelee myös sosiaalihuoltoa sekä omaisia ja laajemminkin - yhteiskuntapolitiikkaa. Alkoholiongelman lisääntymiseen sisältyykin haasteita, jotka eivät ole suinkaan vain terveyden- tai sosiaalihuollon keinoin ratkaistavia ongelmia, vaan työhön tarvitaan toimijoita laajalta rintamalta seurakunnista, järjestöistä jne. Ristijärven Virtaalassa pidettiin Ikääntyminen ja alkoholi -luento Kainuun päihdetyön koordinointihankkeen Sari Marita Ikäheimon vetämänä. Kuinka paljon on 1 annos? Kulttuurihistoriallinen, iso vapaa-ajan asunto (123 m 2 ) kauniin Ristijärven rannalla, taajaman tuntumassa. * Kaksi erillistä sisäänkäyntiä * Erilliset WC:t ja suihkutilat molemmissa huoneistoissa * Veneet * Iso terassi * Erillinen rantasauna * Grillikatos * Sulkapallokenttä * Portailla varustetut uimalaiturit Kaikki mukavuudet Sopii myös kahdelle perheelle. Talvella Saukkovaaran rinteet, ladut sekä moottorikelkkaura lähellä. Tiedustelut puh /Pertti Härkönen Yksi pullo (33 cl) ruokakaupan olutta, siideriä tai lonkeroa. Yksi lasillinen (12 cl) puna- tai valkoviiniä. Yksi pieni lasillinen (8 cl) sherryä, madeiraa tai vermuttia tai muuta väkevää viiniä. Yksi ryyppylasillinen (4 cl) viinaa, konjakkia, viskiä, rommia tai likööriä 1 annos = Pieni pullo keskiolutta lasi viiniä viinaryyppy Kuinka paljon? Iso tuoppi tai tölkki (50 cl) keskiolutta = 1,5 annosta. Pullo (33 cl) Alkon olutta tai vastaavaa = 1,3 annosta. Kolmen vartin pullo (75 cl) puna- tai valkoviiniä = noin 6 annosta Hanapakkaus (2 l) puna- tai valkoviiniä = noin 16 annosta Kolmen vartin pullo (75 cl) väkevää viiniä = noin 9 annosta Puolen litran pullo (50 cl) viinaa tai esim. konjakkia = noin 12

20 20 Ristijärvi tiedottaa Bonusta jopa 5%! Ristijärvi Tiedottaa 1/2007 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie 19, Ristijärvi Puh. (08) Vastaava toimittaja: Reijo Fredriksson Puh. (08) , Gsm Sivunvalmistus: Paltamon Kirjapaino Ky 2007 Painopaikka: Kainuun Sanomat 2007 RISTIJÄRVEN YHTEISPALVELUPISTE Aholantie 25, Ristijärvi Puh , fax Avoinna ma pe KUNNAN LOMAKE- JA NEUVONTAPALVELU ASIAKASNETTI, NUORISONETTI KELA-lomakkeet ja lomakkeiden palautus POLIISI-lupapalvelut TIEHALLINNON INFO-PISTE KOPIOINTI- JA FAX-PALVELU MATKAILUINFO Lisäksi yhteispalvelupisteessä: VAPAA-AIKATOIMISTO NUORISO- JA SENIORITILAT 4H-TOIMISTO KAHVIPISTE KUNNAN PUHELINVAIHDE TERVETULOA!