Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi"

Transkriptio

1 Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Loppuraportti Joulukuu 2007

2 Esiselvityshanke rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Loppuraportti S02149 Joulukuu 2007 Laatija: Päivi Ahola-Anttonen Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2007 D:9 Kannen kuva: Futureimagebank ISSN:

3 TIIVISTELMÄ Esiselvityksessä on selvitetty Kainuun rakenteellisen työttömyyden alentamiseen pyrkivää julkisen sektorin nykytoimintaa ja välityömarkkinoiden tilannetta. Välityömarkkinat ovat laajat ja pirstaleiset ja ne toimivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Niiltä löytyy paljon hyviä työllisyydenhoidon käytäntöjä, joita voi soveltaa eri organisaatioissa. Voimavaroja on käytetty paljon, mutta niiden vaikuttavuus eli asiakkaiden siirtyminen avoimille työmarkkinoille ei ole ollut paras mahdollinen. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat työttömät tarvitsevat enemmän henkilökohtaista ohjausta ja pitkiä katkeamattomia asiakasprosesseja. Eri organisaatioiden yhteistyötä ja toimintojen koordinointia tarvitaan vaikuttavan kokonaisuuden luomiseksi. Pitkäaikaistyöttömien joukko on hyvin heterogeeninen. On tärkeää selvittää jokaisen työttömän tilanne, valmiudet ja tarpeet siten, että hänelle löytyy oikea palvelupaikka ja -kokonaisuus. Osa työttömistä hakeutuu aktiivisesti töihin ja koulutukseen. Osa on sopeutunut tukityöjaksojen ja työttömyyden vuorotteluun eikä tavoittele välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille siirtymistä. On myös työttömiä, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen työkyky on alentunut ja joille on tehtävä työkyvyn arviointi ja ohjattava ammatilliseen kuntoutukseen tai mahdollisesti eläkemahdollisuuksien selvittelyyn. Heidän löytämisekseen ja uusien henkilöiden pitkäaikaistyöttömyyteen siirtymisen ehkäisemiseksi olisi työttömille järjestettävä työterveydenhuolto. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä on hajanainen ja vaatii toimijoiden keskinäistä koordinaatiota. Kainuun työvoiman palvelukeskuksen ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien merkitys on keskeinen. Tässä työssä on selvitetty kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä Kainuussa. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on riittämättömästi kysyntään nähden. Paikkojen luomiseksi on lisättävä kuntouttavasta työtoiminnasta tiedottamista, palkattava ohjaajia ja yhtenäistettävä ohjeistusta. Koulutus on keskeisessä asemassa rakennetyöttömyyden purkamisessa. Työttömien puuttuvat tai riittämättömät ammatilliset valmiudet ovat merkittävä työllistymisen este. Siksi olisi räätälöitävä yritysten tarpeiden mukaisia mielekkäitä, motivoivia ja joustavia koulutuspaikkoja, joilta työvoimaa rekrytoitaisiin yrityksissä vapautuviin paikkoihin. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen painopisteen suuntaaminen avoimille työmarkkinoille edellyttää laajan yritysverkoston luomista ja jatkuvaa yhteistyötä. Yrityksissä vapautuvia työpaikkoja on etsittävä jo ennakolta, jotta niihin ehditään kouluttaa työttömiä. Lisäksi työyhteisöjä varten on kehitettävä koulutuskokonaisuus, joka parantaisi niiden valmiuksia pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseen. Myös muita tahoja, kuten lääkäreitä, kansanterveyshoitajia ja työvalmentajia olisi koulutettava ottamaan työttömät erityisesti huomioon työssään. Esiselvityshankkeessa on valmisteltu koko Kainuun kattava KAIRA-projekti, jolla haetaan vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden hoitoon koordinoinnin, suunnittelun ja yhteistyön rakentamisen keinoin. Hankkeeseen haetaan rahoitusta TE-keskukselta Manner-Suomen ESRohjelman Itä-Suomen osion 2. toimintalinjasta Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Hanke toimii vuosina ja sitä hallinnoi Kainuun maakunta -kuntayhtymä.

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTA KAINUUN VÄLITYÖMARKKINAT HYRYNSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA KUMPPANIKSI RY VALTIO YRITYKSET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA KAINUUSSA TYÖTTÖMYYS JA TERVEYS KAINUUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS (TYP) TYÖTTÖMIEN ETUJÄRJESTÖJEN JA AMMATTIJÄRJESTÖJEN NÄKEMYKSIÄ52 8. LOPUKSI...54 LÄHTEET...62 LIITTEET

5 1. JOHDANTO Tämä loppuraportti on syntynyt Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi -projektin työn tuloksena. Hanketta toteutti Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun TE-keskuksen tuella. Hanke liittyi Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmaan ja se rahoitettiin ESRtoimenpidekokonaisuudesta 2.3.: Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden lisääminen. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat kustannusarvion mukaan , josta Kainuun maakunta -kuntayhtymän osuus oli 20 % eli ja Kainuun TE-keskuksen osuus 80 % (ESR 50 % eli ja kansallisen rahan osuus 30 % eli ). Hankkeessa työstettiin ensin rakennetyöttömyyttä koskeva esiselvitys, jonka antia täydennettiin ohjausryhmässä perustetuissa kolmessa työryhmässä: 1) työllistämisen strategia ja tavoitteet Kainuussa, 2) työttömien segmentointi ja työllistymisen esteet ja 3) ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät asiat. Työryhmissä asetettiin painopistealueita työllisyydenhoidolle sekä etsittiin keinoja viedä rakennetyöttömyyden vähentämisen prosessia eteenpäin. Tarkoituksena oli jalostaa esiselvityksestä nousseita kehittämisajatuksia eteenpäin siten, että ryhdytään konkreettisiin toimiin rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Kainuussa. Hanke kokosi yhteistyöhön alueen yhdeksän kuntaa, kolme työvoimatoimistoa, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen (jatkossa TYP), ammattijärjestöjen, yrittäjien ja työttömien edustajat. Jatkohankkeen valmistelussa oli myös Kainuun yrittäjien, Kelan ja Kainuun ammattiopiston/ Edukain edustajia. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Hankkeen taustalla oli sekä työhallinnon että Kainuun maakunta -kuntayhtymän kasvava huoli rakennetyöttömyyden hitaasta vähenemisestä. Rakenteelliseen työttömyyteen luetaan vaikeasti työllistyvät työttömät, kuten pitkäaikaistyöttömät eli yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleet, toistuvaistyöttömät eli 16 kuukauden aikana yhteensä 12 kuukautta työttömänä olleet, työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteiltä uudelleen toimenpiteille sijoittuneet. (Ks. liite 2). Rakennetyöttömyyteen liittyy olennaisesti työttömyyden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma. Perinteisiltä aloilta on vapautunut työvoimaa, joka ei vastaa avautuvien työmarkkinoiden kysyntää. Tarvitaan koulutusta, jotta työnhakijoiden ammattitaito vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Työttömyys on pitkittyessään raskas taakka ennen kaikkea työttömän itsensä ja hänen lähipiirinsä kantaa, mutta se tulee myös kalliiksi yhteiskunnalle. Työttömyys asettaa ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa syrjäytymistä. Syrjäytymisen kustannukset kasautuvat sosiaali- ja terveystoimelle. Monet rakennetyöttömät joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, käyttämään erikoissairaanhoidon palveluja, päihde- ja mielenterveys- sekä perhepalveluja. Työllistyminen olisi parasta sosiaaliturvaa ja paras syrjäytymisen ehkäisyn keino. Vuoden 2006 lopussa rakennetyöttömyyteen lukeutuvia henkilöitä oli yhteensä henkilöä. Kainuun väkiluku oli tällöin ja työvoiman määrä noin henkilöä. Kainuussa vaikeasti työllistyvien osuus työvoimasta oli vuoden vaihteessa 10 %, kun se koko maassa oli noin 5 %. Rakennetyöttömyys on jonkin verran alkanut murentua, mutta kaikkein vaikein työttömyyden ydin tuskin työllistyy ilman erityisiä tukitoimia. Hankkeella päätettiin lähteä yhdessä etsimään syitä rakennetyöttömyyden hitaaseen purkautumiseen tilanteeseen ja niiden pohjalta pohtimaan lääkkeitä paremman kehityksen aikaansaamiseksi. Lähtökohtana ovat olleet kolme näkökulmaa: työhallinnon, kuntien ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän näkökulmat. Työhallinnon näkökulma Kainuussa on jo pitkään jatkunut laaja työttömyys. Uusia työpaikkoja on syntynyt lähinnä palvelusektorille ja muille kasvaville toimialoille. Työttömänä on runsaasti supistuvilta toimialoilta 1

6 kuten maa- ja metsätaloudesta sekä teollisuuden taantuvilta toimialoilta työttömäksi joutuneita henkilöitä. Tästä johtuu, että maakunnassa on törmätty rekrytointiongelmaan, joka on työnantajakyselyjen perusteella Suomen korkeimpia. Samalla aktiivitoimenpiteissä olevien työttömien määrä on vähentynyt. Kainuun työttömät eivät ole homogeeninen joukko, vaan on erotettavissa eri ryhmiä, joiden mahdollisuudet työllistyä ovat hyvinkin erilaiset. Rakenteelliseen työttömyyteen lukeutuvien osuus työttömyydestä on Kainuussa noin 60 %. Kokonaistyöttömyys on noin 5700 henkilöä. Noin 1200 henkilöä on ns. yhdenjaksoisesti työttömiä eli vähintään 12 kuukautta ollut poissa työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Kokonaistyöttömyyden vähentyessä arvellaan rakenteellisen työttömyyden rakenteen entisestään vaikeutuvan. Hankala on myös toistuvaistyöttömien tilanne. Noin 900 henkilöä on käynyt työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja ollut työllistettynä palkkatuella, mutta pysyviä työllistymisratkaisuja ei tunnu löytyvän. Todennäköisesti toistuvaistyöttömillä olisi motivaatiota ja mahdollisuuksia myös jatkuvaan työllistymiseen, mikäli sopiva paikka löytyisi. Työnhaussa tarvittaisiin luovaa tukea etsiä uusia pysyvän työn markkinoita heille. Koulutus nähdään tärkeänä väylänä avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen. Ongelmia on etenkin niiden työttömien työllistämisessä, joilla on puutteita motivaatiossa ja siten aktiivisuudessa hakea töitä. Taustalla vaikuttavat monesti pitkäaikaisen työttömyyden mukanaan tuomat sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen, mutta myös vanhentunut ammattitaito ja puutteellinen työkokemus. Työttömyys kohtaa hyvin monia henkilöitä. Työhallinnon mukaan työllisen henkilön Kainuussa on peräti lähes henkilön joukko, joka käy työvoimatoimiston kirjoilla työnhakijana, eikä siten ole pysyvästi työssä missään. Alkaneiden työsuhteiden määrä on pysynyt Kainuussa lamavuosien tasolla, mikä kertoo myös siitä, että lyhytaikaisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt. Vuoden 2005 alussa voimaan astunut Kainuun hallintokokeilu sai Kainuussa aikaan tilanteen, jossa uudella toimijalla Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on tosiasiassa yhdeksän erilaista tapaa vastata rakenteellisen työttömyyden asettamiin haasteisiin. Toimintakäytäntöjä yhtenäistetään jatkuvasti, mutta yhteistä sosiaalipoliittista lähestymistapaa ongelmaan maakunnassa ei ole vielä löydetty. Kainuun hallintouudistuksen myötä ohenivat myös työhallinnon ja Kainuun kuntien yhteiset ponnistelut rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Nyt Kainuun yhdeksän kuntaa toteuttaa kukin omia toisistaan hyvinkin poikkeavia työllistämismalleja. Tilanteen selkiyttäminen ja mahdollisten uusien yhdenmukaisten toimintatapojen löytäminen ovat tarpeen. Työhallinnon kannalta Kainuussa maakunta ja kunnat sekä kouluttajaorganisaatiot ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit työpaikkojen kehittäjinä ja välittäjinä rakenteellisen työttömyyden purkamisessa. Niiden kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää ja tiivistää. Tavoitteena on toimivan ja kaikkia tyydyttävän yhteistyön toimintamallin luominen. Kuntien näkökulma Vuonna 2006 astui voimaan työmarkkinatukiuudistus, joka asettaa kuntien työllisyyden hoidolle uusia haasteita. Kuntien on maksettava yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta puolet. Valtio kompensoi kunnille uudistuksesta aiheutuneita kustannuksia. Kompensaation suuruus riippuu siitä, miten paljon kunnissa onnistutaan 2

7 näiden työttömien määrää vähentämään. Tarkastelun lähtökohdaksi on valittu vuoden 2003 tilanne. Mikäli henkilöiden määrää pystytään vähentämään, on kunnilla mahdollisuus saada jopa hyötyä, koska kompensaatio on tällöin suurempi kuin kunnan kustannukset. Kainuun kunnat eivät ole kyenneet kovin hyvin vastaamaan tähän haasteeseen. Kuntien taloudessa kyse on vuositasolla yhteensä usean miljoonan euron suuruisesta menoerästä. Yhden henkilön keskimääräinen kustannus kunnalle on noin / vuosi. Kuntien kannalta tärkeää on löytää keinoja nimenomaan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työllistämiseksi. Toisaalta olisi kyettävä hillitsemään tämän pitkäaikaistyöttömien ryhmän kasvamista keskittämällä voimavaroja siten, että heidän työllistämisensä onnistuisi jo aikaisemmin. Taulukosta 1 näkyvät kuntien Kelalle maksamat työmarkkinatuet vuonna 2006 sekä kuntien tähän tarkoitukseen budjetoimat summat. Taulukko 1. Kuntien maksama passiivityömarkkinatuki Kelalle Budjetoitu kunnassa/ Toteutunut/ Erotus (Kelan tilastot) Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Yhteensä Valtion kompensaatio maksetaan usean valtionosuuden kautta, joten nykyään on mahdotonta esittää sen suuruutta yhtenä selkeänä lukuna. Taulukossa 2 on esitetty Kainuun TE-keskuksessa laskettu arvio kompensaation suuruudesta kunnittain. Se näyttää suuntaa antavan kuvan siitä, miten yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden henkilöiden aktivointi vaikuttaa kuntien talouteen. Taulukko 2. Kainuun TE-keskuksen arvio valtion kompensaation suuruudesta kunnittain TE-keskuksen arvio Toteutunut/ Erotus valtion kompensaation (Kelan tilastot) suuruudesta/ Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Yhteensä

8 Kuntien vastuusta työllisyydenhoidosta säädetään myös julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002). Lain mukaan valtion, kuntien ja yritysten yhteisin talous- ja työllisyyspoliittisin toimin huolehditaan alueellisesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei minkään työmarkkinaalueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa (alueellisesti tasapainoisen työllisyyden velvoite). Kunta on velvollinen järjestämään työntekomahdollisuuksia työttömille työnhakijoille, ei kuitenkaan vuositasolla useammalle kuin yhdelle prosentille kunnan työvoimasta (aluevelvoite). Valtio on velvollinen järjestämään työntekomahdollisuuksia niille työttömille työnhakijoille, joita kunta ei ole työllistänyt. Kunnalla on oikeus saada palkkatukea työllistetyistä, jotka työvoimatoimisto on osoittanut sen työllistettäviksi aluevelvoitteen perusteella. Työmarkkinaalueella tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksella (1350/2002) määriteltävää kunnan tai useamman kunnan muodostamaan aluetta, jolla työssäkäynti on tavanomaista. Asetuksen mukaan Kainuun jokainen kunta muodostaa tässä tarkoituksessa oman työmarkkina-alueen. Taulukossa 3 on esitetty Työministeriön aluevelvoitetilasto Taulukko 3. Työministeriön aluevelvoitetilasto kk:n takautuva työttömyysaste ja aluevelvoite. Kainuun TE-keskus. Työvoima Työttömät Työttömyysaste 1,6 kertaa maan ka. 1,8 kertaa maan ka. Hyrynsalmi , Kajaani ,9 0 0 Kuhmo , Paltamo , Puolanka , Ristijärvi ,1 5 0 Sotkamo ,3 0 0 Suomussalmi , Vaala , Koko TE-keskus , ,6 kertaa työttömyysaste 14,4 1,8 kertaa työttömyysaste 16,1 Tilastojen mukaan tänä vuonna kymmenen kuukauden ajan työttömyys on ollut olennaisesti (1,8 kertaa) yli maan keskimääräisen tason Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Suomussalmen ja Vaalan työmarkkina-alueilla. Kesäkuun lopussa 2007 Kainuussa oli 258 työtöntä yli lain salliman rajan. On selvitettävä, käytetäänkö työllistämisessä kaikkia mahdollisia tukia, joita nykyinen lainsäädäntö tarjoaa. Esimerkiksi ikääntyvien työttömien matalapalkkatukea käytetään Turussa menestyksekkäästi. Kuntien ja maakunnan kannalta on muistettava, että kaikki työllistyminen lisää niiden käytettävissä olevia verotuloja. Sovi ei unohtaa myöskään tehdyn työn arvoa. 4

9 Sosiaalityön näkökulma Sosiaalityön näkökulmasta asiakkaiden työllistyminen on aina myönteinen asia, sillä se lisää perheiden hyvinvointia elämän säännöllistymisen myötä ja keventää taloudellisia paineita vähentämällä toimeentulotukiasiakkaiden määrää. Työllistyminen on parasta sosiaalityötä. Siksi kaikki työllisyyttä edistävä toiminta on Kainuun maakunta kuntayhtymän, jonka alaisuudessa sosiaalipalvelut toimivat, kannalta toivottavaa. Sosiaalityölle olennaista on löytää vaihtoehtoja työttömyyden kovan ytimen eli rakenteellisen työttömyyden vaikeimman rakenteen kanssa toimimiseksi. Ongelmana on, että työvoiman palvelukeskuksella ei ole paikkoja, joihin ohjata asiakkaitaan. Välityömarkkinoita (työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välisiä valtion toimin tuettuja sosiaalisen työllistämisen markkinoita) tulisi kehittää siten, että eri ryhmille olisi erilaisia mahdollisuuksia tarjolla. Erittäin vaikeasti työllistyville henkilöille pitäisi luoda mahdollisuus jopa pysyvään työhön välityöpaikassa. Välityömarkkinoiden laajentamisen keinot ja selkeyttäminen vaativat laajapohjaista yhteistyötä. Välityömarkkinat tarvitsevat lisää työnohjaajia ja työvalmentajia. Monet asiakkaista voisivat työkokeilun kautta päästä työllistymisen polun päähän, mutta puuttuu henkilöitä, jotka voisivat ohjata työtä sekä tukea asiakkaan elämänhallintaa yleisemminkin. Työvoiman palvelukeskuksen tärkeimpiä työvälineitä on toisten yhteistyökumppaneiden, varsinkin mielenterveys- ja päihdepalvelujen työ. Moniammatillinen auttaminen hidastuu ja vaikeutuu näiden alojen resurssipulan vuoksi. Varhainen puuttuminen ja tuki olisi tärkeää, koska asiakkaiden ongelmat yleensä pahenevat nopeasti ja paluu työmarkkinoille vaikeutuu entisestään. Monelle työttömälle mahdollisuus voisi olla kuntouttava työtoiminta, jolla parannetaan hänen elämänhallintaansa ja luodaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva laki astui voimaan Lakia sovelletaan kunnissa hyvin eri tavoin. Kuntouttavan työtoiminnan käyttö on joillakin alueilla hiipunut, koska paikkoja ei ole löytynyt riittävästi. Ei ole myöskään henkilöä, jonka vastuualueeseen kuntouttava työtoiminta selkeästi kuuluisi. Maakunnassa kaivataan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja malleja, joiden avulla kuntouttavaa työtoimintaa voidaan käyttää kaikkein vaikeimmin työllistyvien henkilöiden auttamiseksi eteenpäin. TE-keskus kustantaa kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvia kuluja. Resursseja siis olisi, mutta niitä ei osata käyttää. Valtion korvaus tulisi kunnista kohdentaa niille tahoille, jotka kuntouttavaa työtoimintaa järjestävät. Hankkeen yhtenä tavoitteena on yhtäläinen toimintatapa kuntouttavan työtoiminnan soveltamisessa Kainuussa. 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTA Esiselvityshankkeelle asetettiin useita tavoitteita. Ensinnäkin tavoitteena oli selvittää Kainuun rakenteellisen työttömyyden alentamiseen pyrkivä julkisen sektorin nykytoiminta ja välityömarkkinoiden tilanne ja luoda malli välityömarkkinoiden, kuntien, maakunnan ja työvoimahallinnon väliseksi yhteistyöksi. Toiseksi hankkeessa oli määrä hahmottaa ne työttömien ryhmät, joille eri työllistämisratkaisuja haetaan ja esittää vaihtoehtoja näiden ryhmien työllisyyden kehittämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli selvittää työttömien näkemykset työllistymisen esteistä. Yhtenä tavoitteena oli luoda malli kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi Kainuussa. Hanke pyrki myös sitouttamaan eri toimijatahot ja luottamushenkilöt mukaan kehittämisprosessiin. Lisäksi hankkeessa laadittiin jatkoaskellus KAIRA-projektin muodossa. 5

10 Aineisto esiselvitystä varten kerättiin pääasiassa helmi-toukokuussa Hankevetäjä kiersi kunnissa keskustelemassa kuntien työllisyysasioiden parissa työskentelevien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja sosiaalityöntekijöiden sekä työhallinnon edustajien kanssa ja tutustui työpajoihin ja työllisyysprojekteihin. Keskusteluihin osallistui yhteensä 96 henkilöä. Yhdistyksille järjestettiin tapaamisia seitsemässä kunnassa. Tapaamisiin osallistui yhteensä 70 henkilöä. Jokaisessa kunnassa otettiin puhelimitse yhteyttä muutamaan yritykseen pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseen liittyvien mahdollisuuksien selvittämiseksi. Lisäksi hankevetäjä vieraili kutsusta ammattiyhdistysten tapaamisessa (edustettuna oli kuusi ammattiosastoa, yhteensä kahdeksan henkilöä), Kainuun riippuvuuksien hoitopalvelujen työpalaverissa (läsnä oli 13 työntekijää) ja mielenterveyspalvelujen kuntoutuksen kehittämistyöryhmän palaverissa (läsnä oli kaksi työntekijää). Taustatietoa sekä käytännön malleja ja kokemuksia on hankittu koulutustilaisuuksista ja seminaareista. Projektissa on tutustuttu Kuusamon, Kinnulan ja Vammalan työllisyyden hoidon käytäntöihin. Kaikkialla pääkysymys kuului: millä toimilla/keinoilla rakenteellista työttömyyttä voitaisiin pysyvästi vähentää Kainuussa? Mikä on tukityöllistämisen laajuus tällä hetkellä? Miten sitä voitaisiin lisätä? Mitä tarpeita, vaikeuksia, hyväksi havaittuja käytäntöjä ja ideoita kentältä löytyy? Miten yhteistyö ja verkostot toimivat? Mitä yhteistyötarpeita ja -ehdotuksia esitetään? Millaisia ryhmiä työttömistä erottuu? Mitkä ovat koulutuksen mahdollisuudet tukea työllistymistä? Miten lakia kuntouttavasta työtoiminnasta on sovellettu? Ovatko toimijoiden resurssit riittävät? Lisäksi kysyttiin, mitkä eri toimijoiden mielestä ovat työllistymisen suurimmat esteet. Tähän työhön koottiin kentältä nousseet keskeiset asiat. Ne ovat käytännön työn synnyttämiä ja kertojiensa asiantuntemuksesta kumpuavia ja siksi merkittäviä. Ajatuksia on työstetty jonkin verran eteenpäin mahdollisiksi käytännön toimenpiteiksi. 3. KAINUUN VÄLITYÖMARKKINAT Välityömarkkinoilla tarkoitetaan tässä työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välisiä työmarkkinoita, joille on tunnusomaista valtion tuki eri muodoissaan. Välityömarkkinoilla tarjolla olevia palveluja tarvitsevat asiakkaat, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoilla selvitetään asiakkaiden työ- ja toimintakyky sekä parannetaan heidän työllistymisedellytyksiään ja työmarkkinavalmiuksiaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa vaikeasti työllistyvistä avoimille työmarkkinoille. Tässä luvussa tarkastellaan Kainuun välityömarkkinoita. Luodaan katsaus kuntien työllisyyden hoitoon, työllisyysprojekteihin, työpajoihin ja yhdistyksissä tapahtuvaan työllistämiseen. Eri toimijat ovat kehittäneet työllisyydenhoitoon lukuisia hyviä käytäntöjä. Hyvät käytännöt on merkitty tekstiin -merkillä, jotta muilla toimijoilla olisi mahdollisuus halutessaan edistää vastaavaa käytäntöä omassa kunnassaan. Taulukossa 4 on Kainuun kuntien työttömyyttä ja työllisyydenhoitoa kuvaavia lukuja vuodelta Taulukosta 5 (Kainuun TE-keskus) näkyvät Kainuussa työllistämistukeen (palkkatuki ja/tai työmarkkinatuki) käytetyt määrärahat vuonna 2006 työvoimatoimistoittain. Tekstissä viitataan lisäksi 1. ja 2. luvussa esitettyihin taulukoihin. 6

11 Taulukko 4. Kainuun kuntien työttömyyttä ja työllisyydenhoitoa kuvaavia lukuja Asukasluku Työttömyysaste Vaikeasti Kunnassa Kunnan Kainuun hlöä 1) % 1) palkkatuella maakunta - työllistyvät yhteensä hlöä 1) työllistettyjä keskimäärin hlöä työllisyyden hoitoon käyttämä määräraha 3) kuntayhtymän palkkatuella työllistettyjä keskimäärin hlöä Kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin hlöä Hyrynsalmi , , ,3 Kajaani 2) , , ,3 4 Kuhmo , , ,9 2 Paltamo , , ,9 Puolanka , ,3 Ristijärvi ,1 4) Sotkamo , , ,3 1 Suomussalmi , Vaala , Vuolijoki ,9 4) ,00 5,8 1 Yhteensä ,2 97,8 10 1) Tilanne ) Vuolijoki ei ollut vielä liittynyt Kajaaniin 3) Ei sisällä Kelalle maksettavaa työmarkkinatukea 4) Ristijärven ja Vuolijoen lukuja ei erikseen saatavilla Taulukko 5. Kainuussa työllistämistukeen (palkkatuki ja/tai työmarkkinatuki) käytetyt määrärahat vuonna 2006 työvoimatoimistoittain. Työvoimatoimisto Työllistäminen (palkkatuki) SM:n määrärahalla (Kainuun kehittämisraha) ja TM:n työmarkkinatuella ja työllistämismäärärahalla (vain Vaalassa) Palkkatuki SM tai TM Työmarkkinatuki **) TM Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Sotkamo Suomussalmi Vaala (TM ) *) Yhteensä Kainuu yhteensä

12 *) Vaalan työvoimatoimisto maksoi palkkatuen työministeriön määrärahasta ja muut työvoimatoimistot sisäministeriön määrärahasta (Kainuun kehittämisraha). **) Sisältää palkkatuen ( ) ja starttirahan ( ) perustuen. Palkkatuen perustuki maksetaan työmarkkinatukimäärärahoista niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 130 päivältä. Starttirahan perustuki maksetaan työmarkkinatuen saajille työmarkkinatukimäärärahoista. 3.1 HYRYNSALMI Hyrynsalmi on asukkaan kunta Ylä-Kainuussa. Hyrynsalmella vaikeasti työllistyviä henkilöitä oli 2006 joulukuussa 149. Työttömyysaste oli 20,4 %. Alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edellytys ei Hyrynsalmella toteudu, vaan työttömiä oli paikkakunnalla 24 yli lain salliman rajan. Sen sijaan aluevelvoitteen edellyttämä työntekomahdollisuuksien järjestäminen vähintään prosentille työvoimasta (1228 henkilöä ) toteutui Hyrynsalmella, koska kunta työllisti keskimäärin 20,3 henkilöä Hyrynsalmen oma työllistämispolitiikka on aktiivista. Keskimäärin 20,3 henkilöä on työllistynyt kunnan kautta vuositasolla. Henkilöt palkataan neljästä kuuteen kuukaudeksi 85 % työajalla. Lisäksi kuntaan otetaan kesätyöntekijöitä kolmeksi viikoksi 65 henkilöä, joista osa sijoittuu yrityksiin. Työtehtäviä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilualueiden hoito ja valvonta, kouluavustajan työt, siivous- ja keittiötyöt Myös paikkakunnalla järjestettävien tapahtumien (Suopotkupallon MM-kisat ja Kainuun rastiviikko) infrastruktuuria rakennetaan. Hyrynsalmen kunnassa varattiin aiemmin erikseen määräraha sosiaalisilla perusteilla työllistämiseen. Tällä lisämäärärahalla työllistettiin henkilöitä, joiden syrjäytymisvaara oli suuri. Vaikka erillismäärärahan käytännöstä on sittemmin luovuttu, pyritään edelleen tapauskohtaisesti auttamaan sosiaalisin perustein työllistämällä. Hyrynsalmella toteutettiin 2000-luvun vaihteessa laajamittaisesti työttömien työnhakijoiden terveystarkastuksia. Työllisyysvaroin palkatun terveydenhoitajan tekemät tarkastukset tapahtuivat kansanterveystyönä. Asiakkaat ohjautuivat vastaanotolle muiden terveydenhoitajien kautta, työvoimatoimistosta sekä puskaradion kautta. Tarvittaessa asiakkaat ohjattiin jatkotutkimuksiin Tarkastuksia pidettiin erittäin tärkeinä ja ne perustuivat vapaaehtoisuuteen. Hyrynsalmen kunta maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja vuonna TE-keskus arvioi valtion kompensaatioksi tällöin Kunnan nettohyöty olisi arvion mukaan ollut Hyrynsalmi oli budjetoinut tähän tarkoitukseen , joten säästö budjetoituun summaan nähden oli vieläkin suurempi eli Taidoista töihin -hanke ESR-rahoitteinen Taidoista töihin -hanke alkoi Suomussalmen kunnan hallinnoimana Suomussalmen vetäydyttyä hankkeesta 2006 lopussa hallinnointi siirtyi Hyrynsalmen kunnalle. Työvoimatoimisto etsii hankkeeseen mahdollisia pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä, jotka haastatellaan. Työnohjaaja on mukana tekemässä henkilövalintoja. Henkilöt työllistetään aluksi yhden tai kahden kuukauden koeajalla, jonka jälkeen työsopimusta jatketaan vuodeksi ja jopa pidemmäksi ajaksi siten, että työllistetyn työssäoloehto karttuu. Työaika on 6,5 tuntia päivässä. 8

13 Hanke toimii Hyrynsalmen kunnan tiloissa ja siihen otetaan noin 15 henkilöä kerrallaan. Kuluvana vuonna hankkeeseen on työllistynyt 20 henkilöä, keskimäärin 10/kuukausi. Projektissa kehitetään kotitalouksille tehtävää palvelutyötä (siivous, lumityö, pihatyö, perunannosto, halkotyö), josta peritään palvelumaksua 5 tunnilta. Palvelutyön kysyntä on ollut kasvavaa. Siivoukseen mennään pareittain tai työnohjaajan kanssa. Tarvittaessa ollaan myös asiakkaiden kuulijoina ja tukijoina. Tarjotusta siivouspalvelusta ovat erityisesti veteraanit olleet innostuneita. Veteraanijärjestö maksaa osan asiakkaiden palvelumaksusta. Myös päihdeongelmaisten henkilöiden kotona käydään siivoamassa. Samalla edistetään asiakkaiden omaehtoista arjessa selviytymistä kuten astian- ja pyykinpesua. Esimerkin avulla ohjauksesta ja jatkuvista käynneistä on havaittu olevan myönteisiä tuloksia asiakkaiden oman aktiivisuuden lisääntymisenä. Projektin tiloihin on järjestetty monenlaista työtä, koska kaikki eivät osallistu palvelutyöhön ja on tärkeää, että kaikille löytyy mielekästä työtä. Tilat toimivat kierrätyskeskuksena ja SE-romun vastaanottopisteenä. Työtehtäviä ovat korjausompelu, kierrätettävien vaatteiden huolto ja SE-romun lajittelu. Työtä on ollut tarpeeksi ja työntekijöiltä on saatu hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi. On mietitty kahviotoiminnan ja työttömien ruokalan käynnistämistä. Monet työtehtävistä sopisivat myös kuntouttavassa työtoiminnassa tehtäviksi. Työntekijöille tarjottavaan palveluun kuuluu työurasuunnitelman laatiminen kaikille, minkä vuoksi kaikki henkilöt haastatellaan. Viikoittaiset työpalaverit sisältävät asiakasyhteistyötä ja muita työyhteisöön ja työhön liittyviä asioita. Niissä annetaan myös palautetta asiakaspalvelusta ja työn suorittamisesta. Ajoittain vietetään virkistyspäivää luonnon helmassa makkaranpaiston merkeissä sekä tehdään tutustumiskäyntejä yrityksiin. Joskus valmistetaan yhdessä kotiruokaa. Hankkeessa ei varsinaisesti arvioida työllistyjien työkykyä, mutta työvoimatoimistoon annetaan asiasta epävirallista palautetta. Projektihenkilöstön tukena toimii työtiimi, jossa on mukana työvoimatoimiston ja kunnan työntekijöitä. Projektissa kaivataan koulutusta työn ohjaamiseen liittyvissä asioissa. Myös työllistyjien hyvinvointiin liittyviin asioihin tarvitaan enemmän ohjausta. Toimintaa voitaisiin kehittää haja-asutusalueille. Monet vanhukset tarvitsisivat kävijöitä katsomaan, että kaikki on kotona kunnossa. Heitä voitaisiin myös koota yhteen sosiaalisten kontaktien varmistamiseksi ja virikkeiden saamiseksi. Hanke päättyy Sillä olisi hyvät mahdollisuudet kehittyä työpajatyyppiseksi pysyväksi toimintamuodoksi. Hyrynsalmen yhdistyskenttä Hyrynsalmella on monivuotinen kokemus yhdistysten työllistämisprojekteista. Hyrynsalmen vanhustentaloyhdistyksellä oli työllistämisprojekti vuosina ja MLL:n Hyrynsalmen paikallisyhdistys veti Jelppi-projektia Yhdistykset hyödynsivät myös Hyrynsalmen kunnan hallinnoimaa Työhön kiinni hanketta, joka toimi Projektien päätyttyä työllistäminen yhdistyksissä hiipui. Työnantajavelvoitteiden hoitaminen nähtiin liian työlääksi. Hankevetäjän tilalle ei löytynyt yhdistyksistä henkilöä, jolle työnjohdollista vastuuta olisi annettu. Tällä hetkellä yhdistyksillä ei ole työntekijöitä palveluksessaan. Hyrynsalmen työttömien yhdistys ei käytännössä tällä hetkellä toimi. Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys on palkannut aikaisemmin työntekijän vahtimestariksi liikuntahalliin viikonlopuiksi. Henkilö palkattiin palkkatuella 4,5 tunnin työajalla. Nyt ei ole löydetty sopivaa henkilöä tehtävään. Kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet tuntevat olevansa ylikuormitettuja. Vapaaehtoisvoimin järjestetään kylätapahtumia ja suunnitellaan kylän 9

14 tulevaisuutta. Myös meneillään oleva ISKUn talon kunnostus työllistää. Tarvetta työntekijöiden hankkimiseksi olisi. Hyrynsalmen yhdistykset voisivat tarvittaessa käyttää hyväkseen Suomussalmen yhdistystoimintamallia ja Suomut ry.:n tukea työnantajavelvoitteiden osalta. Hyrynsalmen ja Suomussalmen läheinen sijainti osaltaan mahdollistaisi tällaisen yhteistyön. Käytännössä asia vaatii kuntien sopimuksen mahdollisesta korvauksesta sekä Suomujen työntekijän ja yhdistysten toimihenkilöiden välisen konsultaation. 3.2 KAJAANI Kajaanin asukasluku oli 2006 vuoden lopussa Rakennetyöttömiksi laskettiin henkilöä ja kaupungin työttömyysaste oli 15,5 %. Kajaanissa alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edellytys toteutui. Kajaanin kaupungilla työllisyydenhoito on keskitetty henkilöstöpalveluihin, joka hoitaa yhteydenpidon työvoimatoimistoon, palkkatukihakemukset ja tilitykset sekä auttaa työyksiköitä työllistämiseen liittyvissä asioissa. Työllisyystyöryhmä kehittää kaupungin työllisyyteen liittyviä asioita. Kajaanin kaupungin palveluksessa oli vuonna 2006 keskimäärin 27,5 henkilöä. Esimerkiksi tukitoimilla oli sijoitettu 32 henkilöä, joista korkeimmalla korotetulla tuella 15, toisen vuoden tuella 5, pitkäaikaistyöttömän tuella 6, perustuella 1, 1 oli velvoitetyöllistettynä ja lisäksi oppisopimuksella 4 henkilöä, joista 2 maahanmuuttajaa. Tulosyksiköittäin sijoitetut jakautuivat tällöin seuraavasti: keskushallinto 1, sivistyspalvelutoimisto 1, varhaiskasvatus 6, peruskoulut 5, Mamselli 5, kirjasto 1, museot 1 ja ympäristötekninen toimiala 12. Kaupunki työllistää lyhyeksi aikaa sellaisia työttömiä, joilta puuttuu enintään 8 viikkoa työssäoloehdon täyttämisestä tai ns. työttömyyseläkeputkeen pääsemisestä. Erityishuomiota kiinnitetään nuorten alle 25-vuotiaiden ja maahanmuuttajien työllistämiseen. Maahanmuuttajista enemmän alla kohdassa yhdistykset (MLL). Kaupunki ja Kumppaniksi ry. ovat solmineet sopimuksen työpajatoiminnan järjestämisestä Sopimuksen mukaan työpajatoimintaan osallistuu vuosittain vähintään 180 henkilöä, joista 1/3 (60) tulee olla alle 29-vuotiaita. Kajaanin työpajalla oli valmentautujia vuoden 2006 aikana yhteensä 198. Työllisyystyöryhmän määrärahasta ( ) on erotettu käytettäväksi työttömien opintoseteleihin. 17 arvoisia seteleitä jaetaan kahdesti vuodessa työvoimatoimiston kautta. Ne on tarkoitettu työttömien omaehtoiseen opiskeluun esimerkiksi kansalaisopistossa. Lisäksi Kaupunki työllistää kesällä 24 opiskelijaa ja syntyneille nuorille jaettiin maaliskuussa 264 kesätyöseteliä käytettäväksi kesätyöpaikkojen palkanmaksuun. Kajaani myöntää korotonta lainaa yhdistyksille työllistämisen alussa. Tähän tarkoitukseen on varattu määräraha. Yhdistysten toisen vuoden työllistämistä tuetaan hakemuksesta siten, että työntekijä saa ansiosidonnaisen päivärahaoikeuden. Lisäksi työllisyystyöryhmä myöntää avustuksia työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Työllisyyden hoidon osalta Kajaanin taloudelliset näkymät ovat hyvät, joten mahdollisuus tehdä uusia avauksia ovat olemassa. Kajaanin kaupunki maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja vuonna TE-keskus arvioi valtion kompensaatioksi tällöin Kunnan nettohyöty olisi arvion mukaan ollut

15 988. Kajaani budjetoi tähän tarkoitukseen , joten säästö budjetoituun summaan nähden oli Kajaanin yhdistyskenttä Kajaanissa on paljon yhdistyksiä, joilla on pitkät työllistämisen perinteet. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Kainuun piirin Työksi-hanke ja Kumppaniksi ry.:n Työllistä yhdistykseen -hanke edistivät yhdistysten työllistämistä ja tarjosivat niille tukea työnantajavelvollisuuksiin liittyvissä asioissa. Kumpikin hanke on päättynyt. Yhdistyksille järjestetyssä tapaamisessa kävi ilmi, että työllistämistoimintaa aloittelevat yhdistykset tarvitsevat erityistä tukea. Monet pienet, talkoovoimin toimivat yhdistykset kokevat työnantajavelvollisuuksien hoitamisen raskaana. Yhteistyötä Kajaanin ja muiden kuntien yhdistysten kesken voitaisiin kehittää ja etsiä tukea siihen esimerkiksi työhallinnolta ja kunnilta. Yhdistysten palkkatukityöllistämisen mahdollisuutta ei ole viime aikoina aktiivisesti markkinoitu. Useilla yhdistyksillä, kuten Kumppaniksi ry.:llä, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksellä ja Lohtaja- Huuhkajanvaara-Pikku-Kettu kyläyhdistyksellä on meneillään työllisyysprojekteja. Kumppaniksi ry. on perustettu kumppanuusajattelun pohjalta nimenomaan vastaamaan työllisyyden edistämisen haasteisiin ja sen rooli on siten muista yhdistyksistä poikkeava. Yhdistystä käsitellään sen vuoksi omana lukunaan. Lohtaja-Huuhkajanvaara-Kettu kyläyhdistys ry.:llä on TE-keskuksen projektituella käynnissä Tartu toimeen työllisyysprojekti, jonka kohderyhmänä ovat alueen pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat. Projekti alkoi ja se kestää kolme vuotta. Tavoitteena on henkilön työllistyminen palkkatuella ja sijoittuminen HARA-rahalla tai työelämävalmennukseen. Tavoite on, että 30 % sijoitetuista olisi maahanmuuttajia, joiden integroitumista sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että alueelle halutaan vahvistaa. Lisäksi yhdistys tarjoaa kieliharjoittelupaikan ja ensikosketuksen suomalaiseen työelämään kotouttamisohjelmien mukaisten kielikurssien osallistujille. Yhdistys tuottaa erilaisia palveluja alueen asukkaille erityisesti lapsille ja nuorille. Yhdistys esimerkiksi ylläpitää kahta nettikahviota. MLL:n Kainuun piiri on tehnyt Kainuussa uraauurtavaa työtä maahanmuuttajien aseman parantamiseksi ja heidän työllisyytensä lisäämiseksi. Kainuussa oli vuoden 2006 lopussa 1057 maahanmuuttajaa (1,25 % Kainuun väestöstä). Heistä työnhakijoina oli 453 henkilöä, joista työttömiä oli 183. Maahanmuuttajia oli yli 55 eri maasta: venäläisiä (483), sudanilaisia (139), iranilaisia (65), ruotsalaisia (59), virolaisia (40), irakilaisia (30), afganistanilaisia (23), thaimaalaisia (18). Naisia Kainuussa asuvista ulkomaalaisista oli 58 %. Ulkomaalaisten työnhakijoiden koulutustaso oli seuraavanlainen: perusaste 37 %, keskiaste 34 %, alin korkea-aste 8 %, alempi kandidaatti 8 %, ylempi kandidaatti, tutkijakoulutus 6 % ja tuntematon 7 %. Maahanmuuttajista noin 60 % on perhesyiden takia Suomeen muuttaneita, noin % työperäisiä maahanmuuttajia ja noin % pakolaisia. (Maahanmuuttajat Kainuussa.) MLL:n Kainuun piiri ry. hallinnoi vuonna 2007 päättyvää ESR-rahoitteista Kainuun monikulttuurinen toimintakeskus -hanketta, joka ylläpitää yhdistysten, ihmisten ja tiedotuksen olohuone-toimintamallilla toimivaa kohtaamispaikkaa Väinämöisenkadulla Kajaanissa. Kajaanin kaupunki tukee myös hanketta. Monikassa työskentelee kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Neuvokit antavat eri kielillä arkipäivän neuvontaa maahanmuuttaja-asiakkaille. Kotouttaja pitää 10- viikon työnhakukursseja, joilta saa apua koulutuksen suunnitteluun ja työnhakuun sekä tietoa 11

16 suomalaisesta yhteiskunnasta ja työmarkkinoista. Kotouttajan tehtäviin kuuluu myös tutkintojen rinnastamiseen liittyvät asiat. Monikan yrityskoordinaattori edistää monin tavoin yritysten tietoisuutta maahanmuuttajista mm. räätälöimällä työpaikkakohtaisia henkilöstökoulutuksia. Koulutusten tavoitteena on edistää monikulttuurisuuden hyväksymistä ja näkemistä voimavarana. Maahanmuuttajia työllistäessään yrityksillä tulee olla valmiuksia huomioida erilaisuutta heidän vastaanottamisessaan ja perehdytyksessään. Koulutuskoordinaattori ohjaa nuoria ja aikuisia maahanmuuttajaoppilaita toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Opetushenkilöstöllä on mahdollisuus saada monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen liittyvää opetusta ja valmennusta. Hankkeen vaikuttavuutta selvitettäessä on todettu, että neuvontaa, ohjausta ja koulutusta tarvitaan jatkossakin. Yrityksissä tehtävä työ on tuottanut tulosta. Nykyisin maahanmuuttajille löytyy mm. tuetun työn ja työharjoittelupaikkoja aikaisempaa enemmän. Oppisopimuskoulutus sopii hyvin monille maahanmuuttajille ja siitä on hyviä kokemuksia heidän työllistymisensä kannalta. Maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja heidän pitkäaikaistyöttömyyteen putoamisensa estämiseksi on tärkeää saada Monikan toiminta pysyväksi toimintamalliksi, jota kehitetään muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry.:n toimintoja ovat kierrätyskeskustoiminta (kierrätystavaran vastaanotto, jatkojalostus ja alkulajittelu), maakunnallinen sähköelektroniikkaromun ja tietokoneiden vastaanotto, lajittelu ja purku, Palvelukeskus Areena (lumityöt, piha- ja puutarhatyöt, siivous), koululaisten iltapäiväkerho, nuorisotoiminta, Ikinuorten kerho ja kylätalo Vanahiksen ylläpitäminen (kuntosali, toimisto, asiamiesposti ja kerhot). Lisäksi yhdistys toteuttaa työhallinnon rahoittamia toiminnallisia ryhmiä vaikeasti työllistyville henkilöille. Kolmen kuukauden valmentavien koulutusten kautta työttömät pyritään palkkaamaan yhdistykseen töihin palkkatuella. Yhdistyksellä on jatkuvasti noin henkilöä työllistettynä palkkatuella neljän tunnin työajalla. Kokopäiväisiä työntekijöitä on 10 henkilöä. Yhdistyksen läpi kulkee vuosittain noin 150 henkilöä. Yhdistys järjestää ja maksaa työntekijöidensä alkuterveystarkastuksen, jonka kuluista Kela maksaa puolet. Yhdistyksellä on myös kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry. on perustanut Kainuun ensimmäisen sosiaalisen yrityksen Osuuskunta Nakertajan Ahjon. Sosiaalinen yritys ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä. Se tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja se on merkitty kaupparekisteriin. Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta. Yritystoiminnan kohteina ovat Rehjansaaren sekä Haukilammen kämpän toiminnot. Haukilammen kämppä, joka on aiemmin toiminut Kajaanin kaupungin edustustilana, on vuokrattavissa juhlatilaksi. Rehjansaaren palvelut ovat myös Ahjon tarjonnassa ja tavoitteena on kehittää Rehjansaaren historiallista kulttuuriympäristöä ja tuoda esille saaren kansallisestikin merkittävää historiaa. 12

17 Yhdistys hallinnoi Rehjake - sosiaalisen yrityksen kehittämishanketta ja Soihtu sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kainuussa hanketta. 3.3 KUHMO Kuhmossa asui 2006 vuoden lopussa henkilöä. Rakennetyöttömiä oli 548 henkilöä. Kunnan työttömyysaste oli 21,1 %. Alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edellytys ei Kuhmossa toteudu, vaan työttömiä oli tilaston mukaan 105 yli lain salliman rajan. Aluevelvoitteen mukaan tässä tilanteessa kaupunki on velvollinen järjestämään työntekomahdollisuuksia työttömille työnhakijoille (vuositasolla prosentille työvoimasta). Kuhmon työvoima oli 4519 henkilöä eli aluevelvoite edellyttää työmahdollisuuksien järjestämistä 45 henkilölle. Vuonna 2006 kaupungin eri toimialoille työllistyi yhteensä keskimäärin 22,3 henkilöä. Eniten työttömiä työllistyi perusopetukseen: keskimäärin 9,1 henkilöä (kouluavustajan, koulunkäyntiavustajan, kentänhoitajan, atk-tukihenkilön nimikkeillä). Vapaa-aikatoimeen on työllistynyt 8 henkilöä (työpajatyöhön, liikuntapaikkojen valvontaan, lasten ja nuorten ohjaukseen ja Kainuun rastiviikon pääsihteeriksi). Musiikkiopistossa työllistämisvaroja on käytetty iltavahtimestarin ja erikoiskurssisihteerin palkkaukseen 0,5 henkilöä. Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen vastuualueella on ollut 1,5 henkilöä viheralueiden hoito- ja kunnossapitotehtävissä. Matkailutoimessa työllistettyjä oli keskimäärin 1,5 (matkailuneuvojana, talonmiehenä, siivoojana). Työllistämisohjelma vuodelle 2007 noudattelee pääosin edellisvuotista toteutumaa, sillä erolla, että matkailutoimi on ulkoistettu ja sitä hoidetaan yrityspohjaisesti. Tavoite on työllistää keskimäärin yhteensä 26,9 henkilöä eri vastuualueille. Pääsääntöisesti kaupungin eri vastuualueet toivovat saavansa töihin henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin jo toimineet vastaavissa tehtävissä. Tällöin työhön perehdytykseen ja muuhun ohjaukseen tarvitaan vähemmän henkilöresurssia. Pyritään palkkaamaan yli 500 päivää työmarkkinatuella olleita (maaliskuussa 2007 viiden henkilön työllistämiseen saatiin korkeinta korotettua palkkatukea), mutta käytännössä lyhyemmän aikaa työttömänä olleita valitaan tehtäviin useammin. Työllistämisessä noudatetaan työvoimahallinnon ohjeistusta. Työjakso on useimmiten kuusi kuukautta, joskus yksittäistapauksissa jopa 10 kuukautta. Työaika on 6,5 tuntia päivässä. Ennen Kainuun maakunta kuntayhtymän toiminnan aloittamista Kuhmossa katsottiin enemmän työllistämisen kokonaisuutta. Kuhmon kaupunki maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuina yhteensä vuonna TEkeskus arvioi valtion kompensaatioksi tällöin Kaupungin nettohyöty olisi arvion mukaan ollut Kaupunki budjetoi vuonna 2006 tähän tarkoitukseen , joten säästö budjetoituun summaan nähden oli Kuhmon Työpaja Kuhmon kaupunki on hallinnoinut työpajaa vuodesta Työpaja tarjoaa alle 25-vuotiaille pääasiassa kouluttamattomille työttömille nuorille mielekästä tekemistä, tukea urasuunnittelulle ja työelämän pelisääntöihin tutustumista työttömyyden vaihtoehtona. Lisäksi se antaa koulutetuille nuorille ensikosketuksen työelämään ja mahdollisuuden pitää yllä ammattitaitoa. Kaupungin 13

18 panostus työpajatoimintaan oli vuonna 2006 yhteensä Tällä rahalla työllistettiin 19 henkilöä (10 henkilötyövuotta). Työpajan kehittämiskohteita ovat varastotilan lisääminen puutöiden osastolle sekä työpajavalmentajien työsuhteen vakinaistaminen. Vakinaistaminen edellyttää valtion tähän tarkoitukseen osoittamaa rahoitusta. Sopivia työvalmentajia ei aina löydy. Teknisiä taitoja on monilla, mutta nuorten kanssa toimimisessa tarvittavia taitoja harvoilla. Projektit Kuhmon kaupunki hallinnoi Silta pysyvään työllistymiseen -projektia, joka päättyi 2006 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työnhakijoiden palkkaaminen yrityksiin, yhteisöihin, säätiöihin ja yksityisiin kotitalouksiin. Kaupungin palvelukseen palkattiin projektituella henkilö, joka etsi työtehtäviä ja avusti yhdistyksiä työnantajavelvoitteiden hoidossa. Projekti työllisti kyläyhdistyksiin ja yksityisiin lähinnä vanhusten kotitalouksiin kymmeniä pitkäaikaistyöttömiä. Vanhukset käyttivät tarjottua palvelua enenevästi projektin loppua kohti, mikä kertoo suuresta työvoiman tarpeesta hoiva-alalla. Projektin päättymisen jälkeen työllistäminen on hiipunut. Projektin aikana Kuhmon kaupunki teki päätöksen siitä, että yrityksille, jotka työllistivät yli 500 päivää työmarkkinatuella olleita työttömiä annettiin työmarkkinatukimaksuista säästyneistä varoista kannustinrahaa 11,75 päivässä yhtä työllistettyä kohti. Tällä keinolla projektissa oli keskimäärin viidestä seitsemään henkilöä työllistettynä yrityksiin. Osa yrittäjistä koki, että työllistämisestä aiheutuu heille liikaa työtä. Kuhmon kaupunki osallistuu Kuhmon Työttömien yhdistyksen Säpinää siipiin -hankkeen omarahoitukseen. Lisäksi Kuhmon kaupunki tukee Juurikan jahti ry.:n Riista- ja ympäristöprojektia lainaamalla yhdistykselle , jotta yhdistys voisi suoriutua työnantajavelvoitteistaan työllistämisen alussa. Kuhmon yhdistyskenttä Kuhmossa on paljon yhdistyksiä ja niillä on työllistämisestä vaihtelevia kokemuksia. Monen yhdistyksen talous on pelkkien jäsenmaksujen varassa. Niinpä esimerkiksi sairasteleva työntekijä voi tulla yhdistykselle kalliiksi, koska sairaspäiviltä ei voida laskuttaa palvelumaksuja. Aina ei löydy sopivia henkilöitä yhdistyksiin töihin (henkilön persoona, tukikelpoisuus). Yhdistysten työllistämisen varassa olevien työtehtävien tulisi olla sellaisia, että niiden väliaikainen keskeytyminen työntekijäpulan vuoksi ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Työnantajavelvoitteiden osalta yhdistykset saivat yhdistelmätukilain voimaan tultua aluksi apua työvoimatoimistosta. Kuhmon kaupungin projektityöntekijä hoiti työnantajavelvoitteita vuoteen Projektin jälkeen osassa yhdistyksistä palkanlaskenta on hoidettu tilitoimiston kautta. Osa yhdistyksistä kokee tilitoimistopalvelut liian kalliiksi. Palkanlaskenta on vaativaa. Ei ole suositeltavaa tehdä sitä vapaaehtoistyönä. Virheet voivat kostautua yhdistyksen taloudesta vastuussa oleville henkilöille ikävällä tavalla jälkikäteen. Yhdistykset kaipaavat neuvoja kotitalousvähennysten käytöstä verotuksessa. Haluttaisiin tehdä laskelma siitä, paljonko kotitalouksilta pitäisi periä palvelumaksuja, että voitaisiin vakinaistaa siivoojat, ja paljonko kotitalousvähennyksen jälkeen summasta jäisi kotitalouden maksettavaksi. 14

19 Laskelman suorittaminen on kallista tilitoimistossa. Yhdistysten yhteishenkilöä tarvitaan kyläyhdistysten tueksi. Monille yhdistyksille voittamattoman esteen työllistämistoiminnan aloittamiselle muodostaa palkkoihin sidotun rahan hidas kierto. Tuet maksetaan jälkikäteen. Yhdistyksissä pitäisi olla huomattava määrä alkupääomaa palkkojen maksuun, sivukuluihin ja vakuutuksiin. Muissa Kainuun kunnissa ollaan yleisesti päädytty käytäntöön, jonka mukaan kunnat lainaavat automaattisesti yhdistyksille työllistämiseen tarvittavan alkupääoman. Lainat ovat korottomia ja ne maksetaan takaisin työllistämisen päätyttyä tai yhdistyksen vähitellen kerättyä palvelumaksuilla lainasumman. Esimerkkejä yhdistyksissä tarjolla olevista työtehtävistä ovat päivätoiminnan järjestäminen, kotitaloustyöt, halko- ja lumityöt. Kylillä on tarvetta vanhuspalveluille. Olisi tarpeen luoda työpaikkoja, joissa työ olisi vaihtelevaa, esimerkiksi siivoustyön lisäksi päivätoimintaa. Yhdistysten työt ovat hyvä vaihtoehto työttömälle, koska ne tarjoavat työpaikan lähellä kotia, jolloin matkakustannukset eivät ole kohtuuttomat. Yhdistyksissä on havaittu, että työttömät kokevat tukityöpaikan turvalliseksi ja palaavat siihen mielellään seuraavan työttömyysjakson jälkeen. Monet pelkäävät avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Suurimpia työllistäviä yhdistyksiä Kuhmossa ovat Kuhmon Työttömien yhdistys ry. ja Juurikan jahti ry. Kuhmon Työttömien yhdistys ry. toimii talvisin kuudessa ja kesäisin seitsemässä toimipisteessä. Se järjestää ateriapalveluja, harraste- ja viriketoimintaa sekä internet-palveluja. Se organisoi kierrätyskeskusta ja SE-romun vastaanotto- ja korjaustoimintaa. Yhdistyksessä on kerrallaan työ- tai harjoittelusuhteessa noin 50 henkilöä (vuonna 2006 kaiken kaikkiaan 118 henkilöä). On laskettu, että yhdistyksen työllistämistoiminta säästi kaupungin työllistämistukimaksuja ,75 vuonna Neljäntoista toimintavuotensa aikana yhdistys on työllistänyt tai tarjonnut harjoittelupaikkoja kaikkiaan yli 400 henkilölle. Erityisesti on pyritty auttamaan nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan. Keinoina ovat olleet työ- tai harjoittelupaikan tarjoaminen, neuvonta ja ohjaus koulutukseen hakeutumisessa ja työnhakuun liittyvissä käytännön asioissa. Yhdistyksessä on valittavana työtehtäviä suurtalousalalta, myynnin parista, kierrätys- ja korjaustoiminnasta sekä käsityö-, askartelu- ja viriketoiminnasta. Lisäksi tarjolla on toimisto- ja graafista työtä sekä siistijän, laitosmiehen ja kuljetusalan tehtäviä. Yhdistyksestä ohjataan työsuhteensa päättäviä henkilöitä aktiivitoimenpiteisiin myös tukityöjakson jälkeen. Ohjaajien vakinaistaminen parantaisi ohjauksen laatua ja mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman työntekijöiden kannustuksen ja rohkaisun. Kuhmon Työttömien yhdistys ry.:n hallinnoima Säpinää siipiin -hanke ( ) työllistää hankevetäjän, työvalmentajan ja hankesihteerin lisäksi vuosittain 45 syrjäytymisvaarassa olevaa pitkäaikaistyötöntä palkkatuella. Pitkäaikaistyöttömät palkataan 12 kuukauden määräajaksi. Lisäksi hanke tarjoaa 93 työharjoittelu-, työelämävalmennus- ja työkokeilupaikkaa ja 12 henkilölle muuta toimintaa. Hankkeessa tehdään työnhaku- ja tutustumismatkoja ja järjestetään työllistymistä edistävää koulutusta. Hanketta pyritään laajentamaan henkilöstön osalta. Kainuun TE-keskukselta on haettu projektitukea hankekoordinaattorin ja hanketyöntekijän palkkaukseen. Heidän tehtävänään on hoitaa muiden yhdistysten puolesta työnantajavelvoitteita kuten palkanlaskentaa ja -maksuja ja tilityksiä. He voivat myös tehdä erilaisia laskelmia yhdistyksille. Projekti tarvitsee toteutuakseen Kuhmon kaupungin osallistumisen projektin omarahoitusosuuteen. Juurikan jahti ry.:n riista- ja ympäristöprojekti ( ) järjestää työkohteita pitkäaikaistyöttömille miehille sekä kaupungin keskustassa että haja-asutusalueella. Hanke työllistää kesällä jopa 10 pitkäaikaistyötöntä. Työtehtäviä ovat tienvarsiraivaukset tiehallinnon osoittamilla 15

20 herkillä hirvi- ja peuravahinkoalueilla sekä metsähallituksen ja yksityisteiden alueilla, tilojen rajojen raivaus, metsäpeuran merkintätyöt, teeren ja metson soidinpaikkakartoitukset, riistakolmiolaskennat ja pesien merkkaus maanmuokkausalueilla, riistanhoitotyöt metsästysseuroissa ja pienpetojen pyynti. Lisäksi työpajatoimintana valmistetaan koirankoppeja, pyyntilaitteita, linnunpönttöjä ja ruokintakatoksia. Hankkeeseen sisältyy työnhakuun, työvoimahallinnon sähköisiin palveluihin, tieturvaan, raivaussahan käyttöön sekä pienpeto- ja soidinkartoituksiin liittyvää koulutusta. Projektin yhteistyökumppanit ovat alueen vakituisia toimijoita (Metsähallituksen metsätalous ja luontopalvelut, riistanhoitoyhdistys, kalastusalue, Kuhmo Oy ja Tiehallinto) ja ne osallistuvat myös hankkeen rahoitukseen. Kuhmon kaupunki on tukenut projektia myöntämällä työllistämiseen tilapäisen korottoman rahoituksen Projektilla olisi hyvät edellytykset luoda jatkuvarahoitteinen toimintamalli, jota voitaisiin laajentaa koko Kainuuseen alueellisin painotuksin (matkailu, maisemointi). Työtehtävät ovat yhteistyökumppaneiden kannalta tarpeellisia, joten niihin saattaisi löytyä pysyvä rahoitus. Pitkäaikaistyöttömille toiminta tarjoaa harrastuksia sivuavia ja kodin lähellä olevia työmahdollisuuksia, mikä lisää niiden kiinnostavuutta. Monet ikääntyvät työttömät eivät ole halukkaita kouluttautumaan uudelleen ja heitä varten tarvitaan pysyviä välityöpaikkoja. Kehitettäviä asioita projektia mahdollisesti vakinaistettaessa ja laajennettaessa ovat työajan pidentäminen neljästä tunnista ainakin kuuteen tuntiin ja kilometrikorvausten maksaminen työntekijöille. 3.4 PALTAMO Paltamossa asui vuoden 2006 lopussa 4093 henkilöä. Kunnan työttömyysaste oli 19,2 % ja rakennetyöttömiksi luettiin 187 henkilöä. Alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edellytys ei Paltamossa toteudu, vaan työttömiä oli kunnassa kahdeksan yli lain salliman rajan. Sen sijaan aluevelvoitteen edellyttämä työmahdollisuuksien järjestäminen vähintään prosentille työvoimasta (1746 henkilöä ) toteutui, koska Paltamon kunnassa oli tukityöllistettynä keskimäärin 17,6 henkilöä. Kunnan tukityösuhteet tehdään pääsääntöisesti kuudeksi kuukaudeksi, mutta tapauskohtaisesti työaikaa voidaan pidentää vuodeksi työvoimatoimiston suostumuksella. Työvoimatoimisto on tehnyt Paltamon kunnanhallitukselle esityksen yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden puolen vuoden lisätyöllistämisestä, mutta päätöstä siitä ei ole tehty. Aikaisemmin kunta on työllistänyt näitä pitkäaikaistyöttömiä suoraan kahdeksi vuodeksi. Lyhyitä työsuhteita on perusteltu sillä, että mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus työllistyä kuntaan. Pitkät työsuhteet pidentävät työpaikkojen uutta avoimeksi asettamisaikaa. Kaikki tukityöllistetyt tekevät 85 % työaikaa. Työllistämisessä on käytetty sekä perustukea että korkeinta korotettua palkkatukea. Kokemuksen mukaan samoja henkilöitä ohjautuu uudelleen samoihin tukityöpaikkoihin, jolloin heidän perehdyttämisensä on helppoa. Mahdollisuuksien mukaan työhön otetaan myös uusia henkilöitä. Kunta on palkannut kahdeksi vuodeksi työnsuunnittelijan, jonka työtehtäviin kuuluu myös kunnan tukityöllistettyjä koskevat tilitykset. Tukityöllistetyt ovat sijoittuneet kuntaan hallintopalveluihin (1,2), sivistyspalveluihin (9,3) ja teknisiin palveluihin (7,1). Heidän työnimikkeitään ovat olleet siivooja (sisätilat sekä pihojen ja teidenvarret), keittiöapulainen, toimistoapulainen, kouluavustaja ja hoitoapulainen. Paltamon kunta työllistää kesäksi nuoria. Kuluvana vuonna kuntaan työllistyi 53 nuorta ja lisäksi noin 20 yritykselle annetaan kunnan kesätyöseteli (125 ) työllistämistä varten. Kunnan kesätyöpaikoille valitaan 16

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

KUVA KAINUUN RAKENNETYÖTTÖMYYDESTÄ JA VISIOITA TULEVAISUUTEEN. Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179)

KUVA KAINUUN RAKENNETYÖTTÖMYYDESTÄ JA VISIOITA TULEVAISUUTEEN. Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) KUVA KAINUUN RAKENNETYÖTTÖMYYDESTÄ JA VISIOITA TULEVAISUUTEEN Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Soile 55 v. Työllistynyt tuetusti erilaisiin määräaikaisiin tehtäviin yhdistyksiin ja kuntaan useiden

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori

Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

YTYÄ -HANKEKUVAUS TAUSTAA

YTYÄ -HANKEKUVAUS TAUSTAA YTYÄ -HANKEKUVAUS TAUSTAA Vuoden 2006 alusta tuli voimaan ns. työmarkkinatuen uudistus, jonka tarkoituksena on vahvistaa työmarkkinatuen vastikkeellisuutta saattamalla sen piiriin kuuluvat henkilöt aktiivitoimenpiteisiin

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa TVY ry:n kesäpäivät 8.8.2012, Kaarina Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Hankintojen kilpailutuksella töitä

Hankintojen kilpailutuksella töitä Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015 Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki Viljami Packalén 6.5.2015 Strategiset linjaukset Espoo-tarina: Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys 1 ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011 Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys TE-toimiston alueella oli joulukuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 19.2.2015 Esittäjän nimi 1 Työmarkkinatuen kuntaosuus tammikuulta noin 2 miljoonaa euroa Ennuste vuositasolle on 24,5 M Vuodesta 2011 tähän vuoteen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä

Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä Novagon rekrytointipalvelu Go 4 Work! Työllistämistehtävä osana yrityskehitysyhtiön tuloksellista tekemistä Rekrytointipalvelut Novagolla 1.8.2012-30.4.2015 Omistajakuntien aloitteesta Novagolla käynnistettiin

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot