TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2006

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2006 KAUPUNGINHALLITUS U N A L I U

2 TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS 1. Kaupunginjohtajan katsaus 4 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys 7 4. Oman talousalueen kehitys 8 5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Organisaatiossa tapahtuneet muutokset Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitttelukaudelle sekä arvio todennäköisestä kehityksestä 9 6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys Turun kaupungin konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna Konsernin toiminnan ohjaus Konserniin kuuluvat yhteisöt sekä kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt Konsernitase ja vertailu edelliseen vuoteen Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 25 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 26 Johdanto 27 Hallinto 1 01 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, kaupungin omarahoitusosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan menoista Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 55 Palvelutoimi Palvelutoimen tavoitteiden toteutuminen Terveyslautakunta Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta, Ulkomaalaistoimisto (nettoyksikkö) Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Kulttuurilautakunta 97 Osaamis- ja elinkeinotoimi Osaamis- ja elinkeinotoimen tavoitteiden toteutuminen Opetuslautakunta Ammattiopetuslautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus 123 Ympäristötoimi Ympäristötoimen tavoitteiden toteutuminen Teknisten palveluiden lautakunta Joukkoliikennelautakunta Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Rakennuslautakunta 145

3 1 65 Kiinteistölautakunta Teknisten palveluiden lautakunta, Kunnallistekniikka Teknisten palveluiden lautakunta, Viherlaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Talotoimi Vesilaitoslautakunta, Turun Vesilaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Liikennelaitos Satamalautakunta, Turun satama Kiinteistölautakunta, Kiinteistölaitos Kiinteistölautakunta, Tilalaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Jätelaitos Teknisten palveluiden lautakunta, Tekstiilihuolto 185 Tytäryhtiöt Säätiöt Kiinteistö Oy Lehtolaakso 189 Myllykoti Oy 194 Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab 200 Turku Touring Oy 208 Turku Science Park -konserni 212 TVT Asunnot Oy 220 Turun Seudun Vesi Oy 225 Turun seudun puhdistamo Oy 230 Koneteknologiakeskus Turku Oy 234 Pilot Turku Oy 239 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 245 Forum Marinum säätiö 252 Turun Ylioppilaskyläsäätiö Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut 261 Käyttötalousosan, liikelaitosten ja investointiosan toteutumisvertailu 261 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut 265 Investointiosan toteutumisvertailut 266 Rahoitusosan toteutumisvertailu 271 III TULOSLASKELMA 272 IV TASE 273 V RAHOITUSLASKELMA 274 VI KONSERNITASE 275 VII TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 276 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 276 Tuloslaskelman liitetiedot 278 Taseen liitetiedot 282 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 290 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 292 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot 294 Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat 297 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 297 Kunnallistekniikka 300 Viherlaitos 303 Talotoimi 306 Turun Vesilaitos 309 Liikennelaitos 312 Turun Satama 315 Kiinteistölaitos 318 Tilalaitos 321 Jätelaitos 324 Tekstiilihuolto 327 Vahinkorahasto 330 Turun Vesilaitoksen investointirahasto 331 Turun Sataman investointirahasto 332 Konsernitaseen liitetiedot 333 VIII LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA 341 IX TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 342

4 Toimintakertomus I TOIMINTAKERTOMUS 1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2006 oli Turun seudun elinkeinoelämälle menestyksekästä aikaa. Yritysten liikevaihdon kasvu oli muuta maata nopeampaa. Erityisesti teollisuus, rakentaminen ja palvelut paransivat tahtiaan huomattavasti. Näiden alojen toimeliaisuus on vetänyt myös muita aloja ja vain kaupan kasvu näyttää jääneen viime vuonna muuta maata hitaammaksi. Tämäkin korjaantuu, kun aloitetut ja päätetyt kaupanalan investoinnit valmistuvat, koska niiden joukossa on luonteeltaan seudun ulkopuolisiakin asiakkaita houkuttelevia vetovoimaisia kauppakohteita. Teknologiateollisuuden ja rakennusalan arvioidaan olevan kasvuvetureita myös jatkossa. Yritysten määrän arvioidaan kasvaneen n. 3 % eli n. 460 yrityksellä. Hyvän kehityksen aika näyttäisi myös jatkuvan. Maakunnan kokonaiskasvuennuste, eli BTV -indeksi (bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestönkasvun yhteisindeksi) arvioi meille maan parasta puolisen prosenttiyksikköä muuta maata parempaa kasvua vuoteen 2010 asti. Yrityksemme kaipaavat runsaasti uutta, osaavaa työvoimaa kaikille aloille ja kaikenlaisiin tehtäviin. Vuoden 2006 lopussa Turun kaupungin työttömyysprosentti oli laskenut 1,2 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavasta tilanteesta. Turussa sekä pitkäaikaistyöttömien että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on jatkanut laskuaan. Maakunnan työllisyysaste on työvoimatutkimuksen tietojen mukaan vuonna 2006 maan toiseksi paras, 72 %. Erityisen ilahduttavaa tässä on se, että rakennetyöttömyys on laskenut nopeasti. Turun kaupungin työpaikkojen omavaraisuusaste on 122. Turun kaupungin asukasluku oli vuodenvaihteessa 2006/2007 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan , jossa oli kasvua 486 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Turun väestönkasvu nopeutui vuonna 2006, sillä kasvu oli vuotta aikaisemmin vain 44 henkeä. Muiden suurimpien kasvukeskusten väkiluku kasvoi selvästi Turkua nopeammin. Muuttoliikkeen rakenne heikentää Turun asemaa suhteessa muihin kasvukeskuksiin. Opiskelijoiden, työttömien ja työvoiman ulkopuolisten osuus tulomuuttajista on suuri, kun taas työssä käyvät lapsiperheet muodostavat merkittävän osan lähtömuuttajista. Kaupungin talouden tasapainosta ollaan vielä kaukana, vaikka Turun kaupungin talous näyttää kehittyvän vuoden 2006 tilinpäätöksen perusteella parempaan suuntaan. Tuloslaskelman alijäämä oli 13,2 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 38,6 milj. euroa. Positiivista oli verotulojen kasvu pitkästä aikaa saman tasoisena kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Ongelmia on edelleen joissakin hallintokunnissa käyttömenojen kasvussa ja toiminnan toteuttamisessa talousarvion määrärahojen puitteissa. Talousarviossa pysymistä tullaankin hallintokunnilta vaatimaan jatkossa entistä tiukemmin. 4

5 Toimintakertomus Tilinpäätös toteutui vuoden aikana tehtyihin ennusteisiin nähden huomattavasti parempana. Tilinpäätöstä parantavat kuitenkin monet satunnaiset tekijät, jotka eivät vaikuta pysyvästi talouden perusteisiin, vaan ovat seurausta poikkeuksellisen pitkään jatkuneesta hyvästä taloussuhdanteesta. Keskeisimmät tällaiset tekijät ovat verotulojen kasvu, ennakoitua paremmat rahoitustuotot ja talousarviota paremmin toteutuneet kiinteistöjen myyntivoitot. Verotulojen kasvu oli 6,4 prosenttia, kun vuonna 2005 kasvu jäi 0,4 prosenttiin, vuonna 2004 se oli 1,0 prosenttia ja ,6 prosenttia. Tilinpäätöksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että käyttömenojen kasvu olisi saatu kokonaan hallintaan, vaan siihen tarvitaan selkeitä talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on jo alkanut. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvuprosentit olivat vuonna 2006 poikkeuksellisen korkeat, eikä voida olettaa, että tulevina vuosina päästäisiin edes lähelle näitä kasvuja. Ennakoitua suurempien myyntivoittojen varaan ei myöskään voida tulevina vuosina talousarvioiden pohjaa rakentaa. Lähivuodet ovat erityisen haasteellisia orastavan taloudellisen tervehdyttämisen jatkamiseksi. Keskeistä on menokasvun hillintä palvelutuotannossa. Mikko Pukkinen kaupunginjohtaja 2.Kaupungin hallinto ja henkilöstö Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2006 Pertti Paasio (SDP). Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupungin poliittista prosessia ja osallistuu kaupungin johtamiseen yhdessä virkamiesjohdon kanssa. Tätä varten hänen toimintaedellytyksiään on parannettu niin, että hän voi keskittyä luottamustoimensa hoitamiseen täysipäiväisesti. Vuosina kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Aleksi Randell (KOK). Jäseninä kaupunginhallitukseen kuului: Lehtinen Seppo I vpj. (SDP) de Anna Pauliina II vpj (VIHR) Achrén Ulla, (RKP) Artesola Rauno (VAS) Eklund Riitta (SDP) Lundahn Kjell (SDP) Niinistö Ville (VIHR) Orpo Petteri (KOK) Pitkänen Mirja (KOK) Rinne Pirjo (VAS) 5

6 TURUN KAUPUNGIN HALLINNOLLINEN ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta - revisiotoimisto Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto Kaupunginkanslia Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus Kansliapäällikkö - keskukset Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre Keskusvaalilautakunta Terveyslautakunta - terveysvirasto Opetuslautakunta - opetuspalvelukeskus - peruskoulu ja lukiot - työväenopistot Kiinteistölautakunta - kiinteistölaitos - tilalaitos Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta Sosiaalilautakunta - sosiaalikeskus Kulttuurilautakunta - kulttuuritoimen kanslia - kulttuurikeskus - kaupunginteatteri - kaupunginorkesteri - Wäinö Aaltosen museo - kaupunginkirjasto - maakuntamuseo Ammattiopetuslautakunta - Turun ammatti-instituutti Ammattikorkeakoulun hallitus - Turun ammattikorkeakoulu Teknisten palveluiden lautakunta - jätelaitos - liikennelaitos - tekstiilihuolto - kunnallistekniikka - talotoimi - viherlaitos - kiinteistöjen hoito (liikelaitos ) - kaupungin varikko (liikelaitos ) Ympäristö- ja kaavoituslautakunta - ympäristö- ja kaavoitusvirasto Rakennuslautakunta Liikuntalautakunta - liikuntapalvelukeskus Satamalautakunta - Turun satama Joukkoliikennelautakunta Nuorisolautakunta - nuorisoasiainkeskus Vesilaitoslautakunta - Turun vesilaitos = toimielinten johtosuhteet = viranhaltijoiden johtosuhteet Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat

7 Toimintakertomus Henkilöstö Kulttuuri ja vapaaaika 7 % Amm. opetus ja Ammattikorkea 10 % Henkilökunnan määrä Tekn. palvelut, ymp.- ja kaav. 9 % Opetusltk 15 % Liikelaitokset 5 % Yleishallinto ja järj.toimi 7 % Sosiaaliltk 29 % Terveysltk 18 % Kulttuuri ja vapaaaika 7 % Amm.opetus ja Ammattikorkea 11 % Henkilökunnan määrä Tekn. Liikelaitoksehallinto ja Yleis- palvelut, 5 % järj.toimi 7 % Opetusltk 15 % ymp.- ja kaav. 8 % Terveysltk 18 % Sosiaaliltk 29 % Kaupungilla oli palkattua henkilöstöä vuoden 2006 viimeisenä päivänä , josta työllistettyjä 282. Vastaavat luvut vuonna 2005 olivat ja 263. Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot julkaistaan myöhemmin henkilöstötilinpäätöksessä. Laskennalliset henkilötyövuodet vuonna 2006 olivat ( v. 2005). Kaupungin palkkamenot olivat 394,5 milj. euroa (382,1 milj. euroa v. 2005). Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut olivat yhteensä 514,4 milj. euroa (496,2 milj. euroa v 2005). 3. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskasvu Suomessa jatkui. Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia vuonna Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Nopeimmin kasvoi vienti, jonka volyymi kasvoi lähes 11 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi runsaat 5 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat yhteensä 2,3 prosenttia: yksityiset kulutusmenot lisääntyivät 3 prosenttia ja julkiset kulutusmenot noin prosentin. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 2006 Työministeriön tietojen mukaan 9,5 prosenttia (11,1 % joulukuussa 2005). Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 9,5 prosenttia. Vuoden 2005 vastaava luku oli 10,6 prosenttia. Vuoden 2006 keskimääräinen inflaatio oli 1,6 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti eniten asumisen kallistuminen, joka johtui ennen kaikkea asuntolainojen korkojen, asuntojen ja sähkön hintojen noususta sekä vuokrankorotuksista. Vaikutus hintojen nousuun oli 1,2 prosenttiyksikköä. Elintarvikkeiden kallistuminen ja kulutusluottojen korkojen nousu vaikuttivat myös inflaatioon. Euribor-korot kääntyivät nousuun vuoden 2005 loppupuolella ja korkojen nousu jatkui. Euroopan keskuspankin ohjauskorko nostettiin joulukuussa 3,5 %:iin (2,25 % joulukuussa 2005). 7

8 Toimintakertomus Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakko-odotusten mukaan kuntatalous on vahvistunut. Manner-Suomen kuntien tilikauden tulos nousi ensimmäistä kertaa vuoden 2003 jälkeen positiiviseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi ja vuosikatteella pystyttiin kattamaan poistot. Joka viidennen kunnan vuosikate oli edelleen negatiivinen. Näiden kuntien määrä on kuitenkin vähentynyt 134:stä 84:ään. Kuntatalouden kohentumisen syynä oli verotulojen kasvu. Kuntien verotulot nousivat viime vuonna 6,4 prosenttia. Kuntien toimintakatteiden heikkeneminen jatkui lähes samalla viiden prosentin vauhdilla kuin edellisinäkin vuosina. Investointimäärät nousivat selvästi. Investointien kasvua selittävät infrastruktuurin korjausvelan kiinniotto ja muuttoliike. Kuntien velkaantumisesta johtuvat korkomenojen ennakoitiin nousevan voimakkaasti, peräti 31 prosenttia. Lainakanta kasvoi edelleen, tosin kasvun nopeus hidastui. Kunnilla on lainaa nyt lähes euroa asukasta kohden. Lainakanta on tuplaantunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Vuosikate riitti poistoihin vain joka kolmannessa kunnassa ja investointien omahankintamenoihin vain joka kuudennessa kunnassa, mikä osoittaa kuntatalouden olevan vielä kaukana tasapainosta. (Lähteet: Tilastokeskus). 4. Oman talousalueen kehitys Varsinais-Suomen kokonaistuotanto kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 muuta maata nopeammin. Etlan alue-ennusteen mukaan kasvu oli Varsinais-Suomessa 6,6 %. Työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa joulukuun lopussa ,5 prosenttia (9,0 % joulukuussa 2005). Turun kaupungin työttömyys kääntyi nopeaan laskuun vuonna 2005 ja lasku jatkui vuoden 2006 aikana. Työttömyysaste joulukuun lopussa 2006 oli 10,2 prosenttia, jossa oli laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 1,2 prosenttiyksikköä. Koko vuoden 2006 keskimääräinen työttömyysaste oli Turussa 10,4 prosenttia (12,1 % vuonna 2005). Turun pitkäaikaistyöttömien määrä väheni edellisvuodesta 684:lla ja oli vuoden lopussa (2 637 vuonna 2005). Turun kaupungin työttömyysaste oli vuoden lopussa alhaisempi kuin muiden suurimpien pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien. Työttömyysaste oli Tampereella 11,2 %, Porissa 13,8 % ja Oulussa 12,1 %. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli Espoon (5,7 %), Vantaan (7,3 %) ja Helsingin (7,9 %) jälkeen neljänneksi matalin. Turun seutukunnan työttömyysaste vuoden lopussa oli 8,2 % (Helsingin seutukunta 6,9 %, Tampereen seutukunta 9,9 %, Porin seutukunta 12,3 %, Oulun seutukunta 11,3 %). 8

9 Toimintakertomus 5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 5.1. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset Uusina liikelaitoksina aloittivat Kunnallistekniikka (katujen, viemäreiden, vesijohtojen ja muiden yleisten alueiden rakentamis- ja ylläpitopalvelut), Talotoimi (suunnittelu-, talonrakennus- ja kunnossapitopalvelut), Viherlaitos (puistojen, leikki- ja liikuntapaikkojen, muiden yleisten alueiden sekä kiinteistöjen piha-alueiden rakentamis- ja ylläpitopalvelut). Vuoden 2007 alussa aloittivat liikelaitoksina Kiinteistöjen hoito (kiinteistönhoitopalvelut) ja Varikko (kaluston hallinta-, vuokraus- ja kunnossapitopalvelut). Liikelaitokset toimivat Teknisten palveluiden lautakunnan alaisina tuottajaliikelaitoksina. Kaupunginvaltuusto päätti Turun tekstiilihuollon yhtiöittämiseen liittyvistä järjestelyistä ja sopimuksista joulukuussa Tekstiilihuollon liiketoiminta jatkuu yhtiömuotoisena vuoden 2007 alusta alkaen pesulapalveluita tuottavassa yhtiössä, josta Turun kaupunki omistaa 66 %. Toisena omistajana on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnittelukaudelle sekä arvio todennäköisestä kehityksestä Tilikauden tulos oli verorahoituksen odotettua paremman kehityksen johdosta budjetoitua parempi. Kaupungin verotulot kasvoivat hyvän talouskasvun myötä ja kasvu vastasi valtakunnallista kehitystä. Toimintakulujen suhteellinen kasvu hieman alitti kuntien ennakkotietojen mukaisen toimintakulujen kasvun. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta tilikaudelta 2006 syntyi alijäämää 13,2 milj. euroa. Tilinpäätöksen alijäämä voidaan kattaa edellisen tilikausien kertyneistä ylijäämistä. Taseen kertyneet ylijäämät ovat alijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen 118,4 milj. euroa. Talousarvio 2007 on alijäämäinen 19,1 milj. euroa ja taloussuunnitteluvuodet ovat alijäämäisiä yhteensä 22,6 milj. euroa. Vuoden 2007 talousarviota laadittaessa verotuloiksi arvioitiin 525,5 milj. euroa, joka saavutettaneen, jos verotulot kasvavat ennakoidusti. Tähän vaaditaan kuitenkin vuoden 2006 toteumaan nähden kokonaisverotuloihin lähes 5 prosentin kasvu. Valtionosuuksia on kertymässä rahoituspäätösten perusteella 240 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu ei saa ylittää päätulolähteiden eli verojen ja valtionosuuksien kasvua, jotta edellytykset talouden tasapainottamiselle säilyvät. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen on riitettävä myös investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Päättyneenä vuonna omalla tulorahoituksella pystyttiin kattamaan vain 39,5 prosenttia investoinneista. 9

10 Toimintakertomus 6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella Tuloslaskelma (1 000 ) Toimintatuotot Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Valmistus omaan käyttöön (+) Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) Henkilösivukulut Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset (-) Vuokrakulut (-) Muut toimintakulut (-) TOIMINTAKATE Verotulot Kunnan tulovero (+) Osuus yhteisöveron tuotosta (+) Koiravero (+) Kiinteistövero (+) Valtionosuudet (+) Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Korkokulut (-) Muut rahoituskulut (-) VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (-) Arvonalentumiset (-) TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25,5 25,3 Vuosikate / Poistot, % 73,5 21,3 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

11 Toimintakertomus Tilikauden tulos oli 13,6 milj. euroa negatiivinen. Tulos oli kuitenkin 7,0 milj. euroa budjetoitua parempi. Merkittävin tekijä on verorahoituksen myönteinen kehitys. Verotulojen ja valtionosuuksien eli verorahoituksen kasvu 51,1 milj. euroa (+7,5 %) kattoi nettokäyttömenojen kasvun, mutta ei enää suunnitelmanmukaisia poistoja. Valtionosuuksien kasvu oli 20,9 milj. euroa (+ 10,1 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Kaupungin verotulot kasvoivat 30,2 milj. euroa eli 6,4 %. Kuntien verotulojen kasvu oli noin 6,4 %. Vuoden 2005 verotulojen kasvu oli ainoastaan 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Verotuloja kertyi 7,2 milj. euroa budjetoitua enemmän. Tilinpäätöksen toimintakate oli 717,9 milj. euroa. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 26,0 milj. eurolla (3,8 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat 10,6 milj. eurolla (+ 4,5 %) ja toimintakulut oikaistuna Valmistus omaan käyttöön -erällä kasvoivat 36,6 milj. euroa (+ 4.0 %). Toimintakuluihin sisältyvät, omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot on käsitelty menojen oikaisuna tuloslaskelman rivillä Valmistus omaan käyttöön ja kirjattu investointimenoksi ja taseen omaisuuden lisäykseksi. Valmistus omaan käyttöön oli 40,2 milj.euroa (37,7 milj. euroa v. 2005). Suurin osa oman rakentamisen valmistusarvosta on tilalaitoksen ja kiinteistölaitoksen investointirahoilla rahoitetun omaisuuden rakentamismenoja. Valmistusarvoon on laskettu investointihankkeen muuttuvat menot. Henkilöstökulujen kasvu oli 18,2 milj. euroa (+ 3,7 %). Palvelujen ostot kasvoivat 15,5 milj. euroa (+ 5,1 %), joista terveystoimen palvelujen ostot 9,6 milj. euroa (+ 6,6 %) ja sosiaalitoimen palvelujen ostot 4,9 milj. euroa (+ 8,7 %). Kuvat. Toimintatuotot ja -kulut lajeittain 2006 Tuet ja avustukset 13,1 % Muut kulut 0,9 % Vuokrat 2,8 % Avustukse t 6,9 % Myyntituotot 48,7 % Maksutuotot 18,6 % Vuokrat 10,7 % Muut tuotot 8,9 % Henkilöstökulut 51,4 % Materiaalin ostot 6,5 % Palvelujen ostot 31,5 % 11

12 Toimintakertomus Kuva. Käyttötalouden nettomenot 2006 (ei sis. Liikelaitoksia) Kaupunginhallitus 5,7 % Muut Kulttuuri ja 6,0 % vapaa-aika 5,9 % Sosiaalitoimi 27,0 % Opetustoimi 14,0 % Terveystoimi 30,7 % A mmattiinstit. ja A mmattikorkea 10,7 % Toimintatuotoilla katettiin 25,5 % toimintakuluista. Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten 74,5 %. Verotulojen erittely 2006 Verotulojen toteutuminen Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma Poikkeama +tulon ylitys, -tulon alitus Kunnan tulovero , , , ,64 Osuus yhteisöveron tuotosta , , , ,98 Kiinteistövero , , , ,39 Koiravero , , , ,80 Verotulot yhteensä , , , ,20 Talousarvion toteutumis -% 101,5 Kuva. Verotulojen toteutuminen vv (ilman koiraveroa): 600,0 500,0 milj. 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Kunnan tulovero 406,3 403,9 405,0 407,5 434,5 Yhteisövero 60,9 35,6 38,7 36,8 38,7 Kiinteistövero 24,5 24,7 25,3 26,8 28,2 Yhteensä 491,8 464,2 469,1 471,1 501,3 Muutos-% 3,2-5,6 1,0 0,4 6,4 12

13 Toimintakertomus Kunnan verotulojen määräytymisen perusteet Tulovero-% 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 Kiinteistövero-%: yleinen 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 vakituinen asunto 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 muuhun asumiseen käytettävät 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 rakennukset rakentamattoman rakennus- 2,50 2,50 2,50 2,50 paikan veroprosentti Koiravero, /koira 33,64 34,00 34,00 34,00 34,00 Verotuloja kertyi yhteensä 501,4 milj. euroa. Verotulot kasvoivat 30,2 milj. euroa (+ 6,4 %) edellisvuodesta ja toteutumisprosentti talousarvioon nähden oli 101,5. Yhteisöveron tuotto lisääntyi 1,8 milj. euroa, kunnan tuloveron tuotto lisääntyi 27,0 milj. euroa ja kiinteistöveron tuotto oli 1,4 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Kunnan tuloveron tuottoa kertyi 3,5 milj. euroa budjetoitua enemmän ja yhteisöveron tuottoa kertyi 2,3 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kiinteistöveroa kertyi 1,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Valtionosuuksien erittely 2006 Valtionosuudet Talousarvio Talousarvio muutoksin Toteutuma Poikkeama +tulon ylitys, -tulon alitus Yleinen , , , ,00 Sosiaali- ja terveydenhuolto , , , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimi , , , ,00 Yhteensä , , , ,00 Talousarvion toteutumis-% 99,9 Kuva. Valtionosuuksien toteutuminen vv : 250,0 200,0 150,0 m ilj. 100,0 50,0 0, Yl. valtionosuudet 4,5 4,4 4,8 4,7 6,2 Sosiaali- ja terveys 81,6 90,1 111,1 122,2 134,3 Opetus- ja kulttuuri 69,6 75,6 78,1 80,5 87,7 Yhteensä 155,8 170,2 194,1 207,3 228,2 Kasvu-% 8,1 9,2 14,0 6,8 10,1 13

14 Toimintakertomus Valtionosuuksia kertyi 228,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 20,9 milj. euroa (+10,1 %). Muutettuun talousarvioon verrattuna valtionosuustulot alittuivat 0,2 milj. eurolla. Vuoden 2006 talousarvioon tehtiin valtionosuustulokohtaa korottavia talousarviomuutoksia yhteensä 4,2 milj. eurolla. Vuosikate oli positiivinen 37,7 milj. euroa, mikä oli 27,1 milj. euroa edellisvuotta parempi. Suunnitelman mukaiset poistot olivat yhteensä 51,3 milj. euroa. Tilikauden poistoja kasvattaa tilalaitoksen keskeneräisistä hankinnoista tehty lisäpoisto ja jätelaitoksen jätteenpolttouunin poistosuunnitelman muutos. Suunnitelman mukaisiin poistoihin sisältyy tilalaitoksen keskeneräisistä hankinnoista kirjattu 1,0 milj. euron lisäpoisto, jolla on oikaistu rakennuksen tuleva poistopohja oikeaksi. Jätelaitoksen (polttolaitoksen) ympäristölupa on voimassa vuoden 2009 loppuun asti, jolloin jätteenpolttouunin todennäköinen käyttöikä päättyy. Jätteenpolttouunin ja muun kaluston suunnitelman mukaista poistoaikaa lyhennettiin vastaamaan hyödykkeen tulonodotuksia. Poistosuunnitelman muutoksen vaikutus poistojen määrään ja tilikauden tulokseen on noin 1,7 milj. euroa. Tilinpäätöksessä 2006 on kirjattu poistoeron vähennyksenä 0,3 milj. euroa, mikä vastaa Hirvensalon ala-asteen ja Vähä-Heikkilän koulun I vaiheen investointimenon suunnitelmanmukaisia poistoja. Vuosikate ei kattanut suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalennuksia. Tilikauden tulos muodostui siten negatiiviseksi 13,6 milj. euroa. Poistoeron ja rahastojen vähennysten jälkeen muodostui alijäämäksi 13,2 milj. euroa. 14

15 Toimintakertomus 7. Toiminnan rahoitus 7.1 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoituslaskelma (1 000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 39,5 9,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 39,1 10,3 Lainanhoitokate 1,1 0,5 Kassan riittävyys, pv Kassan riittävyys, pv (ilman rahastojen sijoituksia) Asukasmäärä

16 Toimintakertomus Rahoitusasema parani vuoden 2006 aikana jonkin verran verrattuna viime vuoteen. Vuosi 2005 oli poikkeuksellisen huono vuosi verotulojen heikon kehityksen vuoksi. Vuoden 2006 investointimenot olivat 97,7 milj. euroa, josta perusparannus- ja korvausinvestointeja noin 50 milj. euroa. Tulorahoituksella katettiin 39,5 % investointimenoista. Omaisuuden myyntituloja kertyi 18,4 milj. euroa ja niillä rahoitettiin investoinneista 18,8 prosenttia (8,9 % v. 2005). Pitkäaikaista lainaa nostettiin vuoden 2006 aikana 35,0 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat 10,0 milj. euroa. Rahavarat lisääntyivät 5,0 milj. eurolla. Alimmillaan kaupungin koko kassavaranto oli vuoden aikana 46 milj. euroa ja ylimmillään 113 milj. euroa keskimääräisen kassavarannon ollessa 71,7 milj. euroa. Kassavarannon tuotto oli 3,66 % keskimääräisestä kassavarannosta (ml. emissiovoitot ja -tappiot). Kassavarantoon ei tässä lasketa rahoitusarvopapereihin sisältyviä kaupungin omien rahastojen sijoituksia, joiden käyttö on sidottu rahastojen säännöillä. Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana tyydyttävänä eikä lyhytaikaisiin luottoihin ollut tarvetta. Lyhytaikaisia käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa n. 100 milj. euroa. Rahoitus ja riskienhallinta Kaupungin rahoitusstrategian mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla, vakaalla ja tempoilemattomalla lainanotolla ja muun rahoituksen hankinnalla sekä käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti. Rahoitusriskejä hallitaan hajauttamalla nostettavat lainat ja tehtävät sijoitukset kulloisenkin markkina- ja salkkutilanteen edellyttämällä tavalla ja kattamalla valikoidusti avoimia riskipositioita käyttämällä mm. koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, sopimuksia enimmäis- ja vähimmäiskorosta sekä korko- ja valuuttaoptioita ja termiinejä. Em. sopimusten tarve on vähentynyt euroon siirtymisen seurauksena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2002 joulukuussa kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet, jossa määritellään kaupungin toimiala-, kassavaranto- ja rahastosijoitusten yleiset periaatteet, käytettävät instrumentit sekä raportointi ja päätöksentekoprosessit. Kaupunki noudattaa sijoitustoiminnassaan em. periaatteissa määritettyä riskienhallintaa. 16

17 Toimintakertomus 7.2. Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys Tase VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ennakkomaksut Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet EHTOISET VARAUKSET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Poistoero Ennakkomaksut ja keskeneräiset Vapaaehtoiset varaukset hankinnat Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Eläkevaraukset Muut saamiset 1 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen varat 1 2 Muut toimeksiantojen pääomat VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat julkisyhteisöiltä 1 2 Liittymismaksut ja muut velat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen Lainasaamiset Joukkovelkakirjalainat Muut saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Siirtosaamiset 26 7 Lainat julkisyhteisöiltä 1 1 Lyhytaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset 0 26 Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

18 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 58,9 61,7 Omaan pääomaan sis.vain Turun Sataman maa- ja vesialueiden arvonkorotukset Rahoitusvarallisuus, /asukas Oikaistu rahoitusvarallisuus, /asukas Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstö-kassatalletukset Suhteellinen velkaantuneisuus 41,9 40,3 Oikaistu suht. velkaantuneisuus 35,0 33,3 Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstö-kassatalletukset Lainakanta (1.000 ) Korolliset velat sisältäen henkilöstökassa- ja konsernitilipääomat Lainat, /asukas Korolliset velat Oikaistu lainat, /asukas Lainat vähennettynä henkilöstökassa- ja konsernitilipääomilla Lainasaamiset (1.000 ) Asukasmäärä Lainojen ja vastuiden kehitys Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2006 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jälkeen) 150 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhennykset) vuoden lopussa oli 3,51 %. Kaupungin pitkäaikainen velka kasvoi vuoden aikana 25 milj. euroa uuden lainan noston seurauksena. Vuoden aikana lyhennettiin 10 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja. Korollisen kokonaisvelan määrä vuoden 2006 lopussa oli 269,5 milj. euroa, jonka keskikorko oli 3,34 %. Korollinen kokonaisvelka lisääntyi siten 29 milj. euroa verrattuna vuoden alun tilanteeseen. Korolliseen kokonaisvelkaan sisältyi muuta lyhytaikaista korollista velkaa 120 milj. euroa, joka muodostui henkilöstökassaan tehdyistä talletuksista (67,2 milj. euroa) ja konserniyhteisöjen tekemistä kassatalletuksista (52,4 milj. euroa). Korolliset velat asukasta kohden oli euroa (1323 euroa v.2005). Investointien rahoittamiseen otetut lainat olivat 855 euroa/asukas (715 euroa/asukas v. 2005). Näistä veloista on vähennetty henkilöstökassa- ja konsernitilipääomat. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 35,0 % (ilman henkilöstökassan pääomia). Vastaava luku edellisenä vuonna oli 33,3 %. Merkittävimpien leasingvastuiden määrä oli vuoden 2006 lopussa 31 milj. euroa. Suurin lisäys vuoden 2006 aikana aiheutui sataman alueella toteuttavasta kiinteistökohteesta, joka toteutettiin 18

19 Toimintakertomus leasingrahoituksella. Muu vastuu aiheutui leasingrahoituksen puitesopimuksen mukaisista vastuista erilaisten koneiden ja laitteiden rahoittamiseen. Kaupungin takausvastuut vuoden 2006 lopussa olivat 117 milj. euroa. Takausvastuista suurin osa oli konserniyhtiöiden ja säätiöiden velasta ja konsernin ulkopuolisten yhteisöjen velasta niitä oli vain 1 milj. euroa. Takausvastuiden määrä lisääntyi vuoden 2006 aikana 29 milj. euroa lähinnä vesiyhtiöille annettujen takausten takia. Suurille vesi-investoinneille annettujen takauspäätösten myötä vastuut tulevat lisääntyvään huomattavasti vuosien välisenä aikana. Kuva. Korollisen kokonaisvelan kehitys vv KOROLLISEN KOKONAISVELAN KEHITYS (MEUR) MEUR Pitkäaikaiset lainat Henkilöstökassa Konserniyhtiöiden talletukset Omien ja lahjoitusrahastojen kehitys Kaupungin omien ja lahjoitusrahastojen osalta vuoden 2006 kirjanpidollinen tuotto keskimäärin oli yli 10 % rahastojen vuoden alun pääomasta laskettuna. 19

20 Toimintakertomus Muiden tase-erien kehitys Pysyvien vastaavien eli aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden ja muiden pitkävaikutteisten sijoitusten määrä vuoden lopussa oli 1 015,6 milj. euroa (1 012,2 milj. euroa v. 2005). Pysyvien vastaavien sijoituksissa on kaupungin palvelutoimintaan liittyvät osakkeet ja osuudet (ns. toimialasijoitukset). Muut osakkeet ja osuudet sekä joukkovelkakirjalainasijoitukset on kuntajaoston yleisohjeen mukaan käsitelty vuoden 2006 tilinpäätöksessä vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereissa. Vuoden 2005 vertailutiedot on muutettu vastaaviksi. Maa- ja vesialueiden kirjanpitoarvosta on tilinpäätöksessä 2006 purettu sataman hallinnassa olevien maa- ja vesialueisiin tehdyt arvonkorotukset 27,1 milj. euroa. Arvonkorotukset perustuivat kaupungin mittaus- ja tonttiosaston tekemään kiinteistöyksikkökohtaiseen laskelmaan vuodelta 1993 eikä niitä ole sen jälkeen arvioitu. Rakennusten kirjanpitoarvo lisääntyi 22,3 milj. euroa ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kirjanpitoarvo lisääntyi 1,5 milj. euroa. Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 305,0 milj. euroa. Sijoituksissa on kaupungin osakkeet ja osuudet tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja kuntayhtymiin yhteensä 197,9 milj. euroa sekä lainasaamiset, joita vuoden lopussa oli 107,1 milj. euroa (116,1 milj. euroa v. 2005). Vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereihin kohtaan osakkeet ja joukkovelkakirjalainasaamiset sisältyy kaupungin omien rahastojen sijoitukset, joiden määrä oli 58,0 milj. euroa. Näiden sijoitusten käyttö on sidottu rahaston sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Rahoitusarvopaperit vuoden vaihteessa olivat yhteensä olivat 138,0 milj. euroa. Oman pääoman määrä oli yhteensä 745,4 milj. euroa. Omaa pääomaa vähensi sataman arvonkorotusrahaston purku 27,1 milj. eurolla sekä tilikauden 2006 alijäämä 13,2 milj. eurolla. Pitkäaikainen vieras pääoma taseessa oli 142,0 milj. euroa (120,0 milj. euroa v. 2005). Kasvusta 2,0 milj. euroa selittyy vesihuollon liittymismaksujen lisäyksellä. Tilikauden aikana otettiin uutta velkaa 35,0 milj.euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 266,1 milj. euroa (248,2 milj.euroa v. 2005). Lyhytaikaisen vieraan pääoman velkoihin sisältyy henkilöstökassan pääomaa 67,2 milj. euroa ja konserniyhteisöjen talletuksia 52,4 milj. euroa. 20