HANKESUUNNITELMA/VÄLIRAPORTTI. Tarvaalantie VIHTAVUORI. PVM Sivu 1/13 VUONTEEN ALUEKOULU

Transkriptio

1 VUONTEEN ALUEKOULU HANKESUUNNITELMA/VÄLIRAPORTTI PVM Sivu 1/13 Tilaaja: Laukaan kunta, Tilapalvelu PL LAUKAA Hanke: VUONTEEN ALUEKOULU Tarvaalantie VIHTAVUORI Gummeruksenkatu 7A1, Jyväskylä puh

2 Sivu 2/13 VUONTEEN ALUEKOULU JOHDANTO Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan , että Laukaan perusopetuksen palveluverkkoa uudistetaan aluekoulumallin (vähintään kolmen perusopetusryhmän koulut) mukaisesti siten, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy, kun koulut yhdistetään aluekouluksi Vuonteelle. Tavoitteena on, että aluekoulu aloittaa toimintansa Lisäksi kunnanvaltuusto päätti, että aluekoulun hankesuunnittelu käynnistetään välittömästi ja investointivaraus tehdään vuoden 2015 talousarvioon. Kunnanjohtaja nimitti aluekoulun hankesuunnitteluryhmään talousjohtaja Lasse Lepän, tilapalvelupäällikkö Mika Vornasen, rakennusmestari Pekka Mikkosen, koulun johtaja Tuula Leppäkarin, koulun johtaja Sirpa Pitkäsen, koulun johtaja Veli-Pekka Ala-Porkkusen ja sivistystoimenjohtaja Juha Tolosen. Kunnanjohtaja on toiminut hankesuunnitteluryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä sivistystoimenjohtaja Juha Tolonen. Hankesuunnittelutyöryhmä päätti kutsua ryhmän jäseniksi vanhempien edustajat. Koulut valitsivat ryhmään Lari Hasselin, Tomi Sulin- Saariston ja Niko Kiviahon. Työryhmän arkkitehtisuunnittelijana on toiminut vuosisopimuksen mukaisesti arkkitehti Jorma Peltonen Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy:stä. Hankesuunnitelmassa on tutkittu neljää vaihtoehtoa Vuonteen aluekoulun tiloille: A) Nykyisen koulun peruskorjaus ja laajennus nykyisellä tontilla B) Uudisrakennus nykyiselle tontille ja tontin laajennus C) Koulun sijoitus Laukaan vankilan vapautuviin tiloihin D) Ekokoulu Hankesuunnitteluryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää, että Vuonteen aluekoulun suunnittelua jatketaan Ekokoulu-hankkeen lähtökohdista. Hankesuunnitelman väliraportissa esitetyt tontti- ja tilakaaviot ovat alustavia.

3 Sivu 3/13 Sisällysluettelo 1. YHDYSHENKILÖT NYKYTILANNE Kuvaus nykyisestä toiminnasta Nykyiset tilat ja niiden toiminnalliset puutteet Nykyisten tilojen tekninen toiminta UUDEN ALUEKYLÄKOULUN TILOJEN TAVOITTEET Tilahankinnan vaihtoehdot Valittu vaihtoehto HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman perustelut Huonetilaohjelman kuvaus Tilavaatimukset Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Järjestelmävaatimukset SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma Maaperätutkimus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Rakennuspaikan huomioiminen jatkosuunnittelussa HANKKEEN ILMASTO-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TOTEUTTAMISAIKATAULU PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Liitteet: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Huonetilaohjelma vaihtoehto A Huonetilaohjelma vaihtoehto B Huonetilaohjelma vaihtoehto C Tontinkäyttösuunnitelma ja tilakaaviot: vaihtoehto A Tontinkäyttösuunnitelma: vaihtoehto B Tontinkäyttösuunnitelma ja tilakaaviot: vaihtoehto C Rakennettavuusselvitys EI LAADITTU LVI -järjestelmäselvitys EI LAADITTU Sähköjärjestelmäselvitys EI LAADITTU Tavoitehintalaskelma EI LAADITTU

4 Sivu 4/13 1. YHDYSHENKILÖT Tilaaja: Laukaan kunta, tekninen lautakunta PL LAUKAA Puhelin: Fax: Pekka Mikkonen, Sähköposti: pekka.mikkonen@laukaa.fi Käyttäjän edustajat: Laukaan kunta, opetustoimi Sivistystoimenjohtaja Juha Tolonen Puhelin: , Sähköposti: juha.tolonen@laukaa.fi Vuonteen koulu Koulunjohtaja Veli-Pekka Ala-Porkkunen Vuonteen koulu, Tarvaalantie 22, Vihtavuori Puhelin: Sähköposti: veli-pekka.ala-porkkunen@laukaa.fi Tarvaalan koulu Koulunjohtaja vs. Pekka Järvelä Tarvaalan koulu, Tarvaalantie 834, Laukkavirta Puhelin: Sähköposti:pekka.jarvela@laukaa.fi Savion koulu Koulunjohtaja Tuula Leppäkari Savion koulu, Puttolantie 211, Lievestuore Puhelin: Sähköposti: tuula.leppakari@laukaa.fi Arkkitehtisuunnittelu: Gummeruksenkatu 7 A JYVÄSKYLÄ Puhelin: Fax: Jorma Peltonen Sähköposti: jorma.peltonen@lpv.fi Virva Savolainen Sähköposti: virva.savolainen@lpv.fi

5 Sivu 5/13 2. NYKYTILANNE 2.1 Kuvaus nykyisestä toiminnasta Vuoteelle perustettavaan aluekouluun siirtyisivät lisäksi lakkautettavien Tarvaalan ja Savion kyläkoulujen oppilaat. Yhteensä koulujen oppilasmäärä on oppilasennusteen mukaan lukuvuonna oppilasta. Vuonteen kyläkoulu on pieni alakoulu Vuonteen kylässä. Lukuvuonna koulussa on luokalla oppilaita 11 ja luokalla oppilasta. Koulun henkilökuntaan kuuluu kaksi opettajaa, koulunkäynninohjaaja ja keittäjä-siistijä. Lisäksi koulussa käy englanninopettaja, musiikinopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Koulurakennuksessa on lisäksi kerhotoimintaa. Tarvaalan koulu sijaitsee lähes Laukaan kunnan maantieteellisessä keskipisteessä, kauniissa harjumaisemassa Kuusveden ja Leppäveden välisellä kannaksella Lievestuoreen järven rantamaisemissa. Alakoulussa opiskelee lukuvuonna yhteensä 19 oppilasta kahdessa opetusryhmässä (luokat ja 3.-6.). Koulussa on kaksi opettajaa ja keittäjä-siistijä. Lisäksi koulussa käy englanninopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Koulurakennuksessa on lisäksi kerhotoimintaa. Savion koulussa on lukuvuonna kolme opetusryhmää: esikoulu, luokka ja luokka, joissa on yhteensä 30 lasta. Koulun henkilökuntaan kuuluu kaksi opettajaa, esikoulun opettaja, koulunkäynninohjaaja ja keittäjä-siistijä. Lisäksi koulussa käy englanninopettaja, musiikinopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Koulurakennuksessa on lisäksi kerhotoimintaa. Koulujen oppilasmäärät ja ennusteet (ei sisällä esiopetuksen oppilaita) ovat seuraavat: Koulu Savio Tarvaala Vuontee Yhteensä

6 Sivu 6/ Nykyiset tilat ja niiden toiminnalliset puutteet Kohteen tiedot: Vuonteen koulu, Tarvaalantie 22, Vihtavuori - Kerrosala: 560 kem 2 - Huoneistoala: 436 hum2 - Tilavuus: 2980 m 2 - Rakennusvuosi: 1938 Kohteessa on tehty seuraavia korjauksia Saunaosaston rakentaminen Saunaosaston uusiminen Vesiputkien uusiminen Kylmiön korjaus ja kompressorin vaihto Asuinhuoneiston remontointi Opetustilojen lattioiden maalaus Vesikatto uusittu Kohteessa on tehty seuraavia selvityksiä Peruskuntoarvio ja PTS Tontin mittaus Vuonteen koulu on vuonna 1938 valmistunut 1½ - kerroksinen rakennus, jonka alla on koko rakennuksen kokoinen kellarikerros. Rakennuksen on suunnitellut V.F. Peltonen vuonna Rakennuksen kerrosala on 560 kem 2 ja huoneistoala 436 hum2. Rakennuksen kellarissa on veistoluokka, oppilaiden puku- ja wc-tilat, keittiö, terveydenhoitajan huone, puku-, pesuhuone ja sauna sekä varastoja. Ensimmäisessä kerroksessa on kaksi luokkahuonetta, eteinen, henkilökunnan sosiaalitila, opettajanhuone, erityisopetuksen tila ja wc. Ullakkokerroksessa on asuinhuoneisto (1h+k+alk) sekä kylmiä ullakkotiloja. Koulu käyttää liikuntatiloinaan Laukaan vankilan F-rakennuksessa sijaitsevaa liikuntasalia. Tällä hetkellä rakennuksessa on riittävät tilat nykyiseen Vuonteen koulun toimintaan, mutta rakennuksessa ei ole riittäviä tiloja uudelle noin 90 oppilaan aluekyläkoululle. 2.3 Nykyisten tilojen tekninen toiminta Kartoitusten ja kiinteistökierrosten perusteella tehdyn peruskorjauksen kustannusarvion mukaan rakennuksen kiireellisten korjaustöiden kustannukset olisivat ja peruskorjauksen kustannusarvio olisi

7 Sivu 7/13 3. UUDEN ALUEKYLÄKOULUN TILOJEN TAVOITTEET Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti Vuonteella aloittaa uusi Vuonteen aluekoulu, jossa opiskelevat nykyisten Vuonteen, Tarvaalan ja Savion koulun oppilaat. Oppilasennusteen mukaisesti koulun oppilasmäärä olisi lukuvuonna yhteensä 86 oppilasta. Koulun mitoituksen lähtökohtana on ollut oppilasta. 3.1 Tilahankinnan vaihtoehdot Hankesuunnitelman laadintaa edeltäneet selvitykset: - Peruskuntoarvio ja PTS 2004 Hankesuunnitelman yhteydessä on selvitetty: - Tontin mittaukset ja pohjatutkimus 2014 Kouluverkkopäätöksen mukaisesti Vuonteen aluekoulun toiminnan tulisi alkaa Koulurakennuksen suunnittelun ja rakentamisen aikataulu on erittäin tiukka. Aluekoulun tilat olisi tässä aikataulussa ratkaistava tilaelementin tai vuokratilan avulla. Tilaelementin sijoittelussa olisi huomioitava mahdollisen uudisrakennuksen ja peruskorjauksen työmaan vaatima tila ja työmaaliikenne. Toinen mahdollisuus on, että Vuonteen, Tarvaalan ja Savion koulujen toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa kunnes aluekoulun tilat saadaan valmiiksi. Hankesuunnitelmassa ei väliraporttivaiheessa otettu kantaan tarvittavaan tilapäiseen lisätilaan, vaan selvitettiin koulun pysyvän tilaratkaisun vaihtoehtoja. Hankesuunnitelman yhteydessä tutkitut vaihtoehdot: A) Nykyisen koulun peruskorjaus ja laajennus Nykyinen koulurakennus peruskorjataan ja lisäksi tontille rakennetaan uudisrakennuksena laajennusosa. Vanhan koulurakennuksen peruskorjaus mahdollista sen, että tontin toiminnot säilyvät entisillä paikoillaan ja nykyinen tontti on riittävä koulun toiminnoille. Samalla koulurakennus säilyisi alkuperäisessä käytössä. Peruskorjatussa vanhassa koulurakennuksessa kellarikerrokseen sijoitetaan aputiloja. Ensimmäisessä kerroksessa on kaksi isoa kotiluokkaa ja esiopetuksen tilat. Ullakkokerroksen asunnosta korjataan opettajien huone ja suurin osa ullakkoa jää kylmäksi tilaksi tai esimerkiksi ilmanvaihdon kanavatiloiksi. Tilasijoituksessa on huomioitu, että rakenteellisesti riskialtteimmat tilat kellarissa eivät ole tarkoitettu vakituiseen oleskeluun ja työntekoon, vaan kellariin sijoitetaan varastotiloja ja muita tiloja, joissa ei työskennellä jatkuvasti.

8 Sivu 8/13 Yhdyskäytävä laajennusosaan tulee kellarikerroksen tasosta. Vanhassa koulurakennuksessa tiloja on useassa kerroksessa eivätkä tilat ole esteettömät. Vanhan koulurakennukseen tulevat tilat ovat aluekyläkoulun tilaohjelman mukaiset ja tilankäyttö on tehokasta. Uudisrakennukseen on mahdollista sijoittaa teknisesti vaativia tiloja ja suuria tiloja, joiden sijoittaminen vanhaan koulurakennukseen ei ole mahdollista. Tilat sijoitetaan yhteen tasoon lukuun ottamatta teknisiä tiloja, jotka sijoitetaan ullakkokerrokseen. Uudisrakennukseen tulee yksi iso kotiluokka, kaksi pientä kotiluokkaa, aineopetuksen luokka, keittiö, ruokala, teknisen työn luokka sekä liikuntasali pukutiloineen. Liikuntasalin mitoituksen lähtökohtana on ollut se, että sali on tarpeeksi suuri pallopelejä varten. Uudisrakennus jakaa tontin luontevasti kahteen osaan: saattoliikenteen, pysäköinnin ja huollon pihaan sekä etelään ja länteen avautuvaan aurinkoiseen välituntipihaan, jolla on leikkialue sekä nykyinen urheilukenttä. Korjausta ja uudisrakentamista on mahdollista vaiheistaa niin, että ensin rakennetaan uudisrakennus ja samaan aikaan koulutoiminta vanhassa koulussa jatkuu. Uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen laajennusosa otetaan käyttöön, ja vanhan koulun peruskorjaus toteutetaan. B) Uudisrakennus nykyiselle tontille ja tontin laajennus Nykyinen koulurakennus myydään ja tontille sekä hankittavalle lisämaalle rakennetaan uusi koulu uudisrakennuksena. Vanha koulurakennus myydään. Vanhan koulun tontiksi lohkotaan nykyisestä tontista 500m 2 kokoinen tontti, jolle on mahdollista järjestää esimerkiksi jätevesien käsittely. Koulurakennuksen myynnissä on huomioitava, että rakennuksen uuden käyttötarkoituksen on oltava sopiva viereisellä tontilla olevaan koulutoimintaan. Vanhan koulun myymisestä saadaan tuloja. Koulun nykyinen tontti on kooltaan noin 9500m 2. Koulurakennuksen tontin kooksi suositellaan RT-kortissa vähintään 1,5ha, jolloin tontille jää tilaa esimerkiksi myöhemmälle laajennukselle. Vanhan koulun tontin lohkomisen jälkeen tontin koko on liian pieni uudisrakennukselle. Tonttiin on hankittava noin 1050m 2 lisäalue. Luontevin suunta lisämaan hankinnalle on nykyisen tontin kaakkoispuolen metsäalue. Alue on yksityisessä omistuksessa. Koululle pitää tehdä uusi tonttiliittymä Tarvaalantieltä. Tontin toiminnot on järjestettävä uudelleen, koska nykyiset pysäköintialueet sekä osin urheilukenttä jäävät vanhan koulurakennuksen tontille.

9 Sivu 9/13 Uudisrakennuksen paras sijaintipaikka on tutkittava tarkemmin esimerkiksi rakennuspaikkatutkimuksien ja tontin lisämaan saatavuuden perusteella. Vanhan koulun tontin lohkomisesta johtuen koulun uusi tontti on välttämättä muodoltaan kirvesvarsimainen, mikä rajoittaa jonkin verran tontin käytön suunnittelua. Uudisrakennuksessa on mahdollista täyttää koulutiloille asetetut tavoitteet moitteetta, hyödyntää tonttia luontevalla tavalla ja luoda yleensäkin hyvät ja muuntojoustavat tilat, jotka mahdollisimman tehokkaasti toteuttavat tilaohjelmaa. Tiloista on mahdollista saada esteettömät, pitkäikäiset, energiatehokkaat ja terveet. Rakentamiseen sisältyy myös vähemmän riskejä kuin peruskorjattaessa ja laajennettaessa vanhaa. C) Koulun sijoitus Laukaan vankilan vapautuviin tiloihin Vuonteen kylällä toimii Laukaan (Pernasaaren) avovankila, joka on siirtymässä pois nykyisistä tiloistaan. Koulun sijoitetaan C-rakennukseen ja liikunta- sekä aineopetus B-rakennukseen. Aluekoulun tilat olisi mahdollista sijoittaa kohtuullisen pienin muutostöin vuonna 1986 rakennettuun C-rakennukseen (Kurssila). Nykyisiä väliseiniä purkamalla ja lisäämällä uusia ikkunoita ja ovia rakennuksen itä- ja eteläsivulle saadaan rakennukseen aluekoulun tilaohjelman mukaiset tilat. Aineopetuksen luokkatila sekä liikunnan tilat sijoitettaan viereiseen 1950-luvulla rakennettuun B- rakennukseen (Kumpula). Aluekyläkoulun tilaohjelma saadaan tehokkaasti sijoitettua C- ja B-rakennuksiin ja vaaditut tilamuutokset ovat vähäisiä. Talotekniikan uusimistarvetta, tarvittavia tiloja, rakennuksen kuntoa ja tilamuutoksen rakenteellista toteuttamista ei ole selvitetty. Vankilan piha-alueista on mahdollista rajata koulun tarvitsemat pihaalueet ja koulun rakennukset olisivat lähellä Saviontietä helposti saavutettavissa. Mikäli alueen uusi käyttötarkoitus ja omistaja sallivat alueella on koulun käytössä urheilukenttä ja myös liikuntasali. Laukaan avovankilan toimintojen tulevaa sijaintia selvitetään parhaillaan. Nykyisistä tiloista siirtymisestä päätetään mahdollisesti vuonna 2015, mutta siirtymisen ajankohta ei ole tiedossa. Nykyiset tilat ovat Senaatti-kiinteistöjen omistamat. Senaatti aikoo myydä tilat, jos vankilatoiminta lähtee niistä. Alueella on eri ikäistä rakennusta. Tarkkaa tietoa rakennusten kunnosta ei ole ja osa rakennuksista on käyttämättömänä. Tarkkaa tietoa alueen kehittymisestä vankilatoiminnan loppuessa ei ole. Työryhmä listasi Laukaan vankilan sijoitusvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia seuraavasti:

10 Sivu 10/13 Plussat: Miinukset: + kaunis miljöö, piha, sijainti, kokonaisuus - luokkatilat ovat pienet + lämmitysjärjestelmä ekologinen - kiinteistöjen kunto on huono + liikuntatilat ovat valmiina - talotekniikka puutteellinen + ruokasalin yleisilme - virran ranta koulualueen riskinä + valmistuskeittiö - useampia koulurakennuksia + teknisen käsityön tilat + useampia liikenteen liittymiä Hankesuunnitteluryhmä päätti kokouksessa , että Laukaan vankilan alue jätetään pois jatkotarkastelusta, koska vankilan siirtymisajankohta on avoin ja alue ei ole kunnan omistuksessa. Lisäksi alueen kehittäminen vankilatoiminnan loputtua on avoin. Aluekoulun suunnittelu- ja rakentamisaikataulu on tiukka, joten vankilan alue ei myöskään tästä syystä ole mahdollinen. Aluekyläkoulun rakentamisen suunnittelu keskitetään näin ollen nykyisen Vuonteen koulun tontille. D) Ekokoulu Ekokoulu on Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoittama selvityshanke, jossa kehitetään Ekokoulu-konseptia ja valmistellaan rahoitushakemusta TEKES:ille Ekokoulu-pilotin toteuttamisesta. Ekokoulun tavoite on koulu 100 vuodeksi 100 oppilaalle. Lähtökohtana on terve ja kestävä rakennus, kestävästi tuotettu energiahuolto, lähiruoka ja lähiliikenne, toimivat tilat ja pedagogiikka, yhteisöllisyys ja sosiaaliset vaikutukset sekä paikallisen yrittäjyyden tukeminen. Aluekoulun suunnittelu Ekokouluna tarkoittaa uuden toimintamallin suunnittelua, innovatiivisia teknisiä ratkaisuja sekä tukipalveluiden, kuten ruokapalveluiden, ylläpidon ja kuljetusten, uudelleen organisointia. Suunnittelu- ja toteutusaika olisi näistä syistä johtuen tavallista pidempi. 3.2 Valittu vaihtoehto Hankesuunnitteluryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää, että Vuonteen aluekyläkoulun suunnittelua jatketaan Ekokouluhankkeen lähtökohdista. 4. HUONETILAOHJELMA 4.1 Huonetilaohjelman perustelut Hankesuunnitelman väliraporttivaiheessa on laadittu alustava tilaohjelma 90 oppilaan koululle. Lisäksi suunnitelmassa on otettu huomioon esiopetuksen vaatimat tilat.

11 Sivu 11/13 Tilasovituksia tutkittiin vaihtoehtojen A ja C avulla lähtökohtana olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntäminen. Lisäksi tutkittiin tonttitarkastelutasolla vaihtoehto B. Ekokoulun osalta huonetilaohjelmaa ei ole tarkasteltu. Ekokoulun mitoitusperusteena on 100 oppilasta, joten tilaohjelma ei ole suoraan sovellettavissa Ekokouluun. Ohjeellinen tilatarpeen mitoitus: Ohjelmapinta-ala 895 m2 4.2 Huonetilaohjelman kuvaus Laskennallisena oppilasmääränä on 90 hlöä, ja henkilökunnan määränä viisi opettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa sekä keittäjä-siistijä. Opetustiloina ovat esiopetuksen tilat, yleisopetukselle kaksi pientä kotiluokkaa ja kolme isoa kotiluokkaa, aineopetusluokka tekstiilityön, kuvaamataidon, musiikin ja kielten opetusta varten sekä teknisen työn opetustila. Lisäksi liikunnan opetusta varten on liikuntasali, joka toimii myös juhlasalina. Ruokailua varten ovat valmistuskeittiötilat, ruokala sekä olohuone, joka on avointa monikäyttötilaa esimerkiksi kyläläisten kerhotoimintaa varten. Huonetilaohjelmaan on kuvattu mitoittava, teoreettinen tilatarve, jossa käyttäjien tarpeet ja toimintaan kohdistuvat suositukset täyttyvät. Suunnitelma on laadittu tilaohjelman perusteella. Hankesuunnitelman väliraporttivaiheessa ei ole otettu kantaa talotekniikan tilavarauksiin. Vaihtoehto A:ssa on eritelty tilat, jotka sijoitetaan uudisrakennukseen. Muut tilat sijoittuvat nykyiseen koulurakennukseen. 4.3 Tilavaatimukset Rakennustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Terve talo kriteerejä. Muut asetettavat vaatimukset ovat: - rakennuksen paloluokka P1 - sisäilmaluokka S2 - puhtausluokka P1 - pintamateriaalit luokka M1 - energiatehokkuusluokka vähintään C 4.4 Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Hankesuunnitelman väliraporttivaiheessa erityisiä tilakohtaisia vaatimuksia ei ole selvitetty.

12 Sivu 12/ Järjestelmävaatimukset Hankesuunnitelman väliraporttivaiheessa järjestelmävaatimuksia ei ole selvitetty. 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Tontti kiinteistönumero 2:31 tontin pinta-ala: n.9 500,0 m2 tontti: tontilla sijaitsee koulu, varastorakennus ja jätekatos tontilla ei ole asemakaavaa 5.2 Tonttialueen käyttösuunnitelma Koulun tontilla on lisäksi vanha kylmä varastorakennus, uudempi jätekatos, leikki- ja pysäköintialue sekä urheilukenttä. Tontti rajautuu Tarvaalantiehen ja metsäalueisiin. Tontti on loiva rinnetontti ja piha-alueet ovat pääosin sorapintaisia ja paikoin nurmetettuja sekä luonnontilaisia. Nykyinen koulurakennus sijoittuu tontin koillispäähän. Tontti nousee niin, että kellarikerros on rakennuksen eteläpuolella maan pinnalla kokonaan, ja pohjoispuolella kokonaan maan alla. Tontille rakennetaan laajennukseksi uudisrakennus, joka liitetään yhdyskäytävällä vanhaan kouluun. Laajennus sijoittuu tontin keskiosaan. Nykyinen urheilukenttä ja varasto säilyvät paikoillaan. Laajennusosan ja urheilukentän väliin tulee leikkialue välituntioleskelua varten. Tontin luoteiskulmaan, nykyisten pysäköintialueiden kohdalle tulee pysäköintialueet ja huolto- sekä saattoliikenteen vaatimat alueet. Tonttiliittymä säilyy paikallaan. Rakennukseen tulee yhdyskäytävään kaksi esteetöntä sisäänkäyntiä. Vanhan rakennuksen pohjoispuolella oleva sisäänkäynti säilytetään, samoin eteläpuolella olevat sisäänkäynnit kellarikerrokseen. Lisäksi uudisosaan tulee huoltosisäänkäynti keittiöön. 5.3 Maaperätutkimus Tontilla on tehty alustava pohjatutkimus ja mittaus hankesuunnittelua varten (Laukaan kunta ). 5.4 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Hankesuunnitelman väliraporttivaiheessa rakennuspaikasta johtuvia erityisvaatimuksia ei ole selvitetty.

13 Sivu 13/ Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Koulun nykyisen tontin omistaa Laukaan kunta. Kaikki esillä olleet vaihtoehdot edellyttävät lisämaan hankintaa. 5.6 Rakennuspaikan huomioiminen jatkosuunnittelussa Hankesuunnitteluryhmä esittää kiinteistön sijoitusvaihtoehtojen uudelleen arviointia. Tarkasteltavaksi tulee ottaa nykyisen tontin laajentaminen, uuden tontin osto yksityiseltä maanomistajalta sekä valtion omistuksessa olevan maan osto mukaan lukien aikataulusyistä hankesuunnitteluryhmän hylkäämä nykyisen Laukaan vankilan maa-alue. 6. HANKKEEN ILMASTO-, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Terve talo - kriteerejä. Suunnitteluvaiheessa asetetaan rakennukselle energiatavoitteet ja tehdään tarvittavat laskelmat tilaajan ohjeen mukaan. Rakennuksen valmistuessa tavoitelaskelmat tarkistetaan toteutuksen mukaisiksi ja viedään kiinteistön huoltoa käsitteleviin asiakirjoihin. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. 7. TOTEUTTAMISAIKATAULU Hankesuunnittelutyöryhmä on päättänyt esittää, että Vuonteen aluekoulun toteuttamista jatketaan Ekokoulu-konseptin mukaisena. Tämän vuoksi aluekoulun rakentamisen aikataulu jää avoimeksi, koska Ekokoulun suunnittelu vie normaalia enemmän aikaa. 8. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Hankesuunnitteluryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää, että Vuonteen aluekoulun suunnittelua jatketaan Ekokoulu-hankkeen lähtökohdista. Hankesuunnitelman väliraportissa esitetyille vaihtoehdoille ei tästä syystä ole laskettu kustannusarviota.

14 LAUKAAN KUNTA TILAPALVELU Aluekyläkoulu peruskorjaus ja laajennus vs Aluekyläkoulu uudisrakennus vs Ekokouluvaihtoehdot EKOKOULUN TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU AIEMPIIN SELVITYKSIIN A ALUEKYLÄKOULU, NYKYISEN VUONTEEN KOULUN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS ALUEKYLÄKOULU, RAKENTAMISMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN (TAVANOMAINEN) UUDISRAKENNUS NYKYISELLE VUONTEEN KOULUN TONTILLE Hyvää Hyvää + paloturvallisuus paranee + terveet ja turvalliset rakenteet ja tilat + energiatalous paranee + nykymääräysten ja tarpeiden mukaiset tilat + laajennusosalla toiminnallisia parannuksia nykyiseen tilanteeseen + voidaan hyödyntää uutta oppimisympäristöä + tilojen käytettävyys paranee + toiminnallisesti tehokkaat tilat + paremmat henkilökunnan tilat nykyiseen verrattuna + sijainti kouluverkkoselvityksen mukainen + parempi keittiö nykyiseen verrattuna + nykyisen koulun tontin hyödyntäminen + sijainti kouluverkkoselvityksen mukainen + kunnan maaomistus + nykyisen koulun tontin hyödyntäminen + voidaan hyödyntää rakennettuja pihatiloja + kunnan maaomistus + parempi energiatehokkuus vanhoihin kouluihin verrattuna + voidaan hyödyntää rakennettuja pihatiloja + optimoidut talotekniset järjestelmät + uusi liikuntatila + uusi liikuntatila + hyvä rakennusmaapohja + hyvä rakennusmaapohja Huonoa Huonoa - peruskorjatun osan ja uudisrakennuksen liittymisen tekniset ongelmat - pohjavesialue - tilojen epäkäytännöllisyys (uusi opetussuunnitelma OPS 2016) - vanhan rakennuksen purkukulut - lisä- ja muutostöiden riski peruskorjausosassa - energiatehokkuus tavanomainen, ei niin hyvä kuin voisi olla - mahdollisesti jäävät riskirakenteet - rakennuksen elinkaari tavanomainen - ei laajennusvarausta tulevaisuudessa - ei panostuksia uusiutuvaan energiaan ja ekologisuuteen - peruskorjausosan huono tehokkuus, kaikkia tiloja ei voida hyödyntää - pohjavesialue B

15 C EKOKOULU, UUDISRAKENNUS LAUKAAN VANKILALTA VAPAUTUVALLE TONTILLE EKOKOULU, UUDISRAKENNUS, VUONTEEN ALUEELLE Hyvää Hyvää + terveet ja turvalliset rakenteet ja tilat + terveet ja turvalliset rakenteet ja tilat + uuden oppimisympäristön huomioiminen tilasuunnittelussa + uuden oppimisympäristön huomioiminen tilasuunnittelussa + voidaan hyödyntää uutta oppimisympäristöä + voidaan hyödyntää uutta oppimisympäristöä + toiminnallisesti tehokkaat tilat + toiminnallisesti tehokkaat tilat + hiilijalanjäljen huomioiminen rakentamisessa + hiilijalanjäljen huomioiminen rakentamisessa + hiilijalanjäljen huomioiminen kiinteistön elinkaaressa + hiilijalanjäljen huomioiminen kiinteistön elinkaaressa + sijainti kouluverkkoselvityksen mukainen + sijainti kouluverkkoselvityksen mukainen + rakentamismääräyksiä parempi energiatehokkuus + rakentamismääräyksiä parempi energiatehokkuus + optimoidut talotekniset järjestelmät + uusiutuvan energian maksimaalinen hyödyntäminen + hankkeeseen saatavat erityisavustukset + optimoidut talotekniset järjestelmät + hankkeen imagoarvo + hankkeeseen saatavat erityisavustukset + positiiviset vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen + hankkeen imagoarvo + suunniteltu pitkä elinkaari + positiiviset vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen + ekologisuuden hyödyntäminen opetuksessa + suunniteltu pitkä elinkaari + välilliset vaikutukset yrittäjyyteen ja ekologisuuteen (lähienergia,-ruoka ja -liikenne) + ekologisuuden hyödyntäminen opetuksessa + kokonaistaloudellisesti edullinen, matalat elinkaarikustannukset + välilliset vaikutukset yrittäjyyteen ja ekologisuuteen (lähienergia,-ruoka ja -liikenne) + liikuntatilojen mahdollinen hyödyntäminen + kokonaistaloudellisesti edullinen, matalat elinkaarikustannukset + valmistuskeittiön mahdollinen hyödyntäminen omaan tai yrityskäyttöön + nykyisen Vuonteen koulun myyntitulot + teknisen käsityön tilojen hyödyntäminen omaan tai yrityskäyttöön + useampia liikenteen liittymiä Huonoa + valmiit hyödynnettävät piha-alueet - Tonttia ei vielä määritetty + kaunis rantamiljöö + tontilla sijaitsevien kiinteistöjen ekologinen lämmitysjärjestelmä + nykyisen Vuonteen koulun myyntitulot Huonoa - virran ranta koulualueen turvallisuusriskinä - tontin omistaa Senaatti kiinteistöt D