Niska- ja yläraajaongelmat

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 Työfysioterapeutti 2/2011 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi s. 4 Toimintakertomus 2010 s. 17 Mentorin ja aktorin yhteinen tie s. 20 Miten sairausvakuutuslain muutos vaikuttaa työfysioterapeutin työhön? Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 22 s. 22 Liiton organisaatio muuttuu, mitä muutos tarkoittaa meille työfysioterapeuteille? s. 24 Pirkanmaan työfysioterapeuttiverkon ensimmäinen kokoontuminen Tamperella s. 26 Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät (TTP) 18 26

3 PÄÄKIRJOITUS Työntäyteinen talvi on taas takanamme. Heti vuoden alusta astui voimaan sairausvakuutuslain 13 pykälän muutos, jolla on myös vaikutuksia työfysioterapeuttien työhön. Ilahduttavaa on myös se, että alueellinen verkottuminen jatkuu. Alueellinen verkottuminen on oivallinen tapa saattaa yhteen ammattikuntamme jäseniä vaihtamaan ajatuksia ja tietoja keskenään. Samoin Suomen Fysioterapeutit ry:n organisaatio muuttuu. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys, jonka organisaatio ei ehkä ole kovin tuttu kaikille jäsenillemme, joten siksi valotamme nykyistä rakennetta ja muutosta rinnakkain lehden tässä numerossa. Vaikka ajatuksissamme varmasti on päällimmäisenä tuleva kesä ja lomat, niin käännetään silti kalenterin sivuja marraskuulle ja merkitään ylös tulevat opintopäivämme ja yhdistyksemme 35- vuotisjuhlat. Aurinkoista kesän ja lomien odotusta! Lehden toimituskunta 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 TOIMINTAKERTOMUS 2010 JOHDANTO Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 2010 oli yhdistyksen 34. toimintavuosi. Yhdistyksen y-tunnus on ja yhdistysrekisterinumero on Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Vuoden 2010 lopussa yhdistyksessä oli 722 jäsentä, joista 633 varsinaista ja 89 kannatusjäsentä. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Mirkka Lepistö ja Tuulikki Luopajärvi. Yhdistyksen toiminnassa oli toistuvien vuosittaisten toimintojen lisäksi keskeisenä Suomen Fysioterapeutit ry:n organisaatiouudistuksen valmisteluun osallistuminen liiton järjestämän muutosverstaan kautta sekä valmistautuminen päätöksentekoon Edustajiston kokouksissa. Toimintakauden kuluessa selvitettiin jäsenistön toiminnan tueksi alueellisen verkostoitumisen tarvetta, nykyistä toteutumista ja jäsenten halukkuutta ryhtyä alueellisen toiminnan yhdyshenkilöksi. Toimintakulujen vähentämiseksi osa hallituksen kokouksista pidettiin puhelinkokouksina. Taloudellisin perustein kilpailutettiin myös tilitoimistopalvelut ja päädyttiin tilitoimiston vaihtoon. Jäsenmaksulaskutus siirrettiin sähköiseksi ja maksut lähetettiin sähköpostitse liitetiedostona. Lisäksi tiedotus hoidettiin pääasiallisesti sähköpostitse. Kuluja pyrittiin vähentämään, koska yhteistyökumppaneiden lähettämät, lehden mainostulot sekä opintopäivien näyttelytuotot olivat vähenemässä. 4

5 JÄRJESTÖTOIMINTA 2010 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Jäsenyys 1. Jäsenhan- 1. Toimitetaan 1. Saadaan 1. Työterveys- 1. Toteutunut kinta pätevöity- vuosittaiset huoltoon miskoulutukses- koulutuspaikat hakeutuvat ta valmistuville selville liittyvät yhdistyksen jäseniksi esite ja jäsenhakemus 2. Jäsenyyden 2.1. Jäsenkysely, 2.1. Rekisteritie Työterveys Osittain vahvistaminen tietojen tojen päivitys huollossa pysy- toteutunut päivitys vät yhdistyksen jäseninä 2.2. Alueellisten 2.2. Toimivat 2.2. Toiminnan 2.2. verkostojen alueelliset ver- käynnistyminen Alueyhdys- käynnistämisen kostot usealla alueella henkilöitä on tukeminen nimetty ja joillakin uusilla alueilla toimintaa suunnitellaan. Yhdistyksen ja 1. Yhdyshenki Yhdistyksel Neuvottelu Tapaamisiin 1.1. Yhdyshlö on liiton välinen löverkostojen lä liiton päiville osal- osallistuu yh- nimetty, mutta yhteistyö toiminnan yhdyshenkilö listumisen ja dyshenkilö tapaamisia ei arviointi ja hyödyn arviointi tai muu halli- ole ollut. kehittäminen yhdistyksen tuksen kannalta edustaja 1.2. Liiton jäsen- 1.2 Puheen Puheenjoh Tapaamisia yhdistysten johtajatapaa- taja osallistuu ei ollut. puheenjohtaji- miseen osal- tapaamiseen en tapaaminen listuminen ja hyödyn arviointi 2. Työfysiote- 2. Tehdään 2. Hyödyn arvi- 2. Kirjatut lau- 2. Toteutunut rapian aseman yhteistyötä ointi saatujen sunnot ja muis- edistäminen lausuntojen ja lausuntojen tiot, hyödyn kommenttien / palautteiden arviointi kerran antamisessa perusteella vuodessa erikoisalakohtaisesti 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 Yhdistyksen ja 3. Yrittäjäyh Yhdistyksel Jäsenkyse Yhdistyksen 3.1. Toteutunut liiton välinen dyshenkilö ja lä on nimetty lyssä selvitetään yrittäjämäärä yhteistyö yrittäjäjäsenet yrittäjäyhdys- yrittäjäjäsenet selviää henkilö 3.2. Alueellisen Kattavan 3.2. Alueellista verkoston Verkostotapaa- verkoston luonti yrittäjäverkos- luonti misten käynnis- toa ei toteuteta täminen 3.3. Uusien sivu- kuin ehkä pää Nettisivujen jen päivitys kaupun- yrittäjäosion 3.3. Toteutuneet kiseudulla. kehittäminen sivut 3.3. Edelleen kesken. 4. Selvitetään 4. Selvitetään 4. Vaihtoehdot 4. Esitetään 4. Ei ollut Suomen Fysio- muita vaihtoeh- esitetään syys- syyskokouk- ajankohtainen. terapeutit ry:n toisia järjestäy- kokouksessa sessa 2010 mahdollisen tymismahdolli- mahdolliset organisaatio- suuksia organisaation muutoksen muutokset vaikutukset Työfysioterapeutit ry:lle Yhteistyö 1. Työterveys- 1. Selvitetään 1. Halukkuuden 1. Yhteistyön 1. Ei toteutunut. muiden sidos hoitajat, työter- yhteistyöha- ilmeneminen käynnistyminen ryhmien ja jär- veyslääkärit, lukkuutta ko. jestöjenkanssa työpsykologit ammattiryhmien kanssa 2. Tyky-verkosto Yhdyshen Yhdyshen Toiminta kilöt raportoivat kilöt toimittavat Työfysiotera- toteutunut, 3. Suomen Tule ry toiminnasta lyhyen kirjal- peuttien ks Liite lisen raportin näkyvyys 4. Suomen kokouksien Työnäköseura päätöksistä ja tekevät lyhyen 5. ENSHPO koosteen toi- mintakertomus- 6. Työpaikkalii- ta varten kunnan hyvät käytännöt ohjaus- ja kehittämisryhmä 7. Työympäristö- 6 mitali-työryhmä

7 JÄRJESTÖTOIMINTA -LIITE Jäsenyys Työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta fysioterapeuteille järjestettiin Työterveyslaitoksen toimipisteissä sekä keväällä 2010 alkaen Turun, Tampereen, Lahden ja Diak:ssa sekä syksyllä 2010 alkaen Rovaniemen ja Metropolia amk:ssa. Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja työfysioterapeuttien esitteitä on pyritty jakamaan valmistuville. Yhdistyksen edustajina Suomen Fysioterapeutit ry:n Edustajistossa ovat olleet Helena Nieminen ja Virpi Suikki. Kaudella Edustajisto on kokoontunut kaksi kertaa, kesä- ja marraskuussa. Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa 1. Suomen Tyky-verkostossa yhdistyksen nimetty edustaja on ollut Johanna Jussila. Kuluneella kaudella Tykyverkostolla ei ollut toimintaa 2. Suomen Tule ry:ssä yhdistyksen nimetty edustaja on ollut Arnikki Bogdanoff. Suomen Tule ry järjesti TULE- Forumin, jossa jäsenjärjestöt valitsivat seuraavat, tärkeimmiksi havaitsemansa tule-aiheet: kuntoutustakuu, kuntoutustarpeen nopea arviointi ja välittömät toimenpiteet, maksukatto, osatyökykyisten työllistämismahdollisuudet ja ikääntyneiden kuntoutus, esille nostettaviksi ja päättäjien tietoisuuteen mm. tulevassa TULE Parlamentissa Suomen Tule ry:n tavoitteena on myös jäsenjärjestöjensä yhteistyön tiivistäminen mm. yhteisten yleisötapahtumien järjestämisen muodossa. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä 41, varsinaisiksi jäseniksi 25 ja kannatusjäseniksi 17 henkilöä. Kaksi kannatusjäsentä vaihtoi jäsenmuodon, kun kaikki varsinaisen jäsenen kriteerit täyttyivät (pätevöitymiskoulutus suoritettu, työskentely työterveyshuollossa ja liiton jäsenyys). Yhdistyksestä erosi 31 henkilöä ja erotettiin 9 maksamattoman jäsenmaksun takia. Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö Aija Moilanen osallistui yhdistyksen edustajana liiton järjestämään Muutosverstas-koulutukseen, jonka yhteydessä hallitus työsti tulevien työelämän muutosten haasteita yhdistystoiminnalle ja työfysioterapeuttien työlle. Työtä täydennettiin syysopintopäivien yhteydessä kooten jäsenistön toiveita. 3. Suomen Työnäköseurassa yhdistyksen edustajana toimi Liisa Rosqvist. 4. ENSHPO:ssa (European Network for Safety and Health Practitioner Organisations) yhdistyksen nimetyt edustajat ovat olleet Päivi Rauramo ja Merja Blomqvist. 5.Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt - ohjaus ja kehittämisryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Suomen Kuntoliikuntaliitto on valmistanut työpaikkaliikunnan infopaketin ja kohdentanut sen yrityksien kuntoliikuntavastaaville. Materiaali lähetettiin sähköpostijakeluna myös yhdistyksemme jäsenille. Mikko Koivu Kuntoliikuntaliitosta kirjoitti myös artikkelin Työfysioterapeuttilehteen. 6. Työympäristömitali-työryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Tuula Nurmiluoto ja hänen varamiehenään Maarit Laine. Vuonna 2010 työympäristötyön ansiomitaleita mitaleita myönnettiin 7 ja erityisansiomitaleita 2 kappaletta. Kuluneella kaudella yhdistyksen jäsenille ei haettu yhtään mitalia. 7. Telma-lehti Yhdistyksen jäsenille lähetettiin Telmalehti, jonka Työturvallisuuskeskus ja Työsuojelurahasto julkaisee. Työterveyslaitoksen uuteen strategiaan liittyvään keskustelutilaisuuteen osallistuivat yhdistyksen edustajina Leena Noronen ja Hanna Nummila. 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Työfysioter 1. STM:n TTH:n 1. Yhdistyksellä Yhdyshen Työfysiote Toteutunut, apeuttien am- neuvottelukun- on edustaja kilöt toimittavat rapeuttien ks Liite mattipätevyys nan koulutusja- koulutusjaos- lyhyen kirjalli- näkyvyys ja ja rooli osto tossa sen raportin moniammatilli- kokouksien sen yhteistyön 2. Asiantuntija- 2. Yhdistyksellä päätöksistä edistäminen ryhmä ergono- on edustus ja tekevät ly- työterveyshuol- miapätevyyden asiantuntijuutta hyen koosteen lossa määrittämiseksi määrittele- toiminta- vässä työryh- kertomusta mässä varten Erikoisasian- 1. Työfysiotera- 1. Kriteerit ja 1. Uusien nimik- 1. Jäsenistö ha- 1. Nimikkeen tuntijanimike pian erikoisasi- hakuohjeet keen saajien kee nimikettä hakijoita ei ol- antuntija- yhdistyksen määrän seuraa- lut. Ohjeet ovat nimikkeen tun- nettisivuilla minen liiton sivuilla. netuksi tekeminen Työn vaativuu 1. Tiedotetaan 1. Ohjataan 1. Liiton den arviointi liitossa kehit- jäseniä tutustu- jäsensivuilla teillä olevasta maan liiton materiaalia mallista kotisivuille jul- tehtävänsiir- kaistavaan roista ja työn malliin vaativuuden arvioinnista Työfysiotera- 1. Jäsenistön 1. Jäsenkysely 1. Vastauksien %:n vas- 1. Osittain peutin työn nykytilan kar- koostaminen ja taukset jäsenky- toteutunut, sisällön ja toitus tulostaminen selyyn. kaikki jäsenet asiakasmäärien osviittamate- eivät ole päivit- mitoitus riaaliksi täneet tietojaan. Artikkeli lehdessä Työfysioterapeutti

9 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Lainsäädäntö 1. Työterveys- 1. Seurataan 1. Lain tulkin Kooste Kooste huoltolaki ja lain vaikutuksia taan liittyen työfysiotera- tehty yhdistyk- asetukset työfysiotera- työfysiote- peutin työhön sen sivuille. peutin työssä ja rapeuttien liittyvistä laeis- 2. Kelan säädökset niistä tiedotta- aseman vahvis- ta, säädöksistä minen liittoon taminen ja asetuksista 3. Työturvalli- ja päättäville suuslaki tahoille 2. Tiedotetaan jäsenistöä 2. informoidaan säädösten vaiku- 3. Lain tulkin- tus työfysiotera- taan liittyen peutin työhön työfysioterapeuttien 3. Seurataan aseman vahvis- lain vaikutuksia taminen työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille Jäsenpalvelu 1. Jäsenpalvelu 1.1. Sähköposti Yhteydenot Jäsenpal Toteutunut palvelu jäsenille toihin vastataan velu toteutuu viikon kuluessa 100 % 1.2. Toteutunut 1.2. Ajankohtaiset asiat netti Verkkotiedote 1.2. Yhteenve- sivuille dot luettavissa 1.2. Yhteenve- jäsensivuilla dot luettavissa ajankohtaisista jäsensivuilla asioista ajankohtaisista asioista 2. Tiedotus 2.1. Sähköposti Yhteydenot Jäsenpal Toteutunut yrittäjäjäsenille palvelu jäsenille toihin vastataan velu toteutuu viikon kuluessa 100 % 2.2. Toteutunut 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyysosio 2.2. Sivuille 2.2. Sivujen täydennetään päivitys tarpeen yrittäjätietoa mukaan 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/ Eettisyys fysioterapiassa 3. Tiedotetaan liiton eettisten ohjeiden päivityksestä 3. Päivitetyt eettiset ohjeet liiton nettisivuilla. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIO- TERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN-LIITE Työfysioterapeutin ammattipätevyys ja rooli Työfysioterapeutin pätevyys on säädetty asetuksessa ja tavoitteena on saada asetuksessa määritelty suoja työfysioterapeutti-nimikkeelle. Suunnitelmissa on, että Valvira alkaa ylläpitää rekisteriä ja vain koulutuksen suorittanut voisi käyttää nimikettä. Hallitus laati STM:n työterveyshuollon koulutusjaokselle puoltavan lausunnon työfysioterapeutti-nimikkeen ja työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen suorittaneiden rekisteröinnistä. Johanna Jussila on ollut ergonomia-asiantuntijuutta pohtivassa työryhmässä yhdistyksen edustajana. Asiantuntijuuden määrittely ei edennyt toimintakauden kuluessa. Johanna Koroma ja Minna Savinainen Työterveyslaitoksen Työelämän tutkimus ja kehittäminen tiimistä ovat Työterveyslaitoksen MONA-ryhmässä (työterveyshuollon moniammatillinen työryhmä) työfysioterapeuttien edustajia. Heidän tehtävänään on kehittää työfysioterapeuttien työtä ja viedä ajatuksia eteenpäin MONA-ryhmässä. Huomionosoituksia Ritva Ketolalle luovutettiin yhdistyksen maljakko (nro 13) kiitokseksi tekemästään pitkäaikaisesta tutkimustyöstä työfysioterapian edistämiseksi. 10

11 Kansainvälinen yhteistyö 2010 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Kansainvälinen 1. WCPT:n 1. Yhdistyksen 1. Asian käsittely 1. Verkoston 1. Alajärjestön verkottuminen alajärjestön yhdyshenkilöt WCPT:ssä edistyy muodostumi- perustaminen perustaminen on nimetty nen ratkaistaan tulevalla kaudella. Yhdistyksen tavoitteena on WCPT:n alajärjestön perustaminen työfysioterapeuttien kesken. Yhdyshenkilöinä toimivat Leena Noronen ja Johanna Jussila. WCPT pyysi lausunnon Draft Position Statement: Occupational health and safety for physical therapist. Yhdistyksen ja liiton lausunnot lähetettiin molempien nimissä. Hallitus piti ehdotusta hyvänä ja täydensi sitä lähdeviitteillä. Legitimerade Sjukgymnasters Riksförbund julkaisee Fysioterapi-lehteä, johon laadittiin artikkeli suomalaisten työfysioterapeuttien työstä yhdistyksen jäseniä haastatellen. Artikkeli on luettavissa netissä jäsensivuilla. Työfysioterapian tutkimus, koulutus ja kehittäminen Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Koulutuspoli- 1. Työterveys- 1. STM:n TTH:n 1. Tietojen 1. Tietojen 1. Toteutunut tiikka huoltoon neuvottelukun- ajantasaisuus ajantasaisuus pätevöittävän nan koulutusja- koulutuksen ja oksessa yhdis- sen muutosten tyksen edustaja, seuranta muutoksista tiedottaminen 2. Koulutuspoli- 2. Koulutuspaik- 2. Tieto koulu- 2. Tieto koulu- 2. Toteutunut tiikan linjaukset kojen selvittä- tuspaikoista ja tuspaikoista ja minen (amk ja ttl) valmistuneista valmistuneista 711

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Koulutustilai- 1. Syysopinto- 1. Järjestetään Osallistuja Ohjelman Toteutunut, suudet päivät kaksipäiväisinä määrä ja koulu- kiinnostavuus ja ks. Liite marraskuussa tuspalautteet ajankohtaisuus 2. Kevätopintopäivä 2. Järjestetään huhti- toukokuussa 3. Yrittäjäkou- 3. Selvitetään 3. Ei Toteutunut lutus alueellinen tarve Mentorointi 1. Hanke jatkuu 1. Toiminnasta 1. Artikkeli 1. Em. toteutu- 1. Mentorointi- tiedottaminen lehteen ja netti- neet casesta artikkeli sivuille, esitys ilmestyy opintopäivillä lehdessä. Ammattikor- 1. Opinnäyte- 1. Yhteydenpito 1. Tieto opin- 1. Työterveys- 1. Osittain keakoulut ja työt ja väitö kouluihin opin- näytetöiden huoltoa käsitte- toteutunut. yliopistot kirjat näytetöiden aiheista levien töiden referoimiseksi julkaisu lehteen TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIO- TERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN-LIITE Koulutuspolitiikka Kaudella Työterveyshuollon neuvottelukunnan asettaman koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistyksen edustajana oli Leena Noronen, varalla Hanna Nummila. Yhdistyksen edustajana Työterveyden edistämisen ylempien korkeakoulututkintojen ohjausryhmässä on ollut Leena Noronen ja varalla Hanna Nummila. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) työterveyshuollon syventämisvaihtoehdon suorittamisen aloitti syksyllä 2010 viisi fysioterapeuttia/ 16 opiskelijaa. Koulutuspaikkoja ovat Turku, Metropolia, Savonia ja Pirkanmaa amk:t sekä Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot Ohjausryhmässä on keskusteltu työterveyshuollon kouluttajien, tutkijoiden ja kehittäjien vähäisestä määrästä valtakunnallisesti ja mahdollisesta tarpeesta keskittää työterveyshuollon koulutus muutamiin oppilaitosorganisaatioihin resurssien niukkuuden ja osaamisen keskittymien näkökulmasta. Työryhmä on tiedottanut Työterveyshuollon neuvottelukuntaa. 12

13 Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, 30 op Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkea-koulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat yhdessä suunnittelemassa työterveyshuollon oppisopimustyyppistä koulutusta. Työterveys ja työhyvinvointi näkyvät ammattikorkeakoulujen profiileissa ja näissä ammattikorkeakouluissa on laajaa osaamista ko. alueilla. Yhteistyöverkosto hakee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä joulukuussa 2010 rahoitusta tähän koulutukseen, joka antaa terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille työterveyshuoltolain (1383/2001) ja asetuksen (1474/2001) edellyttämän pätevyyden toimia työterveyshuollon tehtävissä. Työelämän ja yhteistyötahojen puoltoa pyydettiin ja hallitus laati puoltavan lausunnon koulutuskokeilusta. Koulutustilaisuudet Koulutuksen ohjausryhmässä on toiminut Leena Noronen ja hänen varallaan Hanna Nummila. Yhdistyksen koulutustyöryhmän ovat muodostaneet Birgitta Ojala, koordinoija, Helena Nieminen, Sari Poutanen, Leena Noronen ja Virpi Suikki. Kevätopintopäivät järjestettiin yhdessä Suomen Ergonomiayhdistyksen kanssa toukokuussa. Yhdistyksen jäseniä osallistui 78. Syysopintopäivät olivat marraskuussa kaksipäiväisinä Vantaalla. Osallistujia oli 89 ja näytteilleasettajia 10. Viestintä 2010 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Verkkoviestintä 1. Nettisivut 1.1. Avoimet Kävijämää Seu- sivut Kävijämäärien rien rantaa ei seuranta kasvu ole ollut Jäsensivut 1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava 2. Ajantasaisuus 2. Sivujen päi- 2. Toteutuminen 2. Sivujen päi- 2. Toteutunut vittäminen suunnitelman vitys tarpeen mukaan mukaan 3. Nettisivut 3. Sivujen 3. Käännöksen 3. Toiminta- 3. Siirrettiin ruotsiksi kääntäminen toteutumnen vuoden aikana seuraavalle ruotsiksi käännös tehty toimintakaudelle. 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Markkinointi- 1. Jäsenyyden 1. Jäsensivut, 1. Jäsenten ko- 1. Luodaan sivut 1. Toteutunut viestintä vahvistaminen jäsenkyselyssä kema hyöty jäsenistön tar- sisältötoiveiden peisiin kartoitus 2. Yhteistyöta- 2. Avustaminen 2. Osallistumis- 2. Yhteistyö 2. Tampereen hojen järjestä- tilaisuusmarkki- määrä työtä tukevien messut tarjosi mät tilaisuudet noinnin koh- tahojen kanssa jäsenistölle dentamisessa sisäänpääsyn Turvallisuus 2010 tapahtumaan. 3. Uusien jäsen- 3. Tietoa jäse- 3. Koulutettujen 3. Alalle hakeu- 3. Yhdistykseen ten liittyminen nyydestä löytyminen tuvien liittymi- liittyi 25 varsi- nen yhdistyk- naista ja 17 seen kannatusjäsentä. 4. Esitteet 4. Painettu suo- 4. Esitteitä 4. Saatavuustie- 4. Esitteitä men-, ruotsin- ja halukkaille to ja esitteiden jaettiin uusille englannin- kieli- käyttökelpoi- jäsenille. siä esitteitä suus Työfysiotera- 1. Ilmestyy 4 1. Hyödynne- 1. Monipuoliset 1. Lehden 1. Toteutunut peutti -lehti krt vuodessa, tään verkostoja ja ajankohtaiset ilmestyminen teemanume- ja lukijoiden sisällöt suunnitelman roita ideoita artikke- mukaan leiden suunnittelussa 2. Kiinnostavuus 2. Lukijatutki- 2. Toive paperi- 2. Tarpeiden 2. Toteutunut, ja palvelevuus mus jäsenkyse- sesta / sähköi- selvittäminen sähköisen leh- lyyn sestä lehdestä den halusi noin 80 jäsentä 14

15 VIESINTÄ-LIITE Yhdistyksen www-sivuista ovat vastanneet Johanna Jussila ja Merja Blomqvist. Sivujen ylläpitäjänä on toiminut Janne Wargelin. Työfysioterapeutti lehti (ISSN-numero ) Lehden toimitukseen ovat kuuluneet Merja Blomqvist, päätoimittaja, Piia Hammaren-Luoso, Taina Lehtomäki ja Teija Saari. Mainostulojen hankkiminen on ollut entistä vaikeampaa. Ulkopuolisia tilauksia oli 24 kpl. Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2010 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Hallitus 1. Hallituksen 1. Hallituksen 1. Hallituksen 1. Laaja edus- 1. Toteutunut jäsenet edusta- toiminta tukee toiminta tukee tuksellisuus vat jäsenistön jäsenistön tar- jäsenistön tar- eri sektoreita peita peita 2. Kokoukset 2. Kokousmäärä 2. Kokousmäärä 2. Hallitus 2. Toteutunut, vastaa asioiden vastaa asioiden hoitaa sään- ks Liite hoitotarvetta hoitotarvetta tömääräiset tehtävänsä 3. Työ- ja vas- 3. Työ- ja vastuu- 3. Työ- ja vastuu- 3. Välitön tie- 3. Toteutunut tuujako jaon päivittämi- jaon päivittämi- dottaminen nen ja tiedotta- nen ja tiedotta- työnjaosta, minen jäsenille ja minen jäsenille toimiva virallisille tahoille ja virallisille työnjako tahoille 4. Lausunnot 4. Vastaaminen 4. Vastaaminen 4. Kannanottoi- 4. Toteutunut pyydetyistä määräaikaan määräaikaan hin vastaami- asioista mennessä mennessä nen 100 % 5. Toiminnan 5. Vastuualueiden 5. Vastuualuei- 5. Kaikki tavoi- 5. Toteutunut arviointi toiminnan den toiminnan tetason alle vasta uutta arviointi 2 krt arviointi 2 krt jäävät osa- suunnitelmaa vuodessa vuodessa vastaa- alueet siirretään tehtäessä. minen 100 % suoraan kehittämiskohteiksi 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 Näkökulma Strategiset lin- Käytännön Mittarit Tavoitetaso Toteutuma jaukset/teemat toteutus 2010 Edustajisto 1. Edustajiston 1. Valitaan 1. Laaja edus- 1. Laaja edus- 1. Ei tarvetta, jäsenet, määri- vuosikokouk- tuksellisuus tuksellisuus koska edellis- tellään yhdis- sessa edustajis- ten kausi vielä tyksen edustaji- ton jäsenet kesken. en määrä Yhdistyksen 1. Arkistojen 1. Läpikäydään 1. Arkisto säh- 1. Suunnitelman 1. Ei toteutunut arkistot läpikäynti arkistot ja scan- köiseen muo- toteutuminen nataan tärkeät toon tulevan asiakirjat säh- kauden aikana köiseen muotoon Talous 1. Jäsenmaksu 1. Taloudellisten 1. Talousarvio- 1. Jäsenmaksut 1. Toteutunut, toimintaedelly- raportit halli- kattavat 45 % maksujen tysten arviointi tuksen kokouk- yhdistyksen kattavuus 70% sissa toiminnasta 2. Jäsenyhdis- 2. Toimintaker- 2. Toteuma 2. Jäsenmaksu- 2. Toteutunut tyksen velvoit- tomuksen ja aikataulussa jen toteutumi- teet liittoon taseen toimitta- nen minen liittoon mennessä 3. Stipendira- 3. Rahaston 3. Hakemusajas- 3. Jäsenistön 3. Hakemusajas- hasto kartuttaminen ta tiedottaminen hankkeiden ta tiedotettu, ja stipendien tukeminen hakemuksia jakaminen ei ollut. 16

17 STRATEGINEN JOHTAMINEN, HALLINTO JA TALOUS LIITE Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi Johanna Jussila, varapuheenjohtajana Helena Nieminen ja sihteerinä Hanna Nummila. Edustajisto Yhdistyksen edustajat Edustajistossa kuluvalla kaudella ovat Helena Nieminen ja Virpi Suikki sekä varalla Aija Moilanen ja Maarit Laine. Edustajisto kokoontui kaksi kertaa. Yhdistyksen arkistot Yhdistys on vuokrannut Espoon Laajalahdesta 2 m2 varaston arkistoitavia materiaaleja varten. Talous Rahastonhoitajana on toiminut Arnikki Bogdanoff. Yhteistyö uuden tilitoimiston Lainux Oy:n/ Satu Raiskio kanssa aloitettiin. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund. Teksti: Aija Moilanen, ARvire Ky Maarit Laine, Terveyskunto Oy Mentorin ja aktorin yhteinen tie Työfysioterapeutit ry:n toimintasuunnitelmassa on ollut kirjattuna työfysioterapeuttien ammatillisen osaamisen kehittyminen mentoroinnin avulla. Jo vuoden 2008 loppupuolella yritettiin käynnistää laajempaa mentorointiprosessia, mutta riittävää määrää osallistujia ei silloin saatu mukaan. Asiaa ei ole kuitenkaan haudattu ja jotakin pienimuotoisempaa on tapahtunut. Tämän artikkelin on tarkoitus kuvata erään mentori-aktorisuhteen kulkua ja kokemuksia. 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 Mitä mentotointi on? Mentorointia on määritelty monilla tavoilla ja eri maissa näkemykset sekä käsitteet eroavat jonkin verran toisistaan. Jori Leskelän väitöstyössä mentorointi on määritelty kahdenkeskiseksi, kehittäväksi, reaaliaikaiseksi, luottamukselliseksi, vastavuoroiseksi, henkilökohtaisesti merkittäväksi intensiiviseksi vuorovaikutussuhteeksi, jossa kokenut henkilö mentori antaa tukea, ohjausta, palautetta kehittyjän aktorin henkilökohtaiseen tai ammatilliseen kasvuun tai urapohdintoihin taikka edistää aktorin uraa muilla käytettävissään olevilla tavoilla. Tiivistetysti voidaan mentoroinnin käsitteistä ja käytännöistä sanoa, että mentorointi - on ohjaussuhde ja prosessi, jossa kokenut, tiedollisesti, taidollisesti ja sosiaalisesti kykenevä ja arvostusta nauttiva mentori toimii aktorin peilinä auttaen tätä pohtimaan kehitystarpeitaan ja uralla etenemistään. - sopii kaikille, jotka haluavat kehittyä työssään. Sen avulla voidaan myös lisätä ikääntyneiden arvostusta ja torjua uupumusta ja se sopii hyvin työntekijöiden hiljaisen tiedon siirtämiseen. - ei ole valmiiden ratkaisujen ja neuvojen antamista, vaan mentori voi olla asetetun tavoitteen mukaan kyseenalaistaja, tukija, ymmärtäjä, kriitikko. - yksilömentorointi perustuu kahdenkeskiseen ohjaussuhteeseen. Miksi tämä mentorointisuhde? Mentorointisuhteemme käynnistyi yhdistyksen peruuntuneen mentorointiprosessin innoittamana, kun molemmat kuuluimme hallitukseen ja meitä yhdisti yrittäjyys sekä kiinnostus potilassiirtotaitojen kehittämiseen. Tämän mentorointisuhteen keskeiseksi tavoitteeksi nousikin potilassiirtoergonomiatoiminnan kehittäminen yrittäjyyden näkökulmasta ja siihen liittyen pitkäkestoisten hankkeiden toteuttaminen. Kuinka etenimme? Ensimmäisen tapaamisemme yhteydessä sovimme pelisäännöistä ja tavastamme toimia sekä kirjasimme ne mentorointisopimukseen, jonka molemmat allekirjoitimme. Heti alussa määrittelimme jo tapaamistemme teemat ja kirjasimme sopimukseen. Niiden mukaan etenimmekin siihen asti, kunnes Tykes-ohjelma myönsi rahoituksen yhdessä suunnittelemallemme ja Terveyskunto Oy:n johtamalle hankkeelle, joka alkoi 2009 marraskuussa. Hankkeen edetessä mentoroinnin aiheina ovat olleet muun muassa hankkeen johtamiseen liittyvät asiat, yhteistoiminnallinen kehittäminen sekä hankkeessa mukana olevien yritysten erilaiset kehittämistarpeet ja toimiminen niissä tilanteissa. Kuukausittaiset mentorointitapaamiset ovat muuttuneet hankkeen eri tapahtumien suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä sekä puhelimitse tapahtuvaksi keskusteluksi ja ohjaukseksi. Työssä kehittymisen kannalta tärkeät palaute- ja arviointikeskustelut olemme pitäneet heti jokaisen hanketapahtuman jälkeen. Yhteydenpito hankkeen aikana onkin ollut huomattavasti alkua tiiviimpää. Mentorin kokemuksia Sopimuksessamme toteamme, että työskentelytapana on avoin keskustelu ja tiedon jakaminen molempia kiinnostavasta aiheesta ajatuksella, että molemmat hyötyvät. Näin on myös tapahtunut. Vaikka minulla on parinkymmenen vuoden kokemus potilassiirtotaitojen kouluttajana ja lähes yhtä pitkään olen ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kehittämishankkeita eri toimialoilla, olen saanut tästä yhteistyöstä itselleni paljon. Yksintoimivalle yrittäjälle on hyvää ajatusten tuuletusta pohtia itselle tuttuja asioita toisen samasta aihepiiristä ja samantapaisesta yrittäjyydestä kiinnostuneen yrittäjän kanssa. Omat näkemykset avartuvat, ideoita syntyy ja uusia mahdollisuuksia on edessä. Tällainen yhteistyö tukee myös yrittäjän omia voimavaroja ja onkin ollut erityisen arvokas apu menneen taantuman aikana. Meneillään olevan kehittämishankkeemme aikana olemme molemmat päässeet hyvin läheltä kokemaan pienten vanhustenpalveluja tuottavien yritysten arkea. Työskentelymme heidän kanssaan on täytynyt rakentaa aivan eri pohjalta kuin toimittaessa isojen organisaatioiden kanssa, jotka ehkä ovat olleet meille tutumpia aikaisemmissa asiakaskontakteissa. Olemme voineet nyt yhdessä oppia uutta etsiessämme ja kokeillessamme pienyrityksille 18

19 paremmin soveltuvia toimintatapoja työkäytäntöjen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Aktorin kokemuksia Mentorointi on ehdottomasti antanut paljon enemmän kuin osasin odottaa. Se on tukenut ammatillista kasvua sekä työfysioterapeuttina että yrittäjänä. Yrittäjältä puuttuu usein tasavertainen keskustelukumppani, jonka kanssa voi vapaasti pohtia ja testata ajatuksiaan. Itse olin jo vuosia suunnitellut laajaalaisen työelämän kehittämishankkeen toteuttamista, mutta kynnys rahoituksen hakemiseen tuntui korkealta. Mentorin tuki olikin ratkaisevan tärkeä rahoituksen hakemisessa ja projektin suunnittelussa. Itselläni löytyi kyllä ideoita, mutta kokemus vastaavan prosessin läpi viemisestä puuttui. Mentorin kokemus, näkemys ja pidemmän ajan perspektiivi kyseisiin asioihin olivat suureksi avuksi. Lisäksi henkilökohtaiset ominaisuutemme ovat sattumalta täydentäneet toisiaan sopivasti. Innovatiivisuuteni on saatu konkretisoitua liiketoimintaan. Matkan varrella mentorointi on vaihtunut luontevasti hyväksi yhteistyöksi ja olen saanut uuden työkaverin toiselta paikkakunnalta. Nykytekniikalla kanssakäyminen on helppoa, emmekä ainakaan kilpaile samoista asiakkaista. Harvalla pienyrittäjällä on mahdollisuutta oppia kokeneemman konkarin rinnalla. Arvostan suuresti kuinka Aija mentorina ei ole pyrkinyt missään vaiheessa pätemään tai korostamaan omaa osaamistaan, vaan mahdollistanut hyvin hienovaraisella tavalla vastausten löytämisen omasta itsestäni. Tärkeää on ollut myös, että Aijalla on ollut aikaa ja mielenkiintoa yhteistyöhön. Ei välttämättä ole aivan helppoa löytää työelämässä vielä olevaa henkilöä, jolla on sekä kiinnostusta että aikaa tällaiseen yhteistyöhön. Luulen mentoroinnin jäävän aika lyhyeksi, jos tuntee toisen kuormittuvan liikaa. Minusta mentoroinnin voi sanoa onnistuneen, kun yhteistyön kautta on päässyt lähemmäs omia työhön liittyviä tavoitteitaan. Mentoroinnissa ei yritetä muuttaa tai opettaa Koulutusta syksyllä 2011 Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? 21. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät ilmoittautuville, sen jälkeen 330 Liikkumattomuus ja istuminen ovat arkea. Uusi näyttö osoittaa istumisen terveyshaitat oletettua suuremmiksi. Seminaarissa pohditaan liikkumattomuuden seurauksia ja ratkaisuja arjen parantamiseen. tutustu ohjelmaan netissä! Liikettä liikapainoon Tehokasta kuntosaliharjoittelua ikäryhmälle Niska jumissa ja päätä särkee toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus Selän toiminnallinen harjoittelu Olkapäät ahtaalla toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus Koulutusesittelyt ja ammattilaisten aineistot osoitteessa s-posti: puh: ketään, vaan arvostava vuorovaikutussuhde ravitsee meissä jokaisessa itäviä voimavaroja. Omalla kohdallani se on ollut merkittävässä roolissa yritystoiminnan ja työroolin uudelleen suuntaamisessa. Lähteet Leskelä, J Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Kasvatustieteen väitöskirjatyö. Tampereen yliopisto. 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2011 Miten Sairausvakuutuslain muutos vaikuttaa työfysioterapeutin työhön? Teksti: Jaana Iisakkila Sairausvakuutuslain 13 :n muutos tuli voimaan Asiasta on järjestetty koulutustilaisuuksia ympäri Suomea. Tässä artikkelissa tarkastelemme lainmuutoksen vaikutuksia työfysioterapeuttien työhön ja tuomme esimerkkien avulla esille, mitä työfysioterapeuttien työ käytännössä voisi olla. Lain muutos edellyttää, että sekä työfysioterapeuttien, että tietysti koko työterveyshuollon, toiminta on Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista. Käytännössä työfysioterapeuttien toiminta on kirjattava yritysten ja työterveyshuollon välillä yhteistyössä laadittavaan ja sovittavaan toimintasuunnitelmaan. Tässä toimintasuunnitelmassa tulee olla näkyvillä mm.: - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki -malli, käytössä viimeistään moniammatillisuus - työterveyshuoltosopimus - työpaikkaselvitykset - terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja seuranta - tietojen, ohjeiden ja neuvojen antaminen (Vn:n asetus 1484/2001, 12 ) - dokumentaatio, seuranta On hyvä muistaa, että lainmuutos koskee kaiken kokoisia yrityksiä ja että edellä esitetty toimintapa on edellytys 60 %:n korvauksille. Lainmuutoksen tavoite Lainmuutoksen tavoitteena on 1) tehostaa työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea, 2) tehostaa työterveyshuollon työkykyä edistävää ja työkyvyttömyyttä ehkäisevää toimintaa, 3) hyödyntää työterveyshuollon osaamista ja asemaa nykyistä paremmin työkyvyn hallinnassa ja varhaisen tuen toteuttamisessa sekä 4) tehostaa työnantaja ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä työurien kaikissa vaiheissa. Työfysioterapeutin moniammatillinen yhteistyö Työfysioterapeuttien ammattitaitoa voidaan hyödyntää organisaatioissa ja yrityksissä monipuolisesti. Meidän omana haasteellisena tehtävänämme on tuoda esille oma osaamisemme ja sen merkitys sekä yrityksille että yksilöille. Moniammatilliselle yhteistyölle on olemassa lainsäädännöllinen taustatuki (mm. Työterveyshuoltolaki, Työturvallisuuslaki, Sairausvakuutuslaki). 20