SAVONLINNAN KRISTILLISEN OPISTON JULKISUUSKUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVONLINNAN KRISTILLISEN OPISTON JULKISUUSKUVA"

Transkriptio

1 Kirsi Blomberg SAVONLINNAN KRISTILLISEN OPISTON JULKISUUSKUVA Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Blomberg Kirsi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Savonlinnan kristillisen opiston julkisuuskuva Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia yrityskuvan muodostumista sekä yrityskuvamarkkinointia. Tutkimusongelmana on selvittää Savonlinnan kristillisen opiston julkisuuskuva ja miten eri tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille, mikä merkitys julkisuuskuvalla on Savonlinnan kristilliselle opistolle, ja kuinka julkisuuskuvaan voidaan vaikuttaa. Tutkimus on Savonlinnan kristillisen opiston toimeksiantama. Tutkimustuloksia hyödynnetään Savonlinnan kristillisen opiston markkinoinnin tehostamisessa ja mielikuvatavoitteen luomisessa. Tutkimuksen teoriapohja perustuu kansanopistoa, yrityskuvaa ja yrityskuvamarkkinointia käsittelevään kirjallisuuteen. Keskityn käsittelemään viestinnän ja markkinoinnin merkitystä yrityksen julkisuuskuvan muodostumisessa. Tutkimusmenetelmänä käytin kvantitatiivinen tutkimusta ja tutkimuksen kohdejoukkona oli savonlinnalaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Aineiston keruumenetelmäksi valitsin postikyselyn, jonka toteutin kesällä Vastauksia palautui 150 lähetetystä 54 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 36 %. Vastaukset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla ja avointen kysymysten kohdalla manuaalisesti. Tutkimustuloksia on selvitetty kirjallisesti ja taulukoiden avulla. Tutkimuksesta käy ilmi, että Savonlinnan kristillistä opistoa pidettiin suhteellisen hyvämaineisena niiltä osin kun sitä tunnettiin. Yrityskuvan vahvuuksina tuli esille opiston sijainti, luonnonläheisyys ja opiston henkilökunta. Tulosten mukaan opiston palvelutarjontaa ei kuitenkaan tunnettu kovin hyvin savonlinnalaisten yritysten ja yhteisöjen keskuudessa. Näin ollen tutkimuksen tuloksista olisi pääteltävissä, että opiston tulisi panostaa lisää yrityskuvamainontaan ja viestiä tarjonnastaan lisää. Asiasanat (avainsanat) kansanopisto, yrityskuva, julkisuuskuva, yrityskuvamarkkinointi, markkinointiviestintä Sivumäärä Kieli URN 41 s. + liitt. 9 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Niinimäki Eeva-Riitta Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan kristillinen opisto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Blomberg Kirsi Degree programme and option Business Administration Name of the bachelor's thesis The Corporate Image of Savonlinna Christian Institute Abstract This bachelor s thesis is a corporate image study which was commissioned by the Savonlinna Christian Institute. The aim of the study is to find out what kind of corporate image the Savonlinna Christian Institute has and the factors affecting it. Moreover, it aims at clarifying the importance of public image to the Savonlinna Christian Institute and how the public image can be improved. These findings are going to be useful in boosting the Christian Institute marketing and creating the image desired. The theory is based on literature on folk high schools, corporate image and corporate advertising. I discuss corporate image and what it consists of. I concentrate on one component: the role of communications and marketing in building corporate image. The research method I use is quantitative and the target group is businesses, organisations and associations in Savonlinna. The survey was carried out by posted questionnaires to 150 recipients in summer replied, so response rate is 36 %. The replies were processed with SPSS- program and open questions manually. The results are presentated in writing and in tables. This study shows that the respondents think that the Savonlinna Christian Institute has quite a good reputation for the part that it is known. The corporate image assets were the institute`s location, closeness to nature and the staff. But the study also shows that businesses and associations do not know Savonlinna Christian Institute very well. So, it can be concluded that it is important for the Savonlinna Christian Institute to put a lot more effort on corporate advertising and communications. Subject headings, (keywords) folk high schools, corporate image, corporate advertising, communications Pages Language URN 41 p.+ app 9 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Niinimäki Eeva-Riitta Bachelor s thesis assigned by Savonlinna Christian Institute

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Opinnäytetyön rakenne KOHDEYHTEISÖN KUVAUS Kansanopistot Savonlinnan kristillinen opisto YRITYSKUVA Keskeistä käsitteistöä Yrityskuvan merkitys Yrityskuvan muodostuminen Yrityskuvamarkkinointi Yrityskuvan luomisen haasteet SAVONLINNAN KRISTILLISEN OPISTON JULKISUUSKUVATUTKIMUS Tutkimusmenetelmä ja analysointi Tutkimustulokset Perustietoa kyselyyn vastanneista Opiston toiminnan tunnettuus Tietoa opistosta ja sen toiminnasta Mielikuvia opistosta Aikomukset käyttää opiston palveluja PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Vastaajien toimialat Liite 4. Vastaajien työtehtävät Liite 5. Vastaajien mielikuvat opistosta

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustaa Kansanopistot ovat alati muutostilassa eläviä oppilaitoksia, joiden perustehtävänä on kouluttaa, kasvattaa ja opettaa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Koulutus on vapaan sivistystyön koulutusta, johon kuuluu yleensä noin lukuvuoden mittaisia pitkiä linjoja sekä lyhytkursseja, joiden kesto on usein kahdesta päivästä muutamaan viikkoon. (Ks. Kansanopistot 2005.) Monissa kansanopistoissa on opetustehtävien lisäksi laajennettu toimintaa myös erilaisiin majoitus-, ruoka- ja kokouspalveluihin. Ajatus Savonlinnan kristillisen opiston julkisuuskuvatutkimuksesta kypsyi opiston henkilökunnan kesken. Pohdintana on ollut, kuinka Savonlinnan kristillisen opiston kaikkia resursseja ja markkinoita voitaisiin hyödyntää. Kun yritysmarkkinointia alettiin suunnitella, tuli esille kysymys, mikä Savonlinnan kristillisen opiston tunnettuus on. Lopullinen toimeksianto tutkimukseen tuli opiston rehtorilta. Vastaavia tutkimuksia Savonlinnan kristillisestä opistosta ei ole aikaisemmin tehty. Vuosien varrella on kuitenkin kerätty opiston asiakkailta palautteita, joita on hyödynnetty opiston kehittämisessä. Asiakkaiden mielipiteet ovat olleet pääasiassa melko positiivisia. Ennen kaikkea opistomiljöötä, henkilökunnan käyttäytymistä ja ruokapalveluja on kiitelty kovasti. Eriäviä mielipiteitäkin opistosta on ollut, ja tutkimustani ennen oli nähtävissä muun muassa savonlinnalaisessa paikallislehdessä artikkeli koskien kulkureittiä opiston tontin läpi, joka suljettiin ja josta opiston lähistöllä olevat kyläläiset olivat harmissaan. (Päivätie 2004.) Tätä tutkimusta aloittaessani kansanopistoista ei löytynyt lähivuosien ajalta vastaavia imagotutkimuksia. Kyselyn aikana olen kuitenkin havainnut, että imagon, maineen ja laadun pohdinta on ollut useiden kansanopistojen keskeisiä kysymyksiä, sillä kansanopistojen sisäiset muutokset tarjonnan suhteen ovat muuttuneet myös monien muidenkin kuin vain Savonlinnan kristillisen opiston kohdalla. Tuomola-Karp (2005) toi kansanopistokentälle sosiaalityön alan väitöstutkimuksen Laatu luottamuksen rakentamisena. Tutkimuksessa käsiteltiin asioita, joita kansanopistoissa työskentelevät ja opiskelevat laadulla ymmärtävät ja kuinka he laadun käsitteen selittävät ja tekevät ymmärrettäväksi. Tuomola-Karpin tutkimuksen perusteella laatu ymmärrettiin kan-

6 2 sanopistossa toiminnan laaduksi, jonka ydin on suorituskyvyn parantamisessa, henkilöstön muutosvalmiudessa sekä toiminnan kehittämisessä ja avoimuudessa. Työntekijöiden hyvinvointi nähtiin osana laatua ja suorituskyvyn parantamisen edellytykseksi. Laatu tulkittiin asiakas- ja opiskelijalähtöisyydeksi ja markkinat nähtiin ehtymättömäksi uusiutumisen lähteeksi. Tutkimus toi esille, että vastaajien silmin kansanopisto nähdään oppilaitoksena, palvelulaitoksena, koulutusalan yrityksenä sekä kohtauspaikkana. Oman opinnäytetyöni ajankohtaisuutta on lisännyt Savonlinnan kristillisen opiston panostus kansanopistotoiminnan ulkopuoliseen tarjontaan, joista pääasiallisina ovat majoitus-, sauna- ja tilavuokraus palvelut sekä ruokapalvelujen myynti. Opistolla on tehty vuosiksi markkinointistrategia, jossa on huomioitu kasvava tarjonta muiltakin osin kuin vapaan sivistystyön koulutuksen antajana. Markkinointistrategian tavoitteena on tietoisuuden lisääminen Savonlinnan kristillisen opiston tarjonnasta, erilaisten tuotepakettien kehittäminen ja tilojen käyttöasteen nostaminen. Mikäli opinnäytetyöni tutkimuksen tuloksena selviää että yrityksen julkisuuskuva on suotuisa, sitä pyritään vahvistamaan markkinoinnin keinoin. Mikäli tutkimuksen tulos ei ole odotusten mukainen, on mietittävä kuinka yrityskuvaa voidaan muuttaa suotuisammaksi ja tunnettuutta parantaa. Savonlinnan kristilliselle opistolle ei ole tehty tarkennettua mielikuvatavoitetta. 1.2 Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Opinnäytetyöni tutkimusongelmana on selvittää Savonlinnan kristillisen opiston julkisuuskuva. Pyrin löytämään tekijöitä, jotka vaikuttavat ja ovat vaikuttaneet Savonlinnan kristillisen opiston positiivisen tai negatiivisen julkisuuskuvan syntymiseen. Vastauksia haen suorittamastani kyselystä. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastelen yrityskuvan ja julkisuuskuvan käsitteitä, yrityskuvan muodostumista sekä yrityskuvamarkkinointia. Tavoitteeni on löytää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mistä Savonlinnan kristillisen opiston julkisuuskuva muodostuu, ja mikä se on savonlinnalaisten yritysten ja yhteisöjen näkökulmasta? - Mitkä tekijät vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti julkisuuskuvaan?

7 - Mikä merkitys julkisuuskuvalla on tutkimuksen kohteena olevalle kansanopistolle, ja millä keinoin julkisuuskuvaan voidaan vaikuttaa? 3 Opinnäytetyöni konkreettisia tutkimustuloksia hyödynnetään Savonlinnan kristillisen opiston markkinoinnin tehostamisessa ja mielikuvatavoitteen luomisessa. Tutkimus kohdennetaan savonlinnalaisille yrityksille ja yhteisöille. Jokaisella on oma käsityksensä yrityksestä, sillä ei ole vain yhtä ainoaa tapaa kokea tai arvioida yritystä. Haasteena onkin saada selville, mitä olisivat ne kyseessä olevan yrityksen tärkeimmät ominaisuudet, joiden perusteella asiakkaat tuotteita tai yrityksiä arvioivat. (Pulkkinen 2003, 120.) Opinnäytetyöni tarkoituksena on löytää ominaisuuksia ja mielikuvia, joita Savonlinnan kristillisellä opistolla on muiden savonlinnalaisten yritysten ja yhteisöjen keskuudessa. 1.3 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöni teoriaosuudessa esittelen lyhyesti kansanopistojen toimintaa ja kohdeyhteisönä olevan Savonlinnan kristillisen opiston. Tämän jälkeen käsittelen olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta julkisuuskuva-käsitettä sekä yrityskuvamarkkinointia. Tutkin elementtejä, joista julkisuuskuva muodostuu, ja selvitän julkisuuskuvan yhteyttä markkinointiin. Julkisuuskuva muodostuu monesta eri tekijästä, joiden jokainen osa-alue on oma kokonaisuutensa. Opinnäytetyössäni keskityn tarkimmin yhteen julkisuuskuvaan vaikuttavaan tärkeään osatekijään: viestinnän ja markkinoinnin merkitykseen yrityksen julkisuuskuvan muodostumisessa. Luku 4 on opinnäytetyöni tutkimusosa, jossa alussa esittelen empiirisen tutkimuksen ja perustelen käyttämäni tutkimusmenetelmän. Lisäksi esittelen menetelmänäni käyttämäni kyselyn ja analysoin tulokset. Käytännön tutkimukseni tuloksia esitän taulukoiden avulla. Viimeinen luku on päätelmät, jonka alussa on päätelmiä tutkimukseni tuloksista ja lopuksi tuon vielä esille oman näkemykseni tutkimuksen onnistumisesta.

8 2 KOHDEYHTEISÖN KUVAUS Kansanopistot Kansanopistoajatus syntyi Tanskassa 1800-luvun alkupuoliskolla runoilija-pappi Nikolai Frederik Severin Grundtvigin toimesta. Kansanopiston päämääränä oli avata ja avartaa nuorten henkisiä voimia. Tärkeää Grundtvigin ajattelussa oli kansanopistojen kansanomaisuus kansallisine kasvatustavoitteineen. Tanskassa elämän kouluksi kutsutun yleissivistävän koulun luonne sävyttyi nationalistiseksi ja alkoi sellaisena kiinnostaa myös Suomen akateemista nuorisoa. Opistojen oli tarkoitus lähestyä lähinnä tavallista kansaa ja täyttää kuilua, joka tuolloin oli eliitin ja tavallisen kansan välillä. Kansanopistoaate levisi 1860-luvulla Norjaan ja Ruotsiin saaden kummassakin maassa omia erityispiirteitä. Suomeen levisi tieto muiden Pohjoismaiden kansanopistoista jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa, mutta Suomen yhteiskunnallinen kehitys oli muita Pohjoismaita jäljessä ja ensimmäiset suomalaiset kansanopistot perustettiinkin syksyllä 1889 Kangasalalle ja Porvooseen. (Tuominen 1999.) Kansanopistot ovat opetusministeriön hallinnon alaan kuuluvia oppilaitoksia. Useimmilla opistoilla on asuntola, ja yleensä kansanopistossa pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelevat asuvat ja ruokailevat opistoissa lukukausien aikana. Lisäksi opistot järjestävät eripituisia kursseja kesällä ja viikonvaihteina. Kansanopistot päättävät itse omista opetussisällöistään sekä opetuksensa tavoitteista. (Opetushallitus 2005.) Lahtinen ym. (2001, 369) käsittelevät koulujen lainsäädäntöä, jossa määritellään vapaan sivistystyön lakia (1998) 86. luvun 2. :ssä seuraavasti: Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joiden tarkoituksen on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua siten, että kukin kansanopisto voi samalla painottaa arvo- ja aatetaustaansa ja kasvatus-tavoitteita. Kaikkiaan kansanopistoja on vuoden 2005 aikana 91. Suurin osa on erilaisten yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä, ja muutama on kunnallisia. Kukin opisto voi painottaa arvo- ja aatetaustaansa tai kasvatustavoitteitaan. Taustayhteisön ja luonteensa mukaan opistot voidaan jakaa neljään ryhmään: sitoutumattomat, kristilliset, yhteiskunnalliset ja erityisopistot. Kaikki opistot saavat lakisääteistä valtionapua ja ovat opetusviranomaisten valvonnassa. Kansanopistojen perustehtävänä on sivistystehtävä. Opistot

9 5 kouluttavat, kasvattavat ja opettavat elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Kansanopistojen lisäksi muita vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. (Opetusministeriö 2005.) Niemelä (2000) on toimittanut vapaan sivistystyön vision Vapaan sivistystyön keskeisiä tunnuspiirteitä ovat vapaus, vapaaehtoisuus, omaehtoinen tehtävänhaku sekä helppo saavutettavuus. Vapaa sivistystyö tukee elinikäistä oppimista ja laaja-alaisten sivistyspalveluiden tulee olla kaikkien saatavilla. Kansanopistoyhdistys teki syksyllä 2004 kyselyn, jonka mukaan opistojen pitkäkestoisessa koulutuksessa, vapaansivistystyön linjoilla ja tutkintotavoitteisessa yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloitti lukuvuotensa yhteensä opiskelijaa. (Suomen Kansanopistoyhdistys ry, 2006.) Kansanopisto on hyvä instituutio kohtaamaan kasvavan yleissivistyksen tarpeen. Kansanopistolla on ainutlaatuiset edellytykset järjestää myös ns. toisen mahdollisuuden opintoja. Kansanopiston oikeus toimia kukin omien arvojensa pohjalta tekee niistä myös moniarvoisen arvokasvatuksen keskuksia. (Niemelä 2000, 17.) Kansanopistot ovat avoimia kaikille. Pääosa kansanopistojen linjoista on vapaatavoitteisia, yleissivistäviä opistojaksoja. Osa vapaatavoitteisista koulutuksista on ammattisivistävää koulutusta, joilla opiskelijat saavat perustietoa, joka pohjaa ammattikoulutukselle. Nämä linjat ovat opiskelijoille maksullisia, ja opintomaksut sisältävät opetuksen lisäksi ruuat ja mahdollisen asumisen opiskelija-asunnoissa. Osassa kansanopistoissa on myös perusopetusta järjestäviä linjoja, joissa voi suorittaa peruskoulun oppimäärän tai korottaa yksittäisiä arvosanoja. Linja on maksuton opiskelijoille, jotka ovat saaneet peruskoulun päättötodistuksen joko samana tai edellisenä vuonna. Muutamissa kansanopistoissa on lukio-opetusta antavia lukiolinjoja. Linjoilla voi suorittaa lukion päästötodistuksen tai osia siitä. Koko oppimäärän suorittaville linja on maksuton. Osa kansanopistoista järjestää myös ammatillisia perustutkintoja, jotka saattavat olla jopa kolmevuotisia, ja nämäkin koulutukset ovat pääosin maksuttomia. Joissakin opistoissa voi suorittaa myös ammattitutkinnon, kuten esimerkiksi koulunkäyntiavustajan tai eräoppaan ammattitutkinnon. Nämä linjat ovat yleensä opintomaksullisia. (Kooste eri kansanopistojen www-sivuista.)

10 6 Tuomola-Karp (2005, 14) kirjoittaa omassa väitöskirjassaan seuraavasti: Kansanopistoissa opiskellaan, syödään, levätään ja nukutaan, ollaan ja tehdään asioita yhdessä, harrastetaan ja juhlitaan. Opistot ovat moniammatillisia yhteisöjä: työtä ovat tekemässä rehtori, päätoimiset opettajat, kirjasto- ja suunnitteluhenkilöstö, ravintola- ja keittiöpuolen osaajat, siistijät ja muut kiinteistöjen kunnosta huolehtivat, markkinoinnista, palvelujen myynnistä, talous ym. hallinnosta vastaavat ja nyttemmin yhä useammin tuntiopettajat, vierailevat asiantuntijat ja alihankkijat. 2.2 Savonlinnan kristillinen opisto Savonlinnan kristillinen opisto on kansanopisto, joka sijaitsee Saimaan rannalla, noin 6 km Savonlinnan keskustasta Pihlajaniemen kaupunginosassa. Kansanopistotoiminta on alkanut Pihlajaniemen Ritalanmäellä jo vuonna 1946, jolloin perustettiin Itä-Savon kansanopiston kannatusyhdistys. Kansanopisto nimettiin silloin Säämingin kristilliseksi opistoksi. Vuonna 1994 se sai nykyisen nimensä Savonlinnan kristillinen opisto. (Savonlinnan kristillinen opisto 2005.) Savonlinnan kristillisen opiston omistaa kannatusyhdistys. Vuonna 2004 kannatusyhdistyksen vuosijäseniä oli 115, ainaisjäseniä 72 ja yhteisöjäseniä 23, yhteensä 210 jäsentä. Opiston johtokuntaan kuuluu 9 jäsentä sekä rehtori ja yksi henkilökunnan edustaja. Johtokunta kokoontuu keskimäärin noin 5 6 kertaa vuodessa. (Vuosikertomus 2004, 2005.) Savonlinnan kristillisellä opistolla voi opiskella lyhytkursseilla, joiden kesto on pääasiassa 2 13 päivää tai talviaikana toteutetuilla erilaisilla yhden lukuvuoden kestävillä linjoilla. Näitä linjoja on vuosien ollut mm. musiikkilinja, ilmaisu- ja viestintälinja, kymppiluokka sekä maahanmuuttajalinja. (OpistoNews 2005, Opintolinjatesite 2006.) Kurssitoiminta ja muu maksupalvelutoiminta on tällä hetkellä suuri osa opiston toimintaa, ja tämä näkyy vilkkaimpana kesäaikana. Kansanopistotoiminnan lisäksi opisto tarjoaa majoitusta, ruokapalveluita, erilaisia koulutus- ja ohjelmapalveluita, vuokrattavia tiloja sekä ulkopuolisille vuokrattavia saunoja: iso ja pieni hirsirantasauna, savusauna, turvesauna ja sähkösauna. Vuosien saatossa toiminta on laajentunut ja muut-

11 7 tunut paljon. Entinen pappilarakennus, josta kansanopistotoiminta alkoi, toimii Wanha Pappila-nimisenä hotellina. Majoitustilat ovat liittyneet SRM-hostelliketjuun, kokoustiloja suunnitellaan koko ajan lisää ja loma-asuntomessujen oheiskohteeksi rakennettu Vilpunranta on erilaisten kokouksien, juhlien ja saunojaryhmien käytössä. (Savonlinnan kristillinen opisto 2007.) Keväällä 2004 opiston henkilökunta nimesi Savonlinnan kristillisen opiston arvot. Ne ovat asiakaskeskeisyys, laadukas opetus, työyhteisön hyvinvointi, kristillinen ihmiskäsitys ja kasvatuksellinen näkökulma. Opiston visio on tarkastettu samana vuonna seuraavanlaiseksi: Hyvän ja laadukkaan koulutuksen ja kasvatuksen oppimiskeskus elinikäisen oppimisen hengessä. (Vuosikertomus 2004, 2.) Vuosille tehty markkinointistrategiasuunnitelma tavoittelee laadukkaan kansanopiston tietoisuuden lisäämistä Savonlinnan seudulle. Tavoitteena on monipuolisten koulutusten tuottaminen taloudellisesti kannattavasti sekä kansanopiston oheistoimintojen tietoisuuden lisääminen. Opiston henkilökunnan kesken on tehty myös SWOT-analyysi, toisin sanoen lähtötilanneanalyysi Savonlinnan kristillisestä opistosta vuonna 2005 (kuvio 1). SWOTanalyysissä selvitetään Savonlinnan kristillisen opiston vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vaikka SWOT-analyysi ei koske suoranaisesti yrityksen julkisuuskuvaa, sitä voidaan mielestäni hyvin tarkastella tässä yhteydessä. Vahvuudet - Sitoutunut henkilökunta - Opistomiljöö - Kohentunut taloudellinen tilanne Mahdollisuudet - Miljöön hyödyntäminen - Erilaiset palvelupaketit - Uudet kohderyhmät /kohderyhmämarkkinointi Heikkoudet - Itä-suomen väestökehitys - Osittainen rakennuskanta > investointi tarve Uhat - Aikuiskoulutuspolitiikka - Opintososiaalisten etujen puuttuminen KUVIO 1. Savonlinnan kristillisen opiston Swot-analyysi SWOT-analyysi antaa perustiedot, jotka ovat henkilöstön näkemystä omasta työyhteisöstään. Perustietojen avulla voidaan kehittää opiston julkisuuskuvaa. Vahvuuksista esimerkiksi miljöö ja sitoutunut henkilökunta on tärkeä tekijä yrityskuvalle. Savonlin-

12 8 nan kristillisen opiston heikkouksina nähty rakennuskanta on ollut investoinnin alla opinnäytetyöni tekoajankohtana. Savonlinnan kristillisen opiston mahdollisuuksista on nähty tärkeänä kohderyhmämarkkinoinnin ja uusien palvelupakettien tuottamisen. Savonlinnan kristillisen opiston uhkina on nähty kansanopistojen opistososiaalisten etujen puuttuminen ja aikuiskoulutuspolitiikka. 3 YRITYSKUVA 3.1 Keskeistä käsitteistöä Yrityksen herättämistä mielikuvista käytetään julkisuuskuvan lisäksi myös käsitteitä imago, maine, yrityskuva tai yrityksen ilme. Käsitteet viittaavat merkityksiin, joita on vaikea mitata. Eri käsitteet eroavat toisistaan sillä, millainen lähestymistapa niillä on yritystä ja sen julkisuuskuvaa kohtaan. (Pitkänen 2001, 15.) Jokaisella yrityksellä, niin pienellä kuin suurellakin, on yrityskuva. Se voi olla itsestään syntynyt tai tietoisesti rakennettu. Se voi olla hoitamaton ja ristiriitainen tai sitten looginen ja hyvin hoidettu. Yrityskuva on mielikuva, joka muodostuu ihmisten mieleen yrityksestä. (Poikolainen 1994, 202.) Tässä opinnäytetyössäni rinnastan yrityksen julkisuuskuvan, yrityskuvan ja yrityksen imagon käsitteet tarkoittamaan samaa asiaa, koska missään lukemassani kirjallisuudessa näiden käsitteiden välillä ei ole mitään mainittavia eroavaisuuksia. Käsite maine näkyy mukana, koska yrityksen julkisuuskuva on osa yrityksen mainetta. Sisäinen ja ulkoinen yrityskuva Kun puhutaan yrityskuvasta, täytyy ottaa huomioon sekä yrityksen ulkoinen että sisäinen yrityskuva. Sisäisellä yrityskuvalla tarkoitetaan yrityksen sisäistä toimintaa ja henkilöstön mielikuvaa Sisäistä yrityskuvaa luo yrityksen sisällä toimivat ihmiset, yritykseen kuuluvaa henkilöstö. Ulkoisen viestinnän, sisäisen viestinnän ja imagon välillä on selviä yhteyksiä. Sisäinen viestintä vaikuttaa suoranaisesti sisäiseen imagoon. Esimerkiksi se, mitä henkilöstölle kerrotaan, milloin ja kuinka avoimesti, vaikuttaa yrityksen sisäiseen ilmapiiriin. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, mitä hen-

13 9 kilöstö esimerkiksi kertoo yrityksestä ulospäin, ja se taas muokkaa sitä mielikuvaa, mikä ihmisille yrityksestä tulee. Ulkoisella viestinnällä, esimerkiksi suhdetoiminnalla tai sponsoroinnilla, pyritään vaikuttamaan ulkoiseen imagoon. (Vuokko 2002, 113.) Ulkoinen yrityskuva on se osa, mikä on nähtävissä yrityksestä ulospäin. Julkisuuskuvaa pohdittaessa perehdytään usein ulkoiseen kuvaan ja yrityksessä työskentelevien ihmisten käyttäytyminen sekä toisiaan että yrityksen ulkopuolisia ryhmiä kohtaan jää vähemmälle huomiolle. Yrityksen johdon tulisi kiinnittää huomiota myös siihen millainen henki yrityksen sisällä on. Kun sisäinen ilmapiiri on huono, sitä ei voi peitellä. Yrityksen vastuuhenkilöiden ja työntekijöiden täytyy muistaa ottaa huomioon kaikki vuorovaikutustilanteet. Sisäinen ja ulkoinen viestintä vaikuttavat kaikkiin niihin ihmisiin, jotka ovat mukana muodostamassa yrityskuvaa ulospäin. Sillä, millainen yrityksen sisäinen yrityskuva on, on suuri merkitys myös henkilökunnan sitoutumiseen ja motivoitumiseen työhönsä. Henkilökunnan on tiedettävä ja ymmärrettävä, mihin suuntaan yritystä ohjataan, mitkä ovat sen päämäärät ja miten eli millä strategioilla niihin pyritään. Jos sisäinen yrityskuva ei toimi tai siinä on useita huonoja kohtia, sekin vaikuttaa suoraan ulkoiseen yrityskuvaan ja ihmisten mielikuviin yritystä kohtaan. (Poikolainen 1994, ) Imago Imagolla tarkoitetaan "kuvaa" (vrt. englannin "image"), joka viittaa myös henkilöä tai yritystä havainnoivien ihmisten näistä muodostamaan mielikuvaan. Imagon synonyymina on käytetty myös sanaparia julkinen kuva eli englanniksi public image. Yrityskuva on englanninkielessä corporate image. (Ks. Wikipedia 2007) Werner Söderström Oy:n tuottaman sivistyssanakirjan mukaan imago on muun muassa kuva, muotokuva, harhakuva, kuvitelma henkilöstä tai liikeyrityksestä, yleisölle muodostunut käsitys, jolloin sitä voidaan kutsua toiselta nimeltään julkisuuskuva. (Hosia & Keränen 2002, 199.) Imago on mielikuvan synonyymi. Se on ihmisen subjektiivinen käsitys jostakin asiasta. Mielikuva yrityksestä on yrityskuva. Kun asiakas hankkii yritykseltä tuotteita tai palveluja, valinta perustuu aina mielikuvien varaan. Ennen kuin palvelut tai tuotteet

14 ovat asiakkaalla, hänellä ei todellisuudessa ole kokemusta juuri kyseisestä hankinnastaan. (Rope 1995, 130.) 10 Profiili ja identiteetti Yrityskuvasta puhuttaessa imagon lisäksi tulee esille monesti termit profiili ja identiteetti. Identiteetti on ikään kuin yrityksen persoonallisuutta; sitä millainen yritys sisältä on. Profiili taas on kuva, jollaisena yritys näkyy ulospäin. Niin kuin identiteetti on sisältö, on profiili kuin ulkokuori. (Poikolainen 1994, ) Maine Heinosen (2006, 146) mukaan mainetta ja julkisuutta rinnastetaan helposti keskenään. Tosiasiassa julkisuus on tärkeä osa mainetta, mutta ei ole itse maine vaan vain osa maineen osatekijöistä. Kun yrityksellä on hyvä maine, se auttaa yritystä saamaan positiivista julkisuutta, mutta pelkkä julkisuus ei riitä maineen hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Julkisuuskuva Mielikuvayhteiskunnassa julkisuus ja siitä muodostuvat käsitteet ovat merkittäviä asioita. Median merkitys yrityksen julkisuudelle on suuri. Yritykset kiinnostavat mediaa, ja tämän takia yritysten on tärkeää ottaa huomioon toimintansa vaikutukset julkisuuteen. (Malmelin & Hakala 2005, 74.) Heinosen (2006, ) mukaan yritys voi hallita julkisuutta, jos tuntee julkisuuden pelisäännöt ja oman asemansa julkisuudessa. Tärkeää onnistuneelle julkisuuden hallinnalle on sopiva strategia. Julkinen kuva muodostuu niin mediajulkisuuden kuin myös viestinnän, mainonnan ja katunäkyvyyden kautta. Yrityksen julkisuuskuvalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka perustuu aina vastaanottajan asenteisiin, luuloihin ja erilaisiin tulkintoihin, ja näin ollen se ei useinkaan ole aivan sama kuva, mitä yritys on itsestään suunnitellut antavansa ulospäin. Yrityksen julkinen kuva on se mielikuva joka näkyy ulospäin. (Juholin & Kuutti 2003, 9 13.)

15 11 Käytän tässä tutkimukseni teoriaosassa yrityksen julkisuuskuvaa käsiteltäessä myös nimeä yrityskuva, joka on yleisempi taustakirjallisuutta lukiessani. Käsitteiden välillä ei ole mitään suuresti mainittavia eroavaisuuksia. 3.2 Yrityskuvan merkitys Käsittelen teoriaosassa Savonlinnan kristillistä opistoa eräänlaisena nonprofitorganisaationa. Kyse on organisaatiosta, jota voi kutsua myös toisella englanninkielisellä käsitteellä, not-for-profit-organisaatiot. Tällaisen organisaation ensisijainen tavoite ei ole taloudellinen voitto vaan missio, eli organisaation perustehtävän kuvaus, jossa ensisijaisena on kohderyhmä, jota varten toimitaan. Tämä ei tarkoita, että organisaatiolla ei voisi myös olla taloudellisia tavoitteita, muun muassa alijäämän minimointi tai jonkinasteinen rahallinen ylijäämä, jonka avulla voidaan yhä paremmin toteuttaa omaa missiotaan. (Vuokko 2004, ) Näin myös Savonlinnan kristillisellä opistolla ensisijaisena tehtävänä voidaan pitää vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämistä. Liikeideana on koulutuksen järjestäminen taloudellisesti kannattavasti, mutta myös muilla oheistoiminnoilla, kuten majoitus- ruokailu- ja virkistyspalveluilla, pyritään saavuttamaan taloudellista kannattavuutta. Jokaisella kuluttajalla on oma, erilainen mielikuva yrityksestä. Mielikuvatekijät vaikuttavat ihmisten valintoihin. Mielikuvilla on merkitystä siihen, kuinka ihmiset suhtautuvat kohteeseen tai sen tuottamiin tuotteisiin. Kuluttajiin vaikuttavat kaikki se, mitä he kuulevat, näkevät ja kokevat. Usein hyvin yksinkertaistettu imago, johon yritys on valmis panostamaan, on hyvä apu monimutkaiseksi ja vaikeasti hahmotettavan todellisuuden keskellä. Selkeä ja positiivinen mielikuva saa ihmiset tulkitsemaan yrityksessä tapahtuvia asioita suopein silmin ja näkemään yrityksen palvelut ja tuotteen positiivisina. Jos taas imagollinen mielikuva on sekava ja julkisuuskuva kielteinen, se ohjaa huomion kiinnittymään kohteen varjopuoliin. (Karvonen 1999, 18 19; Anttila & Iltanen 2001, 141, 333.) Yrityskuva edustaa niitä arvoja, joita asiakkaat, potentiaaliset asiakkaat, menetetyt asiakkaat ja muut ryhmät liittävät yritykseen. Koska se vaikuttaa monin tavoin asiakkaiden käsityksiin yrityksen viestinnästä ja toiminnasta, on suotuisa ja tunnettu yrityskuva voimavara. Asiakkaat ovat niitä, jotka käyttävät organisaation palveluja, käyvät organisaatiossa tai ovat enemmän tai vähemmän toiminnassa mukana. Jos asiakkaalla

16 12 on vaihtoehtoja, he valitsevat sen, josta pitävät, johon uskovat ja luottavat, ja josta katsotaan saavan parhaiten sitä mitä haetaan. (Ks. Grönroos 2001, ;Vuokko 2004, 195.) Nonprofit-organisaatioille mielikuvilla on yhtä suuri vaikutus kuin yrityksillekin. Mielikuvien pohjalta päätetään, missä halutaan olla mukana. Mielikuvat vaikuttavat esimerkiksi palvelujen hankkimiseen, lahjoituksiin, työpaikan hakijoiden määrään ja laatuun. Sidosryhmillä oleva kuva vaikuttaa organisaatioiden ja yritysten toimintaan. (Vuokko 2004, 189.) Yrityskuvalla on merkitystä myös muidenkin sidosryhmien kuin asiakkaiden kannalta. Näitä sidosryhmiä edustavat muun muassa työntekijät, rahalaitokset, omistajat ja erilaiset kannatusjäsenet. Kaikille näille ryhmille tulisi antaa mahdollisimman hyvä kuva yrityksestä. Hyvä yrityskuva helpottaa myös erilaisia sidosryhmäsuhteita, kun taas vastaavasti negatiivinen yrityskuva haittaa tai jopa estää sidosryhmien syntymistä. Muun muassa rahoittajat ja sijoittajat eivät kiinnitä huomiota vain lukuihin, vaan he joutuvat usein arvioimaan yrityksen kiinnostavuutta ja tunnettuutta tulevaisuuden kannalta. Näihin mielikuviin vaikuttaa, kuinka yritys pystyy profiloitumaan kiinnostavaksi. Yrityskuvan muodostumisen ja merkityksen kannalta on myös osattava nähdä se, että vastavuoroisesti myös sidosryhmien merkitys yrityksen julkisuuskuvalle on huomattavaa. (Pitkänen 2001, 78.) Edellä todetun mukaisesti voi todeta, että mielikuvien vaikutus Savonlinnan kristilliselle opistolle on tärkeää kansanopistokoulutuksen järjestäjänä, mutta myös muiden palvelujen tarjoajana sekä esimerkiksi erilaisten rahoittajien ja kannatusyhdistyksen silmissä. Mielikuvien merkitys on kasvanut. Yhä suurempi määrä yritysten sidosryhmistä on kiinnostuneita organisaatiosta. Aiempaa useampia asioita katsotaan julkiseksi tai niistä tehdään julkisia. Yritykset eivät itse pysty päättämään, mistä näkökulmasta sitä milloinkin tarkastellaan. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien mielikuvien seuranta ja tietoinen hoito on yritykselle tärkeää. Mielikuvat yrityksestä vaikuttavat organisaation kaikkien sidosryhmien päätöksiin. (Vuokko 2004, ) Hyvä yrityskuva on todellista omaisuutta, vaikka sen todellista arvoa on vaikea mitata. Hyvän yrityskuvan omaavan yrityksen on helppo lähteä markkinoimaan itseään eteenpäin sekä uusille että jo olemassa oleville asiakkaille. Huono tai virheellinen

17 13 yrityskuva on yritykselle puolestaan kuin velkaa, joka rajoittaa yrityksen liikkumavaraa, hidastaa sen toimintaa tai suorastaan estää tavoitteiden saavuttamista. Huono maine tai selkiytymätön mielikuva voivat vahingoittaa yritystä. Pahimmassa tapauksessa yrityksen huono maine voi rappeuttaa henkilöstön työmoraalia. Tällöin myös yrityksen sisäinen yrityskuva on muodostunut huonoksi. (Ks. Pulkkinen 2003, 55; Vuokko 2002, ) Yhteiskunnan katsotaan kehittyvän yhä enemmän mielikuvayhteiskunnaksi. Tällöin erilaiset mielikuvat ympäröivästä todellisuudesta ja visiot tulevaisuudesta ohjaavat entistä enemmän ihmisten käyttäytymistä. Mielikuvien merkityksen kasvu ei tarkoita tiedon arvojen vähenemistä. Tiedon merkitys korostuu siinä, että asiakkaat ovat yhä tietoisempia yritysten toiminnasta ja heille on tärkeää saada tietoa yrityksistä. Yrityksen mielikuvaa muodostettaessa juuri tiedot ja kokemukset muodostavat asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkemystä yrityksestä. (Malmelin & Hakala 2002, ) 3.3 Yrityskuvan muodostuminen Mielikuva asiakkaalle syntyy joka ainoa kerta kun henkilö on tekemisissä yrityksen tai sen edustajan kanssa. Yrityksen sisäinen ilme, tunnelma, henkilöstä, kaikki vaikuttavat jollain tasoilla ihmisen mielikuvaan yrityksestä. Jokaisen yrityksen edustajan kontakti on siis ensiarvoisen tärkeä. Asiakkaiden mielikuvat syntyvät heidän omista lähtökohdistaan, kun he arvioivat muun muassa ostamiaan palveluja. He muodostavat käsityksensä heille tärkeiden ominaisuuksien suhteen. Mielikuva yrityksestä syntyy kaikkien kontaktien summana. Yrityksen mielestä jotkin lähes merkityksettömät ominaisuudet saattavat olla asiakkaalle juuri niitä ominaisuuksia, joita hän kokee tärkeäksi. Näin eri lähtökohdista katsottuna asiakkaan mielikuva voi olla hyvinkin toisenlainen kuin yritys itse sen on olettanut olevan. Asiakkaan mielikuva yrityksestä saattaa myös perustua puutteellisiin tietoihin ja erilaisiin kuulopuheisiin, jolloin sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa. (Ks. Pulkkinen 2003, 119; Poikolainen 1994, 198.) Julkisuuskuvaa ovat muodostamassa kaikki tieto, uskomukset, asenteet ja arvot, ennakkoluulot, kokemukset ja kuulopuheet, joita ihmisillä on. Näin ollen kaikilla yrityksillä on aina olemassa jonkinlainen mielikuva ja maine, vaikka sitä ei ole rakennettu tietoisesti. Kun yrityksen julkisuuskuvaa tutkitaan, on otettava huomioon ja muistetta-

18 va, että asiakkaat ja sidosryhmät eivät näe yritystä täysin samoilla tavoilla kuin yritys on kuvitellut ulospäin näyttävänsä. (Pulkkinen 2003, 63 64; Vuokko 2002, 111.) 14 Yrityksen julkisuuskuva eli yrityskuva on useampien tekijöiden summa, jossa on mukana yrityskuvaa katsovan kohderyhmän omat näkemykset. Mielikuvien käsitteestä totta ovat ainoastaan kokemukset ja tiedot, kun taas asenteita ja uskomuksia ihmisellä voi olla, vaikkei kokemuksia ja tietoja olisikaan. Kuviossa 2 on nähtävissä psykologisten tekijöiden vaikutus yrityskuvaa muodostettaessa. Kokemukset Informaatio Arvot Uskomukset YRITYSKUVA Ennakkoluulot Havainnot Asenteet Tunteet KUVIO 2. Yrityskuvan psykologiset vaikuttajat (mukaillen Rope 2000, 178.) Mielikuvaan vaikuttaa perhe- ja kulttuuritaustasta muodostunut arvomaailma, joka antaa perustan asioiden tarkasteluun. Tunteet ovat keskeisesti vaikuttava tekijä, joka toimii ihmisten kiinnostuksen suuntaamisessa. Ennakkoluulot vaikuttavat mielikuviin, ja asenteet muodostuvat ihmisten arvojen, tunteiden ja ennakkoluulojen perusteella. Asenteet vaikuttavat, kuinka ihminen hyväksyy ja omaksuu yrityksestä lähteviä viestejä. Ihminen valikoi havaintojaan omia uskomuksiaan ja käsityksiään tukevaksi. Informaatio tulkitaan sen mukaisesti, miten se sopii vastaanottajan kuvaan yrityksestä. Kaikki kokemukset tulkitaan subjektiivisten käsitysten mukaan. (Rope 2000, ) Kaikki ihmismielten mielikuvat ovat subjektiivisia käsityksiä. On hyvä muistaa että mielikuvat ovat ihmisen omia käsityksiä todellisuudesta. Ne eivät ole todellisuudessa

19 millään lailla vääriä tai virheellisiä, vaikka ne eivät vastaisikaan sitä kuvaa joka organisaatiolla itsellään on toiminnastaan. (Vuokko 2004, ) 15 Yrityskuvan yhtenä muodostajana on ulospäin näkyvä viestintä. Yrityksen visuaalinen ilme yhdistettynä hyvään toimintaan vaikuttaa mielikuviin, joista ihmiset muodostavat omaa mainekäsitystään yritystä kohtaan. Yhdenmukainen imago ja yrityksen identiteetti on tärkeää ulospäin annettavassa yrityskuvassa. Hyvää mielikuvaa luotaessa yrityksestä lähtevä viestintä ja toiminta eivät saa olla ristiriidassa keskenään. (Fill 2002, ) Yrityksen eri kohderyhmillä on erilaisia perusteita, joiden mukaan he muodostavat mielikuviaan. Yrityskuva muodostuu sekä rationaalisista eli järkiperäisistä että emotionaalisista eli tunneperäisistä tekijöistä. Järkiperäisiä syitä ovat esimerkiksi yrityksen tai yhteisön tehtävä ja tarjonta, kun taas tunneperäisiin tekijöihin kuuluvat muun muassa vastaanottajan arvot ja henkilökohtaiset tekijät. (Anttila & Iltanen 2001, 334.) Asiakkaiden mielikuviin vaikuttavat henkilökohtaiset kontaktit sekä yrityksestä kertovat lehtijutut, verkkosivut, mainokset, toimintaympäristö sekä muut viestimet. Kaikkia kohtaamisia yrityksen ja asiakkaiden välillä tulisi pyrkiä hoitamaan hallitusti. Yrityksen tulisi tarkistaa, että kaikki tiedot, taidot ja toimintatavat olisivat käytössä läpi yrityksen. Yrityksen asioista ja tavoitteista perillä olevat työntekijät muodostavat uskottavan viestintäverkoston. (Malmelin & Hakala 2005, 126.) Johonkin tiettyyn sidosryhmään kuuluminen voi vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen mielikuva ihmiselle muodostuu. Mielikuva syntyy ensisijaisesti niiden seikkojen pohjalta, jotka ovat keskeisiä sidosryhmän ja organisaation välisissä suhteissa. On mahdotonta luoda kahta täysin samanlaista kuvaa itsestään kaikkien sidosryhmien keskuudessa. Esimerkiksi pankki tarkastelee yritystä eri lähtökohdista kuin jokin yhteistyökumppanina toimiva yritys. (Vuokko 2002, 112.) Markkinoinnin ja mainonnan lisäksi yrityksen kaikki julkisesti näkyvä toiminta vaikuttaa luonnollisestikin yrityksen maineeseen. Kuluttajan näkökulmasta yrityksen julkisuus ja tunnettuus ovat hyvin lähellä toisiaan. Osa ihmisistä muodostaa käsityksensä jostakin tietystä yrityksestä ainoastaan sen perusteella, mitä media kertoo. Yrityksen mielikuvan rakentaminen ei kuitenkaan ole vain markkinointiosastolle kuulu-

20 16 vaa toimintaa, vaan mainetta rakennetaan kaikkialla koko organisaation voimin. Yrityksen todellinen maine syntyy aina sen tekojen kautta. Pelkkä mainonta voi tuoda yritykselle imagoa, mutta ei pidä sitä pystyssä, vaan ihmisten mielikuvien tulee vahvistua erilaisissa kohtaamistilanteissa. (Alanko 2004, 18 19; Heinonen 2006, 145.) mainettaan huonompi hyvä mielikuva erinomainen maine huono kokemus hyvä kokemus huono maine huono mielikuva mainettaan parempi KUVIO 3. Maineen nelikenttä (Aula & Heinonen 2002, 29) Aula ja Heinonen (2002, 29) esittelevät maineen nelikentässä mielikuvien ja kokemusten välisiä suhteita ja niiden merkitystä mielikuviin yrityksestä. Jos sekä mielikuva että omakohtainen kokemus ovat hyvät, asiakas muodostaa oman näkemyksensä yrityksestä erinomaiselle tasolle. Positiivinen mielikuva voimistuu ja asiakas näkee yrityksen suotuisassa valossa. Jos taas sekä jo olemassa oleva mielikuva että omakohtainen kokemus ovat huonoja, on kuva yrityksestä huonomaineinen. Tällainen tilanne voi johtaa siihen, ettei asiakas halua olla enää missään tekemisissä yrityksen kanssa, ja näin yrityksellä on yhä vaikeampaa saada hyvää mielikuvaa itsestään lähetettyä asiakkaalle ja asiakkaan lähipiirille. Jos yritykselle on sattunut usein ongelmia, se on mahdollisesti voinut vaikuttaa huonoon ja epäsuotuisaan mielikuvaan. Ongelmat voivat olla yrityksen sisäisiä tai ulkoisia. Mikäli yrityskuva on hyvin neutraali tai tuntematon, se ei haittaa, mutta täytyy ottaa huomioon ettei se silloin yritystä autakaan. Kaikkien ihmisten odotukset ja kokemukset vaikuttavat yrityskuvaan eri tavoin. Markkinoinnilla voidaan viestiä ihmisille yrityksen toimintaa ja auttaa parantamaan yrityksen tunnettavuutta. Mikäli markki-

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön!

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Tehty yhdessä päijäthämäläisten yrittäjien kanssa osana EAKR-rahoitteista CleanDesign Center hanketta (LADEC) Minna-Maija Salomaa, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008

Markkinointiviestintä. Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Markkinointiviestintä Salla Kulmala ja Vesa Vilenius 27.10.2008 Iltapäivän ohjelma Vetovoimakampanjasuunnitelman esittely Vaikuttamiskeinot ja kampanjan hyödyntäminen paikallisesti Insinööri-mielikuvat

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Mikä on brändi? Oppisopimuksen brändi Oppisopimuksen brändi Q Kuinka hyvin oppisopimus tunnetaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Mitä markkinointi on?

Mitä markkinointi on? Mitä markkinointi on? ASIAKAS Markkinoinnin tehtävä on luoda tarvittava yritystunnettuus, hyvä maine, rakentaa asiakasta houkutteleva tarjonta, varmistaa saatavuus ja pohjustaa siten myyntityötä Tavoitteena

Lisätiedot

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP Taustaa kampanjalle Yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmat: - valinnanvapaus poliittisena tahtotilana ja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Toukokuu 2015 Hannu Mattinen, Steps Ahead Nina Hyyppä, Newborn Communications Lainaus, kopiointi ilman lupaa kielletty. Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot