KUOPION MAASEUTUOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION MAASEUTUOHJELMA"

Transkriptio

1 KUOPION MAASEUTUOHJELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO: ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT...3 KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE JA ENNUSTEET...5 Väestö...5 Työpaikat...7 Maatalous...8 Palvelut...9 Kuopion kaupungin strategia...10 Kuopion maaseutualueen SWOT-analyysi...11 Toimintaympäristön tavoitteet...12 KUOPION MAASEUTUALUEEN VISIO 2020 JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT...16 Visio...16 Strategiset päämäärät...16 KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET...18 Asuinympäristön viihtyisyyden kehittäminen...18 Kuopion maaseutualueiden palvelut...20 Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elinkeinojen kilpailukyky...26 ALUEITTAISET TAVOITTEET...29 KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN RESURSSOINTI...39 SEURANTA...42 KOKO MAASEUTUALUTTA KOSKEVIEN TOIMENPITEIDEN YHTEEENVETO VUOSILLE

3 ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT Maaseutuohjelma kaupungin maaseutupoliittisena kehittämisvälineenä Kuopion ja Kuopion maalaiskunnan kuntaliitosta päätettäessä oli perustettu yhteinen kaavoitustoimikunta yleiskaavan laatimista varten ja 1970 lukujen taitteessa oli valtakunnassa epäselvää, miten maaseutualueita kaavoitetaan kaupunkikunnissa luvun alkupuolella silloisen Yhdyskuntasuunnittelun Jatkokoulutuskeskuksen tutkijat Mauno Kosonen ja Pertti Vuorela selvittivät teoreettisesti ja tieteellisesti maaseudun kehittämistä. Selvitystyön taustalla oli myös yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksen kurssin harjoitustyö, jossa kohteena olivat Kuopion maaseututaajamat Hirvilahti, Kurkimäki ja Melalahti. Tästä prosessista on Kuopion maaseutualueiden kehittämiseen löydetty periaatteet ns. edullisuusvyöhykkeet -, joiden pohjalta maaseutualueilla tapahtuvaa rakentamista ja yleiskaavoitusta on ohjattu. Edullisuusvyöhykkeiden osoittamisella pyritään suosimaan rakentamista olevien palvelujen ja joukkoliikennereittien läheisyyteen, jotta kylärakenne voitaisiin säilyttää. Suosiminen merkitsee käytännössä ohjausta ja suunnittelua, jolla mahdollistetaan tavanomaista tiheämmän asutuksen muodostuminen. Tämän ns. monitoimikyläprojektin yhteydessä alkoi Kuopiossa asukasyhteistyö vuorovaikutussuunnittelun muodossa ja aktiivinen kylätoiminta virittyi, kun ensimmäiset kyläyhdistykset perustettiin Kuopion maaseutualueille 1970-luvun loppupuolella. Kuopion länsirannalla oli eletty kymmenen vuotta pienenä vähemmistönä vailla vaikutusvaltaa maalaisille oudossa kaupunkilais-kuntayhteisössä. Kokemus oli: Kaapunni herrat tekköö niinkun tahtoovat. Perustettiin Länsirannan yhteistoimikunta Lyt. Muutostarve oli isoin sytyke LYT:n perustamiselle. Kylien yhteistyöelimellä pyrittiin lisäämään vaikuttavuutta kylien asioiden eteenpäin viemisessä. Vuonna 2001 alettiin aktivoida Kuopion kyliä laatimaan omat kyliensä kehittämissuunnitelmat. Kyläsuunnitelmissa lähdettiin kyläläisten omista tarpeista ja niiden priorisoimisesta. Kyläsuunnitelmaprosessia veti Maaseudun Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kyläkasakka. Samaan aikaan eri alueiden kyläyhdistyksiä ja toimikuntia alettiin aktivoida tiiviimpään yhteistyöhön länsirannan kylien esimerkin myötä. Syntyivät Etelä-Kuopion kylät ry ja myöhemmin Vehmersalmen kylät ry Vehmersalmen liityttyä Kuopioon. Riistaveden ja Itäisen maaseutualueen kylät tiivistivät yhteistyötään. Kyläsuunnitelmien pohjalta laadittiin koko Kuopion maaseutualuetta käsittävä maaseutuohjelma vuonna Kootussa ohjelmassa on esitelty laajasti maaseudun asukkaiden tarpeet ja toiveet. Alun pitäen maaseutuohjelmalla haettiin lisää vaikuttavuutta kylien kehittämispyrkimysten edistämiseen. Toisin sanoen ohjelmalla ajateltiin olevan myönteisiä vaikutuksia kaupungin päätöksenteossa ja veroeurojen ohjaamisessa mahdollisimman tehokkaasti kylien tarpeiden mukaisesti. Eikä pelkästään kaupungin resurssien ohjaamisessa vaan mm. EU-rahojen käytön hyödyntämisessä kylien kehittämistyössä. 3

4 Voitaneen perustellusti sanoa, että kyläsuunnittelu ja maaseutuohjelmatyö ei ole mennyt hukkaan. Ohjelma on antanut maaseudusta kokonaisvaltaisen kuvan päätöksenteon pohjaksi ja ollut vaikuttamassa maaseudun arvostuksen kohoamiseen. Maaseutu on eittämättä yksi Kuopion merkittävä vetovoimatekijä. Kuopion maaseutualueiden väestökehitys on ollut viime vuosina positiivinen. Alkutuotannossa maatilojen lukumäärä on vähentynyt, mutta tuotantomäärät ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Maaseudun pienyritysten määrä on kehittynyt voimakkaasti. Euohjelmatyöhön vaikutukset ovat myös nähtävillä. Useita EU-rahoitteisia kylähankkeita on toteutunut. Kuopion pyöräilyreitistö -hanke ja JELEPPI -palveluyrittäjyyshanke ovat monille tuttuja. Puhumattakaan Elämää Etelä-Kuopiossa -hanke, jossa luotiin pohja Etelä- Kuopion kylien toiminnan käynnistämiseksi, Vehmersalmen Syvähiekan aluetta on kehitetty, Riistaveden manttua korjattu vapaa-ajan viettopaikaksi, Haminalahteen luonto- ja kulttuuripolku tehty, jne. Maaseutuohjelmaprosessin aikana aktivoitiin kylien rakennuspaikkaselvitykset maaseutuasumista edistämään, joita on nyt laadittu Hirvilahteen ja Kaislastenlahteen. Kyläsuunnittelu ja ohjelmatyö ovat edelleen ajankohtaisia. Uudet tulevaisuuden haasteet vaativat jatkuvaa ympäristön muutosten tarkkailua ja johtopäätösten vetämistä ja niiden kirjaamista kyläsuunnitelmiin. Keväällä 2007 käynnistettiin maaseutuohjelman päivitysprosessi. Kylät päivittivät omat kyläsuunnitelmansa. Kaupungin maaseutuohjelma tarvitsee uudet syötteet dynaamiseen sisältöönsä, kyläsuunnitelmat on siinä oivallinen väline. Alkusyksyn aikana tehtiin maaseutuohjelman aluekierros, jossa kuultiin kylien, maaseudun asukkaiden, yrittäjien ym. toimijoiden ajatuksia oman elinympäristönsä kehittämiseksi. Maaseutuohjelman kokoamiseksi ja sen seurantaa varten perustettu maaseudun yhteistyöryhmä tehtävänä on koota koko Kuopion maaseutualuetta koskeva maaseutuohjelma. Maaseudun yhteistyöryhmässä on mukana kylien edustajia, maaseutuyrittäjien edustajia, poliittisten puolueiden edustajia. Maaseutuohjelmassa on selkeä toimenpideosa vuosille Maaseutuohjelmassa esitetyt toimenpiteet on kohdistettu toteuttajatahoille. 4

5 Maaseutuohjelman prosessi KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NY- KYTILANNE JA ENNUSTEET Väestö Maaseutualueen väestöt suuralueittain: Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Yhteensä Koko kaupunki

6 MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖ Väestötiedot vuosille 2010 ja 2015 ovat Kuopion uudesta alueittaisesta väestöennusteesta. Siinä maaseutualueiden väestöennuste on tarkistettu vastaamaan viime vuosien kehitystä. Maaseutualueilla väestönkehitys jatkuu viime vuosien mukaisena ja vähintään lievää väestönlisäystä ennustetaan lähes kaikille maaseutukylille. Väestönkehitys on vahvasti riippuvainen toteutuvasta asuntotuotannosta, mutta myös väestön ikärakenteesta sekä muuttoliikkeen vilkkaudesta. Uusien asuntojen rakentaminen jatkuu maaseutualueilla vilkkaana ja kylistä etenkin Etelä-Kuopion kylissä ja Haminalahti-Kailastenlahti -alueella. Asuminen ja rakentaminen Kuopion maaseutualueella oli vuonna asuntokuntaa. Vuosina 2004 ja 2005 valmistui Kuopion maaseutualueelle 60 asuntoa vuodessa. Vuonna 2006 Kuopion maaseutualueelle valmistui 76 asuntoa, vuodelle 2007 ennakkoarvio on noin 90 asuntoa. Vapaa-ajan asuntoja Kuopion maaseutualueella on Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 5236 asuntoa. Vuodesta 2000 vapaa-ajan asuntojen määrä on lisääntynyt 150 :llä. 6

7 HI RVI LA HT I PUUTOSSAL MI RÖTIKKÖ LÄNSIRANTA NIEMISJÄRVI HIRVILAHTI Yht. v v v v KESKEINEN KAUPUNKIALUE Yht. v v v v LAMPERILA KAISLASTENLAHTI RYTKY HAMINALAHTI PUIJO KESKUSTA SAARISTO- KAUPUNKI ITÄRANTA Yht. v v v v RANTA-TOIVALAJÄNNEVIRTA KURKIHARJU VAAJASALO MUSTINLAHTI KOTASALMI VARTIALA SAVULAHTI MELALAHTI RIISTAKOSKI RIISTAVESI Yht. v v v v KURKIMÄKI HILTULANLAHT I LITMALAHTI SYVÄHIEKKA KOHMA VEHM ASMÄKI ETELÄINEN MAASEUTU Yht. v v v v KUHANEN SOTKANNIEMI PUUTOSMÄKI VEHMERSALMI Yht. v RÄSÄLÄ v v ENONLAHTI v LIT MANIEMI JÄNISSALO MUST INLAHTI Kuopion koulut ja väestö suuralueittain vuosina Työpaikat Yritysten määrä suuralueittain 2004 ja 2007 Alue Länsiranta Itäranta Etelä-Kuopio Riistavesi Vehmersalmi Yhteensä Työpaikkojen määrä suuralueittain (ei sis. alkutuotannon työpaikkoja) Alue 2007 Länsiranta 103 Itäranta 193 Etelä-Kuopio 271 Riistavesi 259 Vehmersalmi 292 Yhteensä

8 Maatalous Tilastokeskuksen mukaan oli Kuopiossa maa- ja metsätalouden työpaikkoja 727 kpl. Taulukko: Maatilojen lukumäärä sekä pelto- ja puutarhapinta-alat keskimäärin/tila Kuopiossa. (Vuosien ) Vehmersalmen tiedot puuttuvat taulukosta) Vuosi Tiloja Peltoa ja Keskim. % kpl puutarhaa tilakoko kunnan ha ha pinta-alasta ,56 8, ,57 7, ,13 7, ,98 7, ,23 7, ,67 7,54 Taulukko: Maatalouden myyntitulot tuotantosuunnittain 2006 Kuopiossa (brutto, ei sis. alv.) Tuotantosuunta tiloja % milj. Maidontuotanto ,45 Sianlihan tuotanto 6 4 0,34 Naudanlihan tuotanto ,04 Muu liha ,00 Kananmuna 4 1 0,04 Viljat ,25 Muut kasvit ,57 Yhteensä 315 7,70 Maatilat tuotantosuunnittain Kuopiossa ja Vehmersalmella Maidon tuotanto Sikatalous Naudanlihan tuotanto Siipikarjatalous Lammastalous Hevostalous Puutarhatalous Viljanviljely Muu kasvituotanto Muu tuotanto

9 Maaseutualueiden työpaikat ovat vähentyneet maataloudessa. Uusia työpaikkoja on tullut maatalouden sivuelinkeinoihin, uusiin maatalouden pienyrityksiin ja työssä käydään kaupungissa. Palvelut Koulupalvelut Maaseudun perusopetuksen koulut ja koulujen oppilasmäärän kehitys Ala-aste Rytkyn koulu Vehmasmäen koulu Kurkimäen koulu Kaislastenlahden koulu Hirvilahden koulu Kurkiharjun koulu Vehkalammin koulu Melalahden koulu Vehmersalmen koulu Maaseutu yht Yläaste Riistaveden ya Vehmersalmen koulu Maaseutu yht

10 Maaseutualueen palveluverkosto. Kuopion kaupungin strategia Kuopion visio vuoteen 2012 ja keskeiset strategiset päämäärät: UUDELLE AVOIN, KANSAINVÄLINEN, HYVINVOINTIOSAAMISEN KAUPUNKISEUTU Kuopio on monipuolisen elinkeinoelämän sekä korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen verkottunut ja kasvava kaupunki. Kuopio mahdollistaa asukkailleen hyvän elämän sekä laadukkaat palvelut. Kuopio on kasvava, kilpailukykyinen ja vetovoimainen keskus Kuopion palvelurakenne on uudistunut Kuopiossa on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja vahva muutoskyky Kuopion kuntatalous on tasapainossa 10

11 Kuopion maaseutualueen SWOT-analyysi Maaseudun yhteistyöryhmä teki työskentelynsä lähtökohdaksi koko maaseutualuetta koskevan SWOT-analyysin laadittujen kyläsuunnitelmien, foorumien aineiston ja muiden tausta-aineistojen pohjalta. VAHVUUDET: - Valtakunnallisen kasvukeskuksen edut ympäristölleen - Koulutus- ja työpaikkojen vetovoima - Positiivinen Kuopio-imago - Kaupungin positiivinen suhtautuminen kyliin - Upea luonto ja vesistö - Vahva yhteisöllisyys maaseutualueilla - Vahva kulttuuriperintö - Turvallinen maaseutu - Paljon lapsiperheitä maallemuuttajilla - Tilaa ja rauhallisuutta ympärillä - Yksityistiet hyvässä kunnossa HEIKKOUDET: - Vesistöjen vuoksi pitkät välimatkat /sirpaleisuus - Kaupan ja julkisten hankintojen keskittyminen - Liikenneyhteyksien heikkoudet - Tietoliikenneyhteydet eivät ulotu kattavasti - Maanteiden heikko kunto syrjäalueilla - Kevyen liikenteen väylien puutteet - Kallansiltojen korjauksen viivästyminen - Palvelujen puuttuminen - Liiallinen hallinnollinen sektoroituminen MAHDOLLISUUDET: - Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus - Positiivinen asukasluvun kehitys - Vesistö ja luonto voidaan hyödyntää ympärivuotisesti esim. erämatkailussa - Maaseudun yritysten uudet tuotteet - Lähiruoka-ajattelu voidaan hyödyntää - Lähipalveluja voidaan lisätä - Erikoiskasvien ja puuraaka-aineen hyödyntäminen - Vaihtoehtoiset energialähteet (maalämpö, aurinkovoima, puuenergia, energiakasvit) - Itärajan läheisyys matkailun hyödynnettävissä - Yrittäjien verkostoituminen - Sähköisen liiketoiminnan ja kyläpalveluyrittäjyyden yhteistyö - Väljät asuintontit - Loma-asutuksen ympärivuotistaminen - Palvelukotien (koko ihmisen elämänkaari) kehittäminen - Loma-asukkaiden aktivointi ja hyödyntäminen - Laajakaistan luomat mahdollisuudet - Kyläosaamisen ja tietotaidon hyödyntäminen 11

12 UHAT: - Kansainvälinen maatalouspolitiikka/radikaalit muutokset maataloustuotannossa - Väestön ikääntyminen ja ikärakenteen muutos - Perusmaatalous jää jalkoihin - Palvelujen katoaminen - Liikenneväyliä ei kehitetä - Liikkumiskustannusten nousu Johtopäätöksiä analyysista: Kuopion maaseutualueilla on tukenaan vahva valtakunnanosakeskus palveluineen ja työpaikkoineen ja näin se poikkeaa tavanomaisista maaseutukunnista. Analyysin henki on positiivinen tulevaisuuden suhteen. Kohtuukokoisia maatiloja ja monipuolisia yrityksiä on, jotka voisivat verkostoitua. Pitkien välimatkojen vuoksi palvelutuotannossa on harkittava uudistuksia, sektorirajat ylittäviä malleja Toimintaympäristön tavoitteet Ennen Suomen EU-jäsenyyttä kansallisesti rajautuneessa aluejärjestelmässä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen ei ollut tarpeellista, koska kaupunkikeskusten ja niiden vaikutusalueiden suhteet määriteltiin kansallisella tasolla keskushallinnosta käsin. Alueiden avautuessa osaksi globaalia maailmanjärjestelmää on kaupungin ja maaseudun välisten suhteiden merkitys korostunut. Vuorovaikutusalueella pyritään tuottamaan kaupungin ja maaseudun sisällään pitävä yhtenäinen kokonaisuus, joka kykenee kilpailemaan osana globaalia maailmanjärjestelmää. Kasvukeskuksen läheinen Kuopion maaseutu tarjoaa mitä hedelmäisimmän alueen rakentaa monipuolisia, eri arvoja painottavia asuinalueita. Kuopion maaseutualueen kilpailukykyyn voidaan hakea pohjaa maaseutupolitiikan uudesta, läheisyyden ekonomia käsitteestä. Paikallisten toimintaryhmien työssä syntynyt innovaatio on paikallisyhteisöjen kansalaislähtöistä suunnittelua palveleva käsite. Se korostaa arkielämän sujuvuuden huomioon ottamista tärkeänä yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana. Läheisyyden ekonomian luonnehtimissa yhdyskunnissa asunnot, työpaikat ja palvelut ovat mahdollisimman joustavasti saavutettavissa. Käsite läheisyys" ei viittaa pelkästään maantieteelliseen läheisyyteen, vaan esimerkiksi lyhyisiin jonotusaikoihin palveluja hankittaessa, pysäköinnin helppouteen ostoksilla käytäessä, palvelujen saamiseen yhdeltä luukulta" tai sosiaalisten verkostojen monipuolisuuteen. Kaupunki- ja maaseutuyhteisöissä läheisyyden ekonomiaa tulee pohtia eri tavoin. Maaseutuyhteisöissä läheisyyden ekonomian toteutuminen edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä palvelujen organisointiin, uusien työpaikkojen synnyttämisen välineisiin, tietoverkkoyhteyksien kehittämiseen, maankäytön suunnitteluun sekä liikkumisen joustavuuteen. 12

13 Läheisyyden ekonomia on arvosidonnainen asia. Toisille ihmisille sen osa-alueet ovat tärkeitä, mutta toisille eivät. Eri ihmisten kohdalla eri läheisyyden ekonomian osatekijät myös painottuvat eri tavoin. Läheisyyden ekonomian merkitys ja sisältö riippuvat esimerkiksi ihmisen elämäntilanteesta ja perhesuhteista. Lapsiperheen tarpeet ja arvot voivat poiketa voimakkaasti vaikkapa yksin elävän opiskelijan tai eläkeläispariskunnan tarpeista ja arvoista. Maaseudun sosiaalisen rakenne on muuttumassa. Maaseutuympäristöä ei tulkita ainoastaan maatalouden ja perinteisen ympäristön perusteella, vaan maaseudun mieltäminen tapahtuu eri tavoin ja eri yhteydestä riippuen. Maaseutu ymmärretään sekä kaupungeissa että maaseudulla elinkeinoiltaan ja elämäntavoiltaan muuttuvaksi ympäristöksi ja maaseutu määräytyy yhä enemmän asumiseen ja elämäntapaan liittyvin perustein. Maaseudusta on muodostumassa perinteisen alkutuotannon lisäksi haluttu kulutushyödyke virkistyksen, matkailun, luonnonsuojelun ja asumisen kautta. Tämä kehitys antaa palvelutuotannossa laajentuvia mahdollisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia aloja ovat erityisesti maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen kautta. Muita kehittyviä maaseutualueen elinkeinoja ovat metalliala ja bioenergia. Asuin- ja elinympäristö Kuopio on monella tavalla osa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Kuopio muodostaa kansainvälisesti ja globaalisti yhden verkoston solmukohdan. Kuopion alueen taajamat ja kylät ovat verkostoituneet lokaalisti. Kuopion keskeinen kaupunkialue ja sitä ympäröivä maaseutu ovat yhden ja saman verkostoituneen yhdyskuntarakenteen osia. Elämä maaseudulla perustuu liikkumiseen laajoilla alueilla. Puuttuvat resurssit haetaan seudun suuremmista taajamista. Tässä yhteydessä resurssit käsitetään hyvin laajasti ja niillä tarkoitetaan esimerkiksi ihmisiä, osaamista, työpaikkoja, palveluja, vapaita rakennuspaikkoja tai kauniita maisemia. Kylät eivät ole omavaraisia ja paikallisia, vaan niiden työssäkäynti-, palvelu- ja vapaa-ajan verkostot ulottuvat laajoille alueille. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen muodostavat yhdessä kohdepaikkojen ja teknisen infrastruktuurin kanssa dynaamista, verkostomaista yhdyskuntarakennetta. Voidaan hyvällä syyllä puhua verkostokylistä. Maaseudun kehittäminen vetovoimaisena asuinympäristönä on tärkeää sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla että syvällä maaseudulla. Maaseudun vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheinen ympäristö, maaseutumainen elämäntapa ja sen muovaama kulttuurimaisema. Asioinnin helppous ja nopeus, asumisen edullisuus, vähäinen kaupallinen paine, päätöksenteon nopeus ja sosiaaliset verkostot ovat maaseudun keskeisiä kilpailukykytekijöitä ja osa-alueita jotka luovat vaihtoehdon kaupunkiasumiselle. Kunnossa olevat tie- ja kulkuyhteydet ovat maaseudun elinehto. Kunnossa olevat ja turvalliset kevyen liikenteen väylät palvelevat niin kylien asukkaita kuin mahdollistavat hyötyliikunnan kaupungissa asuville ja matkailijoille. Toimiva ja ajantasainen tietoliikenne, joka sisältää laajakaistayhteydet, on välttämätön edellytys maaseudulla. 13

14 Maaseutu tarjoaa monipuolisen, luonnonläheisen, joustavan ja yksilöllisen asumismuodon erilaisille elämäntyyleille. Maaseudulle muuttajat ovat usein elämänvaihemuuttajia, jotka arvostavat enemmän asuinympäristön viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. Kuitenkin asioinnin helppous ja palvelujen joustava saavutettavuus jokapäiväisessä toimintaympäristössä, ovat tärkeitä. Kaupunkialueelta heitä karkottavat muun muassa mielekkään tekemisen puute, rakentamisen tehokkuus, ja sosiaalinen tiheys, pienet tontit sekä yhtenäisyyttä tavoittelevat, yksityiskohtaiset rakentamis- ja ympäristömääräykset. Yhteisöllisyys, välittäminen ja kulttuuri laajassa merkityksessä korreloivat vahvasti terveyteen ja hyvinvointiin. Laadukas kulttuuritarjonta tuottaa nautintoa, mutta tärkeä on myös voida osallistua ja ilmaista itseään. Kulttuuri ja taide osana normaalia elämää, lasten kasvatusta tai vanhustenhuoltoa on paitsi kulttuuritoimen myös kaikkien muiden vastuulla. Kuopion maaseutualueen kylät tarjoavat mitä moninaisemman yhteisöllisen, välittämisen ja kulttuurisen toimintaympäristön. Kuopion maaseutualueen kylien kokoava tekijä löytyy luonnollisesti maisemasta. Kyliä yhdistävä tekijä on vesistö, Kallavesi. Vesistö on aikanaan symbolisen yhteyden lisäksi luonut myös toiminnallista yhteyttä. Ennen rautatie- ja maantieliikenteen kehittymistä vesireitit tarjosivat nopeimman kulku- ja kuljetusinfrastruktuurin. Nykyään vesiliikenne on hidasta, mutta trendiennusteiden mukaan hitaus ja hiljaisuus ovat nousemassa arvokkaiksi resursseiksi kiihkeän urbaanin elämänrytmin vastapainoksi. Kallaveden ympärille olisi mahdollista kehittää Kallaveden maisemakaupunki, joissa kaupunki, taajamat ja kylät toimivat laajemman verkostorakenteen kantavina solmuina. Tämä tarjoaa aivan uudenlaisen lähtökohdan kyläkehittämiselle ja suunnittelulle. Työkenttä laajenee kahtaalle. Paikalliset resurssit aina osaamisesta maisemiin on tunnistettava ja valjastettava kehitystyöhön, mutta samaan aikaan tulee keskittyä myös niihin virtoihin ja verkostoihin, joiden kautta paikkaan sitoutunut potentiaali on hyödynnettävissä ja muutettavissa kylän vetovoimatekijöiksi. Jotta kylä voisi saavuttaa aktiivisen aseman osana maisemakaupungin verkostoa, sen on koottava kaikki voimansa. Käytännössä kylän hyväksi työskentelevät vain kyläläiset itse. Ponnistusten on oltava yhdensuuntaisia ja riittävän suuria, ja tämä puolestaan edellyttää yhteisöllisyyttä. Tarvitaan myös yhteinen tavoite, kehityskuva, johon voidaan tähdätä. Jotta tällaisella kehityskuvalla olisi edellytyksiä innostaa ihmisiä konkreettiseen toimintaan, sen on perustuttava todelliseen tietoon. Elinkeinot Maaseudun elinkeinokehitys riippuu hyvin merkittävästi siitä, miten pystytään kansallisesti vastaamaan globaalin työnjaon muutospaineisiin. Osaamisen ja teknologian tason jatkuva nostaminen on välttämätöntä. Osaavan työvoiman saanti on keskeisin haaste maaseutuelinkeinojen kehittymisessä. 14

15 Korkean osaamisen työpaikat eivät kuitenkaan saa muodostua työllisyyden rungoksi. Tulee säilyttää alkutuotannon, teollisuuden ja palvelualojen kyky ylläpitää työpaikkoja. Elinkeinopolitiikalla tulee tukea em. perustoimialojen dynaamista uudistumista. Maaseudun ihmisillä on myönteinen perusasenne yrittäjyyteen ja itselliseen työntekoon. Kuitenkin uskallus yrittäjyyteen on vähäinen ja epäonnistumisen pelko ilmeinen. Suotuisa toimintaympäristö vahvistaa yrittäjähenkeä ja edistää yrittäjähalukkuuden kasvua. Yrittäjäkasvatuksen tulee olla olennainen osa julkista opetusta ja yrittäjäkasvattaminen tulee olla myös keskeinen osa maaseudun järjestöjen ja toimijoiden toimintaa. Yrittäjyyskasvatuksella tuodaan esille erilaisia tapoja toimia yrittäjänä ja lievennetään epäonnistumisen pelkoja. Yrittäjyyttä suosivassa toimintaympäristössä on alueen tarpeista lähtevä, kattava koulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan laadukas yleissivistävä ja ammatillinen perus ja jatkokoulutus yrittäjäksi aikoville, yrittäjille ja yritysten tarvitsemalle työvoimalle. Palvelutuotannossa on laajentuvia mahdollisuuksia maaseutualueelle. Tällaisia aloja ovat erityisesti maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalvelujen kehittyminen sekä yrityspalvelut etätyön laajentumisen kautta. Yksityisiä palvelualoja tulee kehittää maaseudulla luontaisten ja uusien potentiaalien mukaisesti. Julkisessa edistämistoiminnassa palvelualat tulee saattaa tasavertaiseen asemaan muun yritystoiminnan kanssa. Tuotantoteknologian kehittyminen ja maataloustuotannon kannattavuuden heikkeneminen luovat maataloudessa paineita yrityskoon kasvattamiseen. Kehityksen seurauksena entistä harvalukuisampi väkijoukko voi saada toimeentulonsa maataloustuotannosta. Tilatasolla vaihtoehtona yksikkökoon kasvattamiselle on hankkia lisätuloja tuotteiden jatkojalostuksen tai muun yritystoiminnan kautta, parantaa tuotteista saatavaa hintaa tuotantomenetelmään tai jakelukanavaan perustuvan erilaistamisen kautta tai luopua tuotannosta ja suunnata vapautuvat resurssit kokonaan uudelle toiminnanalalle. Suurin osa Kuopion maaseutualueesta on metsää, n. 900 km2. Melkein millä tahansa tunnuksilla mitattuna metsäklusterin merkitys aluetaloudelle on merkittävä. Metsätalous ja puun jatkojalostus ovat olleet ja ovat merkittävä työllistäjä maakunnassa. Metsäsektorin työllisyyden kasvu ei jatkossa voine perustua perinteisten tuotteiden tuotantomäärien lisääntymiseen vaan jatkojalostukseen ja uusiin innovatiivisiin tuotteisiin sekä matkailuun ja energiantuotantoon. Rakennemuutos metsien omistuksessa luo kysyntää uudentyyppisille palveluille. Metsän merkitys energialähteenä korostuu. Kaupunki on keskeisessä roolissa määriteltäessä yrittämiselle suotuisaa toimintaympäristöä. Kaupungin tulee tukeutua omissa palvelutoiminnoissaan lähialueen raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöön sekä luoda edellytyksiä lähialueen tuottamien ostopalveluiden käyttämiselle. Kaupungin ja yritysten tulee huolehtia yhdessä, että terve kilpailu tavaroiden ja palvelujen tuottamisessa säilyy, mutta hankintapäätöksillä saadaan aikaan myönteistä aluetaloudellista vaikutusta. Kaupungin tulee osaltaan huolehtia, että infrastruktuuri ja palvelutarjonta tukevat olemassa olevia yrityksiä ja houkuttelevat uusia yrityksiä alueelle. Kaupungin tulee osaltaan huo- 15

16 lehtia, että alueella on käytettävissä kattava valikoima yritystoiminnan käynnistys-, kehittämis-, rahoitus ja investointitukia sekä neuvonta- ja tukipalveluissa on tarpeita vastaavaa osaamista ja että palveluiden käytön byrokratia on vähäistä. Yrityksillä tulee olla sellainen toimintaympäristö, jossa ne voivat verkottua osaksi paikallista, kansallista tai globaalia verkostoa. KUOPION MAASEUTUALUEEN VISIO 2020 JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Visio: MONIPUOLISTEN ELINKEINOJEN JA VIIHTYISÄN ASUINYMPÄRISTÖN MAASEUTU Maaseudun taloudellinen perusta on laajentunut ja vahvistunut. Maaseudun elinkeinot ovat monipuolisia ja kilpailukykyisiä. Kuopion maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen ympäristö asumiseen sekä monimuotoisille taloudellisille ja vapaa-ajan toiminnoille. Maaseutu-kaupunki vuorovaikutus on vilkasta ja monipuolista, ja maaseudun toimijat ovat verkostoituneet alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Strategiset päämäärät: Kuopion maaseutualueella on monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä Kuopion maaseutualueella on turvattu laadukkaiden palvelujen saanti Kuopion maaseutualue on viihtyisä asuinympäristö Monipuolinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämä Maaseudun kehittämistoimenpiteillä tähdätään erityisesti uuden, innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten toimintatapojen uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamisella ja jalostusastetta nostamalla pyritään vahvistamaan maaseudun taloudellista perustaa. Perinteistä alkutuotantoa kehitetään siten, että Kuopion maaseutualueella voidaan tuottaa kilpailukykyistä ja laadukasta elintarvikkeiden raaka-ainetta. Tavoitteena on aktiivisten, elinkelpoisten tilojen säilyminen tuotannossa. Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kannalta merkittävä rooli on maatilojen, maaseutuyritysten, koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan verkottumisella sekä näiden tahojen yhteistyöllä. 16

17 Laadukkaat palvelut Kuopion maaseutualueen väestön lisääntyminen ja julkisen talouden ongelmat haastavat kehittämän uudenlaisia ratkaisuja palvelujen tuotantoon hallinnolliset alue- ja toimintarajat ylittäen. Palvelujen kehittämisessä korostetaan asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään. Panostetaan terveyden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseen edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on läpikäyvä teema kaikessa kaupungin toiminnassa. Palvelurakenteen kehittämistyössä luodaan myös uusia yrittäjyyden mahdollisuuksia Kuopion maaseutualueelle. Palvelujen asiakaslähtöisyys edellyttää palvelutarpeiden ja - tarjonnan selvittämistä ja koordinointia siten, että palvelutarjonta muodostaa maaseudun asukkaiden kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja palvelut kohdennetaan suunnitelmallisesti maaseudun eri asiakasryhmille. Kylien asukkaita kuullaan palvelurakenteen suunnittelussa. Lisäksi edistetään informaatioteknologian hyödyntämistä palvelujen tuottamisessa. Palvelutarjonnan turvaaminen on edellytys maaseutualueen asukkaiden aineelliset, henkiset ja sosiaaliset tarpeet täyttävälle elämälle. Viihtyisä asuinympäristö Maaseutu on houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen ympäristö asumiselle. Maaseudun tärkeä vetovoimatekijä on puhdas ja hyvin hoidettu luonto. Kuopion maaseutualueella sijaitsee monia arvokkaita luonto- ja kulttuurihistoriakohteita. Maaseudun kehittämisellä on saavutettavissa ympäristöhyötyjä ja vastaavasti ympäristön kehittämisellä hyötyä sekä maaseudulle että maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukselle. Maaseutu luo imagotekijän Kuopion vetovoimalle: Suomen maalaisin urbaani kaupunki. Maaseudun vanhat, uudet ja osa-aika-asukkaat ovat nykyistä enemmän vuorovaikutuksessa keskenään. He pitävät huolta toisistaan, ympäristöstään, maisemastaan, osallistuvat maankäytön suunnitteluun, vaalivat kulttuuriperintöä ja ovat halukkaita yhteisvoimin kehittämään asuinalueitaan vastaamaan asukkaiden toiveita ja tarpeita ja heillä on siihen mahdollisuus. Maankäytön suunnittelussa varmistetaan maaseudun uuden asutuksen ja elinkeinorakentamisen tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Vapaa-ajan asumisella on suuri merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle. Sen kehittämiseen panostetaan. 17

18 KOKO MAASEUTUALUETTA KOSKEVAT KEHITTÄMISTOI- MENPITEET Asuinympäristön viihtyisyyden kehittäminen Kyläverkosto, asumisen ja rakentaminen Tapahtuneen reilun kymmenen vuoden seurannan perusteella asutus on selvästi keskittynyt tavoitteen mukaisesti ja aiempaa selvemmin. Kyliin rakentaminen on pientaloasumisen vaihtoehto, jossa maisema, väljyys ja luonnonläheisyys osaltaan korvaavat keskeisten alueiden sijainti- ja saavutettavuusetuja. Rakentaminen ja tonttien myynti maaseudulla perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen, kaupunki ei ole toistaiseksi hankkinut ja luovuttanut maata asumistarkoituksiin. Yleiskaava pohjautuu maaseutuasumisen osalta ns. edullisuusvyöhykeperiaatteeseen. Sen mukaan asutuksen sijoittumista perinteisiin maaseutukyliin suositaan. Tavoiteltavaa olisi, että mahdollisimman suuri osa asutuksesta sijoittuisi kylien yhteyteen tai muutoin palvelujen ylläpidon kannalta tarkoituksenmukaisiksi keskittymiksi tai käytäviksi. Tällöin on perusteltua, että sijainti vaikuttaa entistä selvemmin siihen kuinka paljon tiloille voi muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Edullisimmille alueille on perusteltua sallia rakentamista selvästi enemmän kuin syrjäisemmille alueille. Näillä kylillä on maaseudun perusrakenteita, kuten asutus ja rakennukset, viljelykset, palvelut, olevat tai suunnitellut johtoverkostot, joiden säilymiseen tai hyödyntämiseen lisärakentamisella tähdätään. Kylät sijoittuvat päätiestön varteen siten, että esim. työssäkäynti linja-autolla keskustaan on mahdollista. Maaseudulle soveltuvana suunnitelmamuotona kehiteltiin Kuopiossa 90-luvulla ns. sijoitussuunnitelma, myöhemmin rakennuspaikkaselvitys, joka tarkentaa yleiskaavaa. Rakennuspaikkaselvitys on pienimuotoinen kylän kehittämissuunnitelma, joka toimii rakennuslupien pohjana. Siinä määritetään mahdollisten uusien rakennusten lukumäärä, paikat, sopeutuminen maisemaan sekä vesihuollon ja liikenteen ratkaisut. Vesihuollon osalta puhdasvesi tulee pääsääntöisesti vesiosuuskunnan verkosta. Jätevedet käsitellään tila- tai tonttikohtaisesti ekologisesti oikein. Ideana on muodostaa muutaman talon ryhmiä, naapurustoja kyliin. Uusasukkaiden sijoittumisessa oleviin kyliin keskeistä on yhteistyö paikallisten asukkaiden, maanomistajien ja suunnittelijoiden kesken. Rakennuspaikkaselvitysten käsittely määritellään niiden laajuudesta riippuen. Laajat kyläkohtaiset rakennuspaikkaselvitykset edellyttävät melko perusteellisen taustatyön. Kyläkohtaiset selvitykset on tehty Hirvilahteen ja Kaislastenlahteen. Maaseudulla suhtautuminen kyläkohtaisiin rakennuspaikkaselvitykseen vaikuttaa olevan hyvin positiivista ja niitä toivottaisiin muillekin kylille. Jatkossa Etelä-Kuopion rakentamispaineisilla alueilla ensisijaisesti harkitaan sitovien rakentamisen mitoittavien ja sijoittavien kyläyleiskaavojen laatimista. Uudet kyläkohtaiset rakennuspaikkaselvitykset voivat tulla kysymykseen muilla kylillä. 18

19 Keskikokoiset, yleensä, korkeintaan rakennuspaikan, maanomistajan rakennuspaikkaselvitykset tekevät maanomistajat kustannuksellaan. Mitä isommasta selvityksestä on kyse, sitä laajemman taustatyön se edellyttää. Selvitykseen voi sisältyä useampikin tila, jos maanomistajat teettävät sen yhdessä. Selvityksen hyväksyy kaupunginhallitus. Pienet selvitykset käsittävät korkeintaan muutamia rakennuspaikkoja. Niihin ei tarvitse välttämättä sisältyä edes koko tilan rakennusoikeus, jolloin käsittelyssä voi olla vain lähiaikoina myyntiin tulevat rakennuspaikat. Tavoitteena pidetään jatkossa, ettei rakennuspaikkoja juuri tulisi myyntiin ilman rakennuspaikkaselvitystä. Poikkeuksen voivat muodostaa yksittäiset rakennuspaikat syrjäisillä alueilla. Maanomistajaa ei kuitenkaan voida velvoittaa selvityksen tekemiseen. Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutokset ympärivuotisiksi harkitaan tapauskohtaisesti. Muutos edellyttää yleiskaavasta poikkeamista ja siis poikkeamislupaa. Lupaharkinnassa tarkasteltavia seikkoja ovat: - rakennuspaikan koko ja soveltuvuus aiottuun rakentamiseen - vesihuollon järjestämismahdollisuudet - rakentamisen sopeutuminen maisemaan Lisäksi harkitaan, miten aiottu muutos suhtautuu olevaan kyläasutukseen ja palveluihin. Olemassa olevia loma-asuntoryhmiä haettaessa ympärivuotiseen asumiseen pyritään myös ennakoimaan, aiheutuuko yksittäisistä muutoksista ongelmia asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Kuopiolla on merkittävä maapinta-ala hyödynnettävänä kaupunginläheiseen maaseutuasumiseen. Toimintoja suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota maaseudun toimintaympäristön suunnitteluosaamiseen. Maisemanhoito Ympäristön siisteys, viihtyisyys ja esteettiset arvot vaikuttavat oleellisesti ihmisten mielikuviin kylistä ja kylän vetovoimaisuuteen. Hoidettu ympäristö houkuttelee niin asukkaita kuin matkailijoitakin ja on siten elinkeinollisestikin tärkeä tekijä. Maiseman avaaminen ja vanhojen rakennusten korjaaminen vaativat ammattimaista suunnittelua ja valvontaa. Talkootyö on tärkeä resurssi maisemanhoidossa, muttei riittävä. Maaseudun markkinointi Maaseudusta asunympäristönä kiinnostuneet kaupunkilaiset ovat usein yllättävän epätietoisia siitä, kenen puoleen kääntyä ja mistä saada lisätietoa maaseudun olosuhteista ja asumismahdollisuuksista. Maaseutua tulisi markkinoida kaikkien sellaisten organisaatioiden toimesta, joiden intressissä on maaseudun elinvoimaisuus ja maallemuuton edistäminen. Markkinoinnin tulee perustua tosiasioihin, olla realistista, mutta houkuttelevaa. Kaupunki on avainasemassa palvellessaan niin nykyisiä kuin tulevia asukkaitaan. Asumiseen liittyvien asioiden keskittäminen samalle luukulle ja henkilökohtainen palvelu helpot- 19

20 tavat uusien asukkaiden asiointia. Internet-sivujen selkeys ja ajantasaisuus ovat oleellisen tärkeitä asioita. Markkinoinnissa tulisi pyrkiä profiloitumaan ja kohdentamaan ja kohdentamaan markkinointi eri kohderyhmille, esimerkiksi yrittäjille, eläkeläisille, lapsiperheille tai paluumuuttajille. Toimenpiteet Aktivoidaan maanomistajia tuomaan tontteja tarjolle Laaditaan rakennuspaikkaselvitykset Rytkylle, Vehkalammelle ja Kurkiharjuun. Etelä- Kuopion rakentamispaineisilla alueilla harkitaan sitovien rakentamisen mitoittavien ja sijoittavien kyläyleiskaavojen laatimista. Huolehditaan kaavoituksella ja kaupungin maanhankinnalla, että Melalahdella, Kurkimäessä ja Vehmersalmella on jatkuvasti tarjolla tontteja Innostetaan kyliä ympäristön hoitoon jakamalla tietoa soveltuvista kunnostus ja hoitotoimista sekä rahoitusmahdollisuuksista Tehostetaan maaseutualueiden markkinointia, mm. asuntomessujen yhteydessä, Elävä maaseutu ja Farmari messuilla. Markkinoinnin tulee perustua tosiasioihin, olla realistista, mutta houkuttelevaa. Kehitetään edelleen nettisivustoa ja huolehditaan ajantasaisesta tonttitarjonnasta Toimitetaan maaseutuasumista käsittelevää lehdistömateriaalia, jota tarjotaan sopiviin lehtiin. Muuttajien vastaanottopalvelujen kehittäminen Huolehditaan riittävästä maaseutualueiden maankäytön suunnitteluasiantuntemuksesta Kuopion maaseutualueiden palvelut Maaseudun palvelurakennetta tehostetaan yhdessä kaupungin, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa innovatiivisilla ratkaisuilla. Uusia palveluja ja palvelujen tuottamismalleja luodaan ja testataan. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan poistamalla fyysisiä palvelujen käytön esteitä ja kehittämällä sähköisiä palveluja. Palvelujen saavutettavuutta voidaan parantaa sijoittamalla palvelupisteet siten, että ne ovat helposti saavutettavissa (mm. huomioimalla työmatkaja asiointiliikenne) ja parantamalla palveluliikennettä. Kylät tekevät maaseudun kehittämistoimet tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, oppilaitosten, yhdistysten ja kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Kylä- ym. järjestötoimintaa aktivoidaan ja resursoidaan elinympäristön ja elinkeinojen kehittämistyöhön ja toimimaan palvelujen tuottajana. Asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja omaisten, sukulaisten ja ystävien vastuuta sekä huolenpitoa läheisistään korostetaan. 20

KUOPION MAASEUTUOHJELMA

KUOPION MAASEUTUOHJELMA KUOPION MAASEUTUOHJELMA Kuopion kaupunki TAVOITE- JA KEHITTÄMISSUUNITELMAT TA2008:3 ISSN 0785-0352 SISÄLLYSLUETTELO: ESIPUHE JA LÄHTÖKOHDAT... 3 KUOPION MAASEUTUALUEIDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria. 9 OSA C: TEEMANA OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT Tehtävät Teemaryhmä tarkasteli osaamisen ja peruspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuuden muutossuuntia Kajaanin maaseutualueella. Toiminnan alueiksi rajattiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot