Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto"

Transkriptio

1 Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto KUVA TIMO SJÖBLOM Yhdessä pärjäämme 2/2003

2 Ihmisen hätä säilynyt tsaarinvallasta tasavaltaan Luentomatkalla Pietarissa pyydettiin esittelemään Sininauhaliittoa. Siellä, paikan päällä, oli häkellyttävää oivaltaa, että toiseksi vanhin jäsenyhteisömme on perustettu 1883 ja se joutui hankkimaan monien mutkien kautta toimilupansa tsaarin hallinnolta Pietarista! Järjestöihmisten tuli silloin huolellisesti perustella se, että kyseessä ei ollut uhkaava poliittinen liike vaan järjestö, joka halusi auttaa asunnottomia, köyhiä ja alkoholin kanssa kurimukseen joutuneita. Kului sata ja yksi vuotta, että tämä ja muut kristilliset päihdejärjestöt löysivät yhteistoimintaliitokseen Sininauhaliiton. Kaikkein vanhimmalla jäsenyhteisöllä ei ollut perustamisvaikeuksia, mutta Pietarista sekin lupansa haki. Keisari Aleksanteri II vastasi 1867 keisarillisin leimoin, hienolle paperille painettuna anomukseen, joka oli otsikoitu Suurivaltaisin, Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas. Viime talven vaalikamppailussa ja uuden hallituksen ohjelmatyön aikana on jouduttu pohtimaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvoinnin pesäkkeitä. Teemat ovat samat kuin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Asunnottomuus ei ole poistunut. Köyhyys uhkaa syventyä. Alkoholista ja huumeista kannetaan huolta ja varsinkin nyt, kun vuoden 2004 alkoholipoliittiset muutokset alkoholin hintaan ja saatavuuteen ovat ovella. Nyt kiinnitetään huomiota erityisesti lasten ja nuorten turvalliseen kasvuun ja perheiden hyvinvointiin. Työttömyydestä on tullut politiikan yksi haastavimmista ongelmista. Vaikka Suomi on jo viime vuosisadan alussa vapautunut tsaarinvallasta ja muodostanut demokratian, silti poliittinen päätöksenteko joutuu kantamaan huolta demokratian tilasta. Nyt käynnistetään erityinen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Tässä maisemassa Sininauhaliitossa on pohdittu liiton toiminnan painopisteitä. Painopistealueita on neljä. Ensimmäisenä, tärkeänä ulottuvuutena on nähty kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen. Monet jäsenyhteisöt ovat havahtuneet tarpeeseen löytää uusia jäseniä sekä uutta vireyttä koko kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreet linjaukset näkevät sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkityksen aivan uudella tavalla koko kansalaisyhteiskunnan eläväksi tekevinä elementteinä. Toisena painopisteenä on turvallisen kasvun edistäminen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että liiton lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö tekee yhteistyötä lähikasvattajien, vanhempien, koulujen, kuntien ja seurakuntien kanssa siten, että lapsen ja nuoren huomioiminen, kohtaaminen ja arvostaminen olisivat käytännön arkipäivää koko Suomessa. Arvokasvatuksen ja päihdekasvatuksen tulee elää paikallistasolla. Myös päihdeperheiden tukeen on kehitetty uusia työtapoja useilla paikkakunnilla. Kolmantena painopistealueena on hoitoon ja toipumiseen liittyvien palvelumuotojen kehittäminen. Tällä alueella on viime vuosina edistetty toipumisryhmille suunnattua materiaalia ja koulutusta. Laatutyöhön sekä hoito-ohjelmien ja hoidon sisällön kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Kristillisen päihdetyön teoreettista perustaa on vahvistettu. Palveluiden seudullistamiseen on panostettu. Päihdepalveluiden soveltumiseen vammaisille on kiinnitetty huomiota laajassa yhteistyöhankkeessa. Peliongelmaisten kohdalla on siirrytty yleisestä erityiseen: kohtaamaan tarkasti erilaisia erityisryhmiä. Vankilalaitoksessa on kehitetty kristillisen päihdehoidon mahdollisuuksia. Neljäntenä toimintalinjana on osallisuuden kehittäminen. Eurooppalaisella termistöllä puhutaan inkluusiosta (social inclusion), osallistamisesta ja valtaistamisesta. Kääntäen voidaan sama asia ilmaista siten, että kyseessä on köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen taistelu. Kysymys on arkielämän kontaktipinnoista: sosiaalisista suhteista esimerkiksi päiväkeskustoiminnan kautta, asumisen mahdollistamisesta tukiasuntotoiminnan kautta ja työllistymismahdollisuuksien parantamisesta erilaisten työllistämishankkeiden kautta. Kolmen perinteisen alueen rinnalle on tulossa parhaillaan neljäs, opinnollinen kuntoutus. Se ei tarkoita viidettätoista ammattikurssia, vaan sivistyksellisen, elämänkatsomuksellisen ja oman elämän merkitysmaailmoja tukevan opintotoiminnan liittämistä näihin arkielämän kontaktipintoihin. Tälläkin alueella ollaan kristillisen diakonian ytimessä. Sininauhaliitto on kutsuttu palvelemaan niitä, jotka palvelevat. Aina jossakin kohdataan tilastojen, politiikkaohjelmien, toimintalinjojen ja painopistealueiden takaa ihmisen hätä. Se hätä saa kasvot huumeille lapsensa menettäneen isässä, pelurin vaimossa, tulevaisuutensa hukanneessa alkoholin väärinkäyttäjässä, asuntonsa menettäneessä yksinhuoltajaäidissä, pitkäaikaistyöttömyyden halvaannuttamassa työttömässä, huomiota ja rakkautta vaille jääneessä lapsessa Tämän hädän kohtaamisessa tarvitaan hyvinvointivaltion palveluita, mutta siinä tarvitaan myös arjen pieniä kohtaamisia, kansalaistoimintaa ja lähimmäisenrakkautta. JORMA NIEMELÄ KUVA MONA MANNERHEIMO 2

3 Hyvinvointivaltio tarvitsee kansalaisyhteiskuntaa Sininauhaliiton toimisto on muuttanut Helsingin Hermannista Oulunkylän laitamille, Metsälään. Krämertintiellä toimitaan nyt kolmikerroksisessa toimitalossa. KUVA VEKA HELIN - Sodan jälkeen nähtiin tarpeelliseksi rakentaa hyvinvointivaltiota. Yhdeksänkymmentäluvulla nähtiin laman myötä se, että hyvinvointivaltio ei voi toimia ilman dynaamista taloutta. Tällä vuosikymmenellä havahdutaan siihen, että hyvinvointivaltio ei voi toimia ilman elävää ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Ja kaikkina aikoina joudutaan toteamaan, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, ei edes sosiaalipalveluista, sanoo Sininauhaliiton toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Jorma Niemelä. - Siksi kaikkien palasten on oltava kohdallaan tai ainakin työn alla: talouden, hyvinvointivaltion, kansalaisyhteiskunnan ja aidon henkisen ja hengellisen sisällön elämässä, Niemelä sanoo. Kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittona toimivassa Sininauhaliitossa on eletty yksi historian vilkkaimmista keväistä. Toimisto on muuttanut Helsingin Hermannista Hämeentieltä Oulunkylän laitamille, Metsälään. Krämertintiellä toimitaan nyt kolmikerroksisessa toimitalossa. - Vaikka olemme paljon kentälläkin, toivomme että Sininauhatalosta tulisi luova ja hengittävä yhteistyön risteyspaikka jäsenyhteisöjemme kanssa. Toivotamme sinne tervetulleiksi myös erilaiset sidosryhmämme ja yhteistyökumppanimme, toiminnanjohtaja Jorma Niemelä sanoo. Toiminnallisella puolella on tapahtunut Niemelän mukaan sitäkin enemmän. Uusi, ehkä merkittävin avaus on yhteistyö Kansaneläkelaitoksen kanssa. Kansaneläkelaitos järjestää kokeilun, jossa työelämään tähtäävä kuntoutus aloitetaan siinä vaiheessa, kun yli neljävitosen työttömän työkyvyn arvioidaan olevan uhattuna ja kun häntä uhkaa vakava sosiaalinen syrjäytyminen. Yhdeksi yhteistyökumppanikseen Kela valitsi Sininauhaliiton, joka on aloittanut toiminnan yhteistyössä joensuulaisen jäsenyhteisönsä, Joensuun Siniristin, kanssa. Tulevat vuodet haastavia - Meillä on edessämme suuria haasteita. Ajankohtaisimpiin kuuluu valmistautuminen vuoden 2004 alkoholiolojen muutoksiin. Järjestöiltä on toivottu innovatiivisia hankkeita. Valmistelutyö on käynnissä, ja keskeiset ideat löydetty. Mutta kyllä monet lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkömme hankkeet ovat jo ennakolta vastanneet tähän haasteeseen. Kyse on nyt vain todella valtakunnallisen hankkeen kokoamisesta, Jorma Niemelä sanoo. - Toinen haaste on tämän kentän kansalaisjärjestöluonteen vahvistaminen. Etsimme keinoja, joilla voisimme yhdessä perusjärjestöjen kanssa vahvistaa monin tavoin kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Vaikka olisi kuinka mittavaa palvelutuotantoa, se ei yksin riitä. Voimamme on niissä ihmisissä, jotka yhteisesti sitoutuvat toimintaan mukaan. - Myös sosiaali- ja terveysministeriö on nyt laajentanut tarkastelutapaansa. Järjestöjä ei nähdä enää vain jonakin täydentävänä elementtinä. Ministeriön mukaan kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Kansalaisyhteiskunnan toimivuus tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. Sininauhaliitto on nimenomaan kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto. Sen jäsenyhteisöillä on yli päivittäistä asiakaskontaktia. Työtä tehdään alkoholi- ja huumeongelmaisten parissa, vankien ja vankilasta vapautuneiden parissa, ongelmapelaajien ja päihdeongelmaisten vammaisten parissa, heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja asunnottomien parissa sekä riskivyöhykkeellä olevien lapsien ja perheiden parissa. Liiton hallinnoima Sininauhasäätiö on puolestaan erikoistunut asumisvaihtoehtojen kehittämiseen. Se sekä tuottaa itse palveluita että konsultoi liiton jäsenyhteisöjä ja kuntia. Toiveet ja tavoitteet Sininauhaliitossa toimintasuunnitelmat ja -kertomukset on heitetty romukoppaan niiden perinteisessä muodossa. Tilalle ovat tulleet tavoitesuunnitelmat ja niiden arviointikertomukset. Ne osoittavat lahjomattomasti, missä on edistytty ja onnistuttu, missä taas ei. Jatkuva murhe on jäsenyhteisöpalveluiden tehokkuus ja laajuus, mutta muitakin painopisteitä on: - Sininauhaliitto on ollut yksi työministeriön valitsema välittäjäorganisaatio, joka on voinut Euroopan sosiaalirahaston tuella edistää ja tukea paikallisia työllistämishankkeita. Ulkopuolisen arvioijankin mukaan tämä välittäjäorganisaatiotoiminta arvioitiin niin innovatiiviseksi ja jäsenyhteisöjemme kokemukset olivat siitä niin myönteiset, että toivon tietysti voivamme jatkaa sillä rintamalla. Ylipäätänsä uuden, Jäätteenmäen hallituksenkin aikana pyritään tekemään paljon tällä alueella. On odotettavissa, että sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntökin tulee. - Haluamme koota taas jäsenyhteisökenttämme monimuotoista ja puolista työllistämistyötä yhteiseen verkostoon. Olemme mukana myös paikallisissa ja alueellisissa työvalmennussäätiöhankkeissa. Uskon, että tällä alueella tapahtuu paljon lähivuosina. - Työllistämisen, tukiasumisen ja päiväkeskustoiminnan kolmio on muuttumassa neliöksi: lisäämme siihen opinnollisen kuntoutuksen. Nämä ovat niitä arkielämän kontaktipintoja, psykososiaalisen tuen muotoja, joissa jäsenyhteisömme tekevät laajaa ja mittavaa työtä, Niemelä sanoo. 3

4 Lapsi-, nuoriso- ja perh Lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea - Suunnittelemme, kehitämme ja kokeilemme yhdessä työryhmän kanssa uusia työtapoja, työnäkyjä ja menetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja syrjäytymiseen, sanoo kehittämispäällikkö Ari Inkinen Sininauhaliiton lapsi-, nuoriso- ja perhetyönyksiköstä. Nähdyksi tulemisen toivo Nähdyksi tulemisen toivo hankkeessa tavoitteena on luoda lasten ja nuorten kasvua tukeva lähiympäristö, sanoo kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Pilottialueilla parannetaan riskivyöhykkeessä olevien lasten ja nuorten oikeutta kasvaa ympäristössä, jossa he ovat turvassa alkoholin käytön kielteisiltä vaikutuksilta. Hankkeessa koulutetaan kolmannen sektorin toimijoita ja heidän yhteistyökumppaneitaan, jotta he osaisivat puuttua alkoholiongelmiin ja ehkäistä niitä. - Koulutamme alueen elinkeinonharjoittajia ja palvelualan työntekijöitä. Koulutuksessa tarkastellaan päihdeongelmia ja niiden seurauksia sosiaalisen vastuun herättämisen näkökulmasta. Tarkoituksena on tavoittaa erityisesti hankkeen alueella toimivat kauppiaat, kaupan henkilöstö, huoltoyhtiöiden työntekijät, isännöitsijät, ravintolahenkilöstö ja taksinkuljettajat. Hanke käynnistyy kolmella paikkakunnalla, Haukiputaalla, Iisalmessa ja Joutsenossa. Hanke tuottaa perhekeskeisen alueellisen toimintamallin ja koulutusohjelman, jotka testataan pilottialueilla vuosina Riskiperheiden elämään pystytään vaikuttamaan entistä varhaisemmin. Kustannuspaineet nuorten ja perheiden vaikeissa ja pitkissä hoidoissa vähenevät. Lasten suoran auttamisen kautta tulevat myös sellaiset lasten vanhemmat varhaisen auttamisen piiriin, joita muut palvelut ja toimintamuodot eivät vielä tavoita. Projektivastaava palkataan toukokuun 2003 aikana. Ari Inkinen Kehittämispäällikkö (09) , Eevan perhe -projekti äitien ja lasten asialla Hannu Huttu / Kuvaliiteri (kuvan henkilöt eivät liity tekstin sisältöön) Päihdeongelmat ovat lisääntyneet perheissä ja äitien päihteiden käyttö vaurioittaa lapsia jo sikiövaiheessa. Sosiaaliset ongelmat ja lähiverkostojen ohentuminen lisäävät perheiden turvattomuutta erityisesti lasten kannalta. Julkisen sektorin tukimuodot tarvitsevat rinnalleen joustavia, matalan kynnyksen tukimuotoja ja verkostoja mm. äitiyden/naiseuden tueksi ja lasten hyvien elinolojen turvaamiseen. Eevan perhe -projektilla kehitetään työtapoja, joilla päihteitä käyttävät äidit voivat eheytyä, heidän lastensa hyvinvointi lisääntyy ja päihdeperheiden lasten fyysisen ja psykososiaalisen kehityksen esteet vähentyvät. Projekti toteutetaan Jyväskylässä, Raumalla ja Tampereella välisenä aikana RAYn rahoittamana. Yhteyshenkilö: projektikoordinaattori Virpi Kujala, puh

5 etyön kehittäminen Toimintakeskus Vektori Elämyskeskus osana kasvua projektin päätavoitteena on ehkäistä lasten, nuorten ja erityisryhmien päihteidenkäyttöä elämyspedagogisin arvokasvatus- ja toipumistyön menetelmin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuotetaan toimintakeskus Vektori. Pääasiakasryhmän muodostaa pilottialueella (pääkaupunkiseutu) asuvat vuotiaat lapset ja nuoret, sekä heidän vanhempansa. Muita asiakasryhmiä ovat koulut, päiväkodit, opettajat, nuorisotyöntekijät, järjestöjen toimijat ja muut nuorten kanssa olevat aikuiset. Koulut, kunnat ja nuorten parissa toimivat tahot muodostavat asiakaskun- nan, lähinnä pilottihankeen jatkototeutuksen osalta. Projektin tuotos, Toimintakeskus Vektori, käynnistyy Vihdissä syksyllä Se rakennetaan Vihdin Selkiin. Kiinteistössä on aikaisemmin toiminut talotehdas. Toimintakeskus Vektorissa on tilaa yhteensä m 2 ja siellä tulevat toimimaan elämykselliset ohjelmat ja ohjelmia palvelevat muut toiminnat kuten kahvila ja näyttelyt. Vektoriin tuotetaan projektin aikana yhteensä kolme toimintakokemusohjelmaa ja niihin liittyvät oheistoiminnot. Syksyllä 2003 valmistuu peruskoulun luokan oppilaille tarkoitettu Heijastus-ohjelma. Yhteyshenkilö: vastaava ohjaaja Timo Sjöblom, puh KUVA VEKA HELIN 5

6 Päihdetyön Voimaantuminen on yksilön sisäinen prosessi KUVA TAPANI ROMPPAINEN Puhe työssä uupumisesta on synnyttänyt tutkimuksellistakin pohdintaa siitä, mistä ihminen saa voimia itselleen. Voimaantumista tutkinut Juha Siitonen toteaa väitöskirjassaan voimaantumisen olevan yksilön sisäinen prosessi, joka on aina kiinteästi yhteydessä toimintaympäristöön, ihmissuhteisiin ja tapahtumiin. Voimavaroja ei voi siis ulkopuolelta patenttiratkaisuin ammentaa kenellekään. On kuitenkin mahdollista luoda puitteita, joissa oman uupumisen ja voimaantumisen taustatekijöitä on mahdollista pysähtyä tutkimaan. Autot viedään tunnollisesti määräaikaishuoltoihin, mutta ihmisiä monesti ulosmitataan arjen paineissa, kunnes edessä on pakkopysähdys koneen yskiessä viimeisiään. Kaveria ei jätetä Työssä jaksamisen ja voimaantumisen kysymyksiin paneuduttiin talven aikana työministeriön rahoituksin turvin Kaveria ei jätetä -hankkeen kurssiosioilla. Ensimmäisellä parin päivän kurssiosiolla työstettiin omaa muutostavoitetta. Prosessi jatkui työnohjaajan kahdella käynnillä ja lopulta keräännyttiin jälleen yhteen kahden päivän ajaksi tarkistamaan missä kukin on menossa. Useat kurssilaiset olivat tehneet konkreettisia muutoksia työhönsä liittyen. Jotkut olivat aloittaneet uusia käytäntöjä työpaikoillaan ja hakeutuneet työnohjaukseen. Ainakin kolme kurssilaista oli aloittanut päihdetyön erikoisammattitutkinnon opinnot ja monet olivat löytäneet työlle vastapainoa vapaaajan puolelta. Sininauhaliitto aikoo jatkaa päihdetyön järjestöjen henkilöstön hyvinvoinnin tukemista tarjoten päivän mittaisia työnohjauksellisia virkistyspäiviä, joissa luodaan puitteita etsiä omia voimanlähteitään. Päivät koostuvat itselle tärkeiden arvojen ja unelmien pohtimisesta, omien voimavarojen kartoittamisesta, luovuuden virittämisestä voimavaraksi, hiljaisuuden ja hengellisyyden harjoittamisesta ja työyhteisökysymysten käsittelemisestä. Myös työyhteisöjen kehittämiseen on luotu malli, jota järjestöt voivat hyödyntää omassa työssään. 12 askeleen ohjelma ja usko toipumisen välineinä AA:n käyttämä 12 askeleen ohjelma syntyi aikanaan herätyskristillisen Oxford-liikkeen vaikutuksen piirissä sisältäen paljon kristillisiä elementtejä. AA - liikkeen kehityksen myötä apua hakemaan ohjautui paljon eri uskontokunnista tulleita alkoholisteja ja näin ohjelma mukautettiin palvelemaan kaikkia ihmisryhmiä uskonnollisesta taustasta huolimatta. Monille AA:n avara hengellisyys on myös tarjonnut mahdollisuuden muodostaa rauhassa omaa maailmankuvaansa toipumisen ohessa. Jo vuosia on maailmalla kuitenkin toiminut paljon 12 askeleen ryhmiä, jotka ovat halunneet yhdistää 12 askeleen ohjelman koetellun viisauden ja kristillisen ajattelun, jotka ovat molemmat tehokasta vastamyrkkyä riippuvuusongelman hoitoon. 12 askeleen ryhmiä varten on Suomessakin tehty Compassi-ryhmäohjelma. Jokin aika sitten Sininauhaliitto julkaisi Raamatuntekstejä 12 askeleen ohjelmaan kirjasen, joka palvelee niitä 12 askeleen ohjelmien käyttäjiä, jotka haluavat yhdistää nämä kaksi edellä mainittua elementtiä. Sininauhaliitto on julkaissut runsaasti myös muuta materiaalia itseapuryhmien Järjestösihteeri Tuomo Salovuori vastaa Sininauhaliitossa työnohjauksista, työyhteisöjen kehittämisestä ja työssä jaksamisen kursseista. Hänen työalaansa kuuluvat myös ryhmätoiminnan kehittäminen ja koulutus. Tuomo Salovuori, , käyttöön. Lähinnä seurakuntien käyttöön on tehty Elämälle kyllä -sarja, jossa itseapuryhmien teemat liittyvät läheisriippuvuuteen, masennukseen, huonoon itsetuntoon, häpeään, syyllisyyteen, pelkoon, riippuvuuteen ja katkeruuteen. Itseapuryhmät ovatkin tulossa erääksi merkittäväksi sielunhoidon välineeksi seurakunnissa. Sininauhaliitto kouluttaa ryhmänohjaajia ja antaa työnohjausta ryhmien vetäjille. 6

7 kehittäminen Seudullinen vai paikallinen järjestötoiminta Kuntien yhteistyön merkitys on noussut esille myös päihdepalvelujen tuottamisen kohdalla, erityisesti uusien laatusuositusten vuoksi. Alueellinen ja seudullinen toimintojen kehittäminen on tämän päivän todellisuutta. Kysymys yhteistyön tarpeellisuudesta kohdistuu myös järjestöjen palveluihin ja toimintaan. On väistämättä vastattava siihen, ovatko järjestöt mukana alueellisessa ja seudullisessa kehittämisessä. Seudullista yhteistyötä on vaikeaa kehittää ulkoapäin. Siksi järjestöjen on toimittava seudullisissa verkostoissa mukana. Erilaiset toimintaa tukevat rahoituskanavat edellyttävät seudullisia kehittämishankkeita ja toimintoja. Kunnilla on vastuullinen, laissa velvoitettu rooli järjestää päihdepalveluja. Sen vuoksi kunnat pyrkivät kohti seudullisia ja alueellisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa. Tässä yhteydessä selvitetään seudullisia toimijoita, yhteistyötahoja ja kumppanuuksia. Järjestöjen rooli on merkittävä palvelujen tuottamisessa ja jatkossa mukana pysyminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista. Oman kysymyksensä tulee tuomaan kilpailuttamisen ulottuminen päihdepalvelujen toimintoihin. Oma vaativa kysymys järjestöille on, toteutuuko kansalaistoiminta aidosti järjestöissä. Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä on tehty vaativaa työtä palvelujen järjestämisessä ja laadukkaassa toteuttamisessa. Kansalaistoiminta ja erilainen jäsentoiminta on jäänyt lapsipuolen asemaan. Jäsenjärjestöillä on kansalaistoimintaan varmasti paljon annettavaa kristillisen vakaumuksen pohjalta. Kristillisyydellä on annettavana jotakin perustavanlaatuista, luovuttamatonta ja arvokasta, jota kaivataan nykyisessä elämänmenossa, myös KUVA TAPANI ROMPPAINEN päihdehoidossa. Siinä on haasteita, joihin voidaan vastata kehittämistyöllä ja toimintaalueitakin laajentaen. Hyvänä esimerkkinä on mm. vammaisjärjestöjen kenttä, jossa toimii monia alueellisia ja seudullisia yhdistyksiä jäsenistön tukena. Sen lisäksi yhdistykset tuottavat palveluja omaan toimintaympäristöönsä. Tästä lähtökohdasta katsottuna päihdekysymystenkin ympärille voidaan rakentaa kansalaistoimintaa todelliseksi keskinäiseksi tueksi. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen keskuudessa on menossa toiminnallisesti ja rahoituksellisesti erilaisia seudullisia hankkeita, joista allekirjoittaneelta saa lisätietoja. Risto Kajaste kehittämispäällikkö puh Sininauhaliitto kehittää arviointia Vasara ja Nauloja -hanke Toiminnan arviointi, toimintatapojen korjaaminen, arvojen punninta tai täsmällisemmin sanottuna evaluaatio on muodostunut projektien ohella yhdeksi uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan ydinkäsitteeksi. Arviointi on tullut välttämättömäksi kehittämistyötä tekeville, mutta myös sitä rahoittaville. Kehittämiseen kohdistuvat Lisätietoja: Tutkija Olavi Aarnio vaatimukset ovat kasvaneet. Sosiaali- ja terveyshuollon tai laajemmin kansalaisten hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden ja pyrkimysten täsmällisempi kuvaaminen ja mittaaminen on tunnetusti vaikeaa. Evaluaatio on yksi, kenties paras tapa kuvata aikaansaannoksia ja johtopäätöksiä. Sininauhaliitto on vahvasti mukana arvioinnin kehittämisessä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vasara ja Nauloja hanke kehittää a) itsearviointimenetelmiä erityisesti erilaisiin projekteihin mm. kehittämishankkeisiin ja b) pyrkii tunnistamaan projektien menestysmekanismeja. Hanke on kolmivuotinen ja se toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Svenska Handelshögskolan i Helsingfors kanssa. 7

8 Päihdepalveluiden saatavuus: Toteutuuko tasavertaisuus? Myytti vai todellisuus? Päihdepalveluiden kehittäminen vammaisille asiakkaille soveltuvaksi on käynnissä. Kehittämistyön aikana vammaispalveluiden piirissä on alettu aikaisempaa selvemmin huomata ja tunnistaa vammaisten päihdeongelmaa. Toisaalta päihdepalveluissa vammaiset asiakkaat edustavat uutta asiakasryhmää, mikä luo uusia paineita palveluiden kehittämiselle. Vammaiset ihmiset on pyritty integroimaan olemassa olevien palveluiden käyttäjiksi ja se lähtökohta on kirkkaana myös päihdepalveluiden kehittämisessä. Tämä on huomioitu päihdepalveluiden laatusuosituksissakin (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3), jossa vammaiset päihteidenkäyttäjät on otettu myös huomioon. Siinä nähdään vammaiset yhtenä päihdepalveluja tarvitsevana tärkeänä erityisryhmänä. Sininauhaliiton koordinoimassa ja RAY:n rahoittamassa, monitoimijamalliin perustuvassa hankkeessa neljän eri päihdejärjestön osaprojektit ovat keskittyneet seuraaviin vammaryhmiin: A-klinikkasäätiö - Kuurojen päihdepalvelut Helsingin Diakonissalaitos - Aivo- ja selkäydinvammaisten päihdepalvelut Kalliolan kannatusyhdistys - Näkövammaisten päihdepalvelut Sininauhaliitto - Kehitysvammaisten ja liikuntavammaisten päihdepalvelut. Hankkeessa on koulutettu niin päihdekuin vammaispalveluiden henkilökuntaa kohtaamaan päihdeongelmaisia vammaisia asiakaita. Lisäksi on kehitetty hoitotyössä tapoja ottaa huomioon päihdeasiat ja kytkeä yhteys muuhun kuntoutukseen, luotu uusia menetelmiä ja välineitä työskennellä vammaisten asiakkaiden kanssa. Vaikuttamistyötä vammaisten asiakkaitten huomioimiseksi päihdepalveluiden piirissä on tehty myös siten, että on pyritty kiinnittämään huomiota ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen kehittämällä muun muassa laatusuosituksia. Hankkeen aikana on tuotettu ennaltaehkäisevään päihdetyöhön viittomakielinen video ja kuunnelma CD:nä. Tallenteisiin julkaistaan Terve-Sosmessuilla 2003 opettajan / ohjaajan opas. Materiaalia on tuotettu lisäksi äänikasetteina, pistekirjoitettuna, selkokielisenä ja telemaattisesti. Kansainvälisestikin katsottuna hanke on ainutlaatuinen. Vammaisten vuoden merkeissä Vapa-projekti järjestää kymmenen paikkakunnan seminaarikiertueen, joista kuusi on jo takana ja neljä edessä. Kuhunkin tilaisuuteen on osallistunut osanottajaa. Tilaisuudet alkoivat maaliskuussa Turusta jatkuen sieltä Joensuuhun, Lappeenrantaan, Jyväskylään, Pieksämäelle ja Tampereelle. Syksyllä vuorossa ovat Rovaniemi, Oulu, Vaasa ja Helsinki sekä projektin yhteistyöseminaari Helsingissä Seminaarit on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä päihde- ja vammaisjärjestöille, jotka haastetaan mukaan pohtimaan ja keskustelemaan sekä luomaan verkostoyhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltoon vammaisten päihdeasiakkaiden palveluiden kehittämiseksi. Seminaareissa pohditaan, ovatko päihdepalvelut kaikkien asiakasryhmien saavutettavissa. Mitä yhteistyö vammais- ja päihdepalveluiden välillä on tällä hetkellä ja miten palveluita kehitetään tai miten niitä tulisi kehittää? Paikkakuntakohtaiset tarkemmat seminaariohjelmat löytyvät Vapa-projektin omilta www-sivuilta osoitteesta viimeistään kuukautta ennen tilaisuutta. Seminaareihin tulee ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen kutakin tilaisuutta. Projektikoordinaattorina toimii Eija Kilgast Puh Projektin arvioijana toimii Olavi Aarnio Puh Vammaisille päihdeongelmaisille palveluita Nyt on kehitetty ja testattu ryhmätoimintamalli vammaisille päihdeongelmaisille. Myös kehitysvammaisille tarkoitettu ehkäisevän päihdetyön ryhmätoimintamalli on valmistunut, sanoo projektityöntekijä Tarja Södergård. Hän vastaa yhdestä Sininauhaliiton koordinoiman Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektin, VAPAn, osaprojektista. - Tavoitteenamme on saada aikaan pysyviä toimintamuotoja, jotka integroituvat muuhun päihde- ja vammaiskuntoutukseen. Sininauhaliiton osaprojektin kohderyhminä ovat kehitys- ja liikuntavammaiset, päihdeongelmaiset sekä vammais- ja päihdehuollon ammattilaiset. Ryhmätoiminta on suunnattu kehitysvammaisille ja on ehkäisevää päihdetyötä, mutta soveltuu kuitenkin myös henkilöille, joilla on jonkinlainen päihdeongelma. Menossa on myös kehitysvammaisille suunnattu päihdeleiritoimintamallin kehittäminen. - Leiri on pitempi prosessi, joka käsittää seitsemän viikonloppua ja Sininauhaliiton osaprojektin projektityöntekijä Tarja Södergård Puh yhden viikon mittaisen leirin. Ajanjakso on pitkä ja tarkoituksena on tutustuttaa päihdeongelmaisia vammaisia vertaistensa kanssa samaan ryhmään. Leireillä pohditaan elämän iloja ja suruja, tehdään tavoitesuunnitelma, jota sitten leiriläinen noudattaa seuraavat puoli vuotta. 8

9 Siuntion Karismakodilla on viime kesästä alkaen ollut suurin piirtein kerran kuussa taidepäivä. Jatkossa miehet pääsevät toteuttamaan luovuuttaan muulloinkin, kun possujen pito päättyy ja toiminnalle saadaan verstaan yhteyteen omat tilat. Talven mittaan on välillä tehty kortteja, pastellitöitä, taidepaperia ja paperiveistoksia, kokeiltu puugrafiikkaa ja öljytöitä, ja aina osallistuminen on ollut innostunutta ja töitä on ihailtu kilpaa. Projektivastaava Hanna-Maria Vahala kertoo aina menevänsä mielellään viemään uusia taidetarvikkeita ja ideoita Siuntioon, jossa on osattu ottaa vastaan ja hyödyntää projektin tarjonta. Terveysministeriön rahoittama ja Terveyden Edistämisen Keskuksen koordinoima kaksivuotinen hanke Elämän kevät hyödyntää luovien toimintamuotojen käyttämistä päihdeongelmaisten kuntoutuksessa ja päihteiden käytön ehkäisyssä. Taidealueina projektissa ovat pääasiassa musiikki, luova kirjoittaminen, kuvataide ja draama, joita toteutetaan toimintapäivien, työpajojen ja leirien muodossa. Luovuuden löytäminen antaa ihmiselle positiivisten tunnekokemusten lisäksi elämänsisältöä ja voimavaroja, joita voi hyödyntää muillakin elämän osaalueilla. Onnistumisen kokemukset taiteen tekemisessä kohentavat itsetuntoa ja tukevat onnistumiskokemuksia myös arkielämän haasteista selviämisessä. Ilmaisun kautta voi oppia tuntemaan itseään paremmin ja parantaa vuorovaikutustaitojaan. Luovuus on ravinteikas maaperä, josta kätkettyjen siemenien versot voivat nousta kohti elämän kevättä. Tavoitteena projektissa on asiakkaiden saaman hyödyn lisäksi löytää luovia toimintamuotoja jokamiehen sovelluksina työntekijöiden käyttöön ja koota materiaali syksyllä 2003 julkaistavaan käsikirjaan. Projektin puitteissa kehitetään myös toiminnallista koulutusta luovan toiminnan ohjaamisen valmiuksien lisäämiseksi. Koulutukseen voivat Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen työntekijöiden lisäksi osallistua muutkin kiinnostuneet. Päihteidenkäytön seurauksena kadonneet tunteet täytyy löytää uudestaan. Taide ja muu luova toiminta auttavat tässä, sanovat Elämän kevät -projektissa työskentelevät Hanna-Maria Vahala ja Nina Nieminen. Projektivastaavana toimii Hanna-Maria Vahala puh tai (09) , KUVA TUULA HUURRESALO Peliprojektin tuorein tuote: Viimeiseen centtiin Sininauhaliiton julkaiseman, kehitysvammaisten pelaajien läheisille ja alan työntekijöille suunnatun oppaan Viimeiseen centtiin kokoamisprosessi oli sinänsä innostava ja palkitseva kokonaisuus. Itse hämmästelin sitä, miten näin moniammatillinen työryhmä löysi heti yhteisen kielen ja kuinka jouhevasti keskustellen asia eteni! Meitä kuitenkin oli kovin eriskummallinen työryhmä: meillä päihde- ja riippuvuustyön erityisosaaminen ja heillä kehitysvammaishuollon kokemus, näkemys ja osaaminen, kiittelee Tyynelän kuntoutuskeskuksen johtaja Jyrki Koskela, joka veti Vaalijalan kehitysvammalaitoksen ja Tyynelän väen yhteistä työryhmää. Aikaisemmin Sininauhaliitto on kiinteässä yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa tuottanut ongelmapelaamista koskevaa tutkimusta, tutkimusta koululaisten pelaamisesta, hoitoa koskevaa tutkimusta, oma-apuoppaita pelaajille ja heidän läheisilleen myös ruotsiksi ja somaliksi ja oppaita nuorten pelaajien lähellä oleville kuten vanhemmille ja oppilashuoltohenkilöstölle. Tästä osaprojektista vastaavalle jäsenyhteisön työntekijälle ja liiton hallituksen varapuheenjohtajalle Jyrki Koskelalle oli yllätys, kuinka paljon käytännön työssä oli peliongelmatiikkaa kohdattu ja hoidettu kehitysvammahuollon eri toimipisteissä - niin poliklinikalla kuin myös suojatyöpaikoissa. - Oli sellainen tuntu, että työskenneltiin todellisten kysymysten ja ongelmien kanssa. Hyvä lopputulos ei olisi ollut mahdollista ilman tällaista perinteiset rajat ylittävää työryhmää ja työskentelyä, jossa arvostimme ja hyödynsimme toistemme kokemusta. Hyvin merkittävä ulottuvuus on jatkotoimenpiteet, opaskirjasta seuraa koulutushanke. Tästä voi oppia myös sen, että kannattaa panostaa myös pieniin erityisryhmiin. Niissä on aivan erityiset kysymyksenasettelut, joissa tarvitaan myös aivan omia toimintamalleja. Sininauhaliitossa peliongelmia koskevasta hankkeesta vastaa oman toimensa ohella toiminnanjohtaja Jorma Niemelä. Hän aloitti vuonna 1989 yhdessä dosentti Lasse Murron kanssa selvitellä ongelmapelaamisilmiötä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä on pian tulossa julkisuuteen laaja väestökysely, joka tarkemmin paikantaa ja jäsentää pelaamisesta koskevia haittoja suomalaisessa yhteiskunnassa. RAYN ARKISTO 9

10 Puolimatkankoti Myrrin rakennustyömaa pääsiäisen aikoihin kuvattuna. Asunnot sijaitsevat luhtitalossa (oik.) ja päiväkeskustilat tulevat erilliseen rakennukseen pihan perälle. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÉN Sisältöä sosiaalisen isännöinnin käsitteelle Asumiseen liittyvät ongelmat ovat tuttu asia Sininauhasäätiölle, jolla on yli 40 asunnon tukiasumisyksikkö Helsingin Sörnäisissä ja kymmenen tuettua jatkoasuntoa eri puolilla pääkaupunkia. Vantaan Myyrmäkeen on lisäksi valmistumassa yksikkö, johon tulee tukiasuntoja noin 15 vantaalaiselle asunnottomalle. Asumiseen liittyvistä tukitoimista on Sininauhasäätiössä totuttu käyttämään nimitystä sosiaalinen isännöinti. - Termi on hyvä, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, säätiön toimitusjohtaja Jorma Soini toteaa. Soinin mielestä sosiaalisen isännöinnin tarve kuvastaa hyvin sitä muutosta, jossa isännöinnistä on tullut lähinnä teknistä isännöintiä. Siitä puuttuu tavallaan yksi ulottuvuus, josta yhtenä merkkinä on talokohtaisten talonmiesten katoaminen. Talonmiesten myötä ovat myös kadonneet ihmiset, jotka ennen tunsivat kaikki talon asukkaat, tiesivät heidän elämäntapansa, ja toivat turvaa mutta myös järjestystä asumiseen. Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini pitää tärkeänä, että sosiaaliseen isännöintiin liittyy myös asukkaan arjen tunteminen. Muutakin kuin asumisen opastamista Termi sosiaalinen isännöinti on hieman epätarkka. Sininauhasäätiössä halutaankin antaa sisältö sosiaalisen isännöinnin käsitteelle. Sosiaaliseen isännöintiin ei Sininauhasäätiössä ajatella kuuluvan yksinomaan asumisen opastamiseen liittyvät asiat. Ei riitä, että kannetaan huolta vain siitä, ettei vuokrarästejä kerry tai ettei asuminen aiheuta häiriötä muille talon asukkaille. Asumiseen heijastuvat ongelmat voivat johtua esimerkiksi tekemisen puutteesta, joka sitten ilmenee eri tavoin viihtymättömyytenä. Myös tähän pitää olla keinot puuttua. Tavanomainen isännöinti ei Soinin mielestä tunne riittävästi tukea tarvitsevien asukkaiden problematiikkaa. Ainakin tukiasumisyksikön kaltaisessa kiinteistössä tuettuun asumiseen voidaan yhdistää kuntouttavaa työtoimintaa, johon tavanomainen isännöintitoimi taas saattaa suhtautua jopa kielteisesti. As. Oy Kinaporinpihassa, jonka kiinteistössä säätiön tukiasumisyksikkö sijaitsee, halutaankin käytännössä toteuttaa teknisen isännöinnin ja sosiaalisen isännöinnin yhdistäminen: asunto-osakeyhtiön isännöinnin on määrä siirtyä säätiön tehtäväksi ensi vuoden alusta alkaen. Kuinka päästä sisään asukkaan arkeen? Mutta mitkä ovat ne keinot, joilla sosiaalista isännöintiä toteuttava pääsisi sisään asukkaan arkeen? Sosiaalinen isännöinti vaatii myös asukkaan arjen asiantuntijuutta, jota ei välttämättä ole helppo saavuttaa, Soini heittää aiheeseen uutta pohdittavaa. Joissain tapauksissa normaalein ihmissuhde saattaa olla kaupan kassa. Sosiaalityöntekijällekin voi joutua jonottamaan aikaa parikin kuukautta, ja 15 minuutissa pitäisi saada sanottua kaikki tarpeellinen, jotta käynnistä saisi irti mahdollisimman suuren hyödyn. - Sosiaalityöntekijällä tuskin on mahdollisuutta tulla tämän ihmisen arjen asiantuntijaksi, mutta onko se tarpeenkaan, Jorma Soini miettii. Toisinaan asukkaalla on kuitenkin verkosto ympärillään. Se voi olla viranomaisverkosto, mutta yhtä hyvin aivan vääränlainen verkosto. - Olen ollut mukana verkostopalavereissa, joissa lähimmäinen on ollut huume- tai viinavelkojaan valvova trokari tai koronkiskuri, Soini kertoo. Yksi sosiaalisen isännöin haasteista onkin, miten kääntää asukkaan ihmissuhteet pois vääristä verkostoista ja vahingollisista ympyröistä. Kun on asunto muttei kotia Sininauhasäätiö hallinnoi Sininauhaliiton pääkaupunkiseudun jäsenjärjestöjen yhteistä, RAY:n rahoittamaa nelivuotista tuetun asumisen projektia, jossa nimenomaan etsitään toimivia tapoja toteuttaa sosiaalista isännöintiä laajasti ajateltuna. Huhtikuussa käynnistyneen Oikeus Omaan Oveen projektin toimijoina ovat säätiön lisäksi Helsingin Vieraskoti, Kodittomien Tuki ja Väinölä-koti. - Kodittomuus ei ole sama asia kuin asunnottomuus, sanoo Soini, jonka mielestä tavoitteeksi pitää asettaa, että ihminen kokee asuntonsa myös kodiksi. Soini viittaa selvitykseen, jonka mukaan vuokra-asumisen päättymisen syistä kolmannes johtuu maksamattomista vuokrista, kolmasosassa syynä on asukkaan tai hänen vieraidensa käyttäytyminen, joka on ristiriidassa asumisen sääntöjen kanssa. Viimeiseen kolmannekseen sisältyvät tavanomaiset syyt vaihtaa asuntoa, esimerkiksi perheen koon muuttuessa muutetaan isompaan tai pienempään, toisinaan kokonaan toiselle paikkakunnalle. Mutta halu muuttaa muualle voi myös johtua siitä, ettei asunto tunnu kodilta. Sosiaalista isännöintiä tarvitaan myös siihen, kun etsitään vastauksia kysymykseen, mikä tekee asunnosta kodin. 10

11 Päihteetön asumisyksikkö valmistuu kesällä Vantaalle Sininauhasäätiön ensimmäinen uudisrakennuskohde on rakenteilla Vantaan Myyrmäkeen. Puolimatkankoti Myrriin valmistuu kesällä 2003 kaksitoista yksiötä ja kaksi perheasuntoa. Asunnot on tarkoitettu vailla vakinaista asuntoa oleville vantaalaisille, jotka haluavat valita päihteettömän asumismuodon. Toinen perheasunnoista on varattu tukiperheen käyttöön. Tukiasumisyksikön yhteyteen tulee keittiöllä varustettu päiväkeskus toimisto- ja saunatiloineen. on tarkoitettu yhteiseksi olohuoneeksi talon asukkaille ja muillekin ympäristössä asuville. Päiväkeskuksessa on muun muassa mahdollisuus käyttää internetyhteydessä olevaa tietokonetta, katsella televisiota ja lueskella lehtiä. Myyrmäen Solkikujalle valmistuva yksikkö on ainut tänä vuonna Vantaalla rakenteilla oleva aravakohde. Myrri rakennetaan kaupungin vuokratontille ja se sijaitsee aivan päiväkodin ja kehitysvammayksikön vieressä. Sininauhasäätiön toimitusjohtajan, Jorma Soinin mielestä tämä onkin velvoite, jonka vuoksi talon päihteettömyydestä on erityisesti pidettävä kiinni. yhteyttä yli meren Sillakaar-projektilla tavoitellaan suomalaisvirolaisen järjestötoiminnan vahvistumista. Sillakaar -projektin tavoitteet tiivistyvät kolmelle alueelle: kehittää omaa kolmannen sektorin päihde- ja syrjäytymistyön asiantuntemustamme ja osaamistamme ammattimaisempaan suuntaan vahvistaa kolmannen sektorin roolia virolaisen päihde- ja sosiaalihuoltojärjestelmän kehityksessä tukea virolaisen yhteiskunnan demokratiakehitystä ja kansalaisyhteiskunnan rakentumista kouluttamalla kolmannen sektorin toimijoita järjestötyön perusteissa. Toiminta Yhteistyössä valmistaudutaan EU:n laajentumiseen. Toiminta kohdistuu Virossa koko maahan ja Suomessa ensisijaisesti Etelä-Suomeen, eli Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntiin. Pääyhteistyökumppaneita Virossa ovat Eestin Siniristi, Sosiaalinen kuntoutumiskeskus, Tarton kristillinen koti ja Verkostotyö ja Viro-yhteydet Juhani Haveri puh Tarton terveyskasvatuksen keskus. Suomen puolella projekti etsii sellaisia Sininauhaliiton jäsenjärjestöjä, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan ja toimintaansa yhdessä virolaisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä työvälineitä ovat: päihdetyön virolais-suomalaisen asiantuntijaverkoston rakentaminen sekä henkilö- että järjestötasolle kehittää syntymässä olevista päihdehaittoja ja syrjäytymiskehitystä hoitavista yksiköistä ammatillisesti toimivia toimintapisteitä suomalaisten kouluttajien ja kummijärjestöjen tukemana kehittää nuorten elämyksellisen päihdekasvatuslabyrintti Camera obscuran viron- ja venäjänkielisen sovelluksen avulla ehkäisevän työn välineistöä ja ajattelua Virossa rakentaa suomalais-virolainen kouluttajaverkosto, joka toteuttaa päihdetyön ammattitutkinnon virolaisen sovelluksen. Ohjelma-alueen suomalaiset järjestöt ja taloushallinta Paula Heinämäki puh Koulutusyhteydet ja konsultointi Reijo Kurkela puh. (019) Ehkäisevä päihdetyö ja Camera obscura Ari Inkinen puh

12 TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÉN Tornionlaakson Suojapirtin uudet tilat sijaitsevat Tornion kaupungin entisessä vanhainkotikiinteistössä. Hyvä yhteistyö kuntien kanssa on turvannut ja vakiinnuttanut hoitolaitoksen aseman Hoitolaitoksen siunaamisen suoritti Oulun hiippakunnan piispa, Samuel Salmi (toinen oikealta). Häntä avustivat kirkkoherra Raimo Kittilä (vas.), lääninrovasti Paavo Korteniemi ja kirkkoherra Ari Juntunen. Sininauhaliiton pohjoisimpiin kuuluva jäsenjärjestö, Tornionlaakson Suojapirtti, vietti huhtikuussa uuden hoitolaitoksensa vihkiäisiä Torniossa. Teollisuuden laajenemisen tieltä kaupungin ulkopuolelle Kourilehdon kartanoon siirtynyt yhdistys on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä päihdehuollon kuntoutuspalvelujen tarjoajana Tornion ja Kemin seudulla. Hoitokodin avajaistilaisuuteen osallistunut Suojapirtin henkilökunta on työskennellyt uusissa tiloissa jo alkuvuodesta lähtien. Tornionlaakson Suojapirtti remontoi Tornion kaupungin entiseen vanhainkotikiinteistöön ajanmukaiset ja kodinomaiset tilat kymmenpaikkaista päihdehuollon laitosta varten. Laitoksen yhteydessä on myös kaksi asuntolapaikkaa, perhehuone sekä neljä tuettua asuntoa. Vajaan neljän hehtaarin suuruisella joenrantatontilla on lisäksi rivitalossa kolme tukiasuntoa, jotka ovat tärkeä osa porrastetun hoidon jälkeistä toimintaa. Vuonna 1984 perustetun yhdistyksen ensimmäinen hoitolaitos sijaitsi Torniossa Röyttän satama-alueella. Yhdistys joutui kuitenkin luopumaan näistä tiloista Outokumpu Polarit Oy:n laajenemisen alta. Tornionlaakson Suojapirtin hallituksen nykyinen puheenjohtaja, Muonion kirkkoherra Raimo Kittilä pitää vuoden 1986 Yhteisvastuukeräystä tärkeänä lähtökohtana hoitolaitoksen perustamiselle. Suojapirtti sai hyvän alkupääoman keräyksen tuotosta samoin kuin lahjoitusvaroista. Erityisen kantavana voimana Kittilä pitää kuitenkin ostopalvelusopimusta, jonka Suojapirtti ja Tornion kaupunki allekirjoittivat noin 15 vuotta sitten. - Sopimus on Torniolle edullinen ja samalla se on taannut toiminnan jatkumisen. Ilman kaupunkia ja Tornion seurakuntayhtymää tämä laitos ei olisi olemassa, Kittilä kiittelee. Palvelun kysyntää rajan toisellakin puolella Tornion lisäksi Suojapirtin päihdekuntoutuspalveluja käyttävät muun muassa Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat. Juuri ennen uuden hoitolaitoksen vihkiäistilaisuutta yhdistys kävi neuvotteluja Haaparannan kaupungin kanssa, jonka suomenkielisille asukkaille on tarve löytää kuntoutuspalveluja heidän omalla tunnekielellään. Myös Tornion seurakuntayhtymän panostus sikäläiseen päihdehoitoon on ollut merkittävä. Seurakuntayhtymä on osallistunut Suojapirtin palkkakustannuksiin ja se on antanut myös yleisavustusta. - Koko toiminta kuvastaa seutukunnan voimakasta yhteistyötä, Tornionlaakson Suojapirtin toiminnanjohtaja Markku Alatalo korostaa. Viranomaisten ja järjestöjen lisäksi Suojapirtti tekee yhteistyötä myös toisten hoitolaitosten kanssa. Näin voidaan Alatalon mukaan parhaiten parantaa ja turvata hyvän päihdetyön toteutuminen alueella. RAY arvostaa portaittaista hoitoa Tornion seudulla tehtävää työtä on arvostettu valtakunnallisestikin. Markku Alatalo viittaa Raha-automaattiyhdistykseen, jolta yhdistys on saanut avustuksia. Hoitolaitoksen vihkiäisjuhlassa puhunut Raha-automaattiyhdistyksen johtaja, Hannu Salokorpi, totesi muun muassa, että Tornionlaakson Suojapirtti on RAY:n avustustoiminnan kannalta siinä mielessä erikoinen, että se on harvalukuisten päihdehuollon investointien toiseksi suurin kohde heti Järvenpään sosiaalisairaalan jälkeen. - Täällä mahdollistuu portaittainen hoidon eteneminen, joka on nykyaikaisen päihdehuollon hallinnassa olevan hoitoketjun tunnusmerkki, Hannu Salokorpi totesi. Hän viittasi myös käsityksensä mukaan hyvässä maineessa olevaan päiväkeskustoimintaan, jota Rahaautomaattiyhdistys niin ikään tukee. Tornion lisäksi päiväkeskuspalveluja on tarjolla Kemissä, jossa yhdistyksellä on myös 14 tukiasuntoa. 12

13 Kipinä Kuntoutusprojekti Kipinässä kuntoutetaan pitkäaikaistyöttömiä Pitkään työelämästä syrjässä olleita yli 45-vuotiaita on ryhdytty kuntouttamaan uudenlaisen KELAhankkeen avulla Joensuun, Pyhäselän ja Kiihtelysvaaran kunnan alueella. Kuntoutusohjelmassa pureudutaan monipuolisesti fyysisen kunnon kohentamiseen, henkiseen jaksamiseen unohtamatta sosiaalisia suhteitakaan. Ohjelman loppuvaiheessa paneudutaan myös ammatilliseen kuntoutumiseen. Sininauhaliiton hallinnoima Kipinä Kuntoutusprojekti on yksi 13:sta eri puolella Suomea toteutettavista KELAn kuntoutuskokeiluista. Kipinän tavoitteena on viedä läpi kolme puolen vuoden mittaista, ryhmämuotoista kuntoutusohjelmaa. Mukaan pääsee kaikkiaan 30 pitkäaikaistyötöntä. Projektin kotipaikka on Siniristin talossa Jääkärinkatu 1:ssä Joensuussa, mutta kuntoutusohjelman aikana käytetään myös Itäsuomen Liikuntaopiston, Joensuun Kuntohovin ja Ilomantsin Pääskynpesän sekä työterveysasema Medivireen palveluja. Lisäksi ohjelmassa on retkiä ja matkoja ympäröivään luontoon ja lähiseudulle. Projektipäällikkönä toimii Saara Hiltunen ja projektioh- jaajana Keijo Niemi. Kipinä-projekti toimii läheisessä yhteistyössä työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja KELAn kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös paikalliset seurakunnat. - Pitkäaikaistyötön on kaikkien normaalin työelämän tuomien etuuksien ulkopuolella eikä hänellä ole tavallisesti mahdollisuuksia osallistua kuntouttaviin toimenpiteisiin. Alhainen toimeentulotaso asettaa omat rajoituksensa harrastetoiminnalle, liikkumiselle ja samalla sosiaalisille suhteille. Kaikki tämä lisää syrjäytymistä ja syventää juopaa ympäröivään yhteiskuntaan, Saara Hiltunen sanoo. - Syrjäytymisen kierteessä monet ongelmat korostuvat ja usko omiin mahdollisuuksiin horjuu. Henkiset voimavarat eivät riitä siinä tilanteessa itsensä markkinoimiseen ja työpaikan etsimiseen. Kun tilanne kroonistuu myös ihmissuhteet joutuvat koetukselle, Keijo Niemi toteaa. - Työttömyydestä tulee koko perheen ongelma. Helposti ruvetaan karttamaan myös entistä tuttavapiiriä, puheenaiheet ja arvomaailma eivät enää kohtaa kuten ennen töissä ollessa. Moni suomalainen hakee lohtua päihteistä ja päihdeongelma vaikeuttaa työhön pääsyä entisestään. Myös oma terveydenhoito tulee monesti laiminlyödyksi ja kynnys lääkäriin lähdöllekin saattaa muodostua korkeaksi. Päihdeongelma on yleinen myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Kuntoutusohjelman aikana järjestetään Sininauhaliiton Kuntokantti -ohjelmaan pohjautuva päihdekuntoutusohjelma sitä tarvitseville. Varsinaisen kuntouttavan toiminnan lisäksi ohjelmaan kuuluu työmarkkinoihin tutustuminen työkokeilujen kautta. Ohjelman loppupuolella pyritään löytämään jokaisen ammattitaitoa ja toivomuksia vastaavat työkokeilupaikat. Kuntoutusohjelman aikana on mahdollisuus osallistua myös esimerkiksi ATKkoulutukseen tai etsiä kokonaan uusi koulutusmuoto, jos se tuntuu mielekkäältä vaihtoehdolta työllistymistä ajatellen. Saara Hiltunen Puh Keijo Niemi Puhelin Kipinässä etsitään yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tapaa kuntouttaa, sanovat projektipäällikkö Saara Hiltunen ja projektiohjaaja Keijo Niemi. 13

14 Viestintä ja talous Viestintä palvelemaan ruohonjuuritason työntekijöitä Sininauhaliiton viestintää reivataan määrätietoisesti jäsenjärjestöjen palvelun suuntaan. Haluamme osaltamme olla tukemassa sininauhaliikkeen ruohonjuuritason työntekijöitä. Järjestämme koulutusta ja tuotamme materiaalia, jonka tavoitteena on auttaa arkipäivän työssä ja tehdä toimintaa tunnetuksi. Uudistamme myös tämän vuoden aikana internet-sivustomme ja otamme käyttöön intranetin, sanoo tiedottaja Tuula Huurresalo tyytyväisenä siitä, että viestintään on vuosien odottelun jälkeen saatu lisäresursseja. - Aivan uutena alueena meillä käynnistyy kehitysmaatiedotushanke, johon olemme saaneet rahoituksen Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta. Vuoden mittaisen hankkeen tavoitteena on tehdä tunnetuksi Ete- läisen Afrikan pahentuvaa päihdeongelmaa ja sen seurannaisvaikutuksia, jotka tuntuvat myös täällä kaukaisessa Suomessa. Kansainvälisessä sininauhaliikkeessä on jo vuosia tehty työtä Afrikassa. On luontevaa antaa muun muassa lähetysjärjestöjen työntekijöille tietoa ja valmiuksia päihdeongelman kohtaamiseen, Huurresalo sanoo. Hankkeen vetäjäksi on palkattu valtiotieteiden maisteri Tiipi Peltola. Lehdillä pitkä historia Sininauhaliitolla on kaksi säännöllisesti ilmestyvää julkaisua: Uusi toivo lehti ja Sininen aalto. Sininen aalto on kristillis-sosiaalinen päihdetyön ja ehkäisevän päihdetyön tiedottaja. Uusi toivo lehden erikoisalaa on toimia linkkinä vankien, vankilahenkilökunnan ja vapaaehtoista vankilatyötä tekevien välillä. Uutena suuntauksena on muutoksen ja eheytymisen esille tuominen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäiseminen. Lehdessä olevat haastattelut ja omakohtaiset kertomukset elämänmuutoksesta tuovat esille myös asiakkaan äänen. Uusi toivo lehdellä on pitkä historia. Lehden perusti entinen vanki, Otto Pellikainen, vuonna 1946 nimellä Vangin toivo. Tuula Huurresalo Tiedottaja (09) , Olli Kariniemi verkkotoimittajaksi Sininauhaliiton verkkotoimittajaksi on kutsuttu toukokuun alusta lähtien tradenomi Olli Kariniemi Hämeenlinnasta. Hänen tehtävänään on uudistaa ja kehittää Sininauhaliiton internet-sivustot ja luoda liiton ja sen jäsenjärjestöjen käyttöön intranet. - Olen koulutukseltani tradenomi. Jatko-opintoni Tampereen yliopiston uusmedian journalismin maisteriohjelmassa ovat graduvaiheessa. Perheeseeni kuuluu vaimoni Marjatan lisäksi poikamme Seppo, Olli Kariniemi kertoo. Timo Sjöblom, vastaava ohjaaja Timo Sjöblom aloitti työt huhtikuun alussa Vihtiin rakennettavan toimintakeskus Vektorin vastaavana ohjaajana. Vuonna 1993 kirkon nuorisotyönohjaajaksi valmistunut, teatteritekniikkaa, kiipeilyä ja jääkiekkoa harrastava Timo vastaa hankkeen teknisestä toteutuksesta. Tiipi Peltola kehitysmaatiedotusta kehittämään Valtiotieteiden maisteri Tiipi Peltola on aloittanut toukokuun alusta Sininauhaliiton viestintäyksikössä Eteläisen Afrikan päihdeolojen tiedotushankkeen projektityöntekijänä. Aiemmin Peltola on toiminut musiikkiteollisuuden palveluksessa erilaisissa tiedotustehtävissä. Kristillinen kustannustoiminta on tullut Peltolalle tutuksi hänen ollessaan useita vuosia lastenlehden päätoimittajana ja toimitussihteerinä. uusia työntekijöitä 14

15 Talousosaamista järjestöjen avuksi Vihreä Keidas on lähinnä pääkaupunkiseudulla vuodesta 1966 huumetyötä tehnyt kristillinen järjestö, jonka päätoimipaikka on Helsingin Sörnäisissä. Sinulle, joka haluat toimia yhteiskristillisessä nuorten huume- ja päihdetyössä on TOIMINNANJOHTAJAN PAIKKA VAPAANA VIHREÄSSÄ KEITAASSA Sosiaali- ja terveysalan- tai diakoniakoulutus on suotavaa. Arvostamme kokemusta järjestötyöstä. Työ on osapäiväinen. Paikka täytetään 6 kk:n koeajalla alkaen tai sopimuksen mukaan. KUVA TUULA HUURRESALO Sininauhaliiton talousyksikössä työskentelevät (vas.) Pirjo Heikkilä, Marjut Varhamaa, Hannele Ruotsalo ja Hilppa Salminen. Syksyllä talousyksikön vetovastuu siirtyy Ismo Valkoniemelle (äärimmäisenä oik.) Järjestöjen taloushallinto edellyttää yhä monitahoisempaa osaamista ja tietoa. Toimintasektorillamme rahoituslähteiden kirjo tulee lisääntymään entisestään. Julkisen rahan lähteitä on entistä enemmän ja jokaisella rahoituslähteellä on erilainen käytäntö myönnetyn rahan raportoinnissa. Tästä huolimatta myös omarahoitusosuuden kasvattaminen ja erilaisten omarahoitusmenetelmien hallitseminen on keskeinen haaste järjestötaloudelle. Me emme voi rakentaa kantokykyämme vain ulkopuolisten rahoituslähteiden varaan, sanoo suunnittelija Ismo Valkoniemi. Talousyksikkö työskentelee Hilppa Salmisen johdolla. Talousyksikölle rutiinia ovat avustusanomukset, raportit ja tilitykset eri rahoitustahoille sekä täyden palvelun tilitoimistopalvelut sekä Sininauhaliitolle että muutamille jäsenjärjestöille. Tavoitteena on Sinitili-tilitoimiston synnyttäminen ja palvelujen tarjoaminen koko järjestökenttään. Talous- ja toimistopalveluissa työskentelee Salmisen lisäksi pääkirjanpitäjä Pirjo Heikkilä, kirjanpitäjä Marjut Varhamaa sekä toimistosihteeri Hannele Ruotsalo. Yksikön henkilölukumäärä kasvaa yhdellä kirjanpitäjällä kesällä Lisäksi yksikön apuna työskentelee useita tukityöllistettyjä. Hilppa Salminen eläkkeelle Talon toiseksi pitkäaikaisin työntekijä Hilppa Salminen jää eläkkeelle syksyllä 2003, jolloin Ismo Valkoniemi ottaa vastuun yksiköstä. Salminen on nähnyt liiton kasvun talousyksikön näkökulmasta. -Omaa jaksamistani on auttanut se, että kuittien ja rahojen takana on päämääränä ollut apua tarvitseva päihdeongelmasta kärsivä lähimmäinen. Terve talousrakenne on tae työn jatkumisesta myös taloudellisesti vaikeampina aikoina, sanoo Hilppa Salminen ja myöntää että omakohtainen usko on ollut myös vahva turva kasvun paineissa. Kirjallinen hakemus pyydetään osoittamaan johtokunnalle yhdistyksen toimistoon, os. Vilhovuorenkatu 7-9, Helsinki. Toimita hakemuksesi mennessä. Lisätietoja antaa yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Heikkilä, puh Hei! Meiltä on juuri ilmestynyt CD -levy nimeltään Minne tie vie... Bändimme nimi on Neljäs Sektori ja levy sisältää perinteistä ja vähän uudempaa hengellistä musiikkia. Levyn hinta on 12 e ja sen tuotto käytetään uudisrakennushankkeemme kustannuksiin. Levyä voi tilata puh.numerosta tai Ulla-Maija Nikulalta, Rauman Seudun Katulähetyksestä puh Sininauhaliiton tiedotuslehti TOIMITUKSEN OSOITE: Sininauhaliitto, Krämertintie 2, HELSINKI Puhelin (09) , faksi (09) , sähköposti: PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Huurresalo TAITTO: Terttu Hauhia PAINOPAIKKA: Kainuun Sanomat Oy,

16 Compassi-ryhmät 12 askeleen Compassi-ryhmä Compassi-ryhmä on kristillinen, 12 askeleen ohjelmaan perustuva ryhmätoimintamalli. Ohjaajan opas sisältää ryhmäohjelman sekä tarvittavat tiedot ryhmän aloittamiseen ja sen ohjaamiseen. Hinta 10 euroa Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan Kaikkien tuotteiden tilaukset sisältää 12 askeleen ohjelmaan liittyviä Raamatun selityksiä. Kuhunkin askeleeseen kuuluu kuusi tekstiä, joita voi käyttää oman hiljentymisen apuna tai osana Compassi ryhmätoimintaa. Nid. 75 sivua, A5-koko Hinta 4 euroa. Sininauhaliitto Puh. (09) , faksi (09) , Krämertintie 2, HELSINKI Virpi Kujala (toim.) Eevan perhe Näkökulmia päihteiden käytöstä kärsivien naisten / äitien ja heidän lastensa tukemiseen Virpi Kujala (toim.) Eevan perhe Näkökulmia päihteiden käytöstä kärsivien naisten/äitien ja heidän lastensa tukemiseen Nid. 48 sivua, B5-koko Ari Inkinen (toim.) Arjen lapsidiakoniaa Nähdyksi tulemisen toivo Arjen lapsidiakoniaa -kirjanen on tarkoitettu kaikille, joita yhdistää lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen. Kirjanen haluaa rohkaista kasvatuksen, diakonian, sosiaalityön, opetuksen, terveydenhoidon tai kansalaisyhteiskunnan tekijöitä pohtimaan oman työnsä sisältöä ja suuntaa. Samalla se haastaa lukijan näkemään asioiden taakse. Kirjasessa käsitellään lapsidiakonian olemusta. Julkaisun artikkelit vievät arjen tilanteisiin, matkalle työn kehittämiseen, arviointiin ja oivaltamiseen. Helena Simula Hynttyyt yhdessä Pohdintaa päihdeperheiden eheytymisestä Nid. 64 sivua, B5-koko. Hinta 5,50 euroa Tämä kirjanen tuo esille joitakin näkökulmia ja toimintatapoja päihteiden käytöstä kärsivien naisten/äitien ja heidän lastensa, mutta myös koko perheiden tukemiseen. Teemoina ovat: - Sukupolvien ketju ja sen katkaiseminen - Päihdeperheen lapsen huomioiminen - Naisten talo päihdehaitoista kärsivien naisten / äitien ja heidän lastensa tukemisessa - Sijoitettujen lasten vanhempien tukeminen vertaisryhmätoiminnan avulla - Terapeuttinen yhteisöhoito naisten/ äitien näkökulmasta Nid. 40 sivua, B5-koko. Hinta 5 euroa Onko päihdeperheen lapsilla oikeus vanhempiinsa? Entä jos vanhemmuus ei ole riittävän turvallista, uhrataanko lapset vanhempien päihdeongelmalle? Kuinka puutteellinen isä tai äiti saa olla? Vakavaa pohdintaa päihdeperheiden eheytymisestä ja sen tukemisesta. Unohtamatta silti toivon näköalaa ja perheiden omia voimavaroja. 16

17 Eheämpään naiseuteen ja äitiyteen ulos päihteiden käytön varjosta Eevan perhe -projektin seminaari Teemat 1. Naisena oleminen ja toipumisen tukeminen - naiseus päihteiden käytön varjossa - näkökohtia naiseuden eheytymiseen 2. Nainen äitinä kuntoutuvan naisen äitiyden tukeminen - äitiys ja naisen päihdeongelma - äiti-lapsisuhde - sukupolvien ketjun katkaiseminen Hannu Huttu / Kuvaliiteri (kuvan henkilöt eivät liity tekstin sisältöön) Työskentelytapa Työskentely jakaantuu teemojen mukaisesti kahteen osaan. Molemmista teemoista pidetään asiantuntija-alustukset, joiden pohjalta teemojen edelleen työstäminen jatkuu ryhmätyöskentelynä. Koulutuspäivän tavoitteet Tavoitteena on lisätä päihteiden käytöstä kärsivien äitien/naisten ja perheiden parissa toimivien työntekijöiden työskentelyvalmiuksia sekä tarjota mahdollisuus keskinäiseen kehittävään näkemysten, kokemusten, ajatusten vaihtoon ja uusien oivallusten yhteiseen löytämiseen. Kohderyhmä Koulutuspäivä on tarkoitettu erityisesti päihdeperheiden parissa ja päihdeongelmista kärsivien naisten/äitien, sekä perheiden parissa työskenteleville. Paikka: Tampere talo, Yliopistonkatu 55, Tampere Aika: ke klo 9 16 Hinta: 40 e. Hintaan sisältyy aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi Ilmoittautuminen: Sininauhaliitto, puh. (09) tai Lisätietoja: Virpi Kujala tai (014) Tehokkaat työtavat ehkäisevään päihdetyöhön Katetta haaveille -koulutusohjelman tavoitteena on, että opettajien sekä muiden lähikasvattajien taidot soveltaa päihdeasioiden käsittelyä oman oppiaineensa yhteydessä lisääntyvät, samoin verkostoyhteistyö. Koulutusohjelma toteutetaan aina paikkakuntakohtaisesti, seuraava koulutus alkaa Laukaassa syksyllä Yhteyshenkilönä toimii kehittämispäällikkö Ari Inkinen, puh rohkeus luoda Syysrastit 2003 Lohjan Vivamossa Syysrastit on valtakunnallinen tapahtuma, joka kokoaa elokuussa Lohjan Vivamoon uskon avulla toipuvia ihmisiä yhteiseen viikonlopun viettoon. Ohjelmassa on luentoja, ryhmiä, valinnaisia kanavia, konsertteja, virkistysohjelmaa ja tarinoita elävästä elämästä. Tämän vuoden teemana on Luoja parantajana ja parantava luovuus. Ilmoittautumiset Vivamoon puh Ohjelmaa koskevat tiedustelut Tuomo Salovuori, , 17

18 Sininauhaliiton jäsenjärjestöt valtakunnallinen palveluntuottaja 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, ALAJÄRVI, puh. (06) Alavuden päiväkeskusyhdistys ry Järviluomantie 16, ALAVUS, puh. (06) Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry Kirkkokatu 10, KANKAANPÄÄ, puh. (02) Auttavaiset ry Marttilantie 9, TAAVETTI, puh. (05) , Efrata ry ja kirpputori Kaupparaitti 5, TUUSULA, puh. (09) , 6. ETRA-liitto ry Toimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, HELSINKI, puh. (09) , fax (09) Sähköposti: Jäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2003 Helsingin ETRA ry Eeva Partonen, puh. (09) Hopeaniemen ETRA ry Hilkka Korhonen, puh. (09) , Hyvinkään ETRA ry Tapani Saarinen, puh. (019) , Mirva Kärkkäinen, puh. (09) Hämeenlinnan ETRA ry Heikki Kannisto, puh. (03) , Iisalmen ETRA ry Kari Kauhanen, puh. (017) Isonkyrön ETRA ry Kalevi Rullo, Tervarinnantie 9, TERVAJOKI, puh. (06) Joensuu: Elämäntavat raittiiksi - Pohjois-Karjalan osasto r.y. Elsa Poikonen, puh. (013) Jyväskylän ETRA ry Maija Jokinen, puh. (014) Kuopion ETRA ry Taneli Pirskanen, puh Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y. Joel Häkkinen, puh. (03) Lieksan ETRA Inkeri Immonen, puh. (013) , Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y. Reijo Karhiniemi, puh. (02) , Pohjois-Suomen ETRA ry Rauno Heikkinen, puh. (08) Porin ETRA ry. Karhunkatu 13, PORI, puh. (02) Tampereen ETRA ry Vuokko Viljanen, puh. (03) Sirkka Hillberg, puh. (03) Turun ETRA ry Erkki Rouhe, puh. (02) Risto Räty, puh. (02) Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y. Ritva Eronen Kotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y. Harri Lehtonen, puh. (05) Friskt Folk r.f. Annegatan 7 C 19, HELSINGFORS, tel (09) Harriet Fagerholm, tel. (06) Evankeliointi ja vankilalähetys ry Vankilatyötä, ryhmätoimintaa Vaulokuja 2 A 36, TURKU, Puh. (02) , For life Polttolinja 19 b, JYVÄSKYLÄ Jarmo Visuri, puh Heikki Yli-Hietanen, puh Forssan katukirkko Katulähetystoimintaa Hämeentie 15, Forssa Haapamäen katulähetys ry Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI, puh. (014) Haapamäen katulähetyksen kirpputori Lääkärintie 2, HAAPAMÄKI, puh. (014) Hangon katulähetys ry ja työllistämistoiminta Korsmanninkatu 40, HANKO, puh. (019) Hartolan päiväkeskusyhdistys ry ja puutyöverstas Vuorenkyläntie 35 A, HARTOLA, puh. (03) Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Alppikatu 2, HELSINKI, puh. (09) Alppimyyrä Myyrmäentie 4 A, VANTAA, puh. (09) Alppitupa Alppikatu 2, HELSINKI, puh. (09) Cafe Nova Karistimentie 4, HELSINKI, puh. (09) Helsingin Diakonissalaitos Alppikatu 2, HELSINKI, puh. (09) Helsingin Kulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus, HELSINKI, puh. (09) Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, HELSINKI, puh. (09) Lasten Kaari Kontulankaari 24, HELSINKI, puh. (09) Pellaksen huumehoitoyksikkö Pellaksenmäki 12, ESPOO, puh. (09) Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö Pellaksenmäki 6 C, ESPOO, puh. (09) Pikku Pellas Ingaksentie 7, ESPOO, puh. (09) Villa Nova Karistimentie 4, HELSINKI, puh. (09) Helsingin Vieraskoti ry Miesten ja naisten asuntola, perheasunnot Pursimiehenkatu 10, HELSINKI, puh. (09) Hyvinkään päivätoimintakeskus ry ja tukiasunnot Koulukatu 13, HYVINKÄÄ, puh. (019) Hämeenlinnan Sininauha ry, tukiasunnot ja työpajat Kauratie 2, HÄMEENLINNA, puh. (03) Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, JOENSUU, puh. (013) Joutsan päiväkeskus ry ja työpaja Jousitie 68, JOUTSA, puh. (014) , Kirpputori, Savontie JSK-kellari Kirkkokatu 4, HAMINA, puh. (05) Juvan p.o. päiväkeskus ry, kierrätyskeskus-kirpputori, ekologista diakoniaa Yhteyshenkilö Pia Atri-Väisänen, p Huttulan pappila, Huttulantie 81, JUVA puh. (015) , Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) , , EcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnot Kankitie 9, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) / Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Itsenäistymiskeskus Tessio Backa Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, KUUSA, puh. (014) Kalliomäki Puolimatkankoti Koluntie 105, PUUPPOLA, puh Melting Pot, Kotouttamiskahvila Väinönkatu 13, JYVÄSKYLÄ, puh Myllyjärvi Puolimatkankoti Roninmäentie 2, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Nurmela Puolimatkankoti Nurmelankuja 92, VESANKA, puh. (014) Päättymätön Tarina Nuorisotalo Asemakatu 2, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Takalaiton ja tukiasunnot Kolmospesänkatu 6, JYVÄSKYLÄ, puh. (014) Karismakoti ry Hoitokoti Karskogintie 418 A, SIUNTIO, puh. (09) tai (09) Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, KAUHAVA, puh. (06) Selvis- ja päiväkeskus Roihankuja 5, KAUHAVA 24. Keravan Suojakotiyhdistys ry Kisapolku 5, KERAVA, puh. (09) Työttömien Päivätupa Tuusulantie 40, KERAVA, puh. (09) Vuorelan tukikoti Kisapolku 5, KERAVA 25. Kirkkopalvelut ry/ Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Koulutusta ja kuntoutusta Vilhulantie 251 D, NAARAJÄRVI, puh. (015) Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry Eeva-Maria koti Tinatie 5 C, HELSINKI, puh. (09) Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30 Tinatie 5 C, HELSINKI, puh. (09) Kohtaamispaikka Majakka ry Laivurinkatu 11, RAAHE, puh. (08) Korpikoti ry Keskustoimisto Pikonmäentie 2, KEITELE, puh. (017) , faksi (017) , matka , Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille Korpikoti (I-vaihe) Vesannontie 790 A, KEITELE, puh. (017) Kotipesä (II-vaihe) Kulvemäentie 101, TOSSAVANLAHTI, puh. (017) Kouvolan kristillinen jengityö ry Nuorisotoiminta ja vankilatyö Sakaristontie 1, KOUVOLA, puh. (05) Kovaosaisten ystävät ry Asuntola Kalevankatu 19 A, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Tukiasunnot Kalevankatu 19 A, HELSINKI, puh. (09) , Kran rf Ruotsinkielistä päihdetyötä Tavastvägen 105 A 18, PB 12, HELSINGFORS, tel. (09) Kran rf Södermalmsgatan 12, PIETARSAARI 32. Kriisipalvelu ry Ryhmätoimintaa PL 23, VANTAA, puh. (09) Ryhmätoimitila PL 37, HELSINKI, puh. (09) ,

19 33. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry (KAN) Keskustoimisto PL 10, KORTESJÄRVI, puh. (06) Kuopion KAN-kontaktipiste Niiralankatu 7-9, KUOPIO, puh. (017) Lahden kontaktikoti Miekantie 33, VILLÄHDE, puh. (03) Myllymäen hoitokoti Palkkikankaantie 1, MYLLYMÄKI, puh. (06) Helsingin kontaktikoti Hämeentie 122, HELSINKI, puh. (09) Kainuun kontaktikoti Syväyksenkatu 6, SUOMUSSALMI, puh. (08) Kirjaskylän hoitokoti Kivijärventie 14, KOVESJOKI, puh. (03) Kortesjärven perhekoti PELTOTUPA, puh. (06) Pellon kontaktikoti Ahjotie 4-6, PELLO, puh. (016) Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti 12 Voima, MUHOS, puh. (08) / Raision kontaktikoti Kuninkojantie 149, TURKU, puh. (02) Raision tukiasunto nuorille Kuninkojantie 147, TURKU, puh. (02) Salon kontaktikoti Tupurinpuisto, SALO, puh. (02) Satakunnan kontaktikoti Asematie 3-5, NOORMARKKU, (02) Savonrannan hoitokoti Kurrinmäki, SAVONRANTA, puh. (015) Solhem hoitokoti (naisille) Vexglavägen 166, MUNSALA, puh. (06) Tornion kontaktikoti Toivontupa Pirkkiönkatu 3 H 15, TORNIO, puh. (016) / Tuohikotin hoitokoti Naarantie 123, TUOHIKOTTI, puh. (05) Uuden Elämän Keskus (Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299, TUUSNIEMI, puh. (017) Kristillinen Raittiusliitto ry Toimintakeskus Katutaso Hämeenkatu 7, LAHTI, puh. (03) Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö r.y. - KTR Ehkäisevää päihdetyötä PL 6, HELSINKI tai Aapiskuja 2, VIMPELI, puh. (06) tai Lahden Sininauha ry Svinhufvudinkatu 10, LAHTI, puh. (03) Nousurinteen Palvelukeskus Apilakatu 8, LAHTI, puh. (03) Lappeenrannan katulähetys ry Ratakatu 13, LAPPEENRANTA, puh. (05) Lapuan Sininauha ry Hissanpolku 2, LAPUA, puh. (06) Ev. lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäen hoitokoti Lehtomäentie 211, NILSIÄ, puh. (017) Meijerin Toimintakeskus ry Juhani Ahon tie 5, LAPINLAHTI, puh. (017) Mikkelin Katutyö ry Lappeteläinen, Vuorelantie 4, MIKKELI, puh. (015) Naisten Suojakoti ry Terhokuja 5, TAMPERE, puh. (03) Naisten suojakodin tukiasunnot Terhokuja 5, TAMPERE, puh. (03) Ydintupa Naisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, TAMPERE puh. (03) Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry Näsilinnankatu 22 A 36, TAMPERE, puh. (03) Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo Huumehoitoa vuotiaille Pajakantie 61, HYRYNSALMI, puh. (08) Nuorten Keskus Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestö Ehkäisevää päihdetyötä Liisankatu 27 A 5, HELSINKI, puh. (09) Pöyhölän leiri- ja kurssikeskus Nuorten Keskus, PL 124, KEURUU, puh. (014) Nurmon Sininauha Sissalan toiminta, Pappilantie 1, NURMO, puh. (06) One Way Mission Perjantai-koti, PL 21, ESPOO, puh. (09) Elviira-koti, Sakkolantie 1, ESPOO, , Hellevi-koti, Pappilantie 4, HAAPAMÄKI, puh Pajatien toimintakeskus ja työpajat Pajatie 2, PIELAVESI, puh. (017) Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää Hoitokoti Piippumäentie 26, TOKRAJÄRVI, puh. (013) , 49. Pirkanmaan Sininauha, Sininauhakoti ja tukiasunnot Riipuksenkatu 9-13, TAMPERE puh. (03) , faksi (03) Lempäälän päiväkeskus Himminpolku 5, LEMPÄÄLÄ, puh Längelmäen Sininen päivä Veikkolanpolku 8, LÄNGELMÄKI, puh Mäntän päiväkeskus Miinis Miinanpellonkatu 5, MÄNTTÄ, puh. (03) Parkanon Sininen päivä Kirkkopolku 3, PARKANO, puh Ruoveden Sininen päivä Honkalantie 8, RUOVESI, puh Sinivainio Sinivainiontie 2, YLÖJÄRVI, (03) Ylöjärven Sininen päivä Kirkkotanhuantie 1, YLÖJÄRVI, puh Porin Sininauha ry Asuntola ja ensisuoja Vapaudenkatu 9, PORI, puh. (02) Pulsan hoitokoti ry Pulsan hoitokoti Pulsan asematie 13, PULSA, puh. (05) Pysäkki ry Keskustan Pysäkki Päiviönkatu 42, IISALMI, puh. (017) Kangaslammin pysäkki Pajukatu 5 C 33, IISALMI, puh. (017) Kiuruveden päiväkeskus Pysäkki Nivankatu 32, KIURUVESI Sonkajärven päiväkeskus Rutakontie 24, SONKAJÄRVI Sukevan toimipiste Annakatu 9, SUKEVA, Päiväniemisäätiö Päiväniemikoti Päiväniementie 113, KARKKU, puh. (03) , Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus Rauhala-koti Rauhalantie 108, RISTAKALLIO, puh. (03) Rauman seudun katulähetys Toivontalon päiväkeskus ja tukiasunnot Lyseokatu 7, RAUMA, puh. (02) / , 56. Rovaniemen päiväkeskus ry Kairatie 23, ROVANIEMI, puh. (016) Väärtilän päiväkeskus Riekontie 2 B 7, ENONTEKIÖ Puh. (016) , Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa) Kirkkotori 9 A 1, PORVOO, puh. (019) , faksi (019) Betlehem-koti Vanha Veckjärventie 176, PORVOO, puh. (019) Ilolan puusepänliike Sanismäentie 2, ILOLA, puh. (019) Leipäkirkko Albertinkatu 28, HELSINKI, puh. (09) Loviisan päiväkeskus ja kirpputori Degerbynkatu 10, LOVIISA, puh. (019) Samaria-center, tukiasunnot Kirkkotori 9, PORVOO, puh. (019) Samaria-Helsinki, tukiasunnot, Hämeentie 62 C, HELSINKI, puh Samaria-hemmet Porintie 2625, SVARVAR, puh. (06) Samaria-koti Skarpensintie 92, PORVOO, puh. (019) SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä) Sturenkatu 37-41, HELSINKI, puh. (09) , Castréninkatu 7, HELSINKI, puh. (09) Savo-Karjalan virkistyskeskus ry Tukiasunnot ja päiväkeskus Uukuniementie 1197, UUKUNIEMI, puh. (05) Seetri ry Päihdekuntoutusyksikkö. Tukiasuntoja ja päiväkeskus Urheilukatu 30, KOKKOLA, puh. (06) Lisäksi Avopalvelu Terra, puh , 60. Seinäjoen Katulähetys ry Taipaleentie 221, YLISTARO, puh. (06) Sininauhasäätiö Keskushallinto Hämeentie 62 C 39, puh , faksi , Tukiasumisyksikkö Topi-Katti Toimintakeskus Karvinen Jatko-Katit Hämeentie 62 B 30, HELSINKI, faksi (09) Yksikköjohtaja puh Asumispalveluvastaava puh Sininen Pysäkki ry Amandantie 10, VIIALA, puh. (03) SLEY:n Katulähetys Asumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria Koti Kuusiniemi 5, ESPOO, puh. (09) / SLEY:n Katulähetys ry Katulähetysiltoja, Annankatu 14 D, HELSINKI 64. Sosiaalilähetys ry Toivola koti Korventaustantie 32,14700 HAUHO, puh. (03) Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry Valtakunnallinen kristillinen varhaisnuorisojärjestö Partaharjun toimintakeskus Partaharjuntie 361, PARTAHARJU (015) , Partaharjun Opisto Partaharjuntie 361, PARTAHARJU, (015) Syty ry Kivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki, HELSINKI, puh Tampereen Katulähetyksen Tuki Tampereen evl.srk.diakoniakeskus / Katulähetys/ Outi Niemi, Diakonian päihdekeskus Kyttälänkatu 1 G, TAMPERE, puh. (03) Teriskotisäätiö Teriskoti Tyriseväntie 139, TOIJALA, puh. (03) Toimintayhdistys Leppälintu ry Linnuntie 1 B, LEPPÄVIRTA, puh. (017) Tornionlaakson suojapirtti ry Kuntoutumisyhteisö, päiväkeskus PL 15, TORNIO, puh. (016) Suojapirtin tukiasunnot PL 15, TORNIO, puh. (016) Seuraavalle sivulle 19

20 Sininen aalto -lehti Krämertintie HELSINKI Sininauhaliiton jäsenjärjestöt JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA 71. Turun Katulähetys ry Ruissalontie 19, TURKU, puh. (02) vaihde, (02) keittiö, (02) toimisto Nuutinkoti Ruissalontie 19, TURKU, puh. (02) Työttömien paluumuuttajalääkäreiden ja -sairaanhoitajien yhdistys ry Käenkuja 4 a 4, HELSINKI, (09) Uusi Mahdollisuus ry Leppäkorventie 33 A 6, SYSMÄ, puh , Ritva Heinonen 74. Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E 2, VAAJAKOSKI, puh. (014) Vapautuvien Tuki ry Vankilatyötä, perheleirejä Pisteenkaari 3, NUMMELA, puh. (09) toimisto, toiminnanjoht., Vastuunkantajat ry Annankatu 14 C 14, HELSINKI, puh. (09) Tarpoilan hoitokoti Tarpoilantie, Gesterby, SIPOO, (09) Vihreä Keidas ry Vilhonvuorenkatu 7-9, HELSINKI, puh. (09) tai Virtain Kristillinen Raittiustuki ry PL 74, VIRRAT, puh. (03) Väentupa Seukkalan hoitokoti Vitkalantie 125, LAUKAA, puh. (014) faksi (014) , Kotisivut: Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskus Rinteeläntie 8, LAUKAA, puh Rokkakankaan työpiste Rokkakankaantie 8, LAUKAA AS, puh. (014) Vänstugan i Ekenäs Kustaa Vaasan katu 8, EKENÄS, tel. (019) Ystäväkoti-keskus yhdistys ry Palokyläntie 37, TAMPERE Puh , Ystäväntupa ry Kangasmannilantie 13, KEURUU, puh. (014) Asumisen tukemisprojekti Kangasmannilantie 13, KEURUU, puh. (014) Ähtärin Toimela ry Koulutie 12, ÄHTÄRI, puh. (06) Äänekosken katulähetys ry Rautatienkatu 11, ÄÄNEKOSKI, puh Sininauhaliitto Krämertintie 2, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) Johto Jorma Niemelä, (09) , Toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi, (09) , Suunnittelija Kati-Pupita Mattila, Asiantuntija, Kehittämishanke Arvioinnin kehittäminen Olavi Aarnio, Tutkija Seudullistamishanke Risto Kajaste, (09 ) , Kehittämispäällikkö Sillakaar-lähialuehanke Juhani Haveri, Projektipäällikkö Paula Heinämäki, Reijo Kurkela, (019) Viestinnän palveluyksikkö Tuula Huurresalo, (09) , Tiedottaja Talouden palveluyksikkö Hilppa Salminen, (09) , Toimistopäällikkö Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö Ari Inkinen, (09) , Kehittämispäällikkö Eevan perhe -perhetyön kehittämishanke Virpi Kujala, Jyväskylän osaprojekti Tarja Hiltunen, Rauman osaprojekti Helena Haavisto, Tampereen osaprojekti Riitta Puisto, Elämyskeskus osana kasvua -projekti Toimintakeskus Vektori Veikko Helin, Timo Sjöblom, Nähdyksi tulemisen toivo -kehittämishanke Päihdetyön kehittämisyksikkö Risto Kajaste, (09) , Kehittämispäällikkö Tuomo Salovuori, (09) , Järjestösihteeri Elämän kevät -luovuusprojekti Hanna-Maria Vahala, (09) , Kaveria ei jätetä - työssä jaksamishanke Tuomo Salovuori, (09) , Kipinä Kuntoutusprojekti Saara Hiltunen, Ongelmapelaaja-projekti Jorma Niemelä, (09) , Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti koordinaatio Eija Kilgast, (09) , arviointi Olavi Aarnio, Sininauhaliiton osaprojekti Tarja Södergård, (09) , Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini,

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot