tervetuloa jyväskylään LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE

Transkriptio

1 tervetuloa jyväskylään LEHTI JYVÄSKYLÄÄN MUUTTAVILLE

2 Tervetuloa kaupunkiin Jyväskylässä on hyvä yhteistyön henki ja tahtotila sekä monella tavalla suotuisat olosuhteet, vakuuttaa kaukalossa viihtyvä kaupunginjohtaja Markku Andersson. Jyväskylä on nopealiikkeinen kaupunki. Vuoden 2009 alussa syntyi ennätystahdissa uusi Jyväskylän kaupunki, kun Jyväskylä, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät. Nopea oli myös JYPin tie jääkiekon Suomen mestariksi kaudella Vikkelään tahtiin on viime vuosina tullut muuttajia, uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Nuorekas ja aikaansa seuraava opiskelijakaupunki on myös pyöräilijöiden, urheilijoiden ja kulttuurin kaupunki. Vauhtia siis riittää. Jyväskylä on yksi Suomen merkittävimmistä kaupunkiseuduista, joka avarakatseisesti tekee yhteistyötä muiden kaupunkien ja toimijoiden kanssa. Talouden kiristyminen haastaa myös uusiin oivalluksiin ja rohkaisee pohtimaan ennakkoluulottomasti palvelurakenteita. Suosittelen lukemaan sisäsivuilta vaikkapa palveluseteleistä. Tiivis kaupunkikeskusta, elinvoimaiset asuinalueet ja vireä maaseutu muodostavat upean kokonaisuuden. Asumiselle ja elämisen monimuotoisuudelle on todellisia vaihtoehtoja. Kansainvälisyys on yhä luontevampi osa arkipäivää niin opiskelussa, työelämässä kuin vapaaajalla. Jyväskylä kuuluu suomalaisten kaupunkien kärkikaartiin. Tule mukaan yhteiseen tekemiseen! Tapaamisiin, Sisällys Keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä... 3 Näin tutustut uuteen kotikaupunkiisi... 4 Suomen seitsemänneksi suurin... 6 Asuminen: Unelmien koti maalla... 8 Liikenne: Polkupyörällä pääsee kylille ja ydinkeskustaan Opiskelu: Koulupäivät täynnä pirteyttä Nuoret: Nuori tekee, aikuinen tsemppaa Kulttuuri: Taide on yhteinen ihme Kansalaitoiminta: Yhdessä toimimisesta virtaa elämään Elinkeinoelämä: Laku ja suklaa tarjoavat makean työpaikan Yrittäjä saa sparrausta Jyväskylässä Kaupunkirakennepalvelut: Valoa, vihreyttä ja valinnanvapautta. 24 Liikunta: Hyvä kunto luonnosta ja lähikentiltä Luonto: Löydä saukot ja oravanmarjat Ekologia: Jyväskylä on tehokas jätteen hyötykäyttäjä Lapsiperheet: Taskulamppuleikkejä ja sujuvaa arkea Terveys: Parempi elää terveesti Seniorit: Johan me taas tavattiin Matkailu: Kaupunki täynnä elämää Kansainvälisyys: Sattuma opetti savon murteen Uusi Jyväskylä: Päijänne huikaisee monimuotoisuudellaan Just like at home in Thunder Bay Lisätietoja Tervetuloa Jyväskylään Lehti Jyväskylään muuttaville ja kaupungista kiinnostuneille Julkaisija Jyväskylän kaupunki Päätoimittaja Helinä Mäenpää helina.maenpaa@jkl.fi Tuottaja Marja Keränen marja.keranen@medita.fi Toimitus Medita Communication Oy Paino Edita Prima Oy, 2009 ISSN Kuvat: Petteri Kivimäki ellei toisin mainita. Kannen kuvassa Lampi-Pennasen perhe Ruokkeelta 2

3 1837 Jyväskylän kaupunki perustetaan Höyrylaivaliikenne Päijänteelle 1858 Ensimmäiset suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän yläalkeiskoulu (Lyseo 1873) Monipuolinen kaupunkikeskusta Keijo Penttinen/Jyväskylän Seudun Matkailu 1872 Kankaan paperitehdas 1875 Kaupunginvaltuusto 1884 Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1897 Rautatieyhteys 1897 Säynätsalon puunjalostusteollisuus 1902 Sähkölaitos 1912 Wilh. Schaumanin Faneeritehdas 1912 Kesäyliopisto ja tieteellinen kirjasto 1916 Vaajakoski alkaa kasvaa ja kehittyä 1928 Tourulan kivääritehdas 1932 Keski-Suomen museo 1934 Kasvatusopillinen korkeakoulu 1930 Suomi-konepistoolin valmistus, Tikkakoski Oy 1937 Valtion tykkitehtaat 1945 Valtion metallitehtaista Valmet Oy 1945 Säännöllinen lentoliikenne Tikkakoskelta 1951 Jyväskylän Suurajot 1953 Vesilinna 1955 Jyväskylän Kulttuuripäivät 1960 Keski-Suomen lääni 1966 Korkeakoulu yliopistoksi 1973 Alvar Aalto -museo 1982 Teatteritalo Keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä 1985 Asuntomessut Kuokkalassa 1989 Jyväsjärven silta 1993 Säynätsalosta kaupunginosa 1995 Kävelykatu 1997 Länsi-Suomen lääni 1997 Kärkisten silta Korpilahdella 1999 Jyväskylä Paviljonki 2002 Matkakeskus 2009 Jyväskylä, maalaiskunta ja Korpilahti muodostavat uuden kaupungin Jyväskylän kaupunkikeskusta houkuttelee ostoksille kauppakeskuksiin tai istumaan tuokioksi kahvikupin ääreen. Uuden tulijan on helppo ottaa kaupunki haltuun, sillä keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä: myymälät, ravintolat, kahvilat ja kulttuuritarjonta. Palvelut ovat helposti tavoitettavissa. Etniset kaupat ja ravintolat ovat keskittyneet yläkaupungille. Kirkkopuiston alueella on kulttuuripainotteinen tarjonta. Keskustan helmi, palkittu kävelykatu laajenee Väinönkadulle ja kirkkopuiston ympärille tehdään yhä enemmän tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Jyväskylä tunnetaan maailmalla myös valon kaupunkina. Valaistusstrategian mukaisesti kaupunkivalaistus luo ydinkeskustaan persoonallisen ilmeen, edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä kaupungissa. Uusia valaistuskohteita julkistetaan Suomen ainoassa, kaupunkiympäristön valaistukseen keskittyvässä Valo on Jyväskylässä -tapahtumassa, joka järjestetään seuraavan kerran vuonna Keskustan alueelta kestävän kehityksen periaattein rakennettuja valaistuskohteita löytyy jo liki viisikymmentä. Tervetuloa Valon kaupunkiin! 3

4 yväsk Näin tutustut uuteen kotikaupunkiisi Kuokkalan silta on yksi Valo on Jyväskylässä -tapahtuman pysyvistä valaistuskohteista. Uuteen kotikaupunkiin kannattaa tutustua nautiskellen, pala palalta, jokaisena vuodenaikana. Ydinkeskustassa kaikki on kävelymatkan päässä. Kulttuuri on keskittynyt yläkaupunkiin, kävelykadun varrella palvelevat lukuisat myymälät, kahvilat sekä ravintolat. Useimmat julkiset palvelut löytyvät hallintokorttelista. Seppälän, Palokankeskuksen ja Keljon ostoskeskukset ovat muutaman kilometrin päässä kantakaupungista. Jyväskylän Seudun Matkailutoimistosta Nikolainkulmasta saatavat kävelykartat avaavat kotikaupunkisi historiaa ja arkkitehtuuria. Kartan opastuksella voi tutustua esimerkiksi Valo on Jyväskylässä -tapahtuman uusiin ja vanhoihin valaistuskohteisiin. Tai Jyväsjärven rantaraittiin, kaupunkilaisten suosikkiin, jonka varrella on muun muassa taideteoksia, Natura verkostoon kuuluvia lehtoja, Agora Center, perinnepihapiiri ja 500 omenapuun puutarha. Rantaraitin varrella on Päijänteen pohjoisin matkustajasatama. Kesällä pääsee höyrylaivatunnelmaan astumalla laivaan tai ihailemalla vanhoja aluksia satamakahvilan terassilta. Talvella retki jäärataa kiertäessä kunto kohenee ja keskikaupunki avautuu aivan uudesta kuvakulmasta. Ydinkeskustan lähialueet hahmottuvat Harjun näkötornista. Hulppeat maisemat avautuvat myös Laajavuoren laelta. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi ja suosittu veneilykohde. Lähes 200 kilometriä Lahdesta Jyväskylään tarjoaa monipuolisen valikoiman retkikohteita, muun muassa vuoden 2006 vierasvenesatamana palkitun Korpilahden sataman. Viehättävä tutustumiskohde on myös Vaajakosken Naissaaressa sijaitseva Keitele-Päijänne kanavan sulku. Kaupungin etelälaidalla, Päijänteen rannalla sijaitsee arkkitehtuuristaan tunnettu saaristokaupunginosa Säynätsalo. Sillä, kuten myös Vaajakoskella, Korpilahdella, Palokalla ja Tikkakoskella on omat kiinnostavat tarinansa. Lähiseutuun kannattaa tutustua omatoimisesti, tai opastetuilla kiertoajeluilla Jyväskylän syntymäpäiväviikolla maaliskuussa. Kesällä järjestetään opastettuja bussimatkoja eri puolille kaupunkia ja teemoittain suunniteltuja kävelyretkiä, esimerkiksi suosittu vanhan hautausmaan kierros. Juhana Konttinen 4

5 Jyväskylän Seudun Matkailutoimistosta saatavat kävely - kartat avaavat kotikaupunkisi historiaa ja arkkitehtuuria. jyvät Jyväskylän kaupunki Pekka Sell Jyväskylän Kesä -tapahtuma kerää kävelykadulle runsaasti väkeä heinäkuussa. Jukka Muukkonen Vaajakosken Naissaari on kaunis puutaloalue, joka on syntynyt koskireitin ympäröimälle saarelle. Wanhassa Woimalassa on muun muassa kesänäyttelyjä. Saarta kiertää historiallinen polku kohdetauluineen. Terhi Pekkarinen Jyväskylän kaupungissa on noin asukasta, Jyväskylän seudulla yhteensä noin Jyväskylän seutuun kuuluu seitsemän kuntaa: Jyväskylän kaupunki, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylä kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Keski-Suomen maakuntaan. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista 72,2 % (koko maassa 64,8). Korkeaasteen koulutus 31,3 % (koko maassa 26,2 %). Keskimääräiset tulot / tulonsaaja euroa. Jyväskylän kaupungin tuloveroprosentti 18,5 vuonna Kalevi Korhonen Säynätsalon kunnantalo luokitellaan arkkitehtuurikirjallisuudessa yhdeksi Aallon parhaista töistä rakennuksen mittakaavan ja intiimiyden ansiosta. Suomi-laiva kuljettaa ihmisiä Jyväskylän satamasta Äijälänsalmen kautta ihailemaan Päijänteen maisemia. Tommi Anttonen Talousarvion käyttömenot 2009: noin 747 miljoonaa euroa, verotulot 398 miljoonaa euroa ja lainakanta euroa asukasta kohti. Työttömyysprosentti oli vuonna 2008 keskimäärin 11,1. Kaupungin syntymäpäivä on 22.3., Jyväskylä on perustettu Kaupungin hallinto Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. Valtuutettujen puoluejakauma: SDP 21, kokoomus 16, keskusta 15, vihreät 9, vasemmistoliitto 6, kristillisdemokraatit 4, perussuomalaiset 3 ja SKP 1. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lauta- ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät kaupungin verkkosivuilta. 5

6 Kappelikirkonkylästä Suomen seitsemänneksi suurimmaksi Kun kappelikirkonkylä Jyväskylä sai kaupunki oikeudet , kaupungin alueella oli vain pari taloa, muutama torppa ja markkinapaikka. Ja nekin jäivät ruutukaavan alle. Seuraavana vuonna kaupungissa oli jo 189 asukasta. yvä Vuonna 1860 kaupunki sai haltuunsa pienen Ramoisen alueen Tourujoen rannalta. Mäki-Matti ja Köhniönjärvestä Ruokepuoliseen ulottuva alue Jyväskylän maalaiskunnasta liitettiin osaksi Jyväskylää Ensimmäinen suuri alueliitos toteutettiin 1941, jolloin alue ulottui Tourulaan, Nisulaan, Halssilaan, Viitaniemeen ja osaan Keljoa. Saman vuosikymmenen lopussa mukaan tuli myös Lahjaharjun alue. Vuonna 1965, seuraavassa merkittävässä muutosvaiheessa Jyväskylän pinta-ala nelinkertaistui Kuokkalan, lähes koko Keljon alueen, Seppälänkankaan, Mannilan ja Tuomiojärvestä Ruokepuoliseen ulottuvan kaistaleen liitoksella. Pieniä liitoksia tehtiin vuosina 1968, 1978 ja Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää Keskustelu verkostokaupunkiyhteistyöstä käynnistyi 2000-luvun alussa. Vuosina Jyväskylän seudun muodostivat Hankasalmi, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Alueella asui noin henkilöä. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan liitos on ollut esillä eri yhteyksissä 1960-luvulta lähtien. Kesällä 2007 sekä kaupungin että maalaiskunnan valtuustot esittivät selvitystä uuden kunnan perustamiseksi. Jo saman vuoden lopulla kuntajakoselvittäjä jätti valtuustoille ehdotuksen yhdistämissopimuksesta ja kunnat päättivät liitoksesta Kunnat yhdistyivät Samalla myös Jyväskylä ja Korpilahti liittyivät yhteen. Asiasta oli päätetty jo vuonna Jyväskylän pinta-ala on nyt 1466,5 neliökilometriä, josta 1171,3 neliökilometriä on maa-aluetta. Kuntaliitoksen myötä noin asukkaan Jyväskylästä tuli Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Jyväskylän asuinalueet Jyväskylässä pikkukaupungin viihtyisyys yhdistyy suuren kaupungin sykkeeseen. Luonto on lähellä ja vesistöjä sopivasti ympärillä. Hallinto ja palvelut ovat hyvin keskitettyjä ja ydinkeskusta tiiviisti rakennettu. Jyväskylä jakautuu neljääntoista suuralueeseen: Kantakaupunki, Kypärämäki-Kortepohja, Jyväskylä on jo pitkään ollut yksi maan halutuimmista suurista paikka kunnista Lohikoski-Seppälänkangas, Huhtasuo, Kuokkala, Keltinmäki-Myllyjärvi, Keljo, Halssila, Säynätsalo, Tikkakoski-Nyrölä, Palokka-Puuppola, Vaajakoski-Jyskä, Kuohu-Vesanka ja Korpilahti. Kymmenen kilometrin säteellä keskustasta asuu noin asukasta. Muuttohalukkuustutkimusten mukaan Jyväskylä on jo pitkään ollut yksi maan halutuimmista suurista paikkakunnista. Vastauksissa ovat korostuneet lapsille viihtyisä kasvuympäristö ja viihtyisin asuinympäristö sekä erinomaiset opiskelumahdollisuudet. Asumiseen liittyvässä suunnittelussa huomioidaan monipuolisuus ja innovatiivisuus sekä arkiviihtyvyys ja yhteisöllisyys. Asuntoja Jyväskylän alueella on lähes , joista omakotiasuntoja on 25% ja vuokra-asuntoja noin puolet. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala on 70,5 neliömetriä. Jyväskylässä toimii noin 50 asukasyhdistystä sekä JAPA ry, Jyväskylän asukasyhdistysten kestävän kehityksen yhteistoimintaelin. Asukasyhdistysten yhteystiedot ja useimpien asuinalueiden kotisivut löytyvät osoitteesta www. jyvaskyla.fi/asuminen/kaupunginosat. 6

7 Joona Nuutinen, Tommi Anttonen Karttapalvelu löytyy osoitteesta piirros Helena Koljonen Lukuja Jyväskylästä Jyväskylän kaupungissa on lähes asukasta. Kaupungin pinta-ala on 1 466,5 neliökilometriä, josta noin viidesosa on vettä. Rantaviivaa löytyy km. Jyväskylä on menestynyt erinomaisesti jo useana vuonna Taloustutkimus Oy:n imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa. Parhaina pidetään asuinympäristön viihtyisyyttä ja lasten kasvuympäristöä. Jyväskylä arvioidaan ykköseksi kuntien kehittämisaktiivisuudessa, elinkeinoelämäyhteistyössä ja kuntayhteistyön tuloksellisuudessa. (Taloustutkimuksen VIP tutkimus) Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi. Jyväskylän syvin kohta, 72 metriä, löytyy Päijänteestä, Rutalahden edustalta Pätiänsaaren ja Isovuoren välistä. Koko Suomen sisävesien, ja samalla Päijänteen syvin kohta löytyy läheltä Jyväskylän rajaa. Toivakan Ristinselällä Rappukallion edustalla oleva syvänne yltää 94 metriin. 258 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Uutelanmäki on yksi Keski-Suomen korkeimpia paikkoja. Sinne pääsee parhaiten kartan ja kompassin avulla Korpilahden Moksin kyläkeskustasta, jossa on myös parkkipaikka. Uutelanmäen taukoriihessä on mukava levähtää vaikkapa eväitä syömään. Kärkistensalmi sijaitsee Korpilahden suuralueella 35 kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Salmen ylittää Suomen pisimpiin kuuluva Kärkisten silta (240 m). Sitä pitkin kulkeva maantie 610 yhdistää Päijänteen länsi- ja itäpuolilla kulkevat valtatiet 9 ja 4. Kaupungin alueella on noin kesämökkiä. EU-peltoja kaupungissa on hehtaaria ja maataloustukea hakeneita tiloja 270. Kaupungissa asuu reilu tuhat lehmää. Jyväskylästä on matkaa Helsinkiin 272 kilometriä. Lento kestää 35 minuuttia, auto- tai junamatka kolme tuntia. 7

8 sumin Unelmien koti maalla, kivenheiton päässä palveluista Lampi-Pennasen perhe arvostaa väljyyttä asumisessa. Jyhkeässä talossa on iltapäivällä tyyni tunnelma. Lapset Aapo ja Eero ovat päiväunilla ja vanhemmat Petri ja Hanna tekevät arkiaskareita. Jyväskylän Ruokkeella vajaa pari vuotta asunut Lampi-Pennasen perhe viihtyy äärettömän hyvin tilavassa kodissaan. Olen kotoisin Tampereelta ja muutin tänne asumaan opintojen perässä vuonna Lopulta opiskelu ja työ juurrutti meidät tänne Jyväskylään ja olemme sopeutuneet oikein mukavasti, Hanna Pennanen kertoo. Ihmiset ovat avoimia ja ystävällisiä. Lisäksi Jyväskylässä olevia kouluja arvostetaan, joten papereilla on merkitystä työtä hakiessa, Pennanen pohtii. Hanna ja Petri tuumaavat, että ystävistä harva on paljasjalkainen jyväskyläläinen. Moni on muualta muuttanut. Ystäväperheet rakentavat ympärille Rakennusprojekti alkoi 2005, jolloin Petri ja Hanna myivät osakkeensa Keltinmäessä ja alkoivat etsiä sopivaa tonttia. Vaihto ehtoina olivat Petäjävesi, Uurainen ja Korpilahti. Lopulta Petri sai soiton puolen hehtaarin tontista Ruokkeelta. Tontin myyjä oli nähnyt ilmoituksemme ja tarjosi puolen hehtaarin tont- 8

9 tia kahdesta eri kohtaa. Kun näimme tämän tontin, homma oli selvä. Tontti on oikea löytö, koska olemme kuitenkin noin 9 kilometrin päässä kaupungin keskustasta mutta kuitenkin ihan maalla. Lampi-Pennasen perheessä arvostetaan erityisesti omaa rauhaa ja tilaa ympärillä. Koirista tykkäävä perhe on tyytyväinen siitä, että lemmikit Ansan ja Vellan voi laskea huoletta ovesta ulos telmimään. On hienoa, että voi elää omaa tahtiinsa eivätkä naapurit häiriinny. Meillä kävi vielä niin hyvä onni, että ystäväperhe rakensi viereiselle tontille talon ja läheinen kolmas tontti on myös myyty tuttaville. Rakennusluvat ja muut rakentamiseen liittyvät asiat hoituivat joustavasti ja ajallaan. Petri rakensi itse taloa työpäivän jälkeen ja vietti kaiken vapaaaikansa rakennuksella. Kun omaan 192 neliön taloon päästiin urakoinnin jälkeen muuttamaan, olo oli upea. Sukulaiset auttoivat rakentamisessa ja muurari kävi muuraamassa uunin. Välillä pidimme kaveriporukalla talkoita. Seuraavaksi on tarkoitus laittaa pihaa ja terassi kuntoon, Petri ja Hanna suunnittelevat. Jyväskylä houkuttelee uusia asukkaita Jyväskylä on Suomen halutuimpia asuinkaupunkeja muuttohalukkuustutkimusten mukaan. Myös muiden tutkimuksien mukaan jyväskyläläiset ovat varsin tyyty- Lisätietoja Lisätietoa mm. asumisesta, rakentamisesta, tonteista sekä kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta Lisätietoa asuinalueista väisiä asuinympäristöönsä. Tärkeinä asioina mainitaan asuinalueen turvallisuus ja viihtyisyys sekä luonnon läheisyys. Jyväskylän asumista kehitetään osana Jyväskylän seutua. Laadukas asuminen nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä ja kilpailuvalttina. Koko Jyväskylän seudun tulevaisuuden asumisen avaintekijöitä ovat vesistöjen hyödyntäminen, monipuoliset ja vaihtoehtoja sisältävät asuntomarkkinat sekä kestävä yhdyskuntarakenne. Anne ja Jyrki Savela viihtyvät erinomaisesti 2,5-vuotiaan Matias-poikansa kanssa Lutakossa. Tietoa vapaista tonteista saa Palvelupiste Hannikaisesta, Hannikaisenkatu 17, (014) , kaupunkirakennepalvelut/hannikainen Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, Väinönkatu 11 A, (014) , jyvät Jyväskylässä asuu keskimäärin 2,0 henkilöä/asunto. Yhden hengen talouksia on paljon (43 %), muun muassa suuren opiskelijamäärän vuoksi. Vuokra-asuntojen osuus Jyväskylässä (lähes puolet) on maan korkeimpia. Tähänkin vaikuttaa osaltaan opiskelijoiden suuri määrä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylässä on Suomen suurista kaupungeista rakennettu asukasmäärään suhteutettuna Oulun jälkeen eniten asuntoja. Vuosina rakennettiin asuntoa. Lähivuosina tuotantotavoite on 800 asuntoa/vuosi. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta on noin euroa/m 2. Keskimääräinen kuukausi-vuokra on 9,45 euroa/m 2. Jyväskylä tarjoaa asumiselle ja asuntorakentamiselle monipuolisia vaihtoehtoja ydinkeskustasta järvien rannoille. Taloustutkimus Oy:n uusimman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Jyväskylä tarjoaa Suomen kaupungeista parhaimman kasvuympäristön lapsille ja viihtyisimmän asuinympäristön. Kokonaisuudessaan sekä imagollisesti että muuttohalukkuuden suhteen Jyväskylä on toiseksi halutuin muuttokohde. Säynätsalo liittyi Jyväskylään Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät Jyväskylän kaupungiksi

10 Polkupyörällä pääsee kylille ja ydinkeskustaan iken Jyväskyläläiselle Kauko Saariselle polkupyörä on paras kulkuväline kotikaupungissa. Hän pyöräilee työmatkan kesällä ja talvella, ja suuntaa säännöllisesti pidemmillekin pyöräretkille. Monipuoliset pyöräreitit ovat aivan käden ulottuvilla. Ydinkeskustaan on rakennettu kevyen liikenteen väyliä ja Jyväsjärveä kiertävä rantaraittihan on maankuulu kauneudestaan. Myös Palokka- ja Tuomiojärven ympäri pääsee pyörällä, Saarinen kiittelee. Liikennesuunnittelussa on viime vuosina otettu huomioon yhä paremmin pyöräilijöiden tarpeet. Jyväskylän liikennesuunnittelijat ja Jyväskylän Pyöräilyseura ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Pyörätieviitoituksia on tullut lisää ja saatavilla on myös pyörätiekarttoja paikkakunnalle muuttavien käyttöön. Esimerkiksi sataman alueelle ja Viherlandian suuntaan on oikein mukava polkea päiväkahville. Mäkiä ja mutkia joka polkijalle Pyöräilyseura tekee myös yhdessä retkiä eri puolille Jyväskylän seutua. Saarinen kannustaa ajelemaan myös maastossa. Maastopyöräilijälle on tarjolla uskomattomia maisemanähtävyyksiä. Kiviä, kallioita, soita, järviä ja metsäteitä riittää. Luonnonrikkaudet ovat Jyväskylässä uskomattomat, eikä niistä tiedä mitään, jos ei ota pyörää ja lähde tutustumaan ympäristöönsä. 10

11 < Kauko Saarinen tuulettaa ajatuksiaan pyörän satulassa Jyväskylän kauniissa maisemissa. Pyöräillessä Saarinen nauttii vaihtelevista maastoista ja mukavista levähdyspaikoista. Tikkakosken ja Säynätsalon suuntaan pääsee pyörätietä myöten. Erityisesti Saarinen nauttii retkestä vanhalla Saarijärventiellä, joka on mielekkään mutkainen ja mäkinen reitti. Ihmisen on hyvä kuntoilla ja usein pyörälenkille jää myös työstressi. Hankin ensimmäisen autoni vasta neljä vuotta sitten. Pyörä on paras lähiliikenteessä ja auton hankkiminen ei ole laiskistanut minua pyöräilijänä lainkaan, Saarinen hymähtää. Liikenneverkkoa uudistetaan Jyväskylässä tehdään parhaillaan laajaa tutkimusta siitä, mihin ihmiset liikkuvat ja millä välineellä matka tehdään. Selvityksen tulokset vaikuttavat suoraan siihen, miten liikenneverkkoa tulevaisuudessa kehitetään ja miten joukkoliikennettä edistetään. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo, että parhaillaan päivitettävässä liikennesuunnitelmassa painotetaan joukko- ja kevyttä liikennettä. Tavoitteena on pitää kaupunki niin tiiviinä, että jalan tai pyöräillen pääsee mahdollisimman moneen paikkaan. Olemme olleet monissa mallikuntahankkeissa mukana ja sen myötä kevyen liikenteen verkkoa on kehitetty esimerkil- Lasikatollisia, uusia pysäkkejä on tarjolla eri puolilla kaupunkia. Viisitoistatuhatta matkustajaa käyttää paikallisliikennekeskusta päivittäin. lisesti. Ydinkeskustaa emme halua sulkea autoilulta, mutta etusija on muulla tavoin liikkuvilla, Koivisto sanoo. Yhtenä tavoitteena on pitää joukkoliikenne kilpailukykyisenä. Jyväskylä tukee vuosittain kaupunkilippu-, seutulippu-, kuukausi- ja opiskelijalippuliikennettä 3,5 miljoonalla eurolla. Hyvät ajoreitit ovat avainasemassa. Vuorojen täytyy kulkea riittävän tiheästi, sillä jos bussia joutuu odottelemaan, hyppää moni ennemmin oman auton rattiin kuin odottelee. Koiviston mielestä kodeissa tarvitaan myös asennekasvatusta joukkoliikenteen suosimisesta. Ilmastonmuutoskysymykset ovat yhteisiä asioita ja jokainen voi omilla arkisilla teoillaan vaikuttaa päästöjen vähentymiseen. Moni asennoituu suopeasti joukkoliikenteeseen, mutta käytännössä työ- tai harrastusmatka tehdään omalla autolla. jyvät Jyväskylän liikenteen sydän Matkakeskus yhdistää rautatieaseman ja kaukoliikenteen linja-autoaseman. Henkilöliikenneaseman lisäksi sen yhteydessä toimii bussirahtiasema, toimisto- ja liiketiloja sekä pysäköintitalo. Paikallisliikenteen solmukohta on paikallisliikennekeskus Vapaudenkadulla. Paikallisliikenteestä huolehtivat Jyväskylän Liikenne Oy:n linjaautot. Jyväskylän Liikenne Oy:n aikataulukirjat jaetaan joka kotiin koulujen syyslukukauden alkaessa. Aikatauluja saa myös muun muassa busseista, Nikolainkulman neuvonnasta, Matkakeskuksesta sekä Sokoksen lipunmyyntipisteestä. Jyväskylän Liikenne Oy:n matkakortit hankitaan edellä mainituissa lipunmyyntipisteistä ja niitä ladataan myös busseissa. Seutuliput hankitaan Matkakeskuksesta. Jyväskylän keskustassa on viisi tilavaa pysäköintitaloa: P-Tori (Yliopistonkatu 15, Kauppahallin vieressä), P-Asema (Väinönkatu 8), P-Kolmikulma (Ilmarisenkatu 1), P-Matkakeskus (Hannikaisenkatu 22) ja P-Sokos ( Vapaudenkatu 55). Näiden lisäksi Forumilla ja Jyväskeskuksella on omat pysäköintilaitokset. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella. Sen läpi kulki noin matkustajaa vuonna Lisätietoja Yleistä lisätietoa Jyväskylän liikenteestä, Paikallisliikenne, Jyväskylän paikallisliikenteen reittiopas Pysäköintitalot, Matkakeskus, matkakeskus.php Palveluliikenne Kyytiveikko ja Poimuri, Karttapalvelu, kartta.jkl.fi Jyväskylän pyörätiet on merkitty Pyöräreitit-karttaan, jota voi ostaa Palvelupiste Hannikaisesta (Hannikaisenkatu 17) ja Nikolainkulman neuvonnasta (Asemakatu 6). Lisätietoja Jyväskylän liikennejärjestelyistä ja -suunnittelusta, Palvelupiste Hannikainen, Hannikaisenkatu 17, (014) , Kevyen liikenteen edistäminen Jyväskylässä, rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, (014) , timo.vuoriainen@jkl.fi Vierasvenesatamista ja venepaikoista saa tietoa Palvelupiste Hannikaisesta (Hannikaisen katu 17), (014)

12 piske Koulupäivät täynnä pirteyttä Me laulamme aina kun on mahdollista. Laulaminen piristää koulupäivää, kertovat Elli-Ilona Mäkelä, Janni Hyvärinen ja Ira Vatanen. Kuulaat Abban sävelet kaikuvat karaoke pisteestä Viitaniemen valoisaksi uusitun koulun porrasaulan yläkerroksiin asti. Oppilaskunta keräsi leivonnaisten myynnillä rahaa ja hankki karaokeohjelmia, kertoo Viitaniemen koulun rehtori Olli Lehtonen. Musiikkiluokasta saatiin mikrofonit ja laitteistot. Laulumahdollisuus on yleensä käytössä jakson vaihtuessa. Kaksoistunneista helpotusta Viitaniemen koululla oppilaiden lukujärjestykset sisältävät lähes pelkästään kaksoistunteja. Kaksoistunnit helpottavat oppilaiden elämää. On helpompi muistaa, mitä aineita päivän aikana on, kun niitä on vähemmän, kertoo Janni Hyvärinen. Eikä kouluun tarvitse tuoda niin paljon kirjoja, ja läksyjä on vähemmän, kertoo Ira. Kaksoistunneilla kokeet sujuvat paremmin, kun kokeen tekemistä voi jatkaa toiselle tunnille. Tai harjoitella eka tunti ja koe on vasta toisella tunnilla, kertoo Janni Hyvärinen. Joskus oppilaita voi harmittaa, jos lempiaine jää meneillään olevasta jaksosta kokonaan pois. Aineita keskitetään eli yhdellä jaksolla saatetaan käydä läpi tuplamäärä kyseisen aineen sisältöjä. Näin syntyy Jyväskylään oli helppo asettua opiskelemaan, kertoo Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa opiskeleva Olli Lipponen. 12

13 siis myös jaksoja, jolloin tätä ainetta ei opiskella ollenkaan, rehtori kertoo. Mutta opiskelutauko saattaa jopa parantaa oppimista, kun asioille on jäänyt aikaa kypsyä mielessä, Olli Lehtonen pohtii. Wilma pitää vanhemman kärryillä Jokaisella kaupungin yläkoululaisella ja lukiolaisella on käyttäjätunnus ja salasana, jolla vanhemmat ja nuori itse pääsevät internetissä toimivaan Wilmaan. Siellä näkyvät poissaolot, myöhästymiset, opettajien viestit, uuden jakson tiedotteet, lukujärjestys, opettajien yhteystiedot ja opinto-oppaat. Wilman kautta on helppoa antaa ja saada palautetta koulun käyntiin liittyvissä asioissa, kertoo Viitaniemen koulun vanhempainyhdistyksessä toimiva Kaisa Åhman. Hän suosittelee lisäksi toimimista koulun vanhempainyhdistyksessä. Lisätietoja Jyväskylän kaupunki, Sivistyspalvelut, opetuspalvelut (014) , Perusopetus- ja lukio-opas, Jyväskylän kansalaisopisto, (014) , (014) , Jyväskylän ammattikorkeakoulu , Viitaniemen koulun ysiluokkalaiset Elli-Ilona Mäkelä, Janni Hyvärinen ja Ira Vatanen käyvät usein hyppytunneilla soittamassa ja laulamassa koulun musiikkiluokassa. Vanhempainyhdistyksessä tapaa muita vanhempia, voi vaikuttaa päätöksiin ja tutustuu kouluun. Kommunikointi helpottuu, vaikeitakin asioita voi ottaa esille helpommin. Hyvä tapa olla mukana nuoren elämässä - välittää ja katsoa että asiat sujuvat, Åhman painottaa. Helppo kaupunki uudelle opiskelijalle Liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Olli Lipponen muutti Jyväskylään Leppävirralta. Tänne oli helppo asettua. Opiskelijoilla on hyvä yhteishenki, palvelut ovat lähellä ja harrastusmahdollisuuksia on paljon, hän toteaa. Olli oli pelannut aiemmin jääkiekkoa sekä harrastanut yleisurheilua ja maastohiihtoa. Monipuolinen lajitausta veti opiskelemaan liikuntatieteellisiä aineita. Opiskeluihin kuuluu opetusharjoittelua Normaalikoulun yläluokilla ja lukiossa sekä Voionmaan urheilulukiolla. Opettaminen ammattina kiinnostaa yhä enemmän, Olli Lipponen kertoo. Opiskelujen kohokohta oli vuosikurssin yhteinen kurssimatka Intiaan keväällä Toinen kohokohta oli, kun sain pro gradu -tutkielman viime kesänä valmiiksi. Tutkin siinä ikääntyneiden liikuntaa Ikämoto-telinejumppakerhossa. Oli hämmästyttävää huomata, miten paljon yli 65-vuotiaankin lihasvoima ja tasapaino parantuvat jo neljän kuukauden harjoittelun tuloksena, Olli Lipponen kertoo. Jyväskylän ammattiopisto , Jyväskylän yliopisto (014) , Ikääntyvien yliopisto, (014) , kesayo.jyu.fi/ikaantyvienyliopisto Avoin yliopisto, (014) , Kesäyliopisto, (014) , kesayo.jyu.fi Jyvälän kansalaisopisto (014) , jyvät Jyväskylään on perustettu maan ensimmäiset suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun opettajaseminaari ja tyttölyseo. Koululaisia ja opiskelijoita on yli : perusopetuksessa ja lukioissa , ammatillisessa koulutuksessa 6 500, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelijaa. Avoimessa yliopistossa, kansalaisopistossa ja Ikääntyvien yliopistossa opiskelee kymmeniä tuhansia ihmisiä. Jyväskylän kansalaisopiston aikuisten opetuksen suurimpia aineryhmiä ovat liikunta ja tanssi, kielet, taide- ja taitoaineet sekä musiikki. Tarjolla on myös taiteen perusopetusta. Maahanmuuttajille opisto järjestää suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntatiedon koulutusta. Perusopetusta annetaan 53 koulussa. Kaupungin koulujen lisäksi perusopetusta tarjoavat Jyväskylän Normaalikoulu, Jyväskylän Kristillinen koulu ja Jyväskylän Rudolf Steiner -koulu. Perusopetuksessa on mahdollista opiskella englannin- ja ruotsinkielisessä opetusryhmässä ja musiikkiluokilla. Lukio-opintoja voi suorittaa seitsemän yleislukion lisäksi Jyväskylän Lyseon kansainvälisessä IB-lukiossa, Voionmaan urheilulukiossa tai Jyväskylän aikuislukiossa. Jyväskylän ammattiopisto on Keski- Suomen suurin ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille tarjoava koulutusyhteisö. Jyväskylän yliopistossa toimii Suomen ainoa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Erikoisuuksina ovat Agora (ihmislähtöinen IT-teknologia), Viveca (hyvinvointiteknologia), Nanoscience Center ja kiihdytinlaboratorio. Ilmasotakoulu on korkeakoulu, joka tuottaa varusmiehistä, reserviläisistä ja puolustusvoimien henkilökunnasta osaajia rauhan-, kriisin- ja sodanajan tehtäviin. Uusi nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa syksyllä

14 Nuori tekee, aikuinen tsemppaa Johanna Pekkanen vastasi nukkien liikuttelusta animaatioprojektissa. Sinu Pajunen oli nukke operaattori. > uor Luova kirjoittaminen on tosi kivaa, kertoo Nuorten taidetyöpajan Pienpajaan keväällä 2009 osallistunut Sini Pajunen. Ilmaisukanavat aukeavat, kun saa kirjoittaa vapaasti. Tekstejä luettiin yhdessä ja keskusteltiin. Hämmästyin, miten hyvin kaikki kirjoittivat! Ja miten helppoa oli jutella samalla paljon syvällisemmistäkin asioista, Sini jatkaa. Johanna Pekkanen kertoo kuulleensa Taidetyöpajan Pienpajoista toiminnassa aiemmin mukana olleilta kavereiltaan. Kuvallista ilmaisua harrastavalle Johannalle nukkeanimaation teko oli mielenkiintoinen projekti. Muovailtiin vahasta hahmot ja mietittiin, mitä heille voisi tapahtua. Meidän hahmomme ovat kitaransoittaja, hämähäkki, ankka ja matkalaukkumies, Sini Pajunen kertoo. Kirsi Nikkasen animaatiotarina oli keskimääräistä rajumpi. Siinä oli huumeiden polttaja, jonka poliisi vei vankilaan. Aika paljon tällaiseen minuutin mittaiseen elokuvaan ehtii tulla yllätyksiäkin mukaan. Nukelta voi vaikka pudota pää, ja sehän vaikuttaa tarinaan, hän naurahtaa. Nuori tekee itse elämänsä Nuorten taidetyöpaja on tarjonnut vuodesta 2001 lähtien toimintaa nuorille, jotka haluavat selkiyttää suunnitelmiaan. Kaupunki vakiinnutti taidetyöpajat pysyväksi toiminnaksi vuoden 2008 alussa. Neljän kuukauden mittaisilla työharjoittelujaksoilla tehdään draamaa ja ilmaisuharjoituksia sekä harjoitetaan kädentaitoja ja taiteita, ruoanlaittoa ja liikuntaa. Työharjoitteluun osallistutaan työmarkkinatuella ja sinne otetaan 14 nuoren ryhmä tammi- ja elokuussa. Pienpajat tarjoavat noin kuuden viikon mittaista työskentelyä kuuden hengen 14

15 pienryhmissä. Niille ei vaadita työmarkkinatukikelpoisuutta. Ideana on, että nuorille syntyy itselle halu ryhtyä tekemään asioita ja ottaa vastuuta pyrkimysten eteenpäin viemisestä. Aikuisen tehtävä on pitää seiniä pystyssä, tsempata ja antaa ohjausta, kertoo Nuorten taidetyöpajan työvalmentaja Jorma Nieminen. Työharjoittelussa voidaan opetella esimerkiksi grafiikkaa, keramiikkaa, akryylimaalausta, metallitöitä, erilaisia liikuntalajeja, lasinpuhallusta. Tarjolla on ollut myös bändipaja ja jakson aikana voidaan valmistaa näyttely tai teatteriesitys. Apua pulmiin nuorisotyöntekijöiltä ja oppilashuollosta Sepänkeskuksen Taidetyöpajan käytävän toisella puolella sijaitsee etsivän nuorisotyön toimisto, jossa Tanja Maunonen ja Terhi Tahvanainen auttavat vinkkejä tarvitsevia nuoria. Jyväskylään muuttaa paljon nuoria, joilla ei ole valmiiksi opiskelupaikkaa tai työtä. Meidän kanssamme kannattaa tulla juttelemaan, jos elämässä pitäisi päästä eteenpäin, kertoo Tanja Maunonen. Peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevien nuorten apuna ovat opettajat, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Jyväskylässä halutaan nuorten viihtyvän koulussa. Seitsemänsillä luokilla oppilaille järjestetään ryhmäytymispäiviä ja yläkouluilla annetaan tunnetaitojen opetusta Lisätietoja Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut, , Nuoriso- ja asukastilat: Huhtasuo, Jyskä, Keltinmäki, Korpilahti, Kuokkala, Palokka, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski, Sepänkeskus, Cafe Center (Jyväskylän katulähetys ry), Kulttuuriklubi Siperia, Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Nuorten- Laturi , nuortenlaturi@jkl.fi Tapahtumakalenteria seuraamalla pysyt ajan tasalla leireistä, kerhoista ja harrasteista. Mette Hiltunen myymässä ompelemiaan laukkuja ja koruja Yläkaupungin Yössä. Friends-ohjelman avulla. Siinä kiinnitetään huomiota itsetuntoon, hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen, kertoo johtava koulupsykologi Tea Alarmo. NuortenLaturista infoa elämään Jos ihmissuhteet, opiskelu, terveys tai muut elämään liittyvät asiat herättävät kysymyksiä, kannattaa klikata tieto- ja neuvontapalvelu -sivuille. Sieltä löytyvät kysy-palstan asiantuntijat, terveydenhoitaja, seksuaaliterapeutti, erikoissairaanhoitaja, kuluttaja-asioiden asiantuntija sekä nuorisotyöntekijä. He vastaavat nuorten kysymyksiin luottamuksellisesti. Tapahtumakalenteri tarjoaa tiedon leireistä, kerhoista, tapahtumista ja muista harrasteista. Nettilehti Painovirheeseen nuoret toimittavat itse juttuja tai voivat kurkistaa mitä mieltä muut nuoret asiois ta ovat. Nettipiste Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, Jyväskylän Nuorisovaltuusto, , Nuorten erityispalvelut, Nuorten päihde- ja huumetyö, Tapionkatu 8, tai Nuorten Taidetyöpaja - Etsivän nuorisotyön työpari ja , jyvät Nuorisotiloilla voit tavata kavereita, pelata, harrastaa kädentaitoja, tehdä läksyjä, käyttää internetiä tai hengailla. Nuorisotilojen ovet ovat avoinna kaikille nuorille. Nuorisopalveluiden nuorisotilat ja Jyväskylän Katulähetys ry:n nuorisotalo ovat sinua varten. Sinä päätät missä ja miten nuorten ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy Jyväskylän nuorisovaltuusto Nuva Mitä harrastaisin? Mistä löytyy treenikämppä bändille? Miten voin vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon? Keneltä kysyisin seksiasioista? Vastauksia osoitteesta Haluatko mielipiteillesi, kuvillesi, videoillesi, demoillesi tai runoillesi julkaisukanavan? Nuorten nettilehti Painovirhe julkaisee juttuja ja liikkuvaa kuvaa ja ääntä! Toimitus kaipaa uusia tekijöitä, lue lisää: Graffiteille luvallisia paikkoja? Skeittipaikka kotikulmille? Nuorisotila sulkemisuhan alla? Tee aloite! Nuorten aloitekanava jyvaskyla Nuorten erityispalveluista apua vaikeissa elämäntilanteissa ja tukea kasvatukseen: poliisilaitoksen sosiaalityö, nuorten päihde- ja huumetyö, riita- ja rikos-asiat, sovittelu, henkilötutkinnat ja oikeusedustukset, tukiasuminen, tukihenkilötoiminta, ehkäisevä päihde työ ja jälkihuolto Ideoi oma tapahtuma tai näyttely, osallistu taidekursseille ja -projekteihin Kulttuuriklubi Siperiassa, nuorten luovan toiminnan tilassa. Jyväskylän elävän musiikin yhdistys Jelmu ry tarjoaa elävää musiikkia Tanssisali Lutakossa. Walkers-nuorisokahvila palvelee alaikäisiä asiakkaita perjantaisin klo Luvallisia skeittipaikkoja? Lisää nuorten toiminnoista Nuorten- Laturin tapahtumakalenterista www. nuortenlaturi.fi/tapahtumakalenteri. 15

16 ulttuu Taide on yhteinen ihme Milka Manerus ja Pirjo Koponen ovat kulttuuriluotseja, joita neeksi museoon, jos joku ei olisi innostanut ja tutustuttanut näyttelyyn paikan päällä, kertoo kulttuuriluotsitoiminnan voi maksutta pyytää vertaisoppaaksi vaikkapa taidenäyttelän taidemuseosta. Matti Lepistön koordinaattori Hanne Laitinen Jyväsky- betonista tekemä, jäkälän koristelema lyyn tai kirjastoon. Milka Manerus ja Pirjo Koponen halusivat luotsikoulutukseen, koska kulttuuri taideteos Pegasus tuli Käsityön Kaupungin 90 vapaaehtoistyötä tekevää kulttuuriluotsia ovat perehtyneet lunastettuaan he pääsevät kaupungin kiinnostaa heitä. Kulttuuriluotsi-kortin museon näyttelyyn taiteilijan pihamaalta, kertovat meneillään olevaan kulttuuritarjontaan. kulttuurikohteisiin maksutta tai alennettuun hintaan. kulttuuriluotsit Luotsikin ilahtuu, kun luotsattava saa Milka Manerus ja hyvän kokemuksen. Kulttuurintuotantoa opiskelevan Milka Pirjo Koponen sekä koordinaattori Hanne Laitinen. Esimerkiksi vanhainkodin asukkaiden museokäynnillä on ollut hyvin antoisaa. Moni kertoo, että ei olisi tullut lähteset Maneruksen ensimmäiset luotsauk- osoittautuivat helpoiksi. Opiskelukaverit lähtevät kulttuuririentoihin innolla mukaan, hän toteaa. Pirjo Koponen kertoo, että kadulla tavattu tuttu oli aivan pakko tuoda Suomen käsityön museon uuteen näyttelyyn. On hienoa esitellä tätä luovuutta ja käsillä tekemisen iloa, hän toteaa. Pirjo luonnehtii kulttuuriluotsina oloa yhdessä ihmettelemiseksi. Taide ei anna valmiita vastauksia, avoimuus palkitaan parhailla elämyksillä. Kirjoja yhdeksästä kunnasta Jyväskylän kaupunginkirjasto on Keski- Suomen maakuntakirjasto ja kuuluu Aalto-kirjastojen yhteisjärjestelmään. 16

17 Pelimannitalolla pidetään Keski- Palokan koululaisten iltapäivä kerhoa. Afrikkalaista tanssia säestivät Papé Cisse ja Lauri Kemppi Sama kirjastokortti käy yhdeksässä kunnassa Jyväskylän seudulla. Aalto-kirjastoissa on saatavilla 1,2 miljoonaa nidettä. Lainojen tilaus, noutaminen, palauttaminen ja uusinta onnistuu kaikissa Aalto-kunnissa kirjastojen välisten kuljetusten avulla, kertoo kirjastotoimen johtaja Johanna Vesterinen. Pääkirjaston lisäksi kaupungissa on kaksi aluekirjastoa, kymmenen lähikirjastoa ja kaksi pienkirjastoa. Asuinalueilla kiertää kolme kirjastoautoa. Vaikka haut, varaukset ja uusimiset voi tehdä internetissä, ei vierailuja kirjastotaloissa kannata unohtaa. Kirjasto on tarkoitettu paikaksi, jonne voi tulla rentoutumaan, kuuntelemaan musiikkia ja tekemään löytäjä, muistuttaa Johanna Vesterinen. Lapsille lystiä koko syksy Lasten Lysti -kulttuurisyksy tuo teatteria, tanssia, musiikkia, elokuvia, satuja, näyttelyjä ja työpajoja joka puolelle kaupunkia, yhteensä yli sata tilaisuutta. Ohjelmaa on tarjolla niin perheen pienimmille kuin alakouluikäisillekin. Tilaisuudet ovat erittäin suosittuja, kertoo kulttuurisyksyä koordinoiva Reeta Jääskeläinen. Lasten Lysti -kulttuurisyksyn esitettä jaetaan syyskuun alusta lähtien kirjastoissa, Jyväskylä-neuvonnassa sekä yhteispalvelupisteissä ja ohjelmasta kerrotaan myös nettisivuilla ja kaupungin tiedotuslehdessä. Pelimannitalo soi kauniisti Viljamakasiinista remontoitu Palokan pelimannitalo on kaupungin kansanmusiikin sydän. Talo sopii akustiikaltaan kansanmusiikille mainiosti. Yhdeksän kansanmusiikkia soittavaa ryhmää harjoittelee täällä. Lisäksi on konsertteja ja yksityiskäyttöä, kertoo talon omistajan, Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Katja Tuomaala. Yhdistys järjestää myös maksuttomia kansanmusiikkikerhoja Keski-Palokan koulun oppilaille Opetusministeriön rahoituksella. Lisätietoja Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut Kilpisenkatu 1, (014) Kulttuurihakemisto ja -yhdistykset Kulttuuriluotsin tilaus (014) , lista kulttuuriluotsauskohteista taidemuseo/museokasvatus/kulttuuriluotsit Kirjastot www. aaltokirjastot.fi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto, Vapaudenkatu 39 41, tietopalvelu (014) Kirjastot ja aukioloajat kirjasto/aukiolo Jyväskylän kaupunginteatteri Vapaudenkatu 36 Lippumyymälä, (014) Jyväskylä Sinfonia Museot Taiteen perusopetus kulttuuri/taiteen_perusopetus Kulttuuriaitta jyvät Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski- Suomen maakuntakirjasto tarjoaa laajan aineistotietokannan ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, monipuolisen aineistokokoelman ja mahdollisuuden käyttää internet-tietokoneita kirjastoissa. Lisäksi kirjasto järjestää tiedonhaun koulutusta ja tapahtumia eri-ikäisille. Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo, Jyväskylän taidemuseo, Suomen käsityön museo, Keski-Suomen ilmailumuseo ja Keski-Suomen luontomuseo tarjoavat vuosittain perusnäyttelyidensä lisäksi lukuisia vaihtuvia näyttelyitä. Taikalamppu-verkostoon kuuluva seudullisesti toimiva Kulttuuriaitta järjestää monitaiteisia työpajoja lapsille ja nuorille kouluissa ja päivähoidossa. Lasten Lystikulttuurisyksyn tapahtumat ja maaliskuiset kaupungin syntymäpäivät tarjoavat monipuolista ohjelmaa lapsiperheille. Jyväskylän kaupunginteatterin monipuolisen ohjelmiston lisäksi teatterinautintoja tarjoavat myös harrastaja- ja kesäteatterit. Elokuvien ystäville on kaupallisen tarjonnan lisäksi muun muassa Arktisen Upeeta pohjoismaisen elokuvan festivaali, Iiris -film festival ja Kampus Kino sekä Minikino, Jälkkärikino ja KinoHopea -elokuvasarjat. Jyväskylä on tunnettu tasokkaista tapahtumista ja festivaaleista. Yläkaupungin Yö, Summer Jazz, Jyväskylän Kesä, Vanhan Kirjan Talvi ja lukuisat muut tapahtumat takaavat virkistystä ympäri vuoden. Grafiikka- ja valokuvakeskus on kansainvälisesti tunnettu taiteilijoiden työtila, jossa myös harrastajat pääsevät opettelemaan grafiikan tekemistä ja valokuvausta. Jyväskylä on kuorojen, orkestereiden ja bändien kaupunki. Ylikapellimestari Patrick Galloisin johtama Jyväskylä Sinfonia, Keski-Suomen Alueooppera ja Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis sekä monet tunnetut kuorot ovat alansa huippua. Musiikinharrastamiseen ja -opiskeluun löytyy vaihtoehtoja niin lapsille kuin aikuisille. Tanssisali Lutakko on yksi Suomen suosituimmista rock-klubeista. Taiteen perusopetusta Jyväskylä tarjoaa arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa, tanssitaiteessa ja teatteri-ilmaisussa. 17

18 Yhdessä toimimisesta virtaa elämään Oittilan Maamiesseuralaiset Mirja Ekström, Helena Kirjavainen, Helmi Varsell ja Kaija Uusitalo järjestävät kesän 2009 Korpilahti-päivän Villa Cawenissa. Oittilan Maamiesseura on hyvä porukka. Seura pitää yllä talkoilla kylätalo Villa Cawénia ja myy pitopalvelua sekä juhlatiloja. ansa Hyvien tyyppien kanssa jo järjestelykin on kivaa ja toiminnasta saa virtaa itselleen. Esimerkiksi kylätapahtuma heinäelokuussa on mukava. Silloin keitetään kaislasta tehdyssä grillikatoksessa keitto tuoreesta järvikalasta ja nautitaan kesäillasta, kertoo seuran sihteeri Helena Kirjavainen. Ylä-Tihtarin tilalta vuokrattu historiallinen hirsitalo Villa Cawén tarjoaa tilat maamiesseuran, tiekunnan, vesiosuuskunnan ja osakaskunnan kokouksiin sekä koulutustiloiksi. Oittilan kylässä sijaitsevassa kylätalossa on kesäisin suosittu kahvila. Tuvassa on taidenäyttelyitä. Terassilla avautuu kaunis näkymä Päijänteelle. Kamareissa toimivat kauppa, kirjasto, suoramyynti ja asiamiesposti. Asuinalueilla lähiympäristöön Yhteiseksi hyväksi toimitaan myös tiiviimmin asutuissa lähiöissä. Keltinmäessä käynnistettiin vuonna 2007 asuinalueyhteistyö, jonka tuloksena herättiin toimimaan nuorten hyväksi. Asukkaat kertoivat, ettei kaikilla nuorilla mennyt hyvin, kertoo asuinaluetoiminnan koordinaattori Jukka Laukkanen. Nuoret itse haluttiin mukaan keskusteluun. Asukasyhdistysten, Kilpisen koulun ja nuorisotyön kanssa päätettiin kysyä heiltä, mitä toimintaa he toivoisivat, Laukkanen kertoo. Tulosten valmistuttua järjestettiin Keltinmäen nuorisotilassa nuorisofoorumi, johon tuli mukaan parikymmentä nuorta ja noin kymmenen aikuista. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Välimäki kertoo, että foorumityöskentely vei alueen asioita eteenpäin. Nuoret ymmärsivät, miten heidän oma työskentelynsä vaikutti edistykseen, jota aikuiset omilla panoksillaan auttoivat, Sari Välimäki kertoo. Nuoret esimerkiksi halusivat kokkikerhon. Foorumia käsitelleen lehtijutun 18

19 nähnyt suurtalouskokki ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi vetäjäksi. Vetäjiä saatiin myös kotitalousoppilaitoksen opiskelijoista, Jukka Laukkanen kertoo. Ja nuorten toive pidennystä nuorisotilan aukioloajoista täytettiin, Sari Välimäki kertoo. Kesällä 2009 Kotalampi-rock -tapahtuma on yksi tärkeä yhteistyön tuotos. Sen valmistelevat alueen asukasyhdistykset yhdessä nuorisotyön ja nuorten kanssa, Jukka Laukkanen kertoo. Foorumi syntyy avoimella kutsulla Asuinaluefoorumeihin kutsutaan asukkaita, järjestöjä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Ruohonjuuritason ääniä kuullaan tasavertaisuuden periaatteella ja ryhmissä mietitään alueen kehittämisen kohteita, Jukka Laukkanen kertoo. Keltinmäessä ja Kuokkalassa kärkiteemaksi nousi nuoriso. Huhtasuolla teemana ovat nuoriso- ja maahanmuuttajakysymykset. Yhteisten tilojen tarve Asukkaat, järjestöt, viranhaltijat ja luottamushenkilöt kohtaavat asuinaluefoorumeissa. nousi esille Lohikoskella ja Kypärämäessä. Jatkotyöskentelystä vastaa yhteistyöryhmä, Jukka Laukkanen kertoo. Kolmas sektori näkyy yhteispalvelupisteissä Korpilahden, Kuokkalan, Vaajakosken ja Palokan yhteispalvelupisteet kuuluvat valtakunnalliseen yhteispalvelupisteiden verkostoon. Pisteet tarjoavat keskeisiä julkisia palveluita. Yhteispalvelupisteiden yhteyteen halutaan saada myös kolmannen sektorin toimijoita. Kuokkalassa yhteispalvelun yhteydessä toimii Jyvässeudun 4H-yhdistys. Pidämme Kuokkalan nuorisotila Messissä iltakahvilaa noin kerran kuukaudessa perjantaisin yhteistoiminnassa nuorisotoimen kanssa. Samalla voimme tuoda aatteellisesti sitoutumatonta, työelämä- ja yrittäjävalmiuksien sekä vastuuntunnon kehittämiseen pyrkivää 4H-toimintaa nuorten parissa esille. Ja nuoret hyötyvät, sillä normaalisti tila olisi perjantaisin suljettu, Turo Teittinen kertoo. jyvät Vapaaehtoistoiminta on mainio tapa tutustua uuteen asuinkaupunkiin. Kursseja järjestää ja vapaaehtoistyöntekijöitä välittää Vapaaehtoistoiminnan keskus eli VaPari. Keski-Suomen yhteisöjen tuki kehittää kolmatta sektoria. Sen toimialoja ovat tilitoimistopalvelut, projektitoiminnan tukeminen sekä neuvonta, ohjaus ja koulutus talous- ja projektiasioissa. Maksuton yhdistystori auttaa osoitteessa Keski-Suomen yhdistyksiä ja järjestöjä tiedotuksessa, koulutuksessa ja toiminnan kehittämisessä.torilta löytyvät tiedot yli 3000 keskisuomalaisesta yhdistyksestä, koulutuskalenteri, tietopankki, tapahtumakalenteri, ajankohtaiset järjestöelämän uutiset sekä Keski-Suomen Järjestöareenan tiedotussivut. Jyväskylässä toimii 68 asuinalueyhdistystä. Yhteistyöfoorumina toimii JAPA ry eli Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda ry. JAPA:n tavoitteena on asukastoiminnan ja kestävän kehityksen edistäminen. Jäseniksi ovat tervetulleita asukas- ja kyläyhdistykset sekä yksittäiset asukkaat. Poikkea kahville Kafé Gloriaan Jyväskylän monikulttuurikeskus Glorian tiloissa. Keskuksesta voit myös vuokrata tilat monikulttuurisuutta edistävälle toiminnalle. Lisätietoja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki, Sepänkatu 14 B 14, p , antero.mikonranta@kyt.fi, Monikulttuurikeskus Gloria, Kauppakatu 18 C 35 (4. krs), p , arja.seppala@kyt.fi, Taikuri Janne Nousiainen opetti Ville Laulumaalle ja Maarit Orrelle korttitemppuja Kuokkalan nuorisotilassa. Jyvässeudun 4H-yhdistys oli mukana iltakahvilan järjestelyissä. Vapaaehtoistoiminnan keskus, Kilpisenkatu 1, p , JAPA ry, Jyväskylä paikallisagendatoimisto, Kilpisenkatu 8, p , agendatoimisto@kolumbus.fi, Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen Versova-hanke kokosi tiedot yli sadasta vertaistukea tarjoavasta yhdistyksestä Jyväskylässä. Versova-hanke myös järjestää vertaisohjaajakoulutusta. Yhteispalvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton palvelusihteeri neuvoo sosiaalialan kysymyksissä Vaajakosken yhteispalvelupisteessä viikottain. Tiedä ja vaikuta! Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lauta- ja johtokuntien esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät osoitteesta Kuntalaisaloitteen voit tehdä osoitteessa fi/hallinto/kuntalaisaloite. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. SDP:llä on 21, kokoomuksella 16, keskustalla 15, vihreillä 9, vasemmistoliitolla 6, kristillisdemokraateilla 4, perussuomalaisilla 3 ja SKP:llä 1 paikka. 19

20 linkein Laku ja suklaa tarjoavat makean työpaikan Suomen makein työpaikka löytyy Jyväskylästä. Lakritsia ja suklaata valmistava Panda on valtakunnallisesti merkittävä makeisyhtiö, joka työllistää vajaat 300 ihmistä Vaajakosken tehtailla. Panda tunnetaan maukkaasta lakritsistaan ja suomalaisten jouluun olennaisesti kuuluvista Juhlapöydän konvehdeista. Yrityksen pääbisnes on lakritsi, jossa se on markkinajohtaja 40 prosentin osuudellaan. Kokonaismakeistuotannolla mitattuna yhtiö on kolmantena Suomessa. Valmistamme kaikki Pandan brändin alla olevat tuotteet Vaajakoskella. Meille kotimaisuus on tärkeä arvo ja haluamme myös työllistää suomalaisia, tuotantojohtaja Jukka Herranen kertoo. link Laku maittaa maailmalla Panda valmisti viime vuonna yhteensä 12,5 miljoonaa kiloa makeisia, joista 7,5 miljoonaa kiloa oli lakua. Viennin osuus on kolmannes liikevaihdosta. Lakritsia viedään eniten Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Iso-Britanniaan, Espanjaan, Italiaan ja Pohjoismaihin. Suklaan vienti on vähäisempää, oikeastaan vain erikoismakeiset kiinnostavat maailmalla. Puolaan ja Venäjälle viemme suklaarasioita ja liköörikonvehteja. Tavoitteena on kasvattaa viennin osuutta liikevaihdosta ja hakea kasvua sieltä. Pääpaino tulee olemaan lakutuotteilla, Herranen pohtii. < Tuotantojohtaja Jukka Herranen kertoo, että Panda on lakritsissa markkinajohtaja Suomessa. 20