Sorilanjoen valuma-alueen ja Laalahden veden laadun tehostettu seuranta vuosina

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sorilanjoen valuma-alueen ja Laalahden veden laadun tehostettu seuranta vuosina 2009-2010"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Kati Skippari Sorilanjoen valuma-alueen ja Laalahden veden laadun tehostettu seuranta vuosina Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2010

2 Teksti: Kati Skippari Kannen kuva: Salla Kärki Taulukot ja grafiikka: Kati Skippari Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Copyright (N : o ) Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus ISBN: Painopaikka: Tampere, Juvenes Print

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Sorilanjoen valuma-alueen kuvaus Perustiedot Alueen kuormituslähteet Alueen vesien tila aikaisempien tutkimusten mukaan Aineisto ja menetelmät Näytteenottoajankohdan sää- ja vesiolot Sorilanjoen ja siihen laskevien ojien veden laatu vuosina ja veden laatuun vaikuttavat tekijät Sorilanjoki Oja Oja Oja Oja Oja Oja Oja Oja Ojavesitulosten vertailu ja Sorilanjokeen tuleva ravinnekuormitus Laalahden veden laatu Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Maatalous Metsätalous Haja-asutus...22 Lähteet Liitteet Liite 1. Sorilanjoen näytteenottopisteet Liite 2. Sorilanjoen osavaluma-alueet ja ojien näytteenottopisteet Liite 3. Sorilanjoen valuma-alueen ja Sorilanjoen vesinäytetulok set syksy 2009 ja kevät Liite 4. Laalahden ja Laalahden koillisosaan laskevan ojan vesinäytetulokset

4 1. Johdanto Tampereen Aitolahdessa sijaitseva Sorilanjoki laskee Näsijärven Laalahteen. Sorilanjoen ja Laalahden rannoilla on sekä vakituista että vapaa-ajanasutusta. Alueen täydennysrakentaminen on suunnitteilla ja Nurmi-Sorilan kaavaehdotuksessa Laalahden ja Sorilanjoen lähialueet on merkitty pääosin pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Alueen vesistöjen tila on huolestuttanut paikallisia asukkaita pitkään. Sorilanjoelta on otettu vesinäytteitä useampana eri vuonna etenkin joen hygieenisen likaantumisen selvittämiseksi ja näytteiden perusteella likaantuneisuutta on ollut havaittavissa. Alueen vesistön tilasta huolestuneet lähiasukkaat tekivät valtuustoaloitteen , jossa esitettiin Tampereen kaupungille Sorilanjoen veden tilan selvittämistä sekä hoito- ja kunnostussuunnitelman laatimista alueelle. Valtuustoaloitteen pohjalta ympäristönsuojeluyksikkö laati ko. vesistöille tehostetun seurannan suunnitelman vuosille 2009 ja Seurannan tavoitteena oli selvittää alueen veden laadun heikkenemisen ja vesistön rehevöitymisen taustatekijöitä. Vesien laatuun vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi tarkkailtiin myös Sorilanjokeen ja Laalahteen laskevien merkittävimpien ojien ja purojen veden laatua. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 12 pisteestä: Laalahdelta ja 11 joki- ja ojavesipisteestä (liite 1). Tässä raportissa esitetään veden laadun seurannan tulokset ja tulosten perusteella esitetään toimenpidesuosituksia alueen veden laadun parantamiseksi. 2. Sorilanjoen valuma-alueen kuvaus 2.1 Perustiedot Sorilanjoen valuma-alue (35.319) sijoittuu Tampereen Nurmin, Aitoniemen, Sorilan ja Kämmenniemen kaupunginosiin sekä valuma-alueen itäosassa Kangasalan puolelle (Liite 2). Valuma-alueen vedet laskevat Sorilanjoen kautta Laalahteen ja edelleen Niihamanselän kautta Näsijärveen. Sorilanjoen valuma-alueen pinta-ala on 44,43 km 2, josta järviä on 5,9 %. Alueen suurin järvi on Iso Päiväjärvi, jonka pinta-ala on 54 ha. Alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Peltojen osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 4 % ja viljelykset keskittyvät lähinnä Sorilanjoen ja Palon tuntumaan sekä Pulesjärventien läheisyyteen. Valtaosa valuma-alueesta on havu- ja sekametsää, jossa on muutamia isompia suoalueita kuten Teerineva, Kaiskonneva, Ahvenlammin ympäristö ja Loukkaankorvensuo. Suot ovat enimmäkseen ojitettuja ja niiden osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 14 %. Tutkimusalueella vakituinen asutus keskittyy pääosin Nurmin, Sorilan ja Palon alueelle sekä Pulesjärventien tuntumaan. Vapaa-ajan asutusta sen sijaan on runsaasti valuma-alueen luoteisosan järvien rannoilla ja jonkin verran Peurantajärven rannoilla. 2.2 Alueen kuormituslähteet Alueen eteläosassa sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, joka on toiminut alueella jo vuodesta 1977 ensin Tampereen kaupungin kaatopaikkana ja sittemmin Pirkanmaan jätehuollon jätteenkäsittelykeskuksena. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa mm. loppusijoitetaan tavanomaista jätettä, kompostoidaan biojätettä, vastaanotetaan, käsitellään, välivarastoidaan ja loppusijoitetaan ongelmajätettä, pilaantuneita maita sekä nestemäistä jätettä, välivarastoidaan hyötyjätettä sekä valmistetaan kierrätyspolttoainetta jätteenkäsittelylaitoksessa. Kaatopaikka on viemäröity vuonna 1983 ja valtaosa kaatopaikan suoto- ja valumavesistä johdetaan Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Pieni osa kaatopaikan keräysjärjestelmien ohi pääsevää vettä kulkeutuu kuitenkin Tiikonojan kautta Sorilanjokeen. Tarastenjärven kaatopaikan ja sen ympäristön vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta Vesinäytteitä 4

5 otetaan vuosittain. Velvoitetarkkailuohjelma uusittiin vuonna 2006 ja uusitun ohjelman mukainen tarkkailu aloitettiin vuonna Alueen hajakuormitus tulee maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Alueella oli tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2008 viisi toimivaa maatilaa (maatalouden ympäristötukea saavia tiloja). Haja-asutuksen kiinteistöjä valuma-alueella on yhteensä 297, joista omakotitaloja on 146 ja vapaa-ajan asuntoja 151. Valuma-alueella osa kiinteistöistä on järjestetyn vesihuollon piirissä. Nurmin vesihuolto-osuuskunnan viemäriverkoston toimintaalueella Sorilan koulun ympäristössä ja valuma-alueen eteläosassa on yhteensä 22 kiinteistöä. Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa toiminta-alueen laajentumista on esitetty myös Kaitavedentien itäpuolelle Pulesjärventien tuntuman asutuskeskittymään. Kangasalan puolella Onkijärven taaja-asutus kuuluu Kangasalan Veden toimintaalueeseen (noin 60 kiinteistöä). Osa kiinteistöistä toiminta-alueella on silti vielä kiinteistökohtaisen järjestelmän varassa. 2.3 Alueen vesien tila aikaisempien tutkimusten mukaan Alueen luoteishaaran järvet ovat lievästi happamia tai lähellä neutraalia ja järvien puskurikyky on tyydyttävällä tasolla. Karun ja kirkasvetisen Kalliojärven puskurikyky on huono. Metsäojituksista huolimatta järvien humuspitoisuus on lievää ja järvet ovat kirkasvetisiä tai vain lievästi sameita. Järvien näkösyvyys on yleisesti hyvä. Ravinteikkuudeltaan alueen luoteishaaran järvet ovat karuja tai lievästi reheviä. Järvissä esiintyy kuitenkin säännöllisesti hapettomuutta, sillä pienten vedenkorkeuserojen vuoksi veden vaihtuvuus on hidasta. Iso Päiväjärvi ja Kalliojärvi ovat laatuluokaltaan hyviä. Pitkäjärvi, Iso-Lumoja ja Saarijärvi ovat laatuluokaltaan tyydyttäviä. Alueen järvet ovat kärsineet happamuudesta ja huonosta puskurikyvystä varsinkin 1980-luvulla, mutta tilanne on korjaantunut (Palomäki 2007). Alueen koillisosan järvistä ainoastaan Peurantajärven veden laatua on selvitetty tarkemmin. Peurantajärven valuma-alueella on huomattavasti ojitettuja soita, mikä näkyy järven veden laadussa. Matala, lievästi rehevä järvi on hyvin humuspitoinen, hapan ja veden puskurikyky on tyydyttävä. Peurantajärven vesi on lievästi sameaa ja veden bakteeripitoisuus on alhainen. Yleiseltä laatuluokaltaan Peurantajärvi on tyydyttävä (Palomäki 2007). Sorilanjokeen laskevista puroista ei ole otettu säännöllisesti vesinäytteitä lukuun ottamatta Sorilanjokeen laskevaa Tiikonojaa, jonka valuma-alueella Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus sijaitsee. Jätteenkäsittelykeskukselta suotautuvien vesien vaikutus on velvoitetarkkailuraporttien perusteella kaatopaikalta todettavissa sähkönjohtavuuden, kloridipitoisuuden ja typpiyhdisteiden pitoisuuksien voimakkaana nousuna kaatopaikan yläpuoliseen mittausasemaan verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2009 typpipitoisuus oli 5-10-kertainen yläpuoliseen asemaan verrattuna. Pitoisuudet ovat nousseet pitkän aikavälin tarkastelun perusteella 2000-luvun aikana (Oravainen 2009). Kuva 1. Kesäinen Sorilanjoki. 5

6 Tiikonojan vedet kaatopaikan alapuolella ovat velvoitetarkkailuraporttien mukaan lievästi sameita humusvesiä. Vedessä olevien suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on luonnontasoa korkeampi. Suurimmat sähkönjohtavuudet on todettu 2000-luvulla (kuva 2) Korkea sähkönjohtavuus viittaa jätevesien vaikutukseen ms/m ms/m Kuva 2. Tiikonojan sähkönjohtavuus (ms/m) Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksissa vuosilta Myös typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat Tiikonojassa normaalia ojavettä korkeammalla tasolla (kuva 3). Etenkin ammoniumtypen määrä on ollut huomattavan korkea luonnonvesiin verrattuna, mikä kertoo jätevesikuormituksesta. Typpiyhdisteiden kuormitus on kasvanut luvun keskimääräisestä tasosta lähes kaksinkertaiseksi (kasvua 42%) 2000-luvulla (kuva 4). 6

7 mg/l Kok.N NH4-N pvm Kuva 3. Tiikonojan kokonaistyppipitoisuus (Kok.N) ja ammoniumtyppipitoisuus (NH 4 -N) Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksissa vuosilta kg/d 20 Kok.N Kuva 4. Tiikonojaan tuleva virtaamapainotettu laskennallinen typpikuormitus (kg/d) vuosina Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksiin pohjautuen. Tiikonojan fosforipitoisuus on ojavesille normaalilla tai lievästi kohonneella tasolla (kuva 5). Fosforin kuormitus on kasvanut kolmanneksella (33%) vuoden 1990-luvun keskimääräisestä tasosta (kuva 6). Raskasmetallipitoisuudet Tiikonojalla ovat olleet erittäin alhaisia tai ne ovat jääneet alle määritystarkkuuden. Hygieenistä likaantumista on ollut aika ajoin todettavissa, mutta ei kuitenkaan voimakkaana (Oravainen 2009). 7

8 ug/l 30 Kok.P Kuva 5. Tiikonojan kokonaisfosforipitoisuus (Kok.P) Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksissa vuosilta ,5 0,45 0,4 0,35 0,3 kg/d 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Kok.P Kuva 6. Tiikonojaan tuleva virtaamapainotettu laskennallinen fosforikuormitus (kg/d) vuosina Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksiin pohjautuen. Sorilanjoelta on otettu näytteitä useana eri vuonna etenkin joen hygieenisen likaantumisen selvittämiseksi. Sorilanjoki on näiden näytteiden perusteella arvioiden humuspitoinen, lievästi samea ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä joki. Kokonaistyppipitoisuus on joessa korkealla tasolla luonnontilaisiin vesiin verrattuna. Joessa on todettavissa hygieenistä likaantuneisuutta. Uimavedelle asetetut laatuvaatimukset ovat kuitenkin pääosin täyttyneet. Uimavedelle asetetut bakteeripitoisuuksien enimmäisrajat ovat ylittyneet fekaalisten streptokokkien 8

9 osalta vain yhdellä näytteenottokerralla (vuonna 2003). Laalahteen ja Sorilanjokeen laskevista ojista tai puroista on määritetty satunnaisesti hygieenistä likaantumista. Kaikki tutkitut ojavedet ovat olleet hygieenisesti likaantuneita. 3. Aineisto ja menetelmät Tehostettu seuranta toteutettiin Sorilanjoen valuma-alueen vedenlaadun seurannan suunnitelman mukaisesti vuoden 2009 ja 2010 aikana. Sorilanjokeen laskee kahdeksan merkittävämpää ojaa, josta tässä tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemää. Lisäksi Sorilanjokeen tulee vesiä lähivaluma-alueelta. Koska osa ojista on nimettömiä, ojat esitetään tässä raportissa numeroituna myötäpäivään Kaitavedentien sillasta lukien (liite 2 ). Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö haki vesinäytteitä Sorilanjoesta ja siihen laskevista ojista sekä Laalahden koillisosaan laskevasta ojasta , ja Laalahden koillisosan leveimmästä kohdasta haettiin näyte (näytteenottopisteet liite 1). Lisäksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) otti näytteitä Laalahden syvänteen kohdalta lahden keskiosasta 18.3., ja Kaikki näytteet analysoitiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS akkreditoitu testauslaboratorio (tulokset liitteet 3 ja 4). Lisäksi alueen veden laadun tarkastelussa käytettiin aikaisempia vedenlaatuaineistoja, jotka liittyvät mm. Tampereen kaupungin vedenlaadun seurantaohjelmaan ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen velvoitetarkkailuohjelmaan. Kuva 7. Talvista näytteenottoa. Sorilanjoen valuma-alueen tarkastelussa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen aineistojen mukaista valuma-aluerajausta. Maankäytön yleispiirteet saatiin Suomen ympäristökeskuksen OIVA-palvelun avulla. Lisäksi määritettiin osavaluma-alueiden rajat, pinta-alat, järvisyydet, peltoprosentit sekä ojitettujen soiden osuudet MapInfo-ohjelman avulla digitoimalla peruskartalta. Menetelmä on jossain määrin epätarkka, sillä esimerkiksi osa peruskartalla pelloiksi merkityistä alueista on todennäköisesti poistunut viljelystä. Haja-asutuksen lukumäärä laskettiin Tampereen rakennusvalvonnan paikkatietoaineistosta valuma-alueittain. Sorilanjoen valuma-alueen ja isoimpien järvien pinta-alatiedot saatiin kirjallisuudesta. Työn tavoitteena oli myös selvittää eri ojien mukana tulevaa ravinnekuormitusta Sorilanjokeen. Ainevirtaaman laskemiseksi määritettiin keskivirtaama (MQ). Todellisten virtaamahavaintojen puuttuessa keskivirtaama laskettiin keskivalunnan 8 l/s/km 2 (Oravainen, suullinen tiedonanto) ja ko. ojan valuma-alueen pinta-alan tulona. Virtavesien vuotuinen ainevirtaama laskettiin ojavesien ainepitoisuuden ja keskivirtaaman tulona. Todellisten virtaamahavaintojen puuttuessa ainevirtaamat ovat lähinnä suuntaa-antavia. Niiden tärkein merkitys onkin eri ojien aiheuttaman kuormituksen suuruusluokan havainnollistamisessa ja vertailussa. 9

10 4. Näytteenottoajankohdan sää- ja vesiolot Vuonna 2009 syksy oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva. Sadanta oli syys- ja lokakuussa Tampereen Pirkkalan havaintoaseman sademäärien pitkän ajan keskiarvon alapuolella (kuva 8). Syys- ja lokakuun vedenkorkeudet olivat keskimääräiseen tasoon nähden normaalia matalammalla ja virtaamat keskimääräistä pienempiä. Marraskuun alkupuoli oli edelleen vähäsateinen. Sadetta tuli vähän näytteenottoa edeltävänä päivänä 4.11 ja näytteenottoviikolla. Marraskuun sademäärä oli kuitenkin keskimääräistä tasoa korkeampi loppukuun runsaiden sateiden vuoksi. Näytteenottohetkellä säätila oli aurinkoinen ja lämpötila o C ja o C. Vuonna 2010 tammi-, helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Tammikuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Helmi- ja maaliskuussa satoi ajankohtaan nähden runsaasti, pääasiassa lunta. Lumen vesipitoisuus kasvoi nopeasti helmi- ja maaliskuun aikana. Maaliskuun loppupuolella sateet tulivat vetenä ja lumi alkoi sulaa. Virtaamat pysyttelivät melko pieninä lauhempiin talviin verrattuna. Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta sademäärä keskimääräistä tasoa. Lumi suli huhtikuun alussa nopeasti ja huippuvirtaama oli keskimääräistä aikaisemmin. Huhtikuun lopulla virtaamat olivat jo laskussa. Näytteenottopäivän sää oli poutainen ja lämpötila vaihteli näytteenoton aikana +1-7 o C:een välillä. mm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Elo Syys Loka Marras Joulu Keskiarvo Kuva 8. Sademäärä kuukausittain vuosina (huhtikuuhun asti) ja pitkän ajan keskiarvo Tampere-Pirkkalan havaintoasemalla. 5. Sorilanjoen ja siihen laskevien ojien veden laatu vuosina ja veden laatuun vaikuttavat tekijät 5.1 Sorilanjoki Sorilanjoen keskivirtaama pinta-alan ja keskivalunnan perusteella laskien on 355 l/s. Suurin osa Sorilanjokeen tulevasta vedestä laskee metsävaltaisilta alueilta Myllypuron (oja 4) ja Peurantajärven laskuojan (oja 5) kautta. Sorilanjoen vedestä lähes 70 % tulee näiltä osavaluma-alueilta. Muita merkittävämpiä ojia Sorilanjoen valuma-alueella ovat oja 7 ja Tiikonoja (oja 8) jotka laskevat Sorilanjoen itäosaan. Sorilanjoen lähialueelta vedet laskevat Sorilanjokeen suoraan tai pienen ojan kautta. Lähialueen osuus Sorilanjoen valuma-alueesta on 2 %. Sorilanjoen valuma-alueen ja sen osavaluma-alueiden pinta-alat, ojien laskennalliset keskivirtaamat sekä valuma-alueen maankäytön osuudet on kuvattu taulukossa 1 ja kappaleessa 2. 10

11 Taulukko 1. Sorilanjoen valuma-alue, osavaluma-alueet ja maankäyttö. Valumaalue pinta-ala km 2 MQ l/s Ojitetut suot % Järvet % Pellot % Hajaasutus kpl Vapaaajanasutus Sorilanjoki 44, , Lähialue Oja 1 0,9 7, Oja 2 0,3 2, Oja 3 1, Oja 4 14, ,5 0, Oja 5 16, , Oja Oja 7 3, Oja 8 4, Sorilanjoen veden laatua tutkittiin kolmesta pisteestä: Sorilanjoen keskiosasta, Kaitavedentien sillan kohdalta ja Sorilanjoen valuma-alueen purkupisteestä (liite 1). Tulosten perusteella Sorilanjoen vesi on lievästi rehevää, sameaa ja siinä on vahva humusleima (taulukko 2). Myös joen rautapitoisuus on korkea, mutta humusvesille tyypillisellä tasolla. Sorilanjoen ph on kuitenkin normaalilla tasolla tai lievästi hapan. Sorilanjoen luonnontilaista jokea selkeästi korkeampi Kuva 9. Sorilanjoki Aitolahdentien sillalta kuvattuna. typpipitoisuus ja erityisesti korkea ammoniumtyppipitoisuus ja koholla oleva sähkönjohtavuus kertovat jätevesien vaikutuksesta joen veden laatuun. Sorilanjoen kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin näytteenottokerroilla alhaisia. Syksyn 2009 vähäiset kiintoainepitoisuudet selittyvät kuivalla alkusyksyllä, jolloin maaainesten huuhtoutuminen sateen mukana on ollut vähäistä. Sorilanjoessa oli havaittavissa hygieenistä likaantumista jokaisella näytteenottokerralla, joka syksyllä 2009 oli voimakasta. Joen vesi soveltuu kuitenkin uimiseen. Sorilanjoen veden laatu paranee jonkin verran alavirtaan mentäessä lähes kaikkien suureiden osalta. Yleiskäyttöluokaltaan Sorilanjoen vesi on tyydyttävää koholla olevan fosforipitoisuuden ja vahvan humusleiman vuoksi. Sorilanjoen vesi on virkistyskäyttöluokaltaan hyvän ja tyydyttävän välillä, sillä ajoittain koholla oleva suolistoperäisien bakteerien määrä laskee luokitusta. 11

12 Taulukko 2. Sorilanjoen veden laatu eri näytteenottopisteissä 1= joen keskikohta, 2= Kaitavedentien silta, 3= valuma-alueen purkupiste (täydellinen vedenlaatutaulukko liitteessä 3) Suure Sameus FNU 9,4 9 7,4 8,2 9,7 9,2 Kiintoaine mg/l 4,5 4,8 3,8 6,8 9,6 6,8 Sähkönjohtavuus ms/m 12,3 12,4 11,9 6,7 4,4 4,5 CODmn mg/l Kokonaistyppi g/l Nitraattityppi g/l Ammoniumtyppi g/l Kokonaisfosfori g/l Rauta g/l Alustavat enterokokit pmy/dl Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Oja 1 Oja 1 kulkee Kaitavedentien länsi- ja itäpuolen peltojen keskellä ja laskee Sorilanjokeen Kaitavedentien sillan läheisyyteen. Ojan keskivirtaama on pieni, vain 7,2 l/s. Oja kerää vetensä pieneltä valuma-alueelta, jonka osuus Sorilanjoen valuma-alueesta on 2 %. Valuma-alueen maankäytöstä peltojen osuus on neljännes. Ojan alajuoksulla laiduntaa karja. Sorilan koulun ympäristön asutus kattaa merkittävän osan ojan valuma-alueen pohjoisosasta. Valumaalueen pohjoisosa on viemäröity ja noin 14 omakotitaloa ja kaksi vapaa-ajan asuntoa sijaitsee Nurmin vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueella. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien varassa on noin 14 omakotitaloa ja yksi vapaa-ajan asunto (taulukko 1). Näytteenottokohdassa oja kerää vedet pieneen painanteeseen, jossa virtaus on hidasta. Ojan happipitoisuus onkin alhainen ja hapen kyllästysaste vain 40 %. Ojan vesi on vain lievästi sameaa ja sen kiintoainepitoisuus on hyvä. Muutoin ojan vedenlaatu on tyypillinen viljelysmaiden halki kulkevalle ojalle. Ojassa on korkea sähkönjohtavuus, korkea typpi- ja fosforipitoisuus. Oja oli syksyllä 2009 hygieenisesti likaantunut: suolistoperäisten bakteerien määrä oli koholla (alustavat enterokokit 51 ja lämpökestoiset koliformiset 29 pmy/dl). Keväällä 2010 hygieenistä likaantuneisuutta ei ollut todettavissa. 5.3 Oja 2 Oja 2 on peltojen ympäröimän Sorilanlammen laskuoja. Sorilanlammen valuma-alue on pieni; vain 0,3 km 2 ja ojan keskivirtaama on 2,4 l/s. Oja laskee Sorilanjoen pohjoisosan kosteikkoon. Sorilanlammen valuma-alueesta 52 % on peltoa ja valuma-alueella on eläinsuoja sekä karjalle että hevosille. Valuma-alueella on yhdeksän vakituista asuntoa. Alueen asutus on Tampereen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ehdotettu liitettäväksi Nurmin vesihuoltoosuuskunnan toiminta-alueeseen. Ojan 2 vedenlaadussa näkyy maanviljelyn ja eläintilan kuormittava vaikutus Sorilanlampeen. Laskuojan happipitoisuus on alhaisempi kuin virtaaville vesille on tyypillistä. Hapen kyllästysaste on 55 %. Sekä kokonaistyppipitoisuus että kokonaisfosforipitoisuus ovat korkeita. Kokonaisfosforipitoisuus on ylirehevän veden tasoa eli yli 100 g/l. Ammonium- ja nitraattityppipitoisuudet ovat kuitenkin normaalilla tasolla. Muuten ojan vesi on lievästi humuspitoista, hieman sameaa ja kiintoainepitoisuudet lievästi koholla, ojan sähkönjohtavuus oli 2009 syk- 12

13 syllä koholla, mutta keväällä 2010 normaalilla tasolla. Ojan suolistoperäisten bakteerien määrä on vähäinen tai bakteereja ei ole (0-8 pmy/dl). 5.4 Oja 3 Oja 3 laskee Kaitavedentien ja Hirsimoision suunnasta, Sorilan asutustihentymän pohjoispuolelta, Sorilanjoen pohjoisosan kosteikkoon. Valuma-alue on pienehkö; 1,4 km 2 pintaalaltaan. Ojan 3 keskivirtaama on 11 l/s. Valuma-alueen latvaosat ovat metsävaltaista aluetta. Alueen alaosassa peltoja on kuitenkin runsaasti ja peltojen osuus valuma-alueesta onkin 17%. Valuma-alueella on yhdeksän haja-asutusalueen omakotitaloa, joista valtaosa sijoittuu valuma-alueen alajuoksun tuntumaan. Ojan 3 vesi on melko sameaa. Sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus ja rautapitoisuus ovat koholla. Ravinnepitoisuuksien perusteella ojavesi on erittäin rehevää, sillä fosforin pitoisuus on keskimäärin 51 g/l ja typen 1600 g/l. Typestä suurin osa on ojassa vesiliukoisena nitraattina. Tulokset viittaavat siihen, että ojaan kohdistuu valuma-alueella ravinnepitoista kuormitusta. Ojan suolistoperäisten bakteerien määrä on vähäinen (< 6 pmy/dl), mutta viittaa lievään likaantumiseen. 5.5 Oja 4 Oja 4 on valuma-alueen luoteisosasta laskeva Myllypuro. Myllypuron osavaluma-alueen pinta-ala on 14,4 km 2 ja se on toiseksi suurin Sorilanjoen valuma-alueella. Myllypuron keskivirtaama on 115 l/s. Myllypuro laskee Sorilanjoen yläjuoksulle. Järvien osuus on metsävaltaisen Myllypuron valuma-alueesta 11,5 %. Myllypuron valuma-alueella on runsaasti ojitettua soista metsää ja sen osuus valuma-alueesta on 10 %. Peltoa valuma-alueella ei ole juuri lainkaan. Valuma-alueen järvien rannoilla on 117 vapaa-ajan asuntoa. Vakituista asutusta on vain 18 kiinteistöä. Myllypuron veden laatu on paras Sorilanjokeen laskevista ojista. Myllypuron happipitoisuus on erinomainen. Vesi on vain lievästi sameaa, kiintoainepitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat pieniä. Myllypuron vesi on kohtalaisen humuspitoista. Kokonaistyppipitoisuus on normaali ojavesille ( ka. 485 g/l). Kokonaisfosforipitoisuus on humuspitoisille ojavesille alhainen (ka. 11 g/l eli karu). Ojan suolistoperäisien bakteerien määrä on alhainen (0-23 pmy/dl), mutta viittaa likaantuneisuuteen Oja 5 Ojan 5 valuma-alue muodostuu Sorilanjoen valuma-alueen pitkästä koillishaarasta ja se onkin pinta-alaltaan suurin osavaluma-alueista eli 16,2 km 2. Oja 5 laskee Peurantajärven kautta Sorilanjoen yläjuoksulle ja sen keskivirtaama on 130 l/s. Ojan 5 metsävaltaisella valumaalueella on runsaasti ojitettuja soita, joiden osuus alueen pinta-alasta on jopa viidennes. Järviä valuma-alueella on 3,6 % ja peltoja vain prosentin verran valuma-alueesta. Laajalla valuma-alueella on vakituista asutusta 50 kiinteistöä ja 20 vapaa-ajanasuntoa. Asutus keskittyy lähinnä Pulesjärventien ja vesistöjen varteen. Ojan 5 veden happipitoisuus on erinomainen. Oja on vain lievästi samea ja kiintoainepitoisuus sekä sähkönjohtavuus ovat vähäisiä. Soisesta valuma-alueesta kertovat vahva humusleima, erittäin ruskea väri, korkea rautapitoisuus ja hapahko vesi. Vaikka kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet kertovat lievästi rehevästä ojavedestä, pitoisuudet ovat kuitenkin humusvesille tyypillisellä tasolla. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja oli jonkin verran luonnonvesiä enemmän sekä syksyn 2009 että kevään 2010 vesinäytteissä (68 ja 120 pmy/dl) ja ojavesi on selkeästi likaantunut. Likaantuneisuus voi johtua asumajätevesistä. 13

14 5.7 Oja 6 Oja 6 laskee Sorilanjoen yläjuoksulle. Ojasta ei otettu vesinäytteitä tässä tutkimuksessa. Ojan 6 valuma-alue on lähes vastaavan kokoinen kuin ojan 7 ja sen maankäyttö on hyvin samankaltaista. Ojan 6 pinta-ala on 2 km 2 ja sen keskivirtaama 16 l/s. Ojan metsävaltaisella valuma-alueella ei ole järviä. Ojitettua suota on noin 13 % valuma-alueesta ja peltoa noin 14 prosenttia. Valuma-alueella on vakituista asutusta 14 kiinteistöä ja kaksi vapaa-ajanasuntoa. Ojan vedenlaadun voidaan olettaa olevan hyvin samankaltainen kuin ojan Oja 7 Oja 7 laskee Sorilanjoen itäosaan. Ojan 7 pinta-ala on 3,3 km 2 ja sen keskivirtaama on 26 l/s. Ojan metsävaltaisella valuma-alueella ei ole järviä. Ojitettua suota on noin 12 % valumaalueesta ja peltoa noin 12 %. Pellot keskittyvät valuma-alueen alajuoksun tuntumaan lähelle Sorilanjokea. Valuma-alueella on vakituista asutusta 12 kiinteistöä ja yksi vapaa-ajanasunto. Ojan 7 vesi on erittäin ruskeaa ja siinä on vahva humusleima molemmilla näytteenottokerroilla. Koska valuma-alueella ei ole järvien vedenlaatua tasaavaa vaikutusta erot kuormituksessa näkyvät selvästi eri näytteenottokertojen välillä. Ojan 7 syksyn 2009 vesinäytteessä esimerkiksi ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat kaksikertaisia kevään 2010 näytteisiin verrattuna. Syksyllä 2009 ojaveden kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeita (Kok.N 2180 g/l ja Kok.P 66 g/l) ja vesiliukoisen nitraattitypen osuus typen pitoisuudesta oli merkittävä (NO 3 -N 1500 g/l). Ojaveden sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla, mutta kaksinkertainen verrattuna kevään 2010 vesinäytteeseen. Ojan hygieeninen likaantuminen oli sekä alustavien enterokokkien (350 pmy/dl) että lämpökestoisten Kuva 10. Metsäoja koliformisten bakteerien (160 pmy/dl) osalta todettavissa. Sen sijaan kevään 2010 vesinäytteessä suolistoperäisien bakteerien määrä oli vähäinen (5-10 pmy/dl). Ojavesien laadun eroavuudet voivat kertoa ojaan kohdistuvasta ylimääräisestä kuormituksesta esimerkiksi lannan levitykseen liittyen. Toisaalta paikallinen kova vesisade voisi aiheuttaa lisääntynyttä kuormitusta, mutta tämä näkyisi tavallisesti kiintoainepitoisuudessakin. Ojan kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin pieniä ja samalla tasolla molemmilla näytteenottokerroilla. 5.9 Oja 8 Oja 8 on Tiikonoja ja se laskee ojan 7 kautta Sorilanjoen itäosaan. Tiikonojan valuma-alueen pinta-ala on 4,6 km 2 ja sen on keskivirtaama 37 l/s. Tiikonojan metsävaltaisesta valumaalueesta järvien osuus on 5 %. Ojitetun suon osuus on 12 % valuma-alueesta. Peltoja valuma-alueella on vain 2 % valuma-alueesta. Valuma-alueen asutus keskittyy Kangasalan puolelle Onkijärven taajamaan valuma-alueen itäosaan. Taajama-alue on järjestetyn vesihuollon piirissä. Haja-asutuksen kiinteistöjä valuma-alueella on vain neljä vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajanasunto. Merkittävän kuormitustekijän valuma-alueella muodostaa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jonka pinta-alasta on noin 0,15 km 2 on Tiikonojan valuma-alueen puolella. 14

15 Tiikonojan veden laatu poikkesi syksyn 2009 ja kevään 2010 vesinäytteissä toisistaan selvästi. Syksyn 2009 vesinäytteissä veden happipitoisuus oli pienempi ja hapen kyllästysaste tyydyttävä (68 %). Syksyllä 2009 Tiikonojan vesi oli sameampaa ja sen sähkönjohtavuus oli lähes kaksinkertainen kevään 2010 arvoon verrattuna. Ojavesi oli erittäin ruskeaa (väri 280 Pt /l) ja kemiallinen hapenkulutus oli luonnontilaista selkeästi korkeampi (33 mg O 2 /l). Ojan kokonaistyppipitoisuus oli erittäin korkea (4440 g/l). Valtaosa kokonaistypestä oli ammoniumtyppenä (3300 g/l), mikä kertoo jätevesien vaikutuksesta. Kokonaisfosforipitoisuus (43 g/l) kertoo rehevyydestä ja se oli kaksinkertainen vuoden 2010 näytteenottoon verrattuna. Pitoisuus oli kuitenkin kohtuullisella tasolla, kun ottaa huomioon ojaveden voimakkaan humusleiman. Ojan ph on neutraalin tuntumassa (ph 7,3). Ojan suolistoperäisten bakteerien määrä on pieni, joskin niidenkin määrä oli syksyllä 2009 kevättä 2010 korkeampi. Vaikka kevään 2010 pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia, oli Tiikonojan vesi keväälläkin sameaa, rautapitoista ja sähkönjohtavuus korkea (15,2 ms/m). Ojan kokonaistyppipitoisuus oli edelleen korkea (2700 g/l) ja suurin osa siitä on ammoniumtyppenä (1600 g/l). Ojan kokonaisfosforipitoisuus sen sijaan oli normaalilla tasolla humuspitoiselle vedelle (26 g/l). Ojan ph oli kevään näytteenotossa normaali (ph 6,8). Kiintoainepitoisuudet olivat molemmilla näytteenottokerralla pieniä ja samalla tasolla. 6. Ojavesitulosten vertailu ja Sorilanjokeen tuleva ravinnekuormitus Sorilanjoen vedenlaatu kertoo ravinnekuormituksesta ja hygieenisestä likaantumisesta. Kokonaistypen pitoisuus Sorilanjoessa on suuri luonnontilaiseen jokeen verrattuna ja huomattavaa on luonnontilaista jokea merkittävästi korkeampi ammoniumtypen osuus. Myös kokonaisfosforipitoisuus Sorilanjoessa on korkeampi kuin voisi valuma-alueen metsävaltaisuudesta päätellä. Ravinnepitoisuudet eivät kuitenkaan ole yhtä korkeita kuin voimakkaasti viljellyillä alueilla kulkevissa joissa, joiden kokonaistyppipitoisuus tyypillisesti g/l ja kokonaisfosforipitoisuus g/l. Valuma-alueella pellot keskittyvät selkeästi Sorilanjoen lähialueen (41 % pinta-alasta) sekä Sorilanlammen tuntumaan (oja 2), jossa peltoprosentti on 52% osavaluma-alueesta. Runsaasti peltoja on myös ojan 1 tuntumassa Sorilan taaja-asutuksen läheisyydessä (25% valuma-alueesta) ja ojan 6 ja 7 valuma-alueella Sorilanjoen läheisyydessä (14 ja 12 % valumaalueesta). Peltojen osuus näkyykin selvästi ojavesituloksissa. Sähkönjohtavuus ja kokonaistyppi- sekä fosforipitoisuudet ovat Sorilanjoen keskimääräistä tasoa korkeampia peltoalueiden halki kulkevissa pienissä ojissa 1, 2 ja 3. Myös ojan 7 ravinnepitoisuudet ovat koholla etenkin syksyn 2009 vesinäytetuloksissa. Kiintoainepitoisuudet ovat kuitenkin melko alhaisia. Vain ojan 3 kiintoainepitoisuus on selkeästi koholla (21 ja 18 mg/l) ja poikkeaa alueen muista ojista. (kuva 11, 12 ja 13) 15

16 Kok.N ug/l O ja 1 O ja 2 O ja 3 O ja 4 O ja 5 O ja 7 O ja Sorilanjoki ka. Kuva 11. Kokonaistyppipitoisuudet Sorilanjokeen laskevissa ojissa syksyllä 2009 ja keväällä Kok.P ug/l Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja Sorilanjoki ka. Kuva 12. Kokonaisfosforipitoisuudet Sorilanjokeen laskevissa ojissa syksyllä 2009 ja keväällä Sähkönjohtavuus ms/m Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja Sorilanjoki ka. Kuva 13. Sähkönjohtavuus Sorilanjokeen laskevissa ojissa syksyllä 2009 ja keväällä

17 Oja 8 eli Tiikonoja eroaa valuma-alueen muista ojista selkeästi korkeampien typpipitoisuuksien ja etenkin ammoniumtyppipitoisuuden osalta (kuva 14). Valuma-alueen muissa ojissa jätevesikuormituksesta kertovan ammoniumtypen pitoisuudet ovat pieniä. Suurin osa Sorilanjokeen tulevasta ammoniumtypestä tulee Tiikonojan kautta, mikä kertoo siitä, että vesistöön pääsee kaatopaikalta liikaa likaantuneita valumavesiä. Tiikonojan korkea ammoniumtyppipitoisuus näkyy myös Sorilanjoessa selvästi muiden ojien tasoa korkeampana pitoisuutena (Sorilanjoen ka. kuva 14.) NH4-N ug/l Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja Sorilanjoki ka. Kuva 14. Sorilanjokeen laskevien ojien ammoniumtyppipitoisuus syksyllä 2009 ja keväällä Tiikonojan veden laatu poikkeaa muista ojista myös erittäin korkean väriluvun ( mg/l Pt), korkean kemiallisen hapenkulutuksen (25-33 mg/l O 2 ) ja korkean rautapitoisuuden suhteen ( g/l). Vaikka edellä mainitut arvot ovat humuspitoiselle, ojitetuilta soilta tulevalle vedelle tyypillisiä, ovat ne Tiikonojassa silti muiden maankäytöltään vastaavien ojavesien arvoja suurempia. Esimerkiksi Peurantajärven valuma-alueesta ojitettujen soiden osuus on 21 %. Sieltä tulevassa ojassa on vahva humusleima ja korkea rautapitoisuus, mutta arvot ovat pienempiä kuin Tiikonojan arvot (Liite 3). Ojan 7 vedenlaatuun verrattuna Tiikonojan kaikki mitatut suureet kokonaisfosforia, nitraattityppeä ja suolistoperäisten bakteerien määrää lukuun ottamatta ovat kertovat heikommasta vedenlaadusta (Liite 3). Maankäytöltään nämä valuma-alueet ovat kuitenkin hyvin saman tyyppisiä ja sijaitsevat vierekkäin. Veden laadusta ei voi vielä suoraan päätellä kyseisen ojan Sorilanjokea kuormittavasta vaikutuksesta, sillä ojien virtaamat ovat hyvin erilaisia. Laskennallista ainevirtaamaa tarkasteltaessa huomataan, että valuma-alueiden Sorilanjokeen kohdistama ravinnekuormitus kiloina vuodessa on kokonaisfosforin osalta suurinta ojassa 5 ja pienintä ojassa 2, vaikka ojan 2 kokonaisfosforipitoisuus on suurin molemmilla näytteenottokerroilla (kuva 15). Ojien 1,2,3,7 ja 8 kautta Sorilanjokeen tulee suhteellisesti enemmän fosforikuormitusta kuin valuma-alueen pinta-alan perusteella voisi arvioida. Sen sijaan ojan 4 Sorilanjokea laimentava vaikutus näkyy selkeästi. 17

18 kg Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja l/s Kg P/vuosi MQ l/s Kuva 15. Sorilanjokeen kohdistuva laskennallinen keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus ojittain sekä ojien keskivirtaama (MQ). Kokonaistyppikuormituksen osalta eniten kokonaistyppeä tuli Sorilanjokeen syksyllä 2009 ojan 8 eli Tiikonojan kautta ja keväällä 2010 ojan 5 kautta. Keväällä 2010 Tiikonojan tuottama typpikuormitus oli edelleen korkea ja hyvin lähellä ojan 5 tasoa huolimatta huomattavasti pienemmästä virtaamasta. Valuma-alueen virtaamaan suhteutettuna voidaankin havaita, että Oja 8 kautta tuleva suhteellinen typpikuormitus on suurta. Ojan 4 ja 5 laimentava vaikutus on havaittavissa kuvassa Kok.N kg/vuosi l/s 0 Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja MQ l/s 0 Kuva 16. Sorilanjokeen kohdistuva laskennallinen kokonaistyppikuormitus ojittain syksyllä 2009 ja keväällä 2010 sekä ojien keskivirtaama (MQ). 18

19 7. Laalahden veden laatu Sorilanjoki laskee 1,5 km pitkän ja kapean Näsijärven Laalahden koillisosaan. Laalahden leveys on leveimmilläänkin vain noin 280 metriä leveä. Laalahden syvin kohta on noin 9 metriä (tieto perustuu mittauksiin vesinäytteitä haettaessa). Laalahden lähivaluma-alue on asuttua maatalousaluetta. Alueen pinta-ala on noin 0,8 km 2. Peltoa Laalahden lähivaluma-aluella on lähes 40% pinta-alasta. Lähivaluma-alueella on yksi eläintila. Vakituinen asutus (12 kpl) valuma-alueella keskittyy valuma-alueen pohjoisosaan, Aitoniementien tuntumaan. Vapaaajanasutusta pienellä valuma-alueella on runsaasti (25). Vapaa-ajanasutus sijoittuu pieninä asutustihentyminä Laalahden rannoille etenkin Jokivalkamantien ja -törmän läheisyyteen. Jätevesien käsittely alueella on kiinteistökohtaisten järjestelmien varassa. Laalahteen laskee lisäksi oja Hakavalkamantien länsipuolelta asutustihentymän keskeltä. Ojan valuma-alue on vain 0,17 km 2. Ojan laskennallinen keskivirtaama on 1,4 l/s. Oja kulkee peltoalueiden ja asutusalueen halki. Ojan valuma-alueella peltoa onkin kolmannes valumaalueen pinta-alasta, vakituista asutusta 10 ja vapaa-ajanasutusta 11 kiinteistöä. Laalahden veden laatu vaihtelee paljon, mikä kertoo alueen herkkyydestä joki- ja ojavesien mukana tulevalle kuormitukselle (Liite 4). Keskimäärin Laalahden vesi on ruskeaa ja sen humusleima on vahva. Vesi on lievästi sameaa, kiintoainepitoisuudet vähäisiä ja sähkönjohtavuudet vähäsuolaisille vesille ominaisia. Laalahti on lievästi rehevä kokonaisfosforinpitoisuuden perusteella arvioituna, mutta myös rehevälle järvelle tyypillisiä pitoisuuksia on havaittu. Haitallinen piirre on typen kertyminen alusveteen kerrostuneisuuskautena ( ). Mikäli tuo typpi on pääasiassa ammoniumtyppenä, sen hapettuminen nitraatiksi kuluttaa alusveden happea. Talvinäytteessä 2010 onkin nähtävissä pohjanläheinen hapettomuus ja tämän seurauksena voimakas rauta- ja fosforipitoisuuksien nousu alusvedessä. Tämä prosessi lisää Laalahden rehevyyttä. Koska ph on Laalahdessa neutraali tai hieman happamen puolella ei eliöille myrkyllistä ammoniumtypen muuttumista ammoniakiksi todennäköisesti pääse tapahtumaan. Laalahti on yleis- ja virkistyskäyttöluokiltaan on hyvä. Laalahden pitkän ja kapean muodon vuoksi lähivaluma-alueelta ja Sorilanjoen valumaalueelta tuleva kuormitus heikentää lahden veden laatua verrattuna Näsijärven vedenlaatuun yleensä. Näsijärven Koljonselältä otetussa näytteessä esimerkiksi sameus oli vain 1,2 FNU (Laalahti 9,4 FNU), kokonaisfosforipitoisuus 10 g/l (Laalahti 21 g/l) ja kokonaistyppipitoisuus 590 g/l (Laalahti 920 g/l). Tammerkosken patotyömaahan liittyen seurataan säännöllisesti kahdeksan Näsijärven lahden veden laatua. Muihin lahtiin verrattuna Laalahden veden laatu oli otetuissa vesinäytteissä keskimääräistä heikompi. Laalahden vesi oli keskimääräistä sameampaa (5,1 FNU/ ka. 3,7 FNU), kiintoainepitoisuudet korkeampia (5,1 mg/l/ ka. 4,4 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus korkeampaa (22 g/l/ ka. 20,5 g/l). Vielä heikompaa vedenlaatu oli Muroleenlahdella ja Siivikkalanlahteen laskevalla Nuorlahdella. Laalahden lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli alhainen, mutta kertoo lievästä hygieenisestä likaantumisesta (4 pmy/dl). Laalahteen laskevan ojan veden laatu oli tyypillinen pienelle pelto- ja haja-asutusvaltaiselle valuma-alueelle. Vesi oli ruskeaa, sameaa ja erittäin rehevää. Veden sähkönjohtavuus ja rautapitoisuudet olivat koholla. Ojavesi oli syksyllä 2009 voimakkaasti likaantunut. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita oli 150 pmy/dl. Myös keväällä 2010 oja oli likaantunut, mutta lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli pienempi (15 pmy/dl). Ojaveden likaantuminen kertoo ojaan kohdistuvasta kuormituksesta sekä peltoviljelyn, että mahdollisesti asumajätevesien vaikutuksesta. Ojan kiintoainepitoisuus ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat normaaleja, joskin syksyn 2009 näytteessä ammoniumtyppipitoisuus oli hieman koholla (51 g/l) (liite 4). 19

20 8. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Sorilanjoen ja Laalahden vedenlaaduissa näkyy valuma-alueelta tuleva kuormitus. Vedenlaadut ovat kuitenkin melko hyviä huolimatta lähivaluma-alueen voimaperäisestä viljelystä. Kiintoainepitoisuudet olivat tutkimusajankohtana hyviä ja kokonaisfosforipitoisuus lievästi rehevän vesistön tasoa. Toisaalta korkea typpipitoisuus etenkin ammoniumtyppenä sekä likaantuminen heikentävät Sorilanjoen tilaa. Laalahden tilaa heikentää alusveden hapettomuus kerrostuneisuusjakson aikana. Sorilanjoen veden laatu voisi olla melkoisesti huonompikin, mutta metsävaltaisten Myllypuron ja Peurantajärven valuma-alueen kautta tuleva suhteellisen puhtaalla vedellä on Sorilanjoen vedenlaatua parantava vaikutus. Laalahden veden laatua parantavat Näsijärven laimentavat vedet. Vesistöjen tilan parantaminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa pääpaino on valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämisellä. Hajakuormitukselle alttiilla alueella tämä vaatii alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden tekemiä vapaaehtoisia toimenpiteitä useilla eri osaalueilla. Ohessa on käsitelty erilaisia Sorilanjokea ja Laalahtea kuormittavia toimintoja sekä annettu toimenpide-ehdotuksia vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. 8.1 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Merkittävin yksittäinen kuormittava tekijä näyttäisi olevan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Tarastenjärven vaikutus veden laatuun on ollut pitkäaikaista (vuodesta 1977) ja huolimatta kehittyneemmistä tekniikoista kaatopaikan alusrakenteissa ja suotovesien talteenotossa, kuormitus on kasvanut 2000-luvulla jätteenkäsittelytoiminnan laajentuessa. Jatkuvalla poikkeuksellisen suurella ammoniumtypen määrällä on vesistön laatua heikentävä vaikutus, mikä näkyy esim. vesistön happiongelmina ja sitä kautta sisäisen kuormituksen kasvuna. Itämeren kannalta typpi on merkittävä rehevöittävä tekijä ja esimerkiksi haja-asutuksen jätevesien typen poistoa on tiukennettu asetuksella (542/2003). Kiinteistöiltä vaaditaan viimeistään vuonna %:n puhdistustehoa typen osalta. Tarastenjärven aiheuttama typpikuormitus Sorilanjokeen vastasi KVVY:n velvoitetarkkailuraportin mukaan vuonna asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Vuonna 2007 kaatopaikan aiheuttama typpikuormitus vastasi jopa 2929 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Laalahden ja Sorilanjoen veden laadun kannalta Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselta vesistöön pääseviä valumavesiä tulisi käsitellä nykyistä tehokkaammin ja pyrkiä poistamaan valumavedestä ammoniumtyppeä rakenteellisin ratkaisuin. Kuva 17. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. 20

21 8.2 Maatalous Toinen merkittävä kuormitustekijä Sorilanjoen valuma-alueella näyttäisi olevan tämän tutkimuksen perusteella peltoviljely. Huolimatta peltojen pienestä osuudesta valuma-alueella, peltojen keskittyminen Sorilanjoen ja Laalahden lähialueen vesistöjen ja ojien tuntumaan lisää haittoja. Peltoviljelyyn liittyvät haitat johtuvat voimaperäisestä lannoittamisesta epäorgaanisilla lannoitteilla, lannan levityksestä ja toisaalta paljaan peltomaan huuhtoutumisesta sadevesien mukana. Käytännössä epäorgaanisten lannoitteiden käyttö on vähentynyt tällä vuosituhannella lannoitteiden hinnan jyrkän kasvun vuoksi. Lisäksi 2000-luvulla sääntely on tiukentunut mm. lannanlevitykseen liittyen (nitraattiasetus) ja lannoitteiden käytön suhteen. Valtaosa viljelijöistä on sitoutunut maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden noudattamiseen ja sen mukana tulee tiettyjä velvoitteita mm. maan viljavuuden seuraamiseen ja vesistön varteen jätettävien maaperän huuhtoutumista vähentävien suojakaistojen suhteen. Merkittävä ongelma vesistöjen kannalta onkin ravinteikkaan maaperän huuhtoutuminen sateiden mukana. Viime vuosina tämän merkitys on ollut lauhojen ja sateisten talvien myötä entistä suurempaa. Kuva 18. Vesistöön rajautuvia peltoja. Sorilanjoen valuma-alueella on runsaasti vesistöön rajautuvia kaltevia peltoja, joilta varsinkin kynnettyinä huuhtoutuu sateiden mukana runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Tällaisia kaltevia vesistöön johtavia peltoja on etenkin Sorilanjoen pohjoispuolella, Sorilanlammen ympärillä ja ojan 1 ympärillä sekä ojan 3 ja ojan 7 alajuoksulla. Näiden peltolohkojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys vähentäisi merkittävästi lohkoilta huuhtoutuvaa ravinnemäärää. Kasvipeitteisyyden toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja, joista maatalouden ympäristötuen erityistuista suojavyöhyketuki sekä ympäristötuen perusosaan kuuluva luonnonhoitopellon korvaus voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Lannan levitys näillä kaltevilla pelloilla on nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan kielletty (keskimääräinen kaltevuus > 10 %). Typpilannoitteita saa näillä kaltevilla pelloilla levittää enintään kymmenen metrin etäisyydelle vesistöstä. Osa alueen pelloista onkin monivuotisella nurmella, jolla laiduntaa karja tai hevoset. Huuhtoutumisen vähentämiseksi laiduntamispaineen tulee olla sopivassa suhteessa laidunalueen pinta-alaan niin, että kasvipeitteisyys laidunnurmella säilyy koko ajan. Hygieenisen likaantumisen vähentämiseksi karjan pääsy vesistöön olisi hyvä estää. Toinen hyvä vaihtoehto ravinnekuormituksen vähentämiseen etenkin ojien 1 ja 2 osalta olisi vesiensuojelullisen kosteikon perustaminen tai kunnostaminen ojan varteen. Ojien valuma-alueet ovat pieniä ja peltojen suhteellinen osuus valuma-alueesta on tarpeeksi suuri, jotta kosteikon perustamiseen voisi saada tukea (maatalouden ympäristötuen erityistuki ja ei-tuotannolliset investoinnit- tuki). Ojan 1 ja 2 varrella on myös luontaista kosteikkoa, johon tällaisen kosteikkoalueen perustaminen olisi kannattavaa. Peltoalueiden määrä Laalahden ja Sorilanjoen rannoilla vähenee merkittävästi Nurmi-Sorilan täydennysrakentamisen yhteydessä ja valtaosa pelloista rakennetaan asumiskäyttöön. Tämä 21

22 voi vähentää peltoalueilta tulevaa kuormitusta. Rakennusaikaiseen pintavesien johtamiseen ja asuinalueiden hulevesien johtamiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota aluetta rakennettaessa, että ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutuminen vesistöön estetään. 8.3 Metsätalous Metsätalouden ympäristövaikutukset korostuvat erityisesti ojan 5 veden laadussa. Ojan 5 fosfori- ja typpipitoisuudet ovat humuspitoisille vesille tyypillisesti hieman koholla (lievästi rehevä). Veden laadun kannalta etenkin metsänojitus ja lannoitus voivat aiheuttaa merkittäviä ravinnepäästöjä lisääntyneen huuhtoutumisen myötä. Koska Peurantajärven valuma-alueella on runsaasti ojitettua suota ja metsää, on alueelta huuhtoutuvien ravinteiden ja kiintoainespitoisuuden vähentämisen kannalta tärkeää kiinnittää huomio kunnostusojituksien vesiensuojelurakenteisiin kuten kaivukatkoihin ja laskeutusaltaisiin. Vesistöjen varteen tulisi jättää riittävät suojavyöhykkeet metsiä hakatessa tai lannoittaessa. Myös Myllypuron valuma-alueella huomio tulisi kiinnittää metsätalouden vesiensuojelun laatuun. Toisaalta Myllypuron valumaalueella järvet tasaavat veden laatua ja suuri osa kiintoaineksesta ja ravinteista sedimentoituu järvien pohjalle. Myllypuron valuma-alueella järvien laatu ei olekaan yhtä hyvä kuin Myllypurossa. 8.4 Haja-asutus Sorilanjoen valuma-alueella on noin 300 haja-asutuksen kiinteistöä ja ne sijoittuvat pääasiassa vesistöjen läheisyyteen. Tällöin asumajätevesien käsittelyjärjestelmällä on erityisen tärkeä merkitys. Valtaosa vapaa-ajan asunnoista sijoittuvat Myllypuron valuma-alueella järvien rannoille. Iso osa vakituisista asunnoista Sorilanjoen valuma-alueella sijoittuu Pulesjärventien varteen ojan 5 valuma-alueelle, mikä voi näkyä ojan kohonneissa lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrissä. Toisaalta asumajätevesistä kertova ammoniumtyppi on koholla Tiikonojan lisäksi vain ojan 3 ja Laalahteen laskevan ojan syksyn 2009 vesinäytteessä. Vuoden 2013 loppuun mennessä haja-asutuksen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien puhdistustehon tulee olla talousjätevesiasetuksella säädetyissä rajoissa eli vanhojen jätevesijärjestelmien osalta tämä merkitsee järjestelmän uusimista. Nurmin vesihuolto-osuuskunnan toimintaalueella sijaitsevien kiinteistöjen on vesihuoltolain perusteella velvollisuus liittyä järjestettyyn vesihuoltoon. Osa kiinteistöistä ei sitä vielä kuitenkaan ole tehnyt. Kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitokseen mahdollisimman pian olisi kuitenkin tärkeää. Nurmi-Sorilan rakentuessa viemäröityjen alueiden osuus vain kasvaa ja vanhoillekin kiinteistöille voi syntyä mahdollisuus liittyä viemäriverkostoon. Kuva 19. Rantakiinteistön saostussäiliöt. 22

23 Lähteet Ilmastokatsaus-aikakausilehti. Ilmatieteen laitos, ilmastopalvelu. nrot 1-12 vuonna 2009 ja 1-4 vuonna Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus Kaava nro yk 035 ja yk 031. Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut. Palomäki, R Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien kehitys ja niiden vedenlaatu Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2007,103s. Oravainen, R Vuosiyhteenveto Tarastejärven kaatopaikan kuormitus- ja vesistötarkkailusta vuodelta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n kirje nro 175. Sorilan Valkaman tiehoitokunnan alueen kiinteistöjen jäte- ja talousvesikartoitus Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan julkaisuja. Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa Pirkanmaan ympäristökeskus, valvonta- ja ympäristölupaosasto, Diaarinumero: PIR-2004-Y Internet: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vedenlaatu kunnittain. Tampere. > Vedenlaatu toimialueella > Vedenlaatu kunnittain > Tampere ( ). Ympäristöhallinnon sähköinen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. ( ). Ympäristöhallinnon www-sivut: Tampereen kaupungin internet-sivut: GWM-engineering Oy: Pirkanmaan Jätehuolto Oy: 23

24 Liitteet Liite 1. Sorilanjoen näytteenottopisteet Liite 2. Sorilanjoen valuma-alue ja osavaluma-alueet Liite 3. Sorilanjoen valuma-alueen ja Sorilanjoen vesinäytetulokset syksy 2009 ja kevät 2010 Liite 4. Laalahden ja Laalahden koillisosaan laskevan ojan vesinäytetulokset

25 Liite 1. Sorilanjoen näytteenottopisteet Kaupunkimittaus Tampere

26 Liite 2. Sorilanjoen osavaluma-alueet ja ojien näytteenottopisteet Kaupunkimittaus Tampere 2010 Kaupunkimittaus Tampere

27 Liite 3. Sorilanjoen valuma-alueen ja Sorilanjoen vesinäytetulokset syksy 2009 ja kevät 2010 pvm. Happi mg/l Kyll. % Sameus FNU Kiintoaine mg/l Sähkönj. ms/m ph Väri mg/l Pt CODmn mg/l O2 Kok.N g/l NO 23-N g/l NH 4-N g/l Kok.P g/l Fe g/l Al.entero pmy/dl Lämpökolif. pmy/dl Oja ,4 40 6,5 1,2 20,3 6, ,8 5,8 2,2 13,8 6,6 70 7, Oja ,5 55 9, , ,9 5,9 9,2 9,8 6,9 60 9, Oja , ,2 7,6 45 9, , ,3 6, Oja ,8 99 1,4 1,7 4,5 6, ,5 4,3 5 3,2 6, Oja ,9 97 2,7 1,6 3,8 6, ,9 6,8 4,6 3,3 5, Oja , ,9 6, ,7 6,5 5,2 4,6 6, Oja ,1 68 9,6 6,3 26 7, ,6 7,6 6,2 15,2 6, Keskiarvo Sorilanjoki, keski ,4 71 9,4 4,5 12,3 7, ,7 8,2 6,8 6,7 6, Sorilanjoki, silta , ,8 12,4 7, ,7 9,6 4,4 6, Sorilanjoki, ala ,7 74 7,4 3,8 11,9 7, ,2 6,8 4,5 6,

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot