Sorilanjoen valuma-alueen ja Laalahden veden laadun tehostettu seuranta vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sorilanjoen valuma-alueen ja Laalahden veden laadun tehostettu seuranta vuosina 2009-2010"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Kati Skippari Sorilanjoen valuma-alueen ja Laalahden veden laadun tehostettu seuranta vuosina Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2010

2 Teksti: Kati Skippari Kannen kuva: Salla Kärki Taulukot ja grafiikka: Kati Skippari Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Copyright (N : o ) Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus ISBN: Painopaikka: Tampere, Juvenes Print

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Sorilanjoen valuma-alueen kuvaus Perustiedot Alueen kuormituslähteet Alueen vesien tila aikaisempien tutkimusten mukaan Aineisto ja menetelmät Näytteenottoajankohdan sää- ja vesiolot Sorilanjoen ja siihen laskevien ojien veden laatu vuosina ja veden laatuun vaikuttavat tekijät Sorilanjoki Oja Oja Oja Oja Oja Oja Oja Oja Ojavesitulosten vertailu ja Sorilanjokeen tuleva ravinnekuormitus Laalahden veden laatu Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Maatalous Metsätalous Haja-asutus...22 Lähteet Liitteet Liite 1. Sorilanjoen näytteenottopisteet Liite 2. Sorilanjoen osavaluma-alueet ja ojien näytteenottopisteet Liite 3. Sorilanjoen valuma-alueen ja Sorilanjoen vesinäytetulok set syksy 2009 ja kevät Liite 4. Laalahden ja Laalahden koillisosaan laskevan ojan vesinäytetulokset

4 1. Johdanto Tampereen Aitolahdessa sijaitseva Sorilanjoki laskee Näsijärven Laalahteen. Sorilanjoen ja Laalahden rannoilla on sekä vakituista että vapaa-ajanasutusta. Alueen täydennysrakentaminen on suunnitteilla ja Nurmi-Sorilan kaavaehdotuksessa Laalahden ja Sorilanjoen lähialueet on merkitty pääosin pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Alueen vesistöjen tila on huolestuttanut paikallisia asukkaita pitkään. Sorilanjoelta on otettu vesinäytteitä useampana eri vuonna etenkin joen hygieenisen likaantumisen selvittämiseksi ja näytteiden perusteella likaantuneisuutta on ollut havaittavissa. Alueen vesistön tilasta huolestuneet lähiasukkaat tekivät valtuustoaloitteen , jossa esitettiin Tampereen kaupungille Sorilanjoen veden tilan selvittämistä sekä hoito- ja kunnostussuunnitelman laatimista alueelle. Valtuustoaloitteen pohjalta ympäristönsuojeluyksikkö laati ko. vesistöille tehostetun seurannan suunnitelman vuosille 2009 ja Seurannan tavoitteena oli selvittää alueen veden laadun heikkenemisen ja vesistön rehevöitymisen taustatekijöitä. Vesien laatuun vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi tarkkailtiin myös Sorilanjokeen ja Laalahteen laskevien merkittävimpien ojien ja purojen veden laatua. Vesinäytteitä otettiin yhteensä 12 pisteestä: Laalahdelta ja 11 joki- ja ojavesipisteestä (liite 1). Tässä raportissa esitetään veden laadun seurannan tulokset ja tulosten perusteella esitetään toimenpidesuosituksia alueen veden laadun parantamiseksi. 2. Sorilanjoen valuma-alueen kuvaus 2.1 Perustiedot Sorilanjoen valuma-alue (35.319) sijoittuu Tampereen Nurmin, Aitoniemen, Sorilan ja Kämmenniemen kaupunginosiin sekä valuma-alueen itäosassa Kangasalan puolelle (Liite 2). Valuma-alueen vedet laskevat Sorilanjoen kautta Laalahteen ja edelleen Niihamanselän kautta Näsijärveen. Sorilanjoen valuma-alueen pinta-ala on 44,43 km 2, josta järviä on 5,9 %. Alueen suurin järvi on Iso Päiväjärvi, jonka pinta-ala on 54 ha. Alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Peltojen osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 4 % ja viljelykset keskittyvät lähinnä Sorilanjoen ja Palon tuntumaan sekä Pulesjärventien läheisyyteen. Valtaosa valuma-alueesta on havu- ja sekametsää, jossa on muutamia isompia suoalueita kuten Teerineva, Kaiskonneva, Ahvenlammin ympäristö ja Loukkaankorvensuo. Suot ovat enimmäkseen ojitettuja ja niiden osuus valuma-alueen pinta-alasta on noin 14 %. Tutkimusalueella vakituinen asutus keskittyy pääosin Nurmin, Sorilan ja Palon alueelle sekä Pulesjärventien tuntumaan. Vapaa-ajan asutusta sen sijaan on runsaasti valuma-alueen luoteisosan järvien rannoilla ja jonkin verran Peurantajärven rannoilla. 2.2 Alueen kuormituslähteet Alueen eteläosassa sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, joka on toiminut alueella jo vuodesta 1977 ensin Tampereen kaupungin kaatopaikkana ja sittemmin Pirkanmaan jätehuollon jätteenkäsittelykeskuksena. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa mm. loppusijoitetaan tavanomaista jätettä, kompostoidaan biojätettä, vastaanotetaan, käsitellään, välivarastoidaan ja loppusijoitetaan ongelmajätettä, pilaantuneita maita sekä nestemäistä jätettä, välivarastoidaan hyötyjätettä sekä valmistetaan kierrätyspolttoainetta jätteenkäsittelylaitoksessa. Kaatopaikka on viemäröity vuonna 1983 ja valtaosa kaatopaikan suoto- ja valumavesistä johdetaan Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Pieni osa kaatopaikan keräysjärjestelmien ohi pääsevää vettä kulkeutuu kuitenkin Tiikonojan kautta Sorilanjokeen. Tarastenjärven kaatopaikan ja sen ympäristön vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta Vesinäytteitä 4

5 otetaan vuosittain. Velvoitetarkkailuohjelma uusittiin vuonna 2006 ja uusitun ohjelman mukainen tarkkailu aloitettiin vuonna Alueen hajakuormitus tulee maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Alueella oli tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2008 viisi toimivaa maatilaa (maatalouden ympäristötukea saavia tiloja). Haja-asutuksen kiinteistöjä valuma-alueella on yhteensä 297, joista omakotitaloja on 146 ja vapaa-ajan asuntoja 151. Valuma-alueella osa kiinteistöistä on järjestetyn vesihuollon piirissä. Nurmin vesihuolto-osuuskunnan viemäriverkoston toimintaalueella Sorilan koulun ympäristössä ja valuma-alueen eteläosassa on yhteensä 22 kiinteistöä. Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa toiminta-alueen laajentumista on esitetty myös Kaitavedentien itäpuolelle Pulesjärventien tuntuman asutuskeskittymään. Kangasalan puolella Onkijärven taaja-asutus kuuluu Kangasalan Veden toimintaalueeseen (noin 60 kiinteistöä). Osa kiinteistöistä toiminta-alueella on silti vielä kiinteistökohtaisen järjestelmän varassa. 2.3 Alueen vesien tila aikaisempien tutkimusten mukaan Alueen luoteishaaran järvet ovat lievästi happamia tai lähellä neutraalia ja järvien puskurikyky on tyydyttävällä tasolla. Karun ja kirkasvetisen Kalliojärven puskurikyky on huono. Metsäojituksista huolimatta järvien humuspitoisuus on lievää ja järvet ovat kirkasvetisiä tai vain lievästi sameita. Järvien näkösyvyys on yleisesti hyvä. Ravinteikkuudeltaan alueen luoteishaaran järvet ovat karuja tai lievästi reheviä. Järvissä esiintyy kuitenkin säännöllisesti hapettomuutta, sillä pienten vedenkorkeuserojen vuoksi veden vaihtuvuus on hidasta. Iso Päiväjärvi ja Kalliojärvi ovat laatuluokaltaan hyviä. Pitkäjärvi, Iso-Lumoja ja Saarijärvi ovat laatuluokaltaan tyydyttäviä. Alueen järvet ovat kärsineet happamuudesta ja huonosta puskurikyvystä varsinkin 1980-luvulla, mutta tilanne on korjaantunut (Palomäki 2007). Alueen koillisosan järvistä ainoastaan Peurantajärven veden laatua on selvitetty tarkemmin. Peurantajärven valuma-alueella on huomattavasti ojitettuja soita, mikä näkyy järven veden laadussa. Matala, lievästi rehevä järvi on hyvin humuspitoinen, hapan ja veden puskurikyky on tyydyttävä. Peurantajärven vesi on lievästi sameaa ja veden bakteeripitoisuus on alhainen. Yleiseltä laatuluokaltaan Peurantajärvi on tyydyttävä (Palomäki 2007). Sorilanjokeen laskevista puroista ei ole otettu säännöllisesti vesinäytteitä lukuun ottamatta Sorilanjokeen laskevaa Tiikonojaa, jonka valuma-alueella Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus sijaitsee. Jätteenkäsittelykeskukselta suotautuvien vesien vaikutus on velvoitetarkkailuraporttien perusteella kaatopaikalta todettavissa sähkönjohtavuuden, kloridipitoisuuden ja typpiyhdisteiden pitoisuuksien voimakkaana nousuna kaatopaikan yläpuoliseen mittausasemaan verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2009 typpipitoisuus oli 5-10-kertainen yläpuoliseen asemaan verrattuna. Pitoisuudet ovat nousseet pitkän aikavälin tarkastelun perusteella 2000-luvun aikana (Oravainen 2009). Kuva 1. Kesäinen Sorilanjoki. 5

6 Tiikonojan vedet kaatopaikan alapuolella ovat velvoitetarkkailuraporttien mukaan lievästi sameita humusvesiä. Vedessä olevien suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on luonnontasoa korkeampi. Suurimmat sähkönjohtavuudet on todettu 2000-luvulla (kuva 2) Korkea sähkönjohtavuus viittaa jätevesien vaikutukseen ms/m ms/m Kuva 2. Tiikonojan sähkönjohtavuus (ms/m) Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksissa vuosilta Myös typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat Tiikonojassa normaalia ojavettä korkeammalla tasolla (kuva 3). Etenkin ammoniumtypen määrä on ollut huomattavan korkea luonnonvesiin verrattuna, mikä kertoo jätevesikuormituksesta. Typpiyhdisteiden kuormitus on kasvanut luvun keskimääräisestä tasosta lähes kaksinkertaiseksi (kasvua 42%) 2000-luvulla (kuva 4). 6

7 mg/l Kok.N NH4-N pvm Kuva 3. Tiikonojan kokonaistyppipitoisuus (Kok.N) ja ammoniumtyppipitoisuus (NH 4 -N) Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksissa vuosilta kg/d 20 Kok.N Kuva 4. Tiikonojaan tuleva virtaamapainotettu laskennallinen typpikuormitus (kg/d) vuosina Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksiin pohjautuen. Tiikonojan fosforipitoisuus on ojavesille normaalilla tai lievästi kohonneella tasolla (kuva 5). Fosforin kuormitus on kasvanut kolmanneksella (33%) vuoden 1990-luvun keskimääräisestä tasosta (kuva 6). Raskasmetallipitoisuudet Tiikonojalla ovat olleet erittäin alhaisia tai ne ovat jääneet alle määritystarkkuuden. Hygieenistä likaantumista on ollut aika ajoin todettavissa, mutta ei kuitenkaan voimakkaana (Oravainen 2009). 7

8 ug/l 30 Kok.P Kuva 5. Tiikonojan kokonaisfosforipitoisuus (Kok.P) Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksissa vuosilta ,5 0,45 0,4 0,35 0,3 kg/d 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Kok.P Kuva 6. Tiikonojaan tuleva virtaamapainotettu laskennallinen fosforikuormitus (kg/d) vuosina Tarastenjärven kaatopaikan velvoitetarkkailutuloksiin pohjautuen. Sorilanjoelta on otettu näytteitä useana eri vuonna etenkin joen hygieenisen likaantumisen selvittämiseksi. Sorilanjoki on näiden näytteiden perusteella arvioiden humuspitoinen, lievästi samea ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä joki. Kokonaistyppipitoisuus on joessa korkealla tasolla luonnontilaisiin vesiin verrattuna. Joessa on todettavissa hygieenistä likaantuneisuutta. Uimavedelle asetetut laatuvaatimukset ovat kuitenkin pääosin täyttyneet. Uimavedelle asetetut bakteeripitoisuuksien enimmäisrajat ovat ylittyneet fekaalisten streptokokkien 8

9 osalta vain yhdellä näytteenottokerralla (vuonna 2003). Laalahteen ja Sorilanjokeen laskevista ojista tai puroista on määritetty satunnaisesti hygieenistä likaantumista. Kaikki tutkitut ojavedet ovat olleet hygieenisesti likaantuneita. 3. Aineisto ja menetelmät Tehostettu seuranta toteutettiin Sorilanjoen valuma-alueen vedenlaadun seurannan suunnitelman mukaisesti vuoden 2009 ja 2010 aikana. Sorilanjokeen laskee kahdeksan merkittävämpää ojaa, josta tässä tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemää. Lisäksi Sorilanjokeen tulee vesiä lähivaluma-alueelta. Koska osa ojista on nimettömiä, ojat esitetään tässä raportissa numeroituna myötäpäivään Kaitavedentien sillasta lukien (liite 2 ). Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö haki vesinäytteitä Sorilanjoesta ja siihen laskevista ojista sekä Laalahden koillisosaan laskevasta ojasta , ja Laalahden koillisosan leveimmästä kohdasta haettiin näyte (näytteenottopisteet liite 1). Lisäksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) otti näytteitä Laalahden syvänteen kohdalta lahden keskiosasta 18.3., ja Kaikki näytteet analysoitiin KVVY:n laboratoriossa, joka on FINAS akkreditoitu testauslaboratorio (tulokset liitteet 3 ja 4). Lisäksi alueen veden laadun tarkastelussa käytettiin aikaisempia vedenlaatuaineistoja, jotka liittyvät mm. Tampereen kaupungin vedenlaadun seurantaohjelmaan ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen velvoitetarkkailuohjelmaan. Kuva 7. Talvista näytteenottoa. Sorilanjoen valuma-alueen tarkastelussa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen aineistojen mukaista valuma-aluerajausta. Maankäytön yleispiirteet saatiin Suomen ympäristökeskuksen OIVA-palvelun avulla. Lisäksi määritettiin osavaluma-alueiden rajat, pinta-alat, järvisyydet, peltoprosentit sekä ojitettujen soiden osuudet MapInfo-ohjelman avulla digitoimalla peruskartalta. Menetelmä on jossain määrin epätarkka, sillä esimerkiksi osa peruskartalla pelloiksi merkityistä alueista on todennäköisesti poistunut viljelystä. Haja-asutuksen lukumäärä laskettiin Tampereen rakennusvalvonnan paikkatietoaineistosta valuma-alueittain. Sorilanjoen valuma-alueen ja isoimpien järvien pinta-alatiedot saatiin kirjallisuudesta. Työn tavoitteena oli myös selvittää eri ojien mukana tulevaa ravinnekuormitusta Sorilanjokeen. Ainevirtaaman laskemiseksi määritettiin keskivirtaama (MQ). Todellisten virtaamahavaintojen puuttuessa keskivirtaama laskettiin keskivalunnan 8 l/s/km 2 (Oravainen, suullinen tiedonanto) ja ko. ojan valuma-alueen pinta-alan tulona. Virtavesien vuotuinen ainevirtaama laskettiin ojavesien ainepitoisuuden ja keskivirtaaman tulona. Todellisten virtaamahavaintojen puuttuessa ainevirtaamat ovat lähinnä suuntaa-antavia. Niiden tärkein merkitys onkin eri ojien aiheuttaman kuormituksen suuruusluokan havainnollistamisessa ja vertailussa. 9

10 4. Näytteenottoajankohdan sää- ja vesiolot Vuonna 2009 syksy oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva. Sadanta oli syys- ja lokakuussa Tampereen Pirkkalan havaintoaseman sademäärien pitkän ajan keskiarvon alapuolella (kuva 8). Syys- ja lokakuun vedenkorkeudet olivat keskimääräiseen tasoon nähden normaalia matalammalla ja virtaamat keskimääräistä pienempiä. Marraskuun alkupuoli oli edelleen vähäsateinen. Sadetta tuli vähän näytteenottoa edeltävänä päivänä 4.11 ja näytteenottoviikolla. Marraskuun sademäärä oli kuitenkin keskimääräistä tasoa korkeampi loppukuun runsaiden sateiden vuoksi. Näytteenottohetkellä säätila oli aurinkoinen ja lämpötila o C ja o C. Vuonna 2010 tammi-, helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Tammikuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Helmi- ja maaliskuussa satoi ajankohtaan nähden runsaasti, pääasiassa lunta. Lumen vesipitoisuus kasvoi nopeasti helmi- ja maaliskuun aikana. Maaliskuun loppupuolella sateet tulivat vetenä ja lumi alkoi sulaa. Virtaamat pysyttelivät melko pieninä lauhempiin talviin verrattuna. Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta sademäärä keskimääräistä tasoa. Lumi suli huhtikuun alussa nopeasti ja huippuvirtaama oli keskimääräistä aikaisemmin. Huhtikuun lopulla virtaamat olivat jo laskussa. Näytteenottopäivän sää oli poutainen ja lämpötila vaihteli näytteenoton aikana +1-7 o C:een välillä. mm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Elo Syys Loka Marras Joulu Keskiarvo Kuva 8. Sademäärä kuukausittain vuosina (huhtikuuhun asti) ja pitkän ajan keskiarvo Tampere-Pirkkalan havaintoasemalla. 5. Sorilanjoen ja siihen laskevien ojien veden laatu vuosina ja veden laatuun vaikuttavat tekijät 5.1 Sorilanjoki Sorilanjoen keskivirtaama pinta-alan ja keskivalunnan perusteella laskien on 355 l/s. Suurin osa Sorilanjokeen tulevasta vedestä laskee metsävaltaisilta alueilta Myllypuron (oja 4) ja Peurantajärven laskuojan (oja 5) kautta. Sorilanjoen vedestä lähes 70 % tulee näiltä osavaluma-alueilta. Muita merkittävämpiä ojia Sorilanjoen valuma-alueella ovat oja 7 ja Tiikonoja (oja 8) jotka laskevat Sorilanjoen itäosaan. Sorilanjoen lähialueelta vedet laskevat Sorilanjokeen suoraan tai pienen ojan kautta. Lähialueen osuus Sorilanjoen valuma-alueesta on 2 %. Sorilanjoen valuma-alueen ja sen osavaluma-alueiden pinta-alat, ojien laskennalliset keskivirtaamat sekä valuma-alueen maankäytön osuudet on kuvattu taulukossa 1 ja kappaleessa 2. 10

11 Taulukko 1. Sorilanjoen valuma-alue, osavaluma-alueet ja maankäyttö. Valumaalue pinta-ala km 2 MQ l/s Ojitetut suot % Järvet % Pellot % Hajaasutus kpl Vapaaajanasutus Sorilanjoki 44, , Lähialue Oja 1 0,9 7, Oja 2 0,3 2, Oja 3 1, Oja 4 14, ,5 0, Oja 5 16, , Oja Oja 7 3, Oja 8 4, Sorilanjoen veden laatua tutkittiin kolmesta pisteestä: Sorilanjoen keskiosasta, Kaitavedentien sillan kohdalta ja Sorilanjoen valuma-alueen purkupisteestä (liite 1). Tulosten perusteella Sorilanjoen vesi on lievästi rehevää, sameaa ja siinä on vahva humusleima (taulukko 2). Myös joen rautapitoisuus on korkea, mutta humusvesille tyypillisellä tasolla. Sorilanjoen ph on kuitenkin normaalilla tasolla tai lievästi hapan. Sorilanjoen luonnontilaista jokea selkeästi korkeampi Kuva 9. Sorilanjoki Aitolahdentien sillalta kuvattuna. typpipitoisuus ja erityisesti korkea ammoniumtyppipitoisuus ja koholla oleva sähkönjohtavuus kertovat jätevesien vaikutuksesta joen veden laatuun. Sorilanjoen kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin näytteenottokerroilla alhaisia. Syksyn 2009 vähäiset kiintoainepitoisuudet selittyvät kuivalla alkusyksyllä, jolloin maaainesten huuhtoutuminen sateen mukana on ollut vähäistä. Sorilanjoessa oli havaittavissa hygieenistä likaantumista jokaisella näytteenottokerralla, joka syksyllä 2009 oli voimakasta. Joen vesi soveltuu kuitenkin uimiseen. Sorilanjoen veden laatu paranee jonkin verran alavirtaan mentäessä lähes kaikkien suureiden osalta. Yleiskäyttöluokaltaan Sorilanjoen vesi on tyydyttävää koholla olevan fosforipitoisuuden ja vahvan humusleiman vuoksi. Sorilanjoen vesi on virkistyskäyttöluokaltaan hyvän ja tyydyttävän välillä, sillä ajoittain koholla oleva suolistoperäisien bakteerien määrä laskee luokitusta. 11

12 Taulukko 2. Sorilanjoen veden laatu eri näytteenottopisteissä 1= joen keskikohta, 2= Kaitavedentien silta, 3= valuma-alueen purkupiste (täydellinen vedenlaatutaulukko liitteessä 3) Suure Sameus FNU 9,4 9 7,4 8,2 9,7 9,2 Kiintoaine mg/l 4,5 4,8 3,8 6,8 9,6 6,8 Sähkönjohtavuus ms/m 12,3 12,4 11,9 6,7 4,4 4,5 CODmn mg/l Kokonaistyppi g/l Nitraattityppi g/l Ammoniumtyppi g/l Kokonaisfosfori g/l Rauta g/l Alustavat enterokokit pmy/dl Lämpökestoiset koliformiset bakteerit Oja 1 Oja 1 kulkee Kaitavedentien länsi- ja itäpuolen peltojen keskellä ja laskee Sorilanjokeen Kaitavedentien sillan läheisyyteen. Ojan keskivirtaama on pieni, vain 7,2 l/s. Oja kerää vetensä pieneltä valuma-alueelta, jonka osuus Sorilanjoen valuma-alueesta on 2 %. Valuma-alueen maankäytöstä peltojen osuus on neljännes. Ojan alajuoksulla laiduntaa karja. Sorilan koulun ympäristön asutus kattaa merkittävän osan ojan valuma-alueen pohjoisosasta. Valumaalueen pohjoisosa on viemäröity ja noin 14 omakotitaloa ja kaksi vapaa-ajan asuntoa sijaitsee Nurmin vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueella. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien varassa on noin 14 omakotitaloa ja yksi vapaa-ajan asunto (taulukko 1). Näytteenottokohdassa oja kerää vedet pieneen painanteeseen, jossa virtaus on hidasta. Ojan happipitoisuus onkin alhainen ja hapen kyllästysaste vain 40 %. Ojan vesi on vain lievästi sameaa ja sen kiintoainepitoisuus on hyvä. Muutoin ojan vedenlaatu on tyypillinen viljelysmaiden halki kulkevalle ojalle. Ojassa on korkea sähkönjohtavuus, korkea typpi- ja fosforipitoisuus. Oja oli syksyllä 2009 hygieenisesti likaantunut: suolistoperäisten bakteerien määrä oli koholla (alustavat enterokokit 51 ja lämpökestoiset koliformiset 29 pmy/dl). Keväällä 2010 hygieenistä likaantuneisuutta ei ollut todettavissa. 5.3 Oja 2 Oja 2 on peltojen ympäröimän Sorilanlammen laskuoja. Sorilanlammen valuma-alue on pieni; vain 0,3 km 2 ja ojan keskivirtaama on 2,4 l/s. Oja laskee Sorilanjoen pohjoisosan kosteikkoon. Sorilanlammen valuma-alueesta 52 % on peltoa ja valuma-alueella on eläinsuoja sekä karjalle että hevosille. Valuma-alueella on yhdeksän vakituista asuntoa. Alueen asutus on Tampereen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ehdotettu liitettäväksi Nurmin vesihuoltoosuuskunnan toiminta-alueeseen. Ojan 2 vedenlaadussa näkyy maanviljelyn ja eläintilan kuormittava vaikutus Sorilanlampeen. Laskuojan happipitoisuus on alhaisempi kuin virtaaville vesille on tyypillistä. Hapen kyllästysaste on 55 %. Sekä kokonaistyppipitoisuus että kokonaisfosforipitoisuus ovat korkeita. Kokonaisfosforipitoisuus on ylirehevän veden tasoa eli yli 100 g/l. Ammonium- ja nitraattityppipitoisuudet ovat kuitenkin normaalilla tasolla. Muuten ojan vesi on lievästi humuspitoista, hieman sameaa ja kiintoainepitoisuudet lievästi koholla, ojan sähkönjohtavuus oli 2009 syk- 12

13 syllä koholla, mutta keväällä 2010 normaalilla tasolla. Ojan suolistoperäisten bakteerien määrä on vähäinen tai bakteereja ei ole (0-8 pmy/dl). 5.4 Oja 3 Oja 3 laskee Kaitavedentien ja Hirsimoision suunnasta, Sorilan asutustihentymän pohjoispuolelta, Sorilanjoen pohjoisosan kosteikkoon. Valuma-alue on pienehkö; 1,4 km 2 pintaalaltaan. Ojan 3 keskivirtaama on 11 l/s. Valuma-alueen latvaosat ovat metsävaltaista aluetta. Alueen alaosassa peltoja on kuitenkin runsaasti ja peltojen osuus valuma-alueesta onkin 17%. Valuma-alueella on yhdeksän haja-asutusalueen omakotitaloa, joista valtaosa sijoittuu valuma-alueen alajuoksun tuntumaan. Ojan 3 vesi on melko sameaa. Sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus ja rautapitoisuus ovat koholla. Ravinnepitoisuuksien perusteella ojavesi on erittäin rehevää, sillä fosforin pitoisuus on keskimäärin 51 g/l ja typen 1600 g/l. Typestä suurin osa on ojassa vesiliukoisena nitraattina. Tulokset viittaavat siihen, että ojaan kohdistuu valuma-alueella ravinnepitoista kuormitusta. Ojan suolistoperäisten bakteerien määrä on vähäinen (< 6 pmy/dl), mutta viittaa lievään likaantumiseen. 5.5 Oja 4 Oja 4 on valuma-alueen luoteisosasta laskeva Myllypuro. Myllypuron osavaluma-alueen pinta-ala on 14,4 km 2 ja se on toiseksi suurin Sorilanjoen valuma-alueella. Myllypuron keskivirtaama on 115 l/s. Myllypuro laskee Sorilanjoen yläjuoksulle. Järvien osuus on metsävaltaisen Myllypuron valuma-alueesta 11,5 %. Myllypuron valuma-alueella on runsaasti ojitettua soista metsää ja sen osuus valuma-alueesta on 10 %. Peltoa valuma-alueella ei ole juuri lainkaan. Valuma-alueen järvien rannoilla on 117 vapaa-ajan asuntoa. Vakituista asutusta on vain 18 kiinteistöä. Myllypuron veden laatu on paras Sorilanjokeen laskevista ojista. Myllypuron happipitoisuus on erinomainen. Vesi on vain lievästi sameaa, kiintoainepitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat pieniä. Myllypuron vesi on kohtalaisen humuspitoista. Kokonaistyppipitoisuus on normaali ojavesille ( ka. 485 g/l). Kokonaisfosforipitoisuus on humuspitoisille ojavesille alhainen (ka. 11 g/l eli karu). Ojan suolistoperäisien bakteerien määrä on alhainen (0-23 pmy/dl), mutta viittaa likaantuneisuuteen Oja 5 Ojan 5 valuma-alue muodostuu Sorilanjoen valuma-alueen pitkästä koillishaarasta ja se onkin pinta-alaltaan suurin osavaluma-alueista eli 16,2 km 2. Oja 5 laskee Peurantajärven kautta Sorilanjoen yläjuoksulle ja sen keskivirtaama on 130 l/s. Ojan 5 metsävaltaisella valumaalueella on runsaasti ojitettuja soita, joiden osuus alueen pinta-alasta on jopa viidennes. Järviä valuma-alueella on 3,6 % ja peltoja vain prosentin verran valuma-alueesta. Laajalla valuma-alueella on vakituista asutusta 50 kiinteistöä ja 20 vapaa-ajanasuntoa. Asutus keskittyy lähinnä Pulesjärventien ja vesistöjen varteen. Ojan 5 veden happipitoisuus on erinomainen. Oja on vain lievästi samea ja kiintoainepitoisuus sekä sähkönjohtavuus ovat vähäisiä. Soisesta valuma-alueesta kertovat vahva humusleima, erittäin ruskea väri, korkea rautapitoisuus ja hapahko vesi. Vaikka kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet kertovat lievästi rehevästä ojavedestä, pitoisuudet ovat kuitenkin humusvesille tyypillisellä tasolla. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja oli jonkin verran luonnonvesiä enemmän sekä syksyn 2009 että kevään 2010 vesinäytteissä (68 ja 120 pmy/dl) ja ojavesi on selkeästi likaantunut. Likaantuneisuus voi johtua asumajätevesistä. 13

14 5.7 Oja 6 Oja 6 laskee Sorilanjoen yläjuoksulle. Ojasta ei otettu vesinäytteitä tässä tutkimuksessa. Ojan 6 valuma-alue on lähes vastaavan kokoinen kuin ojan 7 ja sen maankäyttö on hyvin samankaltaista. Ojan 6 pinta-ala on 2 km 2 ja sen keskivirtaama 16 l/s. Ojan metsävaltaisella valuma-alueella ei ole järviä. Ojitettua suota on noin 13 % valuma-alueesta ja peltoa noin 14 prosenttia. Valuma-alueella on vakituista asutusta 14 kiinteistöä ja kaksi vapaa-ajanasuntoa. Ojan vedenlaadun voidaan olettaa olevan hyvin samankaltainen kuin ojan Oja 7 Oja 7 laskee Sorilanjoen itäosaan. Ojan 7 pinta-ala on 3,3 km 2 ja sen keskivirtaama on 26 l/s. Ojan metsävaltaisella valuma-alueella ei ole järviä. Ojitettua suota on noin 12 % valumaalueesta ja peltoa noin 12 %. Pellot keskittyvät valuma-alueen alajuoksun tuntumaan lähelle Sorilanjokea. Valuma-alueella on vakituista asutusta 12 kiinteistöä ja yksi vapaa-ajanasunto. Ojan 7 vesi on erittäin ruskeaa ja siinä on vahva humusleima molemmilla näytteenottokerroilla. Koska valuma-alueella ei ole järvien vedenlaatua tasaavaa vaikutusta erot kuormituksessa näkyvät selvästi eri näytteenottokertojen välillä. Ojan 7 syksyn 2009 vesinäytteessä esimerkiksi ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat kaksikertaisia kevään 2010 näytteisiin verrattuna. Syksyllä 2009 ojaveden kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeita (Kok.N 2180 g/l ja Kok.P 66 g/l) ja vesiliukoisen nitraattitypen osuus typen pitoisuudesta oli merkittävä (NO 3 -N 1500 g/l). Ojaveden sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla, mutta kaksinkertainen verrattuna kevään 2010 vesinäytteeseen. Ojan hygieeninen likaantuminen oli sekä alustavien enterokokkien (350 pmy/dl) että lämpökestoisten Kuva 10. Metsäoja koliformisten bakteerien (160 pmy/dl) osalta todettavissa. Sen sijaan kevään 2010 vesinäytteessä suolistoperäisien bakteerien määrä oli vähäinen (5-10 pmy/dl). Ojavesien laadun eroavuudet voivat kertoa ojaan kohdistuvasta ylimääräisestä kuormituksesta esimerkiksi lannan levitykseen liittyen. Toisaalta paikallinen kova vesisade voisi aiheuttaa lisääntynyttä kuormitusta, mutta tämä näkyisi tavallisesti kiintoainepitoisuudessakin. Ojan kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin pieniä ja samalla tasolla molemmilla näytteenottokerroilla. 5.9 Oja 8 Oja 8 on Tiikonoja ja se laskee ojan 7 kautta Sorilanjoen itäosaan. Tiikonojan valuma-alueen pinta-ala on 4,6 km 2 ja sen on keskivirtaama 37 l/s. Tiikonojan metsävaltaisesta valumaalueesta järvien osuus on 5 %. Ojitetun suon osuus on 12 % valuma-alueesta. Peltoja valuma-alueella on vain 2 % valuma-alueesta. Valuma-alueen asutus keskittyy Kangasalan puolelle Onkijärven taajamaan valuma-alueen itäosaan. Taajama-alue on järjestetyn vesihuollon piirissä. Haja-asutuksen kiinteistöjä valuma-alueella on vain neljä vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajanasunto. Merkittävän kuormitustekijän valuma-alueella muodostaa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, jonka pinta-alasta on noin 0,15 km 2 on Tiikonojan valuma-alueen puolella. 14

15 Tiikonojan veden laatu poikkesi syksyn 2009 ja kevään 2010 vesinäytteissä toisistaan selvästi. Syksyn 2009 vesinäytteissä veden happipitoisuus oli pienempi ja hapen kyllästysaste tyydyttävä (68 %). Syksyllä 2009 Tiikonojan vesi oli sameampaa ja sen sähkönjohtavuus oli lähes kaksinkertainen kevään 2010 arvoon verrattuna. Ojavesi oli erittäin ruskeaa (väri 280 Pt /l) ja kemiallinen hapenkulutus oli luonnontilaista selkeästi korkeampi (33 mg O 2 /l). Ojan kokonaistyppipitoisuus oli erittäin korkea (4440 g/l). Valtaosa kokonaistypestä oli ammoniumtyppenä (3300 g/l), mikä kertoo jätevesien vaikutuksesta. Kokonaisfosforipitoisuus (43 g/l) kertoo rehevyydestä ja se oli kaksinkertainen vuoden 2010 näytteenottoon verrattuna. Pitoisuus oli kuitenkin kohtuullisella tasolla, kun ottaa huomioon ojaveden voimakkaan humusleiman. Ojan ph on neutraalin tuntumassa (ph 7,3). Ojan suolistoperäisten bakteerien määrä on pieni, joskin niidenkin määrä oli syksyllä 2009 kevättä 2010 korkeampi. Vaikka kevään 2010 pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia, oli Tiikonojan vesi keväälläkin sameaa, rautapitoista ja sähkönjohtavuus korkea (15,2 ms/m). Ojan kokonaistyppipitoisuus oli edelleen korkea (2700 g/l) ja suurin osa siitä on ammoniumtyppenä (1600 g/l). Ojan kokonaisfosforipitoisuus sen sijaan oli normaalilla tasolla humuspitoiselle vedelle (26 g/l). Ojan ph oli kevään näytteenotossa normaali (ph 6,8). Kiintoainepitoisuudet olivat molemmilla näytteenottokerralla pieniä ja samalla tasolla. 6. Ojavesitulosten vertailu ja Sorilanjokeen tuleva ravinnekuormitus Sorilanjoen vedenlaatu kertoo ravinnekuormituksesta ja hygieenisestä likaantumisesta. Kokonaistypen pitoisuus Sorilanjoessa on suuri luonnontilaiseen jokeen verrattuna ja huomattavaa on luonnontilaista jokea merkittävästi korkeampi ammoniumtypen osuus. Myös kokonaisfosforipitoisuus Sorilanjoessa on korkeampi kuin voisi valuma-alueen metsävaltaisuudesta päätellä. Ravinnepitoisuudet eivät kuitenkaan ole yhtä korkeita kuin voimakkaasti viljellyillä alueilla kulkevissa joissa, joiden kokonaistyppipitoisuus tyypillisesti g/l ja kokonaisfosforipitoisuus g/l. Valuma-alueella pellot keskittyvät selkeästi Sorilanjoen lähialueen (41 % pinta-alasta) sekä Sorilanlammen tuntumaan (oja 2), jossa peltoprosentti on 52% osavaluma-alueesta. Runsaasti peltoja on myös ojan 1 tuntumassa Sorilan taaja-asutuksen läheisyydessä (25% valuma-alueesta) ja ojan 6 ja 7 valuma-alueella Sorilanjoen läheisyydessä (14 ja 12 % valumaalueesta). Peltojen osuus näkyykin selvästi ojavesituloksissa. Sähkönjohtavuus ja kokonaistyppi- sekä fosforipitoisuudet ovat Sorilanjoen keskimääräistä tasoa korkeampia peltoalueiden halki kulkevissa pienissä ojissa 1, 2 ja 3. Myös ojan 7 ravinnepitoisuudet ovat koholla etenkin syksyn 2009 vesinäytetuloksissa. Kiintoainepitoisuudet ovat kuitenkin melko alhaisia. Vain ojan 3 kiintoainepitoisuus on selkeästi koholla (21 ja 18 mg/l) ja poikkeaa alueen muista ojista. (kuva 11, 12 ja 13) 15

16 Kok.N ug/l O ja 1 O ja 2 O ja 3 O ja 4 O ja 5 O ja 7 O ja Sorilanjoki ka. Kuva 11. Kokonaistyppipitoisuudet Sorilanjokeen laskevissa ojissa syksyllä 2009 ja keväällä Kok.P ug/l Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja Sorilanjoki ka. Kuva 12. Kokonaisfosforipitoisuudet Sorilanjokeen laskevissa ojissa syksyllä 2009 ja keväällä Sähkönjohtavuus ms/m Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja Sorilanjoki ka. Kuva 13. Sähkönjohtavuus Sorilanjokeen laskevissa ojissa syksyllä 2009 ja keväällä

17 Oja 8 eli Tiikonoja eroaa valuma-alueen muista ojista selkeästi korkeampien typpipitoisuuksien ja etenkin ammoniumtyppipitoisuuden osalta (kuva 14). Valuma-alueen muissa ojissa jätevesikuormituksesta kertovan ammoniumtypen pitoisuudet ovat pieniä. Suurin osa Sorilanjokeen tulevasta ammoniumtypestä tulee Tiikonojan kautta, mikä kertoo siitä, että vesistöön pääsee kaatopaikalta liikaa likaantuneita valumavesiä. Tiikonojan korkea ammoniumtyppipitoisuus näkyy myös Sorilanjoessa selvästi muiden ojien tasoa korkeampana pitoisuutena (Sorilanjoen ka. kuva 14.) NH4-N ug/l Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja Sorilanjoki ka. Kuva 14. Sorilanjokeen laskevien ojien ammoniumtyppipitoisuus syksyllä 2009 ja keväällä Tiikonojan veden laatu poikkeaa muista ojista myös erittäin korkean väriluvun ( mg/l Pt), korkean kemiallisen hapenkulutuksen (25-33 mg/l O 2 ) ja korkean rautapitoisuuden suhteen ( g/l). Vaikka edellä mainitut arvot ovat humuspitoiselle, ojitetuilta soilta tulevalle vedelle tyypillisiä, ovat ne Tiikonojassa silti muiden maankäytöltään vastaavien ojavesien arvoja suurempia. Esimerkiksi Peurantajärven valuma-alueesta ojitettujen soiden osuus on 21 %. Sieltä tulevassa ojassa on vahva humusleima ja korkea rautapitoisuus, mutta arvot ovat pienempiä kuin Tiikonojan arvot (Liite 3). Ojan 7 vedenlaatuun verrattuna Tiikonojan kaikki mitatut suureet kokonaisfosforia, nitraattityppeä ja suolistoperäisten bakteerien määrää lukuun ottamatta ovat kertovat heikommasta vedenlaadusta (Liite 3). Maankäytöltään nämä valuma-alueet ovat kuitenkin hyvin saman tyyppisiä ja sijaitsevat vierekkäin. Veden laadusta ei voi vielä suoraan päätellä kyseisen ojan Sorilanjokea kuormittavasta vaikutuksesta, sillä ojien virtaamat ovat hyvin erilaisia. Laskennallista ainevirtaamaa tarkasteltaessa huomataan, että valuma-alueiden Sorilanjokeen kohdistama ravinnekuormitus kiloina vuodessa on kokonaisfosforin osalta suurinta ojassa 5 ja pienintä ojassa 2, vaikka ojan 2 kokonaisfosforipitoisuus on suurin molemmilla näytteenottokerroilla (kuva 15). Ojien 1,2,3,7 ja 8 kautta Sorilanjokeen tulee suhteellisesti enemmän fosforikuormitusta kuin valuma-alueen pinta-alan perusteella voisi arvioida. Sen sijaan ojan 4 Sorilanjokea laimentava vaikutus näkyy selkeästi. 17

18 kg Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja l/s Kg P/vuosi MQ l/s Kuva 15. Sorilanjokeen kohdistuva laskennallinen keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus ojittain sekä ojien keskivirtaama (MQ). Kokonaistyppikuormituksen osalta eniten kokonaistyppeä tuli Sorilanjokeen syksyllä 2009 ojan 8 eli Tiikonojan kautta ja keväällä 2010 ojan 5 kautta. Keväällä 2010 Tiikonojan tuottama typpikuormitus oli edelleen korkea ja hyvin lähellä ojan 5 tasoa huolimatta huomattavasti pienemmästä virtaamasta. Valuma-alueen virtaamaan suhteutettuna voidaankin havaita, että Oja 8 kautta tuleva suhteellinen typpikuormitus on suurta. Ojan 4 ja 5 laimentava vaikutus on havaittavissa kuvassa Kok.N kg/vuosi l/s 0 Oja 1 Oja 2 Oja 3 Oja 4 Oja 5 Oja 7 Oja MQ l/s 0 Kuva 16. Sorilanjokeen kohdistuva laskennallinen kokonaistyppikuormitus ojittain syksyllä 2009 ja keväällä 2010 sekä ojien keskivirtaama (MQ). 18

19 7. Laalahden veden laatu Sorilanjoki laskee 1,5 km pitkän ja kapean Näsijärven Laalahden koillisosaan. Laalahden leveys on leveimmilläänkin vain noin 280 metriä leveä. Laalahden syvin kohta on noin 9 metriä (tieto perustuu mittauksiin vesinäytteitä haettaessa). Laalahden lähivaluma-alue on asuttua maatalousaluetta. Alueen pinta-ala on noin 0,8 km 2. Peltoa Laalahden lähivaluma-aluella on lähes 40% pinta-alasta. Lähivaluma-alueella on yksi eläintila. Vakituinen asutus (12 kpl) valuma-alueella keskittyy valuma-alueen pohjoisosaan, Aitoniementien tuntumaan. Vapaaajanasutusta pienellä valuma-alueella on runsaasti (25). Vapaa-ajanasutus sijoittuu pieninä asutustihentyminä Laalahden rannoille etenkin Jokivalkamantien ja -törmän läheisyyteen. Jätevesien käsittely alueella on kiinteistökohtaisten järjestelmien varassa. Laalahteen laskee lisäksi oja Hakavalkamantien länsipuolelta asutustihentymän keskeltä. Ojan valuma-alue on vain 0,17 km 2. Ojan laskennallinen keskivirtaama on 1,4 l/s. Oja kulkee peltoalueiden ja asutusalueen halki. Ojan valuma-alueella peltoa onkin kolmannes valumaalueen pinta-alasta, vakituista asutusta 10 ja vapaa-ajanasutusta 11 kiinteistöä. Laalahden veden laatu vaihtelee paljon, mikä kertoo alueen herkkyydestä joki- ja ojavesien mukana tulevalle kuormitukselle (Liite 4). Keskimäärin Laalahden vesi on ruskeaa ja sen humusleima on vahva. Vesi on lievästi sameaa, kiintoainepitoisuudet vähäisiä ja sähkönjohtavuudet vähäsuolaisille vesille ominaisia. Laalahti on lievästi rehevä kokonaisfosforinpitoisuuden perusteella arvioituna, mutta myös rehevälle järvelle tyypillisiä pitoisuuksia on havaittu. Haitallinen piirre on typen kertyminen alusveteen kerrostuneisuuskautena ( ). Mikäli tuo typpi on pääasiassa ammoniumtyppenä, sen hapettuminen nitraatiksi kuluttaa alusveden happea. Talvinäytteessä 2010 onkin nähtävissä pohjanläheinen hapettomuus ja tämän seurauksena voimakas rauta- ja fosforipitoisuuksien nousu alusvedessä. Tämä prosessi lisää Laalahden rehevyyttä. Koska ph on Laalahdessa neutraali tai hieman happamen puolella ei eliöille myrkyllistä ammoniumtypen muuttumista ammoniakiksi todennäköisesti pääse tapahtumaan. Laalahti on yleis- ja virkistyskäyttöluokiltaan on hyvä. Laalahden pitkän ja kapean muodon vuoksi lähivaluma-alueelta ja Sorilanjoen valumaalueelta tuleva kuormitus heikentää lahden veden laatua verrattuna Näsijärven vedenlaatuun yleensä. Näsijärven Koljonselältä otetussa näytteessä esimerkiksi sameus oli vain 1,2 FNU (Laalahti 9,4 FNU), kokonaisfosforipitoisuus 10 g/l (Laalahti 21 g/l) ja kokonaistyppipitoisuus 590 g/l (Laalahti 920 g/l). Tammerkosken patotyömaahan liittyen seurataan säännöllisesti kahdeksan Näsijärven lahden veden laatua. Muihin lahtiin verrattuna Laalahden veden laatu oli otetuissa vesinäytteissä keskimääräistä heikompi. Laalahden vesi oli keskimääräistä sameampaa (5,1 FNU/ ka. 3,7 FNU), kiintoainepitoisuudet korkeampia (5,1 mg/l/ ka. 4,4 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus korkeampaa (22 g/l/ ka. 20,5 g/l). Vielä heikompaa vedenlaatu oli Muroleenlahdella ja Siivikkalanlahteen laskevalla Nuorlahdella. Laalahden lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli alhainen, mutta kertoo lievästä hygieenisestä likaantumisesta (4 pmy/dl). Laalahteen laskevan ojan veden laatu oli tyypillinen pienelle pelto- ja haja-asutusvaltaiselle valuma-alueelle. Vesi oli ruskeaa, sameaa ja erittäin rehevää. Veden sähkönjohtavuus ja rautapitoisuudet olivat koholla. Ojavesi oli syksyllä 2009 voimakkaasti likaantunut. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita oli 150 pmy/dl. Myös keväällä 2010 oja oli likaantunut, mutta lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä oli pienempi (15 pmy/dl). Ojaveden likaantuminen kertoo ojaan kohdistuvasta kuormituksesta sekä peltoviljelyn, että mahdollisesti asumajätevesien vaikutuksesta. Ojan kiintoainepitoisuus ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat normaaleja, joskin syksyn 2009 näytteessä ammoniumtyppipitoisuus oli hieman koholla (51 g/l) (liite 4). 19

20 8. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Sorilanjoen ja Laalahden vedenlaaduissa näkyy valuma-alueelta tuleva kuormitus. Vedenlaadut ovat kuitenkin melko hyviä huolimatta lähivaluma-alueen voimaperäisestä viljelystä. Kiintoainepitoisuudet olivat tutkimusajankohtana hyviä ja kokonaisfosforipitoisuus lievästi rehevän vesistön tasoa. Toisaalta korkea typpipitoisuus etenkin ammoniumtyppenä sekä likaantuminen heikentävät Sorilanjoen tilaa. Laalahden tilaa heikentää alusveden hapettomuus kerrostuneisuusjakson aikana. Sorilanjoen veden laatu voisi olla melkoisesti huonompikin, mutta metsävaltaisten Myllypuron ja Peurantajärven valuma-alueen kautta tuleva suhteellisen puhtaalla vedellä on Sorilanjoen vedenlaatua parantava vaikutus. Laalahden veden laatua parantavat Näsijärven laimentavat vedet. Vesistöjen tilan parantaminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa pääpaino on valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämisellä. Hajakuormitukselle alttiilla alueella tämä vaatii alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden tekemiä vapaaehtoisia toimenpiteitä useilla eri osaalueilla. Ohessa on käsitelty erilaisia Sorilanjokea ja Laalahtea kuormittavia toimintoja sekä annettu toimenpide-ehdotuksia vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. 8.1 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Merkittävin yksittäinen kuormittava tekijä näyttäisi olevan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Tarastenjärven vaikutus veden laatuun on ollut pitkäaikaista (vuodesta 1977) ja huolimatta kehittyneemmistä tekniikoista kaatopaikan alusrakenteissa ja suotovesien talteenotossa, kuormitus on kasvanut 2000-luvulla jätteenkäsittelytoiminnan laajentuessa. Jatkuvalla poikkeuksellisen suurella ammoniumtypen määrällä on vesistön laatua heikentävä vaikutus, mikä näkyy esim. vesistön happiongelmina ja sitä kautta sisäisen kuormituksen kasvuna. Itämeren kannalta typpi on merkittävä rehevöittävä tekijä ja esimerkiksi haja-asutuksen jätevesien typen poistoa on tiukennettu asetuksella (542/2003). Kiinteistöiltä vaaditaan viimeistään vuonna %:n puhdistustehoa typen osalta. Tarastenjärven aiheuttama typpikuormitus Sorilanjokeen vastasi KVVY:n velvoitetarkkailuraportin mukaan vuonna asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Vuonna 2007 kaatopaikan aiheuttama typpikuormitus vastasi jopa 2929 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Laalahden ja Sorilanjoen veden laadun kannalta Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselta vesistöön pääseviä valumavesiä tulisi käsitellä nykyistä tehokkaammin ja pyrkiä poistamaan valumavedestä ammoniumtyppeä rakenteellisin ratkaisuin. Kuva 17. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. 20

21 8.2 Maatalous Toinen merkittävä kuormitustekijä Sorilanjoen valuma-alueella näyttäisi olevan tämän tutkimuksen perusteella peltoviljely. Huolimatta peltojen pienestä osuudesta valuma-alueella, peltojen keskittyminen Sorilanjoen ja Laalahden lähialueen vesistöjen ja ojien tuntumaan lisää haittoja. Peltoviljelyyn liittyvät haitat johtuvat voimaperäisestä lannoittamisesta epäorgaanisilla lannoitteilla, lannan levityksestä ja toisaalta paljaan peltomaan huuhtoutumisesta sadevesien mukana. Käytännössä epäorgaanisten lannoitteiden käyttö on vähentynyt tällä vuosituhannella lannoitteiden hinnan jyrkän kasvun vuoksi. Lisäksi 2000-luvulla sääntely on tiukentunut mm. lannanlevitykseen liittyen (nitraattiasetus) ja lannoitteiden käytön suhteen. Valtaosa viljelijöistä on sitoutunut maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden noudattamiseen ja sen mukana tulee tiettyjä velvoitteita mm. maan viljavuuden seuraamiseen ja vesistön varteen jätettävien maaperän huuhtoutumista vähentävien suojakaistojen suhteen. Merkittävä ongelma vesistöjen kannalta onkin ravinteikkaan maaperän huuhtoutuminen sateiden mukana. Viime vuosina tämän merkitys on ollut lauhojen ja sateisten talvien myötä entistä suurempaa. Kuva 18. Vesistöön rajautuvia peltoja. Sorilanjoen valuma-alueella on runsaasti vesistöön rajautuvia kaltevia peltoja, joilta varsinkin kynnettyinä huuhtoutuu sateiden mukana runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Tällaisia kaltevia vesistöön johtavia peltoja on etenkin Sorilanjoen pohjoispuolella, Sorilanlammen ympärillä ja ojan 1 ympärillä sekä ojan 3 ja ojan 7 alajuoksulla. Näiden peltolohkojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys vähentäisi merkittävästi lohkoilta huuhtoutuvaa ravinnemäärää. Kasvipeitteisyyden toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja, joista maatalouden ympäristötuen erityistuista suojavyöhyketuki sekä ympäristötuen perusosaan kuuluva luonnonhoitopellon korvaus voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Lannan levitys näillä kaltevilla pelloilla on nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan kielletty (keskimääräinen kaltevuus > 10 %). Typpilannoitteita saa näillä kaltevilla pelloilla levittää enintään kymmenen metrin etäisyydelle vesistöstä. Osa alueen pelloista onkin monivuotisella nurmella, jolla laiduntaa karja tai hevoset. Huuhtoutumisen vähentämiseksi laiduntamispaineen tulee olla sopivassa suhteessa laidunalueen pinta-alaan niin, että kasvipeitteisyys laidunnurmella säilyy koko ajan. Hygieenisen likaantumisen vähentämiseksi karjan pääsy vesistöön olisi hyvä estää. Toinen hyvä vaihtoehto ravinnekuormituksen vähentämiseen etenkin ojien 1 ja 2 osalta olisi vesiensuojelullisen kosteikon perustaminen tai kunnostaminen ojan varteen. Ojien valuma-alueet ovat pieniä ja peltojen suhteellinen osuus valuma-alueesta on tarpeeksi suuri, jotta kosteikon perustamiseen voisi saada tukea (maatalouden ympäristötuen erityistuki ja ei-tuotannolliset investoinnit- tuki). Ojan 1 ja 2 varrella on myös luontaista kosteikkoa, johon tällaisen kosteikkoalueen perustaminen olisi kannattavaa. Peltoalueiden määrä Laalahden ja Sorilanjoen rannoilla vähenee merkittävästi Nurmi-Sorilan täydennysrakentamisen yhteydessä ja valtaosa pelloista rakennetaan asumiskäyttöön. Tämä 21

22 voi vähentää peltoalueilta tulevaa kuormitusta. Rakennusaikaiseen pintavesien johtamiseen ja asuinalueiden hulevesien johtamiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota aluetta rakennettaessa, että ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutuminen vesistöön estetään. 8.3 Metsätalous Metsätalouden ympäristövaikutukset korostuvat erityisesti ojan 5 veden laadussa. Ojan 5 fosfori- ja typpipitoisuudet ovat humuspitoisille vesille tyypillisesti hieman koholla (lievästi rehevä). Veden laadun kannalta etenkin metsänojitus ja lannoitus voivat aiheuttaa merkittäviä ravinnepäästöjä lisääntyneen huuhtoutumisen myötä. Koska Peurantajärven valuma-alueella on runsaasti ojitettua suota ja metsää, on alueelta huuhtoutuvien ravinteiden ja kiintoainespitoisuuden vähentämisen kannalta tärkeää kiinnittää huomio kunnostusojituksien vesiensuojelurakenteisiin kuten kaivukatkoihin ja laskeutusaltaisiin. Vesistöjen varteen tulisi jättää riittävät suojavyöhykkeet metsiä hakatessa tai lannoittaessa. Myös Myllypuron valuma-alueella huomio tulisi kiinnittää metsätalouden vesiensuojelun laatuun. Toisaalta Myllypuron valumaalueella järvet tasaavat veden laatua ja suuri osa kiintoaineksesta ja ravinteista sedimentoituu järvien pohjalle. Myllypuron valuma-alueella järvien laatu ei olekaan yhtä hyvä kuin Myllypurossa. 8.4 Haja-asutus Sorilanjoen valuma-alueella on noin 300 haja-asutuksen kiinteistöä ja ne sijoittuvat pääasiassa vesistöjen läheisyyteen. Tällöin asumajätevesien käsittelyjärjestelmällä on erityisen tärkeä merkitys. Valtaosa vapaa-ajan asunnoista sijoittuvat Myllypuron valuma-alueella järvien rannoille. Iso osa vakituisista asunnoista Sorilanjoen valuma-alueella sijoittuu Pulesjärventien varteen ojan 5 valuma-alueelle, mikä voi näkyä ojan kohonneissa lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrissä. Toisaalta asumajätevesistä kertova ammoniumtyppi on koholla Tiikonojan lisäksi vain ojan 3 ja Laalahteen laskevan ojan syksyn 2009 vesinäytteessä. Vuoden 2013 loppuun mennessä haja-asutuksen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien puhdistustehon tulee olla talousjätevesiasetuksella säädetyissä rajoissa eli vanhojen jätevesijärjestelmien osalta tämä merkitsee järjestelmän uusimista. Nurmin vesihuolto-osuuskunnan toimintaalueella sijaitsevien kiinteistöjen on vesihuoltolain perusteella velvollisuus liittyä järjestettyyn vesihuoltoon. Osa kiinteistöistä ei sitä vielä kuitenkaan ole tehnyt. Kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitokseen mahdollisimman pian olisi kuitenkin tärkeää. Nurmi-Sorilan rakentuessa viemäröityjen alueiden osuus vain kasvaa ja vanhoillekin kiinteistöille voi syntyä mahdollisuus liittyä viemäriverkostoon. Kuva 19. Rantakiinteistön saostussäiliöt. 22

23 Lähteet Ilmastokatsaus-aikakausilehti. Ilmatieteen laitos, ilmastopalvelu. nrot 1-12 vuonna 2009 ja 1-4 vuonna Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus Kaava nro yk 035 ja yk 031. Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut. Palomäki, R Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien kehitys ja niiden vedenlaatu Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2007,103s. Oravainen, R Vuosiyhteenveto Tarastejärven kaatopaikan kuormitus- ja vesistötarkkailusta vuodelta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n kirje nro 175. Sorilan Valkaman tiehoitokunnan alueen kiinteistöjen jäte- ja talousvesikartoitus Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan julkaisuja. Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa Pirkanmaan ympäristökeskus, valvonta- ja ympäristölupaosasto, Diaarinumero: PIR-2004-Y Internet: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vedenlaatu kunnittain. Tampere. > Vedenlaatu toimialueella > Vedenlaatu kunnittain > Tampere ( ). Ympäristöhallinnon sähköinen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. ( ). Ympäristöhallinnon www-sivut: Tampereen kaupungin internet-sivut: GWM-engineering Oy: Pirkanmaan Jätehuolto Oy: 23

24 Liitteet Liite 1. Sorilanjoen näytteenottopisteet Liite 2. Sorilanjoen valuma-alue ja osavaluma-alueet Liite 3. Sorilanjoen valuma-alueen ja Sorilanjoen vesinäytetulokset syksy 2009 ja kevät 2010 Liite 4. Laalahden ja Laalahden koillisosaan laskevan ojan vesinäytetulokset

25 Liite 1. Sorilanjoen näytteenottopisteet Kaupunkimittaus Tampere

26 Liite 2. Sorilanjoen osavaluma-alueet ja ojien näytteenottopisteet Kaupunkimittaus Tampere 2010 Kaupunkimittaus Tampere

27 Liite 3. Sorilanjoen valuma-alueen ja Sorilanjoen vesinäytetulokset syksy 2009 ja kevät 2010 pvm. Happi mg/l Kyll. % Sameus FNU Kiintoaine mg/l Sähkönj. ms/m ph Väri mg/l Pt CODmn mg/l O2 Kok.N g/l NO 23-N g/l NH 4-N g/l Kok.P g/l Fe g/l Al.entero pmy/dl Lämpökolif. pmy/dl Oja ,4 40 6,5 1,2 20,3 6, ,8 5,8 2,2 13,8 6,6 70 7, Oja ,5 55 9, , ,9 5,9 9,2 9,8 6,9 60 9, Oja , ,2 7,6 45 9, , ,3 6, Oja ,8 99 1,4 1,7 4,5 6, ,5 4,3 5 3,2 6, Oja ,9 97 2,7 1,6 3,8 6, ,9 6,8 4,6 3,3 5, Oja , ,9 6, ,7 6,5 5,2 4,6 6, Oja ,1 68 9,6 6,3 26 7, ,6 7,6 6,2 15,2 6, Keskiarvo Sorilanjoki, keski ,4 71 9,4 4,5 12,3 7, ,7 8,2 6,8 6,7 6, Sorilanjoki, silta , ,8 12,4 7, ,7 9,6 4,4 6, Sorilanjoki, ala ,7 74 7,4 3,8 11,9 7, ,2 6,8 4,5 6,

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. NÄYTTEENOTTO... 1 3. TULOKSET... 3 3.1 Valkjärven vedenlaatu... 3 3.2 Kivenpuulammin vedenlaatu... 4 3.3 Levätilanne... 4 3.4 Ojavedet ja kuormitus... 5 3.5 Kuormituslähteiden

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9

4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9 Pantone 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.2 Kooninoja,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 15.9.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu 2014 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI LAPPI 1 UIMAVESIPROFIILI LAPIN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI LAPPI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot