MARRASKUU Tiedustelu ja vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARRASKUU 11 2012. Tiedustelu ja vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa"

Transkriptio

1 Sotilasaikakauslehti MARRASKUU Tiedustelu ja vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa

2 SISÄLTÖ N:o 915 Julkaisija Upseeriliitto ry 87. vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Harri Westerlund Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin -Jari Rantala Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa Tilaushinnat Vuosikerta 60 EUR. Irtonumero 6 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Tiedustele maali ja vaikuta! Kuva: Puolustusvoimat AO-Paino, Mikkeli 2012 Pääkirjoitukset 1. Sotilaallisen yhteistyön tekemisen tuskaa 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Jäsenten tarve etusijalla 7 Harri Westerlund, puheenjohtaja Artikkelit Tiedustelu maavoimien uudistetussa taistelutavassa 9 Petri Kuparinen, everstiluutnantti Vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa 14 Esko Hartikainen, eversti Varusmiesten mielenterveyspalvelujen kehittäminen 47 Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri Riadin konsertti Persianlahden maiden yhteistyö arabikevään jälkeen 52 Juha Saarinen, Jussi Heinonkoski, Mika Patokallio Linnoitustöiden organisointi ja työvoima välirauhan aikana Otto Aura, VTM Kirjeitä Abbottabadista 64 Antti Paronen, yliluutnantti Palstat Uusiin tehtäviin Jari Rantala 25 Kirjat Sampo Ahto 37 - Jaakko Aatolainen: Hitler, Stalin ja Stalingrad tahtojen taistelu - Jyrki Iivonen, Pauli Järvenpää: Kirjeitä Kabulista - Martti Lehto: Suomen ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta (Väitöskirja) - Mika Vuolle: Ensimmäisen maailmansodan panssarivaunut 2

3 11 / Uutisia historiasta Ohto Manninen 44 Myöhästynyt analyysi Kolumni Pekka Visuri 59 Uusi ydinasekausi Oskari 67 Pohjoismaista puolustusyhteistyötä Polttopiste Juha-Antero Puistola 68 Väliintulosta turvattomuutta? Sotatekniikka Jyri Kosola 71 - USA ongelmissa JTRS-ohjelmistoradionsa kanssa - Suomen puolustusvoimat ottamassa käyttöön ensimmäistä ohjelmistoradiota - Ohjelmistoradioteknologia mahdollistaa kognitiiviset radiot Upseeriliitto tiedottaa Upseeriliitto tiedottaa - keltaiset sivut 27 Pääsihteerin palsta 28 Tasapäisyyttä tasa-arvon varjolla Pääluottamusmiehen palsta I 30 Työajat ja -tavat muuttuvat Tehtävään määräys on annettava Pääluottamusmiehen palsta II 33 Lisäaikaa arviointeihin Intelligence in the reviewed battlefield posture of the Army Lieutenant Colonel Petri Kuparinen Exercising impact in the reviewed battlefield posture of the Army Colonel Esko Hartikainen Developing the mental health care services of conscripts Dr.Med.,Senior Physician Tanja Laukkala The concert in Riad cooperation in the Persian Gulf states after the Arab spring Juha Saarinen, M.Sc. in International Relations andpost-graduate student specialising in the Middle East. Jussi Heinonkoski, M.Sc. in European economy and B.A. in international Relations and the Middle East Security Policy. Mikko Patokallio, M.Sc. in International Relations, B.A. in History and Political Sciences. The organisation, labour and work in fortresses in the inter-war year of M.Pol.Sc. Olli Aura Letters from Abbottabad Senior Lieutenant Antti Paronen Tietoja päivitettiin evp-seminaarissa 34 Upseeriliiton hallitus Indeksimuutoksia vuodelle Upseeriliiton yhteystiedot 36 SotilasAikakausLehti

4 ATLAS ELEKTRONIK FINLAND OY SUORITUSKYVYN ELINJAKSONHALLINNAN PALVELUT TOIMITUSPROJEKTIT ELINJAKSON TUKI SUOMESSA Vahvuudet tilaajan vaatimusten syvällinen ymmärtäminen yhteistyö muiden alan yritysten piirissä ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy Hiomotie 32 FI Helsinki Phone ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 Sotilaallisen yhteistyön tekemisen tuskaa Suomen osallistumisesta partiointiin Islannin ilmatilassa on muodostunut poliittinen ongelma, koska maan Nato-jäsenyys nähdään auttamisen esteenä. Kaikki eivät ole vielä päässeet irti kylmän sodan ajan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta painolastista eivätkä halua pyrkiä aitoon yhteistyöhön pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla. Islannin ilmavalvonta perustuu tutkajärjestelmään, joka koostuu neljästä tutkasta ja johtokeskuksesta, joiden avulla maa voi luoda reaaliaikaisen ilmatilannekuvan. Suorituskyvyt, jotka siltä puuttuvat alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja torjunnasta (AKV/AKT) ovat kyky tunnistaa kaikki ilmamaalit ja estää ilmatilansa luvaton hyväksikäyttö. Naton toimintaperiaatteisiin kuuluu tarvittaessa huolehtia kollektiivisesti Naton alueen ilmatilan suvereniteetista. Tämän tehtävän täyttämiseksi Natolla on ollut käynnissä ilmapartiointioperaatioita (Air Policing Mission) Baltian maissa, Sloveniassa ja Albaniassa. Islannin operaatio alkoi 2008, jossa tavoitteena on tuottaa puuttuvaa AKV/AKT-kykyä. Suomella oli sodan jälkeen myös puutteita AKV/ AKT-kyvyssä. Saksasta hankitut tutkat eivät olleet toimintakykyisiä ja hävittäjätorjuntamme suorituskyky pysähtyi vuoden 1944 tasolle luvun puolivälissä operatiiviseen käyttöön saatiin kotimaisia tutkia, mutta edelleenkään Suomi ei kyennyt valvomaan yläkorkeuksia. Puolustusvoimien johto varoitti riskeistä, jotka aiheutuivat kyvyttömyydestämme valvoa ja torjua yläilmatilassamme. Vasta suurkantamatutkien ja MiG 21 -torjuntahävittäjien saaminen 1960-luvun puolivälissä operatiiviseen käyttöön antoi meille uskottavan AKV/AKT-kyvyn ja vältimme mahdollisuuden, että Neuvostoliitto laittaa ilmavalvontansa Suomen alueelle kuten asiakirjassa Yleiskatsaus Suomen puolustuskysymykseen vuonna 1952 todettiin. Islanti on Yhdysvaltain vetäytymisen vuoksi tilanteessa, jossa se tarvitsee ulkopuolista apua huolehtiakseen ilmatilastaan. Suomi on liputtanut aktiivisesti pohjoismaisen yhteistyön puolesta ja hakenut todellisia keinoja sen toteuttamiseksi. Osallistuminen Islannin ilmapartiointiin antaisi mahdollisuuden todelliseen yhteistyöhön. Se voisi johtaa pysyvämpään yhteispohjoismaiseen ilmatilannekuvan muodostamiseen ja eri maiden suorituskykyjen tehokkaampaan käyttöön. Kansainvälinen tilannekuvayhteistyö tehostaa normaaliolojen AKV/AKT-kykyjä sekä poikkeusolojen tilannekuvan muodostamista. Samalla mahdollistetaan kansainvälinen harjoitustoiminta ja kehitetään kriisinhallintaoperaatioiden tilannekuvaa. Suomen osallistuminen tehostaisi osaamista ja toimintakykyä monikansallisissa ilmaoperaatioissa ja tuottaisi selonteoissa vaadittua yhteensopivuutta Nato-järjestelmien kanssa. Osallistumista vastustavat perustelevat kritiikkiään Islannin Nato-jäsenyydellä. Kriitikkojen mielestä auttaminen tulisi olla Nato-maiden tehtävä. Suomen kannattaisi harjoittaa aktiivista ja rauhantahtoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka se omaksui sodan jälkeen. Islannin Nato-jäsenyys ei saisi olla este avun antamiselle. Jo vuonna 1966 pääministeri Rafael Paasion hallituksen ohjelmassa todettiin, että hallitus vaalii hyvien suhteiden kehittämistä kaikkien kansojen kanssa ja edistää kansainvälisen jännityksen lieventämistä pyrkien siten lujittamaan kansojen välistä rauhaa ja ystävyyttä. Osallistuminen Islannin ilmapartiointiin edistäisi ja syventäisi hienolla tavalla Skandinavian kansojen rauhaa ja ystävyyttä riippumatta maan jäsenyydestä kansainvälisissä organisaatioissa. SotilasAikakausLehti

6 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

7 Jäsenten tarve etusijalla Upseeriliitto on määrittänyt puolustusvoimauudistuksessa päämääräkseen teita työnantajaan kaikilla tasoilla. Vain näin toi- Upseeriliitto on pitänyt yllä asiallisia yhteistyösuh- pitää huolta yksittäisestä jäsenestä ja mimalla päästään avoimeen vuorovaikutukseen hänen perheestään. Isossa rakenteellisessa muutoksessa upseerikin tarvitsee puolustajansa. Paikal- edunvalvontatarpeeseen. Muutosten aikaansaami- ja pystytään vastaamaan jäsenistön edellyttämään listasolla Upseeriliiton osastot, luottamusmiehet ja nen edellyttää aina kummankin osapuolen tahtotilaa. Upseeriliitolla ja puolustusvoimilla on uudistuk- yhteistoimintaelimien jäsenet tekevät työtä saman päämäärän eteen kuin pääluottamusmiehet aluetasolla ja Upseeriliiton hallitus ja toimisto keskus- sodan ajan lähtökohdista ja työnantaja tarvitsee sessa myös yhteinen päämäärä. Uudistusta tehdään tasolla. työhönsä tyytyväisen henkilöstön. Kuluneen vuoden aikana on kierretty kaikki Upseeriliiton osastot. Jäsenten ja paikallisten työnantajien tukset on jo suunnattu keväälle Työnantajan Lokakuun välietapin jälkeen vaikuttaminen ja odo- tapaamiset ovat olleet tärkeitä. Keskusteluissa on suunnitelman mukaan silloin annetaan tarvittavat pystytty korjaamaan vääriä käsityksiä ja saatu hyvää palautetta oman toiminnan tehostamiseen. edellyttää selkeämpiä linjauksia upseerien tehtävistä, tehtävänmääräykset henkilöille. Työn onnistuminen Luottamusmiesten ja osastojen johdon tapaamisia asemasta ja toimivaltuuksista. Puolustusvoimien sekä koulutustilaisuuksien määrää on lähes kaksinkertaistettu aikaisemmista vuosista. avainhenkilöstön urapoluista ja osaamisesta. Tähän sisällä näyttää olevan hyvinkin erilaisia käsityksiä lienee vaikuttanut upseerien koulutusjärjestelmän Jäsenistön tuntoja ja mielipiteitä tulevasta uudistuksesta kartoitettiin ensimmäisen kerran kysely- useat muutokset. tutkimuksella keväällä Sen perusteella otettiin Maanpuolustuskorkeakoulun nykyinen johto on voimakkaasti kantaa mm. tulevien siirtojen tukijärjestelmän parantamiseen. Ennen vuodenvaihdetta lee laadullisesti erittäin hyvää ainesta tuleviin johto- toistuvasti tuonut esille, että Kadettikoulussa opiskehalutaan selvittää mahdolliset mielipiteiden muutokset lokakuisen tehtäväkokoonpanojen määrittäkopuolisetkin palautteet ovat tukeneet tätä. Pitäisikö ja esimiestehtäviin. Viimeaikaiset Kadettikoulun ulmisen jälkeen. Upseeriliiton toiminnan ja kannanottojen on perustuttava oman jäsenistön tarpeeseen totuus ja ottaa se huomioon eri henkilöitä tehtäviin meidän kaikkien upseerien vähitellen jo uskoa tämä ja mielipiteisiin. määrätessä. PUHEENJOHTAJALTA SotilasAikakausLehti

8 Saab SyStemS Oy Teknologiaa muuttuvaan maailmaan Saab SyStemS Oy tuottaa edistyksellisiä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiin liittyviä ratkaisuja ja palveluja puolustusvoimille ja turvallisuussektorille. Osaamisen perustana ovat organisaation laaja kokemus ja kyky soveltaa uusia teknologioita sekä tiivis teollisuusyhteistyö ja pitkäjänteinen kumppanuus asiakkaiden kanssa. Suomalainen Saab Systems Oy on osa Saab-konsernia, joka tukee pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja luo pohjoismaihin aiempaa kilpailukykyisempää puolustus- ja turvallisuusteollisuutta. Saabin kansainväliset verkostot avaavat uusia vientimahdollisuuksia myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Vakaa omistajuus takaa laadukkaiden palvelujen kehittämisen ja innovatiiviset osaamiskeskittymät Suomessa. Toimipisteemme sijaitsevat Espoossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Ota yhteyttä! Saab SyStemS Oy metsänneidonkuja espoo

9 Petri Kuparinen Everstiluutnantti Maavoimien tiedustelupäällikkö Tiedustelu maavoimien uudistetussa taistelutavassa Tiedustelun tehtäväkenttä ja vaatimukset tilannetietoisuudelle laajenevat uudistetun taistelutavan myötä. Maavoimat tarvitsee huomattavasti aiempaa paremman tilannekuvan, jotta tehtävät voidaan toteuttaa suunnitellulla taktiikalla, joka optimoi kokonaisvaikutuksen vastustajaan. Tiedustelun tuottaman tilannekuvan, jolla luodaan johdon ja joukkojen toimintaympäristötietoisuus, on palveltava samanaikaisesti operaatioiden suunnittelua, toimeenpanon johtamista ja välitöntä taistelun johtamista. Oma toiminta on pystyttävä muuttamaan reagoivasta aloitteelliseksi. Halutun vaikutuksen saaminen hyökkääjään edellyttää, että omat joukot ja tuli voidaan suunnata mahdollisimman tehokkaasti taisteluun ja lyhytkestoisten taistelujen sarja voidaan yksi toisensa jälkeen käydä informaatioylivoiman tarjoavan tilannekuvan avulla. Toimintaympäristötietoisuus kaikille johtamistasoille Toimintaympäristötietoisuus luodaan selvittämällä ja analysoimalla ne vallitsevat olosuhteet, joukot ja järjestelmät, jotka operaatiossa ja siihen liittyvissä taisteluissa tulevat vaikuttamaan. Operaation suunnittelua varten laaditaan toimintaympäristöanalyysi, joka kuvaa maaston, sään, infrastruktuurin ja sotilaallisen potentiaalin käytön mahdollisuudet operaatioalueella. Lopputuloksena on voitava määrittää esimerkiksi omalle ja vastustajan toiminnalle edulliset alueet, hyökkääjän vahvuudet ja heikkoudet sekä tärkeimmät kohteet, alueet tai maalit, joihin vaikuttamalla hyökkääjän operaatio voidaan tyrehdyttää. Kokonaisvaltainen vastustajan suorituskyvyn, taistelujärjestelmän ja toimintatapojen tunteminen luo perusteet onnistuneelle operatiiviselle suunnittelulle. Jokaisella organisaatiolla on arat paikkansa, joita voi käyttää hyväksi ja myös vahvuudet, joiden vaikutus on osattava ennakoida omassa suunnittelussa. Tieto on voiman moninkertaistaja suunnittelusta lähtien suunnittelun tarvitseman tiedon tuottaminen on tiedustelun ensimmäinen haaste. Koska joukkojen määrä taistelukentällä vähenee, tarjoaa maasto SotilasAikakausLehti

10 aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia voiman suuntaamiselle. Tiedustelun on pystyttävä määrittämään todennäköisimmät hyökkääjän toimintavaihtoehdot. Ne sotapelataan omia toimintavaihtoehtoja vastaan. Usein omaksi toiminta-ajatukseksi valitaan vaihtoehto, joka vastaa useaan vaihtoehtoiseen hyökkääjän suuntautumisvaihtoehtoon ja tarjoaa oman toimintavapauden. Omaan suunnitelmaan liittyy valmisteltuja toimenpiteitä, joilla oma suorituskyky optimoidaan hyökkääjän valitseman vaihtoehdon mukaan. Vaikeimmat vaihtoehdot pyritään tekemään vastustajalle mahdottomiksi muokkaamalla taistelutilaa. Tiedustelulle muotoutuu toinen haaste: Operaation aikana ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä on pystyttävä selvittämään riittävän aikaisin, mitä vaihtoehtoa hyökkääjä todennäköisimmin toteuttaa. Oman operaation toimeenpano edellyttää lisäksi kaikkien perustietojen, kuten ympäristöolosuhteiden tai esimerkiksi tiestön ja maaston käytettävyystietojen sekä vastustajaa koskevien arvioiden ylläpitoa. Arvioiden aikajänne on ulotuttava vähintään operaation kestoiseksi. Uudistetussa taistelutavassa operaatiot koostuvat useasta tiivistempoisesta taistelusta. Tiedustelun kolmas haaste on luoda taistelun välitöntä johtamista varten niin hyvä vihollistilannekuva, että omien joukkojen ja asejärjestelmien vaikutus voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti taisteluun. Hyökkääjän yllätykselliset operaatiot on pystyttävä paljastamaan ja omalle taistelunjohtajalle on voitava tarjota riittävä ennakkovaroitus niiden eliminoimiseksi. Tilannekuva on oltava taistelunjohtajan lisäksi joukkojen käytössä mahdollisimman reaaliaikaisena. Tiedustelun ja valvonnan on pystyttävä jakamaan oma tilannekuvansa joukkojen johtamisjärjestelmän päätelaitteisiin. Vastaavasti tiedustelu erityisjärjestelmien on ulotuttava taisteluosaston ja tärkeimpien yhteisten suorituskyvyn yksiköiden johtamis- Tiedustelualojen yhteistoiminta suunnittelussa ja sensoriohjauksessa sekä tiedonkeräyksessä ja analysoinnissa mahdollistaa eri tiedustelualojen erityisominaisuuksien hyväksikäytön operaatiossa. 10

11 paikoille, jotta tietojen välittyminen reaaliaikaisesti järjestelmien kesken on mahdollista. TVM-järjestelmä vastaa haasteisiin Patria Maavoimien tiedustelu toimii kiinteänä osana verkottunutta sotilastiedustelun kokonaisjärjestelmää. Joukkojen toiminnan yhteydessä tiedustelu- valvonta ja maalittamistuki (TVM) muodostavat kokonaisuuden, jolla yhdistetään tiedustelujärjestelmän tuottamat suorituskyvyt kokonaisuudeksi. TVM-suorituskykyjen takana on eri tiedustelualojen osajärjestelmät. Eri tiedustelualojen tiedoilla ja arvioilla vastataan tiedustelulle esitettyihin vaatimuksiin. Tiedustelun eri aloilla kerätyt tiedot esikäsitellään ja analysoidaan eri käyttötarkoituksiinsa. Verkottunut sotilastiedustelujärjestelmä mahdollistaa eri tiedustelualojen kuten partiotiedustelun, signaali- ja elektronisen tiedustelun, lento- ja kuvaustiedustelun, henkilötiedustelun, paikka- ja ympäristöolosuhteet selvittävän geotiedustelun sekä vastatiedustelun tietojen hyväksikäytön operaatioissa. Myös joukkojen, jopa yksittäisten taistelijoiden havainnot liitetään järjestelmään. Taistelutavan uudistamisen myötä maavoimat uudistaa kuitenkin merkittävästi myös tiedustelun järjestelyjä. Uusina järjestelminä otetaan käyttöön esimerkiksi minilennokit ja maasensorijärjestelmiä, joilla vastataan erityisesti välittömän taistelun johtamisen asettamiin haasteisiin. Johtamisjärjestelmä tulee mahdollistamaan tiedustelutietojen tehokkaan esityksen joukkojen johtamispaikoilla ja erilaisissa päätelaitteissa. Eri tiedustelualojen vahvuudet käytetään tehokkaasti hyväksi tiedustelun suunnittelussa, tiedonkeräyksessä ja analysoinnissa. Maalittamistuen järjestelyin tuetaan hyökkääjään vaikuttamista kaikilla eri tasoilla. Potentiaaliset vaikuttamisen kohteet on voitava määrittää. Maaleiksi määritetyt kohteet on löydettävä ja voitava paikantaa tulenkäytön edellyttämällä tarkkuudella. Lopuksi on vielä pystyttävä arvioimaan vaikutus lamaantuiko tai tuhoutuiko maali. Eri tiedustelualoilla on omat vahvuutensa maalittamisessa. Esimerkiksi elektroninen tiedustelu (ELTI) pystyy nopeasti havaitsemaan käynnistyvät operaatiot ja karkeasti paikantamaan joukkoja ja johtamispaikkoja. Lentotiedustelun minilennokeilla (LEKI) voidaan nopeasti suunnata tulenjohtokykyinen tiedustelu kohteeseen. Partiotiedustelulla (PATI) voidaan luoda ajallisesti kattava ja välittömästi määräalueilla vaikuttamaan pystyvä valvontaverkko. TVM-järjestelmän on pystyttävä tukemaan vaikuttamista kaikilla taistelutasoilla. Tiedustelupartion tai Patria joukkojen johtajille ja tulenjohtajille on luotava tilannekuva ja pimeätoimintakykyiset sensorit, joilla käytössä olevien tuliyksiköiden tuli on voitava johtaa maaliinsa minuuteissa. Taisteluosastojen on pystyttävä suuntaamaan tulenjohtokykyiset sensorit ja koottava tuliyksiköt niiden käyttöön kymmenissä minuuteissa tunneissa kohteiden havaitsemisesta. Ylemmissä organisaatioissa vaikuttamisen operaatiot taas edellyttävät maalittamisen tuelta tunneista jopa useisiin vuorokausiin kestävää aikajännettä, joka johtuu toteutettavien operaatioiden tarvitsemista laajoista taustatiedoista ja toteutuksen aikaisen tuen kokonaisjärjestelyistä. Tiedustelun tukena on laaja osaaminen, jota edelleen parannetaan laajentamalla alan koulutusta palkatulle henkilöstölle ja asevelvollisille. Analyysikykyä ja teknistä osaamista on laajasti käytössämme, joka on osoitettu toistuvasti eri tehtävistä valikoituneiden reserviläisten toimiessa palkatun henkilöstön kanssa eritasoisissa tiedustelukeskuksissa. Rinnalla kehitettävien toimintamenetelmien, organisaatioiden ja tiedonhallinnan järjestelyillä saadaan nykyisten ja uusien sensorijärjestelmien keräämät tiedot tehokkaasti käyttöön. SotilasAikakausLehti

12 Patrian palsta Vastuullista puolustusvälinekauppaa Vastuullisuus on Patriassa kaiken toiminnan perusta. Valtio-omisteisia yhtiöitä koskevien uusien linjausten myötä Patria panostaa entisestään järjestelmälliseen ja avoimeen toimintaan sekä yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Kaupankäynnin eettisyyden ohella Patrian toiminnassa korostuu luotettava kumppanuus. Liikeyritysten toiminnassa korostuvat yhä enemmän erilaiset yhteiskuntavastuullisuuden teemat. Loppuvuodesta 2011 päivitettiin Suomen valtio-omisteisia yhtiöitä koskevia omistajapoliittisia tavoitteita ja periaatteita. Päivityksessä korostuivat yhtiöiden toiminnan vastuullisuus, avoimuus ja pitkäjänteisyys. Näiden tavoitteiden mukaisesti Patria julkaisi keväällä 2012 ensimmäisen yhteiskuntavastuuraporttinsa. Siinä painottuvat puolustusalaan liittyvät yhteiskuntavastuulliset aiheet. Lait ja määräykset sekä eettinen ohjeistus määrittävät toimintaa Patria toimii tarkoin lakien ja määräysten säätelemässä ympäristössä. Puolustusvälinekauppaa säätelevät Suomen ja asiakasmaiden lait ja säädökset sekä asiakasvaatimukset, nykyisin myös EU-direktiivit. Patrian tavoitteena on pitkäjänteinen kannattava liiketoiminta toimimalla eettisesti ja vastuullisesti. Yhtiö on sitoutunut eettiseen toimintaan alan järjestöjen ohjeistuksen puitteissa. Lisäksi Patriassa on eettisen toimintatavan määrittävä ohje, jota sovelletaan kaikkiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Patrian liikevaihdosta yli puolet muodostuu viennistä. Puolustusteollisuudessa vientiä säätelevät vientiluvat, joita myöntäessään Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten YK:n turvallisuusneuvoston määräämiä talouspakotteita ja asevientikieltoja. Ajankohtaisia koko puolustusalaa koskevia asioita Euroopassa ovat vientilupalainsäädännön erilaiset kansalliset käytännöt sekä maailmanlaajuisen aseiden vienti-, tuonti- ja siirtosopimuksen puuttuminen. Yhteisiä kansainvälisiä asekaupan sääntöjä tavoitellaan YK:n johdolla neuvoteltavan the International Arms Trade Treaty, ATT:n avulla. Sopimukseen tähtäävä prosessi on vielä kesken, mutta työ sen puolesta jatkuu. ATT saa Patrian täyden tuen, ja yhtiö osallistuu ATT-prosessiin Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n kautta. Mukana suomalaisessa yhteiskunnassa Liiketoimintansa ohella Patrialla on yhteiskunnassa tärkeä tehtävä Patria on osa

13 Patrian palsta Patria rakentamassa parempaa tilannetietoisuutta Kuluvan vuoden aikana on mediassa uutisoitu Patrian menestyksistä kansainvälisillä markkinoilla. Muun muassa viimeisimmät Patria AMV -ajoneuvokaupat Etelä-Afrikassa ja Kroatiassa ovat tiukassa kilpailutilanteessa olleet merkittäviä voittoja. Suomessa ajoneuvojen lisäksi tänä vuonna palstatilaa sai mm. Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmään huoltovarmuutta. liittyvä konseptitutkimussopimus Yhtiö mukana Meri- Suomen puolustusvälineiden voimien kanssa. valmistuksessa, huollossa, ylläpidossa ja korjauksessa toimien strategisena Patrian kumppanina laajasta osaamiskirjosta yhteistyössä Suomen ajoneuvot ja puolustusvoimien asejärjestelmät kanssa. ovat kuitenkin vain yksi osa. Patriassa toimii yli kolmesataa elektroniikka- Paikallisesti ja ohjelmistoalan Patria näkyy huippuasiantuntijaa, lukuisilla paikkakunnilla työllistäen tärkeätä työtä yhteensä ei saa noin unohtaa Suuri alan osa asi-tästantuntijaa. työstä Vaikutus tehdään ulottuu osana myös isompia merkittävään järjestelmäko- joiden alihankintakonaisuuksia ja toimittajaverkostoon. (F-18 ylläpito yms.) ja esimerkiksi Patrian asiantuntemusta ohjelmistoturvallisuudesta (software safety) hyödynnetään Useilla useissa toimipaikkakunnillaan eri hankkeissa. Tämä Patria työ on tekee arvokasta, sillä paikallisten ohjelmiston toimijoiden turvallisuudella kanssa. ja luotet- yhteistyötä Esimerkiksi tavuudella Jämsän on keskeinen Hallissa Patria merkitys on osallistunut kehitettäessä paikallisen palokunnan sovelluksia järjestelmien toiminnan ja turval- erityisesti toimitilojen lisuuskriittisiin kehittämiseen. osiin. Vuosittain Patria valitsee yleishyödyllisiä toimijoita yhteistyökumppaneikseen. Jalkaväkimiinojen Tällä korvaushankkeeseen hetkellä käynnissä liitty- on Suomen Patria Sotilasurheiluliiton solmi vuoden 2007 kanssa aikana toteutettavtusvoimien Potkua kanssa liikuntaan sopimuksen -hanke, jossa sensorijär- Puolus- kehitetään jestelmän varusmiesten toimittamisesta. liikuntakerhojen Kyseisessä järjestelmässä toimintaa. Hankkeen myös Patrian vauhdittamana Mini-UAV varusmiesten liikuntasuoritukset ovat nousseet jo MASS pääsee näyttämään siipensä yhdessä maasensorijärjestelmän kanssa, kun maasensorien neljänneksellä. hälyttäessä maastossa lennokki käy tunnistamassa hälytyksen aiheuttajan. Patria muodostuu osaajista Valvontajärjestelmien puolella Patrialla on Puolustus- merkittävä ja ilmailualalla rooli Suomen Patria on uuden Suomessa maalitilanne-kuvajärjestelmän konserni, jonka (MST) toiminta kotimaassa perus- teh- ainutlaatuinen tuu alan tävässä huippuosaamiseen kehitystyössä. ja Patria yhtiön on 90-vuotiseen historiaan. tänyt vedenalaiseen Henkilöstön valvontaan hyvinvoinnista käytettävän ja lisäksi kehit- motivaatiosta Siirrettävän huolehtiminen Uravalvontajärjestelmän vastuullisuusasioiden lankapoijujärjestelmän ytimessä. Työturvallisuuteen, (LPJ) demonstraatto- työhön (SURA) rin. SURA LPJ -demonstraattorijärjestelmä kutsuttiin keväällä 2006 NATO:n La Spezian laivastotukikohdassa järjestämään satamavalvontajärjestelmien demonstraatioon, jossa se herätti paljon kansainvälistä mielenkiintoa. Hankkeen prototyyppivaihe on käynnistymässä Suomen merivoimien kanssa. Sekä MST- että SURA LPJ -järjestelmät ovat valvontajärjestelmiä, joissa erityistä huomiota on kiinnitetty käyttäjän ja järjestelmän tehokkaaseen vuorovaikutukseen, ja työssä oppimiseen koska sensori- on perehdyttämiseen panostettu en mahdollistamassa jo pitkään. tietotulvassa on tärkeää esittää käyttäjälle vain kulloiseenkin tehtävään olennaisesti on konsernissa liittyvä informaatio. laadittu Henkilöstöpolitiikka yhteistyössä henkilöstön kanssa. Pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla Kuluneena vuonna tuetaan Patria on luottamuksen ollut muutenkin ilmapiiriä mukana sekä ohjelmistovetoisella yrityskulttuuria, jossa Tiedustelu-Valvonta-Johtaminen oppiminen ja kehittyminen. (TVJ) -sektorilla. Maavoi- painottuu jatkuva mille tehtävän MATI2-johtamisjärjestelmän integrointityöt, joihin Patria osallistuu, ovat läh- Ympäristönäkökulmaa teneet hyvin käyntiin ja epäsuorantulen johtamisjärjestelmää AHJO:a on jatkokehitetty kan- puolustusteollisuuteen sallisten ja kansainvälisten operaatioiden tarpeisiin. Tekla sotilaskäyttöön Defencen liittäminen tarkoitetut tuotteet osaksi Pat- Perinteisesti ovat riaa olleet vahvisti ympäristösäädösten entisestään tätä ulkopuolella. osaamisaluetta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja yhä enemmän Puolustusvoimien puolustusvoimat komentajan kiinnittävät määrittelemän tuotteiden verkostopuolustuskonseptin ja palveluiden ympäristövai- seurauk- huomiotkutuksiinsena Esimerkiksi pääesikunta Patria on käynnistänyt AMV -ajoneuvon integroidun tiedustelu-, on valvonta- selvitetty, ja ja johtamisjärjes- niitä pyri- ympäristövaikutuksia tään aktiivisesti telmä (itvj) vähentämään. -hankkeen. Hanke on kansallinen, kaikkia aselajeja palveleva palveluarkkitehtuurirunko, johon Ympäristönäkökohdat, -vaikutukset uudet TVJ-alueen ja -riskit huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja järjestelmät tullaan liittämään. Kuluvana vuonna itvj sateenvarjon alle on Patriassa tehty ensimmäisiä johtamisessa. Patria sovelluksia. on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin omalla sisäisellä ohjeistuksellaan. Vuosi 2008 käynnistyy pian ja sen mukana uudet tehtävät ja haasteet. Haluamme toivottaa kaikille oikein mukavaa Joulua ja hyvää Uutta Vuotta!

14 Esko Hartikainen Eversti Kenttätykistön aselajitarkastaja. Vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa Uudistettu taistelutapa on mahdollisuus vastata peruskysymykseen miten vähenevällä joukkomäärällä kyetään täyttämään maapuolustuksen tehtävät. Seuraavassa kuvaillaan nykytietämyksen mukaan maapuolustuksen vaikuttamiselementin mahdollisuuksia ja haasteita uusiutuvassa toimintakentässä. On heti todettava, ettei taistelujärjestelmä ole vielä valmis. Tutkimusta on tehty ja konseptit koulutussuunnitelmineen alkavat muotoutua. Tarvitaan vielä runsaasti koulutusta ja kokeiluharjoituksia, ideointia, innovaatioita sekä uudelleenpohdintaakin, kunnes uudistettu toimintakulttuuri on juurtunut käytännön suorituskyvyksi. Kokonaisvaikuttaminen on toiminnan kovaa ydintä. Vaikuttamisessa on tarve myös ajattelutavan muutokseen. Nykytaktiikkamme perustuu pääosin vastustajan etenemisen estämiseen ja tappioiden tuottamiseen ennalta valituilla alueilla esimerkiksi puolustusaseman pidettävään maastonkohtaan rakennetun tulisuunnitelman maalien alueilla. Tulevassa toimintamallissa johtajiemme tulee kyetä löytämään vastustajan kriittisiä joukkoja ja järjestelmiä ja tuottamaan niille riittävät kertautuvat tappiot. Ajattelutavan muutos saattaa tuntua vivahde-erolta, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että käytäntöjen on muututtava merkittävästi useissa aselajitoiminnoissa. Jako kineettiseen ja ei-kineettiseen vaikuttamiseen on eräs tapa jäsentää keinoja ja suorituskykyjä. Maapuolustuksessa kineettistä vaikuttamista ovat fyysisesti kohteeseen vaikuttavat asejärjestelmät, esimerkiksi panssarintorjunta-aseet ja -miinat sekä tykistö- ja kranaatinheitinjärjestelmät. Ei- kineettistä vaikuttamista edustavat mm. elektroniseen säteilyyn perustuvat vaikuttamisjärjestelmät sekä maapuolustuksessa rajoitetusti harhauttaminen ja psykologinen vaikuttaminen siis vaikuttaminen vastustajan päätöksentekoon. Edellä mainittujen välimaastossa on vaikuttaminen esimerkiksi erikoisjoukkojen suorituskyvyillä. Uudistetun taistelutavan menestyksellisyys riippuu siis edellä mainittujen suorituskykyjen kokonaiskäytöstä. Kokonaisuudella on kyettävä aiheuttamaan vastustajalle kertautuvia tappioita, jotka rikkovat 14

15 SECURING THE FUTURE Ammunition Rocket Motors Shoulder Launched Weapons Demilitarization Hand Grenades Fuzes Warheads Pyrotechnics Gas Generators and Catapults Ballistic Devices Testing and Services

16 taistelujärjestyksen, estävät johtamistoiminnan ja tuhoavat henkilöstöä ja kriittistä materiaalia kriittisellä hetkellä saaden aikaan taistelusta luopumisen. Olennaista on kokonaisuuden käyttö oikea-aikaisesti ja parasta panos-tuotos -suhdetta hyödyntäen. Elektronisen vaikuttamisen suorituskyky ei liene paras valinta taisteluvaunujoukkueen pysäyttämiseen eikä ohjelmoitavalla panssarimiinoitteella taistelujohtojärjestelmää lamauteta. Joissakin tilanteissa riittää yksi suorituskyky, joskus useamman kyvyn yhdistelmä on osiensa summaa enemmän. On tunnettava vastustaja, vahvuudet, haavoittuvuudet sekä toimintatavat ja -kulttuuri. Näin voidaan valita paras suorituskykykokonaisuus vastatoimeksi. Tarvitaan riittävän ajantasaista ja alueellisesti kattavaa tilannekuvaa, toimivia johtamisjärjestelmiä sekä -yhteyksiä ja ennen kaikkea osaavia johtajia. Tiedustelu- valvonta ja maalittamisen tuki (TVM) toiminnan mahdollistajina TVM on keskeinen osa operaatiosuunnitelmaa jonka osana syntyy maalittamisen osuus. Tämä on perustana vaikuttamisen käytön suunnittelulle ja toteutukselle. TVMsuorituskyky muodostuu joukkojen ja teknisten sensoreiden sekä järjestelmien kokonaisuudesta jonka toimintaa ohjaavat kirjatut käyttöperiaatteet. Eritasoiset tiedustelujoukot muodostavat järjestelmän rungon ja ovat keskeinen tekijä muun muassa operatiivisessa tulenkäytössä. Uudistetun taistelutavan perusvaatimus on kattava ja mahdollisimman tosiaikainen tilannekuva toiminta-alueelta. Vihollistilannekuva tuotetaan TVM- järjestelmällä. Havainnot aikaansaadaan sensoreilla, joita ovat tiedustelu- ja valvontavälineiden lisäksi toimivat joukot, jopa yksittäiset taistelijat. Maavoimien tiedustelujärjestelmä on osa valtakunnallista järjestelmää, joka tukee myös paikallisen vihollistilannekuvan muodostamista. Vihollistilannekuva ja omien joukkojen tilannekuva yhdistyy MATI -järjestelmässä, jolla tuetaan komentajan johtamista sekä esikunnan suunnittelua. TVM-suorituskyky on kehittymässä nykyistä toimintavarmempien ja välityskykyisempien johtamisyhteyksien ja uusien pimeätoimintakykyisten kalustohankintojen toteutuessa. Taisteluosastojen ja jääkäripataljoonien johtamisjärjestelmä mahdollistaa tilannekuvan välittämisen ja keräämisen ryhmätasolta asti. Tekniset aluevalvontajärjestelmän sensorit ja minilennokkijärjestelmät tuovat kattavuutta sekä reagointikykyä tiedustelu- ja valvontaverkolle. Aika näyttää, kuinka hyvin tästä kokonaisuudesta saadaan tehoja irti. Järjestelmää on opittava käyttämään. Esimerkiksi minilennokkijärjestelmien käyttö tulee parantamaan merkittävästi joukkoyksikkötasan valvonta- ja tiedustelukykyä. Järjestelmä on käytettävissä rajoitetusti myös tulenjohtamiseen. Tarvitaan käyttökokemuksia ja oppimista. Kehityspolku tässäkin lienee isomman RANGERjärjestelmän käyttökokemuksista tuttu. Ensin opitaan lentämään, sitten opitaan näkemään, edelleen opitaan ymmärtämään mitä nähdään ja lopuksi opitaan tulkitsemaan mitä saatu havainto merkitsee. Kehityspolun huippuna syntyy kyky antaa minilennokkijärjestelmälle oikeat tehtävät oikeaan aikaan. Tiedustelutehtäviin käytettävillä joukoilla korostuu tarve ja kyky vaikuttamiseen. Kaikkien tiedustelusensoreiden on lähtökohtaisesti kyettävä havaitsemaan haluttuja kohteita, paikantamaan kohteiden kriittiset osat maaleiksi vaikuttamisen edellyttämällä tarkkuudella ja lähettämään tulikomento tai tulipyyntö toteutettavaksi. Mahdollisuuksien mukaan kaikkien sensoreiden tehtävänä on myös vaikutuksen arviointi. Tilannetietoisuudella vaikuttamisen suunnitelmaan Tilannetietoisuus ja riittävä suunnittelu- ja valmisteluaika mahdollistavat vaikuttamisen suorituskykyjen optimoidun käytön. Suunnittelu perustuu ajantasaiselle tilannetietoisuudelle. Tehtävän ja toimintamaaston analysoinnin lopputuloksena syntyy vaikuttamisen suunnitelma, jossa hahmottuu omalta kannaltamme toivottu taisteluasetelma. Vastuualueelle muodostuu vaikuttamisen eri suorituskyvyille erillisiä ja yhteisiä käyttöalueita, joilla omat vahvuudet kyetään hyödyntämään parhaiten. Suunnitteluun kuuluvat olennaisesti pienoissotapelit, joilla pyritään löytämään keinoja, joilla vastustaja saadaan toimimaan omalle vaikuttamiselle edullisella tavalla. Tavoitteeseen päästään ainoastaan kaikkien aselajien yhteistoiminnalla. Siksi operaatiosuunnitelma on myös vaikuttamissuunnitelma ja operaatiopäällikön ohjauksessa tykistöpäällikkö on myös vaikuttamispäällikkö. Tilanteenarvioinnin tulos voi olla viereisessä kuvassa esitetyn kaltainen. Edellä mainitun suunnittelun johtopäätöksenä ja tuloksena voidaan määrittää alueet, joilla suluttamisella saadaan aikaan haluttu vaikutus. Ohjaavilla sulutteilla ja taistelutilan muokkaamisella saadaan 16

17 Tiedustelujoukot Minilennokki Joukot (ml. tiedustelu) Panssarintorjunta-aseet Suluttaminen Epäsuora tuli Suluttaminen Harhauttaminen Joukkojen käytön painopiste Panssarintorjunta-aseet Suluttaminen Epäsuora tuli ELVA Minilennokki Aluevalvontajärjestelmä Suunnitteluvaiheessa tunnistetaan alueet joilla vaikutetaan viholliseen sekä mahdolliset alueet joita valvotaan ja valmistaudutaan tarvittaessa vaikuttamaan. Suunnittelun edetessä päätetään millä suorituskyvyillä vaikutus tuotetaan. vihollinen suuntaamaan liikkeensä halutulla tavalla. Hidastavalla ja pysäyttävällä miinoittamisella saadaan moottoroidun vastustajan liike loppumaan. Tähän käyttöön ollaan saamassa kehittyneitä ohjelmoitavia, monikäyttöisiä panssarimiinoja. Miinojen suorituskyvyn täysimittainen hyödyntäminen edellyttää osin uutta ajatteluakin, ennakkoluulottomuutta ja viekkauttakin. Johtajien ammattitaito on avainasemassa. Toiminta-alueelta on löydettävissä esimerkiksi panssarintorjunnalle (PST) edullisimmat tuhoamisalueet. Vastustajan mekanisoitu voima on houkuteltava tai/ja pakotettava näille alueille. Huolellisella suunnittelulla, riittävällä valmistelulla ja harjoittelulla on mahdollistettava vaikutuksen käyttö oikea-aikaisesti. Edullisimmille alueille on suunniteltava usean elementin yhteiskäyttö. Esimerkiksi ohjaavat ja pysäyttävät miinoitteet, pst-ohjusjoukkojen ja epäsuoran tulen pst-ammusten käyttö voidaan yhdistää. Tämäkin on mietittävä tarkasti, jottei sorruta päällekkäisresursointiin. Miinan tuhoamaa panssaria ei kannata ampua enää ohjuksella ja varmentaa tuhoa tykistön hakeutuvalla pst-ammuksella. Ei-kineettisen vaikuttamisen kokonaisuus vaatii ehkä eniten uutta ajattelua. Elektronisen vaikuttamisen (ELVA) kyky on tehokas näkymätön voima oikea-aikaisesti ja oikeaan kohteeseen käytettynä. Käyttöperiaatteet ja käytön suunnittelun liittäminen kiinteästi vaikuttamisen suunnitteluun taisteluosastotasalta alkaen vaatii vielä työtä ja lisää osaamista. ELVA ei saa olla henkimaailman hommia vaan keino keinojen joukossa. Näin myös harhauttaminen, joka oikein käytettynä on osa viekasta ja ennakkoluulotonta taistelukonseptia. Uutta ruutia tulenkäyttöön Uudistettu taistelutapa vaatii tykistöjärjestelmänkin osalta ajattelutavan uudistamista. Maalit tiedustellaan ja paikannetaan, tulta johdetaan, tykillä ja heittimellä ammutaan ja kranaatin sirpaleet ja räjähdyspaine tappaa ja tuhoaa kuten ennenkin, mutta siihen yhtäläisyydet nykyiseen pääosin sitten jäävätkin. Maalittamisprosessi liittyy kiinteästi tappioiden tuottamiseen. Mikäli tulenkäyttö on satunnaista, tuotetut tappiotkin jakautuvat satunnaisesti. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vihollisen suorituskyvyistä jokaista on kulutettu 10 %, mutta jokainen toimii edelleen 90 % teholla, SotilasAikakausLehti

18 Puolustusvoimat mikä mahdollistaa operaation jatkamisen. Kohdentamalla vaikutus pääosin yhteen avainsuorituskykyyn se saadaan esimerkiksi 40 % teholle, jolloin vihollisen hyökkäys hidastuu tai jopa pysähtyy. Vaikuttamisen tehtävänä on siis kertautuvien ja kriittisten tappioiden tuottaminen vastustajalle. Näin muodoin ajattelumallissa on uusia sävyjä. Pelkkä staattinen tukeminen ei aina riitä, vaan on pyrittävä aktiivisesti tuottamaan tappioita. Tehtävätaktiikka soveltuu tähän hyvin. On kyettävä myös herkullisten maalien metsästämiseen. Toiminnan on aina oltava hyvin organisoitua ja kurinalaista, jotta vältytään toiminnanvapauden tuoman innovatiivisuuden sooloiluriskin toteutumiselta. Uudistettu taistelutapa pirstoo taistelukenttää yhä monimuotoisemmaksi. Joukkojen useat vaihtoehtoiset tehtävät ylläkköineen, jakautuminen pieniin taistelupartioihin syvyyteen ja pyrkimys aktiiviseen tappioiden tuottamiseen muuttavat varmasti tulen käytön periaatetta ainakin pitäisi. Perinteinen puolustuksellinen taktinen tulenkäyttökin on yhä perusteltu monissa tilanteissa. Uudistetussa taistelutavassa järjestetään kattava tiedustelu- ja tulenjohtoverkko koko vastuualueelle. Tulenjohtoasemia valmistetaan useita - varsinainen, vara- ja vaihtoasemat. Tulenjohtaja ei välttämättä tiedä toteuttavaa tuliyksikköä ja tulitehtävän voi toteuttaa myös tuliyksikön osa. Tulta käytettäneen tulevassa taistelussa laaja-alaisesti myös oman ryhmityksen syvyyteen. Tulenkäyttötarpeita syntyy nykyistä enemmän ja osin yllättävillekin alueille. Tämä kaikki asettaa erityisvaatimuksia johtamisjärjestelmien toimivuuden lisäksi johtajien ammattiosaamiselle. Ymmärrys tulen käytöstä ja toimintakentästä on oltava riittävän syvä sekä tilannekuvan riittävän hyvä, jotta vältytään katastrofeilta esimerkiksi omille aiheutettuina tappioina. Puolustusvoimat Vaikutusperusteinen toimintatapa edellyttää kykyä vaikutuksen arvioinnille. Siis varmistukselle siitä saatiinko riittävä tai haluttu vaikutus aikaan. Tämä on käytännössä iso ajatuksellinen muutos. Nykypäivän tulenjohtajan vakioilmoituksesta- Tuli osui, totteli korjauksia ja vaikutti viholliseen tulee kyetä konkreettisempaan havainnointiin. Arvio on ääritapauksessa peruste uusintasuoritukselle tai sopivamman vaikuttamiskyvyn käytölle. Arvioinnin keinovalikoimaan on tulossa lisänä minilennokki-kyvyn käyttö, jota tulee miettiä ja harjoitella. Nykyistä monimuotoisemmat tulenkäyttötilanteet asettavat vaatimuksia myös ampumatoiminnan johtamiselle. Hajautettu tuliasemaryhmitys saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vain osa aseista kykenee toteuttamaan tehtävän. Tällöin ammunnanhallinnalla on voitava jakaa tehtävät aseittain. Tulitehtävään osa tuliyksikön aseista ampuu paljon, osa ei yhtään, kokonaisvaikutuksen ollessa vaaditun mukainen. Maalikulmien ja ampumaetäisyyksien vaihdellessa merkittävästi aseittain joudutaan varmuusetäisyyksiä ja hajontakuvioita sekä tulen tehoa miettimään uudella tavalla. Kehitysohjelmat ovat tuomassa käyttöön 18

19 Helsinki Hernesaarenranta 13, FI Helsinki Tel Fax e mail: Turku Ojakatu 2, FI Raisio Tel Fax e mail:

20 myös erikoisampumatarvikkeita, joilla teho saattaa olla edullisessa maalitilanteessa monikymmenkertainen perinteiseen verrattuna. Pääampumatarvikkeena epäsuorassa tulenkäytössä tulee kuitenkin säilymään perinteinen sirpalekranaatti eri sytytinvaihtoehdoilla. Maalien laadun ilmoittavan koodauksen merkitys korostuu ja nykyistä järjestelmää on tarkasteltava uudelleen. Koodauksen perusteella tehdään ratkaisut käytettävästä tuliyksiköstä, sen osasta ja ampumatarvikkeesta. Tämä koskee kaikkia joukkoja. Komppaniatasolla kyse on esimerkiksi kranaatinheittimistön tulitehtävien toteutusjärjestyksen päättämisestä. Prikaati- ja sotilasaluetasolla tarvitaan tulenkäyttökeskuksen tekemää maalien priorisointia. Ratkaisut ovat usein aikakriittisiä. Kaiken kaikkiaan vaikuttamisen optimoitu käyttö edellyttää kattavaa ja riittävän nopeaa suunnittelu- sekä toimeenpanokykyä. Oman keinovalikoiman suorituskyky ja vastustajan haavoittuvuudet on tunnettava. Tavoitetilassa vaikuttamisen keinovalinta tulisi perustua jonkinasteiseen tietojärjestelmäavusteiseen systemaattiseen laskentaan ja siitä johdettuun suositukseen. Tässä on tietysti hyvä pitää jalat maassa. Monesti Puolustusvoimat saatu koulutus ja kokemus antavat riittävän perusteen sotilasjohtajan päätöksenteolle ilman tietojärjestelmiäkin. Tulevaisuudessa vaikuttamisen käytössä pelkkä kaavamaisuus ei riitä. Joudutaan tekemään selkeitä valintoja painopisteistä. Tällöin väärät valinnat voivat olla erityisen kohtalokkaita. Kaikki tuki päätöksen perustaksi tarvitaan. Uusia vaatimuksia taistelukestävyydelle Uudistetun taistelutavan menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää kattavaa ja riittävän ajantasaista tilannekuvaa. Toimiva johtamisjärjestelmä on toiminnan onnistumisen Puolustusvoimat edellytys. Vaikuttamisen lähettämöillekin uudistettu toimintatapa asettaa uusia vaatimuksia. Lavettien ja ampumalaitteiden on kyettävä liikkuvaan toimintatapaan. Tehtäviä on useita ja laajalla alueella. Lisäksi vastustajan tulivaikutusta ja muita vastatoimia tulee kyetä väistämään, jopa minuuttiluokassa. Toiminta täydessä mittakaavassa tuo varmaan yllätyksiä, joita ei ole osattu ennakoida vihreän veran äärellä. Näin on, vaikka kokeiluharjoituksiakin on järjestetty ja järjestetään. Aitojen havaintojen ja muutostarpeiden löytämiselle tarvitaan useita harjoituksia todenmukaisilla joukoilla ja todenmukaisissa toimintaympäristöissä. Tämä vaatii resursointia myös lähivuosina. Osaaminen kehittyy ja työ tekijöitään neuvoo myös tässä asiassa. Vaikuttaminen ja huolto ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa. Huollon suorituskyky on koetuksella, kun joukot ovat laajalle alueelle hajautettuina, liikkuvia ja niiden on kyettävä ajoittain varsin itsenäiseen toimintaan. Liikkuminen taistelualueilla ei ole koskaan helppo tehtävä. Tiestöä on toisaalta voitava käyttää mahdollisimman vapaasti, toisaalta tiestön käyttö on kyettävä estämään. Kaikessa korostuu hyvä suunnittelu 20

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot