MARRASKUU Tiedustelu ja vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARRASKUU 11 2012. Tiedustelu ja vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa"

Transkriptio

1 Sotilasaikakauslehti MARRASKUU Tiedustelu ja vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa

2 SISÄLTÖ N:o 915 Julkaisija Upseeriliitto ry 87. vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Harri Westerlund Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin -Jari Rantala Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa Tilaushinnat Vuosikerta 60 EUR. Irtonumero 6 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Tiedustele maali ja vaikuta! Kuva: Puolustusvoimat AO-Paino, Mikkeli 2012 Pääkirjoitukset 1. Sotilaallisen yhteistyön tekemisen tuskaa 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Jäsenten tarve etusijalla 7 Harri Westerlund, puheenjohtaja Artikkelit Tiedustelu maavoimien uudistetussa taistelutavassa 9 Petri Kuparinen, everstiluutnantti Vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa 14 Esko Hartikainen, eversti Varusmiesten mielenterveyspalvelujen kehittäminen 47 Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri Riadin konsertti Persianlahden maiden yhteistyö arabikevään jälkeen 52 Juha Saarinen, Jussi Heinonkoski, Mika Patokallio Linnoitustöiden organisointi ja työvoima välirauhan aikana Otto Aura, VTM Kirjeitä Abbottabadista 64 Antti Paronen, yliluutnantti Palstat Uusiin tehtäviin Jari Rantala 25 Kirjat Sampo Ahto 37 - Jaakko Aatolainen: Hitler, Stalin ja Stalingrad tahtojen taistelu - Jyrki Iivonen, Pauli Järvenpää: Kirjeitä Kabulista - Martti Lehto: Suomen ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta (Väitöskirja) - Mika Vuolle: Ensimmäisen maailmansodan panssarivaunut 2

3 11 / Uutisia historiasta Ohto Manninen 44 Myöhästynyt analyysi Kolumni Pekka Visuri 59 Uusi ydinasekausi Oskari 67 Pohjoismaista puolustusyhteistyötä Polttopiste Juha-Antero Puistola 68 Väliintulosta turvattomuutta? Sotatekniikka Jyri Kosola 71 - USA ongelmissa JTRS-ohjelmistoradionsa kanssa - Suomen puolustusvoimat ottamassa käyttöön ensimmäistä ohjelmistoradiota - Ohjelmistoradioteknologia mahdollistaa kognitiiviset radiot Upseeriliitto tiedottaa Upseeriliitto tiedottaa - keltaiset sivut 27 Pääsihteerin palsta 28 Tasapäisyyttä tasa-arvon varjolla Pääluottamusmiehen palsta I 30 Työajat ja -tavat muuttuvat Tehtävään määräys on annettava Pääluottamusmiehen palsta II 33 Lisäaikaa arviointeihin Intelligence in the reviewed battlefield posture of the Army Lieutenant Colonel Petri Kuparinen Exercising impact in the reviewed battlefield posture of the Army Colonel Esko Hartikainen Developing the mental health care services of conscripts Dr.Med.,Senior Physician Tanja Laukkala The concert in Riad cooperation in the Persian Gulf states after the Arab spring Juha Saarinen, M.Sc. in International Relations andpost-graduate student specialising in the Middle East. Jussi Heinonkoski, M.Sc. in European economy and B.A. in international Relations and the Middle East Security Policy. Mikko Patokallio, M.Sc. in International Relations, B.A. in History and Political Sciences. The organisation, labour and work in fortresses in the inter-war year of M.Pol.Sc. Olli Aura Letters from Abbottabad Senior Lieutenant Antti Paronen Tietoja päivitettiin evp-seminaarissa 34 Upseeriliiton hallitus Indeksimuutoksia vuodelle Upseeriliiton yhteystiedot 36 SotilasAikakausLehti

4 ATLAS ELEKTRONIK FINLAND OY SUORITUSKYVYN ELINJAKSONHALLINNAN PALVELUT TOIMITUSPROJEKTIT ELINJAKSON TUKI SUOMESSA Vahvuudet tilaajan vaatimusten syvällinen ymmärtäminen yhteistyö muiden alan yritysten piirissä ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy Hiomotie 32 FI Helsinki Phone ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 Sotilaallisen yhteistyön tekemisen tuskaa Suomen osallistumisesta partiointiin Islannin ilmatilassa on muodostunut poliittinen ongelma, koska maan Nato-jäsenyys nähdään auttamisen esteenä. Kaikki eivät ole vielä päässeet irti kylmän sodan ajan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta painolastista eivätkä halua pyrkiä aitoon yhteistyöhön pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla. Islannin ilmavalvonta perustuu tutkajärjestelmään, joka koostuu neljästä tutkasta ja johtokeskuksesta, joiden avulla maa voi luoda reaaliaikaisen ilmatilannekuvan. Suorituskyvyt, jotka siltä puuttuvat alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja torjunnasta (AKV/AKT) ovat kyky tunnistaa kaikki ilmamaalit ja estää ilmatilansa luvaton hyväksikäyttö. Naton toimintaperiaatteisiin kuuluu tarvittaessa huolehtia kollektiivisesti Naton alueen ilmatilan suvereniteetista. Tämän tehtävän täyttämiseksi Natolla on ollut käynnissä ilmapartiointioperaatioita (Air Policing Mission) Baltian maissa, Sloveniassa ja Albaniassa. Islannin operaatio alkoi 2008, jossa tavoitteena on tuottaa puuttuvaa AKV/AKT-kykyä. Suomella oli sodan jälkeen myös puutteita AKV/ AKT-kyvyssä. Saksasta hankitut tutkat eivät olleet toimintakykyisiä ja hävittäjätorjuntamme suorituskyky pysähtyi vuoden 1944 tasolle luvun puolivälissä operatiiviseen käyttöön saatiin kotimaisia tutkia, mutta edelleenkään Suomi ei kyennyt valvomaan yläkorkeuksia. Puolustusvoimien johto varoitti riskeistä, jotka aiheutuivat kyvyttömyydestämme valvoa ja torjua yläilmatilassamme. Vasta suurkantamatutkien ja MiG 21 -torjuntahävittäjien saaminen 1960-luvun puolivälissä operatiiviseen käyttöön antoi meille uskottavan AKV/AKT-kyvyn ja vältimme mahdollisuuden, että Neuvostoliitto laittaa ilmavalvontansa Suomen alueelle kuten asiakirjassa Yleiskatsaus Suomen puolustuskysymykseen vuonna 1952 todettiin. Islanti on Yhdysvaltain vetäytymisen vuoksi tilanteessa, jossa se tarvitsee ulkopuolista apua huolehtiakseen ilmatilastaan. Suomi on liputtanut aktiivisesti pohjoismaisen yhteistyön puolesta ja hakenut todellisia keinoja sen toteuttamiseksi. Osallistuminen Islannin ilmapartiointiin antaisi mahdollisuuden todelliseen yhteistyöhön. Se voisi johtaa pysyvämpään yhteispohjoismaiseen ilmatilannekuvan muodostamiseen ja eri maiden suorituskykyjen tehokkaampaan käyttöön. Kansainvälinen tilannekuvayhteistyö tehostaa normaaliolojen AKV/AKT-kykyjä sekä poikkeusolojen tilannekuvan muodostamista. Samalla mahdollistetaan kansainvälinen harjoitustoiminta ja kehitetään kriisinhallintaoperaatioiden tilannekuvaa. Suomen osallistuminen tehostaisi osaamista ja toimintakykyä monikansallisissa ilmaoperaatioissa ja tuottaisi selonteoissa vaadittua yhteensopivuutta Nato-järjestelmien kanssa. Osallistumista vastustavat perustelevat kritiikkiään Islannin Nato-jäsenyydellä. Kriitikkojen mielestä auttaminen tulisi olla Nato-maiden tehtävä. Suomen kannattaisi harjoittaa aktiivista ja rauhantahtoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka se omaksui sodan jälkeen. Islannin Nato-jäsenyys ei saisi olla este avun antamiselle. Jo vuonna 1966 pääministeri Rafael Paasion hallituksen ohjelmassa todettiin, että hallitus vaalii hyvien suhteiden kehittämistä kaikkien kansojen kanssa ja edistää kansainvälisen jännityksen lieventämistä pyrkien siten lujittamaan kansojen välistä rauhaa ja ystävyyttä. Osallistuminen Islannin ilmapartiointiin edistäisi ja syventäisi hienolla tavalla Skandinavian kansojen rauhaa ja ystävyyttä riippumatta maan jäsenyydestä kansainvälisissä organisaatioissa. SotilasAikakausLehti

6 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

7 Jäsenten tarve etusijalla Upseeriliitto on määrittänyt puolustusvoimauudistuksessa päämääräkseen teita työnantajaan kaikilla tasoilla. Vain näin toi- Upseeriliitto on pitänyt yllä asiallisia yhteistyösuh- pitää huolta yksittäisestä jäsenestä ja mimalla päästään avoimeen vuorovaikutukseen hänen perheestään. Isossa rakenteellisessa muutoksessa upseerikin tarvitsee puolustajansa. Paikal- edunvalvontatarpeeseen. Muutosten aikaansaami- ja pystytään vastaamaan jäsenistön edellyttämään listasolla Upseeriliiton osastot, luottamusmiehet ja nen edellyttää aina kummankin osapuolen tahtotilaa. Upseeriliitolla ja puolustusvoimilla on uudistuk- yhteistoimintaelimien jäsenet tekevät työtä saman päämäärän eteen kuin pääluottamusmiehet aluetasolla ja Upseeriliiton hallitus ja toimisto keskus- sodan ajan lähtökohdista ja työnantaja tarvitsee sessa myös yhteinen päämäärä. Uudistusta tehdään tasolla. työhönsä tyytyväisen henkilöstön. Kuluneen vuoden aikana on kierretty kaikki Upseeriliiton osastot. Jäsenten ja paikallisten työnantajien tukset on jo suunnattu keväälle Työnantajan Lokakuun välietapin jälkeen vaikuttaminen ja odo- tapaamiset ovat olleet tärkeitä. Keskusteluissa on suunnitelman mukaan silloin annetaan tarvittavat pystytty korjaamaan vääriä käsityksiä ja saatu hyvää palautetta oman toiminnan tehostamiseen. edellyttää selkeämpiä linjauksia upseerien tehtävistä, tehtävänmääräykset henkilöille. Työn onnistuminen Luottamusmiesten ja osastojen johdon tapaamisia asemasta ja toimivaltuuksista. Puolustusvoimien sekä koulutustilaisuuksien määrää on lähes kaksinkertaistettu aikaisemmista vuosista. avainhenkilöstön urapoluista ja osaamisesta. Tähän sisällä näyttää olevan hyvinkin erilaisia käsityksiä lienee vaikuttanut upseerien koulutusjärjestelmän Jäsenistön tuntoja ja mielipiteitä tulevasta uudistuksesta kartoitettiin ensimmäisen kerran kysely- useat muutokset. tutkimuksella keväällä Sen perusteella otettiin Maanpuolustuskorkeakoulun nykyinen johto on voimakkaasti kantaa mm. tulevien siirtojen tukijärjestelmän parantamiseen. Ennen vuodenvaihdetta lee laadullisesti erittäin hyvää ainesta tuleviin johto- toistuvasti tuonut esille, että Kadettikoulussa opiskehalutaan selvittää mahdolliset mielipiteiden muutokset lokakuisen tehtäväkokoonpanojen määrittäkopuolisetkin palautteet ovat tukeneet tätä. Pitäisikö ja esimiestehtäviin. Viimeaikaiset Kadettikoulun ulmisen jälkeen. Upseeriliiton toiminnan ja kannanottojen on perustuttava oman jäsenistön tarpeeseen totuus ja ottaa se huomioon eri henkilöitä tehtäviin meidän kaikkien upseerien vähitellen jo uskoa tämä ja mielipiteisiin. määrätessä. PUHEENJOHTAJALTA SotilasAikakausLehti

8 Saab SyStemS Oy Teknologiaa muuttuvaan maailmaan Saab SyStemS Oy tuottaa edistyksellisiä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiin liittyviä ratkaisuja ja palveluja puolustusvoimille ja turvallisuussektorille. Osaamisen perustana ovat organisaation laaja kokemus ja kyky soveltaa uusia teknologioita sekä tiivis teollisuusyhteistyö ja pitkäjänteinen kumppanuus asiakkaiden kanssa. Suomalainen Saab Systems Oy on osa Saab-konsernia, joka tukee pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja luo pohjoismaihin aiempaa kilpailukykyisempää puolustus- ja turvallisuusteollisuutta. Saabin kansainväliset verkostot avaavat uusia vientimahdollisuuksia myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Vakaa omistajuus takaa laadukkaiden palvelujen kehittämisen ja innovatiiviset osaamiskeskittymät Suomessa. Toimipisteemme sijaitsevat Espoossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Ota yhteyttä! Saab SyStemS Oy metsänneidonkuja espoo

9 Petri Kuparinen Everstiluutnantti Maavoimien tiedustelupäällikkö Tiedustelu maavoimien uudistetussa taistelutavassa Tiedustelun tehtäväkenttä ja vaatimukset tilannetietoisuudelle laajenevat uudistetun taistelutavan myötä. Maavoimat tarvitsee huomattavasti aiempaa paremman tilannekuvan, jotta tehtävät voidaan toteuttaa suunnitellulla taktiikalla, joka optimoi kokonaisvaikutuksen vastustajaan. Tiedustelun tuottaman tilannekuvan, jolla luodaan johdon ja joukkojen toimintaympäristötietoisuus, on palveltava samanaikaisesti operaatioiden suunnittelua, toimeenpanon johtamista ja välitöntä taistelun johtamista. Oma toiminta on pystyttävä muuttamaan reagoivasta aloitteelliseksi. Halutun vaikutuksen saaminen hyökkääjään edellyttää, että omat joukot ja tuli voidaan suunnata mahdollisimman tehokkaasti taisteluun ja lyhytkestoisten taistelujen sarja voidaan yksi toisensa jälkeen käydä informaatioylivoiman tarjoavan tilannekuvan avulla. Toimintaympäristötietoisuus kaikille johtamistasoille Toimintaympäristötietoisuus luodaan selvittämällä ja analysoimalla ne vallitsevat olosuhteet, joukot ja järjestelmät, jotka operaatiossa ja siihen liittyvissä taisteluissa tulevat vaikuttamaan. Operaation suunnittelua varten laaditaan toimintaympäristöanalyysi, joka kuvaa maaston, sään, infrastruktuurin ja sotilaallisen potentiaalin käytön mahdollisuudet operaatioalueella. Lopputuloksena on voitava määrittää esimerkiksi omalle ja vastustajan toiminnalle edulliset alueet, hyökkääjän vahvuudet ja heikkoudet sekä tärkeimmät kohteet, alueet tai maalit, joihin vaikuttamalla hyökkääjän operaatio voidaan tyrehdyttää. Kokonaisvaltainen vastustajan suorituskyvyn, taistelujärjestelmän ja toimintatapojen tunteminen luo perusteet onnistuneelle operatiiviselle suunnittelulle. Jokaisella organisaatiolla on arat paikkansa, joita voi käyttää hyväksi ja myös vahvuudet, joiden vaikutus on osattava ennakoida omassa suunnittelussa. Tieto on voiman moninkertaistaja suunnittelusta lähtien suunnittelun tarvitseman tiedon tuottaminen on tiedustelun ensimmäinen haaste. Koska joukkojen määrä taistelukentällä vähenee, tarjoaa maasto SotilasAikakausLehti

10 aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia voiman suuntaamiselle. Tiedustelun on pystyttävä määrittämään todennäköisimmät hyökkääjän toimintavaihtoehdot. Ne sotapelataan omia toimintavaihtoehtoja vastaan. Usein omaksi toiminta-ajatukseksi valitaan vaihtoehto, joka vastaa useaan vaihtoehtoiseen hyökkääjän suuntautumisvaihtoehtoon ja tarjoaa oman toimintavapauden. Omaan suunnitelmaan liittyy valmisteltuja toimenpiteitä, joilla oma suorituskyky optimoidaan hyökkääjän valitseman vaihtoehdon mukaan. Vaikeimmat vaihtoehdot pyritään tekemään vastustajalle mahdottomiksi muokkaamalla taistelutilaa. Tiedustelulle muotoutuu toinen haaste: Operaation aikana ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä on pystyttävä selvittämään riittävän aikaisin, mitä vaihtoehtoa hyökkääjä todennäköisimmin toteuttaa. Oman operaation toimeenpano edellyttää lisäksi kaikkien perustietojen, kuten ympäristöolosuhteiden tai esimerkiksi tiestön ja maaston käytettävyystietojen sekä vastustajaa koskevien arvioiden ylläpitoa. Arvioiden aikajänne on ulotuttava vähintään operaation kestoiseksi. Uudistetussa taistelutavassa operaatiot koostuvat useasta tiivistempoisesta taistelusta. Tiedustelun kolmas haaste on luoda taistelun välitöntä johtamista varten niin hyvä vihollistilannekuva, että omien joukkojen ja asejärjestelmien vaikutus voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti taisteluun. Hyökkääjän yllätykselliset operaatiot on pystyttävä paljastamaan ja omalle taistelunjohtajalle on voitava tarjota riittävä ennakkovaroitus niiden eliminoimiseksi. Tilannekuva on oltava taistelunjohtajan lisäksi joukkojen käytössä mahdollisimman reaaliaikaisena. Tiedustelun ja valvonnan on pystyttävä jakamaan oma tilannekuvansa joukkojen johtamisjärjestelmän päätelaitteisiin. Vastaavasti tiedustelu erityisjärjestelmien on ulotuttava taisteluosaston ja tärkeimpien yhteisten suorituskyvyn yksiköiden johtamis- Tiedustelualojen yhteistoiminta suunnittelussa ja sensoriohjauksessa sekä tiedonkeräyksessä ja analysoinnissa mahdollistaa eri tiedustelualojen erityisominaisuuksien hyväksikäytön operaatiossa. 10

11 paikoille, jotta tietojen välittyminen reaaliaikaisesti järjestelmien kesken on mahdollista. TVM-järjestelmä vastaa haasteisiin Patria Maavoimien tiedustelu toimii kiinteänä osana verkottunutta sotilastiedustelun kokonaisjärjestelmää. Joukkojen toiminnan yhteydessä tiedustelu- valvonta ja maalittamistuki (TVM) muodostavat kokonaisuuden, jolla yhdistetään tiedustelujärjestelmän tuottamat suorituskyvyt kokonaisuudeksi. TVM-suorituskykyjen takana on eri tiedustelualojen osajärjestelmät. Eri tiedustelualojen tiedoilla ja arvioilla vastataan tiedustelulle esitettyihin vaatimuksiin. Tiedustelun eri aloilla kerätyt tiedot esikäsitellään ja analysoidaan eri käyttötarkoituksiinsa. Verkottunut sotilastiedustelujärjestelmä mahdollistaa eri tiedustelualojen kuten partiotiedustelun, signaali- ja elektronisen tiedustelun, lento- ja kuvaustiedustelun, henkilötiedustelun, paikka- ja ympäristöolosuhteet selvittävän geotiedustelun sekä vastatiedustelun tietojen hyväksikäytön operaatioissa. Myös joukkojen, jopa yksittäisten taistelijoiden havainnot liitetään järjestelmään. Taistelutavan uudistamisen myötä maavoimat uudistaa kuitenkin merkittävästi myös tiedustelun järjestelyjä. Uusina järjestelminä otetaan käyttöön esimerkiksi minilennokit ja maasensorijärjestelmiä, joilla vastataan erityisesti välittömän taistelun johtamisen asettamiin haasteisiin. Johtamisjärjestelmä tulee mahdollistamaan tiedustelutietojen tehokkaan esityksen joukkojen johtamispaikoilla ja erilaisissa päätelaitteissa. Eri tiedustelualojen vahvuudet käytetään tehokkaasti hyväksi tiedustelun suunnittelussa, tiedonkeräyksessä ja analysoinnissa. Maalittamistuen järjestelyin tuetaan hyökkääjään vaikuttamista kaikilla eri tasoilla. Potentiaaliset vaikuttamisen kohteet on voitava määrittää. Maaleiksi määritetyt kohteet on löydettävä ja voitava paikantaa tulenkäytön edellyttämällä tarkkuudella. Lopuksi on vielä pystyttävä arvioimaan vaikutus lamaantuiko tai tuhoutuiko maali. Eri tiedustelualoilla on omat vahvuutensa maalittamisessa. Esimerkiksi elektroninen tiedustelu (ELTI) pystyy nopeasti havaitsemaan käynnistyvät operaatiot ja karkeasti paikantamaan joukkoja ja johtamispaikkoja. Lentotiedustelun minilennokeilla (LEKI) voidaan nopeasti suunnata tulenjohtokykyinen tiedustelu kohteeseen. Partiotiedustelulla (PATI) voidaan luoda ajallisesti kattava ja välittömästi määräalueilla vaikuttamaan pystyvä valvontaverkko. TVM-järjestelmän on pystyttävä tukemaan vaikuttamista kaikilla taistelutasoilla. Tiedustelupartion tai Patria joukkojen johtajille ja tulenjohtajille on luotava tilannekuva ja pimeätoimintakykyiset sensorit, joilla käytössä olevien tuliyksiköiden tuli on voitava johtaa maaliinsa minuuteissa. Taisteluosastojen on pystyttävä suuntaamaan tulenjohtokykyiset sensorit ja koottava tuliyksiköt niiden käyttöön kymmenissä minuuteissa tunneissa kohteiden havaitsemisesta. Ylemmissä organisaatioissa vaikuttamisen operaatiot taas edellyttävät maalittamisen tuelta tunneista jopa useisiin vuorokausiin kestävää aikajännettä, joka johtuu toteutettavien operaatioiden tarvitsemista laajoista taustatiedoista ja toteutuksen aikaisen tuen kokonaisjärjestelyistä. Tiedustelun tukena on laaja osaaminen, jota edelleen parannetaan laajentamalla alan koulutusta palkatulle henkilöstölle ja asevelvollisille. Analyysikykyä ja teknistä osaamista on laajasti käytössämme, joka on osoitettu toistuvasti eri tehtävistä valikoituneiden reserviläisten toimiessa palkatun henkilöstön kanssa eritasoisissa tiedustelukeskuksissa. Rinnalla kehitettävien toimintamenetelmien, organisaatioiden ja tiedonhallinnan järjestelyillä saadaan nykyisten ja uusien sensorijärjestelmien keräämät tiedot tehokkaasti käyttöön. SotilasAikakausLehti

12 Patrian palsta Vastuullista puolustusvälinekauppaa Vastuullisuus on Patriassa kaiken toiminnan perusta. Valtio-omisteisia yhtiöitä koskevien uusien linjausten myötä Patria panostaa entisestään järjestelmälliseen ja avoimeen toimintaan sekä yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Kaupankäynnin eettisyyden ohella Patrian toiminnassa korostuu luotettava kumppanuus. Liikeyritysten toiminnassa korostuvat yhä enemmän erilaiset yhteiskuntavastuullisuuden teemat. Loppuvuodesta 2011 päivitettiin Suomen valtio-omisteisia yhtiöitä koskevia omistajapoliittisia tavoitteita ja periaatteita. Päivityksessä korostuivat yhtiöiden toiminnan vastuullisuus, avoimuus ja pitkäjänteisyys. Näiden tavoitteiden mukaisesti Patria julkaisi keväällä 2012 ensimmäisen yhteiskuntavastuuraporttinsa. Siinä painottuvat puolustusalaan liittyvät yhteiskuntavastuulliset aiheet. Lait ja määräykset sekä eettinen ohjeistus määrittävät toimintaa Patria toimii tarkoin lakien ja määräysten säätelemässä ympäristössä. Puolustusvälinekauppaa säätelevät Suomen ja asiakasmaiden lait ja säädökset sekä asiakasvaatimukset, nykyisin myös EU-direktiivit. Patrian tavoitteena on pitkäjänteinen kannattava liiketoiminta toimimalla eettisesti ja vastuullisesti. Yhtiö on sitoutunut eettiseen toimintaan alan järjestöjen ohjeistuksen puitteissa. Lisäksi Patriassa on eettisen toimintatavan määrittävä ohje, jota sovelletaan kaikkiin kotimaisiin ja ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Patrian liikevaihdosta yli puolet muodostuu viennistä. Puolustusteollisuudessa vientiä säätelevät vientiluvat, joita myöntäessään Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten YK:n turvallisuusneuvoston määräämiä talouspakotteita ja asevientikieltoja. Ajankohtaisia koko puolustusalaa koskevia asioita Euroopassa ovat vientilupalainsäädännön erilaiset kansalliset käytännöt sekä maailmanlaajuisen aseiden vienti-, tuonti- ja siirtosopimuksen puuttuminen. Yhteisiä kansainvälisiä asekaupan sääntöjä tavoitellaan YK:n johdolla neuvoteltavan the International Arms Trade Treaty, ATT:n avulla. Sopimukseen tähtäävä prosessi on vielä kesken, mutta työ sen puolesta jatkuu. ATT saa Patrian täyden tuen, ja yhtiö osallistuu ATT-prosessiin Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys PIA ry:n kautta. Mukana suomalaisessa yhteiskunnassa Liiketoimintansa ohella Patrialla on yhteiskunnassa tärkeä tehtävä Patria on osa

13 Patrian palsta Patria rakentamassa parempaa tilannetietoisuutta Kuluvan vuoden aikana on mediassa uutisoitu Patrian menestyksistä kansainvälisillä markkinoilla. Muun muassa viimeisimmät Patria AMV -ajoneuvokaupat Etelä-Afrikassa ja Kroatiassa ovat tiukassa kilpailutilanteessa olleet merkittäviä voittoja. Suomessa ajoneuvojen lisäksi tänä vuonna palstatilaa sai mm. Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmään huoltovarmuutta. liittyvä konseptitutkimussopimus Yhtiö mukana Meri- Suomen puolustusvälineiden voimien kanssa. valmistuksessa, huollossa, ylläpidossa ja korjauksessa toimien strategisena Patrian kumppanina laajasta osaamiskirjosta yhteistyössä Suomen ajoneuvot ja puolustusvoimien asejärjestelmät kanssa. ovat kuitenkin vain yksi osa. Patriassa toimii yli kolmesataa elektroniikka- Paikallisesti ja ohjelmistoalan Patria näkyy huippuasiantuntijaa, lukuisilla paikkakunnilla työllistäen tärkeätä työtä yhteensä ei saa noin unohtaa Suuri alan osa asi-tästantuntijaa. työstä Vaikutus tehdään ulottuu osana myös isompia merkittävään järjestelmäko- joiden alihankintakonaisuuksia ja toimittajaverkostoon. (F-18 ylläpito yms.) ja esimerkiksi Patrian asiantuntemusta ohjelmistoturvallisuudesta (software safety) hyödynnetään Useilla useissa toimipaikkakunnillaan eri hankkeissa. Tämä Patria työ on tekee arvokasta, sillä paikallisten ohjelmiston toimijoiden turvallisuudella kanssa. ja luotet- yhteistyötä Esimerkiksi tavuudella Jämsän on keskeinen Hallissa Patria merkitys on osallistunut kehitettäessä paikallisen palokunnan sovelluksia järjestelmien toiminnan ja turval- erityisesti toimitilojen lisuuskriittisiin kehittämiseen. osiin. Vuosittain Patria valitsee yleishyödyllisiä toimijoita yhteistyökumppaneikseen. Jalkaväkimiinojen Tällä korvaushankkeeseen hetkellä käynnissä liitty- on Suomen Patria Sotilasurheiluliiton solmi vuoden 2007 kanssa aikana toteutettavtusvoimien Potkua kanssa liikuntaan sopimuksen -hanke, jossa sensorijär- Puolus- kehitetään jestelmän varusmiesten toimittamisesta. liikuntakerhojen Kyseisessä järjestelmässä toimintaa. Hankkeen myös Patrian vauhdittamana Mini-UAV varusmiesten liikuntasuoritukset ovat nousseet jo MASS pääsee näyttämään siipensä yhdessä maasensorijärjestelmän kanssa, kun maasensorien neljänneksellä. hälyttäessä maastossa lennokki käy tunnistamassa hälytyksen aiheuttajan. Patria muodostuu osaajista Valvontajärjestelmien puolella Patrialla on Puolustus- merkittävä ja ilmailualalla rooli Suomen Patria on uuden Suomessa maalitilanne-kuvajärjestelmän konserni, jonka (MST) toiminta kotimaassa perus- teh- ainutlaatuinen tuu alan tävässä huippuosaamiseen kehitystyössä. ja Patria yhtiön on 90-vuotiseen historiaan. tänyt vedenalaiseen Henkilöstön valvontaan hyvinvoinnista käytettävän ja lisäksi kehit- motivaatiosta Siirrettävän huolehtiminen Uravalvontajärjestelmän vastuullisuusasioiden lankapoijujärjestelmän ytimessä. Työturvallisuuteen, (LPJ) demonstraatto- työhön (SURA) rin. SURA LPJ -demonstraattorijärjestelmä kutsuttiin keväällä 2006 NATO:n La Spezian laivastotukikohdassa järjestämään satamavalvontajärjestelmien demonstraatioon, jossa se herätti paljon kansainvälistä mielenkiintoa. Hankkeen prototyyppivaihe on käynnistymässä Suomen merivoimien kanssa. Sekä MST- että SURA LPJ -järjestelmät ovat valvontajärjestelmiä, joissa erityistä huomiota on kiinnitetty käyttäjän ja järjestelmän tehokkaaseen vuorovaikutukseen, ja työssä oppimiseen koska sensori- on perehdyttämiseen panostettu en mahdollistamassa jo pitkään. tietotulvassa on tärkeää esittää käyttäjälle vain kulloiseenkin tehtävään olennaisesti on konsernissa liittyvä informaatio. laadittu Henkilöstöpolitiikka yhteistyössä henkilöstön kanssa. Pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla Kuluneena vuonna tuetaan Patria on luottamuksen ollut muutenkin ilmapiiriä mukana sekä ohjelmistovetoisella yrityskulttuuria, jossa Tiedustelu-Valvonta-Johtaminen oppiminen ja kehittyminen. (TVJ) -sektorilla. Maavoi- painottuu jatkuva mille tehtävän MATI2-johtamisjärjestelmän integrointityöt, joihin Patria osallistuu, ovat läh- Ympäristönäkökulmaa teneet hyvin käyntiin ja epäsuorantulen johtamisjärjestelmää AHJO:a on jatkokehitetty kan- puolustusteollisuuteen sallisten ja kansainvälisten operaatioiden tarpeisiin. Tekla sotilaskäyttöön Defencen liittäminen tarkoitetut tuotteet osaksi Pat- Perinteisesti ovat riaa olleet vahvisti ympäristösäädösten entisestään tätä ulkopuolella. osaamisaluetta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja yhä enemmän Puolustusvoimien puolustusvoimat komentajan kiinnittävät määrittelemän tuotteiden verkostopuolustuskonseptin ja palveluiden ympäristövai- seurauk- huomiotkutuksiinsena Esimerkiksi pääesikunta Patria on käynnistänyt AMV -ajoneuvon integroidun tiedustelu-, on valvonta- selvitetty, ja ja johtamisjärjes- niitä pyri- ympäristövaikutuksia tään aktiivisesti telmä (itvj) vähentämään. -hankkeen. Hanke on kansallinen, kaikkia aselajeja palveleva palveluarkkitehtuurirunko, johon Ympäristönäkökohdat, -vaikutukset uudet TVJ-alueen ja -riskit huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja järjestelmät tullaan liittämään. Kuluvana vuonna itvj sateenvarjon alle on Patriassa tehty ensimmäisiä johtamisessa. Patria sovelluksia. on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin omalla sisäisellä ohjeistuksellaan. Vuosi 2008 käynnistyy pian ja sen mukana uudet tehtävät ja haasteet. Haluamme toivottaa kaikille oikein mukavaa Joulua ja hyvää Uutta Vuotta!

14 Esko Hartikainen Eversti Kenttätykistön aselajitarkastaja. Vaikuttaminen maavoimien uudistetussa taistelutavassa Uudistettu taistelutapa on mahdollisuus vastata peruskysymykseen miten vähenevällä joukkomäärällä kyetään täyttämään maapuolustuksen tehtävät. Seuraavassa kuvaillaan nykytietämyksen mukaan maapuolustuksen vaikuttamiselementin mahdollisuuksia ja haasteita uusiutuvassa toimintakentässä. On heti todettava, ettei taistelujärjestelmä ole vielä valmis. Tutkimusta on tehty ja konseptit koulutussuunnitelmineen alkavat muotoutua. Tarvitaan vielä runsaasti koulutusta ja kokeiluharjoituksia, ideointia, innovaatioita sekä uudelleenpohdintaakin, kunnes uudistettu toimintakulttuuri on juurtunut käytännön suorituskyvyksi. Kokonaisvaikuttaminen on toiminnan kovaa ydintä. Vaikuttamisessa on tarve myös ajattelutavan muutokseen. Nykytaktiikkamme perustuu pääosin vastustajan etenemisen estämiseen ja tappioiden tuottamiseen ennalta valituilla alueilla esimerkiksi puolustusaseman pidettävään maastonkohtaan rakennetun tulisuunnitelman maalien alueilla. Tulevassa toimintamallissa johtajiemme tulee kyetä löytämään vastustajan kriittisiä joukkoja ja järjestelmiä ja tuottamaan niille riittävät kertautuvat tappiot. Ajattelutavan muutos saattaa tuntua vivahde-erolta, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että käytäntöjen on muututtava merkittävästi useissa aselajitoiminnoissa. Jako kineettiseen ja ei-kineettiseen vaikuttamiseen on eräs tapa jäsentää keinoja ja suorituskykyjä. Maapuolustuksessa kineettistä vaikuttamista ovat fyysisesti kohteeseen vaikuttavat asejärjestelmät, esimerkiksi panssarintorjunta-aseet ja -miinat sekä tykistö- ja kranaatinheitinjärjestelmät. Ei- kineettistä vaikuttamista edustavat mm. elektroniseen säteilyyn perustuvat vaikuttamisjärjestelmät sekä maapuolustuksessa rajoitetusti harhauttaminen ja psykologinen vaikuttaminen siis vaikuttaminen vastustajan päätöksentekoon. Edellä mainittujen välimaastossa on vaikuttaminen esimerkiksi erikoisjoukkojen suorituskyvyillä. Uudistetun taistelutavan menestyksellisyys riippuu siis edellä mainittujen suorituskykyjen kokonaiskäytöstä. Kokonaisuudella on kyettävä aiheuttamaan vastustajalle kertautuvia tappioita, jotka rikkovat 14

15 SECURING THE FUTURE Ammunition Rocket Motors Shoulder Launched Weapons Demilitarization Hand Grenades Fuzes Warheads Pyrotechnics Gas Generators and Catapults Ballistic Devices Testing and Services

16 taistelujärjestyksen, estävät johtamistoiminnan ja tuhoavat henkilöstöä ja kriittistä materiaalia kriittisellä hetkellä saaden aikaan taistelusta luopumisen. Olennaista on kokonaisuuden käyttö oikea-aikaisesti ja parasta panos-tuotos -suhdetta hyödyntäen. Elektronisen vaikuttamisen suorituskyky ei liene paras valinta taisteluvaunujoukkueen pysäyttämiseen eikä ohjelmoitavalla panssarimiinoitteella taistelujohtojärjestelmää lamauteta. Joissakin tilanteissa riittää yksi suorituskyky, joskus useamman kyvyn yhdistelmä on osiensa summaa enemmän. On tunnettava vastustaja, vahvuudet, haavoittuvuudet sekä toimintatavat ja -kulttuuri. Näin voidaan valita paras suorituskykykokonaisuus vastatoimeksi. Tarvitaan riittävän ajantasaista ja alueellisesti kattavaa tilannekuvaa, toimivia johtamisjärjestelmiä sekä -yhteyksiä ja ennen kaikkea osaavia johtajia. Tiedustelu- valvonta ja maalittamisen tuki (TVM) toiminnan mahdollistajina TVM on keskeinen osa operaatiosuunnitelmaa jonka osana syntyy maalittamisen osuus. Tämä on perustana vaikuttamisen käytön suunnittelulle ja toteutukselle. TVMsuorituskyky muodostuu joukkojen ja teknisten sensoreiden sekä järjestelmien kokonaisuudesta jonka toimintaa ohjaavat kirjatut käyttöperiaatteet. Eritasoiset tiedustelujoukot muodostavat järjestelmän rungon ja ovat keskeinen tekijä muun muassa operatiivisessa tulenkäytössä. Uudistetun taistelutavan perusvaatimus on kattava ja mahdollisimman tosiaikainen tilannekuva toiminta-alueelta. Vihollistilannekuva tuotetaan TVM- järjestelmällä. Havainnot aikaansaadaan sensoreilla, joita ovat tiedustelu- ja valvontavälineiden lisäksi toimivat joukot, jopa yksittäiset taistelijat. Maavoimien tiedustelujärjestelmä on osa valtakunnallista järjestelmää, joka tukee myös paikallisen vihollistilannekuvan muodostamista. Vihollistilannekuva ja omien joukkojen tilannekuva yhdistyy MATI -järjestelmässä, jolla tuetaan komentajan johtamista sekä esikunnan suunnittelua. TVM-suorituskyky on kehittymässä nykyistä toimintavarmempien ja välityskykyisempien johtamisyhteyksien ja uusien pimeätoimintakykyisten kalustohankintojen toteutuessa. Taisteluosastojen ja jääkäripataljoonien johtamisjärjestelmä mahdollistaa tilannekuvan välittämisen ja keräämisen ryhmätasolta asti. Tekniset aluevalvontajärjestelmän sensorit ja minilennokkijärjestelmät tuovat kattavuutta sekä reagointikykyä tiedustelu- ja valvontaverkolle. Aika näyttää, kuinka hyvin tästä kokonaisuudesta saadaan tehoja irti. Järjestelmää on opittava käyttämään. Esimerkiksi minilennokkijärjestelmien käyttö tulee parantamaan merkittävästi joukkoyksikkötasan valvonta- ja tiedustelukykyä. Järjestelmä on käytettävissä rajoitetusti myös tulenjohtamiseen. Tarvitaan käyttökokemuksia ja oppimista. Kehityspolku tässäkin lienee isomman RANGERjärjestelmän käyttökokemuksista tuttu. Ensin opitaan lentämään, sitten opitaan näkemään, edelleen opitaan ymmärtämään mitä nähdään ja lopuksi opitaan tulkitsemaan mitä saatu havainto merkitsee. Kehityspolun huippuna syntyy kyky antaa minilennokkijärjestelmälle oikeat tehtävät oikeaan aikaan. Tiedustelutehtäviin käytettävillä joukoilla korostuu tarve ja kyky vaikuttamiseen. Kaikkien tiedustelusensoreiden on lähtökohtaisesti kyettävä havaitsemaan haluttuja kohteita, paikantamaan kohteiden kriittiset osat maaleiksi vaikuttamisen edellyttämällä tarkkuudella ja lähettämään tulikomento tai tulipyyntö toteutettavaksi. Mahdollisuuksien mukaan kaikkien sensoreiden tehtävänä on myös vaikutuksen arviointi. Tilannetietoisuudella vaikuttamisen suunnitelmaan Tilannetietoisuus ja riittävä suunnittelu- ja valmisteluaika mahdollistavat vaikuttamisen suorituskykyjen optimoidun käytön. Suunnittelu perustuu ajantasaiselle tilannetietoisuudelle. Tehtävän ja toimintamaaston analysoinnin lopputuloksena syntyy vaikuttamisen suunnitelma, jossa hahmottuu omalta kannaltamme toivottu taisteluasetelma. Vastuualueelle muodostuu vaikuttamisen eri suorituskyvyille erillisiä ja yhteisiä käyttöalueita, joilla omat vahvuudet kyetään hyödyntämään parhaiten. Suunnitteluun kuuluvat olennaisesti pienoissotapelit, joilla pyritään löytämään keinoja, joilla vastustaja saadaan toimimaan omalle vaikuttamiselle edullisella tavalla. Tavoitteeseen päästään ainoastaan kaikkien aselajien yhteistoiminnalla. Siksi operaatiosuunnitelma on myös vaikuttamissuunnitelma ja operaatiopäällikön ohjauksessa tykistöpäällikkö on myös vaikuttamispäällikkö. Tilanteenarvioinnin tulos voi olla viereisessä kuvassa esitetyn kaltainen. Edellä mainitun suunnittelun johtopäätöksenä ja tuloksena voidaan määrittää alueet, joilla suluttamisella saadaan aikaan haluttu vaikutus. Ohjaavilla sulutteilla ja taistelutilan muokkaamisella saadaan 16

17 Tiedustelujoukot Minilennokki Joukot (ml. tiedustelu) Panssarintorjunta-aseet Suluttaminen Epäsuora tuli Suluttaminen Harhauttaminen Joukkojen käytön painopiste Panssarintorjunta-aseet Suluttaminen Epäsuora tuli ELVA Minilennokki Aluevalvontajärjestelmä Suunnitteluvaiheessa tunnistetaan alueet joilla vaikutetaan viholliseen sekä mahdolliset alueet joita valvotaan ja valmistaudutaan tarvittaessa vaikuttamaan. Suunnittelun edetessä päätetään millä suorituskyvyillä vaikutus tuotetaan. vihollinen suuntaamaan liikkeensä halutulla tavalla. Hidastavalla ja pysäyttävällä miinoittamisella saadaan moottoroidun vastustajan liike loppumaan. Tähän käyttöön ollaan saamassa kehittyneitä ohjelmoitavia, monikäyttöisiä panssarimiinoja. Miinojen suorituskyvyn täysimittainen hyödyntäminen edellyttää osin uutta ajatteluakin, ennakkoluulottomuutta ja viekkauttakin. Johtajien ammattitaito on avainasemassa. Toiminta-alueelta on löydettävissä esimerkiksi panssarintorjunnalle (PST) edullisimmat tuhoamisalueet. Vastustajan mekanisoitu voima on houkuteltava tai/ja pakotettava näille alueille. Huolellisella suunnittelulla, riittävällä valmistelulla ja harjoittelulla on mahdollistettava vaikutuksen käyttö oikea-aikaisesti. Edullisimmille alueille on suunniteltava usean elementin yhteiskäyttö. Esimerkiksi ohjaavat ja pysäyttävät miinoitteet, pst-ohjusjoukkojen ja epäsuoran tulen pst-ammusten käyttö voidaan yhdistää. Tämäkin on mietittävä tarkasti, jottei sorruta päällekkäisresursointiin. Miinan tuhoamaa panssaria ei kannata ampua enää ohjuksella ja varmentaa tuhoa tykistön hakeutuvalla pst-ammuksella. Ei-kineettisen vaikuttamisen kokonaisuus vaatii ehkä eniten uutta ajattelua. Elektronisen vaikuttamisen (ELVA) kyky on tehokas näkymätön voima oikea-aikaisesti ja oikeaan kohteeseen käytettynä. Käyttöperiaatteet ja käytön suunnittelun liittäminen kiinteästi vaikuttamisen suunnitteluun taisteluosastotasalta alkaen vaatii vielä työtä ja lisää osaamista. ELVA ei saa olla henkimaailman hommia vaan keino keinojen joukossa. Näin myös harhauttaminen, joka oikein käytettynä on osa viekasta ja ennakkoluulotonta taistelukonseptia. Uutta ruutia tulenkäyttöön Uudistettu taistelutapa vaatii tykistöjärjestelmänkin osalta ajattelutavan uudistamista. Maalit tiedustellaan ja paikannetaan, tulta johdetaan, tykillä ja heittimellä ammutaan ja kranaatin sirpaleet ja räjähdyspaine tappaa ja tuhoaa kuten ennenkin, mutta siihen yhtäläisyydet nykyiseen pääosin sitten jäävätkin. Maalittamisprosessi liittyy kiinteästi tappioiden tuottamiseen. Mikäli tulenkäyttö on satunnaista, tuotetut tappiotkin jakautuvat satunnaisesti. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vihollisen suorituskyvyistä jokaista on kulutettu 10 %, mutta jokainen toimii edelleen 90 % teholla, SotilasAikakausLehti

18 Puolustusvoimat mikä mahdollistaa operaation jatkamisen. Kohdentamalla vaikutus pääosin yhteen avainsuorituskykyyn se saadaan esimerkiksi 40 % teholle, jolloin vihollisen hyökkäys hidastuu tai jopa pysähtyy. Vaikuttamisen tehtävänä on siis kertautuvien ja kriittisten tappioiden tuottaminen vastustajalle. Näin muodoin ajattelumallissa on uusia sävyjä. Pelkkä staattinen tukeminen ei aina riitä, vaan on pyrittävä aktiivisesti tuottamaan tappioita. Tehtävätaktiikka soveltuu tähän hyvin. On kyettävä myös herkullisten maalien metsästämiseen. Toiminnan on aina oltava hyvin organisoitua ja kurinalaista, jotta vältytään toiminnanvapauden tuoman innovatiivisuuden sooloiluriskin toteutumiselta. Uudistettu taistelutapa pirstoo taistelukenttää yhä monimuotoisemmaksi. Joukkojen useat vaihtoehtoiset tehtävät ylläkköineen, jakautuminen pieniin taistelupartioihin syvyyteen ja pyrkimys aktiiviseen tappioiden tuottamiseen muuttavat varmasti tulen käytön periaatetta ainakin pitäisi. Perinteinen puolustuksellinen taktinen tulenkäyttökin on yhä perusteltu monissa tilanteissa. Uudistetussa taistelutavassa järjestetään kattava tiedustelu- ja tulenjohtoverkko koko vastuualueelle. Tulenjohtoasemia valmistetaan useita - varsinainen, vara- ja vaihtoasemat. Tulenjohtaja ei välttämättä tiedä toteuttavaa tuliyksikköä ja tulitehtävän voi toteuttaa myös tuliyksikön osa. Tulta käytettäneen tulevassa taistelussa laaja-alaisesti myös oman ryhmityksen syvyyteen. Tulenkäyttötarpeita syntyy nykyistä enemmän ja osin yllättävillekin alueille. Tämä kaikki asettaa erityisvaatimuksia johtamisjärjestelmien toimivuuden lisäksi johtajien ammattiosaamiselle. Ymmärrys tulen käytöstä ja toimintakentästä on oltava riittävän syvä sekä tilannekuvan riittävän hyvä, jotta vältytään katastrofeilta esimerkiksi omille aiheutettuina tappioina. Puolustusvoimat Vaikutusperusteinen toimintatapa edellyttää kykyä vaikutuksen arvioinnille. Siis varmistukselle siitä saatiinko riittävä tai haluttu vaikutus aikaan. Tämä on käytännössä iso ajatuksellinen muutos. Nykypäivän tulenjohtajan vakioilmoituksesta- Tuli osui, totteli korjauksia ja vaikutti viholliseen tulee kyetä konkreettisempaan havainnointiin. Arvio on ääritapauksessa peruste uusintasuoritukselle tai sopivamman vaikuttamiskyvyn käytölle. Arvioinnin keinovalikoimaan on tulossa lisänä minilennokki-kyvyn käyttö, jota tulee miettiä ja harjoitella. Nykyistä monimuotoisemmat tulenkäyttötilanteet asettavat vaatimuksia myös ampumatoiminnan johtamiselle. Hajautettu tuliasemaryhmitys saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vain osa aseista kykenee toteuttamaan tehtävän. Tällöin ammunnanhallinnalla on voitava jakaa tehtävät aseittain. Tulitehtävään osa tuliyksikön aseista ampuu paljon, osa ei yhtään, kokonaisvaikutuksen ollessa vaaditun mukainen. Maalikulmien ja ampumaetäisyyksien vaihdellessa merkittävästi aseittain joudutaan varmuusetäisyyksiä ja hajontakuvioita sekä tulen tehoa miettimään uudella tavalla. Kehitysohjelmat ovat tuomassa käyttöön 18

19 Helsinki Hernesaarenranta 13, FI Helsinki Tel Fax e mail: Turku Ojakatu 2, FI Raisio Tel Fax e mail:

20 myös erikoisampumatarvikkeita, joilla teho saattaa olla edullisessa maalitilanteessa monikymmenkertainen perinteiseen verrattuna. Pääampumatarvikkeena epäsuorassa tulenkäytössä tulee kuitenkin säilymään perinteinen sirpalekranaatti eri sytytinvaihtoehdoilla. Maalien laadun ilmoittavan koodauksen merkitys korostuu ja nykyistä järjestelmää on tarkasteltava uudelleen. Koodauksen perusteella tehdään ratkaisut käytettävästä tuliyksiköstä, sen osasta ja ampumatarvikkeesta. Tämä koskee kaikkia joukkoja. Komppaniatasolla kyse on esimerkiksi kranaatinheittimistön tulitehtävien toteutusjärjestyksen päättämisestä. Prikaati- ja sotilasaluetasolla tarvitaan tulenkäyttökeskuksen tekemää maalien priorisointia. Ratkaisut ovat usein aikakriittisiä. Kaiken kaikkiaan vaikuttamisen optimoitu käyttö edellyttää kattavaa ja riittävän nopeaa suunnittelu- sekä toimeenpanokykyä. Oman keinovalikoiman suorituskyky ja vastustajan haavoittuvuudet on tunnettava. Tavoitetilassa vaikuttamisen keinovalinta tulisi perustua jonkinasteiseen tietojärjestelmäavusteiseen systemaattiseen laskentaan ja siitä johdettuun suositukseen. Tässä on tietysti hyvä pitää jalat maassa. Monesti Puolustusvoimat saatu koulutus ja kokemus antavat riittävän perusteen sotilasjohtajan päätöksenteolle ilman tietojärjestelmiäkin. Tulevaisuudessa vaikuttamisen käytössä pelkkä kaavamaisuus ei riitä. Joudutaan tekemään selkeitä valintoja painopisteistä. Tällöin väärät valinnat voivat olla erityisen kohtalokkaita. Kaikki tuki päätöksen perustaksi tarvitaan. Uusia vaatimuksia taistelukestävyydelle Uudistetun taistelutavan menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää kattavaa ja riittävän ajantasaista tilannekuvaa. Toimiva johtamisjärjestelmä on toiminnan onnistumisen Puolustusvoimat edellytys. Vaikuttamisen lähettämöillekin uudistettu toimintatapa asettaa uusia vaatimuksia. Lavettien ja ampumalaitteiden on kyettävä liikkuvaan toimintatapaan. Tehtäviä on useita ja laajalla alueella. Lisäksi vastustajan tulivaikutusta ja muita vastatoimia tulee kyetä väistämään, jopa minuuttiluokassa. Toiminta täydessä mittakaavassa tuo varmaan yllätyksiä, joita ei ole osattu ennakoida vihreän veran äärellä. Näin on, vaikka kokeiluharjoituksiakin on järjestetty ja järjestetään. Aitojen havaintojen ja muutostarpeiden löytämiselle tarvitaan useita harjoituksia todenmukaisilla joukoilla ja todenmukaisissa toimintaympäristöissä. Tämä vaatii resursointia myös lähivuosina. Osaaminen kehittyy ja työ tekijöitään neuvoo myös tässä asiassa. Vaikuttaminen ja huolto ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa. Huollon suorituskyky on koetuksella, kun joukot ovat laajalle alueelle hajautettuina, liikkuvia ja niiden on kyettävä ajoittain varsin itsenäiseen toimintaan. Liikkuminen taistelualueilla ei ole koskaan helppo tehtävä. Tiestöä on toisaalta voitava käyttää mahdollisimman vapaasti, toisaalta tiestön käyttö on kyettävä estämään. Kaikessa korostuu hyvä suunnittelu 20

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot