Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys

Transkriptio

1 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Järvenpään kaupunki, mittaus ja kaavoitus kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B Helsinki p Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti, projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo ETUKannen kuva 1952 valmistunut ns. Kulmakiinteistö Järvenpäässä. Lähde: Eronen Suoritusajankohta Työ on suoritettu toukokuussa Arkkitehtitoimisto ark-byroo Käytetyt lyhenteet JHA Jorma Hauta-ahon arkisto JRAK Järvenpään kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto KK Kulutusosuuskuntien keskusliitto TA Työväenarkisto 2 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohde Tehtävä Perustiedot 6 2 Kulmakiinteistö Rakennuttaja Suunnittelijat Uudisrakennus 11 3 Kulmakiinteistön vaiheet Asemapiirroskaaviot Julkisivut 22 4 Nykytila Valokuvadokumentointi 26 5 Yhteenveto 30 lähteet 32 liitteet 33 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3

4 1 Johdanto 1.1 Kohde Osuuskauppa Perhelän Kulmakiinteistö sijaitsee Myllytien ja Pajalantien risteyksessä keskeisellä paikalla lähellä Järvenpään asemaa, minne 1920-luvulta alkaen alkoi muodostua elinkeinotoiminnan keskittymä. Vuonna 1952 valmistuneen kiinteistön rakennutti Osuuskauppa Perhelä, joka oli rakentamisaikana alueensa suurin kauppaliike ja merkittävä työllistäjä. Perhelän osuuskauppa kuului suuriin osuuskauppoihin, jolla oli vahva paikallinen verkosto. Kulmakiinteistö muodosti yhdessä Perhelän Keskustoimipaikan ja Ylä-Perhelän kanssa kauppaliikkeen toiminnan tukijalan. Osuuskauppa Perhelä kuului Kulutusosuuskuntien keskusliittoon (KK), joka ohjasi ja valvoi sen jäsenten rakentamistoimintaa keskitetysti. Kiinteistön suunnittelivat rakennusosaston arkkitehdit Georg Jägerroos ja Paavo Lehtinen. Kaksikerroksinen kiviosa oli ajateltu pysyväksi ja matalampi puurakenteinen osa tilapäiseksi rakennukseksi. Kivirakennuksen alakertaan sijoittui 1950-luvun alussa autopesula ja -huoltopiste, alkoholimyymälä ja leipomo. Toisessa kerroksessa oli asuntoja ja pitkänomaisessa osassa oli kylmä varasto. Yksikerroksiseen puurakenteiseen siipeen oli sijoitettu 44 hengelle mitoitettu ravintola, kioski ja sekatavara-, maito- ja leipä- sekä liha- ja ruokatarvikemyymälä. Kulmakiinteistö oletettavasti 1960-luvulla tai 1970-luvun alussa. Kivirakennuksessa on maatalousosasto. Huoltamon ovet on muutettu myymälän ikkunoiksi. Korkeassa osassa on peltikatto ja katolla on mainos. Huoltoasemalla on kaksi kattamatonta mittaria ja niiden yhteydessä on käynti ravintolaan luvun vinot tolpat on purettu katoksen alta. Katoksen päällä on valomainos "Perhelä". JHA. 4 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 Kulmakiinteistö 1970-luvulla. Alkoholiliikkeen tilalla on E- Perhelän säästökassa. JHA. 1.2 Tehtävä Järvenpään kaupunki on valmistelemassa alueelle uutta asemakaavaa, jonka pohjaksi Kulmakiinteistön rakennushistoriallinen selvitys tehtiin. Kaupunki tilasi työn jatko-osana liittyen toiseen, Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan kiinteistöä koskevaan selvitykseen, joka valmistui Kulmakiinteistön selvitys tehtiin tiukassa aikaraamissa kahden viikon aikana toukokuussa Työ painottui rakennuksen vaiheiden tarkasteluun rakennuslupa-asiakirjojen pohjalta, jotka konsultti sai lähtötietona tilaajalta. Aineistoa tarkasteltiin kronologisesti sekä piirustusten että toimenpidetietojen avulla. Aineistosta on luettelo tämän työn liitteenä. Koska Järvenpään kaupungin lupa-asiakirjat kattavat rakennuksen koko elinkaaren, nojauduimme selvityksessä juuri tähän aineistoon.1 Kirjallisina lähteinä on käytetty pääasiassa Työväen arkistossa sijaitsevia Osuuskauppa Perhelän toimintakertomuksia ja Eino Erosen kirjoittamaa Osuuskauppa Perhelä teosta. Kenttätyö rajoittui Kulmakiinteistön nykytilanteen dokumentoimiseen valokuvaamalla. Sisätilojen tarkastelu rajattiin työn ulkopuolelle. Ajallisesti tämä tarkastelu rajautuu olemassa oleviin rakennuksiin ja niiden vaiheisiin vuodesta 1951 nykypäivään. Kulmakiinteistön rakennushistoriaselvitys on ohjelmaltaan suppea ja yleispiirteinen. 1 Tuusulan kaupungin rakennusvalvonnan keskusarkistossa on Perhelän Järvenpäässä sijaitseviin, muihin rakennuksiin liittyviä rakennuslupia vuosilta 1938 (Lääninhallituksen lupa, Osuuskauppa Perhelä, Järvenpää, K.26.T.1, 1:379, liike- ja varastorakennus, /6125/18018/G.603/38) ja 1940 (Lääninhallituksen lupa, Osuuskauppa Perhelä, Järvenpää, K.3.T.9., 1:706, myymälärakennus, /7887/22537/F.603/40). Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5

6 1.3 Perustiedot Kohteen nimi Osuuskauppa Perhelän Kulmakiinteistö Kulma-Perhelä Osoite Myllytie 2, Järvenpää Rakennusta sivuavien katujen nimet eri aikoina Pajalantie (1981 ) / Vanha Valtatie ( ) / Rusilantie (ainakin ) Myllytie (1960/61 ) / Kytötie (ainakin /61)2 Kaupunginosa VII Pajala Kortteli 701 Tontti on muodostunut tontista (muutos rekisteröity ), joka puolestaan on muodostunut tiloista (lainhuuto Perhelällä, joka oli ostanut tilan ravintoloitsija Aino Tönningiltä ) ja (lainhuuto Perhelällä, joka oli ostanut tilan Väinö Valdemar ja Suoma Josefina Kittelältä). Omistus 1988 Järvenpään kaupunki E-Osuuskunta Eka, joka 1987 lähtien oli Osuuskunta Eka-yhtymä (tontti ) Osuuskauppa Perhelä (tontti ) Osuuskauppa Perhelä Rakennustyyppi Asuin-, liike- ja toimistorakennus Rakennusaika Uudisrakennus Rakennuttaja Osuuskauppa Perhelä Arkkitehdit George Jägerroos ja Paavo Lehtinen/KK:n rakennusosasto Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Tontti 6 on osoitettu yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TK-2). Suojelutilanne Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa eikä muullakaan tavalla Kiinteistörekisterinhoitaja Sirkku Huhtalalta saatu sähköpostitieto , Järvenpään kaupunki, tekninen toimi, mittaus 6 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 Kulmakiinteistön alueella voimassa oleva asemakaava vahvistettiin Lähde: Järvenpään kaupungin Tekninen toimi, Asemakaavoitus. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7

8 2 Kulmakiinteistö Rakennuttaja Osuuskauppa Perhelä perustettiin Järvenpäässä Se edusti uudenlaista yhteisomistukseen perustuvaa ja kansanvaltaista yritysmuotoa, joka antoi kuluttajille sananvallan tarvikkeiden jakelun alalla. Osuuskauppa Perhelä oli jo 1940-luvulla seutukuntansa suurin kauppaliike. Toisen maailmansodan jälkeen myymäläverkosto laajeni edelleen. Sen toimialueena olivat Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten kunnat ja 1951 jälkeen, Järvenpään irtaannuttua Tuusulasta, luonnollisesti myös Järvenpää. Kokonaisuutena 1950-luku merkitsi Perhelälle reippaan kehityksen kautta. Myynti kasvoi 50 prosentilla ja muu toiminta samassa suhteessa.4 Myös Järvenpää, missä Perhelän keskustoimipaikka sijaitsi, kasvoi. Vuonna 1959 Järvenpään asukasluku oli jo Kasvavan väestön tarpeisiin vastaamaan rakennettiin Kulmakiinteistö, joka oli Perhelän rakennushankkeista siihen mennessä suurin.6 Vuoden 1950 alussa Osuuskauppa Perhelä osti Järvenpäästä jo omistamansa autohuoltoaseman viereisen tontin, ja Kul- makiinteistön suunnittelu alkoi. Kaupassa Perhelän omistukseen siirtyi myös asuntoja, joista oli jatkuva puute henkilökunnan määrän kasvaessa tontti paalutettiin ja uudisrakennukselle rakennettiin perustukset. Kiinteistöön oli tarkoitus sijoittaa leipomo, varastoja, huoltoasema, pesula ja yleinen sauna. Sen piti valmistua syksyyn 1951 mennessä, mutta se valmistui kuitenkin vasta Ensimmäinen rakennuslupa, jossa kivirakennuksen toiseen kerrokseen oli suunniteltu ravintola, myönnettiin syyskuussa Rakennus rakennettiin kuitenkin 1951 marraskuussa päivätyn luvan mukaan niin, että toisessa kerroksessa oli ravintolan tilalla varasto. Supistetusta ohjelmasta huolimatta Kulmakiinteistö oli tilavuudeltaan suurin ja hankintahinnaltaan kallein Osuuskauppa Perhelän siihenastisista kiinteistöistä. Kustannuksia lisäsivät erityisesti leipomon erikoiskoneet ja laitteet.8 Jo Perhelän ensimmäisissä säännöissä oli todettu, että kauppatoiminnan lisäksi tulee osuuskunta harjoittamaan leipomo- ja kaljanpanoliikettä. Kesti kuitenkin neljä vuosikymmentä ennenkuin ensim- 4 Eronen 1959, Eronen 1959, Eronen 1959, Osuuskauppa Perhelä r.l. v. 1950, 43. toimintavuosi. Kerava 1951, Keravan Kirjapaino. 18. TA. 8 Eronen 1959, Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 mäinen oma leipomo aloitti toimintansa Elanto oli toimittanut monien vuosien ajan leipää myös Perhelän tarpeita varten. Kun Elannon omien toimipaikkojen leiväntarve kasvoi, joutui Perhelä perustamaan oman tuotantolaitoksen. Perhelän leipomo toimi aluksi Kellokoskella tilapäisesti entisessä ravintolahuoneistossa. Vuonna 1952 se sai ajanmukaiset tilat Kulmakiinteistöstä.9 Perhelällä oli 1950-luvun päättyessä 19 omaa kiinteistöryhmää, joiden kuutiotilavuus oli yhteensä m 3 ja tonttien yhteinen pinta-ala oli m 2. Tonteista 10 oli rakentamattomia. Yrityksen liikevaihto oli miljoonaa markkaa, toimipaikkoja oli 41, henkilökuntaa 232 ja jäseniä Perhelä liittyi 1983 Ekaan, joka syntyi kun 39 aatteellista osuuskuntaa yhdistyi Keskusliike OTK:n kanssa. Osuuskunta Ekan ympärille rakennettiin konserni, jossa oli loppuvaiheessa 300 yhtiötä. Lähes kaikilla aloilla oli mennyt pitkään huonosti ja Eka ajautui kassakriisiin. Syksyllä 1993 Eka ajautui velkasaneeraukseen.11 9 Eronen 1959, Eronen 1959, Arolainen 1995, C4. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

10 2.2 Suunnittelijat Osuuskauppaliikkeen rakentamista ohjasi ja valvoi KK:n rakennusosasto. Se neuvoi ja auttoi osuuskauppoja kiinteistö- ja tonttihankinnoissa.12 KK:n rakennusosasto suunnitteli Osuuskauppa Perhelän Kulmakiinteistön uudisrakennuksen sekä laajennus- ja muutostyöt aina vuoteen 1965 asti. Vuonna 1952 valmistuneen rakennuksen lupasarjan on signeerannut arkkitehti Georg Jägerroos ja sen on piirtänyt arkkitehti Paavo Lehtinen. Arkkitehti Georg Jägerroos Osuuskauppa Perhelän Järvenpään Kulmakiinteistön suunnittelija Georg Brynolf Jägerroos ( )13 valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Opiskeluaikanaan Jägerroos oli ollut harjoittelijana Uno Ullbergin toimistossa Viipurissa, sekä Armas Lindgrenin ja Väinö Vähäkallion toimistoissa Helsingissä, kunnes hän sai vakinaisen toimen KK:n rakennusosastolta Uransa alkuvaiheessa Jägerroos menestyi arkkitehtuurikilpailuissa, joihin hän osallistui useimmiten arkkitehti Arne Helanderin kanssa. Heidän kilpailuehdotuksensa Viipurin kaupunginkirjastoksi 1927 ja Vaasan Kauppiaiden liiketaloksi lunastettiin luvulla Jägerroos ja Helander sijoittuivat yhdessä H. Borgströmin kanssa Kotkan Rauta Oy:n liiketalon, Kot- 12 Niskanen 2005, Tiedot Georg Jägerroosin osalta perustuvat Suomen Arkkitehtuurimuseon nettisivuillaan julkaisemaan arkkitehtuurimatrikkeliin. kan kaupungintalon ja Helsingin postitalon kilpailuissa. Suomi-yhtiön liiketalokilpailussa 1937 Jägerroos sijoittui omalla työllään kolmanneksi. Jägerroos teki kuitenkin pääasiallisen elämäntyönsä KK:n arkkitehtina. Osuusliikkeelle suunnittelemistaan rakennuksista tunnetuimpia ovat OTK:n pääkonttori Helsingin Hämeentiellä yhdessä Väinö Vähäkallion ja Antero Pernajan kanssa, OTK:n Helsingin mylly, OTK:n Katajanokan varasto, Osuusliike Voiman pääkonttori- ja asuinrakennus Tampereella, sekä OTK:n mylly ja keskusvarasto Viipurissa. Jägerroos suunnitteli myös Kuusankosken kaupungintalon ja kansakoulun luvulla hän piirsi Kansa-yhtiölle funktionalistisia kerrostaloja pienasuntoineen Helsingin Hämeentie 38:aan. Hän omaksui nopeasti rakennusteknillisiä uutuuksia. Esimerkkeinä Jägerroosin hienostuneesta modernismista on Topeliuksenkatu 3 Helsingin Töölössä, missä sijaitsi myös hänen oma toimistonsa, sekä Kirjatyöntekijänkatu 10 ajalle tyypillisine ravintolasisustuksineen.14 Arkkitehti Paavo Lehtinen Paavo Olavi Lehtinen syntyi Lappeella ja hän valmistui arkkitehdiksi TKK:lta Lehtinen teki opintomatkan Saksaan, Hollantiin ja Ruotsiin Hän työskenteli ensin KK:n toimistoarkkitehtina ja toimistopäällikkönä 1947 alkaen arkkitehtiesittely?apid= Diplomi-Insinöörit ja arkkitehdit 1965, Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 2.3 Uudisrakennus 1952 valmistunut ns. Kulmakiinteistö Järvenpäässä. Lähde: Eronen Arkkitehtuurin luonnehdinta 1952 valmistunut rakennus sijoittuu kahden valtaväylän kulmaan. Sommitelma rakentui kolmesta osasta. Rakennuksen pitkä, kaksikerroksinen, harjakattoinen ja julkisivuiltaan rapattu siipi sijoittui Kytötien varrelle. Teiden kulmassa on noppamainen kaksikerroksinen osa, jossa on harjakatto. Kytötien siipi on hieman matalampi kuin noppamainen kulmaosa. Puurakenteinen, yksikerroksinen siipi sijoittui Rusilantien varteen ja se oli aiottu väliaikaiseksi. Piirustusten joukossa on myös luonnos kaksikerroksisesta liikerakennuksesta Rusilantien varteen. Vaaleaksi rapattujen, asiallisten ja rauhallisten julkisivujen taakse kätkeytyy toiminnallinen kirjo: teollista leipomotoimintaa, kauppaa, huoltamotoimintaa ja asumista. Matalan osan arkkitehtuuri edustaa herkkää puun käytön osaamista. Erityisesti ulokkeellinen katos tekee siitä kutsuvan. Katosta kannattavat tolpat ovat elegantisti vinoja, mikä on 1950-luvun arkkitehtuurille tyypillinen piirre. Pienikokoinen rakennus on saanut painoarvoa artikuloidun katoksen ansiosta asussa yhdistyy kaksi luonteeltaan erilaista osaa, vähän jähmeämpi pysyvä kivirakennus ja arkkitehtoniselta otteeltaan vapautuneempi ja romanttisempi katoksellinen siipi, ennakkoluulottomalla tavalla. Tuon vaiheen viehätys on juuri osien vastakohtaisuudessa. Rusilantien julkisivun sokkeli on verhottu liuskakivellä, seinä on rapattu ja katto on Katepal-huopaa. Lipan ulkolaidalle on kiinnitetty mainosvalot, arvatenkin neon-putkista, jotka olivat ajankohdan uutuus. Tiilirakenteisen talon osan sokkeli oli myös verhottu luiskakivellä, ja sen julkisivu oli rapattu. Katto on maalattua peltiä. Piiput näkyvät lupakuvissa tiilipintaisina. Myymälöiden ovet ovat puulasiovia ja muut ovet ovat umpinaisia paneloituja ovia. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11

12 Kulmaravintola ja kulmamyymälä Järvenpäässä. Lähde: Eronen Kulmaravintolan arkea. Lähde: Eronen Kulmatalossa toimiva Kemikaliomyymälä. Lähde: Eronen Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 Julkisivut uudisrakennusvaiheesta Julkisivu Rusilantielle JRAK. Pihajulkisivu JRAK. Julkisivu Kytötielle JRAK. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13

14 Pohjakuvat uudisrakennusvaiheesta Kellarikerroksen pohjapiirustus JRAK. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus JRAK. 14 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 Toisen kerroksen pohjapiirustus JRAK. Myymälä- ja ravintolarakennuksen ensimmäinen kerros JRAK. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15

16 leikkaus uudisrakennusvaiheesta Leikkaus JRAK. Myymälä- ja ravintolarakennuksen leikkaus JRAK. 16 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 3 Kulmakiinteistön vaiheet Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17

18 3.1 Asemapiirroskaaviot 1952 Pohjana asemapiirustus uudisrakennus rakennettiin KK:n Rakennusosaston arkkitehdin Georg Jägerroosin suunnittelema kivinen myymälä- ja ravintolarakennus (1 008 m²) sekä puinen, väliaikainen uudisrakennus (175 m²). Kellarikerroksessa oli öljyvarasto, alkoholiliikkeen varasto, teknisiä tiloja ja tilavaraus saunalle. Kivirakennuksen 1. kerroksessa oli Esso-huoltoasema, alkoholi- ja ruokamyymälä, leipomo ja varastotiloja. 2. kerroksessa kylmää varastotilaa ja asuintiloja. Puisen rakennuksen 1. kerroksessa oli ruokatavaramyymälä ja 44 hengen ravintola sekä kioski. Rakennus valmistui Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 Rusilantien puolen myymälöitä laajennettiin. Muutostyön myötä rakennettiin ruoka- ja siirtomaatavaroiden hallimyymälä Kulmakiinteistöä muutettiin ja laajennettiin 75 m². Kytötien puolen laajennuksen kellariin tehtiin pesulatiloja, ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin lähetystila. Rusilantien puoleinen laajennusosa oli vain pieni tila Leipomorakennusta laajennettiin sisäpihan puolella. Laajennusosa sisälsi pakastamon, uuneja ja varaston. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19

20 Uudisrakennus Ensimmäisen kerroksen elintarvikemyymälästä ja varastotiloista tehtiin automyymälä Kulmakiinteistöön rakennettiin 40 hengen ruokala Kulmakiinteistöä laajennettiin. Julkisivut ja huonejako muuttuivat Kulmakiinteistön julkisivuihin tehtiin ikkuna- ja ovimuutoksia. Pihamaajärjestelyjä muutettiin mm. uusilla sidekiviluiskilla, autopaikoilla, ajoluiskalla ja portailla. 20 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 1984 Myllytien puolen toimistotilat muutettiin myymälätiloiksi ja sähköasennustyötiloiksi Ensimmäisen ja toisen kerroksen toimistotiloista tehtiin sähköasennustyötiloja Myllytien puolelle toiseen kerrokseen rakennettiin biljardihalli Rakennuksen ensimmäinen kerros muutettiin ravintolatiloiksi. Muutoksia tehtiin myös kellarikerroksessa, johon sijoitettiin sosiaalitilat, varasto ja wc-tilat Yhteys alakerran ravintolaosastoon suljettiin ja vasempaan päätyyn avattiin varapoistumistie Kiinteistöön rakennettiin kattoterassi Keittiön ja ravintolan välille tehtiin uusi aukko ensimmäisessä kerroksessa Kellarin pesutuvasta tehtiin tekninen tila, teknisestä tilasta miesten wc ja miesten wc-tilasta naisten sosiaalitila. Öljysäiliöstä, lämmönjakohuoneesta ja pumppuhuoneesta tehtiin varastoja ja pesutuvasta tekninen tila. Naisille ja miehille järjestettiin pukuhuoneet. Ensimmäisen kerroksen vanha iv-konehuone purettiin ja uunitilasta tehtiin uusi iv-konehuone Ravintolatiloja laajennettiin toiseen kerrokseen (muutosalue 480 m²). Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

22 3.2 Julkisivut Julkisivut lounaaseen Rusilantielle / Vanhalle Valtatielle / Pajalantielle Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 Julkisivut kaakkoon Kytötielle/Myllytielle Julkisivu Kytötielle pesula- ja lähetystilalaajennuksen jälkeen Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

24 Julkisivu koilliseen Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 Julkisivu luoteeseen Julkisivujen ikkuna- ja ovimuutoksia ja pihajärjestelyjen muuttamista. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25

26 4 Nykytila 4.1 Valokuvadokumentointi 26 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27

28 28 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29

30 5 Yhteenveto Osuuskauppa Perhelän Kulmakiinteistön rakentaminen liittyy Järvenpään kaupungin kasvuun ja entistä suurempaan kulutuskysyntään sodan jälkeisessä Suomessa. Osuuskauppa tarvitsi oman leipomon, koska Elanto, joka oli toimittanut sille leipää, tarvitsi leipomansa leivän omaan myyntiin. Leipomon lisäksi kiinteistöön sijoittui alkoholimyymälä, Esson huoltoasema, ravintola, elintarvike- ja sekatavarakauppoja, sekä kioski. Se sijaitsi helposti tavoitettavalla paikalla rautatien välittömässä läheisyydessä ja kahden valtaväylän risteyksessä. Liikekiinteistöllä oli vetonauloinaan alkoholiliike, huoltoasema ja ravintola valmistunut rakennushanke oli kunnianhimoinen ja Osuuskauppa Perhelän kiinteistöhankkeista toistaiseksi mittavin sekä kooltaan että hinnaltaan. Se oli yksi Perhelän kolmesta tukipisteestä Järvenpäässä Keskustoimipaikan ja Ylä-Perhelän lisäksi. Osuuskauppa Perhelä kuului Kulutusosuuskuntien keskusliittoon (KK), jonka rakennusosasto tuki jäseniään toimitilojen hankinnassa ja rakentamisessa. Kulmakiinteistön uudisrakennuksen suunnittelivat arkkitehti Georg Jägerroos ja Paavo Lehtinen KK:n rakennusosastolla. Kulmakiinteistö koostui pysyväksi aiotusta kaksikerroksisesta tiilirakennuksesta ja tilapäisestä matalasta puurakenteisesta osasta. Uudisrakennuksen arkkitehtuurille oli luonteenomaista kahden erilaisen osan yhdistäminen. Kivirakenteisessa osassa oli pitkä siipi ja teiden risteyksessä noppamainen osa. Näissä oli harjakatot. Tilapäinen, pulpettikattoinen ja puurakenteinen katos edusti ilmaisultaan romanttisempaa modernismia, kun taas pysyvä osa on ulkoasultaan asiallisempi ja 1960-luvun muutokset olivat luonteeltaan orgaanisia siinä mielessä, että ne tähtäsivät kiinteistön toiminnallisuuden parantamiseen ja olivat mittakaavaltaan pieniä. Autokauppa asettui Kulmakiinteistöön 1970-luvulla, jolloin kiinteistöä laajennettiin pihan puolella tasakattoisilla hallimaisilla tiloilla. Kiinteistön luonne muuttui. Rappauksen ja liuskekiven rinnalle tuli lisäksi uudenlaisia julkisivumateriaaleja: enemmän lasipintaa, uritettua peltiä, betonia ja Mineritlevyjä myös pihan korkoja, pintarakenteita ja sisäänkäyntejä järjesteltiin uuteen mallin rakennetun rakennuksen matalaa siipeä ei enää ole olemassa luvun hallimaiset laajennukset ovat eri paria 1950-luvun jykevän talon kanssa valmistunut kivitalo on julkisivujen osalta kohtuullisesti säilynyt. Aukotukset ovat alkuperäisiä ja suurelta osin myös 30 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

31 ikkunoiden puitejako on säilynyt. Alkoholiliikkeen ovi on vaihdettu ja esimerkiksi huoltamon ovet ovat vaihtuneet myymälänikkunoihin. Alkuperäinen liuskekivillä verhottu sokkeli on edelleen olemassa. Kun ympäröivää maastoa on madallettu, rakennuksen eteen on rakennettu betonitiilillä verhottuja kaltevia pintoja. Julkisivut on rapattu ja maalattu vaalealla värillä, mikä vastaa pääpiirteissään julkisivun alkuperäistä käsittelytapaa. Vesikattona on uudehko uritettu, harmaa pelti. Nykyinen katto vaikuttaa raskaalta. Leipomon päätyyn 1960 valmistunut lastauskatos edustaa myönteistä kerroksellisuutta rakennuksen ulkoasussa. Kulmakiinteistö 1952 valmistunut osa on nykymuodossaan nuhjuisessa kunnossa, mutta sen ominaispiirteet on helppo haluttaessa palauttaa, koska sen perusolemus on vankka. Rakennus edustaa 1950-luvun arkirakentamista. Rakennustyyppinä se on monimuotoisesta toiminnallisesta konseptistaan johtuen luonteikkaampi kuin teollisuusrakennukset yleisesti ottaen. Lisäksi rakennuksen noppamainen päätyosa sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ja on muodostunut kaupunkikuvan totutuksi osaksi. Nykyisin rakennuksessa toimivat ravintola Svengi, urheiludivari ja ETEVA, Järvenpään toimintakeskus. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 31

32 Lähteet Arkistot Järvenpään kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto JRAK - Rakennuslupa-asiakirjat Työväenarkisto TA - Osuuskauppa Perhelä r.l. v. 1950, 43. toimintavuosi. Kerava 1951, Keravan Kirjapaino. - OTK:n johtokunnan pöytäkirja vuodelta Tuusulan kaupungin rakennusvalvonta - Ei kohteeseen liittyviä rakennuslupia. Painamattomat lähteet Painetut lähteet Arolainen, Teuvo, Ekan tuhon tie. Helsingin sanomat , C4. Diplomi-Insinöörit ja arkkitehdit Helsinki: STS ja TFiF, Eronen, Eino. Osuuskauppa Perhelä Helsinki, Heinivaara, Eino. Osuuskauppa Perhelä r.l Kerava, Leinonen, Väinö (toim.), Sykettä ja sinfoniaa. Järvenpää aikuisen iässä. Järvenpää: Järvenpään kaupunki. Niskanen, Aino, Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Kuntoarvio Myllytie 2, Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy, tarkastuspäivä Verkkosivut Suomen Arkkitehtuurimuseon nettisivujen arkkitehtiesittelyt (Georg Jägerroos) haettu Wikipedia, Elanto haettu Wikipedia, Osuuskunta tradeka haettu Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

33 Liite Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnan arkisto Järvenpään rakennusvalvonnan arkistosta saadun skannatun rakennuslupaasiakirjalähtömateriaalin perusteella työstimme taulukon, jossa on listattu lupapäivämäärät ja -tunnukset, suunnittelijatiedot sekä toimenpiteet. Lupapvm. Lupatunnus Suunnittelija Toimenpide KUMOTTIIN R KK:n Rakennusosasto piirtänyt J. Lehtinen Kivinen liikerakennus (1 008 m²). Kellarikerroksessa varastoja ja teknisiä tiloja. Ensimmäisessä kerroksessa myynti- ja varastotiloja. Toisessa kerroksessa ravintola keittiötiloineen ja emännän huone. Ei toteutunut R KK:n Rakennusosasto arkkitehti Georg Jägerroos arkkitehti Paavo Lehtinen Kivinen myymälä- ja ravintolarakennus (1008 m²) sekä puinen, väliaikainen uudisrakennus (175 m²). Kellarikerroksessa öljyvarasto, alkoholiliikkeen varasto, teknisiä tiloja ja tilavaraus saunalle. Kivirakennuksen ensimmäisessä kerroksessa Esso-huoltoasema, alkoholi- ja ruokamyymälä, leipomo ja varastotiloja. Toisessa kerroksessa kylmää varastotilaa ja asuintiloja. Puisessa rakennuksessa ruokatavaramyymälä, 44 hengen ravintola ja kioski R KK:n arkkitehtiosasto Myymälöiden laajennus Rusilantien puolella. Muutostyön myötä rakennettiin hallimyymälä (siirtomaatavara, maito, leipä ja ruokatavara) KK:n arkkitehtiosasto arkkitehti Paavo Lehtinen Liikerakennuksen muutos ja laajennus (75 m²). Kytötien puolen laajennuksen kellarissa pesulatiloja. Ensimmäisessä kerroksessa lähetystila. Rusilantien puoleinen laajennusosa oli pieni R KK:n arkkitehtiosasto arkkitehti Paavo Lehtinen Leipomorakennuksen laajennus Myllytien puoleisen rakennuksen osan sisäpihan puolella. Laajennusosa sisälsi pakastamon, uuneja ja varaston T Rakennetekninen suunnittelupalvelu rkm Matti Sarola Käyttötarkoituksen muutos. Ensimmäisen kerroksen elintarvikemyymälästä ja varastotiloista tehtiin automyymälä. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 33

34 Lupapvm. Lupatunnus Suunnittelija Toimenpide T Rakennetekninen suunnittelupalvelu rkm Matti Sarola Käyttötarkoituksen muutos. Muutoksen rakennusala 345,5 m², tilavuus 1167,5 m³ T Rakennussuunnittelutoimisto rkm U. Lehtonen Laajennus. Huoltotalli T Rakennetekninen suunnittelupalvelu rkm Matti Sarola Käyttötarkoituksen muutos Myllytien puoleisessa rakennuksen osassa. Muutoksen laajuus kellarikerroksessa 450 m², ensimmäisessä kerroksessa 135 m² (40 hlö:n ruokala) ja toisessa kerroksessa 291 m² R rkm P. Lappalainen Rakenteilla olleen automyymälän ikkunajakoa muutettiin ja toimistot järjestettiin uudelleen. Lisättiin wc ja siivouskomero T rkm Pauli Lappalainen Julkisivun muutos ja pihamaajärjestelyt. Tontilla olevan liikerakennuksen julkisivuihin tehtiin ikkuna- ja ovimuutoksia sekä pihamaajärjestelyjä muutettiin (pienkonenäyttely, polkupyörät, autopaikat, sidekiviluiskat, uudet portaat ja uusi ajoluiska) T Rakennetekninen suunnittelupalvelu rkm Matti Sarola Myllytien puoleisessa rakennuksen osassa toimistotilat muutettiin myymälätiloiksi ja sähköasennustyötiloiksi. Muutoksen laajuus kellarikerroksessa 70 m², ensimmäisessä kerroksessa 135 m², toisessa kerroksessa 291 m². Luvan hakijana E-Osuuskunta Eka T rkm Reijo Rikkonen Ensimmäisen ja toisen kerroksen toimistotiloista tehtiin sähköasennustyötiloja T Rakennussuunnitelu RI Kari Seppälä Huonejaon ja käyttötarkoituksen muutoksia. Myllytien puolen toiseen kerrokseen rakennettiin biljardihalli T RI Kari Seppälä Rakennuksen ensimmäinen kerros muutettiin ravintolatiloiksi. Muutoksia myös kellarikerroksessa, jossa sijaitsivat sosiaalitilat, varasto ja wc-tilat. 34 Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

35 Lupapvm. Lupatunnus Suunnittelija Toimenpide T Järvenpään kaupunki, tekninen virasto, arkkitehtiosasto Liikerakennuksen huonejaon muutos. Yhteys alakerran ravintolaosastoon suljettiin ja päätyyn avattiin varapoistumistie T Insinööritoimisto Tuustalo Oy Rakennettiin kattoterassi. Luvan hakijana Järvenpään kaupunki/ Keski-Uudenmaan biljardikerho ry T rkm Matti Sarola Liikerakennuksen kantavan rakenteen muutos. Ensimmäisen kerroksen keittiön ja ravintolan välille tehtiin uusi aukko T Järvenpään kaupunki, tekninen virasto, arkkitehtiosasto Liike- ja toimistorakennuksen huonejaon muutoksia kellarissa (pesutuvasta tekninen tila, teknisestä tilasta miesten wc, miesten wc-tilasta henkilökunnan naisten sosiaalitila, öljysäiliöstä, lämmönjakohuoneesta ja pumppuhuoneesta varastoja, pesutuvasta tekninen tila, naisten ja miesten pukuhuoneet muodostettiin purkamalla väliseiniä) ja ensimmäisessä kerroksessa (vanha iv-konehuone purettiin ja uunitilasta tehtiin uusi iv-konehuone) T Järvenpään kaupunki, tekninen virasto, arkkitehtiosasto, rkm Kimmo Hopea Ravintolatiloja laajennettiin toiseen kerrokseen. Muutoksen kerrosala 480 m², huoneistoala 300 m², kerrostilavuus 1245 m³, ravintolatilan huoneistotilavuus 915 m³. Luvan hakija: Järvenpään kaupunki / Seviplex Oy. Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 35

36 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B Helsinki info@arkbyroo.fi p f Perhelän Kulmakiinteistö Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo