KIRKKONUMMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2008

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2008 Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 Kunnan organisaatio Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Kirkkonummen kunnan toiminnan ja talouden kehitys... 3 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Vuodelle 2008 asetettujen sitovien tavoitteiden toteutuminen Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Terveyslautakunta Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tila- ja tuotantopalvelujen johtokunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Eerikinkartanon johtokunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Vesihuoltolaitoksen tase Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan allekirjoitukset Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä

3 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2008 toimi monella tapaa kuntamme kehityskaaren vedenjakajana. Koko 2000-luvun alun kestänyt taloudellinen noususuhdanne alkoi hiipua loppuvuotta kohti, mikä heittää synkän varjon myös tulevien vuosien kuntatalouden näkymiin. Toisaalta tilinpäätösvuoden aikana Kirkkonummen sisäinen kasvu ja kehitys saivat konkreettisia edistysaskelia, jotka mahdollistavat nopeankin yritystoiminnan aktiivisuuden nousun Suomen taloudellisen toimeliaisuuden jälleen virkistyessä. Väestönkasvu pysytteli aikaisempien vuosien tasolla, noin 2,4 %:ssa (+840 asukasta), mikä yhdessä palkkasumman kasvun kanssa merkitsi myös vahvaa verotulokasvua erityisesti ansiotuloverojen osalta. Verotulojen kokonaiskertymä nousi edellisestä vuodesta 5,8 %. Kuntamme toimintakulujen kasvu oli verotulokasvuun verrattuna kuitenkin kaksinkertainen (11,7 %), minkä puristaminen verotulojen kasvun alapuolelle tulee olemaan jatkossa kuntataloutemme keskeisin tehtävä. Vuoden 2008 maanmyyntitulot ja maankäyttösopimuskorvaukset eivät toteutuneet talousarvion mukaisina ja jäivät edellisvuottakin pienemmiksi, mikä sekin osaltaan vaikutti vuosikatteen supistumiseen 7,8 milj. euroon edellisen vuoden 17,6 milj. eurosta. Vuosikate ei yltänyt poistojen tasolle ja tilinpäätösvuoden tulos jäi siten 1,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Kunnan toteuttamiin investointeihin käytettiin yhteensä noin 26 milj. euroa, minkä rahoittamiseksi kunnan velkamäärä lisääntyi 11,6 milj. eurolla. Vuoden 2008 merkittävimmät talonrakennuskohteet olivat Lehmuskartanon hoivakoti ja Kartanonrannan päiväkoti. Lisäksi kunnan kasvun mahdollistava kunnallistekniikan rakentaminen vei merkittävän siivun investointimäärärahoista. Kunnan kokonaislainamäärä oli vuoden lopussa 50,6 milj. euroa, mikä merkitsee euron asukaskohtaista velkaosuutta. Tulevien vuosien taloussuunnitelmaan sisältyvien investointien toteuttaminen merkitsee lainanoton kiihtyvää kasvua. Vuoden 2008 merkittävimmistä prosesseista voidaan mainita kunnan hallintorakenteiden uudistamiseen tähdännyt valmistelutyö, jonka tuloksena sekä luottamus- että virkamiesorganisaatiota tarkistettiin alkaneelle valtuustokaudelle. Valtuusto päätti jo tammikuussa kunnan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä, joka sittemmin nimettiin perusturvaksi. Lisäksi vuoden aikana päätettiin mm. uuden kunnantalon toteuttamista koskevien sopimusten hyväksymisestä sekä YTV:n matkalippujärjestelmän ulottamisesta myös linja-autoliikenteeseen koko kunnan alueella. Alueellista yhteistyötä syventävistä päätöksistä voidaan lisäksi todeta Kirkkonummen kunnan sitoutuminen joukkoliikenteen seudulliseen järjestämiseen sekä asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseen. Kuntakeskuksen rakentamistyöt ovat lisäksi päässeet täyteen vauhtiin jatkuen seuraavat 5-8 vuotta. Kuntamme hyvinvointi on sidoksissa sen asukkaiden ja alueellamme toimivien yritysten hyvinvointiin ja menestykseen. Tässä palvelu- ja kehittämistyössä on mukana suuri joukko kunnan työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita, jotka luottamushenkilöiden määrittelemillä linjauksilla ja resursseilla turvaavat sekä nykyhetken että tulevaisuutemme. Kiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne Kirkkonummen hyväksi! TARMO AARNIO kunnanjohtaja

4 TOIMINTAKERTOMUS 2 Tilinpäätös 2008 KUNNAN ORGANISAATIO 2008 TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO Henkilöstöjaosto KUNNANHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANJOHTAJA KONSERNIHALLINTO Hallinto- ja kehittämisyksikkö Talousyksikkö Henkilöstöyksikkö TERVEYSLAUTAKUNTA Volskodin johtokunta TERVEYSTOIMI Hallinto ja muut palvelut Avopalvelut Sairaala- ja laitospalvelut Suun terveydenhuolto Tukipalvelut Erikoissairaanhoito SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijaosto SOSIAALITOIMI Hallinto- ja huoltopalvelut Sosiaalihuolto ja sosiaalityö Toimeentuloturva Vanhusten ja vammaisten palvelut Johtokunnat SIVISTYSLAUTAKUNTA SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA NUORISOLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMI Talous- ja hallintopalvelut Suomenkielinen opetustoimi Suomenkielinen varhaiskasvatus Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetustoimi Erityispäivähoidon palvelut ja oppilashuolto Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNTA Lupa- ja valvontajaosto Tiejaosto TILA- JA TUOTANTOPALVELUJEN JOHTOKUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN JOHTOKUNTA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Hallintopalvelut Yhdyskuntasuunnittelu Tontti- ja mittauspalvelut Valvonta- ja viranomaistoiminta Tilahallinto Alueidenhoitopalvelut Ruokapalveluyksikkö Vesihuoltolaitos Eerikinkartanon maa- ja metsätila EERIKINKARTANON JOHTOKUNTA

5 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS (Lähde: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 4/2008) Vuoden verran jatkunut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus paheni kriisiksi syyskuun puolivälissä ja loka-marraskuussa sen vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa. Maailmantalous on taantumassa ja uuteen nousuun pääsy näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua etäämmälle. Kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan vuonna 2009 yli 2 prosenttia. Rakentamisen, muun investointitoiminnan ja viennin supistuminen johtaa työttömyyden kasvuun, joka nousee vuonna 2009 keskimäärin yli 8 prosenttiin työvoimasta. Vuoteen 2009 siirrytään nopeasti heikkenevässä työllisyystilanteessa. Työttömyysaste noussee vuoden 2009 syyskuuhun mennessä 1,5 prosenttiyksikköä vuoden lopun tasosta. Usean rauhallisen vuoden jälkeen inflaatio kiihtyi vuoden 2008 alussa tuntuvasti ja nousi elo-syyskuussa 4,7 prosenttiin. Inflaatio hidastui kuitenkin nopeasti erityisesti energiakustannusten alentumisen sekä korkojen laskun seurauksena. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan vuonna 2009 keskimäärin noin prosentin. Lyhyet korot olivat pudonneet joulukuussa 3 prosentin tuntumaan ja vuoden 2009 maaliskuussa alle kahden prosenttiin. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2008 keskimäärin 5,5 % ja vuonna 2009 peräti 5,0 %. Kotitalouksien kulutus jatkoi syksyyn saakka vahvaa kasvuaan ja lisääntyi vuonna 2008 noin 2,5 prosenttia. Kotitalouksien säästämisaste nousee työttömyyden ja epävarmuuden lisääntyessä. Näin käy myös vuonna Vuonna 2009 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan noin prosenttiyksikön verran. Valtiontalous kääntyy vuonna 2009 alijäämäiseksi ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Myös kuntatalous painuu lievästi alijäämäiseksi. Talouskasvun hidastuminen vaikuttaa kuntiin tuntuvammin vasta vuoden 2009 jälkeen. KIRKKONUMMEN KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Väestömuutokset %-osuus 2005 %-osuus 2006 %-osuus 2007 %-osuus 2008 %-osuus 0-6 v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v , , , , , v 840 2, , , , ,8 85 v , , , , , , , , , ,0 muutos muutos, % 3,40 2,47 2,41 2,19 2,39

6 TOIMINTAKERTOMUS 4 Tilinpäätös 2008 Kunnan väkiluku kasvoi vuoden aikana 840 henkilöllä eli 2,39 % vuotiaiden kasvu voimistui edellisvuoden 1,7 prosentista 2,4 prosenttiin. Lisäys oli 94 henkeä (2007: 66). Kouluikäisten eli vuotiaiden kasvu hidastui 2,4 prosentista 0,9 prosenttiin. Määrällinen lisäys oli 44 henkeä kun se edellisenä vuonna oli 111 henkeä vuotiaiden osuus koko väestöstä oli vuoden lopussa 60,4 % (2007: 60,7 %). Yli 75 vuotiaiden määrä kasvoi vuoden aikana 71 hengellä kun vastaava määrällinen kasvu edellisenä vuonna oli 49 henkeä. Ikäryhmän osuus väestöstä oli vuonna ,2 % ja vuonna ,5 %. Väestönkasvun rakenne Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyvyyden enemmyys Maassamuutto: tulomuutto Maassamuutto: lähtömuutto Maassamuutto, netto Maahanmuutto Maastamuutto Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku yhteensä Lisäys, % 3,40 2,47 2,41 2,19 2,39 Lähde: Tilastokeskus (2008: ennakkotieto) Syntyneiden määrä kasvoi 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Nettomuuttokin oli edellisvuotta suurempi, 22 %. Nettomuuton osuus vuoden väestönkasvusta oli 59,6 % (2007: 54,6%). Työllisyyden kehitys Kunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 5,4 % (2007: 5,0 %). Työttömien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 981 henkilöä (2007: 881). Heistä yli vuoden työttömänä oli ollut 172 eli 17,5 %. Vuoden aikana työvoiman määrä kasvoi henkilöstä henkilöön. Työttömien määrä kääntyi lievään kasvuun syyskuussa. Syys-joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 100:lla. Vuoden loppupuolella avointen työpaikkojen määrä kääntyi selvään laskuun.

7 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS Kunnan elinkeinotoimi Kirkkonummen yrittäjät ry:n kanssa käytiin tiivistä vuoropuhelua kunnan kehittämisestä, lisäksi elinkeinotoimi avusti yrittäjäyhdistystä Yrittäjä Foorumin järjestämisessä. Kirkkonummelaisiin ja ulkopaikkakuntalaisiin yrittäjiin oli runsaasti yhteyksiä toimitila- ja tonttitiedustelujen muodossa. Elinkeinotoimi sopi yhteistyöjärjestelyistä kolmen Uudenmaan TE-keskuksen rahoittaman yrityshautomon kanssa. Yhteistyötä Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen kanssa kehitettiin. Hautomoiden operatiivinen toiminta Kirkkonummella tehostuu vuonna Elinkeinotoimi edisti myös Jorvas Hitech Centerin palvelujen kehittämistä. Koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa käynnistettiin monivuotisen toimialahankkeen valmistelu, johon osallistuivat myös Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Loviisan kaupunki ja VTT. Elinkeinotoimen aloitteesta Haaga Helia käynnisti LAATU1000 matkailualan yritysten valmennusohjelman Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi elinkeinotoimi vastasi Matka messuihin liittyvistä kuntaa koskevista toimenpiteistä. Espoon ja Helsingin kanssa tehtiin yhteistyötä yrityspalvelujen koordinoimiseksi ja yhteisen toimialahankkeen aikaansaamiseksi. Vihdin kanssa osallistuttiin Metsähallituksen koordinoimaan Nuuksion matkailukeskuksen suunnitteluun ja Siuntion kanssa pohdittiin yhteistyötä mm. Vuohimäen suhteen. Nämä yhteistyötoimenpiteet jatkuvat vuonna Työpaikat toimialoittain vuoden lopussa Toimiala Työp. %-osuus Työp. %-osuus Työp. %-osuus Maa- ja metsätalous (A-B) 134 1, , ,2 Kaivostoiminta ja louhinta (C) 1 0,0 1 0,0 0 0,0 Teollisuus (D) , , ,8 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 35 0,3 34 0,3 35 0,3 Rakentaminen (F) 776 7, , ,6 Kauppa, majoitustoiminta, yms. (G-H) , , ,3 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne (I) 480 4, , ,0 Rahoitus, liike-elämän palvelut (J-K) , , ,2 Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) , , ,0 Tuntematon 219 2, , ,5 Yhteensä , , ,0 Työpaikkojen lisäys Työpaikkaomavaraisuus - työpaikat/työvoima, % 58,6 57,5 57,0 - työpaikat/työllinen työvoima, % 63,1 61,7 60,3

8 TOIMINTAKERTOMUS 6 Tilinpäätös 2008 Työvoima toimialoittain vuoden lopussa Toimiala Hlöä %-osuus Hlöä %-osuus Hlöä %-osuus Maa- ja metsätalous (A-B) 149 0, , ,7 Kaivostoiminta ja louhinta (C) 8 0,0 5 0,0 5 0,0 Teollisuus (D) , , ,0 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 103 0, , ,6 Rakennustoiminta (F) , , ,7 Kauppa, majoitustoiminta, yms. (G-H) , , ,8 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne (I) , , ,1 Rahoitus, liike-elämän palvelut (J-K) , , ,6 Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) , , ,1 Tuntematon 221 1, , ,9 Työttömät (joulukuu) , , ,5 Yhteensä , , ,0 Työvoiman työssäkäynti - omassa kunnassa , , ,6 - oman kunnan ulkopuolella , , ,4 Lähde: Tilastokeskus Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa vuonna 2008 Merkittävimmät kunnan kehitykseen ja toimintoihin vaikuttavat päätökset/toimenpiteet vuonna 2008 olivat: Kunnanvaltuusto päätti tammikuussa, että kunnan sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään yhdeksi organisaatioksi vuoden 2009 alusta ja hyväksyi hallintomuutoksen tavoitteet. Samassa kokouksessa kunnanvaltuusto hyväksyi sopimukset, joilla YTV:n matkalippujärjestelmä otettiin käyttöön linja-autoliikenteessä koko kunnan alueella alkaen. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi hyväksyttiin helmikuussa. Kuntien eläkevakuutuksen ja Kirkkonummen kunnan välisten uuden kunnantalon toteuttamista koskevat sopimukset hyväksyttiin toukokuussa. Uusi kunnantalo toteutetaan sopimusosapuolten omistamana kiinteistöosakeyhtiönä, jonka toimitilat kunta vuokraa. Kunnantalo valmistuu vuonna Kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa joukkoliikenteen seudullisesta järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän perustamisen yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien kanssa. Kuntayhtymä toiminta käynnistyy vuoden 2010 alusta. Uuden hoivakodin, Kartanonrannan päiväkodin ja Nissnikun päiväkodin lisätilat valmistuivat vuoden loppupuolella.

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS Kunnan henkilöstöpolitiikka Kuntien työmarkkinaosapuolten vuonna 2007 sopimat virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun saakka. Paikallisella järjestelyvaralla pyrittiin korjaamaan palkkausepäkohtia ja parantamaan kunnan työpaikkojen palkkakilpailukykyä. Opetuspuolella paikallinen järjestelyvaraa kohdistettiin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisiin lisiin. Paikallisin virka- ja työehtosopimuksin pyrittiin helpottamaan sairaanhoitajien ja lastentarhanopettajien rekrytointitilannetta. Henkilöstöjaosto kiinnitti elokuussa huomiota mm. esimiesten ja asiantuntijoiden palkkauksen jälkeenjääneisyyteen, jonka korjaamiseen valtuusto osoitti vuoden 2009 talousarvioon määrärahan. Henkilöstölle työterveydenhuollon yhteydessä tarjottavia sairaanhoitopalveluja jouduttiin loppuvuodesta kustannuskehityksen takia jonkin verran supistamaan. Kunnan henkilöstön rakenne Toimiala Koko- ja osa-aikaiset Sivu- Kaikki Työllis- Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä toimiset yhteensä tetyt Konsernihallinto Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Yhdyskuntatekniikka Yhteensä ( Yhteensä ) Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on keino, jolla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Sisäinen valvonta on kunnassa järjestetty osaksi operatiivista johtamista ja tulosohjausta, missä pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä ja ennaltaehkäisemään erehdyksiä, virheitä ja väärinkäsityksiä. Kunnan johtamistapa ja säädetty valvontaympäristö luovat puitteet valvontaprosesseille ja edistävät tavoitteiden saavuttamista sekä henkilöstön valvontatietoisuutta. Valvontaympäristön osatekijöitä ovat mm. kunta- ja palvelustrategia toimialakohtaiset ja tehtäväkohtaiset strategiat selkeään tehtäväjakoon perustuva organisaatiorakenne tehtävien ja vastuiden jakaminen säännöin ja delegointipäätöksin. Kunnan operatiiviset toiminta- ja taloustavoitteet on määritelty kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Kunnan johdolle ja esimiehille on luo-

10 TOIMINTAKERTOMUS 8 Tilinpäätös 2008 tu mahdollisuus tavoitteiden toteutumisen jatkuvaan seurantaan. Kunnanhallitukselle on raportoitu tavoitteiden toteuttamisesta osavuosikatsauksissa, jotka laaditaan huhtikuun ja elokuun tilanteen perusteella sekä tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Osavuosikatsaukset annetaan myös kunnanvaltuustolle tiedoksi. Kukin lautakunta ja johtokunta vastaa riittävän sisäisen valvonnan järjestämisestä toimialallaan. Kunnan sisäisen valvonnan järjestämistä on yksityiskohtaisemmin ohjeistettu kunnanhallituksen hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa. Ohjeet päivitetään vuonna 2009 vastaamaan vuoden 2009 alussa voimaan tulleita uusia johtosääntöjä. Riskien arviointi ja hallinta kohdistuu toisaalta kunnan toimintaympäristöstä ja toimintaedellytyksistä ja niiden muutoksista johtuviin ulkoisiin riskeihin ja toisaalta kunnan oman organisaation tulosyksiköiden toimintojen ja prosessien suunnittelussa ja johtamisessa todettujen olennaisimpien riskien tunnistamiseen ja torjuntaan. Toimintojen suunnittelussa ja kehittämisessä on tarpeen nykyistä kattavammin selvittää niihin liittyvät riskit, riskien torjuntaan liittyvät keinot ja kustannukset sekä todettujen riskien hallintaan ja torjumiseen valittu priorisointi. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kuntatason riskien hallintaohje, jossa kunnan avainriskit/-riskialueet on tunnistettu ja hallintatapa kuvattu, laaditaan vuonna Tilikauden tulos ja toiminnan rahoittaminen Tilikauden tuloksen muodostumista on kuvattu tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Tarkastelussa on otettu huomioon vain kunnan ulkoiset tilitapahtumat.

11 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 euroa) Muutos % Toimintatuotot , , ,4 2,9 Toimintakulut , , ,4 11,7 Toimintakate , , ,0 13,3 Verotulot , , ,2 5,8 Valtionosuudet , , ,1 3,2 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 202,0 414,5 401,2-3,2 Muut rahoitustuotot 381,8 488,8 456,4-6,6 Korkokulut , , ,4 14,9 Muut rahoituskulut -6,4-10,0-19,8 98,6 Vuosikate , , ,7-55,4 Poistot ja arvonalentumiset , , ,6 4,4 Satunnaiset tuotot 64,3 Satunnaiset kulut -108,0 Tilikauden tulos 3 877, , ,6-111,9 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 324,8 310,0 194,4-37,3 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,6-181,5 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -134,7-59,1-12,2-79,3 Tilikauden yli-/alijäämä 4 067, , ,3-77,8 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 15,7 15,6 14,4 Vuosikate prosenttia poistoista 150,4 218,2 87,8 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottojen kasvu vuonna 2008 oli 2,9 % ja toimintakulujen 11,7 %. Toimintakulujen kasvu pysyi korkeana ja oli 2,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi. Toimintakatteen kasvu oli 13,3 % (2007: 9,5 %).

12 TOIMINTAKERTOMUS 10 Tilinpäätös 2008 Toimialoittain toimintatuotot ja kulut kehittyivät seuraavasti: Toimintatuotot Toimintakulut (1 000 euroa) muutos- muutos % % Yleishallinto , ,1 Terveystoimi , ,6 Sosiaalitoimi , ,3 Sivistystoimi , ,1 Yhdyskuntatekniikka , ,9 Vesihuoltolaitos , ,5 Uimahalli , ,9 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,5 Maankäyttösopimuskorvaukset ,3 Yhteensä , ,7 Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttösopimuskorvausten yhteenlaskettu kertymä, 4,4 milj. euroa, oli 0,3 milj. euroa eli 6 % viimevuotista kertymää pienempi. Yhdyskuntatekniikan toimintatulojen negatiiviseen kasvuprosenttiin vaikutti jätehuollon siirtyminen YTV:n hoidettavaksi Uimahallin tulokertymä vahvistui edellisvuotisesta 15,4 %. Toimintakulujen suhteellinen kasvu oli suurin vesihuoltolaitoksessa, 33,5 % ja toiseksi suurin yleishallinnon toimialalla, 27,1 %. Vesihuoltolaitoksen kulujen kasvuun on vaikuttanut Espoon Vedeltä ostetun puhtaan veden ja Espoon Vedelle toimitetun jäteveden määrän lisäys. Yleishallinnon tehtävistä konsernihallinnon toimintakulujen kasvu oli suurin 0,7 milj. euroa (+19 %) kun varausten ja projektien toimintakulujen kasvu oli 0,5 milj. euroa (+66 %). Sosiaalitoimen tehtävistä toimintakulujen kasvu oli suurin vanhusten ja vammaisten palveluissa, 1,8 milj. euroa (+ 13,4 %) ja sosiaalihuollossa ja sosiaalityössä, 1,0 milj. euroa (+14 %) ja, 1,4 milj. euroa (+ 12 %). Muiden toimialojen toimintakulujen kasvuprosentti jäi alle kokonaiskulujen kasvuprosentin. Kululajeittain toimintakulujen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli seuraava:

13 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS (1 000 euroa) 2007 muutos-% %-osuus 2008 muutos-% %-osuus Henkilöstökulut ,0 10,0 45, ,7 9,8 44,6 Palvelujen ostot ,9 10,9 38, ,0 15,4 39,2 Aineet, tarvikekeet ja tavarat 8 798,2 6,9 5, ,4 12,8 5,7 Avustukset ,4 1,9 9, ,1 4,9 9,2 Vuokrat 1 485,6 6,0 0, ,4 25,4 1,1 Muut kulut 393,0 19,4 0,3 390,8-0,6 0,2 Toimintakulut yhteensä ,2 9,3 100, ,4 11,7 100,0 Palvelujen kasvuprosenttiin on vaikuttanut mm. rakennuskannan ylläpito- ja peruskorjausten ostopalvelujen lisäys. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kasvuprosenttiin ovat vaikuttaneet energian ja elintarvikkeiden hintojen merkittävä korotus. Vuokrattujen toimitilojen määrän lisäys heijastuu vuokrien kasvuprosenttiin. Verotulot ja valtionosuudet Verotulojen kokonaiskertymä, 139,2 milj. euroa, kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 milj. euroa eli 5,8 %. Kun edellisen vuoden verotulokertymästä vähennetään siihen sisältyvä 3 milj. euron kertaluontoinen yhteisövero-osuuden korjaus, verotulojen kasvu nousee 8,2 prosenttiin. Verotuloista kunnallisveron tuotto kasvoi 9 %. Valtionosuuksia kertyi 19,6 milj. euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa eli 3,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden tulos Verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) määrän kasvu oli 5,5 %. Verorahoituksen kasvu alitti toimintakatteen kasvun 7,8 prosenttiyksiköllä. Vuosikate heikkeni edellisen vuoden 17,6 milj. eurosta 7,8 milj. euroon. Vuosikate kattoi enää 88 % suunnitelman mukaisista poistoista ja vuoden tulos jäi näin ollen alijäämäiseksi 1,1 milj. euroa. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu, miten toimialojen tehtävien ulkoiset toimintakulut ja toimintakatteet ovat kehittyneet vuosina Taulukoissa tehtävät on listattu vuosien euromääräisten lisäysten suuruusjärjestyksessä.

14 TOIMINTAKERTOMUS 12 Tilinpäätös 2008 Tehtävät Toimintakulut (1 000 e) muutos muutos (1 000 e) % Si Lasten päivähoito ja esiopetus ,4 Te Perusterveydenhuollon palvelut ,0 So Vanhusten ja vammaisten palvelut ,9 Si Suomenkielinen koulutoimi ,2 Yt Tilahallinto ,1 Te Erikoissairaanhoito ,9 So Sosiaalihuolto ja sosiaalityö ,0 Yt Joukkoliikenteen tuki ,5 Yh Konsernihallinto ,3 Si Koulutoimen yhteiset toiminnot ,7 Yt Vesihuoltolaitos ,2 Si Ruotsinkielinen koulutoimi ,6 So Toimeentuloturva ,8 Yh Varaukset ja projektit ,1 Yt Ruokapalveluyksikkö ,9 Yh Sisäiset palvelut ,4 Yt Palo- ja pelastustoimi ,3 Si Vapaa sivistystyö ,9 So Hallinto- ja toimistopalvelut ,3 Si Kirjastotoimi ,7 Si Nuorisopalvelut ,4 Si Hallinto- ja toimistopalvelut ,4 Yt Valvonta- ja viranomaistehtävät ,6 Yt Kehittämis- ja yhteiset palvelut ,6 Yt Alueidenhoitopalvelut ,5 Si Kirkkonummen uimahalli ,7 Si Liikuntapalvelut ,9 Yh Luottamushenkilöhallinto ,0 Yt Eerikinkartano ,3 Yh Tarkastustoimi ,9 Yh Käyttöomaisuuden myyntivoitot Yt Kunnallistekniikkapalvelut ,6 Yhteensä ,0 Vuosina lisättiin lasten päivähoidon ja esiopetuksen resursseja euromääräisesti eniten, yhteensä 4,7 milj. euroa. Suhteellisesti eniten lisättiin joukkoliikenteen tuen määrää, 453 %. Neljän tehtävän resursseja on lisätty yli 3 milj. euroa ja yhdeksän tehtävän resursseja vähintään 1 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna suurin suhteellinen resurssien lisäys kohdistuu joukkoliikenteen tuen tehtävään, jonka resurssien lisäys vuonna 2008 oli 1,0 milj. euroa eli 77 %. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan vastaavalla tavalla tehtävien toimintakatteen (so. toimintatuottojen ja kulujen erotus) kehitystä.

15 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS Tehtävä Toimintakate (1 000 e) muutos muutos (1 000 e) % Te Perusterveydenhuollon palvelut ,1 Si Lasten päivähoito ja esiopetus ,6 Si Suomenkielinen koulutoimi ,6 So Vanhusten ja vammaisten palvelut ,7 Yt Tilahallinto ,5 Te Erikoissairaanhoito ,9 So Sosiaalihuolto ja sosiaalityö ,6 Yt Joukkoliikenteen tuki ,2 Si Ruotsinkielinen koulutoimi ,4 Si Koulutoimen yhteiset toiminnot ,4 Yh Sisäiset palvelut ,5 Yh Varaukset ja projektit ,9 Yt Vesihuoltolaitos ,3 Yh Konsernihallinto ,5 Yt Kunnallistekniikkapalvelut ,9 Yt Ruokapalveluyksikkö ,5 So Toimeentuloturva ,2 Yt Palo- ja pelastustoimi ,3 So Hallinto- ja toimistopalvelut ,4 Si Kirjastotoimi ,4 Yt Kehittämis- ja yhteiset palvelut ,0 Si Vapaa sivistystyö ,0 Yt Valvonta- ja viranomaistehtävät ,2 Yh Luottamushenkilöhallinto ,4 Si Nuorisopalvelut ,3 Si Liikuntapalvelut ,9 Si Hallinto- ja toimistopalvelut ,6 Yt Eerikinkartano ,0 Yt Alueidenhoitopalvelut ,0 Si Kirkkonummen uimahalli ,8 Yh Tarkastustoimi ,9 Yh Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,0 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,4 Sopimuskorvaukset ,9 Yhteensä ,1 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,9 Rahoituserät ,0 Yhteensä ,0 Vuosikate ,5 Toimintakatetarkastelu kertoo kuinka paljon verorahoituksesta käytetään käyttötalousosan tehtävien toimintakatteiden kattamiseen ja kuinka paljon siitä on rahoituserien jälkeen jäänyt vuosikatteeksi ja sen kautta investointien rahoittamiseen.

16 TOIMINTAKERTOMUS 14 Tilinpäätös 2008 Vuosina verorahoituksen kasvu oli toimintakatteen kasvua suurempi ja vuosikate vahvistui. Toimintakatteiden kattamiseen kului verorahoituksesta vuonna ,5 % ja vuonna ,7 %. Vuonna 2008 kului jo 94,2 % verorahoituksesta toimintakatteiden kattamiseen ja rahoituserien kattamisen jälkeen vuosikatteeksi jäi vain 7,8 milj. euroa investointien rahoittamiseen. Rahoituslaskelma Vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauserien yhteisvaikutus eli omarahoitusosuus oli vuoden 2008 rahoituslaskelmassa 5,9 milj. euroa (2007: 13,8 milj. euroa). Investointimenojen nettorahoitustarve oli 23,9 milj. euroa, mikä oli 11,8 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan ja investointien rahavirta oli näin ollen alijäämäinen 18,0 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 milj. euroa ylijäämäinen. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 4,5 milj. euroa. Uusia lainoja nostettiin 16 milj. euroa. Muiden tase-erien vaikutus rahoituksen rahavirtaan oli + 2,3 milj. euroa. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen yhteisvaikutus kunnan rahavaroihin oli -4,3 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 50,6 milj. euroa eli euroa/asukas (2007: euroa/asukas). Kunnan maksuvalmius heikkeni tilivuoden aikana. Kassan riittävyys oli tilivuoden lopussa 17 päivää kun se edellisen vuoden lopussa oli 28 päivää. TULORAHOITUKSEN TASO (milj. euroa) TA 2009 Nettoinvestoinnit Vuosikate

17 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,7 Satunnaiset erät -43,7 Tulorahoituksen korjauserät , , , , , ,1 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 508,4 634,3 525,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot 3 090, , , , , ,6 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -34,5-24,4-116,3 Antolainasaamisten vähennykset 12,1 3,2 1,8-22,4-21,3-114,5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 000, ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 704, , ,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 57,8 103,5 116,3 Vaihto-omaisuuden muutos -15,4-12,9-25,0 Saamisten muutos 203,0-361,7 800,1 Korottomien velkojen muutos 3 756, , , , , ,4 Rahoituksen rahavirta 8 684,1-114, ,9 Rahavarojen muutos 6 712, , ,6 Rahavarojen muutos Rahavarat , , ,6 Rahavarat , , , , , ,6 Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 85,6 108,1 30,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 68,8 84,6 25,5 Lainanhoitokate 2,7 3,1 1,5 Kassasta maksut, milj. 162,0 179,7 208,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

18 TOIMINTAKERTOMUS 16 Tilinpäätös 2008 Kunnan tase ja sen tunnusluvut Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoteen verrattuna 11,8 milj. euroa. Merkittävimmät muutokset olivat: Vastaavaa Pysyvien vastaavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvo lisääntyi vuoden aikana 16,9 milj. euroa. Lisäykset kohdistuivat ryhmiin maa- ja vesialueet (2,4 milj. e), rakennukset (6,7 milj. e) sekä kiinteät rakenteet ja laitteet (4,9 milj. e). Lyhytaikaisten saamisten määrä väheni 0,6 milj. euroa. Rahavarojen määrä väheni 4,3 milj. euroa. Vastattavaa Oman pääoman määrä kasvoi tilikauden ylijäämän verran eli 1,5 milj. euroa. Vapaaehtoisia varauksia purettiin 2,5 milj. euroa. Vieraan pääoman määrä kasvoi 12,9 milj. euroa, pitkäaikainen vieras pääoma kasvoi 12,7 milj. euroa ja lyhytaikainen 0,2 milj. euroa. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee huomattavan suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste heikkeni vieraan pääoman kasvun seurauksena edellisen vuoden 57,3 prosentista 52,8 prosenttiin. Kunnan omavaraisuusaste jäi selvästi alle koko kuntasektorin keskimääräisen omavaraisuusasteen, joka oli 67 %. Rahoitusvarallisuuden tunnusluku ( /asukas) osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusosuudella kattamatta. Kunnan rahoitusvarallisuuden tunnusluku heikkeni ja oli ,16 euroa/asukas. Kaikkien kuntien yhteenlaskettu rahoitusvarallisuuden tunnusluku oli euroa/asukas. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kunnan tunnusluku kasvoi 2,4 prosenttiyksikköä edellisen vuoden 40,7 prosentista 43,1 prosenttiin. Kaikkien kuntien suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku oli 42 %.

19 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS Kunnan tase VASTAAVAA milj. milj. milj. milj. VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 150,22 133,21 OMA PÄÄOMA 86,40 84,90 Aineettomat hyödykkeet 1,72 1,74 Peruspääoma 59,99 59,99 Aineettomat oikeudet 0,09 0,16 Arvonkorotusrahasto 0,60 0,60 Muut pitkävaikutteiset menot 1,63 1,58 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 24,31 17,57 Ennakkomaksut Tilikauden yli-/alijäämä 1,50 6,74 Aineelliset hyödykkeet 126,68 109,75 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet 22,58 20,18 VARAUKSET 1,76 4,40 Rakennukset 73,35 66,62 Poistoero 0,60 0,79 Kiinteät rakenteet ja laitteet 24,44 19,50 Vapaaehtoiset varaukset 1,16 3,61 Koneet ja kalusto 1,08 1,23 Muut aineelliset hyödykkeet 0,01 0,01 PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Muut pakolliset varaukset eräiset hankinnat 5,22 2,21 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3,37 3,30 Sijoitukset 21,83 21,72 Valtion toimeksiannot 0,25 0,30 Osakkeet ja osuudet 21,50 21,51 Lahjoitusrahastojen pääomat 3,09 2,95 Muut lainasaamiset 0,01 0,01 Muut toimeksiantojen pääomat 0,03 0,04 Muut saamiset 0,31 0,20 VIERAS PÄÄOMA 76,57 63,66 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,32 0,38 Pitkäaikainen 50,34 37,60 Valtion toimeksiannot 0,25 0,30 Lainat rahoitus- ja Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,07 0,07 vakuutuslaitoksilta 39,72 34,50 Lainat julkisyhteisöiltä 6,07 0,07 VAIHTUVAT VASTAAVAT 17,56 22,67 Saadut ennakot 1,11 0,35 Vaihto-omaisuus 0,22 0,20 Liittymismaksut ja muut velat 3,45 2,67 Aineet ja tarvikkeet 0,22 0,20 Valmiit tuotteet 0,00 0,00 Lyhytaikainen 26,23 26,06 Lainat rahoitus- ja Saamiset vakuutuslaitoksilta 4,79 4,47 Pitkäaikaiset saamiset 0,18 0,36 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,01 Myyntisaamiset Saadut ennakot 0,01 0,01 Muut saamiset 0,18 0,36 Ostovelat 7,77 10,23 Muut velat 1,62 1,54 Lyhytaikaiset saamiset 7,57 8,19 Siirtovelat 12,04 9,81 Myyntisaamiset 3,11 2,86 Lainasaamiset 0,02 Muut saamiset 3,51 4,13 Siirtosaamiset 0,95 1,19 Rahoitusarvopaperit 0,21 0,21 Osakkeet ja osuudet 0,21 0,21 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset 9,38 13,71 VASTAAVAA YHTEENSÄ 168,10 156,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 168,10 156,26 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus-% 52,8 57,3 Rahoitusvarallisuus /asukas , ,52 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 43,1 40,7 Lainakanta (milj. ) 50,6 39,0 Lainat /asukas Lainasaamiset (milj. ) 0,01 0,01 Asukasmäärä

20 TOIMINTAKERTOMUS 18 Tilinpäätös 2008 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat % % % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,1 13, ,1 13, ,4 12,4 Verotulot ,0 70, ,5 74, ,2 69,0 Valtionosuudet ,6 10, ,2 10, ,1 9,7 Korkotuotot 202,0 0,1 414,5 0,2 401,2 0,2 Muut rahoitustuotot 381,8 0,2 488,8 0,3 456,4 0,2 Satunnaiset tuotot 64,3 64,3 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,7-1, ,5-2, ,0-0,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 508,4 0,3 634,3 0,4 525,8 0,3 Käyttöomaisuuden myyntitulot 3 090,6 1, ,0 2, ,7 1,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 12,1 0,0 3,2 0,0 1,8 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 000,0 4, ,0 7,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,2 100, ,1 100, ,1 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut ,8 88, ,2 87, ,4 83,9 Korkokulut 1 480,6 0, ,7 1, ,4 1,0 Muut rahoituskulut 6,4 0,0 10,0 0,0 19,8 0,0 Satunnaiset kulut 108,0 0,1 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntitappiot Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,7 8, ,2 9, ,2 12,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 34,5 0,0 24,4 0,0 116,3 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 295,5 2, ,9 2, ,0 2,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,5 100, ,4 100, ,1 100,0

21 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 - Kuntayhtymät 8 - Osakkuusyhteisöt 5 - Yhteensä 16 - Yhteisökohtainen erittely kunnan omistuksesta muissa yhtiöissä esitetään tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut esitetään tilinpäätöksen tilinpäätöslaskelmien kohdalla. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallitus esittää tilikauden ,70 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan aikaisemmin tehdystä poistoerosta poistoerohankkeiden tilikauden suunnitelmapoistoja vastaava määrä, ,88 euroa tuloutetaan maanhankinnan investointivarauksesta vuoden aikana tehtyjen hankintojen hankintamenoa vastaava määrä, ,54 euroa. C.F. ja Maria von Wahlbergin rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon ,26 euroa tilikauden ylijäämä, ,46 euroa, siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.

22 20 Tilinpäätös 2008 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnanvaltuusto hyväksyi muutoksia vuoden 2008 talousarvioon seuraavasti: määrärahojen tuloarvioiden lisäys (-)/vähennys (+) lisäys (+)/vähennys (-) Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Yhteensä Vaikutus maksuvalmiuteen Käyttötalousosan määrärahojen korotuksista 1,1 milj. euroa kohdistettiin terveystoimen toimialaan, 2,4 milj. euroa sosiaalitoimen toimialaan ja 0,7 milj. euroa sivistystoimen toimialaan. Käyttötalousosa Vuoden 2008 talousarvion käyttötalousosan toteutuneet toimintatulot olivat 2,7 milj. euroa suuremmat kuin alkuperäisen talousarvion tuloarviot ja 3,7 milj. euroa eli 10,4 % suuremmat kuin edellisen vuoden toteutuneet toimintatulot. Myyntituloja kertyi 0,7 milj. euroa yli muutetun tuloarvion. Tukien ja avustusten muutettu tuloarvio ylittyi 0,5 milj. euroa. Käyttötalousosan toteutuneet toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion määrärahat 6,1 milj. euroa eli 3,3 %. Ylitys oli 3,9 milj. euroa suurempi kuin vastaava ylitys edellisen vuoden tilinpäätöksessä. Palvelujen ostojen ylitys oli suurin, 6,9 milj. euroa eli 9,7 %. Henkilöstömenoissa syntyi 1,5 milj. euron säästö. Edellisen vuoden talousarvion toteutumaan verrattuna toimintamenojen kasvu oli 11,2 %, kun vastaava kasvu vuosi sitten oli 8,8 %. Seuraavien käyttötalousosan tehtävien sitova taso (= toimielimen toimintakate) on tilinpäätöksessä ylittynyt/alittunut ilman kunnanvaltuuston hyväksymää talousarvion muutosta: poikkeama % sosiaalilautakunta ,3 sivistyslautakunta ,2 suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta ,1 liikuntalautakunta ,0 vesihuoltolaitoksen johtokunta ,1 Talouslaskelmaosa Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttösopimusten yhteenlaskettu muutettu tuloarvio oli 12,6 milj. euroa, muuta niitä kertyi vain 4,4 milj. euroa. Verotuloja kertyi 1,8 milj. euroa ja valtionosuuksia 0,2 milj. euroa yli muutetun tuloarvion. Investointiosa Toteutuneet investointimenot, 26,6 milj. euroa, alittivat muutetun talousarvion määrärahat 9,8 milj. euroa eli 27 %. Talonrakentamiseen osoitetuista määrärahoista jäi käyttämättä 2,1 milj.

23 Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN euroa ja kunnallistekniikan määrärahoista 5,9 milj. euroa. Osakkeiden ja osuuksien hankintaa varten varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 1 milj. euroa (uuden kunnantalon varaus). VUODELLE 2008 ASETETTUJEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kunta- ja palvelusstrategian toteuttamiseksi toimielimet laativat toimintasuunnitelman, jossa ne arvioivat oman toimintansa kehittämistä strategioiden linjausten pohjalta. Kunnanvaltuusto käsitteli toimielinten laatimia toimintasuunnitelmia seminaarissaan Valtuuston valmistelutoimikunta jatkoi yhdessä kunnanhallituksen kehittämistyöryhmän kanssa seminaarissa syntyneen aineiston käsittelyä. Käsittelyn tuloksena asetettiin talousarviossa seuraavat sitovat tavoitteet vuodelle 2008: KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma) Päämäärä 1: Tasapuolinen väestönkasvu ja rakenne Kriittinen menestystekijä 1 Kunnan strategioita palveleva, tasapainoinen ja oikea-aikainen maankäytön toteutuminen Arviointikriteeri Kunnan kehityskuvan selkeys Tavoite 1 Tavoitetaso v Kuntastrategian linjausten pohjalta luodaan nykyistä selkeämpi Kirkkonummen kunnan kehityskuva kuntalaisten palvelujen, eheän yhdyskuntarakenteen ja seudullisen yhteistyöverkoston kehittämisen lähtökohdaksi. Selvitetään YTV-täysjäsenyyden vaikutukset kuntalaisten palveluihin sekä jäsenyyden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vastuu: Kunnanhallitus Laaditaan suunnitelmat Espoon, Vihdin ja Siuntion kanssa yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Toimitaan aktiivisesti Helsingin seudun yhteistyöverkostoissa kunnan omien ja seudulla yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirkkonummen kehityskuvan laadinta on käynnistynyt talvella virkamiestyönä laaditun Kirkkonummen visio 2040 pohjalta. Valtuustoryhmien määriteltyä kantansa visioon työtä jatketaan laatimalla hyväksytyn koko kunnan kehityskuvan mukaiset alue- tai kyläkohtaiset kehityskuvat. Kuntien välistä yhteistyötä on jatkettu toimialakohtaisesti ja tarvelähtöisesti naapurikuntien kanssa. Kirkkonummi on myös liittynyt Helsingin seudun vuoden 2010 alusta toimintansa aloittavan joukkoliikennettä hoitavan HSL kuntayhtymän perustajajäseneksi.

24 22 Tilinpäätös 2008 Kriittinen menestystekijä 2 Monipuolinen asuntokanta Arviointikriteeri Päivitetty rakentamisohjelma Tavoite 2 Tavoitetaso v Kunnanvaltuuston hyväksymä rakentamisohjelma päivitetään vuosille Asuntotuotannon tavoitteet täsmennetään seudullisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta. Tähän liittyen selvitetään myös erityisryhmien asumispalvelujen tarve ja saatavuus. Rakentamisohjelman edellyttämän raakamaan hankinta turvataan. Muutokset väestörakenteessa vaikuttavat myös asukkaiden asuntotarpeeseen. Asuntorakentamista on kehitettävä siten, että eri väestöryhmille on tarjolla monipuolisia talo- ja asuntovaihtoehtoja sekä omistus- että vuokra-asumiseen. Myös jo olemassa olevasta asuntokan-nasta ja niiden asuinympäristöistä tulee huolehtia. Vastuu: Kunnanhallitus Päivitetty rakentamisohjelma valmistuu keväällä Rakentamisohjelmassa sovitetaan yhteen kaavoitusohjelman ja väestösuunnitteen pohjalta todetut yhdyskuntatekniikan ja kuntapalvelujen rakentamistarpeet sekä kunnan taloudelliset resurssit tavoitteena mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas palveluverkko. Kuntatasolla esitetään maankäytön linjaukset, koko kunnan väestösuunnite, kunnan asunto-ohjelma sekä kunnan talouden arvioitu kehitys (vaihtoehtoisten olettamusten pohjalta). Alueellisesti esitetään keskeiset kaavoitushankkeet, väestösuunnite, keskeiset yhdyskuntatekniikan ja kuntapalvelujen rakentamishankkeet hinnoiteltuina ja aikataulutettuina. Rakentamisohjelman päivitys on siirtynyt kehityskuvan laatimisen sekä maapoliittisen ohjelman tarkistamisen (valtuustossa keväällä 2009) vuoksi. Vuosia koskevan rakentamisohjelman hyväksyminen on tarkoituksenmukaista sijoittaa vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteyteen.

25 Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Päämäärä 2: Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne Kriittinen menestystekijä 1 Toimiva palvelurakenne kuntakeskuksessa ja muissa taajamissa Arviointikriteeri Kuntakeskuksen kehittämishankkeelle realistinen toteuttamisaikataulu Tavoite 3 Tavoitetaso v Yhdessä alueen muiden yhteistyökumppaneiden kanssa laaditaan kuntakeskuksen kehittämishankkeelle aikataulu, jossa määritellään, miten kunnallistekniikan, asuntojen ja palvelujen rakentaminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti vaiheittain. Laaditaan kunnallistekniikan toteuttamisen projektisuunnitelma, jossa asemakaavan vahvistamisen jälkeen varataan riittävästi aikaa suunnittelulle ja rakentaminen käynnistyy vasta kun suunnitelmat ovat valmiit (urakointi). Projektille nimetään suunnittelu- ja toteuttamisryhmä (SUTO), joka koordinoi hanketta. Projekti-insinööri toimii hankkeen vetäjänä. Karkea projektisuunnitelma, joka sisältää rakentamisvaiheiden alustavat aikataulut, kustannusarviot ja rahoitussuunnitelmat, valmistuu vuoden alkupuolella. Vastuu: Yhdyskuntatekniikan lautakunta Toimialajohtaja nimesi suunnittelu- ja toteuttamisryhmän Ryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä ja on säännöllisesti kokoontunut noin kuukauden välein. Ohjausryhmän laatima projektisuunnitelma on hyväksytty ja annettu tiedoksi Kirkkonummen kehittämistyöryhmälle, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Hanke on jaettu 15 työkokonaisuuteen, joiden aikataulu alustavine kustannusarvioineen on projektisuunnitelman liitteenä. Suunnitelman mukaan suunnittelutyö on loppuun suoritettu keväällä 2009, ja vuonna 2008 aloitettiin useiden työkokonaisuuksien rakennustyöt. Hankkeelle on laadittu erillinen viestintäsuunnitelma. Projektisuunnitelma ja ajankohtaiset tiedotteet ovat nähtävissä kunnan WWW-sivuilla. Erilaisista töiden vaatimista järjestelyistä tiedotetaan etukäteen myös lehdistön kautta. Viestinnän tavoitteena on tuottaa täsmällistä ja ajantasaista tietoa kuntakeskuksen rakentamishankkeiden eri vaiheiden etenemisestä viestinnän kohderyhmille. Hankkeen poikkeamat suunnitelmiin nähden sekä riskiluettelo käydään kuukausittain läpi ohjausryhmän kokouksessa. Keskustahankkeen osakokonaisuuksista on muodostettu 10 erilaista kohdetta urakkapakettia, joiden perusteella voidaan urakkakilpailutus ja kohteiden rakennuttaminen toteuttaa.

26 24 Tilinpäätös 2008 Tavoiteaikataulun mukaan projekti päättyy näiden asemakaavojen osalta lokakuussa Ervastintien rakentamisessa ilmeni ennalta arvaamattomia seikkoja, jotka ovat myöhästyttäneet hankkeen etenemistä hanke kuitenkin toteutunee kokonaisaikataulunsa puitteissa. Koko Keskustahankkeen etenemisestä raportoidaan yhdyskuntatekniikan lautakunnalle ja kunnanhallitukselle kolme kertaa vuodessa osavuosikatsausten yhteydessä. Kriittinen menestystekijä 2 Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden kehittäminen Arviointikriteeri Elinkeinotoimen tehokkuus Tavoite 4 Tavoitetaso v Selvitetään edellytykset perustaa elinkeinotoimen kehittämisyhtiö yhdessä työssäkäyntialueen muiden intressiryhmien kanssa. Yhtiön tehtävänä on elinkeinoelämän kehittäminen toiminta-alueellaan. Sen lisäksi se toimii tiiviissä yhteistyössä maankäyttösuunnittelun kanssa ja huolehtii kysyntää vastaavien työpaikka-alueiden tarjonnan riittävyydestä ja niiden markkinoinnista. Vastuu: Konsernin johto Elinkeinotoimi organisoidaan, vastuutetaan ja resurssoidaan siten, että se pystyy uskottavasti huolehtimaan yritystoiminnan yleisistä edellytyksistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan painopisteinä ovat työpaikka-alueiden markkinointi ja kunnan sisäisen yhteistoiminnallisuuden lisääminen yritysasioissa. Elinkeinotoimi on verkostoitunut tehokkaasti yrityspalveluja tuottavien seudullisten toimijoiden kanssa, ja kunnan yrityksille kyetään suuntaamaan monipuolisempia palveluja. Kunta on päättänyt hankkia yrityshautomopalveluja Technopolis Ventures Oy:ltä sekä Haaga-Perhon Travel Park -yrityshautomolta. Yhteistyö Espoon Seudun Uusyrityspalvelujen kanssa jatkuu. Uusien yritystonttien (Strömsbyssä) myynti on aloitettu ja alueen markkinointia tehostetaan. Vuoden vaihteessa alueelle on tehty tonttivarauksia 8 kpl. Alueella on alkamassa tonttien louhintatyöt ja katurakentaminen. Venealan toimialaprojekti on tekeillä Espoon, Helsingin ja Omnian kanssa, rahoitusneuvotteluja tästä on käyty mm. Uudenmaan liiton kanssa. Matkailualan yrityksille on kunnan aloitteesta käynnistymässä LAATU1000-valmennus, jonka järjestää Haaga-Perho. Kehitysyhtiö Culminatumin kanssa on käyty neuvotteluja yhteistyöstä projektimuotoisesti. Culminatum saa rahoitusta Uudenmaan liitolta ja sitä kautta Kirkkonummi pystyy vaikuttamaan yhtiön toiminnan linjauksiin ja uusien projektien suunnitteluun. On todettu, ettei kunnalla ole tarvetta perustaa erillistä kehitysyhtiötä.