Ojasta kohti allikkoa kirkkain silmin. TERVE-SOS, Espoo, 19. toukokuuta 2011 Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ojasta kohti allikkoa kirkkain silmin. TERVE-SOS, Espoo, 19. toukokuuta 2011 Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto"

Transkriptio

1 Ojasta kohti allikkoa kirkkain silmin TERVE-SOS, Espoo, 19. toukokuuta 2011 Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto 1

2 Tutkimusohjelman päätulos(unrisd 2010) Menestyksellinen sosiaalipolitiikka ei koostu yksittäisistä ohjelmista eikä jää pelkäksi turvaverkoksi. Se luo toisiaan täydentävät yhteiskunnalliset suhteet, instituutiot ja rakenteet, joiden avulla ihmisten hyvinvointia perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnissa voidaan lisätä ja ylläpitää. 2

3 Yhteiskunnan organisoinnin tärkeys Tuskin löytyy parempaa esimerkkiä kuin Kiinan historia. maailman kehittyneimmästä valtiosta tuli parissa sadassa vuodessa länsimaiden kynnysmatto nälkäisten köyhien ylikansoittamasta maasta tuli 30 vuodessa maailman suurin talousmahti Toivotut ja kauhistuttavat elinympäristöt erottaa toisistaan ennen muuta tapa organisoida yhteiskuntaa. Pohjoismaiden menestys on perustunut kykyyn organisoida yhteiskunta aika toimivaksi palapeliksi. Se ei ole niin kallista kuin luullaan, Suomen, Tanskan ja Norjan nettososiaalimenot (julkiset ja yksityiset yhteensä) olivat pienemmät Yhdysvaltain v (Fishback 2010) Ymmärrys yhteiskunnan organisoinnista on yhteiskuntatieteiden (myös politiikan ja hallinnon) arvokkain osaamisalue. 3

4 Pohjoismainen malli sopeutumiskriisissä Uudenlainen talousympäristö tuottaa aiempaa vaikeammin hallittavia ongelmia. Politiikan mahdollisuudet ja tahto korjata syitä ja seurauksia eivät ole entisellä tasolla. Julkissektorin uudet toimintatavat vähentävät vanhoja ongelmia, mutta aiheuttavat uusia. Vauraaseen yhteiskuntaan sopeutuneet ihmiset eivät ole valmiita mukautumaan uuden tilanteen vaatimuksiin. 4

5 Uusi talouskeskeinen järjestys Kansakunnan eloonjäämisestä, itsenäisyyden puolustamisesta ja eturyhmien intressien sovittelusta siirryttiin 1990-luvulla talouspolitiikan ensisijaisuuteen. Neljä motiivia: laman aiheuttama poliittinen järkytys globaalitalouden radikaali harppaus EU-jäsenyyden mahdollisuus ja talouden nopean vakauttamisen vaatimus Nokia pelastavana voimana ja menestysreseptinä kilpailukyky, kilpailukyky, kilpailukyky Teknologia edellä! Uusi hyökyaalto:

6 Talouden muutosareenat Politiikan kaventuminen talouspolitiikaksi Palvelumaailman professionalismista järjestelmien talousohjaukseen Heikko julkinen ja vahva yksityinen: yhteisvastuusta perhevastuuseen Vaurastuminen: välttämättömyydestä valintoihin 6

7 Julkisen talouden pysyvä niukkuus Sisäiset ongelmat Valtioiden velkaantuminen Pysyvästi korkea työttömyys Kasvaneet tarpeet Ikääntyminen: ansiotyön varhaisempi lopettaminen, eläkkeiden tason kohoaminen, yleistynyt hoivan tarve Koulutus ja nuorten autonomia: ansiotyön myöhäisempi aloittaminen, kotoa lähtemisen tukeminen, opintorahaa ei lainaa Uusfamilismi: pidentynyt hoitovapaa, kompensaatiovaatimus Taustalla globalisaatio Länsimaiden heikentynyt kilpailukyky Talouden epävakaus ja valtioille langenneet pelastuskustannukset Valtionvelan supistaminen vai veronkevennykset? 7

8 Mrd. Valtionvelka % Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM /J. Turkkila/hp

9 Markkinaintressien voimistuminen Poliittinen kannatus edellyttää onnistumista taloudessa. Onnistuminen on talouskasvua ja työllisyyttä. Mitattu kasvu saadaan aikaan tukemalla yksityistä sektoria ja leikkaamalla julkista sektoria. Julkisen sektorin tuottavuuden lisäys ei näy kansantulon laskennassa. Teollisuusinvestointien vaikeutuminen korkean kustannustason maassa Sijoittajien kiinnostus kasvavia palvelumarkkinoita kohtaan Politiikan ja talouden tekemisen ja tekijöiden lähentyminen Kuluttajien puuttuva maksukyky järjestettävissä julkisin varoin 9

10 politiikan, hallinnon ja yritystoiminnan liiallinen läheisyys on suuri yhteiskunnallinen riski (ks. Venäjä, Egypti)

11 Julkispalvelujen yksityistäminen Yksityistä rahoitusta tarvitaan Julkista rahaa ei kaikkeen ole, ihmisillä on oikeus ostaa hyvinvointipalveluja. Työnantajalla on maksukykyä ja halua. Yksityinen tuotanto tarvitaan Julkiselta ei voi ostaa. Oletus organisoinnin tehokkuudesta Intressit ja ideologiset motiivit Informalisointia on jouduttu tukemaan Informaalien resurssien ehtyminen, kompensaatiointressit ja säästötavoitteet Julkinen rahoitus ja tuotanto tarvitaan Tehokkuusetuja on paljonkin analysoitu taloustieteessä, mutta tulokset eivät ole siirtyneet poliittiseen retoriikkaan 11

12 Julkisen tärkeys Yhteisesti kulutetut julkishyödykkeet Tieto, turvallisuus, oikeuden päätökset Todellista kilpailua ei ole Teknologian luonne, mittakaavaetu Myönteiset ulkoisvaikutukset Pitkän aikavälin ja kolmannen osapuolen edut Käyttäjien informaatio epätäydellistä 12

13 Julkisen tärkeys Asiakaskunnan epätäydellinen valikoituminen Institutionaalinen vakaus Mahdollisuus koordinoida eri keinoja toivottuun tulokseen pääsemiseksi Epävarmuus kustannuksista Laadun valvonnan vaikeus Transaktio, hallinto- ja markkinointikustannusten rajoittaminen ei voida olettaa julkisen vallan voivan aina onnistua tilanteissa, joissa markkinat epäonnistuvat (Tuomola 2009) 13

14 Talouskeskeinen julkisjohtaminen Sisältöjä painottavasta sektorijohtamisesta talousjohtamiseen Ihmiskuva: työmotivaatio perustuu rahaan. Sekä palkinnot että rangaistukset lisäävät työmotivaatiota. Ammattilaisiin luottaminen on lapsellista, kaikki ihmiset ovat ahneita, vain kilpailu ja kontrolli pitävät heidät kurissa. Epäitsekäs toiminta keskittyy perheeseen. Uusi epäluottamuksen kulttuuri 14

15 Uusi julkisjohtaminen ei ole tarkoitettu niille, jotka rakastavat työtään

16 Talouskeskeinen julkisjohtaminen Yhteiskuntakuva: Julkinen sektori on heikosti johdettu, tehoton ja saamaton Stereotyyppiä ei ole temmattu tyhjästä, se on ollut monesti totta Välikysymys: mitä yhteistä on julkisella sektorilla Yhdysvalloissa, Libyassa, Venäjällä ja Suomessa? Unelma tehokkaasta, suljetusta palvelutehtaasta Valtavat mahdollisuudet tiedon hankintaan, prosessien seuraamiseen ja kontrollointiin Näyttöön perustuva päätöksenteko Tieteestä tukea: kausaalisuhteiden osoittaminen Näyttö saadaan menneestä maailmasta Merkityksellistä on vain se, mitä kyetään mittaamaan Arviointirituaali 16

17 Talouskeskeinen julkisjohtaminen Kilpailuttaminen ja osajärjestelmien tehokkuus Tilaamisen ja tuottamisen erottaminen. Tilaaja tietää kaiken, myös tulevan, ja kykenee valvomaan kaikkea. Tuottaja tekee sen, mistä on sovittu ja maksetaan Perusdilemma sopimustilanteessa (Tuomola 2009): julkisen sektorin managerin ponnistukset kustannusten alentamiseksi ja laadun kohottamiseksi ovat liian pienet, kun taas yksityisen sopimusmanagerin ponnistukset kustannusten alentamiseksi liialliset ja laadun kohottamiseksi ovat liian vähäiset 17

18 professionaalit ja järjestöt valvovat itse itseään, koska niillä ei ole yksinkertaisesti varaa menettää mainettaan

19 Johtamisongelmat Sopimustuottajalla on vahva motivaatio tehdä minimisuoritus halvimmalla mahdollisella työvoimalla. Tehokkaan näköinen palvelujärjestelmä ei merkitse sitä, että palvelu nivoutuu ihmisten elämään. Palvelu ei ole tavarantuotantoa. Vedenpitävien sopimusten laatiminen on erittäin työlästä ja kontrolli vaativaa. Juridisointi ei ole nopeaa eikä halpaa. Vastuu voi pilkkoutua niin, ettei kukaan ole vastuussa. Vastuullisen hakeminen voi kestää vuosia. Johtaminen korostuu kollegiaalisen työn ja kohdekeskeisyyden sijasta. Eriarvoisuus työpaikoilla kasvaa. 19

20 Johtamisongelmat Luottamuksen korvaaminen raportoinnilla kuluttaa kaikkien osapuolten työaikaa sekä syö professionaalien motivaatiota. Hankintalainsäädäntö: massatuotantoa henkilökohtaisuuden ja kehittämistyön sijaan Tuetun informaalin hoivan tuottaminen on täysin riippuvaista yksilöllisestä motivaatiosta. Työvoiman käytön tehokkuus on informaalissa hoivassa heikkoa. 20

21 kerran vuodessa haetaan jääkiekkovalmentaja luomaan tiimihenkeä

22 Joko tai vai sekä-että Yksityistäminen lisää organisaation muutoskykyä ja työntekijöiden kontrollia. Kontrolli varmistaa minimilaadun, mutta heikentää työmotivaatiota. Professionaalinen ja sosiaalinen ohjaus parantavat motivaatiota tehdä työ hyvin. Palvelun arvo perustuu vuorovaikutukseen ja edellyttää palvelutyöntekijän autonomiaa ja mahdollisuutta joustaa. Aktiivinen johtaminen voi yhdistää professionaalisen tilan ja muutoskyvyn. 22

23 Yksityistämisen aikakausi Markkinat vastauksena kulttuurin individualisoitumiseen Yksinkertaistettu oletus markkinoista optimaalisena ongelmien ratkaisuareenana Tulonsiirto vastaa erilaistuneiden yksilöiden tarpeisiin paremmin kuin palvelu, osta mitä tarvitset. Epäonnistuja voi syyttää vain itseään. Julkinen sektori vapautuu palvelun tuottamisen ongelmista. 23

24 palveluun verrattuna tulonsiirto ei ole täsmäase 24

25 Yksityistämisen aikakausi Kansalaisista asiakkaita (käyttäjiä, jaloillaan äänestäjiä, ei osallistujia) Järjestelmän tehokkuus on tärkeämpää kuin demokraattinen hallinto ja kansalaisten osallistuminen. Yritysten menestys palvelusetelireformin julkilausuttuna tavoitteena Näennäismarkkinat, joilla käyttäjät eivät valitse Valtion tuki julkisen palvelun yksityistämiselle (SITRA, Tekes) Kansalaiset suhtautuvat paljon varauksellisemmin 25

26 Yhteiskunnallisesta vastuusta perhevastuuseen There is no such thing as society Pohjoismaisesta yhteisyydestä kohti liberaalia yksilöllisyyttä Palveluja ja eläkkeitä omalla rahalla Palveluja työnantajan kustannuksella Tarveharkittua yhteisvastuuta Syrjäytymisen torjuntaprojekteja 26

27 Yhteiskunnallisesta vastuusta perhevastuuseen Perhevastuuta Tukea pienten lasten äideille ja omaishoitajille Luottamus vastuullisuuteen, ei valvontaa, ei sopimuksia Investointia lapsiin Mutta missä tapahtuu huono-osaisten lasten varhaiskasvatus? Tehokasta hoivaa vertaa perhepäivähoitoon Vai reaktio työmarkkinoiden puuttuvaan kykyyn ottaa huomioon informaalit hoivatehtävät? 27

28 opettajat ja sosiaalityöntekijät sanovat, että monen vanhemmuus on hukassa valtio ja kunnat maksavat vanhemmille siitä, että pitävät lapsensa kotona

29 Poliittiset odotukset Talouden hallinta Julkisen sektorin tärkeys tietoyhteiskunnassa ja ihmisten hoitamisessa Yhteisen perustan hajaantuminen Huono-osaisten äänen vaimentuminen Medioituminen: tärkeintä on miltä näyttää 29

30 Tietoyhteiskunta, hoivayhteiskunta Sosiaalinen investointi Lisää toimintakykyä, vähemmän sosiaalista kulutusta Sosiaalisen pääoman edullisuus Palvelut välttämättömiä sosiaalisessa investoinnissa Myös hoivatarpeen kasvuun voidaan osin vastata sosiaalisella investoinnilla Ikääntyminen, toimintakyky 30

31 Koulutustarpeen kasvu Tietoyhteiskunta, hoivayhteiskunta Toimijaongelma: kuka hyötyy investoinnista Vain julkisen kannattaa investoida runsaasti tietoon ja laajasti koulutukseen Perhe investoi inhimilliseen pääomaan, yritys ei Kaikki yhteiskunnat ali-investoivat ihmiseen? Keneen kannattaa investoida? 31

32 Kansakunnan hajaantuminen Talous ja suvereniteetti Kansallisen politiikan hallittavissa olevaa kansantaloutta ei enää ole EU:n perussäännöt: eurooppalaisen politiikan keskittyminen talousasioihin ilman kokonaisvastuuta Poliittisen yhteisön hajoaminen Yhtenäisyyttä heikentävät eniten taloudellinen eriarvoisuus ja etniset ristiriidat 32

33 Kansakunnan hajaantuminen Talouden globalisaation seurauksena hyödyt kertyvät ylimmälle kymmenykselle ja tappiot alimmille Eliitin kasvava riippumattomuus kotimaasta ja julkisesta palvelusta Nuoren keskiluokan individualismi Yritysten siirtyminen kansallisen toimintaympäristön rakentamisesta maailmantalouden erojen hyödyntämiseen 33

34 Huono-osaisten äänen vaimentuminen Hyvinvointivaltio ja sosiaalinen nousu Väestön keskiluokkaistuminen: pyramidista sipuliin Uusien etnisten vähemmistöjen saapuminen Vähän koulutettujen ja ammattitaidottomien heikkenevä kotimainen ja kansainvälinen kilpailuasema Ammattiyhdistysliikkeen vallan heikkeneminen Poliittisen ja taloudellisen vallan lähentyminen Syyttely ja yhteisen edunvalvonnan vaikeus Internet, avoin julkisuus ja vihan lietsonta yhteiskunnassa Mistä perusturvan korotus kertoo? 34

35 Työihmisestä hedonistiin Hyvästi topeliaaninen kulttuuri: ahkera köyhä poika ei voitakaan rikasta laiskuria. Työlki ellää, mut kaupal rikastuu : työ ei ole arvo sinänsä, vaan menestys. Lyhytjänteistä ja individualistista elämää, joka ei sitoudu minkään yhteiskunnan tulevaisuuteen Yksilöllinen vastuu korostuu kulttuurissa. Muiden asioista on sopivaa olla hiukan huolissaan. Huolestuneen retoriikan ja poliittisten tekojen välinen ristiriita Tulevien riskien purkamista voidaan lykätä loputtomasti. Poliittisiin kysymyksiin voi vastata olemalla syvästi huolestunut. 35

36 Kulttuuriongelmat Yksilöllinen valinnanvapaus ei tuota välttämättä vastuullisuutta Työnteko ei ole yhtä pakottavaa kuin ennen. Hedonistinen kulttuuri: Työnteko ja opiskeleminen on vähemmän hauskaa kuin rock ja kiekkoilu. järjestelmä pudottaa noin 5000 poikaa tai nuorta aikuista jatkomahdollisuuksien ulkopuolelle. (AL). Mikä se järjestelmä on? Nuoret perheettömät voivat poimia globalisaation marjat ja osallistua työvoimaan vain ajoittain Hoivaaminen ei ole enää velvollisuus, vaan oikeus vaatia kompensaatiota. Talouden heikentyminen koskettaa nimenomaan huono-osaisten ihmisten taloutta 36

37 Kulttuuriongelmat Syrjäytymisriskit kasvavat Syntymässä on toisenlainen luokkayhteiskunta, alaluokka voimattomana, itselleen vaarallisena vähemmistönä. Huono-osaisten tulevaisuususko hukkuu Kilpailuttaminen ja testaaminen ei motivoi häviäjiä Taloudelliset rangaistukset motivoivat vain harvoja, vaihtoehtoina lamaantuminen, masennus ja rikokset Vanhat vailla omaisia jäävät todella yksin Kuolemaa ei tarvitse pelätä, vaan vanhuutta. 37

38 Politiikkaongelmien kokonaisuus Talouden heikentyminen koskettaa nimenomaan julkistaloutta ja huono-osaisten ihmisten taloutta ei koko taloutta Julkinen rahoitus vastaa heikosti uusiin tai kasvaviin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen hoiva on muuttunut sairaanhoidoksi -- vanhusten toimintakykyä ei ole varaa ylläpitää. Sosiaalisen investoinnin kuihtuminen Tulokset hitaita, vaikeasti todennettavia; kattava investointi kallista Universaalit etuudet eivät istu sirpaloituneeseen, lyhytjänteiseen hallintalogiikkaan. Köyhyys alkaa periytyä, mikään ei avaa portteja. 38

39 Politiikkaongelmien kokonaisuus Sosiaalipolitiikan laajeneminen nojaa työnantajien rahoitusintresseihin. Menestyksellisen sosiaalipolitiikan edellytykset ovat vaikeutumassa. Puutteita ei vain taloudessa, vaan myös ymmärryksessä, tahdossa, hallintateknologiassa ja valtuuksissa Mitä tulonsiirrolla saa aikaan? Entä palvelulla? Missä ovat ne toisiaan täydentävät yhteiskunnalliset suhteet, instituutiot ja rakenteet? Vanhat ongelmat lievenevät, uudet tulevat tilalle 39

40 suomalaisen sosiaalipolitiikan muutos on tuottanut hyvinvointia, köyhyyttä, hyvinvointieroja ja perussuomalaiset

41 Mahdollisuudet Historiassa on sinänsä normaalia, että eliitti tekee kaikin keinoin rakoa kansaan. Valitettavasti tämän normaalin kehityksen kääntäminen on hankalaa -- kun toimitaan niin kuin ennen ja rakenteet ovat samat kuin ennen, trendi jatkuu. Voidaanko poliittiselle päätöksenteolle luoda kokonaiskehys, jossa keskeisten toimijoiden intressit ovat sovitettavissa yhteen? Onko Suomi yhä kokonaisuus, joka on olemassa? Entä Eurooppa? Pitkäjänteinen rakentaminen edellyttää kohtalaista vakautta. Päästäänkö talouskaaoksista eroon? Voiko politiikka olla pitkäjänteistä ja rohkeaa? 41

42 Onko mahdollista saada aikaan uskottavaa vuoropuhelua tieteen ja yhteiskunnan kesken? Vähemmän ideologiaa ja enemmän realistista toimija-analyysia politiikan perustaksi? Voisivatko palvelujen käyttäjät ja heidän lähiyhteisönsä kyetessään valvoa systemaattisemmin etenkin sosiaalipalvelujen tuotantoprosesseja ja aikaansaannoksia? Osallistuminen loisi sosiaalista pääomaa ja poliittisia resursseja. Ilman osallistuvaa demokratiaa yhteiskunta seisoo vinossa. Demokratian haihtumista on syytä vastustaa kaikin keinoin. 42

43 Lopuksi Yhteiskunnan tila ei ole niinkään huono, mutta trendi on. Suomi on menettämässä yhteiskunnan organisointitapaan perustuneen suhteellisen etunsa. Luottamusyhteiskunta teki rationaalisia kompromisseja halvalla. Suomi on menestynyt kansallisvaltiona. Emme tiedä, miten vastaavan yhteiskunnallisen menestyksen voi saada aikaan ilman kansallisvaltion itsehallintaa. 43

44 Suomi kyllä kestää, mitenkähän suomalaiset? Jurmon kiviä44

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Universalismi ahtaalla: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudet kasvot. Sosiaalipoliittinen yhdistys 100 vuotta 12.5.

Universalismi ahtaalla: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudet kasvot. Sosiaalipoliittinen yhdistys 100 vuotta 12.5. Universalismi ahtaalla: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudet kasvot Sosiaalipoliittinen yhdistys 100 vuotta 12.5.2009 Jorma Sipilä 1 Gustaf Mauritz Armfelt Keisari on halunnut, että muodostaisimme

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi. Kulutus ja hyvinvointi elämäntapojen tulevaisuus Mäntsälän maankäytön visio 2040 (2050?) 30.3.

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi. Kulutus ja hyvinvointi elämäntapojen tulevaisuus Mäntsälän maankäytön visio 2040 (2050?) 30.3. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kulutus ja hyvinvointi elämäntapojen tulevaisuus Mäntsälän maankäytön visio 2040 (2050?) 30.3.2010 Ilmastonmuutos/vähähiilinen yhteiskunta longterminismi yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Kommenttipuheenvuoro 21.4.2015 Tampere Sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen, Lahden sosiaali- ja terveystoimiala Kriittinen näkökulma Rakenteellisen sosiaalityön ajattelu

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Hyvinvointifoorumi 10.4.14 Teemu Ylikoski www.laurea.fi Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Palvelustrategian Elinympäristö luomat puitteet

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä RUOTSIN MALLI - SOSIAALIALA VAHVASSA ASEMASSA? Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014 Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä Ruotsin viesti sosiaalialalle: selkeä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot