SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN TUEN TARVE VELKAJÄRJESTELYN AIKANA
|
|
- Veikko Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN TUEN TARVE VELKAJÄRJESTELYN AIKANA Sini Ahola Opinnäytetyö Joulukuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä AHOLA, Sini Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 37 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka Työn nimi SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN TUEN TARVE VELKAJÄRJESTELYN AIKANA Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja Kemijärven kaupunki, velkaneuvonta Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää velkajärjestelyssä olevien ihmisten sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarvetta velkajärjestelyn aikana Itä-Lapin alueella. Sosiaalisella ja taloudellisella tuella tarkoitetaan kotitalouden ulkopuolelta saamaa joko rahallista tai sosiaalista tukea. Työhön haastateltiin viittä Kemijärven velkaneuvonnan asiakasta Itä-Lapin alueelta. He olivat ylivelkaantuneet yritystoiminnan loppumisen tai takausvelan vuoksi. Kolmella kotitaloudella oli viiden vuoden ja kahdella seitsemästä kymmeneen vuoteen maksuohjelma asunnon säilyttämisen vuoksi. Kahdella kotitaloudella varsinainen maksuohjelma oli jo päättynyt ja toinen niistä maksoi lisätilityksiä. Yksi kotitalous on haastattelun jälkeen saanut maksuohjelmansa päätökseen ja kaksi kotitaloutta maksaa vielä puolitoista vuotta. Merkittävin ja tarpeellisin tuki haastateltaville oli ollut sosiaalinen tuki, jota he olivat saaneet sukulaisilta ja ystäviltä. Ammattiauttajan tuki olisi ollut tervetullutta, mutta häpeä ja pelko omien asioiden julkitulosta esti heitä sitä hakemasta. Myös taloudellinen tuki oli joskus välttämätöntä ja silloinkin turvauduttiin sukulaisiin lainaamalla heiltä rahaa. Kaikki olivat tietoisia sosiaalitoimistosta, mutta he eivät edellä mainituista syistä halunneet sitä hakea. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tarvetta sosiaaliseen ja taloudelliseen tukeen olisi, mutta ihmiset ovat arkoja sitä itse hakemaan. Haastateltavat eivät myöskään olleet tietoisia muista auttajaorganisaatioista. Koko velkajärjestelyn ajan pitäisi olla seurantasysteemi, jolloin käytäisiin säännöllisesti velkaneuvojan luona. Resurssipulan vuoksi se ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista. Velkaneuvonnan olisi hyvä laatia esite/lehtinen, johon olisi koottu kaikki organisaatiot ja palvelut, joilta sosiaalista ja taloudellista tukea on mahdollista saada. Esite käytäisiin läpi asiakkaan kanssa velkaneuvojalla käynnin yhteydessä. Avainsanat (asiasanat) velkaantuminen, ylivelkaantuminen, velkajärjestely, maksuohjelma, kriisi, taloudellinen tuki, sosiaalinen tuki Muut tiedot
3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author AHOLA, Sini Type of Publication Bachelor s thesis Pages 37 Confidential Language Finnish Until Title SOCIAL AND FINANCIAL SUPPORT DURING DEBT ARRANGEMENT Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor NIVES, Marja Assigned by City of Kemijärvi, Debt Counselling Abstract The objective of this thesis was to gather information from debtors about their needs for having social and financial support during their debt arrangement. Social and financial support means support outside from their respective households. The research was conducted by interviewing five households in Eastern Lapland ( Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Posio), that had gotten into debt through business bankruptcy or being a guarantor. Three households were on a 5 year payment programme and two on seven to ten year payment programme because they wanted to keep their own houses. Two households had paid off their debts, but one of them paid additional payments. The third had paid off her debt after the interview and two households still have one and a half years left in their payments. The most needed support for debtors had been the social support, they had had from their relatives and friends. They would have needed professional help, but they were ashamed and worried that their situations would become public. Sometimes financial support was necessary and the debtors turned to relatives and friends to borrow money. They all knew about the financial support provided by the social services office, but because of various personal reasons, they did not want to get help from there The research showed that social and financial supports are needed during debt arrangement, but people hesitate to ask for it. The debtors were not aware of other assisting organisations. It would be advisable for debtors to visit debt guidance regularly; however these guidance services are limited. Other suggestion is that debt guidance should provide information where all the organizations offering social or financial support would be mentioned. The debt counsellor would go through the important information with the debtor during the guidance. Keywords get into debt, debt arrangement, payment programme, crisis, social support, financial support Miscellaneous
4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KEMIJÄRVEN VELKANEUVONTA VELKAJÄRJESTELY Ylivelkaantuminen lamavuosien seurauksena Velkajärjestelylain tausta Velkajärjestelyprosessi Velkajärjestelyn hakeminen Maksuohjelman laadinta ja noudattaminen Velkajärjestelyn muuttaminen, lisäsuoritukset ja raukeaminen Aikaisemmat tutkimukset ELÄMÄ KRIISISSÄ Kriisi ja muuttuva yhteiskunta Kriisin synty Kriisin vaiheet Kriisistä selviytyminen AVUNSAANTI TALOUDELLISESSA KRIISISSÄ Sosiaalinen tuki Taloudellinen tuki TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät Aineisto TUTKIMUSTULOKSET Haastateltavien taustatiedot Kokemuksia omasta taloudellisesta tilanteesta velkajärjestelyn aikana...24
5 2 7.3 Taloudellinen apu velkajärjestelyn aikana Sosiaaliset suhteet velkajärjestelyn aikana Haastattelijan näkemyksiä kriisin kokemisesta Kehitysehdotuksia Kemijärven velkaneuvonnalle tuen järjestämisestä 31 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...32 LÄHTEET.35 LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko... 36
6 3 1 JOHDANTO Lamavuosien seurauksena moni suomalainen ylivelkaantui. Monet menettivät työpaikkansa, sairastuivat, joutuivat kahden asunnon loukkuun tai epäonnistuivat yrityselämässä. Vielä luvulle saakka Suomessa vallitsi elinikäisen velkavastuun periaate, jolloin velallisella ei ollut yleensä mahdollisuutta päästä eroon vakavista velkaongelmistaan. Vuonna 1993 säädettiin velkajärjestelylaki, joka avasi ylivelkaantuneille mahdollisuuden vapautua veloistaan (Muttilainen & Valkama 2003, 1). Yleensä velkajärjestely kestää viisi vuotta, mutta jos velallinen haluaa säilyttää omistusasuntonsa, voi maksuohjelma kestää jopa kymmenen vuotta. Velkajärjestelyn aikana velallinen käyttää osan tuloistaan välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja kaiken lopun maksuohjelman suorittamiseen. Vaikka velkajärjestely on monelle ainoa tie selvitä joskus velattomaan elämään, on se silti raskasta aikaa. Velallinen joutuu tinkimään omista menoistaan ja elämään maksukykynsä äärirajoilla useita vuosia. Ylivelkaantuminen ja äärirajoilla eläminen voivat aiheuttaa ihmisen elämässä kriisitilanteita. Joskus ne ovat ohi meneviä, mutta toisinaan myös pitkäkestoisia. Velkajärjestelyä läpikäyvä ihminen tarvitsee tukea. Monelle perhe on tärkein sosiaalinen tukija, toiselle ystävät ja kolmas taas haluaa jakaa ongelmansa muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Myös taloudellinen tilanne voi muuttua niin tiukaksi, että omin avuin on mahdotonta selvitä. Silloin tarvitaan taloudellista apua. Erilaiset organisaatiot, kuten Suomen Punainen Risti, kunta ja kirkko voivat olla velallisen auttajia hätätilanteessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää velkajärjestelyssä olevien ihmisten sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarvetta velkajärjestelyn aikana. Kohderyhmänä on viisi kotitaloutta Itä-Lapin alueelta. Opinnäytetyöni rakentuu teoriaosasta, jossa olen käsitellyt ylivelkaantumista ja velkajärjestelyä prosessina. Useasti kriisi on osa ylivelkaantuneen elämää ja siitä selviämiseen tarvitaan erilaisia tukijoita. Kerron työssäni erilaisista vaihtoehdoista saada sosiaalista ja taloudellista tukea velkajärjestelyn aikana.
7 4 Empiirinen osuus koostuu haastatteluni pääaiheista eli miten haastateltavat ovat kokeneet omat sosiaaliset suhteensa ja tarpeensa sekä millainen heidän taloudellinen tilanteensa ja tuen tarpeensa on ollut velkajärjestelyn aikana. Haastattelujen tulosten perusteella olen tehnyt muutaman ehdotuksen Kemijärven velkaneuvonnalle, miten tukea velallista koko velkajärjestelyn ajan. 2 KEMIJÄRVEN VELKANEUVONTA Yhteistyö Kemijärven velkaneuvonnan kanssa juontaa alkunsa harjoitteluuni, jonka suoritin Kemijärven kuluttajaneuvonnassa vuonna Kymmenen viikon harjoittelu kuluttajaneuvonnassa poiki seuraavaksi kesäksi kesätöitä. Yhteydenpito kuluttajaneuvojan kanssa on säilynyt koko opiskelun ajan ja oli luontevaa jatkaa yhteistyötä hänen kanssaan hänen siirryttyään velkaneuvojan tehtäviin. Aiheen opinnäytetyölleni esitti sosiaali- ja terveysosaston johtaja Olli Kerola. Kemijärven velkaneuvonta aloitettiin vuonna Velkaneuvontaa antoi oikeusaputoimisto, jossa oli sitä varten työllisyysvaroin palkattu lakimies. Velkaneuvonnan piiriin kuuluu viisi Itä-Lapin kuntaa: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Posio ja Savukoski. Oikeusministeriö antoi tuolloin erityisrahoituksen neuvonnan järjestämiseen, jotta kuntalaisille voitiin taata ilmaiset ja tasapuoliset neuvontapalvelut julkisessa valvo n- nassa. Vuonna 1998 velkaneuvonta siirtyi kunnan järjestettäväksi ja siirtyi fyysisesti eri tiloihin sosiaali- ja terveysosastolle. Velkaneuvojan työ on aina koostunut myös muista toimenkuvista, kuten velkasovinto-ohjelman ja etuuksien käsittelemisestä, kanslistityöstä sekä kuluttajaneuvojan työstä. Velkaneuvoja on nykyään kunnan työ n- tekijä, jonka palkkaamiseen kunta saa erillistä korvausta riippuen väestöpohjasta, lisärahoituksesta ja velkasovintorahoituksesta. (Soppela 2004.) Vuonna 1993 Itä-Lapissa tehtiin 58 velkajärjestelyhakemusta. Vuoteen 1997 saakka määrä lisääntyi joka vuosi. Velkajärjestelyjen ohella tehtiin paljon muutoshakemuksia, sillä siihen aikaan kaikki maksuohjelmamuutokset pantiin täytäntöön käräjäoikeuden päätöksellä. Maksuohjelmamuutoshakemusten tekeminen työllisti runsaasti velkane u- vontaa ja kuormitti tuntuvasti oikeusastetta. Vuonna 1997 astui voimaan uusi laki, jossa velkoja ja velallinen voivat itse sopia maksuohjelman muutoksesta ilman käräjäoi-
8 5 keuden päätöstä. Tämä muutos helpotti velkaneuvonnan painetta. Myös velkajärjestelyhakemusten määrä tasaantui. (Soppela 2004.) Vuonna 2003 Itä-Lapin velkaneuvonnassa oli asiakaskäyntejä yhteensä 518 kappaletta. Niistä 35. tapauksessa velkaneuvoja on toiminut joko velkajärjestelyn laatijana tai avustajana. Jo velkajärjestelyssä olleiden asiakkaiden käyntejä oli 250, jotka liittyivät mm. maksuohjelman muutoshakemuksiin, lisäsuoritusvelvollisuuden tarkistamiseen ja asiakkaan taloudellisen tilanteen peruskartoitukseen. (Soppela 2004) Tällä hetkellä velkaneuvojana toimii Eeva-Liisa Soppela, joka on aloittanut velkane u- vojan tehtävät jo oikeusaputoimistossa vuonna Sieltä velkaneuvonta siirtyi vuonna 1998 sosiaali- ja terveysosastolle, jossa se nykyisinkin toimii. Soppela kokee työnsä hyvin rankkana. Koko velkaneuvonnan historian ajan sen toiminta on ollut rahoituksen suhteen epävarmaa. Velkaneuvontaa on yritetty hoitaa monenlaisin konstein. Rahoitus ei ole aina itsestään selvää, vaikka laki velkaneuvonnasta on ollut jo vuosia voimassa. Tällä hetkellä Soppela toimii kokoaikaisena velkaneuvojana, mutta ensi vuonna luultavasti vain puolet työajastaan. Soppelan (2004) mukaan alkuvuosina velallisten ylivelkaantuminen oli useimmiten tapahtunut epäonnistuneen yritystoiminnan tai takausvelan vuoksi. Vuosien mittaan asiakkaiden velkaantumishistoriakin on muuttunut olennaisesti. Tämän päivän asiakas on ylivelkaantunut hyvin lyhyessä ajassa mm. käyttämällä kulutusluottoja. Myös vakuudettomia suurikorkoisia pikaluottoja otetaan ylivelkaantumista helpottamaan. Usein siinä käy juuri päinvastoin eikä kierteestä päästä pois ilman apua. Nykyään asiakas tulee hakemaan apua myös herkemmin. Toisaalta osa asiakkaista pitkittää avun hakemista mahdollisimman myöhään erityisesti keski- ikäiset. Nuoret ihmiset kääntyvät velkaneuvojan puoleen helpommin.
9 6 3 VELKAJÄRJESTELY 3.1 Ylivelkaantuminen lamavuosien seurauksena Vielä 80-luvulla Suomi kuului maailman vauraimpien maiden joukkoon. Talous oli vahva, työllisyystilanne hyvä ja luottojen käyttö oli vähitellen yleistynyt. Rahamarkkinoiden pitkä säännöstely vapautettiin vuosikymmenen puolivälissä eikä lainanottoa enää säännöstelty. Pankit suorastaan ryhtyivät kilpaa myymään luottoja. Samalla verouudistuksen myötä tuloverotus keveni. Yritykset ottivat velkaa suoraan ulkomailta ja kotitaloudet ottivat lainaa pankeilta enemmän kuin tallettivat. (Muttilainen 2003, 107. ) Vuosi 1988 oli velkaantumisen huippuvuosi. Kulutuksen kasvu kohdistui erityisesti kestokulutustavaroihin, kuten autoihin, asuntoihin ja kodinkoneisiin sekä ulkomaanmatkoihin, jotka vahva markka teki houkutteleviksi. Erityisesti lisääntyivät kulutus- ja asuntovelat; asuntoja hankittiin paljolla velalla ja korkealla korolla. Luoton hakemista helpotettiin luopumalla osittain lainaneuvotteluista, etukäteissäästöistä, vakuuksista ja takaajista. Kotitalouksien varallisuus kasvoi nimellisesti osakkeiden ja asuntojen hintojen nousun myötä. ( Muttilainen 2003, 107. ) Rahamarkkinat kiristyivät useimmissa länsimaissa 80- luvun lopussa ja se laski kulutushintoja. Merkkejä rahoitusvaikeuksista ilmeni aluksi kotitalouksissa, sillä korkojen nousu ja samanaikainen hintojen lasku hankaloittivat lainojen hoitoa. Yhä useampi kotitalous ei pystynyt hoitamaan lainanlyhennyksiään. Syksyn 1990 aikana yksityinen kulutus kääntyi laskuun ja kriisi iski myös yrityssektoriin. Samanaikaisesti Suomen kauppa Neuvostoliiton kanssa romahti, mikä vaikutti suurelta osin Suomen kansantalouden laman syvyyteen. (Muttilainen 2003, 107.) Kotitalouksien velkaongelmat laman aikana liittyivät ennen kaikkea työttömyyteen. Työttömyyden lisäksi velallinen tai perheenjäsen oli voinut sairastua, mikä osaltaan on vaikuttanut perheen ylivelkaantumiseen. Myös perhesuhteiden muutokset, kuten avioero, perheenjäsenen kuolema tai perheenlisäys ovat voineet muiden ongelmien lisäksi aiheuttaa maksuvaikeuksia. Monet yrittäjät epäonnistuivat yritystoiminnassaan ja sai-
10 7 vat velkavastuut harteilleen. Toisinaan taas hänen läheiset velan takaajat joutuivat vastuuseen yritysveloista. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 540.) 3.2 Velkajärjestelylain tausta Laman seurauksena useat Euroopan maat päätyivät saman kaltaisiin ratkaisuihin selvittäessään ylivelkaantuneiden kotitalouksien vaikeaa tilannetta. Syrjäytyminen, työmarkkinoilta putoaminen sekä kokonaistaloudelliset tappiot lisäsivät tarvetta vahvistaa velallisen suojaa. Viranomaiset totesivat, että usein velkaongelmat johtuivat velallisesta riippumattomista tekijöistä. Lisäksi he kiinnittivät huomiota siihen, että velallinen olisi työkykyinen ja luottokelpoinen veloista selvittyään. Katsottiin, että huonon onnen tai taitamattomuuden vuoksi velkaantuneen tulisi joskus päästä aloittamaan elämä puhtaalta pöydältä. (Muttilainen& Valkama 2003, 5.) Luottomarkkinoille haettiin vakautta yksityishenkilöille tarkoitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen avulla. Perusidea oli, ettei velallisen tarvitse maksaa velkojaan enempää kuin hänen maksukykynsä mahdollistaa. Myös niin sanottuja nollaohjelmia, joissa velallisen ei tarvitse maksaa velkojaan lainkaan, voidaan eurooppalaisissa järjestelmissä määrätä. Usein kuitenkin velallinen vapautuu veloistaan vasta usean vuoden kestävän maksuohjelman jälkeen. (Muttilainen & Valkama 2003, 5.) Velkajärjestelylaki alkoi muotoutua luvun alkupuolella noustuaan ensin keskustelujen keskipisteeksi yhteiskuntapolitiikassa. Eduskuntakeskusteluissa tulivat vahvasti esiin laajamittaisen työttömyyden ja asuntomarkkinoiden muutosten vaikutukset ve l- kaongelmien kasvuun. Lain säätämistä vaativat velallisten lisäksi erilaiset etujärjestöt ja puolestaan vastaan taistelivat velkojat omine etujärjestöineen. Velkajärjestelylain toteuttamista tukivat talous- ja velkaneuvontapalvelut, Takuu-Säätiön sosiaalinen takaustoiminta ja monet muut ratkaisukeinot. (Römer-Pakkanen & Pentikäinen 2003, 1.) Vuonna 1993 velkajärjestelylaki tuli viimein voimaan perustehtävänään maksukyvyttömien yksityishenkilöiden talous- ja velkatilanteen korjaaminen. Laki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Onnistuessaan velkajärjestely antaa velalliselle mahdollisuuden selvitä ylivoimaiseksi käyneestä velkataakasta kohtuullisessa ajassa sekä puhtaan pöydän uuden elämän aloittamiseen. Velkajärjestelylaki tulee nähdä myös laaja-
11 8 alaisemmin; se estää velallisen sosiaalista syrjäytymistä, vähentää toimeentuloturvan käyttöä sekä kannustaa työelämässä pysymiseen. (Muttilainen & Valkama 2003, 6.) Jo velkajärjestelylain säätämisen yhteydessä oli selvää, että velalliset tarvitsevat asiantuntevaa apua sekä tuomioistuinmenettelyssä että laajemminkin oman taloutensa selvittämisessä, kuntoon saattamisessa ja suunnittelussa sekä muiden ratkaisujen kuin velkajärjestelyn etsimisessä ja toteuttamisessa. Velkajärjestelylain tultua voimaan alkoi velkaneuvonnan kehittyminen. Vaikka varsinaista lakia velkaneuvonnasta ei ollut, pystyttiin neuvonnan tarpeeseen vastaamaan kohtuullisen hyvin. Organisoimiseen osallistuivat oikeusministeriön luotsaamana kunnat, yleiset oikeusaputoimistot, säätiöt (erityisesti Takuu-Säätiö) ja järjestöt. Vuonna 2000 säädettiin laki talous- ja velkane u- vonnasta. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 543.) 3.3 Velkajärjestelyprosessi Velkajärjestelylain mukaan velallisen tulee aina pyrkiä ensin selviytymään veloistaan neuvottelemalla velkojien kanssa. Lain tarkoituksena on korjata velallisen vakavia velkaongelmia, mutta ve lkajärjestely tulisi nähdä vasta viimeisenä ratkaisukeinona ylivelkaantumiseen. (Muttilainen, Valkama 2003, 6.) Velkajärjestelyn tavoitteena on järjestellä yksityishenkilön kaikki ennen järjestelyn alkamista syntyneet velat yhdellä kertaa. Tarkoituksena on taata velkojille mahdollisimman täysimääräinen suoritus veloista, mutta niin, että velallinen saa maksukykyään vastaavan maksuohjelman. (Römer- Paakkanen & Pentikäinen 2003, 4.)
12 9 Kuvio 1. Velkajärjestelyprosessi Velkajärjestelyn hakeminen Velkajärjestelyä voi hakea vain velallinen itse ja haku käynnistyy, kun velallinen jättää tuomioistuimelle (käräjäoikeudelle) velkajärjestelyhakemuksen. Tätä edeltää yleensä käynti kunnallisen velkaneuvojan luona ja hän tekee arvion velallisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä saada velkajärjestely. Usein velkaneuvoja on yrittänyt velallisen apuna neuvotella jo velkojien kanssa velkojen vapaaehtoisesta järjestelystä. Velkajärjestelyhakemuksen saatuaan tuomioistuin voi pyytää velkojilta lausuntoja velkajärjestelyn edellytysten ja esteiden selvittämiseksi. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 5.) Velkajärjestelyn voi saada, jos ylivelkaantuminen on tapahtunut elämänmuutoksen vuoksi, kuten esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia. Muutoksen tulee olla py-
13 10 syvä tai pitkäaikainen niin, ettei tietoa paremmasta ole näköpiirissä. Esimerkiksi työtön voi saada velkajärjestelyn, jos ikään ja koulutukseen nähden realistisia työmahdollisuuksia ei ole näkyvissä. Edellytyksenä on myös, että velkojien kanssa on yritetty neuvotella ilman tulosta. Mikäli velat ovat kohtuuttoman ylivoimaiset velallisen maksukykyyn nähden, voidaan velkajärjestely myöntää ilman olosuhteiden olennaista muutosta. Tällaisia velkoja ovat yleensä takauksesta tai yritystoiminnasta peräisin olevat velat. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 5.) Velkajärjestely ei ole mahdollinen niille velallisille, joiden katsotaan velkaantuneen ilmeisen kevytmielisesti, antaneen vääriä tietoja luotonantajalle tai vältelleen ulosottoa. Järjestely voidaan evätä myös silloin, jos velallinen ei todennäköisesti noudattaisi maksuohjelmaa tai hänelle on aikaisemmin myönnetty velkajärjestely. Tuomioistuin voi kuitenkin harkita velkajärjestelyn myöntämistä edellä mainituista esteistä huolimatta esimerkiksi jos velallinen on osoittanut hoitavansa velkoja parhaan kykynsä mukaan. (Muttilainen & Valkama 2003, 6.) Maksuohjelman laadinta ja noudattaminen Maksuohjelmaehdotuksen voi laatia kunnallinen velkaneuvoja tai tuomioistuimen määräämä selvittäjä. Selvittäjän täytyy olla puolueeton henkilö. Hänen tulee neuvotella sekä velallisen että velkojien kanssa maksuohjelman sisällöstä ja annettava velkajärjestelyyn vaikuttavat olennaiset tiedot molemmille osapuolille. Heille on varattava tilaisuus myös lausuntojen antamiseen. Kunnallisen velkaneuvojan ehdotus on muodollisesti velallisen oma ehdotus maksuohjelmaksi. Maksuohjelmaehdotuksen laatimisella ja asian valmistelulla on suuri merkitys lopullisen ohjelman muotoutumiselle. Lopullisen päätöksen maksuohjelman sisällöstä antaa tuomioistuin. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 6.) Maksuohjelmassa otetaan huomioon kaikki ennen velkajärjestelyn aloittamista syntyneet velat yritysveloista koiraveroihin. Laskelmat tehdään kotitalouskohtaisesti, vaikka velkajärjestelyä haetaan usein yksin. Myös yhteishakemus puolison tai muun velallisen kanssa on mahdollinen. Maksuohjelmaa laadittaessa määritellään velallisen maksuk y- ky vähentämällä velallisen tuloista hänen menonsa. Tuloina otetaan huomioon yleensä kaikki velallisen tulot, kuten palkka, eläke, erilaiset päivärahat ja lapsilisät. Menoina otetaan huomioon kohtuulliset asumiskulut, työmatkakulut, lasten päivähoitomaksut ja
14 11 elatusmaksut sekä tavanomaista suuremmat terveydenhoitomenot. Lisäksi tuloista vähennetään ns. elinkustannusnormin mukaiset välttämättömät elinkustannukset. Tulojen ja välttämättömien menojen erotusta kutsutaan maksuvaraksi. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen2003, 6.) Maksuvara ilmaisee summan, joka velalliselle jää kuukausittain velkojen hoitoon. Tuomioistuinmenettelyn päätyttyä velallisen on suoritettava velkojaan maksuohjelman mukaisesti. Normaalisti ohjelma kestää viisi vuotta, mutta voi velallisen halutessa säilyttää omistusasuntonsa kestää myös jopa kymmenen vuotta. Maksuohjelmaa voidaan ennen sen päättymistä muuttaa, ja velkajärjestely voidaan erityisin edellytyksin määrätä raukeamaan. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 6). Maksuohjelmassa vahvistettavan maksuvaran ohella määritellään myös, miten velallisen omaisuutta muutetaan rahaksi velkojen suorittamiseksi. Velallinen saa velkajärjestelyssä pitää omaisuuden, joka kuuluu hänen perusturvaansa, mutta muu varallisuus on käytettävä velkojen maksuun. Perusturvaan kuuluu velallisen omistusasunto, hänen ja hänen perheensä kohtuullinen asuntoirtaimisto, henkilökohtaiset kohtuulliset tavarat ja toimeentuloon liittyvät työvälineet. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 6) Velkajärjestelyn muuttaminen, lisäsuoritukset ja raukeaminen Maksuohjelman aikana velkojilla on laajat tiedonsaantioikeudet velallisen taloudellisesta tilanteesta. Velkojat voivat pyytää verottajalta tai työvoimaviranomaisilta tietoja siitä, noudattaako velallinen maksuohjelmaa ja pyytää ulosottomiestä selvittämään velallisen taloudellinen asema. Velallisen velvollisuus on ilmoittaa, mikäli hänen maksukykynsä parantuu ja ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa. Tätä kutsutaan ns. myötävaikutusvelvollisuudeksi, jossa velallisen täytyy pyrkiä ylläpitämään maksukykyään ja mahdollisuuksien mukaan myös parantamaan sitä sekä ilmoittamaan maksukykynsä parantumisesta velkojille. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 615.) Velkajärjestelylain mukaan lisäsuoritusvelvollisuus syntyy, jos tulot ovat nousseet vähintään 800 euroa kalenterivuodessa. Maksukyvyn olennainen parantuminen voi johtua tulojen kasvusta tai asumismenojen vähenemisestä muuttunut velkajärjestelylaki lievensi lisäsuoritusvelvollisuutta koskevia määräyksiä nostamalla tulorajaa 610 eurosta 800 euroon. Ylimenevältä osalta velallinen on velvollinen käyttämään ve l-
15 12 kojen maksuun kaksi kolmasosaa. Lisäsuoritusvelvollisuus syntyy myös, jos velallinen saa kertaluontoisen suorituksen esimerkiksi perinnön tai veronpalautuksen, joka on yli 1000 euroa. Sen sijaan muissa menoissa tapahtuneen säästön johdosta maksuohjelmaa ei muuteta. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 615.) Maksukyvyn muutosta huonompaan suuntaan pidetään olennaisena ja maksuohjelman muuttamiseen oikeuttavana vain siinä tapauksessa, että heikkeneminen on pitkäaikaista tai pysyvää ja ohjelman suorittaminen koituisi sen vuoksi kohtuuttoman raskaaksi. Sen sijaan hetkellinen merkittäväkin maksukyvyn heikkeneminen ei oikeuta ohjelman muuttamiseen. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 615.) Velallinen ja velkojat pyrkivät ensisijaisesti sopimaan keskenään maksuohjelman muutoksista. Velallinen voi laatia muutosesityksen joko itse tai velkaneuvojan avustamana. Ohjelman muuttaminen voi tapahtua myös tuomioistuimessa. Toisaalta on mahdollista, ettei velallinen hae muutosta, vaan pyrkii esimerkiksi tinkimään menoistaan saadakseen maksunsa hoidettua. Aikaisemmin ohjelman muuttaminen oli käytännössä mahdollista melko vähäisten maksukyvyn muutosten vuoksi. Vuonna 1997 lakimuutoksessa maksuohjelman muuttamiskynnystä nostettiin huomattavasti. (Muttilainen & Valkama 2003, 16.) Osa maksuohjelmista raukeaa ennen suunniteltua päättymisaikaa. Velkajärjestelyn raukeamista haetaan tuomioistuimelta. Velkajärjestely voidaan määrätä raukeamaan, jos velallinen on laiminlyönyt maksusuorituksiaan, rikkonut myötävaikutusvelvollisuuttaan tai velkaantunut maksuohjelman aikana lisää muutoin kuin välttämättömän toimeentulonsa vuoksi. Ohjelman raukeaminen voi johtua myös siitä, että myöhemmin ilmenee seikka, joka olisi alun pitäen estänyt velkajärjestelyn saamisen. Myös velallinen voi itse hakea maksuohjelman raukeamista. Tähän voi olla syynä esimerkiksi velkojien kanssa tehty velkojen vapaaehtoinen maksujärjestely. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 7.) Velkoja voi hakea velkajärjestelyn raukeamista kaksi vuotta siitä, kun maksuohjelma on suoritettu. Suoritusvelvollisuus päättyy, kun maksuohjelmassa määrätyt maksut ovat suoritettu velkojille eikä silloin, kun maksuohjelma ajallisesti päättyy. Velkajärjestelyn raukeaminen maksuohjelman päättymisen jälkeen tuli mahdolliseksi vuoden 1997 lakimuutoksessa. Vuosina vahvistetuista maksuohjelmista yhteensä
16 13 runsaat 4 prosenttia on määrätty raukeamaan. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 7.) 3.4 Aikaisemmat tutkimukset Velkaongelmia ja velkajärjestelyä on tutkittu Suomessa laajasti. Useat tutkimukset koskevat velallisen suoriutumista maksuohjelmasta sekä velkajärjestelyn esteitä ja edellytyksiä. Muttilaisen ja Valkaman tutkimuksessa (2003,69) velkajärjestelyn saaneet kokivat taloudellisen tilanteensa selkiytyneen ja korjaantuneen velkajärjestelyn myötä. Maksuohjelmasta suoriutumista ei pidetty helppona vaan oheisvaikutuksineen rankkana kokemuksena. Sitä pidettiin kuitenkin ainoana keinona päästä eroon vaikeasta tilanteesta. Velalliset kokivat rahankäyttönsä selkeytyneen velkajärjestelyn aikana ja elämänsä vakautuneen. Ongelmana velalliset kokivat informaation ja ohjeistuksen puutteen. Tieto velkajärjestelylain sisällöstä ja prosessin kulusta oli monille velallisille jäänyt epäselväksi. Esimerkiksi ei tiedetty kenelle velkojille tilityksiä piti maksaa ja minkä verran. Muttilainen ja Valkama (2003, 71) toteavat velallisten selvinneen velkajärjestelystä tulevaisuuteensa luottaen. Haastateltavat olivat valmiita ottamaan jatkossa velkaa, mutta takausten antamista he pitivät liian riskialttiina. Velkajärjestelyssä onnistuneiden yleisin keino selviytyä toimeentulovaikeuksissa oli ottaa lainaa sukulaisilta ja joissakin tapauksissa hakea toimeentulotukea. Heidän talous- ja perhetilanteensa oli pysynyt suhteellisen vakaana koko maksuohjelman ajan ja toisaalta elämäntilanteen muuttuessa, kynnys hakea maksuohjelman muutosta oli alhainen. Viime vuosikymmenen puolivälissä tehdyssä tutkimuksessa (Tala, Laine, Lehtimäki, Sunila 1995,42), jolloin velkajärjestelystä oli vielä hyvin vähän kokemuksia, ovat velalliset tarkemmin kuvanneet velkajärjestelyn vaikutuksia elämäntilanteeseensa. Yleisesti he kokivat velkajärjestelyn myönteisenä kokemuksena, sillä se oli helpottanut maksuvaikeuksista aiheutuneita paineita ja ongelmia. Toisaalta velkajärjestelymenettely koettiin raskaana ja se aiheutti ristiriitoja perhepiirissä. Velkajärjestelyyn liittyi huonommuuden tunnetta ja masennusta. Velalliset tunsivat itsensä toisen luokan kansala i- seksi ja että heidän elämänsä valui hukkaan velkajärjestelyn aikana. Jotkut velalliset
17 14 kokivat tulevaisuutensa epävarmana, erityisesti työtä, uraa ja lapsia koskevia valintoja. Sosiaaliset suhteet olivat osaksi kärsineet rahanpuutteen vuoksi, myös hävettiin omaa taloudellista ahdinkoa ja pelättiin ihmisten torjuvaa suhtautumista. Toisaalta velallisen tilanteen selkiytyminen velkajärjestelyn myötä oli jossain tapauksissa parantanut hänen sosiaalisia suhteitaan. Osa velallisista oli saanut tukea ja myötätuntoa toisilta samassa tilanteessa olevilta. 4 ELÄMÄ KRIISISSÄ Sana kriisi tulee kreikan kielen sanasta krisis ja tarkoittaa varsinaisesti ratkaisevaa käännettä, äkillistä muutosta ja kohtalokasta häiriötä. Sitä on pitkään käytetty yleisesti taloudellisesta kriisistä puhuttaessa tai lääketieteessä merkitsemään ratkaisevaa käännekohtaa vakavan taudin kulussa. Lisäksi kriisin käsitettä on alettu yhä enemmän käyttää kuvaamaan sisäisiä ja ulkoisia ongelmia.(cullberg 1991, 12). 4.1 Kriisi ja muuttuva yhteiskunta Tutkimukset osoittavat, että ihmisen sosiaalinen elämä ja kulttuuri on aina koostunut yrityksistä hallita ja selvittää hallitsemattomia tapahtumia kuten sairautta, kuolemaa ja ulkoisia katastrofeja vastaan. Henkilökohtaisesti järkyttäville tapahtumille keksittiin erilaisia tapoja helpottamaan asian läpikäymistä ja tekemään sitä hyväksytymmäksi esimerkiksi hautajaismenot. Kiinteissä yhteisöissä oltiin läheisesti riippuvaisia toisten solidaarisuudesta ja tuesta ja niistä kehittyi selviä käyttäytymismalleja erilaisiin kriiseihin suhtautumisessa. Nykypäivän kuolemanrituaalit ovat tyhjiä ja sisällyksettömiä ja usein naapurien ja sukulaisten välttämätön tuki jää saamatta. Ihmiset haluavat jättää surevan hienotunteisesti rauhaan. Toinen esimerkki yhteiskunnan muuttumisesta on suhtautumisesta lapsen syntymä än. Uutta äitiä helpottava isoäiti- instituutio on kadonnut eikä tuoreella äidillä usein ole aikaisempia kokemuksia pienten lasten hoidosta. Tämän vuoksi ensimmäinen lapsi tuo mukanaan kriisitilanteen vanhemmille. (Cullberg 1991, 13.)
18 15 Useat esimerkit osoittavat, kuinka sellaiset tärkeät elämän tapahtumat, joilla aikaisemmin oli perinteinen ratkaisunsa sosiaalisine suojaverkkoineen, ovat nykyään paljon vähemmän itsestään selviä. Epäviralliset avunantojärjestelmät kuten perhe, sukulaiset, ystävät, naapurit ovat hajonneet ja tilalle on astuttava yhteiskunnan virallisen avuna n- tojärjestelmän neuvoloineen ja sosiaalitoimistoineen. (Cullberg 1991, 14.) Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut taloudellinen kriisi ja luvuilla järkytti yhteiskunnan perusturvaa ja monen ihmisen elämä joutui kriisiin. Taloudellisen toimintaympäristön muuttuessa työttömyys nousi huippulukuihin ja työpaikan menetys oli monen suomalaisen ja heidän läheistensä vaikeuksien ja ongelmien aiheuttaja. Ylivelkaannuttiin, tehtiin konkursseja ja pakkohuutokauppoja luvun yhteiskunnan näkökulmasta ainoa pysyvä tekijä oli jatkuva muutos. Tulevaisuus oli epävarma ja selviytyminen oli koetuksella. Uhka ja pelko työpaikan menettämisestä leijui ilmassa. (Kauppinen 1997, 195.) 4.2 Kriisin synty Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti on kuvannut mielenterveyttä taloksi, jota kannattelee neljä kivijalkaa. Ensimmäisessä kivijalassa on perusturvallisuus: työ, taloudellinen toimeentulo ja asunto. Toisessa kivijalassa ovat selviytymiskeinot, jotka vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan ja jotka jokaisella ovat omanlaisia. Kolmannesta kivijalasta löytyvät ihmissuhteet. Olisi hyvä, jos jokaisella olisi ympärillään läheisiä, jotka kannattelisivat vaikeissa tilanteissa ja antaisivat tukea. Neljännessä kivijalassa ovat onnistumisen kokemukset; miten elämä on kohdellut ja millaisia kokemuksia se on antanut vastaisuuden varalle. Jokainen kivijalka on tärkeä elämän tasapainon säilyttämisessä, mutta toisinaan jokin jaloista voi murtua ja aiheuttaa kriisitilanteen. (Heiskanen 1995, 43.) Kriisi sisältää mahdollisuuden muutokseen, elämän perustan vahvistamiseen ja tutustumismatkaan omaan itseensä. Kriisin aiheuttamat muutokset eivät kuulu elämän yle i- seen kehityskulkuun eikä niihin voi valmistautua. Tavallisia elämänkaareen liittyviä siirtymävaiheita ovat esimerkiksi murrosikä, opiskelun ja työn aloittaminen, ikäkausiin liittyvät kehityskriisit, parisuhteen solmiminen, lapsen syntymä ja eläkkeelle siirtyminen. Joillekin myös siirtymävaiheet voivat aiheuttaa paineita niin, etteivät entiset sel-
19 16 viytymistavat riitä tilanteen hallintaan. Silloin elämänkaaren siirtymävaihe voi laukaista psyykkisen kriisin. (Kauppinen 1997, 174.) Kriisi voi kohdata yksilöä, perhettä, ryhmää, yhteisöä tai kokonaista kansaa. Se etenee yksilöllisesti ja jokaisella kriisillä on oma sisäinen merkityksensä kriisissä olevalle. Oma persoonallisuus, elämänkokemukset, aikaisemmat kriisit ja senhetkinen elämänvaihe vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen kriisi saa. Tärkeä vaikutus on myös sosiaalisella verkostolla, ja sillä, osaako sen tukea käyttää. (Kauppinen 1997, 174.) Kriisit voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia ja vaikutuksiltaan erilaisia. Pelkkä kriisin kesto ei ennusta psyykkisten seurauksien voimakkuutta. Äkillinen sairastuminen tai sairauden aiheuttama kuolema voivat aiheuttaa koko elämää järkyttävän traumaattisen kriisin. Pitkään kestänyt tai paheneva sairaus taas synnyttävät jatkuvaa psyykkistä painetta ja stressiä. Stressaavat elämäntilanteet eivät järkytä tasapainoa yhtä voimakkaasti kuin kriisit. Yksilön persoonallisuus tai vuorovaikutustavat eivät yleensä muutu lyhytaikaisessa kriisissä pysyvästi ja voimakkaasti. Mitä kauemmin kriisi jatkuu, sitä enemmän siinä tarvittavat sopeutumiskeinot muuttuvat pysyviksi asenteiksi ja tavoiksi. (Kauppinen 1997, 175.) Traumaattinen kriisi Traumaattiset kriisit eivät kuulu luonnolliseen elämänkulkuun, vaan aiheutuvat äkillisestä, voimakkaasta ja odottamattomasta tapahtumasta. Traumaattiset kriisit eivät koettele vain yksittäisiä ihmisiä, vaan myös perheitä, yhteisöjä ja organisaatioita. Laaja suuronnettomuus, väkivallan kohteeksi joutuminen, pakolaisuus, läheisen kuolema tai kuolleen näkeminen voivat aiheuttaa traumaattisen kriisin. Yhteistä näille kaikille ovat voimakkaat aistihavainnot ja vahva kuolemanuhka. Välittömästi järkytyksen jälkeen monet tuntevat vo imakkaita fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita. Yleisiä ovat vapina, hikoilu, pahoinvointi ja tunteiden kuohunta. Traumaattisten kriisien hoito ei ole perinteistä psykiatrista hoitoa vaan osa kriisityötä, selviytymisen tukemista. Suurin osa selviytyy läheisten tuella, mutta osa tarvitsee ammattiauttajan apua. Hyvin toimiva yhteistyöverkosto on toiminnan perusta. (Kauppinen 1997, 188.)
20 17 Kehityskriisi Kehityskriisit ovat liian raskaiden elämänmuutosten aiheuttamia kriisejä. Lapsen syntymä, koulun aloittaminen, opiskelun aloittaminen, avioliiton solmiminen, työpaikan vaihtaminen ja eläkkeelle jääminen ovat normaaleja elämänkaaressa tapahtuvia muutoksia. Uudet elämäntilanteet tuovat muutosta tuttuun ja turvalliseen elämäntapaan. Toisille ne eivät aiheuta sen kummemp ia oireita, mutta toiset kokevat painetta ja pelkotiloja menettäessään oman elämän hallinnan. Nykyään on hyvin yleistä elää niin sanottuja henkilökohtaisia kehityskriisejä. Korostetaan yksilöllistä näkökulmaa ja oman elämän tavoitteita. (Kemppinen 1998, 149.) 4.3 Kriisin vaiheet Jokainen kriisi on yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Kriisit viiltävät henkisen haavan, aiheuttavat henkisen loukkaantumisen, jonka paraneminen vahvaksi, tukea antavaksi arveksi, lisää elämänvoimaa. Tämä prosessi kysyy kipeiden, pahojen tapahtumien sietämistä ja elämistä sekä henkisen ja fyysisen tuskan kestämistä. Kriisissä ote omaan elämään katoaa hetkellisesti. Monissa tutkimuksissa on todettu, että erilaisten kriisien kulussa ilmenee yhtäläisyyksiä riippumatta siitä, mikä on ne laukaissut. Puhutaan sokki-, reaktio-, läpityöskentelyja uudelleen suuntautumisvaiheista. Ne eivät ole selvästi erillään toisistaan ja joskus jokin vaiheista saattaa jäädä kokonaan pois tai esiintyä yhdessä jonkin toisen vaiheen kanssa. (Cullberg 1991, 141.) Sokkivaihe on kriisi ensimmäinen vaihe, joka voi kestää lyhyestä hetkestä muutamiin vuorokausiin. Ahdistavaa tilannetta on vaikea kohdata ja yleensä todellisuus torjutaan kaikin voimin. Ulkonaisesti ihminen voi vaikuttaa rauhalliselta ja järjestäytyneeltä, mutta pinnan voi kaikki olla kaaosta. Jotkut voivat reagoida poikkeavan voimakkaasti huutaen ja raivoten tai lamaantua täysin. Järkipuhe ei tehoa ihmiseen sokkivaiheessa, eikä hänelle kannata antaa tärkeitä ohjeita tässä vaiheessa. (Cullberg 1991, 142.) Sokki- ja reaktiovaiheet muodostavat yhdessä kriisin akuutin vaiheen. Ihmisen puolustusmekanismit otetaan nyt käyttöön. Alkuvaiheessa uskotellaan, ettei mitään ole tapahtunut. Vanhat tunteet satuttavat ja todellisuus lisää tuskaa. Väsyttää, mieliala vaihtelee ja muisti pettää. Kriisiä läpikäyvä ihminen kysyy itseltään miksi. Toisinaan olo voi ol-
Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta
Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua
LisätiedotNUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA
NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotNuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014
Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä
LisätiedotTalous- ja velkaneuvonta
Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen 1 Historiaa Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta astui voimaan 1.9.2000 Aluehallintovirasto
LisätiedotNuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016
Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
LisätiedotRovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1
Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotMilloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?
Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia
LisätiedotVELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille
VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT
LisätiedotHAKEMUS VAPAAEHTOISEKSI VELKAJÄRJESTELYKSI 1/5 Hakijan antamat tiedot vapaaehtoista velkajärjestelyä varten
HAKEMUS VAPAAEHTOISEKSI VELKAJÄRJESTELYKSI 1/5 Selvitämme mahdollisuudet Lowellin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua
LisätiedotKirkon diakoniarahasto
Kirkon vapaaehtoiset taloudellisissa vaikeuksissa olevien tukena Kirkon diakoniarahasto Soile Niemi Diakonian talousneuvontaprojekti Itä-Helsingin seurakunnat soile.niemi@evl.fi p. 09 2340 4841, 050 523
LisätiedotPalauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka
1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme
LisätiedotPerintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta
Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta 14.12.2016 Riitta Lehvä-Korpi, ryhmäesimies Riitta.lehva-korpi@intrum.com Puh. 09-2291 1355 Taustaa Aktiivinen velkojen perintä Fokuksessa
LisätiedotTaloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä. Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari
Taloudelliset ongelmat sisäilmasta sairastuneiden elämässä Katri Nokela 13.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2013-2015 Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia -selvitys Tavoitteena
LisätiedotSeurakunnan tuki talouden hallinnassa
Seurakunnan tuki talouden hallinnassa Diakoniajohtaja Otto Savolaisen puheenvuoro Apuja velkojen hallintaan seminaari-iltapäivässä, 21.11.2017, Toimintojen talo Mitä? Miten? Kokemuksia Mitä? Seurakunnan
LisätiedotOPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.
OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn
LisätiedotSOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA
SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista
LisätiedotSosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että
2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN
ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura
Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015
LisätiedotTIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä
TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä 2 Sisältö 1. Talous- ja velkaneuvonta...5 2. Maksujärjestelyt...5 3. Sopimukseen perustuva velkojen järjestely...5 4. Velkojen järjestely järjestelylainalla
LisätiedotVapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa
Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.
LisätiedotOikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:
Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotJALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015
JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotSISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21
SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset
LisätiedotSosiaalisen luoton myöntämisen perusteet
Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu
LisätiedotIkääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.
Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti
LisätiedotASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti
ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotNuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014
Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-
LisätiedotTakuusäätiön palvelut ja
Takuusäätiön palvelut ja materiaalit Hanna Pieviläinen, aluekoordinaattori, Takuusäätiö 6.5.2019 Takuusäätiö on kotitalouksien arjen raha-asioiden asiantuntija, joka auttaa ihmisiä ottamaan oman taloutensa
LisätiedotTalous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa
11.12.2018 Talouden ajankohtaispäivä Maaria Rubanin Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa Talouden ajankohtaispäivä 11.12.2018 Laki talous- ja velkaneuvonnasta Kohti muutosta Vuonna 2000: Laki
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotVelkajärjestelyt 2011
Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotKotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.
HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotIRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer
IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA VAT-seminaari 11.4.2018 Katariina Waltzer ESITYKSEN RAKENNE - Omat aineistot rikoskierteessä elävistä ihmisistä ja vankilasta
LisätiedotSOSIAALINEN LUOTOTUS
Saapunut Sivu 1/4 Päätös nro SOSIAALINEN LUOTOTUS LUOTTOHAKEMUS MUUTOSHAKEMUS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Hakijan nimi Hakijan nimi Kotiosoite Henkilötunnus Henkilötunnus Puhelin (molempien hakijoiden) Postinumero
LisätiedotNuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö
Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen
Lisätiedottuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014
Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien
LisätiedotYlivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?
Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotLausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009)
Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) 1. Työryhmän ehdotuksen keskeinen sisältö
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotUusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus
Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotTalous- ja velkaneuvonta
Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo.
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 2010 lähettänyt
LisätiedotNäytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle,
2 V elkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset 2.1.1 Yleistä Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 8 jolla on kotipaikka Suomessa.
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotMiten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
LisätiedotMaaseudun turvaverkko-hanke
Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotOPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu?
OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elisa Valkama Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Verkkokatsauksia 18/2011 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Johdanto 2 2
LisätiedotLataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula
Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula Lataa Kirjailija: Heli Vihottula ISBN: 9789514499531 Sivumäärä: 214 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.74 Mb Emme pysty täysin
LisätiedotLyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)
Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:
LisätiedotZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION
LisätiedotTakuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat
Takuusäätiön osahanke Kysy rahasta -chat Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Henri Hölttä, Takuusäätiö 6.9.2017 Takuusäätiö lyhyesti Velkalinja ja chat Talouspolkuhanke
LisätiedotYHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN
YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 36/2003 vp Laki talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 3 ja 6 a :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa esitetään, että talous- ja velkaneuvonnasta annetussa
LisätiedotToimeentulotuen tarkoitus
Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.
LisätiedotEtunimet Sukunimi Henkilötunnus. Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka. Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta
PIENLAINAHAKEMUS NIMESI SEKÄ YHTEYS- JA TAUSTATIETOSI Etunimet Sukunimi Henkilötunnus Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Perhesuhteet Yksinelävä Yksinhuoltaja
LisätiedotEnsiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011
Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotOhjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013
Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset
LisätiedotVALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN
VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotRahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta
Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
Lisätiedot