SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN TUEN TARVE VELKAJÄRJESTELYN AIKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN TUEN TARVE VELKAJÄRJESTELYN AIKANA"

Transkriptio

1 SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN TUEN TARVE VELKAJÄRJESTELYN AIKANA Sini Ahola Opinnäytetyö Joulukuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä AHOLA, Sini Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 37 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka Työn nimi SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN TUEN TARVE VELKAJÄRJESTELYN AIKANA Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja Kemijärven kaupunki, velkaneuvonta Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää velkajärjestelyssä olevien ihmisten sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarvetta velkajärjestelyn aikana Itä-Lapin alueella. Sosiaalisella ja taloudellisella tuella tarkoitetaan kotitalouden ulkopuolelta saamaa joko rahallista tai sosiaalista tukea. Työhön haastateltiin viittä Kemijärven velkaneuvonnan asiakasta Itä-Lapin alueelta. He olivat ylivelkaantuneet yritystoiminnan loppumisen tai takausvelan vuoksi. Kolmella kotitaloudella oli viiden vuoden ja kahdella seitsemästä kymmeneen vuoteen maksuohjelma asunnon säilyttämisen vuoksi. Kahdella kotitaloudella varsinainen maksuohjelma oli jo päättynyt ja toinen niistä maksoi lisätilityksiä. Yksi kotitalous on haastattelun jälkeen saanut maksuohjelmansa päätökseen ja kaksi kotitaloutta maksaa vielä puolitoista vuotta. Merkittävin ja tarpeellisin tuki haastateltaville oli ollut sosiaalinen tuki, jota he olivat saaneet sukulaisilta ja ystäviltä. Ammattiauttajan tuki olisi ollut tervetullutta, mutta häpeä ja pelko omien asioiden julkitulosta esti heitä sitä hakemasta. Myös taloudellinen tuki oli joskus välttämätöntä ja silloinkin turvauduttiin sukulaisiin lainaamalla heiltä rahaa. Kaikki olivat tietoisia sosiaalitoimistosta, mutta he eivät edellä mainituista syistä halunneet sitä hakea. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tarvetta sosiaaliseen ja taloudelliseen tukeen olisi, mutta ihmiset ovat arkoja sitä itse hakemaan. Haastateltavat eivät myöskään olleet tietoisia muista auttajaorganisaatioista. Koko velkajärjestelyn ajan pitäisi olla seurantasysteemi, jolloin käytäisiin säännöllisesti velkaneuvojan luona. Resurssipulan vuoksi se ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista. Velkaneuvonnan olisi hyvä laatia esite/lehtinen, johon olisi koottu kaikki organisaatiot ja palvelut, joilta sosiaalista ja taloudellista tukea on mahdollista saada. Esite käytäisiin läpi asiakkaan kanssa velkaneuvojalla käynnin yhteydessä. Avainsanat (asiasanat) velkaantuminen, ylivelkaantuminen, velkajärjestely, maksuohjelma, kriisi, taloudellinen tuki, sosiaalinen tuki Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author AHOLA, Sini Type of Publication Bachelor s thesis Pages 37 Confidential Language Finnish Until Title SOCIAL AND FINANCIAL SUPPORT DURING DEBT ARRANGEMENT Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor NIVES, Marja Assigned by City of Kemijärvi, Debt Counselling Abstract The objective of this thesis was to gather information from debtors about their needs for having social and financial support during their debt arrangement. Social and financial support means support outside from their respective households. The research was conducted by interviewing five households in Eastern Lapland ( Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Posio), that had gotten into debt through business bankruptcy or being a guarantor. Three households were on a 5 year payment programme and two on seven to ten year payment programme because they wanted to keep their own houses. Two households had paid off their debts, but one of them paid additional payments. The third had paid off her debt after the interview and two households still have one and a half years left in their payments. The most needed support for debtors had been the social support, they had had from their relatives and friends. They would have needed professional help, but they were ashamed and worried that their situations would become public. Sometimes financial support was necessary and the debtors turned to relatives and friends to borrow money. They all knew about the financial support provided by the social services office, but because of various personal reasons, they did not want to get help from there The research showed that social and financial supports are needed during debt arrangement, but people hesitate to ask for it. The debtors were not aware of other assisting organisations. It would be advisable for debtors to visit debt guidance regularly; however these guidance services are limited. Other suggestion is that debt guidance should provide information where all the organizations offering social or financial support would be mentioned. The debt counsellor would go through the important information with the debtor during the guidance. Keywords get into debt, debt arrangement, payment programme, crisis, social support, financial support Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KEMIJÄRVEN VELKANEUVONTA VELKAJÄRJESTELY Ylivelkaantuminen lamavuosien seurauksena Velkajärjestelylain tausta Velkajärjestelyprosessi Velkajärjestelyn hakeminen Maksuohjelman laadinta ja noudattaminen Velkajärjestelyn muuttaminen, lisäsuoritukset ja raukeaminen Aikaisemmat tutkimukset ELÄMÄ KRIISISSÄ Kriisi ja muuttuva yhteiskunta Kriisin synty Kriisin vaiheet Kriisistä selviytyminen AVUNSAANTI TALOUDELLISESSA KRIISISSÄ Sosiaalinen tuki Taloudellinen tuki TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät Aineisto TUTKIMUSTULOKSET Haastateltavien taustatiedot Kokemuksia omasta taloudellisesta tilanteesta velkajärjestelyn aikana...24

5 2 7.3 Taloudellinen apu velkajärjestelyn aikana Sosiaaliset suhteet velkajärjestelyn aikana Haastattelijan näkemyksiä kriisin kokemisesta Kehitysehdotuksia Kemijärven velkaneuvonnalle tuen järjestämisestä 31 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...32 LÄHTEET.35 LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko... 36

6 3 1 JOHDANTO Lamavuosien seurauksena moni suomalainen ylivelkaantui. Monet menettivät työpaikkansa, sairastuivat, joutuivat kahden asunnon loukkuun tai epäonnistuivat yrityselämässä. Vielä luvulle saakka Suomessa vallitsi elinikäisen velkavastuun periaate, jolloin velallisella ei ollut yleensä mahdollisuutta päästä eroon vakavista velkaongelmistaan. Vuonna 1993 säädettiin velkajärjestelylaki, joka avasi ylivelkaantuneille mahdollisuuden vapautua veloistaan (Muttilainen & Valkama 2003, 1). Yleensä velkajärjestely kestää viisi vuotta, mutta jos velallinen haluaa säilyttää omistusasuntonsa, voi maksuohjelma kestää jopa kymmenen vuotta. Velkajärjestelyn aikana velallinen käyttää osan tuloistaan välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja kaiken lopun maksuohjelman suorittamiseen. Vaikka velkajärjestely on monelle ainoa tie selvitä joskus velattomaan elämään, on se silti raskasta aikaa. Velallinen joutuu tinkimään omista menoistaan ja elämään maksukykynsä äärirajoilla useita vuosia. Ylivelkaantuminen ja äärirajoilla eläminen voivat aiheuttaa ihmisen elämässä kriisitilanteita. Joskus ne ovat ohi meneviä, mutta toisinaan myös pitkäkestoisia. Velkajärjestelyä läpikäyvä ihminen tarvitsee tukea. Monelle perhe on tärkein sosiaalinen tukija, toiselle ystävät ja kolmas taas haluaa jakaa ongelmansa muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Myös taloudellinen tilanne voi muuttua niin tiukaksi, että omin avuin on mahdotonta selvitä. Silloin tarvitaan taloudellista apua. Erilaiset organisaatiot, kuten Suomen Punainen Risti, kunta ja kirkko voivat olla velallisen auttajia hätätilanteessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää velkajärjestelyssä olevien ihmisten sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarvetta velkajärjestelyn aikana. Kohderyhmänä on viisi kotitaloutta Itä-Lapin alueelta. Opinnäytetyöni rakentuu teoriaosasta, jossa olen käsitellyt ylivelkaantumista ja velkajärjestelyä prosessina. Useasti kriisi on osa ylivelkaantuneen elämää ja siitä selviämiseen tarvitaan erilaisia tukijoita. Kerron työssäni erilaisista vaihtoehdoista saada sosiaalista ja taloudellista tukea velkajärjestelyn aikana.

7 4 Empiirinen osuus koostuu haastatteluni pääaiheista eli miten haastateltavat ovat kokeneet omat sosiaaliset suhteensa ja tarpeensa sekä millainen heidän taloudellinen tilanteensa ja tuen tarpeensa on ollut velkajärjestelyn aikana. Haastattelujen tulosten perusteella olen tehnyt muutaman ehdotuksen Kemijärven velkaneuvonnalle, miten tukea velallista koko velkajärjestelyn ajan. 2 KEMIJÄRVEN VELKANEUVONTA Yhteistyö Kemijärven velkaneuvonnan kanssa juontaa alkunsa harjoitteluuni, jonka suoritin Kemijärven kuluttajaneuvonnassa vuonna Kymmenen viikon harjoittelu kuluttajaneuvonnassa poiki seuraavaksi kesäksi kesätöitä. Yhteydenpito kuluttajaneuvojan kanssa on säilynyt koko opiskelun ajan ja oli luontevaa jatkaa yhteistyötä hänen kanssaan hänen siirryttyään velkaneuvojan tehtäviin. Aiheen opinnäytetyölleni esitti sosiaali- ja terveysosaston johtaja Olli Kerola. Kemijärven velkaneuvonta aloitettiin vuonna Velkaneuvontaa antoi oikeusaputoimisto, jossa oli sitä varten työllisyysvaroin palkattu lakimies. Velkaneuvonnan piiriin kuuluu viisi Itä-Lapin kuntaa: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Posio ja Savukoski. Oikeusministeriö antoi tuolloin erityisrahoituksen neuvonnan järjestämiseen, jotta kuntalaisille voitiin taata ilmaiset ja tasapuoliset neuvontapalvelut julkisessa valvo n- nassa. Vuonna 1998 velkaneuvonta siirtyi kunnan järjestettäväksi ja siirtyi fyysisesti eri tiloihin sosiaali- ja terveysosastolle. Velkaneuvojan työ on aina koostunut myös muista toimenkuvista, kuten velkasovinto-ohjelman ja etuuksien käsittelemisestä, kanslistityöstä sekä kuluttajaneuvojan työstä. Velkaneuvoja on nykyään kunnan työ n- tekijä, jonka palkkaamiseen kunta saa erillistä korvausta riippuen väestöpohjasta, lisärahoituksesta ja velkasovintorahoituksesta. (Soppela 2004.) Vuonna 1993 Itä-Lapissa tehtiin 58 velkajärjestelyhakemusta. Vuoteen 1997 saakka määrä lisääntyi joka vuosi. Velkajärjestelyjen ohella tehtiin paljon muutoshakemuksia, sillä siihen aikaan kaikki maksuohjelmamuutokset pantiin täytäntöön käräjäoikeuden päätöksellä. Maksuohjelmamuutoshakemusten tekeminen työllisti runsaasti velkane u- vontaa ja kuormitti tuntuvasti oikeusastetta. Vuonna 1997 astui voimaan uusi laki, jossa velkoja ja velallinen voivat itse sopia maksuohjelman muutoksesta ilman käräjäoi-

8 5 keuden päätöstä. Tämä muutos helpotti velkaneuvonnan painetta. Myös velkajärjestelyhakemusten määrä tasaantui. (Soppela 2004.) Vuonna 2003 Itä-Lapin velkaneuvonnassa oli asiakaskäyntejä yhteensä 518 kappaletta. Niistä 35. tapauksessa velkaneuvoja on toiminut joko velkajärjestelyn laatijana tai avustajana. Jo velkajärjestelyssä olleiden asiakkaiden käyntejä oli 250, jotka liittyivät mm. maksuohjelman muutoshakemuksiin, lisäsuoritusvelvollisuuden tarkistamiseen ja asiakkaan taloudellisen tilanteen peruskartoitukseen. (Soppela 2004) Tällä hetkellä velkaneuvojana toimii Eeva-Liisa Soppela, joka on aloittanut velkane u- vojan tehtävät jo oikeusaputoimistossa vuonna Sieltä velkaneuvonta siirtyi vuonna 1998 sosiaali- ja terveysosastolle, jossa se nykyisinkin toimii. Soppela kokee työnsä hyvin rankkana. Koko velkaneuvonnan historian ajan sen toiminta on ollut rahoituksen suhteen epävarmaa. Velkaneuvontaa on yritetty hoitaa monenlaisin konstein. Rahoitus ei ole aina itsestään selvää, vaikka laki velkaneuvonnasta on ollut jo vuosia voimassa. Tällä hetkellä Soppela toimii kokoaikaisena velkaneuvojana, mutta ensi vuonna luultavasti vain puolet työajastaan. Soppelan (2004) mukaan alkuvuosina velallisten ylivelkaantuminen oli useimmiten tapahtunut epäonnistuneen yritystoiminnan tai takausvelan vuoksi. Vuosien mittaan asiakkaiden velkaantumishistoriakin on muuttunut olennaisesti. Tämän päivän asiakas on ylivelkaantunut hyvin lyhyessä ajassa mm. käyttämällä kulutusluottoja. Myös vakuudettomia suurikorkoisia pikaluottoja otetaan ylivelkaantumista helpottamaan. Usein siinä käy juuri päinvastoin eikä kierteestä päästä pois ilman apua. Nykyään asiakas tulee hakemaan apua myös herkemmin. Toisaalta osa asiakkaista pitkittää avun hakemista mahdollisimman myöhään erityisesti keski- ikäiset. Nuoret ihmiset kääntyvät velkaneuvojan puoleen helpommin.

9 6 3 VELKAJÄRJESTELY 3.1 Ylivelkaantuminen lamavuosien seurauksena Vielä 80-luvulla Suomi kuului maailman vauraimpien maiden joukkoon. Talous oli vahva, työllisyystilanne hyvä ja luottojen käyttö oli vähitellen yleistynyt. Rahamarkkinoiden pitkä säännöstely vapautettiin vuosikymmenen puolivälissä eikä lainanottoa enää säännöstelty. Pankit suorastaan ryhtyivät kilpaa myymään luottoja. Samalla verouudistuksen myötä tuloverotus keveni. Yritykset ottivat velkaa suoraan ulkomailta ja kotitaloudet ottivat lainaa pankeilta enemmän kuin tallettivat. (Muttilainen 2003, 107. ) Vuosi 1988 oli velkaantumisen huippuvuosi. Kulutuksen kasvu kohdistui erityisesti kestokulutustavaroihin, kuten autoihin, asuntoihin ja kodinkoneisiin sekä ulkomaanmatkoihin, jotka vahva markka teki houkutteleviksi. Erityisesti lisääntyivät kulutus- ja asuntovelat; asuntoja hankittiin paljolla velalla ja korkealla korolla. Luoton hakemista helpotettiin luopumalla osittain lainaneuvotteluista, etukäteissäästöistä, vakuuksista ja takaajista. Kotitalouksien varallisuus kasvoi nimellisesti osakkeiden ja asuntojen hintojen nousun myötä. ( Muttilainen 2003, 107. ) Rahamarkkinat kiristyivät useimmissa länsimaissa 80- luvun lopussa ja se laski kulutushintoja. Merkkejä rahoitusvaikeuksista ilmeni aluksi kotitalouksissa, sillä korkojen nousu ja samanaikainen hintojen lasku hankaloittivat lainojen hoitoa. Yhä useampi kotitalous ei pystynyt hoitamaan lainanlyhennyksiään. Syksyn 1990 aikana yksityinen kulutus kääntyi laskuun ja kriisi iski myös yrityssektoriin. Samanaikaisesti Suomen kauppa Neuvostoliiton kanssa romahti, mikä vaikutti suurelta osin Suomen kansantalouden laman syvyyteen. (Muttilainen 2003, 107.) Kotitalouksien velkaongelmat laman aikana liittyivät ennen kaikkea työttömyyteen. Työttömyyden lisäksi velallinen tai perheenjäsen oli voinut sairastua, mikä osaltaan on vaikuttanut perheen ylivelkaantumiseen. Myös perhesuhteiden muutokset, kuten avioero, perheenjäsenen kuolema tai perheenlisäys ovat voineet muiden ongelmien lisäksi aiheuttaa maksuvaikeuksia. Monet yrittäjät epäonnistuivat yritystoiminnassaan ja sai-

10 7 vat velkavastuut harteilleen. Toisinaan taas hänen läheiset velan takaajat joutuivat vastuuseen yritysveloista. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 540.) 3.2 Velkajärjestelylain tausta Laman seurauksena useat Euroopan maat päätyivät saman kaltaisiin ratkaisuihin selvittäessään ylivelkaantuneiden kotitalouksien vaikeaa tilannetta. Syrjäytyminen, työmarkkinoilta putoaminen sekä kokonaistaloudelliset tappiot lisäsivät tarvetta vahvistaa velallisen suojaa. Viranomaiset totesivat, että usein velkaongelmat johtuivat velallisesta riippumattomista tekijöistä. Lisäksi he kiinnittivät huomiota siihen, että velallinen olisi työkykyinen ja luottokelpoinen veloista selvittyään. Katsottiin, että huonon onnen tai taitamattomuuden vuoksi velkaantuneen tulisi joskus päästä aloittamaan elämä puhtaalta pöydältä. (Muttilainen& Valkama 2003, 5.) Luottomarkkinoille haettiin vakautta yksityishenkilöille tarkoitettujen maksukyvyttömyysmenettelyjen avulla. Perusidea oli, ettei velallisen tarvitse maksaa velkojaan enempää kuin hänen maksukykynsä mahdollistaa. Myös niin sanottuja nollaohjelmia, joissa velallisen ei tarvitse maksaa velkojaan lainkaan, voidaan eurooppalaisissa järjestelmissä määrätä. Usein kuitenkin velallinen vapautuu veloistaan vasta usean vuoden kestävän maksuohjelman jälkeen. (Muttilainen & Valkama 2003, 5.) Velkajärjestelylaki alkoi muotoutua luvun alkupuolella noustuaan ensin keskustelujen keskipisteeksi yhteiskuntapolitiikassa. Eduskuntakeskusteluissa tulivat vahvasti esiin laajamittaisen työttömyyden ja asuntomarkkinoiden muutosten vaikutukset ve l- kaongelmien kasvuun. Lain säätämistä vaativat velallisten lisäksi erilaiset etujärjestöt ja puolestaan vastaan taistelivat velkojat omine etujärjestöineen. Velkajärjestelylain toteuttamista tukivat talous- ja velkaneuvontapalvelut, Takuu-Säätiön sosiaalinen takaustoiminta ja monet muut ratkaisukeinot. (Römer-Pakkanen & Pentikäinen 2003, 1.) Vuonna 1993 velkajärjestelylaki tuli viimein voimaan perustehtävänään maksukyvyttömien yksityishenkilöiden talous- ja velkatilanteen korjaaminen. Laki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti. Onnistuessaan velkajärjestely antaa velalliselle mahdollisuuden selvitä ylivoimaiseksi käyneestä velkataakasta kohtuullisessa ajassa sekä puhtaan pöydän uuden elämän aloittamiseen. Velkajärjestelylaki tulee nähdä myös laaja-

11 8 alaisemmin; se estää velallisen sosiaalista syrjäytymistä, vähentää toimeentuloturvan käyttöä sekä kannustaa työelämässä pysymiseen. (Muttilainen & Valkama 2003, 6.) Jo velkajärjestelylain säätämisen yhteydessä oli selvää, että velalliset tarvitsevat asiantuntevaa apua sekä tuomioistuinmenettelyssä että laajemminkin oman taloutensa selvittämisessä, kuntoon saattamisessa ja suunnittelussa sekä muiden ratkaisujen kuin velkajärjestelyn etsimisessä ja toteuttamisessa. Velkajärjestelylain tultua voimaan alkoi velkaneuvonnan kehittyminen. Vaikka varsinaista lakia velkaneuvonnasta ei ollut, pystyttiin neuvonnan tarpeeseen vastaamaan kohtuullisen hyvin. Organisoimiseen osallistuivat oikeusministeriön luotsaamana kunnat, yleiset oikeusaputoimistot, säätiöt (erityisesti Takuu-Säätiö) ja järjestöt. Vuonna 2000 säädettiin laki talous- ja velkane u- vonnasta. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 543.) 3.3 Velkajärjestelyprosessi Velkajärjestelylain mukaan velallisen tulee aina pyrkiä ensin selviytymään veloistaan neuvottelemalla velkojien kanssa. Lain tarkoituksena on korjata velallisen vakavia velkaongelmia, mutta ve lkajärjestely tulisi nähdä vasta viimeisenä ratkaisukeinona ylivelkaantumiseen. (Muttilainen, Valkama 2003, 6.) Velkajärjestelyn tavoitteena on järjestellä yksityishenkilön kaikki ennen järjestelyn alkamista syntyneet velat yhdellä kertaa. Tarkoituksena on taata velkojille mahdollisimman täysimääräinen suoritus veloista, mutta niin, että velallinen saa maksukykyään vastaavan maksuohjelman. (Römer- Paakkanen & Pentikäinen 2003, 4.)

12 9 Kuvio 1. Velkajärjestelyprosessi Velkajärjestelyn hakeminen Velkajärjestelyä voi hakea vain velallinen itse ja haku käynnistyy, kun velallinen jättää tuomioistuimelle (käräjäoikeudelle) velkajärjestelyhakemuksen. Tätä edeltää yleensä käynti kunnallisen velkaneuvojan luona ja hän tekee arvion velallisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä saada velkajärjestely. Usein velkaneuvoja on yrittänyt velallisen apuna neuvotella jo velkojien kanssa velkojen vapaaehtoisesta järjestelystä. Velkajärjestelyhakemuksen saatuaan tuomioistuin voi pyytää velkojilta lausuntoja velkajärjestelyn edellytysten ja esteiden selvittämiseksi. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 5.) Velkajärjestelyn voi saada, jos ylivelkaantuminen on tapahtunut elämänmuutoksen vuoksi, kuten esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia. Muutoksen tulee olla py-

13 10 syvä tai pitkäaikainen niin, ettei tietoa paremmasta ole näköpiirissä. Esimerkiksi työtön voi saada velkajärjestelyn, jos ikään ja koulutukseen nähden realistisia työmahdollisuuksia ei ole näkyvissä. Edellytyksenä on myös, että velkojien kanssa on yritetty neuvotella ilman tulosta. Mikäli velat ovat kohtuuttoman ylivoimaiset velallisen maksukykyyn nähden, voidaan velkajärjestely myöntää ilman olosuhteiden olennaista muutosta. Tällaisia velkoja ovat yleensä takauksesta tai yritystoiminnasta peräisin olevat velat. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 5.) Velkajärjestely ei ole mahdollinen niille velallisille, joiden katsotaan velkaantuneen ilmeisen kevytmielisesti, antaneen vääriä tietoja luotonantajalle tai vältelleen ulosottoa. Järjestely voidaan evätä myös silloin, jos velallinen ei todennäköisesti noudattaisi maksuohjelmaa tai hänelle on aikaisemmin myönnetty velkajärjestely. Tuomioistuin voi kuitenkin harkita velkajärjestelyn myöntämistä edellä mainituista esteistä huolimatta esimerkiksi jos velallinen on osoittanut hoitavansa velkoja parhaan kykynsä mukaan. (Muttilainen & Valkama 2003, 6.) Maksuohjelman laadinta ja noudattaminen Maksuohjelmaehdotuksen voi laatia kunnallinen velkaneuvoja tai tuomioistuimen määräämä selvittäjä. Selvittäjän täytyy olla puolueeton henkilö. Hänen tulee neuvotella sekä velallisen että velkojien kanssa maksuohjelman sisällöstä ja annettava velkajärjestelyyn vaikuttavat olennaiset tiedot molemmille osapuolille. Heille on varattava tilaisuus myös lausuntojen antamiseen. Kunnallisen velkaneuvojan ehdotus on muodollisesti velallisen oma ehdotus maksuohjelmaksi. Maksuohjelmaehdotuksen laatimisella ja asian valmistelulla on suuri merkitys lopullisen ohjelman muotoutumiselle. Lopullisen päätöksen maksuohjelman sisällöstä antaa tuomioistuin. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 6.) Maksuohjelmassa otetaan huomioon kaikki ennen velkajärjestelyn aloittamista syntyneet velat yritysveloista koiraveroihin. Laskelmat tehdään kotitalouskohtaisesti, vaikka velkajärjestelyä haetaan usein yksin. Myös yhteishakemus puolison tai muun velallisen kanssa on mahdollinen. Maksuohjelmaa laadittaessa määritellään velallisen maksuk y- ky vähentämällä velallisen tuloista hänen menonsa. Tuloina otetaan huomioon yleensä kaikki velallisen tulot, kuten palkka, eläke, erilaiset päivärahat ja lapsilisät. Menoina otetaan huomioon kohtuulliset asumiskulut, työmatkakulut, lasten päivähoitomaksut ja

14 11 elatusmaksut sekä tavanomaista suuremmat terveydenhoitomenot. Lisäksi tuloista vähennetään ns. elinkustannusnormin mukaiset välttämättömät elinkustannukset. Tulojen ja välttämättömien menojen erotusta kutsutaan maksuvaraksi. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen2003, 6.) Maksuvara ilmaisee summan, joka velalliselle jää kuukausittain velkojen hoitoon. Tuomioistuinmenettelyn päätyttyä velallisen on suoritettava velkojaan maksuohjelman mukaisesti. Normaalisti ohjelma kestää viisi vuotta, mutta voi velallisen halutessa säilyttää omistusasuntonsa kestää myös jopa kymmenen vuotta. Maksuohjelmaa voidaan ennen sen päättymistä muuttaa, ja velkajärjestely voidaan erityisin edellytyksin määrätä raukeamaan. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 6). Maksuohjelmassa vahvistettavan maksuvaran ohella määritellään myös, miten velallisen omaisuutta muutetaan rahaksi velkojen suorittamiseksi. Velallinen saa velkajärjestelyssä pitää omaisuuden, joka kuuluu hänen perusturvaansa, mutta muu varallisuus on käytettävä velkojen maksuun. Perusturvaan kuuluu velallisen omistusasunto, hänen ja hänen perheensä kohtuullinen asuntoirtaimisto, henkilökohtaiset kohtuulliset tavarat ja toimeentuloon liittyvät työvälineet. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 6) Velkajärjestelyn muuttaminen, lisäsuoritukset ja raukeaminen Maksuohjelman aikana velkojilla on laajat tiedonsaantioikeudet velallisen taloudellisesta tilanteesta. Velkojat voivat pyytää verottajalta tai työvoimaviranomaisilta tietoja siitä, noudattaako velallinen maksuohjelmaa ja pyytää ulosottomiestä selvittämään velallisen taloudellinen asema. Velallisen velvollisuus on ilmoittaa, mikäli hänen maksukykynsä parantuu ja ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa. Tätä kutsutaan ns. myötävaikutusvelvollisuudeksi, jossa velallisen täytyy pyrkiä ylläpitämään maksukykyään ja mahdollisuuksien mukaan myös parantamaan sitä sekä ilmoittamaan maksukykynsä parantumisesta velkojille. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 615.) Velkajärjestelylain mukaan lisäsuoritusvelvollisuus syntyy, jos tulot ovat nousseet vähintään 800 euroa kalenterivuodessa. Maksukyvyn olennainen parantuminen voi johtua tulojen kasvusta tai asumismenojen vähenemisestä muuttunut velkajärjestelylaki lievensi lisäsuoritusvelvollisuutta koskevia määräyksiä nostamalla tulorajaa 610 eurosta 800 euroon. Ylimenevältä osalta velallinen on velvollinen käyttämään ve l-

15 12 kojen maksuun kaksi kolmasosaa. Lisäsuoritusvelvollisuus syntyy myös, jos velallinen saa kertaluontoisen suorituksen esimerkiksi perinnön tai veronpalautuksen, joka on yli 1000 euroa. Sen sijaan muissa menoissa tapahtuneen säästön johdosta maksuohjelmaa ei muuteta. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 615.) Maksukyvyn muutosta huonompaan suuntaan pidetään olennaisena ja maksuohjelman muuttamiseen oikeuttavana vain siinä tapauksessa, että heikkeneminen on pitkäaikaista tai pysyvää ja ohjelman suorittaminen koituisi sen vuoksi kohtuuttoman raskaaksi. Sen sijaan hetkellinen merkittäväkin maksukyvyn heikkeneminen ei oikeuta ohjelman muuttamiseen. (Koulu, Havansi & Niemi-Kiesiläinen 2002, 615.) Velallinen ja velkojat pyrkivät ensisijaisesti sopimaan keskenään maksuohjelman muutoksista. Velallinen voi laatia muutosesityksen joko itse tai velkaneuvojan avustamana. Ohjelman muuttaminen voi tapahtua myös tuomioistuimessa. Toisaalta on mahdollista, ettei velallinen hae muutosta, vaan pyrkii esimerkiksi tinkimään menoistaan saadakseen maksunsa hoidettua. Aikaisemmin ohjelman muuttaminen oli käytännössä mahdollista melko vähäisten maksukyvyn muutosten vuoksi. Vuonna 1997 lakimuutoksessa maksuohjelman muuttamiskynnystä nostettiin huomattavasti. (Muttilainen & Valkama 2003, 16.) Osa maksuohjelmista raukeaa ennen suunniteltua päättymisaikaa. Velkajärjestelyn raukeamista haetaan tuomioistuimelta. Velkajärjestely voidaan määrätä raukeamaan, jos velallinen on laiminlyönyt maksusuorituksiaan, rikkonut myötävaikutusvelvollisuuttaan tai velkaantunut maksuohjelman aikana lisää muutoin kuin välttämättömän toimeentulonsa vuoksi. Ohjelman raukeaminen voi johtua myös siitä, että myöhemmin ilmenee seikka, joka olisi alun pitäen estänyt velkajärjestelyn saamisen. Myös velallinen voi itse hakea maksuohjelman raukeamista. Tähän voi olla syynä esimerkiksi velkojien kanssa tehty velkojen vapaaehtoinen maksujärjestely. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 7.) Velkoja voi hakea velkajärjestelyn raukeamista kaksi vuotta siitä, kun maksuohjelma on suoritettu. Suoritusvelvollisuus päättyy, kun maksuohjelmassa määrätyt maksut ovat suoritettu velkojille eikä silloin, kun maksuohjelma ajallisesti päättyy. Velkajärjestelyn raukeaminen maksuohjelman päättymisen jälkeen tuli mahdolliseksi vuoden 1997 lakimuutoksessa. Vuosina vahvistetuista maksuohjelmista yhteensä

16 13 runsaat 4 prosenttia on määrätty raukeamaan. (Römer-Paakkanen & Pentikäinen 2003, 7.) 3.4 Aikaisemmat tutkimukset Velkaongelmia ja velkajärjestelyä on tutkittu Suomessa laajasti. Useat tutkimukset koskevat velallisen suoriutumista maksuohjelmasta sekä velkajärjestelyn esteitä ja edellytyksiä. Muttilaisen ja Valkaman tutkimuksessa (2003,69) velkajärjestelyn saaneet kokivat taloudellisen tilanteensa selkiytyneen ja korjaantuneen velkajärjestelyn myötä. Maksuohjelmasta suoriutumista ei pidetty helppona vaan oheisvaikutuksineen rankkana kokemuksena. Sitä pidettiin kuitenkin ainoana keinona päästä eroon vaikeasta tilanteesta. Velalliset kokivat rahankäyttönsä selkeytyneen velkajärjestelyn aikana ja elämänsä vakautuneen. Ongelmana velalliset kokivat informaation ja ohjeistuksen puutteen. Tieto velkajärjestelylain sisällöstä ja prosessin kulusta oli monille velallisille jäänyt epäselväksi. Esimerkiksi ei tiedetty kenelle velkojille tilityksiä piti maksaa ja minkä verran. Muttilainen ja Valkama (2003, 71) toteavat velallisten selvinneen velkajärjestelystä tulevaisuuteensa luottaen. Haastateltavat olivat valmiita ottamaan jatkossa velkaa, mutta takausten antamista he pitivät liian riskialttiina. Velkajärjestelyssä onnistuneiden yleisin keino selviytyä toimeentulovaikeuksissa oli ottaa lainaa sukulaisilta ja joissakin tapauksissa hakea toimeentulotukea. Heidän talous- ja perhetilanteensa oli pysynyt suhteellisen vakaana koko maksuohjelman ajan ja toisaalta elämäntilanteen muuttuessa, kynnys hakea maksuohjelman muutosta oli alhainen. Viime vuosikymmenen puolivälissä tehdyssä tutkimuksessa (Tala, Laine, Lehtimäki, Sunila 1995,42), jolloin velkajärjestelystä oli vielä hyvin vähän kokemuksia, ovat velalliset tarkemmin kuvanneet velkajärjestelyn vaikutuksia elämäntilanteeseensa. Yleisesti he kokivat velkajärjestelyn myönteisenä kokemuksena, sillä se oli helpottanut maksuvaikeuksista aiheutuneita paineita ja ongelmia. Toisaalta velkajärjestelymenettely koettiin raskaana ja se aiheutti ristiriitoja perhepiirissä. Velkajärjestelyyn liittyi huonommuuden tunnetta ja masennusta. Velalliset tunsivat itsensä toisen luokan kansala i- seksi ja että heidän elämänsä valui hukkaan velkajärjestelyn aikana. Jotkut velalliset

17 14 kokivat tulevaisuutensa epävarmana, erityisesti työtä, uraa ja lapsia koskevia valintoja. Sosiaaliset suhteet olivat osaksi kärsineet rahanpuutteen vuoksi, myös hävettiin omaa taloudellista ahdinkoa ja pelättiin ihmisten torjuvaa suhtautumista. Toisaalta velallisen tilanteen selkiytyminen velkajärjestelyn myötä oli jossain tapauksissa parantanut hänen sosiaalisia suhteitaan. Osa velallisista oli saanut tukea ja myötätuntoa toisilta samassa tilanteessa olevilta. 4 ELÄMÄ KRIISISSÄ Sana kriisi tulee kreikan kielen sanasta krisis ja tarkoittaa varsinaisesti ratkaisevaa käännettä, äkillistä muutosta ja kohtalokasta häiriötä. Sitä on pitkään käytetty yleisesti taloudellisesta kriisistä puhuttaessa tai lääketieteessä merkitsemään ratkaisevaa käännekohtaa vakavan taudin kulussa. Lisäksi kriisin käsitettä on alettu yhä enemmän käyttää kuvaamaan sisäisiä ja ulkoisia ongelmia.(cullberg 1991, 12). 4.1 Kriisi ja muuttuva yhteiskunta Tutkimukset osoittavat, että ihmisen sosiaalinen elämä ja kulttuuri on aina koostunut yrityksistä hallita ja selvittää hallitsemattomia tapahtumia kuten sairautta, kuolemaa ja ulkoisia katastrofeja vastaan. Henkilökohtaisesti järkyttäville tapahtumille keksittiin erilaisia tapoja helpottamaan asian läpikäymistä ja tekemään sitä hyväksytymmäksi esimerkiksi hautajaismenot. Kiinteissä yhteisöissä oltiin läheisesti riippuvaisia toisten solidaarisuudesta ja tuesta ja niistä kehittyi selviä käyttäytymismalleja erilaisiin kriiseihin suhtautumisessa. Nykypäivän kuolemanrituaalit ovat tyhjiä ja sisällyksettömiä ja usein naapurien ja sukulaisten välttämätön tuki jää saamatta. Ihmiset haluavat jättää surevan hienotunteisesti rauhaan. Toinen esimerkki yhteiskunnan muuttumisesta on suhtautumisesta lapsen syntymä än. Uutta äitiä helpottava isoäiti- instituutio on kadonnut eikä tuoreella äidillä usein ole aikaisempia kokemuksia pienten lasten hoidosta. Tämän vuoksi ensimmäinen lapsi tuo mukanaan kriisitilanteen vanhemmille. (Cullberg 1991, 13.)

18 15 Useat esimerkit osoittavat, kuinka sellaiset tärkeät elämän tapahtumat, joilla aikaisemmin oli perinteinen ratkaisunsa sosiaalisine suojaverkkoineen, ovat nykyään paljon vähemmän itsestään selviä. Epäviralliset avunantojärjestelmät kuten perhe, sukulaiset, ystävät, naapurit ovat hajonneet ja tilalle on astuttava yhteiskunnan virallisen avuna n- tojärjestelmän neuvoloineen ja sosiaalitoimistoineen. (Cullberg 1991, 14.) Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut taloudellinen kriisi ja luvuilla järkytti yhteiskunnan perusturvaa ja monen ihmisen elämä joutui kriisiin. Taloudellisen toimintaympäristön muuttuessa työttömyys nousi huippulukuihin ja työpaikan menetys oli monen suomalaisen ja heidän läheistensä vaikeuksien ja ongelmien aiheuttaja. Ylivelkaannuttiin, tehtiin konkursseja ja pakkohuutokauppoja luvun yhteiskunnan näkökulmasta ainoa pysyvä tekijä oli jatkuva muutos. Tulevaisuus oli epävarma ja selviytyminen oli koetuksella. Uhka ja pelko työpaikan menettämisestä leijui ilmassa. (Kauppinen 1997, 195.) 4.2 Kriisin synty Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti on kuvannut mielenterveyttä taloksi, jota kannattelee neljä kivijalkaa. Ensimmäisessä kivijalassa on perusturvallisuus: työ, taloudellinen toimeentulo ja asunto. Toisessa kivijalassa ovat selviytymiskeinot, jotka vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan ja jotka jokaisella ovat omanlaisia. Kolmannesta kivijalasta löytyvät ihmissuhteet. Olisi hyvä, jos jokaisella olisi ympärillään läheisiä, jotka kannattelisivat vaikeissa tilanteissa ja antaisivat tukea. Neljännessä kivijalassa ovat onnistumisen kokemukset; miten elämä on kohdellut ja millaisia kokemuksia se on antanut vastaisuuden varalle. Jokainen kivijalka on tärkeä elämän tasapainon säilyttämisessä, mutta toisinaan jokin jaloista voi murtua ja aiheuttaa kriisitilanteen. (Heiskanen 1995, 43.) Kriisi sisältää mahdollisuuden muutokseen, elämän perustan vahvistamiseen ja tutustumismatkaan omaan itseensä. Kriisin aiheuttamat muutokset eivät kuulu elämän yle i- seen kehityskulkuun eikä niihin voi valmistautua. Tavallisia elämänkaareen liittyviä siirtymävaiheita ovat esimerkiksi murrosikä, opiskelun ja työn aloittaminen, ikäkausiin liittyvät kehityskriisit, parisuhteen solmiminen, lapsen syntymä ja eläkkeelle siirtyminen. Joillekin myös siirtymävaiheet voivat aiheuttaa paineita niin, etteivät entiset sel-

19 16 viytymistavat riitä tilanteen hallintaan. Silloin elämänkaaren siirtymävaihe voi laukaista psyykkisen kriisin. (Kauppinen 1997, 174.) Kriisi voi kohdata yksilöä, perhettä, ryhmää, yhteisöä tai kokonaista kansaa. Se etenee yksilöllisesti ja jokaisella kriisillä on oma sisäinen merkityksensä kriisissä olevalle. Oma persoonallisuus, elämänkokemukset, aikaisemmat kriisit ja senhetkinen elämänvaihe vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen kriisi saa. Tärkeä vaikutus on myös sosiaalisella verkostolla, ja sillä, osaako sen tukea käyttää. (Kauppinen 1997, 174.) Kriisit voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia ja vaikutuksiltaan erilaisia. Pelkkä kriisin kesto ei ennusta psyykkisten seurauksien voimakkuutta. Äkillinen sairastuminen tai sairauden aiheuttama kuolema voivat aiheuttaa koko elämää järkyttävän traumaattisen kriisin. Pitkään kestänyt tai paheneva sairaus taas synnyttävät jatkuvaa psyykkistä painetta ja stressiä. Stressaavat elämäntilanteet eivät järkytä tasapainoa yhtä voimakkaasti kuin kriisit. Yksilön persoonallisuus tai vuorovaikutustavat eivät yleensä muutu lyhytaikaisessa kriisissä pysyvästi ja voimakkaasti. Mitä kauemmin kriisi jatkuu, sitä enemmän siinä tarvittavat sopeutumiskeinot muuttuvat pysyviksi asenteiksi ja tavoiksi. (Kauppinen 1997, 175.) Traumaattinen kriisi Traumaattiset kriisit eivät kuulu luonnolliseen elämänkulkuun, vaan aiheutuvat äkillisestä, voimakkaasta ja odottamattomasta tapahtumasta. Traumaattiset kriisit eivät koettele vain yksittäisiä ihmisiä, vaan myös perheitä, yhteisöjä ja organisaatioita. Laaja suuronnettomuus, väkivallan kohteeksi joutuminen, pakolaisuus, läheisen kuolema tai kuolleen näkeminen voivat aiheuttaa traumaattisen kriisin. Yhteistä näille kaikille ovat voimakkaat aistihavainnot ja vahva kuolemanuhka. Välittömästi järkytyksen jälkeen monet tuntevat vo imakkaita fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita. Yleisiä ovat vapina, hikoilu, pahoinvointi ja tunteiden kuohunta. Traumaattisten kriisien hoito ei ole perinteistä psykiatrista hoitoa vaan osa kriisityötä, selviytymisen tukemista. Suurin osa selviytyy läheisten tuella, mutta osa tarvitsee ammattiauttajan apua. Hyvin toimiva yhteistyöverkosto on toiminnan perusta. (Kauppinen 1997, 188.)

20 17 Kehityskriisi Kehityskriisit ovat liian raskaiden elämänmuutosten aiheuttamia kriisejä. Lapsen syntymä, koulun aloittaminen, opiskelun aloittaminen, avioliiton solmiminen, työpaikan vaihtaminen ja eläkkeelle jääminen ovat normaaleja elämänkaaressa tapahtuvia muutoksia. Uudet elämäntilanteet tuovat muutosta tuttuun ja turvalliseen elämäntapaan. Toisille ne eivät aiheuta sen kummemp ia oireita, mutta toiset kokevat painetta ja pelkotiloja menettäessään oman elämän hallinnan. Nykyään on hyvin yleistä elää niin sanottuja henkilökohtaisia kehityskriisejä. Korostetaan yksilöllistä näkökulmaa ja oman elämän tavoitteita. (Kemppinen 1998, 149.) 4.3 Kriisin vaiheet Jokainen kriisi on yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Kriisit viiltävät henkisen haavan, aiheuttavat henkisen loukkaantumisen, jonka paraneminen vahvaksi, tukea antavaksi arveksi, lisää elämänvoimaa. Tämä prosessi kysyy kipeiden, pahojen tapahtumien sietämistä ja elämistä sekä henkisen ja fyysisen tuskan kestämistä. Kriisissä ote omaan elämään katoaa hetkellisesti. Monissa tutkimuksissa on todettu, että erilaisten kriisien kulussa ilmenee yhtäläisyyksiä riippumatta siitä, mikä on ne laukaissut. Puhutaan sokki-, reaktio-, läpityöskentelyja uudelleen suuntautumisvaiheista. Ne eivät ole selvästi erillään toisistaan ja joskus jokin vaiheista saattaa jäädä kokonaan pois tai esiintyä yhdessä jonkin toisen vaiheen kanssa. (Cullberg 1991, 141.) Sokkivaihe on kriisi ensimmäinen vaihe, joka voi kestää lyhyestä hetkestä muutamiin vuorokausiin. Ahdistavaa tilannetta on vaikea kohdata ja yleensä todellisuus torjutaan kaikin voimin. Ulkonaisesti ihminen voi vaikuttaa rauhalliselta ja järjestäytyneeltä, mutta pinnan voi kaikki olla kaaosta. Jotkut voivat reagoida poikkeavan voimakkaasti huutaen ja raivoten tai lamaantua täysin. Järkipuhe ei tehoa ihmiseen sokkivaiheessa, eikä hänelle kannata antaa tärkeitä ohjeita tässä vaiheessa. (Cullberg 1991, 142.) Sokki- ja reaktiovaiheet muodostavat yhdessä kriisin akuutin vaiheen. Ihmisen puolustusmekanismit otetaan nyt käyttöön. Alkuvaiheessa uskotellaan, ettei mitään ole tapahtunut. Vanhat tunteet satuttavat ja todellisuus lisää tuskaa. Väsyttää, mieliala vaihtelee ja muisti pettää. Kriisiä läpikäyvä ihminen kysyy itseltään miksi. Toisinaan olo voi ol-

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1)

ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1) ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1) Country Specific Questionnaire Finland Flash 276 FINANCIAL CRISIS D1. Sukupuoli

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 2010 lähettänyt

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 195 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2011-275 Esityslistan asia TJA/26 TJA Terveyslautakunta päätti kohtuullistaa tämän päätöksen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot