Vastaanottaja. Tredea. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja. Tredea. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä 18.5.2015 YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tredea Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT

2 YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F

3 SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 1. JOHDANT ESISELVITYKSEN TOTEUTUS 3 3. ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUISTA EUROOPASSA JA SUOMESSA Ekoinnovaatiokumppanuudet - Portugali North West Development Agency (NWDA) Englanti Team Finland Explorer -Suomi 7 4. KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUJEN VERTAILU 9 5. SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Kansainvälistyminen Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Tarve julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut Tarve yksityisen sektorin palveluille Kansainvälistymissetelin tuoma lisäarvo TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Yritysten kansainvälistymiseen tarjolla olevat julkisen sektorin palvelut Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET 31 LIITTEET Liite 1 Kv. vertailussa kontaktoidut henkilöt Liite 2 Sähköisen kyselyn runko Liite 3 Suoritetut haastattelut Liite 4 Haastattelujen runko

4 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 1 of 43 YHTEENVETO TAVOITTEET Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Tämä esiselvitys kuvaa yrityspalvelukentän nykytilan sekä kokoaa yhteen yrityssetelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia tekijöitä. TOTEUTUS Esiselvitys pohjautuu pirkanmaalaisille yrityksille suunnattuun sähköiseen kyselyyn (n=50), tarkennettuihin yrityshaastatteluihin (n=14) sekä sidosryhmähaastatteluihin (n=13), jotka toteutettiin julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Lisäksi esiselvityksessä tarkasteltiin olemassa olevaa julkisen sektorin tukitarjontaa sekä analysoitiin 3 yrityssetelijärjestelmää eri puolilla Eurooppaa (Englanti, Portugali ja Suomi). HAVAINNOT Kansainvälistymisseteleistä on tarjolla yllättävän vähän tutkittua tietoa. Tässä esiselvityksessä katetuista kolmesta mallista yhtäkään ei ole arvioitu. Mielenkiintoinen havainto oli, että Finpron vientikumppanuusmallia oli käytetty Portugalin setelissä esimerkkinä. Portugalin kokeilu oli kuitenkin mittakaavassa niin pieni, että siitä on hyvin vaikea vetää todellisia johtopäätöksiä. Englannissa puolestaan kansainvälistymissetelien käyttö päättyi alueellisten kehittämisorganisaatioiden alasajoon muutama vuosi sitten. Team Finland Explorerin selkeä vahvuus oli mahdollisuus hyödyntää parasta mahdollista osaamista globaalissa mittakaavassa. JOHTOPÄÄTÖKSET, SUOSITUKSET Esiselvityksen mukaan pk-yritysten kansainvälistymisen keskeiset haasteet liittyvät seuraaviin seikkoihin: Yritykset eivät tunne riittävästi olemassa olevaa kansainvälistymiseen liittyvää tukipalvelutarjontaa ja/tai se koetaan monimutkaiseksi. Kansainvälistymisen edellyttämät taloudelliset investoinnit ovat yritykselle haastavia toteuttaa ja näiden investointien tukemiseen kaivataan aiempaa joustavampaa ja nopeampaa toimintatapaa. Kansainvälistymistä tukevaan sekä strategiseen että operatiiviseen markkinointiin ei ole riittävää osaamista ja mahdollisuuksia yritystasolla. Juridiikkaa, kuten IPR-oikeuksia, koskevat asiat edellyttävät erityisosaamista, mikä useimmista yrityksistä puuttuu. Esiselvityksen mukaan yrityksissä on selkeä tarve julkisen sektorin kansainvälistymispalveluille ja -tuille. Useissa maissa yrityssetelit on nähty keinona auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Vaikkakin olemassa oleva palveluntarjonta Suomessa on suhteellisen kattava, yritykset kokevat setelin vahvuudeksi nopeuden, käytön helppouden sekä sen mahdollistaman palveluntarjoajien valinnan vapauden. Esiselvityksessä katvealueiksi tunnistettiin etenkin myynnin ja markkinoinnin tukeminen, immateriaalioikeudet ja muut juridiset asiat, kansainvälisiin asiakasrajapintoihin kiinnittyminen, broker-tyylisten toimintojen hyödyntäminen, rahoituksen hankkiminen (ajan, resurssien ja tiedon puute) sekä kohdemarkkinatiedon hyödyntäminen. Toteutuessaan seteli

5 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 2 of 43 mahdollistaisi nykyistä laajemman palveluntarjoajaverkoston hyödyntämisen, ellei sitä rajattaisi pelkästään kotimaisiin organisaatioihin. Tämä ei olisi kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta toivottavaa. 1. JOHDANT0 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Esiselvityksessä yrityspalveluseteleistä on käytetty seuraavaa määritelmää: seteleillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista, yrityksen strategian fokusointia sen t&k toiminnan vahvistamista tai kansainvälistymistä. Yrityspalvelusetelijärjestelmän tavoitteena on, että tarjottavan tuen avulla yritykset voisivat jatkossa hankkia julkista yrityspalvelutarjontaa täydentäviä palveluita erityisesti yksityiseltä sektorilta, ja tätä kautta saavutettaisiin selvää lisäarvoa alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Toimeksiannon tavoitteeksi asetettiin tunnistaa katveita nykyisissä julkisissa yrityspalveluissa ja hankkia tietoa siitä, miten yrityspalvelutarjontaa voitaisiin alueellisella tasolla parantaa. Lisäksi pyrittiin tuottamaan tietoa yrityspalvelusetelin mahdollista pilotointia varten. Tavoitteiden saavuttamiseksi Ramboll toteutti alueen yrityksille suunnatun sähköisen kyselyn, haastatteli yritysedustajia sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia sekä keräsi ja analysoi tietoa aiemmista yrityssetelikokeiluista niin Suomessa kuin ulkomailla. Esiselvityksen keskeiset tulokset on esitetty tässä raportissa, joka kokoaa yhteen mahdollista yritysten kansainvälistymistä tukevan setelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia haasteita.

6 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 3 of ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvitystyö käynnistyi eri puolella Eurooppaa käynnissä olevien tai olleiden kansainvälistymissetelijärjestelmien vertailulla. Lista kontaktoiduista henkilöistä (innovaatioseteli ja kv-setelitoimeksianto) on liitteessä 1. Lisäksi työ käsitti kansainvälistymiseen liittyvien yrityspalveluiden kartoittamista, missä tavoitteena oli mahdollisten puutteiden ja epäkohtien tunnistaminen sekä työpöytätutkimuksena että haastatteluin. Tarvittavan tiedon keräämiseksi toteutettiin pirkanmaalaisille yrityksille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin yksityisen sektorin toimijoiden aiempia kokemuksia yrityspalvelujen hyödyntämisestä sekä täydentävien palvelujen mahdollisesta tarpeesta. Sähköisen kyselyn runko on liitteessä kaksi. Kyselyyn vastasi 50 henkilöä noin kahdeksansadan henkilön joukosta, joten vastausprosentti jäi alle kymmeneen prosenttiin. Kyselyn yhteydessä vastaajille annettiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa haastattelua varten. Näistä vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valikoitiin 15 henkilöä yksityiskohtaisempaan haastatteluun huomioiden henkilöiden taustaorganisaatioiden koko, toimiala ja toiminnan kansainvälisyys. Lista haastatelluista henkilöistä on merkitty liitteeseen 3 ja haastattelujen runko liitteessä 4. Yrityshaastattelujen lisäksi toteutettiin 13 sidosryhmähaastattelua lähinnä julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Pääpaino keskusteluissa oli nykyisen yrityspalvelukentän kattavuudessa, havaituissa puitteissa sekä yrityspalvelusetelijärjestelmän potentiaalissa mahdollisten katvealueiden kattamiseen. Lista sidosryhmähaastatelluista on liitteessä 4. Työpöytätutkimuksen, kyselyn sekä haastattelujen tulokset analysoitiin ja alustavat havainnot kirjattiin raportteihin. Alustavien tulosten validoimiseksi järjestettiin työpaja Rambollin ruotsalaisten sekä saksalaisten innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Tulosten analyysissä on otettu huomioon myös muut aihepiiriä käsitelleet selvitykset. Keskustelujen perusteella viimeisteltiin kaksi erillistä raporttia, joista tämä kyseinen raportti keskittyy kansainvälistymiseen. Samaan aikaan valmistuneen toisen raportin fokus on innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä sekä hyödyntämisessä. Kahden esiselvitysraportin rakenne on samanlainen. Johdannon (luku 1) ja esiselvityksen toteutuksen (luku 2) jälkeen kolmannessa luvussa esitellään esiselvityksessä kartoitetut setelikokeilut niin Suomesta kuin muualta Euroopasta. Luku neljä sisältää yhteenvedon kansainvälistymisseteleistä. Viidennessä luvussa käydään läpi toteutetun yrityskyselyn tulokset. Yrityspalvelujärjestelmä on kuvattu kuudennessa luvussa, jossa otetaan myös kantaa palvelujen kattavuuteen esiselvityksen tulosten perusteella. Raportti päättyy seitsemännen luvun yhteenvetoon ja kahdeksannen luvun johtopäätöksiin. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Henri Lahtinen, Kalle Lamminmäki, Hanna Koskela ja Vesa Salminen Ramboll Management Consulting Oy:sta.

7 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 4 of ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUISTA EUROOPASSA JA SUOMESSA 3.1 Ekoinnovaatiokumppanuudet - Portugali Kuvaus Setelikokeilu oli osa ECOPOL-hanketta, jossa oli partnereita Portugalin lisäksi myös Saksasta ja Suomesta. Hanke koostui kolmesta eri pilarista, joista ensimmäinen liittyy ympäristöystävällisiin julkisiin hankintoihin, toinen ekotehokkaiden yritysten kansainvälistymiseen ja kolmas jätteenkäsittelyn ja -hallinnan menetelmiin. Toinen pilari oli portugalilaisen Agência Nacional de Inovaçãon (ADl) vastuulla. Taustalla oli ajatus, että järjestelmässä on aukkoja, joita setelijärjestelmällä voisi täyttää. Hankkeen osapuolet jakoivat keskenään hyviä kokemuksia ja käytäntönä, ja Suomessa tuolloin Finpron tarjoama vientikumppanuus toimi esikuvana setelin pilotoinnille, vaikka siihen ei sisältynyt seteliä. Setelijärjestelmän tavoitteena oli kiihdyttää portugalilaisten pk-yritysten kansainvälistymistä auttamalla kohdeyrityksiä käynnistämään uusia toimintoja sekä kehittämällä kansainväliseen liiketoimintaan liittyvää osaamista. Setelikokeilu perustui toteutettuun vajeanalyysiin koskien kansainvälistymistä tukevia poliitikoita ja tuki-instrumentteja. Setelijärjestelmä esitettiin esimerkkinä innovatiivisesta yritystuesta, jolla voisi tukea palvelujen ja yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkimista kansainvälistymisen lisäämiseksi. Kohderyhmä Setelikokeilu oli suunnattu auttamaan yritysryppäitä (3-6 yritystä), jotka voivat toteuttaa portugalilaisia tai portugalilaisittain brändättyjä ratkaisuja haasteisiin huomattavilla kansainvälisillä markkinoilla. Kohderyhmänä olivat pääsääntöisesti pk-yritykset, mutta tarkkoja rajauksia ei tehty. Myös suuri yritys saattoi olla mukana, jos sen nähtiin toimivan veturina pienemmille kumppaneilleen. Toimialaa ei myöskään rajattu, ainoa vertailtava kriteeri oli, että kehitettävän tuotteen tai palvelun tuli olla ekoinnovaatio. Koska rahaa oli käytettävissä vain hankkeen budjetin rajoissa, ei seteliä markkinoitu laajasti. Lähinnä tieto setelistä oli ADl:n verkkosivulla. Lisäksi tieto välitettiin muutamien klusteriorganisaatioiden kautta. Käyttötarkoitus Setelijärjestelmä kehitettiin tukemaan palvelujen sekä ulkoisen osaamisen hankintaa liittyen kansainvälisiin yritystoiminnan prosesseihin. Ajatuksena oli, että mukana olleet yritykset pystyisivät itsenäisesti perustamaan uusia toimintoja kohdemarkkinoilla 2-3 vuoden sisällä. Minimi ja maksimi Setelin yläraja oli Tukiprosentit 50 % Toimija

8 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 5 of 43 Portuguese Innovation Agency (Adl), innovaatiotoiminnan ja teknologisen kehityksen edistämistä tukeva toimija, joka pyrkii tuomaan tutkimuksen lähemmäs yritysmaailmaa 1. Rahoittaja Kokeilu oli osa komission rahoittamaa ECOPOL hanketta. Miksi päättynyt Kyseessä oli pilottikokeilu, jonka jälkeen ehdotettiin, että toimintaa pitäisi laajentaa kansallisen tason ohjelmaksi joko integroimalla se osaksi muita pk-sektorin kansainvälistämiseen tukiinstrumentteja tai omana erillisenä instrumenttinaan. Tämän jälkeen iski taantuma, joka vaikutti myös ADI:n toimintaan. Seteliasia on nostettu uudelleen esiin, ja ADI:n toiveena on saada esiteltyä setelijärjestelmää uudelleen ko. asioista vastaavalle ministerille. Minkä tarpeen täyttää Portugalilaisten, ekoinnovaatioita tarjoavien yritysten pääsy uusille, kansainvälisille markkinoille. Kilpailutus Yritykset saivat vapaasti hankkia haluamansa palvelun käyttöönsä seteliä vastaan. Se haluttiin kuitenkin varmistaa, että yritykset eivät hankkineet toimeksiantoja tuttavilleen. Tätä varten palveluntarjoajien täytyi osoittaa kohdemaan ja -markkinan tuntemus. Muuta ADI ei arvioinut setelikokeilun tuloksia jälkikäteen, eikä virallista seurantaa ole ollut seteliä hyödyntäneiden yritysten kokemuksista. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Luís Ferreira, Agência Nacional de Inovação, Portugal 3.2 North West Development Agency (NWDA) 2 Englanti Kuvaus NWDA:n innovaatiosetelijärjestelmä käynnistettiin vuonna 2008 ja sen tavoitteena oli kannustaa alueella toimivia pk-yrityksiä yhteistyöhön seudulla olevan osaamispohjan kanssa. Osaamispohjalla viitataan tässä yhteydessä niin yliopistoihin, korkeakouluihin kuin kaupallisiin organisaatioihinkin. Määrällisenä tavoitteena oli saattaa 1100 yritystä yhteistyöhön yhden tietoa tuottavan organisaation kanssa kahden vuoden sisällä myöntämällä punnan seteli hanketoimintaan. Alueellisen kehittämisyhtiöt lakkautettiin virallisesti Englannissa vuonna 2012, jolloin myös setelitoiminta loppui. Kohderyhmä Pk-yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja voittoa tuottamattomat organisaatiot Luoteis- Englannin alueella (Cheshire, Merseyside, suur-manchester, Lancashire ja Cumbria). Erityisesti naisyrittäjät, vähemmistöjen edustajat sekä huonomaineisemmilla alueilla toimivat yritykset

9 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 6 of 43 Käyttötarkoitus Setelin voi käyttää esimerkiksi markkinatutkimuksiin kuten asiakaskyselyihin ja toteutettavuusselvityksiin, prototyyppien kehittämiseen ja testaamiseen, prosessien arviointiin, ohjelmistojen kehittämiseen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien palvelujen kehittämiseen, tehokkuuden arviointiin sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. Lisäksi setelillä saattoi hankkia hankkeisiin liittyvä erityisosaamista. Yksi valituista palveluntarjoajista, Kinetic Cubed, auttoi yrityksiä, jotka tähtäsivät ulkomaisille markkinoille ja globaaleihin innovaatioverkostoihin. Kinetic auttoi esimerkiksi erästä ympäristöteknologia-alan yritystä kehittämään toimintaansa Turkissa laatimalla tutkimus- ja markkinointisuunnitelma. Paikallista yritystä tuettiin tunnistamalla sen palveluille ja tuotteille mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla tai analysoimalla Australian markkinapotentiaalia laki- ja asianajopalveluita tarjoavan yrityksen ohjelmistolle 3. Setelillä ei voinut kattaa peruskurssitusta, sertifikaattien tai muiden todistusten ostamista, ohjelmistojen ostoa, opiskelijoiden harjoittelusta aiheutuneita kustannuksia, mainontamateriaalien suunnittelua ja valmistusta, myyntitoimintoja tai yleisesti tarjolla olevaa neuvontaa yritystoiminnan kehittämiseen. Minimi ja maksimi puntaa. Lisäksi vuonna 2010 järjestelmän piiriin tuotiin 100 kappaletta arvokkaampia seteleitä (7000 ). Tukiprosentit 3000 punnan setelissä 100 %, punnan setelissä yrityksen piti vastata rahoitukseen 30 % osuudella, jolloin setelin arvo nousi kokonaisuudessaan puntaan 4. Toimija North West Development Agency, Luoteis-Englannissa toiminut aluekehitysorganisaatio 5 Rahoittaja EU/EAKR Miksi päättynyt Englannin hallituksen rahoittamien alueellisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan alasajosta päätettiin vuonna 2010 ja virallisesti niiden toiminta loppui maaliskuussa Tätä ennen kyseisten organisaatioiden aktiviteetit ja hankkeet lopetettiin. Minkä tarpeen täyttää Ajatuksena oli, että setelin avulla alueen yritykset voisivat aiempaa paremmin kiinnittyä seudulla olevaan tietopohjaan ja hyödyntää sitä omassa kehittämistoiminnassaan. Kilpailutus 3 4 Luku ei sisällä arvonlisäveroa. Myös pienemmän setelin käytöstä yritys joutui maksamaan arvonlisäveron. 5 https://www.gov.uk/government/organisations/northwest-regional-development-agency

10 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 7 of 43 Palveluntarjoajat oli rajattu eli yritykset eivät saaneet vapaasti valita kaikista tietoa tuottavista organisaatioista alueella. Yksi palveluntarjoajista oli tähän esiselvitykseen haastateltu Kinetic Cubed. Hakeminen Setelin hakeminen ja käyttö pyrittiin tekemään yrityksen kannalta mahdollisimman helpoksi. Hakemuksen täyttäminen tapahtui NWDA:n verkkosivuilla. Täytetty hakemus tuli jättää haun ollessa auki. Yksi haku oli avoinna neljä viikkoa. Haun päätyttyä NWDA:n tiimi kävi hakemukset läpi ja ilmoitti, mikäli yritykselle myönnettiin seteli. Tiimi oli myös apuna tietoa tuottavan organisaation valinnassa. Mikäli setelien kysyntä ylitti niiden määrän, ne arvottiin hakemuksen jättäneiden yritysten kesken kuitenkin siten, että digitaalisuus ja luovat alat, liiketoiminta- ja asiantuntijapalvelut sekä elintarvikesektori olivat etusijalla. Muuta Kinetic Cubedin kautta setelillä hankittu palvelu koski yleensä markkinatutkimusta, joka ei vielä itsessään kansainvälistänyt yritysten toimintaa. Ulkomaan markkinoille pääsy ja siellä pysyminen kestää kauan, ja haastateltavan mukaan yrityksillä on tapana olla tämän suhteen ylioptimistia. Tästä syystä yrityksillä tulisi olla vähintään suuntaa-antava toimintasuunnitelma, jonka avulla ne pyrkivät kansainvälisille markkinoille. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Mark Beresford, Kinetic Cubed Ltd 3.3 Team Finland Explorer 6 -Suomi Kuvaus Vuonna 2014 osana Team Finlandia toteutettiin Explorer kokeilu, jonka tavoitteena oli auttaa yrityksiä laajentamaan asiakaskuntaansa. Käytännössä tämä tapahtui rahoittamalla asiantuntijapalvelujen hankintaa. Kyseisillä palveluilla yritys saattoi selvittää esimerkiksi toimimista kohdemarkkinoilla tai sitä, miten heidän kannattaisi viedä olemassa olevaa tarjontaansa kansainvälisille markkinoilla sekä hankkia kansainvälistymissuunnitelma. Rahoitus oli haettaessa vuoden 2014 loppuun saakka. Kohderyhmä Pk-yritykset Käyttötarkoitus Ulkopuolisen osaamisen hankkiminen Suomen ulkopuolisille markkinoille pyrittäessä. Tekes hyväksyi vain ostot ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta, ei esimerkiksi yrityksen omia palkkakustannuksia tai matkakustannuksia. Minimi ja maksimi Myönnettävän rahoituksen alaraja oli euroa, jolloin ostopalvelun hinta oli vähintään euroa Tukiprosentit 6

11 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 8 of %. Toimija Team Finland 7 Rahoittaja Tekes Miksi päättynyt Kyseessä oli kokeilu, mutta rahoitusta on voinut alkaen hakea ELY-keskusten yritysten kehittämisavustuksen kautta. ELY:n kautta rahoitusta myönnetään hieman eri perustein, eli palveluntarjoaja on kilpailutettava, ja usein hankekokonaisuudet ovat laajempia (ja kalliimpia) kuin Team Finland Explorerissa. Minkä tarpeen täyttää Tuella oli tarkoitus auttaa yrityksiä kansainvälistymään tarjoamalla ulkopuolista apua yrityksen markkinoiden laajentamiseen. Palvelutarjonnassa esiintyi vajetta Finpron muutoksesta johtuen. Muutoksen seurauksena Finpro ry ei enää tarjoa julkisrahoitteisia konsulttipalveluita. Kilpailutus Yrityksillä oli lupa hankkia ostopalvelu parhaaksi katsomaltaan toimijalta joko Suomesta tai ulkomailta. Hakeminen Hakeminen tapahtui Tekesin sähköisen asioinnin kautta täyttämällä hakemus kansainvälisen kasvun suunnitteluun. Tunnustelulomakkeeseen tuli merkitä, että kyseessä oli Team Finland Explorer -rahoitus. Tekes lupasi vastata tunnustelulomakkeeseen viikon sisällä. Muuta Melko tasaisesti lähes kaikista maakunnista saaduista hakemuksista (72 kpl) hyväksyttiin vuonna kappaletta 8. Elinkeinoelämän keskusliiton toimittamien tietojen mukaan kaikkiaan hakemuksia saatiin noin 150 kappaletta ja rahoitusta myönnettiin reilut 4 miljoonaa euroa. Esimerkkinä Team Finland Explorer tuen hyödyntämisestä voidaan mainita Pesmel Oy, joka on käyttänyt rahoitusta ostopalveluna ohjelmistoratkaisujen kansainvälistymissuunnitelman valmisteluun kohdemarkkinoilleen. Toimeksianto sisälsi muun muassa potentiaaliset paikalliset yhteistyökumppanit sekä vaaditut toimenpiteet tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi

12 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 9 of KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUJEN VERTAILU Esiselvityksessä tarkasteltiin kolmea yritysten kansainvälistymistä tukevaa setelijärjestelmää, jotka esiintyivät Portugalissa, Englannissa ja Suomessa aikavälillä Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty näiden järjestelmien keskeiset piirteet. Taulukko 1. Kansainvälistymistä tukevien setelijärjestelmien yleispiirteet Kohderyhmä Käyttötarkoitus Pk-yritykset Yritysten kansainvälistymisen tukeminen yleisesti, kansainvälistymissuunnitelman laatiminen, kohdemarkkinatutkimusten toteuttaminen sekä yritysten kansainvälistymistä tukevien partnerien löytyminen ja tämän yhteistyön vahvistaminen Minimi maksimi Alaraja n. 4000, maksimi n Tukiprosentit Setelijärjestelmästä riippuen % Toimija Rahoittaja Miksi päättynyt? Mihin tarpeeseen vastaa? Kilpailutus Hakeminen Alueellinen kehitysyhtiö (Portugali, Englanti) tai kansallinen innovaatiorahoittaja (Suomi) Euroopan komissio (esim. EAKR) tai valtio Kyseessä pilottikokeilut, joiden jatko on pyritty kanavoimaan alueellisten kehitystoimijoiden kautta, tässä kuitenkin aina onnistumatta. Ekoinnovaatioiden kansainvälistymisen tukeminen; yhteiskunnallisten yritysten ja voittoa tuottamattomien organisaatioiden kansainvälistyminen, pk-yritysten kansainvälisten kohdemarkkinoiden kartoittaminen ja kv-strategian laatiminen Portugalin ja Suomen kokeiluissa yritykset saivat valita palveluntarjoajan vapaasti. Englannin alueellisessa järjestelmässä vain osa paikallisista palveluntarjoajista kuului pooliin. Kaikissa setelijärjestelmissä hakeminen tapahtui sähköisesti. Kohderyhmä Pääsääntöisesti pk-yrityksille kohdistetut järjestelmät olivat Portugalin ja Englannin järjestelmän osalta tarkennettu niin, että Portugalissa edellytettiin yrityksen tarjonnan olevan ekoinnovaatio kun taas Englannissa pk-yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja voittoa tuottamattomat organisaatiot olivat fokuksessa - ja tässä erityisesti naisyrittäjät, vähemmistöjen edustajat sekä huonomaineisemmilla alueilla toimivat yritykset. Portugalin järjestelmä kannusti 3-6 yrityksen ryppäitä kokoavaan yhteistyöhön, jolla oli kansainvälinen tavoite. Tässä klusterimallissa myös suuri yritys saattoi olla tuen saaja, jos sen nähtiin toimivan veturina pienemmille kumppaneilleen. Käyttötarkoitus Englannin pilottikokeilun tavoitteena oli kannustaa alueella toimivia pk-yrityksiä yhteistyöhön seudulla olevan osaamispohjan (yliopistot, korkeakoulut kaupalliset organisaatiot) kanssa, kun taas Suomessa osana Team Finlandia vuonna 2014 suoritettu kokeilu kannusti yrityksiä selvittämään potentiaalisia toimia kohdemarkkinoilla ja laatimaan strategisen kansainvälistymissuunnitelman. Suhteellisen toimialariippumattomat järjestelmät pyrkivät edistämään yritysten kansainvälistymistä ulkomaisille markkinoille pyrittäessä. Portugalissa tavoitteena oli, että mukana olleet yritykset pystyisivät itsenäisesti perustamaan uusia toimintoja kohdemarkkinoilla 2-3 vuoden sisällä. Englannissa setelin käyttö kohdistettiin esim. markkinatutkimuksiin kuten

13 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 10 of 43 asiakaskyselyihin ja toteutettavuusselvityksiin, prototyyppien kehittämiseen ja testaamiseen, prosessien arviointiin, ohjelmistojen kehittämiseen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien palvelujen kehittämiseen sekä tehokkuuden että taloudellisten vaikutusten arviointiin. Kaikkiaan seteliä on käytetty seuraaviin tarkoituksiin: Englanti: pk-yritysten ja alueella toimivien t&k-organisaatioiden yhteistyön vauhdittaminen, markkinatutkimukset (asiakaskyselyt ja toteutettavuusselvitykset), prototyyppien kehittäminen ja testaaminen, prosessien arviointi, ohjelmistojen kehittäminen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntäminen, uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittäminen, tehokkuuden sekä taloudellisten vaikutusten arviointi Portugali: yritysryppäiden tukeminen, pk-yritysten kansainvälistyminen, uusien toimintojen käynnistäminen, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen, yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen, ekoinnovaatioihin liittyvät tuotteet ja palvelut Suomi: yritysten asiakaskunnan laajentaminen, asiantuntijapalvelujen hankinta, tiedon hankkiminen kohdemarkkinoista, toiminnan kansainvälistäminen, kansainvälistymissuunnitelman laatiminen, potentiaalisten paikallisten yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, tunnettuuden ja näkyvyyden lisääminen Hakeminen ja tuen suuruus Setelituen hakeminen tapahtui kaikissa kokeiluissa sähköisesti. Kansainvälistymistä tukevien setelikokeilujen minimituki oli noin 4000, mutta osa järjestelmistä edellytti yritysten omavastuuta vastaavan summan. Vain Briteissä ollut järjestelmä takasi 3000 punnan setelin yritykselle ilman yrityskohtaista vastinrahaa. Portugalissa ja Briteissä myönnetyn setelin koko oli noin , missä julkisen tuen osuus oli %. Kaikissa kolmessa järjestelmässä tukiprosentti oli vähintään 50 % Kussakin maakohtaisessa pilotissa yritykset saivat suhteellisen vapaasti hankkia haluamansa palvelun käyttöönsä seteliä vastaan. Erityisesti Isossa-Britanniassa kuitenkin valvottiin, että valitulla palveluntarjoajalla on kohdemaan ja -markkinan tuntemusta. Suomen ja Portugalin kokeilussa yrityksillä oli lupa hankkia ostopalvelu parhaaksi katsomaltaan toimijalta mistä tahansa maasta. Toimija ja rahoittaja Toimijoina ovat olleet joko alueelliset kehitysyhtiöt (Englanti ja Portugali) tai kansallinen innovaatiorahoituskeskus (Suomi). Ensin mainituissa rahoitus on hankittu Euroopan komissiolta, jälkimmäisessä puolestaan samalta organisaatiolta. Mihin tarpeeseen vastaa? Kokeiluilla on pyritty auttamaan yrityksiä pääsemään kiinni kansainvälisiin markkinoihin. Kilpailutus Englannissa palveluntarjoajat kilpailutettiin ennakkoon, jolloin ne muodostivat valmiin poolin. Portugalissa ja Suomessa osaamisen sai hankkia parhaakseen katsomalta taholta. Miksi päättynyt? Portugalin ja Englannin kokeilujen taustalla oli tavoite jatkaa ja laajentaa setelijärjestelmän käyttöä tulevaisuudessa. Portugalissa ehdotettiin, että ekoinnovaatioiden kansainvälistymistä tukeva setelijärjestelmä laajennettaisiin kansallisen tason ohjelmaksi joko integroimalla se osaksi

14 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 11 of 43 muita pk-sektorin kansainvälistämiseen tuki-instrumentteja tai pitämällä se omana erillisenä instrumenttinaan. Nämä toiveet vesitti yleinen taantuma, mutta nyttemmin asia nostettu uudelleen esiin ja paikallisen kehitysyhtiön toiveena on saada esiteltyä setelijärjestelmää uudelleen ko. asioista vastaavalle ministerille. Britannian setelikokeilu päättyi Englannin hallituksen rahoittamien alueellisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan alasajoon v Suomen vastaavassa pilotoinnissa kyse oli kokeilusta, jonka jälkeen rahoitusta kansainvälistymiseen on tarjottu osana ELY-keskusten yritysten kehittämisavustusta.

15 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 12 of SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Osana esiselvitystä toteutettiin Pirkanmaalla toimiville yrityksille kysely, jossa kartoitettiin a) yritysten tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla, b) yritysten aiemmin hyödyntämiä julkisen sektorin tarjoamia tukia sekä niihin liittyviä kokemuksia ja c) mahdollisia esteitä erilaisten tukipalvelujen käytölle. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, kokevatko yritysten edustajat olemassa olevassa julkisessa palvelutarjonnassa olevan sellaisia aukkoja tai puutteita, jotka hankaloittavat yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Kyselyyn vastanneista henkilöistä yli puolet (53 %) edusti pieniä yrityksiä (6-50 työntekijää). Huomattava osa vastauksista saatiin myös 1-5 henkeä työllistäviltä mikroyrityksiltä (29 %). Keskisuurten yritysten ( työntekijää) edustajia vastaajista 10 % ja loput vastaukset tulivat suurista yrityksistä (yli 250 työntekijää). Vastanneiden edustamat yrityksen henkilöstömäärän mukaan on esitetty kuviossa 1. Mikroyritys (1-5 henkilöä) 28,6 % Pieni yritys (6-50 henkilöä) 53,1 % Keskisuuri ( henkilöä) 10,2 % Suuri yritys (yli 250 henkilöä) 8,2 % Kuvio 1. Sähköiseen kyselyyn osallistuneiden yritysten koko (henkilöstömäärän mukaan) Sähköiseen kyselyyn vastanneiden toimialakohtainen jakauma oli puolestaan seuraava: Teollisuus 46 % Liike-elämän palvelut 15 % Muut palvelut 15 % Rakentaminen 6 % Kauppa 2 % Muut 17 % (esimerkiksi ICT, terveys ja ympäristöteknologia, liikuntapalvelut) Kyselyyn vastanneet edustivat yritysten iän osalta suhteellisen vakiintunutta yritystoimintaa. Melkein kolme neljästä yrityksistä (74 %) oli perustettu jo yli 10 vuotta sitten. Viidesosalla oli takana yritystoimintaa kolmesta viiteen vuotta. Hieman yli neljä prosenttia oli ollut toiminnassa kuudesta yhdeksään vuotta ja kaksi prosenttia oli perustettu kahden viime vuoden sisällä. 5.1 Kansainvälistyminen Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat selvästi sen mukaan, onko niillä toimintaa ulkomailla (52 %) vai ei (48 %). Kolmessa neljästä yrityksestä oli henkilöstöä, joka työskentelee kansainvälistymisen tai kansainvälisten asioiden parissa. Vastanneista yrityksistä enemmistössä oli toteutettu näihin liittyviä hankkeita: 25 % yrityksistä oli ollut viimeisten viiden vuoden aikana vähintään neljä kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää hanketta ja 42 % yrityksistä vastaavia projekteja oli ollut yhdestä kolmeen. Osin kansainvälisille markkinoille on pyritty yritysten omin voimin, kuten alla oleva kuvio (kuvio 2) osoittaa.

16 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 13 of ,0 % 58,0 % 2 Kyllä Ei Kuvio 2. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen kansainvälistymisen edistämiseen? Käytetyistä palveluista yleisimpiä ovat olleet ELY-keskusten, Tekesin sekä Finpron tarjoamat tuet. Lisäksi mainittiin eurooppalaiset ohjelmat kuten EUREKA, ARTEMIS sekä EU-puiteohjelmat, vientirenkaat ja Finnvera. Palvelujen vastaavuus yritysten tarpeisiin vaihteli vastaajien mukaan. Kyselyn vastausten perusteella yrityksissä on oltu pääsääntöisesti suhteellisen tyytyväisiä palvelutarjontaan sekä varsinaiseen palveluun. Tekesin vastuulla olevat palvelut erityisesti Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus koettiin onnistuneena. ELY-keskusten tuki on ollut tarpeellista, vaikka sitä moitittiin byrokraattisuudesta ja hitaudesta. Eniten kritiikkiä vastaajien keskuudessa osoitettiin Finprolle. Keskeisenä nykyisten kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukien haasteena yritykset pitivät byrokraattisuutta, raportoinnin raskautta sekä tukien jälkikäteismaksatuksesta aiheutuvia kassavirtaongelmia. Markkinaselvityksiä kritisoitiin liian yleisellä tasolla toteutetuiksi ja osa yrityksistä ei ollut tyytyväisiä vienninedistämishankkeiden tuloksiin. 5.2 Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 42 % oli hyödyntänyt julkisia tukia tai palveluita kansainvälistymisensä edistämiseen. Kun vastanneet yritykset jaetaan eri vastaajaryhmiin yrityksen ilmoittaman kasvutavoitteen perusteella, huomataan, että nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovat usein hyödyntäneet julkisen sektorin tukia tai palveluita kansainvälistymisensä edistämiseen. Noin 63 % nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevista yrityksistä oli hyödyntänyt julkisen sektorin tukia tai palveluita. Yrityksistä, joilla ei ollut kasvutavoitteita, vain 17 % oli hyödyntänyt julkisen sektorin subventoimia kansainvälistymiseen tarkoitettuja tukia ja palveluita.

17 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 14 of ,3 % ,2 % 58,0 % 70,6 % 4 42,0 % 29,4 % 36,8 % 2 16,7 % Kyllä Ei Kaikki (KA:1.58, Hajonta:0.49) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.83, Hajonta:0.37) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.37, Hajonta:0.48) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.71, Hajonta:0.46) (Vastauksia:17) Kuvio 3. Julkisen sektorin subventoimien tukien ja palveluiden käyttö [Kysymys 16]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen kansainvälistymisen edistämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus kansainvälisen kasvun suunnitteluun, ELY-keskusten tarjoamat Kasvuväylä-palvelut ja vientiverkostot sekä Finpron kansainvälistymispalvelut. (Kyllä, Ei) (n=50)] Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä (58 %) ei ollut hyödyntänyt julkisia tukia ja palveluita kansainvälistymisen edistämiseen. Näiltä yrityksiltä kysyttiin syitä tukien käyttämättä/hakematta jättämiseen. Suurin syy käyttämättä jättämiselle oli tukijärjestelmän monimutkaisuus sekä se, että yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa tuista ja palveluista. Erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset kokivat nämä haasteet merkittäviksi. Julkiselle palvelulle ei ole ollut tarvetta Julkisista palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. palvelujen hyödyntämistä Julkista rahoituksellista tukea on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty Julkisen palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena Jokin muu, mikä 23,5 % 6 33,3 % 17,6 % 18,2 % 16,7 % 38,2 % 2 45,5 % 33,3 % 8,8 % 9,1 % 16,7 % 47,1 % 2 72,7 % 33,3 % 14,7 % 2 18,2 % 8,3 % Kaikki (KA:3.55, Hajonta:1.62) (Vastauksia:34) Ei kasvutav. (KA:2.83, Hajonta:2.03) (Vastauksia:5) Nopea kv. kasvu (KA:4.17, Hajonta:1.26) (Vastauksia:11) Vakaa asema (KA:3.18, Hajonta:1.62) (Vastauksia:12) Kuvio 4 Syyt julkisen tuen ja palveluiden käyttämättä jättämiselle

18 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 15 of 43 [Kysymys 21]. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita kansainvälistymisenne tukemiseen, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista. (n=34)] 5.3 Tarve julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille Yrityksiltä kysyttiin, onko yrityksissä tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen tähtääville julkisille tuille tai palveluille. Suurin osa eli 74 % yrityksistä vastasi tuille ja palveluille olevan tarvetta. Yritykset, joilla ei ole kasvutavoitteita, kokivat tarpeen pienimmäksi (17 %). Lähes kaikki eli 95 % yrityksistä, jotka tavoittelevat nopeaa kansainvälistä kasvua, vastasivat yrityksellä olevan tarvetta julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille ,7 % 74,0 % 64,7 % 16,7 % Kyllä 83,3 % 35,3 % 26,0 % 5,3 % Ei Kaikki (KA:1.26, Hajonta:0.44) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.83, Hajonta:0.37) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.05, Hajonta:0.22) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.35, Hajonta:0.48) (Vastauksia:17) Kuvio 5 Tarve kansainvälistymistä edistäville julkisille tuille ja palveluille [Kysymys 15]. Onko yrityksessänne tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? (n=50)] Kyselyssä selvitettiin, mitkä yritystoiminnan osa-alueet ovat erityisen haastavia kansainvälistymisen näkökulmasta. Kansainvälistymisen näkökulmasta haastavinta oli vastanneiden yritysten mukaan myynti ja markkinointi. Toiseksi haastavin alue oli vastaajien mukaan rahoituksen saanti. Kolmanneksi suurimpana haasteena yritykset pitivät kulttuurieroja, asiakasrajapintaa, juridiikkaa ja IPR-asioita. Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten osalta korostui erityisenä haasteena rahoituksen saanti. Juridiikka ja IPR-asiat olivat toinen, erityisesti tätä (nopea kasvua tavoittelevat yritykset) yritysjoukkoa koskettava kansainvälistymisen haaste. Taloushallinto, tietoturva, henkilöstöhallinnon haasteet ja rekrytointikysymykset olivat vastaajien mielestä vähäinen haaste.

19 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 16 of 43 2,2 % Henkilöstöhallinto 5,6 % 13,3 % Rekrytointi 5,6 % 25,0 % 66,7 % Myynti ja markkinointi 75,0 % 66,7 % 56,3 % 11,1 % Jakelu/toimitus 25,0 % 16,7 % 26,7 % Asiakasrajapinta/Kulttuurierot 25,0 % 22,2 % 37,5 % Taloushallinto 48,9 % Rahoitus 66,7 % 25,0 % 26,7 % Juridiikka, IPR-asiat 25,0 % 38,9 % 12,5 % Tietoturva 13,3 % T&K-toiminta 16,7 % 12,5 % 6,7 % Johtaminen 5,6 % 12,5 % 11,1 % Jokin muu, mikä 25,0 % 11,1 % 12,5 % Kaikki (KA:5.75, Hajonta:2.87) (Vastauksia:45) Ei kasvutav. (KA:5.43, Hajonta:3.16) (Vastauksia:4) Nopea kv. kasvu (KA:6.0, Hajonta:2.76) (Vastauksia:18) Vakaa asema (KA:5.65, Hajonta:3.18) (Vastauksia:16) Kuvio 6 Kansainvälistymisen näkökulmasta haastavimmat toiminnan osa-alueet [Kysymys 34]. Mitkä seuraavista osa-alueista koette kriittisiksi tai ongelmallisiksi yrityksenne kansainvälistymiseen liittyen (mitä seuraavista osa-alueista ovat osoittautuneet ongelmalliseksi yrityksenne kansainvälistymisessä TAI jotka koette lähtökohtaisesti haastavimmiksi)? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme (3) osa-aluetta. (n=45)] Sähköisessä kyselyssä yrityksiä pyydettiin listaamaan keskeisiä kansainvälistymiseen liittyviä tarpeita, joihin pystyttäisiin vastaamaan julkisen tuen tai palvelun avulla. Erityisesti korostui tarve joustavalle rahalle, jota yritys voisi käyttää vapaasti esim. asiakastapaamisiin. Muita yritysten esiin nostamia tarpeita olivat markkinointi, uusien, globaalien asiakkaiden etsiminen ja hankkiminen, jälleenmyynti- ja edustajaverkoston täydentäminen, markkinaselvitykset sekä yhteismarkkinointiklustereiden muodostaminen. Osa yrityksistä korosti, että yrityksellä ei ole tarvetta julkisen sektorin tuille ja palveluille. 5.4 Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut Kaikista vastaajayrityksistä 36 % oli hankkinut yksityiseltä sektorilta kansainvälistymisen palveluita kansainvälistymisen tueksi. Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevista yrityksistä 42 % oli hankkinut yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita. Yritykset, joilla ei ollut

20 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 17 of 43 kasvutavoitteita, eivät olleet käyttäneet yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita ,0 % 42,1 % 35,3 % 64,0 % 64,7 % 57,9 % 2 Kyllä Ei Kaikki (KA:1.64, Hajonta:0.48) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:2.0, Hajonta:0.0) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.58, Hajonta:0.49) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.65, Hajonta:0.48) (Vastauksia:17) Kuvio 7 Yksityiseltä sektorilta ostetut kansainvälistymispalvelut [Kysymys 23] Oletteko käyttäneet yksityisen sektorin palveluita kansainvälistymisen tukena niin, että niiden hyödyntämisessä ei ole käytetty julkista tukea ts. yritys on vastannut täysin palveluista aiheutuvista kustannuksista? Esimerkkinä yksityisen sektorin palveluista voidaan mainita erilaiset konsulttipalvelut (n=50)] Yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita käyttäneiltä yrityksiltä tiedusteltiin, mihin tarpeeseen yritykset olivat palveluita hankkineet. Yritykset olivat ostaneet yksityiseltä sektorilta palveluja erityisesti ensikontaktien muodostamiseen, paikallisen vientimarkkinan tuntemuksen vuoksi sekä uusien kansainvälisten kauppasuhteiden muodostamiseen. Muita käyttötarkoituksia olivat viranomaisyhteyksien luominen, tuki partneriyritysten etsimiseen sekä markkinointiin ja mainontaan. Osa yrityksistä oli myös teettänyt yksityisellä sektorilla toimitilaselvityksiä ja muuta projektien toteuttamisen tukea. Yrityksiltä tiedusteltiin syitä yksityisen palveluntarjoajan valinnalle. Keskeisin syy yksityisen palveluntarjoajan valintaan oli palvelun parempi laatu. Toinen syy yksityisen palveluntarjoajan valintaan oli, että julkinen sektori ei tarjoa vastaavaa palvelua tai tarvetta. Tämä haaste korostui erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten osalta.

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET

YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET SISÄLTÖ 1. Toimeksiannon tausta ja tavoite 2. Toimeksiannon

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Infotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Infotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Infotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Esityksen tavoite Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014 Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun Anne Alho Imatra 18.3.2014 Sisältö Minkälaista kansainvälistyminen on? Miksi kansainvälistyminen? Peruskysymyksiä Valmiudet ja suunnittelu

Lisätiedot

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE HYVÄ kehittäjäristeily 1.10.2014 TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE Marko Laiho, TEM Team Finland ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Team Finlandin perusteesit 2. Ajankohtaista Team Finland toiminnassa

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus

Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Kansainvälistymispalvelut Uudenmaan ELY-keskus, Henri Molander, Innovaatiot ja yritysrahoitus 4/1/11 1 Elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualue, Innovaatiot ja yritysrahoitus

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälistymisavustukset ja -tuet 1/2 Kehittämisavustus yrityksen kansainvälistymishankkeisiin Alueellinen tuki pk-yrityksen

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tukea liiketoiminnan kansainvälistymiseen

Tukea liiketoiminnan kansainvälistymiseen Tukea liiketoiminnan kansainvälistymiseen 25.2.2010 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kansainvälistymisasiantuntija Tapio Kinnunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 Miksi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut pk-yrityksille. 23.10.2014 Hämeenlinna Markku Mäkelä Hämeen ELY/TEKES

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut pk-yrityksille. 23.10.2014 Hämeenlinna Markku Mäkelä Hämeen ELY/TEKES Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut pk-yrityksille 23.10.2014 Hämeenlinna Markku Mäkelä Hämeen ELY/TEKES 1 2 3 4 Uudistu, kokeile, kasva, kansainvälisty Mihin Tekesin rahoitusta voi käyttää Vaihtoehtoja

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012

Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012 Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012 Kimmo Aura Aluepäällikkö, Uusimaa Esityksen rakenne Finpron palvelut lyhyesti Kansainvälistyvän

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

PALVELUT YRITYKSILLE. Team Finland Varsinais-Suomi. Jari Kauppila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014

PALVELUT YRITYKSILLE. Team Finland Varsinais-Suomi. Jari Kauppila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 PALVELUT YRITYKSILLE 27.11.2014 Jari Kauppila, Varsinais-Suomen ELY-keskus Team Finland Varsinais-Suomi Team.Finland.fi Team Finland -organisaatiot Valtioneuvoston kanslia Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Valmistelurahoitus. Juhani Pietikäinen Yksikönpäällikkö Kainuun ELY-keskus Juhani.pietikainen@tekes.fi +358 44 7746001

Valmistelurahoitus. Juhani Pietikäinen Yksikönpäällikkö Kainuun ELY-keskus Juhani.pietikainen@tekes.fi +358 44 7746001 Valmistelurahoitus Juhani Pietikäinen Yksikönpäällikkö Kainuun ELY-keskus Juhani.pietikainen@tekes.fi +358 44 7746001 VALMISTELURAHOITUKSEN TARKOITUS Valmistelurahoituksella autetaan pk-yrityksiä valmistelemaan

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Mistä tukea pk-yrityksen kansainvälistymiseen?

Mistä tukea pk-yrityksen kansainvälistymiseen? Mistä tukea pk-yrityksen kansainvälistymiseen? Enterprise Forum 2/2012 Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Innovaatiot

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot