Vastaanottaja. Tredea. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastaanottaja. Tredea. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä 18.5.2015 YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tredea Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT

2 YHTEENVETORAPORTTI KANSAINVÄLISTYMISSETELIT Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F

3 SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 1. JOHDANT ESISELVITYKSEN TOTEUTUS 3 3. ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUISTA EUROOPASSA JA SUOMESSA Ekoinnovaatiokumppanuudet - Portugali North West Development Agency (NWDA) Englanti Team Finland Explorer -Suomi 7 4. KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUJEN VERTAILU 9 5. SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Kansainvälistyminen Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Tarve julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut Tarve yksityisen sektorin palveluille Kansainvälistymissetelin tuoma lisäarvo TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Yritysten kansainvälistymiseen tarjolla olevat julkisen sektorin palvelut Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET 31 LIITTEET Liite 1 Kv. vertailussa kontaktoidut henkilöt Liite 2 Sähköisen kyselyn runko Liite 3 Suoritetut haastattelut Liite 4 Haastattelujen runko

4 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 1 of 43 YHTEENVETO TAVOITTEET Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Tämä esiselvitys kuvaa yrityspalvelukentän nykytilan sekä kokoaa yhteen yrityssetelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia tekijöitä. TOTEUTUS Esiselvitys pohjautuu pirkanmaalaisille yrityksille suunnattuun sähköiseen kyselyyn (n=50), tarkennettuihin yrityshaastatteluihin (n=14) sekä sidosryhmähaastatteluihin (n=13), jotka toteutettiin julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Lisäksi esiselvityksessä tarkasteltiin olemassa olevaa julkisen sektorin tukitarjontaa sekä analysoitiin 3 yrityssetelijärjestelmää eri puolilla Eurooppaa (Englanti, Portugali ja Suomi). HAVAINNOT Kansainvälistymisseteleistä on tarjolla yllättävän vähän tutkittua tietoa. Tässä esiselvityksessä katetuista kolmesta mallista yhtäkään ei ole arvioitu. Mielenkiintoinen havainto oli, että Finpron vientikumppanuusmallia oli käytetty Portugalin setelissä esimerkkinä. Portugalin kokeilu oli kuitenkin mittakaavassa niin pieni, että siitä on hyvin vaikea vetää todellisia johtopäätöksiä. Englannissa puolestaan kansainvälistymissetelien käyttö päättyi alueellisten kehittämisorganisaatioiden alasajoon muutama vuosi sitten. Team Finland Explorerin selkeä vahvuus oli mahdollisuus hyödyntää parasta mahdollista osaamista globaalissa mittakaavassa. JOHTOPÄÄTÖKSET, SUOSITUKSET Esiselvityksen mukaan pk-yritysten kansainvälistymisen keskeiset haasteet liittyvät seuraaviin seikkoihin: Yritykset eivät tunne riittävästi olemassa olevaa kansainvälistymiseen liittyvää tukipalvelutarjontaa ja/tai se koetaan monimutkaiseksi. Kansainvälistymisen edellyttämät taloudelliset investoinnit ovat yritykselle haastavia toteuttaa ja näiden investointien tukemiseen kaivataan aiempaa joustavampaa ja nopeampaa toimintatapaa. Kansainvälistymistä tukevaan sekä strategiseen että operatiiviseen markkinointiin ei ole riittävää osaamista ja mahdollisuuksia yritystasolla. Juridiikkaa, kuten IPR-oikeuksia, koskevat asiat edellyttävät erityisosaamista, mikä useimmista yrityksistä puuttuu. Esiselvityksen mukaan yrityksissä on selkeä tarve julkisen sektorin kansainvälistymispalveluille ja -tuille. Useissa maissa yrityssetelit on nähty keinona auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Vaikkakin olemassa oleva palveluntarjonta Suomessa on suhteellisen kattava, yritykset kokevat setelin vahvuudeksi nopeuden, käytön helppouden sekä sen mahdollistaman palveluntarjoajien valinnan vapauden. Esiselvityksessä katvealueiksi tunnistettiin etenkin myynnin ja markkinoinnin tukeminen, immateriaalioikeudet ja muut juridiset asiat, kansainvälisiin asiakasrajapintoihin kiinnittyminen, broker-tyylisten toimintojen hyödyntäminen, rahoituksen hankkiminen (ajan, resurssien ja tiedon puute) sekä kohdemarkkinatiedon hyödyntäminen. Toteutuessaan seteli

5 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 2 of 43 mahdollistaisi nykyistä laajemman palveluntarjoajaverkoston hyödyntämisen, ellei sitä rajattaisi pelkästään kotimaisiin organisaatioihin. Tämä ei olisi kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta toivottavaa. 1. JOHDANT0 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Esiselvityksessä yrityspalveluseteleistä on käytetty seuraavaa määritelmää: seteleillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista, yrityksen strategian fokusointia sen t&k toiminnan vahvistamista tai kansainvälistymistä. Yrityspalvelusetelijärjestelmän tavoitteena on, että tarjottavan tuen avulla yritykset voisivat jatkossa hankkia julkista yrityspalvelutarjontaa täydentäviä palveluita erityisesti yksityiseltä sektorilta, ja tätä kautta saavutettaisiin selvää lisäarvoa alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Toimeksiannon tavoitteeksi asetettiin tunnistaa katveita nykyisissä julkisissa yrityspalveluissa ja hankkia tietoa siitä, miten yrityspalvelutarjontaa voitaisiin alueellisella tasolla parantaa. Lisäksi pyrittiin tuottamaan tietoa yrityspalvelusetelin mahdollista pilotointia varten. Tavoitteiden saavuttamiseksi Ramboll toteutti alueen yrityksille suunnatun sähköisen kyselyn, haastatteli yritysedustajia sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia sekä keräsi ja analysoi tietoa aiemmista yrityssetelikokeiluista niin Suomessa kuin ulkomailla. Esiselvityksen keskeiset tulokset on esitetty tässä raportissa, joka kokoaa yhteen mahdollista yritysten kansainvälistymistä tukevan setelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia haasteita.

6 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 3 of ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvitystyö käynnistyi eri puolella Eurooppaa käynnissä olevien tai olleiden kansainvälistymissetelijärjestelmien vertailulla. Lista kontaktoiduista henkilöistä (innovaatioseteli ja kv-setelitoimeksianto) on liitteessä 1. Lisäksi työ käsitti kansainvälistymiseen liittyvien yrityspalveluiden kartoittamista, missä tavoitteena oli mahdollisten puutteiden ja epäkohtien tunnistaminen sekä työpöytätutkimuksena että haastatteluin. Tarvittavan tiedon keräämiseksi toteutettiin pirkanmaalaisille yrityksille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin yksityisen sektorin toimijoiden aiempia kokemuksia yrityspalvelujen hyödyntämisestä sekä täydentävien palvelujen mahdollisesta tarpeesta. Sähköisen kyselyn runko on liitteessä kaksi. Kyselyyn vastasi 50 henkilöä noin kahdeksansadan henkilön joukosta, joten vastausprosentti jäi alle kymmeneen prosenttiin. Kyselyn yhteydessä vastaajille annettiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa haastattelua varten. Näistä vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valikoitiin 15 henkilöä yksityiskohtaisempaan haastatteluun huomioiden henkilöiden taustaorganisaatioiden koko, toimiala ja toiminnan kansainvälisyys. Lista haastatelluista henkilöistä on merkitty liitteeseen 3 ja haastattelujen runko liitteessä 4. Yrityshaastattelujen lisäksi toteutettiin 13 sidosryhmähaastattelua lähinnä julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Pääpaino keskusteluissa oli nykyisen yrityspalvelukentän kattavuudessa, havaituissa puitteissa sekä yrityspalvelusetelijärjestelmän potentiaalissa mahdollisten katvealueiden kattamiseen. Lista sidosryhmähaastatelluista on liitteessä 4. Työpöytätutkimuksen, kyselyn sekä haastattelujen tulokset analysoitiin ja alustavat havainnot kirjattiin raportteihin. Alustavien tulosten validoimiseksi järjestettiin työpaja Rambollin ruotsalaisten sekä saksalaisten innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Tulosten analyysissä on otettu huomioon myös muut aihepiiriä käsitelleet selvitykset. Keskustelujen perusteella viimeisteltiin kaksi erillistä raporttia, joista tämä kyseinen raportti keskittyy kansainvälistymiseen. Samaan aikaan valmistuneen toisen raportin fokus on innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä sekä hyödyntämisessä. Kahden esiselvitysraportin rakenne on samanlainen. Johdannon (luku 1) ja esiselvityksen toteutuksen (luku 2) jälkeen kolmannessa luvussa esitellään esiselvityksessä kartoitetut setelikokeilut niin Suomesta kuin muualta Euroopasta. Luku neljä sisältää yhteenvedon kansainvälistymisseteleistä. Viidennessä luvussa käydään läpi toteutetun yrityskyselyn tulokset. Yrityspalvelujärjestelmä on kuvattu kuudennessa luvussa, jossa otetaan myös kantaa palvelujen kattavuuteen esiselvityksen tulosten perusteella. Raportti päättyy seitsemännen luvun yhteenvetoon ja kahdeksannen luvun johtopäätöksiin. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Henri Lahtinen, Kalle Lamminmäki, Hanna Koskela ja Vesa Salminen Ramboll Management Consulting Oy:sta.

7 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 4 of ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUISTA EUROOPASSA JA SUOMESSA 3.1 Ekoinnovaatiokumppanuudet - Portugali Kuvaus Setelikokeilu oli osa ECOPOL-hanketta, jossa oli partnereita Portugalin lisäksi myös Saksasta ja Suomesta. Hanke koostui kolmesta eri pilarista, joista ensimmäinen liittyy ympäristöystävällisiin julkisiin hankintoihin, toinen ekotehokkaiden yritysten kansainvälistymiseen ja kolmas jätteenkäsittelyn ja -hallinnan menetelmiin. Toinen pilari oli portugalilaisen Agência Nacional de Inovaçãon (ADl) vastuulla. Taustalla oli ajatus, että järjestelmässä on aukkoja, joita setelijärjestelmällä voisi täyttää. Hankkeen osapuolet jakoivat keskenään hyviä kokemuksia ja käytäntönä, ja Suomessa tuolloin Finpron tarjoama vientikumppanuus toimi esikuvana setelin pilotoinnille, vaikka siihen ei sisältynyt seteliä. Setelijärjestelmän tavoitteena oli kiihdyttää portugalilaisten pk-yritysten kansainvälistymistä auttamalla kohdeyrityksiä käynnistämään uusia toimintoja sekä kehittämällä kansainväliseen liiketoimintaan liittyvää osaamista. Setelikokeilu perustui toteutettuun vajeanalyysiin koskien kansainvälistymistä tukevia poliitikoita ja tuki-instrumentteja. Setelijärjestelmä esitettiin esimerkkinä innovatiivisesta yritystuesta, jolla voisi tukea palvelujen ja yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkimista kansainvälistymisen lisäämiseksi. Kohderyhmä Setelikokeilu oli suunnattu auttamaan yritysryppäitä (3-6 yritystä), jotka voivat toteuttaa portugalilaisia tai portugalilaisittain brändättyjä ratkaisuja haasteisiin huomattavilla kansainvälisillä markkinoilla. Kohderyhmänä olivat pääsääntöisesti pk-yritykset, mutta tarkkoja rajauksia ei tehty. Myös suuri yritys saattoi olla mukana, jos sen nähtiin toimivan veturina pienemmille kumppaneilleen. Toimialaa ei myöskään rajattu, ainoa vertailtava kriteeri oli, että kehitettävän tuotteen tai palvelun tuli olla ekoinnovaatio. Koska rahaa oli käytettävissä vain hankkeen budjetin rajoissa, ei seteliä markkinoitu laajasti. Lähinnä tieto setelistä oli ADl:n verkkosivulla. Lisäksi tieto välitettiin muutamien klusteriorganisaatioiden kautta. Käyttötarkoitus Setelijärjestelmä kehitettiin tukemaan palvelujen sekä ulkoisen osaamisen hankintaa liittyen kansainvälisiin yritystoiminnan prosesseihin. Ajatuksena oli, että mukana olleet yritykset pystyisivät itsenäisesti perustamaan uusia toimintoja kohdemarkkinoilla 2-3 vuoden sisällä. Minimi ja maksimi Setelin yläraja oli Tukiprosentit 50 % Toimija

8 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 5 of 43 Portuguese Innovation Agency (Adl), innovaatiotoiminnan ja teknologisen kehityksen edistämistä tukeva toimija, joka pyrkii tuomaan tutkimuksen lähemmäs yritysmaailmaa 1. Rahoittaja Kokeilu oli osa komission rahoittamaa ECOPOL hanketta. Miksi päättynyt Kyseessä oli pilottikokeilu, jonka jälkeen ehdotettiin, että toimintaa pitäisi laajentaa kansallisen tason ohjelmaksi joko integroimalla se osaksi muita pk-sektorin kansainvälistämiseen tukiinstrumentteja tai omana erillisenä instrumenttinaan. Tämän jälkeen iski taantuma, joka vaikutti myös ADI:n toimintaan. Seteliasia on nostettu uudelleen esiin, ja ADI:n toiveena on saada esiteltyä setelijärjestelmää uudelleen ko. asioista vastaavalle ministerille. Minkä tarpeen täyttää Portugalilaisten, ekoinnovaatioita tarjoavien yritysten pääsy uusille, kansainvälisille markkinoille. Kilpailutus Yritykset saivat vapaasti hankkia haluamansa palvelun käyttöönsä seteliä vastaan. Se haluttiin kuitenkin varmistaa, että yritykset eivät hankkineet toimeksiantoja tuttavilleen. Tätä varten palveluntarjoajien täytyi osoittaa kohdemaan ja -markkinan tuntemus. Muuta ADI ei arvioinut setelikokeilun tuloksia jälkikäteen, eikä virallista seurantaa ole ollut seteliä hyödyntäneiden yritysten kokemuksista. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Luís Ferreira, Agência Nacional de Inovação, Portugal 3.2 North West Development Agency (NWDA) 2 Englanti Kuvaus NWDA:n innovaatiosetelijärjestelmä käynnistettiin vuonna 2008 ja sen tavoitteena oli kannustaa alueella toimivia pk-yrityksiä yhteistyöhön seudulla olevan osaamispohjan kanssa. Osaamispohjalla viitataan tässä yhteydessä niin yliopistoihin, korkeakouluihin kuin kaupallisiin organisaatioihinkin. Määrällisenä tavoitteena oli saattaa 1100 yritystä yhteistyöhön yhden tietoa tuottavan organisaation kanssa kahden vuoden sisällä myöntämällä punnan seteli hanketoimintaan. Alueellisen kehittämisyhtiöt lakkautettiin virallisesti Englannissa vuonna 2012, jolloin myös setelitoiminta loppui. Kohderyhmä Pk-yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja voittoa tuottamattomat organisaatiot Luoteis- Englannin alueella (Cheshire, Merseyside, suur-manchester, Lancashire ja Cumbria). Erityisesti naisyrittäjät, vähemmistöjen edustajat sekä huonomaineisemmilla alueilla toimivat yritykset

9 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 6 of 43 Käyttötarkoitus Setelin voi käyttää esimerkiksi markkinatutkimuksiin kuten asiakaskyselyihin ja toteutettavuusselvityksiin, prototyyppien kehittämiseen ja testaamiseen, prosessien arviointiin, ohjelmistojen kehittämiseen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien palvelujen kehittämiseen, tehokkuuden arviointiin sekä taloudellisten vaikutusten arviointiin. Lisäksi setelillä saattoi hankkia hankkeisiin liittyvä erityisosaamista. Yksi valituista palveluntarjoajista, Kinetic Cubed, auttoi yrityksiä, jotka tähtäsivät ulkomaisille markkinoille ja globaaleihin innovaatioverkostoihin. Kinetic auttoi esimerkiksi erästä ympäristöteknologia-alan yritystä kehittämään toimintaansa Turkissa laatimalla tutkimus- ja markkinointisuunnitelma. Paikallista yritystä tuettiin tunnistamalla sen palveluille ja tuotteille mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla tai analysoimalla Australian markkinapotentiaalia laki- ja asianajopalveluita tarjoavan yrityksen ohjelmistolle 3. Setelillä ei voinut kattaa peruskurssitusta, sertifikaattien tai muiden todistusten ostamista, ohjelmistojen ostoa, opiskelijoiden harjoittelusta aiheutuneita kustannuksia, mainontamateriaalien suunnittelua ja valmistusta, myyntitoimintoja tai yleisesti tarjolla olevaa neuvontaa yritystoiminnan kehittämiseen. Minimi ja maksimi puntaa. Lisäksi vuonna 2010 järjestelmän piiriin tuotiin 100 kappaletta arvokkaampia seteleitä (7000 ). Tukiprosentit 3000 punnan setelissä 100 %, punnan setelissä yrityksen piti vastata rahoitukseen 30 % osuudella, jolloin setelin arvo nousi kokonaisuudessaan puntaan 4. Toimija North West Development Agency, Luoteis-Englannissa toiminut aluekehitysorganisaatio 5 Rahoittaja EU/EAKR Miksi päättynyt Englannin hallituksen rahoittamien alueellisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan alasajosta päätettiin vuonna 2010 ja virallisesti niiden toiminta loppui maaliskuussa Tätä ennen kyseisten organisaatioiden aktiviteetit ja hankkeet lopetettiin. Minkä tarpeen täyttää Ajatuksena oli, että setelin avulla alueen yritykset voisivat aiempaa paremmin kiinnittyä seudulla olevaan tietopohjaan ja hyödyntää sitä omassa kehittämistoiminnassaan. Kilpailutus 3 4 Luku ei sisällä arvonlisäveroa. Myös pienemmän setelin käytöstä yritys joutui maksamaan arvonlisäveron. 5 https://www.gov.uk/government/organisations/northwest-regional-development-agency

10 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 7 of 43 Palveluntarjoajat oli rajattu eli yritykset eivät saaneet vapaasti valita kaikista tietoa tuottavista organisaatioista alueella. Yksi palveluntarjoajista oli tähän esiselvitykseen haastateltu Kinetic Cubed. Hakeminen Setelin hakeminen ja käyttö pyrittiin tekemään yrityksen kannalta mahdollisimman helpoksi. Hakemuksen täyttäminen tapahtui NWDA:n verkkosivuilla. Täytetty hakemus tuli jättää haun ollessa auki. Yksi haku oli avoinna neljä viikkoa. Haun päätyttyä NWDA:n tiimi kävi hakemukset läpi ja ilmoitti, mikäli yritykselle myönnettiin seteli. Tiimi oli myös apuna tietoa tuottavan organisaation valinnassa. Mikäli setelien kysyntä ylitti niiden määrän, ne arvottiin hakemuksen jättäneiden yritysten kesken kuitenkin siten, että digitaalisuus ja luovat alat, liiketoiminta- ja asiantuntijapalvelut sekä elintarvikesektori olivat etusijalla. Muuta Kinetic Cubedin kautta setelillä hankittu palvelu koski yleensä markkinatutkimusta, joka ei vielä itsessään kansainvälistänyt yritysten toimintaa. Ulkomaan markkinoille pääsy ja siellä pysyminen kestää kauan, ja haastateltavan mukaan yrityksillä on tapana olla tämän suhteen ylioptimistia. Tästä syystä yrityksillä tulisi olla vähintään suuntaa-antava toimintasuunnitelma, jonka avulla ne pyrkivät kansainvälisille markkinoille. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Mark Beresford, Kinetic Cubed Ltd 3.3 Team Finland Explorer 6 -Suomi Kuvaus Vuonna 2014 osana Team Finlandia toteutettiin Explorer kokeilu, jonka tavoitteena oli auttaa yrityksiä laajentamaan asiakaskuntaansa. Käytännössä tämä tapahtui rahoittamalla asiantuntijapalvelujen hankintaa. Kyseisillä palveluilla yritys saattoi selvittää esimerkiksi toimimista kohdemarkkinoilla tai sitä, miten heidän kannattaisi viedä olemassa olevaa tarjontaansa kansainvälisille markkinoilla sekä hankkia kansainvälistymissuunnitelma. Rahoitus oli haettaessa vuoden 2014 loppuun saakka. Kohderyhmä Pk-yritykset Käyttötarkoitus Ulkopuolisen osaamisen hankkiminen Suomen ulkopuolisille markkinoille pyrittäessä. Tekes hyväksyi vain ostot ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta, ei esimerkiksi yrityksen omia palkkakustannuksia tai matkakustannuksia. Minimi ja maksimi Myönnettävän rahoituksen alaraja oli euroa, jolloin ostopalvelun hinta oli vähintään euroa Tukiprosentit 6

11 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 8 of %. Toimija Team Finland 7 Rahoittaja Tekes Miksi päättynyt Kyseessä oli kokeilu, mutta rahoitusta on voinut alkaen hakea ELY-keskusten yritysten kehittämisavustuksen kautta. ELY:n kautta rahoitusta myönnetään hieman eri perustein, eli palveluntarjoaja on kilpailutettava, ja usein hankekokonaisuudet ovat laajempia (ja kalliimpia) kuin Team Finland Explorerissa. Minkä tarpeen täyttää Tuella oli tarkoitus auttaa yrityksiä kansainvälistymään tarjoamalla ulkopuolista apua yrityksen markkinoiden laajentamiseen. Palvelutarjonnassa esiintyi vajetta Finpron muutoksesta johtuen. Muutoksen seurauksena Finpro ry ei enää tarjoa julkisrahoitteisia konsulttipalveluita. Kilpailutus Yrityksillä oli lupa hankkia ostopalvelu parhaaksi katsomaltaan toimijalta joko Suomesta tai ulkomailta. Hakeminen Hakeminen tapahtui Tekesin sähköisen asioinnin kautta täyttämällä hakemus kansainvälisen kasvun suunnitteluun. Tunnustelulomakkeeseen tuli merkitä, että kyseessä oli Team Finland Explorer -rahoitus. Tekes lupasi vastata tunnustelulomakkeeseen viikon sisällä. Muuta Melko tasaisesti lähes kaikista maakunnista saaduista hakemuksista (72 kpl) hyväksyttiin vuonna kappaletta 8. Elinkeinoelämän keskusliiton toimittamien tietojen mukaan kaikkiaan hakemuksia saatiin noin 150 kappaletta ja rahoitusta myönnettiin reilut 4 miljoonaa euroa. Esimerkkinä Team Finland Explorer tuen hyödyntämisestä voidaan mainita Pesmel Oy, joka on käyttänyt rahoitusta ostopalveluna ohjelmistoratkaisujen kansainvälistymissuunnitelman valmisteluun kohdemarkkinoilleen. Toimeksianto sisälsi muun muassa potentiaaliset paikalliset yhteistyökumppanit sekä vaaditut toimenpiteet tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi

12 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 9 of KANSAINVÄLISTYMISSETELIKOKEILUJEN VERTAILU Esiselvityksessä tarkasteltiin kolmea yritysten kansainvälistymistä tukevaa setelijärjestelmää, jotka esiintyivät Portugalissa, Englannissa ja Suomessa aikavälillä Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty näiden järjestelmien keskeiset piirteet. Taulukko 1. Kansainvälistymistä tukevien setelijärjestelmien yleispiirteet Kohderyhmä Käyttötarkoitus Pk-yritykset Yritysten kansainvälistymisen tukeminen yleisesti, kansainvälistymissuunnitelman laatiminen, kohdemarkkinatutkimusten toteuttaminen sekä yritysten kansainvälistymistä tukevien partnerien löytyminen ja tämän yhteistyön vahvistaminen Minimi maksimi Alaraja n. 4000, maksimi n Tukiprosentit Setelijärjestelmästä riippuen % Toimija Rahoittaja Miksi päättynyt? Mihin tarpeeseen vastaa? Kilpailutus Hakeminen Alueellinen kehitysyhtiö (Portugali, Englanti) tai kansallinen innovaatiorahoittaja (Suomi) Euroopan komissio (esim. EAKR) tai valtio Kyseessä pilottikokeilut, joiden jatko on pyritty kanavoimaan alueellisten kehitystoimijoiden kautta, tässä kuitenkin aina onnistumatta. Ekoinnovaatioiden kansainvälistymisen tukeminen; yhteiskunnallisten yritysten ja voittoa tuottamattomien organisaatioiden kansainvälistyminen, pk-yritysten kansainvälisten kohdemarkkinoiden kartoittaminen ja kv-strategian laatiminen Portugalin ja Suomen kokeiluissa yritykset saivat valita palveluntarjoajan vapaasti. Englannin alueellisessa järjestelmässä vain osa paikallisista palveluntarjoajista kuului pooliin. Kaikissa setelijärjestelmissä hakeminen tapahtui sähköisesti. Kohderyhmä Pääsääntöisesti pk-yrityksille kohdistetut järjestelmät olivat Portugalin ja Englannin järjestelmän osalta tarkennettu niin, että Portugalissa edellytettiin yrityksen tarjonnan olevan ekoinnovaatio kun taas Englannissa pk-yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja voittoa tuottamattomat organisaatiot olivat fokuksessa - ja tässä erityisesti naisyrittäjät, vähemmistöjen edustajat sekä huonomaineisemmilla alueilla toimivat yritykset. Portugalin järjestelmä kannusti 3-6 yrityksen ryppäitä kokoavaan yhteistyöhön, jolla oli kansainvälinen tavoite. Tässä klusterimallissa myös suuri yritys saattoi olla tuen saaja, jos sen nähtiin toimivan veturina pienemmille kumppaneilleen. Käyttötarkoitus Englannin pilottikokeilun tavoitteena oli kannustaa alueella toimivia pk-yrityksiä yhteistyöhön seudulla olevan osaamispohjan (yliopistot, korkeakoulut kaupalliset organisaatiot) kanssa, kun taas Suomessa osana Team Finlandia vuonna 2014 suoritettu kokeilu kannusti yrityksiä selvittämään potentiaalisia toimia kohdemarkkinoilla ja laatimaan strategisen kansainvälistymissuunnitelman. Suhteellisen toimialariippumattomat järjestelmät pyrkivät edistämään yritysten kansainvälistymistä ulkomaisille markkinoille pyrittäessä. Portugalissa tavoitteena oli, että mukana olleet yritykset pystyisivät itsenäisesti perustamaan uusia toimintoja kohdemarkkinoilla 2-3 vuoden sisällä. Englannissa setelin käyttö kohdistettiin esim. markkinatutkimuksiin kuten

13 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 10 of 43 asiakaskyselyihin ja toteutettavuusselvityksiin, prototyyppien kehittämiseen ja testaamiseen, prosessien arviointiin, ohjelmistojen kehittämiseen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien palvelujen kehittämiseen sekä tehokkuuden että taloudellisten vaikutusten arviointiin. Kaikkiaan seteliä on käytetty seuraaviin tarkoituksiin: Englanti: pk-yritysten ja alueella toimivien t&k-organisaatioiden yhteistyön vauhdittaminen, markkinatutkimukset (asiakaskyselyt ja toteutettavuusselvitykset), prototyyppien kehittäminen ja testaaminen, prosessien arviointi, ohjelmistojen kehittäminen, yliopistojen tutkimustilojen hyödyntäminen, uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittäminen, tehokkuuden sekä taloudellisten vaikutusten arviointi Portugali: yritysryppäiden tukeminen, pk-yritysten kansainvälistyminen, uusien toimintojen käynnistäminen, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen, yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen, ekoinnovaatioihin liittyvät tuotteet ja palvelut Suomi: yritysten asiakaskunnan laajentaminen, asiantuntijapalvelujen hankinta, tiedon hankkiminen kohdemarkkinoista, toiminnan kansainvälistäminen, kansainvälistymissuunnitelman laatiminen, potentiaalisten paikallisten yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, tunnettuuden ja näkyvyyden lisääminen Hakeminen ja tuen suuruus Setelituen hakeminen tapahtui kaikissa kokeiluissa sähköisesti. Kansainvälistymistä tukevien setelikokeilujen minimituki oli noin 4000, mutta osa järjestelmistä edellytti yritysten omavastuuta vastaavan summan. Vain Briteissä ollut järjestelmä takasi 3000 punnan setelin yritykselle ilman yrityskohtaista vastinrahaa. Portugalissa ja Briteissä myönnetyn setelin koko oli noin , missä julkisen tuen osuus oli %. Kaikissa kolmessa järjestelmässä tukiprosentti oli vähintään 50 % Kussakin maakohtaisessa pilotissa yritykset saivat suhteellisen vapaasti hankkia haluamansa palvelun käyttöönsä seteliä vastaan. Erityisesti Isossa-Britanniassa kuitenkin valvottiin, että valitulla palveluntarjoajalla on kohdemaan ja -markkinan tuntemusta. Suomen ja Portugalin kokeilussa yrityksillä oli lupa hankkia ostopalvelu parhaaksi katsomaltaan toimijalta mistä tahansa maasta. Toimija ja rahoittaja Toimijoina ovat olleet joko alueelliset kehitysyhtiöt (Englanti ja Portugali) tai kansallinen innovaatiorahoituskeskus (Suomi). Ensin mainituissa rahoitus on hankittu Euroopan komissiolta, jälkimmäisessä puolestaan samalta organisaatiolta. Mihin tarpeeseen vastaa? Kokeiluilla on pyritty auttamaan yrityksiä pääsemään kiinni kansainvälisiin markkinoihin. Kilpailutus Englannissa palveluntarjoajat kilpailutettiin ennakkoon, jolloin ne muodostivat valmiin poolin. Portugalissa ja Suomessa osaamisen sai hankkia parhaakseen katsomalta taholta. Miksi päättynyt? Portugalin ja Englannin kokeilujen taustalla oli tavoite jatkaa ja laajentaa setelijärjestelmän käyttöä tulevaisuudessa. Portugalissa ehdotettiin, että ekoinnovaatioiden kansainvälistymistä tukeva setelijärjestelmä laajennettaisiin kansallisen tason ohjelmaksi joko integroimalla se osaksi

14 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 11 of 43 muita pk-sektorin kansainvälistämiseen tuki-instrumentteja tai pitämällä se omana erillisenä instrumenttinaan. Nämä toiveet vesitti yleinen taantuma, mutta nyttemmin asia nostettu uudelleen esiin ja paikallisen kehitysyhtiön toiveena on saada esiteltyä setelijärjestelmää uudelleen ko. asioista vastaavalle ministerille. Britannian setelikokeilu päättyi Englannin hallituksen rahoittamien alueellisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan alasajoon v Suomen vastaavassa pilotoinnissa kyse oli kokeilusta, jonka jälkeen rahoitusta kansainvälistymiseen on tarjottu osana ELY-keskusten yritysten kehittämisavustusta.

15 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 12 of SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Osana esiselvitystä toteutettiin Pirkanmaalla toimiville yrityksille kysely, jossa kartoitettiin a) yritysten tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla, b) yritysten aiemmin hyödyntämiä julkisen sektorin tarjoamia tukia sekä niihin liittyviä kokemuksia ja c) mahdollisia esteitä erilaisten tukipalvelujen käytölle. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, kokevatko yritysten edustajat olemassa olevassa julkisessa palvelutarjonnassa olevan sellaisia aukkoja tai puutteita, jotka hankaloittavat yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Kyselyyn vastanneista henkilöistä yli puolet (53 %) edusti pieniä yrityksiä (6-50 työntekijää). Huomattava osa vastauksista saatiin myös 1-5 henkeä työllistäviltä mikroyrityksiltä (29 %). Keskisuurten yritysten ( työntekijää) edustajia vastaajista 10 % ja loput vastaukset tulivat suurista yrityksistä (yli 250 työntekijää). Vastanneiden edustamat yrityksen henkilöstömäärän mukaan on esitetty kuviossa 1. Mikroyritys (1-5 henkilöä) 28,6 % Pieni yritys (6-50 henkilöä) 53,1 % Keskisuuri ( henkilöä) 10,2 % Suuri yritys (yli 250 henkilöä) 8,2 % Kuvio 1. Sähköiseen kyselyyn osallistuneiden yritysten koko (henkilöstömäärän mukaan) Sähköiseen kyselyyn vastanneiden toimialakohtainen jakauma oli puolestaan seuraava: Teollisuus 46 % Liike-elämän palvelut 15 % Muut palvelut 15 % Rakentaminen 6 % Kauppa 2 % Muut 17 % (esimerkiksi ICT, terveys ja ympäristöteknologia, liikuntapalvelut) Kyselyyn vastanneet edustivat yritysten iän osalta suhteellisen vakiintunutta yritystoimintaa. Melkein kolme neljästä yrityksistä (74 %) oli perustettu jo yli 10 vuotta sitten. Viidesosalla oli takana yritystoimintaa kolmesta viiteen vuotta. Hieman yli neljä prosenttia oli ollut toiminnassa kuudesta yhdeksään vuotta ja kaksi prosenttia oli perustettu kahden viime vuoden sisällä. 5.1 Kansainvälistyminen Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat selvästi sen mukaan, onko niillä toimintaa ulkomailla (52 %) vai ei (48 %). Kolmessa neljästä yrityksestä oli henkilöstöä, joka työskentelee kansainvälistymisen tai kansainvälisten asioiden parissa. Vastanneista yrityksistä enemmistössä oli toteutettu näihin liittyviä hankkeita: 25 % yrityksistä oli ollut viimeisten viiden vuoden aikana vähintään neljä kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää hanketta ja 42 % yrityksistä vastaavia projekteja oli ollut yhdestä kolmeen. Osin kansainvälisille markkinoille on pyritty yritysten omin voimin, kuten alla oleva kuvio (kuvio 2) osoittaa.

16 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 13 of ,0 % 58,0 % 2 Kyllä Ei Kuvio 2. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen kansainvälistymisen edistämiseen? Käytetyistä palveluista yleisimpiä ovat olleet ELY-keskusten, Tekesin sekä Finpron tarjoamat tuet. Lisäksi mainittiin eurooppalaiset ohjelmat kuten EUREKA, ARTEMIS sekä EU-puiteohjelmat, vientirenkaat ja Finnvera. Palvelujen vastaavuus yritysten tarpeisiin vaihteli vastaajien mukaan. Kyselyn vastausten perusteella yrityksissä on oltu pääsääntöisesti suhteellisen tyytyväisiä palvelutarjontaan sekä varsinaiseen palveluun. Tekesin vastuulla olevat palvelut erityisesti Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus koettiin onnistuneena. ELY-keskusten tuki on ollut tarpeellista, vaikka sitä moitittiin byrokraattisuudesta ja hitaudesta. Eniten kritiikkiä vastaajien keskuudessa osoitettiin Finprolle. Keskeisenä nykyisten kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukien haasteena yritykset pitivät byrokraattisuutta, raportoinnin raskautta sekä tukien jälkikäteismaksatuksesta aiheutuvia kassavirtaongelmia. Markkinaselvityksiä kritisoitiin liian yleisellä tasolla toteutetuiksi ja osa yrityksistä ei ollut tyytyväisiä vienninedistämishankkeiden tuloksiin. 5.2 Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 42 % oli hyödyntänyt julkisia tukia tai palveluita kansainvälistymisensä edistämiseen. Kun vastanneet yritykset jaetaan eri vastaajaryhmiin yrityksen ilmoittaman kasvutavoitteen perusteella, huomataan, että nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovat usein hyödyntäneet julkisen sektorin tukia tai palveluita kansainvälistymisensä edistämiseen. Noin 63 % nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevista yrityksistä oli hyödyntänyt julkisen sektorin tukia tai palveluita. Yrityksistä, joilla ei ollut kasvutavoitteita, vain 17 % oli hyödyntänyt julkisen sektorin subventoimia kansainvälistymiseen tarkoitettuja tukia ja palveluita.

17 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 14 of ,3 % ,2 % 58,0 % 70,6 % 4 42,0 % 29,4 % 36,8 % 2 16,7 % Kyllä Ei Kaikki (KA:1.58, Hajonta:0.49) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.83, Hajonta:0.37) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.37, Hajonta:0.48) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.71, Hajonta:0.46) (Vastauksia:17) Kuvio 3. Julkisen sektorin subventoimien tukien ja palveluiden käyttö [Kysymys 16]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen kansainvälistymisen edistämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus kansainvälisen kasvun suunnitteluun, ELY-keskusten tarjoamat Kasvuväylä-palvelut ja vientiverkostot sekä Finpron kansainvälistymispalvelut. (Kyllä, Ei) (n=50)] Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä (58 %) ei ollut hyödyntänyt julkisia tukia ja palveluita kansainvälistymisen edistämiseen. Näiltä yrityksiltä kysyttiin syitä tukien käyttämättä/hakematta jättämiseen. Suurin syy käyttämättä jättämiselle oli tukijärjestelmän monimutkaisuus sekä se, että yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa tuista ja palveluista. Erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset kokivat nämä haasteet merkittäviksi. Julkiselle palvelulle ei ole ollut tarvetta Julkisista palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. palvelujen hyödyntämistä Julkista rahoituksellista tukea on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty Julkisen palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena Jokin muu, mikä 23,5 % 6 33,3 % 17,6 % 18,2 % 16,7 % 38,2 % 2 45,5 % 33,3 % 8,8 % 9,1 % 16,7 % 47,1 % 2 72,7 % 33,3 % 14,7 % 2 18,2 % 8,3 % Kaikki (KA:3.55, Hajonta:1.62) (Vastauksia:34) Ei kasvutav. (KA:2.83, Hajonta:2.03) (Vastauksia:5) Nopea kv. kasvu (KA:4.17, Hajonta:1.26) (Vastauksia:11) Vakaa asema (KA:3.18, Hajonta:1.62) (Vastauksia:12) Kuvio 4 Syyt julkisen tuen ja palveluiden käyttämättä jättämiselle

18 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 15 of 43 [Kysymys 21]. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita kansainvälistymisenne tukemiseen, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista. (n=34)] 5.3 Tarve julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille Yrityksiltä kysyttiin, onko yrityksissä tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen tähtääville julkisille tuille tai palveluille. Suurin osa eli 74 % yrityksistä vastasi tuille ja palveluille olevan tarvetta. Yritykset, joilla ei ole kasvutavoitteita, kokivat tarpeen pienimmäksi (17 %). Lähes kaikki eli 95 % yrityksistä, jotka tavoittelevat nopeaa kansainvälistä kasvua, vastasivat yrityksellä olevan tarvetta julkisen sektorin subventoimille tuille ja palveluille ,7 % 74,0 % 64,7 % 16,7 % Kyllä 83,3 % 35,3 % 26,0 % 5,3 % Ei Kaikki (KA:1.26, Hajonta:0.44) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.83, Hajonta:0.37) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.05, Hajonta:0.22) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.35, Hajonta:0.48) (Vastauksia:17) Kuvio 5 Tarve kansainvälistymistä edistäville julkisille tuille ja palveluille [Kysymys 15]. Onko yrityksessänne tarvetta kansainvälistymisen edistämiseen tai sen vahvistamiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? (n=50)] Kyselyssä selvitettiin, mitkä yritystoiminnan osa-alueet ovat erityisen haastavia kansainvälistymisen näkökulmasta. Kansainvälistymisen näkökulmasta haastavinta oli vastanneiden yritysten mukaan myynti ja markkinointi. Toiseksi haastavin alue oli vastaajien mukaan rahoituksen saanti. Kolmanneksi suurimpana haasteena yritykset pitivät kulttuurieroja, asiakasrajapintaa, juridiikkaa ja IPR-asioita. Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten osalta korostui erityisenä haasteena rahoituksen saanti. Juridiikka ja IPR-asiat olivat toinen, erityisesti tätä (nopea kasvua tavoittelevat yritykset) yritysjoukkoa koskettava kansainvälistymisen haaste. Taloushallinto, tietoturva, henkilöstöhallinnon haasteet ja rekrytointikysymykset olivat vastaajien mielestä vähäinen haaste.

19 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 16 of 43 2,2 % Henkilöstöhallinto 5,6 % 13,3 % Rekrytointi 5,6 % 25,0 % 66,7 % Myynti ja markkinointi 75,0 % 66,7 % 56,3 % 11,1 % Jakelu/toimitus 25,0 % 16,7 % 26,7 % Asiakasrajapinta/Kulttuurierot 25,0 % 22,2 % 37,5 % Taloushallinto 48,9 % Rahoitus 66,7 % 25,0 % 26,7 % Juridiikka, IPR-asiat 25,0 % 38,9 % 12,5 % Tietoturva 13,3 % T&K-toiminta 16,7 % 12,5 % 6,7 % Johtaminen 5,6 % 12,5 % 11,1 % Jokin muu, mikä 25,0 % 11,1 % 12,5 % Kaikki (KA:5.75, Hajonta:2.87) (Vastauksia:45) Ei kasvutav. (KA:5.43, Hajonta:3.16) (Vastauksia:4) Nopea kv. kasvu (KA:6.0, Hajonta:2.76) (Vastauksia:18) Vakaa asema (KA:5.65, Hajonta:3.18) (Vastauksia:16) Kuvio 6 Kansainvälistymisen näkökulmasta haastavimmat toiminnan osa-alueet [Kysymys 34]. Mitkä seuraavista osa-alueista koette kriittisiksi tai ongelmallisiksi yrityksenne kansainvälistymiseen liittyen (mitä seuraavista osa-alueista ovat osoittautuneet ongelmalliseksi yrityksenne kansainvälistymisessä TAI jotka koette lähtökohtaisesti haastavimmiksi)? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme (3) osa-aluetta. (n=45)] Sähköisessä kyselyssä yrityksiä pyydettiin listaamaan keskeisiä kansainvälistymiseen liittyviä tarpeita, joihin pystyttäisiin vastaamaan julkisen tuen tai palvelun avulla. Erityisesti korostui tarve joustavalle rahalle, jota yritys voisi käyttää vapaasti esim. asiakastapaamisiin. Muita yritysten esiin nostamia tarpeita olivat markkinointi, uusien, globaalien asiakkaiden etsiminen ja hankkiminen, jälleenmyynti- ja edustajaverkoston täydentäminen, markkinaselvitykset sekä yhteismarkkinointiklustereiden muodostaminen. Osa yrityksistä korosti, että yrityksellä ei ole tarvetta julkisen sektorin tuille ja palveluille. 5.4 Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut Kaikista vastaajayrityksistä 36 % oli hankkinut yksityiseltä sektorilta kansainvälistymisen palveluita kansainvälistymisen tueksi. Nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevista yrityksistä 42 % oli hankkinut yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita. Yritykset, joilla ei ollut

20 Kansainvälistymissetelit esiselvitys 17 of 43 kasvutavoitteita, eivät olleet käyttäneet yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita ,0 % 42,1 % 35,3 % 64,0 % 64,7 % 57,9 % 2 Kyllä Ei Kaikki (KA:1.64, Hajonta:0.48) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:2.0, Hajonta:0.0) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.58, Hajonta:0.49) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.65, Hajonta:0.48) (Vastauksia:17) Kuvio 7 Yksityiseltä sektorilta ostetut kansainvälistymispalvelut [Kysymys 23] Oletteko käyttäneet yksityisen sektorin palveluita kansainvälistymisen tukena niin, että niiden hyödyntämisessä ei ole käytetty julkista tukea ts. yritys on vastannut täysin palveluista aiheutuvista kustannuksista? Esimerkkinä yksityisen sektorin palveluista voidaan mainita erilaiset konsulttipalvelut (n=50)] Yksityisen sektorin tuottamia kansainvälistymispalveluita käyttäneiltä yrityksiltä tiedusteltiin, mihin tarpeeseen yritykset olivat palveluita hankkineet. Yritykset olivat ostaneet yksityiseltä sektorilta palveluja erityisesti ensikontaktien muodostamiseen, paikallisen vientimarkkinan tuntemuksen vuoksi sekä uusien kansainvälisten kauppasuhteiden muodostamiseen. Muita käyttötarkoituksia olivat viranomaisyhteyksien luominen, tuki partneriyritysten etsimiseen sekä markkinointiin ja mainontaan. Osa yrityksistä oli myös teettänyt yksityisellä sektorilla toimitilaselvityksiä ja muuta projektien toteuttamisen tukea. Yrityksiltä tiedusteltiin syitä yksityisen palveluntarjoajan valinnalle. Keskeisin syy yksityisen palveluntarjoajan valintaan oli palvelun parempi laatu. Toinen syy yksityisen palveluntarjoajan valintaan oli, että julkinen sektori ei tarjoa vastaavaa palvelua tai tarvetta. Tämä haaste korostui erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten osalta.

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Yritysten rahoitus- ja kehittämispäivä Kuusamossa 26.4.2016 Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Kari Skyttä 26.4.2016 Myönnetty rahoitus v. 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt. Palveluntuottajan pelisäännöt http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? KENELLE? MILLOIN? MILLOIN EI? MITEN SE TOIMII? HAKU PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA YLEISIMMÄT HYLKYPERUSTEET

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälistymisavustukset ja -tuet 1/2 Kehittämisavustus yrityksen kansainvälistymishankkeisiin Alueellinen tuki pk-yrityksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016-2020 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla:

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE 2/2015 28.4.2015 1. Selvitys: yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISTUET YRITYKSILLE

KANSAINVÄLISTYMISTUET YRITYKSILLE KANSAINVÄLISTYMISTUET YRITYKSILLE Team Finland 2.2.2015 Jari Kauppila, ELY-keskus Varsinais-Suomi Team.Finland.fi Team Finland -organisaatiot Valtioneuvoston kanslia Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Avustushakemuksen täyttäminen Kirjaudu palveluun http://www.tekes.fi/asiointi/ Uudet asiakkaat rekisteröityvät palvelun käyttäjiksi myös Kirjaudu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

ELY-keskuksen kv-palvelut

ELY-keskuksen kv-palvelut ELY-keskuksen kv-palvelut Kv- neuvonta ja informaatiopalvelu Tiedonhankinta, Sparraus, Finpron verkoston palvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut Globaali, easkel, Pk-LTS Kansainvälistymissuunnitelmat

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot