mmattikoululainen, lukiolainen ja 9.-luokkalai tule mukaan kirjoituskilpailuun tajat palkitaan 500 euron stipendeillä. Aiheena yrittäminen

Transkriptio

1 Ammattikoululainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä. KIRJOITUSKILPAILU mmattikoululainen, lukiolainen ja 9.-luokkalai tule mukaan kirjoituskilpailuun tajat palkitaan 500 euron stipendeillä. Aiheena yrittäminen KERHOKESKUS -KOULUTYÖN TUKI YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ

2 Kirjoituskilpailun oppilasaineisto Sisällys Toimittajat Anne Helttunen Annamari Saure Elise Tarkoma Ulkoasu Kuviopaja Oy Kustantaja Yksityisyrittäjäin Säätiö, Laitatuulenkaari 48, Helsinki Julkaisija Kerhokeskus - koulutyön tuki, Mariankatu 15 A 11, Helsinki Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy, 2005 Lisätietoja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry Eija Lehtonen puh faksi yrityshyva@kerhokeskus.inet.fi Kilpailun tarkoitus, säännöt ja palkinnot Kilpailulautakunta Yritys Hyvä kirjoituskilpailu Aiheet peruskoulun 9.-luokkalaisille Aiheet lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille Aineisto Kuntien yrittämiseen liittyviä nettisivuja Yksityinen musiikkikoulu on sisarusten oma juttu Hammaslääkäri Teini Janhusen mainoksia Oy Elämäni tilaisuus Ab Yritys Hyvä 2005 palkittuja kirjoituksia Samaa tulta Mira Saarikoski, Juhani Vuorisen koulu Yrittäjäksi jo nuorena Sanna Laitinen, Vaasan lyseon lukio

3 Yritys Hyvä on Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n ja Yksityisyrittäjäin Säätiön järjestämä valtakunnallinen kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille, lukiolaisille ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja omaa mahdollista yritystä kohtaan sekä tarjota tietoja ja pohdinnan aineksia yrittämisestä. Opetushallitus sekä monet opetusalan järjestöt osallistuvat kilpailun suunnitteluun ja tukevat sitä. Säännöt Kilpailua voi erinomaisesti hyödyntää suunniteltaessa yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuutta. Tässä vihkosessa on tehtäviä ja niiden taustaksi aineistoja, joiden pohjalta kilpakirjoituksen voi laatia. Kilpailuun voi kuitenkin osallistua millä tahansa yrittämistä tai yrittäjyyttä koskevalla kirjoituksella. Kirjoitukset voi kirjoittaa koulussa ja/tai kotona joko selvästi tekstaten tai koneella. Kilpailusarjoja on kolme, joista kukin arvioidaan omana ryhmänään. Tänä vuonna on uutuutena sarja 3, joka on suunnattu ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. SARJAT Sarja 1 Sarjaan voivat osallistua kaikki 9. luokan oppilaat. Kilpailu järjestetään luokkakohtaisesti. Loppukilpailuun voi opettaja/opettajat lähettää valintansa mukaan kaksi parasta kirjoitusta jokaiselta luokalta. Sarja 2 Sarjaan voivat osallistua kaikki lukion oppilaat. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan kolme parasta kirjoitusta ryhmää kohti. Sarja 3 Sarjaan voivat osallistua ammatillisten oppilaitosten 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijat. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan parhaat kirjoitukset (3 5 kpl). Kilpailuaika on Kilpailutyöt voi lähettää joko postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki, Mariankatu 15 A 11, Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.inet.fi. Sähköisesti lähetettävä kirjoitus tulee olla sähköpostin liitteenä Word-tiedostona. Kirjoitukset tulee lähettää vain yhdellä tavalla, ei sekä postitse että sähköisesti. Lähetettävään kirjoitukseen tulee merkitä selvästi oppilaan, koulun ja opettajan nimi, osoite ja puhelinnumero sekä sarja, johon työ osallistuu. Sähköisesti lähetettäviin kirjoituksiin tulee merkitä myös sähköpostiosoite. PALKINNOT Sarja 1 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa kymmenen parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 2 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa viisi parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 3 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa viisi parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan Helsingin Messukeskuksessa Järjestäjät kustantavat palkintomatkan mahdollisine majoituksineen. Kilpailulautakunta Kilpailulautakunnassa ovat edustettuina Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Kerhokeskus - koulutyön tuki, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetushallitus, Suomen opinto-ohjaajat, Suomen Rehtorit, Suomen Yrittäjät, Svenska modersmålslärarföreningen i Finland, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Taloustiedon Opettajat, Yksityisyrittäjäin Säätiö ja Äidinkielen opettajain liitto ÄOL. Järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden käyttää kirjoituskilpailuun osallistuneita ja palkittuja aineita tai niiden osia korvauksetta kirjoituskilpailusta kertovaan tiedottamiseen, tutkimustarkoituksiin sekä omiin julkaisuihin. Kilpailutöitä ei palauteta. Kirjoitukset arvioidaan sisällöllisten ja kielellisten ansioiden mukaan. 3

4 Aiheet Yritys Hyvä kirjoituskilpailu Seuraavilla sivuilla on yrittäjyyteen liittyvää aineistoa, joka tarjoaa tietoja, esimerkkejä ja tunnelmia yrittämisestä ja yrittäjyydestä. Tutustu aineistoon ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan omaa tekstiäsi. Voit käyttää aineistoa hyväksesi haluamallasi tavalla tai tehtävästä riippuen laatia oman kirjoituksesi ilman aineistoa. Jos käytät omassa tekstissäsi aineistoa, muista mainita mihin viittaat. Kaikissa tehtävissä voi käyttää apuna sivulla 11 olevaa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Voit ottaa siinä esitettyjä seikkoja huomioon, kun kirjoitat omasta ideastasi. Valitse jokin seuraavista otsikoista tai otsikoi ohjeiden mukaan itse. Kirjoitelmasi voi olla tehtävästä riippuen asiaaine, pohdiskeleva esseetyyppinen kirjoitelma, mielipidekirjoitus, mainosteksti tai vaikka huumorilla höystetty pakina Paikkakunnat ovat erilaisia kokonsa ja/tai sijaintinsa tarjoamien mahdollisuuksien suhteen. Jokin yritys voi tehdä jonkin paikkakunnan tunnetuksi ja samalla houkutella sinne uusia asukkaita ja kävijöitä. Silmäile sivuilla 6 ja 7 olevia kuntien yrittämiseen liittyviä nettisivuja. Kehittele yritysidea, joka sopii erityisen hyvin juuri omalle paikkakunnallesi: sen luontoon, ihmisiin, kulttuuriin, sijaintiin ja osaamiseen. Valitse yksi seuraavista otsikoista tai otsikoi itse. Kylä elää luonnosta / matkailusta / kalastuksesta / puusta / elektroniikasta / musiikista tms. Kartanohotelli järven rannalla / Erämökkejä vuokrattavana / Yksilöllinen hotelli kaupungin sydämessä Vanha kaivos herää henkiin 2. Menestyvän yritysidean luomiseen vaaditaan luovuutta ja rohkeutta, mutta myös malttia ja paljon asiantuntemusta. Ilman alkupääomaa ei yritystä voi perustaa. On myös osattava markkinoida tuotettaan asiakkaille oli sitten kyse vanhusten hoitamisesta tai onkivapojen myynnistä. Kehittele omaan asiantuntemukseesi, harrastukseesi tai kiinnostuksen kohteeseesi perustuva yritysidea ja kerro, miten toteuttaisit sen. Ota otsikoksi: Oma yritys on osa minua Tulevaisuuteni yrittäjänä Erikoistuminen kannattaa 3. Tutki hammaslääkäri Teini Janhusen tapaa mainostaa ja esitellä yritystään s. 10. Hammaslääkäri Janhunen erottuu taatusti muista hammaslääkäreistä ja jää mainostensa ansiosta mieleen. Ideoi jollekin itse keksimällesi tai jo olemassa olevalle yritykselle mainoskampanja. Kuvaile, millä eri tavoilla mainostat yritystä ja miten mainoskampanja vaikuttaa yrityksen menestykseen. Miten saat yrityksen erottumaan mainoskampanjan avulla muista samanlaisista yrityksistä? Otsikoi itse. 4. Lue katkelma lehtijutusta Yksityinen musiikkikoulu on sisarusten oma juttu s. 8. Minkälaisen yrityksen sinä voisit tai haluaisit perustaa oman taiteellisen lahjakkuutesi tai harrastuksesi pohjalta? Haluatko esimerkiksi Helemaan sisarusten tapaan opettaa, luoda jotain uutta tai esiintyä? Millä keinoin saat yrityksesi menestymään? Keksi itse otsikko tai ota otsikoksesi jokin seuraavista: Harrastuksesta ammatiksi Haaveilen tanssistudiosta Ilman musiikkia en voi elää Taidekäsityön mestari 5. a) Tutustu johonkin yritysketjuun kuuluvaan yritykseen omalla paikkakunnallasi. Käy havainnoimassa yritystä ja mahdollisuuksien mukaan haastattelemassa sen omistajaa tai työntekijää. Ota selvää, mitä kuuluminen ketjuun tarkoittaa. Mitä hyötyä siitä on? Mitä yhteistä kaikilla ketjuun kuuluvilla yrityksillä on? Miten paljon yrityksiä ketjuun kuuluu? Mitä aivan omaa ja paikallista on yrityksessä, johon tutustuit? Kirjoita yrityksestä teksti, joka voitaisiin julkaista lehtiartikkelina. Otsikoi itse tai ota otsikoksi Yritys osana suurta ketjua b) Keksi jokin yritysketju, joka on levinnyt laajalle Suomessa, kenties ulkomaillekin. Kuvittele itsesi tämän yritysketjun luojaksi. Kerro sen menestystarina joko kirjeenä yrityksen jatkamista suunnittelevalle lapsenlapselle tai päiväkirjan muodossa. Otsikoi itse. 6. a) Ruokakaupassa ostoksilla tulee harvoin miettineeksi, missä ruokiemme juuret ovat. Miten ne ovat kauppaan päätyneet? Kuka on tehnyt porkkanoista porkkanalaatikon ja omenoista omenamehun? Kirjoita maaseutuyrityksestä eli ruokamme tuottajasta tai ruuan jalostamisesta. Otsikoi itse tai ota otsikoksi yksi seuraavista: Syö palanen Suomea Mistä ruokani tulee? Omenan matka maailmalle Työni on tuottaa viljaa / perunoita / rypsiä / jne. 4

5 b) Ideoi maatilayritys, joka jalostaa tuotteen raaka-aineesta aivan valmiiksi. Kirjoita kuvaus tai kertomus yrityksestä. Otsikoi itse tai ota otsikoksesi yksi seuraavista: Mahtavaa leipää omasta rukiista ja hunajasta Mansikoista mitä vain Pellava pellosta pukineeksi c) Kirjoita suomalaiseen ruokaan tai suomalaiseen maaseutuun liittyvän yrityksen ylistys. Voit liioitella ja mahtaillakin. Keksi itse otsikko tai ota otsikoksi yksi seuraavista: Maatilamme on mahtava yritys Ilman minua ja Mattilan tilaa kuolisitte nälkään! Tällä lautasella tarjoillaan vain suomalaista ruokaa Mämmiä, mämmiä! 1. Erilaisilla ja erikokoisilla paikkakunnilla on omat erityispiirteensä ja vahvuutensa. Aktiiviset yrittäjät voivat tehdä kokonaisen paikkakunnan tunnetuksi ja samalla houkutella sinne uusia asukkaita ja kävijöitä. Silmäile sivuilla 6 ja 7 olevia kuntien yrittämiseen liittyviä nettisivuja. Kehittele yritysidea, joka sopii erityisen hyvin juuri omalle paikkakunnallesi: sen luontoon, ihmisiin, kulttuuriin, sijaintiin ja osaamiseen. Valitse yksi seuraavista otsikoista tai otsikoi itse. Kylä elää luonnosta / matkailusta / kalastuksesta / puusta / elektroniikasta / musiikista tms. 2. Autokorjaamoja, hoivakoteja, korjausompelimoita, parturiliikkeitä, pitopalveluja, putkialan yrityksiä, sähköliikkeitä, tilitoimistoja! Yrittäminen näyttää olevan vahvasti osa suomalaista arkea ainakin puhelinluettelon keltaisten sivujen kertomana. Moni nuori lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa haaveilee itsekin yrittäjäksi ryhtymisestä, varsinkin jos omat vanhemmat ovat yrittäjiä. Tutustu yrittämisen saloihin ja haastattele joko omia yrittäjävanhempiasi tai jotakin kotikunnassasi toimivaa yrittäjää. Voit lähestyä aihetta muun muassa seuraavien kysymysten avulla. Muokkaa kysymyksiä ja keksi niitä lisää. Miten haastateltava päätyi yrittäjäksi? Mitä yrityksen nimi kertoo? Mikä on keskeistä yrityksen liikeideassa? Millainen on yrittäjän arki? Millaista asiakaspalvelua yrityksessä annetaan? Millaista ammattitaitoa yrityksessä arvostetaan? Mihin yrityksessä kiinnitetään erityisesti huomiota työnhakutilanteessa? Mikä on yrittämisessä parasta, mikä vaikeinta? Kirjoita haastattelun pohjalta teksti, joka voitaisiin julkaista lehtiartikkelina esimerkiksi kotikuntasi paikallislehdessä. Otsikoi tekstisi. Liitä tekstin mukaan käyttämäsi haastattelukysymykset. 3. Tutki hammaslääkäri Teini Janhusen tapaa mainostaa ja esitellä yritystään s. 10. Hammaslääkäri Janhunen erottuu taatusti muista hammaslääkäreistä ja jää mainostensa ansiosta mieleen. Ideoi jollekin itse keksimällesi tai jo olemassa olevalle yritykselle mainoskampanja. Kuvaile, millä eri tavoilla mainostat yritystä ja miten mainoskampanja vaikuttaa yrityksen menestykseen. Miten saat yrityksen erottumaan mainoskampanjan avulla muista samanlaisista yrityksistä? Otsikoi itse. 4. a) Tutustu johonkin yritysketjuun kuuluvaan yritykseen omalla paikkakunnallasi. Käy havainnoimassa yritystä ja haastattelemassa sen omistajaa tai työntekijää. Ota selvää, mitä kuuluminen ketjuun tarkoittaa. Mitä hyötyä siitä on? Mitä yhteistä kaikilla ketjuun kuuluvilla yrityksillä on? Miten paljon yrityksiä ketjuun kuuluu? Mitä aivan omaa ja paikallista on yrityksessä, johon tutustuit? Kirjoita yrityksestä teksti, joka voitaisiin julkaista lehtiartikkelina. Otsikoi itse tai ota otsikoksi Yritys osana suurta ketjua b) Pohdi yritysten ketjuuntumista ja ylikansallisuutta. Kirjoita pohtiva tai kantaaottava teksti yritysten ketjuuntumisesta tai ylikansallisuudesta. Otsikoi itse tai ota otsikoksesi jokin seuraavista: Kansallista vai ylikansallista Yrittämistä yli rajojen Talouden ehdoilla Pieni on kaunista 5. Viime aikoina on keskusteltu suomalaisesta ruuasta. Onko se hyvää vai huonoa? Ovatko suomalaiset raaka-aineet maailman parhaita? Kannattaako EU:hun kuuluvassa maassa suosia nimenomaan suomalaista vai pitäisikö suosia eurooppalaista? Kirjoita pohtiva teksti. Ota otsikoksi jokin seuraavista: Suomalaista ruokaa suomalaisista raaka-aineista Parhaista raaka-aineista parasta ruokaa Suomalainen ruoka maailmalla / maailmalle Eurooppa yhdentyy, tasapäistyykö ruokakulttuurimme? Suosi eurooppalaista! 6. Yrityksen kotisivu on kuin käyntikortti yrityksen toimintaan. Se antaa tietoa yrityksen tehtävistä, toimintatavoista ja palveluista, työntekijöistä jne. Vertaile kahden saman alan suomalaisen yrityksen kotisivua. Tutkittavat sivut voivat olla esimerkiksi kotikunnassasi toimivien yritysten sivuja. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat voivat vertailla myös oman opiskelualan yritysten kotisivuja. Tarkastele analyysissäsi erityisesti etusivua: miten lukijaa puhutellaan, miten sivuston sisältö ja rakenne esitellään, miten visuaalisella ilmeellä, esimerkiksi väreillä ja kuvilla tuetaan sivuston sanomaa, millaista asiakaspalvelua sivut henkivät. Tutki myös sitä, millaista asiaa sivuilla yrityksestä kerrotaan ja miten sisältö on järjestetty. Kirjoita teksti esimerkiksi raportin muotoon. Merkitse tekstisi loppuun lähdeluetteloon tutkimiesi sivujen osoitteet sekä se päivämäärä, milloin sivuilla viimeksi kävit. Tarkista äidinkielen kirjasta Internet-lähteen oikea merkintätapa. Voit liittää mukaan myös tulosteet etusivuista. 5

6 Aineisto Kuntien yrittämiseen liittyviä nettisivuja: 6

7 7

8 Aineisto Etelä-Suomen Sanomat 7. joulukuuta 2003 teksti: Markus Luukkonen, Lahti Kuva: Mirja Hussain Yksityinen musiikkikoulu on sisarusten oma juttu Musiikkimarakatissa käy kova tohina, kun lapsikuoro harjoittelee sunnuntain joulukonserttia varten. On jo myöhäinen arki-ilta, mutta kuoron ohjaajien pirteys tarttuu kuorolaisiinkin. - Sitten kulkuset esiin, komentaa Anna Helemaa-Hollo. Ja pian kilisevät kulkuset tutun joululaulun tahtiin. Harjoitusta seuraava Taavi-tonttu ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen. Yli 100- vuotiaan Taavin korvat ovat väsyneet, eikä hän kuule kovinkaan hyvin. Siksi lasten täytyy laulaa entistä rohkeammin. Moni ohikulkija on varmasti huomannut Musiikkimarakatin toimipisteen ajaessaan pitkin Päijänteenkatua. Yksityinen musiikkileikkikoulu on kahden nuoren naisen, Anna Helemaa-Hollon ja Leena Helemaa-Kolmosen omistuksessa. Sisarukset ovat vetäneet musiikkileikkikoulua yhdessä 1990-luvun puolivälistä alkaen. He ajautuivat muskarin opettajiksi jo opiskeluaikanaan koulun entisen omistajan, Ritva Hakkaraisen pyynnöstä. Viulunsoiton opettajaksi Päijät-Hämeen konservatoriosta (nykyinen Lahden konservatorio) vuonna 1994 valmistunut Leena aloitti työt ensin, ja sellonsoiton ja musiikkileikkikoulun opettajaksi pari vuotta myöhemmin valmistunut Anne seurasi pian perässä. Molemmat olivat jo tottuneet työpaikkaan, kun musiikkileikkikoulu tuli kaupan. Sisarukset päättivät tarttua haasteeseen. - Perustimme oman osakeyhtiön. Nimi ja omistajat muuttuivat, mutta oppilaat siirtyivät suoraan meille. Työn määrä yllätti Opetuksen päälle lankeavan työn määrä oli aluksi yllätys, sillä sisarukset hoitivat opetuksen ja suunnittelun lisäksi myös siivouksen, kirjanpidon ja kanslistin työt. Yrityksestä tuli kuitenkin pian oma juttu, ja kova innostus auttoi jaksamaan. Käytännön asioissa myös vanhemmat ja puolisot olivat avuksi. Tällä hetkellä Musiikkimarakatin tilanne on vakaa. Opiskelijoita on kaikkiaan 220, ja määrä on ollut viime vuodet nousussa. Kahden vuoden takainen muutto Vaaniankadulta Päijänteenkadun uusiin tiloihin helpotti tilaongelmaa. Musiikkileikkikoulussa on tarjolla erilaisten muskarien ja lapsikuoron lisäksi soitinryhmiä, 1 2-luokkalaisten Musikantti-kerho sekä viulun-, sellon- ja pianonsoiton yksityisopetusta. Musiikkimarakatissa työskentelee myös kolmas, sivutoiminen opettaja, joka hoitaa pianonsoiton opetuksen opetusryhmää, kuoro ja 27 soittooppilasta, laskee Leena Helemaa-Hollo. Sisarusten mukaan erityisesti yksityisopetuksen kysyntä on vilkasta. Nykyisillä resursseilla toimintaa ei voida kuitenkaan suuremmin lisätä. Tilaa olisi aamu- ja varhaisiltapäivisin, mutta lapset ovat silloin koulussa ja heidän vanhempansa töissä. Lapset palkitsevat Oman yrityksen pyörittäminen vaatii sisua ja kärsivällisyyttä. Lahdessa kasvaneet sisarukset ovat juurtuneet seudulle ja sitoutuneet työhönsä. He asuvat sattumoisin samassa talossakin, joten yhteisten asioiden suunnittelu sujuu juohevasti. 8

9 Anna Helemaa-Hollo ja Leena Helemaa-Kolmonen ohjaavat lapsikuoron harjoitusta. Musiikkimarakatin lukukausimaksut pyritään pitämään kilpailukykyisinä alueen muiden, isompien musiikkioppilaitosten kanssa. Lakisääteistä valtionapua taikka kunnallista tukea ei yksittäisiä avustuksia lukuun ottamatta ole herunut. Kaikkien menoerien jälkeen ei opettajien käteen jäävä palkka huimaa päätä. Kuinka omalla yrityksellä sitten tulee toimeen? Kannattaako vaiva? - Lasten ja musiikin parissa työskentely on palkitsevaa. Työ on monipuolista ja siihen voi itse vaikuttaa. Työn tulokset näkee ja kuulee heti, sanovat sisarukset. 9

10 Aineisto Hammaslääkäri Teini Janhusen mainoksia: 10

11 Oy Elämäni tilaisuus Ab 1. LIIKEIDEA Yrittäjänä toimiminen lähtee liikeideasta. Liikeidea perustuu useimmiten yrittäjän ammattitaitoon tai harrastukseen. Liikeideaa miettiessäsi harkitse mm. seuraavia asioita: mitä osaat, mitkä ovat vahvat puolesi ja mahdolliset heikkoutesi. Pysy vahvoilla alueillasi: mitä haluat tehdä, oletko valmis tekemään paljon työtä? Voiko ideallasi ansaita rahaa? 2. TUOTE/PALVELU Mikä on tuotteesi/tarjoamasi palvelu? Mitä ainutlaatuista/erinomaista siinä on? Miksi asiakas sen ostaisi? Tuoko se ratkaisun asiakkaan ongelmaan? 3. ASIAKKAAT Kuka/ketkä ovat asiakkaitasi? Missä he asuvat? Ryhmittele asiakkaasi (esim. iän, sukupuolen jne. mukaan) ja valitse itsellesi 3 5 tärkeintä ryhmää. 4. KILPAILU Ketkä ovat pahimmat kilpailijasi? Mitkä ovat heidän vahvat/heikot puolensa? Miten kilpailijat reagoivat sinun tullessasi markkinoille? 5. OMA YRITYKSESI Miten aiot toimia? Toimitilat? Tarvittavat tuotantovälineet? Työvoima? Rahoitus? 6. MARKKINOINTI Mieti kohdan 3. perusteella, miten saat tuotteesi/palvelusi markkinoiduksi? 7. VIELÄ KERRAN OMAT EDELLYTYKSET Osaatko johtaa, saatko ryhmän toimimaan yhteisen päämäärän hyväksi? Osaatko hoitaa yrityksen taloutta, onko sinulla varaa hankkia ulkopuolista apua? Muista, että ASIAKAS ON YRITYKSEN TYÖNANTAJA. Kalvopohja Ahkeruus Neuvokkuus Sosiaaliset taidot Perustiedot yrittämisestä Yrittäjien ominaisuuksia: Oma-aloitteisuus Itseluottamus Tavoitteellisuus Luovuus Kyky vaikuttaa Uskaliaisuus Joustavuus Halu kehittyä Palvelualttius Kyky tehdä valintoja 11

12 Palkittuja kirjoituksia Yritys Hyvä 2005 voittajat Sarja 1: Peruskoulun 9. lk Kuvassa takarivissä vasemmalta oikealle: Heta Hassinen, Tiirismaan peruskoulu (Lahti), Rosa Koivunen, Poikolan koulu (Juuka), Terhi Leppänen, Kannonkosken koulu, Iivi Meltaus, Napapiirin yläaste (Saarenkylä), Hanna Mikkonen, Kajaanin lyseo, Marianne Puisto, Anna Tapion koulu (Aitoo) ja Mira Saarikoski, Juhani Vuorisen koulu (Kannus) Eturivissä vasemmalta oikealle: Karri Vanttaja, Sammonlahden koulu (Lappeenranta), Laura Varjola, Askolan koulu (Vakkola) ja Iiro Virtanen, Torangin koulu (Kuusamo) Saarikoski Mira Juhani Vuorisen koulu, Kannus Samaa tulta Omenapiirakan tuoksu leviää huoneeseeni ja hymy nousee huulilleni, koska tiedän äitini olevan kotona. Keittiössä näen monta herkullista omenapiirakkaa siistissä rivissä, ja katson äitiäni, joka hymyilee leipoessaan suuria ruisleipiä. Tiedän äitini rakastavan leipomista, koska pullatkin maistuvat rakkaudelta. Moni minun ikäiseni ei osaa olla näin onnellinen vain pelkästään siitä, että vanhemmat ovat kotona. Kun olin yksivuotias, vanhempani rakensivat uuden elämän ja omistautuivat sille. Yritys oli pieni baari, mutta kokoonsa nähden se vei vanhempieni aikaa runsaasti. Ehdin kasvaa kahdeksanvuotiaaksi, ennen kuin baari purettiin uuden rakennuksen tieltä. Silloin luulin vanhempieni muuttavan kotiin, mutta he olivat syntyneet taistelemaan. He aloittivat uuden yrityksen: nostivat konkurssiin menneen hotellin ja sen alakerrassa sijaitsevan baarin takaisin jaloilleen. En osannut vielä silloin aavistaa, kuinka paljon se yritys tulisi merkitsemään minun elämässäni. Hotellistamme tuli perheyritys, ja sitä nostettiin takaisin entiseen loistoonsa koko perheen voimin. Minä pienimpänä roikuin lähes aina äitini helmassa; oli ihanaa saada seurata äitini puuhia ihan läheltä, se toi turvallisuuden tunnetta. Isäni pyöritti alakerran baaria 12

13 tunnollisesti, muutaman apulaisen kanssa. Vanhimmat sisareni täysi-ikäisinä olivat milloin missäkin, tekemässä drinkkejä, tarjoilemassa ruokaa, siivoamassa Minusta viisi vuotta vanhempi sisareni siivoili päivästä toiseen ahkerasti hotellihuoneita, keräili astioita ja pyyhki pöytiä ja pidin häntä esikuvanani. Joskus minusta tuntui, että hotelli oli toinen kotini, sillä vietin siellä enemmän aikaa kuin oikeassa kodissani. Joskus saatoin vihata sitä, koska hotelli oli syynä siihen, etteivät vanhempani olleet koskaan kotona. Hotelli teetti heillä todella paljon töitä ja aika suorastaan upposi sinne. Aika meni nopeasti, koska ihmiset olivat mielenkiintoisia ja mukavia ja kuka tahansa olisi pitänyt työskentelystä heidän kanssaan. Ehkä siksi vanhempani pitivätkin niin suuresti työstään ja jaksoivat raataa sen eteen. Joskus kuitenkin mietin, ovatkohan vanhempani muistaneet ajatella ammattinsa haittapuolia. Pitkiä työpäiviä, kaikkia laskuja, kiirettä ja stressiä Uskon että äitini ajatteli niitä usein, koska viikonlopun jälkeen hän näytti aina niin väsyneeltä. Mutta vanhempani olivat sitkeitä! peruskoulua ja sen ohella autan vanhempiani töissä minkä kerkeän. Töissä minä tunnen itseni merkittäväksi, sillä vanhempani ja muut työntekijät kohtelevat minua yhtenä heistä, vaikka ikäeroa nuorimpaan työntekijään on yli viisi vuotta. Olenhan kuitenkin pienestä pitäen ollut vieressä katsomassa vanhempieni työtä. 14 vuotta on paljon aikaa oppia. Näiden vuosien aikana, jolloin vanhempani ovat olleet yksityisyrittäjiä, olen huomannut työn vaativan vahvuutta, rohkeutta ja lämminsydämisyyttä. Vanhempani ovat ihmisiä, jotka ovat antaneet elämänsä yrittäjyydelle. Minun haaveeni on käydä kennelalan koulutus, jonka jälkeen olisin valmis perustamaan oman yritykseni. En ole pelästynyt yrittäjyyden pimeitäkään puolia - minussa kytee sama tuli kuin vanhemmissani ja perheessäni. Muistan kuinka pienenä saatoin istua tuntikausia keittiössä ja seurata kokin työskentelyä. Nopeat kädet, jotka silppusivat ja valmistivat monta ruokalajia samaan aikaa, olivat mukavaa katseltavaa. Kun ruoka meni pilalle tai veitsi osui sormeen, ei ollut enää mukavaa, ja siinä vaiheessa siirryin salin puolelle ja seurasin tarjoilijoiden työtä. Hiljaa lattiatasolta katsoin lounasajan kiirettä, kaikkea sitä astiamäärää, hymyileviä asiakkaita ja kuuntelin rahan kilinää. Rakastin nauravia kasvoja, sillä tiesin heidän pitävän meistä. Enkä koskaan voinut ymmärtää, kuinka joku asiakas halusi valittaa ruuasta ja pilata päivän. Nyt kun on vanhempi, sen kyllä ymmärtää: työntekijöiden vikahan se on, jos ruuassa on jotain moittimista. Voi, kun kaikkea voisikin vielä katsoa lapsen silmin. Neljä vuotta vanhempani jaksoivat raskaalla työllä pitää hotellin pystyssä, mutta heidänkin voimansa loppuvat aikanaan. He tekivät sen mitä olin pienestä asti toivonut: tulivat minun luokseni kotiin. Nykyään vanhempani kuitenkin taas toimivat yrittäjinä: he huolehtivat kaupungin nurmikoista, lumitöistä ja muutaman yrityksen siivoamisesta. Äitini huolehtii myös monenlaisten juhlien ruokatarjoilusta, ja kaikki saavat makeaa mahan täydeltä. isäni auttaa rakentajia kaivaustöissä nokkelien bobcat-koneiden kanssa ja toimii myös kaupan talonmiehenä. Lisäksi äitini on sisareni kanssa perustanut huoltamolle kahvion. Perheeni ei väheksy mitään työtä, jota pidetään vähänkin hyödyllisenä. Minä käyn viimeistä vuotta 13

14 Palkittuja kirjoituksia Yritys Hyvä 2005 voittajat Sarja 2: Lukio Kuvassa takarivissä vasemmalta oikealle: Sarianna Kankkunen, Helsingin Yliopiston Viikin normaalikoulu, Elli Kinnunen, Joensuun lyseon lukio ja Aleksi Kujanpää, Ressun lukio (Helsinki) Eturivissä vasemmalta oikealle: Sanna Laitinen, Vaasan lyseon lukio ja Eeva Välikangas, Oulun lyseon lukio Laitinen Sanna Vaasan lyseon lukio, Vaasa Yrittäjäksi jo nuorena Monia nuoria kiehtoo sana yrittäjyys, ja monet ovatkin jo kenties tietämättään toimineet erilaisina yrittäjinä. Yrittäjyyttä on monenlaista, ja sitä voi hyvin soveltaa eri aloilla. Tästä syystä yrittäjyys ei välttämättä vaadi mitään erityistä koulutusta, tärkeintä on uteliaisuus ja kiinnostus uutta kohtaan sekä uskallus toteuttaa unelmansa. Moni nuori miettii, kuinka yrittäjäksi ryhtyä. Yrittäjäksi ryhtyminen on helpompaa, kuin usein luullaan, sillä läpi historian ihmiset ovat keksineet ja kehitelleet itselleen eri ammatteja. Jo aikoja sitten yrittäminen on vetänyt kilpailuhenkisiä ihmisiä puoleensa, sillä itsensä ja perheensä elättämiseen on tarvittu riittävä toimeentulo. Tavallisesti yrittäminen siirtyi suvussa niin isältä pojalle kuin äidiltä tyttärelle. Nykyään yrittäjäksi voi ryhtyä melkein kuka tahansa, joka vain haluaa ja jolla on tarpeeksi rohkeutta ja innostusta oman liiketoiminnan aloittamiseen. 14

15 On kuitenkin melko tavallista, että yrittäjäperheessä kasvanut nuori tahtoo myös itse aloittaa yrittäjänä.tämä ei tarkoita sitä, että nuoren tarvitsisi jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä, vaan hän voi perustaa oman yrityksen. Hänelle yrittäjyys tuntuu jo luonnolliselta vaihtoehdolta, kun vanhemmat ovat näyttäneet mallia ja samalla tutustuttaneet nuoren yksityistoimintaan ja kannustaneet toimimaan itse. Itselleni yrittäjäksi ryhtyminen ei tunnu kovin kaukaiselta ajatukselta, sillä suvussamme on monia yrittäjiä. Jo pienenä halusin perustaa oman yrityksen, koska oli hienoa, kun tädilläni oli oma apteekki. Nyt myöhemmin, kun vanhempani ovat perustaneet omat yritykset, olen päässyt enemmän selville varsinaisesta yrittäjyydestä ja siitä, mitä siihen liittyy. Vaikka olen nyt paljon vanhempi, voisin edelleen harkita vakavasti yrittäjäksi ryhtymistä. Minkä yrityksen perustaisin, on vielä harkinnassa, sillä yrittäjänä ovat monet portit avoinna. Nykyaikana yrittämisen merkitys on kasvanut, ja yhä useampia nuoria yritetään saada kiinnostumaan yrittämisestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Suomessa nuoren yrittäjän asema ja mahdollisuudet menestyä ovat hyvät, sillä valtio pyrkii kannustamaan nuoria myöntämällä matalakorkoista lainaa ja starttirahaa. Myös yritystukea on mahdollista saada, jos liikeidea on kehityskelpoinen. Nuorille yrittäjille on olemassa myös monenlaisia etujärjestöjä, joihin voi liittyä, sekä heille järjestetään erilaisia erityisvalmennuskursseja. Yksi esimerkki kursseista on ESS:ssa ilmestyneessä artikkelissa Menestyväksi yrittäjäksi rippikoulupohjalta, jossa 14-vuotiaana oman yrityksen perustanut Jani Wallenius kertoo oman tarinansa yrittäjäksi ryhtymisestä. Hän kiittää työvoimaviranomaisten järjestämää yrittäjäkurssia ja kertoo siitä olleen hänelle hyötyä myöhemmin omassa yrityksessään toimiessaan. Koska nuorten ikäluokka on yksi suurista kohderyhmistä, on tärkeää tietää, mitä nuoret haluavat. Ja ketkä muutkaan kuin nuoret yrittäjät tietäisivät tämän paremmin! Kuten Jani Wallenius artikkelissa kertoi, on häneen ehkä ikänsä takia suhtauduttu joskus jopa tavanomaista ymmärtäväisemmin. Huomaamme, että vaikka Janillekin nuori ikä aiheutti alussa kaikenlaisia pikkuvaikeuksia, on nuoresta iästä ollut myös hyötyä. Nuoret ovat ehkä vanhempia avarakatseisempia myös muualle maailmalle, ja tämä on kaiken lisäksi vielä yksin tärkeä ominaisuus, jopa valttikortti. Uusia ja varsinkin nuoria yrittäjiä tarvitaan, sillä pian suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja yhä enemmän erilaisia palveluita täytyy olla saatavilla. Myös nykyiset palvelut pitäisi saada säilymään. Nuorten yrittäjien ansiosta pystytään myös luomaan uusia työpaikkoja. Sananlasku Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa pitää hyvin paikkansa myös yrittäjyydessä, sillä mitä nuorempana yrittämisen aloittaa sitä enemmän tärkeää kokemusta karttuu ja pystyy paremmin toteuttamaan ja kehittämään yritystään. Monia yrittämisessä kiehtoo myös nykyään yhä enemmän arvostettu vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin itse. Nuoria yrittäjiä tarvitaan, ja siksi onkin tärkeää, että nuoret innostuisivat yrittämisestä. Tiedelehdessä 4/2004 ilmestyneessä artikkelissa Nuorissa kytee yrittäjähenki kerrotaan nuorten yrittämishalun olevan kasvussa. Artikkelissa todetaan nuorten pitävän oman yrityksen perustamista luonnollisena ja tasaveroisena vaihtoehtona palkkatyölle. Tämän ansiosta tulisi nuoria kannustaa rohkeasti yrittämään. Tunnuslauseeksi nuoria yrittäjiä kannustamaan voitaisiin ottaa Jacob K. Javitsin lausahdus: Rakasta omaa maatasi. Älä pelkää riskejä. Ja luota nuoriin. Nuoruudesta yrittäjälle voi olla sekä haittaa että etua. Haittoja ovat yleensä kokemuksen ja ehkä myös koulutuksen puute. Myös rahoitus tuottaa nuorille yrittäjille usein päänvaivaa, sillä yrityksen perustamiseen vaadittavat kulut ovat suuret sekä mahdollisten työntekijöiden palkkaaminen ja verotus voivat olla ongelmia. Etuja on kuitenkin haittoja enemmän, sillä nuorilla voi olla paljon aivan uusia ja tuoreita ideoita ja ajatuksia, joita he haluavat toteuttaa. Tällaiset liikeideat voivat olla sellaisia, jotka eivät ehkä vanhemmille yrittäjille olisi tulleet mieleenkään. Yritysmaailmalle uusia, toimivia liikeideoita ei koskaan voi tulla liikaa, ja niitä voidaan edelleen kehittää ja parannella niin, että ne ovat yhä useampien ihmisten saatavilla. 15

16 Kilpailu Piilosanaruudukko Kuinka monta yrittäjän luonnetta kuvaavaa sanaa ruudukosta löydät? Sanat voivat olla miten päin vain, myös takaperin ja vinoon, ja ne voivat olla osittain päällekkäin. Yliviivaa löytämäsi sanat ruudukosta ja kirjoita ne viivoille. Löydettyjen sanojen lukumäärä: Eniten sanoja löytäneiden joukosta arvotaan kolme voittajaa, joista kukin palkitaan 200 euron stipendillä. Kilpailuratkaisu on palautettava mennessä joko postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.inet.fi. Sähköpostilla lähetetyistä ratkaisuista tulee ilmetä piilosanaruudukosta löydetyt sanat, niiden lukumäärä, oppilaan nimi, kotiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Oppilaan nimi: Kotiosoite: Puhelinnumero: