EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI. PROJEKTIN TULOKSELLISUUS (miten hyvin projektille asetetut tavoitteet saavutettiin):

Transkriptio

1 MAAKUNTAHALLITUS LIITTYY ASIAAN 15 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Teemavuosihanke, Hankkeistaja: Lahden kaupungin sivistystoimiala Hankeaika: Hankkeen tarkoituksena oli Muotoilun vuosi teeman toteuttaminen yhdessä Muotoiluinstituutin kanssa. Tavoitteena oli Lahden tekeminen tunnetuksi muotoilukaupunkina. Teemavuosihanke pyrki vahvistamaan Lahden alueen kulttuurista toimintaympäristöä, jonka keskeisiä tekijöitä ovat monipuolinen koulutus- ja tutkimustoiminta, aktiiviset kulttuurilaitokset sekä verkostoituminen luovan alan yritysten kanssa. Hanke nosti esille lahtelaista muotoiluosaamista ja kannusti kaupunkilaisia pohtimaan muotoilun asemaa arkipäivässä. Teemavuosihanke pyrki luomaan Lahdesta mielikuvaa yhtenä suomalaisen muotoilun keskuksista. Hankkeen kustannusarviosta euroa toteutui euroa. Henkilöstö- ja asiantuntijapalvelukustannukset rahoitettiin euron EAKR- ja valtion rahasta sekä euron kuntarahalla. Hankkeen tavoite yhden työpaikan säilyttämisestä toteutui. Hanke toteutti maakuntastrategian tavoitteita luoda Päijät-Hämeestä ja Lahdesta eurooppalainen kulttuurikaupunki ja suomalainen muotoilukeskus. TULOSTOTEUMAKUVAUS (Fimos-rekisteri) : Teemavuosihanke toimi yhteistyössä kunnallisten kulttuurilaitosten, kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen sekä luovan toimialan yritysten kanssa. Hanke aloitti yhteistyössä Lahden aluekeskusohjelman ja Päijät-Hämeen Yrittäjien kanssa maakunnan luovan alan yritysten tietojen kokoamisen verkkopalvelua varten. Luovan toimialan kartoitus ja verkottaminen pohjautuu Kauppa- ja teollisuusministeriön Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiaan. Teemavuosihanke järjesti yhteistyössä kolme kaupunkimuotoilua ja lahtelaista muotoiluosaamista esittelevää näyttelyä. Hanke esittäytyi yhdessä Muotoiluinstituutin kanssa Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskuksen Finnagoran kutsumana Design Week - tapahtumassa Budapestissa lokakuussa 2007.

2 Teemavuosihanke kokosi LAHTI arjen kauneus kirjan Muotoilun vuoden 2007 julkaisuna. Kirjan kustansi Lahden kaupunginmuseo.

3 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Tanssi maakuntaan hanke, Hankkeistaja: Pirkanmaan Tanssin Keskus ry Hankeaika: Hankkeen tavoitteet olivat tanssitaiteen tasavertainen saavutettavuus, tanssikulttuurin kehittyminen maakunnassa ja uuden yleisön saaminen tanssille. Hankkeessa järjestettiin tanssin ammattilaisille koulutus- ja työtilaisuuksia. Ammattitanssioiden ja harrastajien yhteistyötä kehitettiin. Erilaisia tanssityöpajoja, taiteilijavirailuja ja tanssitapahtumia oli yhteensä 79. Hankkeen euron budjetista 6000 euroa oli EAKR- ja valtion rahaa ja 6000 euroa yksityistä rahoitusta. Hanke toteutti osaltaan maakuntastrategian tavoitetta Päijät-Hämeen kehittämiseksi liikunnan ja kulttuurin maakunnaksi. TULOSTOTEUMAKUVAUS : Tanssi maakuntaan -hankeen toimintana kevätpuolella oli ammattitreenijakson järjestäminen 25.1., 8.2. ja Opetusta oli yht. 8x90 min Lahden tanssiopistolla. Yhdessä Lahden Tanssiopiston kanssa järjestettiin Maailman tanssin päivä -tapahtuma Lahdessa Tanssitaiteilija Marjo Hämäläinen piti yleisötanssipajat kahdelle ryhmälle ja osallistujia oli yht.30 hlöä. Tanssin päivä huipentui Marjo Hämäläisen Välimatka-teokseen, jolla oli katsojia yht. 30 hlöä. Esityksenjälkeen pidettiin vielä taiteilijatapaaminen, johon osallistui yht. 30 hlöä järjestettiin Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen liiton tiloilla ammattilais- ja koulutustapaaminen. Syyskaudella tehtiin yhteistyötä Hollo ja Martta -kansantanssi- ja musiikkifestivaalin kanssa Syksyllä järjestettiin myös 2 esitysvierailua Vaahterasaliin nähtiin Tanssiteatteri Glims Gloms:n koko perheen teos Simon siivoomo Tanssiteatteri Minimi esitti Tiernapojat ja Absolut Finland teosparin. Hanke huipentui Neljä yötä jouluun -performanssiin Lahden kaupungin keskustassa Performanssi sai sai upean vastaan oton kaupunkilaisilta, joita kertyi katsomaan arviolta n kpl.

4 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Konserttiurut Sibeliustaloon, Hankkeistaja: Pro Organo Pleno ry Hankeaika: Hankkeen tavoite Lahden Sibeliustalon urkujen paikalleen asentaminen, äänittäminen ja toimintakuntoon saattaminen saavutettiin. Hankkeen budjetti oli euroa, josta puolet katettiin EAKR- ja valtion rahoituksella ja 30 % yksityisellä rahoituksella. Koska yksityisen rahoitus ei toteutunut suunnitellun mukaan, oli otettava loppurahoitusosuus lainaa Lahden kaupungilta. Hanke toteutti toimenpidekokonaisuutta Matkailun ja kulttuurin kehittäminen sekä elinympäristön viihtyisyyden lisääminen. TULOSTOTEUMAKUVAUS (fimos) : Vuoden 2007 aikana Lahden Sibeliustalossa jatkuivat urkujen pystytys- ja äänitystyöt aina urkujen luovutustilaisuuteen ja vhkiäiskonserttiin saakka. Urut luovutettiin Lahden kaupungille ja vihittiin käyttöön to järjestetyssä tilaisuudessa. Vihkiäiskonsertissa esiintyivät urkutaiteilijat Hans-Ola Ericsson, Colin Walsh sekä Kalevi Kiviniemi. Tilaisuus sai runsaasti julkisuutta erilaisissa tiedotusvälineissä. Urkujen vihkiäiskonsertin jälkeen yksityisen rahoituksen kartuttamista on edelleen jatkettu erittäin intensiivisesti rahoituksesta puuttuvan osan kattamiseksi.

5 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Vierumäen alueen kehittäminen vetovoimaiseksi ja ympäristöystävälliseksi teollisuusalueeksi, Hankkeistaja: Heinolan kaupunki Hankeaika: FIMOS: Hankkeen tavoitteena oli hyvä, ympäristöystävällinen kaavoitus Vierumäen urheiluopiston välittömässä ympäristössä. Hankkeessa suoritettiin selvityksiä pohjaveden virtausten ja määrän suhteen pohjavesialuerajauksen sisällä ja reuna-alueilla sekä alueen maakäytön suunittelun edellyttämiä toimintatapoja kaavasuunnittelussa ympäristöarvojen ja teollisuuden sovittamiseksi pohjavesialueella ja sen rajoilla. Hankkeen toteutuneista euron kustannuksista EAKR- ja valtion rahoituksella katettiin ja loput Heinolan kaupungin omalla rahoituksella. Uusia työpaikkosyntyi 5 säilytettäviä 5. Hanke toteutti maakuntakaavan Vierumäen kohdealuetta kk 7. TULOSTOTEUMAKUVAUS (Fimos-rekisteri) : Hankkeessa tehtyjen selvitysten ( mm. Salinmäensuon rakennettavuudesta ja pohjavesiolosuhteista sekä pohjavesiriskeistä kaava-alueella, arkeologinen inventointi 2006, Salinmäensuon rakennettavuusselvitys, pohjavesiolosuhteet ja pohjavesiriskit ja pikku sinisiiven esiintyminen) pohjalta voitiin laatia osayleiskaava, jossa pohjavesi- ja muut ympäristöarvot voitiin ottaa perinteistä yleiskaavatyötä paremmin huomioon aluevarauksia ja kaavamääräyksiä tehtäessä. MUUTA HUOMIOITAVAA: Hankkeessa on tehty sisäministeriön tarkastus huhtikuussa Huomautettavaa ei ilmennyt.

6 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Lahden visuaalisten taiteiden keskus, Hankkeistaja: Kauno ry Hankeaika: Hankkeen tavoitteena oli oli alueen kulttuuri-imagon vahvistaminen. Visuaalisten taiteiden keskus toimi tuottaen visuaalisten alojen palveluja, kuvataidetta, muotoilua, arkkitehtuuria ja muuta käyttötaiteen piiriin kuuluvaa sekä niiden tutkimusta ja julkaisuja. Keskus on toiminut alansa keskustelufoorumina sekä estetiikkaa, kuvataidetta, muotoilua, käsitaidetta ja arkkitehtuuria käsittelevien tapahtumien, projektien ja seminaarien järjestäjänä. esim. euroa/työpaikka): Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EAKR- ja valtion raha oli euroa, kuntaraha euroa ja yksityinen raha euroa. Hanke lisäsi Päijät-Hämeen, kulttuurin megamaakunnan, tunnettuvuutta ja imagoa visuaalisesti osaavana keskuksena. TULOSTOTEUMAKUVAUS (fimos) : Hanke käynnistyi ja toteutui vuonna 2005 suunnitelmien mukaisesti, Kotisivut avattiin: Hanke tuotti vuonna 2005 kaikkiaan kuusi ns. synergiaprojektia. syksyllä järjestettiin VISU 05 visuaaliset messuviikot ja tuolloin ilmestyi artikkelikokoelma Lahden visuaalinen. Erityisprojekti Kuvataiteen pedagoginen keskus yhteistyössä Lahden Taideinstituutin kanssa käynnistyi. Vuonna 2006 jatkettiin suunnitelmien mukaisesti edellisenävuonna luotuja toimintamalleja. Vuoden aikana käynnistyi tai toteutettiin neljä ns. synergiaprojektia. Syyskuussa järjestettiin VISU 06 visuaalinen syyskuu. Se koostui Lahden Rata ja Taide -kaupunkitaidenäyttelystä. Lahden kuvataidekoulutuksen 35-vuotisnäyttelystä ja Helsinki-Lahti oikoradan pienoisrautateimaisemasta. Näyttelyt ja tapahtumat sijoittuivat pääasiassa Taide- panimoon ja osin kaupungin keskustaan. Maaliskuussa 2007 ilmestyi Antti Salokanteleen kirja Taidekoulu Lahdessa, jonka kuvitus on koostettu kaupunkitaidenäyttelyn teoksista. Kirjan painos oli 500 kpl ja sitä jaettiin ilmaiseksi asiantuntijoille. Kuvataiteen pedagogisen keskuksen tutkimuksellinen perusselvitys valmistui ja sen tiimoilta järjestettiin marraskuussa Taidepanimolla valtakunnallinen II kuvataiteen pedagogiikan seminaari. Taidepedakeskuksenkehittelyä jatkettiin keväällä 2007, jolloin myös

7 lähetettiin ensimmäiset kutsut marraskuussa järjestettyy loppuseminaariin Taidepanimolla. Keväällä 2007 toteutui Kinos 07 video- ja lyhytelokuvafestivaali ns. synergiaprojektina tuottajana Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry. Keväällä toteutui myös Valokuvan kevät - tapahtuma ja näyttely tuottajana Lahden Valokuvataide.Toukokuussa käynnistettiin Kaupungin muotoilu - ympäristö- ja yhteisötaiteellisen puuveistosnäyttelyn valmistelut järjestämällä Malskin korttelin uusille asukkaille näyttelyyn liittyvä tiedotusilta. Näyttely toteutettiin syys-lokakuussa Taidepanimon vieressä Mattssonin aukiolla yhteistyössä Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston kanssa. Samassa yhteydessä järjestettiin kuvanveistäjä Mauno Hartmanin puuveistosnäyttely Taidepanimon Ahjossa Kesäkuussa 2007 ilmestyi Taidepanimo -aikausilehti yhteistyössä Kauno ry:n kanssa. VISU oli hankkeen päätuottaja ja vastasi lehden painatuskustannuksista. Lehden painosmäärä oli 3000 kpl jotka jaettiin ilmaiseksi. Syksyllä toteutettiin Taidesilta -kumppanuusnäyttely synergiaprojektina tuottajana Lahden taiteilijaseura yhteistyössä Kaarisilta ry:n kanssa. Loppuvuodesta ilmestyi Bongaa Lahti -julkaisu synergiaprojetina tuottajana Lahden kaupunginmuseo. Hankkeen viimeinen tapahtuma oli VISU 07 Futuurinäyttely koko Taidepanimossa.Näyttelyssä olivat mukana Lahden Taiteilijaseura, Lahden Taidegraafikot, Lahden Valokuvataide, Kauno ry, Lahden Taide- ja Muotoiluinstituutit, Tiirismaan taidelukio, Käsityökoulu Velma, Muotoilu- ja taidekoulu Taika ja Lahden kaupungin nuorisopalvelut. EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Lahti- puutaidon pääkaupunki, Hankkeistaja: Pro Puu ry Hankeaika: Hankkeen tarkoituksena oli tehdä Päijäthämäläisen puuklusterin yhteismarkkinointia ja nostaa Lahtea puutaidon ja tiedon pääkaupungiksi. Tavoitteena oli työpaikkojen lisääminen Päijät- Hämeessä. Hankkeen aikana mm. kehitettiin Puuproffa-palvelusivuja, tehtiin Lahti-Arboretum puulajipolku Kariniemenpuistoon, järjestettiin Kevätpäivän sahaus-tapahtuma ja liitosten arkki näyttely sekä Vesijärven rantagalleria näyttely. Hankkeessa perustettiin KUMMIT-ryhmä edistämään Pro Puu-yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmia. Tikkurila puutaidon promootiokeskus toimintamallia kehitettiin laajemman puupromootiokeskuksen kokoamiseksi palvelemaan koko puuklusterin tavoitteita tiedottamisen ja yhteistoiminna toteuttamiseksi. Pro Puu ry ja SIO ry käynnistivät WOOD ISM-kehitysyhteistyöryhmän, jossa tutkitaan tulevaisuuden asumisen ja kalustamisen konseptia.

8 Hankkeen kokonaisrahoitus oli , josta EU , valtio , kunta ja yksityinen ja muu julkinen rahoitus Uusia työpaikkoja syntyi 2 ja säilytettyjä työpaikkoja 2. Hanke lisäsi osaltaan Päijät-Hämeen näkyvyyttä aktiivisena puualan toimialueena. TULOSTOTEUMAKUVAUS (Fimos-rekisteri) : Hanke toteutettiin koko laajuudessaan budjetin ja henkilöstöresurssien mukaisena. Kampanjateeman ja Pro Puun 10v juhlatapahtumien toimenpiteet ja aloitteet saavat myös jatkoa hankkeen päätyttyä. Työtä pyritään jatkamaan erikseen neuvoteltavien resurssien antamin mahdollisuuksin nykyisellä henkilöstöllä.

9 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Kuntien sähköisen asioinnin palvelualusta, Hankkeistaja: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Hankeaika: Hankkeen tavoitteena oli parantaa julkisten palvelujen saatavuutta sähköisten kanavien kautta ja tehostaa julkista palvelutuotantoa. Pilotoitaviksi määritellyistä palveluista, päivähoito, tilanvarauspalvelu, seudullisen hankintatoimen palveluportaali ja kuntien intranet-palvelu, toteutettiin tilanvarauspalvelu. Hanke synnytti seudullisen alustaratkaisun ja valtakunnallisen arkkitehtuurimallin KuntaIT:n avulla. Kehitettiin kuntalaistili-käsite, jok tarjoaa yhdestä näkymästä kaikki kunnan tarjoamat sähköiset palvelut yhdellä tunnistautumisella. Hankkeen tuotokset siirtyvät Fenix-projektiin, joka jatkaa palveluiden kehittämistä. Hankkeen kokonaisrahoitus oli , jos ta EU , valtio ja kunta Hanke pyrki seudun kuntien elinvoiman ja hyvinvoinnin perustan keittämiseen mm. palvelutuotannon kehittämisen, vaihtoehtoisten toimintatapojen etsimisen, palveluyhteistyön tiivistämisen ja infomaatioteknologian hyödyntämisen kautta. Hanke on edesauttanut Päijät-Hämeen kehittymistä valtakunnalliseksi sähköisten palveluiden kehittäjäseuduksi. Saadulla hankerahalla pystyttiin toteuttamaan vai yksi osio neljästä pilotoitavasta palvelusta. Siksi vaikuttavuus jäi rahoituspäätöstä arvioitua pienemmäksi. TULOSTOTEUMAKUVAUS Otteita hankkeen projektipäällikönloppupäätelmistä loppuraportista: Lähtemällä toteuttamaan näin mittavaa hanketta yhdellä projektipäälliköllä ja satunnaisilla kuntaresursseilla, onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Palvelualustaprojekti ei ole pystynyt tuottamaan annetuilla resursseilla niin laadukkaita määrittelyitä kuin olisi toteutuksessa vaadittu. Tuotosten katselmuksessakaan ei noudatettu mitään systeemityömallia, koska sellaisen käyttöönotto ei ollut ajallisesti eikä resurssien osalta mahdollista. Valittu arkkitehtuuri oli kuitenkin oikea valinta, koska sen pohjalta on päästy kiinni

10 valtakunnalliseen arkkitehtityöhön. Projekti tuotti kuitenkin SOA-pohjaisen alustan koko seudun käyttöön ja Kuntalaistili kehitettiin, vaikkakin se jäi vielä teoria-asteelle. Näiden saavutettujen tulosten perusteella Lahti noteerataan valtakunnassa eturivin sähköisten palvelujen kehittäjäkaupungiksi. Pitää muistaa, että nyt on olemassa jo paljon peruskomponentteja uusienkin palveluiden tuottamiseksi, jolloin yksittäisen koostetun palvelun tuottaminen ei enää ole niin kallista kuin projektin alkumetreillä. Projektin ohjauksesta on vastannut useita kuntia, eikä johdon sitoutuminen asiaan ole ollut sellainen, kuin projektipäällikkönä toivoin. Toivottavasti kuntapäättäjät tämän hankkeen jälkeen ymmärtävät hankkeisiin sitoutumisen tärkeyden, ja ettei kaikkea hankkeen työmäärää hukata pöytälaatikkoon pölyttymään. EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: TALO-hanke, jatkohanke, Hankkeistaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni Hankeaika: Hankkeen tarkoituksena oli kehittää uusi opinto- ja uraohjauksen malli sekä löytää uusia yhteistyömalleja Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Ammatillisen opettajankoulutuksen saavutettavuuden parantamisen tavoite saavutettiin. Opettajankoulutusten koordinointi on vakiintunut pysyväksi käytännöksi hankkeen päätttymisen jälkeen ja yhteistyö eri korkeakoulujen kanssa jatkuu. Hankkeessa on luotu hyviä käytäntöja ja toimintamalleja sekä saatu aikaan julkaisutoimintaa. Hankkeen julkaisuja mm:. Näkökulmia aikuisopiskelijoiden ohjaukseen ammattikorkeakoulussa,näkökulmia laadukkaaseeen oppimiseen ja aluekehitykseen, Näkökulmia ammatilliseen kasvuun, Näkökulmia opettajuuteen ja asiantuntijuuteen. Hankkeen kokonaisrahoitus oli , josta EU , valtio ja kunta Hankkeessa syntyi yksi uusi työpaikka. TALO-hanke on edistänyt maakunnan kehittämistavoitteita osaamisen jatkuvan kehittämisen, korkeakouluyhteistyön sekä koulutustarjonnan ja laadukkaan opetuksen kautta.

11 TULOSTOTEUMAKUVAUS (fimos) : Seurantajakso Vuonna 2006 Talo-hankkeessa jatkettiin projektin ensimmäisen vaiheen toimintoja. Ammatillisen opettajankoulutuksen kahdesta Päijät-Hämeen alueellisesta opintoryhmästä valmistui 19 opiskelijaa. Elokuussa 2006 opintonsa aloittanut kolmas alueellinen opintoryhmä jatkaa opintojaan joulukuulle Opettajankoulutuksen arviointikysely lähetettiin lokakuussa kaikille vuosina Päijät- Hämeen alueelliseen opintoryhmätoimintaan osallistuneille opiskelijoille. Arvioinnin tulokset raportoidaan Talo-hankkeen ja Osaamishautomo-projektin yhteisessä julkaisussa Näkökulmia Opettajuuteen ja asiantuntijuuteen. Julkaisu koottiin kevään 2007 aikana ja julkaistiin elokuussa. Marraskuussa 2006 korkeakoulujen yhteistyönä järjestettiin neljäs Lahti Science Day tiedeseminaari. Tammikuussa 2007 järjestettiin opettajankoulutuksen hakuinfo Päijät-Hämeen koulutuskonsernin henkilöstölle. Lisäksi tammikuussa järjestettiin yhdessä LAMKin Liiketalouden laitoksen kanssa logistiikan koulutusohjelman hakuinfo Koulutuskeskus Salpauksen opettajille. Ammatillisen opettajakorkeakoulun Ohjaavien opettajien koulutus oli Lahdessa Lahden yliopistokeskuksen kanssa suunniteltiin ja toteutettiin läpi kevään jatkuvaa Studia Generalia luentosarjaa. Tarkoituksena on, että luentosarja vakiinnutetaan yhdeksi korkeakoulujen yhteistyön muodoksi Lahti Science Dayn tavoin. Vuoden 2007 Lahti Science Dayn suunnittelu käynnistyi maaliskuussa. Tiedepäivässä avattiin Aikuisopiskelijan korkeakouluopinnot Päijät-Hämeessä verkkopalvelu. Syksyllä 2007 Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa neuvoteltiin ja suunniteltiin Kasvatustieteen täydentävien aineopintojen -koulutuskokonaisuus, joka alkaa tammikuussa Lisäksi HAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa suunniteltiin Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -valmennusohjelma ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijoita ohjaaville opettajille.lisäksi pohdittiin KV- ja muita hankeyhteistyön mahdollisuuksia ja näiden suunnittelu jatkuu edelleen. Syksyllä 2007 toteutettiin T&K taidot -seminaarisarja yhteistyössä Osaamishautomoprojektin kanssa. Seurantajakso Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa suunniteltu Kasvatustieteen täydentävien aineopintojen -koulutuskokonaisuus alkoi tammikuussa Myös HAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttama Koulutuksen aikana opiskelijat tekivät artikkeleita, joista laadittiin julkaisu "Näkökulmia aikuisopiskelijoiden ohjaukseen ammattikorkeakoulussa." Valmennusohjelmasta vastanneet ohjaajat tekevät koulutuksen jälkeen selvitystyön ohjaustoiminnan kehittämisestä LAMK:ssa. Toukokuun 21. päivänä 2008 järjestettiin teemaan liittyen kaikille aiheesta kiinnostuneille avoin seminaari Aikuiskoulutuksen alueelliset verkko- ja neuvontapalvelut, joka oli osa -verkkopalvelun kehitystyötä. Keväällä 2008 järjestettiin myös alueen korkeakoulujen yhteistyönä yleisöluento Median muotoilu ja muotoiltu media Alkuvuodesta suunniteltiin ja jätettiin ESR-rahoitushakuun verkostohanke Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina." Hankkeen toimijat ovat Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuksen järjestäjien yhdistys ry, TAY Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, ARENE ja OAJ. Hanke sai rahoituksen ja toteutetaan ajalla Projektikoordinaattori osallistui Mentorointi yhteisöllisyyden rakentajana -koulutukseen, jonka aikana hän valmisteli mentorointiohjelman koulutuskonsernille. Ohjelma pilotoidaan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2008.Projektikoordinaattori osallistui mentorointitoiminnan kehittämiseen myös valtakunnallisella tasolla EMCC (European Mentoring and Coaching Council) Finland yhdistyksessä. Projektipäällikkö ja projektikoordinaattori osallistuivat toukokuussa ( ) kansainväliseen henkilöstön kehittämisen konferenssiin (The 9th International Conference on Human Resource Development) Lillessä, Ranskassa. Konferenssissa esiteltiin maailmanlaajuisesti uusimpien henkilöstön kehittämiseen liittyvien tutkimusten tuloksia sekä HRD-käytäntöjä. Projektipäällikön ja projektikoordinaattorin esitys ja artikkeli käsittelivät asiantuntijuuden ja osaamisen kehittämistä ja kehittymistä sekä TALO-hankkeessa suunniteltujen ja koordinoitujen koulutus- ja

12 valmennusohjelmien näkökulmia. Toukokuussa valmistui kolmas Näkökulmia-sarjan julkaisu "Näkökulmia laadukkaaseen oppimiseen ja aluekehitykseen."

13 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Ympäristötekniikan professuuri, Hankkeistaja: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Hankeaika: Hankkeen päätavoitteita, ympäristöalan osaamisen, tutkimuksen ja alan liiketoimintaedellytysten vahvistamisesta, ympäristötekniikan professuuri on tukenut elinkeinostrategian mukaista ympäristöalan klusteritoimintaa, tukenut kansainvälisen ympäristöosaamisen keskuksen visiota ja kehittämistä sekä vahvistanut Lahden yliopistokeskuksen toimintaa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat , josta EU , valtio ja loput Lahden alueen kehittämisyhtiön rahoitusta. Hankkeen aikana työllistyi viisi henkilöä ja syntyi yksi uusi työpaikka. Ympäristöbiotekniikan professuuri tukee ympäristöklusterin kehittymistä ja laajentumista Päijät-Hämeessä. TULOSTOTEUMAKUVAUS (Fimos-rekisteri) : Viran haltija: Martin Romantschuk Paikka: Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos martin. romantschuk@helsinki.fi kotisivu: M. Romantschuk johtaa ympäristöbiotekniikan eri osa-alueita tutkivaa ja sovelluksia kehittävää tutkimusryhmää jossa työskentelee kahdeksan omaa tutkijaa/opiskelijaa ja neljä opiskelijaa TkT Merja Kontron ohjauksessa ympäristöekologian laitoksella, sekä yhteensä kuusi tutkijaa muilla laitoksilla mm. Viikin Biokeskuksessa ja MTT:llä Jokioisissa. Opetuksesta: Romantschuk on antanut luento-opetusta ympäristöekologian laitoksella (kaksi kokonaista luentosarjaa ja muutama erillisluento). Keväällä MR kooridnoi jokaviikkoista Ympäristöekologian kollokviota, jossa Suomen parhaimmistoa edustavat kutsutut puhujat esittelivät tutkimustaan. Suurin osa opetuksesta on kuitenkin opinnäyteohjausta. Tutkimus: Tutkimushankkeita on toteutettu tai parhaillaan käynnissä yhteensä 10 kappaletta. Projektiyhteistyötä on tehty kuuden yliopiston ja tutkimuslaitoksen kanssa, joista kolme on ulkomaisia yliopistoja. Yrityksiä Päijät-Hämeestä ja muualta Suomesta sekä Ruotsista ja Norjasta on tutkimusyhteistyössä ollut yhteensä 12 kappaletta. Tieteellisiä julkaisuja on ilmestynyt 17 kappaletta. Kaksi patenttihakemusta on vireillä liittyen ympäristöanalytiikkaan ja

14 kompostointiin. Väitöskirjoja Romantschukin ohjauksessa on syntynyt kolme kappaletta ja Pro Gradu tutkielmia kolme kappaletta. EU-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Sosiaaligerontologian professuuri, nro PROJEKTIN TAVOITE JA TOTEUTUMINEN Sosiaaligerontologian opetuksen ja tutkimuksen turvaaminen ja Päijät-Hämeen alueella tapahtuvan huippututkimuksen edellytysten luominen sekä monipuolisen koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen. Professuuri on mahdollistanut mm. Ikihyvä Päijät-Häme hankkeen tutkimuksellista toteuttamista, hyvinvointibarometrin toteuttamisen ja muita yliopistojen yhteiskunnallista tehtävää tukevia toimenpiteitä Päijät-Hämeen alueella. Projektin tavoite on toteutunut suunnitelman mukaisesti. PROJEKTIN TALOUS Maakuntahallitus myönsi projektille euroa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja euroa valtion rahoitusta. Projektin kuntarahoitusosuus oli euroa. Palkkakustannusten osuus kustannuksista oli euroa. Kustannusarvio on toteutunut suunnitelman mukaisesti. EU-rahoitusta jäi käyttämättä euroa, valtion rahoitusta jäi käyttämättä euroa ja kuntarahoitus jäi toteutumatta euroa. Projekti on päättynyt. Lahdessa 17. päivänä marraskuuta 2008 Jaana Simola Maakuntahallituksen määräämä projektin yhteyshenkilö

15

16 MAKERA-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Päijänne-Sinfonia Hankkeistaja: Mediatuotanto Amigos Oy Hankeaika: Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa dokumenttielokuva Päijänteen matkailun mainosmateriaaliksi tavoitteenaan maakunnan vesistöllisen imagon kohottaminen. Mediatuotanto Amigos Oy ei hakenut maakuntahallituksen myöntämää euron maakunnan kehitysrahaa maksuun. esim. euroa/työpaikka): - - TULOSTOTEUMAKUVAUS (Fimos-rekisteri) : -

17 MAKERA-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Efekti Lasten ja nuorten seudullinen kulttuurikeskus hanke, Hankkeistaja: Lahden kaupungin sivistytoimiala/kulttuuritoimi Hankeaika: Hankkeen kautta kehitettiin lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluita Lahden seudulla tukemalla jo olemassa olevia lasten- ja nuorten kulttuuritoimintoja ja edistämällä yhteistyöverkoston kautta uusien palveluiden syntymistä. Kokonaisrahoitus , josta valtio ja kunta Hanke edisti maakuntaohjelman toimintalinjan Osaamisesta menestystekijä tavoitteita lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäisystä. TULOSTOTEUMAKUVAUS Hankkeen loppuraportista: Seutukunnalle muodostui hankkeen kautta toimiva ja pysyvä lastenkulttuuriverkosto uusien yhteistyösuhteiden, hankkeiden ja toimintojen kautta. Hankkeen kautta toteutettiin tapahtumia, luotiin työtilaisuuksia sekä järjestettiin koulutusta lastenkulttuurin parissa työskenteleville. Hankkeen toimintaan kuului poikkitaiteellisia projekteja esittävän taiteen-, teatteri-, tanssi- ja musiikkialoilla. Toimintamuotoja olivat esitystoiminta, työpajatoiminta, teematapahtumat, koulutus- ja kurssitarjonta.hanke aikaansai uutta, kouluille suunnattua kulttuuritarjontaa ja se toi entistä paremmin tietoisuuteen jo olemassa olevien toimijoiden tapahtumia ja osaamista ja siten lisäsi taide- ja kulttuuripalvelujen käyttöä opetuksen osana. Hankkeen kautta on luotu seudullinen lasten- ja nuortenkulttuurin toimijoiden verkosto, jota tullaan hyödyntämään jatkossa. Luodun nettikalenterin kautta tiedotetaan seutukunnan lastenkulttuuritapahtumista. Hanke jatkaa lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämistyötä laajemmalla kokoonpanolla. Mukana ovat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila ja Sysmä. Myös tapahtumatuotantoa tullaan jatkamaan.

18 MAKERA-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Lahden 16. julistebiennale Hankkeistaja: Lahden kaupunginmuseo - Julistemuseo Hankeaika: Hankkeen tavoite ympäristöteemaan keskittyvän julistebiennalen ja seminaarin järjestäminen saavutettiin. Kokonaisrahoitus , josta makera , kunta ja muu julkinen rahoitus Julistebiennale edisti osaltaan ympäristöalan tiedepuiston kulttuurikaupunki-lahden tunnettuvuutta maailmalla maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja oli osa maakunnan 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. TULOSTOTEUMAKUVAUS (fimos) :

19 Hanke: Yhteiset askelet, Hankkeistaja: Lahden 4H-yhdistys Hankeaika: MAKERA-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hankkeen tavoitteena oli lisätä työllistettävien mahdollisuutta sijoittua vapaille työmarkkinoille. Tarkoituksena oli työllistää 24 pitkäaikaistyötöntä 4-12 kuukauden ajaksi koko- tai osa-aikaisiin yhdistystoiminnan ja nuorisoneuvonnan työtehtäviin Lahden 4Hyhdistyksessä. Työsuhteen päätyttyä 25 työllistetystä 7 henkilöä sai työpaikan avoimilta työmarkkinoilta, 10 henkilöä sijoittui palkkatuelliseen työhön, 2 henkilöä aloitti opinnot, yksi henkilö oli jäi hoitovapaalle ja 5 henkilöä oli työttömänä. Hankkeen kokonaisrahoitus euroa, josta maakunnan kehittämisrahaa euroa ja yksityistä rahoitusta euroa. Hanke edisti maakuntaohjelman toimintalinjan Sosiaalinen elinvoima ja turvallisuus toimenpidettä Syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyn tehostaminen. TULOSTOTEUMAKUVAUS (Fimos-rekisteri) :

20 MAKERA-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Hanke: Päijät-Hämeen urheiluakatemia, Hankkeistaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Hankeaika: Hankkeen tarkoituksena oli urheilijoiden koulutus- ja valmennusjärjestelmän kehittäminen ja Päijät-Hämeen urheiluakatemian käynnistäminen. Tavoitteeksi kirjattiin 100 nuoren urheiluuran kehittäminen ja käynnistäminen. Hankkeen päättyessä mukana toiminnassa oli noin 100 urheilijaa, joille järjestettiin tapahtumia, asiantuntijaluentoja sekä tuettiin henkilökohtaisesti opintoihin ja/tai valmennukseen liittyen. Hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin useampaan lajiin valmennussisällöt, joiden tavoitteena oli alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja urheilijalähtöisyyden lisääminen. Hankevaiheen jälkeen Päijät-Hämeen urheiluakatemia jatkaa toimintaansa Lahden urheilukeskuksessa. Hankkeen kokonaisrahoitus oli , josta makeraa ja kuntarahaa Hanke toteutti osaltaan maakuntaohjelman toimintalinjan Osaamisen kehittäminen, hankinta ja hyödyntäminen eurooppalaiselle huipputasolle valituilla osaamisen aloilla toimenpidettä Ammatillista osaamista tukevan koulutuksen tehostaminen. Hanke vahvisti Päijät-Hämeen vetovoimaa erityisesti urheilevien nuorten koulutus- ja harjoittelumaakuntana. TULOSTOTEUMAKUVAUS (Fimos-rekisteri) : MAKERA-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI

21 Hanke: Päijät-Hämeen muinaismuistot Hankkeistaja: Päijät-Hämeen liitto Hankeaika: Hankkeen tavoitteet saavutettiin työstämällä painatusta vaille valmiiksi maakuntakaavaa varten koottu aineisto Päijät-Hämeen muinaismuistoista. Päijät-Hämeen muinaismuistoista laadittiin kaikista lyhyt kirjallinen kuvaus, työstettiin karttaote ja kaikista kohteista esitettiin valokuva. Lisäksi muinaismuistoista laadittiin kuntakohtaiset yhteenvedot ja kartat sekä koottiin aiheesta yleistietoutta. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta makera euroa, kunta euroa ja muu julkinen rahoitus euroa. Hankkeen tulokset palvelevat asema-, yleiskaava- ja maakuntakaavatasoa. Tulokset lisäävät elinympäristötietoisuutta ja arvostusta sekä historiallista tietämystä ja henkistä perintöä. TULOSTOTEUMAKUVAUS (fimos) :