4/2008. ReILU KAUPPA VAmmAISTen TYÖLLISTÄJÄnÄ hyviä UUTISIA etelästä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2008. ReILU KAUPPA VAmmAISTen TYÖLLISTÄJÄnÄ hyviä UUTISIA etelästä"

Transkriptio

1 4/2008 ReILU KAUPPA VAmmAISTen TYÖLLISTÄJÄnÄ hyviä UUTISIA etelästä

2 2 4/2008 PÄÄKIRJOITUS Hyvää vammaisten päivää Joulukuun 3. päivä vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Käsissäsi Vammaisteema on lähellä sydäntäni ja suunnittelin vammaisuuteen ja reiluun kauppaan liittyvää toimintaa jo yli vuosi sitten yhdes Vammaisuus on edelleen suuri stigma. Maailmassa, jossa ihmisarvoa punnitaan pitkälti henkilön tuottavuuden kannalta, ovat vam on valitettavan vähän vammaisten itsensä kirjoittamia tai kertomia kokemuksia, mutta toivottavasti onnistuimme ainakin herättämään ensimmäinen laatuaan, ja antaa toimitukselle tärkeää tietoa lehden sisällöstä ja kehitystarpeista. Kyselyyn voi vastata myös lehden olevan Maailmankauppaleh sä reilun kaupan aktiivin maiset ihmiset ensimmäisiä ajatuksia ja tuomaan uuden verkkosivuilla ja vastannei den tarkoituksena on valottaa vammaisten ihmisten elämää ja työllistymismahdollisuuksia reilun kaupan piirissä. Lisäksi pohdimme Pia Wallacen kanssa. Pian odottamaton poismeno viime vuoden joulukuussa muutti suunnitelmia, mutta halusin toteuttaa lehden syrjinnän kohteita. Liian usein vammaiset ihmiset ovat Liian usein vammaiset ihmiset ovat myös tarkastelun kohteita, heidän oma äänensä ei tule kuuluville. laisia näkökulmia. Lisäksi sivulla 22 on lukija den kesken arvotaan reilun kaupan tuotepalkinto. Toivon teille hyvää vammaisten päivää ja tasaarvoista kohtelua tulevalle heidän ihmisoikeustilannet teemanumeron sekä aiheen myös tarkastelun kohteita, kysely, johon toivomme vuodelle. taan kehitysmaissa yleisemmin. tärkeyden vuoksi että Pian muistolle. heidän oma äänensä ei tule kuuluville. Tässäkin lehdessä mahdollisimman monen teistä vastaavan. Kysely on Anastasia Laitila Päätoimittaja SISÄLlys Sivuilla on katsaus vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin esimerkkimaiden kautta. Sivuilla 4 10 tutustutaan afrikkalaisiin ja aasialaisiin reilun kaupan tuottajayhteisöihin, jotka keskittyvät vammaisten henkilöiden elämäntilanteen kohentamiseen. 3 Tänään ajattelin toisin: Vammaisuus on ihmisoikeuskysymys 3 Poliittinen pilapiirros: Ares 3 Tapahtumakalenteri 4 TEEMASIVUT: Reilu kauppa ja vammaiset 5 Bethany Colony: tukea leprasairaille ja heidän perheilleen 7 Luomutekstiileillä itsenäisyyttä vammaisille naisille 8 Craft Aid menestyy maailmanmarkkinoilla 10 Perinteisiä tuotteita valmistamalla moderniin elämään 10 Silence: hiljaiset, vaan ei äänettömät 11 Repu-liite 14 Vammaisten oikeudet maailmankartalle 16 Ruokaa reilusti: Prospero año hyvää uutta vuotta! 17 Vammaisten henkilöiden oikeudet turvataan YK-sopimuksella 18 Kehitysyhteistyössä vammaisten aseman edistämisestä huolehtivat kansalaisjärjestöt 19 Arkien kohtaaminen 20 Hyviä uutisia Etelästä! Katsaus kuluneeseen vuoteen 21 CHIMA-mallisto nyt! 22 Palautekysely 23 Kehityspolitiikka: Kuntavaalit on käyty nyt on eettisten hankintojen aika 23 Maailmankauppalehti 20 vuotta sitten 24 Reilun kaupan toimijat Sivulle 20 on kerätty kuluvalta vuodelta vaihteeksi hyviä uutisia kehittyvistä ja tuottajamaista. 4/2008 Julkaisija Maailmankauppojen liitto ry Världsbutikernas förbund rf Rengonraitti 22 as 1, Renko puh Maailmankauppalehti on reilun kaupan erikoislehti, joka on ilmestynyt vuodesta Lehden tavoitteena on antaa tietoa ja herättää keskustelua reilusta kaupasta, kansainvälisestä kaupasta ja kehityspolitiikasta. Tiedotuksessa keskitytään ruohonjuuritasolle, kehitysmaiden perheiden arkeen ja elämään, valottaen kuitenkin yhteyttä kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden ihmisten ja toisaalta valtioiden toiminnan välillä. Maailmankauppalehti ilmestyy neljästi vuodessa ja jaetaan tilaajien lisäksi ilmaisjakeluna eri paikkakunnille, tällä kertaa Savonlinnaan. Kaikki kirjoitukset edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Maailmankauppojen liiton virallista kantaa. Lehden vastuu virheellisestä tai pois jääneestä ilmoituksesta rajoittuu siitä maksetun hinnan palauttamiseen. Huomautukset 14 vrk lehden ilmestymisestä. Maailmankauppalehden vuosikerran tilausmaksu on 10 euroa. Tilaus tehdään maksamalla se tilille ja kirjoittamalla viestikenttään tilaajan nimi ja osoite. Osoitteenmuutokset voi tehdä joko suoraan liiton toimistoon tai internetissä Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Toimituskunta Päätoimittaja Anastasia Laitila Toimitussihteeri Mia Hemming Repu-liitteen päätoimittaja Anna Saipio Avustajat Tuula Heima-Tirkkonen Hanna Putkonen Janne Sivonen Mahesh Chandrasekar Mari Virtanen Antti Markkanen Taitto Heikki Sallinen / Logopolis Paino I-print, Seinäjoki Painos kpl ISSN Suvi Sistonen Kati Hjerp Erja Lahdenperä Sunna Kovalainen Savonlinnan kehitysmaayhdistys Tuija Saloranta Kansi: Tansanian Iringassa toimiva Neema Crafts Center työllistää paljon vammaisia. Neemassa valmistetaan mm. lasikoruja lähideudun leirintäalueiden tyhjistä pulloista. Kuva Sunna Kovalainen.

3 4/ Tänään ajattelin toisin kuva Näkövammaisten keskusliitto Sateisen harmaana perjantaina näen lipun salossa ja hetken mietittyäni muistan: YK:n päivä. Vammaisena naisena ja aktivistina olen seurannut YK:n työtä vammaisten oikeuksien puolustamiseksi. Täysi osallistuminen ja tasa-arvo ovat yhtä ajankohtaisia teemoja kuin mitä ne olivat vuonna 1981 kansainvälisenä vammaisten vuonna. Valitettavasti maailma muuttuu kovin hitaasti: vieläkin törmään liian usein esteisiin. Törmäyshetkellä suututtaa ja masentaakin, eikö mikään koskaan muutu? Esteet ympärilläni ovat kosketeltavia, fyysisiä: rappuja ilman pyörätuoliluiskaa, liian kapeita ovia, korkeita kynnyksiä. Esteellinen ympäristö viestittää kielteisestä asenteesta, en ole tervetullut. Miksi sinun pitäisi tänne päästä, ei täällä ennenkään ole teikäläisiä näkynyt! Kuinka tuttua tuo on maahanmuuttajataustaiselle ystävälleni, romaninaisen puvussa omaa perinnettään ylläpitävälle kollegalle. Syrjintä, erottelu, huono kohtelu sen vuoksi, keitä olemme. Haluan ajatella tänään toisin. Katsoa tulevaisuuteen ja pitää kiinni tulevaisuuden toivosta. Kun riittävän moni uskaltautuu pyörätuolilla, rollaattorilla, skootterilla tai kepin tukemana, opaskoiran ohjaamana mukaan elämän virtaan Espalle tai Rotuaarille kulkemaan ja näkymään, niin se mukana ole- misemme jo muuttaa yhteisömme arkikuvaa. Se on arjen asennetyötä, hiljaista vaikuttamista. Turvaudun tekosyihin arjen aktivismia vastaan: ulkona sataa, on kylmä, metrolle on kilometri eikä invataksia saa. En jaksa lähteä siihen ruuhkaan. Menkööt muut. Jään siis kotiin, ja olen tyytyväinen tekemääni ilmasto- ja kukkaroystävälliseen valintaan. Valinnoissa on kyse siitä, että itse kullakin on Vammaisuus on ihmisoikeukysymys mahdollisuus itse tehdä omat valintansa, myös vammaisena. Vammaisten oikeuksien puolesta on YK:ssa tehty työtä vuosikymmeniä. Nyt se on lopultakin saatu aikaan: vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Se muistuttaa siitä, että vammaisuus on ihmisoikeuskysymys, joka koskee meitä kaikkia. Maailmassa vammaisia on yli 600 miljoonaa, Euroopan unionissa vammaisia kansalaisia on yli 50 miljoonaa. Yhdessä perheestä neljästä on vammainen jäsen. Monilla vammaisilla lapsilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä osalliseksi koulutuksesta. Työikäisistä vammaisista liian monelle työelämän tai ammattikoulutuksen ovet pysyvät suljettuna. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Sen kantava teema on syrjimättömyys, vammaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä on kiellettyä. Mitä se siis kieltää? Vammaisuuteen perustuvaa erottelua, syrjäyttämistä tai rajoittamista, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on heikentää tai mitätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden kanssa politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuksien alalla tai muulla alalla. Se sisältää kaikki syrjinnän muodot, kohtuullisen mukauttamisen epäämisen mukaan lukien. Yleissopimus ei luo uusia oikeuksia. Se vahvistaa, että vammaisilla miehillä, naisilla, tytöillä ja pojilla on oikeus nauttia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Se vahvistaa meidän yhteenkuuluvuuttamme ihmiskunnan perheeseen. Se myös vahvistaa, että oikeuden käyttämisen turvaamiseksi tulee yhteiskunnissa tehdä kohtuullisia mukautuksia. Tämä on edistystä, sillä nyt on jotain oikeasti tehtävä. Mutta: kenen kannalta kohtuullisuus mitataan? Pirkko Mahlamäki Kirjoittaja on Vammaisfoorumi ry:n puheenjohtaja. Tapahtumakalenteri Kansainvälinen vammaisten päivä Oulun Maailmankauppa Juuttiputiikki osallistuu vammaisten päivän viettoon teetarjoilun ja Bethany Colonyn tuote-esittelyn merkeissä Eettiset joulumarkkinat, Helsinki Eläinoikeusyhdistys Fauna ry järjestää Eettiset joulumarkkinat Helsingissä Vanhan ylioppilastalon isossa juhlasalissa. Tänä vuonna tapahtuma on kaksipäiväinen, (la klo 10 17, su klo 10 18). Eettisillä tuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi vegaanisia ruoka- ja kosmetiikkatuotteita, käsitöitä, reilun kaupan tai luomutuotteita tai tuotteita, joiden hinnasta lahjoitetaan osa hyväntekeväisyyteen. Mukana mm. Kaiku Ethical Wear ja Tähdenkantajat ry. PILAPIIRROS Yhdysvaltojen talouskatastrofi todistaa sen, mitä jo tiesimme: Bushin hallinto on tehnyt dollarille sen, mitä Osama Bin Laden teki kaksoistorneille, taustoittaa Ares piirrostaan. Ares eli Arístides Esteban Hernández Guerrero syntyi Kuuban Havannassa Hän on opiskellut lääketiedettä ja psykologiaa. Nykyisin hän toimii vapaana taiteilijana ja kuvittajana. Sarjakuvia Ares on julkaissut yli 20 vuotta, ja palkittu niistä yli sata kertaa myös kansainvälisellä tasolla. Häntä pidetäänkin yhtenä merkittävimmistä Kuuban nykytaiteilijoista.

4 4 4/2008 TEEMASIVUT 4 10 Köyhyys vammaisuuden suurin syy Kuva: Erkki Aunola Tansaniassa pyörätuolit ovat ylellisyyttä. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista määrittelee vammaisuuden näin: Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuutta ei enää ajatella pelkästään yksilön ominaisuutena, vaan myös suhteessa ympäristöön. Jos täysimääräinen osallistuminen todentuu vuorovaikutuksessa, on yhteiskunnallisten rakenteiden ja asenteiden vaikutus kiistatta suuri. Vammaisuus on siis monimuotoista. Se määrittyy kulttuuriympäristössä ja ajassa, ja siihen vaikuttavat muun muassa tieto, osallistumismahdollisuudet, apuvälineet ja lainsäädäntö. Erityisesti maissa, joissa suuri osa väestöstä elää köyhyydessä, ei vammaisuutta määritellä vain fyysisenä tai psyykkisenä vammana tai rajoitteena. Iso osa vammoista ja rajoitteista on myös sosiaalisia ja kulttuurisia: Jos kehittyvissä maissa maaseudulla elävään köyhään perheeseen syntyneellä lapsella on lisäksi syntyessään vamma tai hän myöhemmin vammautuu, on toimintarajoite kaksinkertainen. Yli 80% maailman vammaisista ihmisistä asuu maailman köyhimmissä maissa ja köyhyys on vammaisuuden suurin syy. Köyhillä ihmisillä ei ole mahdollisuuksia hankkia riittävästi terveellistä ravintoa, puhdasta vettä ja terveydenhuoltopalveluja ei ole saatavilla tarpeeksi tai lainkaan eikä koulutuksen puutteesta johtuen ole tietoa esimerkiksi sairauksien hoidosta. Ympäristön saastuminen on myös vakava ongelma, pahimpana esimerkkinä Intian Bhopalissa 1980-luvulla sattunut kemikaalivuoto, jonka vaikutukset näkyvät vakavina vammoina vielä vuosikymmenien jälkeen. Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistyksen FIDI DAn mukaan vammaisuutta aiheuttavat yleisimmät tekijät kehitysmaaolosuhteissa ovat aliravitsemus, puutteellinen vesija sanitaatiojärjestelmä, liikenneonnettomuudet, maamiinat, puutteellisesta työturvallisuudesta johtuvat työtapaturmat, puutteellinen terveydenhuolto, heikko äitiyshuolto ja neuvolatoiminta sekä heikko peruskoulutus. Kaikkiin näihin olisi mahdollista saada muutos, mutta poliittinen tahto on ollut valitettavan vähäistä. Vammaisten ihmisten asemaan voidaan vaikuttaa erilaisin keinoin, joista yksi on työ. Työ on paitsi taloudellista turvaa, myös yksi kuntoutuksen muoto, jolla ylläpidetään tai vahvistetaan toimintakykyä, ja luodaan sosiaalisia suhteita. Tämän lehden teemasivuilta voitte lukea esimerkkejä siitä, miten reilun kaupan järjestelmä kohtaa vammaisia ihmisiä ja vaikuttaa heidän sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaansa. Anastasia Laitila

5 ReILU KAUPPA JA VAmmAISeT 4/ Kuva: Kati Hjerp Bethany Colony: tukea leprasairaille ja heidän perheilleen Bethany Colony on vanhasta leprasairaiden yhteisöstä alkunsa saanut tuottajayhteisö Andhra Pradeshin väkirikkaassa osavaltiossa Etelä Intiassa. Parin kilometrin päässä sijaitsee asukkaan Bapatlan kaupunki, mutta kaupungin kaaos tuntuu kaukaiselta puiden varjostamassa puistomaisessa kylässä. Siellä maaseudun rauhaa rikkovat vain säännölliset pillin vihellykset, kun jopa kilometrin pituiset junat pyyhkäisevät ohi jossain puiden takana. Bethanyn päätuotteita ovat erilaiset kankaasta valmistetut laukut, joista meille tutuin on raidallinen olkalaukku. Suurin osa yhteisön asukkaista on kristittyjä, joita Intian väestöstä on 2,3 %. Turvapaikka ratapenkalla 1950 luvulla joukko leprasairaita asettui asumaan Intian rautateiden omistamalle maalle, lähelle Pelastusarmeijan leprasairaalaa Bapatlassa. Intian rautatiet omistaa rautatiekiskojen lähettyviltä kymmeniä tuhansia hehtaareja rakentamatonta maata, joka on varattu tulevia kiskoja tai asemia varten. Yleinen tapa on, että köyhät valtaavat tuota maata omaan käyttöönsä ja slummit sijaitsevatkin usein juuri rautatieyhtiön mailla. Bethanyn perustamisen aikaan lepraa ei osattu lääkitä yhtä hyvin kuin nykyään ja monen lääkkeettä jääneen leprasairaan saattoi tunnistaa epämuodostumista ja puuttuvista jäsenistä. Sairaat olivat syrjittyjä eikä heillä ollut muuta mahdollisuutta ansaita elantoaan kuin kerjääminen. Usein sairaalaan hoitoa saamaan tulleet eivät enää kyenneet palaamaan kotikyliinsä sukulaistensa hyljeksinnän vuoksi. Yksikin leprasairas leimasi koko suvun ja heikensi siten esimerkiksi sisarustensa avioitumismahdollisuuksia. Pelastusarmeijan avustuksella yhteisön jäsenet opettelivat puuvillan kudontaa saadakseen tuloja, mutta vaikeutena oli, että paikallisilla markkinoilla kukaan ei halunnut ostaa leprasairaiden käsitöitä leprayhteisö järjestäytyi rekisteröidyksi järjestöksi, Bethany Colony Leprosy Associationiksi luvun vaihteessa australialainen munkki Sannyasi Paul asettui asumaan kylään ja onnistui hankkimaan länsimaisilta avustusjärjestöiltä varoja, joiden turvin kylään perustettiin koulu ja oma sairaala luvulla Paulin työtä jatkoi brittiläinen sairaanhoitaja Jacky Bonney. Kutomistoiminta ammattimaistui. Osavaltion rahoituksen ja kansainvälisten lahjoitusten avulla kylän asukkaille rakennettiin hirmumyrskyt kestävät kivitalot sekä katuvalaistus. Bonney johti yhteisön toimintaa vuoteen 1995 saakka, jolloin yhteisön hallintoa varten perustettu vanhimpain neuvosto otti ohjat käsiinsä. Elantoa työllä ja avustuksilla Bethanyn käsityöosastossa työskentelee hieman yli 100 henkeä, joista suurin osa on Puhtaus on puoli ruokaa. Maailmankaupoista kautta maan. Palamin maalaisyhteisössä saippua tuo leivän pöytään koko perheelle. Tuoksuvat kasviöljysaippuat valmistetaan Etelä-Intiassa reilun kaupan periaatteita noudattaen. Työntekijöille tarjotaan koti, puhdas vesi, terveydenhuolto ja koulutusta lapsille. Maailmankaupat Reilua kauppaa

6 6 4/2008 ReILU KAUPPA JA VAmmAISeT naisia. Työntekijöitä on sekä kokoettä osa aikaisia. Kutojat punovat puuvillalangasta eripaksuisia nauhoja, joista räätälit ompelevat laukkuja. Useimmat saavat urakkapalkkaa kudottujen nauhojen määrän mukaan. Muutamat iäkkäämmistä työntekijöistä on entisiä leprasairaita ja he kantavat edelleen sairauden jättämiä arpia ja vammoja ruumiissaan. Suuri osa työntekijöistä on leprasairaiden perheenjäseniä. Myytävien käsityötuotteiden tuloilla maksetaan työntekijöille palkkaa ja eläkerahastoa. Käsityöosasto on taloudellisesti erillinen yksikkö yhteisön muihin toimintoihin nähden. Tuotannosta valtaosa menee vientiin. Vientiä hoitavat tuottajajärjestöt SIPA Bethanyn kutojat valmistavat leveitä nauhoja, joista ommellaan mm. suomalaisille tuttuja raitakasseja. Kuvat: Kati Hjerp (South India Producer Association) ja MESH (Maximising Employment to Serve the Handicapped). Tuotteita haluttaisiin myydä myös paikallisilla markkinoilla, mutta käsityötuotteiden on vaikea kilpailla halvempien tehdastuotteiden kanssa. Yhteisön koulu ja sairaala ja kaikki muut toiminnot toimivat ulkomaisten järjestöjen lahjoitusten varassa. Monilta kylän vanhukselta puuttuu jaloista varpaita ja iho on sairauden vuoksi hyvin arkaa. Käveleminen on usein hyvin tuskallista. Siksi kylässä on proteesityöpaja, joka valmistaa myös mittatilauskenkiä sekä siteitä haavaumien hoitoon. Huomattava osa kylän asukkaista on vanhuksia. Eläkeelle jääneitä vanhuksia varten on avustusohjelma, joka takaa heille 800 rupiaa eli noin 14 euroa kuussa, kun he osallistuvat päivittäin kahden tunnin ajan yhteisön töihin. Pääosa vanhusten toimeentulosta tulee lapsilta ja muilta sukulaisilta, jotka lähettävät heille rahaa. Iltaisin käytännössä joka mökissä pauhaa televisio tai vähintäänkin radio. Käsityöosastolla työskentelevien ja avustuksilla elävien lisäksi Bethanyn asukkaita työskentelee Bapatlan kaupungissa sekä maatalouden parissa. Osalla yhteisön jäsenistä on oma vihannes tai teekoju tai muu pienyritys. Ennen leprayhteisön asukkaiden ainoita toimeentulon lähteitä oli kerjääminen. Osa yhteisön jäsenistä saattaa käydä vieläkin kerjuuretkillä kaukana kotoa. Se ei ole kuitenkaan enää ainoa toimeentulon vaihtoehto. Bethany Colonyn käsityöosaston haasteena onkin saada työtä tarjottua tasaisesti ja riittävästi ympäri vuoden, jottei houkutusta lähteä kerjäämään tulisi. Mikko leppälä Bethany Colonyn tuotteita maahantuo Oulun Maailmankauppa Juuttiputiikki. Kysy tuotteita lähimmästä Maailmankaupasta! lue lisää: Tilaa KUVAKULmA Reilun kaupan erikoislehti jo vuodesta Kehitysmaiden arki ja työ. Ihmiset tuotteiden takana. Tilaa lehti vuodeksi (4 nroa) maksamalla 10 lehden tilille Kirjoita viestikenttään tilaajan nimi ja postitusosoite. nettitilaukset osoitteesta Kuvan poika on Abilis-säätiön kumppanin Mobility Indian sosiaalityöntekijöiden kotikäynnillä löytämä liikuntakyvyttömäksi jäänyt pikkulapsi. Parin vuoden aikana ohjatussa kotifysioterapiassa Länsi-Bengalin Kalkutassa asuva poika on oppinut kävelemään ja ilmaisemaan itseään puhumallakin. Kuva: Tuula Heima-Tirkkonen

7 REILU KAUPPA JA VAMMAISET 4/ Luomutekstiileillä itsenäisyyttä vammaisille naisille Intiassa matkustaessa vammaisia tai rampautuneita ihmisiä näkee joka paikassa. Valtavassa ihmismäärässä myös vammaisten lukumäärä on suuri ja vammoja, joiden olemassaoloa ei ole edes osannut kuvitella, tulee vastaan jatkuvasti. Huomasin tätä kirjoittaessani, että koska köyhyyttä on Intiassa ympärillä niin paljon muutenkin, unohtaa itsekin siellä liikkuessaan helposti vammaiset ihmiset. Aloin miettiä, mikä sitten on vammaisen henkilön asema yhteiskunnassa, jossa valtaosalla väestöä ei ole kunnollista asuntoa, päivittäistä ruokaa tai pääsyä terveyspalveluihin. Ainakin Intian kaduilla vammaisilla ainut keino saada rahaa ruokaan tuntuu olevan kerjääminen tai junien lattioiden lakaisu kerjäämisen ohella. Intiassa paikallisena tapana onkin antaa almuja vammaisille tai rammoille, koska elantoon ei kerta kaikkiaan ole muuta mahdollisuutta. Niin monimuotoinen kuin Intia yleisesti ottaen onkin, vakavasti sairaat, köyhät ja vähemmistökansojen edustajat sekä vammaiset kantavat tiettyä stigmaa mukanaan ja aitoa mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan tai työllistää itsensä ei ole. Tukea vammaisille naisille Vammaisen naisen elämä ei ole niitä helpoimpia. Olin vuosia sitten opettajana Nepalissa vuoristokylässä ja asuin siellä paikallisessa perheessä. Perheen äiti oli kovasti lähettämässä perheen nuorinta, hieman kehitysvammaista ja lyhytkasvuista tyttöä mukanani Suomeen, koska hän sanoi täällä olevan lääkkeitä ja lääkäreitä, joiden avulla tytön voisi parantaa. Epävarmuus ja huoli tytön tulevaisuudesta hänen erilaisuutensa vuoksi tuli ilmi monissa keskusteluissa. Onneksi moni kansalaisjärjestö pyrkii parantamaan syrjäytyneiden ja vammaisten ihmisten elinoloja. Eräs näistä on Assisi Garments Tamil Nadun osavaltiossa, Etelä- Intiassa. Niin kuin moni muukin avustusjärjestö Intiassa, Assisi on fransiskaaninunnien vuonna 1994 perustama kuntoutus- ja koulutusjärjestö. He halusivat tarjota työtä muun muassa köyhille sokeille, kuuroille ja leprasairaille sekä naisille, jotka heidän perheidensä mukaan olivat kelvottomia menemään naimisiin. Intiassa köyhän naimattomuus tarkoittaa usein myös syvempää syrjäytymistä. Nuoren naisen tulevaisuuden turvan katsotaan olevan avioliiton ja miehen varassa, muutamia modernisti ajattelevia ja korkeasti koulutettuja perheitä lukuun ottamatta. Assisi työllistää ensisijaisesti vammaisia naisia sekä orpoja ja tarjoaa heille turvallisen paikan, jossa asua, ruoan, sekä kannustavan työympäristön. Assisi on voittoa tavoittelematon järjestö ja sen työntekijät saavat reilun, ammattiliiton suositukset ylittävän korvauksen työstään, vuosittaisen bonuksen sekä kertaluontoisen summan rahaa 5 vuoden työskentelyn jälkeen oman kodin perustamista varten. Elannon lisäksi Assisi tarjoaa naisille koulutusta eri tehtävissä käsityöalalla ja markkinoinnissa. Toki näidenkin naisten haaveena on perustaa oma perhe ja löytää itselleen sopiva kumppani ja Assisilla saatu koulutus sekä itsenäisyys lievittävät myös vamman aiheuttamaa stigmaa. Nunnat pitävät lisäksi vanhustentaloja, orpokoteja ja kouluja eri puolilla maata sekä viimeksi on perustettu terveydenhoitokoulutusta tarjoava syöpäinstituutti. Luomutekstiilien edelläkävijä Assisi on myös ensimmäinen tekstiilien valmistaja Intiassa, joka ryhtyi käyttämään reilun kaupan luomupuuvillaa tuotteissaan. Assisi valmistaa laadukkaita tuotteita muun muassa brittiläiselle People Treelle, jonka taloudellisen tuen ja säännöllisten tilausten myötä Assisin henkilökunta on kasvanut alkuaikojen 5:stä henkilöstä 200 henkilöön. Assisi on saanut People Treeltä paljon koulutusta ympäristöasioissa ja tämän yhteistyön seurauksena Assisi ja People Tree kehittivät maailman ensimmäiset reilun kaupan tuotteet, joiden kaikki valmistusvaiheet puuvillapellolta viimeistelyyn täyttävät kansainvälisen luomutekstiilien standardin tiukat ehdot. Luomupuuvillan lisäksi vaatteissa käytetään värejä ja viimeistelytuotteita, jotka ovat turvallisia ja mahdollisimman haitattomia ympäristön kannalta. Jopa paitojen printit täytyy painaa haitattomilla vesipohjaisilla väreillä, joten People Tree -vaatteiden painatukset tehdään aina tummalla vaaleammalle kankaalle, ei toisin päin, koska silloin tarvittaisiin myrkyllistä plastisolia. Edistyksellisyys ympäristöasioissa on erittäin tärkeää, koska Assisi sijaitsee maailman t-paitateollisuuden keskiössä, alueella, jonka vesistöt ovat saastuneet muun muassa värjäyksen seurauksena. Heidi Heikkinen Assisi Garmentsin valmistamia reilun kaupan luomuvaatteita myy Suomessa verkkokauppa Karmashop. Lisätietoa:

8 8 4/2008 REILU KAUPPA JA VAMMAISET Craft Aid menestyy maailmanmarkkinoilla Gabriel Kamudu perusti vajaat 30 vuotta sitten Mauritiuksella yhdessä muutaman muun kanssa järjestön, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden hyvinvointia. Tänä päivänä sen vammaiset työntekijät yhdessä muiden vähäosaisten ja tavallisten työkavereidensa kanssa tuottavat esimerkiksi luomupuuvillatekstiilejä, tervehdyskortteja, valokuva-albumeita ja kirjanmerkkejä sekä pakkaavat sokeria ja vaniljaa. Tuotteet sitten matkaavat Euroopan, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Japanin markkinoille. Meidän tavoitteenamme on kuntouttaa vammaisia henkilöitä yhteiskunnan jäseniksi ja tässä monen kohdalla tärkein tekijä on omalla työllä elannon ansaitseminen. Me sopeutamme toimintamme vammaisten henkilöiden kykyihin ja hyvin olemme onnistuneet, sillä olemme vakiinnuttaneet paikkamme markkinoilla, Kamudu taustoittaa. Olemme esimerkiksi jo runsaan kymmenen vuoden ajan toimittaneet tuotteita Body Shopille, joka on tänä päivänä meidän isoin asiakkaamme. Nykyään teemme heille sukkia ja käsineitä sekä henkilökunnalle t-paitoja. Body Shopin kaltaiset asiakkaat odottavat meiltä hyvää palvelua, tuotteiltamme korkealaatuisuutta ja että toimitukset pysyvät aikatauluissa. Suomessa Amnesty ja Kaiku Ethical oy ovat maahantuoneet Craft Aidin valmistamia tekstiilejä ja niitä on myyty Amnestyn kaupan lisäksi joissakin Maailmankaupoissa. Craft Aid on Reilun kaupan toimijoiden yhteistyöjärjestön IFATin jäsen ja sen tuotteilla on Reilun kaupan sertifiointimerkki. Olemme saaneet IFATilta oppia muun muassa kauppasuhteiden rakentamisessa ja niiden pitämisessä ja meillä onkin tänä Gabriel Kamudu Gabriel Kamudu sanoo kärsivällisyyden ja sinnikkyyden olevan Craft Aidin menestyksen avaimet. päivänä pitkäaikaisia asiakkaita. Olemme saaneet apua toimintamme kehittämiseksi ympäristöystävälliseksi, joka oli alusta saakka eräs meidän tavoitteistamme. IFATin jäsenyyden myötä kaupankäyntimme on kasvanut, mutta me sovelsimme toiminnassamme jo sitä ennen Reilun kaupan periaatteita, Kamudu kertoo. Järjestämme esimerkiksi kansainvälisenä Reilun kaupan päivänä muotinäytöksen. Tarjoamme muutenkin työntekijöille vapaa-ajalla virkistymismahdollisuuksia erilaisten tapahtumien muodossa. Craftaid myös avustaa tietyllä prosentilla voitoistaan sellaisia kansalaisjärjestöjä Mauritiuksella, jotka tekevät työtä vammaisten henkilöiden kanssa. Ja milloin tulee enemmän voittoa, siitä jaetaan työntekijöille. Vähän aikaa sitten työntekijät saivat normaalin palkkansa päälle kahden kuukauden palkkaa vastaavan summan. Mauritiuksen lainsäädäntö on edistyksellinen Mauritiuksen laki velvoittaa työyhteisöjä huomioimaan vammaisia rekrytoinnissaan: mikäli henkilökuntaa on 35 tai enemmän, on heistä 3 % oltava vammaisia henkilöitä. Hallitus perusti runsas 10 vuotta sitten vammaisten henkilöiden koulutus- ja työllistämislautakunnan, joka muun muassa tekee tiivistä yhteistyötä työnantajien ja ammattiliittojen kanssa varmistaakseen, ettei niin työnhaussa kuin työpaikoillakaan syrjitä vammaisia. Esimerkiksi pankit ovat palkanneet sokeita henkilöitä puhelinpalveluun: asenteissa on tapahtunut muutosta parempaan viime vuosina. Vammaisten aseman parantamiseksi on kuitenkin vielä paljon tehtävää, mutta ainakaan vanhemmat eivät tunnu enää häpeävän vammaisia lapsia, Gabriel Kamudu kertoo. Työllistyminen antaa vammaisellekin henkilölle ylpeydentunnetta omasta itsestä ja aikaansaannoksistaan sekä mahdollisuuden myös muiden kuin välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen. Hän on työntekijänä yksi muiden joukossa ja työ antaa elämälle tavanomaisen säännöllisen rytmin. Rohkaistun aina uudestaan työmme merkityksestä, kun näen, miten työllistämiemme vammaisten henkilöiden itsetunto on koh dallaan ja heidän elämänsä ovat muuttuneet paremmiksi. Craft Aid on heille enemmän kuin työpaikka, sillä tarjoamme paljon muutakin kuin kohtuullisen palkan ja hyvät työolot. Mutta me myös vaadimme työntekijöiltä ahkeruutta, sillä meidän tulee pysyä toimitusaikatauluissa. Siten Craft Aid toteuttaa tarkoitustaan joka päivä, vaikka paljon on aina myös parannettavaa. Mitään ei kuitenkaan saavuteta ilman ponnistuksia: tämäkään työ ei ole helppoa, mutta minulle tämä on kutsumus. Mia Hemming Kaiku Ethical maahantuo Craftaidin t-paitoja, joulukortteja, kirjanmerkkejä ja potpourrieta. Craft Aidin pakkaamaa mauritiuslaista Reilun kaupan sokeria maahantuo Reilun kaupan Tähti. Cindy Beehary Kuuro Cindy Beehary on naimisissa ja hänellä on 9-vuotias lapsi. Hän asuu Quatre Bornesissa. Sain ensimmäisen työpaikkani tullessani Craft Aidiin vuonna 2001 yleisapulaiseksi tekstiiliosastolle. Minä vastaan omista rahoistani niin kuin vastaa miehenikin, joka työskentelee rakennusteollisuudessa. Mieheni tukee minua kaikessa ja työkaverini työpaikalla, joten vammani ei ole minulle enää ongelma. Työpaikallani on viihtyisää eivätkä esimiehet painosta liikaa erilaisilla vaatimuksilla. Beehary pitää työstään ja aikoo siinä jatkaa niin pitkään kuin mahdollista turvatakseen perheelleen paremman tulevaisuuden.

9 REILU KAUPPA JA VAMMAISET 4/ Arvind Motur 39-vuotias kehitysvammainen Arvind Motur asuu Beau Bassinissa. Opin kävelemään vasta yhdeksänvuotiaana vammaisuuteni vuoksi. Kävin koulua kuntoutuskeskuksessa ja pääsin sen jälkeen Craft Aidiin töihin. Olen työskennellyt täällä vuodesta Olen tehnyt töitä useilla osastoilla ja nyt olen tekstiiliosastolla. Tehtäviini kuuluu pakkaaminen ja tekstiilituotteiden siirtämisessä avustaminen. Minusta tuntuu, että kehityn joka päivä. Olen edistynyt paljon ja suhteet perheeseeni ovat parantuneet. Minua kunnioitetaan enemmän yhteisössä ja ihmisten kohtaaminen on helpompaa kuin aikaisemmin. Arvind pitää työstään paljon ja kokee olonsa Craft Aidissa mukavaksi. Nusrina Baig Nusrina Baig aloitti työt Craft Aidissa vuonna Sitä ennen hän työskenteli koruteollisuudessa. Nusrina on kuuro ja asuu vanhempiensa kanssa Port Louisissa. Nautin työstäni tekstiiliosaston yleisapulaisena. Minulla on paljon ystäviä ja pomoni, vaikka onkin vaativa, on tyytyväinen työhöni. Työympäristö on mukava ja täällä on hauskaa työskennellä. Toivon voivani olla täällä mahdollisimman pitkään. Koska asun vanhempieni kanssa, he hoitavat palkkatuloni. Minulla on säästötili, jolta voin halutessani nostaa rahaa. Vammaisuus ei ole minulle ongelma, koska olen aktiivisesti työelämässä. Kiitän kaikkia työtovereitani tuesta.

10 10 4/2008 REILU KAUPPA JA VAMMAISET Perinteisiä tuotteita valmistamalla moderniin elämään Tansaniassa on paljon polion vammauttamia henkilöitä. Kaikilla heistä ei ole varaa pyörätuoleihin, joten monet joutuvat liikkumaan ryömimällä. Vammaisten henkilöiden työttömyys on korkea, ja he hankkivat vajaan dollarin päiväansionsa satunnaisilla hanttihommilla tai kerjäämällä. BUDAP tarjoaa heille taloudellista ja sosiaalista muutosta oikeilla työpaikoilla. BUDAP, Bukoba Disabled Assistance Project, perustettiin vuonna 2005 tukemaan itäafrikkalaisten vammaisten, erityisesti polion vammauttamien henkilöiden valtaistumista. BUDAP pyörittää Bukoban alueella vammaisia henkilöitä työllistävää työpajaa, jossa valmistetaan perinteisiä itäafrikkalaisia rumpuja, ngoma-rumpuja, sekä muita musiikki-instrumentteja. Sana ngoma viittaa rumpuun ja bukobalaiseen perinteiseen tanssiin. Ngoma-rummuilla on pitkä historia Itä-Afrikassa ja rumpujen valmistamiseen löytyy paikallistasolta paljon tietoa ja osaamista. Rummut valmistetaan kokonaan käsityönä paikallisista raakaaineista. Jokaista ngomaa varten kaadettua puuta kohden istutetaan kaksi uutta. Koska ngomat ovat kevyitä, niitä voi käsitellä myös fyysisesti vammainen henkilö. Työpajalle on palkattu kokenut mestari, joka kouluttaa työntekijöitä rumpujen valmistukseen. Työnteko tapahtuu tiimeissä ja henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa työpajan hallintoon ja päivittäiseen toimintaan. Työpaja tarjoaa vammaisille henkilöille mahdollisuuden itsenäiseen elämään omien tulojen myötä ja rikkoo perinteistä asetelmaa, jossa vammainen henkilö on hylkiö. BUDAPin lähtökohtana onkin, että pienellä tuella vammaiset ihmiset voivat pyörittää kannattavaa liiketoimintaa. BUDAP myös kouluttaa vammaisia työntekijöitään taitojensa kasvattamiseksi. Ammattitaitojen lisäksi koulutusta annetaan myös niin luku- ja kirjoitustaidossa kuin tietokoneen käytössä sekä hallinnollisissa aiheissa kuten markkinoinnissa, sillä suurin osa työntekijöistä on käynyt vain ala-asteen. Työpajan 16 työntekijästä 11 on Kuva: Erkki Aunola vammaisia. Kaikki työntekijät saavat paikallisen minimipalkan sekä 10 % jokaisen valmistamansa rummun markkinahinnasta. BUDAP tarjoaa myös aamiaisen ja lounaan, ja mahdollisuuksien mukaan tukee työntekijöitään hankkimaan esimerkiksi pyörätuolin, talon, terveydenhuoltoa tai pienlainan. Rumpuja myydään niin paikallisesti kuin ulkomaillekin ja ne muodostavat 60 % BUDAPin tuloista. Työpaja on myös osa paikallisen turistitoimiston nähtävyyskierrosta. Toiminta laajentuu jatkuvasti ja instrumenttien lisäksi BUDAPissa valmistetaan nykyisin myös olkalaukkuja. Anastasia Laitila Tutustu Budapin työntekijöihin: Budapin tuotteita maahantuo Tampereen kehitysmaakauppayhdistys. Hiljaiset, vaan ei äänettömät Intian Länsi-Bengalissa toimii Silence -järjestö, jonka pyrkimyksenä on auttaa vammaisia ihmisiä pääsemään osaksi muuta yhteiskuntaa. Silence aloitti työskentelyn kuurojen ja mykkien kanssa vuonna 1979 ja antaa työn ja edunvalvonnan kautta heille edelleen äänen tulla kuulluksi yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Silence on työskennellyt Intian vammaisten, erityisesti kuurojen, aseman parantamiseksi sekä tarjoamalla koulutusta ja työtä että asettamalla muille työnantajille standardin. Sen työntekijät ovat kuukausipalkkalaisia ja kaikkien palkkausperiaate on sama työkunnosta ja työtehtävistä riippumatta. Silencen työntekijöiden taloudellinen asema on kirjava, sillä osa tulee hyvätuloisista perheistä, osa on köyhiä ja jotkut vailla laajan intialaisperheen taloudellista tukea. Ilmainen työpaikkaruokailu ja Kuva: Anastasia Laitila maan minimipalkan tasoinen harjoittelijan lähtöpalkka varmistavat heille kaikille perustoimeentulon. Palkan päälle työntekijät saavat kahdesti vuodessa noin kuukausipalkan suuruisen bonuksen. Jos Silencen tulos on odotettua parempi, sekin jaetaan bonuksina tai muina lisinä työntekijöiden kesken. Tehtaan alakerrassa on kanttiini, josta vammaiset työntekijät saavat ilmaisen lounaan. Palkkojen ja bonusten lisäksi Silence huolehtii työnantajana lakisääteisistä velvoitteista, kuten sosiaalimaksuista. Sosiaalivakuutusmaksun 3 % maksaa työnantaja kokonaan, valtion säästörahastoon työnantaja maksaa 10 % ja työntekijä toiset 10 %. Rahat voi nostaa jäädessään eläkkeelle tai pois työstä. Rahastosta on myös mahdollista saada lainaa. Lisäksi Silencen työntekijöillä on lisäturvana oma eläkerahastonsa, jonka maksuista huolehtii työnantaja. Silence työllistää noin sata henkeä. Kolkatan työpajalla valmistetaan suitsukkeita, kynttilöitä, puuesineitä, postikortteja ja koruja. Silence Training Institute järjestää vuosittain kolme kurssia, joilla voi opiskella kädentaitoja sekä tietokoneohjelmointia tai -tekniikkaa. Puolen vuoden kursseilta valmistuu joka vuosi vähintään 120 oppilasta. Silence työllistää ne, jotka eivät saa työtä muualta. Osa työntekijöistä onkin työskennellyt Silencessa siitä asti, kun se aloitti toimintansa. Kun vammaisista lapsista, sisaruksista ja puolisoista tulee yhtä lailla leivänhankkijoita kuin muistakin, vaikuttaa muutos koko perheeseen. Vammaista perheenjäsentä ei nähdä enää taloudellisena taakkana ja sosiaalisena häpeänä, vaan työssä käyvänä hän tuo osansa perheen yhteiseen kassaan ja perhe nousee sosiaalisella arvoasteikolla. Silencen ääni kantaa, sillä se pyörii avustuksista itsenäistyneenä omilla myyntituloillaan. Anastasia Laitila Lue lisää: Budapin tuotteita maahantuo Tampereen kehitysmaakauppayhdistys.

11 4/ Reilun kaupan puolesta Repu ry edistää oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa. Repun vapaaehtoiset Tiina ja Valtteri banaaniviljelmällä. Reilun kaupan vapaaehtoisena Ecuadorissa Repu on mukana suomalaisia vapaaehtoisiksi kehitysyhteistyöhön lähettävässä Etelän vapaaehtoisohjelmassa. Waltteri Katajamäki ja Tiina Lehtinen työskentelevät Reilun kaupan banaanintuottajaosuuskunta El Guabossa. Olemme työskennelleet Repun vapaaehtoisina Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon kautta syyskuun alusta alkaen täällä El Guabossa. Työhömme ovat kuuluneet Banana Tour -turismiprojektin kehittämiseen liittyvät tehtävät sekä englannin opettaminen. Opetamme kolmea ryhmää, joista yksi on Banana Tourin oppaina toimiville viljelijöille ja kaksi muuta Asoguabo-järjestön toimistoväelle sekä muille kiinnostuneille. Lisäksi olemme kirjoittaneet Repun nettisivuille blogia kokemuksistamme Ecuadorissa. Ennen Suomeen paluutamme aiomme vielä ainakin osallistua Banana Tourin oppaiden koulutukseen sekä vierailla viljelijäjärjestöjen luona kertomassa turismiprojektista. El Guabo -osuuskunnan pienten banaaninviljelijöiden järjestö Asoguabo perustettiin vuonna 1998, jolloin 14 paikallista pienviljelijää lähetti ensimmäisen kontin Reilun kaupan banaaneja Eurooppaan hollantilaisen järjestön avulla. Sen jälkeen järjestö on kasvanut keskisuureksi banaaninviejäyhtiöksi, ja sillä on jäseniä jo lähes viisisataa jakaantuneena kuuteentoista tuottajajärjestöön. Viikoittain Asoguabo lähettää maailmalle noin laatikkoa banaania, mikä tekee siitä yhden suurimmista Reilun kaupan banaaneja tuottavista järjestöistä. Asoguabolla on Reilun kaupan edelläkävijänä pitkät perinteet myös sosiaalisten ja ympäristönsuojeluprojektien toteuttajana, ja usein näistä on hyötynyt viljelijöiden lisäksi myös laajempi yhteisö. Tuoreiden Reilun kaupan vaikutuksia arvioineiden tutkimusten mukaan Asoguabon viljelijöillä on järjestöön kuulumattomia alueen viljelijöitä vakaammat taloudelliset olot ja heidän lapsillaan paremmat koulutusmahdollisuudet. Reilun kaupan lisät ympäristönsuojeluun ja sosiaalisiin projekteihin Programa de Mejoramiento Social y Ambiental eli Promesa, suomeksi lupaus, vastaa Asoguabon Reilun kaupan lisien käytöstä. Lisäähän maksetaan yksi dollari banaanilaatikolta. Tämä lisä ei mene suoraan viljelijälle vaan Promesalle, joka sitten jakaa sen eteenpäin. Promesalla on parhaillaan käynnissä useita ympäristö- ja sosiaalisia projekteja, joiden tavoitteena on tukea viljelijöiden, heidän perheidensä ja yhteisöjen kehitystä. Ympäristöpuolella Promesa on keskittynyt erityisesti viljelijöiden kouluttamiseen, ja Promesan ympäristöasioista vastuussa oleva agronomi Rómulo Cedillo kertoo, että tuottajajärjestöille järjestetään vähintään kerran vuodessa koulutuksia liittyen esimerkiksi kemi

12 12 4/2008 Banaanit kypsytetään muovin sisällä. Banaaneita pestään ja pakataan. kaalien käyttöön tai kierrätykseen. Vielä tämä vuonna Asoguabo uusii ympäristönsuojeluohjelmansa. Tavoitteena on kiinnittää huomio myös maatuvan jätteen käsittelyyn ja saada viljelijät käyttämään kompostoivia ulkohuusseja tiloilla. Promesa pyrkiikin antamaan mahdollisimman paljon vastuuta viljelijäjärjestöille. Projekteja tuetaan alkuvaiheessa, jonka jälkeen järjestöt itse ottavat vastuun projektin hallinnasta. Näin on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi puiden istuttamisessa herkkien ekosysteemien säilyttämiseksi viljelijät istuttavat Promesan ostamia kaakaopuita, jotka eivät ainoastaan suojele luontoa eroosiolta vaan myös monipuolistavat viljelijöiden tulonlähteitä. Cedillon mukaan alkuajoista on edistytty valtavasti, mutta opeteltavaa on yhä. Promesan tavoitteena on aina vaatia viljelijöiltä vähän lisää panostusta ympäristö ja työturvallisuusasioihin. Kaikilla työntekijöillä ei välttämättä aina ole kaikkia Reilun kaupan vaatimia työvaatteita, mutta Asoguabon viljelijöillä on sääntöjen mukaiset ja siistit pakkaamot, puhtaat vedet ja ymmärrys maatalouden kemikaalien oikeanlaisesta käytöstä sekä mahdollisuus saada asiantuntevaa ja osaavaa teknistä apua järjestön maatalousteknikoilta. Tämä mahdollisuus puuttuu valitettavan monelta ecuadorilaiselta pienviljelijältä. Promesan sosiaaliset projektit keskittyvät tällä hetkellä koulutuk seen ja terveydenhuoltoon. Promesa maksaa 18 opettajan palkan alueen kouluissa ja kouluttaa heitä, sekä antaa ilmaista terveydenhoitoa alueilla, joissa ei terveyskeskuksia ole. Teksti ja kuvat: Waltteri Katajamäki ja Tiina Lehtinen Tiinan ja Waltterin blogiin voit tutustua Repun kotisivuilla, Mikä Etvo? Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo on tarkoitettu vähintään 20-vuotiaille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Yläikärajaa ohjelmassa ei ole. Vapaaehtoiset työskentelevät kehitysmaiden kansalaisjärjestöissä ympäristönsuojelun tai sosiaalisten projektien parissa. Etvo-vapaaehtoisuus kestää 6 12 kuukautta. Ohjelmaa hallinnoi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Hakuaika kerran vuodessa, yleensä syyskuussa. Osuuskunnan lapsilla on paremmat koulutusmahdollisuudet kuin muilla alueen lapsilla. Kulutuselektroniikan tuotanto kestämätöntä koko hankintaketjussa Repun syyskuisessa koulutuksessa Turussa käsiteltiin elektroniikkateollisuuden ongelmia. Päivi Pöyhönen yritysten toiminnan vastuullisuutta selvittävästä Finnwatchista tarjosi tiiviin tietopaketin kulutuselektroniikan tuotannon epäkohdista. Kännyköitä, latureita ja kannettavia tietokoneita valmistavissa tehtaissa työolot ovat huonot, jopa epäinhimilliset, kertoo Päivi Pöyhönen. Työntekijät joutuvat tyytymään elinkustannuksiin tuskin riittävään minimipalkkaan. 80 tuntiset työviikot ilman vapaapäiviä eivät ole harvinaisuuksia. Sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n että kansallisten työaikanormien rikkominen on yleistä, listaa Pöyhönen alan ongelmia. Myös vakavat puutteet työturvallisuudessa ja ammattiyhdistystoiminnan puuttuminen ovat alalla sääntö, eivät poikkeus. Nämä epäkohdat vaikuttavat miljoonien alan liukuhihnatyöläisten, enimmäkseen nuorten naisten elämään. Esimerkiksi Nokia on kuitenkin Make IT fair hankeorganisaation tuottamaan raporttiin antamassaan vastineessa kiistänyt osan tiedoista ja korostanut vastuun olevan ensisijaisesti alihankkijoilla. Mistä on pienet kännykät tehty? Sosiaalisesti tai ympäristön kannalta kestävää ei ole myöskään kännyköiden ja kannettavien tietokoneiden tuotannossa tärkeiden koboltin ja tinan louhinta, jatkaa Päivi Pöyhönen. Tinaa käytetään elektroniikkatuotteiden piirilevyjen juotoksissa, koboltti puolestaan on korvaamatonta kannettavien laitteiden latureiden valmistuksessa. Malmeja louhitaan pääosin käsin vaarallisissa olosuhteissa, joissakin tapauksissa puolisotilaallisten ryhmien valvonnassa ja huonoimmillaan nälkäpalkalla. Kaivostyöläisistä lähes kolmannes on alle 18 vuotiaita. Lisäksi kaivannaisten kauppa on joissakin maissa, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa, aseellisten konfliktien osapuolten hallinnassa tai sen hallinnasta käydään taistelua. Tällöin kaupan tuotolla ostetaan aseita varmistaen näin konfliktin sekä siviiliväestön kärsimysten jatkuminen. Kun tähän lisätään kaivosten aiheuttamat paikalliset ympäristöongelmat, kysymystä elektroniikkajättien sekä kuluttajien vastuusta on mahdoton ohittaa. Tehdään elektroniikasta reilumpaa Kolmivuotinen, kansainvälinen MakeITFair projekti pyrkii aikaansaamaan keskustelua elektroniikan tuotannon sosiaalisesta ja ekologisesta kestämättömyydestä. Suomessa hankkeesta vastaa Finnwatch. Repukin lähtee viemään hankkeen viestiä ensi vuonna. Projekti suuntaa sanomansa erityisesti viihde elektroniikan suurimmalle kuluttajaryhmälle, nuorille. Tavoitteena on yhdessä kuluttajien kanssa vaikuttaa monikansallisiin elektroniikkayhtiöihin ja vaatia heiltä parannuksia elektroniikkatyöläisten oloihin sekä tuotannon ympäristövaikutusten hoitoon. Kulutuselektroniikan markkinointilogiikka perustuu symbolisiin lisäarvoihin. Kulutuselektroniikan markkinoilla käydään kovaa globaalia hintakilpailua ostajista tuotantoketjun työntekijöiden ja ympäristön kustannuksella. MakeITfair kampanjaa varten muotoiltu kysymys on armottoman osuva: Kuka maksaa kännykkäsi hinnan? Lisätietoa: Animaatiohahmojen avulla hankkeelle on luotu visuaalinen ilme, joka viittaa peliteollisuuteen, antaa alan liukuhihnatyöntekijöille kasvot sekä korostaa tuotteiden brändäyksen todellisuudesta etääntynyttä luonnetta. Teksti: Daniel Nagy Kuva: MakeITfair

13 4/ Reilua kauppaa koko perheen voimin Reilu kauppa vain tuntui heti hyvältä jutulta, sellaiselta jonka puolesta haluan toimia, kertoo Ellinoora Leino-Richert, 23-vuotias turkulainen kestävän kehityksen opiskelija ja pienen Saaga-tytön äiti. Lukion jälkeen Thaimaassa ja Intiassa vietetty aika muutti Ellinooran tulevaisuuden suunnitelmat. Totta kai ensimmäisiä havaintoja sekä Thaimaassa että Intiassa oli silmiinpistävä köyhyys. Ymmärsin, että kaikki se, jota länsimaassa asuessaan pitää itsestään selvänä, sellaiset perusasiat kuin jätehuolto, onkin kaikkea muuta. Maailmaa muuttamaan Ennen matkaansa Ellinoora oli hankkinut matkarahansa paiskimalla kovasti töitä ehtimättä juuri miettiä mitään. Thaimaassa ja Intiassa hänellä oli aikaa ajatella. Hän alkoi haaveilla työstä, jossa voisi muuttaa maailmaa. Suomeen palattuaan Ellinoora kuuli ystävältään, että Turun ammattikorkeakoulussa on kestävän kehityksen koulutusohjelma. Seuraavana syksynä hän aloitti opinnot alalla. Elli kuuli myös Repusta samalta ystävältä ja lähti mukaan heti opintoja aloitellessaan. Ajattelin, että Reilussa kaupassa on paljon potentiaalia. Osa tuosta potentiaalista on jo nyt toteutunut Reilun kaupan nopeassa kasvussa. Repussa viehätti myös toiminnan matala kynnys. Repussa toimiakseen ei tarvitse olla Reilun kaupan asiantuntija! Repussa Ellinoora teki paljon maistatuksia sekä kouluvierailuja. Varsinkin kouluvierailuista hän kertoo saaneensa paljon hyvää palautetta alaluokkalaisista lukiolaisiin. Hän teki Repussa myös opintoihinsa kuuluvan harjoittelun organisoiden Turun Mahdollisuuksien toria ja Reilun kaupan viikkoja. Turun ryhmäkoordinaattoriksi Elli valittiin hänen oltuaan toiminnassa puolisen vuotta. Oma elämä muuttui Ellin elämä muuttui hänen tavatessaan hollantilaisen Marlonin. Nopeasti edenneen romanssin tuloksena syntyi nyt kahdeksan ja puolen kuukauden ikäinen Saaga. Esikoisensa syntymän lähestyessä Elli jättäytyi vain varakoordinaattoriksi. Viime aikoina hän on ehtinyt kahvittajaksi kestovaippa tapahtumaan sekä hoitanut yksin kasvisruokaa esittelevän Kasviskekkerit tapahtuman kahvituksen. No en aivan yksin. Mieheni hoiti Saagaa ja piti tukkimiehen kirjanpitoa kahvilla kävijöistä, tarkentaa reipas aktivisti naureskellen. Vaimonsa myötä myös Marlonista on tullut repulainen. Pariskunta on jakanut vanhempainvapaan. Tällä hetkellä Ellinoora opiskelee ja tietotekniikka alalla työskentelevä Marlon on koti isänä. Ellin opinnot ovat tällä hetkellä noin puolivälissä. Hänestä tulee ympäristön suunnittelija. Koulutusohjelmani on hyvin laaja, ja siitä valmistuttuaan voi sijoittua hyvin erilaisiin töihin. Minua kiinnostavat kaikki työmahdollisuudet kehitysmaista jätehuoltoon! Kansalaisjärjestötkin liittyvät tiiviisti tulevaisuuden suunnitelmiin. Toivottavasti voin jossain vaiheessa taas osallistua myös ympäristöjärjestö Dodon toimintaan, johon en ole ehtinyt opiskeluaikojen alun jälkeen, Ellinoora haaveilee. Teksti: Anna Saipio Kuva: Marlon Richert Reilun kaupan uutisia Reilu Pori -kansanjuhlaa vietettiin sateisessa säässä, mutta se ei tunnelmaa latistanut. Kuva: Sonja Vartiala. Pori liittyi Reilun kaupan kaupunkien joukkoon Marraskuun alkua piristi iloinen uutinen Länsi-Suomesta: Porista tuli Reilun kaupan kaupunki! Ennen Poria Suomessa oli kaksi Reilun kaupan kaupunkia tai kuntaa, Tampere ja Utajärvi. Pori on edustavassa kansainvälisessä seurassa, sillä maailman yli 500 Reilun kaupan kaupungin joukkoon kuuluvat esimerkiksi Rooma, Kööpenhamina, Liverpool ja Bryssel. Reilun kaupan kaupunki on Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämä arvonimi kaupungeille, jotka haluavat edistää aktiivisesti eettistä kulutusta alueellaan. Työn arvonimen hakemiseksi aloitti Reilu Pori -kampanjatiimi, johon kuuluu aktiivisia ihmisiä eri järjestöistä ja puolueista. Porissa on selvästi vallalla Reilu meininki, sillä aloite arvonimen hakemiseksi meni heti yksimielisesti läpi kaupunginvaltuustossa! Repu sai EU-rahoituksen koulutushankkeelleen Repu aloittaa ensi vuoden alussa Ruotsin mallin mukaisen Reilun kaupan aktiivien koulutushankkeen, lähettiläsohjelman. Ohjelma tarjoaa korkeatasoista koulutusta Reilusta kaupasta, syventävää tietoa maailmankaupasta ja sen yhteyksistä kehityskysymyksiin sekä YK:n vuosituhattavoitteista. Erityisenä tapausesimerkkinä koulutuksissa nostetaan esiin Saharan eteläpuolisen Afrikan tilanne. Koulutuksiin pyritään saamaan puhujiksi tunnettuja asiantuntijoita. Hanke tarjoaa ohjelmaan osallistuville myös laadukkaat koulutusmateriaalit. Reilun kaupan lähettiläskoulutukset huipentuvat vuosittain Reilun kaupan viikoilla järjestettäviin paikallisiin tempauksiin, joita koordinoivat Reilun kaupan lähettiläsohjelmaan osallistuneet vapaaehtoiset. Lähettiläskoulutuksen jälkeen osallistujat vastaanottavat henkilökohtaisen todistuksen koulutuksestaan sekä arvioinnin oppimisensa tuloksista. Hankkeen rahoittaa Euroopan komissio. Lisätietoa hankkeesta ja koulutuksiin hakemisesta seuraa ensi vuoden alussa. Reilun kaupan viikkojen Reilu kahvitauko rikkoi maailmanennätyksen Joukko kahvi- (tai mehu)tauon todennäköisesti nuorimpia osallistujia. Kuva on lietolaisesta päiväkoti Nappulalinnasta. Kuva: Janita Suhonen. Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tapahtumaan osallistui henkilöä. Kahvitaukoja järjestettiin 1155 kappaletta yli 200 paikkakunnalla. Tapahtuman tavoite oli kerätä maailman suurin joukko ihmisiä eri puolilla Suomea nauttimaan samanaikaisesti Reilun kaupan kahvia. Voimassa oleva maailmanennätys ylittyi yli nelinkertaisesti, sillä edellinen Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -maailmanennätys tehtiin keväällä Yhdysvalloissa taukoilijan voimin. Suomessa tavoitteena oli osallistujaa, joka ylittyi komeasti. Katso mainiot valokuvat tauoista: Uutiset kokosi Anna Saipio PALAUTETTA TOIVOTAAN TÄSTÄKIN REPU-LIITTEESTÄ Viime numerossa pyysimme palautetta Repu-liitteestä. Kiitos pyyntöön vastanneille. Palautetta kaivataan kuitenkin yhä, ja jokainen vastaus on tärkeä! Palautetta voit antaa päätoimittajalle sähköpostitse osoitteeseen puhelimitse tai kirjeitse osoitteeseen Repu-liitteen toimitus, Reilun kaupan puolesta Repu ry, Paasivuorenkatu 2a, Helsinki. Mainitse palautteessasi, luetko Repu-liitettä säännöllisesti. Palautteessasi voit käsitellä esimerkiksi näitä kysymyksiä: Mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu, entä vähiten kiinnostava? Mistä aiheista haluaisit lukea Repu-liitteestä? Ovatko Fair Dude-palsta ja uutispalsta mielestäsi mielenkiintoista luettavaa? Jos olet Maailmankauppalehden säännöllinen lukija, luetko yleensä Repu-liitteestä kaikki jutut, vain osan, et juuri lainkaan? Minkä yleisarvosanan antaisit Repu-liitteelle? Huomioithan, että tämä palautepyyntö koskee vain Repu-liitettä, ei koko Maailmankauppalehteä. Kiitos palautteestasi! Palautetta antaneiden kesken arvomme Reilun tuotepalkinnon. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Voit antaa palautetta myös nimettömänä, mutta arvontaan osallistumiseksi nimi ja osoite ovat välttämättömät.

14 14 4/2008 ReILU KAUPPA JA VAmmAISeT Kartta: Anastasia Laitila Tässä lehdessä on käsitelty reilun kaupan yhteisöjen vammaisille ihmisille antamia mahdollisuuksia, mutta haluamme antaa lukijoillemme myös kuvaa niistä vaikeuksista, joita vammaiset henkilöt päivittäisessä elämässään kohtaavat. Aloitamme kuitenkin lehdessä jo aiemmin esiintyneestä Mauritiuksesta, josta on hyviäkin uutisia kerrottavana. Mauritius Mauritius on kehittynyt maa, jonka poliittiset olot ovat vakaat. Siitä tuli tasavalta vuonna 1992 ja tänä päivänä sen bruttokansantuote on Afrikan korkeimpia. Vain runsaasta miljoonasta asukkaasta noin on vammaisia henkilöitä. Mauritiuksella on hyvät viralliset käytännöt ja laaja kansalaisjärjestöjen verkosto, jotka edistävät vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistymiseen. Myös lainsäädäntö on kohdallaan, mutta sen toteutumista käytännössä edelleen seurataan. Kansalaisjärjestöillä ei myöskään ole asianmukaisia mahdollisuuksia osallistua asiantuntijoina kansallisen vammaispolitiikan täytäntöönpanoon. Uutinen lokakuun lopulta kertoo, että Mauritius kerää yhteen tietokantaan kaikki maansa vammaiset henkilöt. Sosiaaliturvasta vastaavan ministerin mukaan tietokantaa tarvitaan uusien toimintaohjelmien kehittämiseksi, palveluiden hajauttamiseksi ja niiden vammaisten henkilöiden tavoittamiseksi, jotka eivät ole tietoisia kaikista mahdollisista käytössään olevista julkisista palveluista. Samainen ministeri on pyytänyt Etelä Afrikan sosiaalisen kehityksen ministeriötä auttamaan Mauritiusta parantamaan vammaisten elämänlaatua. Mauritiuksella on hyvät terveyspalvelut vammaisille henkilöille, mutta viranomaisilta ovat puuttuneet keinot auttaa heitä heidän arkisissa vaikeuksissaan. Siinä Etelä Afrikka on kunnostautunut ja Mauritius toivoo saavansa tietoa ja neuvoa sen hyvistä käytännöistä. Intia Arviot vammaisten osuudesta Intian väestöstä vaihtelevat 1,8 4 %:iin. Tilastointi on vaikeaa, sillä vammaiset ovat usein kodeissa piiloteltu näkymätön vähemmistö. Vammaisten määrään ei ole laskettu ikääntymisen myötä toimintakykyään menettäneitä. Noin puolet vammaisista on liikuntavammaisia. Suuria ryhmiä ovat myös kuulo ja näkövammaiset. Vammaiset naiset ovat miehiä Vammaisten oikeudet maailmankartalle Vammaisille henkilöille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin, mutta valitettavan usein juuri heidän ihmisoikeuksiaan rikotaan. Vammainen henkilö saattaa kuulua myös johonkin toiseen syrjittyyn ihmisryhmään, jolloin hänen asemansa yhteiskunnassa on pahnanpohjimmainen. Äärimmäinen köyhyys ja vammaisuus kulkevat käsi kädessä. Monissa kehittyvissä maissa vammaisuuden takana on usein jokin korjattavissa oleva syy kuten vaaralliset työolosuhteet, lapsuusajan aliravitsemus, heikko terveydenhuolto ja rokotusten puute tai hoitamaton sairaus. Terveydenhuoltoon ei ole varaa, sitä ei ole tarjolla tai sinne pääsy on vaikeaa, useiden tuntien kävelymatkan takana. huonommassa asemassa, sillä he ovat vielä eristetympiä sekä alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle. Köyhyyden lisäksi liikenteen merkitys on valtava ja kasvamaan päin. Joka vuosi Intiassa vammautuu pysyvästi liikenneonnettomuuksissa ihmistä. Asukaslukuun suhteutettuna luku on maailmanlaajuista keskitasoa, mutta länsimaita pienempään ajoneuvokantaan nähden suuri. Tulevaisuudessa tartuntataudeista johtuvat vammat tulevat vähenemään ja liikenneonnettomuuksista aiheutuvat vammat lisääntymään merkittävästi autojen määrän kasvun myötä. Vuonna 1995 säädetyn lain mukaan alle 18 vuotiaat vammaiset ovat oikeutettuja ilmaiseen koulutukseen sisältäen kirjat ja koulupuvut sisäoppilaitoksissa tai erityiskouluissa. Koulutuksen painopiste on ammatillisessa koulutuksessa. Vaikka laki teoriassa turvaakin vammaisten koulutuksen, on viimeaikaisen tutkimuksen mukaan yli puolet vammaisista lukutaidottomia. Koko väestöstä lukutaidottomia on noin kolmasosa. Ammatillista koulutusta on Tansania saanut vain muutama prosentti vammaisista. Vammaiset ovat oikeutettuja ostamaan elintarvikkeita alennettuun hintaan sekä alennuksiin junissa ja muissa julkisissa kulkuneuvoissa. Käytännössä monet vammaiset ansaitsevat elantonsa kerjäämällä ja matkustavat asemalta asemalle ilmaiseksi. Vammaispalvelujen käyttäminen edellyttää määriteltyä 40 %:n vammaisuusastetta sekä vammaistodistusta. Uttar Pradeshin ja Tamil Nadun osavaltioissa vammaisille tehdyn kyselyn mukaan pahimpina Tanzania Institute for the Blind pyörittää sokeiden batiikki- ja ompeluhanketta. Kuva: Reija Huusko ongelmina palvelujen käytölle ovat monimutkainen byrokratia sekä tietämättömyys palveluista. Runsas kolmasosa vammaisista työskentelee edes satunnaisesti. Parhaiten työllistyvät kuulovammaiset ja huonoiten psyykkisesti sairaat. Taloudellisesti huonoimmassa asemassa ovat näkövammaiset. Valtion työpaikoissa on 3 %:n kiintiö vammaisille. Kiintiö ei kuitenkaan täyty, sillä vain puolessa prosentissa valtion työpaikoista työskentelee vammainen. 15 % vammaisista saa eläkettä, joka on suuruudeltaan keskimäärin 200

15 ReILU KAUPPA JA VAmmAISeT 4/ Intia Vammaisten asema Suomessa Tansania Nuorten kuurojen puusepänverstaalla Tansanian Morogorossa tehdään töitä ammattitaidolla. Kuva: Tuula Heima-Tirkkonen Intialainen vammainen perinteisessä roolissa: tämä kolmipyörällä liikkunut jalaton mies kerjäsi Kalkutan Kuningatar Viktorian muistomerkin portilla. Kuva: Tuula Heima-Tirkkonen Intia Länsi-Bengalissa toimiva Subhi Association for Women with Disabilities pyrkii täysivaltaistamaan vammaisia teini-ikäisiä ja nuoria naisia vahvistamalla heidän kykyjään osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Oleellinen osa itsenäistymistä on omien tulojen hankinta käsitöillä. Kuva: Leena Hahle Subhi Association for Women with Disabilities -järjestön johtaja Kuhu Das valmentaa vammaisten aikuisten ja vammaisten lasten vanhempien ryhmää tenttaamaan kunnan vaaleilla valittua johtajaa. Kuva: Tuula Heima-Tirkkonen lähteet: Agence de Presse Africaine, Mauritius poised to improve environment of handicapped persons Agence de Presse Africaine, Mauritius to create data base on disabled persons ILO, Mauritius country profi le, Employment of People with Disabilities: The Impact of Legislation Maailmanpankin raportti: People with disabilities in India: from Commitments to Outcomes Mahesh Chandrasekar: Persons with disabilities in India: a compilation Ilkka Haarni: Keskeneräistä yhdenvertaisuutta: Vammaisten henkilöiden hyvinvointi ja elinolot Suomessa tutkimustiedon valossa. Stakesin raportteja 6/2006 Inclusive Tanzania: inclusive-tanzania.org/inclusivetz.php Comprehensive Community-based rehabilitation in Tanzania Suomessa tieto vammaisten henkilöiden olosuhteista ja asemasta Suomessa on pirstaleista. Tutkimusten perusteella vammaiset kansalaiset eivät ole meilläkään yhdenvertaisessa asemassa muiden kansalaisten kanssa. Vammaispoliittisen ohjelman mukaan yhdenvertaisuuden edellytyksiä ovat myönteiset asenteet, palvelut, yhteiskunnan avoimuus, saavutettavuus ja esteettömyys sekä kuntoutus. Edistystä on tapahtunut, mutta rajoitetusti ja vaihdellen. Keskeisiä yhdenvertaisuuden puutteita löytyy muun muassa koulutuksen sekä työllistymisen ja toimeentulon piirissä: koulutus ei jakaudu tasaisesti vaan vammaisten henkilöiden riski jäädä matalammin koulutetuiksi on suuri ja vammaisten työikäisten työllistyminen on heikkoa, vaikka mukautetuissa ympäristöissä huomattavan moni kykenisi työhön. Osa vammaisista henkilöistä elää pysyvässä köyhyydessä. Myös ikääntyneet vammaiset ovat kasvava ja tarpeiltaan vielä osin tuntematon joukko. Yhteiskunnan esteellisyyttä löytyy niin tiedonvälityksessä, rakennetussa ympäristössä kuin esimerkiksi liikenteessä. Kommunikaatiota haittaa tulkkipalveluiden riittämättömyys ja kuljetuspalveluissa on eriarvoisuutta. Vammaispalvelulain soveltamiskäytännöt vaihtelevat ja vammaiset henkilöt ovat palveluiden osalta eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakunnasta riippuen. Kielellistä vähemmistöä edustavat ja muut hauraat vammaisryhmät syrjäytyvät palveluista vielä muita useammin. rupiaa kuussa eli noin kolme euroa. Summa ei riitä kuukauden elinkustannuksiin. Eräissä Intian osavaltioissa vammaisilla on mahdollisuus saada työttömyyskorvausta, jonka suuruus vaihtelee 50 rupiasta 500 rupiaan kuukaudessa. Intislaisten uskomusten mukaan vammaisuus on jumalten langettama kirous. Asenteet ovat kuitenkin vähitellen muuttumassa. Eräs esimerkki on Delhin uusi metro, joka on rakennettu erityisesti vammaisten tarpeita ajatellen. Pääasiassa metroa käyttää palkkatöissä kulkeva keskiluokka. Kaikista asioista vammaisaktivistitkaan eivät ole yksimielisiä kuten siitä, pitäisikö vammaisille lapsille rakentaa omia erityiskoulujaan vai pitäisikö heidät sijoittaa samoihin kouluihin muiden lasten kanssa. Tansania Tansaniankaan osalta ei ole olemassa selkeitä virallisia tilastoja vammaisten kansalaisten määrästä, mutta Maailman terveysjärjestö WHO arvioi väestöstä noin 10 % eli 3,8 miljoonan henkilön olevan vammaisia. Heistä noin puolet on lapsia. Vaikka parlamenttiin on varattu vammaisille naisille kaksi kiintiöpaikkaa, ei Tansaniassa kuitenkaan ole kunnollista vammaisten ihmisten oikeuksia tukevaa lainsäädäntöä tai heille tarkoitettuja taloudellisia etuuksia. Jos vammainen henkilö ei saa tai pysty tekemään töitä, hänen tulonlähteekseen jää perheen tuki tai kerjääminen. Useimmiten perheillä ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia tukea aikuisia vammaisia jäseniään. Myös Tansaniassa elää uskomuksia siitä, että vammaisuus on perheeseen kohdistuva kirous. Vain pienellä osalla Tansanian vammaisista kansalaisista on mahdollisuus saada kokonaisvaltaista kuntoutusta ja kunnollisia peruspalveluja. Palvelut ovat heikkoja ja niiden käyttäjämaksut sekä matkustamisen kulut ovat isolle osalle ihmisistä liian korkeita. Palvelut eivät ole fyysisesti esteettömiä vammaisille ihmisille ja niiden olemassa olosta ei aina ole edes tietoa. Vammaiset tytöt ja naiset kohtaavat kaksinkertaista syrjintää sukupuolensa ja vammaisuutensa vuoksi. Heillä on suurempi riski joutua väkivallan, loukkaantumisen, hyväksikäytön ja heitteillejätön kohteiksi niin omassa kodissaan kuin sen ulkopuolella. Toinen erityisen syrjinnän kohteena oleva ryhmä ovat Tansanian albiinot. Albinismin tunnusmerkkejä on vaalea iho. Albinismia ei yleisesti ottaen nähdä vammaisuutena, mutta Tansanian vammaisjärjestöt tukevat albiinoyhteisöjä. Albiinolasta pidetään huonon onnen merkkinä tai kirouksena ja albiinoihin kohdistuu paljon syrjintää ja vakavaa väkivaltaa.

16 16 4/2008 RUOKAA REILUSTI Prospero año hyvää uutta vuotta! Uusi vuosi on tärkeä juhla ympäri maailmaa. Jokaisessa maassa on omat tapansa ja uskomuksensa siihen liittyen. Yhteisenä piirteenä se, että uudesta vuodesta tehdään taioin entistä parempi. Myös ruoka ja juoma näyttelevät merkittävää osaa juhlinnassa. Meksikossa uusi vuosi on osa pitkää juhlaa, joka alkaa joulun tienoilla ja päättyy toinen helmikuuta. Meksikolaiset kutsuvat tätä aikaa maailman pisimmäksi sillaksi. Itse uutta vuotta juhlitaan pitkälle yöhön. Se on täynnä rituaaleja. Perinteisiä uuden vuoden tapoja ovat esimerkiksi: ❶ syödään kaksitoista viinirypälettä, yksi vuoden jokaiselle kuukaudelle. Samalla toivotaan jotakin. ❷ jos nainen käyttää punaisia alusvaatteita, hänellä on tulevana vuonna onnea rakkaudessa. Keltaiset alusvaatteet tuovat rikkautta. ❸ keskiyöllä avataan ovi ja vanha vuosi lakaistaan ulos. Sen jälkeen maahan heitetään muutama kolikko, jotka lakaistaan sisään varmistamaan vauras vuosi. ❹ sytytetään erivärisiä kynttilöitä lautaselle ja ympäröidään ne arkiruoalla: linsseillä, pavuilla, riisillä, maissilla ja vehnäjauhoilla. Tämä varmistaa ruoan riittävyyden seuraavana vuonna. Mukaan lisätään usein kanelitanko tuomaan mukavaa tuoksua. Meksikossa uuden vuoden päivällinen syödään myöhään, jopa keskiyön aikoihin. Ateria on tukeva ja maittava. Siihen kuuluu esimerkiksi papuja, linssejä, vihanneksia, menudoa (keitto, jota syödään ennen ja jälkeen aterian sekä sen aikana), buñueloja (makeita tortilloja) ja pan de campoja (makea leipä). Ohessa reseptit alkupalalle ja jälkiruoalle, joihin saattaa törmätä myös Meksikon uuden vuoden aikana. Meksikolainen riisi Tämä on herkullinen alkupala banaaninviipaleiden, kovaksi keitettyjen munien ja avokadon kanssa. Ainekset (6 hengelle) 2 dl öljyä 2,5 dl valkoista riisiä huuhdottuna ja valutettuna 2 tomaattia pilkottuna 1 pieni sipuli pilkottuna 1 valkosipulinkynsi kuorittuna 6,25 dl vettä tai kanalientä 2 jalapenoa pilkottuna suolaa maun mukaan Valmistus Kuumenna öljy paistinpannulla. Lisää riisi ja ruskista se kevyesti koko ajan sekoittaen. Valuta riisi ja palauta se pannulle. Soseuta tomaatit, sipuli ja valkosipuli tehosekoittimessa. Kaada seos riisin päälle ja kypsytä keskilämmöllä koko ajan sekoittaen noin 5 minuuttia. Lisää vesi/kanaliemi ja suola. Sekoita ja laita lopuksi jalapenot riisin päälle. Alenna lämpöä ja anna kypsyä noin 25 minuuttia tai kunnes riisi on kypsää. Halutessasi voit lisätä ruokaan veden mukana vajaan desilitran peruna- ja porkkanakuutioita sekä herneitä. Suklaakupit kermavaahdolla Tämän ruoan tekeminen vie aikaa, joten se kannattaa tehdä etukäteen. Suklaakupit säilyvät jääkaapissa kaksi päivää. Ne ovat erinomainen juhlaruoan lopettaja. Ainekset (10 hengelle) 7,5 dl maitoa 1 dl ruskeaa sokeria 2 kanelitankoa 9 munankeltuaista 1 dl valkoista sokeria 2 vaniljatankoa 500 g tummaa suklaata sulatettuna ja jäähdytettynä Miedosti makeutettua kermavaahtoa ja kanelia tarjoiluun Valmistus Sekoita maito, ruskea sokeri ja kanelitangot pienessä kattilassa ja kiehauta. Poista liedeltä, peitä kattila ja anna maidon vetäytyä 20 minuuttia. Vatkaa munankeltuaiset, valkoinen sokeri ja vanilja. Vispaa sekaan sula suklaa kunnes seos on pehmeää ja kiiltävää. Tässä menee noin minuutti, ja seoksen pitäisi olla aika paksua. Poista kanelitangot maidosta. Lisää maito pikkuhiljaa suklaaseen koko ajan vispaten. Siivilöi seos tiheän siivilän läpi ja pidä jääkaapissa, kunnes se on jäähtynyt vähintään neljä tuntia, mielellään yön yli. Lämmitä uuni 150 asteeseen. Aseta keittiöpyyhe ison vuoan tai vastaavan pohjalle. Asettele kymmenen pientä kuppia vuoan pohjalle. Sekoita suklaavanukas ja jaa se kuppeihin. Kaada vuokaan tarpeeksi vettä, jotta se ulottuu puoleen väliin kuppeja. Peitä vuoka foliolla ja paista minuuttia tai kunnes vanukas on juuri kiinteytynyt reunoilta, mutta pehmeä keskeltä. Poista kupit vedestä ja anna niiden jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Jäähdytä jääkaapissa, kunnes vanukas on kylmää, vähintään kolme tuntia. Koristele jokainen kuppi kermavaahdolla ja kanelilla. Mika-Petri Lauronen Reilun kaupan sokeria saa sekä fariinisokerin tyyppisenä ruskeana että raffinoimattomana valkoisena ruokosokerina. Sokeria ja riisiä maahantuovat mm. Tampereen kehitysmaakauppa, Reilun kaupan Tähti ja Aduki. Kanelitankoa saa Reilun kaupan Tähden maahantuomasta maustepakkauksesta, jauhettua reilun kaupan luomukanelia maahantuo Aduki. Reilua suklaata maahantuovat mm. Tampereen kehitysmaakauppa, Reilun kaupan Tähti, Fair Mary, Aduki ja Makrobios. Luomumaitoa, -sipulia, -valkosipulia, -tomaattia ja -kananmunia saa hyvin varustetuista marketeista,kauppahalleista ja luomukaupoista.

17 ReILU KAUPPA JA VAmmAISeT 4/ Savolankatu 1 A 8 S a v o n l i n n a Uusiounelmia! lue Africafen tarina! Vammaisten henkilöiden oikeudet turvataan YK-sopimuksella Kuva: Leena Hahle / Abilis Kuva: Tuula Heima-Tirkkonen / Abilis Subhi -naisryhmän jäsen on saanut uuden kolmipyörän, jolla on turvallista liikkua Kalkutan ympäristön maalaiskylien veden kaluamilla tantereilla. Mwanzan liikuntavammaisten teatteriryhmä lukee laatimansa julistuksen vammaisten oikeudesta ja kyvystä tehdä työtä, myös teatteria! YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen ja sen yksilövalituksen mahdollistavan valinnaisen pöytäkirjan ensimmäisten valtioiden joukossa maaliskuussa Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan toukokuussa 2008, kun 20 jäsenvaltiota oli suorittanut ratifiointitoimet. Sopimus ei ole vielä Suomea sitova, koska kansallista ratifiointia ei ole saatettu loppuun. Maailman 650 miljoonaa vammaista henkilöä, joista valtaosa asuu kehitysmaissa, muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä, joiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä. Yleissopimuksella onkin erityisen tärkeä merkitys kaikista huonoimmassa asemassa oleville vammaisille. Nykyisin vain noin 45 maassa on erityisesti vammaisia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on ensimmäinen 2000 luvulla neuvoteltu ihmisoikeussopimus ja se rinnastetaan YK:n seitsemään aikaisempaan ihmisoikeussopimukseen. Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia, vaan se pyrkii yksityiskohtaisesti erittelemään jo olemassa olevien oikeuksien täytäntöönpanokeinoja vammaisten henkilöiden olosuhteet huomioiden. Sopimukseen liittyvät valtiot sitoutuvat kehittämään ja toteuttamaan käytäntöjä, lainsäädäntöä ja hallinnollisia toimenpiteitä oikeuksien tasapuoliselle toteuttamiselle sekä poistamaan lakeja, säädöksiä ja tapoja, jotka voidaan katsoa syrjiviksi. Syrjinnän kieltäminen keskeisessä asemassa Yleissopimus kattaa sekä kansalais ja poliittiset oikeudet että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Sopimus rakentuu laaja alaisen syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteille ja sen tavoitteena on valtavirtaistaa vammaisia henkilöitä koskevat kysymykset kaikille eri elämänalueille. Sopimus vahvistaa TSS oikeuksien merkitystä ja asemaa sekä laajentaa ihmisoikeusajattelua esimerkiksi sosiaalipolitiikan ja kehityspolitiikan sektoreilla. Keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos, minkä aikaansaamiseksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. Sopimus edellyttää, että YK:n yhteyteen perustetaan vammaisten oikeuksien komitea. Komitean tehtävänä on valvoa, miten vammaisten oikeudet maailmassa toteutuvat. Jokaisen jäsenmaan on säännöllisesti annettava komitealle kertomus niistä toimista, joilla ne ovat edistäneet vammaisten oikeuksien toteutumista omassa maassaan. Lisäksi komitea ottaa yksilövalituksia vastaan niiden jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka ovat ratifioineet valinnaisen pöytäkirjan. Ratifiointi Kansalliset ratifiointimenettelyt vaihtelevat eri valtioiden välillä. Suomessa ratifiointi edellyttää lainsäädäntömuutoksia useilla eri hallinnonaloilla sekä yleissopimuksen edellyttämän seuranta ja valvontajärjestelmän perustamista. On arvioitu, että Suomessa lainsäädäntömuutokset vievät muutamia vuosia, jonka jälkeen yleissopimus voidaan ratifioida. Monissa Afrikan ja Aasian kehitysmaissa marssijärjestys on ollut toisenlainen, sillä valtiot ovat ensin ratifioineet sopimuksen ja vasta tämän jälkeen ilmoittaneet tekevänsä mahdollisia muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Kun tässä järjestyksessä edetään, jää arvoitukseksi, kuinka perusteellisesti jälkikäteen tehtäviin uudistuksiin ryhdytään. Kuitenkin allekirjoittamalla sopimuksen valtiot ovat aina sitoutuneet siihen, ettei yleissopimuksen vastaista kansallista lainsäädäntöä voida säätää. Vammaisten Ihmisoikeuskeskus (VIKE) katsoo, että yleissopimuksen edellyttämät lainsäädäntömuutostarpeet tulisi kartoittaa huolellisesti, mutta viivytyksettä. Yleissopimus edellyttää, että vammaisjärjestöt osallistetaan yleissopimuksen ratifiointiprosessiin sekä tulevaisuudessa perustettavan valvonta ja seurantajärjestelmän toimintaan. Juha-Pekka Konttinen Kirjoittaja on lakimies Vammaisten Ihmisoikeuskeskus Vikessä lisätietoa:

18 18 4/2008 REILU KAUPPA JA VAMMAISET kuva: Ulkoministeriö Kehitysyhteistyössä vammaisten aseman edistämisestä huolehtivat kansalaisjärjestöt Suomi on korostanut ihmisoikeus politiikassaan vammaisten oikeuksi a, mistä esimerkkinä alivaltiosihteeri Marjatta Rasi muistuttaa Suomen neuvotelleen ja hyväksyneen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen lopullisen tekstin EU:n puheenjohtajana. Suomen kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavia teemoja ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon edistäminen, ympäristökysymysten huomioiminen sekä vammaisten oikeuksien edistäminen. Elokuussa julkistetun valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen mukaan kehityspoliittisen ohjelman periaatteet ja viimeksi suoritetun kehitysyhteistyön vammaisevaluoinnin suositukset näkyvät kuitenkin huonosti kehitysyhteistyön käytännön toteutuksessa. Vammaisrahoituksen määrä ei ole juuri kasvanut viiden vuoden aikana ja vammaisten aseman edistäminen on edelleen pitkälti kansalaisjärjestöjen toiminnan varassa. Ulkoasiainministeriöllä ei ole myöskään vahvistettua vammaisstrategiaa. Vammaiskysymykset ovat meillä poikkileikkaavia teemoja, jolloin ne huomioidaan kaikissa hankkeissa. Niitä ei voi ulkoistaa erillisiksi projekteiksi. Kansalaisjärjestöillähän on kyllä hyvät edellytykset oman asiantuntemusalueensa hankkeisiin ruohonjuuritason toimintansa tähden. Mutta vammaisten asema ja oikeudet täytyy lisäksi muistaa ottaa esiin esimerkiksi hallitusten välisissä kehitysyhteistyöneuvotteluissa. Ja olen itse ottanut ne puheeksi vastaavissa kahdenkeskisissä neuvotteluissa ja joskus viestini ei ole mennyt perille, mutta joskus on, kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä vastaava alivaltiosihteeri Marjatta Rasi ulkoasiainministeriöstä kertoo. Valtion tarkastusvirasto lisäksi kehottaa ulkoasiainministeriötä seuraamaan tunnusluvuilla ja selkeästi määritellyillä seurantaja arviointikriteereillä kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaaviin teemoihin liittyvän toiminnan vaikuttavuutta. Myös vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry edellyttää tunnuslukuja ja valvontajärjestelmää, jolla vammaisten huomioimisen toteutumista seurattaisiin kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä. Kyllähän kaikkea kehitysyhteistyötoimintaa nyt jo seurataan ja myös kehitetään evaluointia. Erityisesti niin kutsuttu Pariisin julistus teki suoritusten ja työn tuloksellisuuden arvioinnista jokapäiväistä työtä. Ja teemme jatkuvasti yhteistyöstä FIDIDANkin kanssa vammaishankkeiden seurannassa ja valvonnassa ja sieltä tulee usein parannusehdotuksia sekä kehotuksia yrittämään vielä enemmän. Tämä vuorovaikutus on hyvin tärkeää. Muutenkin teemme tiiviisti yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa vammaiskysymysten huomioon ottamiseksi Suomen kehitysyhteistyössä. Suomen tulee tehostaa toimia vammaisten aseman parantamiseksi Muun muassa FIDIDA ja Invalidiliitto ry ovat ehdottaneet vammaisneuvonantajan palkkaamista ulkoasiainministeriöön. Tällä hetkellä neuvonantajien joukossa on yksi henkilö, joka seuraa vammaisasioita muiden asioiden ohella. Ulkoasiainministeriössä satsataan hyvin paljon ihmisoikeuksiin kuten vammaiskysymyksiin meidän osaavassa, toimivassa ja korkeatasoisessa ihmisoikeusyk sikössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisoikeusnäkökohdat olisivat erillisiä: ne sisältyvät kaikkeen kehityspoliittiseen toimintaan. Mutta hallituksen tuottavuusohjelma rajoittaa toimintaamme samaan aikaan, kun tehtävämme lisääntyvät. Meiltä edellytetään enemmän, mutta myös väkeä pitäisi vähentää. Henkilökohtaisesti minulla ei olisi mitään vammaisneuvonantajan palkkaamista vastaan, mutta resurssit estävät sen, Marjatta Rasi vastaa. FIDIDA on muistuttanut, että Suomen tulee ottaa huomioon YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen 32. artikla valmistautuessaan sopimuksen ratifiointiin. Kyseisessä artiklassa valtioita edellytetään sitoutumaan toteuttamaan tehokkaita toimia vammaisten aseman parantamiseksi ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi kansainvälisen yhteistyön kautta. Sopimus astui voimaan tänä keväänä sen jälkeen, kun 20 maata oli ratifioinut sen. Suomella on tapana varmistaa, että oma lainsäädäntö on varmasti kunnossa ennen kuin sopimuksia ratifioidaan. Se on prosessi, joka vie oman aikansa. Meillä ei ole siinä isoja haasteita, mutta jonkin verran tekemistä on vielä esimerkiksi erilaisissa esteettömyyskysymyksissä. Siksi Suomi ei ole ensimmäisten ratifioijien joukossa ja toisaalta jotkut YK-maathan ratifioivat, vaikka niiden lainsäädäntö ei vastaa sopimuksen vaatimuksia. Sosiaalisen kehityksen neuvonantaja Ronald Wiman kehityspoliittiselta osalta lisää, että Suomen lainsäädännössä ratifioinnille ongelmallisia kohtia ovat muun muassa asuinpaikkaoikeutta ja tahdonvastaisia toimia koskevat. Kaiken kaikkiaan Marjatta Rasi ei ole lainkaan huolissaan vammaisten oikeuksien edistämisestä Suomen kehityspolitiikassa. Se on ihan hyvällä tolalla ja Rasin mielestä olemme varmaankin yksi parhaista kehitysyhteistyön toteuttajista myös silloin, kun sitä tarkastellaan vammaisten kannalta. Mia Hemming

19 4/ ARKIEN KOHTAAMINEN Arkien kohtaaminen -palstalla esitellään arkien ja kulttuurien kohtaamista käsitöiden kautta. Kaikilla tuotteilla on tekijänsä, ja käsitöiden mukana välittyy tuotteen ostajalle jotain heistä itsestään. Ostajan yhteys tuottajaan tulee siitä maksetun hinnan kautta ostopäätöksillämme on vaikutusta työn tekijän arkeen. Tässä numerossa kerrotaan bangladeshilaisesta silkkipainajasta Shiyulysta sekä savonlinnalaisesta Veera Konstista, joka käyttää Shiulynkin valmistamia paperituotteita. 26-vuotias Shiuly asuu synnyinkaupungissaan Saidpurissa, Bangladeshin luoteisosassa. Hän on naimisissa ja 9-vuotiaan pojan äiti. Perhe asuu miehen veljien ja iäkkäiden vanhempien kanssa seitsemän hengen taloudessa. Koulua Shiuly on käynyt kymmenen luokkaa. Perheen tarvitessa kipeästi lisätuloja Shiuly pääsi töihin Eastern Screen Printersiin. Hän sai silkkipainotekniikkaan puolentoista kuukauden perehdytyksen ja on tehnyt työtä nyt neljä vuotta. Shiuly puolisoineen elättää palkkatuloillaan muita perheenjäseniä. Saidpurissa ei ole naisille juuri ansaitsemismahdollisuuksia, ja Shiuly onkin työpaikastaan äärettömän kiitollinen. He ovat loistavia!, kuvailee hän työnantajiaan. Työpäivä kestää kahdeksasta viiteen ja töitä on kuutena päivänä viikossa. Shiulyn työpaikaltaan saamien bonusten ja säästöjen ansiosta perhe on voinut hankkia junaradan varresta edullista maata ja rakentaa talon. Tonttimaan hinta oli ostaessa takaa (noin 500 euroa) ja bamburunkoisen talon rakentamiseen kului takaa (noin 150 euroa). Bonukset Kuva: Kati Hjerp Shiuly mukaan luettuna Sheuly ansaitsi vuonna 2007 keskimäärin 5000 takaa (noin 50 euroa) kuukaudessa. Tekstiiliteollisuudessa maan laillinen minipalkka on 1662,50 takaa/kk (noin 16 euroa). Töitä on silloin, kun tilauksia on riittävästi ja jos töitä ei ole, Shiulyn perhe lainaa rahaa työnantajalta. Shiuly on lainannut rahaa mm. tulvan vahingoittaman talonsa korjaustöitä varten. Savonlinnalainen Veera Konsti, 18, käy ahkerasti kehitysmaakaupassa. Kiva ostaa tuotteita, joilla tukee kehitysmaan ihmisiä. Kuva: Saara-Miira Kokkonen VEERA KONSTI Kaupasta löytyy paljon käteviä, hyviä tuotteita, joiden alkuperä tiedetään. Rahat menevät oikeisiin kohteisiin, joissa niille on käyttöä. Veera on innostunut kehitysmaiden asioista muutenkin, sillä hän on vastikään lähtenyt Savonlinnan Kehitysmaayhdistyksen toimintaan mukaan. Kaverit saivat houkuteltua liittymään jäseneksi, ja siitä se sitten lähtikin. Jäsenenäkin voi vaikuttaa, ei tarvitse välttämättä olla hallituksessa! Esimerkiksi toimintaryhmä järjestää erilaisia tapahtumia, Veera kertoo. Veera hankki äskettäin kaupalta itselleen bangladeshilaisen valokuva-albumin, jota oli jo aiemmin katsellut, ja on ostokseensa erittäin tyytyväinen. Albumissa viehätti sen painatus ja käytännöllisyys. Veeran mielestä paksut sivut ovat käteviä valokuvien pohjaksi, ja albumi vaikuttaa muutenkin laadukkaalta. Albumit ovat kivoja, sillä niihin voi tallentaa muistoja. Sivuille voi myös laittaa tekstiä, ja sitä voisi käyttää muunakin kuin valokuvaalbumina. Veera oli myös yllättynyt käsityön edullisesta hinnasta. Saman verran tai jopa enemmänkin joutuu maksamaan kirjakaupoissa samanlaisista! Valokuva-albumille tulee paljon käyttöä, sillä Veera harrastaa valokuvausta. Tämän vuoden abi Savonlinnan Taidelukion kuvataidelinjalta aikookin suunnata tulevaisuudessa valokuva-alalle. Hän hyödyntää taitojaan myös Kehitysmaakaupalle julisteita ja logoa suunnitellen. Kati Hjerp & Saara-Miira Kokkonen

20 20 4/2008 Hyviä uutisia kehitysmaista kuullaan Suomessa harvoin. Lähestyvän vuodenvaihteen kunniaksi Maailmankauppalehti koosti hyvien uutisten katsauksen kehitysmaista sekä reilun kaupan tuottajayhteisöistä. Aasia Bangladesh on yksi niitä harvoja kehittyviä maita, joka näyttäisi saavuttavan lapsikuolleisuutta koskevan vuosituhattavoitteen. Se vähentänee kahdella kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä niiden lasten määrän, jotka kuolevat ennen viisivuotissyntymäpäiviään. Intian eteläisessä Andra Pradeshin osavaltiossa on 17 kastitonta naista perustanut Yhteisömedia säätiön (CMT). Naiset ovat osoittaneet, että lukutaito ei ole välttämätön edellytys muiden taitojen omaksumiselle. CMT on kuvannut jo satakunta elokuvaa maanviljelyn tulevaisuudesta, elinkeinoista, geenimuunnellun viljelyn ongelmista, ympäristöstä ja myös naisten asemasta median maailmassa. Nepalin rauhanprosessi on yksi onnistuneimmista rauhanprosesseista YK:n ihmisoikeus päävaltuutetun ja Nepalin maatoimiston johtajan Richard Bennettin mielestä. Lisäksi merkittävänä edistysaskeleena rauhanprosessissa Bennett pitää sitä, että perinteisesti syrjityt saivat äänensä kuuluviin perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa. Kolmasosa kansalliskokouksen edustajista on naisia ja kolmasosa edustaa alkuperäiskansoja sekä myös joitakin kastittomia daliteja valittiin. Thaimaan pääministeri Surayud Chulanontin luovutti tammikuussa kansalaisuuspaperit 212:lle maan lounaisissa Ranongin ja Phang ngan maakunnissa asuvalle merimustalaiselle eli mokenille. Kansalaisuuden myötä mokenit pääsevät muun muassa valtion terveys ja koulutuspalvelujen piiriin. Filippiineillä kansallisen rekisteröintitoimiston ja Planin yhteisen kampanjan ansiosta on hyväksytty kaksi uutta kansallista lakia: avioliiton ulkopuolella syntyvillä lapsilla on oikeus käyttää isänsä nimeä sekä kaupunkien ja kuntien rekisteröintitoimistoilla on oikeus korjata rekisterissä olevat kirjoitusvirheet ilman tuomioistuimen lupaa. Pakistanilainen elokuva on otettu laajaan levitykseen Intiassa ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen. Elokuva on ohjaaja Shoaib Mansoorin Khuda Kay Liye, suomeksi Jumalan nimeen ja se kertoo muslimien vaikeuksista syyskuun yhdennentoista päivän terrori iskujen jälkeen. Afrikka Kamerunissa poliittinen tilanne on pysynyt vakaana, eikä maassa ole koettu suuria sisäisiä muutoksia. Maan hallitus on toiminut kiitettävästi Nigeriassa sijaitsevan Bakassin niemimaan rauhanneuvotteluissa. Lisäksi hallitus on jatkanut uudistuksiaan ja talous on kasvanut tasaisesti. Köyhyydenpoistamisohjelma on saatu valmiiksi. Hallitus myös taistelee maata riivaavaa korruptiota vastaan ja yrittää parantaa maan oikeuslaitoksen toimintaa. Etelä-Afrikka yrittää lievittää sen köyhyysongelmaa nostamalla Hyviä uutisia Etelästä! Katsaus kuluneeseen vuoteen lapsilisiä ja eläkkeitä. Myös hiv/ aids ohjelmiin on luvassa lisää resursseja. Tansanialaisen Zainaba Halfanin toriruokala menestyy nyt hyvin. Halfanin mies jätti hänet muutama vuosi sitten, mutta Halfan on tyytyväinen itsenäisyyteensä ja siihen, että häntä arvostetaan vastuullisena vanhempana ja yrittäjänä. Keniassa on perustettu uusi ministeriö vastaamaan naisten ja lasten asioista. Hallituksessa on nyt ensimmäistä kertaa ministeri, jonka vastuulla on lasten ja naisten hyvinvoinnin edistäminen. latinalainen Amerikka Boliviassa lakiesitys perustuslaista pyrkii vähentämään eriarvoisuutta rajoittamalla yksityisten suurtilojen kokoa ja parantamalla intiaanien asemaa. Guatemalassa intiaanilapset saavat vihdoin oppia omilla kielillään. Länsi Guatemalassa Xejolónin kylässä kaksikielistä opetusta antava Melida Xicó uskoo äidinkielen ensimmäisenä opetuskielenä ja espanja toisena auttavan oppilaita kehittymään ja osallistumaan aiempaa paremmin. Lisäksi äidinkielen opetus vahvistaa heidän identiteettiään ja arvojaan. Perunan kotialueella Perun Andeilla alkuperäisten perunalajikkeiden viljely on elpynyt. Cuzcon alueella Huamassa perinteitä vaali enää neljä perhettä ennen kuin uusi herätys tuli kymmenisen vuotta sitten. Camilo Huaracalla oli aiemmin vain 60 lajiketta, mutta hän laajensi valikoimaansa vaihtamalla toisten kanssa siemeniä alan messuilla. Nyt hänen pellollaan kasvaa 150 lajiketta. Perunan merkitys on kasvussa maailmaa koettelevan ruokakriisin vuoksi. Chilessä santiagolaisessa kasvisravintola El Huertossa voi tiukinkin ilmastonystävä syödä ilman tunnontuskia, sillä omistajat José Fliman ja Nicole Mintz laittoivat ravintolansa ekologisen jalanjäljen kuriin. Päästöjä on leikattu 12 prosentilla kuukaudessa. Perussähkö vaihdettiin ekosähköön, hehkulamput on vaihdettu energiaa säästäviin, hellalla pulputtavat kattilat peitetty kansin ja rakennus eristetty entistä paremmin niin talvikylmää kuin kesähelteitäkin vastaan. Viidennes ravintolassa tarjoillusta ruoasta valmistetaan luomuraaka aineista. Suomen suurlähetystö Meksikossa uutisoi meksikolaisten vahvan sitoutumisen kestävään ekologiseen, yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen käyneen selvästi ilmi ulkomaankauppa ja kehitysministeri Väyrysen vierailun aikana. Suomalaisvaltuuskunnalle kerrottiin, että kestävän kehityksen painopisteitä ovat kestävä metsien käyttö, vedenpuhdistusjärjestelmien kehittäminen sekä biopolttoainetuotannon käynnistäminen. Reilun kaupan yhteisöt Eteläintialaisessa Bethany Colonyssa on tapahtunut positiivista kehitystä palkkojen suhteen viimeisen vuoden aikana. Pohjois Suomen Pääskyt ry ja Maailmankauppojen liitto vierailivat Bethanyssa vuosina 2006 ja Vierailujen aikana palkoista keskusteltiin paljon, työntekijöitä haastateltiin ja Pääskyt otti kantaa palkkojen nostamisen puolesta sekä kirjallisessa raportissa että keskusteluissa bethanylaisten kanssa. Bethanyssa päätettiin nostaa kapeaa nauhaa kutovien naisten urakkapalkkausta jopa 50 %:lla. Lisäksi palkkausperusteita tasa arvoistettiin siten, että kaikki työntekijät siirrettiin urakkapalkkaukseen ja esimiestason palkkoja sidottiin tuotannon tulokseen. Bangladeshissa Thanaparan käsityöyhteisössä on palkattu lisää käsityöläisiä ja rakennettu lisää tuotantotiloja. Suuren brittiläis japanilaisen asiakkaan tilausmäärät ovat nousseet säännöllisesti eikä Thanaparan tuotanto ole enää riittänyt vastaamaan tähän tarpeeseen. Tuotantotiloja on laajennettu Japanin suurlähetystön tuella ja Thanaparaan palkattu 150 uutta ompelijaa ja kanthakirjailuja tekevää naista. Uusien työpaikkojen määrä on pienelle kylälle merkittävä asia. Thanaparan ompelijat saivat laatukoulutusta helmikuussa 2008, kun Juuttiputiikin palkkaama kouluttaja Mari Virtanen vieraili Bangladeshissa. Mari opasti ompelijoita suomalaisen kuluttajan laatuvaatimuksissa ja vaatteiden ompelutyön viimeistelyssä. Elokuussa Suomen Maailmankauppoihin saapui ensimmäinen erä vaatteita, joiden viimeistelyssä ompelijat olivat käyttäneet Marin oppeja. Erityisen tyytyväisiä Juuttiputiikissa ollaan naisten ulkoilutakkiin. lähteet: MESH Pelastakaa lapset Suomen IPS global.fi nland.fi Plan Kumppani-lehti World Vision Suomen suurlähetystö Meksikossa lue lisää: Hyviä uutisia päivitetään joulukuussa myös Maailmakauppalehden nettisivuille /lehti

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhdessä vai erikseen?

Yhdessä vai erikseen? Yhdessä vai erikseen? 1 TOTEUTUUKO YK:N TAVOITE LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA KAIKILLE? EDUCA 2012 Esityksen Pitäjä Juha Valta 28.1.2012 Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA Abilis-säätiö Invalidiliitto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Reiluus Eettisyys Ekologisuus Luotettavuus Laadukkuus

Reiluus Eettisyys Ekologisuus Luotettavuus Laadukkuus TEKSTIILIEN TILAUSTUOTEKATALOGI 2015 2016 KAIKU ETHICAL OY KAIKU ETHICAL OY Kaiku Ethical Oy on Suomen merkittävin asiakkaille räätälöityjen Reilun kaupan tekstiilituotteiden maahantuoja. Olemme toimineet

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot