Inflammaation merkitys rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja taudin kulkuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inflammaation merkitys rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja taudin kulkuun"

Transkriptio

1 Inflammaation merkitys rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja taudin kulkuun Juho Ikonen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteenlaitos / Syöpätaudit Marraskuu 2017

2 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketieteen koulutusohjelma Ikonen Juho: Inflammaation merkitys rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja taudin kulkuun Opinnäytetyö, 36 sivua Opinnäytetyön ohjaajat: ma professori Päivi Auvinen, kliininen opettaja LT Maria Tengström, erikoislääkäri Satu Tiainen Marraskuu 2017 Avainsanat: rintasyöpä, HER2-onkogeeni, gradus, TNM-luokka, hormonireseptorit, residiivi, kuolema, makrofagit, mammografia, inflammaatio, obesiteetti, tyypin II diabetes Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Noin 32 % naisten uusista syöpätapauksista on rintasyöpiä. Rintasyövän ennuste on parantunut hoitojen ja diagnostiikan kehittymisen myötä. Rintasyövän merkittävimmät ennusteelliset tekijät ovat nykytietämyksen mukaan imusolmukeetäpesäkkeet eli metastaasit, metastaasit muissa elimissä, kasvaimen invasiivisuus, koko, histologinen tyyppi, erilaistumisaste, kasvainsolujen jakautumisnopeus, veri- ja imusuoni-invaasio, hormonireseptorit ja HER2-monistuma. Inflammaation on jo pitkään tiedetty vaikuttavan syövän kehittymiseen. Sen vaikutus on kuitenkin moninainen; akuutin inflammaation on havaittu hillitsevän syövän kehittymistä, mutta inflammaation kroonistuessa se muuttuu syöpää edistäväksi. Rintasyövän ennusteen kannalta olennaista on tulehdussolujen määrä ja tyyppi kasvaimen mikroympäristössä. Tässä opinnäytetyössä kerättiin potilasasiakirjoista tietoja rintasyöpäpotilaiden kroonisista inflammaatioista sekä obesiteetista, diabeteksesta, menopaussista, hormonikorvaushoidosta, hypo- tai hypertyreoosista, tupakoinnista, sukurasituksesta ja liikunnasta. Aineisto koostui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina operoiduista rintasyöpäpotilaista (n=278). Tarkoituksena oli selvittää, kuinka nämä riskitekijät vaikuttavat rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja taudin kulkuun. Lisäksi tutkittiin riskitekijöiden vaikutusta syövän mikroympäristön tulehdussoluihin ja mammografiassa määritettäviin rintarauhasen tiheyteen ja tuumorin muotoon. Tutkimuksessa todettiin, että ruuansulatuskanavan inflammaatiota sairastaneiden potilaiden riski rintasyövän imusolmukemetastaaseihin oli suurentunut. Sitä vastoin hengitysteiden, ihon ja nivelten inflammaatiot olivat yhteydessä HER2-reseptorinegatiivisuuteen ja vähäiseen M2-makrofagien määrään, jotka ovat molemmat hyvän ennusteen merkkejä. Tulosta voisi selittää kortisonilääkkeen käyttö, jota käytetään enemmän viimeksi mainittujen sairauksien hoidossa. Kortisonilla onkin todettu sytostaattihoitoa tehostava vaikutus. Obesiteetti ja tyypin II diabetes assosioituvat molemmat lyhentyneeseen tautivapaaseen aikaan ja kokonaiselinaikaan. Tämä selittynee suurimmalta osin oheissairastavuudella, mutta näihin tiloihin liittyvällä kroonisella inflammaatiolla voinee olla myös vaikutuksensa.

3 3 University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences School of Medical science Ikonen Juho: Significance of inflammation to prognostic factors and progression of breast cancer Thesis, 36 pages Tutors: Professor Päivi Auvinen, M.D., Ph. D. Maria Tengström and specialist Satu Tiainen November 2017 Keywords: breast cancer, HER2 oncogene, gradus, TNM staging, hormone receptors, residivation, death, macrophages, mammography, inflammation, obesity, type II diabetes Breast cancer is the most common cancer in Finland as well as all around the world. Thirty-three percent of all new cancer cases for women are breast cancer. Prognosis of breast cancer has improved due to development of diagnosis and treatment. The most significant prognostic factors of breast cancer are TNM staging, histological type and differentiation, vascular and lymphatic invasion, hormone receptors and HER2 oncogene amplification. It is commonly known that inflammation plays a role in the development of cancer. Its role is though diversified; acute inflammation has antioncogenetic influence whereas chronic inflammation promotes oncogenic action. For the prognosis of breast cancer the most significant thing appears to be the type and amount of leukocytes surrounding the tumor. In this thesis we gathered information of inflammatory diseases of breast cancer patients from medical reports. In addition, we gathered information about obesity, diabetes, menopause, hormone replacement treatment, hypothyroidism and hyperthyroidism, smoking, family history of breast cancer and exercise. The research material consists of breast cancer patients who were operated in the Kuopio university hospital during (n=278). This thesis discusses the relationship of these risk factors to breast cancer prognostic factors and progression. In addition, this thesis discusses which kind of influence these risk factors have on tumor-associated macrophages and mammographic findings, such as density, shape and margin. The research found that patients with gastrointestinal inflammations have an increased risk for lymphatic metastases. On the contrary, airway, cutis and joint inflammations are related to HER2-negativity and low number of M2-macrophages which are both signs for better prognosis. An explanation for these findings may be explained by cortisone which is used more to treat airway, cutis and joint inflammations. Cortisone has been noted to enhance the effect of chemotherapy. Obesity and type II diabetes have association to shortened disease free time and overall survival. The most likely explanation is comorbidity but chronic inflammation related to these conditions may also play a role.

4 4 Sisällysluettelo Johdanto... 6 Kirjallisuuskatsaus... 7 Rintasyöpä... 7 Esiintyvyys... 7 Riskitekijät... 7 Geneettiset riskitekijät... 8 Oireet... 8 Diagnostiikka... 8 Histologia... 9 Erilaistumisaste... 9 HER2-geenimonistuma... 9 Hormonireseptorit Levinneisyys Ennusteelliset tekijät Hoito Syövän ja inflammaation välinen yhteys Taustaa Inflammaatio syövän mikroympäristössä Inflammaation merkitys rintasyövässä Immunologian hyödyntäminen rintasyövän hoidossa Tutkimus Aineisto ja menetelmät Riskitekijöiden valintakriteerit ja ryhmäjako Eettiset näkökulmat Tutkimustulokset Ruuansulatuskanavan inflammaatiot Hengitysteiden inflammaatiot Ihon inflammaatiot Nivelten inflammaatiot Obesiteetti Diabetes Menopaussi... 28

5 5 Hormonikorvaushoito Tupakointi Liikunta Muut aineistosta kerätyt riskitekijät Muut inflammaatiot Rintasyövän esiintyminen suvussa Kilpirauhasen toiminnallinen tila Pohdinta Lähteet... 36

6 6 Johdanto Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Naisten uusista syöpätapauksista noin 32 % on rintasyöpiä. Miehillä rintasyöpä on harvinainen. Rintasyövän ennuste on parantunut hoitojen ja diagnostiikan kehittymisen myötä. Rintasyövän merkittävimmät ennusteelliset tekijät ovat nykytietämyksen mukaan imusolmuke-etäpesäkkeet eli metastaasit, metastaasit muissa elimissä, kasvaimen invasiivisuus, koko, histologinen tyyppi, erilaistumisaste, kasvainsolujen jakautumisnopeus, veri- ja imusuoni-invaasio, hormonireseptorit ja HER2-monistuma. Tähän opinnäytetyöhön kuuluvat kirjallisuuskatsaus ja tutkimus siitä, kuinka elimistön inflammatorinen sairaus vaikuttaa rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja taudin kulkuun. Kirjallisuuskatsaus käsittelee rintasyöpää ja inflammaation välistä yhteyttä syöpään yleisesti ja erikseen rintasyöpään. Opinnäytetyöhön kuuluvassa tutkimuksessa tutkittiin, mikä merkitys ennen rintasyöpädiagnoosia sairastetulla inflammatorisen luonteen omaavalla pitkään jatkuneella taudilla on rintasyövän ennusteellisiin tekijöihin ja taudin kulkuun. Näitä tauteja olivat missä tahansa elimistön osassa esiintyvät inflammatoriset sairaudet. Lisäksi päädyttiin tutkimaan myös diabeteksen, hormonikorvaushoidon, pre- ja postmenopausaalisuuden, tupakoinnin, sukurasitteen, kilpirauhassairauksien ja runsaan liikunnan merkitystä rintasyövässä. Ennusteellisina tekijöinä olivat kasvaimen koko, levinneisyys imusolmukkeisiin, hormoni- ja HER2- reseptoristatus, erilaistumisaste sekä histologinen tyyppi. Kerättyjä riskitekijöitä verrattiin myös DCISmuutoksiin (ductal carsinoma in situ), huonon ennusteen omaavaan triplanegatiiviseen rintasyöpään sekä tuumorin ympäristössä esiintyneiden makrofagien määrään ja mammografiassa määritettyyn rinnan tiiviyteen ja kasvaimen muotoon. Taudin kulkua kuvasivat syövän uusiutuminen ja menehtyminen seuranta-aikana sekä tautivapaa-aika ja kokonaiselinaika. Tutkimuksessa ei selvitetty kuolinsyytä. Aineisto koostui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina operoiduista rintasyöpäpotilaista (n = 278). Inflammaation on tiedetty vaikuttavan syövän kehittymiseen jo 1800-luvulta saakka, kun havaittiin syövän kehittyvän kroonisen ärsytyksen alueelle. Inflammaation merkitys syövän kehittymiselle on kuitenkin moninainen: akuutin tulehdusreaktion on havaittu hillitsevän syövän kehittymistä, mutta tulehdusreaktion kroonistuessa se muuttuu syöpää edistäväksi. Syöpä edistää myös omilla mekanismeillaan inflammatorisen mikroympäristön syntymistä. Rintasyövän tuumorimassasta jopa 50 % voi olla tulehdussoluja. Ennusteen kannalta olennaista on tulehdussolujen tyyppi kasvaimen mikroympäristössä. Immunologisiin vaikutusmekanismeihin perustuvat hoitomuodot ovat erittäin potentiaalisia hoitovaihtoehtoja niin rintasyövässä kuin muissakin syövissä. Tällaisia hoitoja on olemassa jo paljon mutta niiden merkitys tullee kasvamaan tulevaisuudessa.

7 7 Kirjallisuuskatsaus Rintasyöpä Esiintyvyys Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin muualla maailmallakin. Epidemiologisesti sen esiintyvyys on suurinta Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa ja vähäisintä Afrikassa ja Kaakkois- Aasiassa (Ferlay ym. 2014). Vuonna 2013 rintasyöpä kattoi Suomessa 32 % naisten syöpätapauksista ja syöpäkuolemistakin 15 % (Engholm ym. 2015, Engholm ym. 2010). Maailmalla sen osuus kaikista syöpämuodoista naisten keskuudessa vuonna 2012 oli 25 % (Bray ym. 2013) ja syöpäkuolemista 15 % (Ferlay ym. 2012). Rintasyöpää tavataan kaiken ikäisillä ihmisillä, mutta se yleistyy ihmisen vanhetessa keskimääräisen sairastumisiän ollessa vuotta. Elämänsä aikana 9,9 % naisista sairastuu rintasyöpään ennen 75. ikävuotta. Miehillä rintasyöpä on harvinainen. Suomessa miesten syövistä rintasyöpää on 0,2 % noin 20 tapausta vuodessa (Engholm ym. 2015, Engholm ym. 2010). Vaikka rintasyöpä on yleistynyt jatkuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana, kuolemantapausten määrä on tästä huolimatta laskenut, erityisesti kehittyvissä maissa. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista noin % potilaista on elossa. Ennustetta on parantanut diagnosoinnin ja hoidon kehittyminen sekä hoitoon hakeutumisen nopeutuminen tiedon lisääntyessä (Engholm ym. 2015, Engholm ym. 2010). Riskitekijät Suurin riskitekijä rintasyövälle on korkea ikä, sillä iän myötä riski sairastua rintasyöpään suurenee. Suomen syöpärekisterin mukaan eniten uusia tapauksia todetaan kuitenkin vuotiailla naisilla (Joensuu, Huovinen 2013). Yksi merkittävin riskitekijä taudin kehittymiselle ovat hormonaaliset tekijät. Nykytietämyksen mukaan pitkäaikainen altistuminen estrogeeni-hormonille aiheuttaa suurentuneen riskin sairastua rintasyöpään. Altistumista pidentää ennen kaikkea pitkään jatkunut kuukautiskierto (varhainen menarke myöhäinen menopaussi) ja synnyttämättömyys, sillä täysiaikaiset raskaudet vähentävät altistumista estrogeenille. Mitä enemmän täysiaikaisia raskauksia ja mitä nuoremmalla iällä, sitä pienempi on riski sairastua. Hormonaalista altistumista lisää myös vuosia jatkuva estrogeeni- ja progesteronikorvaushoito esimerkiksi osteoporoosin ja muiden vaihdevuosioireiden yhteydessä. Ihminen voi vaikuttaa sairastumisriskiin omilla elämäntavoillaan. Postmenopausaalisilla naisilla lihavuus on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua rintasyöpään (Joensuu, Huovinen 2013). Tämä selittyy sillä, että postmenopausaalisilla naisilla rasvakudos on estrogeenin tärkein tuottaja, premenopausaalisilla sen sijaan munasarjat. Postmenopausaalisilla naisilla tavataan enemmän hormonireseptoripositiivisia syöpiä kuin premenopausaalisilla (Rose ym. 2015). Tupakoinnin on todettu suurentavan riskiä sairastua rintasyöpään. Erityisesti riskiä nostaa pitkäkestoinen ja nuorena aloitettu tupakointi (Joensuu, Huovinen 2013). Tupakointi kiihdyttää tulehduksen välittäjäaineiden tuotantoa, jarruttaa solun apoptoottista kuolemaa ja kiihdyttää solun jakautumista aktivoimalla solun RASproteiineja, jotka toimivat solukalvolla viestinvälittäjinä. (Todoric ym. 2016). Tupakointi aiheuttaa oksidatiivista stressiä, joka vaikuttaa solun viestinvälitysketjuihin ja aktivoi solun kasvutekijöitä ja mitogeenejä. Nämä edistävät solun proliferaatiota ja hallitsematonta kasvua kiihdyttäen kasvaimen kehittymistä. Lisäksi oksidatiivinen stressi heikentää elimistön antioksidatiivista puolustusta, joka normaalisti hillitsee syöpäsolujen verisuonimuodostusta ja metastointia (Nourazarian ym. 2014).

8 8 Tyypin II diabetes lisää rintasyöpäriskiä (Coughlin ym. 2004). Taudista johtuva hyperinsulinemia edistää tuumorisolujen kasvua, lisää estrogeenin tuotantoa sekä aktivoi rasvakudoksen aromataasientsyymejä, jotka muuntavat androgeeneja estrogeeneiksi. Väitettä tukee myös se, että veren insuliinipitoisuutta laskevan ja solujen insuliiniherkkyyttä parantavan metformiinin on todettu pienentävän rintasyövän riskiä (Rose ym. 2015). Alkoholin käyttö suurentaa sairastumisvaaraa noin 10 % kutakin päivittäin kulutettua annosta kohti. Sen sijaan runsaasti vihanneksia sisältävä ruokavalio ja imetys pienentävät sairastumisriskiä, samoin liikunta (Joensuu, Huovinen 2013). Liikunta tehostaa syöpää vastaan toimivaa inflammaatiota kiihdyttäen erityisesti lymfosyyttien ja NK-solujen saapumista syöpäsolujen ympäristöön. Lisäksi lihastyö saa aikaan NK-solujen määrää ja niiden kypsymistä lisäävien interleukiinien tuotantoa (Todoric ym. 2016). Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat perintötekijät, proliferatiiviset mastopatiat, atyyppinen duktaalinen hyperplasia ja in situ karsinoomat sekä erityisesti nuorella iällä rintakehän alueelle kohdistunut sädehoito (Joensuu, Huovinen 2013). Geneettiset riskitekijät Geneettisiä riskitekijöitä on tutkittu paljon. Ne selittävät 5 10 % rintasyöpätapauksista. Rintasyövän kehittymisen kannalta tärkeimpiä geenejä ovat korjausgeenit, joista tunnetuimmat ovat p53, BRCA1, BRCA2, PALB2, CHEK2 ja PTEN (Heikkilä 2012). Mutaatiot korjausgeeneissä saavat aikaan kykenemättömyyden korjata DNA:n replikaatiossa syntyviä virheitä. Mikäli geenivirheitä ei saada korjattua ja ne kumuloituvat, voi tilanne johtaa syöpäsolun kehittymiseen (Syöpätautien oppikirja 2013). Geneettiset riskitekijät jaetaan korkean, keskikorkean ja matalan riskin geeneihin. BRCA1 ja BRCA2 ovat korkean riskin geenejä ja ne selittävät noin 2-5 % rintasyöpätapauksista. Näistä BRCA1-geenin mutaatio aiheuttaa jo huomattavan suuren elinikäisen rintasyöpäriskin, 65 %, ja yleensä aggressiivisemman syövän. BRCA2-geenin mutaation kantajalla vastaava riski on 45 %. Keskikorkean riskin geenejä ovat PALB2, CHEK2 ja PTEN. Matalan riskin geeneillä riski on pienin, mutta väestötasolla ne muodostavat kuitenkin merkittävän riskitekijän (Syöpätautien oppikirja 2013). Oireet Rintasyövän oireista tyypillisin on kyhmy rinnassa. Myös muutokset rinnan koossa, ihottumat etenkin nännin alueella ja tulehdusmainen punoitus, joka ei hoidu antibiooteilla, voivat olla taudin merkkejä. Taudin voi myös havaita metastaaseista, jolloin oireet voivat olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi yskää ja hengenahdistusta tai tuki- ja liikuntaelimistön kipuja (Leidenius, Joensuu 2013). Diagnostiikka Rintasyövän diagnostiikan tärkeimpänä ohjenuorana pidetään ns. kolmoisdiagnostiikkaa. Tämä koostuu rintojen kliinisestä tutkimuksesta, mammografiasta ja biopsiasta (Leidenius, Joensuu 2013). Kliininen tutkimus on tärkeä osa diagnostiikkaa. Siinä täytyy kiinnittää huomiota mahdollisen palpoituvan kyhmyn lisäksi rintojen epäsymmetriaan, ihottumiin, haavaumiin, punoituksiin, ihon tai nännin vetäytymiin ja niin sanottuun appelsiininkuori-ihoon. Tutkimuksessa on myös tärkeää inspektoida ja palpoida kainalot, solisalueet ja kaula mahdollisten suurentuneiden tai kovettuneiden imusolmukkeiden havaitsemiseksi (Leidenius, Joensuu 2013). Mammografia on rinnan kuvantamisen perusmenetelmä. Sen sensitiivisyys vaihtelee paljon riippuen rintarauhasen rakenteesta, kuvan laadusta ja tulkitsijan taidoista. Huonoimmillaan sensitiivisyys on nuorilla naisilla rinnan ollessa tiivistä rauhaskudosta, mutta paranee ihmisen ikääntyessä, kun rasvakudos korvaa

9 9 rauhaskudoksen. Mammografia ei siis ole täysin varma menetelmä rintasyövän poissulkemiseksi (Leidenius, Joensuu 2013). Alle 30-vuotiaille suositellaankin mammografian sijaan ultraäänitutkimusta. Syöpäkudos on mammografiassa erottuessaan ympäröivää kudosta vaaleampaa tiiviimmän rakenteensa vuoksi. Kuvantamalla voidaan arvioida mm. kasvaimen koko sekä muoto ja rajautuminen ympäristöstään. Tutkittuja kasvaimen ominaisuuksia mammografiassa ovat ympäristöstään rajautuvat muodoltaan massamaiset kasvaimet ja ympäristöstään epäsäännöllisesti tai spikulaisesti eli tähtimäisesti rajautuvat kasvaimet. Mammografiassa voidaan tutkia myös rintarauhasen tiiviyttä. Tiivis rinta lisää rintasyöpäriskiä, mutta rinnan matalan tiheyden on todettu korreloivan huonoon ennusteeseen (Masarwah ym. 3/2015). Lopulliseen diagnosointiin vaaditaan neulanäyte. Paksuneulanäyte ja kirurginen biopsia ovat käytetyimpiä menetelmiä ja niistä saadaan histologisen tutkimuksen lisäksi selville myös hoitovastetta ennustavia eli prediktiivisiä tekijöitä kuten hormonireseptorit ja HER2-monistuma. Ohutneulanäytettä ei suositella, mutta tarvittaessa myös sen avulla voidaan päästä diagnoosiin, jos kyseessä on selvä maligniteettiepäily (Leidenius, Joensuu 2013). Histologia Rintasyöpä jaetaan morfologiansa mukaan kahteen päätyyppiin; duktaalinen ja lobulaarinen karsinooma. Duktaalinen karsinooma muodostaa rauhasmaisia tai rypäsmäisiä rakenteita rintarauhasen side- ja rasvakudoksen lomassa. Invasoitumattomassa muodossaan se ei läpäise rauhastiehyeen tyvikalvoa, jolloin puhutaan duktaalisesta karsinoomasta in situ (DCIS). DCIS-löydöstä ei vielä katsota varsinaiseksi syöväksi, mutta siihen liittyy kohonnut riski sairastua varsinaiseen rintasyöpään. Suurin osa, 70 %, rintasyövistä lukeutuu duktaaliseen karsinoomatyyppiin (Leidenius, Joensuu 2013). Lobulaarinen karsinooma on toiseksi yleisin rintasyöpätyyppi, % tapauksista. Sille on ominaista kasvainsolukon infiltraatio solujonoina kehämäisesti rauhastiehyeen ympärillä. Lobulaarisella karsinoomalla on usein monia keskuksia, ja todennäköisyys toisen rinnan syöpään on suurempi kuin duktaalisessa karsinoomassa. Invasoitumaton muoto, lobulaarinen karsinooma in situ (LCIS), ei ole varsinainen syöpä, mutta ennustaa 4-10-kertaista riskiä sairastua rintasyöpään (Leidenius, Joensuu 2013). Loput rintasyövistä ovat harvinaisempia muotoja, joita on mm. papillaarinen, medullaarinen, tubulaarinen ja musinoottinen karsinooma. Ne ovat yleensä parempiennusteisia kuin duktaalinen ja lobularinen karsinooma. Medullaarista karsinoomaa on usein BRCA1-mutaatioihin liittyvissä rintasyövissä (Leidenius, Joensuu 2013). Erilaistumisaste Erilaistumisaste eli gradus on kasvaimen histologinen luokitusmenetelmä. Se kuvaa kasvainsolujen ulkomuodon, kasvutavan ja jakaantumisen eroamista normaalista kudoksesta. Graduksella 1 tarkoitetaan hyvin erilaistunutta kasvainsolukkoa eli normaalia kudosta vahvasti muistuttavaa kudosta. Sillä on paras ennuste. Gradus 2 on välimuoto, jossa solukko on osittain erilaistunut. Solujen muoto ja koko poikkeavat selvästi normaalista kudoksesta ja usein on havaittavissa mitooseja. Gradus 3 on huonoennusteisin tyyppi, jossa on enää todella huonosti erilaistunutta solukkoa. Solujen koko ja muoto vaihtelevat runsaasti ja mitooseja on nähtävissä paljon. Erilaistumisasteen määrittämisen merkitys vaihtelee eri syöpien välillä kudosten erilaisuudesta johtuen, mutta rintasyövässä asteikolla on selkeä ennusteellinen merkitys (Ristimäki ym. 2013). HER2-geenimonistuma HER2, toiselta nimeltään erbb-2, on solukalvossa esiintyvä reseptorityrosiinikinaasi. HER2-geenin monistuman seurauksena HER2-reseptori yliekspressoituu johtaen kasvua edistävän solunsisäisen

10 10 signaalireitin aktivoitumiseen, mikä nopeuttaa syövän kehittymistä ja etenemistä. Rintasyövät, joissa esiintyy HER2-geenin monistuma, uusiutuvat keskimääräistä aikaisemmin (Joensuu, Huovinen 2013). HER2-geenin monistuma ilmoitetaan positiivisena tai negatiivisena. HER2 on positiivinen noin 15 %:ssa rintasyövistä. HER2-positiivisen rintasyövän hoito eroaa HER2-negatiivisesta, sillä tavanomaisten hoitojen lisäksi voidaan käyttää täsmälääkkeitä HER2-reseptoria vastaan (Joensuu, Huovinen 2013). Hormonireseptorit Hoidon suunnittelua varten määritetään syöpäsolujen hormonireseptoristatus. Näitä hormonireseptoreja ovat estrogeeni- (ER) ja progesteronireseptorit (PR). Määritys tehdään primaarituumorista immunohistokemiallisin menetelmin (Joensuu, Huovinen 2013). Hormonireseptoreita löytyy suurimmasta osasta rintasyövistä, 72 % syövistä on ER-positiivisia ja 63 % PRpositiivisia. Tavallista on myös, että molemmat reseptorit ovat positiivisia. ER:n ollessa negatiivinen on hyvin harvinaista, että PR olisi positiivinen. Hormonireseptori katsotaan nykyään positiiviseksi, kun 1 % kasvainsoluista värjäytyy immunohistokemialla. Mikäli kyseessä on hormonireseptoripositiivinen kasvain, voidaan hoidossa käyttää hormonaalista hoitoa (Joensuu, Huovinen 2013). Molempien hormonireseptorien ja HER2-geenimonistuman ollessa negatiivinen puhutaan triplanegatiivisesta rintasyövästä. Se on erityisen aggressiivinen syöpämuoto ja sen ennuste on huonompi kuin minkään muun reseptoristatuksen rintasyövällä. Triplanegatiiviseen rintasyöpään ei tehoa HER2- reseptoria vastaan kohdistuva lääke eikä myöskään hormonaaliset lääkkeet. Tällöin ainoa vaihtoehto tällä hetkellä on solunsalpaajahoito (Joensuu, Huovinen 2013). Levinneisyys Syövän levinneisyyttä kuvataan ptnm-luokituksella (p = patologisesti vahvistettu primaarikasvain). Se on merkittävin ennusteeseen vaikuttava tekijä. Se sisältää tiedot kasvaimen invasiivisuudesta, koosta, metastasoituneitten imusolmukkeiden määrästä ja kaukometastaaseista. ptnm-luokituksen perusteella kasvain jaetaan viiteen levinneisyysasteeseen (stage 0-IV) (Ristimäki ym. 2013). Primaarikasvaimen invasoitumista ja kokoa kuvaa pt (tumor). Mikäli kasvain ei ole invasoitunut, se saa arvon ptis (in situ). Arvon pt1 saavat kasvaimet, joiden läpimitta suurimmalta kohdaltaan on enintään 20 mm ja arvon pt2 puolestaan mm läpimitaltaan olevat kasvaimet. Arvon pt3 kasvaimia ovat ne, jotka ylittävät läpimitan 50 mm. Jos kasvain invasoi ihoon tai rintakehän seinämään, se saa arvon pt4 (Joensuu, Huovinen 2013). Alueellisten metastasoituneitten imusolmukkeiden lukumäärää kuvaa N (nodus). Arvon N1 saa kasvain, jonka lähialueelta löytyy yhdestä kolmeen kasvainsolukkoa sisältävää imusolmuketta. Arvon N2 saa puolestaan kasvain, jonka metastaaseja löytyy neljästä yhdeksään lähialueen imusolmukkeesta. Mikäli metastaaseja on vähintään kymmenessä lähialueen imusolmukkeessa, kasvain on luokkaa N3 (Joensuu, Huovinen 2013). Alueellisista imusolmukkeista suurin osa on kainalossa, joka on kliinisesti merkittävin alue imusolmukemetastaaseille. Metastaattisia imusolmukkeita löytyy kuitenkin myös parasternaalisesti ja soliskuopista, joten nämäkin alueet on syytä palpoitaessa tarkistaa (Leidenius, Joensuu 2013). Syövän oletetaan leviävän ensimmäisenä vartijaimusolmukkeisiin. Vartijaimusolmuke on ensimmäinen imusolmuke, johon imuneste ja sen mukana kasvainsolut tulevat kasvaimesta. Vartijaimusolmukkeita voi olla yksi tai useampia. Rintasyövässä vartijaimusolmukkeet sijaitsevat yleensä saman puolen kainalossa mutta joskus myös kainalon ulkopuolella, useimmiten parasternaalisesti. Vartijaimusolmukkeen kautta imuneste kulkeutuu muihin imusolmukkeisiin, joten siitä mahdollisesti löytyvät kasvainsolut kertovat kokonaisuudessaan imukudoksen metastaaseista (Leidenius, Joensuu 2013).

11 11 Vartijaimusolmukkeet paikannetaan vartijaimusolmuketutkimuksella eli injisoimalla rintaan merkkiainetta, joka kulkeutuu imuteitä pitkin vartijaimusolmukkeeseen. Menetelmällä saadaan gammakameralla kuvattu imusolmukekartta, joka näyttää vartijaimusolmukkeiden määrän ja niiden suurpiirteisen sijainnin. Leikatessa kasvainta rinnasta kirurgi poistaa vartijaimusolmukkeet paikannettuaan ne ensin gammadetektorilla tai etsimällä merkkiainetta. Patologi tutkii leikkauksen aikana vartijaimusolmukkeet, joiden kasvainsolustatuksen perusteella päätetään tarpeesta tyhjentää kainalo imusolmukkeista. Vartijaimusolmukebiopsian ansiosta merkittävä osa rintasyöpäpotilaista välttyy kainaloevakuaatiolta ja sen tuomilta haitoilta, kuten yläraajan turvotustaipumukselta ja tuntohäiriöiltä. Vartijaimusolmukebiopsian luotettavuus on todella hyvä, enintään 1 %:lla potilaista löytyy kasvainta muista imusolmukkeista vartijaimusolmukkeen ollessa puhdas (Leidenius, Joensuu 2013). ptnm-luokituksessa M kertoo, onko metastaaseja alueellisten imusolmukeiden ulkopuolella. M0 tarkoittaa ei metastaaseja ja M1 puolestaan, että metastaaseja löytyy. Mikäli kasvain saa luokituksen TXNXM1, kuuluu se suoraan korkeimpaan levinneisyysasteen (stage IV) (Joensuu, Huovinen 2013). Ennusteelliset tekijät Rintasyövän ennusteeseen ja hoidon valintaan vaikuttavat imusolmukemetastaasit, metastaasit muissa elimissä, kasvaimen invasiivisuus, koko, histologinen tyyppi, erilaistumisaste, kasvainsolujen jakautumisnopeus, veri- ja imusuoni-invaasio, hormonireseptorit ja HER2-monistuma (Heikkilä 2012). Hoito Paikallisen rintasyövän hoito aloitetaan ensisijaisesti leikkauksella. Leikkauksen tarkoituksena on poistaa rinnan kasvain ja imusolmukemetastaasit, joiden mahdollinen olemassaolo selvitetään leikkauksen aikana vartijaimusolmuketutkimuksella. Usein rinta voidaan säästää mutta mitä suurempi kasvain on, sitä vaikeampaa hyvä kosmeettinen tulos on saavuttaa. Mikäli leikattavana on suuri kasvain ja potilas haluaa säästää rinnan, voidaan ennen leikkausta yrittää pienentää kasvainta solunsalpaajahoidolla. Noin joka neljännellä se onnistuu. Leikkausta suunniteltaessa onkin tärkeä kuunnella potilaan toivomuksia (Joensuu ym. 2013). Leikkauksen lisäksi annettavalla liitännäishoidolla (sädehoito ja/tai lääkehoidot) pyritään pienentämään syövän uusimariskiä. Liitännäishoidot ovat luultavasti suurin yksittäinen tekijä, joka on parantanut rintasyövän ennustetta viime vuosikymmeninä. Liitännäishoidon antamiseen vaikuttavat erityisesti kasvaimen uusiutumisvaara, potilaan ikä ja yleiskunto sekä hormoni- ja HER-2-reseptoristatus (Joensuu, Huovinen 2013). Jos kasvain on leikattu rintaa säästävästi, rintaan tulee antaa sädehoito. Sädehoidon tarkoituksena on hävittää leikkausalueelle tai paikallisiin imusolmukkeisiin mahdollisesti jäänyt kasvainsolukko. Sädehoidon antaminen vähentää residiivin eli taudin uusiman riskiä. Ilman rinnan osapoiston jälkeistä sädehoitoa residiiviriski on %. Myös rinnanpoiston eli mastektomian jälkeen annetulla sädehoidolla on korkean uusimariskin rintasyövissä residiiviriskiä merkittävästi vähentävä vaikutus. Mastektomian jälkeinen sädehoito kohdennetaankin vain potilaille, joilla on suurentunut riski paikalliselle residiiville (Joensuu, Huovinen 2013). Postoperatiivisen sädehoidon on todettu vähentävän myös rintasyöpäkuoleman riskiä sekä osapoiston että mastektomian jälkeen (EBCTCG 2014, EBCTCG 2011). Solunsalpaajahoito tehoaa riippumatta hormonireseptoristatuksesta ja HER-2-geenimonistuman esiintymisestä. Nuorilla potilailla sen teho on usein parempi kuin iäkkäämmillä. Solunsalpaajahoidon vastaaiheena on potilaan heikko yleiskunto, sillä se on haittavaikutuksiltaan rankka hoito (Joensuu, Huovinen 2013).

12 12 Hormonaalista hoitoa annetaan vain, jos syöpä on hormonireseptoripositiivinen. Sitä ei anneta solunsalpaajien kanssa samanaikaisesti, koska hormonaalinen hoito voi heikentää solunsalpaajien vaikutusta ja molemmat lisäävät riskiä laskimotukosten muodostumiselle. Liitännäishoidossa annetaan ensin solunsalpaajahoito ja sen jälkeen hormonaalinen hoito. Hormonaalisia syöpälääkkeitä ovat antiestrogeeni tamoksifeeni ja aromataasi-inhibittorit. Aromataasi on entsyymi, joka syntesoi elimistössä estronia ja estradiolia. Aromataasi-inhibiittorit ovat tehokkaita vain postmenopausaalisilla naisilla. Premenopausaalisille naisille on mahdollista tehdä tilapäinen tai pysyvä munasarjojen toiminnan lopettaminen, joka nykyään toteutetaan tilapäisenä yleensä LHRH-agonistilla (luteinisoivaa hormonia vapauttava hormoni) (Joensuu, Huovinen 2013). Rintasyöpään, jossa esiintyy HER-2-geenimonistumaa, voidaan kohdentaa anti-her-2-lääkehoitoa. Nykyään käytössä on jo useita HER2-estäjiä, kuten HER2-reseptoriin sitoutuvat vasta-aineet trastutsumabi, pertutsumabi ja trastutsumabi-emtansiini sekä solun sisällä vaikuttava lapatinibi. Liitännäishoidossa trastutsumabi vähentää HER-2-positiivisten kasvainten uusiutumaa noin 40 % (Joensuu, Huovinen 2013). Syövän ja inflammaation välinen yhteys Taustaa Inflammaatio on todistetusti liitetty syövän syntyyn ja kehittymiseen. Ensimmäisenä tämän yhteyden löysi saksalainen patologi Rudolf Virchow jo 1800-luvulla. Hän teki havainnon löytäessään tutkimuksissaan leukosyyttejä rintarauhasen kasvaimesta. Sittemmin asiaa on tutkittu paljon ja on nähty, että kroonisella inflammaatiolla on merkittävä onkogeeninen vaikutus. Maailmanlaajuisesti jopa 25 % syövistä on selitettävissä kroonisella inflammaatiolla tai infektiolla. Inflammaatiolla tarkoitetaan elimistön tulehdusvastetta kudosärsytykselle, jonka syitä voivat olla mekaaninen vamma, ravinto, taudinaiheuttajat, allergeenit, elimistön omat solut, lämpötila, radioaktiivinen säteily jne. Infektiolla tarkoitetaan taudinaiheuttajan (bakteeri, virus, sieni jne.) aiheuttamaa tulehdusvastetta (Morrison 2012). Esimerkkejä inflammaation provosoimista syövistä löytyy useita ja syöpäriski kudoksittain vaihtelee suuresti riippuen kudoksen kyvystä korjata DNA-virheitä. Haavainen paksusuolen tulehdus suurentaa riskiä paksusuolen syövälle 19-kertaiseksi, Crohnin tauti puolestaan kolminkertaiseksi. Ruokatorven syövän riski voi olla jopa 100-kertainen henkilöillä, joilla esiintyy refluksitautia (Morrison 2012) ja esimerkiksi prostatiitti voi edistää eturauhassyövän (Mantovani ym. 2008) ja krooninen pankreatiitti haimasyövän syntyä. Ihon palaminen liiallisen auringon UV-säteilyn vaikutuksesta aiheuttaa ihossa inflammaatiota, joka osaltaan suurentaa melanooman riskiä. Erinäisten vierasesineiden, kuten implanttien ja asbestin, aiheuttama inflammatorinen reaktio aiheuttaa lukuisten eri syöpien riskin suurenemista. Infektioista esimerkiksi Helicobacter pylori edistää mahasyövän syntyä, HPV-infektio kohdunkaulan syövän syntyä, Epstein-Barrin virus tiettyjen lymfoomien syntyä ja hepatiitti B- ja C-virukset maksasolusyövän syntyä (Morrison 2012). Inflammaatio syövän mikroympäristössä Vaikka syövän ilmaantuvuuden on todettu suurenevan usein kroonisten tulehduksellisten sairauksien yhteydessä (Lu ym. 2006), akuutti tulehdusreaktio ja immunologinen vaste syöpäsolukkoa vastaan näyttävät suojaavan syövän synnyltä ja hidastavan sen etenemistä (DeNardo 2007). Syöpäsolukko erittää kasvainantigeenejä, joita dendriittisolut ja M1-makrofagit esittelevät MHC II molekyylinsä välityksellä Th1- tyypin auttaja-t-soluille (CD4). Ne erittävät aktivoituessaan gammainterferonia (IFN- γ), jotka puolestaan stimuloivat sytotoksisia T-soluja (CD8) tuhoamaan syöpäsoluja erittämällä muun muassa grantsyymiä ja perforiinia. CD8-solut tunnistavat antigeenejä myös itsenäisesti kaikkien tumallisten solujen MHC I molekyylistä (Brück ym. 2016). Akuuttivaiheessa syövän tuhoamiseen osallistuvat myös neutrofiilit ja luonnolliset tappaja-t-solut (Mustjoki ym. 2015). Akuutin tulehdusvasteen hillitsevää vaikutusta

13 13 tuumorisoluja kohtaan puoltaa se, että immunosupressoiduilla henkilöillä riski sairastua syöpään on suurempi (Syöpätautien oppikirja 2013). Joissain tapauksissa inflammaation laukaisevaa tekijää ei kuitenkaan saada hävitettyä kyllin nopeasti. Akuutin tulehdusvasteen pitkittyessä alueelle kertyy akuuttia tulehdusta hillitseviä immuunisoluja. Näitä ovat ainakin säätelijä-t-solut (Lewis 1995) sekä Th2-tyypin auttaja-t-solut (DeNardo 2007). Ne heikentävät sytotoksisten T-solujen toimintaa (DeNardo 2007) sekä houkuttelevat M2-makrofagien kertymistä paikalle (Lewis 1995). Näiden tapahtumien vaikutuksesta kasvaimelle syntyy suotuisa mikroympäristö kroonisen inflammaation altistaessa kudosta happiradikaaleille, sytokiineille, kemokiineille, eikosanoideille ja kasvutekijöille (Morrison 2012). Nämä edistävät pahanlaatuisten solujen elossa pysymistä, proliferaatiota, angiogeneesiä ja metastasointia. Näin normaalia merkityksettömämmätkin geenivirheet voivat johtaa syövän kehittymiseen (Mantovani ym. 2008). Makrofagit muuttavat fenotyyppiään ympäristön signaalien mukaan, ja ne jaetaan fenotyypin mukaan M1- ja M2-polarisoituneisiin makrofageihin. M1-makrofagit edistävät akuuttia tulehdusreaktiota ja niiden tuottamat interleukiinit tuhoavat myös tuumorisolukkoa. M2-makrofagit puolestaan hillitsevät akuuttia tulehdusta, ja niiden on todettu lisäävän kasvaimen kasvua, verisuonten muodostusta ja metastasointia (Tiainen ym. 2014). Syöpäsolut muuntavat myös itse mikroympäristöään oman kasvun kannalta edulliseen suuntaan. Kasvunrajoitegeenien inaktivaatiot, onkogeenien aktivaatiot ja kromosomitason muutokset saavat aikaan transkriptiotekijöiden (NF-κB, STAT3, HIF1α) aktivoitumista. Seurauksena on ensinnäkin tuumoriantigeenien ilmentämisen väheneminen (Morrison 2012). Toiseksi syöpäsolut muuntavat puolustussolujen toimintaa itselleen suotuisaksi. Ne heikentävät CD8-solujen toimintaa immunosupressiivisten checkpoint -molekyylien PD-L1 ja PD-L2 välityksellä. Lisäksi ne häiritsevät dendriittisolujen toimintaa immuunivastetta lamaavaksi (Brück ym. 2016) ja vähentävät näiden määrää (Mustjoki ym. 2015). Ne ohjelmoivat makrofageja M2-fenotyypin suuntaan ja lisäävät säätelijä-t-solujen määrää, mitkä molemmat tapahtumat heikentävät CD8-solujen toimintaa. Syöpäsolut ohjelmoivat myös CD4-soluja muuttamaan fenotyyppiään Th2-suuntaan, mikä hidastaa CD4-solujen välittämää CD8-välitteistä immuniteettia syöpäsoluja vastaan (Brück ym. 2016). Syöpäsolut lisäävät myös T-solujen apoptoosia (Mustjoki ym. 2015). Lisäksi syöpäsolut muodostavat ympärilleen fyysisen esteen perisyyttien, fibroblastien ja soluväliaineen välityksellä sekä endoteelisolujen toiminnan muuntamisella, mikä vaikeuttaa ainakin T- solujen toimintaa ja näiden pääsemistä paikalle (Brück ym. 2016).

14 14 Kuva 1 (DeNardo 2007): Tulehduksen akuuttivaiheessa (vasen puoli) M1-makrofagit (TAM: tumor-associated macrophages) esittelevät MHC I molekyyliensä välityksellä tunnistamiaan kasvainantigeenejä Th1 auttaja-t-soluille (Th1 CD4+), jotka erittävät aktivoituessaan gammainterferonia (IFN- γ), mikä puolestaan stimuloi sytotoksisia T-soluja (CD8+) tuhoamaan syöpäsoluja erittämällä muun muassa grantsyymiä ja perforiinia. CD8-solut tunnistavat kasvainantigeenejä myös itsenäisesti (Brück ym. 2016). B-solujen tuottamat immunoglobuliinit, sytokiinit ja komplementtiproteiinit kerryttävät paikalle luontaisia leukosyyttejä (neutrofiilit, NK-solut eli luonnolliset tappajasolut) hävittämään tuumorisolukkoa (DeNardo 2007). Tulehduksen kroonistuessa (oikea puoli) Th2 auttaja-t-solut (Th2 CD4+), säätelijä-t-solut (T-reg CD4+) ja myelooiset estäjäsolut (MSC) heikentävät sytotoksisten T-solujen toimintaa erittämillään sytokiineilla ja edistävät M2-tyypin makrofagien muodostumista. M2-makrofagit hillitsevät akuuttia tulehdusta, ja niiden on todettu lisäävän kasvaimen kasvua, verisuonten muodostusta ja metastasointia. B-solut kerryttävät paikalle luontaisia leukosyyttejä, jotka nyt kroonisen tulehduksen vuoksi edistävät tuumorisolukon angiogeneesiä ja syövälle edullista mikroympäristöä (DeNardo 2007). Kaksoisnuoli keskellä kuvastaa mahdollisuutta akuutin tulehduksen kroonistumiseen sekä päinvastoin, kroonisen akutisoitumiseen. Inflammaation merkitys rintasyövässä Rintasyövässä elimistön immuunijärjestelmän ja syövän vuorovaikutuksessa pätevät samat lainalaisuudet kuin mitä on edellä kuvattuna. Rintasyövässä jopa 50 % tuumorimassasta voi olla tulehdussoluja (DeNardo 2007). Rintasyövän suuri lymfosyyttien määrä tuumorin ympäristössä on merkki paremmasta ennusteesta. Tämä koskee etenkin hoitojen kannalta vaikeinta triplanegatiivista syöpämuotoa mutta myös HER2-positiivista syöpää (Denkert ym. 2010). Lymfosyyttien alatyypeistä korkea sytotoksisten T-solujen määrä vähentää uusima- ja kuolemariskiä triplanegatiivisessa taudissa (Loi ym. 2013). HER2-positiivisessa syövässä CD8- infiltraatti on paremman ennusteen merkki, jos estrogeeni- ja progesteronireseptorit ovat negatiiviset, mutta ei jos hormonireseptorit ovat positiiviset. Säätelevät T-solut vaikuttavat sen sijaan huonontavan ennustetta rintasyövässä (Fu ym. 2017). Rintasyövän kehityksessä näyttää olevan merkityksellistä muiden syöpien tavoin makrofagien fenotyyppi kasvaimen mikroympäristössä. Rintatuumorin mikroympäristössä enemmistö makrofageista on M2- tyyppiä, ja suuren M2-makrofagien määrän on todettu korreloivan huonoon ennusteen merkkeihin kuten HER2-positiivisuuteen, ER-/PR-negatiivisuuteen, korkeaan gradukseen ja imusolmukemetastasointiin (Tiainen ym. 2014).

15 15 Rasvakudoksen inflammaation on todettu liittyvän aggressiiviseen rintasyöpään. Rasvakudoksen inflammaation esiintyvyyttä yksilöiden välillä on vaikea erotella, mutta se liittyy vahvasti obesiteettiin ja tyypin II diabetekseen. Tutkimuksissa on osoitettu, että obeeseilla rintasyöpäpotilailla tuumorit ovat kookkaampia, heillä todetaan useammin imusolmukemetastaaseja ja syöpä on huonommin erilaistunut. Erityisesti ylävartalon alueella ja viskeraalielimien ympärillä oleva ylimääräinen rasvakudos erittää proinflammatorisia sytokiinejä (IL-6, TNF-α) sekä syklo-oksygenaasi-2-entsyymin vaikutuksesta proinflammatorisia prostaglandiineja, jotka lisäävät makrofagien määrää ja niiden muuntumista M1- makrofageiksi (Rose ym. 2015). Tyypin II diabetes lisää obesiteetin tavoin inflammatorisen rasvakudoksen määrää, mikä lisää, kuten todettua, rintasyövän riskiä ja aiheuttaa aggressiivisempia syöpiä. Tyypin II diabetes esiintyy monesti yhdessä obesiteetin kanssa, mutta on saatu selville, että II-tyypin diabetes lisää yksinäänkin proinflammatoristen välittäjäaineiden tuotantoa rasvakudoksessa (Rose ym. 2015). Immunologian hyödyntäminen rintasyövän hoidossa Immunologisiin vaikutusmekanismeihin kohdistuvat hoidot ovat erittäin potentiaalisia rintasyövän hoitomuotoja ja tätä tutkitaankin paljon. Sytostaattihoidon syöpää tuhoavan vaikutuksen on havaittu suurelta osin toimivan immuunisolujen välityksellä. Sytostaatit aktivoivat Th1-polarisoituneita auttaja-t-soluja ja vaimentavat Th2- polarisoituneiden T-solujen tuottamia sytokiineja IL-4 ja IL-13 sekä lisäävät sytotoksista T-soluvastetta. Sytostaatti- ja myöskin sädehoito edistävät immunogeenistä solukuolemaa (Kroemer ym. 2015). Merkittävä osa monoklonaalisten vasta-aineiden tehosta syntyy immunologisella mekanismilla. Tutkimuksissa on havaittu, että trastutsumabin indusoima HER2-spesifinen immunologinen vaste parantaa potilaiden ennustetta. Sen lisäksi, että trastutsumabi estää HER2-reseptorin toimintaa, se myös lisää tuumorin läheisyydessä olevien lymfosyyttien määrää. Tutkimukset osoittavat, että trastutsumabin teho paranee, kun lymfosyyttien määrä syövän ympäristössä lisääntyy (Kroemer ym. 2015). Sytotoksista T-soluvastetta lamaavia tarkastuspisteen molekyylejä (PD-1 ja PD-L1) vastaan on kehitetty lääkeaineita, jotka inhiboivat tätä interaktiota. Näiden on tosin todettu vaikuttavan huonosti rintasyöpää vastaan (Kroemer ym. 2015) toisin kuin esimerkiksi keuhkosyöpää, kirkassoluista munuaissyöpää ja virtsarakkosyöpää vastaan (Brück ym. 2016). Triplanegatiivisessa rintasyövässä ja kombinaationa sytostaattihoidon kanssa tehon on kuitenkin havaittu olevan parempi (Kroemer ym. 2015).

16 16 Tutkimus Aineisto ja menetelmät Aineisto koostuu Kuopion yliopistollisen sairaalan ajanjaksolla 6/ /2008 hoidetuista HER2- positiivista potilaista (n=139). Jokaiselle valittiin saman ikäinen ja samaan aikaan operoitu HER2- negatiivinen verrokki. Lukuun ottamatta HER2-statusta mitään muuta potilastietoa tai syövän ennusteeseen vaikuttavaa tekijää ei huomioitu aineistoa kootessa. Tutkimus käsittää näin ollen 278 rintasyöpätapausta. Potilasmateriaalin osalta oli jo olemassa laaja tiedosto potilaan ennusteellisista tekijöistä (Taulukko 1), joita ovat kasvaimen koko, levinneisyys imusolmukkeisiin, hormoni- ja HER2-reseptoristatus, erilaistumisaste sekä histologinen tyyppi. DCIS-muutokset (ductal carsinoma in situ) ja huonon ennusteen omaavat triplanegatiiviset (ER-, PR-, HER2-) rintasyövät oli eroteltu omaksi luokakseen (Taulukko 2). Tutkimuspotilailta oli selvitetty myös tuumorin ympäristössä esiintyneiden makrofagien määrä ja tyyppi (Taulukko 2). Makrofagit tunnistetaan käyttämällä makrofagimarkkereita CD163 ja CD68, jotka saadaan värjättyä immunohistokemiallisesti. Menetelmä oli laadittu selvitettäessä samasta tutkimusaineistosta CD163- ja CD68-positiivisten makrofagien merkitystä rintasyövän ennusteeseen (Tiainen ym. 2014). Siinä makrofagit oli jaoteltu määränsä perusteella kahteen ryhmään. CD163-positiivisten makrofagien rajaarvoksi oli määritetty histologiassa 26 (makrofagia per näkökenttä) ja CD68-positiivisten makrofagien rajaarvoksi 34 (makrofagia per näkökenttä). CD163-värjäyksellä tunnistetaan M2-makrofagit. CD68-merkkiaine on yleismakrofagimarkkeri, joka reagoi sekä M1- että M2-makrofageihin (Tiainen ym. 2014). Lisäksi tutkimuspotilailta oli selvitetty syövän mammografiset piirteet (Taulukko 2). Mammografiassa määritetyn rinnan tiiviyden ja kasvaimen muodon merkitystä rintasyövän ennusteeseen oli aiemmin tutkittu samasta tutkimusaineistosta (Masarwah ym. 3/2015, Masarwah ym. 9/2015). Selvitettäessä riskitekijöiden korrelaatiota rinnan tiiviyden ja kasvaimen muodon välillä käytettiin em. tutkimusten mukaisia menetelmiä luokiteltaessa kasvaimia. Rinnan tiiviydestä oli muodostettu kaksi ryhmää: hyvin matalatiheyksiset rinnat (Very Low Density, VLD) ja sitä tiheämmät rinnat. Kasvaimen muoto oli luokiteltu kolmeksi eri muotovariantiksi. Ensimmäinen variantti jaettiin muodoltaan massaisiin tuumoreihin ja muihin tuumoreihin. Massainen tuumori kuvautuu mammografiassa muusta ympäristöstään rajautuvana massana. Toinen variantti jaettiin muodoltaan epäsäännöllisiin tuumoreihin ja siitä poikkeaviin. Kolmas variantti jaettiin muodoltaan spikulaisiin eli tähtimäisiin tuumoreihin ja muihin. Seurantatiedoista tiedostoon oli kerätty tieto taudin uusimista ja kuolemista, ja vastaavasti tautivapaasta ajasta ja kokonaiselinajasta (Taulukko 3). Tutkimuksessa ei eritelty kuoliko potilas rintasyöpään vai johonkin muuhun. Tutkimuspotilaiden seuranta-aika vaihteli 0,4 ja 13,2 vuoden välillä keskimääräisen seuranta-ajan ollessa 7,98 vuotta (keskihajonta 2,86). Seuranta jatkui saakka. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä jokaiselta tutkimuspotilaalta ennen rintasyöpädiagnoosia esiintyneet inflammaatiosairaudet, ja selvittää onko niillä merkitystä taudin aggressiivisuuden tai taudin kulun suhteen. Näihin lukeutuvat päätyypeittäin ruuansulatuskanavan, nivelten, ihon, hengitysteiden ja kilpirauhasen inflammatoriset reaktiot sekä usein toistuvat infektiot. Aineistosta kerättiin myös riskitekijöinä potilaan sukuanamneesi, obesiteetti (BMI yli 30), diabetes, hormonikorvaushoito, tupakointi, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, ja runsas liikunta. Tutkimuksen hypoteesi oli, että elimistössä esiintynyt krooninen inflammaatio aiheuttaa aggressiivisemman rintasyövän taudinkuvan sekä lyhentää tautivapaata aikaa ja kokonaiselinaikaa. Myös obesiteetin, diabeteksen, tupakoinnin, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnan, hormonikorvaushoidon ja sukurasituksen

17 17 ennakoitiin aiheuttavan hankalampaa syöpää. Obesiteetin, diabeteksen, tupakoinnin ja kilpirauhastautien ajateltiin hankaloittavan syöpää ainakin osittain immunologisten mekanismien välityksellä. Liikunnan osalta pyrittiin etsimään potilasaineistosta erittäin raskasta liikuntaa harrastavia henkilöitä, jolloin syntyisi elimistössä kroonista inflammaatiota. Aineiston kerääminen tapahtui käymällä läpi kunkin tutkimuspotilaan potilasasiakirjamerkinnät. Aikavälillä 6/2001 3/2005 operoitujen tutkimuspotilaiden asiakirjat olivat paperisessa muodossa, ja myöhemmin operoitujen (3/ /2008) sähköisessä muodossa. Aikaisemmin operoitujen joukossa oli myös muutamia skannattuja ja mikrofilmattuja asiakirjoja. Potilasasiakirjoista kerätyt riskitekijät merkittiin ylös Excel-laskentataulukkoon, jossa kaikki aineiston 278 potilasta olivat omilla riveillään järjestettynä ensisijaisesti HER2-statuksen ja toissijaisesti diagnoosihetken mukaisesti. Potilaista oli esillä etu- ja sukunimi sekä henkilötunnus. Taulukon sarakkeisiin kirjattiin inflammatoriset/muut riskitekijät, joista tarkemmin jäljempänä. Inflammatoristen/muiden riskitekijöiden vertaaminen rintasyövän ennusteellisiin ja taudin kulkua kuvaaviin tekijöihin tapahtui ristiintaulukoimalla arvot IBM SPSS Statistics 21 ohjelmalla. Ohjelma laski Chi-squaretestiä käyttäen, löytyykö riskitekijöiden ja syövän ennusteellisten tekijöiden sekä taudin kulun välillä tilastollista merkitsevyyttä (p <0,05). Ohjelmalla laskettiin niin ikään eloonjäämiskuvaajat Kaplan-Meier - menetelmällä käyttäen log-rank testiä (p <0,05). SPSS-ohjelmaa käytettiin myös laskemaan frekvenssit jokaiselle oletetulle riskitekijälle. Taulukko 1 Syövän ennusteelliset tekijät tutkimuspotilailla (n=278) Muuttuja HER2- HER2+ Yhteensä T-luokka 1 89 (64.0 %) 67 (48.2 %) 156 (56.1 %) 2 39 (28.1 %) 60 (43.1 %) 99 (35.6 %) 3 6 (4.3 %) 4 (2.9 %) 10 (3.6 %) 4 5 (3.6 %) 8 (5.8 %) 13 (4.7 %) N-luokka 0 56 (40.3 %) 47 (33.8 %) 103 (37.1 %) 1 66 (47.5 %) 55 (39.6 %) 121 (43.5 %) 2 13 (9.4 %) 22 (15.8 %) 35 (12.6 %) 3 4 (3.6 %) 15 (10.8 %) 19 (6.8 %) Gradus 1 19 (13.7 %) 4 (2.9 %) 23 (8.3 %) 2 76 (54.7 %) 47 (33.8 %) 123 (44.2 %) 3 44 (31.6 %) 88 (63.3 %) 132 (47.5 %) ER Positiivinen 121 (87.1 %) 76 (54.7 %) 197 (70.9 %) Negatiivinen 18 (12.9 %) 63 (45.3 %) 81 (29.1 %) PR Positiivinen 106 (76.3 %) 65 (46.8 %) 171 (61.5 %) Negatiivinen 33 (23.7 %) 74 (53.2 %) 107 (38.5 %) Morfologinen tyyppi Duktaalinen 109 (78.4 %) 119 (85.6 %) 228 (82.0 %) Lobulaarinen 18 (13.0 %) 9 (6.5 %) 27 (9.7 %) Muu 12 (8.6 %) 11 (7.9 %) 23 (8.3 %)

18 18 Taulukko 2 Syövän kliininen, immunologinen ja radiologinen luokittelu tutkimuspotilailla (n=278) Muuttuja HER2- HER2+ Yhteensä Triplanegatiivinen rintasyöpä Kyllä 17 (6.1 %) Ei 261 (93.9 %) DCIS Kyllä 40 (28.8 %) 58 (41.7 %) 98 (35.3 %) Ei 80 (57.6 %) 59 (42.4 %) 139 (50.0 %) Ei tietoa 19 (13.7 %) 22 (15.8 %) 41 (14.7 %) M2-makrofagit Vähän 78 (56.1 %) 59 (42.4 %) 137 (49.3 %) Paljon 60 (43.2 %) 79 (56.8 %) 139 (50.0 %) Ei tietoa 1 (0.7 %) 1 (0.7 %) 2 (0.7 %) Makrofagit Vähän 82 (59.0 %) 56 (40.3 %) 138 (49.6 %) Paljon 52 (37.4 %) 80 (57.6 %) 132 (47.5 %) Ei tietoa 5 (1.8 %) 3 (1.1 %) 8 (2.9 %) VLD-rinta Kyllä 51 (36.7 %) 48 (34.5 %) 99 (35.6 %) Ei 87 (62.6 %) 84 (60.4 %) 171 (61.5 %) Ei tietoa 1 (0.7 %) 7 (5.0 %) 8 (2.9 %) Massa Kyllä 21 (15.1 %) 19 (13.7 %) 40 (14.4 %) Ei 117 (84.2 %) 113 (81.3 %) 230 (82.7 %) Ei tietoa 1 (0.7 %) 7 (5.0 %) 8 (2.9 %) Epäsäännöllinen Kyllä 80 (57.6 %) 80 (57.6 %) 160 (57.6 %) Ei 58 (41.7 %) 52 (37.4 %) 110 (39.6 %) Ei tietoa 1 (0.7 %) 7 (5.0 %) 8 (2.9 %) Spikulainen Kyllä 34 (24.5 %) 29 (20.9 %) 63 (22.7 %) Ei 104 (74.8 %) 103 (74.1 %) 207 (74.5 %) Ei tietoa 1 (0.7 %) 7 (5.0 %) 8 (2.9 %) Taulukko 3 Taudinjälkeinen aika tutkimuspotilailla (x (seuranta-aika)=7,98 vuotta) (n=278) Muuttuja HER2- HER2+ Yhteensä Ikä diagnoosihetkellä /vuotta Keskiarvo (vaihteluväli) 58 (32-85) 59 (32-86) 59 (32-86) Residiivi Kyllä 25 (18.0 %) 49 (35.3 %) 74 (26.6 %) Ei 114 (82.0 %) 90 (64.7 %) 204 (73.4 %) Tautivapaa aika /vuotta Keskiarvo (vaihteluväli) 5.9 ( ) 5.1 ( ) 5.6 ( ) Kuolema* Kyllä 24 (17.3 %) 44 (31.7 %) 68 (24.5 %) Ei 115 (82.7 %) 95 (68.3 %) 210 (75.5 %) *Tutkimuksessa ei eritelty kuoliko potilas rantasyöpään vai johonkin muuhun. Riskitekijöiden valintakriteerit ja ryhmäjako Inflammatoriseksi riskitekijäksi laskettiin mikä tahansa pidempiaikainen inflammatorinen reaktio, joka tuli esille potilaskertomuksissa. Potilaan inflammatorisia sairauksia kerättiin potilaskertomuksien anamnestisista tiedoista, patologin ja radiologin lausunnoista sekä hoitosuhteen aikana ilmenneistä taudeista. Mikäli rintasyöpädiagnoosin jälkeen havaittiin jokin krooninen inflammatorinen sairaus, joka oli mitä todennäköisimmin ollut potilaalla jonkin asteisena jo ennen rintasyövän kehittymistä, se tulkittiin positiiviseksi löydökseksi. Sen sijaan negatiiviseksi löydökseksi tulkittiin sairaus, joka oli selvästi kehittynyt rintasyövän jälkeen. Kuitenkin myös epävarmat tapaukset otettiin aineistoon mukaan.

19 19 Inflammatoriset riskitekijät jaettiin viiteen ryhmään esiintymispaikkansa perusteella: ruuansulatuskanavan, nivelten, ihon, hengitysteiden ja muun elimistön osan inflammatoriset sairaudet (Taulukko 4). Muut riskitekijät (sukurasite, hormonikorvaushoito, menopaussi, tupakointi, kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, diabetes, obesiteetti ja runsas liikunta) poimittiin potilasasiakirjojen anamnestisista tiedoista (Taulukko 5). Obesiteetin ja menopaussin suhteen tiedot oli kerätty tutkimuspotilailta jo aiemmin. Taulukko 4 Tutkimuspotilaiden inflammatoriset riskitekijät (n=278) Muuttuja HER2- HER2+ Yhteensä GI-kanavan inflammaatio Ei 122 (87.8 %) 120 (86.3 %) 242 (87.1 %) Kyllä, 17 (12.2 %) 19 (13.7 %) 36 (12.9 %) joista Keliakia 2 (1.4 %) 0 (0.0 %) 2 (0.7 %) H. Pylori 2 (1.4 %) 5 (3.6 %) 7 (2.5 %) Muu 1) 13 (9.4 %) 14 (10.1 %) 27 (9.7 %) Ihon inflammaatio Ei 113 (81.3 %) 122 (87.8 %) 235 (84.5 %) Kyllä, 26 (18.7 %) 17 (12.2 %) 43 (15.5 %) joista Psoriasis 4 (2.9 %) 2 (1.4 %) 6 (2.2 %) Muu 2) 22 (15.8 %) 15 (10.8 %) %) Nivelinflammaatio Ei 102 (73.4 %) 111 (79.9 %) 213 (76.6 %) Kyllä, 37 (26.6 %) 28 (20.1 %) 65 (23.4 %) joista Reuma 8 (5.8 %) 4 (2.9 %) 12 (4.3 %) Nivelpsoriasis 1 (0.7 %) 0 (0.0 %) 1 (0.4 %) Artroosi 27 (19.4 %) 24 (17.3 %) 51 (18.3 %) Muu 3) 1 (0.7 %) 0 (0.0 %) 1 (0.4 %) Hengitystieinflammaatio Ei 105 (75.5 %) 115 (82.7 %) 220 (79.1 %) Kyllä, 34 (24.5 %) 24 (17.3 %) 58 (20.9 %) joista Astma 19 (13.7 %) 17 (12.2 %) 36 (12.9 %) Muu 4) 15 (10.8 %) 7 (5.0 %) 22 (7.9 %) Muu inflammaatio Ei 69 (49.6 %) 80 (57.6 %) 149 (53.6 %) Kyllä, 70 (50.4 %) 59 (42.4 %) 129 (46.4 %) joista Inflammaatio 57 (41.0 %) 50 (36.0 %) 107 (38.5 %) Toistuva infektio 13 (9.4 %) 9 (6.5 %) 22 (7.9 %) 1) Gastriitti, duodeniitti, enteriitti, (refluksi)esofagiitti, ulcus, peritoniitti, salmonella, GI-kanavan syövät. 2) Erysipelas, punajäkälä, ekseema, dermatiitti, dermografismus, inflammatorinen akantoosi, ihokeliakia, inflammatorinen keratoosi, kyhmyruusu, basaliooma. 3) Epäselvä artriitti 4) Keuhkoahtaumatauti, (toistuva) sinuiitti, (toistuva) riniitti, astmaoireita, vaikea allergia.

20 20 Taulukko 5 Tutkimuspotilaiden muut riskitekijät (n=278) Muuttuja HER2- HER2+ Yhteensä DM II Ei 123 (88.5 %) 117 (84.2 %) 240 (86.3 %) Kyllä 16 (11.5 %) 22 (15.8 %) 38 (13.7 %) Obesiteetti BMI alle (78.4 %) 109 (78.4 %) 218 (78.4 %) BMI yli (21.6 %) 30 (21.6 %) 60 (21.6 %) Menopaussi Premenopaussi 48 (34.5 %) 45 (32.4 %) 93 (33.5 %) Peri-/postmenopaussi 91 (65.5 %) 94 (67.6 %) 185 (66.5 %) HRT* Ei 16 (17.6 %) 25 (26.6 %) 41 (22.2 %) Kyllä 47 (51.6 %) 33 (35.1 %) 80 (43.2 %) Ei tietoa 28 (30.8 %) 36 (38.3 %) 64 (34.6 %) Tupakointi Ei 72 (51.8 %) 68 (48.9 %) 140 (50.4 %) Kyllä 20 (14.4 %) 14 (10.1 %) 34 (12.2 %) Lopettanut 6 (4.3 %) 9 (6.5 %) 15 (5.4 %) Ei tietoa 5 (29.5 %) 48 (34.5 %) 89 (32.0 %) Esiintyminen suvussa Ei 53 (38.1 %) 61 (43.9 %) 114 (41.0 %) Kyllä 46 (33.1 %) 32 (23.0 %) 78 (28.1 %) Ei tietoa 40 (28.8 %) 46 (33.1 %) 86 (30.9 %) Hypotyreoosi Ei 114 (82.0 %) 115 (82.7 %) 229 (82.4 %) Kyllä 25 (18.0 %) 24 (17.3 %) 49 (17.6 %) Liikunta Ei merkitsevästi 134 (96.4 %) 137 (98.6 %) 271 (97.5 %) Runsaasti 5 (3.6 %) 2 (1.4 %) 7 (2.5 %) *Vain peri-/postmenopausaaliset potilaat. (n=185) Eettiset näkökulmat Tämä tutkimus on suoritettu siten, ettei potilaan yksityisyyden suoja tai potilastietojen luottamuksellisuus vaarannu. Vain tutkimusryhmän jäsenet ovat päässeet käsiksi potilasaineistoon. Tämä tutkimus on saanut puoltavan lausunnon Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimustulokset Seuraavassa riskitekijöiden ja ennusteellisten/taudin kulkua kuvaavien tekijöiden ristiintaulukoinnit tapauksissa, joiden välillä tässä tutkimuksessa todettiin tilastollista merkitsevyyttä (p <0,05). Ruuansulatuskanavan inflammaatiot Ruuansulatuskanavan inflammaatioreaktiot jaettiin aineiston keruuvaiheessa viiteen ryhmään: haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti, keliakia, Helicobacter pylori infektio sekä muut inflammaatiotilat. Haavaista paksusuolen tulehdusta ja Crohnin tautia ei kuitenkaan ollut yhdelläkään aineiston potilaista. Ruuansulatuskanavan inflammatorisista sairauksista suurin osa ei kuulunut neljään ennalta nimettyyn ryhmään. Muita potilailla ilmenneitä ruuansulatuskanavan sairauksia olivat erityisesti gastriitti ja refluksiesofagiitti, jotka poimittiin tutkimukseen mukaan, mikäli niissä oli patologin lausunnon perusteella kroonisen inflammaation piirteitä. Myös sairaudet, jotka eivät ole ensisijaisesti inflammatorisia mutta joiden seurauksena ruuansulatuskanava joutuu inflammatoriseen rasitustilaan, poimittiin tutkimukseen mukaan. Aineistossa oli 36 ruoansulatuskanavan inflammaatioita sairastavaa potilasta (Taulukko 4). Ruoansulatuskanavan inflammaatioista sairastavista potilaista 77,8 %:lla todettiin imusolmukemetastaasi (N1). Sen sijaan muilla potilailla vastaava luku oli 60,7 % (p=0,048).

21 21 GI-inflammaatio - N-luokka 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ei GI-inflammaatiota GI-inflammaatio N1 N0 Kuva 2: GI-kanavan inflammaatiot assosioivat imusolmukemetastaasien kanssa. Hengitysteiden inflammaatiot Hengitysteiden inflammatoriset sairaudet jaettiin astmaan ja muihin kyseisen alueen inflammatorisiin reaktioihin, kuten keuhkoahtaumatautiin ja krooniseen, allergiseen tai vasomotoriseen riniittiin (mukaan lukien sinuiitti). Hengitystieoireissakin pyrittiin löytämään tapauksia, joissa henkilö oli altistunut pitkäaikaiselle inflammaatiolle. Aineistosta löytyi 58 hengitystieinflammaatioita sairastanutta potilasta (Taulukko 4). Näillä potilailla havaittiin huonosti erilaistunutta (gradus III) rintasyöpää 37,9 %:lla, kun taas muilla tutkimuspotilailla 50,0 %:lla (p=0,046). Hyvin erilaistunutta (gradus I) syöpää esiintyi hengitystieinflammaatiopotilailla enemmän, 15,5 %. Sen sijaan muilla gradus I -syöpää oli vain 6,4 %:lla (p=0,046). Hengitystieinflammaatioita sairastaneista potilaista 63,8 %:lla oli vähän M2-makrofageja kasvaimessaan, muilla potilailla 45,9 %:lla (p=0,015). Mammografiassa epäsäännöllisesti rajautuvaa tuumoria todettiin 43,1 %:lla hengitystieinflammaatiopotilaista. Vastaavasti muilla tutkimuspotilailla luku oli 63,7 % (p=0,005). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Hengitystieinflammaatio - Gradus, M2-makrofagit, epäsäännöllinen tuumori 0 % Ei hengitystieinfl. Hengitystieinfl. Ei hengitystieinfl. Hengitystieinfl. Ei hengitystieinfl. Hengitystieinfl. Gradus I Gradus II Gradus III Vähän Paljon Säännöllinen Epäsäännöllinen Kuva 3: Hengitystieninflammaatio on yhteydessä hyvin erilaistuneeseen syöpään, alentuneeseen määrään M2-makrofageja ja mammografiassa säännöllisiin tuumoreihin. Ihon inflammaatiot

22 22 Ihon inflammatoriset sairaudet jaettiin neljään ryhmään: psoriasis, punahukka, skleroderma ja muut, joista punahukkaa ja sklerodermaa ei tutkimuksen potilailla kuitenkaan potilaskertomusten mukaan ollut. Varsin suuri joukko muita inflammatorisia ihosairauksia löytyi. Yleisimpiä olivat atooppinen tai muuten pitkäaikainen ekseema, krooninen tai vaikea dermatiitti, dermografismus eli piirtopaukamointi, punajäkälä ja ruusut. Paikalliset inflammatoriset keratoosit poimittiin myös. Sairauden tai ihomuutoksen inflammatorinen status oli mahdollista selvittää patologin teksteistä, joten mitään ihotautia, johon ei liittynyt inflammaatiota, ei otettu huomioon. Aineistossa esiintyi 43 ihon inflammaatioita sairastanutta potilaslta (Taulukko 4). Tässä ryhmässä 14,0 %:lla potilaista todettiin seuranta-aikana residiivi. Muilla potilailla residiiviä todettiin 28,9 %:lla (p=0,041). Ihoinflammaatioita sairastaneista potilaista 27,5 %:lla oli mammografiassa massainen tuumori (p=0,014) ja 45,0 %:lla epäsäännöllinen tuumori (p=0,047). Muilla potilailla massaisuutta esiintyi 12,6 %:lla ja epäsäännöllisyyttä 61,7 %:lla. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ihoinflammaatio - Massainen tuumori, epäsäännöllinen tuumori Residiivi Ei residiiviä Massa Ei massaa Säännöllinen Epäsäännöllinen Kuva 4: Ihoinflammaatiolla oli yhteys vähäisempään residiivimäärään seuranta-aikana. Se liittyi lisäksi mammografiassa massaiseen ja säännöllisesti rajautuvaan tuumoriin. Nivelten inflammaatiot Inflammatorisiin nivelsairauksiin lukeutuivat reuma ja nivelpsoriaasi. Myös artroosi poimittiin tutkimuspotilailta, mutta se päätettiin jättää tutkimuksesta pois, koska sen inflammatorinen luonne on kyseenalainen. Nivelinflammaatiopotilaiden määrä jäi potilasaineistossa vähäiseksi, mikä heikentää tilastollista merkitsevyyttä. Aineistosta löytyi 14 nivelinflammaatioita sairastanutta potilasta (Taulukko 4). Heistä 7,1 %:lla oli todettu aiemmin DCIS-kasvain. Muista potilaista 36,7 %:lla oli ollut DCIS (p=0,004). Massaista tuumoria tavattiin 35,7 %:lla nivelinflammaatiopotilaista. Vastaavasti muilla potilailla sitä tavattiin vain 13,7 %:lla (p=0,024).

23 23 Nivelinflammaatio - DCIS, massainen tuumori 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ei nivelinfl. Nivelinfl. Ei nivelinfl. Nivelinfl. DCIS Ei DCIS Massa Ei massaa Kuva 5: Nivelinflammaatio assosioitui DCIS-muutoksien kanssa. Myös massaisiin tuumoreihin havaittiin yhteys. Hengitysteiden, ihon ja nivelten tutkimustuloksissa havaittiin samansuuntaista vaikutusta rintasyöpään. Niinpä näistä muodostettiin kahden ja kolmen eri inflammaation ryhmiä. Potilasryhmässä, jossa olivat nivel- ja hengitystieinflammaatiopotilaat, todettiin enemmän progesteronireseptori-positiivisuutta. Potilailla, joilla ei ollut ollut kumpaakaan näistä, PR-positiivinen rintasyöpä oli 58,2 %:lla (frekvenssi 124 ryhmän kokonaismäärästä 213). Sen sijaan potilailla, joilla oli vähintään yksi näistä inflammaatioista, PR-positiivinen rintasyöpä oli 72,3 %:lla (frekv. 47/65) (p=0,041). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Nivel- ja hengitystieinflammaatio - Progesteronireseptorit 0 % Ei inflammaatiota Nivel- ja/tai hengitystieinflammaatio PR+ PR- Kuva 6: Hengitystie- ja nivelinflammaatiot yhdessä ovat yhteydessä PR-positiivisen rintasyövän kanssa. Hengitystie-, iho- ja nivelinflammaatiosairauksia sairastaneiden potilaiden joukossa HER2-positiivisten osuus väheni inflammatoristen sairauksien määrän lisääntyessä. HER2-positiivisia rintasyöpätapauksia oli 52,7 % (frekv. 97/184) potilasryhmässä, jossa ei ollut esiintynyt yhtään näiden elimistön osien inflammaatiota. Potilasryhmässä, jonka henkilöillä oli todettu tasan yksi kyseisten elimistön osien inflammaatio, HER2-positiivisia oli 50,6 % (frekv. 39/77). Kahden tai useamman inflammaation potilasryhmässä HER2-positiivisia oli vain 17,6 % (frekv. 3/17) (p=0,022). Tutkittaessa hengitystie-, iho- ja nivelinflammaatioiden yhteyttä HER2-reseptoristatukseen erikseen ja kahden inflammaation ryhmissä tilastollista merkitsevyyttä ei löytynyt.

24 24 Hengitystie-, iho- ja nivelinflammaatio - HER2-reseptorit 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ei inflammaatiota Yksi inflammaatio Kaksi tai useampi inflammaatio HER2+ HER2- Kuva 7: Hengitystie-, iho- ja nivelinflammaatiosairaudet suojaavat HER2-positiiviselta rintasyövältä. Hengitysteiden, ihon ja nivelten inflammaatioita sairastaneiden potilaiden joukossa esiintyi sitä vähemmän M2-makrofageja mitä enemmän potilaalla oli näiden elimistön osien inflammaatioita. Heillä, joilla ei ollut yhtään inflammaatiota, M2-makrofagien määrä oli matala 45,1 %:lla potilaista (frekv. 82/182). Potilailla, joilla oli tasan yksi esiintynyt inflammaatio, oli 53,9 %:lla (frekv. 41/76) ja potilailla, joilla oli vähintään kaksi esiintynyttä inflammaatiota, oli 76,5 %:lla (frekv. 13/17) vähän makrofageja (p=0,030). Myöskin epäsäännöllisiä tuumoreita esiintyi hengitysteiden, ihon ja nivelten inflammaatioita sairastaneiden joukossa vähemmän. Ryhmässä, jonka potilailla ei esiintynyt yhtään inflammaatiota, epäsäännöllisiä tuumoreita oli 65,4 %:lla (frekv. 117/179). Yhden inflammaation ryhmässä 52,1 %:lla (frekv. 38/73) ja vähintään kahden inflammaation ryhmässä epäsäännöllinen tuumori oli 29,4 %:lla (frekv. 5/17) (p=0,005). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Hengitysteiden, ihon ja nivelten inflammaatio - M2-makrofagit, epäsäännöllinen tuumori 0 % Ei inflammaatiota Yksi inflammaatio Vähintään kaksi inflammaatiota Ei inflammaatiota Yksi inflammaatio Vähintään kaksi inflammaatiota Vähän Paljon Säännöllinen Epäsäännöllinen Kuva 8: Hengitysteiden, ihon ja nivelten inflammaatio assosioitui vähäiseen määrään M2-makrofageja sekä säännöllisesti rajautuvaan tuumoriin. Obesiteetti Potilaat jaettiin painon mukaan normaalipainoisiksi ja ylipainoisiksi. Ylipainoiseksi luokiteltiin potilas, jonka BMI (body mass index) oli yli 30 kg/m2. Aineistossa oli 60 ylipainoista potilasta (Taulukko 5).

25 25 Obeeseista tutkimuspotilaista 36,7 %:lla todettiin seuranta-aikana residiivi, normaalipainoisten joukossa 23,9 %:lla (p=0,027). Alla on esitetty residiivin saaneiden potilaiden osuus kaikista ryhmän potilaista ajan (vuosina) funktiona Kaplan-Meier kuvaajassa. Kuva 9: Obesiteetti oli yhteydessä lyhentyneeseen tautivapaaseen aikaan. Ylipainoisista potilaista oli elossa seuranta-ajan lopussa 60,0 %. Normaalipainoisten joukossa vastaava luku oli 79,8 % (p=0,001). Kuva 10: Obesiteetti assosioitui lyhentyneen kokonaiselinajan kanssa.

26 26 Ylipainoisilla potilailla hyvin matalatiheyksisiä (Very Low Density - VLD) rintoja oli 58,6 %:lla. Normaalipainoisilla sitä havaittiin 30,7 %:lla (p<0,0005). Ylipainoisista 65,0 %:lla M2-makrofageja oli paljon eli yli 25/näkökenttä. Normaalipainoisilla vastaava luku oli puolestaan 46,3 % (p=0,010). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Obesiteetti - VLD-rinta, M2-makrofagit 0 % BMI alle 30 BMI yli 30 BMI alle 30 BMI yli 30 VLD Ei VLD Paljon Vähän Kuva 11: Obesiteetti oli yhteydessä VLD-rinnan kanssa. Se liittyi myös suureen määrään M2-makrofageja. Diabetes Diabeteksen osalta potilaat jaettiin tyypin I (DM I) ja tyypin II (DM II) diabetekseen sekä sitä sairastamattomiin. Tyypin I diabeetikkoja ei potilasaineistossa kuitenkaan tullut vastaan. Aineiston potilaista 38:lla todettiin tyypin II diabetes (Taulukko 5). Tyypin II diabeetikoista oli elossa seuranta-ajan lopussa 55,3 %. Diabetesta sairastamattomista elossa oli 78,8 % (p=0,003). Monet tyypin II diabeetikoista olivat obeeseja. Kun obeesit poistettiin, seuranta-ajan lopussa elossa oli 52,6 %. Muista potilaista 82,4 % oli tuolloin elossa (p=0,002).

27 27 Kuva 12: Tyypin II diabetes liittyy lyhentyneeseen kokonaiselinaikaan. Kun tutkimuspotilaiden joukosta poistettiin obeesit, tyypin II diabeetikoista todettiin residiivejä seurantaaikana 47,4 %:lla. Muilla residiivejä todettiin 21,6 %:lla (p=0,007). Kuva 13: Tyypin II diabetes oli yhteydessä lyhentyneeseen tautivapaaseen aikaan. Tyypin II diabeetikoista 75,0 %:lla havaittiin mammografiassa VLD-rinta. Diabetesta sairastamattomien vastaava luku oli 30,8 % (p <0,0005). Mammografiassa massaista tuumoria oli tyypin II diabeetikoilla vain 2,8 %:lla, kun taas diabetesta sairastamattomilla sitä havaittiin 16,7 %:lla (p=0,029). Monet tyypin II diabeteksesta sairastavista olivat obeeseja. Kun tästä joukosta poistettiin obeesit, VLDrintaa esiintyi 72,2 %:lla (p<0,0005).

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ

MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ MIESTEN JA ALLE 35-VUOTIAIDEN NAISTEN RINTASYÖPÄ Ari-Pekka Asikainen LK & Minna Tanner Dosentti/ Oyl, TAYS, Syövän hoidon vastuualue Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. Rintasyöpä. Rintakuvantaminen HUSalueella LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

Rintojen kuvantaminen. Rintasyöpä. Rintakuvantaminen HUSalueella LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen Rintojen kuvantaminen LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen Rintasyöpä Rintasyöpää n. 4700 / v. Suomessa. Naisten yleisin syöpä 1960-luvulta lähtien, määrä lisääntyy

Lisätiedot

Rintasyöpä tänään. LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus

Rintasyöpä tänään. LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus Rintasyöpä tänään LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri T.Palva Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kuhmoisten terveyskeskus Syövän yleisyys Suomessa Noin 30 000 suomalaista sairastuu vuosittain sairastuneista

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LIHAVUUDEN VAIKUTUS RINTASYÖVÄN ENNUSTETEKIJÖIHIN

LIHAVUUDEN VAIKUTUS RINTASYÖVÄN ENNUSTETEKIJÖIHIN LIHAVUUDEN VAIKUTUS RINTASYÖVÄN ENNUSTETEKIJÖIHIN Eliisa Uljas Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteenlaitos / Syöpätaudit Joulukuu 2013

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen Rintasyöpä Yleisin naisten syöpä teollisuusmaissa, Suomessa n. 5000 uutta joka vuosi. Mammografiaseulonta 50-69 v. oireettomille naisille

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MIKSI MAMMOGRAFIASEULONTAAN? Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä Suomessa. Vuosittain todetaan

Lisätiedot

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat SUOIMI Jos olet sairastunut rintasyöpään Jos olet sairastunut rintasyöpään, sinulla ja läheisilläsi on varmasti paljon kysymyksiä sairaudestasi. Olet saanut tämän potilasohjeen hoitavalta lääkäriltäsi.

Lisätiedot

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Syöpäpotilaan luunhoito

Syöpäpotilaan luunhoito Syöpäpotilaan luunhoito Petteri Hervonen Syöpätautien el, LT Oyl, HYKS Syöpäkeskus 18.4.2018 ja 26.4.2018 Syöpäpotilaan luunhoito Eturauhassyöpäpotilaan luunhoito Hormonaalinen liitännäishoito Levinneen

Lisätiedot

Syöpä ja eriarvoisuus

Syöpä ja eriarvoisuus Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu

Lisätiedot

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia

TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Läheteindikaatiot rintojen kuvantamiseen. LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

Läheteindikaatiot rintojen kuvantamiseen. LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen Läheteindikaatiot rintojen kuvantamiseen LT, radiologian erikoislääkäri Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen Rintasyöpä Rintasyöpää n. 4700 / v. Suomessa. Naisten yleisin syöpä 1960-luvulta lähtien,

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

LÄHETEINDIKAATIOT RINTOJEN KUVANTAMISEEN. LT, radiologian erikoislääkäri, Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen

LÄHETEINDIKAATIOT RINTOJEN KUVANTAMISEEN. LT, radiologian erikoislääkäri, Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen LÄHETEINDIKAATIOT RINTOJEN KUVANTAMISEEN LT, radiologian erikoislääkäri, Katja Hukkinen YL / Naistenklinikan Röntgen RINTASYÖPÄ Rintasyöpää n. 4700 / v. Suomessa. Naisten yleisin syöpä 1960-luvulta lähtien,

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen , versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen , versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femar 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 18.7.2016, versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

LAT1-kuljetinproteiinia hyödyntävät aihiolääkkeet - Uusi hoitomuoto rintasyöpään?

LAT1-kuljetinproteiinia hyödyntävät aihiolääkkeet - Uusi hoitomuoto rintasyöpään? LAT1-kuljetinproteiinia hyödyntävät aihiolääkkeet - Uusi hoitomuoto rintasyöpään? Johanna Huttunen Pro gradu-tutkielma Biotieteiden koulutusohjelma Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Itä-Suomen

Lisätiedot

Yleispatologia Johdanto

Yleispatologia Johdanto Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan. Rintasyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde. Heikki Joensuu Leena Rosenberg-Ryhänen

Rintasyöpäpotilaan. Rintasyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde. Heikki Joensuu Leena Rosenberg-Ryhänen Rintasyöpäpotilaan opas Rintasyöpä ja sen hoito Sairauden vaikutukset elämään Seksuaalisuus ja parisuhde Heikki Joensuu Leena Rosenberg-Ryhänen Sisällys Johdanto... 4 Naisten yleisin syöpätyyppi.... 5

Lisätiedot

Hanna Jämiä TYÖIKÄISEN RINTASYÖPÄPOTILAAN HOITOPOLKU SATA- KUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

Hanna Jämiä TYÖIKÄISEN RINTASYÖPÄPOTILAAN HOITOPOLKU SATA- KUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Hanna Jämiä TYÖIKÄISEN RINTASYÖPÄPOTILAAN HOITOPOLKU SATA- KUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Hoitotyön koulutusohjelma 2017 TYÖIKÄISEN RINTASYÖPÄPOTILAAN HOITOPOLKU SATAKUNNAN SAI- RAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

LOBULAARISET NEOPLASIAT

LOBULAARISET NEOPLASIAT LOBULAARISET NEOPLASIAT IAP 2. 4.4.2009 Ruka, Kuusamo Meeri Apaja Sarkkinen OYS Patologian osasto LOBULAARISET NEOPLASIAT/YLEISTÄ lobulaariset ja duktaaliset neoplasiat saavat alkunsa terminaalisesta duktolobulaarisesta

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia sädehoidon hoitoketjun sujuvuudesta

Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia sädehoidon hoitoketjun sujuvuudesta Satu Tanhua Emmi Saloranta Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia sädehoidon hoitoketjun sujuvuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja Radiografia ja sädehoito Opinnäytetyö Päivämäärä 1.12.2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot