Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry"

Transkriptio

1 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

2 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10, 4krs Helsinki Copyright Teppo Eskelinen & Matti Ylönen ISBN: E-kirja: (PDF) Ulkoasu: Misa Myllyviita Kansi: Misa Myllyviita Painopaikka Picascript Oy Helsinki 2012

3 VASEMMISTOLAINEN TALOUSPOLITIIKKA LYHYT OPPIMÄÄRÄ Teppo Eskelinen ja Matti Ylönen

4

5 Sisällysluettelo 1 ALUKSI 6 Mitä talous on? 7 Globalisaation karikot ja pasaatituulet 9 Lähteet 11 2 TALOUDEN OHJAAMISEN KEINOT 12 Valtio luo säännöt ja suuntaviivat 12 Kunnat vastaavat palveluista 13 Euroopan unionin talousvalta on vahvistunut 13 Globaalien instituutioiden reunaehdot ja hiljainen vallankäyttö 14 Taulukko: Julkisten hankintojen osuus bruttokansantuotteesta 16 Lähteet 17 3 MITEN KASVU SYNTYY? 18 Talouskasvu on politiikkaa, ei insinööritiedettä 18 Epätasa-arvo ja tuloerot ovat myös taloudellisia ongelmia 20 Kasvun todelliset moottorit 21 Taulukko: Marginaaliveroasteet ja bruttokansantuotteen kasvu USA:ssa Lähteet 23 4 TEOLLISUUS- JA KAUPPAPOLITIIKKA 24 Suorat sijoitukset: hyvä renki, huono isäntä 25 Kauppasopimukset kaventavat teollisuuspolitiikkaa 26 Enemmän ja parempaa teollisuuspolitiikkaa 27 Taulukko: Voittojen kasvu ei ole luonut investointeja 28 Lähteet 29 5 RAHAPOLITIIKKA 30 Mitä raha on? 30 Rahapolitiikasta on tullut keskuspankkien politiikkaa 31 Ei kasvua ilman alijäämiä ja velkaa 32 Taulukko: Asuntokuntaväestön tulojen reaalikehitys Lähteet 35 6 FINANSSIPOLITIIKKA 36 Myös hallinto on talouspolitiikkaa 37 Finanssipolitiikalla voidaan pehmentää talouden notkelmia 38 Lähteet 39 7 LOPUKSI 40 Talouspolitiikka ei synny tyhjiössä 40 Työkaluja tulevaisuuden tekemiseen 41 LUKEMISTO 44 KYSYMYKSET 45 5

6 1 ALUKSI Budjettikuri, finanssikriisi, verokilpailu, vaihtotaseen heikentyminen ja huoltosuhde Talous tuntuu usein rajoittavalta ja ahdistavaltakin voimalta. Kuulemme jatkuvasti, että talouden lainalaisuudet pakottavat moniin epämiellyttäviin toimiin: julkisten palveluiden alasajoon, heikentyviin työehtoihin, kovempaan kansainväliseen kilpailuun ja niin edespäin. Mielipidetiedusteluissa suurin osa suomalaisista kannattaa toisenlaista yhteiskuntamallia kuin mihin talouden lainalaisuudet ovat ohjanneet meitä etenkin viimeisen 20 vuoden ajan. Esimerkiksi Voima-lehden TNS-gallupilla maaliskuussa 2011 teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista hyväksyy yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien tuloverotuksen kiristämisen, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata. (Jylhämö 2011) Kuitenkin talouden realiteetit tuntuvat jatkuvasti vaativan veronalennuksia, joita hallitukset usein vievät käytäntöön. On erikoista, että nämä lainalaisuudet määräävät demokratiassa yhteiskunnan suuntaa enemmän kuin enemmistön tahto. Osa tästä enemmistöstä tuntuu jopa hiljaa alistuvan jatkuvasti toistettuihin talouden lainalaisuuksiin. Ajatuksena on, että hyvinvointivaltio on periaatteessa kannatettava asia, mutta valitettavasti epärealistinen luvulla kansantaloustieteessä tapahtui suunnanmuutos, kun uusklassinen taloustiede nousi kansantaloustieteen valtavirtaan ja käytännössä ainoaksi politiikan julkisuudessa käytetyksi taloustieteen malliksi. Tämä vahvisti käsitystä taloudesta mekanistisena ja matemaattisena järjestelmänä. Ajateltiin, että taloustiede voi selvittää talouden lainalaisuuksia jokseenkin samalla tavalla kuin fysiikka selittää luonnon lainalaisuuksia. Samaan aikaan muiden yhteiskuntatieteiden kenttä pirstaloitui ja niiden merkitys yhteiskuntien suunnittelussa väheni. Talouden lainalaisuudet nojaavat pääoman omistajia hyödyttävään jäsennykseen rahasta ja markkinoista, mutta entistä harvempi sanoo tätä ääneen. Uusklassista taloustiedettä edustavilla talouden asiantuntijoilla on valtavasti yhteiskuntapoliittista sananvaltaa. Lopputuloksena on paitsi virheellinen kuva talouden pakoista ja mahdollisuuksista, myös järjestelmä, jossa ekonomistit ja talousvirkamiehet pystyvät sanelemaan yhteiskuntapolitiikan suuntaa. Tämä vaarantaa demokratian perusperiaatteet. Jos jokin asia hyväksytään lainalaisuudeksi, voi lainalaisuuden toteaja kasvattaa valtaansa roimasti ja väittää edelleen hyväksyvänsä demokratian lähtökohdat, vaikka tosiasiassa halventaa niitä. Kaikki tietävät, ettei esimerkiksi valtiovarainministeriön valtiosihteeriä Raimo Sailasta ole äänestetty tehtäväänsä. Samalla on selvää, että Sailas on ollut Suomessa tärkeämpi vallankäyttäjä kuin monet ministerit, rivikansanedustajista puhumattakaan. Suomessa tämä suuntaus on vahvistunut erityisesti 1990-luvun laman myötä, jolloin virkamiesvallan kasvua perusteltiin talou- 6

7 den kriisimielialalla. (Kantola 2006) Talouspolitiikan toisinajattelijoita toki löytyy, mutta heidän äänensä ei kuulu yhtä lujaa. Todellisuudessa talous on yhteiskunnallinen ilmiö ja talouden instituutiot aina poliittisten valintojen tulosta. Veroja lasketaan, koska ryhmät jotka eivät halua maksaa veroja, pystyvät määrittelemään talouden agendaa. Työttömyyttä voitaisiin laskea esimerkiksi työllisyyttä painottavalla teollisuuspolitiikalla ja suosimalla tuotannollista taloutta rahoitusmarkkinoiden sijaan, mutta näiden toimien vastustajilla on paljon valtaa ja taloudellisia etuja menetettävänä. Talouden esittäminen luonnonlakien tavoin etenevänä koneistona palvelee tiettyjä poliittisia tavoitteita. Kun valtion roolin vähentämiseen pohjautuvan yhteiskuntamallin ajajat eivät saa ajettua malliaan demokraattisesti läpi, mallin toteutuminen selitetään vaihtoehdottomaksi pakoksi. Jokaisen kansalaisen on hyvä ymmärtää, millä tavalla talousammattilaisten puhe on usein poliittista, verhottua kannatusta tietynlaiselle yhteiskuntamallille. On myös hyvä oppia näkemään välttämättömyyksien taakse ja analysoida, minkälaisia todellisia mahdollisuuksia talouspolitiikalla on mikä on sen todellinen liikkumatila. Nämä yhteiskunnalliset perustaidot eivät edellytä pitkiä kansantaloustieteen opintokokonaisuuksia. Ne edellyttävät mielenkiintoa aiheeseen, kykyä ymmärtää politiikan koukeroita, ja tiettyjen peruskäsitteiden hallintaa. Tämä vihkonen on kirjoitettu tarjoamaan näitä eväitä. Mitä talous on? Taloudella tarkoitetaan monia asioita. Talous on mahdollista ymmärtää esimerkiksi tuotantona, riistona, vaihtona tai instituutioiden joukkona. Myös talousjärjestelmä, jossa elämme, on vain yksi monien erilaisten järjestelmien joukossa. Vaihto on ehkä yleisin tapa ymmärtää talous. Talouden piiriin lasketaan kaikki vaihto, jossa raha vaihtaa omistajaa. Tällöin esimerkiksi vaihtokauppa, omavaraisviljely tai jokamiehenoikeuksiin kuuluva keräily rajataan talouden ulkopuolelle. Määritelmä tuntuu luontevalta, koska nimenomaan raha on keskeinen taloutta koskevissa mielikuvissa. Myös valtavirran taloustiede ymmärtää talouden vaihtojen joukkona, tutkiihan taloustiede juuri markkinoita: millä hinnalla kukakin on valmis ostamaan tietynlaisen tuotteen. Toisaalta vaihto on laaja käsite, ja kasvava rahatalous saattaa uhata muita vaihdon ja vaurauden muotoja. Suurin osa meistä on sekä tuottajia että kuluttajia. Käytämme noin kahdeksan tuntia päivässä tuottajina saadaksemme palkkaa jotkut enemmänkin. Sen jälkeen käymme kaupassa tai maksamme laskuja, ja olemme sen hetken kuluttajia. Miksi talouden mielenkiinnon tulisi keskittyä siihen pieneen 7

8 osaan ajastamme, kun olemme kuluttajan roolissa? Onko uskottava kuvaus työnteosta sanoa, että työnantaja kuluttaa työvoimaa? Pitäisikö ajatella mieluummin ihmisten hyvinvointia työssä kuin työtä hyödykkeenä? Merkittäviä taloudellisia ratkaisuja oikeutetaan jatkuvasti sillä että kyse on kuluttajien edusta. Tällöin vedotaan kaikkien etuun, mutta samalla vedetään monta mutkaa suoraksi. Itse asiassa valtavirtaisen taloustieteen hyvinvointikäsitys perustuu kokonaan siihen, millaisia mahdollisuuksia meillä on kuluttajina. Osa taloustieteestä käsittelee taloutta vaihtoa laajemmin: tuotantona tai riistona. Tuotanto tarkoittaa lähinnä niiden olosuhteiden tutkimista, joissa tavaran ja palveluiden tuottaminen markkinoille tapahtuu. Riiston käsite lisää tähän havainnon valta- ja omistussuhteiden epäsymmetrisyydestä. Tuotanto-olosuhteet ovat tulosta työnantajan ja työntekijän neuvottelusta (joko suoraan tai liittojen välityksellä), ja työnantajalla on roolinsa vuoksi käytännössä aina enemmän valtaa vaikuttaa työn ehtoihin. Uusklassinen talousteoria olettaa, että erot ihmisten ostovoimassa markkinoilla eivät ole ongelmallinen asia. Taustalla on ajatus, jonka mukaan toiset ovat halukkaampia lykkäämään kulutusta eli säästämään. Eriarvoisuudet selitetään näin psykologialla ja henkilökohtaisilla mieltymyksillä. Todellisuudessa kuluttajat ovat markkinoilla hyvin eriarvoisessa asemassa talouden rakenteisiin sisältyvien valtasuhteiden vuoksi. Taloustieteen ulkopuolella taloutta tutkitaankin usein taloudellisten rakenteiden eli instituutioiden kautta. Talouden katsotaan tällöin muodostuvan pitkäkestoisista yhteiskunnallisista järjestelyistä. Esimerkiksi markkinat ovat taloudellinen instituutio: siihen kuuluu tiettyjä virallisia ja epävirallisia sopimuksia, ja jaettu ymmärrys siitä, mitä markkinat ovat. Taloutta voidaan tällöin tutkia esimerkiksi kysymällä, minkälaiset markkinat yhteiskunnassa vallitsevat. Tämä taas vaikuttaa moniin asioihin, esimerkiksi tulonjakoon. Markkinoiden toiminta rakenteena ei liity suoraan yksilöiden ominaisuuksiin tai valintoihin, esimerkiksi työmotivaatioon tai säästämishaluun. Taloutta ei siis tulisi määritellä liian kapeasti. Suuri osa taloustieteestä tyytyy tutkimaan markkinavaihtoa, ja tällöin institutionaaliset ja poliittiset taustatekijät useimmiten vakioidaan. Esimerkiksi työolosuhteet saattavat esiintyä ulkoisena tekijänä, jolla on merkitystä vain mahdollisten epätehokkuuksien tuottajana. Tällöin esimerkiksi kuluttajien halujen tutkiminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa taloustiede päätyy suosittelemaan työolosuhteiden heikennystä tuotteiden hintojen laskemiseksi. Varjoon jää tällöin se, ettei ihmisten tuottaja- ja kuluttajarooleja voida irrottaa selvästi toisistaan. Talouspolitiikka on tätäkin rajatumpi käsite. Talouspolitiikka liittyy tiettyjen instituutioiden poliittiseen ohjaukseen. Talouspolitiikkaa voidaan tehdä paremmin tai huononmmin - oikeudenmukaisesti tai tuloeroja kasvattaen, riskejä lisäten tai riskejä kasaten, julkisten palveluiden rahoituksesta välit- 8

9 täen tai välittämättä, ja niin edespäin. Talouspolitiikan linjoilla on siis suuri merkitys. Talouspolitiikka ei kuitenkaan ohjaa, ainakaan suoraan, monia yhteiskuntia koossa pitäviä toimintoja, kuten kotityötä, vapaaehtoistyötä, talkootyötä, kasvatusta ja hoivaa, ja niin edespäin. Talouden instituutioiden ohjaaminen ei suoraan ota kantaa myöskään esimerkiksi työtaisteluihin. Nämä kaikki asiat ovat tietysti äärimmäisen tärkeitä, joten on muistettava, että talouspolitiikka on vain yksi politiikan lohko ja näkökulma yhteiskuntaan. Globalisaation karikot ja pasaatituulet Eräs perusongelma talouspolitiikka pohdittaessa on, ovatko talouden kentällä tehtävät valinnat edes mahdollisia. Usein katsotaan, että talous on irtautunut demokraattisesta päätöksenteosta. Useimmat epämiellyttäviksi koetut päätökset ovat kuitenkin demokraattisesti valittujen päättäjien tekemiä, ja sellaisina ne voidaan myös haastaa. Kuitenkin talouden globalisaation katsotaan tuottaneen myös lainalaisuuksia, jotka ohittavat perinteiset päätöksentekijät. Tätä käsitystä on syytä tutkia tarkemmin. Globalisaatioon on perinteisesti yhdistetty kaupan ja rahoitusmarkkinoiden säätelyn ja rajoitusten yksipuolinen poistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti, siirtyminen julkisesta yksityiseen palvelutuotantoon, valtioiden keskenään käymä verokilpailu yrityksistä ja investoinneista, sekä ylikansallisten järjestöjen vallan kasvu. (Buckman 2004) Vuoden 2008 finanssikriisin ja uusien talousmahtien nousun jälkeen harva puhuu enää globalisaatiosta. Taustalla olevat ajatusmallit valtioiden verokilpailusta ja vapaan kaupan eduista vaikuttavat kuitenkin edelleen taustalla sekä uusklassisessa taloustieteessä että etenkin käytännön politiikassa. Monet Suomen keskeisistä hallinnonuudistuksista käynnistettiin 1980-luvun lopulla. Rahoitusmarkkinoiden säätelyä purettiin, valtionyhtiöitä alettiin muuttaa osakeyhtiöiksi ja osin yksityistää, ja virastoja muutettiin liikelaitoksiksi. Suunnanmuutoksen taustalla olivat Ison-Britannian, Uuden-Seelannin ja OECD:n esimerkit luvun alun suuri lama loi kriisitietoisuutta, jonka avulla muutoksia saatiin vietyä läpi nopeasti. (Patomäki 2007) Muutoksen yhtäaikaisuus eri maissa on tuottanut globalisaatiouskoa, ajatusta siitä että jonkinlainen globaali prosessi pakottaa kaikki maat sopeutumaan samoihin ehtoihin. (Sovellusta veropolitiikkaan ks VM 2010, kritiikkiä ks Kozul-Wright 2006) Väite on yksinkertainen ja kärjistävä, mutta ohjaa tarkastelemaan politiikan tasoja. On olennaista erottaa, mitkä päätökset ovat puhtaasti kansallisvaltioiden asioita ja mitkä taas ylikansallisten instituutioiden ehdollistamia. Kansallisvaltioiden politiikan rajoitteita liioitellaan, mutta valtioiden liikkumavara kaventuu nykyistäkin enemmän ilman oikeanlaista globaalipolitiikkaa. 9

10 Tyypillinen esimerkki globalisaatiopuheesta on usein kuultu väite, jonka mukaan globalisaatio vaatii veroasteiden laskemista. Yritysten ajatellaan siirtävän tuotantoaan pois maista, joissa verotus on liian korkeaa. Perustelu ei ole yleispätevä. Kehitysmaihin siirretään teollisuutta jossakin määrin, mutta taustalla on ennen kaikkea matala palkkataso, ei niinkään verotus. Mekaanista kokoonpanoteollisuutta monimutkaisempia toimintoja taas investoidaan mielellään korkean veroasteen maihin, joissa yhteiskuntarauha, yhteiskunnan palvelut ja koulutettu työvoima ovat aitoja vetovoimatekijöitä. Taloushistorian näkökulmasta kehitysmaihin investoidaan tänä päivänä erittäin vähän. Viime vuosina monet yritykset ovat myös alkaneet siirtää tuotantoaan takaisin Kiinasta laatuongelmien vuoksi. Sitä voi kuitenkin pohtia, onko työnantajilla intressi tuottaa ja pitää yllä epävarmuuden ilmapiiriä ja jatkuvaa työpaikan menettämisen pelkoa. (De Rivero 2003) Keskeinen osa talouden globalisaatiota on ollut veroparatiisitalouden merkittävä kasvu. Tässä kyse ei ole tuotantotalouden vaan finanssimarkkinoiden globalisaatiosta, ja sen porsaanrei istä. Maailmassa on noin 70 salaisuusvaltiota tai -aluetta, jotka tarjoavat yrityksille ja yksityishenkilöille tiukkaa yksityisyyden suojaa, usein yhdistettynä matalaan verotukseen ja puutteelliseen säätelyyn. Rikkaat ihmiset pystyvät välttämään tai rikollisesti kiertämään veroja näiden salaisuusvaltioiden avulla. Lisäksi suuryritykset pystyvät välttämään tai kiertämään veroja perustamalla tytäryhtiöitä veroparatiiseihin ja käymällä kauppaa näiden kanssa vääristellyin hinnoin. Monet pankit, tilintarkastusyhtiöt ja lakiasiaintoimistot avustavat tässä toiminnassa. (Ylönen 2008) On totta, että niin kauan kun pääomat liikkuvat vapaasti ja veroparatiisien toimintaan ei puututa, valtioilla on painetta kokonaisveroasteen laskemiseen. Tämä kuitenkin johtuu maailmantalouden valuvioista, joihin voidaan puuttua, sen sijaan että rapautetaan hyvinvointijärjestelmiä globaalin kilpailun paineiden vuoksi. Veroparatiisien toiminnan rajoittamiseksi on otettu pieniä askelia kehittämällä esimerkiksi valtioiden välistä verotietojen vaihtoa ja lisäämällä joidenkin yritysten velvoitteita raportoida tytäryhtiöidensä välisistä rahavirroista. Nämä toimet ovat kuitenkin jääneet vielä täysin riittämättömiksi. (Kehitysyhteistyön palvelukeskus 2010) 10

11 Lähteet Buckman, Greg (2004). Globalization. Tame it or scrap it? Zed books, Lontoo. De Rivero, Oswaldo (2003). The myth of development. The non-viable economies of the 21st century. Zed books, Lontoo & New York. Jylhämö, Kimmo (2011). Mä maksan!, Voima-lehti, 3/2011, Voima kustannus. Kantola, Anu (2006). Markkinakuri ja managerivalta: Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä, Loki-kirjat, Helsinki. Ylönen, Matti, Kohonen, Matti, Nahi, Tytti, Nokelainen, Pasi & Uljainen, Johanna (toim) (2010). Kansainvälinen veronkierto kuriin: Kuinka turvata Suomen ja kehitysmaiden verotulot?, Kepan ajankohtaiskatsaukset 6, 2010, Kehitysyhteistyön palvelukeskus. Kozul-Wright, Richard (2006). Globalization now and again. Teoksessa K.S.Jomo (ed) Globalization under hegemony. Oxford University press, Oxford. Patomäki, Heikki (2007). Uusliberalismi Suomessa: Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot, WSOY, Helsinki. Valtionvarainministeriö (2010). Julkinen talous tienhaarassa.vm, Helsinki. Ylönen, Matti (2008). Veroparatiisit: 20 ratkaisua varjotalouteen, Into kustannus, Helsinki. 11

12 2 TALOUDEN OHJAAMISEN KEINOT Talouden ohjaamista kutsutaan talouspolitiikaksi. Talouspolitiikka koostuu finanssipolitiikasta, rahapolitiikasta, kauppapolitiikasta ja teollisuuspolitiikasta. Toisinaan talouspolitiikkaan luetaan myös tulopolitiikka ja aluepolitiikka. Finanssipolitiikalla tarkoitetaan valtion budjettiin liittyviä kysymyksiä, eli valtion kulutusta ja veroja. Rahapolitiikalla tarkoitetaan keskuspankin talouspolitiikkaa, jolla vaikutetaan muun muassa rahan arvoon, liikkeellä olevan rahan määrään ja korkoihin. Kauppapolitiikkaan kuuluvat kansainvälistä kauppaa ohjaavat säännöt ja sopimukset. Teollisuuspolitiikalla tarkoitetaan toimia, joilla pyritään parantamaan tai muovaamaan yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä tai rakennetta. Tulopolitiikalla tarkoitetaan palkoista sopimisen tapaa ja periaatteita, aluepolitiikalla taas pyrkimyksiä tasata tuloja ja työtä eri maantieteellisten alueiden välillä. Jaottelut auttavat ymmärtämään, millä taholla on poliittista kykyä ja valtaa puuttua tiettyyn talouspolitiikan alueeseen. Jaoteltaessa talouspolitiikan osa-alueita on pidettävä mielessä mainittu talouden alan määrittelyn vaikeus. Osa talouspolitiikasta vaikuttaa muihin politiikan osa-alueisiin, esimerkiksi sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaan. Tällöin niitä olisi mahdollista käsitellä muuten myös muilla kuin talouspolitiikan välineillä ja käsitteillä. Tämä vaikuttaisi vastaavasti myös politiikan sisältöön. Valtio luo säännöt ja suuntaviivat Valtio on monessa mielessä keskeisin talouspolitiikan toimija. Monet suurimmista poliittisista kiistoista liittyvät tavalla tai toisella valtion kulutukseen ja veroihin, eli finanssipolitiikkaan. Finanssipolitiikkaan kuuluva veropolitiikka on ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta, koska veropolitiikalla on suuri vaikutus tulonjakoon. Sillä voidaan myös ohjata markkinoiden toimintaa. Suomessa kunnat toteuttavat suuren osan hyvinvointipalveluista. Vaikka hyvinvointipalveluiden toteuttajia ovat kunnat eivätkä valtio, valtion toimilla on näihinkin toimintoihin tärkeä vaikutus. Valtio rahoittaa välillisesti merkittävän osan kuntien menoista. Valtionosuuksien suuruus ja kunnille annettujen lakisääteisten tehtävien määrä vaikuttavat tasaverona kerättävän kunnallisveron suuruuteen, ja sitä kautta laajemmin veropolitiikkaan. Teollisuuspolitiikka ja siihen liittyvät elinkeino- ja tuotantorakenteen ohjaus kuuluu valtion keskeisiin tehtäviin. Valtio voi myös tehdä teollisuuspolitiikkaa, ja siihen kuuluvaa omistajapolitiikkaa. Tällä tarkoitetaan aktiivista elinkeino- ja tuotantorakenteen ohjausta. Valtiolla voi olla pitkän tähtäimen 12

13 intressejä keskittyä tietynlaiseen tuotantoon, esimerkiksi korkeamman jalostusasteen tuotantoon, tai keskittää tuotantoa enemmän tietyllä maantieteelliselle alueelle. Markkinoihin luottamalla monet tulevaisuuden kannalta tärkeät investoinnit jäävät helposti tekemättä. Lisäksi valtio on osapuolena kansainvälisissä sopimuksissa, joita löytyy käytännössä kaikilta talouspolitiikan aloilta. Kansainväliset sopimukset rajoittavat kansallisvaltioiden valtaa, ja niiden poliittisen arvioinnin onkin tapahduttava ennen solmimista. Valtiot ovat myös edustettuna useissa kansainvälisissä elimissä, jotka tekevät politiikkaa globaalimmalla tasolla. Niinpä myös kansainväliseen politiikkaan vaikuttaminen tapahtuu useimmiten valtiovallan kautta. Kunnat vastaavat palveluista Suomalainen palveluiden tuotannosta vastaava kuntamalli on kansainvälisesti harvinainen. Muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen järjestäminen on kuntien vastuulla, mikä luo paineita tarvittavien tulojen keräämiseen. Kunnilla on tätä varten verotusoikeus ja periaatteessa laaja talouspoliittinen autonomia. Autonomiaa rajoittavat yhtäältä lakisääteiset velvollisuudet, toisaalta kyky kerätä tuloja. (Loikkanen ja Nivalainen 2010) Valtiontalouden päätökset vaikuttavat vahvasti kunnissa. Kuntatalouden heikentyminen johtaa tasaverona kerättävän kunnallisveron nousuun, ellei kunta tahdo velkaantua. Kunnallisverojen nosto vähentää näin verotuksen progressiota periaatetta, jonka mukaan kunkin tulisi maksaa veroja kykyjensä mukaan. Tämä johtaa usein välillisesti tuloerojen kasvuun, jonka haitalliset vaikutukset näkyvät laajalti paitsi sosiaalisessa, myös taloudellisessa kehityksessä. Talouden ohjaamisen ja demokratian kannalta ongelma on, että valtiontalouden päätöksien ja kuntatalouden palveluiden yhteyttä on vaikea hahmottaa. Kuntataloudessa valtiotason päätökset näkyvät joka tapauksessa viiveellä. Onkin järkevää katsoa julkista sektoria ja verotuksen progressiota kokonaisuutena. Millainen osuus koko taloudesta julkisella sektorilla on, kun katsotaan sekä valtion- että kunnallistaloutta? Miten progressiivinen verojärjestelmä kokonaisuutena on, kun katsotaan erilaisia valtionveroja ja kunnallisveroa kokonaisuutena? Euroopan unionin talousvalta on vahvistunut Euroopan unionilla on tänä päivänä huomattava vaikutus jäsenmaiden talouspolitiikkaan. Yleensä EU:sta puhuttaessa keskitytään EU:n lainsäädäntövaltaan. Talouspoliittisesti huomattavasti merkittävämpiä kuitenkin ovat kasvu- ja vakaussopimus sekä ennen kaikkea Euroopan rahaliiton perusrakenne. 13

14 Kasvu- ja vakaussopimuksessa määritellään EMU-jäsenmaille kaksi julkista taloutta koskevaa eli finanssipolitiikkaan liittyvää tavoitetta. Ensinnä julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja toiseksi valtion budjetin alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Käytännössä näitä tavoitteita on noudatettu huonosti. Ne heijastavat poliittista valta-asemaa: suurten maiden on helpompi poiketa säännöistä. Komission valtaa on vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneiden valtioiden velkaongelmien myötä lisätty. Joulukuussa 2011 astui voimaan kuusi lakimuutosta sisältänyt six-pack -lainsäädäntö, joka antoi komissiolle valtaa valvoa sakon uhalla jäsenmaiden budjettialijäämiä. (Chaffin 2011) Tätä työkalua vahvistettiin vielä 2012 uudella kansainvälisellä sopimuksella. (Patomäki 2012) Nykyolosuhteissa rahapolitiikka on kokonaan Euroopan keskuspankin toimialaa, eikä Suomessa ole elintä joka voisi vaikuttaa rahapolitiikan linjaan. Tarkkaan ottaen sellaista ei ole missään muuallakaan politiikan piirissä, koska Euroopan keskuspankki on määritelty poliittisesti itsenäiseksi. (Euroopan keskuspankki 2012) Se ei siis ole vastuussa kenellekään. Euroopan keskuspankin tehtäväksi on määritelty inflaation pitäminen matalana. Poliittisesti tilanne on kummallinen, koska poliittinen valinta rahapolitiikan linjasta on ikään kuin valmiiksi tehty ja määritelty politiikan ulottumattomiin. Vaikka rahapolitiikkaan ei tällä hetkellä voikaan vaikuttaa, on tästä poliittisesta valinnasta syytä olla tietoinen. On myös luultavaa, että kysymys muuttuu uudelleen keskustelun aiheeksi ja avoimeksi. Keskuspankin itsenäisyyteen on jo ilmestynyt säröjä Euroopan talouskriisin myötä. (Esim. Talouselämä 2012) Globaalien instituutioiden reunaehdot ja hiljainen vallankäyttö Yhä useammat talouden reunaehdot tulevat nykyään EU:n lisäksi kansainvälisten talousjärjestöjen kautta. Tunnetuimpia näistä ovat Maailman kauppajärjestö WTO, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki. WTO:n sitovat sopimukset linjaavat kauppapolitiikkaa. WTO:n mandaattiin kuuluu kaupan vapauttaminen. WTO-sopimuksilla on sovittu myös muun muassa patenttijärjestelmän laajentamisesta ja investoijien oikeuksien laajentamisesta. WTO-sopimukset säätelevät maiden mahdollisuuksia kauppapoliittiseen päätöksentekoon. Käytännössä WTO:ssa käytävät neuvottelut uusista globaaleista kauppasopimuksista ovat ajautuneet umpikujaan. Kauppapolitiikkaa tehdään yhä enemmän valtioiden välisillä pienemmillä sopimuksilla, joita EU on solminut aktiivisesti kehitysmaiden kanssa. Maailmanpankki ja erityisesti IMF käyttävät merkittävää valtaa velkakriisiin ajautuneissa maissa, jotka ovat joutuneet ottamaan kriisilainoja selvitäkseen 14

15 talousongelmista. IMF tarjoaa lainaa maille, jotka muuten olisivat maksukyvyttömiä. IMF:n lainaohjelmissa on kuitenkin kyse paljon enemmästä kuin lainan tarjoamisesta: ohjelmiin kuuluu raskaita talouspoliittisia ehtoja. Maailmanpankin kansainvälinen kehitysjärjestö myöntää lainoja valtioiden hankkeisiin, mutta myös sen lainat edellyttävät IMF:n positiivista arviota. IMF:n velallisten on rutiininomaisesti edellytetty vapauttavan kauppaa, purkavan pääomien liikkumisen esteitä, yksityistävän valtionyhtiöitä ja leikkaavan julkisia palveluja. Samalla sijoittajien saatavien maksaminen täysimääräisenä on pyritty varmistamaan. IMF:n ohjelmiin joutuminen on mille tahansa maalle erittäin huono uutinen. (Ylönen 2012) Suomi oli lähellä joutua IMF-ohjelmaan vuonna Laman hoito olisi ollut varmasti sosiaalisesti raskaampaa, jos näin olisi käynyt. Rikkaiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n piirissä sovitaan esimerkiksi moniin kansainväliseen verotukseen liittyvistä kysymyksistä. Kansainväliset talousjärjestöt käyttävät usein valtaa myös epäsuorasti. IMF:llä, Maailmanpankilla ja OECD:llä on kaikilla hyvin resursoidut tutkimusosastot, joiden tekemään tutkimukseen ja maa-arvioihin vedotaan usein myös Suomen julkisessa keskustelussa. OECD:n valtaa lisäävät sen ylläpitämät, eri maiden virkamiehiä kokoavat työryhmät. Monet uusista julkishallinnon opeista ovat tulleet Suomeen OECD:n julkishallinnon komitean kautta. Monen erityisalan sääntöjä suunnittelevat markkinoiden itsesäätelyyn perustuvat kansainväliset järjestöt. Tällaisia aloja ovat perinteisesti olleet pankkitoiminta, vakuutustoiminta, sijoitustoiminta ja kirjanpitoala. Kaikilla aloilla sovelletaan toki myös kansallisia ja EU-lakeja. Joillain aloilla, kuten kirjanpidossa, vuoden 2008 finanssikriisi ja muut markkinaepäonnistumiset ovat johtaneet itsesäätelyn alan maltilliseen pienentämiseen. IMF, Maailmanpankki, OECD ja WTO ovat perinteisesti ajaneet valtion roolin ja talouden säätelyn vähentämiseen perustuvia malleja. Sama kaava on toistunut EU:n neuvottelemissa kauppasopimuksissa. Suurien järjestöjen sisään mahtuu kuitenkin monenlaista ja osin keskenään ristiriitaista ajattelua. Vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin jälkeen erityisesti IMF on alkanut puhua talouden vahvemman säätelyn ja esimerkiksi tuloerojen kaventamisen puolesta. Toisaalta nämä uudet ajatukset ovat toistaiseksi näkyneet heikosti käytännön lainapolitiikassa. (Ylönen 2012) 15

16 Taulukko: Julkisten hankintojen osuus bruttokansantuotteesta Seliteteksti: Valtion ja kuntien hankintojen kautta ohjattiin Suomessa vuonna 2008 lähes 17 prosenttia eli lähes viides osa bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote mittaa koko maan taloudellista tuotantoa. Tulos kertoo 1980-luvun lopulla aloitettujen hallinnon ja palveluiden tuottamismallien Total expenditure on work, goods and services as a percentage of GDP Belgium 15,70 16,38 14,71 14,47 15,08 Bulgaria n/a n/a n/a 16,33 16,66 Czech Republic 25,67 20,35 26,50 25,29 25,07 Denmark 16,41 14,28 14,65 14,81 15,22 Germany 15,78 16,18 16,16 16,52 16,82 Estonia 12,84 18,76 17,41 17,16 18,38 Ireland 12,01 12,67 13,03 13,99 15,83 Greece 10,37 9,43 9,23 9,46 8,95 Spain 13,81 13,96 14,51 14,99 14,90 France 17,00 17,57 17,47 17,39 17,48 Italy 15,09 14,30 14,33 13,93 14,08 Cyprus 12,11 11,22 11,82 10,51 10,57 Latvia 17,73 16,24 16,68 16,01 16,11 Lithuania 13,05 13,48 16,60 17,85 17,34 Luxembourg 16,79 13,74 13,21 13,77 15,26 Humgary 19,59 18,41 21,58 21,68 19,62 Malta 13,68 16,06 15,10 14,26 15,59 Netherlands 23,64 24,08 25,35 25,43 25,51 Austria 17,06 18,62 17,36 18,25 19,36 Poland 15,79 15,94 18,44 18,12 18,87 Portugal 15,75 15,54 15,44 16,62 17,36 Romania n/a n/a n/a 21,84 19,96 Slovenia 17,58 14,19 19,44 14,95 15,51 Slovakia 22,71 22,77 25,48 25,45 23,18 Finland 16,63 16,13 16,11 16,07 16,77 Sweden 17,61 17,93 18,21 18,38 19,13 United Kingdom 17,67 17,22 18,12 17,79 18,83 Total EU 27 16,37 16,30 16,63 16,89 17,23 16

17 muutoksista, kun julkisen sektorin tehtäviä on siirretty yksityiselle sektorille. Hankintojen kriteereillä voidaan niiden volyymin vuoksi vaikuttaa merkittävästikin yritysten toimintaan, esimerkiksi suosimalla yrityksiä jotka raportoivat avoimesti eri maihin maksamistaan veroista. Lähteet Chaffin, Joshua (2011). European parliament backs six pack legislation, lehdessä Financial Times Euroopan keskuspankki (2012). Riippumattomuus, www-sivu, luettu Loikkanen, Heikki A. & Nivalainen, Henna (2010). Suomen kuntatalouden kehitys: Miten tähän on tultu?, Kuntien takauskeskukselle tehty raportti, , KEHITYS_ pdf, luettu Patomäki, Heikki (2012). Sopimusluonnos eurooppalaiseksi budjettikuriksi, , luettu Talouselämä (2012). Saksa vaatii jo EKP:ta sulkemaan rahahanat, Talouselämä , luettu Ylönen, Matti (2012). Mahti kukkarossa: Johdatus Maailmanpankkiin ja IMF:ään, Into kustannus, Helsinki. 17

18 3 MITEN KASVU SYNTYY? Taloustieteen ja talouspolitiikan keskeisimpiä käsitteitä on talouskasvu. Se on perinteisesti yhdistetty hyvinvoinnin kasvuun (Kajanoja 2005). Vuosikymmenten ajan talouskasvun käsitteeseen liitettiin elintason nousu, elinkeinorakenteen muutos ja laajeneva hyvinvointivaltio. Sittemmin ekologiset seikat ovat pakottaneet arvioimaan uudelleen talouskasvun toivottavuutta (Latouche 2010). Talouskasvu synnyttää pitkän aikavälin hyvinvointia vain, jos se yhdistetään oikeisiin ratkaisuihin muilla politiikanaloilla, kuten talous-, teollisuus-, ympäristö- ja työvoimapolitiikassa. Kasvun, vakauden ja oikeudenmukaisuuden kannalta keskeistä on, että kasvun hyödyt jakautuvat riittävien palkkatulojen kautta tasaisesti koko väestölle. Esimerkiksi Kiinassa talous kasvaa valtavasti, mutta suurin osa kasvusta ei suuntaudu palkankorotuksiin, vaan säästöasteen kasvattamiseen. Tämä voi myöhemmin muodostua ongelmaksi, jos säästöt kanavoidaan työpaikkoja luovien investointien sijaan esimerkiksi keinotteluun rahoitusmarkkinoille. (Lo 2008) Talousajattelun valtavirtaa nykyään edustava uusklassinen taloustiede tulkintoineen on tuonut talouspolitiikkaan monia talouskasvua koskevia yksinkertaistuksia. Monet päättäjät ovat tämän seurauksena alkaneet uskoa vähintään alitajuisesti sen tarjoamiin selityksiin. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa vedetään esimerkiksi usein mutkia suoriksi toteamalla, että ulkomailta tulevat sijoitukset luovat talouskasvua. Joskus taas esitetään että markkinoiden säätelyn purkaminen nopeuttaa kasvua mutta kasvattaa tuloeroja, ja vastustetaan säätelyn purkamista tuloerojen takia. Tällöin kuitenkin hyväksytään virheellisesti säätelyn purkamisen ja kasvun yhteys. Talouskasvu on politiikkaa, ei insinööritiedettä Taloustieteilijät eivät ole löytäneet yksimielisyyttä kasvun syistä maailmantaloudessa tai edes yksittäisten valtioiden sisällä. Kiistanalaisiin asioihin suhtaudutaan usein itsestäänselvyyksinä. Keskeisin talouspoliittisessa keskustelussa vaikuttava väärinkäsitys on kaupan vapauttamisen yhteys talouskasvuun (esim Bhagwati 2004). Tyypillisesti tällainen vapauttaminen sisältää rahamarkkinoiden liberalisoinnin. Ajatellaan, että valtion harjoittama ohjaus aiheuttaa vääristymiä markkinoiden toimintaan. Säätelyn purkamisen uskotaan johtavan markkinoilla maksimaaliseen vaihtoon ja tätä kautta tuotannon kasvuun. 18

19 Rahamarkkinoiden säätelyn purkamisen pitäisi uusklassisen talousteorian mukaan johtaa talouden tehostumiseen, kun erilaisiin investointeihin on tarjolla pääomaa. Viimeistään vuoden 2008 finanssikriisi romutti tämän teorian oikeutuksen. Teoriaa käytetään kuitenkin edelleen. (Holappa 2008) Kokemus osoittaa, että sääntelyn purkamisen seurauksena on pikemmin markkinoiden tehottomuus ja kasvun hidastuminen sekä tuloerojen räjähdysmäinen kasvu. Pääomien vapauttamisen myötä sijoittajilla ei ole kannustinta sijoittaa pääomia tuottavaan toimintaan, vaan niitä voi säästää ja sijoittaa rahoitusmarkkinoille. Tuotannollisten investointien osuus pääoman eri käyttötarkoituksista siis laskee. Rahoitusmarkkinoiden keinottelu luo suurta epävakautta koko talousjärjestelmään. Erilaiset innovatiiviset sijoitusinstrumentit ovat pahentaneet tilannetta huomattavasti, kun sijoituksiin liittyvien riskien tunnistamisesta on tullut vaikeaa. Vuoden 2008 finanssikriisin lisäksi myös pienempien rahoitusmarkkinakriisien esiintymistiheys on kasvanut huomattavasti rahoitusmarkkinasäätelyn purkamisen seurauksena. (Skidelsky 2008) Pääomien vapauttaminen johtaa pääoman poliittisen vallan kasvuun, minkä seurauksena palkkatulojen suhde pääomatuloihin heikkenee. Suomessa tämä trendi on ollut näkyvissä 1990-luvulta saakka. Palkkatulojen ostovoiman heikkeneminen johtaa kokonaiskysynnän laskuun, mikä vähentää tuotantoa: tuotteille kun täytyy olla ostajia. Kokonaiskysynnän pieneneminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eikä ole välttämättä kovin selvästi näkyvissä pienessä vientivetoisessa taloudessa kuten Suomi. Vastuullinen pitkän aikavälin talouspolitiikka edellyttää kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä, jossa yksi maa ei voi poimia rusinoita pullasta. Esimerkiksi Euroopan unionin talous ei kasva vain Saksan talouskasvulla, jos kuluttajakysyntä hiipuu pysyvästi Välimeren valtioissa ja muualla EU:ssa. (Euromemorandum 2010) Rahoitusmarkkinoiden, kansainvälisen kaupan ja palveluiden säätelyn purkamiseen yhdistyy usein ihmiskäsitys, jonka mukaan on tärkeää motivoida työntekijöitä työhön. Tämän päättelyketjun mukaan ihmisten työhalut kasvavat lähes automaattisesti, kun palkasta käteen jäävä osuus nousee ja tuloerot kasvavat. Tällä logiikalla perustellaan erityisesti veronalennuksia mutta myös sosiaaliturvan leikkauksia. Äärimmilleen vietynä on esitetty, että esimerkiksi valtion veronkevennykset voivat maksaa itsensä takaisin. Todistusaineistoa väitteille ei ole löytynyt. (Wolff & Resnick 1987). Motivaatio-argumentin suuri ongelma on, että ihmisten työskentelyhalulla on varsin vähän tekemistä edes työllisyyden, saati kasvun kanssa. Yhteiskunnassa, jossa kaikki olisivat yrittäjiä, työskentelyhalu-argumentti voisi olla ratkaiseva. 19

20 Palkansaajayhteiskunnassa, eli käytännössä kaikissa vauraissa yhteiskunnissa, tehdyn työn määrän ratkaisee ennen kaikkea työn kysyntä eli se, kuinka paljon yksityinen ja julkinen sektori haluavat työllistää ihmisiä. Ihmiset eivät voi vain päättää työllistyä, vaikka olisivat miten motivoituneita, koska jonkun pitää haluta maksaa työstä palkkaa. Lisäksi on epäselvää, mihin suuntaan motivaatiotekijät vaikuttavat: veronalennuksetkin voivat yhtä hyvin vähentää työhaluja, koska suurempi tulotaso lisää mahdollisuuksia vapaa-ajan lisäämiseen. Epätasa-arvo ja tuloerot ovat myös taloudellisia ongelmia Monet vasemmiston ja oikeiston välisistä linjaeroista liittyvät tulonjakoon. Tulonjako on arvokysymys. Toisaalta erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana tehdyt tutkimukset tukevat tulonjakoa pitkän aikavälin talouskasvun ja vakauden yhtenä välttämättömänä pilarina luvulla kansantaloustieteen ja sitä kautta politiikan valtavirtaan noussut uusklassinen taloustiede näki tuloerot talouskasvuun nähden toissijaisena kysymyksenä. Pienen ryhmän vaurastumisen ajateltiin hyödyttävän kaikkia. Hyvinvointi pisaroi ylhäältä alas, kun rikkaat käyttävät omaisuuttaan investointeihin ja kulutukseen. Oletus on hataralla pohjalla, sillä osa varoista jää joko makaamaan pankkitileille tai kanavoituu rahoitusmarkkinasijoituksiin. (Harvey 2008; luku 2) Korkeiden tuloerojen on havaittu johtavan spekulatiivisten sijoitusten kasvuun, kun rikkaat yksityishenkilöt, investointipankit ja muut sijoittajat etsivät varoilleen tuottavia sijoituskohteita ja nopeita voittoja. Spekulatiiviset sijoitukset ruokkivat hyödykkeiden ja rahoitusmarkkinoiden hintakuplia, mikä huomattiin jo vuoden 1929 talousromahduksen yhteydessä. (Skidelsky 2008) Rahoitusmarkkinoiden säätelyn purku pahentaa tilannetta. Esimerkiksi vuoden 1929 talousromahduksen jälkeen luodut palomuurit talletuspankkitoiminnan ja investointipankkitoiminnan välillä purettiin 1990-luvulla. Tämä oli yksi merkittävä syy vuoden 2008 subprime-lainakriisin syttymiseen. Investointipankki Goldman Sachs myi subprime-lainoja asiakkailleen samalla, kun se löi vetoa rahoitusmarkkinoilla sijoitusten romahtamisen puolesta. (Wolff 2010; part 2) Konservatiivisesta talousajattelustaan perinteisesti tunnettu Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on viime vuosina tehnyt tutkimusta tasaisen tulonjaon yhteydestä talouden vakauteen. Kasvukaudet ovat IMF:n ja monien muiden tutkimusten mukaan olleet pisimpiä valtioissa ja alueilla, joissa tulonjakoon on kiinnitetty huomiota (Ylönen 2012). Maailmantalous kasvoi varsin nopeasti vuodesta , minkä jälkeen taloutta ryhdyttiin vapauttamaan (Lordon 2010). Sen jälkeen kasvu on ol- 20

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:

Lisätiedot

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista. 1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)

JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) kasvoi jatkuvasti 80-luvun loppuun asti, 90-luvun lamavuosista alkaen pyritty supistamaan (yhä supistamispaineita)

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017 Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto

Lisätiedot

Autojen tuotanto, miljoonia

Autojen tuotanto, miljoonia Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio

Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio Pertti Huhtanen 12.11.2008 Pertti Huhtanen 1 Finansialisaation määritelmä is understood to mean the vastly expanded role of financial

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle

Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Metsien hiilinielujen

Metsien hiilinielujen Metsien iilinielujen vertailutasojärjestelmän vaikutus Euroopan unionin metsäsektorille Laturi Jani, Lintunen Jussi & Uusivuori Jussi Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Taustaa Durbanin ilmastoneuvotteluissa

Lisätiedot

Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi

Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi SDP:n kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman julkaisutilaisuus Eduskunnan Pikkuparlamentti, 13.9.2017

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot