Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry"

Transkriptio

1 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

2 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10, 4krs Helsinki Copyright Teppo Eskelinen & Matti Ylönen ISBN: E-kirja: (PDF) Ulkoasu: Misa Myllyviita Kansi: Misa Myllyviita Painopaikka Picascript Oy Helsinki 2012

3 VASEMMISTOLAINEN TALOUSPOLITIIKKA LYHYT OPPIMÄÄRÄ Teppo Eskelinen ja Matti Ylönen

4

5 Sisällysluettelo 1 ALUKSI 6 Mitä talous on? 7 Globalisaation karikot ja pasaatituulet 9 Lähteet 11 2 TALOUDEN OHJAAMISEN KEINOT 12 Valtio luo säännöt ja suuntaviivat 12 Kunnat vastaavat palveluista 13 Euroopan unionin talousvalta on vahvistunut 13 Globaalien instituutioiden reunaehdot ja hiljainen vallankäyttö 14 Taulukko: Julkisten hankintojen osuus bruttokansantuotteesta 16 Lähteet 17 3 MITEN KASVU SYNTYY? 18 Talouskasvu on politiikkaa, ei insinööritiedettä 18 Epätasa-arvo ja tuloerot ovat myös taloudellisia ongelmia 20 Kasvun todelliset moottorit 21 Taulukko: Marginaaliveroasteet ja bruttokansantuotteen kasvu USA:ssa Lähteet 23 4 TEOLLISUUS- JA KAUPPAPOLITIIKKA 24 Suorat sijoitukset: hyvä renki, huono isäntä 25 Kauppasopimukset kaventavat teollisuuspolitiikkaa 26 Enemmän ja parempaa teollisuuspolitiikkaa 27 Taulukko: Voittojen kasvu ei ole luonut investointeja 28 Lähteet 29 5 RAHAPOLITIIKKA 30 Mitä raha on? 30 Rahapolitiikasta on tullut keskuspankkien politiikkaa 31 Ei kasvua ilman alijäämiä ja velkaa 32 Taulukko: Asuntokuntaväestön tulojen reaalikehitys Lähteet 35 6 FINANSSIPOLITIIKKA 36 Myös hallinto on talouspolitiikkaa 37 Finanssipolitiikalla voidaan pehmentää talouden notkelmia 38 Lähteet 39 7 LOPUKSI 40 Talouspolitiikka ei synny tyhjiössä 40 Työkaluja tulevaisuuden tekemiseen 41 LUKEMISTO 44 KYSYMYKSET 45 5

6 1 ALUKSI Budjettikuri, finanssikriisi, verokilpailu, vaihtotaseen heikentyminen ja huoltosuhde Talous tuntuu usein rajoittavalta ja ahdistavaltakin voimalta. Kuulemme jatkuvasti, että talouden lainalaisuudet pakottavat moniin epämiellyttäviin toimiin: julkisten palveluiden alasajoon, heikentyviin työehtoihin, kovempaan kansainväliseen kilpailuun ja niin edespäin. Mielipidetiedusteluissa suurin osa suomalaisista kannattaa toisenlaista yhteiskuntamallia kuin mihin talouden lainalaisuudet ovat ohjanneet meitä etenkin viimeisen 20 vuoden ajan. Esimerkiksi Voima-lehden TNS-gallupilla maaliskuussa 2011 teettämän kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista hyväksyy yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien tuloverotuksen kiristämisen, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata. (Jylhämö 2011) Kuitenkin talouden realiteetit tuntuvat jatkuvasti vaativan veronalennuksia, joita hallitukset usein vievät käytäntöön. On erikoista, että nämä lainalaisuudet määräävät demokratiassa yhteiskunnan suuntaa enemmän kuin enemmistön tahto. Osa tästä enemmistöstä tuntuu jopa hiljaa alistuvan jatkuvasti toistettuihin talouden lainalaisuuksiin. Ajatuksena on, että hyvinvointivaltio on periaatteessa kannatettava asia, mutta valitettavasti epärealistinen luvulla kansantaloustieteessä tapahtui suunnanmuutos, kun uusklassinen taloustiede nousi kansantaloustieteen valtavirtaan ja käytännössä ainoaksi politiikan julkisuudessa käytetyksi taloustieteen malliksi. Tämä vahvisti käsitystä taloudesta mekanistisena ja matemaattisena järjestelmänä. Ajateltiin, että taloustiede voi selvittää talouden lainalaisuuksia jokseenkin samalla tavalla kuin fysiikka selittää luonnon lainalaisuuksia. Samaan aikaan muiden yhteiskuntatieteiden kenttä pirstaloitui ja niiden merkitys yhteiskuntien suunnittelussa väheni. Talouden lainalaisuudet nojaavat pääoman omistajia hyödyttävään jäsennykseen rahasta ja markkinoista, mutta entistä harvempi sanoo tätä ääneen. Uusklassista taloustiedettä edustavilla talouden asiantuntijoilla on valtavasti yhteiskuntapoliittista sananvaltaa. Lopputuloksena on paitsi virheellinen kuva talouden pakoista ja mahdollisuuksista, myös järjestelmä, jossa ekonomistit ja talousvirkamiehet pystyvät sanelemaan yhteiskuntapolitiikan suuntaa. Tämä vaarantaa demokratian perusperiaatteet. Jos jokin asia hyväksytään lainalaisuudeksi, voi lainalaisuuden toteaja kasvattaa valtaansa roimasti ja väittää edelleen hyväksyvänsä demokratian lähtökohdat, vaikka tosiasiassa halventaa niitä. Kaikki tietävät, ettei esimerkiksi valtiovarainministeriön valtiosihteeriä Raimo Sailasta ole äänestetty tehtäväänsä. Samalla on selvää, että Sailas on ollut Suomessa tärkeämpi vallankäyttäjä kuin monet ministerit, rivikansanedustajista puhumattakaan. Suomessa tämä suuntaus on vahvistunut erityisesti 1990-luvun laman myötä, jolloin virkamiesvallan kasvua perusteltiin talou- 6

7 den kriisimielialalla. (Kantola 2006) Talouspolitiikan toisinajattelijoita toki löytyy, mutta heidän äänensä ei kuulu yhtä lujaa. Todellisuudessa talous on yhteiskunnallinen ilmiö ja talouden instituutiot aina poliittisten valintojen tulosta. Veroja lasketaan, koska ryhmät jotka eivät halua maksaa veroja, pystyvät määrittelemään talouden agendaa. Työttömyyttä voitaisiin laskea esimerkiksi työllisyyttä painottavalla teollisuuspolitiikalla ja suosimalla tuotannollista taloutta rahoitusmarkkinoiden sijaan, mutta näiden toimien vastustajilla on paljon valtaa ja taloudellisia etuja menetettävänä. Talouden esittäminen luonnonlakien tavoin etenevänä koneistona palvelee tiettyjä poliittisia tavoitteita. Kun valtion roolin vähentämiseen pohjautuvan yhteiskuntamallin ajajat eivät saa ajettua malliaan demokraattisesti läpi, mallin toteutuminen selitetään vaihtoehdottomaksi pakoksi. Jokaisen kansalaisen on hyvä ymmärtää, millä tavalla talousammattilaisten puhe on usein poliittista, verhottua kannatusta tietynlaiselle yhteiskuntamallille. On myös hyvä oppia näkemään välttämättömyyksien taakse ja analysoida, minkälaisia todellisia mahdollisuuksia talouspolitiikalla on mikä on sen todellinen liikkumatila. Nämä yhteiskunnalliset perustaidot eivät edellytä pitkiä kansantaloustieteen opintokokonaisuuksia. Ne edellyttävät mielenkiintoa aiheeseen, kykyä ymmärtää politiikan koukeroita, ja tiettyjen peruskäsitteiden hallintaa. Tämä vihkonen on kirjoitettu tarjoamaan näitä eväitä. Mitä talous on? Taloudella tarkoitetaan monia asioita. Talous on mahdollista ymmärtää esimerkiksi tuotantona, riistona, vaihtona tai instituutioiden joukkona. Myös talousjärjestelmä, jossa elämme, on vain yksi monien erilaisten järjestelmien joukossa. Vaihto on ehkä yleisin tapa ymmärtää talous. Talouden piiriin lasketaan kaikki vaihto, jossa raha vaihtaa omistajaa. Tällöin esimerkiksi vaihtokauppa, omavaraisviljely tai jokamiehenoikeuksiin kuuluva keräily rajataan talouden ulkopuolelle. Määritelmä tuntuu luontevalta, koska nimenomaan raha on keskeinen taloutta koskevissa mielikuvissa. Myös valtavirran taloustiede ymmärtää talouden vaihtojen joukkona, tutkiihan taloustiede juuri markkinoita: millä hinnalla kukakin on valmis ostamaan tietynlaisen tuotteen. Toisaalta vaihto on laaja käsite, ja kasvava rahatalous saattaa uhata muita vaihdon ja vaurauden muotoja. Suurin osa meistä on sekä tuottajia että kuluttajia. Käytämme noin kahdeksan tuntia päivässä tuottajina saadaksemme palkkaa jotkut enemmänkin. Sen jälkeen käymme kaupassa tai maksamme laskuja, ja olemme sen hetken kuluttajia. Miksi talouden mielenkiinnon tulisi keskittyä siihen pieneen 7

8 osaan ajastamme, kun olemme kuluttajan roolissa? Onko uskottava kuvaus työnteosta sanoa, että työnantaja kuluttaa työvoimaa? Pitäisikö ajatella mieluummin ihmisten hyvinvointia työssä kuin työtä hyödykkeenä? Merkittäviä taloudellisia ratkaisuja oikeutetaan jatkuvasti sillä että kyse on kuluttajien edusta. Tällöin vedotaan kaikkien etuun, mutta samalla vedetään monta mutkaa suoraksi. Itse asiassa valtavirtaisen taloustieteen hyvinvointikäsitys perustuu kokonaan siihen, millaisia mahdollisuuksia meillä on kuluttajina. Osa taloustieteestä käsittelee taloutta vaihtoa laajemmin: tuotantona tai riistona. Tuotanto tarkoittaa lähinnä niiden olosuhteiden tutkimista, joissa tavaran ja palveluiden tuottaminen markkinoille tapahtuu. Riiston käsite lisää tähän havainnon valta- ja omistussuhteiden epäsymmetrisyydestä. Tuotanto-olosuhteet ovat tulosta työnantajan ja työntekijän neuvottelusta (joko suoraan tai liittojen välityksellä), ja työnantajalla on roolinsa vuoksi käytännössä aina enemmän valtaa vaikuttaa työn ehtoihin. Uusklassinen talousteoria olettaa, että erot ihmisten ostovoimassa markkinoilla eivät ole ongelmallinen asia. Taustalla on ajatus, jonka mukaan toiset ovat halukkaampia lykkäämään kulutusta eli säästämään. Eriarvoisuudet selitetään näin psykologialla ja henkilökohtaisilla mieltymyksillä. Todellisuudessa kuluttajat ovat markkinoilla hyvin eriarvoisessa asemassa talouden rakenteisiin sisältyvien valtasuhteiden vuoksi. Taloustieteen ulkopuolella taloutta tutkitaankin usein taloudellisten rakenteiden eli instituutioiden kautta. Talouden katsotaan tällöin muodostuvan pitkäkestoisista yhteiskunnallisista järjestelyistä. Esimerkiksi markkinat ovat taloudellinen instituutio: siihen kuuluu tiettyjä virallisia ja epävirallisia sopimuksia, ja jaettu ymmärrys siitä, mitä markkinat ovat. Taloutta voidaan tällöin tutkia esimerkiksi kysymällä, minkälaiset markkinat yhteiskunnassa vallitsevat. Tämä taas vaikuttaa moniin asioihin, esimerkiksi tulonjakoon. Markkinoiden toiminta rakenteena ei liity suoraan yksilöiden ominaisuuksiin tai valintoihin, esimerkiksi työmotivaatioon tai säästämishaluun. Taloutta ei siis tulisi määritellä liian kapeasti. Suuri osa taloustieteestä tyytyy tutkimaan markkinavaihtoa, ja tällöin institutionaaliset ja poliittiset taustatekijät useimmiten vakioidaan. Esimerkiksi työolosuhteet saattavat esiintyä ulkoisena tekijänä, jolla on merkitystä vain mahdollisten epätehokkuuksien tuottajana. Tällöin esimerkiksi kuluttajien halujen tutkiminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa taloustiede päätyy suosittelemaan työolosuhteiden heikennystä tuotteiden hintojen laskemiseksi. Varjoon jää tällöin se, ettei ihmisten tuottaja- ja kuluttajarooleja voida irrottaa selvästi toisistaan. Talouspolitiikka on tätäkin rajatumpi käsite. Talouspolitiikka liittyy tiettyjen instituutioiden poliittiseen ohjaukseen. Talouspolitiikkaa voidaan tehdä paremmin tai huononmmin - oikeudenmukaisesti tai tuloeroja kasvattaen, riskejä lisäten tai riskejä kasaten, julkisten palveluiden rahoituksesta välit- 8

9 täen tai välittämättä, ja niin edespäin. Talouspolitiikan linjoilla on siis suuri merkitys. Talouspolitiikka ei kuitenkaan ohjaa, ainakaan suoraan, monia yhteiskuntia koossa pitäviä toimintoja, kuten kotityötä, vapaaehtoistyötä, talkootyötä, kasvatusta ja hoivaa, ja niin edespäin. Talouden instituutioiden ohjaaminen ei suoraan ota kantaa myöskään esimerkiksi työtaisteluihin. Nämä kaikki asiat ovat tietysti äärimmäisen tärkeitä, joten on muistettava, että talouspolitiikka on vain yksi politiikan lohko ja näkökulma yhteiskuntaan. Globalisaation karikot ja pasaatituulet Eräs perusongelma talouspolitiikka pohdittaessa on, ovatko talouden kentällä tehtävät valinnat edes mahdollisia. Usein katsotaan, että talous on irtautunut demokraattisesta päätöksenteosta. Useimmat epämiellyttäviksi koetut päätökset ovat kuitenkin demokraattisesti valittujen päättäjien tekemiä, ja sellaisina ne voidaan myös haastaa. Kuitenkin talouden globalisaation katsotaan tuottaneen myös lainalaisuuksia, jotka ohittavat perinteiset päätöksentekijät. Tätä käsitystä on syytä tutkia tarkemmin. Globalisaatioon on perinteisesti yhdistetty kaupan ja rahoitusmarkkinoiden säätelyn ja rajoitusten yksipuolinen poistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti, siirtyminen julkisesta yksityiseen palvelutuotantoon, valtioiden keskenään käymä verokilpailu yrityksistä ja investoinneista, sekä ylikansallisten järjestöjen vallan kasvu. (Buckman 2004) Vuoden 2008 finanssikriisin ja uusien talousmahtien nousun jälkeen harva puhuu enää globalisaatiosta. Taustalla olevat ajatusmallit valtioiden verokilpailusta ja vapaan kaupan eduista vaikuttavat kuitenkin edelleen taustalla sekä uusklassisessa taloustieteessä että etenkin käytännön politiikassa. Monet Suomen keskeisistä hallinnonuudistuksista käynnistettiin 1980-luvun lopulla. Rahoitusmarkkinoiden säätelyä purettiin, valtionyhtiöitä alettiin muuttaa osakeyhtiöiksi ja osin yksityistää, ja virastoja muutettiin liikelaitoksiksi. Suunnanmuutoksen taustalla olivat Ison-Britannian, Uuden-Seelannin ja OECD:n esimerkit luvun alun suuri lama loi kriisitietoisuutta, jonka avulla muutoksia saatiin vietyä läpi nopeasti. (Patomäki 2007) Muutoksen yhtäaikaisuus eri maissa on tuottanut globalisaatiouskoa, ajatusta siitä että jonkinlainen globaali prosessi pakottaa kaikki maat sopeutumaan samoihin ehtoihin. (Sovellusta veropolitiikkaan ks VM 2010, kritiikkiä ks Kozul-Wright 2006) Väite on yksinkertainen ja kärjistävä, mutta ohjaa tarkastelemaan politiikan tasoja. On olennaista erottaa, mitkä päätökset ovat puhtaasti kansallisvaltioiden asioita ja mitkä taas ylikansallisten instituutioiden ehdollistamia. Kansallisvaltioiden politiikan rajoitteita liioitellaan, mutta valtioiden liikkumavara kaventuu nykyistäkin enemmän ilman oikeanlaista globaalipolitiikkaa. 9

10 Tyypillinen esimerkki globalisaatiopuheesta on usein kuultu väite, jonka mukaan globalisaatio vaatii veroasteiden laskemista. Yritysten ajatellaan siirtävän tuotantoaan pois maista, joissa verotus on liian korkeaa. Perustelu ei ole yleispätevä. Kehitysmaihin siirretään teollisuutta jossakin määrin, mutta taustalla on ennen kaikkea matala palkkataso, ei niinkään verotus. Mekaanista kokoonpanoteollisuutta monimutkaisempia toimintoja taas investoidaan mielellään korkean veroasteen maihin, joissa yhteiskuntarauha, yhteiskunnan palvelut ja koulutettu työvoima ovat aitoja vetovoimatekijöitä. Taloushistorian näkökulmasta kehitysmaihin investoidaan tänä päivänä erittäin vähän. Viime vuosina monet yritykset ovat myös alkaneet siirtää tuotantoaan takaisin Kiinasta laatuongelmien vuoksi. Sitä voi kuitenkin pohtia, onko työnantajilla intressi tuottaa ja pitää yllä epävarmuuden ilmapiiriä ja jatkuvaa työpaikan menettämisen pelkoa. (De Rivero 2003) Keskeinen osa talouden globalisaatiota on ollut veroparatiisitalouden merkittävä kasvu. Tässä kyse ei ole tuotantotalouden vaan finanssimarkkinoiden globalisaatiosta, ja sen porsaanrei istä. Maailmassa on noin 70 salaisuusvaltiota tai -aluetta, jotka tarjoavat yrityksille ja yksityishenkilöille tiukkaa yksityisyyden suojaa, usein yhdistettynä matalaan verotukseen ja puutteelliseen säätelyyn. Rikkaat ihmiset pystyvät välttämään tai rikollisesti kiertämään veroja näiden salaisuusvaltioiden avulla. Lisäksi suuryritykset pystyvät välttämään tai kiertämään veroja perustamalla tytäryhtiöitä veroparatiiseihin ja käymällä kauppaa näiden kanssa vääristellyin hinnoin. Monet pankit, tilintarkastusyhtiöt ja lakiasiaintoimistot avustavat tässä toiminnassa. (Ylönen 2008) On totta, että niin kauan kun pääomat liikkuvat vapaasti ja veroparatiisien toimintaan ei puututa, valtioilla on painetta kokonaisveroasteen laskemiseen. Tämä kuitenkin johtuu maailmantalouden valuvioista, joihin voidaan puuttua, sen sijaan että rapautetaan hyvinvointijärjestelmiä globaalin kilpailun paineiden vuoksi. Veroparatiisien toiminnan rajoittamiseksi on otettu pieniä askelia kehittämällä esimerkiksi valtioiden välistä verotietojen vaihtoa ja lisäämällä joidenkin yritysten velvoitteita raportoida tytäryhtiöidensä välisistä rahavirroista. Nämä toimet ovat kuitenkin jääneet vielä täysin riittämättömiksi. (Kehitysyhteistyön palvelukeskus 2010) 10

11 Lähteet Buckman, Greg (2004). Globalization. Tame it or scrap it? Zed books, Lontoo. De Rivero, Oswaldo (2003). The myth of development. The non-viable economies of the 21st century. Zed books, Lontoo & New York. Jylhämö, Kimmo (2011). Mä maksan!, Voima-lehti, 3/2011, Voima kustannus. Kantola, Anu (2006). Markkinakuri ja managerivalta: Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä, Loki-kirjat, Helsinki. Ylönen, Matti, Kohonen, Matti, Nahi, Tytti, Nokelainen, Pasi & Uljainen, Johanna (toim) (2010). Kansainvälinen veronkierto kuriin: Kuinka turvata Suomen ja kehitysmaiden verotulot?, Kepan ajankohtaiskatsaukset 6, 2010, Kehitysyhteistyön palvelukeskus. Kozul-Wright, Richard (2006). Globalization now and again. Teoksessa K.S.Jomo (ed) Globalization under hegemony. Oxford University press, Oxford. Patomäki, Heikki (2007). Uusliberalismi Suomessa: Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot, WSOY, Helsinki. Valtionvarainministeriö (2010). Julkinen talous tienhaarassa.vm, Helsinki. Ylönen, Matti (2008). Veroparatiisit: 20 ratkaisua varjotalouteen, Into kustannus, Helsinki. 11

12 2 TALOUDEN OHJAAMISEN KEINOT Talouden ohjaamista kutsutaan talouspolitiikaksi. Talouspolitiikka koostuu finanssipolitiikasta, rahapolitiikasta, kauppapolitiikasta ja teollisuuspolitiikasta. Toisinaan talouspolitiikkaan luetaan myös tulopolitiikka ja aluepolitiikka. Finanssipolitiikalla tarkoitetaan valtion budjettiin liittyviä kysymyksiä, eli valtion kulutusta ja veroja. Rahapolitiikalla tarkoitetaan keskuspankin talouspolitiikkaa, jolla vaikutetaan muun muassa rahan arvoon, liikkeellä olevan rahan määrään ja korkoihin. Kauppapolitiikkaan kuuluvat kansainvälistä kauppaa ohjaavat säännöt ja sopimukset. Teollisuuspolitiikalla tarkoitetaan toimia, joilla pyritään parantamaan tai muovaamaan yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä tai rakennetta. Tulopolitiikalla tarkoitetaan palkoista sopimisen tapaa ja periaatteita, aluepolitiikalla taas pyrkimyksiä tasata tuloja ja työtä eri maantieteellisten alueiden välillä. Jaottelut auttavat ymmärtämään, millä taholla on poliittista kykyä ja valtaa puuttua tiettyyn talouspolitiikan alueeseen. Jaoteltaessa talouspolitiikan osa-alueita on pidettävä mielessä mainittu talouden alan määrittelyn vaikeus. Osa talouspolitiikasta vaikuttaa muihin politiikan osa-alueisiin, esimerkiksi sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaan. Tällöin niitä olisi mahdollista käsitellä muuten myös muilla kuin talouspolitiikan välineillä ja käsitteillä. Tämä vaikuttaisi vastaavasti myös politiikan sisältöön. Valtio luo säännöt ja suuntaviivat Valtio on monessa mielessä keskeisin talouspolitiikan toimija. Monet suurimmista poliittisista kiistoista liittyvät tavalla tai toisella valtion kulutukseen ja veroihin, eli finanssipolitiikkaan. Finanssipolitiikkaan kuuluva veropolitiikka on ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta, koska veropolitiikalla on suuri vaikutus tulonjakoon. Sillä voidaan myös ohjata markkinoiden toimintaa. Suomessa kunnat toteuttavat suuren osan hyvinvointipalveluista. Vaikka hyvinvointipalveluiden toteuttajia ovat kunnat eivätkä valtio, valtion toimilla on näihinkin toimintoihin tärkeä vaikutus. Valtio rahoittaa välillisesti merkittävän osan kuntien menoista. Valtionosuuksien suuruus ja kunnille annettujen lakisääteisten tehtävien määrä vaikuttavat tasaverona kerättävän kunnallisveron suuruuteen, ja sitä kautta laajemmin veropolitiikkaan. Teollisuuspolitiikka ja siihen liittyvät elinkeino- ja tuotantorakenteen ohjaus kuuluu valtion keskeisiin tehtäviin. Valtio voi myös tehdä teollisuuspolitiikkaa, ja siihen kuuluvaa omistajapolitiikkaa. Tällä tarkoitetaan aktiivista elinkeino- ja tuotantorakenteen ohjausta. Valtiolla voi olla pitkän tähtäimen 12

13 intressejä keskittyä tietynlaiseen tuotantoon, esimerkiksi korkeamman jalostusasteen tuotantoon, tai keskittää tuotantoa enemmän tietyllä maantieteelliselle alueelle. Markkinoihin luottamalla monet tulevaisuuden kannalta tärkeät investoinnit jäävät helposti tekemättä. Lisäksi valtio on osapuolena kansainvälisissä sopimuksissa, joita löytyy käytännössä kaikilta talouspolitiikan aloilta. Kansainväliset sopimukset rajoittavat kansallisvaltioiden valtaa, ja niiden poliittisen arvioinnin onkin tapahduttava ennen solmimista. Valtiot ovat myös edustettuna useissa kansainvälisissä elimissä, jotka tekevät politiikkaa globaalimmalla tasolla. Niinpä myös kansainväliseen politiikkaan vaikuttaminen tapahtuu useimmiten valtiovallan kautta. Kunnat vastaavat palveluista Suomalainen palveluiden tuotannosta vastaava kuntamalli on kansainvälisesti harvinainen. Muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen järjestäminen on kuntien vastuulla, mikä luo paineita tarvittavien tulojen keräämiseen. Kunnilla on tätä varten verotusoikeus ja periaatteessa laaja talouspoliittinen autonomia. Autonomiaa rajoittavat yhtäältä lakisääteiset velvollisuudet, toisaalta kyky kerätä tuloja. (Loikkanen ja Nivalainen 2010) Valtiontalouden päätökset vaikuttavat vahvasti kunnissa. Kuntatalouden heikentyminen johtaa tasaverona kerättävän kunnallisveron nousuun, ellei kunta tahdo velkaantua. Kunnallisverojen nosto vähentää näin verotuksen progressiota periaatetta, jonka mukaan kunkin tulisi maksaa veroja kykyjensä mukaan. Tämä johtaa usein välillisesti tuloerojen kasvuun, jonka haitalliset vaikutukset näkyvät laajalti paitsi sosiaalisessa, myös taloudellisessa kehityksessä. Talouden ohjaamisen ja demokratian kannalta ongelma on, että valtiontalouden päätöksien ja kuntatalouden palveluiden yhteyttä on vaikea hahmottaa. Kuntataloudessa valtiotason päätökset näkyvät joka tapauksessa viiveellä. Onkin järkevää katsoa julkista sektoria ja verotuksen progressiota kokonaisuutena. Millainen osuus koko taloudesta julkisella sektorilla on, kun katsotaan sekä valtion- että kunnallistaloutta? Miten progressiivinen verojärjestelmä kokonaisuutena on, kun katsotaan erilaisia valtionveroja ja kunnallisveroa kokonaisuutena? Euroopan unionin talousvalta on vahvistunut Euroopan unionilla on tänä päivänä huomattava vaikutus jäsenmaiden talouspolitiikkaan. Yleensä EU:sta puhuttaessa keskitytään EU:n lainsäädäntövaltaan. Talouspoliittisesti huomattavasti merkittävämpiä kuitenkin ovat kasvu- ja vakaussopimus sekä ennen kaikkea Euroopan rahaliiton perusrakenne. 13

14 Kasvu- ja vakaussopimuksessa määritellään EMU-jäsenmaille kaksi julkista taloutta koskevaa eli finanssipolitiikkaan liittyvää tavoitetta. Ensinnä julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja toiseksi valtion budjetin alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Käytännössä näitä tavoitteita on noudatettu huonosti. Ne heijastavat poliittista valta-asemaa: suurten maiden on helpompi poiketa säännöistä. Komission valtaa on vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneiden valtioiden velkaongelmien myötä lisätty. Joulukuussa 2011 astui voimaan kuusi lakimuutosta sisältänyt six-pack -lainsäädäntö, joka antoi komissiolle valtaa valvoa sakon uhalla jäsenmaiden budjettialijäämiä. (Chaffin 2011) Tätä työkalua vahvistettiin vielä 2012 uudella kansainvälisellä sopimuksella. (Patomäki 2012) Nykyolosuhteissa rahapolitiikka on kokonaan Euroopan keskuspankin toimialaa, eikä Suomessa ole elintä joka voisi vaikuttaa rahapolitiikan linjaan. Tarkkaan ottaen sellaista ei ole missään muuallakaan politiikan piirissä, koska Euroopan keskuspankki on määritelty poliittisesti itsenäiseksi. (Euroopan keskuspankki 2012) Se ei siis ole vastuussa kenellekään. Euroopan keskuspankin tehtäväksi on määritelty inflaation pitäminen matalana. Poliittisesti tilanne on kummallinen, koska poliittinen valinta rahapolitiikan linjasta on ikään kuin valmiiksi tehty ja määritelty politiikan ulottumattomiin. Vaikka rahapolitiikkaan ei tällä hetkellä voikaan vaikuttaa, on tästä poliittisesta valinnasta syytä olla tietoinen. On myös luultavaa, että kysymys muuttuu uudelleen keskustelun aiheeksi ja avoimeksi. Keskuspankin itsenäisyyteen on jo ilmestynyt säröjä Euroopan talouskriisin myötä. (Esim. Talouselämä 2012) Globaalien instituutioiden reunaehdot ja hiljainen vallankäyttö Yhä useammat talouden reunaehdot tulevat nykyään EU:n lisäksi kansainvälisten talousjärjestöjen kautta. Tunnetuimpia näistä ovat Maailman kauppajärjestö WTO, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki. WTO:n sitovat sopimukset linjaavat kauppapolitiikkaa. WTO:n mandaattiin kuuluu kaupan vapauttaminen. WTO-sopimuksilla on sovittu myös muun muassa patenttijärjestelmän laajentamisesta ja investoijien oikeuksien laajentamisesta. WTO-sopimukset säätelevät maiden mahdollisuuksia kauppapoliittiseen päätöksentekoon. Käytännössä WTO:ssa käytävät neuvottelut uusista globaaleista kauppasopimuksista ovat ajautuneet umpikujaan. Kauppapolitiikkaa tehdään yhä enemmän valtioiden välisillä pienemmillä sopimuksilla, joita EU on solminut aktiivisesti kehitysmaiden kanssa. Maailmanpankki ja erityisesti IMF käyttävät merkittävää valtaa velkakriisiin ajautuneissa maissa, jotka ovat joutuneet ottamaan kriisilainoja selvitäkseen 14

15 talousongelmista. IMF tarjoaa lainaa maille, jotka muuten olisivat maksukyvyttömiä. IMF:n lainaohjelmissa on kuitenkin kyse paljon enemmästä kuin lainan tarjoamisesta: ohjelmiin kuuluu raskaita talouspoliittisia ehtoja. Maailmanpankin kansainvälinen kehitysjärjestö myöntää lainoja valtioiden hankkeisiin, mutta myös sen lainat edellyttävät IMF:n positiivista arviota. IMF:n velallisten on rutiininomaisesti edellytetty vapauttavan kauppaa, purkavan pääomien liikkumisen esteitä, yksityistävän valtionyhtiöitä ja leikkaavan julkisia palveluja. Samalla sijoittajien saatavien maksaminen täysimääräisenä on pyritty varmistamaan. IMF:n ohjelmiin joutuminen on mille tahansa maalle erittäin huono uutinen. (Ylönen 2012) Suomi oli lähellä joutua IMF-ohjelmaan vuonna Laman hoito olisi ollut varmasti sosiaalisesti raskaampaa, jos näin olisi käynyt. Rikkaiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n piirissä sovitaan esimerkiksi moniin kansainväliseen verotukseen liittyvistä kysymyksistä. Kansainväliset talousjärjestöt käyttävät usein valtaa myös epäsuorasti. IMF:llä, Maailmanpankilla ja OECD:llä on kaikilla hyvin resursoidut tutkimusosastot, joiden tekemään tutkimukseen ja maa-arvioihin vedotaan usein myös Suomen julkisessa keskustelussa. OECD:n valtaa lisäävät sen ylläpitämät, eri maiden virkamiehiä kokoavat työryhmät. Monet uusista julkishallinnon opeista ovat tulleet Suomeen OECD:n julkishallinnon komitean kautta. Monen erityisalan sääntöjä suunnittelevat markkinoiden itsesäätelyyn perustuvat kansainväliset järjestöt. Tällaisia aloja ovat perinteisesti olleet pankkitoiminta, vakuutustoiminta, sijoitustoiminta ja kirjanpitoala. Kaikilla aloilla sovelletaan toki myös kansallisia ja EU-lakeja. Joillain aloilla, kuten kirjanpidossa, vuoden 2008 finanssikriisi ja muut markkinaepäonnistumiset ovat johtaneet itsesäätelyn alan maltilliseen pienentämiseen. IMF, Maailmanpankki, OECD ja WTO ovat perinteisesti ajaneet valtion roolin ja talouden säätelyn vähentämiseen perustuvia malleja. Sama kaava on toistunut EU:n neuvottelemissa kauppasopimuksissa. Suurien järjestöjen sisään mahtuu kuitenkin monenlaista ja osin keskenään ristiriitaista ajattelua. Vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin jälkeen erityisesti IMF on alkanut puhua talouden vahvemman säätelyn ja esimerkiksi tuloerojen kaventamisen puolesta. Toisaalta nämä uudet ajatukset ovat toistaiseksi näkyneet heikosti käytännön lainapolitiikassa. (Ylönen 2012) 15

16 Taulukko: Julkisten hankintojen osuus bruttokansantuotteesta Seliteteksti: Valtion ja kuntien hankintojen kautta ohjattiin Suomessa vuonna 2008 lähes 17 prosenttia eli lähes viides osa bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote mittaa koko maan taloudellista tuotantoa. Tulos kertoo 1980-luvun lopulla aloitettujen hallinnon ja palveluiden tuottamismallien Total expenditure on work, goods and services as a percentage of GDP Belgium 15,70 16,38 14,71 14,47 15,08 Bulgaria n/a n/a n/a 16,33 16,66 Czech Republic 25,67 20,35 26,50 25,29 25,07 Denmark 16,41 14,28 14,65 14,81 15,22 Germany 15,78 16,18 16,16 16,52 16,82 Estonia 12,84 18,76 17,41 17,16 18,38 Ireland 12,01 12,67 13,03 13,99 15,83 Greece 10,37 9,43 9,23 9,46 8,95 Spain 13,81 13,96 14,51 14,99 14,90 France 17,00 17,57 17,47 17,39 17,48 Italy 15,09 14,30 14,33 13,93 14,08 Cyprus 12,11 11,22 11,82 10,51 10,57 Latvia 17,73 16,24 16,68 16,01 16,11 Lithuania 13,05 13,48 16,60 17,85 17,34 Luxembourg 16,79 13,74 13,21 13,77 15,26 Humgary 19,59 18,41 21,58 21,68 19,62 Malta 13,68 16,06 15,10 14,26 15,59 Netherlands 23,64 24,08 25,35 25,43 25,51 Austria 17,06 18,62 17,36 18,25 19,36 Poland 15,79 15,94 18,44 18,12 18,87 Portugal 15,75 15,54 15,44 16,62 17,36 Romania n/a n/a n/a 21,84 19,96 Slovenia 17,58 14,19 19,44 14,95 15,51 Slovakia 22,71 22,77 25,48 25,45 23,18 Finland 16,63 16,13 16,11 16,07 16,77 Sweden 17,61 17,93 18,21 18,38 19,13 United Kingdom 17,67 17,22 18,12 17,79 18,83 Total EU 27 16,37 16,30 16,63 16,89 17,23 16

17 muutoksista, kun julkisen sektorin tehtäviä on siirretty yksityiselle sektorille. Hankintojen kriteereillä voidaan niiden volyymin vuoksi vaikuttaa merkittävästikin yritysten toimintaan, esimerkiksi suosimalla yrityksiä jotka raportoivat avoimesti eri maihin maksamistaan veroista. Lähteet Chaffin, Joshua (2011). European parliament backs six pack legislation, lehdessä Financial Times Euroopan keskuspankki (2012). Riippumattomuus, www-sivu, luettu Loikkanen, Heikki A. & Nivalainen, Henna (2010). Suomen kuntatalouden kehitys: Miten tähän on tultu?, Kuntien takauskeskukselle tehty raportti, , KEHITYS_ pdf, luettu Patomäki, Heikki (2012). Sopimusluonnos eurooppalaiseksi budjettikuriksi, , luettu Talouselämä (2012). Saksa vaatii jo EKP:ta sulkemaan rahahanat, Talouselämä , luettu Ylönen, Matti (2012). Mahti kukkarossa: Johdatus Maailmanpankkiin ja IMF:ään, Into kustannus, Helsinki. 17

18 3 MITEN KASVU SYNTYY? Taloustieteen ja talouspolitiikan keskeisimpiä käsitteitä on talouskasvu. Se on perinteisesti yhdistetty hyvinvoinnin kasvuun (Kajanoja 2005). Vuosikymmenten ajan talouskasvun käsitteeseen liitettiin elintason nousu, elinkeinorakenteen muutos ja laajeneva hyvinvointivaltio. Sittemmin ekologiset seikat ovat pakottaneet arvioimaan uudelleen talouskasvun toivottavuutta (Latouche 2010). Talouskasvu synnyttää pitkän aikavälin hyvinvointia vain, jos se yhdistetään oikeisiin ratkaisuihin muilla politiikanaloilla, kuten talous-, teollisuus-, ympäristö- ja työvoimapolitiikassa. Kasvun, vakauden ja oikeudenmukaisuuden kannalta keskeistä on, että kasvun hyödyt jakautuvat riittävien palkkatulojen kautta tasaisesti koko väestölle. Esimerkiksi Kiinassa talous kasvaa valtavasti, mutta suurin osa kasvusta ei suuntaudu palkankorotuksiin, vaan säästöasteen kasvattamiseen. Tämä voi myöhemmin muodostua ongelmaksi, jos säästöt kanavoidaan työpaikkoja luovien investointien sijaan esimerkiksi keinotteluun rahoitusmarkkinoille. (Lo 2008) Talousajattelun valtavirtaa nykyään edustava uusklassinen taloustiede tulkintoineen on tuonut talouspolitiikkaan monia talouskasvua koskevia yksinkertaistuksia. Monet päättäjät ovat tämän seurauksena alkaneet uskoa vähintään alitajuisesti sen tarjoamiin selityksiin. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa vedetään esimerkiksi usein mutkia suoriksi toteamalla, että ulkomailta tulevat sijoitukset luovat talouskasvua. Joskus taas esitetään että markkinoiden säätelyn purkaminen nopeuttaa kasvua mutta kasvattaa tuloeroja, ja vastustetaan säätelyn purkamista tuloerojen takia. Tällöin kuitenkin hyväksytään virheellisesti säätelyn purkamisen ja kasvun yhteys. Talouskasvu on politiikkaa, ei insinööritiedettä Taloustieteilijät eivät ole löytäneet yksimielisyyttä kasvun syistä maailmantaloudessa tai edes yksittäisten valtioiden sisällä. Kiistanalaisiin asioihin suhtaudutaan usein itsestäänselvyyksinä. Keskeisin talouspoliittisessa keskustelussa vaikuttava väärinkäsitys on kaupan vapauttamisen yhteys talouskasvuun (esim Bhagwati 2004). Tyypillisesti tällainen vapauttaminen sisältää rahamarkkinoiden liberalisoinnin. Ajatellaan, että valtion harjoittama ohjaus aiheuttaa vääristymiä markkinoiden toimintaan. Säätelyn purkamisen uskotaan johtavan markkinoilla maksimaaliseen vaihtoon ja tätä kautta tuotannon kasvuun. 18

19 Rahamarkkinoiden säätelyn purkamisen pitäisi uusklassisen talousteorian mukaan johtaa talouden tehostumiseen, kun erilaisiin investointeihin on tarjolla pääomaa. Viimeistään vuoden 2008 finanssikriisi romutti tämän teorian oikeutuksen. Teoriaa käytetään kuitenkin edelleen. (Holappa 2008) Kokemus osoittaa, että sääntelyn purkamisen seurauksena on pikemmin markkinoiden tehottomuus ja kasvun hidastuminen sekä tuloerojen räjähdysmäinen kasvu. Pääomien vapauttamisen myötä sijoittajilla ei ole kannustinta sijoittaa pääomia tuottavaan toimintaan, vaan niitä voi säästää ja sijoittaa rahoitusmarkkinoille. Tuotannollisten investointien osuus pääoman eri käyttötarkoituksista siis laskee. Rahoitusmarkkinoiden keinottelu luo suurta epävakautta koko talousjärjestelmään. Erilaiset innovatiiviset sijoitusinstrumentit ovat pahentaneet tilannetta huomattavasti, kun sijoituksiin liittyvien riskien tunnistamisesta on tullut vaikeaa. Vuoden 2008 finanssikriisin lisäksi myös pienempien rahoitusmarkkinakriisien esiintymistiheys on kasvanut huomattavasti rahoitusmarkkinasäätelyn purkamisen seurauksena. (Skidelsky 2008) Pääomien vapauttaminen johtaa pääoman poliittisen vallan kasvuun, minkä seurauksena palkkatulojen suhde pääomatuloihin heikkenee. Suomessa tämä trendi on ollut näkyvissä 1990-luvulta saakka. Palkkatulojen ostovoiman heikkeneminen johtaa kokonaiskysynnän laskuun, mikä vähentää tuotantoa: tuotteille kun täytyy olla ostajia. Kokonaiskysynnän pieneneminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eikä ole välttämättä kovin selvästi näkyvissä pienessä vientivetoisessa taloudessa kuten Suomi. Vastuullinen pitkän aikavälin talouspolitiikka edellyttää kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä, jossa yksi maa ei voi poimia rusinoita pullasta. Esimerkiksi Euroopan unionin talous ei kasva vain Saksan talouskasvulla, jos kuluttajakysyntä hiipuu pysyvästi Välimeren valtioissa ja muualla EU:ssa. (Euromemorandum 2010) Rahoitusmarkkinoiden, kansainvälisen kaupan ja palveluiden säätelyn purkamiseen yhdistyy usein ihmiskäsitys, jonka mukaan on tärkeää motivoida työntekijöitä työhön. Tämän päättelyketjun mukaan ihmisten työhalut kasvavat lähes automaattisesti, kun palkasta käteen jäävä osuus nousee ja tuloerot kasvavat. Tällä logiikalla perustellaan erityisesti veronalennuksia mutta myös sosiaaliturvan leikkauksia. Äärimmilleen vietynä on esitetty, että esimerkiksi valtion veronkevennykset voivat maksaa itsensä takaisin. Todistusaineistoa väitteille ei ole löytynyt. (Wolff & Resnick 1987). Motivaatio-argumentin suuri ongelma on, että ihmisten työskentelyhalulla on varsin vähän tekemistä edes työllisyyden, saati kasvun kanssa. Yhteiskunnassa, jossa kaikki olisivat yrittäjiä, työskentelyhalu-argumentti voisi olla ratkaiseva. 19

20 Palkansaajayhteiskunnassa, eli käytännössä kaikissa vauraissa yhteiskunnissa, tehdyn työn määrän ratkaisee ennen kaikkea työn kysyntä eli se, kuinka paljon yksityinen ja julkinen sektori haluavat työllistää ihmisiä. Ihmiset eivät voi vain päättää työllistyä, vaikka olisivat miten motivoituneita, koska jonkun pitää haluta maksaa työstä palkkaa. Lisäksi on epäselvää, mihin suuntaan motivaatiotekijät vaikuttavat: veronalennuksetkin voivat yhtä hyvin vähentää työhaluja, koska suurempi tulotaso lisää mahdollisuuksia vapaa-ajan lisäämiseen. Epätasa-arvo ja tuloerot ovat myös taloudellisia ongelmia Monet vasemmiston ja oikeiston välisistä linjaeroista liittyvät tulonjakoon. Tulonjako on arvokysymys. Toisaalta erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana tehdyt tutkimukset tukevat tulonjakoa pitkän aikavälin talouskasvun ja vakauden yhtenä välttämättömänä pilarina luvulla kansantaloustieteen ja sitä kautta politiikan valtavirtaan noussut uusklassinen taloustiede näki tuloerot talouskasvuun nähden toissijaisena kysymyksenä. Pienen ryhmän vaurastumisen ajateltiin hyödyttävän kaikkia. Hyvinvointi pisaroi ylhäältä alas, kun rikkaat käyttävät omaisuuttaan investointeihin ja kulutukseen. Oletus on hataralla pohjalla, sillä osa varoista jää joko makaamaan pankkitileille tai kanavoituu rahoitusmarkkinasijoituksiin. (Harvey 2008; luku 2) Korkeiden tuloerojen on havaittu johtavan spekulatiivisten sijoitusten kasvuun, kun rikkaat yksityishenkilöt, investointipankit ja muut sijoittajat etsivät varoilleen tuottavia sijoituskohteita ja nopeita voittoja. Spekulatiiviset sijoitukset ruokkivat hyödykkeiden ja rahoitusmarkkinoiden hintakuplia, mikä huomattiin jo vuoden 1929 talousromahduksen yhteydessä. (Skidelsky 2008) Rahoitusmarkkinoiden säätelyn purku pahentaa tilannetta. Esimerkiksi vuoden 1929 talousromahduksen jälkeen luodut palomuurit talletuspankkitoiminnan ja investointipankkitoiminnan välillä purettiin 1990-luvulla. Tämä oli yksi merkittävä syy vuoden 2008 subprime-lainakriisin syttymiseen. Investointipankki Goldman Sachs myi subprime-lainoja asiakkailleen samalla, kun se löi vetoa rahoitusmarkkinoilla sijoitusten romahtamisen puolesta. (Wolff 2010; part 2) Konservatiivisesta talousajattelustaan perinteisesti tunnettu Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on viime vuosina tehnyt tutkimusta tasaisen tulonjaon yhteydestä talouden vakauteen. Kasvukaudet ovat IMF:n ja monien muiden tutkimusten mukaan olleet pisimpiä valtioissa ja alueilla, joissa tulonjakoon on kiinnitetty huomiota (Ylönen 2012). Maailmantalous kasvoi varsin nopeasti vuodesta , minkä jälkeen taloutta ryhdyttiin vapauttamaan (Lordon 2010). Sen jälkeen kasvu on ol- 20

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista. 1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.

Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela. Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokous 28.9.2016

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Lausunto taloustilanteesta ja talouspolitiikasta

Lausunto taloustilanteesta ja talouspolitiikasta Lausunto taloustilanteesta ja talouspolitiikasta Valtiovarainvaliokunta Pertti -yliopiston kauppakorkeakoulu 14.10.2016 Sisältö Taloustilanne maailmassa ja euroalueella Tilanteen merkitys talouspolitiikalle

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Maailmantalouden murros

Maailmantalouden murros Maailmantalouden murros Leena Mörttinen 5.11.2015 Maailmantalouden murros kolme näkökulmaa 1. Teknologian murros: tarve aikaisempaa suuremmalle riskinotolle 2. Rahoituksen murros: mahdollisuus rahoittaa

Lisätiedot