LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care

Transkriptio

1 LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care Pekka Stenfors/Mikko Kataja

2 Hallinnointi ja yhteistyökumppanit Toimintaa hallinnoi ja koordinoi Porin kaupungin Työllisyysyksikkö Yhteistyökumppanit: Ulvilan kaupunki Diakonia Ammattikorkeakoulu/Pori (yhteistyön kautta saa Luonnollisesti töissä -hanke koko Diakonia Ammattikorkeakouluverkoston asiantuntemuksen käyttöönsä) Turun yliopisto/pori/kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelma (yhteistyötä Satakunnan Museon kanssa) Green Care Finland ry, Jyväskylän kaupunki, Helsinki/Vihreä Veräjä ja Forssan kaupunki. 2

3 Hankkeen tavoitteet Hankkeessa edistetään työllistämistä tukevien Green Care menetelmien käyttöönottamista kunnallisessa työllistämisessä sekä työllistämis- ja kuntoutuspalveluja tuottavissa järjestöissä että yrityksissä. Em. päämääränä on työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Green Caren avulla sekä inhimillisen pääoman kehittäminen. 3

4 Mikä Green Care on? Green Care tarkoittaa tieteellisesti tutkittujen luonnon hyvinvointivaikutusten huomioimista erityisryhmätyöskentelyssä. Green Care kattaa monia menetelmiä, joita käytetään ammatillisesti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa. Green Care perustuu luontolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erityyppisissä ympäristöissä kuten metsässä, puutarhassa, maatilalla tai kaupunkiympäristössä. 4

5 Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Jo 5 min oleilu luonnossa kohentaa merkittävästi mielialaa. 20 min elinvoimaisuus lisääntyy ja verenpaine laskee. Tulokset osoittivat, että työmuistin kapasiteetti lisääntyi luontokävelyn jälkeen ja väheni kaupunkikävelyn jälkeen niin, että suorituksilla oli merkitsevä ero. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) Tarkkaavaisuutta vaativien tehtävien jälkeen luontoreittiä kävelleillä mitattiin 20 min. kävelyn jälkeen 6 mmhg matalampi systolinen verenpaine kuin kaupunkireittiä kävelleillä. Hartig, T, Evans, GW., Jamner, L.C., Davis, D.S. & Garling, T. (2003) Luontoympäristössä kävely parantaa mielialaa merkittävästi kaupunkiympäristössä kävelyyn verrattuna jo 20 min. jälkeen ja stressi vähenee jo 5-7 min. ja elpyminen alkaa 40 min. kuluttua. TTS:n julkaisuja 418, Hartig ym. (2003), Metla (2011a) Miehistä 2/3 ja naisista noin puolet on ylipainoisia tai lihavia. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) 5

6 Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Kaupunkilaisten saama viheraltistus vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin, kun viheralueita käytetään yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan 2-3 krt/kk. Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. Ylen, M. (2007) Alankomaissa tehty tutkimus osoitti viherympäristön määrän 1 km säteellä kotoa olevan yhteydessä sairastavuuteen, niin että mitä enemmän vihreää, sen pienempi sairastavuus. Maas ym., (2009) Ylivilkkaiden 7-12 vuotiaiden lasten vanhemmat luokittelivat eri toimintojen vaikutusta lapsensa oireisiin. Luonnossa tapahtuvista aktiviteeteistä 85 % oli luokiteltu parhaiten oireita poistaviksi. Taylor, A.F., Kuo, F.E. & Sullivan, W.C. (2001) Rentoutuminen näkyy luontokuvien katselun aikana koehenkilöiden aivojen alfa-aalloissa jo 3 minuutissa. Ulrich, R.S. (1981) 6

7 Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Keski-ikäisten miesten valkosolujen määrä veressä lisääntyi merkittävästi metsässä vietetyn päivän jälkeen. Vaikutus voitiin havaita vielä 7 päivää retken jälkeen. Li, Q., Kobayashi, M., Inagaki, H., Hirata, Y., Li, Y.J., Hirata, K., Shimizu, T., H.; Katsumata, M., Wakayama, Y., Kawada, T., Ohira, T., Matsui, N. & Kagawa, T. (2010) Vihreimmillä alueilla asuvilla miehillä oli 5% vähäisempi riski kuolla sydäntautiin ja 11% pienempi riski kuolla hengitystiesairauteen. Korpela, K (5/2014) Australialaisessa tutkimuksessa vehreän (> 40% viheraluetta) naapuruston (1 km säde kotoa) asukkailla tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys oli n. prosenttiyksikön pienempi (9,1% vs 8%) kuin urbaanimman (0-20%) ympäristön asukkaiden. Korpela, K (5/2014) ¾ suomalaisista aikuisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) 7

8 Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Nebraskassa havaittiin, että jokainen kävely- ja pyöräteihin käytetty dollari tuottaa lähes 3 dollarin säästön terveydenhuollon kuluissa. Wang, G, Macera, C.A., Scudder-Soucie, B., Schmid, T., Pratt, M. & Bucher, D. (2005) Tokiolaisista ikäihmisistä ne, joiden asuntojen lähellä oli kävelyyn sopivia puistoja, olivat muita todennäköisemmin elossa 5 v seurantajakson lopussa (ikä ja muut vaikuttavat tekijät vakioitu). Takano, T., Nakamura, K. & Watanabe, M. (2003) Ylipainoisten nuorten määrä kolminkertaistunut -70 luvulta. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) Liikunnan määrä romahtaa peruskoulun jälkeen. Nuorista ¾ liikkuu alle 1 h päivässä. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) Työikäiset viettävät 76 % valveillaoloajastaan istuen. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) Ihmiset viettävät n 80 % ajastaan sisätiloissa. Svennevig-Ulfstein, M. (4/2014) 8

9 Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Sokeriaineenvaihdunnan häiriö 42 %:lla miehistä, 33 %:lla naisista (45-74 v) n. 1+0 % Suomen väestöstä sairastaa diabetesta. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) Mielenterveysongelmat yleisin työkyvyttömyyden syy. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen uhkana terveyden tasa-arvolle. Luonto Liikkumaan hanke, Metsähallitus/Savon ammatti- ja aikuisopisto (4/2013-1/2015) Luontoympäristöt ovat tärkeitä mielipaikkoja suomalaisille. Ainoastaan 5 % väestöstä on ns. city-ihmisiä, joiden mielipaikat olivat puhtaasti rakennettuja ympäristöjä. Korpela, Ylen, Tyrväinen, & Silvennoinen (2008) Eläimen avulla saatiin kontakti jopa vaikeaa dementiaa sairastaviin potilaisiin. Osa pystyi palauttamaan koiravierailun mieleen myöhemminkin. Lunden (2010) 9

10 Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Eurooppalaisten Green Care -maatilojen suurin käyttäjäryhmä ovat oppimis- ja käytöshäiriöistä kärsivät lapset ja nuoret. Tuomo Salovuori esittelee teoksessaan (2014) Katcher & Teumerin tutkimuksen, jossa seurattiin erityislasten toiminnallista koulunkäyntiä maatilalla ja sitä verrattiin tavallisessa opetuksessa olleeseen kontrolliryhma än. Maatilalla viikoittain käyneiden lapsien yliaktiivisuus, aggressiivisuus ja tarkkaavaisuushäiriöt vähenivät huomattavasti ja sosiaaliset taidot paranivat merkittävästi. Salovuori, T. (2014) Brittitutkimuksessa havaittiin, että paljon ulkona liikkuvilla ihmisillä on 50 % vähemmän lieviä mielenterveysongelmia. Mitchell (2013) Eläinten läsnäolo sairaalaympäristössä rauhoitti lapsia ja vähensi kipulääkityksen tarvetta. Braun ym. (2009) 10

11 Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Britanniassa todettiin myös viheralueiden saavutettavuuden edistävän terveyttä ja pidentävän jopa elinikää. Erityisesti tämä näkyi alemman tuloluokan ihmisillä. Mitchell & Popham (2008) Vanhusten päivätoiminta hollantilaisilla maatiloilla oli monipuolista ja yksilöllisesti suunnattua. Ulkotöiden myötä ikäihmisten ruokahalu parani ja ravitsemuksen laatu kohentui. Bruin ym. (2009) ADHD-lasten levottomuus ja häiriökäyttäytyminen kolminkertaistui, kun luonnossa tapahtuva liikkuminen korvattiin sisäliikunnalla. Kuo & Faber (2004) Eläinavusteisen terapian myötä saavutettiin skitsofreniapotilaiden parempi sitoutuminen ryhmätyöskentelyyn. Myös sosiaaliset taidot paranivat. Kovacs (2004). 11

12 Aikataulu Hankkeen aloitus Koulutukset, pilotit, benchmarkkaukset, yhteityöverkoston kehittäminen 2015 aikana 12 Toiminnan vakiinnuttaminen Edelliset jatkuvat ja Porin Green Care Oppimiskeskuksen perustaminen

13 Hankkeen toiminnot Benchmarkkaukset Koulutukset Pilottikokeilut (menetelmien kehittäminen) Oppimiskeskuksen perustaminen Alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston rakentaminen 13

14 Kohderyhmät Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kunnallisesta työllistämisestä vastaavat tahot, työllistämis- ja kuntoutuspalvelujen tuottavat järjestöt sekä yritykset ja näihin palveluihin ohjaavat tahot. Kohderyhmäksi on huomioitava myös opiskelijat. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt ja osatyökykyiset, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita. 14

15 Varsinaiset kohderyhmät Diak Karhuseutu ry Tukiranka ry/klubitalo Sarastus Pajat (Pori ja Ulvila) Psykososiaaliset palvelut/porin kaupunki Porin Sininauha Ry SPR/Kontti TUL Monikulttuuriyhdistys 15

16 Kohderyhmien infotilaisuudet , klo Järjestötoimijat (SPR/Kontti, Porin Sininauha Ry, Tukiranka ry/klubitalo Sarastus, Karhuseutu ry) , klo Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila , klo DIAKn opettajat ja opiskelijat 16

17 Koulutuspäivät kohderyhmille 1. Luontokohteiden paikallistuntemus kohderyhmälle 1pv (Kullaa, Pori, Noormarkku) DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Sininauhaliitto, Tukiranka ry/klubitalo Sarastus, Karhuseutu ry 17

18 Koulutuspäivät kohderyhmille 1 pv/osio 2. Luontoliikunta Green Care -menetelmänä DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus, Karhuseutu ry) SISÄLTÖ Mitä on Green Care Retkeilijän varusteet ja välineet Turvallisuus Jokamiehenoikeudet Leiriytyminen Tulenteko Eräruoka Suunnistus 18

19 koulutuspäivät kohderyhmille 3. Patikka DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus, Karhuseutu ry) 4. Melonta DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus, Karhuseutu ry) 19

20 koulutuspäivät kohderyhmille 5. Patikka & Melonta DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus Karhuseutu ry) 6. Kalastus DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus Karhuseutu ry) 20

21 koulutuspäivät kohderyhmille 7. Resiina DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus Karhuseutu ry) 8. Kädentaidot DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus Karhuseutu ry) 21

22 koulutuspäivät kohderyhmille 9. Eläinavusteinen toiminta (?) DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus Karhuseutu ry) 10. Näyttökoe DIAKn opettajat ja opiskelijat Typa, nuorten työpaja, Porin psyk.sos.palvelut ja Ulvila Järjestötoimijat (SPR, Porin Sininauha ry, Tukiranka ry Klubitalo Sarastus Karhuseutu ry) 22

23 Pyritään hyödyntämään erilaisia mittareita Kykyviisari (kaikki TL5) Työ- ja toimintakyky sekä terveys Kirsi Salonen Kokemuksellisuus Firstbeat Kehon toiminnot 23

24 Visio Green Care Osaamiskeskus on perustettu. Alueella tehty Green Care toiminta tunnetuksi ja toiminta on juurrutettu yritys-, opetus- kunta- ja järjestösektorilla. Luotu eri tasoilla (alueelinen, kansallinen ja kansainvälinen) toimivat kumppanuus- ja yhteistyöverkostot hyvine käytänteineen. 24

25 Kiitos!