Päijät-Hämeen kylät ry Opintomatka Ahvenanmaalle Matkaraportti

Transkriptio

1 1 Päijät-Hämeen kylät ry Opintomatka Ahvenanmaalle Matkaraportti Kohde: Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlat 2009 Osallistujat: Terhi Ahokas, Kristiina Borgenström, Jaakko Hoimela, Irja Hytti, Matti Järvinen, Mari Kantola, Sirpa Kerppilä, Jaakko Kerppilä, Sari Knuuti, Matti Knuutila, Päivi Koskimaa, Mauri Kyöstilä, Helena Lamminsivu, Kaarina Lehto, Elina Leppänen, Tiina Malm, Hannu Markkanen, Kristiina Mattila, Ritva Nyman, Juha Räsänen, Taisto Seuranen, Anja Suomi ja Ria Tulonen Lauantai Opastettu kiertoajelu: (suluissa kohteesta raportin laatineen ryhmän nimet) Skeppargården Pellas: Pellas on laivanvarustajan koti talonpoikaispurjehduksen ajoilta. Laivanvarustaja Erik Petter Erikssonin talo valmistui vuonna Kesällä 2008 talo avattiin uudelleen vuoden 2005 jouluaaton tulipalon jälkeen. Pieniä käytännön sanelemia muutoksia lukuun ottamatta talo on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Kaikki palosta pelastuneet esineet on korjattu. Lahjoitusten ja lainaksi saatujen esineiden avulla sisustus on voitu palauttaa entiselleen ja talo on nyt avoinna yleisölle museona. Talon omistaa Föreningen Skeppargården Pellas r.f. Päärakennusta ja navettaa voi vuokrata juhlia tai muita tilaisuuksia varten. Navetan vintillä on vanhojen maataloustyökalujen näyttely. Päärakennuksen vintillä on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Hieno ponnistus saada talo uudelleen toimivaksi ja perinteitä näkyväksi toteutettua. Leipomisidea oikeassa ympäristössä toteutettuna erittäin kiehtova kokemus. Saatu talo sisältä sen näköiseksi muutenkin niin kuin siellä todella oikeasti asuttaisiin. Navetan käsitöiden myyjillä laadukkaat ja tyylikkäät tuotteet. Lampaiden taljat oli parhaiten muokattu tällä yhdellä myyjällä. Monessa muussakin kohteessa oli tarjolla nahkoja joita tutkailin, mutta erikoisuutena edellisessä oli konepestävyys erityismuokkauksena joka teki niistä ehkä sillä perusteella erityisen näköisen ja tuntuisen. Navetan puuesineiden myyjän tuotteet myös hämmästytti kauneudella. (Kaarina Lehto, Elina Leppänen, Tiina Malm)

2 2 Ulfsby Gård: Navetta muutettu v ravintolaksi. Ruokasalista löytyy kristallikruunut valaisimina. Ravintola on ympärivuoden toimiva, joka päivä tarjolla ruokaa. Työllistää 10 henkilöä. Baltian maista tulee myös työvoimaa. Ruoka tehdään omista tuotteista, pääpaino liharuoassa. Kala ostetaan. Paikka on lähellä kaupunkia, josta tehtiin ilmaisia bussikuljetuksia elomarkkinoiden aikana. Tilaa pitää alle nelikymppinen pariskunta. Tilalla Ylämaan karjaa vasikoineen n. 85 ja lampaita Myynnissä olleet huovutustyöt olivat tilan emännän tekemiä. Myymälässä oli myynnissä paljon villalankoja, joista osa värjätty luonnonväreillä. Myynnissä myös lampaantaljoja. Lähellä olevalla pellolla oli paljon työkoneita, uudempia sekä vanhempia ja maamoottori, joka pyöritti pärehöylää ja puimakonetta. Emännän äiti piti partiolaisten seniorikahvilaa pihapiirissä markkinoiden aikana. Hän kertoi, että he ovat tulossa seuraavana viikonloppuna Orimattilaan vierailulle partiolaisten tapahtumaan. (Päivi Koskimaa, Mauri Kyöstilä, Helena Lamminsivu) Nästgård: Tällä tilalla tehdään Meijerin kanssa hyvää yhteistyötä maidon eteen, jatkojalostuksena tuotetaan juustoa, jäätelöä ym. maitotuotteita, lisäksi tilalla on alpakoita. Tila sijaitsee kaupungin kupeessa ja tila on eheä kokonaisuus ja tilat ovat kunnossa. Nyt markkinoilla oli tilalla avoimet ovet ja kaikilla oli mahdollisuus tutustua toimintaan, meidän retken aikatauluun mahtui lyhyt käynti tilalla. Meidän ryhmän tehtävä oli tutustua tilan navettaan, joten meidän oli jonotettava ja vähän etuiltavakin päästäksemme navetassa pidettyyn opastettuun kierrokseen. Tilalla on lehmiä 25, edellisenä päivänä lehmä oli poikinut ja näimme vasikan vierihoidossa, siellä odotettiin samana päivänä toista poikimista. Lehmät ovat sisällä ja ulkona ja saavat itse päättää milloin käyvät nukkumassa, syömässä, juomassa ja lypsyllä. Tämän kaiken tekee mahdolliseksi se, että tilalla on lypsyrobotti. Lypsyrobotti lypsää, mittaa ja rekisteröi jokaisen lehmän tuotannon. Omistajien työ on ohjaamista ja seuraamista. Opas kertoi lehmän kulkureitistä navetassa ja juuri silloin lehmä oli lypsyllä ja meidän ryhmä katseli ja kuunteli oppaan kertomaa tarinaa. (Terhi Ahokas, Kristiina Borgenström, Jaakko Hoimela) Tjudo Vingård: Maarianhaminasta 27 km pohjoiseen sijaitsee Tjudön viinitila. Tjudön tila tunnetaan alun perin nimellä Vestergårds, mitä nimeä myös tilan viinit kantavat luvulla alkanut perinteinen maanviljelys vaihtui omenanviljelyyn 1970-luvun puolivälissä ja nykyään omenapuun tila on Suomen suurimpia aloitettiin viinin ja viinan valmistuksen tilan omista tuotteista ja nykyään tilalla tuotetaan litraa puolimakeaa ja puolikuivaa viiniä sekä 3500

3 litraa tisleitä. Tisleitä ovat yrttilikööri Jägar Bongo, omenalikööri Appleaud, sokerijuurikasrommi Kobba Libre sekä väkevä omenabrandy Ålvados, ahvenanmaalainen calvados. Uutuutena kehitteillä on oma whisky. Edelleen puolet tilalla tuotetuista omenista menee syömäomeniksi. Viininvalmistukseen käytetään EUstandardien alapuolella jäävät alle 6 cm omenat ja puista pudonneet. Omenat kerätään käsin 7 kerääjän voimin. Omenoista puristetaan prässillä mehua jota käytetään 3,5 kk, käymiseen tarvittava hiiva on jo omenassa itsessään. Syntyneestä omenaviinistä tislataan tilan väkevämmät tuotteet, jotka saavat loppusilauksen tammitynnyreissä muhiessaan. Tilan viinejä saa ostaa suoraan tilalta mutta Ålvadosta ja muita väkeviä saa maistaa vain laseittain. Pulloittain väkeviä voi ostaa Alkosta. Osa viinitilan arvokkaimmista juomista myydään Unkarissa ja Tsekissä käsin valmistetuissa pulloissa, joiden sisään on puhallettu erilaisia lasisia hahmoja kuten omenoita, hirvenpäitä, jalkapallonpelaajia tai golffareita. Tilalla järjestetään erilaisia elämyksiä; opastettuja kiertokäyntejä viininmaistiaisineen, vanha puimalarakennus palvelee viihtyisänä ravintolana, jossa mahdollisuus järjestää erilaisia juhlia ja päivällisiä mm. rapujuhlia, joilla nautitaan tilan omia rapuja. Ravintolan erikoisuutena strutsinliha. Meidän ryhmämme osallistui todella pätevän oppaan vetämään kierrokseen, joka alkoi omenatarhalta, jatkui tuotantotiloissa prosessin esittelyllä ja päättyi viininmaistiaisiin viehättävässä ravintolaksi sisustetussa puimalassa. Saimme maistaa puolikuivaa omenaviiniä, 20.5% omenalikööriä ja lopuksi 41% Jägar Bongo yrttiviinaa. Puimalan tiloissa toimi myös tilan myymälä. (Irja Hytti, Matti Järvinen ja Mari Kantola) 3 Limnäs gård: Tila on emännän suvun perintötila (tädin perikunnalta ostettu), emäntä käy luokanopettajana töissä koulussa, isäntä työllistyy oman tilan töissä. Sekä emäntä, että isäntä (käynyt maatalouskoulun) ovat kaupunkilaisia, mutta halusivat muuttaa perheineen maalle asumaan. Molempien suvuissa on paljon eri alojen osaajia, joten osa töistä sujuu talkoiden merkeissä. Tilalla on viljelystä sekä lihakarjaa, jolle on rakennettu uusi navetta hiljattain. Lisäksi tilalla oli ainakin esittelypäivänä sikoja ja hevosia. Esittelypäivä: Tilalla oli panostettu voimakkaasti lasten ohjelmaan ja toimintaan: - Heille oli rakennettu pyöröpaaleista iso labyrintti, jossa oli olkia maassa pehmikkeenä. - Vanhoissa aittarakennuksissa oli sekä pienten peuhupaikka olkilattialla, että isommille lapsille nikkarointiverstas jossa oli lautoja ja nauloja sekä saha ja vasara. - Erilaisia tarkkuutta vaativia pelipisteitä mm. jousipyssyillä ammuttiin pyöröpaalirivistöön kiinnitettyjä vesi-ilmapalloja (paaleista oli

4 rakennettu kaksikerroksinen kaarre, jossa oli tuvallista ampua, ilman vaaraa nuolien osumisesta sivullisiin ja palloja heitettiin seinämässä oleviin reikiin, joissa oli eri pistemäärät. - Köysirata metsikössä - Talutusratsastusta - Keppihevosten esterata - Puuhevoset Hiekkalaatikko Aikuisia varten oli ostosmahdollisuus, suoramyyntipisteessä myytiin mm. lankoja ja käsitöitä. Lisäksi pihassa oli makkaran- ja vohvelien myyntiä sekä olutteltta. Tilalla oli käynyt esiintymässä päivän aikana "Peppi Pitkätossu", illalla soitti trubaduuri. Tilan somistuksen ja siisteyden eteen oli nähty paljon vaivaa, siellä paloi lyhtyjä ja oli erilaisia koristeasetelmia erikohdissa aluetta. (Hannu Markkanen, Kristiina Mattila, Ritva Nyman) Järjestelyorganisaatio: Lena Brenner toimii maakuntahallituksen palkkaamana maaseudun kehittäjänä Ahvenanmaalla. Hänen päätehtävänsä on koordinoida vuotuiset sadonkorjuujuhlat. Noin 40% Lenan työajasta kuluu juhlien järjestelyihin. Hänellä on juhlien järjestelytyössä apuna palkattu henkilö ja tämän lisäksi osa paperityöstä (n. 400h/a) teetetään ostopalveluna. Pääasiallisesti Lenan työ juhlien osalta on neuvonnan antaminen osallistuville tiloille sekä koko juhlien markkinointi. Tilat itse eivät markkinoi tapahtumaa mitenkään. Tiloilla on tietyt laatuvaatimukset, joihin he sitoutuvat osallistuessaan juhlaan ja samalla tilat sitoutuvat pitämään ovet auki klo Lena varmistaa, että nämä vaatimukset täyttyvät. Hän neuvoo ja auttaa tiloja kaikissa juhliin liittyvissä asioissa koko vuoden ajan. Yhden tilan osallistumismaksu juhlaan on 100. Osallistujat saavat talven aikana opastusta juhlan järjestelyissä noin illan mittaisen kurssin muodossa. Kurssilla heille kerrotaan ulkoisien seikkojen, kuten koristelun, tärkeydestä ja autetaan luomaan mielenkiintoista sisältöä omalle tilalleen. Tällaisen kurssin hinta on 20 /osallistuja. Juhlan markkinointibudjetti on noin Maakuntahallitus antaa ja loput saadaan sponsoreilta. Lena kerää tapahtumalle sponsoreita, joita onkin helppo saada mukaan juhlan suuruuden ja hyvän tarkoituksen vuoksi. Tapahtumaa tukee myös paikallinen turistitoimisto kutsumalla ja kustantamalla toimittajia tutustumismatkalle Ahvenanmaalle sekä levittämällä mainoksia juhlasta. Sadonkorjuujuhlan jälkeen järjestetään jälkijuhla, jossa kaikki tilat on mukana. Tässä palautetilaisuudessa käydään läpi juhlien hyvät ja huonot asiat, ideoidaan seuraavaa vuotta, päätetään seuraavan vuoden ajankohta ja osallistumismaksujen suuruudet jne. Sadonkorjuujuhlan osallistujille järjestetään myös tutustumismatkoja muihin vastaaviin juhliin. Sadonkorjuujuhlia on järjestetty Ahvenanmaalla vuodesta Nykyinen kävijämäärä juhlissa on noin ihmistä (2008). (Jaakko Kerppilä, Sari Knuuti, Matti Knuutila) 4

5 5 Sunnuntai Tutustuminen sadonkorjuumarkkinoihin Jomalassa: Markkinat järjestetty jo kaksitoista kertaa. Ne olivat alkuvuosina pienempi tapahtuma, jota alettiin kehittää. Kehittämiseen on saatu yhteiskunnalta ja yksityisiltä tahoilta rahaa ja kehittämistyössä on käytetty ammatti-ihmisiä. Työtunteja on tehty huomattavan paljon, samoin talkootyötä kaikesta päätellen on tehty paljon. Markkinoista on kovalla panostuksella saatu tehtyä merkittävä tapahtuma Ahvenanmaa on syrjäisen sijaintinsa ja hankalien kulkuyhteyksiensä takia säästynyt isojen ketjujen pienempää paikallista tuotantoa ruhjovalta vaikutukselta. Ahvenanmaalla on paljon pientä ja keskikokoista maa- ja puutarhaviljelyä, karjataloutta, kalastusta, jatkojalostusta sekä matkailuelinkeinoja. Paikallinen tuotanto jättää rahat maakuntaan ja antaa työtä monelle. paperista jakotavaraa on runsaasti. Markkina-alue on hyvin väljä. Tilaa on paljon ja myyntipaikat on sijoitettu väljästi ryhmitellen pitkin koko aluetta. Ympäristö suurine puineen ja vanhoine rakennuksineen on viihtyisä. Alueesta on kartta ja erilaiset opasteet helpottavat alueella liikkumista. Tapahtumalla on www-sivut ja Paikkamaksu markkinoille on 60 ja hintaan sisältyi myyntikatos. Katokset omistaa Maarianhaminan kaupunki. Markkinapaikka on maaseudulla, ihmiset joutuivat tulemaan autolla tai bussilla markkinoille. Parkkipaikkoja oli useampi ja osa tulijoista joutui kävelemään hiukan matkaa. Myytävää markkinoilla oli paljon ja tuotteet olivat laadukkaita ja hyvin esillä, myyjän nimi ja tuotteitten hinnat olivat selkeästi näkyvillä. Yleiskoristelu hyvin viehättävä roskakoreista lähtien ja maalaishenkisyys hyvin tavoitettu. Asiakasvirtaan nähden myytävää tavaraa olisi voinut olla vieläkin enemmän ja monipuolisemmin. Asiakkaat viihtyivät alueella pitkään ja kauppa tuntui käyvän hyvin. Väkeä paikalla oli hyvin paljon ja väljä alue täyttyi lopulta jopa ahtaaksi. Markkinat olivat suureksi osaksi sosiaalinen tapahtuma ja ihmiset selvästi nauttivat ilmapiiristä, eikä kellään ollut kiire minnekään. (Juha Räsänen, Taisto Seuranen, Anja Suomi, Ria Tulonen)

6 6 Kyläyhdistykset markkinoilla: Dalkarby Byalag: Dalkarbyn kyläyhdistys paistoi markkinoilla makkaraa ja myi itse tehtyä sinappia. Samalla he keräsivät rahaa kylätaloansa varten. Kyläyhdistyksellä on lahjoitusmaalla tuulimylly ja sauna, parhaillaan heillä oli kylätalon siirto käynnissä. He olivat saaneet lahjoituksena kesämökin, joka siirretään samalle alueelle. Perustukset ovat jo valmiina. Dalkarby sijaitsee Jomalan kunnassa ja aika lähellä Maarianhaminaa. Pålsbölenejnedens Byalag: Kyläyhdistyksellä oli myynnissä monenlaisia sadonkorjuutuotteitta, mutta myös kylän yrittäjien tuotteita, kuten hunajaa. He keräsivät rahaa kylätalon ylläpitokustannuksiin. Kylätalona toimii lakkautettu koulu. Pålsbölenejdenin kylä sijaitsee Pohjois-Ahvenanmaalla Getan suunnassa. Molemmat kylät vaalivat perinteitä ja järjestävät kylän yhteisiä tapahtumia ja juhlia. Toiminta keskittyy kylätalon ympärille. Kylien yhteistyö Ahvenanmaalla on aika vähäistä. Kunnan kylien välillä sitä on jonkin verran, mutta maakunnallisten yhteenliittymien kaltainen toiminta puuttuu. Suomen Kylätoiminta ry:stä kyläläiset eivät olleet kuulleet mitään. Leader-toiminta on käynnistynyt vasta tällä ohjelmakaudella. (Elina Leppänen) Kuvat: Matti Järvinen, Jaakko Kerppilä, Juha Räsänen