Maailma muuttuu miten Suomen kilpailukyky sopeutetaan? Terhon ryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailma muuttuu miten Suomen kilpailukyky sopeutetaan? Terhon ryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 Maailma muuttuu miten Suomen kilpailukyky sopeutetaan? Terhon ryhmän loppuraportti 1

2 Saatesanat Työryhmän jäsenet: Sampo Terho, MEP, talousvaliokunnan jäsen Pekka Sinisalo, kotimaanavustaja Jannica Jääskeläinen, kotimaanavustaja Mertsi Lanki, business coach Timo Rope, yrittäjä, tietokirjailija Juha Halttunen, eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Matti Putkonen, talouspolitiikan työmies Valokuvat: Matti Matilainen Taitto: Janne Turunen Painopaikka: Tammerprint Oy Kun olin lapsi, Suomea kutsuttiin maailman silloisen taloustiikerin mukaan Pohjolan Japaniksi. Tänä päivänä Suomesta on tulossa Pohjolan Kreikka. Maamme talous on retuperällä, eikä käänne parempaan synny itsestään. Viime aikoina tämä ymmärrys on levinnyt yhteiskunnassamme ja poliitikoilta on aivan oikein vaadittu ratkaisuja isänmaatamme ja hyvinvointiamme uhkaaviin talousongelmiin. Itse kokosin jo keväällä 2012 työryhmän Perussuomalaisista talouden ammattilaisista, jotta voisimme esittää selkeän ohjelman siitä, miten Suomen talous voidaan pelastaa. Tarkoituksena oli esittää tuoreita ajatuksia ja avata niiden kautta keskustelua Suomessa tarvittavista yhteiskunnallisista uudistuksista. Päätin myös olla kutsumatta työryhmään muita poliitikkoja, jotta poliittinen vastuu työryhmän ehdotuksista olisi mahdollisimman yksiselitteisesti vain minun. Mikään laaja poliittinen työryhmä ei tällaista ohjelmaa välttämättä pystyisikään luomaan, koska kaikki ehdotukset vesittyisivät loputtomien kompromissien myötä jo alkuunsa. Näillä eväin työryhmäni sai vuoden 2012 aikana kirjoitettua ohjelman, joka sisältää 49 toimenpide-ehdotusta Suomen viennin, kasvun ja työllisyyden kohentamiseksi. Samalla esitetään selkeitä vaihtoehtoja budjettivajeen kaventamiseksi. Kuten todettua, ehdotukset eivät edusta Perussuomalaisen puolueen virallista linjaa, vaan toimivat ideoina virallisten ohjelmien uudistustyölle ja samalla yhteiskunnallisena keskustelunavauksena. Raportti esiteltiin lehdistölle , ja se herätti heti laajaa huomiota. Toivottavasti nyt julkaistava painettu versio auttaa jatkamaan tätä tärkeää keskustelua Suomen talouden pelastamisesta. Vaihtoehtomme eivät ole muutos tai leppoisa nykytila, vaan muutos tai konkurssi. Brysselissä Sampo Terho Europarlamentaarikko 2 3

3 Sisältö 1. Johdanto Talouden nykytilanne Tulevaisuuden näkymät Työryhmän filosofia Velkaantumisen hidastaminen Kehitysavun rahoitus eettiselle pohjalle EU-jäsenmaksun uudelleenneuvottelu Humanitaarisen maahanmuuttojärjestelmän järkeistäminen Työttömyysturvan ja asumistuen remontti Eräiden ALV-kantojen yhtenäistäminen Muita verovähennysten poistoja Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten poisto Ahvenanmaan tulonsiirtojen kohtuullistaminen Korkeakouluopintoihin pieni omavastuuosuus Säätiöiden miljoonantuotot verolle Suuryritysten yritystukien leikkaus Puoluetukien leikkaaminen Yhteenveto Vienti vetämään Teollisuus on hyvinvointiyhteiskunnan Sampo Ilmastopolitiikalla rahastetaan Energiapolitiikalla tuettava kasvua Logistiikka ympäristöystävälliseksi Ehdotuksia edellisen perusteella: Ilmastopolitiikka: energiapolitiikka, logistiikka, verotus: Työrakenne kuntoon Koulutusjärjestelmä sakkaa Työttömyysongelmat vaivaavat Työelämä ei huomioi ikääntyvien työllistymistä Työlainsäädäntö on pakottanut uusiin ratkaisuihin Ehdotuksia edellisen perusteella yrittäjyys kunniaan Globalisaation muuttuva toimintaympäristö Kasvun visio Kasvun siemenet Ehdotuksia toimenpiteiksi Yhteenveto: Kilpailukyky, kasvu ja velkaantumisen pysäyttäminen teesiä Sammon taontaan

4 1 Johdanto Terhon ryhmän loppuraportti 6 7

5 1.1. Talouden nykytilanne Viime vuosina kansalaisille on tullut tutuksi käsite kestävyysvaje. Sillä tarkoitetaan julkisen sektorin velkaantumispainetta, siis kansankielellä yli varojensa elämistä. Suomi on monien muiden länsimaiden tapaan elänyt jo pitkään yli varojensa. Valtion menot on mitoitettu hyvän kasvun vuosien tulojen mukaan. Tästä johtuen laihan kasvun vuosina taantumista puhumattakaan on erilaisia etuuksia, tukia ja hyvinvointipalveluita ylläpidetty huomattavasti suuremmilla summilla kuin julkissektorilla on ollut tuloja. Edellisen laman velkoja ei monista voimakkaan kasvun vuosista huolimatta koskaan maksettu pois, vaan hyvinä vuosina valtion menoja kasvatettiin poliittisten irtopisteiden toivossa. Vuodesta 2008 alkaneen uuden talouskriisin aikana valtionvelka on kasvanut noin 30 miljardia euroa, ja on tätä kirjoitettaessa noin 85 miljardia. Velanotto jatkuu myös lähivuosina, eikä uusista voimakkaan talouskasvun vuosista ole merkkiäkään. Lisäksi Suomi on taannut muiden euromaiden lainoja varovaisestikin arvioiden yli 30 miljardin euron edestä. Suomi on Kreikan tiellä, mutta kuinka pitkällä? Jokaisella kreikkalaisella oli maansa talouden romahtaessa henkeä kohden laskettua valtionvelkaa noin euroa, suomalaisella on noin euroa. Mitä tarvitaan, jotta Suomen valtio olisi samassa tilanteessa kuin Kreikka? Pelottavan vähän vain se, että jatkamme nykymenoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen valtio on velkaa 117 miljardia euroa vuonna Tämä tarkoittaa, että olisimme tuolloin jokaista kansalaista kohden velkaa euroa. Jos tätä samaa velkaantumisvauhtia jatketaan, Kreikkaa vastaava reilu euroa per kansalainen saavutetaan vuonna 2019/2020. Eikä tämä laskelma edes huomioi mahdollisia eurotakauksien aiheuttamia menetyksiä. Valtion ja kuntien menojen paisuttaminen on pitkäaikainen trendi. Kahden viime vuosikymmenen aikana julkiset tulot ovat kasvaneet vuosittain keskimäärin 3,9 % eli hieman nopeammin kuin kokonaistuotannon nimellinen arvo (3,7 %). Julkiset menot ovat kuitenkin kohonneet niin julkisia tuloja kuin kokonaistuotannon arvoakin nopeammin, keskimäärin 4,8 % vuodessa. Kuntien lainakanta on viimeisen 10 vuoden aikana 2,5-kertaistunut, vaikka kunnallisverot ovat samanaikaisesti nousseet. Jatkossa kuntien tilanne hankaloituu entisestään, kun vanhushuoltosuhde heikkenee. Samanaikaisesti Suomen kauppataseen vaje oli 2011 ennätyksellisen suuri, noin 3,6 miljardia euroa. Julkissektorin paisumisen lisäksi siis Suomen taloudelle niin tärkeällä viennillä menee huonosti. Työllisyysaste oli 2011 Suomessa vuotiailla 68,6 %. Vaikeassa taloustilanteessa aivan liian paljon työikäisiä kansalaisia on työelämän ulkopuolella Tulevaisuuden näkymät Suomen talouden nykyiset haasteet ovat monella tavalla suuremmat kuin 1990-luvun laman jälkeen. Vuonna 2008 BKT:n volyymi laski 8,5 % eli selvästi enemmän kuin esimerkiksi syvimpänä 1990-luvun alun lamavuonna 1991, jolloin BKT:n volyymi laski 6 %. Toisin kuin 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen, taloutemme on toipumassa vuoden 2008 romahduksesta piinaavan hitaasti. Vuosina BKT:n volyymi kasvoi keskimäärin 4,5 % vuosivauhtia, kun sen ennustetaan vuonna 2013 kasvavan 0,5 % ja 2014 yhä vain 1,7 % (VM). Oman valuutan puuttuminen ja kansainvälisen kilpailukykymme heikkeneminen vaikeuttavat samankaltaisen vientivetoisen talouskasvun aikaansaamista kuin 90-luvun loppupuolella. Pitkän aikavälin ennuste on yhtä lohduton: talouskasvun odotetaan hidastuvan tulevilla vuosikymmenillä viime vuosisadan noin 3 prosentista runsaaseen 1,5 prosenttiin vuodessa. 8 9

6 Kilpailukykymme rapistumisen voi havaita tarkastelemalla kuviota 1, joka esittelee eri Euroopan maiden yksikkötyökustannusten viimeaikaista kehitystä. Kuviosta voi hyvin nähdä miten vuosien 2008 ja 2009 suuret palkankorotukset söivät suuren osan edellisen vuosikymmenen aikana saavutetusta kilpailukyvystämme. Samaan aikaan suuret ikäluokat ovat jäämässä ja osaltaan jo jääneet eläkkeelle, minkä myötä työikäisen väestön määrä on supistumassa. Taantuma on nopeuttanut tätä muutosta, sillä useat yritykset ovat käyttäneet erilaisia eläkejärjestelyitä tehdessään tarvitsemiaan henkilöstövähennyksiä. Lisäksi monet taantumassa työttömäksi jääneistä eläkeikää lähestyvistä työntekijöistä jäävät todennäköisesti pysyvästi työvoiman ulkopuolelle. kuvio 1 Yksikkötyökustannukset Koko euroalue Saksa Kreikka Alankomaat Suomi Ruotsi Lähde: Ameco tietokanta Pitkällä aikavälillä talouskasvu perustuu työn tuottavuuden ja työn määrän kasvuun. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä laskee vuosien aikana yli hengellä. Jotta työn määrä kyetään pitämään edes nykyisellä tasolla, samaan aikaan kun työikäisen väestön määrä laskee, on työvoiman osallistumisastetta kasvatettava. Eli yhä useampi työelämän ulkopuolella syystä tai toisesta oleva on saatava mukaan. Työurien on myös oltava nykyistä pidempiä, mieluiten molemmista päistä. Suomi ei ole ikääntymisongelmansa kanssa yksin, vaan samankaltaisia haasteita on odotettavissa monella muullakin läntisellä teollisuusmaalla. Suomi kohtaa kuitenkin ikääntymisen ongelmat aikaisemmin kuin muut, sillä Suomen väestön ikärakenne heikkenee seuraavien 20 vuoden aikana nopeammin kuin yhdenkään toisen EU-maan. Yli 65-vuotiaiden suhteen työikäisten määrän ennustetaan nousevan 44 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun nykyään yhtä yli 65-vuotiasta kohden on neljä työikäistä, vuonna 2030 enää hiukan yli kaksi. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita työvoimapulaa joka itsestään korjaisi työllisyysasteen, vaan valitettavasti ainoastaan huoltosuhteen heikkenemistä. Toinen talouskasvun tekijä, työn tuottavuuden kasvu, on myös hidastunut viime vuosina Suomessa huolestuttavaa vauhtia. Kuten alla olevasta taulukosta 1 voidaan nähdä, kasvoi vuosina työn tuottavuus keskimäärin 3,5 % vuosivauhtia, mutta vuosina työn tuottavuuden keskimääräinen vuosikasvu oli onneton 0,7 %. Tuottavuuden nopea kasvu oli yksi keskeinen tekijä 1990-luvun laman jälkeiseen nopeaan talouskasvuun. Tähän vaikutti keskeisesti maamme elektroniikkateollisuuden nousu ja ennen kaikkea niin sanotun Nokia-klusterin muodostuminen. Uutta Nokia-klusterin kaltaista menestystarinaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä, joten työn tuottavuuden kasvumahdollisuudet näyttävät ainakin lähitulevaisuudessa selvästi aiempaa heikommilta

7 Taulukko 1. Työn tuottavuuden keskiarvoinen muutos, % ,7 3,5 2,3 2,3 0,7 Viime vuosien tuottavuuden kasvun hidastumista selittää osaltaan myös Suomen talouden rakenteen muuttuminen palvelupainotteisemmaksi. Palveluiden tuottavuutta on huomattavasti hankalampaa nostaa kuin perinteisen teollisuuden, jossa työn tuottavuutta voidaan parantaa suuriakin määriä esimerkiksi investoimalla uuteen tehokkaampaan koneeseen. Väestön ikärakenteen muutos todennäköisesti vain lisää palvelusektorin painoarvoa eli kunta-alan henkilöstöä, mikä edelleen vaikeuttaa työn tuottavuuden kasvumahdollisuuksia Työryhmän filosofia Lähde: Tilastokeskus Tämä taloustyöryhmä on koottu perussuomalaisista talouden ammattilaisista vastaamaan edellä esitettyihin valtaviin ongelmiin, joita vanhat puolueet ovat olleet kyvyttömiä ratkaisemaan. Raportti antaa selkeitä ja yksityiskohtaisia vastauksia siihen, miten yhtä lailla lyhyen aikavälin budjettivajettamme voidaan kaventaa kuin pitkän aikavälin kilpailukykyämme parantaa. Ongelmat ovat suuria, mutta eivät lopulta älyllisesti monimutkaisia. Ongelmien voittamiseen tarvitaan ennen kaikkea rohkeutta. Tulevaisuuden vaatimukset ovat kovat. Niistä ei selvitä pehmeillä puheilla eikä marginaalisilla korjausliikkeillä, niin mukavalta kuin se toiveajattelijalle ehkä kuulostaisikin. Vaaditaan konkreettisten uudistusten ohella merkittäviä asenteellisia muutoksia niin poliitikoilta kuin koko yhteiskunnalta. Hyvinvointiautomaattia ei ole olemassa, eikä tasavallan presidentin mainitsemaan oleskeluyhteiskuntaan ole varaa. Yksilöllä on oltava ensisijainen vastuu omasta hyvinvoinnistaan. On hylättävä sosialistinen ajattelu, jonka mukaan töitä ei ole pakko tehdä, jollei kansalaisesta siltä tunnu. Käytännössä tämä tarkoittaa koko valtion roolin uudelleenajattelua yhteiskunnassa, eli valtion tehtävien uudelleenmäärittelyä. Valtio ei omista kansalaista. Valtio ei omista kansalaisen henkilökohtaista omaisuutta. Jos valtio verottaa kansalaista, kansalaisella on täysi oikeus odottaa rahoilleen kouriintuntuvaa vastinetta. Verotus ilman vastinetta on moraalisesti tarkastellen varkautta. Valtion perinteisiin tehtäviin kuuluvat niin sanotut yövartijatehtävät, eli turvallisuuden, omaisuuden suojan ja järjestyksen valvominen. Toisen maailmansodan jälkeen valtioille alkoi kertyä uudenlaisia hyvinvointitehtäviä, jotka käytännössä tarkoittavat palveluiden ja etujen tarjoamista kansalaisille. Tämä valtion tehtävien toinen kerros paisui sitten vuosikymmenien aikana huomattavasti suuremmaksi kuin valtion perustehtäviin käytetyt varat. Ja lopulta (länsimaisille) valtioille alettiin vielä rakentaa kolmatta tehtävien kerrostumaa, joita voidaan kutsua maailmanparannustehtäviksi. Nämä tarkoittavat ulkomaille maksettavia tulonsiirtoja, joista maksavalle yhteiskunnalle itselleen ei edes odoteta olevan mitään suoranaista hyötyä. Nämä valtion tehtävien kolme kerrosta on syytä hahmottaa valtion tulevaisuutta pohdittaessa. Valtion sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ylläpitoon liittyvät perustehtävät eivät valtiolta katoa, koska ne ovat aina välttämättömiä hoitaa, eikä niitä voida myöskään ulkoistaa. Kaikesta muusta sen sijaan voidaan keskustella. Valtion tehtävien toisessa kerroksessa on suurin osa kustannuksista, joten sieltä on välttämättä joiltain osin leikattava. Kaikkein ilmeisimpiä leikkauskohteita ovat tietysti kolmannen kerroksen tehtävät, joiden omaksuminen valtion tehtäviksi on alunperinkin moraalisesti arveluttavaa. On muistettava perusperi

8 aate, jonka mukaan valtio ei omista kansalaistensa yksityisomaisuutta, ja kansalaisella on siten moraalinen oikeus saada pakolla kerätyille verorahoilleen konkreettinen vastine. Sosiaalidemokraattinen valtion tehtävien loputon paisuttaminen on tullut samalla lailla tiensä päähän kuin kommunismi 20 vuotta aikaisemmin. Itse asiassa Suomi teki jo 90-luvulla päätöksen astua pois tältä tieltä, kun liityimme Euroopan unioniin. Aiemmassa suljetussa taloudessamme oli mahdollista ylläpitää kansainvälisesti vertaillen korkeaa veroastetta, koska veronmaksajilla oli hyvin rajalliset mahdollisuudet päästä veroja pakoon, sisämarkkinat olivat suojatut ja toisaalta ulkomailta tuli vain minimaalisesti maahanmuuttajia kuluttamaan verovaroin kustannettua hyvinvointijärjestelmää. Tämä kaikki on muuttunut Suomen avauduttua kansainvälisyydelle, minkä seurauksena meidän on tarjottava kilpailukykyisiä palkkoja ja alempia veroja työntekijöiden ja yritysten houkuttelemiseksi, eikä entisen kaltainen veroaste ole siten mahdollinen. Samalla humanitaarinen maahanmuutto (niin ikään kolmannen verokerroksen tehtävä) on alkanut kohtuuttomasti rasittaa entistä kapeammalla rahoituspohjalla toimivaa hyvinvointijärjestelmää. Menneisyyteen ei kuitenkaan ole paluuta. Koska eristäytyminen ei ole mielekäs vaihtoehto, valinta valtion tehtävien pienentämisen tai verojen lisäämisen välillä on oikeastaan tehty jo EU:hun liittyessämme, vaikkei tätä silloin ilmeisesti täysin ymmärretty. Valtion tehtävien kaventamiseen liittyen on tärkeää oivaltaa, ettei tämä tarkoita todellisen hyvinvoinnin vähenemistä. Pyhäksi muodostunut hyvinvointivaltion käsite liittää nimittäin yhteen kaksi täysin erillistä asiaa. Valtio ei ole niinkään hyvinvointia luova, kuin sitä kuluttava instituutio. Viime kädessä nimenomaan yksityissektorin maksamat verot kustantavat kaiken muunkin. Esimerkiksi julkissektorin palkat (ja julkissektorin palkoista maksetut verot) perustuvat nekin yksityissektorin luomiin resursseihin, joita valtio sitten kierrättää koneistossaan. Kaikki valtion jakamat etuudet ja palvelut tulevat lopulta yksityissektorista. Suomen kannalta tämä talouden perusperiaate korostaa erityisesti vientiteollisuuden merkitystä. On hyvinvointimme kannalta täysin välttämätöntä, että vientiteollisuuden kilpailukyky säilyy. Kansainvälinen taantuma ja kysynnän tyrehtyminen yhdistettynä heikkoon kilpailukykyymme on johtanut siihen, että valtio menettää vuositasolla jopa 10 miljardia vientiteollisuuden tuottamia verotuloja. Jos vientiä ei saada kuntoon, ei budjettivajekaan korjaannu. Valtio ei itsessään pysty luomaan yhteiskuntaan uutta hyvinvointia kuin valheellisella tavalla, eli velkaa ottamalla. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että nimenomaan yksityissektorille pystytään jatkossa luomaan uusia työpaikkoja, mikä taas edellyttää uusia työnantajia. Yksityissektori luo hyvinvointia, valtio jakaa ja tasoittaa sitä. Kaiken hyvinvoinnin perusta on siis hyvinvoiva yksityissektori. Valtio voi sen jälkeen kohtuudella kannustimet säilyttäen tasoittaa hyvinvointia yhteiskunnan jäsenten kesken. Maailma muuttuu. Menneisyyteen ei voi palata. Suomen on välttämättä sopeuduttava tulevaisuuden vaatimuksiin

9 2 Velkaantumisen hidastaminen Terhon ryhmän loppuraportti 16 17

10 VM:n kestävyyslaskelman mukaan tavoitteeksi tulisi ottaa julkisten tulojen ja menojen keskinäisen aseman kohentaminen 5 % bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä, mikä laskelmien mukaan vastaa yhteensä runsasta 10 mrd. euroa vuosina Myös OECD suosittelee 4,5 % leikkauksia tai veronkorotuksia kestävyysvajeen kattamiseksi. Hallitus on ryhtynyt joihinkin toimiin tämän vajeen kattamiseksi, mutta riittämättömässä mittakaavassa. Velkaantumisen pysäyttäminen onkin varsin yleisesti osoittautunut länsimaiden nykypoliitikoille mahdottomaksi tehtäväksi. Totta tietysti onkin, että mikä tahansa etuuksiin tottunut taho kokee mielipahaa, kun jo itsestään selviksi omaksuttuihin oikeuksiin tehdään leikkauksia. Kun armoton totuus kuitenkin on se, ettei rahaa kaikkien etuuksien ylläpitämiseen yksinkertaisesti ole, on käytävä leikkaamaan niitä mahdollisimman tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa hengessä, kaikkein keskeisimmät toiminnot edelleen turvaten. Vain näin voidaan taata julkinen terveydenhuolto, laadukas peruskoulutus, lapsilisät jne. myös tulevaisuudessa. Jos päästämme velkaantumisemme yhtä pitkälle kuin Euroopan kriisimaissa, tapahtuvat budjettileikkaukset lopulta vain sitäkin tuskallisemmin. Tässä raportissa olemme miettineet, miten Suomessakin täysin väistämättä edessä olevat leikkaukset voitaisiin toteuttaa reilusti, tasapuolisesti, kannustavuutta lisäävästi ja mahdollisimman vähän suomalaista yhteiskuntaa hajottavalla tavalla. Kaikkein kivuttomimpia ja oikeudenmukaisimpia leikkauskohteita ovat valtion kolmannen kerroksen toiminnot, eli tulonsiirrot suomalaiselta veronmaksajalta muille valtiolle tai niiden veronmaksajille. Tällä linjauksella on myös kansalaisten kannatus, mikä ilmeni Perussuomalaisten TNS Gallupilla teettämästä mielipidemittauksesta, jossa 60 % vastaajista kannatti ulkomaille tehtävien tulonsiirtojen leikkaamista taantuman aikana. Nämä kolmannen kerroksen leikkaukset eivät yksin kuitenkaan riitä. Koko Euroopalla on edessään rakennemuutos ja valtion tehtävien uudelleenajattelu, siis myös puuttuminen joihinkin toisen kerroksen menoihin. Ne kansakunnat joiden vastuuntunto ei riitä tekemään leikkauksia ajoissa, päätyvät köyhyyden, kurjistumisen ja yhteiskunnan hajoamisen noidankehään. Selvityksen tämä luku sisältää ne välittömät toimenpiteet, jotka liiallisen velkaantumisen pysäyttämiseksi tulisi toteuttaa. Toimenpiteet sisältävät niin säästökohteita kuin verojen uudelleenjärjestelyjäkin erityisesti erinäisistä alennetuista verokannoista luopumalla Kehitysavun rahoitus eettiselle pohjalle Julkiseen kehitysyhteistyöhön varattiin vuodelle ,1 miljardia euroa, joista varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 879,4 miljoonaa euroa ja muuhun julkiseen kehitysyhteistyöhön 244,6 miljoonaa. Tämä tarkoittaa noin 2 % Suomen valtion budjetista tai 0,56 % Suomen bruttokansantulosta. Henkilöä kohden laskettuna summa on noin kaksisataa euroa jokaiselta suomalaiselta. 90-luvun laman aikana kehitysmäärärahat laskivat selvästi. Nykyisen laman aikana niitä on huomattavasti nostettu. Kaikkiaan Suomi on maksanut vuodesta 1990 alkaen yhteensä yli 13 miljardia euroa kehitysapua. Tämä vastikkeeton lahjoitus kattaa jo yksistään noin 15 % Suomen valtionvelasta. Suomen valtio lainaa rahaa saadakseen lahjoittaa sen eteenpäin. Jo vuosikymmeniä annetun kehitysavun teho on kyseenalainen. Esimerkkejä epäonnistuneista hankkeista esitellään mediassa päivittäin. Tuore Kielin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa myös, ettei apu ole auttanut talouskasvua ja että kehitysapu on lisännyt saajamaissa tuloeroja

11 Kehitysapu ei ole osa suomalaisen yhteiskunnan rakentamista, minkä vuoksi on vaikeaa perustella sen rahoittamista verovaroin. Kehitysavun antaminen on eettinen valinta, joka perustuu uskon ja vakaumuksen varassa oleviin asioihin. Siksi olisi perusteltua muuttaa kehitysapu kansalaisille vapaaehtoiseksi maksuksi kirkollisveron tapaan. Samoin yrityksiltä voitaisiin kerätä vapaaehtoista kehitysapumaksua, jonka maksaminen varmaankin tietyn asiakaspiirin silmissä olisi myös selkeä kilpailuetu. Näin valtion budjettiin saataisiin nopea miljardiluokan säästö leikkaamalla julkinen meno, joka todellisuudessa ei ole julkinen meno, koska raha annetaan suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Monilla kansalaisilla varmasti on halua tukea kehitysapua vapaaehtoisuudenkin pohjalta, eikä mikään tietenkään estä jatkossakaan tavoittelemasta 0,7 % osuutta bruttokansantulosta. Esimerkiksi luonnonkatastrofeihin kohdennettua kriisiapua annettaisiin edelleen valtion toimesta, ja EU:n kautta kehitysyhteistyökin jatkuisi yhä julkisin varoin. Samoin hyvinä taloudellisina aikoina valtio voisi ottaa maksaakseen kertaluontoisia kehitysapuprojekteja EU-jäsenmaksun uudelleenneuvottelu Vuonna 2011 Suomi maksoi virallisen laskutavan mukaan EU:lle 652 miljoonaa euroa enemmän kuin saimme erilaisina maksuina takaisin. Olemme siis mittava nettomaksaja. Henkeä kohden laskettuna summa tekee 123 euroa, ja toisilla laskutavoilla on päästy vielä korkeampiin lukemiin. Nettomaksajuus on vuodesta toiseen toistuva tulonsiirto, selkeä kolmannen verokerroksen meno, josta Suomi ei monien köyhempien maiden unioniin liittymisen jälkeen pääse ilman omatoimisuutta koskaan eroon. Eräät muut varakkaat maat ovatkin tämän pysyvän epäkohdan lievittämiseksi neuvotelleet niin sanotun jäsenmaksupalautuksen. Suomen on puututtava tähän kohtuuttomaan tulonsiirtoon ja vaadittava kattoa maamme nettomaksajuudelle. Esimerkiksi 300 miljoonan nettomaksajuus olisi jo mojova tuki köyhemmille EU-maille, mutta säästäisi Suomen valtion kolmannen kerroksen menoista tulevina vuosina miljoonaa euroa joka vuosi. Pitkällä aikavälillä oikeudenmukaisinta olisi tietenkin pyrkiä maksujen ja saatavien tasapainoon, lähinnä EU:n hallinnolliset kulut, kehitysapu ja tutkimushankkeet takaisin saatavista varoista vähentäen Humanitaarisen maahanmuuttojärjestelmän järkeistäminen Vanhojen puolueiden muodostamat hallitukset ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet laskemasta julkissektorin keskeisimmän kolmannen kerroksen menon, eli humanitaarisen maahanmuuton hintaa. Olemme siksi epävirallisten arvioiden varassa. Perussuomalaisen KHT-tilintarkastaja Pauli Vahteran laskelmien mukaan yksi työtön pakolainen maksaa elinkaarensa aikana yhteiskunnalle keskimäärin noin euroa. Laskelma on varsin uskottava, koska yhden syrjäytyneen suomalaisen hinnaksi on yleisesti arveltu elinkaarensa ajalta noin miljoona euroa. Ulkomaalaisten työttömyysaste Suomessa vuonna 2011 oli 24 %, mikä sekin kaunistelee todellisuutta, koska monet maahanmuuttajat on tilastoitu kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tärkeämpää on seurata työllisyysastetta, joka Tilastokeskuksen mukaan oli ulkomaista syntyperää olevien vuotiaiden osalta vuonna 2011 vain 53,3 prosenttia. Maahanmuutto on siis nykyisin järjestelyin hyvin selkeästi ja yksiselitteisesti heikentänyt Suomen taloutta ja huoltosuhdetta

12 Maahanmuutossa kustannuksia aiheuttaa erityisesti niin sanottu humanitaarinen maahanmuutto, jonka peruslähtökohta on, ettei Suomeen otetun maahanmuuttajan tarvitse hyödyttää vastaanottavaa maata, vaan maahanpääsyn peruste on oletettu inhimillinen hätä. Suomella on muutamien muiden maiden tapaan oikeastaan kaksi humanitaarisen maahanmuuton järjestelmää: olemme yksi maailman 25:stä kiintiöpakolaisia ottavasta maasta, minkä lisäksi otamme myös turvapaikanhakijoita. Humanitaarisen maahanmuuton järjestelmä on kokonaisuudessaan hyvin monimutkainen. Suuremman selkeyden ja huomattavien säästöjen saavuttamiseksi tulisi toinen olemassa olevista humanitaarisen maahanmuuton järjestelmistä ajaa hallitusti alas, ja keskittyä vain toiseen. Selkeintä olisi hylätä sekava ja vuosittain hyvin erilaisia hakijamääriä tuottava turvapaikkajärjestelmä. Tämän jälkeen pakolaiskiintiötä voitaisiin haluttaessa jopa nostaa nykyisestä 750 pakolaisesta. Oleellista olisi uudessa järjestelmässä sisällyttää kaikki humanitaarinen maahanmuutto yhteen kiintiöön, jolloin maahanmuuton määrä saataisiin selkeään hallintaan. Jokainen oleskeluluvan saanut humanitaarinen maahanmuuttaja tuo perässään noin neljä perheenjäseneksi luokiteltua henkilöä, joten erityisen tärkeää olisi, että perheenyhdistämiset tapahtuisivat uudessa järjestelmässä samassa kiintiössä kuin muukin humanitaarinen maahanmuutto. Perheenyhdistämisjonossa on tällä hetkellä noin hakemusta, mikä on täysin kestämätön määrä, ja vastaa lähes neljäntoista vuoden pakolaiskiintiötä. Samanaikaisesti on luotava toinen täysin erillinen maahanmuuton järjestelmä, jossa maahan pääsy perustuu hyötyyn. Suomessa on järjenvastaisesti hoettu viidentoista vuoden ajan me tarvitsemme maahanmuuttoa, kysymättä lainkaan minkälaista maahanmuuttoa me tarvitsemme. On ymmärrettävä se, että jos esimerkiksi yrityksemme tarvitsevat työvoimaa, ne rekrytoivat vain työntekijöitä, joilla on kykyä ja halua suoriutua tarjolla olevista tehtävistä. Suomen on siksi pikaisesti luotava maahanmuuton pistejärjestelmä, joka huomioi ainakin halukkaan maahanmuuttajan iän, kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen. On hyvin vaikea antaa tarkkoja numeroita siitä, kuinka paljon maahanmuuton järkeistämisellä voidaan säästää, mutta kyse on suunnattomista summista. Pitkällä aikavälillä tämä on kaikkein keskeisin uudistus, sillä kaikki ulkomaiset esimerkit osoittavat nykyisen järjestelmän johtavan alati kasvaviin menoihin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa jo nykyisellään yhteiskunnalle suuria (todennäköisesti yhteenlaskettuna miljardin luokkaa olevia) kustannuksia usealla eri tasolla ja menojen kasvupotentiaali on lähes rajaton Työttömyysturvan ja asumistuen remontti Kestävyysvaje on paljolti työllisyysvaje, sillä suuri osa kestävyysvajeesta poistuu jos työttömyysastetta saadaan laskettua ja osallistumisastetta nostettua. Toisin sanoen nykyistä suurempi osa suomalaisista on saatava mukaan työelämään. Tärkeitä keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden palkkaamisen helpottaminen, palkkaamisen halventaminen sekä työn tarjonnan lisääminen. Eräs keskeinen keino nostaa työn tarjontaa on tehdä pienipalkkaisenkin työn tekemisestä nykyistä kannustavampaa. Työvoiman ulkopuolisen työkykyisen työvoiman päätös työmarkkinoille osallistumisesta riippuu siitä, mikä on palkkatyöstä käteen jäävän tulon ja erilaisten sosiaalietuuksien erotus. Tähän voidaan vaikuttaa verotuksella ja sosiaaliturvalla luvun puolivälistä lähtien tehtyjen verouudistusten ansiosta työn tekemisestä on saatu kannustavampaa, mutta sosiaaliturvalainsäädännön uudistuksilla ei ole juurikaan asiaa edistetty

13 Nykyjärjestelmässä tiettyjen tukien määrähän laskee mitä enemmän henkilö saa palkkatuloja, jolloin joissakin tapauksissa todellinen veroaste voi olla pahimmassa tapauksessa lähes 100 %. Tällaista tilannetta, jossa työn tai lisätyön vastaanottaminen ei johda selkeään toimeentulon paranemiseen, kutsutaan tuloloukuksi. Tuloloukuissa on usein henkilöitä, joiden saamia etuuksia kuten työmarkkinatukea tai pieniä ansiotuloja täydennetään toimeentulotuella sekä asumiskustannuksia yleisellä asumistuella. Etuuksien päällekkäisyyttä kuvaa hyvin se, että työmarkkinatukea saavista noin puolet saa lisäksi yleistä asumistukea ja noin kolmannes toimeentulotukea. Asumistuen saajista noin 40 prosenttia saa myös toimeentulotukea. Etuuksien päällekkäisyys johtaa siihen, että tukien pienentyessä kokonaistulot eivät nouse juuri lainkaan, vaikka ansiotulot kasvaisivat. Olisikin hyvin tärkeää, ettei pätkätöiden tekemisestä työttömyyden aikana rangaistaisi. Varsinkin suhdanneherkillä aloilla (erityisesti teollisuus ja rakennusala) olisi siis poistettava soviteltu päiväraha, jotta lyhyidenkin työsuhteiden vastaanottaminen olisi taloudellisesti järkevää. Tämä vähentäisi myös pimeitä töitä. Keskeinen ongelma varsinkin pääkaupunkiseudulla on se, että työtä josta maksetaan euroa kuukaudessa, ei juuri kannata ottaa vastaan, sillä Helsingissä asuva työtön voi saada peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea yhteensä noin euroa. Tämän takana on ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kalliit asumiskustannukset, jolloin iso osa sosiaalietuuksista on toimeentulo- ja asumistukea. Ongelmia syntyy ennen kaikkea siitä, että asumiskustannukset otetaan lain mukaan tarpeellisen suuruisina huomioon myös toimeentulotuessa. Mitä kalliimpaa asumista toimeentulotuella korvataan, sitä suurempi on palkka, jolla työllistyminen on taloudellisesti kannattavaa. Pahempi ongelma on kuitenkin se, että suhteellisen matalilla palkkatasoilla tai osa-aikatyössä ei palkan noususta koidu lainkaan taloudellista hyötyä, kun toimeentulotuki vähenee samalla määrällä kuin nettoansiot kasvavat. Ongelman lievittämiseksi tulisi valtion noin lainoittamasta vuokra-asunnosta nykyistä selvästi suurempi osa suunnata yleistä asumistukea saaville. Samalla tulisi myös voimakkaasti lisätä valtion lainoittamaa vuokra-asuntotuotantoa ja harkita tätä varten perustettavaksi uutta valtio-omisteista yritystä. Näillä toimilla voitaisiin vähitellen pitkällä aikavälillä supistaa nykyisenkaltaista asumistukea ja lopettaa asumiskustannuksien korvaaminen toimeentulotuesta. Asumistukea uudistamalla voitaisiin tehokkaasti hillitä myös kasvukeskuksissa ongelmatasolle nousseita asumiskustannuksia, sillä asumistuen on tutkitusti todettu nostavan asuntojen vuokria ja hintoja. Asumiskustannusten nousua hillitsisi luonnollisesti myös kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon voimakas lisääminen. Työttömyysturvan suhteen Suomeen tulisi luoda Tanskan mallia muistuttava järjestelmä. Mallissa on kolme puolta. Ensinnäkin irtisanominen on helpompaa. Toiseksi, työttömän taloudellinen asema on turvattu, sillä työttömyyskorvaus on yleensä prosenttia palkkatuloista. Kolmanneksi, aktivoimistoimia järjestetään tiheään. Tältä pohjalta Suomeenkin olisi luotava järjestelmä, jossa kynnys työn tarjoamiseen on matala ja työstä kieltäytymiseen korkea. Aktivoimistoimiin pitää osallistua tukien loppumisen uhalla, samoin tarjottu työpaikka täytyy kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen ottaa vastaan, vaikkei kyse olisikaan oman alan työpaikasta. Työttömien aktivoimistoimiin täytyisi osoittaa uuden järjestelmän alkupääomana noin 100 miljoonaa euroa. Kuitenkin malli todennäköisesti maksaisi itsensä takaisin hyvin nopeasti korkeamman työllisyysasteen muodossa. Jokainen nouseva työllisyysprosentti tuo julkiselle sektorille noin miljoonan euron vuosittaisen hyödyn, josta noin puolet valtiontaloudelle

14 Lisäksi voidaan pienipalkkaisten työntekijöiden palkkaamisen helpottamiseksi muuttaa työantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksut progressiivisiksi. Pienipalkkaisten työntekijöiden sivukulut olisivat tällöin pienemmät kuin suuripalkkaisten. Tällä olisi työn kysyntää parantava vaikutus, sillä pienipalkkaisen työn kysyntä on huomattavasti suuripalkkaista herkempi työn hinnalle. Työnantajan eläkemaksujen progressiivisuudessa tulisi myös nykyistä paremmin otettua huomioon se, että tulojakauman yläpään odotettu elinikä on selvästi korkeampi kuin tulojakauman alapään, eli suurituloiset ehtivät nauttia eläkkeestä pienituloisia pidempään Eräiden ALV-kantojen yhtenäistäminen Verotuksen yksinkertaistamisen ja läpinäkyvyyden parantamiseksi olisi järkevää yhtenäistää ALV-kantoja. Usein alennettuja kantoja perustellaan siten, että halutaan tukea jotain tiettyä kansanosaa tai elinkeinoa. Suora tuki olisi kuitenkin lähes poikkeuksetta tehokkaampi keino halutun kohderyhmän tukemiseen, sillä alennetun ALV-kannan hyödyn saavat useassa tapauksessa myös sellaiset, jotka tukea eivät tarvitse. Esimerkiksi ruoan alennettua ALV-kantaa perustellaan usein köyhien sekä suomalaisen elintarviketuotannon tukemisella, mutta alennetusta ALV-kannasta hyötyy yhtälailla ulkomaalainenkin elintarviketuotanto ja keski- ja korkeatuloinen osa kansaa. Keinotekoisen edullisesti hankittua ruokaa ei myöskään arvosteta, vaan sitä haaskataan valtavasti; pelkästään kotitalouksissa 123 miljoonaa kiloa vuodessa (Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen arvio). Ruoan arvonlisäveroa alennettiin 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuussa Se nousi kuitenkin yhdellä prosenttiyksiköllä heinäkuussa 2010 yleisen ALV:n noston myötä 13 prosenttiin. Nousu toistui vuoden 2013 alussa nostaen ruoan ALV:n 14 prosenttiin. Vuoden 2009 ALV-alennuksen ajankohta oli perin outo, valtiontalouden ollessa kipeästi tulojen tarpeessa. Vuonna 2010 alennettiin myös ravintolapalveluiden ALV samalle tasolle ruoan ALV:n kanssa. Vastaavasti lääkkeiden alennettua ALV-kantaa parempi keino tukea vähäosaisia sairaita olisi esimerkiksi Kelan lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen. Tilattujen lehtien alennetun ALV-kannan suurimmat hyötyjät puolestaan ovat Sanoman tapaiset suuret mediatalot, joten ALV-alennuksen voisi korvata esimerkiksi suoralla tuella pienten paikkakuntien paikallislehdille. Kokemukset ALV-kantojen alentamisesta ovat myös osoittaneet, että ison osan kannan alentamisen hyödystä vie yrittäjä, eikä alennus täysimääräisesti koskaan saavuta kuluttajaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) laskelmia eräiden alennettujen ALV-kantojen kustannuksista: lääkkeiden alennettu ALV-kanta henkilökuljetusten alennettu ALV-kanta elintarvikkeiden alennettu ALV-kanta ravintolapalveluiden alennettu ALV-kanta tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien alempi ALV-kanta virkistys- ja kulttuuripalveluiden alennettu ALV-kanta urheilupalveluiden alennettu ALV-kanta kirjojen alennettu ALV-kanta majoituspalveluiden alennettu ALV-kanta 400 miljoonaa 250 miljoonaa 1200 miljoonaa 480 miljoonaa 150 miljoonaa 80 miljoonaa 65 miljoonaa 65 miljoonaa 100 miljoonaa Näin ollen pelkästään lääkkeiden ja sanomalehtien ALV-kantojen normalisoimisesta tulisi valtiolle 550 miljoonan vuosittaiset tulot. Samoin vuoden 2009 huonosti ajoitetun elintarvikkeiden veroalennuksen peruuttaminen, eli verokannan 3 % korottaminen takaisin 17 % tasolle, toisi 360 miljoonaa. Samalla tulee nostaa myös ravintolapalveluiden 26 27

15 ALV samalle 17 % tasolle, mitä edellyttää tässä tapauksessa jo EU-lainsäädäntökin, koska alennettuja arvonlisäverokantoja saa olla vain kaksi (ruoan ALV:n noston jälkeen niitä tulisi kolme jos ravintolapalveluiden ALV jäisi nykyiselleen). Tämä tuottaisi noin 140 miljoonaa. Yhteensä näiden neljän verokannan korottaminen siis toisi 1050 miljoonan vuosittaiset tulot. On kuitenkin tärkeää, että kaikkein vähävaraisimmille lääkkeiden hinnan korotus kompensoidaan. Näin ollen ALV-kantojen normalisoinnin tuottoa ei voida täysmääräisesti laskea valtion tuloihin. ALVkantojen yhdistämisestä saatua verotuloa tulisi käyttää myös muiden verojen laskemiseen, eikä yksinomaan valtiontalouden alijäämän paikkaamiseen. Osa tuotosta olisi syytä käyttää arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamiseen nykyisestä eurosta euroon ja samalla ALV:n niin sanotun huojennusalueen katto nostettaisiin eurosta euroon. Tällöin arvonlisäveron alaista olisi vain sellainen liiketoiminta, jonka liikevaihto ylittäisi euroa vuodessa, ja euron liikevaihdolla ALV:stä saisi huojennuksen. Tällainen uudistus laskisi verotuottoa VATT:n arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa, mihin edellä osoitettujen toimien jälkeen olisi hyvin varaa. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosto on tehokas keino harmaan talouden torjunnassa ja yrittäjyyteen kannustamisessa. Uudistus madaltaisi yrittämiseen ryhtymisen kynnystä merkittävästi, lisäisi pienyrittäjien määrää ja saattaisi ainakin heidän saamansa tulot paremmin verotuksen piiriin, sillä tällöin ei olisi järkevää tehdä pimeitä pikkutöitä. Veroasteiden normalisoinnin tuotoksi voidaan vähävaraisille kompensoinnin, arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamisen ja työttömyysturvauudistuksen (kts. edellinen luku) jälkeen arvioida noin 550 miljoonaa Muita verovähennysten poistoja Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun verovähennyksen poistolla ansaitaan 135 miljoonaa. Yhteiskunnan ei ole perusteltua rahallisesti tukea toimintaa, joka edistää eläkkeelle jäämistä nuorempana, kun tavoitteena kuitenkin jatkuvasti on työurien pidentäminen. Lisäksi merkittävimmät hyötyjät verovähennyksestä ovat suurituloiset, jotka pärjäävät kyllä ilmankin verovähennystä. Toinen merkittävä verovähennys on asuntolainojen korkovähennys, jota ollaankin jo leikkaamassa tämän vaalikauden aikana. Vähennyksen hyödystä valuu suuri osa pankeille ja asuntojen hintoihin, koska korkovähennys kannustaa ottamaan suurempia asuntovelkoja ja maksamaan asunnosta enemmän. Yleisesti ottaen asuntopolitiikkaa on parempi tehdä tukemalla tarjontaa eikä kysyntää. Verovähennystä ei voida lopettaa kerralla, mutta se tulee portaittain lakkauttaa noin kymmenessä vuodessa. Näin korjataan lopulta noin 300 miljoonaa euroa tulonmenetyksiä vuodessa Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten poisto Yksityisen hoidon Kela-korvauksia perustellaan usein tarpeella pienentää julkisen terveydenhuollon kuormitusta ja mahdollistaa potilaille valinnanvapaus. Kuitenkaan ei ole mitään näyttöä siitä, että Kela-korvausten poistaminen aiheuttaisi julkisen terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvua. Päinvastoin, vaikka korvaustasot ovat alentuneet tuntuvasti vuosien saatossa, yksityisten terveydenhuoltopalveluiden käyttö ei ole vähentynyt. Ne, joilla on varaa käyttää yk

16 sityisiä terveyspalveluita nyt, käyttäisivät niitä todennäköisesti ilman Kela-korvaustakin. Lisäksi Kela-korvausten on todettu jakaantuvan epätasaisesti niin alueellisesti, sukupuolen perusteella kuin tulojenkin mukaan. Korvauksia maksetaan enemmän naisille ja maan eteläosien asutuskeskittymissä asuville. Maksettujen korvausten määrä myös kasvaa tulojen kasvaessa. Pienituloisilla ei ole varaa yksityiseen terveydenhoitoon Kela-korvauksista huolimatta, eikä harvaan asutuilla alueilla ole edes palveluita, joista valita. Yksityiset lääkäriasemat ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, jotka vieläpä ovat osin sijoittaneet konttorinsa muodollisesti veroparatiiseihin. Kela-korvaus voidaankin nähdä ennen kaikkea hiljaisena subventiona näille palvelun tuottajille, siis tarpeettomana elinkeinotukena muutenkin tuottoisalle liiketoiminnalle. Kela-korvausten poisto yksityisen sektorin lääkäripalveluilta sekä tutkimukselta tuottaisivat noin 250 miljoonan säästöt Ahvenanmaan tulonsiirtojen kohtuullistaminen Ahvenanmaa on Suomen vaurain alue, jota järjenvastaisesti samanaikaisesti tuetaan eniten. Sen saamat tuet tulisi kohtuullistaa korkeintaan samalla tasolle kuin maamme vähävaraisimpien osien valtiolta saamat tulonsiirrot, tai mieluummin keskitasolle. Tässä on tilaisuus samalla kertaa korjata selkeä vääryys ja luoda huomattava vuosittainen säästö valtiolle. Ahvenanmaalla valtion menot ovat euroa asukasta kohden, kun muualla maassa euroja kuluu euroa per henkilö. Ahvenanmaalla on noin asukasta, joten sen saama keskiarvon ylittävä tuki on vuositasolla melkein 200 miljoonaa euroa Korkeakouluopintoihin pieni omavastuuosuus Valtio tukee yliopistoja vuosittain noin 1,8 miljardilla eurolla. Suomessa on viime aikoina käyty tervetullutta keskustelua korkeakoulujen lukukausimaksuista. Asia on tärkeä useista syistä. Lukukausimaksut eivät olisi yksistään helpotus yliopistojen rahoitustarpeeseen. Kyse on myös opiskeluaikojen lyhentämisestä eli järjestelmän tehokkuudesta ja ennen kaikkea reiluudesta. Tehokkuuden kannalta lukukausimaksut luovat useita hyviä kannustimia. Toisaalta ne motivoivat opiskelijoita vaatimaan rahoilleen hyvää vastinetta ja lisäävät korkeakoulujen välistä kilpailua, mikä kannustaisi niitä tuottamaan parempaa palvelua. Toisaalta maksut kannustavat opiskelemaan ripeämmin. Ne auttavat myös miettimään tarkemmin, onko tietyn asian opiskelu sen kulujen arvoista, joten ylikouluttautuminen vähenee. Vielä tehokkuuttakin tärkeämpi on reiluusnäkökulma. Nykyisin opiskelun hyödyt kanavoituvat ensisijaisesti opiskelijalle itselleen. Useat asiantuntijat ovatkin valitelleet sitä, että korkeakouluopiskelu on yhä vahvasti sidoksissa sosioekonomiseen taustaan, joten maksuton ja tuettu opiskelu on käytännössä tulonsiirtomekanismi ylemmän keskiluokan hyödyksi. Reiluudessa on myös kansainvälinen ulottuvuus. Nykyisin maksuton opiskelu tulee suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi, vaikka kasvava osa opiskelijoista on ulkomaalaisia. Käytännössä vain häviävän pieni osa ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen asumaan ja maksamaan veroja. Suurin osa käy nappaamassa ilmaisen tutkinnon ja jatkaa matkaansa. Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisilta opiskelijoilta tulisikin periä lukukausimaksuja, jotka kattavat täysin 30 31

17 koulutuksen kustannukset. Puhdas markkinapohjainen malli ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto korkeakouluopintojen kustantamiseen. Mahdollisuuksien tasa-arvo heikkenee huomattavasti, jos korkeakouluopintoja on vaikea rahoittaa. Lisäksi kansakunnan laaja kouluttautuminen luo sekä taloudellisia että sosiaalisia hyötyjä, joiden vuoksi julkisyhteisöllä on intressi tukea kouluttautumista. Paras ratkaisumalli näyttäisi olevan niin sanottu tulosidonnainen valtionlaina (income contingent loan). Sen perusidean kehittivät toisistaan riippumatta Nobel-palkitut taloustieteilijät Milton Friedman ja James Tobin. Mallia on sovellettu Australiassa hyvin kokemuksin jo vuodesta 1989 lähtien, ja sitä on jäljitelty eri tavoin muun muassa Iso- Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa. Tulosidonnainen valtionlaina tarkoittaa tässä sitä, että opiskelijat maksavat korkeakoulutuskustannuksensa vasta valmistumisensa jälkeen verotuksen yhteydessä. Järjestelmää varten luodaan erillinen rahasto, josta opiskelijat saavat lainaa maksaakseen korkeakouluille lukukausimaksunsa. Myöhemmin työuransa aikana he maksavat lainaamansa rahat takaisin kyseiseen rahastoon. Palautusmaksut eivät riipu pelkästään kertyneestä velasta, vaan myös saavutetusta tulotasosta. Takaisinmaksu siis suhteutetaan henkilön maksukykyyn, joten epäonnistumisen riski katoaa. Esimerkiksi pitkäaikaisesti työkyvytön henkilö ei joudu maksamaan lainaansa työkyvyttömyyden aikana. Australian kokemus on osoittanut, että tällä mallilla toteutetut lukukausimaksut eivät ole vaarantaneet mahdollisuuksien tasa-arvoa. Mallin toteutuksessa erityisen tärkeää on, että maksut voidaan periä myös ulkomaille muuttaneilta korkeakoulutetuilta. Tämä on mahdollista, koska tulosidonnainen valtionlaina ei ole tuloveroa vaan erityistä verovelkaa, joka voidaan periä tuloverotuksesta riippumatta. Nykyäänhän ilmaiseksi itsensä korkeakouluttanut henkilö voi valmistumisensa jälkeen välittömästi muuttaa töihin ulkomaille mikä usein vieläpä on uran ja tulotason kannalta hyvin järkevää eikä siten maksa euroakaan saamastaan edusta takaisin yhteiskunnalle. Järjestelmän tuottotavoitteeksi voitaisiin ottaa alkuun vain yhden kymmenyksenkin kerääminen yliopistojen kustannuksista opiskelijoilta itseltään siis erittäin kohtuullinen vaatimus. Vuonna 2010 yliopistoissa oli kirjoilla opiskelijaa ja uusia opiskelijoita otetaan sisälle vuosittain noin Kirjoilla on kuitenkin paljon opiskelijoita, jotka eivät tosiasiallisesti juurikaan opiskele. Täten lukukausimaksu todennäköisesti karsisi muodollisia opiskelijamääriä tehokkaasti. Vuonna 2010 vain 38 % opiskelijoista sai lukuvuodessa suoritettua vähintään 45 opintopistettä. Jos oletetaan, että noin puolet nykyisestä opiskelijamäärästä jatkaisi opintojaan lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, tulisi vuosittaisen maksun olla euroa, jolloin päästäisiin noin 200 miljoonan euron vuosittaisiin tuloihin. Yliopistojen keskimääräistä opiskeluaikaa lyhennettäessä (kts. seuraava luku) tietysti myös valmistuvalle opiskelijalle kertyvät kustannukset pienevät. Näin ollen useimmat opiskelijat valmistuisivat korkeintaan kymmenen tuhannen euron maksuilla, mikä on erittäin pieni korvaus korkeakoulututkinnosta, ja perittäisiin siis vasta rahallisesti niukan opiskeluajan jälkeen. Myös jonkinlaista opintopisteiden suorittamiseen pohjaavaa opintotuen palkkiomallia kannattaa harkita. Vastaavasti kun opintojen kustannukset siirtyisivät osin yhteiskunnalta yksilölle, tulisi nykyiset opintotuen tulorajat poistaa, jolloin opiskelija saisi täysimääräisenä pitää niin opintotuen kuin opintojen ohessa tekemästään osa-aikatyöstä hankkimansa palkan

18 2.10. Säätiöiden miljoonantuotot verolle Suursäätiöiden ja rikkaiden yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot tulisi saattaa verotuksen piiriin. Kyse on yhtä lailla kestävyysvajeen paikkaamiseen osallistumisesta kuin myös yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. Osa suursäätiöistä on merkitty säätiörekisteriin, jonne ne joutuvat toimittamaan taseensa. Todella suuret säätiöt ovat kuitenkin yhdistyksiä, joiden ei tarvitse toimittaa tulotietojaan mihinkään. Näin ollen ei ole tarkkaa tietoa siitä, paljonko Suomen pääomatuloista on kokonaan verotuksen ulkopuolella. Koska Suomessa kuitenkin on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu vähäisistä verottomista pääomatuloista, yhdistysten ja säätiöiden pääomatulot voisi säätää verovapaiksi esimerkiksi euroon asti. Verokanta voisi myös ainakin alkuun olla yleistä pääomaverokantaa alempi, esimerkiksi 10 %. Tärkeää jo yksistään olisi saada tietoon se, paljonko pääomatuloja jää verotuksen ulkopuolelle. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa, jos todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat pääomatulonsa verotta Suuryritysten yritystukien leikkaus Suuryritysten nauttimia yritystukia on kritisoitu laajasti muun muassa tehottomuutensa takia. Suuryrityksiä onkin tarpeetonta ja suorastaan markkinatalouden periaatteiden vastaista tukea veronmaksajien rahoilla. Sen sijaan yritysmaailmalle niin suuryrityksille kuin pienille on luotava hyvät toimintaedellytykset maassamme, mihin tässäkin raportissa kiinnitetään laajasti huomioita. Leikkaamalla suuryritysten yritystukia valtio voi vähentää menojaan noin 100 miljoonaa. Kertaluontoiset yritystuet voivat kuitenkin tapauskohtaisesti olla järkeviä, mikäli niillä selvästi voidaan luoda tai pelastaa suomalaisia työpaikkoja Puoluetukien leikkaaminen Edellä esitetyt säästöt, leikkaukset ja veronkorotukset koskettavat laaja-alaisesti koko yhteiskuntaa; niin pienituloisia kuin suurituloisia, yrityksiä kuin työmarkkinajärjestöjä. On siksi tärkeää, että poliittiset puolueet osallistuvat myös säästöihin, joita vaativat muilta. Puoluetuet ovat lisäksi äänestäjää kohden laskettuna Suomessa poikkeuksellisen korkeat - vain Luxemburgissa tuet ovat EU:n alueella korkeammat. Puoluetukien ja puolueiden saamien lehdistötukien lakkauttamisella valtio säästäisi hieman yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kokonaan lakkauttaminen vaikuttaa liian radikaalilta, vähintäänkin voitaisiin tavoitella tukien puolittamista. Kansantaloudellisesti tämä ei tietenkään ole ratkaisevaa, mutta vertauskuvallisesti erittäin tärkeää. Budjetin sopeutustoimet: Yhteenveto Kehitysapu eettiselle pohjalle: 1100 miljoonaa EU:n nettomaksajuus kuriin: n. 300 miljoonaa ALV-kantojen normalisointeja: 1050 miljoonaa Muita verovähennysten poistoja: 435 miljoonaa Yksityisen terveydenhuollon KELA-korvausten poisto: 250 miljoonaa Ahvenanmaan tulonsiirtojen kohtuullistaminen: n. 200 miljoonaa 34 35

19 Korkeakoulutuksen omavastuuosuus: 200 miljoonaa Suuryritysten yritystukien leikkaus: 100 miljoonaa Puoluetukien puolittaminen: 15 miljoonaa Yrittäjyyttä kannustavat verohelpotukset, lääkkeiden ALV-korotuksen kompensointi vähävaraisille, työttömyysturvauudistus: -500 miljoonaa Muita ehdotuksia: Humanitaarinen maahanmuutto perheenyhdistämisineen saatettava yhteen kiintiöön Työperäisen maahanmuuton suodattamiseen luotava pisteytysjärjestelmä Työttömyysturvaa uudistettava ns. Tanskan mallia mukaillen Tuloloukkujen poistamiseksi erityisesti pääkaupunkiseudulla olisi valtion lainoittamia vuokra-asuntoja suunnattava enemmän toimeentulotukea saaville Pienipalkkaisten työntekijöiden palkkaamisen helpottamiseksi työnantajan eläkemaksut tulisi tehdä progressiivisiksi Yrittäjyyden tukemiseksi arvonlisäverollisen liiketoiminnan alaraja tulisi nostaa nykyisestä 8500 eurosta euroon ja niin sanotun ALV:n huojennusalueen katto nostettaisiin eurosta euroon Lukukausimaksujen myötä opintotuen tulorajat tulisi poistaa, jolloin opiskelija saisi täysimääräisenä pitää niin opintotuen kuin opintojen ohessa tekemänsä työn palkan Suursäätiöiden omaisuus ja miljoonatulot rekisteröitävä ja yli :en euron vuosittaisille pääomatuloille asetettava 10 % vero 36 37

20 3 vienti vetämään Terhon ryhmän loppuraportti 38 39

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve Talouden tila ja rakennemuutosten tarve - Talouden suunta - Kolme tarvittavaa rakennemuutosta Martti Hetemäki 9.4.2014 Lähde: Tilastokeskus 14.3.2014 Suomen BKT:n kuukausikuvaaja BKT:n v. 2008 oletettu

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje Juho Kostiainen, VM Sosiaalimenomalli - SOME(1) Pitkän aikavälin sosiaalimenojen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen arviointi.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Karmaisevia talouden tunnuslukuja, jotka ovat seurausta Kepun, Kokoomuksen ja SDP:n hallituskausien politiikasta. Suomen viennin hartioita on levennettävä

Lisätiedot