Pysytään perusasioissa

Transkriptio

1 Numero 4 / 2011 Johtoryhmän kolumni Koneen koulutusvaunussa kulkee työturvallisuusoppi kaikkialle Työturvallisuussparrausta koko toimialan hyväksi Jorma Saari -tunnustuspalkinto Pauli Karjalaiselle Ajankohtaista

2 Ari Rajamäki, työsuojeluvaltuutettu STX Finland, Turku Kuva: Sarno Ojell Pysytään perusasioissa Työhyvinvointikeskustelu jatkuu Suomessa. On tietysti tärkeää ja asialle eduksi, että pyrkimys parempaan työelämään on otettu mukaan myös hallituksen ohjelmaan. Asia ei sinänsä ole uusi, vaan jo Mooseksen kirjassa annetaan työturvallisuusohjeita: Kun rakennat uuden talon, tee kaide kattosi ympärille, ettet saattaisi verenvikaa taloosi, jos joku sieltä putoaisi. Tämän jälkeen erilaisia ohjeita, lakeja ja direktiivejä on säädetty siihen tahtiin, ettei kymmenellä käskyllä pysty enää hallitsemaan tunnettua maailmaa. Jo yksin EU:n tupakkadirektiivissä sanoja on kpl. Työympäristö kuntoon Työelämän laatua kannattaa parantaa niin kuin taloa rakentaisi: hiekalle ei kannata yrittää, vaan perustusten pitää olla kunnossa. Työuransa ehtoopuolella oleville ei kannata luvata eikä tuottaa sirkushuveja, joiden tuloksena on kiva hetki kylpylässä, mutta työympäristössä asiat jatkuvat yhtä kuormittavina. Sen sijaan raskautettujen työtä pitää pystyä säätämään jäljellä olevan työkyvyn kanssa sopivalle tasolle, mikä on yksilön, yhteiskunnan ja yrityksen kannalta sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsoen erittäin kannatettavaa toimintaa. Se, että esimerkiksi teknologiateollisuuden työympäristöstä eivät käryt, liuottimet, pölyt, melu, huonot työasennot ja joskus myös huono kohtelu ole mihinkään kadonneet, kuuluu niihin perusasioihin, jotka pitää laittaa kuntoon ennen viherkasvien tuomista tehtaan lattialle. Yhdessä näiden asioiden kanssa kannattaa saattaa ihmisten johtaminen vastaamaan tavoitetta tehdä järkevämmin. Tähän ei tarvita lainkaan ns. selkänahasta repimistä, kahviaikojen kyttäilyä, konsultin palkkaamista tai muuta sellaista, vaan sitä, että oma esimies on sekä ihmisenä että ammatillisesti työhönsä soveltuva. Linja pitää tietysti toimitusjohtajaan asti. Ari Rajamäki Sopiva työ jokaiselle Kaikki ihmiset eivät sovellu kaikille aloille, joten jo opiskeluvaiheessa ja rekrytoinnissa pitää pystyä erottamaan jyvät niin, ettei työhön oteta ihmistä, jolla ei ole fyysisiä tai psyykkisiä edellytyksiä selvitä tulevassa ammatissaan. Jos ja kun näin kuitenkin tapahtuu, niin pahimmassa tapauksessa seurauksena on sairauspoissaoloja, ennenaikaista eläköitymistä ja parhaassa tilanteessa huonoa työviihtymistä, mielipahaa itselle ja lähiympäristölle. Virherekrytoinnin välttäminen on helpommin kirjoitettu kuin tehty. Sellaista mittaria ei liene olemassa, jolla voitaisiin tätä asiaa arvioida luotettavasti. Eri aloilla tapahtunutta kehitystä on vaikea arvioida juuri nyt, vaikka taaksepäin katsomalla pystyy sanomaan, että esimerkiksi 70-luvulla osa laivanrakennuksen työkaluista ja -olosuhteista oli niin raskaita, etteivät naiset eivätkä heikoimmat miehet selvinneet työstään. Nyt tilanne on toinen, mutta onko uusien työntekijöiden fyysinen suorituskyky heikentynyt samassa suhteessa vai enemmän? Kuva: Ari Rajamäki 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011

3 Kuva: Ari Rajamäki Kaikki lähtee suunnittelusta Perusasioihin kuuluu myös se, että työ on kokonaisuudessaan suunniteltu hyvin. Suunnitteluvaiheessa virheiden välttäminen tai korjaaminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin niiden jälkijättöinen säätö. On harmillista, erittäin kallista ja inhimillisesti kuormittavaa, ettei suunnittelijoiden ammattitaito ulotu HSE -asioihin asti. Ei riitä, että yksittäistä kappaletta osaa pyöritellä 3D:nä edestakaisin. Suunnittelijan ammattitaitoon pitää oman työn teknisen hallinnan lisäksi kuulua myös suunnittelun kohteen asentaminen, huoltaminen ja käytön koko elinkaari. On lähes käsittämätöntä, että laivan rungon uumenissa on paikkoja, joihin pääseminen edellyttää sirkustaitoja. Olisiko mahdollista, että jokin pelitalo kiinnostuisi luomaan virtuaalisen asentajan, jonka avulla suunnittelija voisi istuttaa varsinaisen työn tekemisen eri vaiheet muuhun suunnitteluympäristöön? Työtä työhyvinvoinnin hyväksi Työhyvinvointia pitää rakentaa alhaalta ylöspäin. Kuuta ei kannata tavoitella vippaskonstein, vaikka tavoitteita voi pitää korkealla. Kun vertaa kolmekymppisen työntekijäammatissa olevan elinajanodotetta vastaavaan toimihenkilöön, eroa syntyy noin kuusi vuotta jälkimmäisen hyväksi. Mikä osuus tähän on elintavoilla, geeneillä ja työympäristöllä? Vastausta miettiessä kannattaa pohtia omia terveysvalintoja ja osallistua aktiivisesti talkoisiin paremman työympäristön puolesta. Geenimuuntelu kannattaa jättää soijan tuholaiskestävyyden parantamiseen ja koska suhteellisesti eniten parannettavaa on työntekijäammattien työolosuhteissa, niihin kannattaa keskittyä. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011 3

4 Kuva: Kone Hissit Oy Sulevi Pellinen PRO Viestintä Koneen koulutusvaunussa kulkee työturvallisuusoppi kaikkialle Hissiteollisuudessa turvallisuus on aina etusijalla. Kone Hissit Oy vie tuote- ja turvallisuuskoulutusta ympäri maan omalla koulutusvaunullaan. K oneella kehitettiin erityinen koulutusvaunu alun perin tuotekoulutusta varten vuonna Tilat on mitoitettu neljän, viiden asentajan ja parin kouluttajan käyttöön sopiviksi. Vaunu on ehtinyt kiertää Suomen seitsemään kertaan ristiin rastiin. Suurimmissa kaupungeissa saattaa kerralla vierähtää useampikin kurssipäivä. Vaunu on käynyt kiertämässä myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011

5 Koulutusta on usein helpompi ja edullisempi viedä asentajien luokse kuin kutsua heitä koulutustilaisuuksiin Hyvinkäälle, jossa oppilaitoksemme on. Kaupunkeja ei oikein voi tyhjentää kunnossapitoasentajista koulutuksen takia. Vaunussa on lisäksi vielä tietty eksotiikkansa, aivan oma ilmapiirinsä, kertoo työturvallisuuspäällikkö Seppo Mattlar. Turvatietoa rastilta toiselle Koneen teollisuusoppilaitoksen kouluttaja Hannu Oksanen on ollut tiiviisti mukana kaikilla koulutusvaunun kiertueilla. Kaikille asentajille opetetaan samat perusasiat. Työturvallisuus on mukana jokaisella osa-alueella, kuvailee Oksanen annettavaa koulutusta. Koulutusvaunun viimeisin kierros keskittyi erityisesti työturvallisuuskysymyksiin. Työturvallisuusasiantuntijana mukana olleen työsuojeluvaltuutetun Pekka Hynynen kertoo, että kaikilla paikkakunnilla aloitettiin teoriaosuudella. Sitä seurasi neljä niin sanottua rastia, joilla kullakin oli omat aiheensa. Ykkösrastilla perehdyttiin suojaimiin, nostoapuvälineisiin ja ensiapulaukkuihin. Kakkosrastilla etsittiin omatoimisesti turvallisuusohjeita internetistä, katsottiin opetusfilmi selkää säästävästä nostotekniikasta sekä tehtiin käytännön harjoitus työssä tarvittavien kemikaalien käyttöturvallisuudesta. Kolmosrasti oli ennen kaikkea sähköturvallisuuden harjoittelua vanhan hissin puretulla ohjauskeskuksella. Nelosrasti oli erilainen kunnossapitoasentajille ja uusien hissien asentajille. Kunnossapitäjät opettelivat hallitsemaan hissitiloissa ja kulkuteillä kohtaamiaan riskitekijöitä. Uusien hissien asentajat puolestaan harjoittelivat muun muassa turvallista poraamista vanhoissa kiinteistöissä. Harjoituskappaleena oli betonilaatta, johon oli piilotettu rautaa ja sähköjohtoja. Siinä opittiin, että jännitteisten johtojen paikallistaminen vanhoissa rakennuksissa voi tunnistimista huolimatta olla hankalaa hommaa, Hynynen kuvailee. Käytännönläheisyydestä kiitosta Kuva: Kone Hissit Oy Vaunukoulutuksesta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Sitä on pidetty konkreettisimpana ja käytännönläheisimpänä koulutuksena, mitä kuvitella voi. Pekka Hynynen on saanut kiitosta siitä, että koulutuksessa on päässyt tekemään asioita omin käsin. Koulutusvaunu jatkaa kiertueitaan pienten huoltojen ja katsastusten jälkeen. Seuraavaksi vaunussa opiskellaan uusien hissien ohjausjärjestelmiä ja niihin liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011 5

6 Venla Räisänen, tutkimusinsinööri Työterveyslaitos Työturvallisuussparrausta koko toimialan hyväksi Yritysten työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisprojektit keskittyvät usein yhden yksittäisen työpaikan tai korkeintaan konsernin työturvallisuusasioihin. Miten voisimme saavuttaa tätä laajempia tuloksia? Miten voisimme saada kerättyä koko alaa koskevia hyviä käytäntöjä yhteen? Miten olisi mahdollista käytännössä oppia toisilta yrityksiltä tehokkaammin? M atkailu on eräs niistä aloista, jossa koko toimialaa koskeva työturvallisuuden kehittäminen on jo päässyt hyvään vauhtiin. Kansallinen hanke "Matkailijan ja matkailualan työntekijöiden suojautuminen ja turvallisuus" yhdistää matkailuyrityksiä, olipa niiden toimipaikka Enontekiöllä, Rovaniemellä tai Forssassa. Matkailualan ohjelmapalveluja tarjoava yrittäjä hyötyy uudesta turvallisuudenhallintakansiosta, ja sen mukana tulevista valmiista lomakepohjista, jotka on räätälöity asiantuntijatietoon perustuen matkailualalle. Matkailualan koulutuslaitoksille tuotetaan materiaali "Työturvallisuus matkailualan opinnoissa", jonka avulla eräoppaiden ja muiden ammattitutkintojen opettajat löytävät olennaisen tiedon ammattitaitoon kuuluvista työturvallisuusasioista. Tiiviin paketin ja valmiin materiaalin avulla opetus sujuu helposti. Oppaita ja materiaalia Kolmivuotinen hanke tuottaa tutkimukseen perustuvaa materiaalia toimialan käyttöön ja järjestää työpajoja ja koulutuksia. Projektin tuloksena on parhaillaan syntymässä "Talvimatkailijan opas" -opaskirja matkailualan asiakkaalle. Kuva: Kirsi Jussila Moottorikelkkasafarilla Muoniossa. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011

7 Kuva: Venla Räisänen Tornionjoella Yhteisiä innovaatioita Työturvallisuuden kehittämiseen ovat lähteneet mukaan ennakkoluulottomasti sekä erikokoiset matkailuyritykset että alan oppilaitokset ja vaatetus- ja suojainratkaisujen kehittäjätkin. Jo eri asiantuntijoiden tuominen saman ideointipöydän äärelle yhteisen haasteen edessä saa aikaan uusia ja innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Pikku hiljaa on huomattu, että kosken alajuoksulla toimiva koskenlaskua tarjoava yrittäjä ei olekaan varsinainen kilpailija saman joen yläjuoksulla toimivalle yrittäjälle. Yhdessä tuumin, turvallisuus- ja laatuasiat tehokkaasti hoitaen ja markkinointia hyödyntäen saadaan synenergiaetuja, joista kaikki alueen toimijat hyötyvät. Japanista tuleva asiakas löytää koskenlaskupalveluja tarjoavan kuuluisan matkailukeskuksen ja yritysryppään paljon helpommin kuin yhden yksittäisen yrityksen keskellä erämaata. Matkailijan ja matkailualan työntekijän suojautuminen ja turvallisuus -hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja Pohjois- Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Hanke jatkuu vuoteen 2012 asti. Lisätietoja: Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011 7

8 Jorma Saari -tunnustuspalkinto Pauli Karjalaiselle Voimme kaikki keskittyä auttamaan, voimme puuttua. Aivan ensiksi haluan sanoa: välitän sinun hyvinvoinnistasi, en salli tapaturmia, ne eivät kuulu terveeseen työyhteisöön, Pauli Karjalainen toteaa. Kuva: Maija-Leena Merivirta Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmä on myöntänyt Pauli Karjalaiselle (UPM- Kymmene Oyj, TTT-palvelut, Suomi) Jorma Saari -tunnustuspalkinnon (nro 2) hänen ansioistaan menestyksekkäästä ja laajasta työturvallisuutta edistävästä toiminnasta. J orma Saari -tunnustuspalkinto luovutettiin Pauli Karjalaiselle Nolla tapaturmaa -foorumin yhteyshenkilötapaamisessa Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteessä. Pauli Karjalaisen panostus nolla tapaturmaa -ajattelun edistäjänä ja Nolla tapaturmaa -foorumin perustamisessa ja edelleen kehittämisessä on ollut uraauurtava, sanoo Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän jäsen Markku Aaltonen. Pauli Karjalainen on toiminut Foorumin johtoryhmän pitkäaikaisena puheenjohtajana vuosina Hän on toiminnallaan merkittävästi edistänyt työturvallisuutta laajemminkin Suomessa. Hän on ollut mm. perustamassa ja edistämässä työturvallisuuskorttijärjestelmää. Jo yli työntekijällä on tämä kortti. Jari Haijanen, Pauli Karjalainen ja Markku Aaltonen Jorma Saari -tunnustuspalkinto on perustettu vuonna Palkinto myönnetään työturvallisuuden edistämiseksi tehdystä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmä myöntää palkinnon joko vapaamuotoisen hakemuksen tai johtoryhmän oman aloitteen perustella. Saaja voi olla organisaatio, yksittäinen työpaikka tai yksityishenkilö. Palkinnon myöntämistä ei ole sidottu kalenterivuoteen, vaan johtoryhmä voi antaa palkinnon milloin tahansa myöntämisehtojen täyttyessä. Kuva: Sarno Ojell Tämä on elämäni tärkein palkinto, kertoo tunnustuksesta liikuttunut Pauli Karjalainen. Kun minulta kysytään mitä tekisit toisin, jos saisit elää toisen elämän, voin vastata: keskittyisin auttamaan ihmisiä. Vuonna 1997 pidimme yhdessä Jorma Saaren kanssa esityksiä metsäteollisuuden päivillä. Jorma esitteli silloin ajatuksia tapaturmattomasta työskentelystä ja olin mukana luomassa uskoa ajatteluun. Omien kokemuksieni perusteella uskoin asennemaailman avautuvan, pohjiltamme välitämme toisistamme. Nyt Jorman ajatukset ovat lyöneet läpi. Haluamme auttaa, sanoa: kanssakulkija, oletko ajatellut voisiko tämän tehdä toisin, turvallisesti? Jorma Saari -tunnustuspalkinto 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011

9 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin vuosikalenteri 2012 Nolla tapaturmaa -foorumin uudistunut vuosikalenteri 2012 on julkaistu. Kätevästä vuosikalenterijulisteesta näet helposti koko vuoden 2012 kalenterin. Hyväntuulinen kuvasarja muistuttaa Nolla tapaturmaa -foorumin toiminnoista ja Nolla tapaturmaa -ajattelun merkityksestä. Vuosikalenterijuliste elävöittää seinää yhtä hyvin työpaikalla kuin kotona. Osta henkilöstölle, itsellesi, anna lahjaksi tai palkinnoksi! Tilausohjeet löydät osoitteesta: Kuva: Iisakki Härmä/ TTL Varaudu talveen ja liukkaisiin keleihin! Liukastumisen seurauksena loukkaantuu joka vuosi kymmeniä tuhansia suomalaisia. Talvella jää ja lumi kasvattavat liukastumisriskiä huomattavasti. Nopea lämpötilan vaihtelu sekä nollan tienoilla oleva lämpötila aiheuttavat liukkaimmat kelit. Oikealla jalkineiden ja suojavälineiden valinnalla on mahdollista ehkäistä liukastumisista johtuvia tapaturmia. Jalkineita valittaessa on hyvä muistaa: mitä pehmeämmästä materiaalista jalkineen pohja on valmistettu, sitä parempi pito sillä on mahdollista saavuttaa. Erityisen liukkaissa talviolosuhteissa, kuten liikuttaessa vetisen jäisillä teillä tai jalkakäytävillä eivät mitkään jalkineet ole riittävän pitävät. Tällöin riittävä pito saadaan ainoastaan käyttämällä liukuesteitä jalkineen pohjassa. Liukuesteiden pitää olla tyyppitarkastettuja ja sertifioituja tuotteita, mistä niillä on osoituksena CEmerkintä. Liukuesteitä myyvät mm. suutarit, kenkäkaupat ja monet suuret tavaratalot. Lähde: Grönqvist, R. & Hirvonen, M Tietokortti 1: Liukastumistapaturmat ja liukastumisen ehkäisy. Työterveyslaitos. df Uudet jäsentyöpaikat Lahti Energia Oy Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus Helsingin kaupunki, työterveyskeskus Helsingin kaupunki, Helsingin kulttuurikeskus Helsingin kaupunginorkesteri Kuljetusliike Ilkka Huttunen Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta: Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011 9

10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Susanna Mattila, susanna.mattila@ttl.fi Maija-Leena Merivirta, maija-leena.merivirta@ttl.fi Työterveyslaitos Työturvallisuuden edistäminen -tiimi puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työterveyslaitos Työturvallisuuden edistäminen -tiimi Julkaisupaikka Helsinki, 2011 Jakelu 1350 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva Kirsi Jussila Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 281 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy helmikuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta ISSN Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 4/2011