Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17 M K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Taantuma paljastaa sen mitä tilintarkastaja ei huomannut. John Kenneth Galbraith K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Kriisipankit Pankki voi ajautua ylitsepääsemättömiin ongelmiin yksinään muutenkin kuin laskusuhdanteessa Usein jokin kertaluonteinen paha väärinkäytös tms Operationaalinen riski Yksittäisen pankin ylivoimaiset ongelmat harvoin seurausta tietoisesta riskinotosta, johon ryhdytty ylimmän johdon päätöksellä Tavallisimmin kriisipankki ajautuu ongelmiin laskusuhdanteessa, usein osana laajaa pankkikriisiä Tosin pankkikriisit eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kaikkiin pankkeihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Esimerkki kertaluontoisesta iskusta: Barings 1762 perustettu brittiläinen liikepankki Lähes teki vararikon 1890 Argentiinan ja Uruguayn velkakriisin yhteydessä Kaatui lopullisesti 1995 täysin yllättäen Syy: yksittäinen johdannaiskaupan johtohahmo Singaporen sivukonttorissa Piti tehdä riskitöntä arbitraasia Hyödynsi Nikkei 225 futuurien hinnoittelueroja Osakan ja Singaporen markkinoiden välillä Näytti paperilla erittäin kannattavalta Riskittömän arbitraasin ei pitäisi tuottaa kuin hädin tuskin sen verran, että toimintaa juuri ja juuri kannattaa jatkaa miten saattoi tehdä jatkuvasti kunnolla voittoa? Sama henkilö pyöritti yksinään lähes koko toimintoa: hoiti kaupankäynnin, selvityksen ym esimiesasemassa => saattoi toimia käytännössä ilman valvontaa Tällaista asetelmaa ei pitäisi olla! Neljän silmän periaate! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Tapaus Barings Todellisuudessa otti suuria positioita Alkoi ehkä 1990-luvun alussa? Teki aluksi suuria spekulaatiovoittoja, jotka naamioi aiotun riskittömän toiminnan voitoiksi => isoja bonuksia Myöhemmin alkoi piilotella tappioita kuvitteellisille asiakkaille ja virhetilille Pystyi piilottelemaan, koska kontrolloi koko järjestelmää Joulukuuhun 1994 mennessä todellisuudessa tappiolla n. 200 milj Raportoi 102 miljoonan punnan voiton Alkuvuoden 1995 yritti hankkia hävityn summan takaisin riskinotolla Olisiko ollut mitään muuta keinoa enää päästä kuiville? Vrt. ruletin martingaalistrategia ; asetetaan aina niin suuri panos, että hyvällä onnella saadaan entisettappiot kuitatuksi ja päästään voitolle. Tuplataan panos joka kierroksella, jolloin erittäin todennäköisesti lopulta lykästää. Koben maanjäristys => Nikkei-indeksi laski voimakkaasti => ei enää pystynyt asettamaan vakuuksia Muistakaa: johdannaispörssissä osapuolen, jolla on velvoitteita, on asetettava vakuudet keskusvastapuolelle Tarinan opetus: Vaarallista antaa muodostua tilanteita, joissa yksi ihminen pystyy (ei välttämättä luvallisesti) ottamaan isoja riskejä muiden havaitsematta Hyvämaineisellakaan henkilöllä ei pitäisi olla tällaista mahdollisuutta Neljän silmän periaatetta pitäisi kunnioittaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Empiriaa tavanomaisemmista kriisipankeista Tavanomaiset tapaukset pääsääntöisesti liittyvät laskusuhdanteisiin Friedman ( ) ja Schwartz ( ) Monet kaatuneet pankit 1930-luvun lamassa pikemminkin irrationaalisen, tarttuvan paniikin uhreja kuin aidosti varattomia Talletuspakojen yhteys makrotaloudellisiin fundamentteihin heikko, vain yrityssektorin vaikeuksilla jotain selitysvoimaa Calomiris & Mason (AER 2003) Arvioivat F&S:n aineistoa pankkitasolla tilastollisesti Pankkitoimiluvat osavaltiotasolla => toiminta maantieteellisesti rajattua => alueen talouskehitys potentiaalinen selittäjä Tartuntahypoteesin mukaisia selittäjiä: talletuspaot muissa pankeissa (kansallisesti, osavaltiotasolla, paikallisesti) ja pankkien väliset talletukset Fundamenttiselittäjiä: riskit/tase ja oma pääoma / tase, markkinavoima, korkoriski Keskeinen tulos: vasta maaliskuussa 1933 viimeisessä F&S:n paniikissa pankkien kaatumisia merkittävä määrä, joka voisi olla seurausta kansallisesta paniikista Alueellisia paniikkeja ehkä jo aiemmin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Calomiris & Mason (2003), jatkuu Pankkiin ja alueeseen liittyvät fundamentit ennustavat pankkikonkursseja paremmin kuin tartunta Konkurssitodennäköisyyttä pienensivät mm. Pankin suuri koko Vakavaraisuus Osavaltiolta (eikä liittovaltiolta) saatu toimilupa Markkinavoima Korkealaatuinen (vähäriskinen) antolainaus Vähän arvopaperisijoituksia Ei sivukonttoreita Alueellisista tekijöistä mm. työttömyys lisäsi ongelmia Useissa tapauksissa Friedmanin ja Schwartzin identifioimat paniikkijaksot tilastollisesti vähensivät (!) konkurssin todennäköisyyttä, kun fundamentit kontrolloidaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Ongelmapankin tunnistaminen etukäteen vakavaraisuuden avulla (Estrella, Park, Peristriani, EconPolRev 2000) FDIC:n takaamat pankit Lyhyellä aikavälillä parhaiten pankin kaatumista ennustaa kaksi hyvin yksinkertaista tunnuslukua: Oma pääoma / tase Oma pääoma / bruttotuotot Muillakin yksinkertaisilla tunnusluvuilla selitysvoimaa Monimutkaiset Fed:in ohjeita noudattaen tehdyt, riskipainoja huomioon ottavat laskelmat toimivat lähinnä melko pitkällä aikavälillä Pelkkien vakavaraisuustietojen kyky ennustaa pankin kaatumista melko heikko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Betz, Oprica, Peltonen, Sarlin (JBF 2014) EU-maat viimeisessä finanssikriisissä; lopultakin mahdollista tutkia pankkikonkursseja eurooppalaisella datalla! Tosin kaatumisiksi laskettu mm. pakkofuusiot ja julkinen tuki 546 eurooppalaista pankkia , kahden vuoden ennustehorisontti Melkein kaikki EU-maat Sekä maakohtaisia että pankkikohtaisia selittäviä tekijöitä Eurooppalainen pankki kaatuu todennäköisemmin, jos Heikko vakavaraisuus Hyvä kannattavuus (suuret tuotot ja suuret riskit ) Maakohtaisista tekijöistä ongelma suuri pankkisektori, ja paljon velkaa lisäävät riskejä Asuntojen hintojen lasku ja BKT:n hidas tai negatiivinen kehitys lisäävät riskejä, samoin iso julkinen velka K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Arena (JBF 2008) Data kerätty systeemisistä pankkikriiseistä 444 pankkia Aasiasta, enimmäkseen Latinalaisesta Amerikasta Indonesia, Korea, Malesia, Filippiinit, Thaimaa (kaikki 1997), Argentiina (1995), Meksiko (1994), Venezuela (1994) Aasian kriisissä lähinnä vain valmiiksi heikot pankit ajautuivat ongelmiin Esim. vakavaraisuus suojasi Ongelmissa pankit, joilla paljon lainoja/tase ennen kriisiä Suuret selviytyivät todennäköisemmin kuin pienet Luottotappiot ennen kriisiä eivät selittäneet Latinalaisessa Amerikassa myös terveen oloisille saattoi tulla pahoja ongelmia Ulkomaalaisten omistamat selviytyivät paremmin Paljon luottotappioita ennen kriisiä kirjanneet ongelmissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta Benediktsdottir Danielsson Zoega (Economic Policy 2011) Islantilaiset pankit; periaatteessa koko pankkijärjestelmä kotimaassaan, mutta vain joukko kunnianhimoisia laajentajia muissa maissa Ennen liberalisointia pankkijärjestelmä pääosin valtion omistuksessa, politisoitunut ja voimakkaan reguloitu Uusi sukupolvi poliitikkoja tuli valtaan 1990-luvulla => yksityistäminen ja deregulointi Monet pankkien uusien suuromistajista läheisissä yhteyksissä kahteen pääpuolueeseen Landsbankin uudet omistajat lainasivat suuren osan kauppasummasta Bunadarbankista, ja toisin päin Viranomaiset pikemminkin kannustivat pankkien laajenemista kuin yrittivät rajoittaa sitä. V 2005 pääministeri asetti komitean selvittämään, kuinka Islannista saataisiin merkittävä kansainvälinen finanssikeskus; puheenjohtajana Kaupthingin hallituksen PJ Rahoitusvalvoja alimiehitetty, ei kunnolla poliittisen järjestelmän tukema K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta Kunnianhimoinen laajentuminen Intoa ja kunnianhimoa paljon, kokemusta ja instituutiomuistia vähän Etenkin Kaupthing Maaliskuussa 1999 uusi hallituksen PJ ilmoitti henkilökunnalle, että tavoitteena on taseen 15- kertaistaminen viidessä vuodessa ja laajeneminen moniin ulkomaihin Pankki alkoi käydä arvopaperikauppaa omaan lukuunsa Taseen keskimääräinen vuosikasvu 61 % / vuosi Uusi strategia toimi monta vuotta: suuria voittoja kotiutettiin Muutkin kaksi suurinta kasvoivat nopeasti Glitnirin ja Landsbankin taseet kasvoivat yli 50 % vuodessa Valtava rahoituksen tarve tyydytettiin aluksi pitkälti Euroopan joukkolainamarkkinoilla Sekä pankeilla että niiden kotivaltiolla yhä korkea luottoluokitus; kotimaan korkea luokitus vaikutti pankkien hyvään luokitukseen Ulkomailla pankit mainostivat, että talletukset Islannin ETA-vaatimusten mukaisen talletussuojan piirissä. ETA-periaate: kotimaavalvoja valvoo Ei ollut EU-tason valvontaa, eikä varsinkaan ETA-valvojaa Mutta Islannin rahoitusvalvoja toivottoman alimiehitetty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta Islanti oli ETA-maa mutta ei eurossa Vapaa pääoman liikkuvuus, mutta korkoero; Islannin korot merkittävästi korkeampia Hankittiin halpaa rahoitusta ulkomaanvaluutassa, myönnettiin kruunulainoja kotimaassa => kirjanpito näytti huikeaa kannattavuutta; ennakoivia luottotappiovarauksia ei tehty Islannin vaihtotaseen alijäämä valtava; 2008 ulkomainen nettovelka yli 200 % BKT:stä Paljon lainoja yrityksille, joiden maksukyky epävarma jos kruunu heikkenee, mm. valuuttalainoja Paljon lainoja kotimaisia arvopaperisijoituksia tekeville holding-yhtiöille Vuoden 2007 lopussa pankkien taseet 744 % Islannin BKT:stä Ensimmäiset ongelmat alkuvuonna 2006: luottoluokittelijat ilmaisivat merkkejä epäluulosta Joukkolainarahoitus vaikeutui Tukkurahoituksen hinta nousi merkittävästi, pp yli riskittömien korkojen, samaa luokkaa kuin kehitysmaiden pankit maksavat => CDO:t alkoivat olla tärkeitä sijoittajia Finanssikriisi alkoi 2007 Turvauduttiin lisääntyvästi ulkomaisiin vähittäistalletuksiin; toiminta alkoi olla sen varassa, että tallettajat ulkomailla luottivat Islannin talletussuojajärjestelmään, tarjottiin huippukorkoja toivoen, että yleisö uskoo talletuksen riskittömyyteen Osingonmaksu ja lähipiirille lainaaminen jatkui, rahastetaan kun vielä voidaan? Oliko koko maa riippuvainen pankkisektoristaan? Toivottiin ihmettä loppuun saakka? Kaikki romahti kahdessa viikossa lokakuussa 2008 Nousukausi alkoi olla ohitse Lehman Brothersin konkurssi => ei enää rahoitusta tukkumarkkinoilta Osakepörssi romahti 75 % kahdessa viikossa, maksimissaan laskua 95 % vuoden 2007 huipusta. Kävi ilmi (jos joku ei tiennyt): talletussuojajärjestelmän varat eivät riittäneet alkuunkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 SKOP Heikki Hiilamo: SKOP lyhyt historia Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki Perustettu 1908 nimensä mukaiseen tarkoitukseen Säästöpankkien oli talletettava kymmenesosan kassavaroista liikepankkeihin Saivat huonoa korkoa Perustivat oman liikepankin Teki varantotalletukset Suomen Pankkiin säästöpankkien puolesta Sai keskuspankkiluottoa Hoiti ulkomaanyhteyksiä (ulkomaanmaksut ym) SKOP:lla hyvin vähän säästöpankkien tarpeisiin perustumatonta toimintaa ennen 1960-lukua Ei pidetty oikein aitona liikepankkina Nuhjuinen imago 1980-luvun puoliväliin ylin johto piti tärkeimpänä maksuvalmiutta ja alhaista riskiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 SKOP Jo 1980-luvun alkupuolella konflikti: varovainen vanha pääjohtaja vs. dynaaminen nuori polvi 1984 vanha pääjohtaja sairastui ja erosi => kenttä täysin auki dynaamiselle nuorelle polvelle Huoli: lainsäädännön tulevan uudistamisen vuoksi säästöpankit saavat kohta tehdä kaikkea, mitä liikepankitkin Mihin omistajat tarvitsevat SKOP:ia? Säästöpankeille pelkkä kilpailija? Muutettava pankki niin hyväksi osingonmaksajaksi, että siitä kunnolla hyötyä! Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi 1980-luvulla loi uusia mahdollisuuksia kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi Korkosäännöstelyn purkaminen 1983 alkaen Ulkomaisen rahoituksen hankkiminen sallittiin 1984 alkaen Pankkien välinen sijoitustodistuskauppa SKOP alkoi puhua itsestään investointipankkina K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 SKOP Aloitti kiinteistösijoituksilla Forumin kauppakeskus, Itäkeskus 1985 alkaen kiinteistöjen ostaminen ja myyminen Laajentaminen osakkeisiin Havaittiin, että pörssiyhtiöiden substanssiarvot selvästi pörssiarvoja korkeammat Kasvoi vähitellen merkittäväksi osakesijoittajaksi Helsingin pörssissä Ei juuri julkistanut tietoja omistuksistaan (tuolloin vielä paperiset osakekirjat, saattoi pitää salassa) Pankki olisi saanut sijoittaa vain 10 % omista varoistaan osakkeisiin, kiersi säädöstä lähipiiriyhtiöittensä avulla Osti merkittävää äänivaltaa myös yhtiöissä, joiden oli perinteisesti katsottu kuuluneen KOP:n (Kansallis-Osake-Pankki) tai SYP:n (Suomen Yhdyspankki) leiriin Tarkoitus myös käydä aktiivisesti kauppaa osakkeilla Perinteinen liikepankkityyli: pitkäaikaisia, strategisia sijoituksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 SKOP SKOP:in korkokate kehittyi kehnosti Muut tuotot kehittyivät erinomaisesti Tase kasvoi nopeasti Luottokanta kasvoi 16 % v. 1985, 38 % 1986 Kasvu rahoitettiin markkinarahalla Nurkanvaltaukset Hallinnan kannalta merkittävä omistusosuus yrityksessä, tarkoituksena myydä voitolla se taholle, joka aidosti haluaa hallita Kasvaneet osingot => uusi strategia alkoi saada kannatusta säästöpankeissa Säästöpankit edelleen pääomistajina Aiemmin oli suhtauduttu epäilevästi uuteen johtoon ja sen strategiaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 SKOP Pitkän säännöstelykauden aikana ei ollut koettu juuri lainkaan luottotappioita Pankkitoiminta miellettiin (lähes) riskittömäksi Korot säännöstelty => tuotto suoraan luottojen ja talletusten määrän mukaan Voitto = luottokanta*(lainojen korko talletusten korko); Korot tietenkin annettuja (viranomaisten päättämiä), lainat suunnilleen = talletukset, koska raha- ja pääomamarkkinoita ei juuri ollut; lainoista krooninen ylikysyntä Minkä tahansa pankin voittoa oli rajoittanut mahdollisuus saada rahoitusta 1980-luvun puolivälistä alkaen rahoitusta sai! Rahamarkkinoiden deregulointi => rahoitusta oli saatavilla käytännössä rajattomasti Etenkin sijoitustodistukset Luotonannon voimakas kasvu sekä SKOP:issa että säästöpankeissa tietoisena tavoitteena Konttorinjohtajien palkkiot sidottiin myönnettyjen luottojen määrään Ylittää tavoitteet = myydä suunniteltua enemmän lainoja => bonus K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 SKOP Tapaus Helsingin Osakepankki SKOP ja HOP olivat jo 1980-luvun alussa käyneet salaisia neuvotteluja yhdistymisestä Pohdittu myös valtausta HSB:n kanssa Alkuvuonna 1985 HOP:lle tuli pahoja tappioita valuuttapositioista => kurssi laski pörssissä => aiempaa helpompi kohde valtaukselle SKOP oli ryhtynyt hiljaisuudessa ostamaan HOP:n osakkeita Kahdenvälisesti yksityisiltä ruotsinkielisiltä suurosakkailta, jotka olivat pankin sisäisen kieliriidan hävittyään valmiita luopumaan osuuksistaan Bulvaaneina toimineiden pankkiiriliikkeiden kautta pörssistä SKOP ilmoitti lokakuussa 1985 ostavansa yleisöltä hyvään hintaan lisää SYP oli pitkään valmistellut HOP:n ostamista => tunteenomainen reaktio Pankit alkoivat kilvan ostaa HOP:n osakkeita SYP voitti, mutta joutui ostamaan SKOP:ilta osakkeet kovaan hintaan => Huomattava myyntivoitto SKOP:ille K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 SKOP Tampella Heikossa kunnossa ollut monialateollisuusyritys SKOP hankki merkittävän määrän osakkeita 1985 alkaen SYP ja muut päärahoittajat halukkaita luopumaan => suuren osakepotin kaupat 1987 korkeaan hintaan Aluksi kiinnitettiin huomiota Tampellan omaisuuteen Aluksi ajatuksena pilkkoa ja myydä, mutta lehdistöhaastattelussa lupauduttiin pitämään 20 vuotta Jokaisella liikepankkilla oltava oma teollisuusryhmä Ei-taloudellinen tausta-ajatus? Imagokysymys? Samalla SYP:n Tampellalle myöntämät luotot siirtyivät SKOP:ille Loppuvuonna 1987 kaksi muistutusta kuolevaisuudesta Pörssiromahdus lokakuussa 1987 (25 % / päivä) Mutta: SKOP alkoi ostaa => osoittautui hyväksi päätökseksi Joulukuussa 1987 KOP lopetti tilapäisesti SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen Muut pankit jatkoivat ostamista => SKOP ei kaatunut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Toiminta Yhdysvalloissa Suomi alkoi käydä pieneksi => Edustusto New Yorkiin 1986 Tehtävänä löytää houkuttelevia luottokohteita Yhdysvalloista Aluksi vain osuuksia luottosyndikaateissa (=usean pankin yhdessä myöntämä laina), myöhemmin itsenäisesti annettuja lainoja Investointipankki Peers & Co toimi neuvonantajana Tämän neuvonantajan löytämät asiakkaat osoittautuivat myöhemmin erittäin epäilyttäviksi Monet hankkeista kiinteistöihin liittyviä, mm. Neitsytsaarten hotellihanke Helsingissä hyväksyttiin lähes kaikki, mitä ehdotettiin Vaikka toiminta Yhdysvalloissa ei kannattavaa, edustusto päätettiin laajentaa sivukonttoriksi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 SKOP-Vaikeudet alkavat 1989 noususukausi alkoi olla ohitse Pörssi kääntyi laskuun alkuvuonna 1989, mitä pidettiin aluksi hyvin tilapäisenä Kiinteistöjen hinnat kääntyivät laskuun alkuvuonna 1989 Suomen Pankki ryhtyi nostamaan kassavarantovelvoitetta SKOP alkoi jo hillitä antolainausta, monet säästöpankit eivät Tappiot Yhdysvalloista kasvoivat SKOP:in velat markkinoille kasvaneet kymmeniin miljardeihin markkoihin SKOP:illa alkoi olla vaikeuksia saada sijoitustodistuksiaan myydyksi samaan hintaan kuin kilpailijat Tampella pysyi tappiollisena, yritettiin karsia huonoja toimintoja SKOP:illa ei ollut juuri omaa kansantaloudellista analyysiä => huono kyky ymmärtää ympäristön tapahtumia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 SKOP - romahdus Pääjohtaja teki itsemurhan => omiaan ruokkimaan yleistä epäluottamusta Pitkäaikaiset sijoitukset, lyhyt rahoitus Pankkitarkastusvirasto ja Suomen Pankki vaativat pankilta tervehdyttämisohjelmaa Säästöpankit sitoutuivat tukemaan, mutta resurssit eivät riittäneet pelastusoperaatioon. SKOP:ille yritettiin löytää ostajaa, joka ottaisi myös riskit kantaakseen KOP lopetti jälleen SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen Levisi perätön huhu, että SKOP olisi menettänyt miljardin optiokaupassa => lisää epäluuloa Suomen Pankki otti SKOP:in haltuun, jolloin SKOP:in tarina itsenäisenä pankkina päättyi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Paavo Korpisaari, Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja 1923 Voimakas noususuhdanne 1890-luvulla, etenkin vuosikymmenen loppu Pankkitoiminta laajeni 1890 Suomessa 54 liikepankkien sivukonttoria, 1899 jo 98 konttoria Pankkitalletusten voimakas kasvu 1893 alkaen Pankkien antolainausvolyymit alkoivat kasvaa Nopeasti laajeneva toimiala toi houkuttelevia mahdollisuuksia Ryhdyttiin perustamaan uutta liikepankkia, joka myöntäisi luottoja etenkin maataloudelle Muut pankit myönsivät maataloudelle vain lyhytaikaisia luottoja ja vain hyvinä aikoina Perustamishankkeessa mukana tyytymättömyyttä Kansallis-Osake-Pankkia kohtaan Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin piti myöntää maataloudelle ja teollisuudelle lainoja, jotka rahoitettaisiin obligaatioemissioilla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Perustamiskokous joulukuussa 1896 Pankin oli tarkoitus myöntää matalariskisiä lainoja vakuuksia vastaan Alkupääoma 2 milj mk, olosuhteisiin ja kilpailijoihin nähden paljon Tilastokeskuksen rahanarvokertoimen mukaan vuoden 1896 kaksi miljoonaa markkaa = 10,5 miljoonaa vuoden 2014 euroa Kansantalous ja pankkitoiminta kasvanut voimakkaasti => oli suurempi summa suhteessa kansantalouteen, pankkien yhteenlaskettuihin pääomiin tai tulotasoon kuin nykyään olisi n. 10,5 milj euroa Hallintoneuvostoon ei tullut yhtään maanviljelijää, vaikka tarkoitus oli alun perin luotottaa etenkin maataloutta Alkoi perustaa runsaasti sivukonttoreita 1897 sivukonttorit Viipuriin, Tampereelle, Karhulaan, Kokkolaan, Poriin Pankkiin osakepääomaa sijoittaneet halusivat sivukonttorin omalle kotipaikkakunnalleen Osakkeenomistajat halusivat pankkipalveluita, eivät osinkoja Voimakkaan laajentumisen vuoksi tarvittiin lisää osakepääomaa, alettiin hankkia 1898 Osakeanti meni noususuhdanteessa hyvin kaupaksi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Rahaolot alkoivat kuitenkin kiristyä jo 1898 Ottolainauksen ilmoitettiin vielä kasvavan, mutta antolainausta alettiin kiristää Pankki alkoi ottaa lisääntyvästi lainaa Suomen Pankista Vekseleiden rediskonttaus Antolainaus kuitenkin kasvoi jatkuvasti nopeammin kuin talletukset Pankki alkoi kerätä talletuksia hyvin erikoisilla tavoilla Provisiopalkkaisia talletusten kerääjiä, mm. kiertäviä asiamiehiä Kiertokirjeitä (=suoramainontaa) Epätavallisen korkeita talletuskorkoja Vuonna 1900 rahoitusongelmat alkoivat pahentua Nousukausi alkoi olla ohitse Joulukuussa 1900 vanha johtaja väistyi syrjään, uudet alkoivat selvitellä tilannetta Ylimääräinen yhtiökokous tammikuussa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Tilannetta selviteltäessä paljastui Kirjanpito osin väärennetty pankin todellinen tilanne väitettyä huonompi Mitä pidempään tilannetta selviteltiin, sitä huonommalta se vaikutti Luottotappioita kirjattu aivan liian varovasti Antolainaus oli kasvanut aivan liian nopeasti, ylittänyt pankin kyvyn hankkia rahoitusta Tekaistut talletustodistukset Pankki kirjoitti todistuksia tehdyistä määräaikaistalletuksista, vaikka mitään talletusta ei ollut tapahtunut. Yhtiöt, joissa pankki osakkaana, saivat muualta lainaa panttaamalla näitä todistuksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Antolainauksesta suhteettoman suuri osa keskittynyt muutamille harvoille yrityksille Kahdeksan suurimman asiakkaan osuus lainoista 7,5 milj mk 60 % luottosalkusta. Vakuudet käytännössä arvottomia Usein voimakkaasti laajentaneita yrityksiä Asiakkaat samanlaisia nousukauden tuotteita kuin pankki itsekin oli Monet yritysasiakkaat suhteettoman suuria pankin kokoon nähden Etenkin Osakeyhtiö Taimi Viipurissa Taimen johdossa oli henkilöitä, jotka istuivat Maanviljelys- ja Teollisuuspankin hallintoneuvostossa Pankin Viipurin konttorinjohtaja oli myös Taimen toimitusjohtaja Melkein myönsi luottoja itselleen Taimi asetti luottojensa vakuudeksi yhtiön omia osakkeita (!) Heikosti kannattava yhtiö täysin riippuvainen siitä, että sai rahoitusta pankilta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Tilannetta selviteltäessä paljastui lisäksi: Pankin kumulatiiviset tappiot ylittivät osakepääoman moninkertaisesti Oli menetetty osakepääoma, vararahasto ja vielä lisäksi 5,5 milj mk. Kumulatiiviset tappiot selvästi yli 50 % taseen loppusummasta (Vakavaraisuus -50 %...) Pankin tappiolliset yritysasiakkaat olivat alkaneet lypsää pankkia, joka ei enää voinut päästää asiakkaitaan konkurssiin Olisi ollut pakko kirjata luottotappiot Konkurssipesän valvonta syyskuussa 1902: varoja 3,8 milj mk, velkoja 9,4 milj mk. Pitkät oikeusjutut, kestivät 15 vuotta Jälkikäteen liikanimi maanviheliäisyyspankki Jälkikäteen johtaja ja hallintoneuvosto syyttelivät toisiaan Johtaja muutti maasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Mikä yhteistä kolmessa kriisipankissa? Jokaisessa tapauksessa pankki oli noususuhdanteessa nopeasti laajentunut markkinoille, joita se ei ennestään tuntenut Pankkia ei ollut / levittäytyi ulkomaille / vaihtoi asiakaskuntaa kotimaassa Huono kilpailemaan, koska delegoituna monitoroijana huono, ei tuntenut uusia asiakkaitaan! (Diamond-Dybvig!) Kaikissa tapauksissa kunnianhimoinen johto Ulkopuolinen olisi pystynyt havaitsemaan ainakin seuraavan kuvion: 1) Nopea laajentaminen noususuhdanteessa 2) Epätavallisen suuren rahoituksen tarpeen, joka ilmeni tallettajille tai muille rahoittajille tarjottuina korkeina korkoina tai epätavallisina varainkeruutapoina. - Stglitz-Weiss rahoittajan näkökulmasta: korkea korko = merkki vaarasta! Ongelmat kärjistyvät taantumassa Riskinotto kostautuu, kun taantuma tulee. Taantuma paljastaa sen mitä tilintarkastaja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 LOPUKSI KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET 1. Kaikki raha (kolikoita lukuun ottamatta) on keskus- ja muiden pankkien velkaa yleisölle 2. Pankkijärjestelmä generoi rahaa (=omia velkojaan) luotonlaajenemisprosessissa, jonka syy- seuraussuhteet monimutkaisia, ehkä riippuvat ajasta ja paikasta 3. Lyhyellä aikavälillä kannattaa harjoittaa löysää rahapolitiikkaa, joka ei pitkällä aikavälillä ole järkevää. Itsenäinen keskuspankki ei (toivottavasti) lankea lyhyen aikavälin houkutuksiin 4. Rahan kysyntä: korkeiden korkojen oloissa ei ole houkuttelevaa pitää rahaa hallussa. 5. Pankki delegoituna monitoroijana tarkkailee velallisia säästäjän puolesta: kannustinrakenteet ovat hyvät. 6. Velallinen, joka on halukas maksamaan korkeita korkoja lainoistaan, on epäilyttävä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET 7. On vaikeaa tai mahdotonta yhdistellä kiinteää valuuttakurssia, vapaita pääomanliikkeitä ja itsenäistä rahapolitiikkaa jostain näistä kolmesta on luovuttava. 8. Maiden välillä on eroja rahoitusjärjestelmissä. Anglosaksissa maissa arvopaperimarkkinoiden suhteellinen merkitys on suurempi kuin esim. Saksassa, Japanissa, pohjoismaissa tai Kiinassa. 9. Julkisen vallan on vaikea irtisanoutua ainakaan suurten pankkien velkojen takaamisesta, mikä luo pankeille virheellisiä, liialliseen riskinottoon yllyttäviä kannustimia: voitot ovat yksityisiä, tappiot julkisia, ja ennen kaikkea lanoista maksetut korot keinotekoisen alhaisia. 10. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos maassa on vaihtotaseen vaje, nopeasti nousevat asuntojen hinnat, nopeasti kasvava luottokanta ja lukemattomia perusteluja sille, miksi kaikki on riskitöntä eikä nousu lopu koskaan. 11. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pankki on kasvanut nopeasti ja se alkaa hankkia talletuksia tai muuta rahoitusta epätavanomaisin keinoin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Mihin SKOP kompastui? - SKOP- ja OKO-pankkien vertailua 1984-1990

Mihin SKOP kompastui? - SKOP- ja OKO-pankkien vertailua 1984-1990 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 88. vsk. - 2/1992 Mihin SKOP kompastui? - SKOP- ja OKO-pankkien vertailua 1984-1990 HEIKKI KOSKENKYLÄ Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Suomen koko pankki sektorin

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen. Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8.

Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen. Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8. Antti Suvanto Suomalaisten pankkien ulkomaantoiminnot ja kansainvälistyminen Itämeren piirin finanssi-integraatio Historiaseminaari Turku 16.8.2011 Suomalaisten liikepankkien taseen rakenne Saamiset Kotimaiset

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Finanssikriisit Pohjolassa

Finanssikriisit Pohjolassa Finanssikriisit Pohjolassa Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Itämeren finanssi-integraatio konferenssi Turku 16.8.2011 1 I. Johdanto Finanssikriisi käynnistyy kun jotkut rahoitusinstituutiot tai varallisuusmuodot

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa. Liisa Halme Rahoitustarkastus

Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa. Liisa Halme Rahoitustarkastus Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa Liisa Halme Rahoitustarkastus Esityksen kulku Kriisin syvyys Kriisin syitä Kriisin hoito Kriisin opetukset Tilanne tänään 1 Pankkikriisit kansainvälisesti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.21 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen liiketoiminnan tuotot (liikevaihto+korkotuotot) nousivat.% edellisvuodesta ja olivat EUR 7.m (EUR.m Q1/214)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu 29.1.2010 1990-LUVUN PANKKIKRIISIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS -> Tarkastellaan ja selitetään pankkikriisiä alueellisesta näkökulmasta

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot