Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 17 M K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Taantuma paljastaa sen mitä tilintarkastaja ei huomannut. John Kenneth Galbraith K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Kriisipankit Pankki voi ajautua ylitsepääsemättömiin ongelmiin yksinään muutenkin kuin laskusuhdanteessa Usein jokin kertaluonteinen paha väärinkäytös tms Operationaalinen riski Yksittäisen pankin ylivoimaiset ongelmat harvoin seurausta tietoisesta riskinotosta, johon ryhdytty ylimmän johdon päätöksellä Tavallisimmin kriisipankki ajautuu ongelmiin laskusuhdanteessa, usein osana laajaa pankkikriisiä Tosin pankkikriisit eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kaikkiin pankkeihin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Esimerkki kertaluontoisesta iskusta: Barings 1762 perustettu brittiläinen liikepankki Lähes teki vararikon 1890 Argentiinan ja Uruguayn velkakriisin yhteydessä Kaatui lopullisesti 1995 täysin yllättäen Syy: yksittäinen johdannaiskaupan johtohahmo Singaporen sivukonttorissa Piti tehdä riskitöntä arbitraasia Hyödynsi Nikkei 225 futuurien hinnoittelueroja Osakan ja Singaporen markkinoiden välillä Näytti paperilla erittäin kannattavalta Riskittömän arbitraasin ei pitäisi tuottaa kuin hädin tuskin sen verran, että toimintaa juuri ja juuri kannattaa jatkaa miten saattoi tehdä jatkuvasti kunnolla voittoa? Sama henkilö pyöritti yksinään lähes koko toimintoa: hoiti kaupankäynnin, selvityksen ym esimiesasemassa => saattoi toimia käytännössä ilman valvontaa Tällaista asetelmaa ei pitäisi olla! Neljän silmän periaate! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Tapaus Barings Todellisuudessa otti suuria positioita Alkoi ehkä 1990-luvun alussa? Teki aluksi suuria spekulaatiovoittoja, jotka naamioi aiotun riskittömän toiminnan voitoiksi => isoja bonuksia Myöhemmin alkoi piilotella tappioita kuvitteellisille asiakkaille ja virhetilille Pystyi piilottelemaan, koska kontrolloi koko järjestelmää Joulukuuhun 1994 mennessä todellisuudessa tappiolla n. 200 milj Raportoi 102 miljoonan punnan voiton Alkuvuoden 1995 yritti hankkia hävityn summan takaisin riskinotolla Olisiko ollut mitään muuta keinoa enää päästä kuiville? Vrt. ruletin martingaalistrategia ; asetetaan aina niin suuri panos, että hyvällä onnella saadaan entisettappiot kuitatuksi ja päästään voitolle. Tuplataan panos joka kierroksella, jolloin erittäin todennäköisesti lopulta lykästää. Koben maanjäristys => Nikkei-indeksi laski voimakkaasti => ei enää pystynyt asettamaan vakuuksia Muistakaa: johdannaispörssissä osapuolen, jolla on velvoitteita, on asetettava vakuudet keskusvastapuolelle Tarinan opetus: Vaarallista antaa muodostua tilanteita, joissa yksi ihminen pystyy (ei välttämättä luvallisesti) ottamaan isoja riskejä muiden havaitsematta Hyvämaineisellakaan henkilöllä ei pitäisi olla tällaista mahdollisuutta Neljän silmän periaatetta pitäisi kunnioittaa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Empiriaa tavanomaisemmista kriisipankeista Tavanomaiset tapaukset pääsääntöisesti liittyvät laskusuhdanteisiin Friedman ( ) ja Schwartz ( ) Monet kaatuneet pankit 1930-luvun lamassa pikemminkin irrationaalisen, tarttuvan paniikin uhreja kuin aidosti varattomia Talletuspakojen yhteys makrotaloudellisiin fundamentteihin heikko, vain yrityssektorin vaikeuksilla jotain selitysvoimaa Calomiris & Mason (AER 2003) Arvioivat F&S:n aineistoa pankkitasolla tilastollisesti Pankkitoimiluvat osavaltiotasolla => toiminta maantieteellisesti rajattua => alueen talouskehitys potentiaalinen selittäjä Tartuntahypoteesin mukaisia selittäjiä: talletuspaot muissa pankeissa (kansallisesti, osavaltiotasolla, paikallisesti) ja pankkien väliset talletukset Fundamenttiselittäjiä: riskit/tase ja oma pääoma / tase, markkinavoima, korkoriski Keskeinen tulos: vasta maaliskuussa 1933 viimeisessä F&S:n paniikissa pankkien kaatumisia merkittävä määrä, joka voisi olla seurausta kansallisesta paniikista Alueellisia paniikkeja ehkä jo aiemmin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Calomiris & Mason (2003), jatkuu Pankkiin ja alueeseen liittyvät fundamentit ennustavat pankkikonkursseja paremmin kuin tartunta Konkurssitodennäköisyyttä pienensivät mm. Pankin suuri koko Vakavaraisuus Osavaltiolta (eikä liittovaltiolta) saatu toimilupa Markkinavoima Korkealaatuinen (vähäriskinen) antolainaus Vähän arvopaperisijoituksia Ei sivukonttoreita Alueellisista tekijöistä mm. työttömyys lisäsi ongelmia Useissa tapauksissa Friedmanin ja Schwartzin identifioimat paniikkijaksot tilastollisesti vähensivät (!) konkurssin todennäköisyyttä, kun fundamentit kontrolloidaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Ongelmapankin tunnistaminen etukäteen vakavaraisuuden avulla (Estrella, Park, Peristriani, EconPolRev 2000) FDIC:n takaamat pankit Lyhyellä aikavälillä parhaiten pankin kaatumista ennustaa kaksi hyvin yksinkertaista tunnuslukua: Oma pääoma / tase Oma pääoma / bruttotuotot Muillakin yksinkertaisilla tunnusluvuilla selitysvoimaa Monimutkaiset Fed:in ohjeita noudattaen tehdyt, riskipainoja huomioon ottavat laskelmat toimivat lähinnä melko pitkällä aikavälillä Pelkkien vakavaraisuustietojen kyky ennustaa pankin kaatumista melko heikko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Betz, Oprica, Peltonen, Sarlin (JBF 2014) EU-maat viimeisessä finanssikriisissä; lopultakin mahdollista tutkia pankkikonkursseja eurooppalaisella datalla! Tosin kaatumisiksi laskettu mm. pakkofuusiot ja julkinen tuki 546 eurooppalaista pankkia , kahden vuoden ennustehorisontti Melkein kaikki EU-maat Sekä maakohtaisia että pankkikohtaisia selittäviä tekijöitä Eurooppalainen pankki kaatuu todennäköisemmin, jos Heikko vakavaraisuus Hyvä kannattavuus (suuret tuotot ja suuret riskit ) Maakohtaisista tekijöistä ongelma suuri pankkisektori, ja paljon velkaa lisäävät riskejä Asuntojen hintojen lasku ja BKT:n hidas tai negatiivinen kehitys lisäävät riskejä, samoin iso julkinen velka K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Empiriaa tavanomaisemmista tapauksista Arena (JBF 2008) Data kerätty systeemisistä pankkikriiseistä 444 pankkia Aasiasta, enimmäkseen Latinalaisesta Amerikasta Indonesia, Korea, Malesia, Filippiinit, Thaimaa (kaikki 1997), Argentiina (1995), Meksiko (1994), Venezuela (1994) Aasian kriisissä lähinnä vain valmiiksi heikot pankit ajautuivat ongelmiin Esim. vakavaraisuus suojasi Ongelmissa pankit, joilla paljon lainoja/tase ennen kriisiä Suuret selviytyivät todennäköisemmin kuin pienet Luottotappiot ennen kriisiä eivät selittäneet Latinalaisessa Amerikassa myös terveen oloisille saattoi tulla pahoja ongelmia Ulkomaalaisten omistamat selviytyivät paremmin Paljon luottotappioita ennen kriisiä kirjanneet ongelmissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta Benediktsdottir Danielsson Zoega (Economic Policy 2011) Islantilaiset pankit; periaatteessa koko pankkijärjestelmä kotimaassaan, mutta vain joukko kunnianhimoisia laajentajia muissa maissa Ennen liberalisointia pankkijärjestelmä pääosin valtion omistuksessa, politisoitunut ja voimakkaan reguloitu Uusi sukupolvi poliitikkoja tuli valtaan 1990-luvulla => yksityistäminen ja deregulointi Monet pankkien uusien suuromistajista läheisissä yhteyksissä kahteen pääpuolueeseen Landsbankin uudet omistajat lainasivat suuren osan kauppasummasta Bunadarbankista, ja toisin päin Viranomaiset pikemminkin kannustivat pankkien laajenemista kuin yrittivät rajoittaa sitä. V 2005 pääministeri asetti komitean selvittämään, kuinka Islannista saataisiin merkittävä kansainvälinen finanssikeskus; puheenjohtajana Kaupthingin hallituksen PJ Rahoitusvalvoja alimiehitetty, ei kunnolla poliittisen järjestelmän tukema K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta Kunnianhimoinen laajentuminen Intoa ja kunnianhimoa paljon, kokemusta ja instituutiomuistia vähän Etenkin Kaupthing Maaliskuussa 1999 uusi hallituksen PJ ilmoitti henkilökunnalle, että tavoitteena on taseen 15- kertaistaminen viidessä vuodessa ja laajeneminen moniin ulkomaihin Pankki alkoi käydä arvopaperikauppaa omaan lukuunsa Taseen keskimääräinen vuosikasvu 61 % / vuosi Uusi strategia toimi monta vuotta: suuria voittoja kotiutettiin Muutkin kaksi suurinta kasvoivat nopeasti Glitnirin ja Landsbankin taseet kasvoivat yli 50 % vuodessa Valtava rahoituksen tarve tyydytettiin aluksi pitkälti Euroopan joukkolainamarkkinoilla Sekä pankeilla että niiden kotivaltiolla yhä korkea luottoluokitus; kotimaan korkea luokitus vaikutti pankkien hyvään luokitukseen Ulkomailla pankit mainostivat, että talletukset Islannin ETA-vaatimusten mukaisen talletussuojan piirissä. ETA-periaate: kotimaavalvoja valvoo Ei ollut EU-tason valvontaa, eikä varsinkaan ETA-valvojaa Mutta Islannin rahoitusvalvoja toivottoman alimiehitetty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Esimerkki kunnianhimoisesta laajentamisesta Islanti oli ETA-maa mutta ei eurossa Vapaa pääoman liikkuvuus, mutta korkoero; Islannin korot merkittävästi korkeampia Hankittiin halpaa rahoitusta ulkomaanvaluutassa, myönnettiin kruunulainoja kotimaassa => kirjanpito näytti huikeaa kannattavuutta; ennakoivia luottotappiovarauksia ei tehty Islannin vaihtotaseen alijäämä valtava; 2008 ulkomainen nettovelka yli 200 % BKT:stä Paljon lainoja yrityksille, joiden maksukyky epävarma jos kruunu heikkenee, mm. valuuttalainoja Paljon lainoja kotimaisia arvopaperisijoituksia tekeville holding-yhtiöille Vuoden 2007 lopussa pankkien taseet 744 % Islannin BKT:stä Ensimmäiset ongelmat alkuvuonna 2006: luottoluokittelijat ilmaisivat merkkejä epäluulosta Joukkolainarahoitus vaikeutui Tukkurahoituksen hinta nousi merkittävästi, pp yli riskittömien korkojen, samaa luokkaa kuin kehitysmaiden pankit maksavat => CDO:t alkoivat olla tärkeitä sijoittajia Finanssikriisi alkoi 2007 Turvauduttiin lisääntyvästi ulkomaisiin vähittäistalletuksiin; toiminta alkoi olla sen varassa, että tallettajat ulkomailla luottivat Islannin talletussuojajärjestelmään, tarjottiin huippukorkoja toivoen, että yleisö uskoo talletuksen riskittömyyteen Osingonmaksu ja lähipiirille lainaaminen jatkui, rahastetaan kun vielä voidaan? Oliko koko maa riippuvainen pankkisektoristaan? Toivottiin ihmettä loppuun saakka? Kaikki romahti kahdessa viikossa lokakuussa 2008 Nousukausi alkoi olla ohitse Lehman Brothersin konkurssi => ei enää rahoitusta tukkumarkkinoilta Osakepörssi romahti 75 % kahdessa viikossa, maksimissaan laskua 95 % vuoden 2007 huipusta. Kävi ilmi (jos joku ei tiennyt): talletussuojajärjestelmän varat eivät riittäneet alkuunkaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 SKOP Heikki Hiilamo: SKOP lyhyt historia Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki Perustettu 1908 nimensä mukaiseen tarkoitukseen Säästöpankkien oli talletettava kymmenesosan kassavaroista liikepankkeihin Saivat huonoa korkoa Perustivat oman liikepankin Teki varantotalletukset Suomen Pankkiin säästöpankkien puolesta Sai keskuspankkiluottoa Hoiti ulkomaanyhteyksiä (ulkomaanmaksut ym) SKOP:lla hyvin vähän säästöpankkien tarpeisiin perustumatonta toimintaa ennen 1960-lukua Ei pidetty oikein aitona liikepankkina Nuhjuinen imago 1980-luvun puoliväliin ylin johto piti tärkeimpänä maksuvalmiutta ja alhaista riskiä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 SKOP Jo 1980-luvun alkupuolella konflikti: varovainen vanha pääjohtaja vs. dynaaminen nuori polvi 1984 vanha pääjohtaja sairastui ja erosi => kenttä täysin auki dynaamiselle nuorelle polvelle Huoli: lainsäädännön tulevan uudistamisen vuoksi säästöpankit saavat kohta tehdä kaikkea, mitä liikepankitkin Mihin omistajat tarvitsevat SKOP:ia? Säästöpankeille pelkkä kilpailija? Muutettava pankki niin hyväksi osingonmaksajaksi, että siitä kunnolla hyötyä! Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi 1980-luvulla loi uusia mahdollisuuksia kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi Korkosäännöstelyn purkaminen 1983 alkaen Ulkomaisen rahoituksen hankkiminen sallittiin 1984 alkaen Pankkien välinen sijoitustodistuskauppa SKOP alkoi puhua itsestään investointipankkina K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 SKOP Aloitti kiinteistösijoituksilla Forumin kauppakeskus, Itäkeskus 1985 alkaen kiinteistöjen ostaminen ja myyminen Laajentaminen osakkeisiin Havaittiin, että pörssiyhtiöiden substanssiarvot selvästi pörssiarvoja korkeammat Kasvoi vähitellen merkittäväksi osakesijoittajaksi Helsingin pörssissä Ei juuri julkistanut tietoja omistuksistaan (tuolloin vielä paperiset osakekirjat, saattoi pitää salassa) Pankki olisi saanut sijoittaa vain 10 % omista varoistaan osakkeisiin, kiersi säädöstä lähipiiriyhtiöittensä avulla Osti merkittävää äänivaltaa myös yhtiöissä, joiden oli perinteisesti katsottu kuuluneen KOP:n (Kansallis-Osake-Pankki) tai SYP:n (Suomen Yhdyspankki) leiriin Tarkoitus myös käydä aktiivisesti kauppaa osakkeilla Perinteinen liikepankkityyli: pitkäaikaisia, strategisia sijoituksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 SKOP SKOP:in korkokate kehittyi kehnosti Muut tuotot kehittyivät erinomaisesti Tase kasvoi nopeasti Luottokanta kasvoi 16 % v. 1985, 38 % 1986 Kasvu rahoitettiin markkinarahalla Nurkanvaltaukset Hallinnan kannalta merkittävä omistusosuus yrityksessä, tarkoituksena myydä voitolla se taholle, joka aidosti haluaa hallita Kasvaneet osingot => uusi strategia alkoi saada kannatusta säästöpankeissa Säästöpankit edelleen pääomistajina Aiemmin oli suhtauduttu epäilevästi uuteen johtoon ja sen strategiaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 SKOP Pitkän säännöstelykauden aikana ei ollut koettu juuri lainkaan luottotappioita Pankkitoiminta miellettiin (lähes) riskittömäksi Korot säännöstelty => tuotto suoraan luottojen ja talletusten määrän mukaan Voitto = luottokanta*(lainojen korko talletusten korko); Korot tietenkin annettuja (viranomaisten päättämiä), lainat suunnilleen = talletukset, koska raha- ja pääomamarkkinoita ei juuri ollut; lainoista krooninen ylikysyntä Minkä tahansa pankin voittoa oli rajoittanut mahdollisuus saada rahoitusta 1980-luvun puolivälistä alkaen rahoitusta sai! Rahamarkkinoiden deregulointi => rahoitusta oli saatavilla käytännössä rajattomasti Etenkin sijoitustodistukset Luotonannon voimakas kasvu sekä SKOP:issa että säästöpankeissa tietoisena tavoitteena Konttorinjohtajien palkkiot sidottiin myönnettyjen luottojen määrään Ylittää tavoitteet = myydä suunniteltua enemmän lainoja => bonus K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 SKOP Tapaus Helsingin Osakepankki SKOP ja HOP olivat jo 1980-luvun alussa käyneet salaisia neuvotteluja yhdistymisestä Pohdittu myös valtausta HSB:n kanssa Alkuvuonna 1985 HOP:lle tuli pahoja tappioita valuuttapositioista => kurssi laski pörssissä => aiempaa helpompi kohde valtaukselle SKOP oli ryhtynyt hiljaisuudessa ostamaan HOP:n osakkeita Kahdenvälisesti yksityisiltä ruotsinkielisiltä suurosakkailta, jotka olivat pankin sisäisen kieliriidan hävittyään valmiita luopumaan osuuksistaan Bulvaaneina toimineiden pankkiiriliikkeiden kautta pörssistä SKOP ilmoitti lokakuussa 1985 ostavansa yleisöltä hyvään hintaan lisää SYP oli pitkään valmistellut HOP:n ostamista => tunteenomainen reaktio Pankit alkoivat kilvan ostaa HOP:n osakkeita SYP voitti, mutta joutui ostamaan SKOP:ilta osakkeet kovaan hintaan => Huomattava myyntivoitto SKOP:ille K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 SKOP Tampella Heikossa kunnossa ollut monialateollisuusyritys SKOP hankki merkittävän määrän osakkeita 1985 alkaen SYP ja muut päärahoittajat halukkaita luopumaan => suuren osakepotin kaupat 1987 korkeaan hintaan Aluksi kiinnitettiin huomiota Tampellan omaisuuteen Aluksi ajatuksena pilkkoa ja myydä, mutta lehdistöhaastattelussa lupauduttiin pitämään 20 vuotta Jokaisella liikepankkilla oltava oma teollisuusryhmä Ei-taloudellinen tausta-ajatus? Imagokysymys? Samalla SYP:n Tampellalle myöntämät luotot siirtyivät SKOP:ille Loppuvuonna 1987 kaksi muistutusta kuolevaisuudesta Pörssiromahdus lokakuussa 1987 (25 % / päivä) Mutta: SKOP alkoi ostaa => osoittautui hyväksi päätökseksi Joulukuussa 1987 KOP lopetti tilapäisesti SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen Muut pankit jatkoivat ostamista => SKOP ei kaatunut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Toiminta Yhdysvalloissa Suomi alkoi käydä pieneksi => Edustusto New Yorkiin 1986 Tehtävänä löytää houkuttelevia luottokohteita Yhdysvalloista Aluksi vain osuuksia luottosyndikaateissa (=usean pankin yhdessä myöntämä laina), myöhemmin itsenäisesti annettuja lainoja Investointipankki Peers & Co toimi neuvonantajana Tämän neuvonantajan löytämät asiakkaat osoittautuivat myöhemmin erittäin epäilyttäviksi Monet hankkeista kiinteistöihin liittyviä, mm. Neitsytsaarten hotellihanke Helsingissä hyväksyttiin lähes kaikki, mitä ehdotettiin Vaikka toiminta Yhdysvalloissa ei kannattavaa, edustusto päätettiin laajentaa sivukonttoriksi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 SKOP-Vaikeudet alkavat 1989 noususukausi alkoi olla ohitse Pörssi kääntyi laskuun alkuvuonna 1989, mitä pidettiin aluksi hyvin tilapäisenä Kiinteistöjen hinnat kääntyivät laskuun alkuvuonna 1989 Suomen Pankki ryhtyi nostamaan kassavarantovelvoitetta SKOP alkoi jo hillitä antolainausta, monet säästöpankit eivät Tappiot Yhdysvalloista kasvoivat SKOP:in velat markkinoille kasvaneet kymmeniin miljardeihin markkoihin SKOP:illa alkoi olla vaikeuksia saada sijoitustodistuksiaan myydyksi samaan hintaan kuin kilpailijat Tampella pysyi tappiollisena, yritettiin karsia huonoja toimintoja SKOP:illa ei ollut juuri omaa kansantaloudellista analyysiä => huono kyky ymmärtää ympäristön tapahtumia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 SKOP - romahdus Pääjohtaja teki itsemurhan => omiaan ruokkimaan yleistä epäluottamusta Pitkäaikaiset sijoitukset, lyhyt rahoitus Pankkitarkastusvirasto ja Suomen Pankki vaativat pankilta tervehdyttämisohjelmaa Säästöpankit sitoutuivat tukemaan, mutta resurssit eivät riittäneet pelastusoperaatioon. SKOP:ille yritettiin löytää ostajaa, joka ottaisi myös riskit kantaakseen KOP lopetti jälleen SKOP:in sijoitustodistusten ostamisen Levisi perätön huhu, että SKOP olisi menettänyt miljardin optiokaupassa => lisää epäluuloa Suomen Pankki otti SKOP:in haltuun, jolloin SKOP:in tarina itsenäisenä pankkina päättyi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Paavo Korpisaari, Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja 1923 Voimakas noususuhdanne 1890-luvulla, etenkin vuosikymmenen loppu Pankkitoiminta laajeni 1890 Suomessa 54 liikepankkien sivukonttoria, 1899 jo 98 konttoria Pankkitalletusten voimakas kasvu 1893 alkaen Pankkien antolainausvolyymit alkoivat kasvaa Nopeasti laajeneva toimiala toi houkuttelevia mahdollisuuksia Ryhdyttiin perustamaan uutta liikepankkia, joka myöntäisi luottoja etenkin maataloudelle Muut pankit myönsivät maataloudelle vain lyhytaikaisia luottoja ja vain hyvinä aikoina Perustamishankkeessa mukana tyytymättömyyttä Kansallis-Osake-Pankkia kohtaan Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankin piti myöntää maataloudelle ja teollisuudelle lainoja, jotka rahoitettaisiin obligaatioemissioilla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Perustamiskokous joulukuussa 1896 Pankin oli tarkoitus myöntää matalariskisiä lainoja vakuuksia vastaan Alkupääoma 2 milj mk, olosuhteisiin ja kilpailijoihin nähden paljon Tilastokeskuksen rahanarvokertoimen mukaan vuoden 1896 kaksi miljoonaa markkaa = 10,5 miljoonaa vuoden 2014 euroa Kansantalous ja pankkitoiminta kasvanut voimakkaasti => oli suurempi summa suhteessa kansantalouteen, pankkien yhteenlaskettuihin pääomiin tai tulotasoon kuin nykyään olisi n. 10,5 milj euroa Hallintoneuvostoon ei tullut yhtään maanviljelijää, vaikka tarkoitus oli alun perin luotottaa etenkin maataloutta Alkoi perustaa runsaasti sivukonttoreita 1897 sivukonttorit Viipuriin, Tampereelle, Karhulaan, Kokkolaan, Poriin Pankkiin osakepääomaa sijoittaneet halusivat sivukonttorin omalle kotipaikkakunnalleen Osakkeenomistajat halusivat pankkipalveluita, eivät osinkoja Voimakkaan laajentumisen vuoksi tarvittiin lisää osakepääomaa, alettiin hankkia 1898 Osakeanti meni noususuhdanteessa hyvin kaupaksi K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Rahaolot alkoivat kuitenkin kiristyä jo 1898 Ottolainauksen ilmoitettiin vielä kasvavan, mutta antolainausta alettiin kiristää Pankki alkoi ottaa lisääntyvästi lainaa Suomen Pankista Vekseleiden rediskonttaus Antolainaus kuitenkin kasvoi jatkuvasti nopeammin kuin talletukset Pankki alkoi kerätä talletuksia hyvin erikoisilla tavoilla Provisiopalkkaisia talletusten kerääjiä, mm. kiertäviä asiamiehiä Kiertokirjeitä (=suoramainontaa) Epätavallisen korkeita talletuskorkoja Vuonna 1900 rahoitusongelmat alkoivat pahentua Nousukausi alkoi olla ohitse Joulukuussa 1900 vanha johtaja väistyi syrjään, uudet alkoivat selvitellä tilannetta Ylimääräinen yhtiökokous tammikuussa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Tilannetta selviteltäessä paljastui Kirjanpito osin väärennetty pankin todellinen tilanne väitettyä huonompi Mitä pidempään tilannetta selviteltiin, sitä huonommalta se vaikutti Luottotappioita kirjattu aivan liian varovasti Antolainaus oli kasvanut aivan liian nopeasti, ylittänyt pankin kyvyn hankkia rahoitusta Tekaistut talletustodistukset Pankki kirjoitti todistuksia tehdyistä määräaikaistalletuksista, vaikka mitään talletusta ei ollut tapahtunut. Yhtiöt, joissa pankki osakkaana, saivat muualta lainaa panttaamalla näitä todistuksia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Antolainauksesta suhteettoman suuri osa keskittynyt muutamille harvoille yrityksille Kahdeksan suurimman asiakkaan osuus lainoista 7,5 milj mk 60 % luottosalkusta. Vakuudet käytännössä arvottomia Usein voimakkaasti laajentaneita yrityksiä Asiakkaat samanlaisia nousukauden tuotteita kuin pankki itsekin oli Monet yritysasiakkaat suhteettoman suuria pankin kokoon nähden Etenkin Osakeyhtiö Taimi Viipurissa Taimen johdossa oli henkilöitä, jotka istuivat Maanviljelys- ja Teollisuuspankin hallintoneuvostossa Pankin Viipurin konttorinjohtaja oli myös Taimen toimitusjohtaja Melkein myönsi luottoja itselleen Taimi asetti luottojensa vakuudeksi yhtiön omia osakkeita (!) Heikosti kannattava yhtiö täysin riippuvainen siitä, että sai rahoitusta pankilta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Tilannetta selviteltäessä paljastui lisäksi: Pankin kumulatiiviset tappiot ylittivät osakepääoman moninkertaisesti Oli menetetty osakepääoma, vararahasto ja vielä lisäksi 5,5 milj mk. Kumulatiiviset tappiot selvästi yli 50 % taseen loppusummasta (Vakavaraisuus -50 %...) Pankin tappiolliset yritysasiakkaat olivat alkaneet lypsää pankkia, joka ei enää voinut päästää asiakkaitaan konkurssiin Olisi ollut pakko kirjata luottotappiot Konkurssipesän valvonta syyskuussa 1902: varoja 3,8 milj mk, velkoja 9,4 milj mk. Pitkät oikeusjutut, kestivät 15 vuotta Jälkikäteen liikanimi maanviheliäisyyspankki Jälkikäteen johtaja ja hallintoneuvosto syyttelivät toisiaan Johtaja muutti maasta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Mikä yhteistä kolmessa kriisipankissa? Jokaisessa tapauksessa pankki oli noususuhdanteessa nopeasti laajentunut markkinoille, joita se ei ennestään tuntenut Pankkia ei ollut / levittäytyi ulkomaille / vaihtoi asiakaskuntaa kotimaassa Huono kilpailemaan, koska delegoituna monitoroijana huono, ei tuntenut uusia asiakkaitaan! (Diamond-Dybvig!) Kaikissa tapauksissa kunnianhimoinen johto Ulkopuolinen olisi pystynyt havaitsemaan ainakin seuraavan kuvion: 1) Nopea laajentaminen noususuhdanteessa 2) Epätavallisen suuren rahoituksen tarpeen, joka ilmeni tallettajille tai muille rahoittajille tarjottuina korkeina korkoina tai epätavallisina varainkeruutapoina. - Stglitz-Weiss rahoittajan näkökulmasta: korkea korko = merkki vaarasta! Ongelmat kärjistyvät taantumassa Riskinotto kostautuu, kun taantuma tulee. Taantuma paljastaa sen mitä tilintarkastaja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 LOPUKSI KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET 1. Kaikki raha (kolikoita lukuun ottamatta) on keskus- ja muiden pankkien velkaa yleisölle 2. Pankkijärjestelmä generoi rahaa (=omia velkojaan) luotonlaajenemisprosessissa, jonka syy- seuraussuhteet monimutkaisia, ehkä riippuvat ajasta ja paikasta 3. Lyhyellä aikavälillä kannattaa harjoittaa löysää rahapolitiikkaa, joka ei pitkällä aikavälillä ole järkevää. Itsenäinen keskuspankki ei (toivottavasti) lankea lyhyen aikavälin houkutuksiin 4. Rahan kysyntä: korkeiden korkojen oloissa ei ole houkuttelevaa pitää rahaa hallussa. 5. Pankki delegoituna monitoroijana tarkkailee velallisia säästäjän puolesta: kannustinrakenteet ovat hyvät. 6. Velallinen, joka on halukas maksamaan korkeita korkoja lainoistaan, on epäilyttävä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 KURSSIN TÄRKEIMMÄT OPETUKSET 7. On vaikeaa tai mahdotonta yhdistellä kiinteää valuuttakurssia, vapaita pääomanliikkeitä ja itsenäistä rahapolitiikkaa jostain näistä kolmesta on luovuttava. 8. Maiden välillä on eroja rahoitusjärjestelmissä. Anglosaksissa maissa arvopaperimarkkinoiden suhteellinen merkitys on suurempi kuin esim. Saksassa, Japanissa, pohjoismaissa tai Kiinassa. 9. Julkisen vallan on vaikea irtisanoutua ainakaan suurten pankkien velkojen takaamisesta, mikä luo pankeille virheellisiä, liialliseen riskinottoon yllyttäviä kannustimia: voitot ovat yksityisiä, tappiot julkisia, ja ennen kaikkea lanoista maksetut korot keinotekoisen alhaisia. 10. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos maassa on vaihtotaseen vaje, nopeasti nousevat asuntojen hinnat, nopeasti kasvava luottokanta ja lukemattomia perusteluja sille, miksi kaikki on riskitöntä eikä nousu lopu koskaan. 11. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pankki on kasvanut nopeasti ja se alkaa hankkia talletuksia tai muuta rahoitusta epätavanomaisin keinoin K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31.12.2013 [tilintarkastamaton] Vahva vire jatkuu Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 23.5% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.8m Q4/2012). Vuoden alusta

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.215 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 47.5% edellisvuodesta ja oli EUR 31.4m (EUR 21.3m Q3/214) Kolmannen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.9.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Kolmannen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 3.5% edellisvuodesta ollen EUR 4.9m (EUR 31.4m Q3/2). Kolmannen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi Aktia panostaa kasvuun Näkymät vuodeksi 2015 2 Suomi väärässä seurassa 3 Velkaantuminen jatkuu ilman uusia toimia 4 Vuoden

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011

Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011 Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011 Jussi Laitinen 9.5.2011 1 3/2011 lyhyesti Liikevoitto oli 18,8 (17,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) nousi 0,20 (0,18) euroon. Liiketoiminnan tuotot olivat 62,6

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989

POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 POHJOLAN OSAKEHISTORIA 1989 1 Jäljempänä on selostettu yhtiön osakkeisiin ja osakkeisiin oikeuttaviin arvopapereihin liittyviä päätöksiä ja toimia sekä osakepääoman ja osakkeiden lukumäärien vuotuista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä.

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä. Puolivuotiskatsaus 2016 Jakson liikevaihto oli 48 470 T (47 992 T ) Jakson liiketulos oli 1 365 T (1 204 T ) Jakson tulos oli 1 035 T (863 T ) Tulos per osake 0,070 Oma pääoma per osake 0,482 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2004 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2004 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2005 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2004 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot