PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors)"

Transkriptio

1 PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors) - sijoittavat listaamattomiin yrityksiin, joilla hyvä kasvupotentiaali - pääomasijoitukset tehdään ensisijaisesti oman pääomanehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. - pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tarkoituksena on edistää yrityksen arvonnousua. - arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa (exit), jolloin pääomasijoitusyhtiö luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. - yleensä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia hallinnoimistaan pääoma-rahastoista, joihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta, kuten vakuutusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä, pankeilta ja julkiselta sektorilta. - jotkut sijoittajat tekevät myös pääomasijoituksia omasta taseestaan tai emoyhtiön varoista. - kotimaisten pääomasijoittajien lisäksi Suomessa toimii monia ulkomaisia pääomasijoittajia, joista osa perustanut Suomeen toimipisteen sijoitusten koordinointia varten. - osa sijoittajista toimii suoraan ulkomailta ja voi tehdä esim. ns. syndikoituja sijoituksia paikallisen toimijan kanssa. 1) Yksityiset pääomasijoittajat pankeilla on Suomessa merkittävä rooli myös pääomasijoitustoimialalla. Muita yksityisiä pääomasijoittajia ovat esim. Amanda Capital Oyj, 3i Finland Oy, Capman Group, Eqvitec Partners Oy, Sponsor Capital Oy, MB Rahastoyhtiöt Oy, Profita Group, Sentica Partners Oy ja Midinvest Management Oy. pääomasijoittajat toimivat usein yhteistyössä muiden rahoittajien, kuten pankin, investointipankin tms. kanssa. pääomasijoitusyhtiöiden lisäksi pääomasijoitusmarkkinoilla toimii ns. bisnesenkeleitä eli yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat varojaan potentiaalisiin kasvuyrityksiin. bisnesenkeleillä on usein itsellään yrittäjätausta tai huomattava kokemus joltain tietyltä toimialalta ja he pyrkivät täten hyödyntämään omaa osaamistaan yrityksen kehittämisessä. 2) Julkiset pääomasijoittajat pääomasijoitustoiminnan käynnistyessä Suomessa 1980-luvun loppupuolella julkisen sektorin rooli oli huomattava. Kun toimialalle virtasi yksityistä pääomaa, julkisten pääomasijoittajien osuus toimialan hallinnoimasta pääomasta ja uusista sijoituksista alkoi laskea. Myös julkisrahoitteisesti toimivia alueellisia pääomasijoitusyhtiöitä yksityistettiin. julkisella sektorilla on rooli pääomasijoittamisessa markkina-aukkojen korjaajana. Julkisen sektorin toimijat pyrkivät myötävaikuttamaan erityisesti siemenvaiheen yritysten rahoituksen saantiin. merkittävimmät Finnvera, Tekes, Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus 1

2 Suomen Teollisuussijoitus Oy - valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa valtion omaisuuden myynnistä kertyneitä varoja suomalaisen yritystoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen. - sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin yhdessä yksityisten pääomasijoittajien kanssa. - ei toimialarajoituksia - sijoitukset kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin VAKUUTUSLAITOKSET - toimivat rahoitusmarkkinoilla sekä eläke- ja henkivakuutuksia välittävinä tahoina että saatuja vakuutusmaksuja sijoittavina tahoina. - vakuutuslaitoksiin kuuluvat vakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset, eläkesäätiöt ja kassat sekä julkisen sektorin vakuutuslaitokset. - Suomessa yksityiset yhtiöt hoitavat yleensä pakollisia lakisääteisiä vakuutuksia, joita ovat mm. työeläke-, liikenne- ja työntekijän tapaturmavakuutukset. - keskinäinen yhtiö on vakuutusyhtiö, jossa omistajan valtaa käyttävät vakuutuksenottajat sekä erikseen määrätyn takuupääoman omistajat. Keskinäinen yhtiö muistuttaa rakenteeltaan osuuskuntaa. Vakuutusyhtiöiden toinen pääyhtiömuoto ovat osakeyhtiö, joiden omistajina ovat osakkeenomistajat. Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat, joilla on yhtiökokouksessa kullakin yksi ääni, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty. Äänioikeus voi yhtiöjärjestyksessä määräytyä myös vakuutusmaksujen määrän mukaisesti. Keskinäisellä yhtiöllä voi olla myös maksettua omaa pääomaa, jota kutsutaan takuupääomaksi. Yhtiökokouksissa näiden takuuosuuksien omistajien äänimäärä on rajoitettu. Suomen vakuutusyhtiölaisäädännössä takuuosuuksien omistajien äänimäärä saa olla korkeintaan yksi kymmenesosa yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä. Keskinäisen yhtiön voitonjako tapahtuu antamalla vakuutuksenottajille maksunalennuksia tai palautuksia taikka maksuttomia lisäetuja. Keskinäinen yhtiö on maailman yleisimpiä vakuutusyhtiömuotoja. Suomessa suurimpia keskinäisiä vakuutusyhtiöitä ovat Tapiola, Fennia, Lähivakuutus, Turva sekä eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Etera. - Suomen vakuutusmarkkinoille on tyypillistä lakisääteisistä vakuutuksista kerättyjen maksujen suuri osuus koko vakuutusalan yhteenlasketusta maksutulosta. - suomalaisilla vakuutusyhtiöillä on verrattain suuri käypiin arvoihin arvioitu sijoitusomaisuus suhteessa maksutuloon. Tämä johtuu Suomessa käytettävästä osittain rahastoivasta työeläkejärjestelmästä, jota hoitavat työeläkevakuutusyhtiöt. Toinen selittävä tekijä on lain edellyttämä käytäntö maksaa lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa korvaukset eläkkeinä kertakorvausten sijaan. Tämä synnyttää pitkiä eläkevastuita yhtiöiden taseisiin, joka on tuonut mukanaan tarpeen pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. - vakuutusyhtiöt jaotellaan vakuutuslajin mukaisesti. Sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. 2

3 - vakuutusyhtiöitä ja niiden toimintaa valvovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Finanssivalvonta. - Suomessa toimii kymmeniä vakuutusyhtiötä, joista valtaosa on kotimaisia. - näiden lisäksi n. 100 paikallista vahinkovakuutustoimintaa harjoittavaa vakuutusyhdistystä - lisäksi jotkut yritykset hoitavat eläkevakuutuksen eläkesäätiöiden tai kassojen avulla. - vakuutusyhtiöillä on merkittävä rooli myös sijoitusmarkkinoilla - sijoituksista valtaosa kohdennettu joukkolainoihin, sijoitustodistuksiin ja muihin rahamarkkinainstrumentteihin. 1) Henkivakuutusyhtiöt - Suomen henkivakuutusmarkkinoilla lähes kaikki henkivakuutusyhtiöt kuuluvat finanssikonserneihin. - Suomessa toimii toistakymmentä henkivakuutusyhtiötä, joista suurimmat ovat kotimaisen ensivakuutuksen markkinaosuuksien mukaan laskettuna OP-Henkivakuutus, Nordea Henkivakuutus Suomi ja Sammon Mandatum Life (ent. Henki-Sampo). - Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutussäästämisen ja riskivakuutuksen tuotteita, yleensä henkivakuutustuotteet ovat yhdistelmiä, jotka sisältävät sekä vakuutussäästämistä että riskivakuutusosan. - henkivakuutustoiminnan kasvun taustalla myyntikanavien monipuolistuminen. Finanssialan fuusioiden myötä henkivakuutustuotteita myydään pankkien konttoreiden kautta asiakkaille. - monista muista maista poiketen Suomessa suurin osa sosiaaliturvasta hoidetaan lakisääteisesti, minkä vuoksi vapaaehtoisen henkivakuutuksen osuus Suomessa on melko alhainen kansainvälisessä vertailussa. 2) Vahinkovakuutusyhtiöt - vahinkovakuuttaminen on sekä vapaaehtoista sekä pakollista (vapaaehtoisia vahinkovakuutuksia ovat mm. palovakuutukset ja muut omaisuuteen liittyvät vahinkovakuutukset. Lakisääteisiä vahinkovakuutuksia ovat työtapaturmavakuutus ja liikennevakuutus). - Suomen suurimmat vahinkovakuutusyhtiöt ovat maksutulolla mitattuna OP-Pohjola -ryhmä, If ja Tapiola. 3) Työeläkevakuutusyhtiöt - yksityisen sektorin työeläketurva hoidetaan yksityisissä työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa. Julkisen sektorin eläkkeistä huolehtivat puolestaan Kuntien Eläkevakuutus ja Valtiokonttori. Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Suomessa hoidettava lakisääteinen eläkejärjestelmä tässä laajuudessa on kansainvälisesti harvinainen. - Suomen suurimmat työeläkeyhtiöt ovat Varma ja Ilmarinen, Eläke-Tapiola ja Eläke-Fennia. - työeläke rahoitetaan palkkaperusteisella vakuutusmaksulla, joka kerätään sekä työntekijöiltä ja työnantajilta. 3

4 - vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja varat sijoitetaan tuottavasti tulevien eläkkeiden ja korvausten maksamista varten. - eläkevakuutuksessa varaudutaan siihen, että tuleva elinaika ei ole etukäteen kenelläkään tarkasti tiedossa. - vastaavaa varautumista voidaan toteuttaa myös säästöhenkivakuutuksilla, jotka varmistavat, että suunniteltu säästö on käytettävissä haluttuna ajankohtana tulevaisuudessa. - näissä vakuutuksissa tarkastellaan usein hyvin pitkiä ajanjaksoja ja näiden säästöjen katteena olevat varat vakuutusyhtiön on sijoitettava järkevällä ja kannattavalla tavalla. Eläkevakuutusyhtiöt ovatkin markkinoilla myös merkittäviä sijoittajia. Työeläkerahastosijoitusten kohdentuminen v lopussa - Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen sijoituskanta oli vuoden 2008 lopussa 105,1 miljardia euroa. - Sijoitusten markkina-arvo aleni syyskuun loppuun nähden yli 8 mrd. ja koko vuotena 17 mrd. eli noin 14 % (tilastoissa mukana vain lakisääteinen työeläketurva). - Osakesijoitusten arvo laski vuoden aikana yli 22 mrd :lla 34,4 mrd. :oon. Osakkeiden arvon alenema oli 36 prosenttia. - osakkeiden osuus koko sijoituskannasta v lopussa on alle 33 % (v lopussa yli 46 %). (osakesijoitukset sisältävät noteerattujen osakkeiden lisäksi osake- ja hedge-rahasto-osuudet, noteeraamattomat osakkeet ja pääomasijoitukset) - osakesijoituksissa hedge-rahastosijoitusten määrä oli myös laskussa. Niitä on 5,2 miljardin euron verran, mikä on viisi prosenttia koko sijoituskannasta. (osakesijoituksista niiden osuus on noin 15 prosenttia). - osakkeiden osuus on korkein julkisalojen eläkevakuuttajilla, joilla niiden osuus oli laskenut hieman alle 40 %:n. Työeläkeyhtiöillä osakkeiden määrä on vähentynyt vuoden aikana noin 17 %-yksiköllä noin 30 %:iin. Eläkesäätiöillä ja kassoilla on osakkeissa yli 29 % sijoituksista. - Joukkovelkakirjojen arvo on pysynyt vuositasolla lähes samana, mutta suhteellinen osuus on kasvanut yli 5 %-yksiköllä, noin 41 %:iin kaikista sijoituksista. - Kiinteistösijoitusten kokonaismäärä on lisääntynyt voimakkaasti. Vuoden aikana niiden määrä kasvoi 13 mrd :oon. (osuus jo 12,5 % kokonaissijoituksista). - takaisinlainakanta on vuoden aikana moninkertaistunut runsaaseen 3 mrd. :oon (lainojen osuus työeläkeyhtiöillä on jo lähes 5 % sijoituksista). - Suomeen kohdistuvien sijoitusten arvo on pysynyt edelleen 38 mrd : ssa (osuus kasvanut jo noin 36 %:iin sijoitusomaisuudesta). - Muulle euroalueelle tehtyjen sijoitusten osuus on laskenut viime vuonna runsaalla %-yksiköllä noin 32 %:iin. Euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus on puolestaan vähentynyt voimakkaimmin viime vuoden aikana (niiden osuus enää n. 32 % sijoitusomaisuudesta). 4

5 4) Vakuutusyhdistykset - paikallisesti toimiva, vakuutuksenottajien keskinäiseen vastuuseen perustuva vakuutuslaitos. - toiminta on rajattua sekä maantieteellisesti että vakuutuslajien osalta - Suomessa vakuutusyhdistysten toimintaa säätelee vakuutusyhdistyslaki, jonka mukaan vakuutusyhdistysten maantieteellinen toiminta-alue voi käsittää enintään 40 Suomen kuntaa yhtenäisellä alueella. - vakuutusyhdistykset voivat harjoittaa vain vapaaehtoista vahinkovakuutusta, joten ne eivät voi myöntää esim. henkivakuutuksia eivätkä lakisääteisiä vahinkovakuutuksia, kuten liikennevakuutuksia tai lakisääteistä tapaturmavakuutuksia. Käytännössä yhdistykset eivät myönnä myöskään sairaus-, yksityistapaturma- tai matkavakuutuksia. - Vakuutusyhdistysten puolesta lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittaa niiden yhdessä omistama Lähivakuutus. - EY:n vakuutusdirektiivit koskevat vakuutusyhtiöiden lisäksi sellaisia vakuutusyhdistyksiä, joiden maksutulo on yli 5 miljoonaa euroa. Tätä suurempia vakuutusyhdistyksiä koskevat samat taloutta ja vakavaraisuutta koskevat säädökset kuin vakuutusyhtiöitä. - Vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajat ovat vastuussa yhdistyksen sitoumuksista. Vakuutuksenottajalta voidaan laissa mainituissa erityistilanteissa periä vakuutusmaksun lisäksi myös lisämaksua, jotta taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhdistys voisi vastata sitoumuksistaan. Lisämaksun määrä on rajattu vakuutuksenottajan yhden vuoden vakuutusmaksujen määrään. Lisämaksuvelvollisuus voi toteutua tilanteessa, jossa yhdistyksen oma pääoma tai toimintapääoma ei täytä laissa asetettuja vaatimuksia tai selvitystilassa olevan yhdistyksen omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen. KESKUSPANKKI 1) Keskuspankin tehtävät ja tavoitteet - Keskuspankin toiminnassa voidaan erottaa neljä tehtäväkenttää: rahapolitiikan ohjaaminen pankkien pankkina toimiminen valuuttaviranomaisrooli rahaviranomaisrooli - lopullisena tavoitteena on vakaa taloudellinen kehitys, jotta hintataso säilyisi vakaana ja vaihtotase tasapainoisella uralla sekä tuotannon vaihtelut olisivat pieniä. - tehtävät ulottuvat pankkiteknisistä tehtävistä sekä hallintoviranomaiselle tyypillisistä toiminnoista, kuten valvonnasta ja tilastoinnista talouspoliittiseen päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon. - Keskuspankki vaikuttaa päätöksillään lyhyimpien korkojen tasoon. Lyhyiden korkojen muutokset heijastuvat markkinoiden toiminnan johdosta sekä pääomamarkkinoille pidempiin korkoihin että rahoituksen välittäjien soveltamiin korkoihin. 5

6 - Rahapolitiikan vaikutus muuhun talouteen välittyy pidempimaturiteettisten korkojen, jotka vaikuttavat kulutus- ja investointipäätöksiin, kautta. 2) Eurojärjestelmä ja rahapolitiikan tavoitteet - Eduskunnan pankkina Suomen Pankki on riippumaton maan hallituksesta. Euroopan keskuspankki, EKP, syntyi kesäkuussa 1998, ja Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, EKPJ:tä. - Maastrichtin sopimuksessa on määritelty EKPJ:n päätavoitteeksi vakaa hintataso. Eurojärjestelmä operationalisoi tavoitteen siten, että euroalueen inflaatio on lähellä, mutta alle 2 % keskipitkällä aikavälillä. Mittarina on yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. - EKPJ ei saa ottaa eikä pyytää ohjeita EU:n toimielimiltä tai jäsenmaiden hallituksilta. Kansalliset keskuspankit eivät saa rahoittaa valtiota, joten finanssipolitiikkaa ei voi rahoittaa inflatorisella rahapolitiikalla. - "Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta." (Laki Suomen Pankista). Suomen Pankin on tuettava myös muita talouspolitiikan tavoitteita ja edistettävä vakautta vaarantamatta kuitenkaan vakaan rahan arvon tavoitetta. Muilla Euroopan keskuspankkijärjestelmän kansallisilla keskuspankeilla ja Euroopan keskuspankilla on vastaavat Maastrichtin sopimuksen mukaiset tavoitteet. - Kaikki EU-maat eivät kuulu euroalueeseen. Eurosta päättävää osaa Euroopan keskuspankkijärjestelmästä kutsutaan eurojärjestelmäksi, johon ei kuulu euroalueen ulkopuolisia maita. - Eurojärjestelmän päätöksenteon korkein elin on neuvosto, joka päättää rahapolitiikasta. Neuvoston muodostavat euroalueen keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunta. Johtokunta vastaa EKP:n juoksevien asioiden hoitamisesta ja valtioiden tai hallitusten päämiehet nimittävät johtokunnan 4 6 jäsentä. EKP:tä ja euroalueen kansallisia keskuspankkeja kutsutaan yhdessä eurojärjestelmäksi. - Yleisneuvosto, johon kuuluvat kaikkien EU-maiden keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja, toimii neuvoa-antavana ja koordinoivana elimenä. - Rahapoliittisten toimenpiteiden vaikutus on hidas. Rahapolitiikan vaikutusten seurannassa ensimmäisenä pilarina on rahan määrä. Toinen pilari sisältää indikaattoreita, joita voi luonnehtia lähi- ja välitavoitteiksi. Rahapoliittiset toimenpiteet vaikuttavat välittömästi lähitavoitteisiin eli mm. pankkien maksuvalmiuteen ja rahamarkkinakorkoihin. Välitavoitteita ovat mm. talletusten ja antolainauksen kasvu ja uusien luottojen korot. Eurojärjestelmä seuraa myös reaalitalouden muuttujia analysoidessaan inflaatiokehitystä. Eri tilanteissa tavoitteiden välinen painotus saattaa vaihdella. 3) Yhteisen rahapolitiikan vaikutus Suomeen - Eurojärjestelmän rahapolitiikkaa ei kustomoida yhdenkään jäsenmaan mukaan, vaan euroalue yhdessä on rahapolitiikan kohde. Jos jäsenmaan talouden aktiviteetti poikkeaa muista maista, rahapolitiikka voi olla joko hieman liian kireää tai liian löysää kyseiselle jäsenmaalle. Lähestymiskriteerien tehtävä oli kuitenkin varmistaa, että euroon siirtyneiden maiden taloudet olivat riittävän samankaltaisia eli lähinnä kansantalouksien inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat samansuuruisia. - Suomessa markkinakorkoja käytetään myös viitekorkoina, jolloin koron nousu vaikuttaa paitsi halukkuuteen ottaa uutta luottoa myös vähentää velallisten käytettävissä olevia tuloja lisäämällä yritysten ja kotitalouksien korkomenoja. Tästä seuraa eroja rahapolitiikan välittymisessä euroalueen sisällä, koska monessa maassa käytetään enemmän kiinteäkorkoisuutta tai pidempiä korkojaksoja, jolloin koron muutokset vaikuttavat vain uuteen luotonottoon. 6

7 EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Ohjauskorko - Keskuspankin ohjauskoroksi kutsutaan sitä korkoa, joka eniten vaikuttaa koronmuodostukseen rahamarkkinoilla. Eurojärjestelmässä tällainen on perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko, jolla eurojärjestelmä lainaa pankeille rahaa viikoksi huutokaupassa. Pankkien välisillä rahamarkkinoilla viikon korko on hyvin lähellä kulloistakin eurojärjestelmän ohjauskorkoa. Sitä pidemmät korot riippuvat markkinoiden odotuksista keskuspankin ohjauskoron mahdollisista muutoksista. Markkinaoperaatiot ja vakuusmateriaali - Avomarkkinaoperaatiot, eli interventiot eli arvopaperien ostot ja myynnit vaikuttavat rahan kysynnän ja tarjonnan kautta suoraan korkoon. Myydessään ja ostaessaan lyhytaikaisia arvopapereita keskuspankki voi vaikuttaa markkinoiden likviditeettiin ja siten lyhyiden korkojen tasoon. - Eurojärjestelmä ei ota vastapuoliriskiä intervenoidessaan markkinoilla. Siksi EKP ei käy suoraa kauppaa pankkien omilla arvopapereilla, vaan kaupan kohteena on rahoitusvaade, kuten valtion velkakirja. - Eurojärjestelmällä on kaksi vakuusmateriaalilistaa. Koska euromaiden järjestelmät poikkesivat melkoisesti toisistaan, materiaali jaettiin kahteen kastiin. Ykköslistan vakuudet ovat markkinakelpoisia vaateita, jotka eurojärjestelmä hyväksyy, ja kakkoslistalle kansalliset keskuspankit voivat ottaa vaateita, joiden luonteelle EKP antaa minimivaatimukset. V alusta yritysten ja julkisyhteisöjen velkakirjalainojen lisäksi yritysten pankkilainat tulivat vakuusmateriaalikelpoisiksi, jonka todentamiseen pankit Suomessa tulevat käyttämään mm. Basel II vakavaraisuusvaatimusten mukaista sisäisen luottokelpoisuuden arvioinnin menetelmää. Joissakin maissa kansalliset keskuspankit hoitavat myös vakuusmateriaalin luottokelpoisuusarvioinnin. Huutokauppajärjestelmä - Eurojärjestelmä toteuttaa viikoittain viikon ja kerran kuukaudessa 3 kk:n maturiteetin huutokauppoja, joilla pankit voivat saada rahoitusta keskuspankista. Pankit tekevät tarjouksia eurojärjestelmältä nostettavista lainoista, mikä lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä. - Eurojärjestelmässä päärahoitusmuotona olevissa viikon huutokaupoissa (main refinancing operations) perusrahoitusoperaatioiden korko määräytyy joko eurojärjestelmän neuvoston asettamana tai huutokaupassa. Kolmen kuukauden huutokaupoilla ei pyritä ohjaamaan markkinoita ja siten kolmen kuukauden huutokauppakorko määräytyy huutokaupassa. EKP voi myös tehdä pikahuutokauppoja haluamallaan maturiteetilla markkinatilanteen niin edellyttäessä. Maksuvalmiusjärjestelmä - Pankit antavat useita luottoja ja saavat lyhennyksiä aiemmin myöntämistään luotoista joka päivä. Vastaavasti talletuksia nostetaan pankista ja uusia tulee pankkiin päivittäin. Pankin varainhallinta, treasury, pyrkii hoitamaan varainhankinnan ja sijoitukset siten, että sisääntulevien ja ulosannettavien sitoumusten määrät vastaavat toisiaan koko pankin tasolla. - Pankkien on aika ajoin pakko ottaa keskuspankista maksuvalmiusluottoa, joka on kalliimpaa kuin markkinoilta hankittava rahoitus. Pankit voivat lainata varoja tai tallettaa varoja kansallisiin keskuspankkeihin. Eurojärjestelmä päättää yliyön talletuksen ja maksuvalmiusluoton korot. Nämä vaikuttavat pankkien välisten markkinoiden koronmuodostukseen. 7

8 Vähimmäisvarantojärjestelmä - Eurojärjestelmän neuvosto päätti ottaa käyttöön myös vähimmäisvarannot, mikä pakottaa pankit tallettamaan eurojärjestelmään tietyn osan varainhankinnastaan. Keskuspankit eivät ole yleensä muuttaneet vähimmäisvarantojärjestelmän ehtoja eikä vähimmäisvarantoja pidetäkään varsinaisena rahapolitiikan ohjauskeinona. Kaikissa EU-maissakaan ei ole vähimmäisvarantojärjestelmää. Valuuttapolitiikka - Valuuttapolitiikalla tarkoitetaan valuuttakurssipolitiikkaa, keskuspankin markkinaoperaatioita valuuttamarkkinoilla, pääomaliikkeiden sääntelyä ja seurantaa. - Euromaiden välillä ei enää valuuttakursseja, mutta euro kelluu suhteessa muihin valuuttoihin. Yksittäisen jäsenmaan kannalta euroon liittyy siten sekä kiinteän että kelluvan valuutan piirteitä. - Suomen Pankki tai eurojärjestelmä ei säätele ulkomaisia pääomaliikkeitä. Pankkien avoimen valuuttaposition säätely liittyy lähinnä riskienhallintaan. Kotitaloudet ja yritykset voivat ottaa luottoja valuutoissa ja myös suoraan ulkomaisesta rahoituslaitoksesta. Myös talletuksia voi tehdä ulkomaille vastaavasti. - Keskuspankkien on vaikeaa pelkästään intervenoimalla valuuttamarkkinoilla puolustaa valuutan arvoa. Eurojärjestelmällä ei olekaan kiinteää valuuttakurssitavoitetta, vaan euro kelluu suhteessa esimerkiksi dollariin ja jeniin. Valuuttakurssilla on merkitystä hintavakaustavoitteen toteutumiseen, koska tuontihinnat vaikuttavat kuluttajahintoihin. Keskuspankit voivat intervenoida, jos ne katsovat valuuttakurssien poikkeavan liikaa pidemmän aikavälin tasapainokursseista. 8

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. 1(5) ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Leverator Oyj Osavuosikatsaus klo LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Liiketoiminta

Leverator Oyj Osavuosikatsaus klo LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Liiketoiminta 1 Osavuosikatsaus 1.11.2012 klo 11.00 LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2012 Liiketoiminta :n (Leverator) liiketoiminta koostuu joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta sekä lainojen myöntämisestä

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta 1 Tilinpäätöstiedote 6.2.2014 klo 10.00 :N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2013 Liiketoiminta :n (Leverator) liiketoiminta koostuu joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta sekä lainojen myöntämisestä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä

Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Suomen Pankin valvonnasta ja riskeistä Pääjohtaja Erkki Liikanen Eduskunnan talousvaliokunta Suomen Pankin toiminnan valvonta Suomen Pankki on eduskunnan pankki riippumaton hallituksesta Eduskunnan valvontavalta

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008 Tammi-kesäkuu 2008 Avainlukuja 1-6/2008 1-6/2007 Muutos * 2007 Tulos ennen veroja, milj. e 359 523-31 1 005 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 320 345-7 706 Vahinkovakuutus 40 83-52 181 Henkivakuutus 34

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus ESIR-seminaari 8.12.2016 Henri Grundsten 1 Tesi lyhyesti MISSIO Sijoitamme yritysten kasvuun ja kehitämme pääomasijoitusmarkkinaa VISIO Olemme kansainvälisesti tunnustettu

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Korkokauluri X -sijoituskori

Korkokauluri X -sijoituskori Korkokauluri X -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Korkokauluri X -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 18.4. 7.6.2012 Kohde-etuus: Sampo Pankki

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2009 Pitkän aikavälin tavoite Mandatum Lifen tavoitteena on antaa pitkällä aikavälillä voitonjakoon oikeutetuille vakuutussäästöille

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14. L 14/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/66, annettu 26 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2011

Tilinpäätöskalvot 2011 Tilinpäätöskalvot 2011 Tuloslaskelma 2011 2010 Maksutulo 4 545 4 327 Eläkemeno -3 524-3 306 RAHOITUSKATE 1 021 1 021 Sijoitusten nettotuotto -446 3 125 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2016 Kari Stadigh Konsernijohtaja Hyvä tulos kaikilla liiketoiminta-alueilla Milj. 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Sampo-konsernin tulos ennen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy

Tapiola-ryhmä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2009 Tapiola-ryhmä Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Tapiola Pankki Oy Tapiola Varainhoito Oy Kiinteistö-Tapiola Oy ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät.

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät. 9.5.2012 Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 1. Tieto Oyj 2. 10,3 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

140/2016. Liite 1 TULOSLASKELMA

140/2016. Liite 1 TULOSLASKELMA Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus Vakuutusmaksutuotot Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta Muut vakuutustekniset tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 1 (7) 7.9.2004 7/2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 Vakuutuslaitosten yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui hieman alkuvuonna 2004. Vahinkovakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006 Tammi-syyskuu 2006 Avainlukuja 1-9/2006 1-9/2005 Muutos 1-12/2005 Tulos ennen veroja, m ilj. 598 452 32,4 * 579 Kulujen suhde tuottoihin, % 55 52 3,4 55 Arvonalentum iset luotto-ja takauskannasta, % 0,01

Lisätiedot

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta 1 Rahapolitiikka 1.1 Rahapolitiikan välineisiin liittyviä sopimuksia 1.1.1 Vastapuolisopimus 1.1.2 Yleissopimus valuuttaswapeista 1.1.3 Yleissopimus takaisinostosopimuksista 1.1.4 Varantotilisopimus 1.2

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot