PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors)"

Transkriptio

1 PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors) - sijoittavat listaamattomiin yrityksiin, joilla hyvä kasvupotentiaali - pääomasijoitukset tehdään ensisijaisesti oman pääomanehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. - pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tarkoituksena on edistää yrityksen arvonnousua. - arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa (exit), jolloin pääomasijoitusyhtiö luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. - yleensä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia hallinnoimistaan pääoma-rahastoista, joihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta, kuten vakuutusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä, pankeilta ja julkiselta sektorilta. - jotkut sijoittajat tekevät myös pääomasijoituksia omasta taseestaan tai emoyhtiön varoista. - kotimaisten pääomasijoittajien lisäksi Suomessa toimii monia ulkomaisia pääomasijoittajia, joista osa perustanut Suomeen toimipisteen sijoitusten koordinointia varten. - osa sijoittajista toimii suoraan ulkomailta ja voi tehdä esim. ns. syndikoituja sijoituksia paikallisen toimijan kanssa. 1) Yksityiset pääomasijoittajat pankeilla on Suomessa merkittävä rooli myös pääomasijoitustoimialalla. Muita yksityisiä pääomasijoittajia ovat esim. Amanda Capital Oyj, 3i Finland Oy, Capman Group, Eqvitec Partners Oy, Sponsor Capital Oy, MB Rahastoyhtiöt Oy, Profita Group, Sentica Partners Oy ja Midinvest Management Oy. pääomasijoittajat toimivat usein yhteistyössä muiden rahoittajien, kuten pankin, investointipankin tms. kanssa. pääomasijoitusyhtiöiden lisäksi pääomasijoitusmarkkinoilla toimii ns. bisnesenkeleitä eli yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat varojaan potentiaalisiin kasvuyrityksiin. bisnesenkeleillä on usein itsellään yrittäjätausta tai huomattava kokemus joltain tietyltä toimialalta ja he pyrkivät täten hyödyntämään omaa osaamistaan yrityksen kehittämisessä. 2) Julkiset pääomasijoittajat pääomasijoitustoiminnan käynnistyessä Suomessa 1980-luvun loppupuolella julkisen sektorin rooli oli huomattava. Kun toimialalle virtasi yksityistä pääomaa, julkisten pääomasijoittajien osuus toimialan hallinnoimasta pääomasta ja uusista sijoituksista alkoi laskea. Myös julkisrahoitteisesti toimivia alueellisia pääomasijoitusyhtiöitä yksityistettiin. julkisella sektorilla on rooli pääomasijoittamisessa markkina-aukkojen korjaajana. Julkisen sektorin toimijat pyrkivät myötävaikuttamaan erityisesti siemenvaiheen yritysten rahoituksen saantiin. merkittävimmät Finnvera, Tekes, Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus 1

2 Suomen Teollisuussijoitus Oy - valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa valtion omaisuuden myynnistä kertyneitä varoja suomalaisen yritystoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen. - sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin yhdessä yksityisten pääomasijoittajien kanssa. - ei toimialarajoituksia - sijoitukset kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin VAKUUTUSLAITOKSET - toimivat rahoitusmarkkinoilla sekä eläke- ja henkivakuutuksia välittävinä tahoina että saatuja vakuutusmaksuja sijoittavina tahoina. - vakuutuslaitoksiin kuuluvat vakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset, eläkesäätiöt ja kassat sekä julkisen sektorin vakuutuslaitokset. - Suomessa yksityiset yhtiöt hoitavat yleensä pakollisia lakisääteisiä vakuutuksia, joita ovat mm. työeläke-, liikenne- ja työntekijän tapaturmavakuutukset. - keskinäinen yhtiö on vakuutusyhtiö, jossa omistajan valtaa käyttävät vakuutuksenottajat sekä erikseen määrätyn takuupääoman omistajat. Keskinäinen yhtiö muistuttaa rakenteeltaan osuuskuntaa. Vakuutusyhtiöiden toinen pääyhtiömuoto ovat osakeyhtiö, joiden omistajina ovat osakkeenomistajat. Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat, joilla on yhtiökokouksessa kullakin yksi ääni, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty. Äänioikeus voi yhtiöjärjestyksessä määräytyä myös vakuutusmaksujen määrän mukaisesti. Keskinäisellä yhtiöllä voi olla myös maksettua omaa pääomaa, jota kutsutaan takuupääomaksi. Yhtiökokouksissa näiden takuuosuuksien omistajien äänimäärä on rajoitettu. Suomen vakuutusyhtiölaisäädännössä takuuosuuksien omistajien äänimäärä saa olla korkeintaan yksi kymmenesosa yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä. Keskinäisen yhtiön voitonjako tapahtuu antamalla vakuutuksenottajille maksunalennuksia tai palautuksia taikka maksuttomia lisäetuja. Keskinäinen yhtiö on maailman yleisimpiä vakuutusyhtiömuotoja. Suomessa suurimpia keskinäisiä vakuutusyhtiöitä ovat Tapiola, Fennia, Lähivakuutus, Turva sekä eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Etera. - Suomen vakuutusmarkkinoille on tyypillistä lakisääteisistä vakuutuksista kerättyjen maksujen suuri osuus koko vakuutusalan yhteenlasketusta maksutulosta. - suomalaisilla vakuutusyhtiöillä on verrattain suuri käypiin arvoihin arvioitu sijoitusomaisuus suhteessa maksutuloon. Tämä johtuu Suomessa käytettävästä osittain rahastoivasta työeläkejärjestelmästä, jota hoitavat työeläkevakuutusyhtiöt. Toinen selittävä tekijä on lain edellyttämä käytäntö maksaa lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa korvaukset eläkkeinä kertakorvausten sijaan. Tämä synnyttää pitkiä eläkevastuita yhtiöiden taseisiin, joka on tuonut mukanaan tarpeen pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. - vakuutusyhtiöt jaotellaan vakuutuslajin mukaisesti. Sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. 2

3 - vakuutusyhtiöitä ja niiden toimintaa valvovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Finanssivalvonta. - Suomessa toimii kymmeniä vakuutusyhtiötä, joista valtaosa on kotimaisia. - näiden lisäksi n. 100 paikallista vahinkovakuutustoimintaa harjoittavaa vakuutusyhdistystä - lisäksi jotkut yritykset hoitavat eläkevakuutuksen eläkesäätiöiden tai kassojen avulla. - vakuutusyhtiöillä on merkittävä rooli myös sijoitusmarkkinoilla - sijoituksista valtaosa kohdennettu joukkolainoihin, sijoitustodistuksiin ja muihin rahamarkkinainstrumentteihin. 1) Henkivakuutusyhtiöt - Suomen henkivakuutusmarkkinoilla lähes kaikki henkivakuutusyhtiöt kuuluvat finanssikonserneihin. - Suomessa toimii toistakymmentä henkivakuutusyhtiötä, joista suurimmat ovat kotimaisen ensivakuutuksen markkinaosuuksien mukaan laskettuna OP-Henkivakuutus, Nordea Henkivakuutus Suomi ja Sammon Mandatum Life (ent. Henki-Sampo). - Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutussäästämisen ja riskivakuutuksen tuotteita, yleensä henkivakuutustuotteet ovat yhdistelmiä, jotka sisältävät sekä vakuutussäästämistä että riskivakuutusosan. - henkivakuutustoiminnan kasvun taustalla myyntikanavien monipuolistuminen. Finanssialan fuusioiden myötä henkivakuutustuotteita myydään pankkien konttoreiden kautta asiakkaille. - monista muista maista poiketen Suomessa suurin osa sosiaaliturvasta hoidetaan lakisääteisesti, minkä vuoksi vapaaehtoisen henkivakuutuksen osuus Suomessa on melko alhainen kansainvälisessä vertailussa. 2) Vahinkovakuutusyhtiöt - vahinkovakuuttaminen on sekä vapaaehtoista sekä pakollista (vapaaehtoisia vahinkovakuutuksia ovat mm. palovakuutukset ja muut omaisuuteen liittyvät vahinkovakuutukset. Lakisääteisiä vahinkovakuutuksia ovat työtapaturmavakuutus ja liikennevakuutus). - Suomen suurimmat vahinkovakuutusyhtiöt ovat maksutulolla mitattuna OP-Pohjola -ryhmä, If ja Tapiola. 3) Työeläkevakuutusyhtiöt - yksityisen sektorin työeläketurva hoidetaan yksityisissä työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa. Julkisen sektorin eläkkeistä huolehtivat puolestaan Kuntien Eläkevakuutus ja Valtiokonttori. Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Suomessa hoidettava lakisääteinen eläkejärjestelmä tässä laajuudessa on kansainvälisesti harvinainen. - Suomen suurimmat työeläkeyhtiöt ovat Varma ja Ilmarinen, Eläke-Tapiola ja Eläke-Fennia. - työeläke rahoitetaan palkkaperusteisella vakuutusmaksulla, joka kerätään sekä työntekijöiltä ja työnantajilta. 3

4 - vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja varat sijoitetaan tuottavasti tulevien eläkkeiden ja korvausten maksamista varten. - eläkevakuutuksessa varaudutaan siihen, että tuleva elinaika ei ole etukäteen kenelläkään tarkasti tiedossa. - vastaavaa varautumista voidaan toteuttaa myös säästöhenkivakuutuksilla, jotka varmistavat, että suunniteltu säästö on käytettävissä haluttuna ajankohtana tulevaisuudessa. - näissä vakuutuksissa tarkastellaan usein hyvin pitkiä ajanjaksoja ja näiden säästöjen katteena olevat varat vakuutusyhtiön on sijoitettava järkevällä ja kannattavalla tavalla. Eläkevakuutusyhtiöt ovatkin markkinoilla myös merkittäviä sijoittajia. Työeläkerahastosijoitusten kohdentuminen v lopussa - Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen sijoituskanta oli vuoden 2008 lopussa 105,1 miljardia euroa. - Sijoitusten markkina-arvo aleni syyskuun loppuun nähden yli 8 mrd. ja koko vuotena 17 mrd. eli noin 14 % (tilastoissa mukana vain lakisääteinen työeläketurva). - Osakesijoitusten arvo laski vuoden aikana yli 22 mrd :lla 34,4 mrd. :oon. Osakkeiden arvon alenema oli 36 prosenttia. - osakkeiden osuus koko sijoituskannasta v lopussa on alle 33 % (v lopussa yli 46 %). (osakesijoitukset sisältävät noteerattujen osakkeiden lisäksi osake- ja hedge-rahasto-osuudet, noteeraamattomat osakkeet ja pääomasijoitukset) - osakesijoituksissa hedge-rahastosijoitusten määrä oli myös laskussa. Niitä on 5,2 miljardin euron verran, mikä on viisi prosenttia koko sijoituskannasta. (osakesijoituksista niiden osuus on noin 15 prosenttia). - osakkeiden osuus on korkein julkisalojen eläkevakuuttajilla, joilla niiden osuus oli laskenut hieman alle 40 %:n. Työeläkeyhtiöillä osakkeiden määrä on vähentynyt vuoden aikana noin 17 %-yksiköllä noin 30 %:iin. Eläkesäätiöillä ja kassoilla on osakkeissa yli 29 % sijoituksista. - Joukkovelkakirjojen arvo on pysynyt vuositasolla lähes samana, mutta suhteellinen osuus on kasvanut yli 5 %-yksiköllä, noin 41 %:iin kaikista sijoituksista. - Kiinteistösijoitusten kokonaismäärä on lisääntynyt voimakkaasti. Vuoden aikana niiden määrä kasvoi 13 mrd :oon. (osuus jo 12,5 % kokonaissijoituksista). - takaisinlainakanta on vuoden aikana moninkertaistunut runsaaseen 3 mrd. :oon (lainojen osuus työeläkeyhtiöillä on jo lähes 5 % sijoituksista). - Suomeen kohdistuvien sijoitusten arvo on pysynyt edelleen 38 mrd : ssa (osuus kasvanut jo noin 36 %:iin sijoitusomaisuudesta). - Muulle euroalueelle tehtyjen sijoitusten osuus on laskenut viime vuonna runsaalla %-yksiköllä noin 32 %:iin. Euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus on puolestaan vähentynyt voimakkaimmin viime vuoden aikana (niiden osuus enää n. 32 % sijoitusomaisuudesta). 4

5 4) Vakuutusyhdistykset - paikallisesti toimiva, vakuutuksenottajien keskinäiseen vastuuseen perustuva vakuutuslaitos. - toiminta on rajattua sekä maantieteellisesti että vakuutuslajien osalta - Suomessa vakuutusyhdistysten toimintaa säätelee vakuutusyhdistyslaki, jonka mukaan vakuutusyhdistysten maantieteellinen toiminta-alue voi käsittää enintään 40 Suomen kuntaa yhtenäisellä alueella. - vakuutusyhdistykset voivat harjoittaa vain vapaaehtoista vahinkovakuutusta, joten ne eivät voi myöntää esim. henkivakuutuksia eivätkä lakisääteisiä vahinkovakuutuksia, kuten liikennevakuutuksia tai lakisääteistä tapaturmavakuutuksia. Käytännössä yhdistykset eivät myönnä myöskään sairaus-, yksityistapaturma- tai matkavakuutuksia. - Vakuutusyhdistysten puolesta lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittaa niiden yhdessä omistama Lähivakuutus. - EY:n vakuutusdirektiivit koskevat vakuutusyhtiöiden lisäksi sellaisia vakuutusyhdistyksiä, joiden maksutulo on yli 5 miljoonaa euroa. Tätä suurempia vakuutusyhdistyksiä koskevat samat taloutta ja vakavaraisuutta koskevat säädökset kuin vakuutusyhtiöitä. - Vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajat ovat vastuussa yhdistyksen sitoumuksista. Vakuutuksenottajalta voidaan laissa mainituissa erityistilanteissa periä vakuutusmaksun lisäksi myös lisämaksua, jotta taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhdistys voisi vastata sitoumuksistaan. Lisämaksun määrä on rajattu vakuutuksenottajan yhden vuoden vakuutusmaksujen määrään. Lisämaksuvelvollisuus voi toteutua tilanteessa, jossa yhdistyksen oma pääoma tai toimintapääoma ei täytä laissa asetettuja vaatimuksia tai selvitystilassa olevan yhdistyksen omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen. KESKUSPANKKI 1) Keskuspankin tehtävät ja tavoitteet - Keskuspankin toiminnassa voidaan erottaa neljä tehtäväkenttää: rahapolitiikan ohjaaminen pankkien pankkina toimiminen valuuttaviranomaisrooli rahaviranomaisrooli - lopullisena tavoitteena on vakaa taloudellinen kehitys, jotta hintataso säilyisi vakaana ja vaihtotase tasapainoisella uralla sekä tuotannon vaihtelut olisivat pieniä. - tehtävät ulottuvat pankkiteknisistä tehtävistä sekä hallintoviranomaiselle tyypillisistä toiminnoista, kuten valvonnasta ja tilastoinnista talouspoliittiseen päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon. - Keskuspankki vaikuttaa päätöksillään lyhyimpien korkojen tasoon. Lyhyiden korkojen muutokset heijastuvat markkinoiden toiminnan johdosta sekä pääomamarkkinoille pidempiin korkoihin että rahoituksen välittäjien soveltamiin korkoihin. 5

6 - Rahapolitiikan vaikutus muuhun talouteen välittyy pidempimaturiteettisten korkojen, jotka vaikuttavat kulutus- ja investointipäätöksiin, kautta. 2) Eurojärjestelmä ja rahapolitiikan tavoitteet - Eduskunnan pankkina Suomen Pankki on riippumaton maan hallituksesta. Euroopan keskuspankki, EKP, syntyi kesäkuussa 1998, ja Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, EKPJ:tä. - Maastrichtin sopimuksessa on määritelty EKPJ:n päätavoitteeksi vakaa hintataso. Eurojärjestelmä operationalisoi tavoitteen siten, että euroalueen inflaatio on lähellä, mutta alle 2 % keskipitkällä aikavälillä. Mittarina on yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. - EKPJ ei saa ottaa eikä pyytää ohjeita EU:n toimielimiltä tai jäsenmaiden hallituksilta. Kansalliset keskuspankit eivät saa rahoittaa valtiota, joten finanssipolitiikkaa ei voi rahoittaa inflatorisella rahapolitiikalla. - "Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta." (Laki Suomen Pankista). Suomen Pankin on tuettava myös muita talouspolitiikan tavoitteita ja edistettävä vakautta vaarantamatta kuitenkaan vakaan rahan arvon tavoitetta. Muilla Euroopan keskuspankkijärjestelmän kansallisilla keskuspankeilla ja Euroopan keskuspankilla on vastaavat Maastrichtin sopimuksen mukaiset tavoitteet. - Kaikki EU-maat eivät kuulu euroalueeseen. Eurosta päättävää osaa Euroopan keskuspankkijärjestelmästä kutsutaan eurojärjestelmäksi, johon ei kuulu euroalueen ulkopuolisia maita. - Eurojärjestelmän päätöksenteon korkein elin on neuvosto, joka päättää rahapolitiikasta. Neuvoston muodostavat euroalueen keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunta. Johtokunta vastaa EKP:n juoksevien asioiden hoitamisesta ja valtioiden tai hallitusten päämiehet nimittävät johtokunnan 4 6 jäsentä. EKP:tä ja euroalueen kansallisia keskuspankkeja kutsutaan yhdessä eurojärjestelmäksi. - Yleisneuvosto, johon kuuluvat kaikkien EU-maiden keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja, toimii neuvoa-antavana ja koordinoivana elimenä. - Rahapoliittisten toimenpiteiden vaikutus on hidas. Rahapolitiikan vaikutusten seurannassa ensimmäisenä pilarina on rahan määrä. Toinen pilari sisältää indikaattoreita, joita voi luonnehtia lähi- ja välitavoitteiksi. Rahapoliittiset toimenpiteet vaikuttavat välittömästi lähitavoitteisiin eli mm. pankkien maksuvalmiuteen ja rahamarkkinakorkoihin. Välitavoitteita ovat mm. talletusten ja antolainauksen kasvu ja uusien luottojen korot. Eurojärjestelmä seuraa myös reaalitalouden muuttujia analysoidessaan inflaatiokehitystä. Eri tilanteissa tavoitteiden välinen painotus saattaa vaihdella. 3) Yhteisen rahapolitiikan vaikutus Suomeen - Eurojärjestelmän rahapolitiikkaa ei kustomoida yhdenkään jäsenmaan mukaan, vaan euroalue yhdessä on rahapolitiikan kohde. Jos jäsenmaan talouden aktiviteetti poikkeaa muista maista, rahapolitiikka voi olla joko hieman liian kireää tai liian löysää kyseiselle jäsenmaalle. Lähestymiskriteerien tehtävä oli kuitenkin varmistaa, että euroon siirtyneiden maiden taloudet olivat riittävän samankaltaisia eli lähinnä kansantalouksien inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat samansuuruisia. - Suomessa markkinakorkoja käytetään myös viitekorkoina, jolloin koron nousu vaikuttaa paitsi halukkuuteen ottaa uutta luottoa myös vähentää velallisten käytettävissä olevia tuloja lisäämällä yritysten ja kotitalouksien korkomenoja. Tästä seuraa eroja rahapolitiikan välittymisessä euroalueen sisällä, koska monessa maassa käytetään enemmän kiinteäkorkoisuutta tai pidempiä korkojaksoja, jolloin koron muutokset vaikuttavat vain uuteen luotonottoon. 6

7 EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Ohjauskorko - Keskuspankin ohjauskoroksi kutsutaan sitä korkoa, joka eniten vaikuttaa koronmuodostukseen rahamarkkinoilla. Eurojärjestelmässä tällainen on perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko, jolla eurojärjestelmä lainaa pankeille rahaa viikoksi huutokaupassa. Pankkien välisillä rahamarkkinoilla viikon korko on hyvin lähellä kulloistakin eurojärjestelmän ohjauskorkoa. Sitä pidemmät korot riippuvat markkinoiden odotuksista keskuspankin ohjauskoron mahdollisista muutoksista. Markkinaoperaatiot ja vakuusmateriaali - Avomarkkinaoperaatiot, eli interventiot eli arvopaperien ostot ja myynnit vaikuttavat rahan kysynnän ja tarjonnan kautta suoraan korkoon. Myydessään ja ostaessaan lyhytaikaisia arvopapereita keskuspankki voi vaikuttaa markkinoiden likviditeettiin ja siten lyhyiden korkojen tasoon. - Eurojärjestelmä ei ota vastapuoliriskiä intervenoidessaan markkinoilla. Siksi EKP ei käy suoraa kauppaa pankkien omilla arvopapereilla, vaan kaupan kohteena on rahoitusvaade, kuten valtion velkakirja. - Eurojärjestelmällä on kaksi vakuusmateriaalilistaa. Koska euromaiden järjestelmät poikkesivat melkoisesti toisistaan, materiaali jaettiin kahteen kastiin. Ykköslistan vakuudet ovat markkinakelpoisia vaateita, jotka eurojärjestelmä hyväksyy, ja kakkoslistalle kansalliset keskuspankit voivat ottaa vaateita, joiden luonteelle EKP antaa minimivaatimukset. V alusta yritysten ja julkisyhteisöjen velkakirjalainojen lisäksi yritysten pankkilainat tulivat vakuusmateriaalikelpoisiksi, jonka todentamiseen pankit Suomessa tulevat käyttämään mm. Basel II vakavaraisuusvaatimusten mukaista sisäisen luottokelpoisuuden arvioinnin menetelmää. Joissakin maissa kansalliset keskuspankit hoitavat myös vakuusmateriaalin luottokelpoisuusarvioinnin. Huutokauppajärjestelmä - Eurojärjestelmä toteuttaa viikoittain viikon ja kerran kuukaudessa 3 kk:n maturiteetin huutokauppoja, joilla pankit voivat saada rahoitusta keskuspankista. Pankit tekevät tarjouksia eurojärjestelmältä nostettavista lainoista, mikä lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä. - Eurojärjestelmässä päärahoitusmuotona olevissa viikon huutokaupoissa (main refinancing operations) perusrahoitusoperaatioiden korko määräytyy joko eurojärjestelmän neuvoston asettamana tai huutokaupassa. Kolmen kuukauden huutokaupoilla ei pyritä ohjaamaan markkinoita ja siten kolmen kuukauden huutokauppakorko määräytyy huutokaupassa. EKP voi myös tehdä pikahuutokauppoja haluamallaan maturiteetilla markkinatilanteen niin edellyttäessä. Maksuvalmiusjärjestelmä - Pankit antavat useita luottoja ja saavat lyhennyksiä aiemmin myöntämistään luotoista joka päivä. Vastaavasti talletuksia nostetaan pankista ja uusia tulee pankkiin päivittäin. Pankin varainhallinta, treasury, pyrkii hoitamaan varainhankinnan ja sijoitukset siten, että sisääntulevien ja ulosannettavien sitoumusten määrät vastaavat toisiaan koko pankin tasolla. - Pankkien on aika ajoin pakko ottaa keskuspankista maksuvalmiusluottoa, joka on kalliimpaa kuin markkinoilta hankittava rahoitus. Pankit voivat lainata varoja tai tallettaa varoja kansallisiin keskuspankkeihin. Eurojärjestelmä päättää yliyön talletuksen ja maksuvalmiusluoton korot. Nämä vaikuttavat pankkien välisten markkinoiden koronmuodostukseen. 7

8 Vähimmäisvarantojärjestelmä - Eurojärjestelmän neuvosto päätti ottaa käyttöön myös vähimmäisvarannot, mikä pakottaa pankit tallettamaan eurojärjestelmään tietyn osan varainhankinnastaan. Keskuspankit eivät ole yleensä muuttaneet vähimmäisvarantojärjestelmän ehtoja eikä vähimmäisvarantoja pidetäkään varsinaisena rahapolitiikan ohjauskeinona. Kaikissa EU-maissakaan ei ole vähimmäisvarantojärjestelmää. Valuuttapolitiikka - Valuuttapolitiikalla tarkoitetaan valuuttakurssipolitiikkaa, keskuspankin markkinaoperaatioita valuuttamarkkinoilla, pääomaliikkeiden sääntelyä ja seurantaa. - Euromaiden välillä ei enää valuuttakursseja, mutta euro kelluu suhteessa muihin valuuttoihin. Yksittäisen jäsenmaan kannalta euroon liittyy siten sekä kiinteän että kelluvan valuutan piirteitä. - Suomen Pankki tai eurojärjestelmä ei säätele ulkomaisia pääomaliikkeitä. Pankkien avoimen valuuttaposition säätely liittyy lähinnä riskienhallintaan. Kotitaloudet ja yritykset voivat ottaa luottoja valuutoissa ja myös suoraan ulkomaisesta rahoituslaitoksesta. Myös talletuksia voi tehdä ulkomaille vastaavasti. - Keskuspankkien on vaikeaa pelkästään intervenoimalla valuuttamarkkinoilla puolustaa valuutan arvoa. Eurojärjestelmällä ei olekaan kiinteää valuuttakurssitavoitetta, vaan euro kelluu suhteessa esimerkiksi dollariin ja jeniin. Valuuttakurssilla on merkitystä hintavakaustavoitteen toteutumiseen, koska tuontihinnat vaikuttavat kuluttajahintoihin. Keskuspankit voivat intervenoida, jos ne katsovat valuuttakurssien poikkeavan liikaa pidemmän aikavälin tasapainokursseista. 8

PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors)

PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors) PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors) - sijoittavat listaamattomiin yrityksiin, joilla hyvä kasvupotentiaali - pääomasijoitukset tehdään ensisijaisesti oman pääomanehtoisina

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 11/04 1 (5) 3.12.2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004 Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui kuluvan vuoden tammi- syyskuussa. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2012

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2012 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2012 17.12.2012 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 1 III ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2012 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015 Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo pähkinänkuoressa Keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö Huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä

Lisätiedot

Finanssialan vuositilasto 2009

Finanssialan vuositilasto 2009 Finanssialan vuositilasto 2009 23.4.2010 Pankit 31.12.09 Pankkien toimipaikat, kpl 1 606 kotimaiset pankit 1 538 ulkomaiset pankit 68 Pankkikonsernien henkilöstö talletuspankit 24 879 konsernit 31 731

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

2.12.2005 1 (5) Vakuutusvalvontaviraston tietojen mukaan kaikki vakuutuslaitokset täyttävät lain asettamat toimintapääomavaatimukset.

2.12.2005 1 (5) Vakuutusvalvontaviraston tietojen mukaan kaikki vakuutuslaitokset täyttävät lain asettamat toimintapääomavaatimukset. LEHDISTÖTIEDOTE 5/2005 2.12.2005 1 (5) VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2005 Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui selvästi tammi-syyskuussa. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖT SUOMESSA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 30.04.2013

VAKUUTUSYHTIÖT SUOMESSA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 30.04.2013 VAKUUTUSYHTIÖT SUOMESSA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 30.04.2013 VAKUUTUSYHTIÖT SUOMESSA 2012 1 III VAKUUTUSYHTIÖT SUOMESSA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖT SUOMESSA 2012 SISÄLTÖ Lyhyesti 4 Vakuutusmarkkinoiden

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöt hoitavat lakisääteisten

Lisätiedot

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2009

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2009 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto SISÄLLYS LYHYESTI...2 Taloudellinen tilanne...3 Vuoden 2009 arviot...3 Vahinkovakuutus...3 Lakisääteinen eläkevakuutus...7

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

27.5.2008. Finanssimarkkinat. FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

27.5.2008. Finanssimarkkinat. FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällysluettelo Sivu 1....2 2. Finanssialan rakennekehitys...3 3. Finanssimarkkinoilla toimijat...4 3.1 Finanssikonsernit...5 3.2 Talletuspankit...6

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2009

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2009 Vakuutusyhtiöt Suomessa 29 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto SISÄLLYS Lyhyesti... 1 Vakuutusmarkkinoiden yleinen kehitys... 2 Yhtiöiden määrät ja tapahtumat

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2015 toisen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2015 toisen neljänneksen lopussa 1 (6) Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2015 toisen neljänneksen lopussa 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista Työeläkevakuuttajat Telan jäsenyhteisöt hoitavat lakisääteisten

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2007

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2007 Vakuutusyhtiöt Suomessa 2007 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto SISÄLLYS Lyhyesti... 1 Vakuutusmarkkinoiden yleinen kehitys... 2 Yhtiöiden määrät ja tapahtumat

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Säännöt 2013

Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Säännöt 2013 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY (rekisterinumero 154077) I YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen pääomasijoitusyhdistys ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa yhteyksissä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2011

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2011 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto SISÄLLYS Lyhyesti... 1 Vakuutusmarkkinoiden yleinen kehitys... 2 Yhtiöiden määrät ja tapahtumat vuoden aikana... 3 Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 TIEDOTE Lehdistötiedote 9.3.2005 1/2005 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 31.12.2004 Vakuutusyhtiöitä ja -yhdistyksiä koskevat toimintapääomavaatimukset muuttuivat 31.12.2004.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2010

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2010 Vakuutusyhtiöt Suomessa 2010 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto SISÄLLYS Lyhyesti... 1 Vakuutusmarkkinoiden yleinen kehitys... 2 Yhtiöiden määrät ja tapahtumat

Lisätiedot

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena?

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? 6.5.2013 Helsingin Kauppakamarin pääomasijoittamisen infotilaisuus Vaaka Partners on suomalaisten keskisuurten

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012 FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2012 Pankit 31.12.2012 muutos kpl kpl Pankkien toimipaikat 1 546-29 kotimaiset pankkikonsernit 1 477-29 ulkomaisten pankkien sivukonttorit Suomessa 69 0 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote 3.2.2012 klo.11.30 LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2011. Liiketoiminta

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote 3.2.2012 klo.11.30 LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2011. Liiketoiminta 1 Tilinpäätöstiedote 3.2.2012 klo.11.30 LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. 31.12.2011 Liiketoiminta :n (Leverator) liiketoiminta koostuu joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisesta sekä lainojen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2008

Vakuutusyhtiöt Suomessa 2008 Vakuutusyhtiöt Suomessa 28 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto SISÄLLYS Lyhyesti... 1 Vakuutusmarkkinoiden yleinen kehitys... 2 Yhtiöiden määrät ja tapahtumat

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007 LEHDISTÖTIEDOTE 4/2007 1 (6) 8.6.2007 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 31.3.2007 Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kehittyi suotuisasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt 2010 22.9.2011

Vakuutusyhtiöt 2010 22.9.2011 1 (7) Julkaisija Finassivalvonta Tekijä Merja Stenberg Puhelin 010 831 5537 merja.stenberg@finanssivalvonta.fi Julkaisun nimi Vakuutuyhtiöt 2010 Sisältö Tekstiosa ja taulukot Tiivistelmä Vahinko-, henki-,

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

Riskirahoitusohjelma perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaan 21 Riskirahoitustuki (Euroopan komission asetus N:o 651/2014).

Riskirahoitusohjelma perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen artiklaan 21 Riskirahoitustuki (Euroopan komission asetus N:o 651/2014). TUKIOHJELMA 1 (8) 1 TEKES PÄÄOMASIJOITUS OY:N RISKIRAHOITUSOHJELMA 1.1 Riskirahoitusohjelman tavoitteet Riskirahoitusohjelman tavoitteena on edistää suomalaisten alkavan vaiheen yritysten liiketoiminnan

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18.

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18. Rahapolitiikka Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 16-18. Rahapolitiikka Inflaatio ja deflaatio Rahapolitiikan periaatteita Rahapolitiikan

Lisätiedot

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013

FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013 FINANSSIALAN VUOSITILASTO 2013 Pankit 31.12.2013 muutos kpl kpl Pankkien toimipaikat 1 448-97 kotimaiset pankkikonsernit 1 376-99 ulkomaisten pankkien sivukonttorit Suomessa 72 2 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava

Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittava tai säännelty yhteisö (1 ja siihen rinnastettava ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. Ei-ammattimainen asiakas Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. Ammattimainen asiakas 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt Suomessa 31.12.2006 3.5.2007

Vakuutusyhtiöt Suomessa 31.12.2006 3.5.2007 Vakuutusyhtiöt Suomessa 31.12.2006 Vakuutusyhtiöt Suomessa 31.12.2006 Kimmo Koivisto SISÄLLYS Kansantalouden kehitys vuonna 2006... 1 Vakuutusmarkkinoiden yleinen kehitys... 3 Yhtiöiden määrät ja tapahtumat

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Finanssialan vuositilasto 2011

Finanssialan vuositilasto 2011 Finanssialan vuositilasto 2011 5.7.2012 Pankit 31.12.11 12 kk:n muutos kpl % Pankkien toimipaikat 1 576-1,8 kotimaiset pankit 1 506-2,0 ulkomaiset pankit 70 +2,9 Pankkikonsernien henkilöstö kotimaiset

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt 2008 19.11.2009

Vakuutusyhtiöt 2008 19.11.2009 1 (7) Julkaisija Finassivalvonta Tekijä Juhani Peltola Puhelin 010 8315538 juhani.peltola@finanssivalvonta.fi Julkaisun nimi Vakuutuyhtiöt 2008 Sisältö Tekstiosa ja taulukot Tiivistelmä Vahinko-, henki-,

Lisätiedot

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2011

Arvio vakuutusmarkkinoiden kehityksestä 2011 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys Lyhyesti...2 Taloudellinen tilanne...3 Vuoden 2011 arviot...3 Vahinkovakuutus...3 Lakisääteinen eläkevakuutus...6

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2005

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2005 LEHDISTÖTIEDOTE 3/2005 9.9.2005 1 (7) VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2005 Vakuutuslaitosten yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot