Investointiohjelma. Kysymyksiä ja vastauksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Investointiohjelma. Kysymyksiä ja vastauksia"

Transkriptio

1 Investointiohjelma Kysymyksiä ja vastauksia

2 Sisällys 1. Minkä vuoksi tämä investointeja koskeva toimintatapa on uusi ja erilainen? Miksi uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)? Miten rahasto toimii käytännössä? Miten tämä eroaa siitä, mitä EIP tekee jo nyt? Mikä on lisäarvo verrattuna nykytilanteeseen? Järjestelmässä on riittävästi rahaa. Miksei yksityinen sektori voi rahoittaa näitä hankkeita yksin? Ongelmana ei ole raha, vaan riskinkantokyvyn puute hankkeiden rahoittamiseksi Eurooppa tarvitsee paljon enemmän: tämä on vain pisara valtameressä Mikä on vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun? Ihmiset ja yritykset eivät voi odottaa: milloin näemme vaikutukset? kuka ne toteuttaa? Ongelmana on liiallinen byrokratia ja sääntelytaakka. Mitä komissio aikoo tehdä niiden suhteen? Miksi ette mieluummin ehdota EIP:lle uutta pääomankorotusta? Mistä raha lopulta on peräisin? Mikä on julkisen ja yksityisen rahan osuus ja miksi? Miten rahasto rahoitetaan? Miten EU:n takaus muodostuu? Mikä on kerrannaisvaikutus? Miten päädyitte kerrannaisvaikutukseen 1:15? Kohdistuuko veronmaksajan rahoihin riskiä? Entä jos EU:n talousarviotakausta joudutaan käyttämään? Mitä rahasto tarkalleen ottaen tekee? Mitä hankkeita se rahoittaa? Entä valittujen hankkeiden kilpailuoikeudellinen valvonta? Mitä erityisesti pk-yritysten hyväksi tehdään? Miten jäsenvaltiot voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Miten yksityiset sijoittajat voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Miten raha käytetään? Kuka päättää hankkeista? Miten voi olla varma, että raha käytetään elinkelpoisiin hankkeisiin (ei kalliisiin rahareikiin)? Kuka varmistaa, että rahastoa johdetaan ja julkisia varoja käytetään hyvin?

3 27. Mikä on Euroopan parlamentin rooli? Mikä on tilintarkastustuomioistuimen rooli? Miten teknistä tukea vahvistetaan hankkeiden valmistelun parantamiseksi ja kokemusten jakamiseksi? Mitä teen, jos tiedossani on lupaava hanke ja haluaisin hakea rahoitusta? Mitä lakimuutoksia tarvitaan? Koska ne toteutetaan? Eikö ohjelma vaaranna EIP:n AAA-luottoluokitusta? Mikä on ero Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Marguerite-rahastoon, joilla myös rahoitetaan infrastruktuurihankkeita? Miksi investointiohjelman rahoittamiseksi ei ehdoteta uutta omien varojen lähdettä? Mikä on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osuus investointiohjelmassa? Miten tämä uusi aloite eroaa hankejoukkolainoja koskevasta aloitteesta?

4 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1. Minkä vuoksi tämä investointeja koskeva toimintatapa on uusi ja erilainen? Komission esittämällä investointiohjelmalla pyritään elvyttämään investointeja Euroopassa poistamalla investointien suurimpia esteitä yhtenäisellä tavalla. Uuteen toimintatapaan kuuluu kolme osa-aluetta: a) uudet rahoitusvälineet (erityisesti uusi Euroopan strategisten investointien rahasto) yhdessä Euroopan investointipankin kanssa avuksi riskirahoituksen puutteesta nyt kärsiville Euroopan markkinoille b) EU:n tason hankejatkumo ja lisätukea julkisen sektorin toimijoille ja yksityisille sijoittajille hankkeiden kehittämiseen aiempaa käyttäjäystävällisemmän teknisen tuen kautta c) vakaampi, yritysystävällisempi ja paremmin ennakoitavissa oleva Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tason sääntely-ympäristö, jossa painopisteenä on sisämarkkinoiden toteuttaminen energian, digitaalisten markkinoiden, liikenteen ja pääomamarkkinoiden aloilla. Investointiohjelma edustaa muutosta tavassa, jolla julkista rahaa käytetään strategisiin investointeihin Euroopassa. Työpaikkoja ja kasvua tukevien investointien tarve tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tästä on osoituksena G20-maiden tiedonanto ja 16. marraskuuta 2014 julkaistu Brisbanen toimintasuunnitelma. 2. Miksi uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)? Keskeinen osa komission esittämää investointiohjelmaa on uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustaminen. Tätä erityistä rahastoa hallinnoi Euroopan investointipankki (EIP), jonka yhteydessä se myös toimii. EIP ja Euroopan komissio yhteisrahoittavat sitä. ESIR rahoittaa strategisia hankkeita eri puolilla EU:ta. Näitä ovat infrastruktuurihankkeet, esimerkiksi laajakaista-, energia- ja liikennehankkeet sekä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet. Osa uudesta rahoituksesta osoitetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten (midcap) yritysten 1 investointien tukemiseen Euroopan investointirahaston (EIR) kautta. Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva EIR on erikoistunut tämäntyyppiseen rahoitukseen. ESIRin kautta pyritään rahoittamaan aiempaa riskialttiimpia hankkeita ja osallistumaan strategisesti kiinnostavampiin, mutta rakenteeltaan monimutkaisempiin, toimiin. ESIRin toiminta siis ulottuu olemassa olevia EU:n ohjelmia sekä EIP:n ja muiden rahoituslaitosten perinteistä toimintaa pidemmälle. 1 Pk-yrityksiksi määritellään yleensä yritykset, joissa on alle 250 työntekijää, ja midcapeiksi yritykset, joissa on työntekijää. 3

5 Uuden rahaston, jolla tähdätään strategisiin investointeihin, pitäisi olla myös yksityisten sijoittajien kannalta houkutteleva, sillä se ottaa hoitaakseen monimutkaisemman ja riskialttiimman osuuden liiketoimesta. 3. Miten rahasto toimii käytännössä? ESIR jakaa EIP-ryhmän eli EIP:n ja EIR:n riskin osittain (ja kattaa suuririskisimmän osan). Näin EIP voi tarjota tuotteita, jotka kattavat suuremman riskin kuin sen perinteiset tuotteet. Hankkeista, joihin liittyy suuri lisäarvo mutta samalla myös suuret riskit ja joiden on nyt vaikea löytää rahoitusta, tulee sen ansiosta investointikelpoisia. Osa rahaston riskikapasiteetista voidaan käyttää myös yhdessä kansallisten kehityspankkien kanssa. 4. Miten tämä eroaa siitä, mitä EIP tekee jo nyt? EIP in maailman suurin monenvälinen luotonantaja ja -ottaja. Sen luotonantotoiminta vuonna 2013 oli yli 75 miljardia euroa. Vuonna 2013 toteutettiin pääomankorotus, jonka odotetaan tuottavan 180 miljardia euroa uusia investointeja kolmen vuoden ( ) aikana. Tämä tärkeä EIP:n työ jatkuu. Uuden rahaston tarkoituksena on täydentää nykyistä toimintaa keskittymällä yksinomaan strategisiin investointeihin, jotka ovat välttämättömiä Euroopan ohjaamiseksi takaisin kasvuuralle, mutta joiden riskiprofiili poikkeaa EIP:n nykyisin rahoittamista hankkeista. EU:n talousarvion takauksella varmistetaan, että tällaisiin hankkeisiin tehdyillä investoinneilla saadaan aikaan kiinnostava tuotto. Näin yksityisen sektorin sijoittajia voidaan saada mukaan aiempaa helpommin ja enemmän. 5. Mikä on lisäarvo verrattuna nykytilanteeseen? EU talousarviosta osoitetaan rahoitusta 16 miljardia euroa, ja EIP lisää riskinkantokykyä 5 miljardilla eurolla. Yhteensä näin voidaan saada aikaan vähintään 315 miljardia euroa uutta investointirahoitusta. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Uuden toimintatavan keskeinen piirre on, että myös jäsenvaltiot ja kansalliset kehityspankit voivat osallistua, joko ESIRin tasolla tai yhteisrahoittamalla erilaisia hankkeita. ESIR Riskinkantokyky Kerroin Investoinnit (keskimäärin) reaalitalouteen Pitkäaikaiset investoinnit 16 mrd 240 mrd Pk- ja midcap-yritykset 5 mrd mrd Yhteensä 21 mrd 315 mrd 4

6 6. Järjestelmässä on riittävästi rahaa. Miksei yksityinen sektori voi rahoittaa näitä hankkeita yksin? Toisin kuin muutamia vuosia sitten, sekä rahoituslaitoksilla että yrityssektorilla on taloustilanteen kohenemisen ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapoliittisten toimien ansiosta runsaasti likviditeettiä käytössä. Lisäksi yksityisten säästöjen määrä monissa jäsenvaltioissa on suuri. Ongelmana on, ettei likviditeetti päädy osaksi reaalitaloutta tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti. Tämä johtuu epävarmasta taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta ja joidenkin EU-talouksien edelleen erittäin suuresta velkaantuneisuudesta sekä niiden vaikutuksesta luottoriskiin. Tämä on havaittavissa myös viimeisimmistä taloustiedoista, jotka osoittavat, että toisin kuin Yhdysvalloissa, investoinnit ovat kriisin alkamisen jälkeen vähentyneet EU:ssa jatkuvasti (nyt 15 % alle vuoden 2007 tason), eivätkä ne ole palautuneet odotetusti. Tätä kutsutaan taloudessa markkinoiden toimimattomuudeksi, mikä tarkoittaa, etteivät markkinavoimat yksin voi lyhyellä aikavälillä korjata tilannetta. Tämän vuoksi viranomaisilla on keskeinen rooli. Investointiohjelma tarjoaa kattavan strategian tilanteen korjaamiseksi mobilisoimalla yksityisiä investointeja julkisen rahoituksen oheen. 7. Ongelmana ei ole raha, vaan riskinkantokyvyn puute hankkeiden rahoittamiseksi Tilanne ei ole sama kaikissa jäsenvaltioissa, mutta investointitarpeisiin liittyy tiettyjä selkeitä yhteisiä piirteitä: kotitalouksien ja yritysten on voitava hyödyntää uusinta teknologiaa ja parannettava energiatehokkuutta koulutus- ja innovointijärjestelmämme resurssit ja varat ovat heikompia kuin useilla tärkeillä kilpailijoillamme sosiaaliturvajärjestelmiä on nykyaikaistettava merkittävästi väestön nopeaan ikääntymiseen mukautumiseksi energiasektorilla on päivitettävä verkostoja uusimmalla teknologialla, otettava käyttöön uusiutuvia energianlähteitä ja monipuolistettava tarjontalähteitä liikennesektorilla on nykyaikaistettava infrastruktuuria, vähennettävä ruuhkia ja parannettava kauppayhteyksiä ympäristöalalla tarvitaan parempia jäte-, kierrätys- ja vesilaitteita ja -verkostoja, laajempaa ja nopeampaa laajakaistaverkkoa ja älykkäämpiä datakeskuksia tarvitaan joka puolelle Eurooppaa. Vaikka edellä esitetyt alat on todettu keskeisiksi, niillä ei välttämättä ole tässä vaiheessa riittävästi hankkeita, jotka olisivat niin pitkälle kehitettyjä, että niitä voitaisiin rahoittaa. Useita eri kehitysvaiheissa olevia hankkeita on kuitenkin jo yksilöity. Euroopan komission ja EIP:n yhteisen työryhmän raportissa (joka julkaistaneen piakkoin) osoitetaan, että toteutettavissa olevia hankkeita on olemassa, mutta niiden monimutkaisen luonteen vuoksi yksityiset sijoittajat eivät useinkaan tunne niiden mahdollisia hyötyjä, vaan kaihtavat riskiä ja ovat haluttomia investoimaan. 5

7 8. Eurooppa tarvitsee paljon enemmän: tämä on vain pisara valtameressä. Olisi naiivia kuvitella, että Euroopan investointiongelmat voitaisiin korjata yksinkertaisella yksittäisellä ratkaisulla. Komission esittämä investointiohjelma on osa kattavaa toimintatapaa, jolla pyritään edistämään kasvua ja työpaikkoja Euroopassa yhdistämällä rakenteellisia uudistuksia, finanssipoliittista vastuuta ja investointien edistämistoimia. Kaikkien kansallisten hallitusten on osallistuttava tähän omalla panoksellaan. EU ei voi korjata tilannetta yksin. Investointiohjelmalla annetaan merkittävästi lisävauhtia. Investointirahoituksen lisääminen 315 miljardilla eurolla vastaa kahta prosenttia EU:n kokonaistuotannosta kolmen vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsee EU:n talousarvion investointikapasiteetin kaksinkertaistumista. Keskeinen tekijä ohjelmassa on varmistaa, että raha todella pannaan töihin ja kanavoidaan nopeasti talouden todellisiin tarpeisiin. Tämä on vain yksi osa ohjelmaa. Tässä vaiheessa 315 miljardin euron lisä vastaa osuutta, jonka EU voi saavuttaa eurooppalaisin keinoin tehostamalla talousarviovarojensa käyttöä. Komissio ja EIP kehottavat jäsenvaltioita ja yksityisiä sijoittajia osallistumaan aloitteeseen, jolloin sen vaikutus moninkertaistuu. Tärkeänä uutena osa-alueena ohjelmassa on niin rahoitukseen liittyvien kuin muidenkin investointiesteiden poistaminen sisämarkkinoilla. Vaikka näiden toimenpiteiden täyden vaikutuksen syntyminen saattaa kestää kauemmin, pelkästään niiden avulla voidaan saada tuotannon ja EU:n kokonaistuotannon kasvun suhteen aikaan paljon enemmän kuin 315 miljardin euron panoksella. Ohjelman lisäksi kansallisella ja alueellisella tasolla on parhaillaan käytössä monia toimenpiteitä ja välineitä, esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastot (yhteisrahoitus mukaan lukien noin 600 miljardia euroa vuosina ). 9. Mikä on vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun? Euroopan komission arvioiden mukaan investointiohjelman avulla EU:n kokonaistuotanto voi kasvaa seuraavien kolmen vuoden aikana miljardia euroa ja uusia työpaikkoja voi syntyä 1 1,3 miljoonaa. 10. Ihmiset ja yritykset eivät voi odottaa: milloin näemme vaikutukset? kuka ne toteuttaa? Euroopan komissio ja EIP ovat vetureina, kun haetaan täydentäviä rahoituslähteitä ja kartoitetaan sopivia hankkeita työpaikkojen ja kasvun lisäämiseksi. Emme voi kuitenkaan tehdä kaikkea yksin. Tämän vuoksi jäsenvaltioita pyydetään vahvistamaan ohjelma Eurooppa-neuvostossa. Kolme EU:n toimielintä (Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio) tekevät yhteistyötä, jotta lainsäädännön edellyttämät toimet toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Euroopan parlamentin poliittinen tuki on välttämätöntä. Jos kaikki keskeiset toimijat antavat laajasti tukea, tuloksia syntyy nopeasti. Uuden Euroopan strategisten investointien rahaston perustaminen edellyttää tiettyjä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimia. Jos kaikki toimijat tukevat rahastoa vahvasti, sen 6

8 pitäisi olla toiminnassa viimeistään vuoden 2015 puolivälissä. Ennen sitä EIP ennakkorahoittaa rahaston toimia. Näin aloitteelle annetaan lentävä lähtö. Lisäksi monia EU:n välineitä on jo saatavilla ja käytössä. EU:n tasolla näitä ovat Verkkojen Eurooppa -väline sekä Horisontti ja COSME-ohjelmat. Kansallisesti saatavilla on rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (yli 200 miljardia euroa tulevien kolmen vuoden aikana). Kaikki nämä välineet ovat jo olemassa, ja niitä olisi käytettävä heti mahdollisimman tehokkaasti. 11. Ongelmana on liiallinen byrokratia ja sääntelytaakka. Mitä komissio aikoo tehdä niiden suhteen? Komissio tunnustaa, että oikeanlainen sääntely-ympäristö voi olla ratkaisevan tärkeä investoinneille. Tämän vuoksi investointiohjelmassa esitetään, miten esteitä poistetaan energian, televiestinnän, liikenteen, palvelujen ja tutkimuksen kaltaisilta keskeisiltä aloilta. Tärkeitä toimenpiteitä määritellään myös komission vuoden 2015 työohjelmassa (joka esitetään ennen joulukuun loppua Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käytävien keskustelujen jälkeen). Pääomamarkkinaunioniin tähtäävän työn nopeuttaminen ja rahoituslähteiden monipuolistaminen on hyvin tärkeää. Oikeanlaisen sääntely-ympäristön aikaansaaminen on jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisellä vastuulla, ja sitä on edistettävä kaikilla tasoilla. 12. Miksi ette mieluummin ehdota EIP:lle uutta pääomankorotusta? EU:n jäsenvaltiot sopivat vuonna 2012 EIP:n maksetun pääoman korottamisesta 10 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena oli, että EIP voisi lisätä luotonantoa 40 prosenttia vuosina Näillä EIP:n lisälainoilla voitaneen tukea investointeja eri puolilla Eurooppaa 180 miljardilla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä. EIP edistyy hyvin sitoumuksen toteuttamisessa, ja vaikuttaa siltä, että vuonna 2012 sovittu tavoite ylittyy. EIP on vastannut kriisiin vahvoilla toimilla ja osallistunut omalta osaltaan talous- ja rahoitustilanteen parantamiseen. Kriisin aikana pankkien luotonanto ja markkinarahoitus heikentyivät, mutta nyt sekä rahoituslaitoksilla että yrityksillä on saatavilla selvästi enemmän likviditeettiä. Tämän vuoksi tarvitaan kohdennetumpi aloite, jotta voidaan varmistaa vaikuttava tuki niille toimille, joille ei löydy rahoitusta pelkästään pankeilta tai markkinoilta. Tästä on investointiohjelmassa kyse. 13. Mistä raha lopulta on peräisin? Ongelmana ei ole nyt rahan puute, vaan se, ettei sitä saada tuottavaan käyttöön yritysten ja yksityishenkilöiden pankkitileiltä. Haasteena on saada raha tuottamaan ja kanavoida se tuottaviksi investoinneiksi. Onnistumme tässä, kun EU:n talousarviovaroja käytetään järkevämmin ja EIP:n ylimääräinen riskinkantokyky ohjataan uuteen käyttöön. Näin luomme riskeille 21 miljardin euron puskurin, minkä ansiosta investointeihin saadaan vähintään 315 miljardia euroa. Tavoitteena on saada liikkeelle lisäinvestointeja, joita ei nykykehitysskenaariossa tehtäisi. Tässä uuden rahaston ja muiden toimien tehtävänä on mobilisoida julkista rahaa ja antaa 7

9 alkusysäys yksityisille investoinneille ja yhteisrahoitukselle ilman, että velanottoa lisätään. Uuden rahaston kautta investoidut varat hyödynnetään siten, että niiden kerrannaisvaikutus on mahdollisimman suuri. Tämä merkitsee, että mitä enemmän rahoitukseen on tarjolla varoja, sitä useampia hankkeita rahoitetaan, mikä johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja kasvun nopeutumiseen EU:n taloudessa. Pakettiin kuuluvat seuraavat osat: 1) Luodaan EU:n talousarviosta maksettava 16 miljardin euron takaus. 2) Takaus yhdistetään 5 miljardin euron EIP-varoihin, ja se kattaa strategisten investointien suuremman riskin. Näin saadaan käyttöön yksityisiä varoja, joita ei nyt investoida reaalitalouteen. ESIRin 315 miljardin euron panoksen lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä on tehostettava ja lisättävä edelleen. Jäsenvaltiot ja yksityiset sijoittajat voivat osallistua rahastoon suoraan tai hankkeiden kautta. 14. Mikä on julkisen ja yksityisen rahan osuus ja miksi? Tämä riippuu hankkeesta ja sen rakenteesta. ESIR käyttää monenlaisia välineitä, esimerkiksi takauksia, pääomaa, velkainstrumentteja ja riskipääomaa pk-yrityksille, jotta yksityisiä investointeja saadaan mukaan mahdollisimman paljon. 15. Miten rahasto rahoitetaan? ESIRiä perustettaessa EU:n talousarvioon luodaan 16 miljardin euron takaus, joka sisällytetään rahastoon. EIP sitoo tähän tarkoitukseen 5 miljardia euroa. Rahasto aloittaa siis toimintansa merkittävän kapasiteetin turvin, ja ajan myötä se voi laajentaa ja kehittää toimintaansa edelleen. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus osallistua rahastoon pääoman muodossa suoraan tai kansallisten kehityspankkiensa kautta. On tärkeä huomata, että arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon maksettuun pääomaan. EU:n takausta tuetaan olemassa olevilla varoilla EU:n talousarvion nykyisen liikkumavaran sisällä Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti ohjelmasta. Rahaston ansiosta EU:n ohjelmien vaikutus reaalitalouteen on moninkertainen verrattuna tilanteeseen ilman rahastoa. 16. Miten EU:n takaus muodostuu? EU:n takausta lisätään asteittain siten, että lopulta sen määrä on 16 miljardia euroa. Sitä tuetaan 8 miljardin euron rahoituspuskurilla, joka muodostaa 50 prosenttia kokonaistakauksesta. Rahoituspuskuriin osoitetaan 2 miljardia euroa EU:n talousarviosta sekä määrärahoja kahdesta EU:n pääasiallisesta rahoitusohjelmasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä (3,3 miljardia euroa) ja Horisontti ohjelmasta (2,7 miljardia euroa). On tärkeä huomata, 8

10 ettei näiden kahden ohjelman määrärahojen kohdentaminen uudelleen tarkoita, että rahat on menetetty. Päin vastoin ESIR tarjoaa merkittävästi parempia mahdollisuuksia investoida Euroopan infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovaatioon. Tämä hyödyttää kaikkia osapuolia. 17. Mikä on kerrannaisvaikutus? Kerrannaisvaikutus on rahaston tukitoimien ansiosta toteutettujen hankkeiden rahoituksen kokonaismäärän ja rahaston perustamiseen alun perin käytettyjen julkisten varojen välinen suhde. ESIRissä riskinkantajana käytetty pieni osuus julkista rahaa tuo mukanaan paljon suuremman osuuden yksityistä rahoitusta investoinneiksi hankkeisiin, joita ei muutoin rahoitettaisi. Missä tahansa investointihankkeessa tai taloudellisessa toiminnassa mahdolliset tappiot jaetaan tavallisesti sijoittajien kesken tietyssä ennalta määritellyssä järjestyksessä. Ensin tappiota kattavat pääoman omistajat (osakkaat), sitten heikomman etuoikeusluokan lainan omistajat, ja jos sen jälkeen on vielä tappioita katettavana, etuoikeutetun lainan omistajat. Mitä paksumpi suojakerros on ennen kuin tappio kohdistuu etuoikeutetun lainan omistajiin, sitä todennäköisemmin sijoittajat ovat halukkaita investoimaan. EU:n talousarviosta muodostetun merkittävän takauksen ansiosta ESIR voi investoida hankkeiden suuririskisempiin osiin (pääomaan ja heikomman etuoikeusluokan lainaan). Näin ESIRin ansiosta on paljon helpompi houkuttaa hankkeisiin tai toimintaan yksityisiä sijoittajia, jotka investoivat suojatuimpiin eli etuoikeutettuihin luokkiin. 18. Miten päädyitte kerrannaisvaikutukseen 1:15? ESIRin kerrannaisvaikutus tarkoittaa, että yksi euro julkista rahaa rahastossa mahdollistaa rahaston kolmen euron investoinnin heikomman etuoikeusluokan lainaa tietyssä hankkeessa, ja yksityiset sijoittajat voivat investoida viisi euroa saman hankkeen turvallisempiin, etuoikeutettuihin luokkiin. Tämä tarkoittaa, että yksi euro tuottaa 15 euron lopullisen investoinnin ja kerrannaisvaikutus on 1:15. Kerrannaisvaikutus 1:15 on varovainen arvio, joka perustuu aiempiin EU:n ohjelmien ja EIP:n kokemuksiin. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että EIP:n vuoden 2013 pääomankorotuksen kerrannaisvaikutukseksi arvioidaan 1:18. COSME-ohjelmaan kuuluvassa pk-yritysten lainatakausjärjestelmässä 1 miljardin rahoitus tarkoittaa, että pk-yritysten käytettävissä on käytännössä vähintään 20 miljardia euroa. Näin kerrannaisvaikutus on 1:20. Kunkin yksittäistapauksen kerrannaisvaikutus riippuu toimenpiteiden yhdistelmästä ja hankkeen ominaispiirteistä. Joissakin toimilla kerrannaisvaikutus on suurempi, joissakin pienempi. 19. Kohdistuuko veronmaksajan rahoihin riskiä? Entä jos EU:n talousarviotakausta joudutaan käyttämään? EU:n talousarviotakauksen ansiosta EIP voi tarjota tuotteita, joilla on suurempi lisäarvo, mutta myös suurempi riski. Riskejä lieventävät seuraavat seikat: 9

11 - ammattimainen hallinnointi EIP:n kokemuksen ja asiantuntemuksen ansiosta, - riippumaton ja ammattimaisesti toimiva investointikomitea, joka valvoo ESIRin toimintaa, - riittävä korvaus riskistä, joka rahastolle aiheutuu, tappioiden kompensoimiseksi, - hyvin hajautettu salkku, - takuurahasto (50 prosenttia EU:n takauksen loppuosasta), jonka ansiosta (saatujen kokemusten perusteella) on epätodennäköistä, että tappiot ylittäisivät takuurahaston varat - ammattimainen riskivalvonta ja mahdollisuus mukauttaa riskejä koskevia suuntaviivoja, jos kehitys on epäsuotuisaa salkun toiminnan alkuvaiheessa, - siltä varalta, että takausta joudutaan käyttämään, maksuehdot, joiden avulla rahaston käytön talousarviovaikutus voidaan jakaa pidemmälle aikavälille, - ennakkovaroitusjärjestelmä ESIRin hallinnointia varten, jotta voidaan varmistaa riittävä tiedotus ja ehkäisevien toimien toteuttaminen, jos rahaston rahoituksen elinkelpoisuus joutuu koetukselle. 20. Mitä rahasto tarkalleen ottaen tekee? Mitä hankkeita se rahoittaa? Rahoitus ohjataan elinkelpoisiin hankkeisiin, jotka tuottavat Euroopan sosiaaliselle markkinataloudelle todellista lisäarvoa. Näihin sisältyvät muun muassa seuraavat alat: 1) strateginen infrastruktuuri (EU:n toimintapolitiikkojen mukaiset investoinnit digitaali- ja energiahankkeisiin) 2) teollisuuskeskusten liikenneinfrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi 3) työllisyyttä lisäävät investoinnit erityisesti pk-yritysten rahoitusta lisäämällä ja nuorten työllisyyttä lisäävillä toimilla. Jäsenvaltiot toimittavat komission ja EIP:n työryhmälle luettelon hankkeista, jotka on valittu kolmen keskeisen kriteerin perusteella: 1) EU-lisäarvo (hankkeet, jotka edistävät EU:n tavoitteita) 2) taloudellinen elinkelpoisuus ja arvo etusijalla hankkeet, joiden sosioekonominen tuotto on merkittävä 3) hankkeet, jotka voidaan aloittaa viimeistään seuraavien kolmen vuoden aikana, eli joiden osalta voidaan kohtuudella odottaa pääomamenoja kaudella Luetteloon otettavilla hankkeilla pitäisi myös olla potentiaalia kerätä rahoitusta muista lähteistä. Lisäksi niiden pitäisi olla kohtuullisen kokoisia ja skaalattavissa (sektorien/alasektorien mukaan) esimerkiksi pienempiä investointeja niputtamalla. 21. Entä valittujen hankkeiden kilpailuoikeudellinen valvonta? Julkinen tuki infrastruktuuri-investoinneille yleensä edistää työpaikkojen ja kasvun luomista. Sen turvin voidaan rakentaa infrastruktuuria, joka muutoin jäisi kokonaan toteuttamatta, ja houkutella yksityisiä investointeja. Hankkeet olisi valittava huolellisesti siten, ettei tuhlata veronmaksajan rahoja, aiheuteta kilpailijoille haittaa ja torjuta yksityisiä investointeja. Jotta investointiohjelma onnistuisi, komissio noudattaa valtiontukisääntöjä soveltaessaan kolmea keskeistä periaatetta: hankkeiden olisi täytettävä todellinen tarve eli vältetään päällekkäisyyttä jo olemassa olevan infrastruktuurin kanssa, hankkeiden olisi oltava 10

12 oikeudenmukaisesti ja kohtuudella kaikkien käyttäjien ulottuvilla ja julkinen tuki olisi rajoitettava osuuteen, joka on tarpeen investointien käynnistämiseksi ja joka ei johda liian suuren korvaukseen. Kun jäsenvaltiot antavat käyttöön varoja suoraan omista talousarvioistaan, komissio tekee yksinkertaistetun valtiontukien arvioinnin, jossa se ottaa huomioon asianomaisen alan erityispiirteet ja keskittää huomionsa liiallisten korvausten välttämiseen. Näin varmistetaan hankkeiden toteuttaminen ilman tarpeettomia viiveitä ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatteiden mukaisesti. 22. Mitä erityisesti pk-yritysten hyväksi tehdään? Euroopan unionin 22 miljoonaa pk-yritystä ovat EU:n talouden selkäranka. Kasvu ja elpyminen alkavat pk-yrityksistä. Helposti kuitenkin unohtuu, että myös toisella EU:n talouden segmentillä, midcap-yrityksillä, on vaikeuksia saada rahoitusta. Ne ovat merkittävästi pk-yrityksiä suurempia, mutta selvästi pienempiä kuin todella suuret yritykset, ja ne kärsivät usein rahoituksen puutteesta. (Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva) Euroopan investointirahasto on tarkoitettu juuri pk- ja midcap-yritysten avustamiseen. EU:lla on myös tähän soveltuvia ohjelmia (COSME ja Horisontti 2020). Tarkoitus on lisätä tätä toimintaa merkittävästi esimerkiksi varmistamalla, että rahoituksen saamista koskevat kelpoisuuskriteerit ovat soveltuvia eivätkä estä investointeja. 23. Miten jäsenvaltiot voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Jäsenvaltiot voivat osallistua ESIRiin suoraan tai kansallisten kehityspankkien kautta tarjoamalla pääomaa. On tärkeä tietää, että arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon maksettuun pääomaan. Lisäksi voitaisiin harkita sellaisen yhteisen investointifoorumin perustamista, jonka avulla kansalliset kehityspankit ja mahdollisesti muut kiinnostuneet yhteisösijoittajat voisivat yhteisrahoittaa hankkeita ESIRin/EIP:n kanssa. Jäsenvaltiot voivat osallistua myös eri hankkeiden tasolla sekä käyttämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja tehokkaammin (ks. kysymys 34). 24. Miten yksityiset sijoittajat voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Yksityiset sijoittajat voivat osallistua ESIRiin suoraankin, mutta todennäköisemmin hankkeiden rahoittamisen tasolla. Myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden eri muodot ovat mahdollisia, esimerkiksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen (jotka ovat saatavilla vuoden 2015 alkupuoliskolla, jos lainsäädäntömenettely etenee suunnitellusti) kaltaisten täydentävien rahastotuotteiden kautta. 11

13 25. Miten raha käytetään? Kuka päättää hankkeista? Miten voi olla varma, että raha käytetään elinkelpoisiin hankkeisiin (ei kalliisiin rahareikiin)? Käytännön tilanteen hyvin tuntevien tahojen, esimerkiksi alue- ja paikallisviranomaisten ja markkinatoimijoiden, olisi kartoitettava hyviä ja kestäviä hankkeita. Rahastolla on oma asiantuntijoista koostuva investointikomitea, jonka on hyväksyttävä kaikki hankkeet kaupallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä rahaston investointisuuntaviivojen kannalta. Tarkalla ja jatkuvalla valvonnalla varmistetaan, että raha käytetään tehokkaasti ja sillä saadaan aikaan todellista lisäarvoa. Pian raporttinsa jättävä investointityöryhmä on toteuttanut yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten elinkelpoisten ja Euroopan kannalta merkityksellisten hankkeiden ensimmäisen tarkastelun. Komissio katsoo, että tämän työn olisi jatkuttava EU:n tasolla pysyvämmin. Näin voidaan löytää ja hyödyntää Euroopalle merkittäviä keskeisiä investointihankkeita ja tiedottaa sijoittajille säännöllisesti eri hankkeiden valmiusvaiheesta. Myös kansallisten kehityspankkien voisi olla hyödyllistä osallistua tähän työhön. On luotava investointikelpoisten, Euroopan kannalta merkittävien hankkeiden jatkumo. Hankeluettelo on dynaaminen ja perustuu useisiin yksinkertaisiin ja tunnustettuihin talouskriteereihin (ks. kysymys 20). Siihen lisätään ja siitä poistetaan hankkeita jatkuvasti. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki eurooppalaiseen jatkumoon kuuluvat hankkeet rahoitetaan tai pitäisi rahoittaa investointiohjelman puitteissa (myös jo käytössä olevia välineitä voi käyttää), vaan sen avulla julkiset ja yksityiset sijoittajat saavat tähdellistä ja avointa tietoa mahdollisista investointihankkeista. Jo arvioitujen ja vielä arvioimattomien hankkeiden luettelon olisi oltava saatavilla verkkosivulla, jolla voisi olla myös linkkejä samanlaisiin kansallisen ja alueellisen tason luetteloihin. Myös teknisen tuen antamista laajennetaan ja tehostetaan investointineuvontakeskuksen avulla. 26. Kuka varmistaa, että rahastoa johdetaan ja julkisia varoja käytetään hyvin? ESIRillä on selkeät hallintajärjestelyt, joilla varmistetaan, että tarvittavat tarkistukset ja tilit ovat käytössä. Investointikomitea, jossa on teknisiä asiantuntijoita, vahvistaa kaikki hankkeet investointisuuntaviivojen mukaisesti. Suuntaviivoilla varmistetaan, että rahoitus käytetään elinkelpoisiin ja strategisiin Euroopan etua koskeviin hankkeisiin infrastruktuurin, uusiutuvan energian, koulutuksen ja tutkimuksen aloilla. 27. Mikä on Euroopan parlamentin rooli? Euroopan parlamentti on tärkeä kumppani Euroopan ohjaamisessa takaisin kasvun tielle. Vastuuvelvollisuuksia koskevien järjestelyjen yksityiskohdista tietenkin keskustellaan Euroopan parlamentin kanssa. EIP:n yleisten raportointivelvoitteiden lisäksi parlamentti voisi esimerkiksi kutsua säännöllisesti ESIRin korkean tason edustajan raportoimaan rahaston toimista. Myös rahaston eri osa-alueista vastaavien Euroopan komission varapuheenjohtajien ja komissaarien sekä EIP:n edustajien pitäisi raportoida säännöllisesti asianomaisille parlamentin valiokunnille. 12

14 28. Mikä on tilintarkastustuomioistuimen rooli? Tilintarkastustuomioistuin käyttää oikeuksiaan tarkastaa, miten EIP käyttää EU:n talousarvion varoja, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti. Tämä ei ole mitään uutta, vaan vakiokäytäntö. Tilintarkastustuomioistuimen, EIP:n ja komission välillä on jo olemassa kolmikantasopimus tarkastusten toteuttamiskäytänteistä. EIP:llä on myös oma tarkastuskomiteansa, ja sen toiminnasta tehdään ulkoinen tarkastus, joka kattaa EIP:n omista varoistaan rahoittamat toimet. 29. Miten teknistä tukea vahvistetaan hankkeiden valmistelun parantamiseksi ja kokemusten jakamiseksi? Mitä teen, jos tiedossani on lupaava hanke ja haluaisin hakea rahoitusta? Investointiohjelman osaksi perustetaan erityinen yhteyspiste, investointineuvontakeskus, komission ja EIP:n jo ennestään tarjoaman teknisen tuen perusteella (ks. kysymys 25). Tavoitteena on varmistaa yhden yhteyspisteen kautta, että Euroopan eri puolilta saadut kokemukset jaetaan ja että hankkeiden toteuttajat ja sijoittajat löytävät toisensa ja saavat helposti tarvitsemansa tiedot elinkelpoisista, tarjolla olevista hankkeista ja rahoitusvaihtoehdoista. 30. Mitä lakimuutoksia tarvitaan? Koska ne toteutetaan? EU:n monivuotista rahoituskehystä ei ole tarpeen muuttaa. Jotta ESIR ja sen rahoitusjärjestelyt voidaan perustaa, on annettava asetus, joka perustuu SEUT-sopimuksen 172 artiklaan (Euroopan laajuiset verkot / Verkkojen Eurooppa -väline), 175 artiklan 3 kohtaan (Euroopan rakenne- ja investointirahastot), 182 artiklaan (tutkimus ja innovointi / Horisontti 2020) sekä mahdollisesti 173 artiklaan (teollisuus). Asetuksella varmistetaan, että Horisontti 2020 ja Verkkojen Eurooppa -väline ovat mukana ESIRissä. Komissio esittää asetusehdotuksen piakkoin ja kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä hyväksymään sen mahdollisimman nopeasti, jotta ESIR olisi toiminnassa vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Tarvittavia lainsäädännöllisiä ja muita, esimerkiksi liiketoimintaja sääntely-ympäristöä koskevia, aloitteita kuvataan yksityiskohtaisemmin joulukuussa julkaistavassa komission vuoden 2015 työohjelmassa. 31. Eikö ohjelma vaaranna EIP:n AAA-luottoluokitusta? Uusi rakenne on suunniteltu siten, ettei sillä ole vaikutusta EIP:n nykyiseen luottoluokitukseen. EU:n talousarvion tarjoama merkittävä takaus lieventää mahdollisia riskejä. 32. Mikä on ero Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Marguerite-rahastoon, joilla myös rahoitetaan infrastruktuurihankkeita? Merkittäviä eroja on kolme: uuden rahaston koko ja laajuus sekä sen kyky yhdistää monenlaisia rahoitusvälineitä tekevät sen roolista erilaisen ja paljon vahvemman. Myös sen hallintorakenne on erilainen. 13

15 Verkkojen Eurooppa -väline on EU:n tärkein rahoitusväline Euroopan laajuisille verkostoille ja infrastruktuurille. Sen talousarvio vuosiksi on 33,2 miljardia euroa, jolla rahoitetaan Euroopan edun kannalta tärkeitä liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuureita sekä innovatiivisia rahoitusvälineitä (esimerkiksi hankejoukkolainoja) 20 prosenttiin asti kokonaisbudjetista (nykyisin 10 prosenttiin, mutta osuus voidaan kaksinkertaistaa tietyin edellytyksin). Se on siis kooltaan ehdotettua rahastoa pienempi ja sen piiriin kuuluu vähemmän aloja. Vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto (Marguerite) on luonteeltaan hyvin toisenlainen, sillä siitä kohdennetaan pääomarahoitusta infrastruktuurihankkeisiin. Se on myös kooltaan paljon pienempi. Tehtyjä sitoumuksia on tällä hetkellä 710 miljoonaa euroa. Marguerite kattaa pelkästään liikenteen, energian ja uusiutuvat energialähteet. 33. Miksi investointiohjelman rahoittamiseksi ei ehdoteta uutta omien varojen lähdettä? Tärkeintä on toimia nopeasti ja yksinkertaisesti. Tämän vuoksi komissio haluaa toimia yhdessä EIP:n kanssa, jolloin voidaan yhdistää EU:n talousarvion ja EIP:n varoja ja hyödyntää EIP:n teknistä osaamista ja kokemusta. 34. Mikä on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osuus investointiohjelmassa? Jäsenvaltioiden ja alueellisten viranomaisten pitäisi käyttää saatavilla olevia EU:n varoja mahdollisimman tehokkaasti investointien tukena keskittymällä painopistealoihin ja maksimoimalla jokaisen investoidun euron kerrannaisvaikutus. Tämä tarkoittaa rahoitusvälineiden käytön lisäämistä lainojen, pääoman ja takausten muodossa perinteisten avustusten sijasta. Investointiohjelman tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö vuosina Kun avustusten sijaan käytetään enemmän innovatiivisia rahoitusvälineitä, jokaiselle käytetylle eurolle saadaan taloudellista vipuvaikutusta. Innovatiivisten välineiden käytön kaksinkertaistamisen ja näin luodun vipuvaikutuksen ansiosta vuosina voidaan mobilisoida vähintään 20 miljardia euroa lisäinvestointeja reaalitalouteen. Lisäksi jäsenvaltiot ja alueet voivat lisätä EU:n varojen kerrannaisvaikutusta antamalla kansallista yhteisrahoitusta lainsäädännön edellyttämää vähimmäisvaatimusta enemmän. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään ohjelmakaudelta edelleen jäljellä olevia EU:n varoja mahdollisimman tehokkaasti ja varmistamaan, että niitä käytetään kaikilta osin tämän investointiohjelman tueksi. 35. Miten tämä uusi aloite eroaa hankejoukkolainoja koskevasta aloitteesta? Uusi aloite on joustavampi, ja se kattaa useampia aloja kuin hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe. 14

16 Hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe kattaa samat alat kuin Euroopan komission Verkkojen Eurooppa -väline, ja se rakentuu yhdelle rahoitusvälineelle, jolla vähennetään luottoriskiä pääomamarkkinoilla toteutettavissa liikkeeseenlaskuissa. Aloite on saavuttamassa pilottivaiheelle asetetut tavoitteet. Sen sijaan uudesta aloitteesta tulee hyvin joustava väline, joka kattaa monia eri aloja, kuten liikenteen, energian ja televiestinnän mutta myös ympäristön, koulutuksen, tutkimuksen ja energiatehokkuuden. Sen puitteissa myös käytetään monenlaisia rahoitusvälineitä: pääomaa, takauksia sekä heikomman etuoikeusluokan lainoja ja etuoikeutettuja lainoja. Aloitteessa rahoittamiskeinoja on merkittävästi enemmän kuin hankejoukkolainoissa. 15

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 12.4.2016 Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower

Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 17.06.2016 Kokkola Port Tower Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 23.2.2015 2015/0009(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET VARAT JA VÄLINEET EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Euroopan investointipankki (EIP) antaa pitkäaikaista hankerahoitusta, takauksia ja neuvontaa unionin tavoitteiden edistämiseksi. Rahoitusta myönnetään niin unionissa kuin kolmansissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin pankkina me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta taloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat

Lisätiedot

Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR - Jatkoesitys Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö

Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR - Jatkoesitys Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR - Jatkoesitys 23.11.2016 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö ESIR - lyhyesti Euroopan investointiohjelma koostuu kolmesta osasta: 1. Investointirahasto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580. Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/2320(INI) 28.4.2016 TARKISTUKSET 1-33 Liadh Ní Riada (PE580.580v01-00) parhaasta tavasta hyödyntää pk-yritysten mahdollisuudet työpaikkojen luontiin

Lisätiedot

Tietosivu 1 MIKSI EU TARVITSEE INVESTOINTIOHJELMAN?

Tietosivu 1 MIKSI EU TARVITSEE INVESTOINTIOHJELMAN? Tietosivu 1 MIKSI EU TARVITSEE INVESTOINTIOHJELMAN? Maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin puhkeamisesta lähtien EU on kärsinyt investointien alhaisesta tasosta. EU:n tasolla on tarpeen toteuttaa

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Bryssel 26.11.2014 COM(2014) 903 final

Bryssel 26.11.2014 COM(2014) 903 final EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.11.2014 COM(2014) 903 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Tikkanen Joanna(VM) Eduskunnalle lähetetään tiedoksi komissiolta tullut tiedonanto.

Tikkanen Joanna(VM) Eduskunnalle lähetetään tiedoksi komissiolta tullut tiedonanto. Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600297 Tikkanen Joanna(VM) 03.06.2016 Asia Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppaneuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan

Lisätiedot

14127/16 team/pmm/kkr 1 DGG 2B

14127/16 team/pmm/kkr 1 DGG 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14127/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 8. marraskuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 18.4.2011 2011/2019(BUD) TARKISTUKSET 1-13 László Surján (PE462.573v01-00) vuoden 2012 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2013 COM(2012) 795 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE YRITTÄJYYS 2020 -TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/11 11 16 kohta 16. tähdentää, että rahoitustuki vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettiin lainoina, joita varten otettiin lainaa pääomamarkkinoilta käyttäen vakuutena unionin talousarviota;

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 14.3.2017 2016/0322(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0274(COD) kehitysvaliokunnalta. budjettivaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0274(COD) kehitysvaliokunnalta. budjettivaliokunnalle Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0274(COD) 10.2.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta budjettivaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi takuurahaston

Lisätiedot

5776/17 sas/sj/mh 1 DG G 3 C

5776/17 sas/sj/mh 1 DG G 3 C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. helmikuuta 2017 (OR. en) 5776/17 IND 18 MI 82 COMPET 58 SC 27 PI 9 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2016/2151(DEC) 14.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta talousarvion valvontavaliokunnalle vastuuvapauden myöntämisestä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2017 (OR. en) 9110/17 COMPET 336 IND 120 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta 9.2.2017 A8-0003/151 151 Johdanto osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet

Lisätiedot

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595. Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/2016(INI) 30.1.2017 TARKISTUKSET 1-14 Esteban González Pons (PE595.662v01-00) Kalastuslaivastojen hallinnointi syrjäisimmillä alueilla (2016/2016(INI))

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston

Lisätiedot

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola

OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola OP Kymenlaakso Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola 4.4.2017 OP lyhyesti Noin 1,7 miljoonaa omistaja-asiakasta Noin 170 osuuspankkia Hyperpaikallinen digitaalinen finanssiryhmä Asiakkaidensa omistama

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET EUROOPAN LAAJUISTEN VERKKOJEN RAHOITUS Euroopan unioni ja jäsenvaltiot rahoittavat yhdessä Euroopan laajuisia verkkoja. Unionin rahoitusapu toimii kannustimena suurimman osan rahoituksesta tullessa jäsenvaltioilta.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/2151(DEC) 14.12.2016 TARKISTUKSET 1-21 Marian Harkin (PE592.088v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.7.2014 C(2014) 5308 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 30.7.2014, yleisölle suunnattavista tiedotus- ja julkistamistoimenpiteistä sekä tuensaajille suunnattavista

Lisätiedot

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Rahoitusvälineet

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Rahoitusvälineet edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osarahoittamat rahoitusvälineet ovat kestävä ja tehokas tapa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0287(COD) budjettivaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0287(COD) budjettivaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/0287(COD) 25.1.2017 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM201500326 EOS Niemi Ville(TEM) 16.09.2015 JULKINEN Viite Asia Epävirallinen energiaministerikokous 23.9.2015 Luxemburg Ministerit keskustelevat uusista energiateknologioista

Lisätiedot

6693/17 team/elv/mh 1 DGE 2A

6693/17 team/elv/mh 1 DGE 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) 6693/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 28. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat TRANS

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta 1.2.2016 B8-0150/1 1 Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että uusia lainsäädäntöehdotuksia ei pidä hyväksyä niin kauan kuin nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkavälineitä ei ole saatettu

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

ESIR ei tarjoa vastikkeetonta avustusta, eikä rahoita hankkeita yksinään

ESIR ei tarjoa vastikkeetonta avustusta, eikä rahoita hankkeita yksinään ESIR hankkeet Taloustorstai 26.10.2017 Jari Vaine, erityisasiantuntija / rahoitusala Suomen Kuntaliitto / kuntatalous Mikä on ESIR? Euroopan komission käynnistämä Euroopan Stategisten Investointien Rahasto

Lisätiedot

ESIR hankkeet. Taloustorstai Jari Vaine, erityisasiantuntija / rahoitusala Suomen Kuntaliitto / kuntatalous

ESIR hankkeet. Taloustorstai Jari Vaine, erityisasiantuntija / rahoitusala Suomen Kuntaliitto / kuntatalous ESIR hankkeet Taloustorstai 26.10.2017 Jari Vaine, erityisasiantuntija / rahoitusala Suomen Kuntaliitto / kuntatalous Mikä on ESIR? Euroopan komission käynnistämä Euroopan Stategisten Investointien Rahasto

Lisätiedot

5199/14 ADD 1 1 DGG 1B

5199/14 ADD 1 1 DGG 1B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2010/0207(COD) 5199/14 ADD 1 EF 7 ECON 23 CODEC 50 EHDOTUS NEUVOSTON PERUSTELUIKSI Asia: Neuvoston ensimmäisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 13.6.2017 EP-PE_TC1-COD(2016)0384 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI KOSKIEN VALTIONEUVOSTON FINNVERA OYJ:N LUOTTO-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.8.2017 COM(2017) 436 final 2017/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen

Lisätiedot

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. lokakuuta 2016 (OR. en) 13265/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FIN 650 FSTR 70 FC 63 REGIO 91 AGRIFIN 110 Pysyvien

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

Lisätalousarvioesitystä käsiteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston työryhmässä (budjettikomitea)

Lisätalousarvioesitystä käsiteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston työryhmässä (budjettikomitea) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00461 BO Hirvi Mikko(VM) 05.09.2017 JULKINEN Asia Lisätalousarvioesitys nro 5 Euroopan unionin vuoden 2017 yleiseen talousarvioon; Rahoituksen osoittaminen Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2044(BUD) 4.7.2017 TARKISTUKSET 1-11 Daniel Dalton (PE604.889v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROOPAN KOMISSIO BRYSSEL 01/10/2010 YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2010 PÄÄLUOKKA III KOMISSIO OSASTOT 01, 04 JA 40 MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 29/2010 EUROA MÄÄRÄRAHOJEN ALKUPERÄ LUVUSTA 01 04 Rahoitustoiminnot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.6.2017 COM(2017) 296 final 2017/0126 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista sekä vuoden

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 10. joulukuuta 2013 ECA/13/45 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosikertomuksen

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot