Investointiohjelma. Kysymyksiä ja vastauksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Investointiohjelma. Kysymyksiä ja vastauksia"

Transkriptio

1 Investointiohjelma Kysymyksiä ja vastauksia

2 Sisällys 1. Minkä vuoksi tämä investointeja koskeva toimintatapa on uusi ja erilainen? Miksi uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)? Miten rahasto toimii käytännössä? Miten tämä eroaa siitä, mitä EIP tekee jo nyt? Mikä on lisäarvo verrattuna nykytilanteeseen? Järjestelmässä on riittävästi rahaa. Miksei yksityinen sektori voi rahoittaa näitä hankkeita yksin? Ongelmana ei ole raha, vaan riskinkantokyvyn puute hankkeiden rahoittamiseksi Eurooppa tarvitsee paljon enemmän: tämä on vain pisara valtameressä Mikä on vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun? Ihmiset ja yritykset eivät voi odottaa: milloin näemme vaikutukset? kuka ne toteuttaa? Ongelmana on liiallinen byrokratia ja sääntelytaakka. Mitä komissio aikoo tehdä niiden suhteen? Miksi ette mieluummin ehdota EIP:lle uutta pääomankorotusta? Mistä raha lopulta on peräisin? Mikä on julkisen ja yksityisen rahan osuus ja miksi? Miten rahasto rahoitetaan? Miten EU:n takaus muodostuu? Mikä on kerrannaisvaikutus? Miten päädyitte kerrannaisvaikutukseen 1:15? Kohdistuuko veronmaksajan rahoihin riskiä? Entä jos EU:n talousarviotakausta joudutaan käyttämään? Mitä rahasto tarkalleen ottaen tekee? Mitä hankkeita se rahoittaa? Entä valittujen hankkeiden kilpailuoikeudellinen valvonta? Mitä erityisesti pk-yritysten hyväksi tehdään? Miten jäsenvaltiot voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Miten yksityiset sijoittajat voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Miten raha käytetään? Kuka päättää hankkeista? Miten voi olla varma, että raha käytetään elinkelpoisiin hankkeisiin (ei kalliisiin rahareikiin)? Kuka varmistaa, että rahastoa johdetaan ja julkisia varoja käytetään hyvin?

3 27. Mikä on Euroopan parlamentin rooli? Mikä on tilintarkastustuomioistuimen rooli? Miten teknistä tukea vahvistetaan hankkeiden valmistelun parantamiseksi ja kokemusten jakamiseksi? Mitä teen, jos tiedossani on lupaava hanke ja haluaisin hakea rahoitusta? Mitä lakimuutoksia tarvitaan? Koska ne toteutetaan? Eikö ohjelma vaaranna EIP:n AAA-luottoluokitusta? Mikä on ero Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Marguerite-rahastoon, joilla myös rahoitetaan infrastruktuurihankkeita? Miksi investointiohjelman rahoittamiseksi ei ehdoteta uutta omien varojen lähdettä? Mikä on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osuus investointiohjelmassa? Miten tämä uusi aloite eroaa hankejoukkolainoja koskevasta aloitteesta?

4 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1. Minkä vuoksi tämä investointeja koskeva toimintatapa on uusi ja erilainen? Komission esittämällä investointiohjelmalla pyritään elvyttämään investointeja Euroopassa poistamalla investointien suurimpia esteitä yhtenäisellä tavalla. Uuteen toimintatapaan kuuluu kolme osa-aluetta: a) uudet rahoitusvälineet (erityisesti uusi Euroopan strategisten investointien rahasto) yhdessä Euroopan investointipankin kanssa avuksi riskirahoituksen puutteesta nyt kärsiville Euroopan markkinoille b) EU:n tason hankejatkumo ja lisätukea julkisen sektorin toimijoille ja yksityisille sijoittajille hankkeiden kehittämiseen aiempaa käyttäjäystävällisemmän teknisen tuen kautta c) vakaampi, yritysystävällisempi ja paremmin ennakoitavissa oleva Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tason sääntely-ympäristö, jossa painopisteenä on sisämarkkinoiden toteuttaminen energian, digitaalisten markkinoiden, liikenteen ja pääomamarkkinoiden aloilla. Investointiohjelma edustaa muutosta tavassa, jolla julkista rahaa käytetään strategisiin investointeihin Euroopassa. Työpaikkoja ja kasvua tukevien investointien tarve tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tästä on osoituksena G20-maiden tiedonanto ja 16. marraskuuta 2014 julkaistu Brisbanen toimintasuunnitelma. 2. Miksi uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)? Keskeinen osa komission esittämää investointiohjelmaa on uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustaminen. Tätä erityistä rahastoa hallinnoi Euroopan investointipankki (EIP), jonka yhteydessä se myös toimii. EIP ja Euroopan komissio yhteisrahoittavat sitä. ESIR rahoittaa strategisia hankkeita eri puolilla EU:ta. Näitä ovat infrastruktuurihankkeet, esimerkiksi laajakaista-, energia- ja liikennehankkeet sekä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet. Osa uudesta rahoituksesta osoitetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten (midcap) yritysten 1 investointien tukemiseen Euroopan investointirahaston (EIR) kautta. Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva EIR on erikoistunut tämäntyyppiseen rahoitukseen. ESIRin kautta pyritään rahoittamaan aiempaa riskialttiimpia hankkeita ja osallistumaan strategisesti kiinnostavampiin, mutta rakenteeltaan monimutkaisempiin, toimiin. ESIRin toiminta siis ulottuu olemassa olevia EU:n ohjelmia sekä EIP:n ja muiden rahoituslaitosten perinteistä toimintaa pidemmälle. 1 Pk-yrityksiksi määritellään yleensä yritykset, joissa on alle 250 työntekijää, ja midcapeiksi yritykset, joissa on työntekijää. 3

5 Uuden rahaston, jolla tähdätään strategisiin investointeihin, pitäisi olla myös yksityisten sijoittajien kannalta houkutteleva, sillä se ottaa hoitaakseen monimutkaisemman ja riskialttiimman osuuden liiketoimesta. 3. Miten rahasto toimii käytännössä? ESIR jakaa EIP-ryhmän eli EIP:n ja EIR:n riskin osittain (ja kattaa suuririskisimmän osan). Näin EIP voi tarjota tuotteita, jotka kattavat suuremman riskin kuin sen perinteiset tuotteet. Hankkeista, joihin liittyy suuri lisäarvo mutta samalla myös suuret riskit ja joiden on nyt vaikea löytää rahoitusta, tulee sen ansiosta investointikelpoisia. Osa rahaston riskikapasiteetista voidaan käyttää myös yhdessä kansallisten kehityspankkien kanssa. 4. Miten tämä eroaa siitä, mitä EIP tekee jo nyt? EIP in maailman suurin monenvälinen luotonantaja ja -ottaja. Sen luotonantotoiminta vuonna 2013 oli yli 75 miljardia euroa. Vuonna 2013 toteutettiin pääomankorotus, jonka odotetaan tuottavan 180 miljardia euroa uusia investointeja kolmen vuoden ( ) aikana. Tämä tärkeä EIP:n työ jatkuu. Uuden rahaston tarkoituksena on täydentää nykyistä toimintaa keskittymällä yksinomaan strategisiin investointeihin, jotka ovat välttämättömiä Euroopan ohjaamiseksi takaisin kasvuuralle, mutta joiden riskiprofiili poikkeaa EIP:n nykyisin rahoittamista hankkeista. EU:n talousarvion takauksella varmistetaan, että tällaisiin hankkeisiin tehdyillä investoinneilla saadaan aikaan kiinnostava tuotto. Näin yksityisen sektorin sijoittajia voidaan saada mukaan aiempaa helpommin ja enemmän. 5. Mikä on lisäarvo verrattuna nykytilanteeseen? EU talousarviosta osoitetaan rahoitusta 16 miljardia euroa, ja EIP lisää riskinkantokykyä 5 miljardilla eurolla. Yhteensä näin voidaan saada aikaan vähintään 315 miljardia euroa uutta investointirahoitusta. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Uuden toimintatavan keskeinen piirre on, että myös jäsenvaltiot ja kansalliset kehityspankit voivat osallistua, joko ESIRin tasolla tai yhteisrahoittamalla erilaisia hankkeita. ESIR Riskinkantokyky Kerroin Investoinnit (keskimäärin) reaalitalouteen Pitkäaikaiset investoinnit 16 mrd 240 mrd Pk- ja midcap-yritykset 5 mrd mrd Yhteensä 21 mrd 315 mrd 4

6 6. Järjestelmässä on riittävästi rahaa. Miksei yksityinen sektori voi rahoittaa näitä hankkeita yksin? Toisin kuin muutamia vuosia sitten, sekä rahoituslaitoksilla että yrityssektorilla on taloustilanteen kohenemisen ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapoliittisten toimien ansiosta runsaasti likviditeettiä käytössä. Lisäksi yksityisten säästöjen määrä monissa jäsenvaltioissa on suuri. Ongelmana on, ettei likviditeetti päädy osaksi reaalitaloutta tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti. Tämä johtuu epävarmasta taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta ja joidenkin EU-talouksien edelleen erittäin suuresta velkaantuneisuudesta sekä niiden vaikutuksesta luottoriskiin. Tämä on havaittavissa myös viimeisimmistä taloustiedoista, jotka osoittavat, että toisin kuin Yhdysvalloissa, investoinnit ovat kriisin alkamisen jälkeen vähentyneet EU:ssa jatkuvasti (nyt 15 % alle vuoden 2007 tason), eivätkä ne ole palautuneet odotetusti. Tätä kutsutaan taloudessa markkinoiden toimimattomuudeksi, mikä tarkoittaa, etteivät markkinavoimat yksin voi lyhyellä aikavälillä korjata tilannetta. Tämän vuoksi viranomaisilla on keskeinen rooli. Investointiohjelma tarjoaa kattavan strategian tilanteen korjaamiseksi mobilisoimalla yksityisiä investointeja julkisen rahoituksen oheen. 7. Ongelmana ei ole raha, vaan riskinkantokyvyn puute hankkeiden rahoittamiseksi Tilanne ei ole sama kaikissa jäsenvaltioissa, mutta investointitarpeisiin liittyy tiettyjä selkeitä yhteisiä piirteitä: kotitalouksien ja yritysten on voitava hyödyntää uusinta teknologiaa ja parannettava energiatehokkuutta koulutus- ja innovointijärjestelmämme resurssit ja varat ovat heikompia kuin useilla tärkeillä kilpailijoillamme sosiaaliturvajärjestelmiä on nykyaikaistettava merkittävästi väestön nopeaan ikääntymiseen mukautumiseksi energiasektorilla on päivitettävä verkostoja uusimmalla teknologialla, otettava käyttöön uusiutuvia energianlähteitä ja monipuolistettava tarjontalähteitä liikennesektorilla on nykyaikaistettava infrastruktuuria, vähennettävä ruuhkia ja parannettava kauppayhteyksiä ympäristöalalla tarvitaan parempia jäte-, kierrätys- ja vesilaitteita ja -verkostoja, laajempaa ja nopeampaa laajakaistaverkkoa ja älykkäämpiä datakeskuksia tarvitaan joka puolelle Eurooppaa. Vaikka edellä esitetyt alat on todettu keskeisiksi, niillä ei välttämättä ole tässä vaiheessa riittävästi hankkeita, jotka olisivat niin pitkälle kehitettyjä, että niitä voitaisiin rahoittaa. Useita eri kehitysvaiheissa olevia hankkeita on kuitenkin jo yksilöity. Euroopan komission ja EIP:n yhteisen työryhmän raportissa (joka julkaistaneen piakkoin) osoitetaan, että toteutettavissa olevia hankkeita on olemassa, mutta niiden monimutkaisen luonteen vuoksi yksityiset sijoittajat eivät useinkaan tunne niiden mahdollisia hyötyjä, vaan kaihtavat riskiä ja ovat haluttomia investoimaan. 5

7 8. Eurooppa tarvitsee paljon enemmän: tämä on vain pisara valtameressä. Olisi naiivia kuvitella, että Euroopan investointiongelmat voitaisiin korjata yksinkertaisella yksittäisellä ratkaisulla. Komission esittämä investointiohjelma on osa kattavaa toimintatapaa, jolla pyritään edistämään kasvua ja työpaikkoja Euroopassa yhdistämällä rakenteellisia uudistuksia, finanssipoliittista vastuuta ja investointien edistämistoimia. Kaikkien kansallisten hallitusten on osallistuttava tähän omalla panoksellaan. EU ei voi korjata tilannetta yksin. Investointiohjelmalla annetaan merkittävästi lisävauhtia. Investointirahoituksen lisääminen 315 miljardilla eurolla vastaa kahta prosenttia EU:n kokonaistuotannosta kolmen vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsee EU:n talousarvion investointikapasiteetin kaksinkertaistumista. Keskeinen tekijä ohjelmassa on varmistaa, että raha todella pannaan töihin ja kanavoidaan nopeasti talouden todellisiin tarpeisiin. Tämä on vain yksi osa ohjelmaa. Tässä vaiheessa 315 miljardin euron lisä vastaa osuutta, jonka EU voi saavuttaa eurooppalaisin keinoin tehostamalla talousarviovarojensa käyttöä. Komissio ja EIP kehottavat jäsenvaltioita ja yksityisiä sijoittajia osallistumaan aloitteeseen, jolloin sen vaikutus moninkertaistuu. Tärkeänä uutena osa-alueena ohjelmassa on niin rahoitukseen liittyvien kuin muidenkin investointiesteiden poistaminen sisämarkkinoilla. Vaikka näiden toimenpiteiden täyden vaikutuksen syntyminen saattaa kestää kauemmin, pelkästään niiden avulla voidaan saada tuotannon ja EU:n kokonaistuotannon kasvun suhteen aikaan paljon enemmän kuin 315 miljardin euron panoksella. Ohjelman lisäksi kansallisella ja alueellisella tasolla on parhaillaan käytössä monia toimenpiteitä ja välineitä, esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastot (yhteisrahoitus mukaan lukien noin 600 miljardia euroa vuosina ). 9. Mikä on vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun? Euroopan komission arvioiden mukaan investointiohjelman avulla EU:n kokonaistuotanto voi kasvaa seuraavien kolmen vuoden aikana miljardia euroa ja uusia työpaikkoja voi syntyä 1 1,3 miljoonaa. 10. Ihmiset ja yritykset eivät voi odottaa: milloin näemme vaikutukset? kuka ne toteuttaa? Euroopan komissio ja EIP ovat vetureina, kun haetaan täydentäviä rahoituslähteitä ja kartoitetaan sopivia hankkeita työpaikkojen ja kasvun lisäämiseksi. Emme voi kuitenkaan tehdä kaikkea yksin. Tämän vuoksi jäsenvaltioita pyydetään vahvistamaan ohjelma Eurooppa-neuvostossa. Kolme EU:n toimielintä (Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio) tekevät yhteistyötä, jotta lainsäädännön edellyttämät toimet toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Euroopan parlamentin poliittinen tuki on välttämätöntä. Jos kaikki keskeiset toimijat antavat laajasti tukea, tuloksia syntyy nopeasti. Uuden Euroopan strategisten investointien rahaston perustaminen edellyttää tiettyjä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimia. Jos kaikki toimijat tukevat rahastoa vahvasti, sen 6

8 pitäisi olla toiminnassa viimeistään vuoden 2015 puolivälissä. Ennen sitä EIP ennakkorahoittaa rahaston toimia. Näin aloitteelle annetaan lentävä lähtö. Lisäksi monia EU:n välineitä on jo saatavilla ja käytössä. EU:n tasolla näitä ovat Verkkojen Eurooppa -väline sekä Horisontti ja COSME-ohjelmat. Kansallisesti saatavilla on rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (yli 200 miljardia euroa tulevien kolmen vuoden aikana). Kaikki nämä välineet ovat jo olemassa, ja niitä olisi käytettävä heti mahdollisimman tehokkaasti. 11. Ongelmana on liiallinen byrokratia ja sääntelytaakka. Mitä komissio aikoo tehdä niiden suhteen? Komissio tunnustaa, että oikeanlainen sääntely-ympäristö voi olla ratkaisevan tärkeä investoinneille. Tämän vuoksi investointiohjelmassa esitetään, miten esteitä poistetaan energian, televiestinnän, liikenteen, palvelujen ja tutkimuksen kaltaisilta keskeisiltä aloilta. Tärkeitä toimenpiteitä määritellään myös komission vuoden 2015 työohjelmassa (joka esitetään ennen joulukuun loppua Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käytävien keskustelujen jälkeen). Pääomamarkkinaunioniin tähtäävän työn nopeuttaminen ja rahoituslähteiden monipuolistaminen on hyvin tärkeää. Oikeanlaisen sääntely-ympäristön aikaansaaminen on jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisellä vastuulla, ja sitä on edistettävä kaikilla tasoilla. 12. Miksi ette mieluummin ehdota EIP:lle uutta pääomankorotusta? EU:n jäsenvaltiot sopivat vuonna 2012 EIP:n maksetun pääoman korottamisesta 10 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena oli, että EIP voisi lisätä luotonantoa 40 prosenttia vuosina Näillä EIP:n lisälainoilla voitaneen tukea investointeja eri puolilla Eurooppaa 180 miljardilla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä. EIP edistyy hyvin sitoumuksen toteuttamisessa, ja vaikuttaa siltä, että vuonna 2012 sovittu tavoite ylittyy. EIP on vastannut kriisiin vahvoilla toimilla ja osallistunut omalta osaltaan talous- ja rahoitustilanteen parantamiseen. Kriisin aikana pankkien luotonanto ja markkinarahoitus heikentyivät, mutta nyt sekä rahoituslaitoksilla että yrityksillä on saatavilla selvästi enemmän likviditeettiä. Tämän vuoksi tarvitaan kohdennetumpi aloite, jotta voidaan varmistaa vaikuttava tuki niille toimille, joille ei löydy rahoitusta pelkästään pankeilta tai markkinoilta. Tästä on investointiohjelmassa kyse. 13. Mistä raha lopulta on peräisin? Ongelmana ei ole nyt rahan puute, vaan se, ettei sitä saada tuottavaan käyttöön yritysten ja yksityishenkilöiden pankkitileiltä. Haasteena on saada raha tuottamaan ja kanavoida se tuottaviksi investoinneiksi. Onnistumme tässä, kun EU:n talousarviovaroja käytetään järkevämmin ja EIP:n ylimääräinen riskinkantokyky ohjataan uuteen käyttöön. Näin luomme riskeille 21 miljardin euron puskurin, minkä ansiosta investointeihin saadaan vähintään 315 miljardia euroa. Tavoitteena on saada liikkeelle lisäinvestointeja, joita ei nykykehitysskenaariossa tehtäisi. Tässä uuden rahaston ja muiden toimien tehtävänä on mobilisoida julkista rahaa ja antaa 7

9 alkusysäys yksityisille investoinneille ja yhteisrahoitukselle ilman, että velanottoa lisätään. Uuden rahaston kautta investoidut varat hyödynnetään siten, että niiden kerrannaisvaikutus on mahdollisimman suuri. Tämä merkitsee, että mitä enemmän rahoitukseen on tarjolla varoja, sitä useampia hankkeita rahoitetaan, mikä johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja kasvun nopeutumiseen EU:n taloudessa. Pakettiin kuuluvat seuraavat osat: 1) Luodaan EU:n talousarviosta maksettava 16 miljardin euron takaus. 2) Takaus yhdistetään 5 miljardin euron EIP-varoihin, ja se kattaa strategisten investointien suuremman riskin. Näin saadaan käyttöön yksityisiä varoja, joita ei nyt investoida reaalitalouteen. ESIRin 315 miljardin euron panoksen lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä on tehostettava ja lisättävä edelleen. Jäsenvaltiot ja yksityiset sijoittajat voivat osallistua rahastoon suoraan tai hankkeiden kautta. 14. Mikä on julkisen ja yksityisen rahan osuus ja miksi? Tämä riippuu hankkeesta ja sen rakenteesta. ESIR käyttää monenlaisia välineitä, esimerkiksi takauksia, pääomaa, velkainstrumentteja ja riskipääomaa pk-yrityksille, jotta yksityisiä investointeja saadaan mukaan mahdollisimman paljon. 15. Miten rahasto rahoitetaan? ESIRiä perustettaessa EU:n talousarvioon luodaan 16 miljardin euron takaus, joka sisällytetään rahastoon. EIP sitoo tähän tarkoitukseen 5 miljardia euroa. Rahasto aloittaa siis toimintansa merkittävän kapasiteetin turvin, ja ajan myötä se voi laajentaa ja kehittää toimintaansa edelleen. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus osallistua rahastoon pääoman muodossa suoraan tai kansallisten kehityspankkiensa kautta. On tärkeä huomata, että arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon maksettuun pääomaan. EU:n takausta tuetaan olemassa olevilla varoilla EU:n talousarvion nykyisen liikkumavaran sisällä Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti ohjelmasta. Rahaston ansiosta EU:n ohjelmien vaikutus reaalitalouteen on moninkertainen verrattuna tilanteeseen ilman rahastoa. 16. Miten EU:n takaus muodostuu? EU:n takausta lisätään asteittain siten, että lopulta sen määrä on 16 miljardia euroa. Sitä tuetaan 8 miljardin euron rahoituspuskurilla, joka muodostaa 50 prosenttia kokonaistakauksesta. Rahoituspuskuriin osoitetaan 2 miljardia euroa EU:n talousarviosta sekä määrärahoja kahdesta EU:n pääasiallisesta rahoitusohjelmasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä (3,3 miljardia euroa) ja Horisontti ohjelmasta (2,7 miljardia euroa). On tärkeä huomata, 8

10 ettei näiden kahden ohjelman määrärahojen kohdentaminen uudelleen tarkoita, että rahat on menetetty. Päin vastoin ESIR tarjoaa merkittävästi parempia mahdollisuuksia investoida Euroopan infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovaatioon. Tämä hyödyttää kaikkia osapuolia. 17. Mikä on kerrannaisvaikutus? Kerrannaisvaikutus on rahaston tukitoimien ansiosta toteutettujen hankkeiden rahoituksen kokonaismäärän ja rahaston perustamiseen alun perin käytettyjen julkisten varojen välinen suhde. ESIRissä riskinkantajana käytetty pieni osuus julkista rahaa tuo mukanaan paljon suuremman osuuden yksityistä rahoitusta investoinneiksi hankkeisiin, joita ei muutoin rahoitettaisi. Missä tahansa investointihankkeessa tai taloudellisessa toiminnassa mahdolliset tappiot jaetaan tavallisesti sijoittajien kesken tietyssä ennalta määritellyssä järjestyksessä. Ensin tappiota kattavat pääoman omistajat (osakkaat), sitten heikomman etuoikeusluokan lainan omistajat, ja jos sen jälkeen on vielä tappioita katettavana, etuoikeutetun lainan omistajat. Mitä paksumpi suojakerros on ennen kuin tappio kohdistuu etuoikeutetun lainan omistajiin, sitä todennäköisemmin sijoittajat ovat halukkaita investoimaan. EU:n talousarviosta muodostetun merkittävän takauksen ansiosta ESIR voi investoida hankkeiden suuririskisempiin osiin (pääomaan ja heikomman etuoikeusluokan lainaan). Näin ESIRin ansiosta on paljon helpompi houkuttaa hankkeisiin tai toimintaan yksityisiä sijoittajia, jotka investoivat suojatuimpiin eli etuoikeutettuihin luokkiin. 18. Miten päädyitte kerrannaisvaikutukseen 1:15? ESIRin kerrannaisvaikutus tarkoittaa, että yksi euro julkista rahaa rahastossa mahdollistaa rahaston kolmen euron investoinnin heikomman etuoikeusluokan lainaa tietyssä hankkeessa, ja yksityiset sijoittajat voivat investoida viisi euroa saman hankkeen turvallisempiin, etuoikeutettuihin luokkiin. Tämä tarkoittaa, että yksi euro tuottaa 15 euron lopullisen investoinnin ja kerrannaisvaikutus on 1:15. Kerrannaisvaikutus 1:15 on varovainen arvio, joka perustuu aiempiin EU:n ohjelmien ja EIP:n kokemuksiin. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että EIP:n vuoden 2013 pääomankorotuksen kerrannaisvaikutukseksi arvioidaan 1:18. COSME-ohjelmaan kuuluvassa pk-yritysten lainatakausjärjestelmässä 1 miljardin rahoitus tarkoittaa, että pk-yritysten käytettävissä on käytännössä vähintään 20 miljardia euroa. Näin kerrannaisvaikutus on 1:20. Kunkin yksittäistapauksen kerrannaisvaikutus riippuu toimenpiteiden yhdistelmästä ja hankkeen ominaispiirteistä. Joissakin toimilla kerrannaisvaikutus on suurempi, joissakin pienempi. 19. Kohdistuuko veronmaksajan rahoihin riskiä? Entä jos EU:n talousarviotakausta joudutaan käyttämään? EU:n talousarviotakauksen ansiosta EIP voi tarjota tuotteita, joilla on suurempi lisäarvo, mutta myös suurempi riski. Riskejä lieventävät seuraavat seikat: 9

11 - ammattimainen hallinnointi EIP:n kokemuksen ja asiantuntemuksen ansiosta, - riippumaton ja ammattimaisesti toimiva investointikomitea, joka valvoo ESIRin toimintaa, - riittävä korvaus riskistä, joka rahastolle aiheutuu, tappioiden kompensoimiseksi, - hyvin hajautettu salkku, - takuurahasto (50 prosenttia EU:n takauksen loppuosasta), jonka ansiosta (saatujen kokemusten perusteella) on epätodennäköistä, että tappiot ylittäisivät takuurahaston varat - ammattimainen riskivalvonta ja mahdollisuus mukauttaa riskejä koskevia suuntaviivoja, jos kehitys on epäsuotuisaa salkun toiminnan alkuvaiheessa, - siltä varalta, että takausta joudutaan käyttämään, maksuehdot, joiden avulla rahaston käytön talousarviovaikutus voidaan jakaa pidemmälle aikavälille, - ennakkovaroitusjärjestelmä ESIRin hallinnointia varten, jotta voidaan varmistaa riittävä tiedotus ja ehkäisevien toimien toteuttaminen, jos rahaston rahoituksen elinkelpoisuus joutuu koetukselle. 20. Mitä rahasto tarkalleen ottaen tekee? Mitä hankkeita se rahoittaa? Rahoitus ohjataan elinkelpoisiin hankkeisiin, jotka tuottavat Euroopan sosiaaliselle markkinataloudelle todellista lisäarvoa. Näihin sisältyvät muun muassa seuraavat alat: 1) strateginen infrastruktuuri (EU:n toimintapolitiikkojen mukaiset investoinnit digitaali- ja energiahankkeisiin) 2) teollisuuskeskusten liikenneinfrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi 3) työllisyyttä lisäävät investoinnit erityisesti pk-yritysten rahoitusta lisäämällä ja nuorten työllisyyttä lisäävillä toimilla. Jäsenvaltiot toimittavat komission ja EIP:n työryhmälle luettelon hankkeista, jotka on valittu kolmen keskeisen kriteerin perusteella: 1) EU-lisäarvo (hankkeet, jotka edistävät EU:n tavoitteita) 2) taloudellinen elinkelpoisuus ja arvo etusijalla hankkeet, joiden sosioekonominen tuotto on merkittävä 3) hankkeet, jotka voidaan aloittaa viimeistään seuraavien kolmen vuoden aikana, eli joiden osalta voidaan kohtuudella odottaa pääomamenoja kaudella Luetteloon otettavilla hankkeilla pitäisi myös olla potentiaalia kerätä rahoitusta muista lähteistä. Lisäksi niiden pitäisi olla kohtuullisen kokoisia ja skaalattavissa (sektorien/alasektorien mukaan) esimerkiksi pienempiä investointeja niputtamalla. 21. Entä valittujen hankkeiden kilpailuoikeudellinen valvonta? Julkinen tuki infrastruktuuri-investoinneille yleensä edistää työpaikkojen ja kasvun luomista. Sen turvin voidaan rakentaa infrastruktuuria, joka muutoin jäisi kokonaan toteuttamatta, ja houkutella yksityisiä investointeja. Hankkeet olisi valittava huolellisesti siten, ettei tuhlata veronmaksajan rahoja, aiheuteta kilpailijoille haittaa ja torjuta yksityisiä investointeja. Jotta investointiohjelma onnistuisi, komissio noudattaa valtiontukisääntöjä soveltaessaan kolmea keskeistä periaatetta: hankkeiden olisi täytettävä todellinen tarve eli vältetään päällekkäisyyttä jo olemassa olevan infrastruktuurin kanssa, hankkeiden olisi oltava 10

12 oikeudenmukaisesti ja kohtuudella kaikkien käyttäjien ulottuvilla ja julkinen tuki olisi rajoitettava osuuteen, joka on tarpeen investointien käynnistämiseksi ja joka ei johda liian suuren korvaukseen. Kun jäsenvaltiot antavat käyttöön varoja suoraan omista talousarvioistaan, komissio tekee yksinkertaistetun valtiontukien arvioinnin, jossa se ottaa huomioon asianomaisen alan erityispiirteet ja keskittää huomionsa liiallisten korvausten välttämiseen. Näin varmistetaan hankkeiden toteuttaminen ilman tarpeettomia viiveitä ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatteiden mukaisesti. 22. Mitä erityisesti pk-yritysten hyväksi tehdään? Euroopan unionin 22 miljoonaa pk-yritystä ovat EU:n talouden selkäranka. Kasvu ja elpyminen alkavat pk-yrityksistä. Helposti kuitenkin unohtuu, että myös toisella EU:n talouden segmentillä, midcap-yrityksillä, on vaikeuksia saada rahoitusta. Ne ovat merkittävästi pk-yrityksiä suurempia, mutta selvästi pienempiä kuin todella suuret yritykset, ja ne kärsivät usein rahoituksen puutteesta. (Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva) Euroopan investointirahasto on tarkoitettu juuri pk- ja midcap-yritysten avustamiseen. EU:lla on myös tähän soveltuvia ohjelmia (COSME ja Horisontti 2020). Tarkoitus on lisätä tätä toimintaa merkittävästi esimerkiksi varmistamalla, että rahoituksen saamista koskevat kelpoisuuskriteerit ovat soveltuvia eivätkä estä investointeja. 23. Miten jäsenvaltiot voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Jäsenvaltiot voivat osallistua ESIRiin suoraan tai kansallisten kehityspankkien kautta tarjoamalla pääomaa. On tärkeä tietää, että arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon maksettuun pääomaan. Lisäksi voitaisiin harkita sellaisen yhteisen investointifoorumin perustamista, jonka avulla kansalliset kehityspankit ja mahdollisesti muut kiinnostuneet yhteisösijoittajat voisivat yhteisrahoittaa hankkeita ESIRin/EIP:n kanssa. Jäsenvaltiot voivat osallistua myös eri hankkeiden tasolla sekä käyttämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja tehokkaammin (ks. kysymys 34). 24. Miten yksityiset sijoittajat voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Yksityiset sijoittajat voivat osallistua ESIRiin suoraankin, mutta todennäköisemmin hankkeiden rahoittamisen tasolla. Myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden eri muodot ovat mahdollisia, esimerkiksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen (jotka ovat saatavilla vuoden 2015 alkupuoliskolla, jos lainsäädäntömenettely etenee suunnitellusti) kaltaisten täydentävien rahastotuotteiden kautta. 11

13 25. Miten raha käytetään? Kuka päättää hankkeista? Miten voi olla varma, että raha käytetään elinkelpoisiin hankkeisiin (ei kalliisiin rahareikiin)? Käytännön tilanteen hyvin tuntevien tahojen, esimerkiksi alue- ja paikallisviranomaisten ja markkinatoimijoiden, olisi kartoitettava hyviä ja kestäviä hankkeita. Rahastolla on oma asiantuntijoista koostuva investointikomitea, jonka on hyväksyttävä kaikki hankkeet kaupallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä rahaston investointisuuntaviivojen kannalta. Tarkalla ja jatkuvalla valvonnalla varmistetaan, että raha käytetään tehokkaasti ja sillä saadaan aikaan todellista lisäarvoa. Pian raporttinsa jättävä investointityöryhmä on toteuttanut yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten elinkelpoisten ja Euroopan kannalta merkityksellisten hankkeiden ensimmäisen tarkastelun. Komissio katsoo, että tämän työn olisi jatkuttava EU:n tasolla pysyvämmin. Näin voidaan löytää ja hyödyntää Euroopalle merkittäviä keskeisiä investointihankkeita ja tiedottaa sijoittajille säännöllisesti eri hankkeiden valmiusvaiheesta. Myös kansallisten kehityspankkien voisi olla hyödyllistä osallistua tähän työhön. On luotava investointikelpoisten, Euroopan kannalta merkittävien hankkeiden jatkumo. Hankeluettelo on dynaaminen ja perustuu useisiin yksinkertaisiin ja tunnustettuihin talouskriteereihin (ks. kysymys 20). Siihen lisätään ja siitä poistetaan hankkeita jatkuvasti. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki eurooppalaiseen jatkumoon kuuluvat hankkeet rahoitetaan tai pitäisi rahoittaa investointiohjelman puitteissa (myös jo käytössä olevia välineitä voi käyttää), vaan sen avulla julkiset ja yksityiset sijoittajat saavat tähdellistä ja avointa tietoa mahdollisista investointihankkeista. Jo arvioitujen ja vielä arvioimattomien hankkeiden luettelon olisi oltava saatavilla verkkosivulla, jolla voisi olla myös linkkejä samanlaisiin kansallisen ja alueellisen tason luetteloihin. Myös teknisen tuen antamista laajennetaan ja tehostetaan investointineuvontakeskuksen avulla. 26. Kuka varmistaa, että rahastoa johdetaan ja julkisia varoja käytetään hyvin? ESIRillä on selkeät hallintajärjestelyt, joilla varmistetaan, että tarvittavat tarkistukset ja tilit ovat käytössä. Investointikomitea, jossa on teknisiä asiantuntijoita, vahvistaa kaikki hankkeet investointisuuntaviivojen mukaisesti. Suuntaviivoilla varmistetaan, että rahoitus käytetään elinkelpoisiin ja strategisiin Euroopan etua koskeviin hankkeisiin infrastruktuurin, uusiutuvan energian, koulutuksen ja tutkimuksen aloilla. 27. Mikä on Euroopan parlamentin rooli? Euroopan parlamentti on tärkeä kumppani Euroopan ohjaamisessa takaisin kasvun tielle. Vastuuvelvollisuuksia koskevien järjestelyjen yksityiskohdista tietenkin keskustellaan Euroopan parlamentin kanssa. EIP:n yleisten raportointivelvoitteiden lisäksi parlamentti voisi esimerkiksi kutsua säännöllisesti ESIRin korkean tason edustajan raportoimaan rahaston toimista. Myös rahaston eri osa-alueista vastaavien Euroopan komission varapuheenjohtajien ja komissaarien sekä EIP:n edustajien pitäisi raportoida säännöllisesti asianomaisille parlamentin valiokunnille. 12

14 28. Mikä on tilintarkastustuomioistuimen rooli? Tilintarkastustuomioistuin käyttää oikeuksiaan tarkastaa, miten EIP käyttää EU:n talousarvion varoja, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti. Tämä ei ole mitään uutta, vaan vakiokäytäntö. Tilintarkastustuomioistuimen, EIP:n ja komission välillä on jo olemassa kolmikantasopimus tarkastusten toteuttamiskäytänteistä. EIP:llä on myös oma tarkastuskomiteansa, ja sen toiminnasta tehdään ulkoinen tarkastus, joka kattaa EIP:n omista varoistaan rahoittamat toimet. 29. Miten teknistä tukea vahvistetaan hankkeiden valmistelun parantamiseksi ja kokemusten jakamiseksi? Mitä teen, jos tiedossani on lupaava hanke ja haluaisin hakea rahoitusta? Investointiohjelman osaksi perustetaan erityinen yhteyspiste, investointineuvontakeskus, komission ja EIP:n jo ennestään tarjoaman teknisen tuen perusteella (ks. kysymys 25). Tavoitteena on varmistaa yhden yhteyspisteen kautta, että Euroopan eri puolilta saadut kokemukset jaetaan ja että hankkeiden toteuttajat ja sijoittajat löytävät toisensa ja saavat helposti tarvitsemansa tiedot elinkelpoisista, tarjolla olevista hankkeista ja rahoitusvaihtoehdoista. 30. Mitä lakimuutoksia tarvitaan? Koska ne toteutetaan? EU:n monivuotista rahoituskehystä ei ole tarpeen muuttaa. Jotta ESIR ja sen rahoitusjärjestelyt voidaan perustaa, on annettava asetus, joka perustuu SEUT-sopimuksen 172 artiklaan (Euroopan laajuiset verkot / Verkkojen Eurooppa -väline), 175 artiklan 3 kohtaan (Euroopan rakenne- ja investointirahastot), 182 artiklaan (tutkimus ja innovointi / Horisontti 2020) sekä mahdollisesti 173 artiklaan (teollisuus). Asetuksella varmistetaan, että Horisontti 2020 ja Verkkojen Eurooppa -väline ovat mukana ESIRissä. Komissio esittää asetusehdotuksen piakkoin ja kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä hyväksymään sen mahdollisimman nopeasti, jotta ESIR olisi toiminnassa vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Tarvittavia lainsäädännöllisiä ja muita, esimerkiksi liiketoimintaja sääntely-ympäristöä koskevia, aloitteita kuvataan yksityiskohtaisemmin joulukuussa julkaistavassa komission vuoden 2015 työohjelmassa. 31. Eikö ohjelma vaaranna EIP:n AAA-luottoluokitusta? Uusi rakenne on suunniteltu siten, ettei sillä ole vaikutusta EIP:n nykyiseen luottoluokitukseen. EU:n talousarvion tarjoama merkittävä takaus lieventää mahdollisia riskejä. 32. Mikä on ero Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Marguerite-rahastoon, joilla myös rahoitetaan infrastruktuurihankkeita? Merkittäviä eroja on kolme: uuden rahaston koko ja laajuus sekä sen kyky yhdistää monenlaisia rahoitusvälineitä tekevät sen roolista erilaisen ja paljon vahvemman. Myös sen hallintorakenne on erilainen. 13

15 Verkkojen Eurooppa -väline on EU:n tärkein rahoitusväline Euroopan laajuisille verkostoille ja infrastruktuurille. Sen talousarvio vuosiksi on 33,2 miljardia euroa, jolla rahoitetaan Euroopan edun kannalta tärkeitä liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuureita sekä innovatiivisia rahoitusvälineitä (esimerkiksi hankejoukkolainoja) 20 prosenttiin asti kokonaisbudjetista (nykyisin 10 prosenttiin, mutta osuus voidaan kaksinkertaistaa tietyin edellytyksin). Se on siis kooltaan ehdotettua rahastoa pienempi ja sen piiriin kuuluu vähemmän aloja. Vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto (Marguerite) on luonteeltaan hyvin toisenlainen, sillä siitä kohdennetaan pääomarahoitusta infrastruktuurihankkeisiin. Se on myös kooltaan paljon pienempi. Tehtyjä sitoumuksia on tällä hetkellä 710 miljoonaa euroa. Marguerite kattaa pelkästään liikenteen, energian ja uusiutuvat energialähteet. 33. Miksi investointiohjelman rahoittamiseksi ei ehdoteta uutta omien varojen lähdettä? Tärkeintä on toimia nopeasti ja yksinkertaisesti. Tämän vuoksi komissio haluaa toimia yhdessä EIP:n kanssa, jolloin voidaan yhdistää EU:n talousarvion ja EIP:n varoja ja hyödyntää EIP:n teknistä osaamista ja kokemusta. 34. Mikä on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osuus investointiohjelmassa? Jäsenvaltioiden ja alueellisten viranomaisten pitäisi käyttää saatavilla olevia EU:n varoja mahdollisimman tehokkaasti investointien tukena keskittymällä painopistealoihin ja maksimoimalla jokaisen investoidun euron kerrannaisvaikutus. Tämä tarkoittaa rahoitusvälineiden käytön lisäämistä lainojen, pääoman ja takausten muodossa perinteisten avustusten sijasta. Investointiohjelman tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö vuosina Kun avustusten sijaan käytetään enemmän innovatiivisia rahoitusvälineitä, jokaiselle käytetylle eurolle saadaan taloudellista vipuvaikutusta. Innovatiivisten välineiden käytön kaksinkertaistamisen ja näin luodun vipuvaikutuksen ansiosta vuosina voidaan mobilisoida vähintään 20 miljardia euroa lisäinvestointeja reaalitalouteen. Lisäksi jäsenvaltiot ja alueet voivat lisätä EU:n varojen kerrannaisvaikutusta antamalla kansallista yhteisrahoitusta lainsäädännön edellyttämää vähimmäisvaatimusta enemmän. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään ohjelmakaudelta edelleen jäljellä olevia EU:n varoja mahdollisimman tehokkaasti ja varmistamaan, että niitä käytetään kaikilta osin tämän investointiohjelman tueksi. 35. Miten tämä uusi aloite eroaa hankejoukkolainoja koskevasta aloitteesta? Uusi aloite on joustavampi, ja se kattaa useampia aloja kuin hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe. 14

16 Hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe kattaa samat alat kuin Euroopan komission Verkkojen Eurooppa -väline, ja se rakentuu yhdelle rahoitusvälineelle, jolla vähennetään luottoriskiä pääomamarkkinoilla toteutettavissa liikkeeseenlaskuissa. Aloite on saavuttamassa pilottivaiheelle asetetut tavoitteet. Sen sijaan uudesta aloitteesta tulee hyvin joustava väline, joka kattaa monia eri aloja, kuten liikenteen, energian ja televiestinnän mutta myös ympäristön, koulutuksen, tutkimuksen ja energiatehokkuuden. Sen puitteissa myös käytetään monenlaisia rahoitusvälineitä: pääomaa, takauksia sekä heikomman etuoikeusluokan lainoja ja etuoikeutettuja lainoja. Aloitteessa rahoittamiskeinoja on merkittävästi enemmän kuin hankejoukkolainoissa. 15

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Bryssel 26.11.2014 COM(2014) 903 final

Bryssel 26.11.2014 COM(2014) 903 final EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.11.2014 COM(2014) 903 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA

Lisätiedot

Tietosivu 1 MIKSI EU TARVITSEE INVESTOINTIOHJELMAN?

Tietosivu 1 MIKSI EU TARVITSEE INVESTOINTIOHJELMAN? Tietosivu 1 MIKSI EU TARVITSEE INVESTOINTIOHJELMAN? Maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin puhkeamisesta lähtien EU on kärsinyt investointien alhaisesta tasosta. EU:n tasolla on tarpeen toteuttaa

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Rahoitusvälineet

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Rahoitusvälineet edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osarahoittamat rahoitusvälineet ovat kestävä ja tehokas tapa

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI KOSKIEN VALTIONEUVOSTON FINNVERA OYJ:N LUOTTO-

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevä erityisvaliokunta

Kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevä erityisvaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevä erityisvaliokunta 13.4.2011 2010/2211(INI) TARKISTUKSET 201-421 Mietintöluonnos

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 16.2.2015 2015/2017(BUD) TARKISTUKSET 1-14 Mietintöluonnos Liadh Ní Riada (PE546.865v02-00) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena 15.7.2015 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 6.12.2007 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2007 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C25

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan sosiaalirahasto Rahoitusvälineet

edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan sosiaalirahasto Rahoitusvälineet edistystä ERI-rahastojen rahoitusvälineillä Euroopan sosiaalirahasto Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamat rahoitusvälineet ovat kestävä ja tehokas tapa investoida ihmisiin ja heidän taitojensa kasvuun

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

OP SME INNOVFIN OHJELMAN VÄLITTÄJÄNÄ #Suominousuun rahoitusratkaisuilla. OPn seminaari pk-yrityksille 8.6.2016 Päivi Jääskeläinen OP

OP SME INNOVFIN OHJELMAN VÄLITTÄJÄNÄ #Suominousuun rahoitusratkaisuilla. OPn seminaari pk-yrityksille 8.6.2016 Päivi Jääskeläinen OP 1 OP SME INNOVFIN OHJELMAN VÄLITTÄJÄNÄ #Suominousuun rahoitusratkaisuilla OPn seminaari pk-yrityksille 8.6.2016 Päivi Jääskeläinen OP Yleistä OP Ryhmästä Tehokkaampi, kilpailukykyisempi ja täysin asiakasomisteinen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot