Investointiohjelma. Kysymyksiä ja vastauksia

Transkriptio

1 Investointiohjelma Kysymyksiä ja vastauksia

2 Sisällys 1. Minkä vuoksi tämä investointeja koskeva toimintatapa on uusi ja erilainen? Miksi uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)? Miten rahasto toimii käytännössä? Miten tämä eroaa siitä, mitä EIP tekee jo nyt? Mikä on lisäarvo verrattuna nykytilanteeseen? Järjestelmässä on riittävästi rahaa. Miksei yksityinen sektori voi rahoittaa näitä hankkeita yksin? Ongelmana ei ole raha, vaan riskinkantokyvyn puute hankkeiden rahoittamiseksi Eurooppa tarvitsee paljon enemmän: tämä on vain pisara valtameressä Mikä on vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun? Ihmiset ja yritykset eivät voi odottaa: milloin näemme vaikutukset? kuka ne toteuttaa? Ongelmana on liiallinen byrokratia ja sääntelytaakka. Mitä komissio aikoo tehdä niiden suhteen? Miksi ette mieluummin ehdota EIP:lle uutta pääomankorotusta? Mistä raha lopulta on peräisin? Mikä on julkisen ja yksityisen rahan osuus ja miksi? Miten rahasto rahoitetaan? Miten EU:n takaus muodostuu? Mikä on kerrannaisvaikutus? Miten päädyitte kerrannaisvaikutukseen 1:15? Kohdistuuko veronmaksajan rahoihin riskiä? Entä jos EU:n talousarviotakausta joudutaan käyttämään? Mitä rahasto tarkalleen ottaen tekee? Mitä hankkeita se rahoittaa? Entä valittujen hankkeiden kilpailuoikeudellinen valvonta? Mitä erityisesti pk-yritysten hyväksi tehdään? Miten jäsenvaltiot voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Miten yksityiset sijoittajat voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Miten raha käytetään? Kuka päättää hankkeista? Miten voi olla varma, että raha käytetään elinkelpoisiin hankkeisiin (ei kalliisiin rahareikiin)? Kuka varmistaa, että rahastoa johdetaan ja julkisia varoja käytetään hyvin?

3 27. Mikä on Euroopan parlamentin rooli? Mikä on tilintarkastustuomioistuimen rooli? Miten teknistä tukea vahvistetaan hankkeiden valmistelun parantamiseksi ja kokemusten jakamiseksi? Mitä teen, jos tiedossani on lupaava hanke ja haluaisin hakea rahoitusta? Mitä lakimuutoksia tarvitaan? Koska ne toteutetaan? Eikö ohjelma vaaranna EIP:n AAA-luottoluokitusta? Mikä on ero Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Marguerite-rahastoon, joilla myös rahoitetaan infrastruktuurihankkeita? Miksi investointiohjelman rahoittamiseksi ei ehdoteta uutta omien varojen lähdettä? Mikä on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osuus investointiohjelmassa? Miten tämä uusi aloite eroaa hankejoukkolainoja koskevasta aloitteesta?

4 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1. Minkä vuoksi tämä investointeja koskeva toimintatapa on uusi ja erilainen? Komission esittämällä investointiohjelmalla pyritään elvyttämään investointeja Euroopassa poistamalla investointien suurimpia esteitä yhtenäisellä tavalla. Uuteen toimintatapaan kuuluu kolme osa-aluetta: a) uudet rahoitusvälineet (erityisesti uusi Euroopan strategisten investointien rahasto) yhdessä Euroopan investointipankin kanssa avuksi riskirahoituksen puutteesta nyt kärsiville Euroopan markkinoille b) EU:n tason hankejatkumo ja lisätukea julkisen sektorin toimijoille ja yksityisille sijoittajille hankkeiden kehittämiseen aiempaa käyttäjäystävällisemmän teknisen tuen kautta c) vakaampi, yritysystävällisempi ja paremmin ennakoitavissa oleva Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tason sääntely-ympäristö, jossa painopisteenä on sisämarkkinoiden toteuttaminen energian, digitaalisten markkinoiden, liikenteen ja pääomamarkkinoiden aloilla. Investointiohjelma edustaa muutosta tavassa, jolla julkista rahaa käytetään strategisiin investointeihin Euroopassa. Työpaikkoja ja kasvua tukevien investointien tarve tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tästä on osoituksena G20-maiden tiedonanto ja 16. marraskuuta 2014 julkaistu Brisbanen toimintasuunnitelma. 2. Miksi uusi Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)? Keskeinen osa komission esittämää investointiohjelmaa on uuden Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustaminen. Tätä erityistä rahastoa hallinnoi Euroopan investointipankki (EIP), jonka yhteydessä se myös toimii. EIP ja Euroopan komissio yhteisrahoittavat sitä. ESIR rahoittaa strategisia hankkeita eri puolilla EU:ta. Näitä ovat infrastruktuurihankkeet, esimerkiksi laajakaista-, energia- ja liikennehankkeet sekä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet. Osa uudesta rahoituksesta osoitetaan pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten (midcap) yritysten 1 investointien tukemiseen Euroopan investointirahaston (EIR) kautta. Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva EIR on erikoistunut tämäntyyppiseen rahoitukseen. ESIRin kautta pyritään rahoittamaan aiempaa riskialttiimpia hankkeita ja osallistumaan strategisesti kiinnostavampiin, mutta rakenteeltaan monimutkaisempiin, toimiin. ESIRin toiminta siis ulottuu olemassa olevia EU:n ohjelmia sekä EIP:n ja muiden rahoituslaitosten perinteistä toimintaa pidemmälle. 1 Pk-yrityksiksi määritellään yleensä yritykset, joissa on alle 250 työntekijää, ja midcapeiksi yritykset, joissa on työntekijää. 3

5 Uuden rahaston, jolla tähdätään strategisiin investointeihin, pitäisi olla myös yksityisten sijoittajien kannalta houkutteleva, sillä se ottaa hoitaakseen monimutkaisemman ja riskialttiimman osuuden liiketoimesta. 3. Miten rahasto toimii käytännössä? ESIR jakaa EIP-ryhmän eli EIP:n ja EIR:n riskin osittain (ja kattaa suuririskisimmän osan). Näin EIP voi tarjota tuotteita, jotka kattavat suuremman riskin kuin sen perinteiset tuotteet. Hankkeista, joihin liittyy suuri lisäarvo mutta samalla myös suuret riskit ja joiden on nyt vaikea löytää rahoitusta, tulee sen ansiosta investointikelpoisia. Osa rahaston riskikapasiteetista voidaan käyttää myös yhdessä kansallisten kehityspankkien kanssa. 4. Miten tämä eroaa siitä, mitä EIP tekee jo nyt? EIP in maailman suurin monenvälinen luotonantaja ja -ottaja. Sen luotonantotoiminta vuonna 2013 oli yli 75 miljardia euroa. Vuonna 2013 toteutettiin pääomankorotus, jonka odotetaan tuottavan 180 miljardia euroa uusia investointeja kolmen vuoden ( ) aikana. Tämä tärkeä EIP:n työ jatkuu. Uuden rahaston tarkoituksena on täydentää nykyistä toimintaa keskittymällä yksinomaan strategisiin investointeihin, jotka ovat välttämättömiä Euroopan ohjaamiseksi takaisin kasvuuralle, mutta joiden riskiprofiili poikkeaa EIP:n nykyisin rahoittamista hankkeista. EU:n talousarvion takauksella varmistetaan, että tällaisiin hankkeisiin tehdyillä investoinneilla saadaan aikaan kiinnostava tuotto. Näin yksityisen sektorin sijoittajia voidaan saada mukaan aiempaa helpommin ja enemmän. 5. Mikä on lisäarvo verrattuna nykytilanteeseen? EU talousarviosta osoitetaan rahoitusta 16 miljardia euroa, ja EIP lisää riskinkantokykyä 5 miljardilla eurolla. Yhteensä näin voidaan saada aikaan vähintään 315 miljardia euroa uutta investointirahoitusta. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Uuden toimintatavan keskeinen piirre on, että myös jäsenvaltiot ja kansalliset kehityspankit voivat osallistua, joko ESIRin tasolla tai yhteisrahoittamalla erilaisia hankkeita. ESIR Riskinkantokyky Kerroin Investoinnit (keskimäärin) reaalitalouteen Pitkäaikaiset investoinnit 16 mrd 240 mrd Pk- ja midcap-yritykset 5 mrd mrd Yhteensä 21 mrd 315 mrd 4

6 6. Järjestelmässä on riittävästi rahaa. Miksei yksityinen sektori voi rahoittaa näitä hankkeita yksin? Toisin kuin muutamia vuosia sitten, sekä rahoituslaitoksilla että yrityssektorilla on taloustilanteen kohenemisen ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapoliittisten toimien ansiosta runsaasti likviditeettiä käytössä. Lisäksi yksityisten säästöjen määrä monissa jäsenvaltioissa on suuri. Ongelmana on, ettei likviditeetti päädy osaksi reaalitaloutta tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti. Tämä johtuu epävarmasta taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta ja joidenkin EU-talouksien edelleen erittäin suuresta velkaantuneisuudesta sekä niiden vaikutuksesta luottoriskiin. Tämä on havaittavissa myös viimeisimmistä taloustiedoista, jotka osoittavat, että toisin kuin Yhdysvalloissa, investoinnit ovat kriisin alkamisen jälkeen vähentyneet EU:ssa jatkuvasti (nyt 15 % alle vuoden 2007 tason), eivätkä ne ole palautuneet odotetusti. Tätä kutsutaan taloudessa markkinoiden toimimattomuudeksi, mikä tarkoittaa, etteivät markkinavoimat yksin voi lyhyellä aikavälillä korjata tilannetta. Tämän vuoksi viranomaisilla on keskeinen rooli. Investointiohjelma tarjoaa kattavan strategian tilanteen korjaamiseksi mobilisoimalla yksityisiä investointeja julkisen rahoituksen oheen. 7. Ongelmana ei ole raha, vaan riskinkantokyvyn puute hankkeiden rahoittamiseksi Tilanne ei ole sama kaikissa jäsenvaltioissa, mutta investointitarpeisiin liittyy tiettyjä selkeitä yhteisiä piirteitä: kotitalouksien ja yritysten on voitava hyödyntää uusinta teknologiaa ja parannettava energiatehokkuutta koulutus- ja innovointijärjestelmämme resurssit ja varat ovat heikompia kuin useilla tärkeillä kilpailijoillamme sosiaaliturvajärjestelmiä on nykyaikaistettava merkittävästi väestön nopeaan ikääntymiseen mukautumiseksi energiasektorilla on päivitettävä verkostoja uusimmalla teknologialla, otettava käyttöön uusiutuvia energianlähteitä ja monipuolistettava tarjontalähteitä liikennesektorilla on nykyaikaistettava infrastruktuuria, vähennettävä ruuhkia ja parannettava kauppayhteyksiä ympäristöalalla tarvitaan parempia jäte-, kierrätys- ja vesilaitteita ja -verkostoja, laajempaa ja nopeampaa laajakaistaverkkoa ja älykkäämpiä datakeskuksia tarvitaan joka puolelle Eurooppaa. Vaikka edellä esitetyt alat on todettu keskeisiksi, niillä ei välttämättä ole tässä vaiheessa riittävästi hankkeita, jotka olisivat niin pitkälle kehitettyjä, että niitä voitaisiin rahoittaa. Useita eri kehitysvaiheissa olevia hankkeita on kuitenkin jo yksilöity. Euroopan komission ja EIP:n yhteisen työryhmän raportissa (joka julkaistaneen piakkoin) osoitetaan, että toteutettavissa olevia hankkeita on olemassa, mutta niiden monimutkaisen luonteen vuoksi yksityiset sijoittajat eivät useinkaan tunne niiden mahdollisia hyötyjä, vaan kaihtavat riskiä ja ovat haluttomia investoimaan. 5

7 8. Eurooppa tarvitsee paljon enemmän: tämä on vain pisara valtameressä. Olisi naiivia kuvitella, että Euroopan investointiongelmat voitaisiin korjata yksinkertaisella yksittäisellä ratkaisulla. Komission esittämä investointiohjelma on osa kattavaa toimintatapaa, jolla pyritään edistämään kasvua ja työpaikkoja Euroopassa yhdistämällä rakenteellisia uudistuksia, finanssipoliittista vastuuta ja investointien edistämistoimia. Kaikkien kansallisten hallitusten on osallistuttava tähän omalla panoksellaan. EU ei voi korjata tilannetta yksin. Investointiohjelmalla annetaan merkittävästi lisävauhtia. Investointirahoituksen lisääminen 315 miljardilla eurolla vastaa kahta prosenttia EU:n kokonaistuotannosta kolmen vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsee EU:n talousarvion investointikapasiteetin kaksinkertaistumista. Keskeinen tekijä ohjelmassa on varmistaa, että raha todella pannaan töihin ja kanavoidaan nopeasti talouden todellisiin tarpeisiin. Tämä on vain yksi osa ohjelmaa. Tässä vaiheessa 315 miljardin euron lisä vastaa osuutta, jonka EU voi saavuttaa eurooppalaisin keinoin tehostamalla talousarviovarojensa käyttöä. Komissio ja EIP kehottavat jäsenvaltioita ja yksityisiä sijoittajia osallistumaan aloitteeseen, jolloin sen vaikutus moninkertaistuu. Tärkeänä uutena osa-alueena ohjelmassa on niin rahoitukseen liittyvien kuin muidenkin investointiesteiden poistaminen sisämarkkinoilla. Vaikka näiden toimenpiteiden täyden vaikutuksen syntyminen saattaa kestää kauemmin, pelkästään niiden avulla voidaan saada tuotannon ja EU:n kokonaistuotannon kasvun suhteen aikaan paljon enemmän kuin 315 miljardin euron panoksella. Ohjelman lisäksi kansallisella ja alueellisella tasolla on parhaillaan käytössä monia toimenpiteitä ja välineitä, esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastot (yhteisrahoitus mukaan lukien noin 600 miljardia euroa vuosina ). 9. Mikä on vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun? Euroopan komission arvioiden mukaan investointiohjelman avulla EU:n kokonaistuotanto voi kasvaa seuraavien kolmen vuoden aikana miljardia euroa ja uusia työpaikkoja voi syntyä 1 1,3 miljoonaa. 10. Ihmiset ja yritykset eivät voi odottaa: milloin näemme vaikutukset? kuka ne toteuttaa? Euroopan komissio ja EIP ovat vetureina, kun haetaan täydentäviä rahoituslähteitä ja kartoitetaan sopivia hankkeita työpaikkojen ja kasvun lisäämiseksi. Emme voi kuitenkaan tehdä kaikkea yksin. Tämän vuoksi jäsenvaltioita pyydetään vahvistamaan ohjelma Eurooppa-neuvostossa. Kolme EU:n toimielintä (Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio) tekevät yhteistyötä, jotta lainsäädännön edellyttämät toimet toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Euroopan parlamentin poliittinen tuki on välttämätöntä. Jos kaikki keskeiset toimijat antavat laajasti tukea, tuloksia syntyy nopeasti. Uuden Euroopan strategisten investointien rahaston perustaminen edellyttää tiettyjä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimia. Jos kaikki toimijat tukevat rahastoa vahvasti, sen 6

8 pitäisi olla toiminnassa viimeistään vuoden 2015 puolivälissä. Ennen sitä EIP ennakkorahoittaa rahaston toimia. Näin aloitteelle annetaan lentävä lähtö. Lisäksi monia EU:n välineitä on jo saatavilla ja käytössä. EU:n tasolla näitä ovat Verkkojen Eurooppa -väline sekä Horisontti ja COSME-ohjelmat. Kansallisesti saatavilla on rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (yli 200 miljardia euroa tulevien kolmen vuoden aikana). Kaikki nämä välineet ovat jo olemassa, ja niitä olisi käytettävä heti mahdollisimman tehokkaasti. 11. Ongelmana on liiallinen byrokratia ja sääntelytaakka. Mitä komissio aikoo tehdä niiden suhteen? Komissio tunnustaa, että oikeanlainen sääntely-ympäristö voi olla ratkaisevan tärkeä investoinneille. Tämän vuoksi investointiohjelmassa esitetään, miten esteitä poistetaan energian, televiestinnän, liikenteen, palvelujen ja tutkimuksen kaltaisilta keskeisiltä aloilta. Tärkeitä toimenpiteitä määritellään myös komission vuoden 2015 työohjelmassa (joka esitetään ennen joulukuun loppua Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käytävien keskustelujen jälkeen). Pääomamarkkinaunioniin tähtäävän työn nopeuttaminen ja rahoituslähteiden monipuolistaminen on hyvin tärkeää. Oikeanlaisen sääntely-ympäristön aikaansaaminen on jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisellä vastuulla, ja sitä on edistettävä kaikilla tasoilla. 12. Miksi ette mieluummin ehdota EIP:lle uutta pääomankorotusta? EU:n jäsenvaltiot sopivat vuonna 2012 EIP:n maksetun pääoman korottamisesta 10 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena oli, että EIP voisi lisätä luotonantoa 40 prosenttia vuosina Näillä EIP:n lisälainoilla voitaneen tukea investointeja eri puolilla Eurooppaa 180 miljardilla eurolla vuoden 2015 loppuun mennessä. EIP edistyy hyvin sitoumuksen toteuttamisessa, ja vaikuttaa siltä, että vuonna 2012 sovittu tavoite ylittyy. EIP on vastannut kriisiin vahvoilla toimilla ja osallistunut omalta osaltaan talous- ja rahoitustilanteen parantamiseen. Kriisin aikana pankkien luotonanto ja markkinarahoitus heikentyivät, mutta nyt sekä rahoituslaitoksilla että yrityksillä on saatavilla selvästi enemmän likviditeettiä. Tämän vuoksi tarvitaan kohdennetumpi aloite, jotta voidaan varmistaa vaikuttava tuki niille toimille, joille ei löydy rahoitusta pelkästään pankeilta tai markkinoilta. Tästä on investointiohjelmassa kyse. 13. Mistä raha lopulta on peräisin? Ongelmana ei ole nyt rahan puute, vaan se, ettei sitä saada tuottavaan käyttöön yritysten ja yksityishenkilöiden pankkitileiltä. Haasteena on saada raha tuottamaan ja kanavoida se tuottaviksi investoinneiksi. Onnistumme tässä, kun EU:n talousarviovaroja käytetään järkevämmin ja EIP:n ylimääräinen riskinkantokyky ohjataan uuteen käyttöön. Näin luomme riskeille 21 miljardin euron puskurin, minkä ansiosta investointeihin saadaan vähintään 315 miljardia euroa. Tavoitteena on saada liikkeelle lisäinvestointeja, joita ei nykykehitysskenaariossa tehtäisi. Tässä uuden rahaston ja muiden toimien tehtävänä on mobilisoida julkista rahaa ja antaa 7

9 alkusysäys yksityisille investoinneille ja yhteisrahoitukselle ilman, että velanottoa lisätään. Uuden rahaston kautta investoidut varat hyödynnetään siten, että niiden kerrannaisvaikutus on mahdollisimman suuri. Tämä merkitsee, että mitä enemmän rahoitukseen on tarjolla varoja, sitä useampia hankkeita rahoitetaan, mikä johtaa työpaikkojen lisääntymiseen ja kasvun nopeutumiseen EU:n taloudessa. Pakettiin kuuluvat seuraavat osat: 1) Luodaan EU:n talousarviosta maksettava 16 miljardin euron takaus. 2) Takaus yhdistetään 5 miljardin euron EIP-varoihin, ja se kattaa strategisten investointien suuremman riskin. Näin saadaan käyttöön yksityisiä varoja, joita ei nyt investoida reaalitalouteen. ESIRin 315 miljardin euron panoksen lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä on tehostettava ja lisättävä edelleen. Jäsenvaltiot ja yksityiset sijoittajat voivat osallistua rahastoon suoraan tai hankkeiden kautta. 14. Mikä on julkisen ja yksityisen rahan osuus ja miksi? Tämä riippuu hankkeesta ja sen rakenteesta. ESIR käyttää monenlaisia välineitä, esimerkiksi takauksia, pääomaa, velkainstrumentteja ja riskipääomaa pk-yrityksille, jotta yksityisiä investointeja saadaan mukaan mahdollisimman paljon. 15. Miten rahasto rahoitetaan? ESIRiä perustettaessa EU:n talousarvioon luodaan 16 miljardin euron takaus, joka sisällytetään rahastoon. EIP sitoo tähän tarkoitukseen 5 miljardia euroa. Rahasto aloittaa siis toimintansa merkittävän kapasiteetin turvin, ja ajan myötä se voi laajentaa ja kehittää toimintaansa edelleen. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus osallistua rahastoon pääoman muodossa suoraan tai kansallisten kehityspankkiensa kautta. On tärkeä huomata, että arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon maksettuun pääomaan. EU:n takausta tuetaan olemassa olevilla varoilla EU:n talousarvion nykyisen liikkumavaran sisällä Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti ohjelmasta. Rahaston ansiosta EU:n ohjelmien vaikutus reaalitalouteen on moninkertainen verrattuna tilanteeseen ilman rahastoa. 16. Miten EU:n takaus muodostuu? EU:n takausta lisätään asteittain siten, että lopulta sen määrä on 16 miljardia euroa. Sitä tuetaan 8 miljardin euron rahoituspuskurilla, joka muodostaa 50 prosenttia kokonaistakauksesta. Rahoituspuskuriin osoitetaan 2 miljardia euroa EU:n talousarviosta sekä määrärahoja kahdesta EU:n pääasiallisesta rahoitusohjelmasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä (3,3 miljardia euroa) ja Horisontti ohjelmasta (2,7 miljardia euroa). On tärkeä huomata, 8

10 ettei näiden kahden ohjelman määrärahojen kohdentaminen uudelleen tarkoita, että rahat on menetetty. Päin vastoin ESIR tarjoaa merkittävästi parempia mahdollisuuksia investoida Euroopan infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovaatioon. Tämä hyödyttää kaikkia osapuolia. 17. Mikä on kerrannaisvaikutus? Kerrannaisvaikutus on rahaston tukitoimien ansiosta toteutettujen hankkeiden rahoituksen kokonaismäärän ja rahaston perustamiseen alun perin käytettyjen julkisten varojen välinen suhde. ESIRissä riskinkantajana käytetty pieni osuus julkista rahaa tuo mukanaan paljon suuremman osuuden yksityistä rahoitusta investoinneiksi hankkeisiin, joita ei muutoin rahoitettaisi. Missä tahansa investointihankkeessa tai taloudellisessa toiminnassa mahdolliset tappiot jaetaan tavallisesti sijoittajien kesken tietyssä ennalta määritellyssä järjestyksessä. Ensin tappiota kattavat pääoman omistajat (osakkaat), sitten heikomman etuoikeusluokan lainan omistajat, ja jos sen jälkeen on vielä tappioita katettavana, etuoikeutetun lainan omistajat. Mitä paksumpi suojakerros on ennen kuin tappio kohdistuu etuoikeutetun lainan omistajiin, sitä todennäköisemmin sijoittajat ovat halukkaita investoimaan. EU:n talousarviosta muodostetun merkittävän takauksen ansiosta ESIR voi investoida hankkeiden suuririskisempiin osiin (pääomaan ja heikomman etuoikeusluokan lainaan). Näin ESIRin ansiosta on paljon helpompi houkuttaa hankkeisiin tai toimintaan yksityisiä sijoittajia, jotka investoivat suojatuimpiin eli etuoikeutettuihin luokkiin. 18. Miten päädyitte kerrannaisvaikutukseen 1:15? ESIRin kerrannaisvaikutus tarkoittaa, että yksi euro julkista rahaa rahastossa mahdollistaa rahaston kolmen euron investoinnin heikomman etuoikeusluokan lainaa tietyssä hankkeessa, ja yksityiset sijoittajat voivat investoida viisi euroa saman hankkeen turvallisempiin, etuoikeutettuihin luokkiin. Tämä tarkoittaa, että yksi euro tuottaa 15 euron lopullisen investoinnin ja kerrannaisvaikutus on 1:15. Kerrannaisvaikutus 1:15 on varovainen arvio, joka perustuu aiempiin EU:n ohjelmien ja EIP:n kokemuksiin. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että EIP:n vuoden 2013 pääomankorotuksen kerrannaisvaikutukseksi arvioidaan 1:18. COSME-ohjelmaan kuuluvassa pk-yritysten lainatakausjärjestelmässä 1 miljardin rahoitus tarkoittaa, että pk-yritysten käytettävissä on käytännössä vähintään 20 miljardia euroa. Näin kerrannaisvaikutus on 1:20. Kunkin yksittäistapauksen kerrannaisvaikutus riippuu toimenpiteiden yhdistelmästä ja hankkeen ominaispiirteistä. Joissakin toimilla kerrannaisvaikutus on suurempi, joissakin pienempi. 19. Kohdistuuko veronmaksajan rahoihin riskiä? Entä jos EU:n talousarviotakausta joudutaan käyttämään? EU:n talousarviotakauksen ansiosta EIP voi tarjota tuotteita, joilla on suurempi lisäarvo, mutta myös suurempi riski. Riskejä lieventävät seuraavat seikat: 9

11 - ammattimainen hallinnointi EIP:n kokemuksen ja asiantuntemuksen ansiosta, - riippumaton ja ammattimaisesti toimiva investointikomitea, joka valvoo ESIRin toimintaa, - riittävä korvaus riskistä, joka rahastolle aiheutuu, tappioiden kompensoimiseksi, - hyvin hajautettu salkku, - takuurahasto (50 prosenttia EU:n takauksen loppuosasta), jonka ansiosta (saatujen kokemusten perusteella) on epätodennäköistä, että tappiot ylittäisivät takuurahaston varat - ammattimainen riskivalvonta ja mahdollisuus mukauttaa riskejä koskevia suuntaviivoja, jos kehitys on epäsuotuisaa salkun toiminnan alkuvaiheessa, - siltä varalta, että takausta joudutaan käyttämään, maksuehdot, joiden avulla rahaston käytön talousarviovaikutus voidaan jakaa pidemmälle aikavälille, - ennakkovaroitusjärjestelmä ESIRin hallinnointia varten, jotta voidaan varmistaa riittävä tiedotus ja ehkäisevien toimien toteuttaminen, jos rahaston rahoituksen elinkelpoisuus joutuu koetukselle. 20. Mitä rahasto tarkalleen ottaen tekee? Mitä hankkeita se rahoittaa? Rahoitus ohjataan elinkelpoisiin hankkeisiin, jotka tuottavat Euroopan sosiaaliselle markkinataloudelle todellista lisäarvoa. Näihin sisältyvät muun muassa seuraavat alat: 1) strateginen infrastruktuuri (EU:n toimintapolitiikkojen mukaiset investoinnit digitaali- ja energiahankkeisiin) 2) teollisuuskeskusten liikenneinfrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi 3) työllisyyttä lisäävät investoinnit erityisesti pk-yritysten rahoitusta lisäämällä ja nuorten työllisyyttä lisäävillä toimilla. Jäsenvaltiot toimittavat komission ja EIP:n työryhmälle luettelon hankkeista, jotka on valittu kolmen keskeisen kriteerin perusteella: 1) EU-lisäarvo (hankkeet, jotka edistävät EU:n tavoitteita) 2) taloudellinen elinkelpoisuus ja arvo etusijalla hankkeet, joiden sosioekonominen tuotto on merkittävä 3) hankkeet, jotka voidaan aloittaa viimeistään seuraavien kolmen vuoden aikana, eli joiden osalta voidaan kohtuudella odottaa pääomamenoja kaudella Luetteloon otettavilla hankkeilla pitäisi myös olla potentiaalia kerätä rahoitusta muista lähteistä. Lisäksi niiden pitäisi olla kohtuullisen kokoisia ja skaalattavissa (sektorien/alasektorien mukaan) esimerkiksi pienempiä investointeja niputtamalla. 21. Entä valittujen hankkeiden kilpailuoikeudellinen valvonta? Julkinen tuki infrastruktuuri-investoinneille yleensä edistää työpaikkojen ja kasvun luomista. Sen turvin voidaan rakentaa infrastruktuuria, joka muutoin jäisi kokonaan toteuttamatta, ja houkutella yksityisiä investointeja. Hankkeet olisi valittava huolellisesti siten, ettei tuhlata veronmaksajan rahoja, aiheuteta kilpailijoille haittaa ja torjuta yksityisiä investointeja. Jotta investointiohjelma onnistuisi, komissio noudattaa valtiontukisääntöjä soveltaessaan kolmea keskeistä periaatetta: hankkeiden olisi täytettävä todellinen tarve eli vältetään päällekkäisyyttä jo olemassa olevan infrastruktuurin kanssa, hankkeiden olisi oltava 10

12 oikeudenmukaisesti ja kohtuudella kaikkien käyttäjien ulottuvilla ja julkinen tuki olisi rajoitettava osuuteen, joka on tarpeen investointien käynnistämiseksi ja joka ei johda liian suuren korvaukseen. Kun jäsenvaltiot antavat käyttöön varoja suoraan omista talousarvioistaan, komissio tekee yksinkertaistetun valtiontukien arvioinnin, jossa se ottaa huomioon asianomaisen alan erityispiirteet ja keskittää huomionsa liiallisten korvausten välttämiseen. Näin varmistetaan hankkeiden toteuttaminen ilman tarpeettomia viiveitä ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatteiden mukaisesti. 22. Mitä erityisesti pk-yritysten hyväksi tehdään? Euroopan unionin 22 miljoonaa pk-yritystä ovat EU:n talouden selkäranka. Kasvu ja elpyminen alkavat pk-yrityksistä. Helposti kuitenkin unohtuu, että myös toisella EU:n talouden segmentillä, midcap-yrityksillä, on vaikeuksia saada rahoitusta. Ne ovat merkittävästi pk-yrityksiä suurempia, mutta selvästi pienempiä kuin todella suuret yritykset, ja ne kärsivät usein rahoituksen puutteesta. (Euroopan investointipankkiryhmään kuuluva) Euroopan investointirahasto on tarkoitettu juuri pk- ja midcap-yritysten avustamiseen. EU:lla on myös tähän soveltuvia ohjelmia (COSME ja Horisontti 2020). Tarkoitus on lisätä tätä toimintaa merkittävästi esimerkiksi varmistamalla, että rahoituksen saamista koskevat kelpoisuuskriteerit ovat soveltuvia eivätkä estä investointeja. 23. Miten jäsenvaltiot voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Jäsenvaltiot voivat osallistua ESIRiin suoraan tai kansallisten kehityspankkien kautta tarjoamalla pääomaa. On tärkeä tietää, että arvioidessaan julkista taloutta vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa komissio suhtautuu myönteisesti rahastoon maksettuun pääomaan. Lisäksi voitaisiin harkita sellaisen yhteisen investointifoorumin perustamista, jonka avulla kansalliset kehityspankit ja mahdollisesti muut kiinnostuneet yhteisösijoittajat voisivat yhteisrahoittaa hankkeita ESIRin/EIP:n kanssa. Jäsenvaltiot voivat osallistua myös eri hankkeiden tasolla sekä käyttämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja tehokkaammin (ks. kysymys 34). 24. Miten yksityiset sijoittajat voivat osallistua? Onko tämä niiden kannalta kiinnostavaa? Yksityiset sijoittajat voivat osallistua ESIRiin suoraankin, mutta todennäköisemmin hankkeiden rahoittamisen tasolla. Myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden eri muodot ovat mahdollisia, esimerkiksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen (jotka ovat saatavilla vuoden 2015 alkupuoliskolla, jos lainsäädäntömenettely etenee suunnitellusti) kaltaisten täydentävien rahastotuotteiden kautta. 11

13 25. Miten raha käytetään? Kuka päättää hankkeista? Miten voi olla varma, että raha käytetään elinkelpoisiin hankkeisiin (ei kalliisiin rahareikiin)? Käytännön tilanteen hyvin tuntevien tahojen, esimerkiksi alue- ja paikallisviranomaisten ja markkinatoimijoiden, olisi kartoitettava hyviä ja kestäviä hankkeita. Rahastolla on oma asiantuntijoista koostuva investointikomitea, jonka on hyväksyttävä kaikki hankkeet kaupallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä rahaston investointisuuntaviivojen kannalta. Tarkalla ja jatkuvalla valvonnalla varmistetaan, että raha käytetään tehokkaasti ja sillä saadaan aikaan todellista lisäarvoa. Pian raporttinsa jättävä investointityöryhmä on toteuttanut yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten elinkelpoisten ja Euroopan kannalta merkityksellisten hankkeiden ensimmäisen tarkastelun. Komissio katsoo, että tämän työn olisi jatkuttava EU:n tasolla pysyvämmin. Näin voidaan löytää ja hyödyntää Euroopalle merkittäviä keskeisiä investointihankkeita ja tiedottaa sijoittajille säännöllisesti eri hankkeiden valmiusvaiheesta. Myös kansallisten kehityspankkien voisi olla hyödyllistä osallistua tähän työhön. On luotava investointikelpoisten, Euroopan kannalta merkittävien hankkeiden jatkumo. Hankeluettelo on dynaaminen ja perustuu useisiin yksinkertaisiin ja tunnustettuihin talouskriteereihin (ks. kysymys 20). Siihen lisätään ja siitä poistetaan hankkeita jatkuvasti. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki eurooppalaiseen jatkumoon kuuluvat hankkeet rahoitetaan tai pitäisi rahoittaa investointiohjelman puitteissa (myös jo käytössä olevia välineitä voi käyttää), vaan sen avulla julkiset ja yksityiset sijoittajat saavat tähdellistä ja avointa tietoa mahdollisista investointihankkeista. Jo arvioitujen ja vielä arvioimattomien hankkeiden luettelon olisi oltava saatavilla verkkosivulla, jolla voisi olla myös linkkejä samanlaisiin kansallisen ja alueellisen tason luetteloihin. Myös teknisen tuen antamista laajennetaan ja tehostetaan investointineuvontakeskuksen avulla. 26. Kuka varmistaa, että rahastoa johdetaan ja julkisia varoja käytetään hyvin? ESIRillä on selkeät hallintajärjestelyt, joilla varmistetaan, että tarvittavat tarkistukset ja tilit ovat käytössä. Investointikomitea, jossa on teknisiä asiantuntijoita, vahvistaa kaikki hankkeet investointisuuntaviivojen mukaisesti. Suuntaviivoilla varmistetaan, että rahoitus käytetään elinkelpoisiin ja strategisiin Euroopan etua koskeviin hankkeisiin infrastruktuurin, uusiutuvan energian, koulutuksen ja tutkimuksen aloilla. 27. Mikä on Euroopan parlamentin rooli? Euroopan parlamentti on tärkeä kumppani Euroopan ohjaamisessa takaisin kasvun tielle. Vastuuvelvollisuuksia koskevien järjestelyjen yksityiskohdista tietenkin keskustellaan Euroopan parlamentin kanssa. EIP:n yleisten raportointivelvoitteiden lisäksi parlamentti voisi esimerkiksi kutsua säännöllisesti ESIRin korkean tason edustajan raportoimaan rahaston toimista. Myös rahaston eri osa-alueista vastaavien Euroopan komission varapuheenjohtajien ja komissaarien sekä EIP:n edustajien pitäisi raportoida säännöllisesti asianomaisille parlamentin valiokunnille. 12

14 28. Mikä on tilintarkastustuomioistuimen rooli? Tilintarkastustuomioistuin käyttää oikeuksiaan tarkastaa, miten EIP käyttää EU:n talousarvion varoja, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti. Tämä ei ole mitään uutta, vaan vakiokäytäntö. Tilintarkastustuomioistuimen, EIP:n ja komission välillä on jo olemassa kolmikantasopimus tarkastusten toteuttamiskäytänteistä. EIP:llä on myös oma tarkastuskomiteansa, ja sen toiminnasta tehdään ulkoinen tarkastus, joka kattaa EIP:n omista varoistaan rahoittamat toimet. 29. Miten teknistä tukea vahvistetaan hankkeiden valmistelun parantamiseksi ja kokemusten jakamiseksi? Mitä teen, jos tiedossani on lupaava hanke ja haluaisin hakea rahoitusta? Investointiohjelman osaksi perustetaan erityinen yhteyspiste, investointineuvontakeskus, komission ja EIP:n jo ennestään tarjoaman teknisen tuen perusteella (ks. kysymys 25). Tavoitteena on varmistaa yhden yhteyspisteen kautta, että Euroopan eri puolilta saadut kokemukset jaetaan ja että hankkeiden toteuttajat ja sijoittajat löytävät toisensa ja saavat helposti tarvitsemansa tiedot elinkelpoisista, tarjolla olevista hankkeista ja rahoitusvaihtoehdoista. 30. Mitä lakimuutoksia tarvitaan? Koska ne toteutetaan? EU:n monivuotista rahoituskehystä ei ole tarpeen muuttaa. Jotta ESIR ja sen rahoitusjärjestelyt voidaan perustaa, on annettava asetus, joka perustuu SEUT-sopimuksen 172 artiklaan (Euroopan laajuiset verkot / Verkkojen Eurooppa -väline), 175 artiklan 3 kohtaan (Euroopan rakenne- ja investointirahastot), 182 artiklaan (tutkimus ja innovointi / Horisontti 2020) sekä mahdollisesti 173 artiklaan (teollisuus). Asetuksella varmistetaan, että Horisontti 2020 ja Verkkojen Eurooppa -väline ovat mukana ESIRissä. Komissio esittää asetusehdotuksen piakkoin ja kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä hyväksymään sen mahdollisimman nopeasti, jotta ESIR olisi toiminnassa vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Tarvittavia lainsäädännöllisiä ja muita, esimerkiksi liiketoimintaja sääntely-ympäristöä koskevia, aloitteita kuvataan yksityiskohtaisemmin joulukuussa julkaistavassa komission vuoden 2015 työohjelmassa. 31. Eikö ohjelma vaaranna EIP:n AAA-luottoluokitusta? Uusi rakenne on suunniteltu siten, ettei sillä ole vaikutusta EIP:n nykyiseen luottoluokitukseen. EU:n talousarvion tarjoama merkittävä takaus lieventää mahdollisia riskejä. 32. Mikä on ero Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Marguerite-rahastoon, joilla myös rahoitetaan infrastruktuurihankkeita? Merkittäviä eroja on kolme: uuden rahaston koko ja laajuus sekä sen kyky yhdistää monenlaisia rahoitusvälineitä tekevät sen roolista erilaisen ja paljon vahvemman. Myös sen hallintorakenne on erilainen. 13

15 Verkkojen Eurooppa -väline on EU:n tärkein rahoitusväline Euroopan laajuisille verkostoille ja infrastruktuurille. Sen talousarvio vuosiksi on 33,2 miljardia euroa, jolla rahoitetaan Euroopan edun kannalta tärkeitä liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuureita sekä innovatiivisia rahoitusvälineitä (esimerkiksi hankejoukkolainoja) 20 prosenttiin asti kokonaisbudjetista (nykyisin 10 prosenttiin, mutta osuus voidaan kaksinkertaistaa tietyin edellytyksin). Se on siis kooltaan ehdotettua rahastoa pienempi ja sen piiriin kuuluu vähemmän aloja. Vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto (Marguerite) on luonteeltaan hyvin toisenlainen, sillä siitä kohdennetaan pääomarahoitusta infrastruktuurihankkeisiin. Se on myös kooltaan paljon pienempi. Tehtyjä sitoumuksia on tällä hetkellä 710 miljoonaa euroa. Marguerite kattaa pelkästään liikenteen, energian ja uusiutuvat energialähteet. 33. Miksi investointiohjelman rahoittamiseksi ei ehdoteta uutta omien varojen lähdettä? Tärkeintä on toimia nopeasti ja yksinkertaisesti. Tämän vuoksi komissio haluaa toimia yhdessä EIP:n kanssa, jolloin voidaan yhdistää EU:n talousarvion ja EIP:n varoja ja hyödyntää EIP:n teknistä osaamista ja kokemusta. 34. Mikä on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osuus investointiohjelmassa? Jäsenvaltioiden ja alueellisten viranomaisten pitäisi käyttää saatavilla olevia EU:n varoja mahdollisimman tehokkaasti investointien tukena keskittymällä painopistealoihin ja maksimoimalla jokaisen investoidun euron kerrannaisvaikutus. Tämä tarkoittaa rahoitusvälineiden käytön lisäämistä lainojen, pääoman ja takausten muodossa perinteisten avustusten sijasta. Investointiohjelman tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö vuosina Kun avustusten sijaan käytetään enemmän innovatiivisia rahoitusvälineitä, jokaiselle käytetylle eurolle saadaan taloudellista vipuvaikutusta. Innovatiivisten välineiden käytön kaksinkertaistamisen ja näin luodun vipuvaikutuksen ansiosta vuosina voidaan mobilisoida vähintään 20 miljardia euroa lisäinvestointeja reaalitalouteen. Lisäksi jäsenvaltiot ja alueet voivat lisätä EU:n varojen kerrannaisvaikutusta antamalla kansallista yhteisrahoitusta lainsäädännön edellyttämää vähimmäisvaatimusta enemmän. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään ohjelmakaudelta edelleen jäljellä olevia EU:n varoja mahdollisimman tehokkaasti ja varmistamaan, että niitä käytetään kaikilta osin tämän investointiohjelman tueksi. 35. Miten tämä uusi aloite eroaa hankejoukkolainoja koskevasta aloitteesta? Uusi aloite on joustavampi, ja se kattaa useampia aloja kuin hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe. 14

16 Hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe kattaa samat alat kuin Euroopan komission Verkkojen Eurooppa -väline, ja se rakentuu yhdelle rahoitusvälineelle, jolla vähennetään luottoriskiä pääomamarkkinoilla toteutettavissa liikkeeseenlaskuissa. Aloite on saavuttamassa pilottivaiheelle asetetut tavoitteet. Sen sijaan uudesta aloitteesta tulee hyvin joustava väline, joka kattaa monia eri aloja, kuten liikenteen, energian ja televiestinnän mutta myös ympäristön, koulutuksen, tutkimuksen ja energiatehokkuuden. Sen puitteissa myös käytetään monenlaisia rahoitusvälineitä: pääomaa, takauksia sekä heikomman etuoikeusluokan lainoja ja etuoikeutettuja lainoja. Aloitteessa rahoittamiskeinoja on merkittävästi enemmän kuin hankejoukkolainoissa. 15