Liittokokoustunnelmia Turusta

Transkriptio

1 B A R O M E T R I S U O P O T K U P A L L O E N E R G I A T E H O K K U U S KOHTUUTTA AJOKIELTO- JÄRJESTELMÄÄN ARVONLISÄVEROKANTA MUUTTUU KAINUUSSA EI KITUUTETA Liittokokoustunnelmia Turusta

2 PÄÄKIRJOITUS Maantielogistiikan ympäristöteko SKAL on pitänyt yllä maantielogistiikan energiatehokkuuteen ja päästösäästöihin tähtäävää Litra Päivässä -hanketta nyt parisen vuotta. Kiitos aktiiviselle jäsenkunnallemme, sillä hankkeen ympärille luotuun klubiin on liittynyt jo toista tuhatta kuljetusyrittäjää ja -yritystä. Se on upea ympäristöteko. EU-tasolla viimeistellään vuoteen 2020 ulottuvaa yhteismarkkinoiden tulevaisuusstrategiaa sekä uutta liikennepoliittista ohjelmaa, liikenteen Valkoista kirjaa. Molempien osalta tiedämme jo, että liikenteen energiatehokkuus ja ympäristörasitteen leikkaaminen ovat linjanvetojen keskeisintä antia. Kiistatta voidaan todeta, että kuljetussektorilla ympäristökysymyksiin on tulevien vuosien kuluessa panostettava vielä aiempaakin tuntuvammin. Kevään oivallista mainospalaa lainatakseni, on ajateltava säästöä, on ajateltava luontoa. Me maantielogistiikan ja kuorma-autoliikenteen ammattilaiset olemmekin tässä työssä jo reippaasti alkua pidemmällä. Jo hyvän matkaa toistakymmentä vuotta tehty vapaaehtoinen energiansäästö- ja tehokkuustyö, yritystason panostukset kuljettajien koulutuksessa ja kalustovalinnoissa sekä käyttö- ja täyttöasteiden petraaminen logistiikan optimointitoimin ovat luoneet vahvan perustan myös tulevalle työlle. Lehdessämme liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Saara Jääskeläinen kertoo tarkemmin jatkon haasteista kuljetusalan viherryttämiseksi. Kirjoitan tätä pääkirjoitusta Brysselissä. Viimeisen vuoden työrupeamastani on täällä vierähtänyt lähestulkoon kolmasosa. Kuten tunnettua, SKAL:n jäsenistöä koskeva liikenteen lainsäädäntö saa valtaosin alkunsa EU-koneistosta. Siksi EU-edunvalvontavaikuttamiseen on panostettava yhä tarmokkaammin ja tehokkaammin. Juuri ratkaistu kymmenvuotinen kiista maantiekuljetusalojen työaikadirektiivin soveltamisesta kuljetusyrittäjiin on tästä mitä kuvaavin esimerkki. Täällä painitaan perustavaa laatua olevien kysymysten kimpussa. Pasi Moisio

3 TOIMITUSJOHTAJALTA 15 Onko huolta huomisesta? Tie on tuhansien suomalaisten työpaikka ja elannon lähde. Valtio pitelee tien pintoja kunnossa liian niukin varoin ja kärsijän osa on kumipyöräliikenteellä. Laihialaisittain penniä venyttävä valtiovalta on toistaiseksi saanut vatsansa ravittua. Tavaraliikenteen tehokkaalla toiminnalla on hoidettu Suomessa valmistettavien ja tänne tulevien tuotteiden päivittäiset kuormaautokuljetukset jalostukseen ja kauppojen kautta kuluttajien käyttöön. Mitä tapahtuisi, jos maanteiden tavaraliikenne pysähtyisi? Tarvitsemme vahvan suomalaisen kuljetuselinkeinon ja älykästä logistiikkaa. Ja siihen on löydyttävä satsauksia. Sitä takamatkaa, joka täällä tuotettavilla tavaroilla on Euroopan markkinoille, ei kurota umpeen ilman omaa kilpailukykyistä kuljetusalaa. Vientikuljetusten antaminen ulkomaisille yrityksille ja kilpailutus vain pahentavat tilannetta. Pikavoitot halvemmilla hinnoilla eivät luo jatkuvuutta, työpaikkoja eikä tehokkaampia toimintatapoja. Halpa on halpaa, muttei sen enempää, eikä se riitä. Tällä menolla loppuvat pennit, joita voisi venyttää. Uusin uutinen tulee Helsingin Satamasta. Tallinna-Helsinki -reitti on noussut suosituimmaksi ohi Saksan reittien ja kasvu johtuu siitä, että laivoilla kuljetetaan kokonaisia ajoneuvoyhdistelmiä pelkkien perävaunujen ja konttien sijasta. Voimakasta kasvua selittää halu saapua ajamaan Suomen sisäistä tavaraliikennettä. Näköhavainnot valtateiltä vahvistavat uutisen. Tätä menoa laiton kabotaasiliikenne valtaa koko Suomen ja ahdistaa lonkeroillaan suomalaisen kilpaveljensä henkihieveriin. Kumipyöräkuljetustemme kivijalka on sitkeä suomalainen kuljetusyrittäjä. Tavaravirrat hoidetaan piinkovalla ketteryydellä, johon keskimäärin neljä kuorma-autoa omistavat kuljetusyrityksemme pystyvät. Maanteiden tavaraliikenteessä toimii vajaa kuljetusyritystä, joista noin puolet on yhden kuorma-auton perheyrityksiä. Tästä voimavarasta on pidettävä huolta, jotta alan työpaikkaa säilyvät Suomessa. Vahvaa yrittäjyyttä ei synny poppakonsteilla eikä veroruuvia kiristämällä. Ensi vuodeksi suunniteltu 8 sentin dieselveron korotus litraa kohti nostaa kuljetusalan kustannuksia 80 miljoonaa euroa. Ja kun on päästy bensiinin verotasolle tai vähän ylikin, vuosikustannuksia on tullut yli 300 miljoonaa. Tällaisessa puuhassa, jonka maksumiehenä on teollisuutemme, ei ole järjen hiventä. Kestäviä muutoksia syntyy logistiikkaa tehostamalla yhdessä asiakkaan kanssa. Kumppanuudella ja verkostoitumisella voidaan karsia turhia taipaleita ja saada aikaan kustannussäästöjä. Samalla säästyy polttoainetta, syntyy kestävää kehitystä ja hiilijalanjälki pysyvästi lyhenee. Teemme työtä sen eteen. Entä sinä, onko huolta huomisesta? Iiro Lehtonen Matti Jaatisen ja Seppo Korhosen ansiot huomioitiin liittokokouksessa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija: SKAL Kustannus Oy TOIMITUS päätoimittaja Pasi Moisio toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi TOIMITUKSEN OSOITE Nuijamiestentie Helsinki puh. (09) fax (09) VAKITUISET AVUSTAJAT Olli Blomberg Kirsi Heikkilä Laura Ristolainen ILMOITUSMARKKINOINTI Kesäaikana Ulla Eskelinen puh toimitus@skal.fi ILMOITUSTRAFIIKKI tuotanto@auranen.fi ULKOASU Painotalo Auranen Oy PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Oy, Forssa 2009 keskimääräinen painos kpl LT-levikki kpl 2009 KANNEN KUVA Plugi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN X 4

4 SISÄLLYSLUETTELO VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus 3 Toimitusjohtajalta 4 Sisällysluettelo 5 Ajossa 6 Keltaiset sivut SKAL-sivut Svensk resumé Tässä numerossa: 8_Kohtuutta ajokorttiseuraamusjärjestelmään Kuljetusyrittäjälle kohtuuttoman ajokieltojärjestelmän muuttamiseksi on tehty lakialoite eduskunnalle. 10_Arvonlisäverokannat muuttuvat Kuljetuspalveluiden verokanta kohoaa yleisen verokannan nousun myötä 23 %:iin. 12_Liittokokous Turussa SKAL piti liittokokouksensa Turussa Liittokokouksen puheet, valinnat ja tapahtumat sivuilla _SKAL:n kuljetusbarometri julkistettiin Barometri ei lupaa kasvua kuljetuksiin kesällä. 20_Asiakkaista pidetään huolta Kauko Karhu Oy:ssä ollaan jatkuvasti ajan hermolla. 22_Menkää suolle! Tänä kesänä jalkapalloa pelataan MM-tasolla myös Kainuun Vuorisuolla. 25_Lakan Betoni on SKAL Itä-Suomen Vuoden asiakas Kuormien teko ja lähettämössä asioin ti sujuu vuoden asiakasyrityksessä. 26_Lieksan Kuorma-autoilijat ry Vuoden paikallisyhdistys Itä-Suomessa Perinteitä vireästä toiminnasta on vaikka muille jakaa. 28_Turvallisuusneuvonantajan työhön lisää huomiota Pekka Kärkkäinen Trafista tietää ja tuntee vaaralliset aineet. 30_Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus - olennainen osa liikenteen ilmastopakettia Suomessa. 32_Dieselit yhä vihreämpiä Missä mennään polttoaineissa? 34_Virkeänä ratissa ja vielä eläkkeelläkin Tunteeko työnantaja vastuuta myös työntekijän terveydestä vai painaako myös oma vatsakumpu? 38_Väsyneenä ajaminen on lailla kielletty Tuoreessa tutkimuksessa valotetaan väsyneenä ajamista ja siihen liittyviä seikkoja. 39_Kuljetusrikollisuus on vakava uhka Pohjola Vakuutuksen seminaarissa pohdittiin toimitusketjuihin liittyviä rikosuhkia. 40_Mennyt aika vastaan Actros Vanhan ja uuden vertailua alppiteillä. 42_Vakuuttavaa vankkuutta Uusi Renault Master haastajan asemaan. 44_Idols-kisa ratkesi Volvon X-factor esittelyssä. 46_Scania panostaa V8-tekniikkaan Scanialla piikkipaikka uudella 730-hevosvoimaisella V8-koneella. 74_Profiilissa Rita Piirainen Rita Piirainen johtaa Uudenmaan ELY-keskusta. 16 Kari Heinonen murskavoittoon puunkuormauksessa

5 AJANKOHTAISTA Kohtuutta ajokorttiseuraamusjärjestelmään Kuljetusyrittäjälle täysin kohtuuttoman ajokieltojärjestelmän muuttamiseen kohdistetaan nyt painetta. Eduskunnalle on äskettäin jätetty lakialoite, jossa ehdotetaan, että Suomessa otettaisiin toistuvien liikennerikkomusten osalta käyttöön järjestelmä, jossa teot pisteytetään niiden vakavuuden mukaan huomioiden, minkä verran teolla tosiasiassa on vaarannettu liikenneturvallisuutta. Koska ajokielto on liikenteestä toimeentulonsa saavalle seuraamuksena ankarampi kuin tavalliselle tienkäyttäjälle, SKAL kannattaa ajokieltojärjestelmän kohtuullistamista. Nykyisessä järjestelmässä pääsääntönä on, että jos kuljettajalle on kertynyt kolme rikkomusta vuoden aikana tai neljä kahden vuoden aikana, määrätään hänelle lähtökohtaisesti 1-6 kuukauden mittainen ajokielto. Mahdollisuutta antaa ajokieltoa ehdollisena ei ole ja ajokieltopäätös on pantava täytäntöön välittömästi poliisin todetessa ajokieltoon määräämisen edellytysten täyttyvän. Poliisi voi ajokieltoon määräämisen sijaan antaa varoituksen, jos ajo-oikeus on toimeentulon tai liikkumisen vuoksi välttämätön eikä rikkomusten ole katsottava osoittavan piittaamattomuutta tieliikenteen säännöksistä. Ajokielto on kuitenkin rangaistuksena ensisijainen. SKAL ei voi hyväksyä sitä, että tuomioistuin voi määrätä rattijuopon ehdolliseen ajokieltoon, mutta poliisi ei voi näin tehdä kun on kyse ajokiellosta, joka annetaan ammattiliikenteen kuljettajalle kolmesta vuoden aikana saadusta sakosta. Ammattiliikenteessä ehdoton ajokielto tarkoittaa käytännössä sitä, että perheen huoltajalta loppuvat tulot. SKAL katsoo, että ajokorttiseuraamusjärjestelmää on välttämätöntä kehittää oikeudenmukaisemmaksi esim. siirtymällä pisteytysjärjestelmään. Viimeksi asia oli esillä SKAL:n liittokokouksessa Turussa SKAL:n lisäksi myös Moottoriliikenteen keskusjärjestö, johon kuuluvat Autoliitto sekä kaikki ammattiliikenteen järjestöt, tukee ajokieltojärjestelmän kohtuullistamista ja pisteytysjärjestelmään siirtymistä. Lisäksi liikkuva poliisi on ilmoittanut kannattavansa tekojen jaottelua niiden vakavuusasteen mukaan. Lakialoite pisteytysjärjestelmän käyttöönotosta Ajokieltoasia on esillä ajokorttilainsäädännön uudistamisen valmistelun yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa esitysluonnoksessaan nykyisen sakkojen määrään perustuvan järjestelmän säilyttämistä. Eduskunnassa asiasta on kuitenkin onneksi eriäviä näkökantoja. Kansanedustaja Janne Seurujärvi on 7. toukokuuta tehnyt lakialoitteen liikennerikkomusten pistejärjestelmän käyttöönottamisesta Lakiehdotuksen ovat allekirjoittaneet seuraavat kansanedustajat: Esko Ahonen / kesk Mikko Alatalo / kesk Marko Asell / sd Leena Harkimo / kok Anna-Maja Henriksson / r Hannu Hoskonen / kesk Kalle Jokinen / kok Pietari Jääskeläinen / ps Ilkka Kantola / sd Saara Karhu / sd Jyrki Kasvi / vihr Inkeri Kerola / kesk Krista Kiuru / sd Martti Korhonen / vas Merja Kuusisto / sd Merja Kyllönen / vas Lauri Kähkönen / sd Esa Lahtela / sd Reijo Laitinen / sd Jari Larikka / kok Sanna Lauslahti / kok Päivi Lipponen / sd Juha Mieto / kesk Outi Mäkelä / kok Mats Nylund / r Lauri Oinonen / kesk Pentti Oinonen / ps Johanna Ojala-Niemelä / sd Heikki A. Ollila / kok Reijo Paajanen / kok Sirpa Paatero / sd Markku Pakkanen / kesk Sari Palm / kd Petri Pihlajaniemi / kok Raimo Piirainen / sd Tuomo Puumala / kesk Lyly Rajala / kok Antti Rantakangas / kesk Leena Rauhala / kd Eero Reijonen / kesk Markku Rossi / kesk Pirkko Ruohonen-Lerner / ps Tero Rönni / sd Pertti Salovaara / kesk Arto Satonen / kok Janne Seurujärvi / kesk Paula Sihto / kesk Katja Taimela / sd Pentti Tiusanen / vas Kari Uotila / vas Markku Uusipaavalniemi / kesk Mirja Vehkaperä / kesk Ilkka Viljanen / kok Anne-Mari Virolainen / kok Raimo Vistbacka / ps Antti Vuolanne / sd Myös seuraavat kansanedustajat ovat ilmoittaneet tukevansa lakialoitetta: Risto Autio / kesk Lasse Hautala / kesk Juha Hakola / kok Timo Heinonen / kok Sinikka Hurskainen / sd Jyri Häkämies / kok Tuomo Hänninen / kesk Heli Järvinen / vihr Bjarne Kallis / kd Anne Kalmari / kesk Toimi Kankaanniemi / kd Elsi Katainen / kesk Anneli Kiljunen / sd Timo Korhonen / kesk Kari Kärkkäinen / kd Markku Laukkanen / kesk Markus Mustajärvi / vas Tuija Nurmi / kok Klaus Pentti / kesk Erkki Pulliainen / vihr Sari Sarkomaa / kok Kimmo Sasi / kok Kimmo Tiilikainen / kesk. Tapani Tölli / kesk Tuulikki Ukkola / kok Pauliina Viitamies / sd Pekka Vilkuna / kesk 8

6 Kuva: Plugi Suomessa. Aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikki eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet, enemmistö lakivaliokunnan jäsenistä sekä joukko muita kansanedustajia. Lisäksi aloitteesta käydyn lähetekeskustelun ja SKAL:n tekemän kyselykierroksen perusteella lakialoitteella on kannatusta kansanedustajien keskuudessa paljon enemmän kuin vain sen allekirjoittaneet henkilöt. Eduskunnan ilmaiseman selkeän viestin järjestelmän kohtuullistamistarpeesta toivotaan vaikuttavan myös ministeriön lopullisen hallituksen esityksen laadintaan. Liittokokous otti voimakkaasti kantaa Ajokorttiseuraamusjärjestelmä oli Turun liittokokouksessa voimakkaasti esillä. Liittokokous velvoitti SKAL:n voimakkaisiin toimenpiteisiin jo heti julkilausumassaan (kts. sivu 14) ja sitä tehostettiin valiokuntakäsittelyn päätteeksi seuraavan ponnen muodossa: Liittokokous edellyttää SKAL:n hallitukselta voimakkaita toimenpiteitä turvatakseen ammattikuntansa yhdenvertaisuuden Suomen lain edessä muihin tienkäyttäjiin verrattuna. Vaadimme nykyisen epäoikeudenmukaisen käytännön lopettamista, jossa lievistä rikkomuksista määrätään kaksinkertainen rangaistus ja seurannaisvaikutukset ulottuvat työnantajaan saakka. Lakialoitteen perustelut Lakialoitteen perusteluissa esitetään mm. seuraavaa: Nykyisin ajokieltoon johtaa syyllistyminen kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa tai neljään kahden vuoden kuluessa. Aloitteessa ehdotetaan, että pistejärjestelmässä vanhentumisaika säilytettäisiin ennallaan täsmentäen kunkin pisteerän vanhentuvan kahdessa vuodessa antamisesta lukien. Aloitteessa ehdotetaan ajokieltoon johtavaksi kokonaispistemääräksi kahdeksaa. Useimmat teot olisivat yhden tai kahden virhepisteen arvoisia. Tällöin yleisimmät rikkomukset eli ylinopeudet on jaettu kahteen luokkaan. Lievien ylinopeuksien tapaan liikenneturvallisuuteen vaikuttamattomat lievät ajo- ja lepoaikarikkeet luetaan myös yhden pisteen arvoisiksi. Kolmen virhepisteen tekoja ovat eräät vakavimmat tai erityistä suunnitelmallisuutta osoittavat teot, kuten paljastinlaiterikkomus, joka osoittaa piittaamattomuutta liikennesääntöjä ja liikenneturvallisuutta kohtaan. Lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla on pistejärjestelmässäkin tiukemmat edellytykset ajo-oikeuden voimassaololle. Ajo-oikeuden menettämiseen johtava virhepistemäärä on lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla neljä. Ajokiellon kärsimisen jälkeen virhepistetili nollautuu kaikilla kuljettajilla. Aloitteessa esitettyä mallia voidaan pitää aiempaa oikeudenmukaisempana, koska pistejärjestelmä huomioisi nykyistä paremmin tekojen luonteen. Vakavammiksi arvioituihin tekoihin syyllistyminen johtaisi jatkossa nykyistä nopeammin ajokieltoon, mutta lievempiä, usein tahattomiakin, rikkomuksia sallittaisiin nykyistä enemmän. Esimerkiksi nykyisin lieviin ylikuormiin syyllistymisestä seuraavaa ajokieltoa on usein pidetty ammattiautoilijalle kohtuuttomana seurauksena. Aloitteessa ehdotetaan, että pistejärjestelmässä lievät ylikuormat ja lievät ylinopeudet sekä liikenneturvallisuuteen vaikuttamattomat lievät ajo- ja lepoaikarikkeet luokitellaan yhden pisteen teoiksi, joista ei seuraisi ajokieltoa kuin vasta kahdeksannesta teosta kahden vuoden sisällä. Liittokokous vaati ajokieltojärjestelmän kohtuullistamista ja tuki eduskunnalle jätettyä lakialoitetta, jossa pisteytysjärjestelmällä huomioidaan, minkä verran teolla tosiasiassa on vaarannettu liikenneturvallisuutta. 9

7 Puheenjohtajana kaudella jatkaa Ahti Myllys (kesk.) Rantasalmelta, I varapuheenjohtajana Teppo Mikkola (vas.) Mietoisista ja II varapuheenjohtajana Matti Heikkilä Kuusamosta. Liittokokous Turussa Euroopan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungissa SKAL ry:n liittokokous valitsi yksimielisesti Ahti Myllyksen Rantasalmelta jatkamaan järjestön puheenjohtajana. Varapuheenjohtajina jatkavat samoin yksimielisellä päätöksellä Teppo Mikkola Mietoisista ja Matti Heikkilä Kuusamosta. Ulla Eskelinen, Olli Blomberg Turun Kaupunginteatterissa järjestettyyn kokoukseen toivotti osanottajat tervetulleiksi puheenjohtaja Ahti Myllys, joka kuulutti vapaapudotuksen jälkeiseen nousevaan talouden tilaan vahvaa suomalaista tukea kuljetusalan ponnisteluille myös valtionhallinnon vastuupaikoilta. Pääjohtaja Juhani Tervala Liikennevirastosta kertoi valtiovallan tervehdyksessään valmistautumisesta uuden hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon, koko liikennejärjestelmän hallitsemisesta sekä tarpeesta valita oikein kehitettävät väylät. Tulevaisuustyössä säännöllinen vuoropuhelu toiminnan eri tasoilla tulee jatkumaan, ja sille on tarvetta, hän totesi. Kansainvälisten vieraiden ja IRU:n tervehdyksen esittänyt puheenjohtaja Alexander Sakkers IRU:n EU-jaoksesta oli ylpeä voidessaan todeta, että hänen kotimaallaan Hollannilla ja Suomella on paljon muu- takin yhteistä kuin mahdottoman vaikea kieli. Olemme päättäväisiä, menestymme liiketoiminnassamme määrätietoisuudella ja yhteistyöllä myös EU-päätöksenteossa Brysselissä, jossa suurin osa liikenteen päätöksistäkin syntyy, hän korosti. Asmapin puheenjohtaja Evgeny S. Moskvichev kiitti yhteistyöstä ja toivoi vuoden 2012 tuovan jo paljon enemmän suomalaisia kuljetuksia Venäjälle. Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n tervehdyksen esittänyt puheenjohtaja Teppo Mikkola määritteli Turun alueen merkityksen Suomelle niin maanteiden, teollisuuden, yritystoiminnan, kaupan, matkailun kuin merenkulun sydämessä. Myös järjestötoiminnalla on juuret syvällä Turussa. Illalliset kristallikruunujen tuikkeessa Illallisjuhlaa vietettiin Caribian Kylpylässä juhlavasti koristellussa salissa, missä päivällä kokouksessakin viihdyttäneet Sohon Torwet soivat edelleen komeasti muutaman solistin siivittämänä. Europarlamentaarikko Ville Itälän jouduttua jäämään viime hetkellä pois tilaisuudesta, luki Iiro Lehtonen hänen lähettämänsä tiiviin taistelutervehdyksen, jossa hän kiitti SKAL:ia hyvästä EU-työskentelystä ja totesi, että kuljetusyrittäjiä ei kaada edes EU. Illallisella palkittiin juhlavasti SKAL Kuljetusyritys 2010 Kuljetusliike Kauko Koskinen Oy ja luovutettiin Liikenneturvallisuuspalkinto Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:lle (laajemmat jutut seuraavalla aukeamalla). Turun Autoilijat ry säväytti yleisön omalla, hieman Turun ulkopuoleltakin vahvistetulla, sekstetillään. Niin minä neitonen sinulle laulan kuin omalle kullalleni, laulettiin suoraan läsnä olevien naisten sydämiin, salin kaikkien miesten taustatuella. Illallisella kiitettiin myös kaikkia onnistuneen tilaisuuden järjestäjiä. Varsinkin Turun Autoilijat ry:n toiminnanjohtaja Esa Lahti vahvisti hyvin liittokokousta valmistelevaa tiimiä osallistumalla paikallistuntemuksellaan paikka- ja tilavarauksien suunnitteluun ja lupajärjestelyihin. Kokouksessa luovutettiin seuraavat kunnia- ja ansiomerkit: Suomen Leijonan Ritarikunnan Ritarimerkki Seppo Korhonen Suomen Leijonan Ritarikunnan Ansioristi Veijo Kylliäinen Seppo Tolonen Jari Välikangas Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Kjell Flythström Pertti Ikonen Juha Karhu Jukka Ukura Ammattiautoliiton kultaisen ansioristi Christian Ekroos Sääntöjen mukaisten asioiden lisäksi liittokokouksessa linjattiin SKAL:n tulevaa toimintaa, määritettiin arvopohjaa ja evästettiin tulevaisuustoimikunnan työtä. 12

8 Ensimmäisenä valtakirjansa tarkistutti Kalevi Riihimäki Isostakyröstä. Yhdellä autolla maatalousalan kuljetuspalveluja vuodesta 1971 tuottaneena hän kantoi huolta yksittäisen yrittäjän asemasta kaiken suuren keskellä. USL-mandaatilla saapunut Ole Donner (oik.) ja Länsi-Suomea edustanut Mika Donner sanoivat odottavansa mielenkiinnolla mitä tuleman pitää niin liittokokouksen kuin kuljetusalan tulevaisuudenkin osalta. Asmapin puheenjohtaja Evgeny S. Moskvichen ja Tanja Sjölund, joka tulkitsi viestin. Juhani Tervala Liikennevirastosta. Alexander Sakkers IRU:n EU-jaoksesta. SKAL:n hallituksen jäsen Seppo Heikkinen (vas.) Oulusta ja SKAL Pohjanmaata edustanut Kari Peltonen arvelivat olevansa varmoja puheenjohtajavaalin tuloksesta. Monista kuljetusalan parannusta kaipaavista asioista Kari vielä tokaisi, että tienvarren yöbaareistahan ne parhaimmat parantajat löytyvät. Sieltä vain on paha saada asiat asiallisesti oikeiden tahojen tietoon. Jari Lehmusvuori Tammelasta ja Hannu Alenius (oik.) Ivalosta osallistuivat ensimmäisen kerran SKAL:n liittokokoukseen. Uuden tiedon saanti sekä vahva halu olla mukana vaikuttamassa oli molemmilla mielessä. Turun kaupunginteatterin isossa salissa oli 146 virallista liittokokousedustajaa, runsaasti koti- ja ulkomaisia kutsuvieraita sekä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Ansiomerkein huomioidut: Seppo Korhonen, Veijo Kylliäinen, Seppo Tolonen, Jari Välikangas, Kjell Flythström, Pertti Ikonen, Juha Karhu, Jukka Ukura ja Christian Ekroos. Kuvassa myös Ahti Myllys ja Iiro Lehtonen. Mahdollisuus testauttaa oma kunto ja lihasmassa kiinnostivat kokousedustajia. Ensimmäisenä Ilmarisen pojat ottivat käsittelyyn Eero Setolan (edessä) Nakkilasta ja Heikki Rannikon Salosta. 13

9 Julkilausuma SKAL vaatii muutosta: liikenteen rangaistusjärjestelmä kohtuuton ammattiliikenteelle Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Turussa lauantaina kokoontunut liittokokous vaatii ajokiellon määräytymisen kohtuullistamista. Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle määrätään sakkorangaistusten lisäksi 1-6 kuukauden mittainen ajokielto. Ajokielto määrätään automaattisesti erittelemättä miten pienistä rikkeistä sakot on aikanaan annettu. Ammatti- liikenteessä ajokielto tarkoittaa sitä, että työstä saatu palkka loppuu perheen huoltajalta. SKAL ei voi hyväksyä sitä, että rattijuopolle voidaan tuomita ehdollista ajokieltoa, mutta ammattiliikenteen kuljettajalle ajokielto määrätään ehdottomana. Näin silloinkin kun päätöksen aiheuttavat sakot muodostuvat pienistä rikkeistä, jotka eivät vaaranna liikenneturvallisuutta. Kokonaisrangaistuksesta on tullut näin ammatikseen ajavalle kohtuuton ja tämä on johtanut kuljettajien ammatinvaihdoksiin. Tekojen ja niistä määrättävien rangaistusten tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa. Tehdyt rikkomukset tulee voida pisteyttää rikkeen vakavuuden perusteella ja vasta pistetilin täytyttyä määrätään ajokielto. Lievempien rikkomusten ollessa kyseessä ajokielto tulee voida määrätä myös ehdollisena. Kun rangaistusjärjestelmä koetaan yleisesti kohtuulliseksi, sääntöjä noudatetaan paremmin ja liikenneturvallisuus paranee. SKAL:n liittokokous tukee eduskunnalle jätettyä lakialoitetta, jossa pisteytysjärjestelmällä huomioidaan, minkä verran teolla tosiasiassa on vaarannettu liikenneturvallisuutta. Mikäli ajokiellon määräytymisen kohtuullistamista ei pian oteta valmisteluun, SKAL tulee jouduttamaan asiaa erinäisillä toimenpiteillä. Työaikadirektiivi päätökseen ensi viikolla SKAL:n liittokokous vetoaa voimakkaasti suomalaisiin poliittisiin päättäjiin oikean ratkaisun aikaansaamiseksi EU:n työaikadirektiivikiistassa. Nyt on viimeinen hetki vaikuttaa yrittäjien puolesta! Liittokokouksessa käsitellyt jäsenyhdistysten tekemät aloitteet: 1 Digipiirturin mittaamaan ajoaikaan parannusesitys 2 Kuljetusajoneuvojen yhteystietomerkinnät 3 Liikenteenjakajat näkyvämmiksi 4 Roiskesuojien asennusvelvoite koskemaan myös M1-ajoneuvoluokkaa 5 Päästömittausvaatimuksen poistaminen katsastuksessa uudelta kalustolta 6 Ulkomaisten ajoneuvojen talvivarusteet 7 Ulkomaalaisille ajoneuvoille pakollinen hinauspalveluvakuutus 8 Ajokieltojärjestelmän kohtuullistaminen ja yhdenvertainen kohtelu Aloitteisiin 2, 4, 5, 6, 7 ja 8 liitettiin ponsi. Aloitteiden etenemistä voi seurata kotisivulla Lausuntoja ja esityksiä -osassa. SKAL:n hallitus Puheenjohtaja Ahti Myllys I varapuheenjohtaja Teppo Mikkola II varapuheenjohtaja Matti Heikkilä Varsinainen edustaja Varaedustaja Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät Reijo Mecklin Christian Ekroos Helsingin Kuljetusyrittäjät Eero Hakala Jukka Horkka Tapio Hellgren Juha Vannesluoma Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät Matti Jaatinen Ari Toivari Lapin Liikenneyrittäjät Kari Kähkönen Juhani Maliniemi Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät Petri Hämäläinen Hannu Kangas Seppo Voutilainen Matti Äijälä Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät Pekka Valtonen Tero Vihmalaakso Aimo Pirttijärvi Risto Kivimäki SKAL Itä-Suomi Markku Nissinen Veli-Pekka Hämäläinen SKAL Keski-Suomi Matti Perälä Jani Ylälehto SKAL Oulun lääni Seppo Heikkinen Juha Rahkola SKAL Pohjanmaa - Österbotten Håkan Stara Mikko Myllymäki Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Juha Karhu Ralf Hellsberg Metsäalan Kuljetusyrittäjät Ari Hämäläinen Hannu Lamminen Suomen Säiliöautoliitto Kari Helokivi Jarmo Vilander Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät Simo Räihä Tapio Okkolin Harri Sandell Göran Asplund 14

10 SKAL Kuljetusyritys 2010 Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky SKAL Kuljetusyritykseksi 2010 valittiin Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky Eurasta. Valinnassa kiinnitettiin tänä vuonna erityistä huomiota siihen, miten suomalaisuus näkyy yritystoiminnassa. Kuljetusliikkeen perustaja Kauko Koskinen on aina ollut ennakkoluuloton yrittäjä ja visionääri, jonka kohdalla asiakaslähtöisyys on ollut aitoa eikä pelkkä klisee. Myös kuljetuskaluston kehitysprojektit ovat lähteneet asiakkaiden tarpeista. Vuonna 1966 perustettu yritys on kasvanut vuosien saatossa yhden auton yrityksestä noin 90 auton ja 130 henkilön konserniksi. Koskinen-Yhtiöiden vetovastuu on siirtymässä Kauko ja Airi Koskiselta perheen tyttärille Minna Ruposelle Kuvassa (vas.) Ahti Myllys, Airi ja Kauko Koskinen, heidän tyttärensä Minna Ruponen ja Marjut Koskinen sekä myyntipäällikkö Lasse Virsu Neste Markkinointi Oy:stä. ja Marjut Koskiselle, jotka jatkavat isänsä ja isoisänsä renkaan jäljissä. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä selkeytetään myös yritysrakennetta. Konsernin palvelutarjonta on kasvanut monitahoiseksi. Se käsittää tänä päivänä niin kotimaan kuin ulkomaan liikenteen kuljetukset sekä lastaus-, purku- ja varastointipalvelut. Yrityksellä on monipuolinen kuljetuskalusto, joka sisältää runsaasti erilaisiin kuljetustehtäviin räätälöityä erikoiskalustoa. Me olemme toimineet vuosikymmenien ajan usealla eri kuljetussektorilla ja kartoitamme tälläkin hetkellä, mitä uusia palvelumuotoja voisimme tarjota asiakkaillemme, kertoi toimitusjohtaja Kauko Koskinen yhtiön tulevaisuudesta. Yrityksen toimintaa ovat ohjanneet laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasiat jo parinkymmenen vuoden ajan. Valintalautakunta arvosti erityisesti Koskinen- Yhtiöiden yhteistyötä toisten kuljetusyritysten kanssa. Olemme olleet mukana verkostoitumassa jo kymmeniä vuosia ja huomanneet sen suuren edun. Yhdessä olemme voineet tavoittaa paljonkin etuja, mm. tyhjänä ajo on vähentynyt huomattavasti tämän myötä. Toiminta on merkittävästi joustavampaa yhteistyön avulla, painotti Kauko Koskinen. Koskinen-Yhtiöissä on päästy hyvin vauhtiin myös ammattipätevyyskoulutusten kanssa, osalla kuljettajista on jo kaikki koulutukset suoritettuna. Niin direktiivinmukaiset kuin asiakaskohtaiset koulutuspäivät ovat yhä enenevässä määrin osa henkilökunnan kehittämistä ja motivointia. Liittokokousillallisella palkittu yritys sai stipendin käytettäväksi alan opintomatkaan sekä Neste Oil Oyj:n lahjoittaman SKAL Kuljetussyritys -kiertopalkinnon ja muistopatsaan. Ulla Eskelinen, Kirsi Heikkilä Matti Jaatiselle Liikenneturvallisuusalan ansiomitali Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:lle SKAL:n Liikenneturvallisuuspalkinto 2010 Liikenneturvan palkitsemistoimikunta on myöntänyt toimitusjohtaja Matti Jaatiselle vuoden 2010 ansiomitalin liikenneturvallisuustyöstä. SKAL:n liittokokousillallisella Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:lle myönnettiin SKAL:n Liikenneturvallisuuspalkinto Kuljetusyrittäjä Matti Jaatinen on aina halunnut toimia liikenneturvallisuutta edistäen ja on toiminut aktiivisesti Kaakkois-Suomessa erityisesti raskaan liikenteen turvallisuuden hyväksi. Hän on ylläpitänyt keskusteluyhteyt- tä tieviranomaisiin ja vieraillut kouluissa kertomassa turvallisuudesta raskaan ajoneuvon kuljettajan näkökulmasta. Yhteistyökumppaneiden merkitys on suuri ja yhdessä saamme paljon aikaiseksi, Jaatinen toteaa. Erityisesti yhteistyö entisen Tiehallinnon, nykyisen ELY-keskuksen, paikallisen liikkuvan poliisin, Liikenneturvan, Rahtareiden, koulujen ja oppilaitosten sekä tässä viimeisimmässä kampanjassa mukana olleiden Soneran ja Elisan kanssa, on ollut erittäin toimivaa. Kaakkois-Suomessa toteutettu Korvaa kätesi, käytä korvaa -kampanja, jonka tavoitteena on edistää raskaan ajoneuvon kuljettajien handsfree -laitteiden käyttöä, oli menestys ja kampanja onkin tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi. Myös operaattorit ovat nyt innostuneet markkinoimaan handsfree -laitteita kaikille puhelinten ostajille, Jaatinen kiitteli. Jaatinen oli puuhamiehenä myös sil- Palkinnonjaon jälkeen yhteiskuvassa poliisineuvos Kari Rantala, Matti Jaatinen, Iiro Lehtonen, Eeva- Maija Koponen ja Jari Kemppinen A-Vakuutuksesta. loin, kun Suomeen hankittiin ensimmäistä rekkasimulaattoria Etelä-Karjalan Aikuisopisto AKTIVA:n kuljetusalan koulutusyksikölle vuonna Liikenneturvallisuusalan ansiomitaleja myönnettiin tänä vuonna 11 henkilölle, muut mitalistit ovat luokan- ja liikenneopettaja Jaakko Arvela, liikenneturvallisuusinsinööri Erkki Hulkko, rakennusmestari Tarja Jääskeläinen, neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala, yksikönjohtaja Pekka Pulli, ylikomissario Rauno Pätsi, maaherra Rauno Saari, liikenneinsinööri Silja Siltala, toimittaja Paavo Tukkimäki ja autonkuljettaja Jukka Ylinen. Ulla Eskelinen, Kirsi Heikkilä 15

11 Puunkuormauksen SM Savonlinnaan Kari Heinonen sateessa murskavoittoon Puunkuormauksen Suomen mestaruus ratkaistiin nyt 25. kerran. Juhlavuoden kisakierroksen päätti Turussa, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokouksen aattona järjestetty finaali. Työryhmä Ulla Eskelinen Olli Blomberg Tanakasti tuivertanut tuuli ja kaiken kastellut sade ei puunkuormausfinalisteja pahemmin haitannut. Yleinen kommentti ennen starttilaukausta oli: metsäalan kuljetusyrittäjän normipäivän olosuhteet Ensimmäisenä finalistina nosturin nokkaan kiivennyt Kari Heinonen näytti heti kättelyssä kanssakilpailijoilleen taivaan merkit. Perinteiselle rikitaaliselle tulostaululle ilmestyi vakuuttava loppuaika 5.31! Kyseessä on yksi kisahistorian parhaimmista tuloksista, ellei peräti paras. Kari sai kuitenkin kovan vastuksen. Pari kilpailijaa olisi voinut jopa uhata hänen tulostaan, elleivät kilpailun kuluessa yhä liukkaammiksi käyneet kuusitukit olisi alkaneet haitata kuormien tekoa. Esimerkiksi Pekka Villman oli vain kourallisen päässä Karin lyömisestä, mutta sitten iski epäonni, ensin lipesi yksi tukki kuormaimen kourasta, sitten toinen ja sitten olikin jo myöhäistä. Pekan oli tyytyminen seitsemänteen sijaan. Viiden lääninmestarin ja seitsemän aikojen perusteella finaa- Kuplajuoma suihkusi perinteiseen tapaan finaalitulosten julkistamisen jälkeen. Mestari Kari Heinonen saa asiaankuuluvan kasteen Petri Varkoilta (vas.) ja Jari Sarajärveltä (oik). SKAL Golf sujuu sateellakin Järjestyksessään 19. SKAL Golf pelattiin Naantalissa Aurinko Golfin kentällä pe liittokokouksen alla. Olosuhteet eivät valitettavasti vastanneet kentän nimeä. Kilpailu saatiin kuitenkin vietyä lävitse tuulisissa ja sateisissa olosuhteissa. Kilpailuun osallistui 46 pelaajaa. Sarjojen parhaat olivat seuraavat: Lyöntipeli Miehet tulos 1. Heininen Tuomo Jaakkola Risto Hällström Jukka 80 Tulokset: Nimi Paikkakunta Lääni Aika Heinonen, Kari Savonlinna Itä-Suomi 5.31 Varkoi, Petri Juankoski Itä-Suomi 6.06 Sarajärvi, Jari Kuusamo Oulun lääni 6.09 Korhonen, Timo Lieksa Itä-Suomi 6.10 Laine, Jori Orivesi Länsi-Suomi 6.15 Itkonen, Ari Airaksela Itä-Suomi 6.21 Villman, Pekka Viitasaari Länsi-Suomi 6.30 Haapalainen, Jukka Nurmo Itä-Suomi 7.29 Ylijääskö, Kalle Sinettä Lapin lääni 7.36 Kuosmanen, Ari Lahti Etelä-Suomi 7.51 Kuulasmaa, Niilo Viitasaari Länsi-Suomi 8.03 Moilanen, Juha Utajärvi Oulun lääni liin päässeen kilpailijan päätettyä urakkansa voitiin vain todeta, että niin se Kai Heinonen vei perinteisen pääpalkinnon eli Buster-alumiiniveneen ynnä muut kultasijaan liittyneet upeat palkinnot Savonlinnaan. Tiukassa kisassa hopeaa nappasi Petri Varkoi Juankoskelta ja pronssia Jari Sarajärvi Kuusamosta. Puunkuormaajamestari-kiertueen alkukilpailuihin osallistui tänä vuonna yhteensä 1001 finaalipaikan tavoittelijaa. Alkukilpailuja järjestettiin 27 paikkakunnalla. Niiden yhteydessä ratkottiin myös veteraanien ja naisten mestaruus. Ensimainitun tittelin nappasi Kaarlo Rundgren Pellosta ajalla 6.42 ja jälkimmäisen Kaisu Ajopelto Lappajärveltä ajalla Puunkuormaajamestari kiertueen pääjärjestäjinä olivat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Cargotec Finland Oy Hiab ja Veho Hyötyajoneuvot. Kilpailukalustona oli Mercedes- Benz Actros x2 varustettuna Hiab Logilift 105 S -kuormaimella ja Alucar-pankoilla. Pistebogey Miehet 1. Strömsholm Ulf Porokka Jouni Saari Jorma 28 Naiset pistebogey 1. Vannesluoma Eija Venäläinen Maarit Seppälä Seija 26 MKY ry:n puheenjohtaja Ari Hämäläisen pistooli on puhunut; 25. Puunkuormaajafinaali on alkanut. Veteraanit M65 pb 1. Caven Harri Kouhia Jouko Haavisto Esko 23 Pisin draivi Juha Toivo 265 metriä. Lähimmäs lippu Tuomo Heininen 5,35 m. Risto Jaakkola 16

12 Litra päivässä -tapahtuma sään armoilla Liittokokouksen yhteydessä Litra päivässä -tapahtumassa Turussa SKAL:n osastolla hulmahtelivat ajoittain kovassakin tuulessa ja vesisateessa näyttävät huomionherättäjät Aurajoen rannassa. Ulla Eskelinen SKAL:n henkilökunta kertoi halukkaille kuulijoille Litra päivässä -klubista ja SKAL:n monipuolisesta koulutuksesta, joka sisältää myös paljon energiatehokkuustoimia tukevaa opetusta. Kuten Myllys liittokokouksen avauspuheessaan totesi, haasteista ja vaikeuksista huolimatta meillä on uskoa tulevaisuuteen. Samoin uskomme energiatehokkuustyön menestykseen, yhdestä myrskyisestä tilaisuudesta ei mielemme muutu, totesivat muutkin näytteilleasettajat Motiva, C-Track, Iveco, Neste Markkinointi Oyj, Oy Scan-Auto Ab, Renault Trucks ja Volvo Trucks. Lasse Virsu (vas.) ja Reima Karppinen Nesteeltä. Reima luotsasi myös SKAL:n veteraanikerhon jäsenten retken Naantalin jalostamolle. Scania osastolla esittelijänä Mika Jukkara (keskellä). Vinkkipankki energiatehokkuusvihjeille Litra päivässä -sivuille on perustettu vinkkipankki, jossa voit jakaa omia, hyviksi havaitsemiasi energiatehokkuusvinkkejä muille lukijoille. Jakamalla tietoamme kannamme yhteistä vastuutamme vihreämmästä liikenteestä, sillä joukossa niin polttoaineen pihistys kuin muutkin ympäristöystävälliset teot tiivistyvät. Volvon Ulf Strömsholmia (vas.) ja Sakari Kokkosta jututtamassa Jukka Horkka. Renaultin miehet valmiina esittelyihin. SKAL:n yleisökilpailun palkinnot lähetetään Janna Wolinille, Kari Karhulle, Heikki Isotuvalle ja Tuula Kerolalle. 17

13 Puhelin on tärkein kontaktiväline järjestelyjen aikana, mutta kilometrejäkin taittuu paljon, sillä haluan käydä varmistamassa asiat paikan päällä useamman kerran ennen H-hetkeä, Jari Pietilä sanoo. Onnistunut kokous syntyy tiimityönä SKAL on järjestänyt liittokokouksia vuodesta Järjestöpäällikkö Jari Pietilällä on jo 15 vuoden vankka kokemus ja tieto järjestelyjen johtamisesta. Järjestön vuoden tärkein valtakunnallinen tapahtuma on silti melkoinen urakka ja vaatii paljon tiimityötä. Ulla Eskelinen Kun SKAL:n hallitus on hyväksynyt alueyhdistyksen esittämän liittokokouspaikan, alkaa järjestöpäällikkö Jari Pietilän valmistelutyö välittömästi, usein siis jo kaksi kolme vuotta ennen kokousta. Jos kyseessä on iso juhlakokous, sitä organisoimaan perustetaan erillinen työryhmä. Aluksi otan yhteyttä ehdotettuun kokouspaikkaan ja tarkistan, että tilat riittävät varmasti liittokokousväelle. Mikäli kokouspaikassa ei voi järjestää illallista, on etsittävä sille sopiva paikka. Illallispaikan etsiminen on monesti koko järjestelyjen vaikein osuus, sillä haluaisin tarjota illallisella kaikille osanottajille tasa-arvoisen paikan nähdä illan ohjelma. Jos tila on valmiiksi ravintola, tai edes ravintolaa muistuttava paikka, työni on huomattavasti helpompaa, Jari kertoo. Tilojen järjestyttyä alkaa niiden varustaminen tarvittavalla tekniikalla, musiikilla, somistuksilla ja tarjoiluilla. Esiintyjät ja puhujat niin kokouksen avajaisiin kuin iltatilaisuuteen on löydettävä ja järjestettävä kutsuvieraille kaupungin vastaanotto. Ulkoalueilla on usein esillä jäsenkunnan tai yhteistyötahojen raskasta kalustoa. Sen paikalle tuomiseen on hankittava erilliset luvat, joskus moneltakin eri viranomaiselta. Hyvin usein tarvitaan lisäksi linja-autokuljetuksia tapahtumapaikkojen välillä. Puunkuormauskisat, jotka pääsääntöisesti on järjestetty liittokokouksen yhteydessä, vaativat erilaisia aluevarauksia ja lupia sekä siivouspalvelun ja äänentoistolaitteiston. Lopuksi on valvottava toimiston oman tarpeiston siirtäminen kokouspaikalle. Mikäli kokouspaikkakunnalla toimii kongressijärjestäjä, tilaisuuden valmistaminen on huomattavasti helpompaa. Valitun kokouspaikan henkilökunnalla on myös suuri merkitys. Jos se on huolehtivaa ja palvelualtista, omat järjestelypaineet helpottavat. Voi luottaa siihen, että vastapeluri muistuttaa yksityiskohdista, jotka on huomioitava. Sellainen henkilö kantaa pitkälti myös vastuuta onnistuneesta tilaisuudesta, Jari sanoo. Esimerkiksi tämänvuotisen Turun Kaupunginteatterissa järjestettävän kokouksen kaikki valmistelut on pitänyt teh- dä itse ilman kongressijärjestäjää. Turun matkailutoimistosta on kyllä löytynyt mukavasti apua retkien suunnitteluun. Jarin on siis paimennettava itse kaikki loppuun saakka. Tiimityöllä saavutettuja onnistumisia ja pientä paikattavaa Matkan varrelta on mieleen jäänyt esimerkiksi Lahden Sibeliustalo, joka oli mainio kokouspaikka, koska siellä pystyi järjestämään kaiken alusta loppuun samassa paikassa. Viime vuonna Oulussa kaikki tapahtumat keskittyivät myös saman torin ympärille eli erillisiä kuljetuksia ei tarvinnut järjestää, Jari muistelee muutamaa aiempaa pitopaikkaa. Kokouksessa käsiteltävän materiaalin tekemiseen osallistuu suuri joukko SKALorganisaation väkeä. Sen valmistelu alkaa tammikuussa. Apua antavat tietenkin myös paikallis- ja alueyhdistykset tarjoamalla paikallistietämystään ja verkostojaan avuksi, Jari painottaa tiimityön määrää. Jokaisessa kokouksessa huomaan itse pieniä asioita, jotka olisi voinut hoitaa vielä paremmin. Pahimpia ongelmatilanteita on syntynyt tekniikan pettäessä, mutta siihenkin on opittu varautumaan ja kuljetamme mukana varalta omatkin laitteet. Erilaisista muistilistoista saa myös tukea matkan varrella, Jari Pietilä tunnustaa. Vuosien varrella työnjako palapelin eri osien kokoamisessa on selkeytynyt. 18

14 TAPAHTUMALOGISTIIKKA Kari Karhu. Asiakkaista pidetään huolta Anneli Similä - Elintarvikekuljetukset ovat herkkä ala, joka vaatii ajan hermolla olemista, toteaa kuljetusyrittäjä Kari Karhu. Kainuun teillä on vielä hiljaista kesäkuun alkupäivinä. Tuntuu, että maisema odottaa kesämökkeilijöitä sekä erilaisiin tapahtumiin tulijoita hiljentyäkseen sitten taas syksyä kohti. Mutta Kainuussa ei kituuteta, siellä tapahtuu koko ajan. Ajelemme kuljetusyrittäjä Kari Karhun kanssa Kajaanista kohti Hyrynsalmea ja Ukkohallan lomakeskusta. Ajokierroksen yhteinen nimittäjä on tapahtuma, joka kaikessa hulluudessaan on vakiintunut kesän kohokohdaksi ja tuhansia ihmisiä vetäväksi viikonlopuksi Hyrynsalmen Vuorisuolla. Tuo tapahtuma on suopotkupallon 11. MM-kisat, jotka tänä vuonna pelataan Nälkä lähtee syömällä Niin kauan kuin suopotkupallokisoja on järjestetty, eli nyt jo 11. kerran tänä kesänä, on Kari Karhun luotsaama kuljetusyritys Kauko Karhu Oy kuljettanut elintarvikkeita sinne tuhansien pelaajien ja katsojien nälkää hillitsemään. Elintarvikkeiden siirtokuljetukset eli lämpösäädellyt kuljetukset ovatkin alue, johon Kauko Karhu Oy on erikoistunut. Palveluun kuuluu myös mm. kylmätilojen vuokrausta Suopotkupallokisojen kaltaisiin massatapahtumiin, asiakkaalle räätälöityjen tarpeiden mukaan. Lisäksi tehtaiden sisällä hoidetaan mm. raaka-aineita valmiiksi eri osastoille tuotteen valmistusprosessin nopeuttamiseksi. Kari Karhu on ollut mukana isänsä Kauko Karhun vuonna 1979 perustamassa yrityksessä vuodesta 1983 lähtien. Päätös yrityksen jatkamisesta kypsyi mielessä pikkuhiljaa. Se naksahti lopullisesti ajatuksissa yhtenä yönä, ettei isän kädenjälkeä sovi heittää hukkaan. Sukupolvenvaihdos tehtiin kahdessa vaiheessa ja kokonaisuudessaan yritys siirtyi nimiini nyt vapunaattona, valottaa tuore toimitusjohtaja kuljetusyrityksen vaiheita. Kuuden miljoonan liikevaihtoa pyörittävällä yrityksellä on kuusi omaa yhdistelmää, henkilökuntaa on 15. Vakituisia sopimusyrittäjiä on noin 10, joilla on yhteensä 20

15 kolmisenkymmentä autoa. Yrityksen kotipaikka on Kajaani, jossa äiti Ritva Karhu pyörittää toimistoa. Toimipisteet sijaitsevat Kuopiossa ja Seinäjoella, joista käsin kuljetuksia käytännössä järjestellään ja joissa Kari Karhu käy viikoittain. Yrityksen kuljetusalueena on noin puoli Suomea eli Kouvola-Vaasa linjan pohjoispuoli. Ulkomaanliikenteenkuljetukset yritys lopetti kaksi vuotta sitten. Vaihtoehtona olisi ollut liikenteen laajentaminen, mutta yritys päätti keskittyä kotimaan kuljetuksiin. Kari Karhu ajoi itse ulkomaanliikennettä yli 10 vuotta, pääasiassa Espanjaan. Siellä se nuoruus meni, Kari naurahtaa. Maltillisesti ja pitkäjänteisesti tulosta Kari Karhu pitää sopimusyrittäjä-verkostoa erittäin toimivana. Kun toimintaa on laajasti eri puolilla Suomea, olisi omaa laajaa kalustoa vaikeampi hallita. Jos ja kun yritystä vielä laajennetaan, haluaa Kari Karhu sen tapahtuvan maltillisesti. Sama pätee asiakaskuntaan. Resurssien on oltava sellaiset, että asiakkaista pystytään pitämään huolta. Viime vuonna yrityksen liiketoiminta kasvoi 10 %. Taantuma ei vaikuttanut yrityksen kuljetuksiin, lukuun ottamatta perinteistä keskikesän kuljetuspiikkiä, joka nyt oli loivempi. Yrityksen pitkäjänteinen työ, hyvät asiakassuhteet sekä hyvä ja motivoitunut henkilökunta toi tulosta, Kari Karhu iloitsee. Eikä sovi unohtaa toimitusjohtajan osuutta, sillä hänelle yrityksensä ja itsensä kehittäminen on jatkuvaa ja luonnollista. Kari Karhu on käynyt toimitusjohtajakoulun, suorittanut johtamisen erikoistutkinnon Tampereen yliopistossa ja viimeksi soitellessamme hän oli parhaillaan kasvuyrityksen johtamiskurssilla. Yrityksen menestynyt toiminta on pantu merkille mm. SKAL:ssa, kun Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät valitsivat Kauko Karhu Oy:n vuoden 2006 liikenteenharjoittajaksi. Omaan yritykseen on paneuduttava 110 %:sti ja oltava jatkuvasti ajan hermolla. Toimintoja on kehitettävä niin, että pystytään täysillä vastaamaan asiakkaiden toiveisiin omasta katteesta tinkimättä. Menestyviä kuljetusyrityksiä on Suomessa valitettavasti vielä kovin vähän, Kari Karhu harmittelee. Kauko Karhu Oy:llä on pitkäaikaisia asiakassuhteita, joiden jatkuvuus perustuu kuljetusten luotettavuuteen sekä kokonaisvaltaiseen edullisuuteen, jonka taas mahdollistaa laaja toiminta-alue. Haasteet liittyvät lähinnä paluulogistiikkaan, sopimuskumppanien autoista osa ajaa ainoastaan yhdensuuntaisia kuormia. Tapaan asiakkaita vähintään kerran kuukaudessa. Välttämättä ei aina tarvitse olla mitään asiaakaan, mutta yhteinen kahvi- tai lounashetki sekä siihen liittyvä ajatustenvaihto on mukavaa ja saattaa joskus poikia uusia ideoitakin yhteistyöhön. Kari Karhu on myös mukana järjestötoiminnassa. Erityisen kiitoksen hän haluaa osoittaa SKAL Oulun läänin toiminnanjohtaja Heikki Huhanantille alueen ja Kainuun Kuljetusyrittäjien aktiiviseen toimintaan panostamisesta. - Heikki pitää porukan hereillä, Kari kiittelee. Positiivisella otteella Kari Karhusta huokuu harvinainen positiivisuus ja levollisuus. Hän myöntääkin perusasenteensa olevan positiivisen, mitään kummempaa valittamisen aihetta ei esimerkiksi kuljetusalalta löydy. Viimeisen päälle tarkka Kauko-isä on ollut esimerkkinä myös hänelle. Yrityksen kaikkien toimintojen on kestettävä päivänvalo, minkäänlaista lipsumista ei sallita. Kuljettajat ovat viihtyneet talossa hyvin. Erityisesti säännölliset työajat ovat hyvä houkutin. Sairauslomia on ollut todella vähän, kolmikymmenvuotisen toiminnan aikana ne ovat kuulemma yhden käden sormilla laskettavissa. Yritys pitääkin huolta työntekijöistä säännöllisellä työterveyshuollolla sekä yhteisillä harrastuksilla. Työterveyshuolto on vakuutus sekä yritykselle että työntekijöille, että työtä jaksetaan tehdä, Kari toteaa. Ja tietenkin kun Kainuussa ollaan, on yrityksellä oma suopotkupallojoukkue. Jokavuotiseen turnaukseen harjoitellaan talvisin myös jääkiekkoa pelaamalla. Business-sarjassa pelaava joukkue on sijoittunut sarjassaan jopa kolmen parhaan joukkoon. Kyllä se viimevuotinen rangaistuspotku jäi harmittamaan, kun se toi meille häviön, joukkueen managerina toimiva Kari manailee vieläkin. Kari Karhu ja Ukkohallan toimintaa vetävä Kimmo Kyhälä lomakeskuksen maisemissa. Kimmo Kyhälä on yksi Suopotkupallokisojen järjestäjistä. 21

16 TAPAHTUMALOGISTIIKKA Menkää suolle! Kaksi eri tyylinäytettä. Joskus suo on liian märkää, kuten vasemmanpuoleisesta kuvasta näkyy. Anneli Similä Tänä kesänä pelataan MM-jalkapalloa paitsi Etelä-Afrikassa, myös Kainuun Vuorisuolla. Kaksipäiväisiin suopotkupallokisoihin saapuu pelaajaa ja tuhansia katsojia, joten järjestelyjen sujuvuus vaatii pienimmänkin asian huomioonottamista. Suolta on haettu kuntoa kautta aikojen. Moni varmaan muistaa Vuoden lehtikuvaksikin valitun otoksen, jossa hiihtäjä Mika Myllylä tarpoo sauvojen kanssa suolla lähes nääntymäisillään. Kova laji on suopotkupallokin, siinä ei yksittäinen pelaaja kestä kyydissä muutamaa minuuttia kauempaa, joten vaihtopenkillä käy kova vilske. Mutta ennen kuin suolle päästään, pitää nyt neljättä kertaa järjestelyistä vastaavalla Hiihtokeskus Ukkohalla Oy:n vetäjillä Kimmo Kyhälällä, Markku Haanpäällä ja Jouko Koskella kiirettä. Ilmoittautumissivut netissä seuraavan vuoden kisoihin pärähtävät auki heti seuraavana maanantaina, kun on edellistä viikonlopun kisoista kunnialla selvitty. Kisoihin halukkaita on yleensä joukkuetta, mutta vain Markku Haanpää ja kisojen jälkeen suosta löytyneitä jalkineita. Niistä suunnitellaan jossain vaiheessa taideteosta. noin puolet näistä voidaan ottaa. Osanottajat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tarpeeksi hullu tapahtuma Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji, joka yhdistää ihmisiä yli rajojen. Suopotkupallokisojenkin maine on kiirinyt ympäri maailmaa. Sellaiset kansainväliset yhtiöt kuin Reuters, BBC ja Discovery Channel ovat uutisoineet tapahtumasta näyttävästi. Tämän vuoden kisoihin, , tulevat kaukaisimmat pelaajat Espanjasta. Tämä on tarpeeksi hullu tapahtuma, jonka kehittämisessä ovat alun alkaen olleet mukana hyvät tekijät, toteaa Kimmo Kyhälä menestyksen taustoista. Suopotkupallon ensi askeleet otettiin 1998, jolloin järjestettiin ensimmäiset SM-kisat. Seuraavana vuonna oli vuorossa EM-kisat ja vuodesta 2000 lähtien on pelattu maailmanmestaruudesta. Kisat ovat Hyrynsalmen kunnan omistama hanke, jonka pitopaikasta syntyi vuonna 2007 riitaakin. Silloiset järjestäjät halusivat siirtää tapahtuman Hyrynsalmesta muualle, koska heidän mielestään kisoja ei voinut Hyrynsalmella kasvattaa ja kehittää. Kunta ei tätä hyväksynyt, vaan teki (kuva: Suopotkupallo) 22

17 Onnea VUOTTA Julin, Niilo Pohja-Lankila 85 VUOTTA 8.7. Anias, Kalevi Alavieska Koponen, Tauno Varkaus 80 VUOTTA Röpelinen, Kalevi Sonkajärvi 75 VUOTTA Rodas, Pentti Espoo Sandell, Göran Helsinki Lehikoinen, Matti Kulloo Laine, Eero Forssa Hallbäck, Ulf Helsinki Manninen, Matti Ruovesi Lindberg, Altti Masku Varis, Jorma Norola 70 VUOTTA Tuomikoski, Erkki Kurikka Jääskeläinen, Arvo Hietamäki Lehtimäki, Keijo Salo Åvall, Per-Erik Tuusula 2.9. Haapanen, Pentti Helsinki 60 VUOTTA 1.7. Nupponen, Olavi Mäntyharju 4.7. Nevanpää, Arvo Virrat 8.7. Tauriainen, Lauri Pudasjärvi Pöytälaakso, Arto Hyllykallio Lehtonen, Jarmo Taivassalo Nurminen, Simo Paimio Rajamäki, Tapio Ylistaro as Kariniemi, Pentti Huittinen Tolvanen, Ossi Varkaus Koppanen, Veikko Helsinki Suojanen, Simo Askainen Pellinen, Kari Ruokolahti Westerlund, Berndt Tenhola Virtanen, Pertti Tuusula 2.8. Peltomaa, Ritva Lohja 9.8. Johansson, Arja Pori 9.8. Tammela, Veli Koskenkorva Onnela, Ossi Riihimäki Sarin, Pentti Jokioinen Talonen, Erkki Helsinki Sivula, Antti Kuru Pohjolainen, Mikkko Suonenjoki Tuominen, Hannu Karkkila Rautiainen, Pekka Pöljä Tuominen, Mauri Oitti Sundfors, Jan Öja Ramstedt, Bo Skuru Arpiainen, Kaj Kuopio 1.9. Laukkanen, Ari Jyväskylä 1.9. Paananen, Antero Imatra Matkoilla 2.9. Tollola, Markku Jyväskylä 8.9. Ginström, Torsten Dragsfjärd Peltonen, Teuvo Hollola Salmi, Tuomo Ruotsinkylä Mattinen, Pertti Mikkeli Pakkanen, Esko Imatra Söderlund, Börje Tenala Sjöblom, Seppo Tuusula Rantala, Timo Laitila 50 VUOTTA 2.7. Lindgren, Jan Erik Kruunupyy 2.7. Toivonen, Jouko Valkeakoski 3.7. Kuusisto, Kalle Valkeakoski 4.7. Määttä, Jukka Kempele Kemppainen, Hannu Vantaa Tiilikainen, Arto Mikkeli Eko, Raimo Yläne Nieminen, Markku Eteläinen Tyyskä, Juha Otava Mikkilä, Hannu Nurmes Nieminen, Jukka Herrala Saaranen, Pekka Reisjärvi Granqvist, Glenn Jakobstad Mäkinen, Seppo Somero Luttinen, Paavo Muhos Korpivuoma, Erkki Kemijärvi 2.8. Rytkönen, Risto Vihtijärvi 3.8. Aalto, Jarmo Turku 3.8. Toivonen, Ilkka Luvia Itkonen, Vesa Vantaa Hannonen, Arto Tolosenmäki Kylkilahti, Jyrki Orivesi Johansson, Osmo Ojakkala Kangas, Esko Mikkeli Karjalainen, Pauli Nousiainen Kaurissaari, Keijo Helsinki Räsänen, Jouni Karvionkanava Viinikka, Hannu Ähtäri Savolainen, Mauri Pihtipudas Rintala, Jyrki Mäntsälä Federley, Jukka Lahti Lahtinen, Pertti Nokia Härikkä, Pentti Tampere 1.9. Liljaniemi, Matti Hartola 2.9. Kosonen, Mikko Turku 3.9. Kärkkäinen, Asko Pyhäsalmi 5.9. Koro, Ari Virrat 5.9. Nissinen, Markku Vieremä 8.9. Keskinen, Matti Tampere 9.9. Marttila, Ilkka Koskioinen Hietakangas, Allan Ähtäri Alanen, Jari Pori Mäki, Olli Masku Ylä-Onnenvuori, Reijo Lammi Valtonen, Reijo Kausala Inkeroinen, Eero Tupos Kukila, Veli Orismala Uusitalo, Hannu Vimpeli Heijala, Kimmo Helsinki Pitkäranta, Timo Merikarvia Normandian maisemissa Osa USL ry:n hinausalan yrittäjistä vieraili Ranskassa Normandiassa toukokuun lopussa. Matkalla yrittäjät kävivät Renault kuorma-autotehtaassa Plainvillessä. Tehdas tekee taloustaantuman johdosta yhä nelipäiväistä viikkoa. Päivätuotanto on tällä hetkellä n. 40 kuormaautoa. Tehtaalla uskotaan kuitenkin tilanteen paranevan pikkuhiljaa tämän vuoden aikana. Lisäksi yrittäjät vierailivat Caen in kaupungin yhdessä suurimmista hinausalan yrityksistä Garage de l Ouest, joka hoitaa sekä raskaan että kevyen kaluston hinausja tiepalveluja kymmenellä ajoneuvolla. Hinauspalveluissa Ranskassa on yhä käytössä alueellinen vuoropäivystysjärjestelmä niin kaupungissa kuin Normandiaa halkovilla moottoriteillä. 64

18 SVENSKA Väcker morgondagen bekymmer? Landsvägen utgör arbetsplatsen och näringskällan för tusentals finländare. Staten upprätthåller vägnätet med alltför anspråkslösa medel vilket betyder att den som lider är gummihjulstrafiken. Statsmakten som tänjer ut på centslanten som en girigbuk har tillsvidare bara skrapat sig på magen. En med lastbilar omskött effektiv godstrafik gör det möjligt att varor som produceras i Finland och hämtas hit kan levereras till förädling eller via butikerna till daglig konsumtion. Vad skulle hända om landsvägarnas godstrafik plötsligt skulle stanna? Vi behöver en stark finsk transportnäring och intelligent logistik. Och det kräver satsningar. Det avstånd som här producerade varor måste tillryggalägga förrän de når den europeiska marknaden kan inte förkortas utan en egen konkurrenskraftig transportbransch. Att överlåta exporttransporterna åt utländska företag och därtill inkopplade anbudsförfaranden bara förvärrar situationen. Snabbvinster som lägre priser kanske ger skapar inte någon kontinuitet, inte några arbetsplatser och inte några effektivare verksamhetsformer. Billigt är billigt, men inte något mera och det räcker inte till. Med denna fart är det snart slut med centslantar som man skulle kunna tänja på. Den senaste nyheten kommer från hamnen i Helsingfors. Rutten Tallinn- Helsingfors har i popularitet vuxit förbi Tysklandsrutterna. Ökningen beror på att Estlandsbåtarna fraktar hela fordonskombinationer i stället för släpvagnar och containers. Den kraftiga tillväxten förklaras av viljan att komma till Finland för att här idka intern godstrafik. Synförnimmelser ute från huvudvägarna bekräftar innehållet i nyheten. Såsom det nu pågår erövrar de som idkar olagligt cabotage snart hela Finland och kväver med sina långa tentakler de finska medkonkurrenterna. Den sega finska transportföretagaren utgör stenfoten för våra gummihjulstransporter. Godsflödena tryggas med en stenhård flexibilitet vilken bara våra transportföretag med sina i genomsnitt fyra lastbilar förmår åstadkomma. Inom landsvägarnas godstrafik opererar cirka transportföretag, av vilka ungefär hälften är familjeföretag med bara en enda lastbil! Existensen av denna oer- sättliga kraftreserv måste tryggas så att de arbetsplatser dessa företag står för kan fortsätta sin verksamhet i Finland. Stark företagsamhet kan inte skapas med trollkonster och inte genom att dra till skatteskruven. Den för nästa år planerade höjningen av dieselpriset med 8 cent per litern höjer transportbranschens totala årliga kostnader med 80 miljoner euro! Och när man så här har nått samma skattenivå som för bensin, eller t.o.m. kanske lite mera, når vi en årskostnad på över 300 miljoner euro. Sådant här agerande där kostnaderna tillfaller vår industri, saknar allt sunt förnuft! Hållbara förändringar kan skapas genom att effektivisera logistiken i samarbete med kunden. Med kompanjonskap och nätverksstruktur är det möjligt att avskaffa onödiga avstånd och uppnå kostnadsbesparingar. Samtidigt spar man bränsle, skapar hållbar utveckling och lättar på kolfotspåret. Det är detta vi arbetar för. Hur är det med Dig? Bär Du bekymmer över morgondagen? Iiro Lehtonen Landsvägslogistikens miljögärning SKAL har nu i ett par års tid upprätthållit projektet En liter om dagen inom vilket verksamheten fokuserats på energieffektiv landsvägstrafik och konkret minskning av utsläpp. Ett varmt tack bör alltså riktas till vår aktiva medlemskår; den klubb som grundades för aktiviteter inom projektet har redan nu en medlemskår på över ettusen transportföretag och -företagare. Detta om något kan anses utgöra en verklig miljögärning. Med sikt på år 2020 håller EU som bäst på att finslipa gemenskapsmarknadens framtidsstrategi samt ett nytt trafikpolitiskt program, kallat trafikens Vitbok. Beträffande bägge dessa vet vi redan nu att de centrala faktorerna vid linjedragningen kommer att vara att man av vägtrafiken kräver bättre energieffektivitet och att all miljöpåverkan måste drastiskt minska. Därför är det helt klart att även transportsektorn i ännu stramare grad måste satsa på miljöfrågor de närmaste åren. Jag lånar vårens förträffliga reklamslogan: man måste tänka på att spara, man måste tänka på naturen. Vi proffs inom landsvägslogistik och lastbilstrafik har i detta syfte redan kommit i god fart efter det vi passerade startlinjen. I över tio års tid har vi bedrivit ett frivilligt energibesparings- och effektivitetsprogram. På företagsnivå har vi satsat på chaufförsfortbildning och val av lämpligt fordonsmateriel. Vi har strävat till så hög lastningsgrad som möjligt genom att optimera logistiken. På så sätt har vi skapat en solid grund för fortsatt verksamhet i samma anda. I detta nummer av vår tidning berättar överinspektör Saara Jääskeläinen vid kommunikationsministeriet närmare om kommande utmaningar av vilka en stor del går ut på att göra transportbranschen ännu grönare. Jag sitter och skriver denna ledare i Bryssel. Det senaste året har jag vistats nästan en tredjedel av min arbetstid här. Såsom vi alla väl känner till, är det just EU-maskineriet som mal fram största delen av den trafiklagstiftning som berör SKAL-medlemmarna. Därför måste vi i allt kraftfullare och effektivare grad satsa på koncentrerad EU-intressebevakning. Det nyligen avgjorda tvistemålet om att även transportföretagarna borde omfattas av vägtransportbranschernas arbetstidsdirektiv utgör i detta avseende ett förträffligt exempel. Vi kämpar här faktiskt med frågor av allra största betydelse! Pasi Moisio 68

19 SVENSKA Förbundsmötet i Åbo Europas kulturhuvudstad 2011 Vid förbundsmötet tilldelades hedersbetygelser åt följande: Seppo Korhonen (Riddartecknet av Finlands Lejons orden); Veijo Kylliäinen, Seppo Tolonen och Jari Välikangas (Förtjänstkorset av Finlands Lejons orden); Kjell Flythström, Pertti Ikonen, Juha Karhu och Jukka Ukura (Medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros orden); Christian Ekroos (Yrkesbilförbundets gyllene förtjänstkors); med på bilden även ordförande Ahti Myllys och verkställande direktör Iiro Lehtonen. SKAL rf:s förbundsmöte valde enhälligt Ahti Myllys från Rantasalmi att fortsätta på sin post som förbundets ordförande. Likväl enhälligt valdes Teppo Mikkola från Miedois och Matti Heikkilä från Kuusamo att fortsätta på sina respektive poster som viceordförande. Ulla Eskelinen, Olli Blomberg Ordförande Ahti Myllys hälsade deltagare och gäster välkomna till mötet som anordnades i Åbo Stadsteater den I sitt öppningstal efterlyste han starkt finskt stöd av statsmaktens ansvarsbärande åt transportnäringen som just nu håller på att repa sig efter ett långt fritt fall. Trafikverkets generaldirektör Juhani Tervala framförde statsmaktens hälsning och berättade om förberedelserna inför regeringens trafikpolitiska redogörelse, om trafiksystemets förvaltning och om behovet att välja just de rätta trafikleder som kräver vidareutveckling. Det finns enligt honom uppriktigt behov att fortsätta framtidsarbetet i form av regelbunden dialog på olika nivåer. Ordförande Alexander Sakkers vid IRU:s EU-sektion framförde de internationella gästernas och IRU:s hälsning. Han sade sig vara uppriktigt stolt över att hans hemland Holland och Finland har även mycket annat gemensamt än ett obegripligt svårt språk. Vi är beslutsamma, vi når framgång i affärsverksamhet genom målmedvetenhet och samarbete även då det gäller EU-beslutsfattandet i Bryssel där de flesta besluten angående trafiken görs, konstaterade Sakkers. Ordförande Evgeny S. Moskvichev vid den ryska transportföretagarorganisationen Asmap tackade för samarbetet och önskade att år 2012 för med sig ökade finska transporter till Ryssland. Teppo Mikkola framförde Västra Finlands Transportföretagare rf:s hälsning och poängterade Åboregionens viktiga läge i hjärtat för såväl landets vägtrafik, industri, företagsverksamhet, handel, turism och sjöfart; även förbundsverksamheten har sina rötter djupt i Åbo. Mötessupén anordnades vid Caribia Spa s festligt dekorerade storsal. För underhållet ansvarade den ypperliga hornorkestern Sohon Torwet med solister. På grund av att kvällens huvudtalare, Europaparlamentariker Ville Itälä insjuknat, uppläste verkställande direktör Iiro Lehtonen hans kortfattade kamphälsning i vilken Itälä tackade SKAL för resultatgivande EU-arbete. Hälsningen avslutade mer orden inte ens EU förmår knäcka transportföretagarna. Vid supén utdelades priset SKAL Transportföretag 2010, det gick till transportföretaget Kauko Koskinen Oy. SKAL-organisationens Trafiksäkerhetspris gick i år till Sydöstra Finlands Transportföretagare rf. Turun Autoilijat ry överraskade publiken med en herrsextett som fått förstärkning från grannföreningarna. Den välbekanta finska visan Niin minä neitonen Sinulle laulan kuin omalle kullalleni sjöngs rakt i damgästernas hjärtan herrgästerna i salen deltog i sången och tog rollen av kavaljer stående intill sin dam. Vid supén riktades även ett varmt tack till alla som deltagit i arrangemangen. Speciellt verksamhetsledare Esa Lahti vid Turun Autoilijat ry uppvaktades för att hans lokalkännedom varit till stor hjälp för arrangörsteamet vid planering och genomföring av plats- och lokalitetsreserveringar samt olika tillståndsförfaranden. Resolution SKAL kräver förändring: Trafiksanktionssystemet orimligt för yrkestrafiken Finlands Transport och Logistik SKAL rf:s förbundsmöte som sammanträdde i Åbo kräver att rimlighet tillämpas vid åläggning av körförbud. I lagen om trafik på väg fastställs att åt person som under loppet av ett år fått tre eller under loppet av två år fått fyra bötesstraff åläggs dess- utom körförbud i 1-6 månader. Körförbudet åläggs automatiskt oavsett för hur små förseelser bötesstraffen i sinom tider utfärdats. Då det är fråga om yrkestrafik betyder ålagt körförbud även att lönebetalning för utfört arbete upphör för familjens försörjare. SKAL förmår inte godkänna att ett rattfyllo kan åläggas villkorligt körförbud, men att en chaufför i yrkesmässig trafik alltid åläggs ovillkorligt körförbud. Så sker även i de fall då de bötesstraff som inverkat på beslutet består av små förseelser som inte har någon betydelse med tanke på trafiksäkerheten. För yrkeschaufförer är helhetsstraffet således helt orimligt och har förorsakat att chaufförer till och med bytt yrke. Gärningarna och de för dem ålagda straffen skall stå i rättvist förhållande. Skedda förseelser skall kunna poängsättas utgående från gärningens allvarlighet; först då poängsaldot nått utsatt gräns, får körförbud åläggas. Vid lindriga förseelser borde körförbud kunna åläggas även villkorligt. När sanktionssystemet uppfattas generellt sett rimligt, tillämpas bestämmelserna bättre vilket för med sig ökad trafiksäkerhet. SKAL:s förbundsmöte stöder den åt riksdagen överlämnade lagmotionen som går ut på att man genom ett poängsättningssystem tar i beaktande i vilken grad gärningen i de facto äventyrat trafiksäkerheten. Om föreberedelserna av en mera rimlig åläggning av körförbud inom en snar framtid inte tas upp till behandling, kommer SKAL att påskynda ärendet genom vissa åtgärder. 69

20 SVENSKA SKAL Transportföretag 2010 Kauko Koskinen Ky Till SKAL Transportföretag 2010 har utnämnts Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky från Eura. I år lades vid valet speciell uppmärksamhet vid det hur finskheten särpräglas i företagets verksamhet. Ulla Eskelinen, Kirsi Heikkilä Företagets grundare Kauko Koskinen har alltid varit en fördomsfri företagare och en stark visionär för vilken kundnärheten genom alla tider varit ett faktum och inte bara en kliché. Också utvecklingen av företagets fordonspark har skett med kundbehovet som utgångsläge. Företaget grundades år 1966 och har därefter utvecklats till en koncern som förvaltar cirka 90 fordon och har 130 anställda. Kauko och Airi Koskinen håller som bäst på att överföra driftsansvaret av Koskinen- Yhtiöt åt familjens döttrar Minna Ruponen och Marjut Koskinen som därmed kommer att fortsätta verksamheten i sin fars och farfars hjulspår. Samtidigt kommer även företagsstrukturen att förenklas. Koncernens serviceutbud har vuxit och omfattar i dagens läge såväl inrikes- som utrikestransporter samt lastnings-, lossnings- och lagerföringstjänster. Företaget har en mångsidig fordonspark i vilken ingår ett rikt antal till olika transportändamål skräddarsytt specialmateriel. Vi har genom årtiondena varit verksamma inom olika transportsektorer och kartlägger även som bäst vilka nya serviceformer vi skulle kunna erbjuda våra kunder, berättar verkställande direktör Kauko Koskinen om företagets framtidsplaner. Företagets verksamhet redan i ett tjugotal år styrts av olika kvalitets-, miljö- och säkerhetssystem. Valnämnden värdesatte Koskinen-Yhtiöt koncernens förmåga att bedriva samarbete med andra transportföretag. Vi har varit med om att bilda olika nätverk redan i tiotals år och noterat de förmåner detta för med sig. Tillsammans har vi nått olika förmåner, t.ex. tomkörningarna har tack vare detta i avsevärd Försäljningschef Lasse Virsu vid Neste Markkinointi Oy och SKAL:s ordförande Ahti Myllys överlämnade åt Airi och Kauko Koskínen med döttrarna Minna Ruponen och Marjut Koskinen priset SKAL Kuljetus yritys grad minskat. Samarbetet ökar helt klart verksamhetens flexibilitet, poängterar Kauko Koskinen. Koskinen-Yhtiöt koncernen har i god tid satsat på fortbildning i yrkeskompetens. En del av chaufförerna har redan genomgått hela fortbildningsprogrammet. Både med direktivet överensstämmande och kundanpassade fortbildningsdagar utgör i allt större grad en del av personalens utveckling och motivering. Företaget belönades vid förbundsmötessupén med ett stipendium för en studieresa samt med det av Neste Oil Abp donerade vandringspriset SKAL Kuljetusyritys och en minnesstaty. Trafiksäkerhetsbranschens förtjänstmedalj åt Matti Jaatinen SKAL:s Trafiksäkerhetspris 2010 åt Sydöstra Finlands Transportföretagare rf Trafikskyddets belöningsnämnd har beviljat verkställande direktör Matti Jaatinen förtjänstmedalj för hans omfattande trafiksäkerhetsarbete. Vid SKAL:s förbundsmötessupé överräcktes dessutom åt Sydöstra Finlands Transportföretagare rf SKAL:s Trafiksäkerhetspris Ulla Eskelinen, Kirsi Heikkilä Transportföretagare Matti Jaatinen har alltid velat främja trafiksäkerheten. Han har verkat aktivt i sydöstra Finland i syfte att förbättra säkerheten speciellt inom den tunga fordonstrafiken. Han har upprätthållit kontakter med vägmyndigheter och besökt skolor för att åt eleverna beskriva hur chauffören i ett tungt fordon ser trafiken. Samarbetskumpanernas betydelse är stor och tillsammans får vi mycket till stånd, säger Jaatinen. Speciellt samarbetet med Vägförvaltningen, den nuvarande ELY-centralen, den lokala rörliga polisen, Trafikskyddet, Rahtarit rf, skolorna och läroanstalterna, samt i den senaste kampanjen med Sonera och Elisa, har varit synnerligen fungerande. Den i sydöstra Finland verkställda kampanjen Korvaa kätesi, käytä korvaa (= Ersätt handen, använd örat) var riktad till chaufförer i tunga fordon i avsikt att främja bruket av handsfreeutrustning och var en framgång. Den får nu riksomfattande fortsättning. Även operatorerna har effektiviserat marknadsföringen av handsfreeutrustning åt alla som köper mobiltelefon, tackar Jaatinen. Jaatinen var aktiv också då när Finland fick sin första långtradarsimulator. Transportbranschens utbildningsenhet vid Etelä-Karjalan Aikuisopisto AKTIVA tog simulatorn i bruk år Totalt 11 personer tilldelades Trafiksäkerhetsbranschens förtjänstmedalj i år. De övriga var klass- och trafiklärare Jaakko Arvela, trafiksäkerhetsingenjör Erkki Hulkko, byggmästare Tarja Jääskeläinen, specialläkare i neurologi Mikael Ojala, enhetschef Pekka Pulli, överkommissarie Rauno Pätsi, landshövding Rauno Saari, trafikingenjör Silja Siltala, redaktör Paavo Tukkimäki och chaufför Jukka Ylinen. 70