SISÄLLYS. N:o 799. Asetus. kiinteistönmuodostamisasetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1997 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 799 Asetus kiinteistönmuodostamisasetuksen muuttamisesta Asetus ajoneuvohallintokeskuksesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Asetus merenkulkulaitoksesta annetun asetuksen 17 ja 18 :n muuttamisesta Asetus veneliikenneasetuksen 11 ja 13 :n muuttamisesta Asetus työeläkekassan ohjesäännön sisältävän asetuksen muuttamisesta Asetus sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen 9 :n muuttamisesta Asetus lääkelaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta Asetus terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätös oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain alueellisesta soveltamisesta Valtioneuvoston päätös eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista ja asumiskustannusten enimmäismääristä vuodelle 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätös eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen 6 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätös asumistuen määräytymisperusteista annetun valtioneuvoston päätöksen 4 :n muuttamisesta N:o 799 Asetus kiinteistönmuodostamisasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kiinteistönmuodostamisasetuksen (1189/1996) 81 :n 2 momentti, sekä lisätään 13 :ään uusi 3 momentti ja asetukseen uusi 30 a seuraavasti: 13 Luovutettu yhteisalueosuus voidaan siirtää lohkomisen yhteydessä määräalasta muodostettavaan kiinteistöön siinäkin tapauksessa, että luovutettu yhteisalueosuus ja määräala kuuluvat eri kiinteistöihin. 30 a Sen lisäksi mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään alueiden ottamisesta uusjakoon, uusjakoalue tulee rajata siten, että siihen otetaan mukaan hakijan omistamien tilojen tai tilanosien lisäksi sellaiset alueet, joiden mukaan ottaminen on tilusten tarkoituksenmukaisen järjestelyn kannalta tärkeätä, sekä lisäksi sellaiset alueet, joiden mukaan ottaminen uusjakoon on tarkoituksenmukaista, jos näiden alueiden omistajat eivät vastusta alueidensa mukaan ottamista. 81 Maaoikeuksien tuomiopiirit muodostuvat maanmittauslaitoksesta annetun lain 4 :ssä (631/1993) ja sen nojalla annetussa maa- ja

2 3120 N:o 799 Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 metsätalousministeriön päätöksessä maanmittaustoimistojen lukumäärästä, toimialueista ja hallintopaikoista (769/1993) säädetyn maanmittaustoimistojen toimialuejaon mukaisesti: 1) Etelä-Suomen maaoikeuden tuomiopiirinä on Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maanmittaustoimistojen toimialueet lukuun ottamatta Heinolan kaupunkia sekä Hartolan ja Sysmän kuntia; 2) Itä-Suomen maaoikeuden tuomiopiirinä on Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maanmittaustoimistojen toimialueet sekä Päijät-Hämeen maanmittaustoimiston toimialueeseen kuuluvat Heinolan kaupunki sekä Hartolan ja Sysmän kunnat; 3) Vaasan maaoikeuden tuomiopiirinä on Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maanmittaustoimistojen toimialueet; sekä 4) Pohjois-Suomen maaoikeuden tuomiopiirinä on Keski-Suomen, Kalajokilaakson, Oulun, Kainuun, Koillis-Suomen ja Lapin maanmittaustoimistojen toimialueet. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Antti Kalliomäki

3 3121 N:o 800 Asetus ajoneuvohallintokeskuksesta annetun asetuksen 8 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Liikenneministerin esittelystä muutetaan ajoneuvohallintokeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuksen (1597/1995) 8 seuraavasti: 8 Ylimpien virkojen kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena ylijohtajalla ja välittömästi hänen alaisellaan päälliköllä on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Ylijohtajalta vaaditaan lisäksi johtamiskokemusta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Ole Norrback

4 3122 N:o 801 Asetus merenkulkulaitoksesta annetun asetuksen 17 ja 18 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Liikenneministerin esittelystä kumotaan merenkulkulaitoksesta 19 päivänä tammikuuta 1990 annetun asetuksen (53/1990) 18 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 470/1993, sekä muutetaan 17, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 470/1993, seuraavasti: 17 Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena merenkulkulaitoksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi vaaditaan: 1) pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä merenkulun ja hallinnon tuntemusta sekä johtamiskokemusta; 2) ylijohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin ja merenkulkuasioihin; 3) merenkulkuneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä perehtyneisyyttä osaston alaan kuuluviin tehtäviin; sekä 4) piiripäälliköltä ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä perehtyneisyyttä alan tehtäviin. Pääjohtajalta, ylijohtajalta, merenkulkuneuvokselta ja piiripäälliköltä vaaditaan myös käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Luotsihenkilökunnalla tulee lisäksi olla sellainen terveys ja kunto, jota vaaditaan kauppa-aluksella kansipalveluksessa olevalta, ja alushenkilökunnalla sellainen terveys ja kunto, jota vaaditaan vastaavaan tehtävään kauppa-aluksessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Ole Norrback

5 3123 N:o 802 Asetus veneliikenneasetuksen 11 ja 13 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Liikenneministerin esittelystä muutetaan 28 päivänä helmikuuta 1969 annetun veneliikenneasetuksen (152/1969) 11 :n 1 momentti ja 13 :n 1 momentti seuraavasti: 11 Saatuaan rekisteritodistuksen veneen omistajan on viipymättä varustettava veneensä todistuksen osoittamilla tunnuksilla, joissa numeron tai numerosarjan edessä on numeroiden kokoinen kirjain seuraavasti: 1) A, R tai U, jos vene on rekisteröity Etelä-Suomen lääninhallituksessa; 2) T, V tai X, jos vene on rekisteröity Länsi-Suomen lääninhallituksessa; 3) K, M tai S, jos vene on rekisteröity Itä-Suomen lääninhallituksessa; 4) O, jos vene on rekisteröity Oulun lääninhallituksessa; tai 5) L, jos vene on rekisteröity Lapin lääninhallituksessa. 13 Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Asetuksen voimaan tullessa moottorivenerekisteriin merkittyjen veneiden tunnukset jäävät edelleen voimaan. Tunnus H on kuitenkin vaihdettava, kun veneen omistaja vaihtuu. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Ole Norrback

6 3124 N:o 803 Asetus työeläkekassan ohjesäännön sisältävän asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä muutetaan 7 päivänä marraskuuta 1975 annetun työeläkekassan ohjesäännön sisältävän asetuksen (846/1975) 10, sellaisena kuin se on osaksi asetuksissa 947/1995 ja 921/1996, sekä lisätään asetukseen uusi 12 a seuraavasti: 10 Hallituksen tehtävänä on: 1) huolehtia työeläkekassan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä; 2) päättää eläkeasioiden ratkaisemisesta; 3) laatia vuosittain työeläkekassan tilinpäätös, joka käsittää myös toimintakertomuksen; 4) huolehtia, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty; 5) hyväksyä työeläkekassan sijoitussuunnitelma; 6) hyväksyä vakuutusmaksun laskemisperusteet; 7) ottaa ja erottaa työeläkekassan toimitusjohtaja, johtajat ja toimitusjohtajan välittömät alaiset sekä päättää heidän palkkauksestaan ja muista toimenhoidon ehdoista; sekä 8) kantaa ja vastata työeläkekassan puolesta. Hallitus voi asettaa eläke- ja sijoitusasiain käsittelyä varten jaostoja ja käyttää apunaan asiantuntijoita. Hallituksella on niin ikään oikeus siirtää eläke- ja sijoitusasiat tai osa niistä jaoston, toimitusjohtajan tai muun toimihenkilön ratkaistavaksi. Jaoston jäseniksi voidaan nimetä myös hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Sijoitusjaoston jäsenet nimetään työeläkekassan toimintapiiriin kuuluvia työaloja edustavista hallituksen varsinaisista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään. Jos sijoitusjaostoon on tarpeen nimetä jäseniä hallituksen ulkopuolelta, hallitus nimeää nämä jäsenet ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettujen työalojen edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Hallitus voi antaa 1 momentin 8 kohdassa mainitut asiat jäsentensä, toimitusjohtajan tai muun toimihenkilön tehtäväksi. 12a Toimitusjohtajan tulee hoitaa työeläkekassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Muut kuin 10 :n 1 momentin 7 kohdassa mainitut toimihenkilöt nimittää toimitusjohtaja. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

7 3125 N:o 804 Asetus sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1992 sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen (1120/1992) 9 seuraavasti: 9 Pääjohtajalta vaaditaan virkaan ylempi korkeakoulututkinto ja hyvää perehtyneisyyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Tutkimustoiminnasta vastaavalta ylijohtajalta tai johtajalta edellytetään, että hänellä on hyväksytty tohtorin väitöskirja sekä tieteellinen ja käytännön perehtyneisyys toimialaansa sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. Muulta ylijohtajalta ja johtajalta vaaditaan virkaan ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvää perehtyneisyyttä viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

8 3126 N:o 805 Asetus lääkelaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan 29 päivänä tammikuuta 1993 lääkelaitoksesta annetun asetuksen (132/1993) 11 seuraavasti: 11 Ylijohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys lääkealaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Osastopäällikön kelpoisuusvaatimuksena Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 on ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen

9 3127 N:o 806 Asetus terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun asetuksen (1121/1992) 14 seuraavasti: 14 Johtajalla on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Apulaisjohtajalla on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1997 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Terttu Huttu-Juntunen /115

10 3128 N:o 807 Valtioneuvoston päätös oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain alueellisesta soveltamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (391/1978) 1 :n 3 momentin 4 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1513/1994: 1 Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annettua lakia (391/1978), jäljempänä maanhankintaoikeuslakia, ei sovelleta: 1) Uudenmaan maakunnassa; 2) Itä-Uudenmaan maakunnassa; 3) Kymenlaakson maakunnan Pyhtään kunnassa; 4) Varsinais-Suomen maakunnassa; 5) Satakunnan maakunnassa; 6) Hämeen maakunnassa; 7) Pirkanmaan maakunnassa; 8) Päijät-Hämeen maakunnassa; 9) Etelä-Pohjanmaan maakunnassa; 10) Vaasan rannikkoseudun maakunnassa; 11) Keski-Pohjanmaan maakunnassa; 12) Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa; 13) Lapin maakunnassa. Maakunnalla tarkoitetaan rakennuslain (370/1958) 18 :n mukaista seutukaavaaluetta. Jos kaupan kohteena olevasta maa- ja metsätalousmaasta vain osa sijaitsee 1 momentissa tarkoitetulla alueella pääosan maasta sijaitessa lain soveltamisalueella, kauppaan sovelletaan kuitenkin maanhankintaoikeuslakia. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä Päätöstä sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin kauppoihin. Tällä päätöksellä kumotaan oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain alueellisesta soveltamisesta 25 päivänä tammikuuta 1996 annettu valtioneuvoston päätös (44/1996). Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Ministeri Antti Kalliomäki Maatalousylitarkastaja Kari Ojala

11 3129 N:o 808 Valtioneuvoston päätös eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista ja asumiskustannusten enimmäismääristä vuodelle 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muuttanut eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista ja asumiskustannusten enimmäismääristä vuodelle päivänä joulukuuta 1996 annetun valtioneuvoston päätöksen (1363/1996) 1 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä lisännyt päätökseen uuden 1 a :n seuraavasti: 1 Eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) mukaisen asumistuen suuruutta määrättäessä arvioidaan muussa kuin asunto-osakeyhtiön tai asunto-osuuskunnan omistamassa talossa sijaitsevassa omassa asunnossa asuvan eläkkeensaajan asumiskustannuksiksi asunnon hoitomenot seuraavien keskimääräisten lämmitys- ja vesikustannusten sekä enintään keskimääräisten kunnossapitokustannusten mukaisesti: 1) jos asunnossa on keskuslämmitys- tai siihen verrattava muu kiinteä lämmitysjärjestelmä, lämmityskustannuksiksi arvioidaan seuraava asunnon sijainnin mukaan määräytyvä markkamäärä neliömetriltä kerrottuna asunnon pinta-alan neliömetrimäärällä noudattaen 1 a :n mukaista lämmitysryhmien kuntajakoa: Asunnon sijainti mk/m 2 /kk I lämmitysryhmä... 3,85 II lämmitysryhmä... 4,60 III lämmitysryhmä... 5,50 2) jos asunnossa on muu kuin 1 kohdassa mainittu lämmitysjärjestelmä, lämmityskustannuksiksi arvioidaan seuraava asunnon sijainnin mukaan määräytyvä markkamäärä neliömetriltä kerrottuna asunnon pinta-alan neliömetrimäärällä noudattaen 1 a :n mukaista lämmitysryhmien kuntajakoa: Asunnon sijainti mk/m 2 /kk I lämmitysryhmä... 2,45 II lämmitysryhmä... 3,00 III lämmitysryhmä... 3,60 1a Kunnat kuuluvat lämmitysryhmiin seuraavasti: I lämmitysryhmä: Alastaro, Anjalankoski, Artjärvi, Askainen, Askola Aura, Dragsfjärd, Elimäki, Espoo, Eura, Eurajoki, Halikko, Hamina, Hanko, Harjavalta, Helsinki, Honkajoki, Houtskari, Huittinen, Hyvinkää, Iitti, Imatra, Iniö, Inkoo, Jaala, Joutseno, Jämijärvi, Järvenpää, Kaarina, Kankaanpää, Karinainen, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Karvia, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kiikoinen, Kirkkonummi, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Ko-

12 3130 N:o 808 Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 kemäki, Korppoo, Koski, Kotka, Kouvola, Kullaa, Kustavi, Kuusankoski, Kuusjoki, Köyliö, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lemu, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Luumäki, Luvia, Marttila, Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Miehikkälä, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Paimio, Parainen, Parikkala, Pernaja, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pohja, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Rusko, Rymättylä, Saari, Salo, Sammatti, Sauvo, Savitaipale, Siikainen, Sipoo, Siuntio, Somero, Suodenniemi, Suomenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Särkisalo, Taipalsaari, Taivassalo, Tammisaari, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila, Uukuniemi, Uusikaupunki, Vahto, Valkeala, Vammala, Vampula, Vantaa, Vehkalahti, Vehmaa, Velkua, Vihti, Virolahti, Västanfjärd, Ylämaa, Yläne ja Äetsä sekä Ahvenanmaan läänin kunnat; II lämmitysryhmä: Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Anttola, Asikkala, Enonkoski, Evijärvi, Forssa, Halsua, Hartola, Hattula, Hauho, Haukivuori, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Himanka, Hirvensalmi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Jokioinen, Joroinen, Jurva, Juupajoki, Juva, Jäpppilä, Kalvola, Kangasala, Kangaslampi, Kangasniemi, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kerimäki, Kihniö, Kokkola, Korsnäs, Kortesjärvi, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kuortane, Kurikka, Kuru, Kylmäkoski, Kälviä, Kärkölä, Lahti, Laihia, Lammi, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Lempäälä, Lestijärvi, Lohtaja, Loppi, Luopioinen, Luoto, Längelmäki, Maalahti, Maksamaa, Mikkeli, Mikkelin mlk, Mouhijärvi, Mustasaari, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nokia, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Orivesi, Padasjoki, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Pietarsaari, Pirkkala, Punkaharju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Renko, Riihimäki, Ristiina, Ruovesi, Sahalahti, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Soini, Sulkava, Sysmä, Tammela, Tampere, Teuva, Toholampi, Toijala, Tuulos, Töysä, Ullava, Urjala, Uusikaarlepyy, Vaasa, Valkeakoski, Vesilahti, Veteli, Viiala, Viljakkala, Vilppula, Vimpeli, Virrat, Virtasalmi, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro, Ylöjärvi, Ypäjä ja Ähtäri; sekä III lämmitysryhmä: Muut kunnat. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997 ja on voimassa vuoden 1997 loppuun. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

13 3131 N:o 809 Valtioneuvoston päätös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä muuttanut pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun valtioneuvoston päätöksen (1607/1992) 11 ja 12 :n 1 momentin, 13 :n 1 ja 3 momentin sekä 20 :n seuraavasti: 11 Pakolaisten vastaanotosta sopiminen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto ja kunta sopivat 3 :ssä tarkoitetusta pakolaisten vastaanoton järjestämisestä sekä vastaanoton järjestämisestä kunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. 12 Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sopiminen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto ja kunta, kuntayhtymä, muu julkisoikeudellinen yhteisö taikka yksityinen yhteisö tai säätiö voivat sopia 4 :ssä tarkoitetusta turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta. 13 Vastaanoton järjestämiseen ja rahoitukseen osallistumisesta sopiminen Yksityinen henkilö, yritys tai muu yhteisö ja kunta voivat sopia nimeltä mainitun pakolaisen tai pakolaisryhmän vastaanoton järjestämiseen ja rahoitukseen osallistumisesta. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto korvaa kunnalle ne vastaanoton kustannukset, joita sopimuksen mukainen rahoitus ei kata. Kunnan on annettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosastolle selvitys sopimuksen nojalla saamastaan rahoituksesta 14, 15 ja 17 :ssä tarkoitettuja korvauksia laskuttaessaan. 20 Korvausten maksaminen Edellä 14, 15, 17 ja 18 :ssä tarkoitetut korvaukset maksaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Työministeri Liisa Jaakonsaari Ylitarkastaja Meri-Sisko Eskola

14 3132 N:o 810 Valtioneuvoston päätös eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on työministeriön esittelystä muuttanut eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamisesta 5 päivänä joulukuuta 1990 annetun valtioneuvoston päätöksen (1054/1990) 6 :n, sellaisena kuin se on 12 päivänä syyskuuta 1996 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (685/1996) seuraavasti: 6 Korvaukset suorittaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto kunnan tilityksen perusteella. Tilitys on tehtävä kirjallisesti kultakin kalenterivuodelta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Korvaus menetetään, jos pätevää syytä viivästymiseen ei näytetä. Korvaus maksetaan kunnalle niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun tiedot asian ratkaisemiselle on saatu. Edellä 3 :ssä tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta tulee erikseen sopia työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston ja kunnan kesken. Asianomainen ministeriö voi osoittaa kunnan, jonka kanssa työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston tulee tehdä 3 :n 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan järjestämistä koskeva sopimus. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Työministeri Liisa Jaakonsaari Ylitarkastaja Meri-Sisko Eskola

15 3133 N:o 811 Valtioneuvoston päätös asumistuen määräytymisperusteista annetun valtioneuvoston päätöksen 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä muuttanut 19 päivänä joulukuuta 1996 annetun valtioneuvoston päätöksen (1308/1996) 4 :n 2 momentin sekä lisännyt 4 :ään uuden 3 momentin, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 4 Muussa kuin asunto-osakeyhtiön tai asunto-osuuskunnan omistamassa talossa sijaitsevassa omassa asunnossa asuvien asumismenoihin luettavat kiinteistön hoitomenot kuukaudessa lasketaan siten, että asunnon sijainnin mukaan määräytyvä tässä momentissa olevassa taulukossa vahvistettu markkamäärä neliömetriä kohden kerrotaan asunnon pinta-alan neliömetrimäärällä. Näin saatuun tuloon lisätään 330 markkaa asuntoa kohden sekä 79 markkaa henkilöä kohden. Asunnon sijainti mk/m 2 /kk I lämmitysryhmä... 3,85 II lämmitysryhmä... 4,60 III lämmitysryhmä... 5,50 Kunnat kuuluvat edellä 2 momentissa tarkoitettuihin lämmitysryhmiin seuraavasti: 1) I lämmitysryhmä: Alastaro, Anjalankoski, Artjärvi, Askainen, Askola, Aura, Dragsfjärd, Elimäki, Espoo, Eura, Eurajoki, Halikko, Hamina, Hanko, Harjavalta, Helsinki, Honkajoki, Houtskari, Huittinen, Hyvinkää, Iitti, Imatra, Iniö, Inkoo, Jaala, Joutseno, Jämijärvi, Järvenpää, Kaarina, Kankaanpää, Karinainen, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Karvia, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kiikoinen, Kirkkonummi, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski, Kotka, Kouvola, Kullaa, Kustavi, Kuusankoski, Kuusjoki, Köyliö, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lemu, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Luumäki, Luvia, Marttila, Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Miehikkälä, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Paimio, Parainen, Parikkala, Pernaja, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pohja, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Rusko, Rymättylä, Saari, Salo, Sammatti, Sauvo, Savitaipale, Siikainen, Sipoo, Siuntio, Somero, Suodenniemi, Suomenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Särkisalo, Taipalsaari, Taivassalo, Tammisaari, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila, Uukuniemi, Uusikaupunki, Vahto, Valkeala, Vammala, Vampula, Vantaa, Vehkalahti, Vehmaa,Velkua, Vihti, Virolahti, Västanfjärd, Ylämaa, Yläne ja Äetsä; 2) II lämmitysryhmä: Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Anttola, Asik-

16 3134 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 811 kala, Enonkoski, Evijärvi, Forssa, Halsua, Hartola, Hattula, Hauho, Haukivuori, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Himanka, Hirvensalmi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Jokioinen, Joroinen, Jurva, Juupajoki, Juva, Jäppilä, Kalvola, Kangasala, Kangaslampi, Kangasniemi, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kerimäki, Kihniö, Kokkola, Korsnäs, Kortesjärvi, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kuortane, Kurikka, Kuru, Kylmäkoski, Kälviä, Kärkölä, Lahti, Laihia, Lammi, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Lempäälä, Lestijärvi, Lohtaja, Loppi, Luopioinen, Luoto, Längelmäki, Maalahti, Maksamaa, Mikkeli, Mikkelin mlk., Mouhijärvi, Mustasaari, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nokia, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Orivesi, Padasjoki, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Pieksämäen mlk., Pieksämäki, Pietarsaari, Pirkkala, Punkaharju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Renko, Riihimäki, Ristiina, Ruovesi, Sahalahti, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Soini, Sulkava, Sysmä, Tammela, Tampere, Teuva, Toholampi, Toijala, Tuulos, Töysä, Ullava, Urjala, Uusikaarlepyy, Vaasa, Valkeakoski, Vesilahti, Veteli, Viiala, Viljakkala, Vilppula, Vimpeli, Virrat, Virtasalmi, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro, Ylöjärvi, Ypäjä ja Ähtäri; sekä 3) III lämmitysryhmä: Muut kunnat. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1997 Ministeri Pekka Haavisto Ylitarkastaja Keijo Tanner N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997