Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien raportti 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien raportti 2014"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien raportti 2014 LUONNOS Versio

2 Sisällysluettelo 1 KAUPUNGIN ENERGIA- JA ILMASTOSITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA ENERGIA- JA ILMASTOTOIMIA LINJAAVAT SOPIMUKSET ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN KOORDINOINTI JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOIMEENPANO KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKITOIMINTA (EKOTUKITOIMINTA) ECO2-HANKE HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS HANKINNAT KONEVUOKRAAMO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN TAMPEREELLA - EHYT MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE TAMPEREEN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVAN EKOTEHOKKUUSSELVITYS KAAVOITUKSEN ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN OHJAAMINEN ENERGIATEHOKKUUTEEN SEKÄ YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN KESKEISTEN SIDOSRYHMIEN KANSSA KEKO B Yhteistyö sidosryhmien kanssa Asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje VUOREKSEN KAUPUNGINOSA TAMPEREEN INFRA KATU- JA ULKOVALAISTUS LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JOUKKOLIIKENNE TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKKUMISEN OHJAUS KULJETUSTENOHJAUSKESKUS MATERIAALINOHJAUS JULKISET PALVELURAKENNUKSET TILAKESKUKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET Koulut ja päiväkodit Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset Uima- ja jäähallit PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET ASUINRAKENNUKSET VTS-KODIT TAMPEREEN VUOKRA-ASUNNOT OY KOTILINNASÄÄTIÖ PIRKAN OPISKELIJA-ASUNNOT OY KIINTEISTÖ OY OPINTANNER KAUPUNGIN MUUT TOIMENPITEET ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMISEKSI JA ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI RAKENTAMISESSA JA REMONTOINNISSA Rakentamisen energiatehokkuuden valvonta Omakotirakentamiseen liittyvät kannustimet Asukkaiden energianeuvontapalvelut ENERGIANTUOTANTO TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS -YHTIÖT TAMMERVOIMA

3 8 PUHTAAN VEDEN TUOTTAMINEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY JÄTEHUOLTO JÄTEHUOLLON LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN JÄTTEEN LAJITTELUN PARANTAMINEN KAATOPAIKKAKAASUN TALTEENOTON TEHOSTAMINEN JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY JA MATERIAALITEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN BIOJÄTTEEN MÄDÄTYSLAITOS JÄTTEEN PUTKIKERÄYSJÄRJESTELMÄT JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖ MUUTA, TOIMINTATAPOIHIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET ATERIAPALVELUT ELINKEINOT JA OSAAMINEN CLEANTECH-ALAN VERKOSTOT SOPEUTUMISTOIMET YHTEENVETO TAMPEREEN KAUPUNGIN ENERGIANKÄYTÖSTÄ...91 LIITE 1. KULUTUSTIETOJA...93 LIITE 2. ENERGIA- JA ILMASTOTOIMIEN YHTEYSHENKILÖT JA SEURANTARYHMÄ

4 Vuosi 2014 Tähän vuosiraporttiin on koottu laajasti Tampereen kaupunkikonsernin energiankäyttöä tehostaneitten ja ilmastonmuutosta hillinneitten toimenpiteitten kuvauksia ja toiminnan vaikutuksia vuodelta Osa yksiköistä voi kertoa toiminnastaan myös konkreettisin luvuin, mutta osalla yksiköistä raportointi käsittää sanallista toimintojen kuvausta. Yhteenveto-luvun kulutustietojen ja niitä vastaavien CO2-päästöjen osalta raportti kertoo ennen kaikkea Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesta toiminnasta, eli raportti sisältää Tampereen kaupungin julkisten rakennusten, asuinrakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneitten sekä vesi- ja jätevesihuollon energiankäytön ja siitä aiheutuneet CO2-päästöt. Edellä mainittuun rajaukseen sisältyvien toimintojen yhteenlaskettu energiankäyttö vuonna 2014 oli 401 GWh, josta aiheutui yhteensä noin CO2-ekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt. Yhteensä 84 % vuonna 2014 käytetystä energiasta kulutettiin rakennuksissa; julkisissa palvelurakennuksissa 46 % ja asuinrakennuksissa 38 %. Vesi- ja jätevesihuolto käytti kokonaisuudesta 8 %, katu- ja ulkovalaistuksen osuus 4 % ja liikennepolttoaineisiin kului 4 %. CO2-päästöt jakautuivat muuten kulutuksen mukaisesti, mutta palvelurakennusten ja vesihuollon suhteelliset osuudet pienenivät johtuen Tilakeskuksen hankkimasta uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä ja Tampereen Veden omasta päästöttömäksi laskettavasta energiantuotannosta. Kaikkiaan kaupungin energiankäyttö laski yhden prosentin edellisestä vuodesta ja vastaa KETS-sopimuksen vuositavoitetta. Energiatehokkuus työ on nykyisin monella yksiköllä osana kaikkia toimintoja, ja työ on ollut tuloksekasta. Toisaalta on huomattava, että kaupunkikonsernin tuottamat palvelut ja niiden laajuus muuttuvat vuosittain, joten yhteenlaskettu energiankäyttö ei suoraan välttämättä kuvaa energiankäytön tehostumista. Siksi raportti sisältää liitetietoina ominaiskulutustietoja, joiden avulla on pyritty paremmin tuomaan esille energiatehokkuutta ja sen kehitystä kuin pelkillä energiamäärillä. On myös muistettava, että huolimatta kulutusseurannan tarkentumisesta aiheuttaa myös se edelleen epävarmuuksia tuloksiin. Energiatehokkuusdirektiivin takia myös julkiselle sektorille asetetut energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät jatkossa entisestään. Parhaillaan kaupunki valmistelee yhdessä muiden isojen kaupunkien kanssa uutta energiatehokkuussopimusta, joka jatkaa nykyistä menettelyä kaudella Uuden sopimuksen vuosittainen energiankäytön tehostamistavoite säilynee ennallaan, ja se on yksi prosentti per vuosi. Vaikka säästötavoite säilyy periaatteessa ennallaan, kasvavat haasteet tuloksellisen toiminnan myötä, kun helpoimmat ja taloudellisimmat keinot on käytetty. Kaupungin energiankäytön tehostamisen kannalta keskeistä on päivittäisten toimien hoito siten, että turhaa energiankäyttöä ei synny. Arkiset toimet on toteutettava vastuullisesti: Viat on korjattava välittömästi, rakennuksista, laitteista ja prosesseista on huolehdittava ja energiatehokkuutta on tarkasteltava yhtenä päätöksiä ohjaavana kriteerinä suunnittelusta toteutukseen. Arkisen työn lisäksi olisi erittäin tärkeää, että kaupunki osallistuisi omien toimintojensa kannalta tärkeisiin tutkimus- ja kokeiluhankkeisiin ja mahdollistaisi siten entistä energiatehokkaampien ja uusiutuvia energialähteitä paremmin hyödyntävien toimintatapojen ja tekniikoiden kehittymisen. 4

5 1 Kaupungin energia- ja ilmastositoumusten toteuttaminen ja seuranta 1.1 Energia- ja ilmastotoimia linjaavat sopimukset Kaupungin energia- ja ilmastotoimia toteutetaan useiden eri sitoumusten ja sopimusten mukaisesti hyvin laajasti koko Tampereen kaupunkikonsernissa. Toimintaa linjaavat mm. seuraavat kaupungin omat, seudulliset, alueelliset, kansalliset, EU-tasoiset ja kansainväliset sopimukset: Tampereen kaupunginvaltuustossa 2013 hyväksytyn kaupunkistrategian tavoitteeksi on asetettu 40 % päästövähennys vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Päästövähennystavoite vuosille on 17 % vuoden 1990 tasosta. Energiankäytön seurantaryhmä on esittänyt, että strategian energia- ja ilmastotoimien tavoitteeksi vuodeksi 2015 asetetaan kiinteistöjen energiankäytön vähentäminen 1,5 prosenttia vuodesta 2015 ja se, että kaupungin kiinteistöissä käyttämä sähkö 100 prosenttisesti Suomessa uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Tampereen kaupunki on solminut vuonna 2007 vapaaehtoisen Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimuksen tavoitteena on energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Sopimuksella toteutetaan nk. energiapalveludirektiiviä sekä kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Sopimuksen mukaan Tampereen on tehostettava energiankäyttöään siten, että vuonna 2016 kaupungin energiankulutus on 9 %:ia alempi kuin se oli vuonna Sopimuksen piiriin kuuluvat kaikki kaupungin toiminnot paitsi Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos (TKL) ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Kaupunki on allekirjoittanut aiesopimuksen, jossa kaupunki sitoutuu neuvottelemaan uudesta, nykyisen energiatehokkuussopimuksen jälkeisestä sopimuskaudesta. Uudella sopimuksella toteutettaisiin energiatehokkuusdirektiiviä (2012/27/EU). Uudesta sopimuksesta neuvotellaan vuonna Suomen kuusi suurinta kaupunkia on perustanut työryhmän, jonka tavoitteena on edistää KETSsopimusten toteutumista ja siihen liittyviä käytäntöjä. Kaupunki on sitoutunut eurooppalaiseen Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors) vuonna Sen mukaan kaupunki vähentää CO2-päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki on laatinut sitoumusta toteuttavan kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP) ja päivittänyt sen vuonna Kestävän energiankäytön ohjelman toteutumista raportoidaan seuraavan kerran vuoden 2015 helmikuussa. Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen on sitoutunut yli kuusi tuhatta kaupunkia ja kuntaa. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. 5

6 Kaupunkiseudulle on laadittu ilmastostrategia, johon ovat sitoutuneet vuonna 2010 kaikki seudun kunnat. Strategian tavoitteena on vähentää asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vertailuvuodesta Strategia sisältää runsaasti päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Seudullista ilmastostrategiaa koordinoi seutuhallituksen asettama verkosto. Ilmastostrategian toteutumista arvioidaan ensi vuonna. Seudullinen ilmastostrategia sisältää myös yleistavoitteet ilmastonmuutokseen sopeutumiselle koko kaupunkiseudulle. Sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen ovat yksi painopiste seudun teknisten palveluiden yhteistyöryhmän (infra-työryhmä)työohjelmassa vuosille Olemassa olevia varautumissuunnitelmia laajennetaan riskienhallintaosuudella. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia valmistui vuonna Sen tarkoituksena on mallintaa ilmasto- ja energiatyön kehityspolku ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja huomioimiseksi maakunnassa. Strategia ohjaa hankerahoitusta kohti strategian tavoitteita ja lisää keskustelua sekä tietoisuutta ilmasto- ja energia-asioista. Strategia toimii myös maakuntakaavan tieto- ja tavoitepohjana. Strategian mukaisena päätavoitteena on vähentää Pirkanmaan kasvihuonekaasuja 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Energiankulutuksen osalta tavoitteena on vuotuinen 1 % säästö vuosina ja energiantuotannon osalta tavoitteena on tuottaa vuoden 2015 energiankäytöstä 50 % uusiutuvilla energialähteillä. säästöhttp://www.pirkanmaa.fi/fi/aluekehitys/pirkanmaan-ilmasto-ja-energiastrategia 6

7 1.2 Energia- ja ilmastopolitiikan koordinointi ja ympäristöpolitiikan toimeenpano Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja (KV ) selkiyttää, kokoaa ja linjaa kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hallintaa. Ympäristöpolitiikka käsittää kuusi teema-aluetta, joille on määritelty tavoitetila 2050 ja tavoitteet 2020 mennessä sekä listattu toteutustoimenpiteitä ja kehittämisohjelmia vuoteen 2016 mennessä. Vuosina parannetaan erityisesti ympäristövaikutusten hallintaa konsernin eri osissa. Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden ympäristöhallintajärjestelmiä on käyty läpi, kaupunkikehityshankkeiden kuten Vuoreksen, keskustan ja Lielahden projektisuunnitelmiin on laadittu ympäristöohjelmat. Tietotalon ympäristöhallintaa selvitettiin opinnäytetyönä. Kaupungin ympäristöhallinnan kokonaismallia tutkitaan parhaillaan ja yksiköiden Ekokompassi-mallin käyttöönotto on harkinnassa. Ympäristöpolitiikan seurannasta julkaistaan Ympäristön ja kestävän kehityksen katsaus kesällä Osana tilipäätöstä kootaan vuosittain ympäristötilinpäätös, joka kuvaa kaupunkiorganisaation suorien ympäristönsuojeluun sekä ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseen liittyviä kuluja ja tuottoja. Välillisten ympäristökulujen ja tuottojen seuranta kaipaa edelleen kehittämistä, jota tehdään yhdessä kuuden suurimman kaupungin eli ns. kuutoskaupunkien kanssa. Tampere on allekirjoittanut vuonna 2009 kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors). Allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat vähentämään CO2 päästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmaan (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) on sisällytetty ne strategian mukaiset Tampereen kaupungin toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan. Ohjelman tiedot on päivitettu vuonna Vastuuyksikkö ja -henkilö Kestävä yhdyskunta yksikkö, Kaisu Anttonen 7

8 1.3 Kestävän kehityksen tukitoiminta (ekotukitoiminta) Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ympäristöasioiden perustyön mallina käytetään ekotukitoimintamallia. Ekotukihenkilöt motivoivat ja neuvovat oman työnsä ohessa työyhteisön muita jäseniä esimerkiksi energiaa säästäviin ja jätteitä vähentäviin työtapoihin sekä kestäviin liikkumistottumuksiin. Ekotukihenkilöt saavat tukea ja koulutusta työhönsä toimintaa Tampereella koordinoivasta kestävä yhdyskunta -yksiköstä sekä omalta hallinnonalaltaan. Lisäksi tukea tarjoavat myös muut kaupungin yksiköt aihepiiristä riippuen. Ekotukihenkilöille tarjottiin vuoden 2014 aikana 1-päiväiset peruskoulutukset, jossa he saivat tietoa kaupungin ympäristö- ja energiasitoumuksista, niiden edellyttämistä toimintatavoista sekä omista vaikutusmahdollisuuksista. Lisäksi ekotukihenkilöt laativat yksiköissään ympäristöasioiden alkukartoituksen, jonka avulla he saivat kuvan työyksiköiden ympäristönäkökohdista ja niihin liittyvästä toimintakulttuurista. Alkukartoitusten pohjalta yksiköissä oli mahdollista laatia vielä yksinkertainen toimintasuunnitelma vuoden aikaista kehittämistoimintaa tukemaan. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Vuoden aikana järjestettiin myös erilliset teemakoulutukset energiansäästöstä ja jätehuollon ajankohtaisista asioista. Tavoite Vuoden 2014 aikana ekotukitoiminnan peruskoulutuksen kävi 194 ekotukihenkilöä eli lähes tavoitteeksi asetettu määrä, joka oli 200 henkilöä. Kaikkiaan nimettyjä ekotukihenkilöitä oli vuoden 2014 lopussa 244 kpl. Peruskoulutukset jatkuvat myös vuonna Toiminnalle ei ole pystytty vielä asettamaan päästövähennystavoitetta. Ekotukitoiminta edistää pääosin kulutustottumuksien muutoksilla saavutettavissa olevia ympäristöhyötyjä, kuten materiaalien ja energian säästeliästä käyttöä. Toimenpiteet Toimintatapoihin tehtävät muutokset Työyksiköiden ympäristönäkökohdat ja niihin liittyvä nykyinen toimintakulttuuri käytiin läpi ainakin 175 yksiköissä ekotukitoiminnan alkukartoituksen avulla (palautettujen alkukartoituslomakkeiden määrä). Henkilöstöä kannustettiin energia- ja ilmastotoimien tehostamiseen, keinoina mm. ekotukitoiminnan tietosivut ja uutiset Loorassa, kuukausittaiset uutiskirjeet henkilöstölle sekä tiettyjen teemojen nostaminen valtakunnallisina teemaviikkoina, kuten energiansäästöviikolla lokakuussa. Hyviä käytäntöjä pyrittiin keräämään yksiköistä ja jakamaan eteenpäin organisaatiossa mm. uutiskirjeiden avulla. Suunniteltuja esimerkkikortteja ei vuoden aikana laadittu. Vastuiden selkeyttämiseksi koulutuksissa ja muissa ekotukitoiminnan tilaisuuksissa oli esittäytymässä ja esittelemässä toimintaansa kaupungin eri toimijoita. Ekotukitoiminnan vuosikyselyn perusteella yli puolet ekotukihenkilöistä koki onnistuneensa erityisesti jätteiden lajitteluun liittyvissä toimissa (Kuva 1.). Jätteiden lajittelun ja energiansäästön ohjeistaminen olivat ekotukihenkilöiden yleisimpien toimien joukossa, samoin uutiskirjeen välittäminen eteenpäin ja työtovereiden neuvonta ympäristöasioissa yleensä. Yli 60 % vastanneista kertoi huomioineensa ympäristöasioita enemmän nyt myös yksityiselämässään (Kuva 2.). 8

9 Kaavio 1. Ekotukitoiminnan vuoden 2014 vuosikyselyyn vastanneiden arvioita onnistumisista toiminnan eri teemoissa (vastaajia 81 kpl). Kaavio 2. Ekotukitoiminnan vuoden 2014 vuosikyselyyn vastanneiden ekotukihenkilöiden tekemiä toimia yksiköissä (vastaajia 83 kpl). Muutokset johtamisjärjestelmässä, päätöksenteossa Ekotukitoiminta pyritään ottamaan luontevaksi osaksi työyhteisön toiminnan suunnittelua ja arviointia. Toimialoille nimettävien hallinnon ekotukihenkilöiden tehtävänä on kytkeä kaupungin ympäristöpolitiikka 9

10 2020 osaksi toimialueen johtamista, suunnittelua ja arviointia. Ekotukitoiminnan vuosikyselystä saatujen vastausten mukaan ekotukitoiminta tunnetaan 45 % työyksiköistä hyvin tai erittäin hyvin, vajaassa 30 %:ssa kohtalaisesti ja neljäsosassa huonosti tai erittäin huonosti. Suhtautuminen ekotukitoimintaan on pääsääntöisesti myönteistä mutta kuitenkin vajaassa 9 %:ssa toimintaan suhtaudutaan huonosti tai melko huonosti. Kyselyn mukaan kokemukset ekotukitoiminnan sisällyttämisestä osaksi koko työyhteisön toimintaa vaihtelivat suuresti. Vastanneista 30 % koki tämän onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin, 30 % huonosti tai melko huonosti ja 40 % ei pystynyt arvioimaan tilannetta hyväksi eikä huonoksi. Koulutus ja tiedotus Ekotukitoimintamallin olennaisena osana ovat ekotukihenkilöille suunnatut perus- ja lisäkoulutukset. Tampereella järjestettiin vuonna 2014 ekotukihenkilöille 8 erillistä peruskoulutuspäivää, joihin osallistui yhteensä 194 ekotukihenkilöä. Koulutusten sisällön ja toteutuksen päävastuu oli kestävä yhdyskunta - yksiköllä ja lisäksi kouluttajina toimi vuoden 2014 aikana kaupungin yksiköistä Ekokumppaneiden ja Tampereen Logistiikan henkilöstöä. Tarjolla oli myös erilliset täydennys- ja teemakoulutukset energiansäästöstä (21 osallistujaa) ja jätehuollosta (37 osallistujaa), joissa puhujina olivat myös Tilakeskuksen, jätehuoltoviranomaisen ja Pirkanmaan Jätehuollon edustajat. Kaupungin ympäristö- ja energiasitoumuksista ja niiden edellyttämistä toimintatavoista sekä henkilöstön omista vaikutusmahdollisuuksista tiedotettiin henkilöstölle ekotukitoiminnan puitteissa eri tavoin. Henkilöstölehti Vilkussa (5/2014) oli juttu ekotukitoiminnasta, kestävän kehityksen ja ekotukitoiminnan alasivut löytyvät Loorasta ja ekotukitoiminnan kuukausittaiset (sähköiset) uutiskirjeet olivat jaossa yksiköissä ekotukihenkilöiden kautta. Asukas- tai laajempaa sidosryhmäviestintää ei ekotukitoiminnasta juurikaan tehty vuonna Kehitystyö Kaupungin sisäisen ekotukiverkoston avulla kaupungin muiden toimijoiden on mahdollista etsiä ja levittää toimialojen hyviä käytäntöjä ja uusia toimintatapoja. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Ekokumppanien, Tampereen Logistiikan, viestintäyksikön sekä kestävä yhdyskunta -yksikön yhteistyössä Looraan avautunut Kierrätin. Kierrätin on henkilökunnan kirpputorin tapaan toimiva foorumi yksiköiden ylimääräisille kalusteille ja muulle irtaimistolle. Kierrättimeen voi jättää ilmoituksen esimerkiksi ylimääräisistä työpöydistä, kaapeista, lampuista ja muusta irtaimistosta ja vastaavasti etsiä näistä oman yksikön kaipaamaa kalustetta tai tavaraa. Kierrättämällä irtaimistoa yksiköt paitsi säästävät hankintakuluissaan toimivat myös kestävän kehityksen periaatteiden ja ekologisuuden tavoitteiden mukaisesti. Ekotukihenkilöt olivat mukava Kierrättimen kehittelyssä yksiköiden nykyisten ylijäämätavaroiden ja tavaratarpeiden kartoituksessa ja välittivät tietoa Kierrättimestä sen julkaisun jälkeen. Valtakunnallinen ekotukiverkosto levittää ja kokoaa eri kaupunkien hyviä esimerkkejä. Ekotukitoimintaa toteuttavien kaupunkien koordinaattorit tiivistivät yhteistyötään ja tapasivat vuoden 2014 aikana. Ekotukitoiminnan ja muun ympäristötyön vaikutuksista eri kaupungeissa tehtiin vuonna 2014 kooste, joka auttaa hahmottamaan toiminnasta saatavia hyötyjä ja toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kirjoa. Ekotukitoimintaa kehitettiin edelleen myös kuuden suurimman kaupungin yhteistyössä, jonka puitteissa alettiin vuonna 2014 suunnitella kaupunkien yhteishanketta ekotukitoiminnan kehittämiseksi 6Aikastrategiaan liittyen. Kustannukset Kohtuullisia kustannuksia syntyi vuonna 2014 lähinnä koulutusten järjestelyistä ja materiaalien tuottamisesta. Kestävän kehityksen suunnittelijan työajasta osoitettiin 50 % ekotukitoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen. Lisäksi kustannuksia syntyi kouluttajien ja koulutettavien työajan käytöstä. 10

11 Seuranta ja mittarit Toiminnasta raportoitiin osana kaupungin kestävän kehityksen raportointikokonaisuutta, mm. ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen katsaus kaupunginhallituksessa 8/2014. Toiminnan vuosikyselyyn joulu-tammikuussa vastasi 79 ekotukihenkilöä (loppuun saakka vastanneet). Vastuuyksikkö ja henkilö Ekotukiverkoston toimintaa tukee ja koordinoi kaupunkikehitysryhmän kestävä yhdyskunta yksikkö, ja siellä kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri. 11

12 1.4 ECO2-hanke Tavoite ECO2-Ekotehokas Tampere 2020 jatkaa vuosina kaupungin ilmastoprojektina, jonka tavoitteena on edistää vähähiilistä ja ekotehokasta kaupunkikehitystä a. osallistumalla innovatiivisiin kaupunkikehityshankkeisiin, joita toteuttavat yritykset ja tutkimustahot aidossa elävässä kaupunkiympäristössä (kuten INKA ja ITI -ohjelmat) b. siirtämällä hankkeista saatavaa osaamista ja tietoa kaupunkikehitykseen sekä edistämällä ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun työkalujen ja toimintatapojen käyttöönottoa yhteistyössä kaupungin yksiköiden kanssa c. osallistumalla ekotehokkaiden kaupunkikehityshankkeiden ja toimenpiteiden markkinointiin ja viestintään yhteistyössä hankekumppaneiden ja kaupungin yksiköiden kanssa. ECO2 perustaa toimintansa Tampereen kaupunkistrategiaan 2025, vuoden 2014 talousarvioon, Rosoisesti kaunista kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan, Ympäristöpolitiikka ohjelmaan ja kaupungin ilmastositoumuksiin (Pirkanmaan ilmastostrategia ja Covenant of Mayors -sitoumus). Kehittämishankkeissa otetaan niiden lisäksi huomioon INKA- ja ITI-toimintasuunnitelmat. Toimenpiteet Vuonna 2014 uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä projekteja toteutettiin pääosin suunnitelmien mukaan. Vuoden aikana lähti liikkeelle suunniteltua enemmän liikenteeseen liittyviä projekteja. Seuraavassa lyhyesti eri hankkeiden etenemisestä: - ECO2 on tukenut yleiskaavoitusta kehitettäessä työkalua Tampereen nykyrakenteen energiankulutusta ja hiilipäästöjä karttapohjaisesti laskemiseen. Työkalun ja siihen pohjautuvan selvityksen valmistuminen siirtyi vuodelle 2015 ja on tätä kirjoitettaessa loppumetreillä. Lopputuloksia käytetään pohjana kantakaupungin osayleiskaavan uudistamistyössä. Vuoden 2014 aikana ei pystytty vakiinnuttamaan energia- ja hiiliarviointien menettelyjä osaksi kaavoitusta. ECO2- hankkeen resurssit olivat ennakoitua pienemmät ja kansallisen KEKO-työkalun valmistuminen siirtyi alkuperäisestä vuodella eteenpäin toukokuulle Tätä kirjoittaessa työkalun odotetaan valmistuvan lokakuussa Myös menettelyjen vakiinnuttamistavoite on näin ollen siirtynyt vuodelle Vuonna 2014 vakiinnutettiin tontinluovutuksen energiatehokkuuskannustin omakotitalorakentajille. Uusien maapolitiikan periaatteiden vahvistumisen jälkeen valmistuvat kaavat ovat kannustimen piirissä. Omakotitalotonteilla saa viiden vuoden ajaksi 50 % alennuksen tontinvuokrasta, kun alittaa E-luvun määräystason 30 prosentilla. - Uusiutuvan energian kuntakatselmusta alettiin valmistelemaan Tampereella vuonna Toteutus päätettiin tehdä yhteistyössä seudun kuntien kanssa, mikä lisäsi valmistelutyötä huomattavasti. Tampereen kaupunki ja ECO2 ryhtyi kuntakatselmuksen koordinaattoriksi ja näin katselmuksen toteutus siirtyi vuodelle Tampereen asuinalueet energiatehokkaiksi (TARMO) -hankkeessa edistettiin asunto-osakeyhtiöiden energiatietoista asumista ja korjaustoimintaa. Hankkeessa taloyhtiöille kehitettiin energiahallinnan toimintamalli ja järjestettiin 14 eri tilaisuutta liittyen asumisen energiansäästöön, yhteisöllisyyteen ja viheralueisiin. Taloyhtiöiden kulutusseurantaa lähdettiin kehittämään Energiatriathlonin avulla ja toteutettiin 10 energiaselvitystä taloyhtiöille. Hankkeessa myös tuotiin yhteen alueen toimijoita kehittämään maahanmuuttajien integroitumista taloyhtiömaailmassa. - Tampereen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) -hanke toteutui suunnitelmien mukaisesti ja päättyi vuoden 2014 lopussa yhteistyön tuloksena kehitettiin energiatehokkaan suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönhuollon toimintamallit. 12

13 Vastuuyksikkö ja -henkilö ECO2-hankejohtaja Pauli Välimäki Vuonna 2014 vakiinnutettu tontinvuokra-alennus omakotitalorakentajille on hyvä esimerkki ECO2- hankkeen aikaansaamasta konkreettisesta muutoksesta kaupungin toimintamalleissa. Tähän liittyvä työ on lähtenyt liikkeelle jo vuonna 2010 yhteistyössä Vuores-projektin ja kiinteistötoimen kanssa. Silloin tontinvuokra-alennusta päätettiin kokeilla Vuorekseen sijoittuvalla asuntomessualueella, jos rakentaja tekee passiivitalon. Alennuksen sai messualueella 11 taloa. Alennuskriteerejä kehitettiin eteenpäin luovutettaessa Vuoreksen Koukkurannan omakotitalotontteja. Asuntomessualueella kerättyjen kokemusten perusteella passiivitalo koettiin liian laveaksi määritelmäksi alennukselle, joten tänne valittiin ohjenuoraksi 2012 voimaan tullut E- luku ja alennus luvattiin rakennuksille, joiden E-luku on 100 tai pienempi. Alennus sai suuren suosion ja alueella nähtiin jo rakennusaikana kylttejä, joissa talotoimittajat mainostivat kohdettaan iskulausein. Koukkurannan kokemusten pohjalta määritelmää kehitettiin edelleen ja samalla otettiin oppia Oulussa RESCA-hankkeen puitteissa kehitetyistä energiatehokkuuskriteereistä. Näiden ECO2- hankkeen aikana koottujen kokemusten pohjalta projektiasiantuntijat määrittivät energiatehokkuuskannustimen, joka on nyt kirjattu uusiin maapolitiikan linjauksiin ja näin siitä on tullut osa kaupungin normaalia toimintaa. 13

14 2 Hankinnat ja laitteiden vuokraus 2.1 Hankinnat Tampereen Logistiikan hankintaryhmä kilpailuttaa Tampereen kaupungin yksiköiden hankintoja ja vastaa yhteishankittavien tuotteiden kilpailutuksesta ja hankintasopimusten hallinnasta. Vuosittain toteutetaan noin 200 kilpailutusta ja yhteishankintasopimuksia on kaikkiaan 300 kappaletta. Tavoite ja toteuma Tavoitteena on hoitaa kaupungin hankinnat kokonaistaloudellisesti edullisesti ja ekologisesti. Hankintojen toteutusta ohjaavat hankintalaki ja kaupungin omat hankintaohjeet. Tavoitteena on ohjeistaa hankintojen valintaperusteista päättäviä henkilöitä ympäristökriteerien käytöstä ja tarjota heille esimerkkejä, jotka auttavat energiatehokkaiden ja ympäristöä vähän kuormittavien hankintojen tekemisessä. Hankintaryhmä tilastoi myös tarkasti erilaisten ympäristökriteerien käyttöä kilpailutuksissaan. Kilpailutustyöryhmissä on pyritty löytämään parhaat tavat ympäristökriteerien käyttöön. Kriteerien käyttöä arvioidaan kilpailutuskohtaisesti ja kokonaistaloudellisuus huomioiden, jotta kustannustaso ei nousisi hankalassa taloustilanteessa. Ympäristökriteerien käyttömahdollisuuksista käydään aktiivista keskustelua hankintaryhmässä ja pyritään jakamaan hyviä toimintamalleja. Tilastojen perusteella on ympäristökriteerejä hyödynnetty pääosin ehdottomina laatuvaatimuksina ja muutamissa kilpailutuksissa myös vertailuperusteena. Toimenpiteet ja toteutuminen Koulutuksiin ei osallistuttu vuoden 2014 aikana. Motivan ekohankintaverkoston toiminnassa oltiin mukana tapaamisen tiimoilta. Ympäristökriteerien käytöstä käytiin kuitenkin aktiivista keskustelua ryhmän kanssa, on tutustuttu muiden kuntien kilpailutuksiin, hyödynnetty Motivan ohjeistusta hankintakriteerien käytöstä sekä kommentoitu EU:n luonnosta uudesta huonekalujen ympäristökriteereistä. Kriteerien käytön tilastointia jatkettiin normaalisti. Kustannukset Toimenpiteiden arvioidaan vievän Tampereen hankintaryhmän työaikaa noin työpäivää. Vastuuyksikkö ja henkilö Antti Sinervo, hankintapäällikkö, Tampereen Logistiikka Liikelaitos Seuranta ja mittarit Ympäristökriteerien käytön laajuutta kaupungin hankinnoissa seurataan mittaamalla kilpailutusten lukumäärää, jossa tällaisia kriteereitä on käytetty. Ympäristöaiheisiin koulutuksiin käytettyä työaikaa seurataan myös jatkuvasti. Vuoden 2014 kilpailutuksista esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden suodattimien kilpailutuksessa arvioitiin suodattimien elinkaaren kustannusvaikutuksia. Käyttökustannuslaskennassa huomioidaan elinkaarikaarikustannukset, jolloin suodattimien "laatu" vaikuttaa niiden kestävyyteen (vaihtotarpeeseen), suorituskykyyn (puhdasilma/työterveys) ja myös ilmastointikoneiden toimivuuteen ja energiankulutukseen sekä ilmastointikanavien puhtauteen (kunnossapitokustannuksiin). Vaikka kärkenä oli kustannuslähtöisyys, niin käytännössä pystyttiin edistämään myös suotuisia ympäristövaikutuksia. 14

15 2.2 Konevuokraamo Tampereen Logistiikan vuokraamo tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalvelua kaupungin yksiköiden käyttöön. Vuokraamon valikoimista löytyy mm. rakennuskoneita ja laitteita, siirrettäviä työmaasuojia, veneitä, rakennustelineitä ja aitoja. Samassa yhteydessä toimiva rakennustarvikevarasto myy rakennustarvikkeita kaupungin yksiköille. Tavoite Tavoitteena on tarjota kaupungin yksiköiden tarvitsemia kone- ja laitevuokrauspalveluita. Vuokrattavaa kalustoa huolletaan ja uusitaan tarpeen mukaan, jotta kalusto toimii energiatehokkaasti. Toimenpiteet ja toteutuminen Vuoden 2014 aikana kalustoa uusittiin esimerkiksi ostamalla uusia tärylevyjä ja uppopumppuja. Energiansäästölamppuja vaihdettiin työmaasuojiin vuoden aikana noin kappaletta. Kustannukset Kustannukset tarkentuvat ensi vuoden aikana Vastuuyksikkö ja henkilö Vuokraamomestari Veikko Luukkonen, , 15

16 3 Kaupunkiympäristön kehittäminen ja maankäytön suunnittelu 3.1 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella - EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä on selvitetty kantakaupungissa EHYT -hankkeessa. Työssä on etsitty asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Siinä on painotettu täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetty myös alueiden käyttötarkoituksen muutostarpeita sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin asuntorakentamisen tarpeisiin. Näkökulma on väestönkasvun, asemakaavojen toteutuneisuuden, palveluverkon ja joukkoliikenteen sekä ympäristön arvot huomioiva. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on sekä kaupunkistrategian tavoite että kaupunkiseutumme rakennesuunnitelman lähtökohta. Tavoite Energiankäyttöä ajatellen tavoitellaan maa-alaan, kunnallistekniikkaan ja julkisiin palveluihin sidotun pääoman nykyistä parempaa hyödyntämistä. Täydennysrakentaminen kohdistetaan keskustan ja alakeskusten jalankulkuvyöhykkeille sekä joukkoliikennevyöhykkeen vaikutusalueelle. Täydennysrakentamisella parannetaan kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja siten vähennetään henkilöautosidonnaisuutta. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyy myös toimintojen sekoittamisen periaate. Se tarkoittaa työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen limittymistä siten, että liikenne vähenee kokonaisuudessaan. Tiiviissä yhdyskuntarakenteessa liikkumistarve on vähäisempää, matkat lyhyempiä, ja ne tehdään kävellen ja pyöräillen, jolloin liikenteen aiheuttamat ympäristövaikutukset vähenevät. Toteutuneet toimenpiteet EHYT -hanke jatkuu aikataulultaan vaiheistetulla eri kaupunginosien yleissuunnittelulla sekä eri teemoja, kuten korkeaa rakentamista ja työpaikka-alueita koskevilla selvityksillä. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaavamuutoksiin, ja ne laaditaan osittain samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa, samalla kehittäen sekä suunnittelumenetelmiä että -prosesseja. Tesoman yleissuunnitelma eteni viimeistelyvaiheeseen vuonna Yleissuunnitelman laatiminen Tesomalle on käynnistetty Sen tarkoituksena on ollut osoittaa täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Tesomalla huomioiden alueen kokonaisrakenne, kaupunkikuva, nykyinen liikennejärjestelmä ja ympäristön arvot. Yleissuunnittelualueeseen kuuluu Tesomajärven kaupunginosa kokonaan sekä osia Tohlopin, Ristimäen, Raholan ja Ikurin kaupunginosista. Yleissuunnittelualueen laajuus on noin 370 hehtaaria. Suunnittelualueella on noin asukasta ja yleissuunnitelmassa esitetty täydennysrakentaminen toisi alueelle noin uutta asukasta. Yleissuunnitelmassa on esitetty 29 täydennettävää ja 6 uutta korttelialuetta. Kuudentoista täydennysalueen toteuttaminen edellyttää käyttötarkoituksen muutosta. Neljää korttelialuetta esitetään laajennettavaksi. Täydennettävien ja uusien korttelien lisäksi yleissuunnitelmakartoissa on esitetty Tesoman liikekeskuksen sekä koulun ja palloiluhallin alueet, joiden asemakaavat ovat saaneet lainvoiman yleissuunnittelun aikana. Yhdeksällä korttelialueella pysäköintiratkaisu on osittain tai kokonaan rakenteellinen, jolloin autopaikoitus on pihakannen alla tai pysäköintitalossa. Virkistys- ja puistoalueille, kävelyn ja pyöräilyn väyläverkostolle sekä katuverkolle esitetään kehittämistavoitteita. Lisäksi suunnitelmissa varaudutaan mahdollisen lähijunaseisakkeen toteuttamiseen Tesomalle. 16

17 t/tesoma.html Hakametsän yleissuunnitelma on edennyt luonnosvaiheeseen. Yleissuunnitelman laadinnan tarkoituksena on tutkia alueen täydennys- ja muutosrakentamismahdollisuuksia sekä muita kehittämismahdollisuuksia erityisesti jäähallialueella. Työn tavoitteina on kehittää palvelutarjontaa ja pysäköintiratkaisuja sekä turvata ja parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Kaupunkikuvaa pyritään kohentamaan ja elävöittämään ja viihtyisyyttä edistämään. Suunnittelussa huomioidaan mm. historiallinen jatkuvuus, virkistys ja kaupunkiekologia. Suunnitelma kytkeytyy erityisen vahvasti joukkoliikennekäytävään ja sen vaihtoterminaaliin Sammonkadun itäpäässä. t/hakametsa.html Täydennysrakentamisen markkinointia on tehostettu. Toteutukseen tulevia suunnitelmia esittelevät internetsivut avattiin vuonna Sivuilta löytyy käytännönläheistä tietoa täydennysrakentamisesta mm. asunto-osakeyhtiöille. EHYT -hanke sai myös oman logonsa ja esitteen. Asuintaloyhtiöihin ollaan kontaktissa yleissuunnitelmien yhteydessä ja kiinteistöliiton avulla on jaettu tietoa seminaarissa ja lehtiartikkeleilla. Kustannukset EHYT -hankkeen tuottamasta yhdyskuntarakenteen suunnittelusta energiatehokkuutta korostavalla tavalla syntyviä kustannuksia ei ole määritelty. Työ tehdään osana maankäytön suunnittelun palvelukokonaisuutta. Varsinainen täydennysrakennuttaminen on pääosin yksittäisten kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden toimintaa, josta ne myös saavat taloudellisen hyödyn. Kaupungin vuokratonteilla sijaitsevien taloyhtiöiden täydennysrakentamisesta on periaatteet hyväksytty kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa vuonna Seuranta ja mittarit EHYT -hankkeen puitteissa tehtävä työ on ohjelmoitu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa hyväksymässä vuosittaisessa kaavoitusohjelmassa. Yhteyshenkilö Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen 17

18 3.2 Moderni kaupunkiraitiotie Raitiotiesuunnittelun kantavana ajatuksena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla. Tulevaisuudessa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijunaverkko ja katuverkossa kulkeva moderni kaupunkiraitiotie voivat muodostaa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon, joka hyödyntää tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia. Raitiotiellä tavoitellaan yli matkustajaa vuorokaudessa. Raitiotien varrella ja pysäkkiympäristöissä kehitetään maankäyttöä ja tutkitaan täydennysrakentamista. Pysäkkiympäristöt tarjoavat hyvät edellytykset niiden kehittämiselle alueina, joilla eri toiminnot ja kulkumuodot kohtaavat, minkä ansioista niiden tuntumassa asuvien autonomistamisen tarve vähenee. Nämä alueet tarjoavat myös palveluverkoston kannalta hyvin saavutettavia kohteita. Tavoite Tulevaisuudessa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijunaverkko ja katuverkossa kulkeva moderni kaupunkiraitiotie muodostavat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon, joka hyödyntää tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia. Toteutuneet toimenpiteet Kokouksessaan kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta kehitysvaiheella. Valtuusto päätti myös, että lännessä raitiotien reitti kulkee Paasikiventien kautta. Raitiotiehankkeen kehitysvaihe on alkanut ja se päättyy vuoden 2016 aikana. Kaupunki valitsi raitiotiehankkeen hankintakonsultiksi yritysryhmä Vison Alliance Partners Oy:n, Sweco PM Oy:n, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n ja Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n. Konsultin kanssa kaupunki tekee raitiotien toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat. Kehitysvaiheen aikana Tampereen kaupunki laatii tai teettää raitiotien toteuttamisen edellyttämät asemakaavamuutokset ja katusuunnitelmat sekä raitiotiekatujen suunnittelun ympäristöohjeen. Päätös siitä, siirrytäänkö rakentamisvaiheeseen, tehdään kaupunginvaltuustossa vuoden 2016 aikana. Etelän alueella Hervannasta Hallilaan on aloitettu raitiotiehen liittyvien asemakaavojen valmistelu. Ensimmäiset asemakaavat tulivat vireille vuoden 2014 lopussa. Kustannukset Katuraitiotien yleissuunnitteluun on tilattu suunnittelua yhteensä noin eurolla vuonna Yhteyshenkilö Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 18

19 3.3 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ekotehokkuusselvitys Käynnistyvän kantakaupungin yleiskaavan pohjaksi määritellään kaupunkirakenteen ekotehokkuus vyöhykeajattelun mukaisesti (hiilijälki, energiankulutus, liikkuminen, palvelut). Vyöhykkeiden tunnistaminen otetaan avuksi kaupunkirakenteen kehittämisessä ekotehokkuuden lisäämisen näkökulmasta ja mallinnetaan ekotehokkaan kaupunkirakenteen toteuttamista Tampereella päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Kantakaupungin yleiskaavatyötä valmistellaan yhdessä maankäytönsuunnittelun ja kaupunkikehityksen organisaatioissa. Ekotehokkuusselvityksen tuloksena syntyy päivitettävä kaupunkirakenteen ekotehokkuuden vyöhyke -malli, joka sisältää tiedon eri alueiden ominaispiirteistä (hiilijälki, energiankulutus, muut tekijät). Tietomalli pohjautuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoihin ja siinä huomioidaan eri suunnitelmatasojen tavoitteita, joita ovat mm. kaupunkiseudun rakennemalli, kantakaupungin eheyttämisen selvitys (EHYT), Tampereen liikennesuunnitelmat ja Tampereen seudun rakentamisen energiatehokkuustiekartta. Tietomallin avulla voidaan tarkastella ekotehokkuutta myös tulevaisuudessa ja seurata tavoitteiden toteutumista. Tavoite Yleiskaavaa varten on kehitetty paikkatietopohjainen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta ja ilmastovaikutuksia arvioiva työkalu, joka käyttää lähtötietoinaan vuosittain päivittyvää YKR -ruutuaineistoa. Työkalu mahdollistaa yhdyskuntarakenteen muutosten ja tulevaisuuden skenaarioiden vaikutusten arvioinnin. Työkalun avulla yleiskaava pyrkii ohjaamaan Tampereen päästötavoitteet ja sitoumukset hallitusti kaupunkirakenteen kehittämiseen. Toteutuneet toimenpiteet Työkalu on valmistunut tammikuussa Tämän jälkeen työkalua on hyödynnetty arvioimalla erilaisia tunnuslukuja Tampereen nykyrakenteen energiatehokkuudelle ja ilmastovaikutuksille. Johtopäätöksenä tunnistetaan sellaisia alueita ja tekijöitä, joihin voitaisiin tulevassa yleiskaavatyössä maankäytön suunnittelulla vaikuttaa. Kustannukset Konsultin osuus työstä oli vuonna 2014 noin euroa. Seuranta ja mittarit Kantakaupungin yleiskaava sisältyy kaupungin valtuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan. Yhteyshenkilö Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 19

20 3.4 Kaavoituksen arvioinnin ja suunnittelun ohjaaminen energiatehokkuuteen sekä yhteistyön tehostaminen keskeisten sidosryhmien kanssa Tampereen kaupunki osallistuu Tekesin rahoittamaan Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) -hankkeeseen, jossa kehitetään työkalua kaavojen ekotehokkuuden arvioimiseen. Hankkeen toisessa vaiheessa testataan työkalua sekä mukana olevien tutkijoiden toimesta että kaupunkien omana työnä. Asemakaavoituksessa otetaan käyttöön kestävän kehityksen suunnitteluohje asemakaavojen vaikutusten arvioinnin tueksi. Tavoite Tavoitteena on energiatehokkuuden tiedostaminen ja tehostaminen maankäytön suunnittelussa sekä yhteistyön tehostaminen keskeisten sidosryhmien kanssa KEKO B Tutkijoiden pilottikohteiksi KEKO B -hankkeessa valittiin 29 ehdotetusta kohteesta Helsingin yleiskaava, Lahden radanvarsi, Mikkelin Graanin ranta, Tampereen Vuoreksen Isokuusen yleissuunnitelma ja Skanskan kohde Tampereen Härmälänrannassa. Pilotoinnin painopisteenä oli työkalun toiminnallisuuksien ja käytettävyyden kehittämisen lisäksi myös laskentaosioiden tuottamien tulosten tarkastelu. Erityisesti kasvihuonekaasupäästölaskentaa testattiin kaikissa käsitellyissä pilottikohteissa. Maankäytön suunnittelun omana työnä työkalua testattiin Vuoreksen Isokuusi II asemakaavaan. Työkalun kehittämistä käsiteltiin myös kahdessa Suomen ympäristökeskuksessa järjestetyssä työpajassa. Työkalun selainversion käyttöliittymän hankintaan liittyvien ongelmien vuoksi hankkeelle haetaan jatkoa lokakuun 2015 loppuun asti. FI/Tutkimus kehittaminen/tutkimus_ja_kehittamishankkeet/hankkeet/kaupunkien_ja_kuntien_alueellin en_ekolaskuri KEKO_B/Kaupunkien_ja_kuntien_alueellinen_ekolas% %29 Kustannukset Kaupunki on osallistunut KEKO B -hankkeen kustannuksiin eurolla (ECO2). Vastuuyksikkö ja -henkilö ECO2 -hankkeen johtaja Pauli Välimäki, ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff Seuranta ja mittarit Seuranta tapahtuu KEKO B -hankkeen johtoryhmässä. 20

21 3.4.2 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä ja ohjelmointia Tampereen Kaukolämmön sekä ECO2 -hankkeen kanssa parannettiin. Maankäytön suunnittelu järjesti sidosryhmilleen seminaarin, jonka aiheina olivat mm. kantakaupungin ilmastovaikutusten nykytilanteen arviointi, kaavoitusohjelmat, KEKO B -hanke sekä EHYT - yleissuunnitelmat. Vastuuyksikkö ja -henkilö Suunnittelujohtaja Taru Hurme Asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje Asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohjetta on kehitetty aikaisemmasta kestävän kehityksen työkalusta ohjaamaan asemakaavan vaikutusten arviointia ja sisältöä enemmän kestävän kehityksen teemojen suuntaan (ekologinen, kulttuurinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys). Suunnitteluohje sisältää luettelona asiat ja sisällöt sekä kysymykset MRL:n ja MRA:n rakenteen mukaisesti. Tarkoituksena on liittää suunnitteluohje osaksi asemakaavojen vaikutusten arviointia. Suunnitteluohjetta on käytetty joissakin asemakaavojen vaikutusten arvioinnissa, mutta se ei ole aktiivisessa käytössä. Ohjetta oli tarkoitus testata muutaman asemakaavan vaikutusten arvioinnissa vuoden 2014 aikana. Sovittujen testauskohteiden suunnittelu ei kuitenkaan ole edennyt muista syistä johtuen. Vuodelle 2015 valitaan uudet testauskohteet. Vastuuyksikkö- ja henkilö Projektiarkkitehti Vesa Kinttula ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff 21

22 3.5 Vuoreksen kaupunginosa Tavoite Energia- ja ilmastotoimien näkökulmasta suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman vähähiilistä kaupunginosaa. Vuoreksen visiossa sanotaan, että Vuores on pikkukaupunki luonnon kainalossa. Vuores on yhdistelmä laadukasta asumista ja kaupunkiluontoa. Vuoreksessa asukkaiden sujuva arki yhdistyy ekologiseen asumiseen ja liikkumiseen. Alueella toteutetaan edistyksellisiä rakentamisen ja asumisen ratkaisuja ja hyödynnetään huipputeknologiaa. Alueen monimuotoisuus, vahva yhteisöllisyys ja sukupolvien luonteva kohtaaminen luovat lähtökohdat alueen aktiiviselle ja osallistuvalle elämäntyylille. Vision tavoitteet ovat mukana kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimenpiteet Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Tehdään jatkuvaa kehittämistyötä ekotehokkuuden huomioimiseksi kaupunkisuunnittelussa - Vaikutetaan siihen, että Isokuusen aloituskorttelit toteutuvat materiaali- ja energiatehokkaasti mm. materiaalien kierrätys, puurakentaminen ja matalaenergiarakentaminen Hankinnat - Vuoreksen koululle tulee uusiutuvan energian demonstraatiojärjestelmä, jota hyödynnetään opetuksessa. - Koulun ensimmäisessä rakennusvaiheessa on otettu käyttöön 45 kilowatin aurinkovoimala, jonka vuosituotto-odotus on kilowattituntia. - Alueen ulkovalaistuksessa käytetään LED-tekniikkaa - Jätteiden putkikeräysjärjestelmän toteutus etenee alueiden rakentumisen mukaan Kehitystyö - Puurakentamisen yhteistyösopimus Tampereen kaupunki, TEM, TTY, TAMK, LUKE. Yhteistyön tavoitteena on lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä sekä edistää vähähiilisyyteen tähtäävää energia- ja resurssitehokasta puurakentamista Tampereen kaupungin alueella. CASE-kohteena erityisesti Vuoreksen Isokuusi. - Hulevesien hallinnan menetelmien ja yhteistyömuotojen kehittäminen suunnittelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa yhdessä hulevesiasiantuntijoiden, vihersuunnittelijoiden, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja rakentajien kanssa. - Liiketilojen toteutusvelvollisuus asemakaavoissa Vuoreksen Puistokadun varrella palveluvarustus: mm. kaksi päivittäistavarakauppaa, kahvila, pizzeria, seurakuntasali sekä muita palveluita ja liiketiloja (tilanne 3/2015) - Västinginmäen yleissuunnittelu: Sustainability Studio -työskentely yhteistyössä konsultin kanssa Ekotehokkuuden reunaehdot kartoitetaan ja asetetaan tavoitetaso ennen suunnittelun aloitusta, toteutumista seurataan suunnitteluprosessin läpi - Isokuusi II Aurinkorinteen asemakaava KEKO-työkalun pilotointi 22

23 Jatketaan edellisessä asemakaavassa tehtyä energiatarkastelutyötä ja edelleen kehitetään tarkastelumenetelmiä Aurinkoenergian ympärivuotisen hyödyntämisen tutkiminen ja rakentajien ohjeistus rakentamistapaohjeessa Isokuusen rakennusten laajamittainen seuranta ja mittaus - Harjanteen tontinsaajien herättely rakentamisen laadun ja energiatehokkuuden alalla yhteistyössä RANE:n kanssa omakotirakentajille suunnatuilla tietoiskuilla. - Asukkaiden energiankulutustottumuksiin vaikuttaminen Kuva 1. Keskuspuiston hulevesiallas. Vuoreksen sade- ja valumavesiä eli hulevesiä käsitellään luonnonmukaisella tavalla. Maastonmuotoilulla on toteutettu tulvaniittyjä, joiden avulla voidaan hallita hulevesiä myös mahdollisissa rankkasadetilanteissa. Toiminnallinen työ - Isokuusen rakentajille käytännön opas puurakentamisen hyödyistä ekotehokkaassa rakentamisessa - Vuoreksen siivoustalkoot vuosittain asukasyhdistysvetoisesti - Liikkumisen ohjausta pyöräilyviikolla ja Vuores-päivänä Kustannukset Toteutuu osana normaalia Vuores- ja ECO2-projektien toimintaa. Koulun rakennuttamisesta vastaa Tilakeskus ja putkikeräysjärjestelmän rakennuttamisesta Pirkan Putkikeräys Oy. Seuranta ja mittarit Toteutumista seurataan jatkuvasti, mittareina tehdyt energia- ja ekotehokkuusselvitykset, toteutuneet uusiutuvan energianjärjestelmät, järjestetyt koulutukset/tilaisuudet ja niihin osallistuneet ihmiset Vastuuyksikkö ja henkilö Vuores-projekti, Kirsti Toivonen ECO2-projekti, Elina Seppänen 23

24 3. 6 Tampereen Infra Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelu-, paikkatieto-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kalustopalveluja. Vuonna 2014 Infran liikevaihto oli 59,4 milj. euroa ja vakituisen henkilöstön määrä 414. Asiakastyytyväisyys ja asiakaslähtöinen toiminta ovat Infran toiminnan perusta. Infran missio on suunnitella, kehittää, ylläpitää ja kohentaa Tampereen ja lähiseudun asukkaiden elinolosuhteita. Visio on olla Pirkanmaan arvostetuin infra-alan osaaja. Tampereen Infralla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kaupungin toiminnasta syntyvien pakokaasupäästöjen määrään. Liikennöinnin määrä riippuu muille kaupungin toimijoille vuokratun kaluston osalta niiden käytöstä vuokraajan toiminnassa, mutta tekemällä ympäristöystävällisiä valintoja kalustohankinnoissa on Infralla mahdollisuus vaikuttaa päästöihin. Omassa toiminnassaan, kuten maanrakennuksessa ja kunnossapidossa, Infra pyrkii optimoimaan kaluston käyttöä tähdäten kustannussäästöihin ja päästöjen rajoittamiseen. Toimitiloihin liittyvät ratkaisut ovat kaupungin kokonaisuuden kannalta päästöjen vähentämisessä tärkeitä. Toimitilojen energiatehokkuuteen ei Infralla kuitenkaan ole itsenäistä päätösvaltaa, siten nousee Infran toimintamenetelmiin ja hankintoihin liittyvä energiatalouden ja resurssitehokkuuden parantaminen keskeisimmäksi keinoksi. Tampereen Infra hoitaa palvelusopimukseen perustuen kaupungin metsäomaisuutta, ja toimii siten osana monia mahdollisuuksia tarjoavaa biotaloustoimialaa. Biotaloudella on tärkeä rooli matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tampereen kaupunkiseudulla kaupungin omistamilla metsillä on tärkeä tehtävä myös hiilinieluna, metsien kasvusta on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana hakattu vuosittain selvästi alle 50 %, joten runsaasti ilmakehän hiiltä on sitoutunut kaupungin metsiin. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää pitää metsät hyvässä kasvukunnossa metsänhoidon menetelmin ja kehittää uusia taajamametsiin soveltuvia metsänhoitomenetelmiä, siten metsät voivat säilyttää kyvyn sitoa hiiltä jatkossakin. Uutena mahdollisuutena on Infrassa noussut esille mahdollisuus tarjota kaupunkiorganisaation tilaajille luonnonhoitopalvelua nykyistä kattavammin. Siten Infra voisi edistää paitsi ilmastonsuojelua myös virkistyskäyttöön liittyvien palvelujen tuottamista ja ulkoliikuntaa Tampereella. Liikkumisen edistäminen on asetettu kaupungin vuoden 2015 talousarviossa yhdeksi TOP 10 -rakennemuutosten kärkihankkeeksi. Rakentamispalvelut Tampereen Infrassa on vuonna 2014 aloitettu ajojärjestelyjen tehostamiseen tähtäävä hanke, joka koskee erityisesti rakentamispalveluiden toimintaa. Hanke polkaistiin käyntiin Tampereen logistiikalta tilatulla esiselvityksellä. Selvityksessä kartoitettiin auto- ja konekaluston käytön nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Hanke tähtää kustannussäästöihin, suunnitelmallisuuteen ja palvelun parantamiseen, mutta onnistuessaan vähentämään työmaa-ajoja se tuottaisi tuloksia myös pienentyneen energian käytön ja päästöjen vähenemisen muodossa. Maamassojen kuljetukset aiheuttavat huomattavan osan rakentamispalvelujen ajotarpeista. Ylijäämämassan muodostumiseen ei rakennushankkeen toteutusvaiheessa enää voida merkittävästi vaikuttaa muutoin, kuin maa-aineksen hyötykäytön ja jalostamisen avulla. Rakentamispalveluissa on 24

25 lähdetty kehittämään työmaahenkilöstön suorittamiin mobiilikirjauksiin perustuvaa järjestelmää rakentamistöissä syntyvien ylijäämämaa-ainesten ja työssä käytettävien ostettavien maa-ainesten käytön ja kuljetusten optimoimiseksi. Rakentamistöiden yhteydessä kaivettava maa-aines voidaan monissa tapauksissa läjitysalueelle ajamisen sijaan käyttää samalla työmaalla, toisella työmaalla tai se voidaan varastoida odottamaan jalostamista tai muuta hyötykäyttöä. Uusiomaamassojen hyötykäytön edistämiseksi laadittu Tampereen Infran Massamittari hankesuunnitelma laadittiin ja rahoitushakemus jätettiin TEKESin INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelmaan. Hanke kuuluu Älykkäät kaupungit -kokonaisuuden Resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit -pakettiin. Osana varautumista ilmastonmuutoksen johdosta mahdollisesti lisääntyviin hulevesiongelmiin, ryhdyttiin Tampereen Infrassa kehittämään rakentamisaikaisia menetelmiä hulevesien hallitsemiseksi. Vuoreksen työkohteella kaivantoja pidettiin kuivana ympärivuotisen pumppauksen avulla. Pumppausta varten rakennettiin työnaikaisia suodatus- ja viivytyspaikkoja. Alueelle kiinteiksi rakennettuja hulevesijärjestelmiä ei ollut mahdollista hyödyntää maanrakennuskohteiden hulevesiongelmien poistamiseksi ilman hulevesien esikäsittelyä. Rakennuskohteiden hulevesien laskeutuskaivot tyhjennettiin säännöllisesti imuautolla. Kalustopalvelut Kalustopalvelut pystyy vaikuttamaan vuokraamansa kaluston energiankulutukseen ja päästöihin parhaiten kalustovalinnoilla hankintoja tehtäessä. Uusiutuessaan ajoneuvokalusto onkin yleensä vanhaa kalustoa energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei toistaiseksi ole voitu osoittaa tarkasti säästön suuruutta. Ajosuoritteen määrän määrittää palvelujen tilaaja. Käytössä olevaan KOHU tietojärjestelmään on vuoden 2014 aikana kehitetty laskuritoimintoa kaluston päästöjen laskemiseksi. Meneillään on polttoaineen kulutus- ja päästöarvojen kerääminen nykyisen kaluston osalta. Kun arvot on kartoitettu ja viety järjestelmään, päästään laskuria hyödyntämään. Jatkossa voidaan päästöjä ja energiankulutusta vertailla aiempiin vuosiin ja ohjata hankintoja ja toimintaa siten, että päästöihin voidaan vaikuttaa ja tulokset ilmoittaa konkreettisemmin. Kalustoa hankittiin vuonna 2014 henkilöautoja yhteensä 31, joista 13 oli hybridejä ja yksi sähköauto. Lisäksi hankittiin 19 pakettiautoa ja 1 kuorma-auto. Kalustoa vastaavasti poistui käytöstä 22 henkilöautoa, 2 pakettiautoa, 4 kuorma-autoa, 2 kpl kaivurikuormaajia ja lisäksi pienempää kalustoa ( ruohonleikkureita, viherkoneita, korjaamokoneita yms. ) Kunnossapitopalvelut Puistojen ja muiden viheralueiden hoitajille hankittiin vuoden 2014 uusia akkukäyttöisiä työvälineitä, joilla korvataan polttomoottorikalustoa. Testausta tehdään vuoden 2015 aikana, jonka jälkeen voidaan tehdä päätöksiä lisähankinnoista ja siirtymisestä yhä laajemmin akkukäyttöisiin työvälineisiin. Kunnossapidolla on sopimus kaupungin metsäomaisuuden hoitamisesta. Metsillä on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin, määrään ilmakehässä. Puut poistavat hiilidioksidia ilmasta, varastoivat kasvaessaan hiilen biomassaansa ja siirtävät sitä maaperään. Nuoret, nopeasti kasvavat metsät sitovat eniten hiiltä. Metsän vanhetessa kasvu ja hiilen sidonta hidastuu. Hiilen sidontaa voidaan lisätä kehittämällä puunkasvatuksen menetelmiä ja pitämällä metsät hyvässä kasvukunnossa. Puun poltolla voidaan korvata fossiilisia energialähteitä. Käyttämällä puuta raaka-aineena voidaan korvata sementtiä, muovia, alumiinia, rautaa ja muita vaikeasti kierrätettäviä tai energiaintensiivisiä materiaaleja. Puun sisältämä hiili varastoituu esimerkiksi talojen rakenteisiin tai huonekaluihin käytettyyn puutavaraan. 25

26 Tampereen Infran metsätöistä kertyi viime vuonna energiapuuta kuutiometriä ja metsäteollisuuden raaka-aineena käytettävää puutavaraa 4510 kuutiometriä. Suunnittelupalvelut Huleveden hallinnan tarve on korostunut viime vuosina ja huleveden hallintaan panostetaan yhdyskuntasuunnittelussa yhä enemmän resursseja. Ilmastonmuutoksen lisäksi myös tiivistyvä kaupunkirakenne tuo epävarmuutta huleveden hallinnan järjestämiseen. Ilmastonmuutoksen merkittävin vaikutus hulevesien hallinnan näkökulmasta on sadetapahtumien ennustettu äärevöityminen, jolloin yksittäisen sadetapahtuman aikana sataa entistä enemmän vettä. Ilmastonmuutoksen on ennustettu kasvattavan rankkasateiden intensiteettiä (l/s/ha) % vuosiin mennessä (Lähde: RATUhankkeen ennuste, syke). Tampereen Infran suunnittelupalvelut on lisännyt huleveden hallintaan suunnattuja resursseja rekrytoimalla huleveden hallinnan parissa kokopäiväisesti työskentelevän henkilön teknisen suunnittelun yksikköön. Asemakaavoituksen yhteydessä laadituissa huleveden hallintasuunnitelmissa ilmastonmuutoksen vaikutus on huomioitu mm. lisäämällä mitoitussateiden intensiteettiin 20 % sadetapahtumien äärevöitymisen huomioimiseksi. Myös yleisten alueiden merkitys huleveden hallinnassa on korostunut. Niiden hyödyntämiseen rankkasateiden aiheuttamien virtaamien tasaamisessa onkin kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Suunnittelupalvelut -yksikössä tähän asiaan on kiinnitetty huomiota useassa eri hankkeessa. Vuonna 2014 käynnistyi myös selvitystyö kaupungin pahimpien, usein toistuvien tulvapaikkojen määrittämiseksi. Sadetapahtumien äärevöityminen on aiheuttanut ajoittaisia ja paikallisia ongelmia huleveden hallinnalle. Paikallisten rankkasadetapahtumien haitallisia vaikutuksia on hyvin vaikea poistaa, mutta suunnitelmallisella huleveden hallinnalla ja verkoston saneerauksella pyritään osaltaan vähentämään rankkasateiden paikallisia haittavaikutuksia. Lisätietoja Tommi Granholm, Tampereen Infra liikelaitos 26

27 3.7 Katu- ja ulkovalaistus Tavoite Tavoitteena on uusia valaistus energiatehokkaaksi ja parantaa energiatehokkuutta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa ohjausjärjestelmän uusimista valaisinkohtaiseksi ja laitteiden uusimista eli mm. poistaa käytöstä kaikki elohopeahöyryvalaisimet ja lisätä energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöä, kuten LED-tekniikka. Lisäksi tavoitteena on lisätä valaisimien energiatehokkuutta sekä saada aikaan energiansäästöä valaisimien tehonpudotuksella ja himmennyksellä. Valaistusverkon uudistamisen yhteydessä vaihdetaan vuosittain noin 2000 valaisinta ja sillä saavutetaan noin % säästö kyseisen määrän energiakulutuksessa. Se tarkoittaa tehonkulutuksessa noin kw, joka energiankulutuksena on noin kwh/v. Nykyisen ohjausjärjestelmän tehokkaalla käytöllä pyritään noin 8 % säästötavoitteeseen vuosittain. Järjestelmällä on mahdollisuus päästä n. 30 % säästöihin, mutta silloin valaistus täytyy sammuttaa yöllä pitkiksi ajoiksi laajoilta alueilta. Vuonna 2014 olemme pysyneet tavoitteessa ja valaistusta on vaihdettu noin kpl. Näistä noin kpl on ollut LED-valaisimia. Toimenpiteet Valaistusverkon uudistettiin vuosiohjelman mukaisilla valaistussaneerauksilla ja katusaneerauksen yhteydessä uusittavalla valaistuksella. Tämä tarjoaa laadukkaampaa valaistusta ja lisää turvallisuutta pimeän aikana. Lisäksi tämä tehostaa energiatehokkuutta ja pidentää huoltovälejä. Asennetut katu- ja puistovalaisimet on varustettu himmennystoiminnolla, jotta saavutetaan suurempi energiansäästö ja päästään asetettuihin tavoitteisiin. Kaikki puistokohteet toteutettiin LED-valaistuksella. Nykyiseen ohjausjärjestelmään ei tehty vuonna 2014 toimenpiteitä. Vuoreksen alueella olevaan ohjausjärjestelmään on lisätty valaistusta katurakentamisen mukaisesti. Ohjausjärjestelmällä pystytään ohjaamaan ja seuraamaan valaistusta valaisinkohtaisesti. Järjestelmään on asetettu valaistusryhmiä katujen mukaan, jolloin niille voidaan asettaa erilaisia, katukohtaisia toimintamalleja (himmennysohjelma). Vuoden 2014 aikana on asennettu noin 800 LED-valaisinta. Koulutus ja tiedotus - Tampereen toimintaa valaistuksen osalta on esitelty muutamissa seminaareissa. Hankinnat - Hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus ja energiansäästömahdollisuudet vaatimalla energiatehokkaita valaisimia ja vaatimalla niihin himmennyksen mahdollistavat ohjauslaitteet. Kehitystyö - Tampere on mukana INKA-älyvalaistus hankkeessa, jossa haetaan uusia valaistuksen ohjaustapoja ja optimointimahdollisuuksia. 27

28 Kustannukset Katusaneerauksien yhteydessä valaistusta on uusittu noin 1 M :lla ja katuvalosaneerauksen yhteydessä 2,0 M :lla. Vuodelle 2014 on haettiin ELY-keskuksen energiatukea. Tukea myönnettiin 10 % sähkölaitteen uusimisen kustannuksista, eli Katuvalaistuksen uusiminen katusaneerauksen yhteydessä kuuluu katusaneerausurakkaan, jonka teettävät kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttajat. Katuvalosaneerauksen kohteista suurin osa kilpailutetaan, ja osan urakoi Tampereen Vera Oy. Uusi ohjausjärjestelmä on hankittu kokonaispalveluna 10 vuoden sopimuksella, jossa on erikseen sovittava 5 vuoden optio. Kustannus on 32,5 /keskus/kuukausi. Keskuksia on noin 362 kappaletta. Säästötavoite vuodelle 2014 on 8 % vuoden 2011 energiakulutasosta ja saavutettu säästö oli 8,7 %. Ohjausjärjestelmä toimii itsenäisesti, joten se vaatii työaikaa ainoastaan kunnossapitotoiminnoissa. LED-katuvalaisimen hankinnan lisäkustannukset ovat normaaliin valaistukseen verrattuna noin %. LED-valaisimet ovat pitkäikäisiä ja niiden himmennysominaisuudet ovat hyvät. Nämä kompensoivati korkeaa hankintahintaa, kun tarkastellaan kustannuksia koko elinkaaren ajalle. Vuonna 2014 LEDvalaisimien hankintakustannukset olivat hieman laskeneet, joten niiden määrää pystyttiin kasvattamaan. Vastuuyksikkö ja henkilö Vastuutaho katu-, tie-, puisto-, tori- ja sataman valaistuksesta on kaupunkiympäristön kehittäminen. Uusimista ohjelmoi ja rakennuttaa rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä, joka toimii myös kunnossapidosta vastaavana käytönjohtaja. Rakennuttamispäällikkönä toimii Milko Tietäväinen ja suunnittelupäällikkönä Ari Vandell. Tilaajapäällikkönä toimii Risto Laaksonen. Seuranta ja mittarit Tavoitteen toteutumista seurataan katuvaloverkon kokonaisteholla (kw), keskimääräisellä valopisteen teholla (kw/valopiste) ja energian kulutuksella (MWh). LED-katuvalaisimien sähkötehoa (W) ja valotehoa (lm) verrataan tämän päivän tekniikkaan, joka on suurpainenatrium lampullinen valaisin. Kaavio 3. Katuvalaistuksen kokonaisenergiankulutus (MWh/a) ja paloaika (h) vuodessa vuosina

29 Kaavio 4. Kokonaiskulutuksen, valaisinpisteiden lukumäärän ja valopisteen kulutuksen kehittäminen vuosina

30 Esimerkkikohde LED-valaistuksesta Armonkallion vanha elohopeahöyrylampullinen valaistus uusittiin LED-valaistukseksi. Vanhat valaisimet veivät sähkötehoa 156 W ja uudet LED-valaisimet 82 W. Tämän lisäksi LED-valaisimissa on himmennysohjaimet, joten sähköteho putoaa yön aikana7 tunnin ajaksi 60 %. LED-valaistuksella saavutetaan hyvin rajattua valaistusta ja katualueella tämä tuo säästöjä, kun pystytään vähentämään ylimääräistä valaistusta. Alla kaksi kuvaa LED-valaisimen valon jakautumisesta Armonkallion alueelta. Kuva 2. LED-valaistusta Armonkallion alueelta. Kuva 3. LED-valaistuksen valon jakautumaa Armonkallion kohteesta. 30

31 4 Liikenne, liikkuminen ja logistiikka 4.1 Liikennejärjestelmä 31

32 4.2 Joukkoliikenne Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö on joukkoliikennepalveluiden suunnittelu- ja tilaajaviranomainen Tampereen kaupunkiseudun kuntien alueella. Palvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä sekä omana tuotantona Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL). Palveluhankinnassa tilaaja määrittelee reitit ja aikataulut sekä liikenteessä käytettävää linja-autokalustoa koskevat vähimmäisvaatimukset. Tavoite Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvaa 3 %. matkustajamäärä on kasvanut noin 1 %. Vuoden 2013 ja 2014 matkustajamäärälukemat eivät ole täysin vertailukelpoisia kesällä 2014 toteutuneen järjestämistavan muutoksen myötä. Liikennepalveluiden energiankulutus ja päästöt kasvavat vähemmän kuin 3 %. Liikennöintikilometrit kasvoivat selvästi enemmän verrattuna edellisvuoteen toteutuneen järjestämistavan muutoksen myötä ja eivät näin ollen ole vertailukelpoisia. Toimenpiteet - Liikennepalveluiden kilpailutuksessa otetaan energia- ja päästöasiat huomioon entistä paremmin. Kilpailutuksien osalta toiminta on jatkuvaa. - TKL jatkaa vuonna 2013 alkanutta liikennöintiä JOLI:n tilauksesta kahdella dieselhybridibussilla. TKL jatkanut dieselhybridibussiliikennettä myös vuonna JOLI selvittää mahdollisuudet sähkörollikka-pilottiin. Pilottia on tarjottu kahdelta eri toimittajalta. Rollikka eli johdinauto liikkuu virralla, joka ladataan n 1 km välein pysäkeillä ( latausaika 15 sek). Päätepysäkkilataukset kestävät 4 minuuttia. Asiaa on selvitetty, mutta toteutuspäätöksiä ei ole vielä tehty. Sähkörollikan sijasta suunnitelmat kohdistuvat enemmän sähköbusseihin. Mahdollinen pilotti tulisi luultavasti lyhyeen kaupunkilinjakäyttöön. Suunnittelu jatkuu vuonna Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistavan muutos vaikuttaa alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutetaan yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut on hankittu ja osittain vielä hankinnassa avoimilla tarjouskilpailulla bruttosopimuksin. Alkuvuoden osalta Tampereella jatketaan syksyllä 2013 käynnistyneillä liikennepalveluilla ja seutuliikennettä liikennöidään siirtymäajan sopimuksin kuten vuonna Järjestämistavan muutoksen seurauksena joukkoliikenneyksikkö suunnittelee ja kilpailuttaa seutuliikenteen. Tällöin päällekkäisiä julkisen liikenteen vuoroja voidaan karsia ja toimintaa tehostaa kohdentamalla tarjontaa paremmin vastaamaan kysyntää. Kohdentamalla tarjontaa energiankulutuksen ja päästöjen määrä laskee suhteessa kuljetettuihin matkustajiin. Järjestämistavan muutoksen myötä liikennettä on suunniteltu keskitetysti ja tarjontaa on kohdistettu aiempaa paremmin. Osaa tehdyistä muutoksista korjattiin vuoden 2014 aikana ja 32

33 tarjontaa tullaan optimoimaan myös jatkossa. Uudistetun linjaston sisään ajaminen kestää jopa vuoden tai pari, jotta käyttäjät sisäistävät muuttuneen linjaston. - Vuoden 2013 lopulla joukkoliikenneyksikköön on nimetty ekotukihenkilö, joka keskittyy ympäristö- ja energia-arvoihin yksikön arkipäiväisessä toiminnassa. Ekotukihenkilö on toiminnallaan edistänyt yksikön sisäisiä ympäristöystävällisiä käytäntöjä Vastuuyksikkö ja henkilö Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenne; joukkoliikenneinsinööri Sami Ruotsalainen Seuranta ja mittarit Seurantaa suoritetaan matkustajamäärien ja tarjottujen linjakilometrien eli energiankulutuksen suhteen. 33

34 4.3 Tampereen kaupunkiliikenne Tausta ja toimintatapa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL) on Tampereen kaupungin omistama liikelaitos joka tuottaa kilpailuttamattomia linja-autoliikenteen palveluja Tampereen kaupungille. TKL tuottaa myös tilausajopalveluita Tampereella ja lähiympäristössä. TKL:n toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Tavoitteet, hankinnat & toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2014 TKL:n tärkein tavoite oli poistaa käytöstä mahdollisimman monta Euro 2 ja Euro 3 päästöluokan bussia ja hankkia niiden tilalle mahdollisimman monta päästöiltään olematonta Euro 6 bussia. Tavoite toteutui siinä mielessä hienosti, että uusia busseja saatiin hankittua yhteensä 8 kappaletta ja vanhoja voitiin poistaa jopa 12 kappaletta. Uusien ollessa merkittävästi energiatehokkaampia edesauttoi tämäkin osaltaan energiansäästötavoitetta, jossa vuosittainen tavoite on aina alentaa polttoaineenergiankulutusta 1,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Uusia Euro 6 busseja hankittiin kahdelta eri valmistajalta, Solarikselta ja Volvolta, jotta voidaan vertailla eri valmistajien uusien ajoneuvojen energiatehokkuutta. Kummatkin hankitut merkit ovat täyttäneet niille asetetut tavoitteet sekä ovat osoittautuneet odotettua ja ennakkomittauksia energiatehokkaammiksi, ja TKL onkin tilannut vuonna 2015 toimitettavaksi kummaltakin merkiltä lisää Euro 6 linja-autoja: Volvolta 8 kappaletta ja Solarikselta 4 kappaletta. Autohankinnoissa painotettiin voimakkaasti energiatehokkuutta. Kun autojen hintakisassa saattoi saada maksimissaan 40 pistettä, sama maksimipistemäärä, 40, oli tarjolla myös energiatehokkaimmasta vaihtoehdosta. Tämä ohjasi hankintaa sellaiseen suuntaan, että tällä kertaa edullisin tarjous ei voittanut, vaan sen sijaan energiatehokkain vaihtoehto. Totuttuun tapaan uudet autot varustettiin kiihtyvyydenrajoitusjärjestelmällä joka säästää energiaa. Uusien autojen vaihteisto-ohjelmat säädettiin myös jälleen juuri Tampereelle sopiviksi, auto kerrallaan koeajojen perusteella. Uusien linja-autojen investointeihin käytettiin rahaa yhteensä noin 2 milj.. Kuva 4. Uusi, Euro 6 -päästötason alittava Solaris U15LE -linja-auto. Pitkään projektina ollut nivelautoista luopuminen saatettiin vuoden 2014 aikana loppuun. Kaikki viimeisetkin ajossa olleet nivellinja-autot poistettiin ja viimeinen niistä lahjoitettiin museoitavaksi. Nivellinja-autojen poistamista on vauhdittanut niiden suuri energiankulutus. Kuten myös edellä on todettu, TKL:n vuosittaisena tavoitteena on vähentää polttoaine-energian kulutusta 1,5% / ajokm. verrattuna aiempaan vuoteen. Tälläkin kertaa tavoite onnistui erinomaisesti. Kulutus putosi 34

35 peräti 1,2 ltr/ 100km. Vuonna 2014 kulututtiin dieseliä keskimäärin 43,2 litraa sadalla kilometrillä kun vuonna 2013 vastaava kulutus oli vielä 44,4 litraa. Muutos vuoteen 2013 oli siis jopa 2,7%! Vuosi Keskikulutus ltr/100 km Muutos edelliseen vuoteen vuoteen (%) Säästötavoite (%) ,1 1, ,7-2,91 1, ,5-0,43 1, ,8-1,51 1, ,2 1,01 1, ,4-3,9 1, ,2-2,7 1,5 Taulukko 1. Polttoaineenkulutuksen toteuman seuranta vuosina Päätöksenteossa uuden kalustomestarin oppi työhönsä on jatkunut suotuisasti. Kalustomestari on mm. pyrkinyt tekemään energiatehokkaampia varaosahankintoja. Myös rengasasioihin on kiinnitetty nyt paljon huomiota ja vuonna 2016 alkavaa rengaskilpailua varten on haettu erilaisista rengastesteistä faktaa. Sen perusteella voidaan kilpailuttaa entistä energiatehokkaampia renkaita. Toisin sanoen siis renkaita, joiden kitka ei ole yhtä suuri kuin aiemmissa rengasmalleissa. Tämä toki tehdään turvallisuudesta yhtään tinkimättä. Vuoden 2014 toimenpiteisiin on kuulunut myös jäähdytysnestejakelulinjaston täydellinen uudistaminen, ja vuoden lopulla sai alkunsa myös diesel-tankkausjärjestelmän uudistamisprojekti. Kuva 5. Uuden jäähdytysnestelinjaston säiliö ja pumppuasema. Säiliö on valmistettu muovista, jolloin syöpymävaurioiden mahdollisuus on pois suljettu. Linja-autojen päivittäishuollossa on myös luovuttu täysin pesukoneiden huuhteluvahan käyttämisestä. Huuhteluvahan käytön lopettaminen on energiansäästöä ja ympäristöteko, joskin linja-autojen ulkopesutulos ei ole aivan yhtä kirkas maalipinta kuin huuhteluvahaa käyttämällä. Tässä kuitenkin ympäristötietoisuus ja energiankäytön tehostaminen ajavat näyttävyyden edelle. Vuoden 2014 investointeihin kuului myös uusi linja-autojen harjapesukone. Uusi pesukone on merkittävästi energiatehokkaampi kuin edeltäjänsä ja kalustomestari seuraa koneen pesuainepitoisuuksia jatkuvasti, jotta voitaisiin siinäkin säästää energiaa mahdollisimman paljon. Lisäksi nykyisin autot pestään vain, kun siihen on oikeasti tarvetta. Autojen pesemisestä tai pesemättä jättämisestä tekee päätöksen aina vuorossa oleva liikenne-esimies. 35

36 Kuva 6. Uusi harjapesukone, joka on aiempaa matalampi, jolloin pesuvettä ja -ainetta kuluu senkin takia entistä vähemmän. Toteuttamatta jääneitä toimenpiteitä edustaa, ikävä kyllä, kuljettajien palkitseminen perustuen taloudelliseen ajotapaan. Tämä johtuu siitä, että entinen ajotavanseurantajärjestelmä oli käynyt jo niin vanhaksi, että sen antamaan tietoon ei voitu luottaa enää riittävästi palkitsemista ajatellen. Uuden järjestelmän etsimiseen ja käyttöönottoon ryhdyttiin kuitenkin välittömästi. Vuoden 2014 aikana saatettiin jopa 30 linja-autoa tämän uuden järjestelmän piiriin. Lisäksi tehtiin periaatepäätös, että kaikki uudet autot varustellaan tällä uudella seurantajärjestelmällä. Uudesta järjestelmästä ollaan saatu jo hyvin tietoa ja pyritään siihen, että sen perustella kuljettajia palkitaan jatkossa. Uudessa järjestelmässä on merkittävä etu järjestelmään liitetty reaaliaikainen ajotavanopastin kuljettajalle. Ajotavanopastin nuhtelee kuljettajaa välittömästi, jos tämä ajaa epätarkoituksenmukaisesti. Epätarkoituksenmukainen ajo voi olla esim. jos kuljettaja kiihdyttää liian voimakkaasti, jarruttaa liian voimakkaasti, ajaa ylinopeutta, käyttää liian suurta nopeutta kaarreajossa tai jättää ajoneuvon tyhjäkäynnille ilman syytä. Kuva 7. Linja-auton kojetauluun kiinnitettävä ajotavanopastin kuljettajalle. Ajotavan opastin varoittaa kuljettajaa epätarkoituksenmukaisesta ajotavasta punaisella varoitusvalolla ja äänimerkillä. Tavoitteena oli myös hankkia uudet autot ilman jäähdytysilmastointia, sillä jäähdytysilmastoinnin suurimman tehon ollessa jopa 30 kw voi sen energiankulutus pahimmillaan olla jopa yli 10% linja-auton kokonaisenergiankulutuksesta. Neuvotteluja käytiin myös siitä että uudet linja-autot olisi varustettu kevyemmällä, sähkökäyttöisellä ilmastointilaitteella energiankulutuksen vähentämiseksi. Ikävä kyllä tämäkään ei toteutunut, sillä sähkökäyttöisessä ilmastoinnissa ei ole talvella tärkeäksi osoittautunutta kattolämmityslaitteistoa. Näin ollen kaikki uudet autot olivat varustettu perinteisellä kompressorikäyttöisellä jäähdytysilmastoinnilla.

37 Toteutumatta jäänyt toimenpide oli myös hybridiautojen lisähankinnat. Vuoden lopulla kuitenkin päätään nosti voimakkaasti sähkölinja-autokeskustelu ja niiden mahdollinen hankinta Tampereelle. Nyt vaikuttaisikin että täyssähkölinja-auto on Tampereen seuraava kokeilun aihe linja-autotekniikassa. Uuden varikon suunnittelua jatkettiin myös, tosin melko maltillisella nopeudella. Kuitenkin asia eteni ainakin niin paljon, että keskustelua käydään jo konsernitasolla. Suunnitelmista poiketen, vuonna 2014 ei järjestetty sellaista CAP-koulutusta, jossa oltaisiin käsitelty energiankäytön tehostamisasioita. Uusien kuljettajien perehdytyskoulutuksia sitä vastoin jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Käytännön esimerkki tehdystä energiansäästö toimenpiteestä Käytännön esimerkkinä yhdestä merkittävästä energiansäätö toimenpiteestä TKL haluaa nostaa esille linja-autojen uusimisen. Otamme vertailukohdaksi vuonna 1999 valmistuneen, Euro 2-päästötasoa olevan, Volvo-merkkisen kaupunkibussin korvaamisen vuonna 2014 valmistuneella, Euro 6- päästöätasoa olevalla Volvo-merkkisellä kaupunkibussilla. Kumpainenkin auto on ns. telibussi, eli noin 15 metriä pitkä kaupunki-linja-auto. Kumpikin auto voi hoitaa täsmälleen samaa liikennettä. Vuonna 2014 valmistunut auto on tilastojen mukaan kuluttanut keskimäärin 35,7 litraa dieselöljyä / 100 km. Vuonna 1999 valmistunut auto on tilastojen mukaan kuluttanut keskimäärin 51,5 litraa dieselöljyä / 100 km. Jos autoilla ajettaisiin noin km vuodessa (jollaiseen autokiertoon uusi Euro 6-auto on sijoitettu) kuluttaisi Euro-6 auto vuodessa litraa dieselöljyä. Samassa ajossa taas Euro-2 auto kuluttaisi litraa dieselöljyä. Näin ollen Euro 6-auto kuluttaa siis jopa litraa dieselöljyä vähemmän kuin vanha auto. Jos laskentana käytetään sitä, että yhden litran polttaminen dieselöljyä tuottaisi 2,6 kg, olisi uuden auton CO2-tuotto samassa ajossa 53 tonnia CO2-päästöjä vähemmän. Kaavio 5. Uuden ja vanhan linja-auton energiankäytön vertailua. 37

38 4.4 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan pehmeiden keinojen hyväksikäyttöä kuntalaisten liikkumistottumusten ja asenteiden muuttamiseksi. Pehmeitä keinoja ovat mm. tapahtumat, neuvonta, internet-palvelut, tempaukset ja tiedottaminen. Tavoite Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on muuttaa ihmisten liikkumistottumuksia ja täten vaikuttaa alentavasti kasvihuonepäästöihin. Suoraa CO2-vähennystavoitetta emme ole asettaneet toimintamme välillisen luonteen vuoksi. Toimenpiteet - Vuoden 2014 näkyvin uudistus kaupunkiseudulla oli joukkoliikenteen vyöhykeuudistus. Tämän uudistuksen puitteissa kiersimme liikkujan viikon yhteydessä kaikki seutukunnan vyöhykemallissa olleet pitäjät. Tarjosimme toreilla puuroa ja kahvia, keräsimme palautetta ja annoimme mahdollisuuden keskustella liikennesuunnittelijoiden kanssa. *liitteenä infografiikkaa puurokiertueesta. - Koulutimme yli 200 ekotukihenkilöä ja tulemme jatkossa hyödyntämään tätä verkostoa liikkumisen ohjauksen jalkauttamisessa. - Liikkumisen ohjauksen työn jalkauttaminen koko kaupunkiseudulle seututoimiston avustuksellaa aloitettiin vuonna 2014, ja mukaan ovat lähteneet mm. Ylöjärven, Lempäälän ja kunnat pienellä panoksella. Myös Kangasala tekee liikkumisen ohjausta, mutta itsenäisesti ja me tuemme ja seuraamme Kangasalan kehitystä kaikin tavoin. - Energiatehokkuutta omassa toiminnassamme on edistetty etätyökalujen käyttöönotolla mm. Lync. Lyncin käyttöä on suosittu vuoden 2014 aikana erityisesti turkulaisten kanssa pidetyissä palavereissa. Tästä syystä emme joutuneet matkustamaan liikkumisen ohjauksen puitteissa Turkuun koko 2014 vuoden aikana. Tätä esimerkkiä noudattaen koko konsernihallinto voisi lisätä Lync- ja muiden etätyökalujen käyttöä. Lync-koulutusta olisi mahdollista tarjota esimerkiksi ekotukiverkoston kautta. Kustannukset - Liikkumisen ohjauksen budjetti oli noin euroa, josta Liikennevirasto maksoi noin euroa, kaupunkiympäristön kehittäminen ja joukkoliikenne yhteensä euroa ja Tapahtumatoimisto Citybike-hankkeeseen euroa. Seuranta ja mittarit - Tavoitteiden tärkein mittari on tapahtumien kävijämäärät, internetsivujen kävijätilastot ja käytyjen työyhteisöjen määrät. Asetetut tavoitteet saavutettiin. Vastuuyksikkö ja henkilö - Projektin koordinaattorina toimii Erno Holmberg. Vastuuyksikkönä toimii Ekokumppanit Oy,

39 Kuva 8. Liikkumisen ohjauksen mediaosumia vuoden 2014 varrelta. 39

40 4.5 Kuljetustenohjauskeskus Kuljetuspalvelumatkojen tilaaminen keskitetysti Kuljetustenohjauskeskuksesta mahdollistaa muun muassa matkojen yhdistelyn toisiinsa. Kuljetustenohjauskeskuksen (KUOHKE) keskeinen toimintaperiaate on vähentää kuntien korvaamien henkilöliikenteiden ajokilometrejä kaupunkialueella yhdistelemällä satunnaiset matkustajat kimppakyyteihin ja optimoimalla säännöllisiä ryhmämatkoja. Liikenteessä kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys kulkevat yleensä käsi kädessä, koska vähentämällä ajokilometrejä ja autojen määrää vähennetään samalla sekä päästöjä että kustannuksia. Kuljetustenohjauskeskuksen toiminta-alueeseen kuuluivat vuonna 2014 seuraavat kymmenen kuntaa: Tampere, Pirkkala, Kangasala, Nokia, Ylöjärvi, Ikaalinen, Orivesi, Sastamala, Punkalaidun ja Vesilahti. Tavoitteet ja toteuma Vuoden 2014 keskeisenä tavoitteena oli tehdä ryhmäkuljetusten optimoinnista rutiinitoiminto. Projekti on edennyt lyhyin askelin ja koeajoja on suoritettu. Ei ole kuitenkaan vielä siinä kunnossa, että voitaisi ottaa aktiivikäyttöön. Ryhmäkuljetuksilla tarkoitetaan tässä kaupungin kustantamia erityisryhmien säännöllisiä kuljetuksia. Ryhmäkuljetusten hallintaan ollaan hankkimassa ohjelmistoa, joka sisältää myös optimointitoiminnot. Määrällisenä tavoitteena on säästää henkilöautokaupunkikilometriä vastaava määrä energiaa polttoaineena ja ajosta aiheutuvina kasvihuonekaasupäästöinä. Projekti eteni vuoden 2014 aikana, mutta ryhmäkuljetusten optimointi ei vielä ole rutiinitoimintaa. Vuoden 2015 aikana järjestelmä pyritään saamaan osittaiseen tuotantokäyttöön. Käyttöönottoa laajennetaan asteittain. Vuoden 2014 aikana säästettiin vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain edellyttämiä kuljetuksia yhdistämällä ajokilometriä. Toimenpiteet Tekniset muutokset - Tietojärjestelmäkehitys ryhmäkuljetusten hallintaan tavoitteena kuljetuskapasiteetin tehokkaampi käyttö täydempinä kuormina ja lyhyempinä reitteinä - Seuraamme sähköautojen ja älyliikenteessä tapahtuvaa kehitystä ja projekteja, sekä olemme haluttaessa valmiit antamaan työpanoksen esimerkiksi pilotin muodossa. Hankinnat - Kuljetusten kilpailutuksessa otetaan säännönmukaisesti päästöarvot huomioon. Energiatehokkuuden huomioiminen on kertaluokkaa hankalampi asia. Kehitystyö - Jos joku haluaa kokeilla sähköauton toimivuutta päivittäisessä henkilökuljetuksessa, voimme ottaa ohjaukseen ja työllistää. Sama koskee tavaraliikennettä. Toteuma Vuoden 2014 aikana Tampereen Logistiikka on aktiivisesti etsinyt sopivia kuntapuolen ja valtion hankkeita, joiden avulla edistetään kestävää liikkumista. Joidenkin hankkeiden osalta yhteistä rajapintaa ei ole vielä löytynyt esim. Moveus-hanke, jossa Tampere on mukana. Vuoden 2014 merkittävin yhteistyöhanke Logistiikan henkilöliikenteelle on ollut PIHKA-hanke. Hankkeessa tarkastellaan yhteiskunnan korvaamien kuljetusten nykyistä yhtenäisemmän suunnittelun ja toteutuksen kustannus- ja palvelutasovaikutuksia. Hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnantasolla sovellettavia toimintamalleja, joilla voidaan tehostaa 40

41 yhteiskunnan korvaamia kuljetuksia asiakkaiden kokemaa palvelutasoa heikentämättä. Hanke jatkuu vuoden 2015 puolella. Vuoden 2014 aikana ei kilpailutettu henkilöliikenteeseen uusia sopimuksia. Logistiikalle tarjottiin syksyllä 2014 tavarakuljetukseen sähkökuorma-autoa. Asiaa harkittiin, mutta kuorma-auto oli kaupungin tavarajakeluun liian suuri. Kustannukset Varsinainen matkojenyhdistely on rutiininomainen, matkojenyhdistelyohjelmiston avustama toimenpide, eikä se aiheuta lisäkustannuksia. Kuljetustenohjaus on kokonaispaketti, joka sisältää muun muassa matkojenyhdistelyn. Matkojenyhdistely on oleellinen osa toimintamallia ja jatkuvan kehittämisen kohde ja siihen käytettyä työaikaa tai muita kustannuksia on mahdoton mitata. Jos sille on jokin arvo annettava, olkoon se 1 htkk. Ryhmäkuljetusten hallintatyökalun hankinnan kustannukset oma työ mukaan lukien on n euroa. Tietojärjestelmän hankinta on normaalia toiminnan kehittämistä ja tehostamista, ei ympäristöhankinta. Mahdolliset pilotoinnit kustantaa joku muu. Yhden pilottiauton ICT n euroa sisältäen käyttöönoton edellyttämän työvoiman. Seuranta ja mittarit Yhdistelyn johdosta saatavia kilometri- ja matkasäästöjä seurataan kuukausittain matkojenyhdistelyohjelmiston raporttien perusteella. Ryhmäkuljetuksissa seurataan esimerkiksi yksittäisen matkan keskihintaa. Vastuuyksikkö ja henkilö Logistiikkapäällikkö, Erkki Harju 41

42 Kilometrisäästöt saadaan aikaan kun asiakkaat tilaavat matkat kuljetustenohjauskeskuksesta, jossa järjestelmän avulla pyritään samaan kuljetukseen yhdistämään samasta suunnasta samaan aikaan matkustavia henkilöitä. Erilaiset asiakkaille myönnetyt erikoisoikeudet vähentävät yhdistelymahdollisuuksia. Kaavio 6. Matkojenyhdistelyn yhteenlasketut ajokilometrien säästöt vuosian

43 4.6 Materiaalinohjaus Tampereen Logistiikka on materiaalipalveluiden ja kuljettamisen asiantuntija. Logistiikka tarjoaa sähköisen ostopaikan, OSTARIn, päivittäisiin tarvikehankintoihin ja opastaa sähköiseen ostamiseen liittyvissä asioissa. OSTARIlta löytyy tällä hetkellä noin tuotetta. KÄTSY puolestaan on käyttövarastojen käyttö-, seuranta- ja ylläpitopalvelu, missä tuotteet toimitetaan hyllytettynä asiakkaan toimipisteeseen. KÄTSYpalvelu huolehtii, että hyllyistä löytyy asiakkaan valitsemia tuotteita oikea määrä, jolloin asiakkaan työntekijät voivat keskittyä omiin ydintehtäviinsä. KÄTSY-varastoja on jo yli 100 esimerkiksi laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon yksiköt ja Tampereen Aterian ravintokeskukset. Logistiikka tarjoaa lisäksi asiantuntevia ja luotettavia kuljetuspalveluita Tampereen kaupunkialueella sekä tarvittaessa myös maakuntaan. Kuljetuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistelemään, jolloin myös kuljetusten hiilijalanjälki pienenee. Tavoite ja toimenpiteet Tavoitteena on jatkaa yhteishankittavien tuotteiden käytön laajentamista Tampereella. Yhteishankinnoilla pystytään keskittämään ja tehostamaan kaupungin käyttämien tarvikkeiden tilaamista, varastointia ja jakelua. Samoihin kuljetuksiin pystytään yhdistelemään useiden toimittajien tilauksia ja toimittamaan ne energiatehokkaasti kaupungin yksiköihin. Vuoden 2014 aikana Logistiikan materiaalipalvelujen kautta kulkeva tavaravirta kasvoi eurolla (8,4 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Valikoimaa on päivitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja vuonna 2014 valikoimiin tuli 350 uutta yhteishankittavaa tuotetta. Hoitotarvikkeiden osalta toimitukset Orivedelle alkoivat ja toimitukset pyritään keskittämään yhdelle toimituspäivälle. KÄTSY-varastojen määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana 12 uudella kohteella. Kuvat 9. ja 10. KÄTSY-palvelu käytännössä. Kustannukset Kustannukset ja kulunut työaika tarkentuvat vuoden 2014 kuluessa. Tehdyt toimenpiteet ovat osa toiminnan normaalia kehittämistä, joten ilmasto- ja energiatyöstä ei ole aiheutunut erillisiä kustannuksia. Vastuuyksikkö ja henkilö Materiaalipäällikkö Katri Niittymies ja hankintapäällikkö Antti Sinervo 43

44 5 Julkiset palvelurakennukset 5.1 Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset Tavoite - Rakennusten lämpö- ja sähköenergian kulutuksien osalta tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen vuoteen 2016 mennessä siten, että Tampereen kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen tavoitteet toteutuvat. - ECO2:n sitoumusten toteutuminen Tavoitteen toteutuminen - Yhteensä lämmön ja sähkön kulutukset Tilakeskuksen hallinnoimissa kiinteistöissä kasvoivat 0,9 % vuodesta 2013 vuoteen 2014 eikä energiansäästötavoitetta kokonaistavoitteen osalta saavutettu. Lämmönkulutus kasvoi 0,5 % ja sähköenergian kulutus kasvoi 1,7 %. Kuitenkin rakennustilavuus kasvoi samana ajankohtana 7,6 %. Ominaiskulutuksina mitattuna ( kwh/ m3 ) lämmönkulutus laski 6,6 % ja sähkönkulutus laski 3,7 %. Voidaan todeta, että energiatehokkuustyö on ollut tehokasta. Vielä parempaan tulokseen olisi päästy, mikäli sisäilman laadun ylläpitämiseksi ilmastoinnin käyntiaikoja ei olisi tarvinnut lisätä. - Energiatehokkuus otetaan huomioon myös uudisrakentamisessa. Tästä on hyvänä esimerkkinä esim. Luhtaan päiväkoti. Siellä sähkön ominaiskulutus, eli kulutus suhteessa rakennustilavuuten, on vain 15 kwh/m3, kun se muissa päiväkodeissa on n. 20 kwh/m3. Lämmön ominaiskulutus on noin 18 kwh/m3, kun se muissa päiväkodeissa on n. 57 kwh/m3. - Tilakeskus osti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä 70 % käytetystä sähkön määrästä eli yhteensä MWh. Aurinkokeräinten sähköntuotanto Luhtaan päiväkodilla oli 18 MWh ja Vuoreksen koululla 37 MWh. Tilojen lämmitykseen käytettiin kevyttä polttoöljyä noin MWh:n verran. Toimenpiteet Tekniset muutokset - Energiatehokkuutta parantaviin investointeihin tarkoitettuja määrärahoja suunnataan kohteisiin joissa arvioidaan saavutettavan suurin hyöty energiatehokkuusnäkökulmasta käsin tarkasteltuna. Investointeja kohdistetaan erityisesti rakennusautomaatiojärjestelmien, ilmanvaihtojärjestelmien sekä lämmitysjärjestelmien toiminnan parantamiseen. Vuodeksi 2014 energiatehokkuutta parantaviin investointeihin varattu määräraha oli n Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton mahdollisuuksia selvitettiin. Erityisesti lämpöpumpputekniikan käyttöönottoa öljylämmitteisissä kohteissa selvitettiin ja pyrittiin toteuttamaan kannattavaksi todettuja hankkeita. Toteutettuja kohteita ovat mm. Leinolan siirtokelpoinen koulu ja Lamminpään urheilumaja. Leinolan siirtokelpoiseen kouluun on asennettu 2 kpl ilma-vesi -lämpöpumppuja, ja lisäenergiana on sähkö. Lamminpään urheilumajalle asennettiin öljylämmityksen rinnalle ilma-vesi -lämpöpumput. Vuoreksen koulukeskuksessa ja Luhtaan päiväkodissa on aurinkopaneelit sähkölle. Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Kaikille Tampereen kaupungin työntekijöille avoin energiansäästökilpailu järjestettiin myös vuonna Kilpailun tarkoituksena on kannustaa henkilökuntaa osallistumaan omalla päivittäisellä toiminnallaan yhteisen energiansäästöpäämäärän saavuttamiseksi. 44

45 - Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä vuonna 2014 kehitettiin mm. yhteinen toimintamalli siitä, kuinka sisäilman laatuominaisuuksia ja energiatehokkuutta käsiteltäisiin samassa yhteydessä, esimerkiksi sisäilmatyöryhmätyöskentelyssä. Toinen yhteinen kehitysteema liittyi kunnan rakennusten päivittäiseen huolto- ja kunnossapidon kehittämiseen. Lisäksi käynnistettiin kuntien yhteistä työryhmätyöskentelyä mm. uusien rakennusten energiatehokkuuden, sähkönkäytön ja jäähdytyksen tarpeen tavoitteisiin liittyen. Koulutus ja tiedotus - Tilakeskuksen asiakkaille suunnattua tiedotusta kehitettiin entistä tehokkaammaksi mm. erilaisten julkaisujen, ECO2- hankkeen tiedotuskanavia hyödyntäen sekä sisäisen INTRAN välityksellä. - Tilakeskuksen henkilöstölle järjestettiin tarpeen mukaan koulutusta liittyen sisäilmaolosuhteisiin ja niiden vaikutuksesta rakennuksen kuluttamaan energiaan. - Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä vuoden 2014 aikana järjestettiin koulutusta huoltoja kunnossapitohenkilöstölle. - Kehitettiin huoltohenkilöstön ja käyttäjien yhteistyötä. Hankinnat - Vuonna 2013 päivitetty rakennusautomaatiojärjestelmien suunnitteluohje otettiin aktiiviseen käyttöön vuonna Tarkoituksena uudessa suunnitteluohjeessa on ottaa huomioon entistä enemmän energiatehokkuus ja korostaa rakennusautomaatiojärjestelmien merkitystä rakennuksen kuluttaman energian ohjauksessa ja seurannassa. - Hankinnoissa otettiin entistä paremmin huomioon energiatehokkuusnäkökulma yhtenä valintakriteerinä mm. viemällä Tapre-hankkeessa aikaansaatuja tuloksia käytäntöön. Kehitystyö - Vedenkulutuksen automaattista tuntitasoista seurantaa kehitettiin yhdessä Tampereen Vesi liikelaitoksen ja Tampereen Sähkölaitos konsernin kanssa. - Uudis- ja perusparannushankkeisiin liittyen kehitettiin tapoja toteuttaa elinkaaritarkastelua, minkä avulla hankkeita suunniteltaessa voidaan ottaa entistä enemmän huomioon rakennuksen elinkaaren aikainen energiankäyttö. - Tarkoitus on käynnistää COMBI-kehityshanke yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tavoitteena mm. sisäilmaolosuhteiden entistä parempi hallinta energiatehokkuustavoitteet huomioiden. Kustannukset - Energiatehokkuutta parantaviin investointihankkeisiin oli varattu n Hankkeisiin käytettiin rahaa n euroa. Tampereen stadionin ulko- ja sisävalaistuksen muuttaminen ledvalaistukseksi jäi kesken, koska hankintaprosessit viivästyivät. Ko. määrärahat siirrettiin vuodelle Kannattavien investointien selvittäminen ja suunnittelu sekä rakennusautomaatiojärjestelmien suunnitteluohjeen päivitys vaativat huomattavasti myös henkilöresursseja ja niissä on tarpeen käyttää ostopalveluna hankittavia konsulttipalveluita. Seuranta ja mittarit Tilakeskus seuraa hallinnoimiensa rakennusten energiankäyttöä ja toteutettavien energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta. Tämän lisäksi seurataan eri kehityshankkeiden toteutumista ja sitä, että asetetut ympäristö- ja energiatavoitteet toteutuvat kaikessa rakentamis- ja ylläpitotoiminnassa. Vastuuyksikkö ja henkilö Vastuutahona tilakeskuksen rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat henkilöt, yhteyshenkilönä kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto ja huoltopäällikkö Artti Elonen 45

46 Esimerkki energiatehokkaasta rakentamisesta Vuonna 2012 käyttööotettu Luhtaan päiväkoti on esimerkki matalaenergiatalosta. Sen lämmönkulutus on huomattavasti pienempi kuin ns normaalitalon. Kohteeseen rakennettiin myös aurinkokeräimet, n. 150 m2, joista saadaan sähköä vuodessa n. 17,5 MWh. Kuva 11. Energiatehokas Luhtaan päiväkoti. Kaavio 7. Luhtaan päiväkodin lämmönkulutus

47 5.1.1 Koulut ja päiväkodit Tavoite Tavoitteena on saada energiankulutus laskemaan 2 %, vaikka tilojen käyttöastetta pyritään samaan aikaan nostamaan. Toimenpiteistä Tekniset muutokset - Koulukiinteistöissä ja päiväkodeissa on kehitelty käyttäjän ja kiinteistön omistajan välistä yhteistyötä. Tavoitteena on ollut energiankulutuksen pienentäminen sekä käyttäjän että kiinteistön omistajan toimenpiteillä. Talotekniikan huolto- ja kunnossapito on tärkeänä osana tämän tavoitteen saavuttamisessa. - Kiinteistöjen korjaus ja perusparannusten suunnitteluvaiheessa Tilakeskus on pyrkinyt yhteistyössä käyttäjien kanssa mahdollisimman energiataloudellisiin ratkaisuihin. Rakennuskannan ikääntyminen ja perusparannusten viivästyminen lisäävät kiinteistöissä ilmeneviä sisäilmasto-ongelmia. Nämä osaltaan haittaavat tilojen käyttöasteen lisäämistä ja sisäilmaston parantamiseksi osassa kiinteistöjä on jouduttu mm. ilmanvaihtoa pitämään toiminnassa usein myös käytön ulkopuolella. Tällä taas on ollut energiankulutusta lisäävä vaikutus. - Koulukiinteistöjen käyttöastetta on parannettu esimerkiksi erilaista iltatoimintaa lisäämällä ja siten parantamaan asiakaspalvelua ilman lisärakentamisen tarvetta. Vuonna 2014 pääosa esiopetuksesta tapahtuu jo koulukiinteistöissä ja tarkoituksena on siirtää esiopetus lähes kokonaan koulukiinteistöihin. Näillä toimenpiteillä pyritään vapauttamaan päiväkotien tiloja pienempien lasten päivähoitoon ja samalla korvaamaan lapsimäärän lisääntymisestä aiheutuvia lisärakennustarpeita. - Henkilökuntaa kannustetaan säästämään energiaa esimerkiksi ekotukihenkilöiden toiminnalla. - Kouluille ja päiväkodeille tapahtuvan sisäisen postin jakoon on suunniteltu muutoksia, joilla pyritään mm. polttoainekustannusten säästöön. Hankinnat - Laite- ja konehankintojen kilpailuttamisessa yhtenä valintaperusteena on ollut energiatehokkuus. Kustannukset - Henkilöstön energiansäästöön käyttämän työajan kustannukset, jotka pääsääntöisesti syntyvät normaalin työajan puitteissa. - Henkilökunnan koulutuksesta syntyvät kustannukset tarkentuvat myöhemmin. - Laite- ja konehankinnoista syntyvät kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. - Tilakeskuksen kiinteistöön kohdistamat investointikustannukset näkyvät mm. kohonneina pääomavuokrina, jolloin kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. Seuranta ja raportointi Tavoitteiden etenemistä seurataan investointi- ja kunnossapito-ohjelmien toteutumisraporttien ja myöhemmin myös kulutusseurannan raporttien kautta. Vastuuyksikkö ja henkilö Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys- ja vastuuhenkilö on suunnittelija Erja Koskinen. 47

48 5.1.2 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset Tavoite Tavoitteena oli keskittää toimintoja ja luopua huonokuntoisista tiloista. Toimenpiteet Tekniset ja toimintatapoihin tehdyt muutokset - Lielahden alueella se tapahtui Lielahtikeskuksen käyttöönotolla. - Linnainmaalla ja Kaukajärvellä yhdistettiin kotihoidon tiloja. - Hatanpäällä silmä- ja korvayksikkö ovat uusissa tiloissa. - Rauhaniemen sairaalan Koivulan ja Lehtelän ilmanvaihto on tuonut säästöjä. - Sisäilmakorjausten ja muutostöiden aikana on kiinnitetty ulkovaipan tiiveyteen ja ilmanvaihdon toimintaan eri kohteissa ympäri kaupunkia. - Kiinteistöhuollon siirtyminen Tilakeskukselle ei vielä ole toteutunut. Koulutus ja tiedotus Henkilökuntaa on aktivoitu lähinnä energiansäästöviikon aikana, noin 1500 työntekijää on saanut sähköpostitse säästövinkkejä. Hankinnat - Uudisrakentamisessa ja saneerauksessa pyritään mahdollisimman energiaa säästäviin ratkaisuihin. - Laitehankinnoissa pyritään mahdollisimman energiatehokkaisiin vaihtoehtoihin. Kehitystyö - Kaupunkipolkupyörien käyttöönotto henkilökunnalle. Vastuuyksikkö ja henkilö Harri Haraholma p Hatanpään sairaala-alueesta tehtiin pitkäntähtäimen Master Plan selvitys, jossa otettiin kantaa alueen kehittämiseen seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Selvityksen tuloksena päädyttiin keskittämään uudisrakentaminen kantasairaalan tontille ja vähitellen luopumaan erillisistä sairaalarakennuksista. Tiiviin rakentamisen tavoitteena on päästä energia- ja kustannustehokkaaseen toimintamalliin, jossa kuljetusmatkat on minimoitu ja asiakasliikenne selkiytetty. 48

49 5.1.3 Uima- ja jäähallit Liikuntapalvelut tuottaa minipuolisia liikunta ja terveyspalveluja. Liikuntapalvelut luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Energiakäytön toimintaohjelma liikuntapalveluissa Tavoitteena on hillitä energiakulutuksen kasvua jatkuvasti teknistyvässä yhteiskunnassa ja kääntää se laskuun. Suurten laitosten perusparannukset lähivuosina mahdollistavat tavoitteen ottaen kuitenkin huomioon, että uutta ja energiaa kuluttavaa tekniikkaa tulee laitoksiin lisää aina perusparannuksen yhteydessä. Yleinen huomio on ollut, että perusparannuksen jälkeen lämmönkulutus on jonkin verran laskenut mutta sähkönkulutus lisääntynyt. Vuoden 2014 aikana Liikuntapalvelut pyrkii edelleen selkeyttämään toimintojaan urheilutoiminnan tuottajana siten, että toimintojen ja organisaatioiden turhat päällekkäisyydet jäisivät pois. Myös tilojen käytön kannalta toimintoja keskitetään, tilojen käyttöä monipuolistetaan ja joistakin vuokratiloista luovutaan. Tavoitteet - Kaukolämmön kulutusta pyrittiin pienentämään 1,0 %. - Sähkön kulutusta pyrittiin pienentämään 1 %. Tavoitteet toteutuivat sähkön ja lämmön osalta, osaksi suuri sähköenergian säästö verrattuna aiempaan vuoteen johtunee osaksi Hervannan jäähallin sisäänajovaiheesta, jolloin laitteita viriteltiin oikeisiin asetuksiinsa v Toteutus - V.2014 aikana Tilakeskuksen toimesta uusittiin jonkin verran rakennusautomaatiolaitteita ja ilmanvaihdon ohjausjärjestelmiä. Suurten laitosten saneeraus jatkuu, vuoden 2014 aikana Uintikeskuksen peruskorjaus jatkui. Tesoman jäähallin peruskorjaus siirtyi vuodelle 2016, rakennusautomaatioita saneerattiin Tesoman uimahallissa. Tämän jälkeen suurin osa isoista laitoksistamme olisi peruskorjattu. Toimenpiteet Tekniset muutokset - Laitosten rakennusautomaatiolaitteiden uusinnalla on suuri merkitys kulutuksen vähentämiseksi, koska tällöin saadaan uutta tekniikkaa käyttöön. Uusi tekniikka mahdollistaa monipuoliset säätömahdollisuudet ja seurannat. - On havaittu, että kaikki isojen laitosten ilmanvaihtokoneet kannattaa varustaa taajuusmuuttajakäytöllä. Tesoman uimahallin pääilmastointikoneiden saneeraus ( ) taajuusmuuttaja käytölle on hyvä esimerkki kannattavasta säästötoimista. - Jäähalleissa otettiin käyttöön vedettömiä pisuaareja, joista saatiin hyvää kokemusta. - Jääsohjon sulatuksessa käytetyn lämpöpumppuratkaisun viritykset ovat käynnissä Hervannan jäähallissa ja toivotaan, että toimintaongelmat saadaan korjatuksi ja systeemi toimimaan siten, että säästöjä syntyy. - Uintikeskuksen saneerauksessa hallivalojen ohjaukset toimivat ulkoa tuleva valo huomioiden. - Hervannan jäähallin peruskorjauksen yhteydessä halliin asennettiin lämpöpumppu jääsohjon sulatukseen. Laitteen toimintaa seurataan. Jos tämä on toimiva ratkaisu, niin muihinkin halleihin tehdään vastaavanlainen. - Kilpailujäähallien kenttämainokset sijoitettiin lähelle laatan pintaa, jolloin jään vahvuus voi olla pienempi ja kompressorien sähkönkulutus on pienempi. 49

50 - Henkilökunta pyrkii kertomaan hallien käyttäjille tehokkaasta energiankäytöstä, siivousfirmoille järjestetään opastusta esim. valojen käytöstä ja myös omalle henkilöstölle kerrotaan ja opastetaan energiankäyttöön liittyviä asioita. Hankinnat Hankinnat tehdään Logistiikan kilpailutuksen kautta. Siellä missä energiatehokkuus voidaan ottaa huomioon, niin tehdään. Liikuntapalveluiden asiantuntemusta käytetään hyväksi hankinnoissa. Esimerkkinä konehankinnat, valitaan ympäristöystävällisillä aineilla toimivia, laadukkaita, pitkäikäisiä ja korjausystävällisiä laitteita. Koulutus Tiedotus Koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöä ja Liikuntapalveluiden asiakaslehti Liikuntasanomat tavoittaa noin 3000 käyttäjää. Lehdessä käsitellään myös energiansäästöön liittyviä asioita. Kustannukset Oman työn kustannukset 80 tuntia. Tavoitteiden toteutuman mittaus Liikuntapalveluiden oma seuranta kattaa suurimmat laitokset, v.2012 alusta energiat sisältyivät vuokriin, joka tietenkin hankaloittaa seurantaa meillä. Myös laitosten perusparannukset sotkevat seurannan ja vertailutietoja ei näiltä vuosilta voida käyttää. VTT:n uimahalliportaaliin syötetään vuosikulutukset ja näin kaikkia uimahalleja voidaan vertailla keskenään. Vastuuhenkilö Liikuntapalveluiden yhteyshenkilö on konemestari Jarmo Levonen. Hyvänä ja konkreettisena esimerkkinä haluamme nostaa esiin vedettömien pisuaarien kokeilutoiminnan Hakametsän jäähallissa, kokemukset ovat olleet rohkaisevia eikä esimerkiksi monen epäilemää hajuhaittaa ole esiintynyt, yksi urinaali säästää n.100m3 vettä vuodessa ja investoinnin takaisinmaksuaika on n.1,5v. 50

51 5.2 Pirkanmaan pelastuslaitoksen hallinnoimat rakennukset Pirkanmaan pelastuslaitos, sen vakinainen ja toimenpidepalkkainen henkilöstö yhdessä 50 sopimuspalokunnan kanssa, huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 22 kunnan alueella. Toimimme koko Pirkanmaalla, ja toimintaorganisaatiomme on jakautunut kolmeen pelastusalueeseen. Paloasemia on 65 (13 kpl 7/24) eri puolilla Pirkanmaata. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä: maalla, vesialueella, kaikkina vuorokauden aikoina, joka päivä. Kiireellisestä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehdimme Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa ja Valkeakoskella. Turvallisuusviestintä ja erityisesti tulipalo- tai onnettomuustilanteisiin liittyvä neuvonta ovat keskeisimpiä tehtäviämme kansalaisten kanssa tapahtuvassa ennaltaehkäisevässä työssä. Turvallista Pirkanmaata rakennamme kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä. Tavoitteenamme on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Tavoite Vuoden 2014 tavoitteeksi asetettiin edelleen vaikuttamisen keinot. Energiansäästöstä päätettiin lisätä tiedotusta hyödyntämällä eri viestintäkanavia. Viestinnän vaikuttavuutta voidaan seurata asemakohtaisen mittariston avulla. Lisäksi päätettiin yrittää kannustaa henkilökuntaa säästämään energiaa työmatkaliikunnan avulla rakentamalla erillinen pyöräparkki keskuspaloaseman tiloihin. Toisena tavoitteena on saada myös lopuille miehitetyille asemille seurattavat mittarit. Kolmas tavoite on käynnistää Nokian kaupungin kanssa yhteistyö ja tehdä Nokian paloasemasta pilottikohde erilaisille energiansäästötoimille. Toteutus käynnistyisi erillisen energiaselvityksen teettämisellä ja toteuttamalla sen esille tuomia energiansäästöratkaisuja. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2014 viestinnällisessä tavoitteessa onnistuttiin ja pelastuslaitoksen jokaisessa sisäisen lehden, Letku ja Laastari, ilmestymisnumerossa energia- tai ympäristöasioita käsiteltiin jollain tavalla. Avack inforuutujen hyödyntäminen ei mennyt suunnitellusti. Myöskään pyöräparkkia ei saatu tehdyksi keskuspaloasemalle, mutta sitä projektia jatketaan tänä vuonna. Mittarit ja tietokanavat, mistä tietoja saa, on nyt miehitetyille asemille saatu. Pelastuslaitos voi jatkossa seurata, miten energiansäästötoimenpiteet vaikuttavat käytännössä. Nokian paloasemalle tehtiin jo loppuvuodesta 2013 energiakatselmus ja sen toimenpiteitä on tehty pienessä mittakaavassa pitkin vuotta ja osa muutoksista konkretisoituu vuoden 2015 aikana. Kalustohallien lämpötilaa säädettiin pienemmälle sekä Vammalan että Nokian paloasemille ja valaistuksen suunnittelua molempien asemien kalustohalliin on jatkettu vuoden vaiheet jälkeen. Pelastuslaitoksen osalta tärkeimpänä onnistumisena voidaankin pitää Nokian kaupungin kanssa tehtyä yhteistyötä energiasäästötoimenpiteiden löytämiseksi. Aktiivisisesta yhteistyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää muillakin paloasemilla. 51

52 Seuranta ja mittarit Seuranta toteutetaan normaalien palaverikäytäntöjen yhteydessä. Vastuuyksikkö ja henkilö Tekniset palvelut, kiinteistöinsinööri Joni Hakala 52

53 6 Asuinrakennukset 6.1 VTS-kodit Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit. Tampereen Vuokratalosäätiö on Tampereen kaupungin perustama säätiö, joka vuokraa asuntoja yleishyödyllisessä tarkoituksessa mahdollisimman edullisin vuokrin. Vilusen Rinne Oy on Tampereen kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö, joka tarjoaa omakustannushintaista vuokra-asumista Kaukajärven suunnalla. VTS Kiinteistöpalvelu Oy on Tampereen Vuokratalosäätiön tytäryhtiö. Sen ydinpalvelut ovat kiinteistöjen tekniset asiantuntijapalvelut ja rakennuttaminen. Tavoitteet VTS-kotien energiansäästötavoitteita määrittää VAETS (vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma), joka on osa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta Sen ovat solmineet ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Vuoden 2014 säästötavoitteet on kyetty toteuttamaan siten, että lopullinen vuoden 2016 VAETS säästötavoite on mahdollista täyttää laadukkaista asumisolosuhteista tinkimättä. Energiatehokkuus huomioidaan mahdollisimman hyvin kiinteistönhoidossa, ylläpidossa sekä uudistuotannon ja peruskorjaamisen suunnittelussa, rakentamisessa ja laitehankinnoissa. Lämmitysenergian säästötavoite vuodelle 2014 on normeeratulla ominaiskulutuksella mitaten n. 10 % vuoden 2005 tasoon verrattuna (on yli VAETS tavoitteen). Tämä merkitsee VTS kodeissa n MWh ja n t CO 2 -päästövähennystä Toimenpiteitä Tekniset toimet Seurattiin ja valvottiin energiankulutuksia tehokkaasti ja puututtiin havaittuihin poikkeamiin välittömästi. Optimoitiin asumisolosuhteita rakennusautomaation, taloteknisten järjestelmien säätö- ja valvontatoimien avulla. Järjestelmiä kehitetään ja uudistetaan tarpeen mukaan. Ajastusten, lämmönja ilmanvaihdon säädön lisäksi valvomoa hyödynnettiin mm. käyttöveden vuotoseurannassa. Hillittiin kiinteistösähkönkulutusten nousua esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla sekä uusimalla ulko- ja yleisten tilojen valaistusta. Perussäädettiin kiinteistöjen lämmitysverkostoja mm. kulutusseuranta- ja rakennusautomaatiotietojen pohjalta. Uusittiin ja nykyaikaistettiin kiinteistöjen lämmönsiirrinpaketit niiden teknisen käyttöiän loputtua. Uusinnan suunnittelussa huomioidaan oikea mitoitus. Säädettiin tarvittaessa kiinteistöjen vesijohtoverkoston painetasoja. Suoritettiinn erillisiä vesikalusteiden huoltokierroksia, jolloin kiinteistöissä tarkistettiin / lisättiin myös ns. vedensäästölaitteet. 53

54 Tehtiin kiinteistöjen ilmanvaihtolaitteiston perussäätö- ja kunnostustöitä suunnitellusti. Paikannettiin rakennusten eriste- ja ilmavuotoja lämpökameratekniikkaa hyödyntäen. Kaikki uudisrakennukset, sekä saneeratuista rakennuksista ainakin ikkuna- ja oviasennukset lämpökuvattiin. Käytettiin rakennusten ilmanpitävyysmittauksia uudistuotannon laadunvalvonnassa ja ilmavuotojen selvittämiseksi esim. remonttisuunnittelun tukena. Koulutus ja tiedotus Järjestettiin kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstölle koulutusta, jossa tuotiin esille kulutusseurannan ja energiatehokkuustyön merkitys, sekä uusiutuvan automaation ja tekniikan tuomat uudet haasteet. Panostettiin asukastoimikuntien puheenjohtajien ja ympäristöohjaajien koulutuksessa energiatehokkuustietouden lisäämiseen ja sen edelleen jakamiseen omassa asukasyhteisössään. Jaettiin asukkaille informaatiota jätteenkäsittelyssä sekä energian-, sähkön- ja vedensäästämisessä mm. asukaslehden välityksellä. Kehitystyö Hyödynnettiin tytäryhtiön teknistä asiantuntijapalvelua ja yhteistyötä mm. kehittämällä kahdenvälistä energianhallintasopimusta. Päivitettiin LVISA- suunnitteluohjeiden energiatehokkuusohjeistuksia Otettiin vaihtoehtoiset lämmitysratkaisut mukaan tulevien uudishankkeiden suunnittelussa. Jatkettiin toimintaa kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen alaisessa vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmassa (VAETS) ja hyödynnetään sieltä saatavaa informaatiota. Jaettiin tietoa ja tietämystä energiatehokkuudesta kaupungin muiden energianseurantaryhmien kanssa. Tehtiin yhteistyötä energiatehokkuustiedon jakamiseksi myös toisten asuntoja vuokraavien ns. serkkuyhtiöiden kanssa, ja hyödynnetään sieltä saatavaa tietoutta. Seurattiin aikaisemmin valmistuneiden energiainvestointien toimintaa ja suunnitellaan niiden pohjalta mahdollisia uusia investointeja (esim. poistoilmalämpöpumppu- ja maalämpöhankkeet). Osallistuttiin asunto-rakentamiseen, energianhallintaan ja ympäristöasioihin liittyviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin yhteistyössä esim. Tampereen kaupungin ja TTY:n kanssa. Jatkettiin vuonna 2013 aloitettua vedensäästökisaa, jossa parhaiten menestyvät kiinteistöt palkitaan. Hankinnat Uudiskohteita toteutettiin kaksi. Rakennukset olivat ns. matalaenergiarakennuksia, joista toinen lämpiää maalämmöllä. Työt oli aloitettu vuoden 2013 puolella. Peruskorjauskohteita oli kaksi, joissa uusitaan mm. ikkunat ja kodin koneet (jääkaapit ja liedet) Asennettiin kerrostaloon poistoilmalämpöpumppu (PILP) jolla hukkalämpö siirretään käyttöveteen ja lämmitykseen. Asennusyöt on aloitettu vuoden 2013 puolella 54

55 Kylmäkalusteet uusittiin 5:ssä ja liedet yhdessä kiinteistössä. Pesulakoneet uusittiin yhdessä ja kuivaimet kondenssikuivaimiksi 5 kiinteistössä. IV- laitteiden moottorit vaihdettiin uusintojen yhteydessä oikosulkumoottoreiksi ja taajuusmuuttaja ohjattaviksi. Valaistusta uusittiin yleistiloista ja ulkoalueilta energiatehokkuusrajoitusten mukaisiksi. Vuonna 2014 uusittiin 30 kiinteistön valaistus. Kustannukset Rakennuttamiskustannukset katetaan erillisillä rahoitusjärjestelmillä. Rakennuttamisen eri osa-alueet kilpailutetaan Energiansäästöinvestointeja katetaan erikseen niihin varatuilla varoilla. Energiatehokkuuden teknisten parantamistoimien taloudellisessa tarkastelussa huomioidaan hankkeiden kohtuullinen (n. 8-10v.) takaisinmaksuaika ja mahdollinen käyttö- ja ylläpitotoimien pysyväiskustannusvaikutus. Normaaleissa LVISA -laiteuusinnoissa kustannukset katsotaan kuuluvaksi kiinteistön ylläpitoon (kustannukset on varattu budjettiin). Energianhallintasopimukseen kuuluvat mahdolliset bonuspalkkiot katetaan saavutetuilla energiansäästöillä. Energia-avustuksia haetaan mahdollisuuksien mukaan tapauskohtaisesti. Ympäristöohjaajille ja huoltohenkilöstölle järjestettävä koulutus hoidetaan oman henkilökunnan voimin sekä osin konsulttityönä. Lämpökamerakuvaukset ja tiiviysmittaukset kuuluvat pääosin rakennuttamiskustannuksiin. Energiakatselmukset ja muut energiatehokkuuteen liittyvät palvelut VTS kodit ostaa ulkopuolisena konsulttipalveluna. Seuranta Kiinteistöjen energiankulutusta ja kulutustavoitteen toteutumista seurataan Agenteqin Tampuuriperheeseen kuuluvalla kiinteistönhallintaohjelmistolla (KihlaNet). Kulutusseuranta kattaa kaikki kiinteistöt. Energiankulutus raportoidaan ja analysoidaan vuosittain energiahallintasopimuksen mukaisesti. (VTSkodit / VTS Kp Oy) Energian kulutukset raportoidaan vuosittain RAKLI ry:n ja Motiva Oy:n ylläpitämään VAETSseurantajärjestelmään. Energiainvestoinneissa energiatehokkuutta ja takaisinmaksuaikaa seurataan erillisillä laskelmilla. Vastuutahot ja yhteyshenkilö VTS kotien kiinteistönpito-osasto ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy henkilöstö Yhteyshenkilö Jyrki Läärä, VTS Kiinteistöpalvelu Oy 55

56 VTS-koteihin energiansäästöä lämpöpumpuilla VTS-kodit lämpiävät tulevaisuudessa yhä useammin uudella ja ympäristöystävällisellä tekniikalla, lämpöpumpuilla. VTS-kodit käytössä jo olevat ja käyttöön otettavat lämpöpumput siirtävät maaperästä, poistoilmasta tai ilmasta lämpöenergiaa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. VTS-kodit ensimmäinen maalämpöpumppu (mlp) täytti 10-vuotta kesällä Tästä laitteesta on saatu tietoa, säästöjä ja ennen kaikkea oppia. Tällä hetkellä toiminnassa on kolme suuritehoista maalämpöpumppua rivi- ja luhtitalokohteissa ja lähiaikoina toteutuu ensimmäinen maalämpökerrostalo. Maalämmöllä on korvattu öljylämmitteisiä kohteita ja uudisasennuksia tehdään alueille, joilla ei ole mahdollista liittyä kaukolämpöön. Tulevaisuudessa on hyvinkin mahdollista, että myös kaukolämmön mahdollistavalla alueella käytetään maalämpöä eri tavoin lämmitykseen ja viilennykseen. 56

57 Kuva 12. VTS-kodit kahdessa kohteessa käytetään suuritehoisia poistoilmalämpöpumppuja (pilp) lämmön talteenottoon. Määrä kasvaa kahden-kolmen kappaleen vuosivauhdilla, koska nykyiset rakentamismääräykset edellyttävät energiatehokkuuden voimakasta huomioimista uudis- ja korjausrakentamisessa. Korjausrakentamisessa poistoilmalämpöpumppu on melkeinpä pakollinen laite, jotta energiatehokkuuden määräykset toteutuvat. Poistoilmalämpöpumput ovat alentaneet rakennuksen lämmönkulutuksen keskimäärin puoleen, mutta kiinteistösähkön kulutus on laitteella kasvanut kolminkertaiseksi. Kuva 13. Lämpöpumppujen tehokkaan toiminnan valvonta ja seurannan kehittäminen laitetoimittajien, yhteistyökumppaneiden ja palveluntuottajien kanssa on ollut, ja on tulevaisuudessakin, haasteellista ja palkitsevaa. Johtavana ajatuksena on erilaisiin lämpöpumppuihin sijoitettujen eurojen nopea takaisinsaanti lämmityksen säästöinä asukkaiden hyödyksi. 57

58 6.2 Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tavoite TVA tuottaa laadukkaita ja monipuolisia vuokra-asumispalveluita omistamalla, rakentamalla ja hallinnoimalla vuokra-asuntoja edistäen samalla Tampereen kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Yhtiön tavoitteena on parantaa energiankäytön tehokkuutta kiinteistökannan kehittämisen avulla. Uudisrakentamisen ja olemassa olevan rakennuskannan korjaamisessa tavoitellaan aina energiataloudellisia ratkaisuja. Toimenpiteet Vuoden 2014 aikana valmistuivat kolmen rakennuksen (yhteensä 92) mittavat perusparannustyöt. Rakennukset ovat alun perin rakennettu 1950-luvun alkupuolella ja niihin ei ollut aikaisemmin tehty merkittäviä peruskorjaustoimenpiteitä. Olemassa olevaan rakennuskantaa tehtiin korjausten yhteydessä energiataloudellisuutta parantavia ratkaisuja ja muutamassa kohteessa otettiin koekäyttöön lämmitysjärjestelmien ohjauksiin liittyä energiatehokkuutta parantavia säätölaitteita ja kahteen kohteeseen asennettiin poistoilmalämpöpumput. Tekniset muutokset - Vanhojen rakennusten perusparannuksia jatkettiin - Lämmönvaihtimien uusimisia ja verkostojen säätötöitä jatkettiin - Muutamaan kohteeseen asennettiin uusia säätölaitteita lämmitysverkostoon - Asennettiin poistoilmalämpöpumput kahteen kohteeseen automatiikanuusimisen yhteydessä Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Jatkettiin asuntotarkastuksia (painopistealueena on mm. asuntojen energiataloudellisuuden parantaminen ja asukkaiden energiatehokkaiden toimintatapojen tietoisuuden lisääminen) - Kulutusseurantaa toteutettiin aiempaa tarkemmin ja toteutettiin välittömät toimenpiteet poikkeamatilanteissa Koulutus ja tiedotus - Henkilöstön koulutukset sisälsivät monipuolisesti energia-asioiden opiskeluja (esim. isännöitsijöiden ja teknisen henkilöstön opintosuunnitelmat) - Asukastiedotusta tehostettiin mm. yhtiön asukaslehden välityksellä (2 krt/vuosi) ja yhtiön kotisivuilla Hankinnat - Rakennus- ja korjaushankkeiden suunnittelussa oli mukana energiatehokkuusvaatimus Seuranta ja mittarit Säännöllinen kulutusseuranta, asukastyytyväisyys. Vastuuyksikkö ja henkilö Mikko Töyrylä 58

59 Tampereen Vuokra-asunnot Oy tavoitteisiin kuuluu energiatehokkuuden parantaminen sekä pienissä että isoissa toimenpiteissä. Pienet toimet tulevat esille mm. huoltomiesten jokapäiväisessä työssä epäkohtien korjaamisella tai ennakoivissa toimenpiteissä. Merkittävimmän vaikutukset yhtiön tasolla keskimääräiseen ominaiskulutukseen saadaan uudistamalla rakennuskanta joko rakentamalla kokonaan uusia rakennuksia tai peruskorjaamalla olemassa olevia rakennuksia vastaamaan nykyajan vaatimustaso sekä asumisen että energiataloudellisuuden kannalta. Esimerkiksi lämmön osalta vanhojen rakennusten ominaiskulutus vaihtelee välillä kwh/m3, kun uusissa rakennuksissa vastaava kulutus on n. 20 kwh/m3. Vanhoissa, mutta perusparannetuissa kohteissa päästään ominaiskulutuksessa lähelle uudisrakentamisen tasoa. Uudisrakennuskohteissa ja uusissa perusparannuskohteissa on myös huomattavasti pienempi vedenkulutus, joka aiheutuu suurimmaksi osaksi asuntokohtaisista vesimittareista. Toisinaan ainoastaan ominaiskulutuksia vertaamalla tulokset johtavat harhaan, mutta vertaamalla myös energiakustannuksia asuttaviin pinta-aloihin saadaan energiakustannusten vaikutus asumiskustannuksiin selvitettyä. Vanhoissa rakennuksia energiakulut ovat noin kaksinkertaisia uudisrakennuksiin verrattuna. Iso osa erosta aiheutuu uudisrakentamisen (perusparantamisen) energiatehokkaammilla rakenneratkaisuilla, mutta merkittävä vaikutus on myös uusien rakennusten tehokkaammilla suunnitteluratkaisuilla, jolloin esimerkiksi hukkatiloja rakennuksia on vähemmän. Lisäksi uusissa rakennuksissa on huomioitu energiatehokkuuden ohella myös paljon asumista ja huolto/ylläpitoa parantavia ratkaisuja esim. liikuntaesteiden poistamiset, piha-alueiden huollot yms., jotka osaltaan vaikuttavat myös kohteiden käytettävyyteen ja energiatehokkuuteen. 59

60 6.3 Kotilinnasäätiö Tavoite Säästää lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Kulutustavoitteen toteutumista seurataan Tampuurikulutusseurantaohjelman avulla. Säästötavoite 1 %. Tavoitteissa onnistuttiin reilusti. Toimenpiteet Vuodelle 2014 suunniteltuja energiansäästötoimenpiteitä ovat mm. seuraavat: - Yhteistyön ja toiminnan jatkaminen ja sieltä saatavan informaation hyödyntäminen. - Yhteistyötä muiden asuntoja vuokraavien ns. serkkuyhtiöiden kanssa jatketaan mm. jakamalla informaatiota energiatehokkuudesta. - Kiinteistöissä lämmitysverkon perussäätöjä tehdään mm. kulutusseurantatietojen perusteella. - Kiinteistöjen lämmönjakokeskuksia uusitaan ja nykyaikaistetaan niiden teknisen käyttöiän loputtua. - Rakennusautomaation valvomotoimintaa nykyaikaistetaan ja laajennetaan, sääennustavaa kaukolämmönohjausta laajennetaan. - Tällä hetkellä ennustava lämmönsäätö käytössä seitsemässä kiinteistössä, kahdella eri järjestelmällä. - Kiinteistöjen ilmanvaihtolaitteiston perussäätö- ja kunnostustöitä tehdään suunnitellusti. - Energiankulutusta valvotaan ja seurataan jatkossa automaattisesti Tampuurin kautta. - Kiinteistösähkönkulutusta pyritään pienentämään esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla sekä LED-lamppuja asentamalla, talosaunojen saunavuorojen tiivistäminen. - Kiinteistönhoitohenkilöstöä opastetaan ja koulutetaan myös energiansäästöön liittyvissä asioissa. - Asukkaille jaetaan informaatiota säästöasioista mm. asukaskokouksien ja asiakaslehden välityksellä. - Rakennusten eriste- ja ilmavuotoja pyritään löytämään lämpökamerakuvausten avulla. - Uudisrakennukset kuvataan ennen niiden luovuttamista. - Palkataan omat korttelihuoltomiehet (yhteensä 4 kpl) jokaiseen omaan kiinteistöön, Kämmenniemeä lukuun ottamatta. - Huoneistoihin asennettu ns. vedensäästölaitteita ja vesikalusteet huollettu. - Vedensäästökalusteita asennettu jo valtaosaan kiinteistöjä, vuosina , tällä hetkellä ei siis tarvetta. - Vakiopaineventtiileitä asennettu kiinteistöihin, työ jatkuu - Asukastilaisuudet 1/talo/vuosi, asukkaita mukana yhteensä n Kustannukset Osa kustannuksista voidaan katsoa kuuluvan normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energiansäästöinvestointeja katetaan erikseen niihin varatuilla varoilla. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut Kotilinnasäätiö ostaa ulkopuolisena konsulttipalveluna tai ne kuuluvat osana uudisrakennuksen rakentamiskustannuksia. Seuranta Suoritetaan Tampuuri-kulutusseurantaohjelman antamin tiedoin. Vuonna 2014 otetaan käyttöön automaattinen kulutusseuranta, joten käsin kirjaaminen jää pois. Seurannasta saadaan suoraan MWh kulutus, m3-kulutus, kwh-kulutus ja muutosprosentit vertailussa edellisvuosiin, esim. vuoteen 2011, 2012 ja Vastuutaho ja yhteyshenkilö Kotilinnasäätiön asuntojen ylläpidosta vastaava henkilöstö: Tampereen Kotilinnasäätiön kiinteistöosasto, Lännen Kiinteistöpalvelu Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy. Energiankäytön yhteyshenkilö Kari Lastunen, puh , 60

61 Kiinteistöjen vedenkulutuksia tuntitasolla seuraamalla päästään kiinni vuotaviin vesikalusteisiin. Kiinteistöissä on myös tehty joka asuntoa koskevia kierroksia, tarkastetaan vesikalusteet, vaihdetaan palovaroittimien paristot, imuroidaan jääkaappien taustat, mitataan asuntojen lämpötilat ja tarkastetaan vedenpaineet vesikalusteissa. Näin ollen saadaan hanat säädettyä ja tarvittaessa asennettua vakiopaineventtiili kiinteistöön. Näillä toimenpiteillä saadaan sekä lämmön- että vedenkulutusta laskettua. 61

62 6.4 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Pirkan Opiskelija-asunnot muodostuvat 12 eri kiinteistöstä. Kiinteistöt sijaitsevat Tampereella Hervannassa, Härmälässä ja Peltolammella. Vanhimmat rakennuksista ovat Peltolammella peruskorjatut Vaahterakuja 3, 5, 7 ja 9. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina Uusin rakennuksista on kokonaisuudessaan lokakuussa 2014 valmistunut Pirkka 7 Härmälässä. Tavoite Tavoitteena on energian käytön vähentäminen kohteissa kauttaaltaan. Energiatehokkuus huomioidaan remonttien yhteydessä ja laitehankintoja tehdessä. Myös kiinteistön ylläpidossa pyritään välttämään ns. tyhjäkäyntiä, esimerkiksi talosaunojen varausvuorot pyritään pitämään mahdollisimman lähellä niiden todellista käyttöä. Tavoitteiden toteutumisesta ei ole varmaa tietoa jokaisen energialajin osalta, koska yhtiömme ovat menneet läpi useita muutoksia. Vaihdoimme kiinteistöjärjestelmää, jolloin osa historiatiedosta (esim. Vaahterakujan vedenkulutus) katosi. Sen sijaan talosaunojen osalta tarkastelimme molempien yhtiöiden kohdalla varausastetta ja niistä karsimme vuoroja pois. Tulevana kesänä on myös tarkoitus tehdä kohteisiin ns. kesäaikataulut, koska talosaunoille näyttää tällöin olevan selkeästi vähemmän varaajia. Pirkan Opiskelija-asuntojen osalta sähkön ominaiskulutus ja lämmön normeerattu ominaiskulutus ovat kuitenkin hieman nousseet. Vedenkäytön osalta kulutus on laskenut, mutta tämä tieto ei ole välttämättä edellisvuosiin vertailukelpoista, koska siitä puuttuu Vaahterakuja 3, 5, 7 ja 9 kulutustiedot. Myöskään Pirkka 7 ei ole huomioitu vuoden 2014 kulutuslukemissa minkään energiamuodon osalta, koska rakennus otettiin käyttöön asteittain. A-talo elokuussa ja B ja C-talo lokakuussa ja näin se olisi hieman vääristänyt tilastoja. Toteutuneet toimenpiteet Perkiönkatu 85 (Pirkka 3) suoritettiin ilmanvaihtokanavien puhdistus ja pääte-elinten mittaus ja säätö. Kohteessa paljastui urakan yhteydessä tukos poistopuolen kanavassa. Lisäksi toisen talon ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterissa oli vuoto ja myös automatiikassa oli hieman korjattavaa. Kohteen säätötyöt on kuitenkin saatu nyt aloitetuksi. Patteriventtiileille on laskettu ja säädetty uudet esisäätöarvot. Lopullinen mittaus ja säätötyö mennee ensi lämmityskauden alkuun. Vaahterakuja 1 tehdään myös tekemään lämmitysjärjestelmän perussäätö. Myös Vaahterakuja 1:ssä on patteriventtiileille on laskettu uudet esisäätöarvot. Esisäätöarvot asetetaan joko tänä keväänä tai ensi syksynä lämmityskauden alkaessa. Mittaus ja lopullinen säätötyö tehdään ensi lämmityskaudella. Leirintäkatu 2 (Pirkka 5) otettiin käyttöön lokakuussa paine-erokompensointiin perustuva lämmönsäätöjärjestelmä. Tehdyt säädöt kiinteistössä suoritettiin lokakuun aikana. Normeerattu lämmön kulutus oli laskenut vuotta edeltäneeseen tilanteeseen. Nykyisen kulutusseurantajärjestelmämme ja kaukolämmön kulutuslukemat kuitenkin hieman eroavat, joten näihin lukuihin tulee suhtautua pienellä varauksella. 62

63 Yhteensä [MWh] Kuukausi Muutos Maksimi [kw] Jäähtymä [ C] Vesivirran maksimi m 3 /h Tammikuu 59,79 37,84-21,96 Helmikuu 57,04 41,92-15,12 Maaliskuu 56,14 57,75 1,61 Huhtikuu 40,72 32,29-8,43 Toukokuu 44,5 19,07-25,43 Kesäkuu 10,54 14,78 4,24 Heinäkuu 12,74 9,37-3,37 Elokuu 14,3 14,89 0,59 Syyskuu 41,82 20,61-21,21 Lokakuu 26,92 29,44 2, Marraskuu 50,1 40,55-9,55 91 Joulukuu 53,37 46,88-6, Yhteensä 467,98 365,38-102,6 123 Ominaiskulutus [kwh/m³] 45,4 35,5 Taulukko 2. Seurantaohjelma näyttää lämmitysenergian kulutuksen kuukausittain ja vertailee sitä aikaisempaan kulutuslukemaan. Vaahterakujan pohjaviemäreiden uusintaa on siirretty. Osaltaan siitä syystä, että alueelle haetaan kaavamuutosta, jonka seurauksena Vaahterakuja 3 purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusi rakennus. Osittain tästäkin syystä muidenkin kiinteistöjen viemäriremontti on viivästynyt. Edellisen peruskorjauksen yhteydessä on rakenteisiin jätetty myös vanhoja lämmönjohtoputkia, joka voinee vaikuttaa tulevien suunniteltavien korjauksien laajuuteen. Vedenkäsittelylaitteesta pyydettiin tarjoukset Vaahterakujan molempiin lämmönjakohuoneisiin, mutta toistaiseksi niiden hankintaa ei ole tehty. Toteutuneet tekniset mutokset 2014 Kaikki yllä mainitut kiinteistöt saatiin liitettyä valvomoon. Kodinportit on asennettu Kärkikuja 2 (Pirkka 1) lukuun ottamatta kaikkiin yllämainittuihin kiinteistöihin. Kehitteillä olevat muutokset Insinöörinkatu 19 (Pirkka 4) talosaunassa tehdään automaatioon ohjelmointimuutos, jossa kerhohuoneen yhteydessä olevalle saunalle ohjelmoidaan viikonpäivät ja kellonajat, jolloin saunalla on päälläololupa. Ilmanvaihdon lisäajan kytkin varustetaan toisella ohjauskärjellä, jolloin asukkaat saavat itse lämmittää saunan haluamakseen ajaksi. Nykyisellään sauna lämpiää ke-la 18 22, vaikka varaajat käyttäisivät tai varaisivat ainoastaan tilojen yhteydessä olevan kerhohuoneen. Uusimmassa kiinteistössämme Nuolialantie 48 (Pirkka 7) asukaat maksavat käyttämästään huoneistosähköstä kulutuksensa mukaan. Kun kulutustietoja on saatu vuodenkin ajalta, voimme vertailla eroja kiinteistöihin, joissa sähkö sisältyy käyttömaksuun. Huoneistokohtainen valmius mittarointiiin ja laskutukseen kiinteistösäämme on olemassa, mutta muutosta ei ole taloudellisesti järkevää tehdä, jos järjestelmän uusinnalla on liian pitkä takaisinmaksuaika. Pyrimme tekemään lämmitysverkoston tasapainotuksia 1-2 kpl molemmissa yhtiöissä lämmityskautta kohti. Pirkan opiskelija-asuntojen kiinteistöissä seuraavana lämmityskautena olisi tarkoitus suorittaa perussäätö kohteissa Vaahterakuja 1 ja Perkiönkatu 85 (Pirkka 3). 63

64 Toteutuneet hankinnat 2014 Aurinkokeräinjärjestelmä kokonaisuutena lokakuussa 2014 valmistuneeseen kohteeseen Pirkka 7. Järjestelmä esilämmittää lämmintä käyttövettä ja tämä vähentää kaukolämmön käyttöveden lämmönsiirtimen energiantarvetta. Tämän lisäksi kohteeseen tulee huoneistokohtainen sähkönmittaus ja laskutus. Kodinportti infonäytöt Kärkikuja 6, Vaahterakuja 5 ja Nuolialantie 48 (Pirkka 2, Vaahterakuja 5 ja Pirkka 7). Kaikki Pirkan Opiskelija-asuntojen kohteet pl. Vaahterakuja 1 on liitetty uuteen valvomoon. Uudistuksen myötä saamme tarkat kulutukset jopa tuntitasolla, mutta toimistolla tarkkailemme kulutusta kuitenkin kuukausitasolla. Kustannukset Pirkka 7:n aurinkokeräinjärjestelmä ja huoneistokohtaiset sähkömittarit kuuluvat rakennuksen investointiin. Kulut on katettu vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuuluu normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Remontti, laitteiden asennustyöt ja lämmitysverkoston perussäädön mahdollinen valvonta teetetään ulkopuolisilla toimijoilla. Suurin muutos viime vuoteen on valvomopalveluiden tehostuminen ja se, että meillä tarkat kuukausikohtaiset kulutuslukemat. Oikeastaan koko energianseurannan vertaamien edellisvuoteen/edellisvuosiin on vasta nyt mahdollista, kun kaikki energiamuodot on löydettävissä samasta paikasta. Ennen olimme ainakin vedenkulutuksen osalta kulutustiedoissa täysin sen varassa, mitä huoltomies oli noin kuunvaihteessa käynyt mittarista lukemassa. Sähkön ja kaukolämmön osalta sähkölaitoksen sivuilta saa hyvin kuukausikohtaiset kulutustiedot, mutta nykyinen järjestelmä helpottaa valtavasti, kun kaikki kuukaudet ovat kaikkien energialajien osalta vertailukelpoisia ja samasta paikasta löydettävissä. Seuranta ja mittarit Kohteiden energiankulutusta seurataan Enerkey-kulutusseurannalla. Vastuuyksikkö ja yhteyshenkilö Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 64

65 6.5 Kiinteistö Oy Opintanner Kiinteistö Oy Opintanner muodostuu 16 eri kiinteistöstä. Kiinteistöt sijaitsevat Tampereella Hervannassa, Ristinarkussa, Hallilassa, Hatanpäällä, Taatalassa ja Kaukajärvellä. Kohteista vanhin on Opintanner 1 Hervannassa, joka on valmistunut vuonna Uusin kohde on vuonna 2003 valmistunut Opintanner 15 Kaukajärvellä. Opintantereella on yhteensä 848 asuntoa. Tavoite Tavoitteena on energian käytön vähentäminen kohteissa kauttaaltaan. Energiatehokkuus huomioidaan remonttien yhteydessä ja laitehankintoja tehdessä. Myös kiinteistön ylläpidossa pyritään välttämään ns. tyhjäkäyntiä, esimerkiksi talosaunojen varausvuorot pyritään pitämään mahdollisimman lähellä niiden todellista käyttöä. Toteutuneet toimenpiteet 2014 Mekaniikapolku 6 (Opintanner 1), Insinöörinkatu 66 (Opintanner 4) ja Insinöörinkatu 68 (Opintanner 5) yhteisen parkkipaikan lämmitystolpat muutettiin e-tolpiksi. Syväkeräysastioita ei vaihdettu yllä oleviin kiinteistöihin. Syväkeräysastiat olisi tarkoitus asentaa Karosenkatu 3:een ja 4:een, mutta toimenpiteelle ei toistaiseksi ole saatu lupaa ja ajankohdasta ei ole täyttä varmuutta. Karosenkatu 4 (Opintanner 14/2) suoritettiin lämmitysverkoston tasapainotus. Varsinainen säätötyö tehtiin keväällä Mittaus suoritettiin vielä tällä lämmityskaudella. Alla olevasta kuvasta näkyy, että toimenpiteellä on saatu karsittua lämmitysenergiaa. Kuukausi Muutos Tammikuu 88,41 75,86-14,20 % Helmikuu 86,21 98,39 14,10 % Maaliskuu 62,64 88,89 41,90 % Huhtikuu 62,09 57,69-7,10 % Toukokuu 76,91 36,15-53,00 % Kesäkuu 21,37 23,43 9,70 % Heinäkuu 23,42 22,23-5,10 % Elokuu 22,02 21,42-2,70 % Syyskuu 44,76 32,24-28,00 % Lokakuu 55,98 52,84-5,60 % Marraskuu 69,68 68,2-2,10 % Joulukuu 79,72 80,79 1,30 % Yhteensä 693,2 658,13-5,10 % Ominaiskulutus [kwh/m³] 55,2 52,4 Taulukko 3. Seurantaohjelma näyttää lämmitysenergian kulutuksen kuukausittain ja vertailee sitä aikaisempaan kulutuslukemaan. Mekaniikanpolku 6:ssa (Opintanner 1) vaihdettiin ikkunat sekä parvekeovet. Lämmitysenergian tarve on vähentynyt, kun uudet ikkunat ja ovet ovat eristyskyvyltään vanhoja paremmat. Työ vastaanotettiin vasta 65

66 helmikuussa 2015, joten se ei vielä näy vähentyneenä lämmitysenergian tarpeena vuoden 2014 kulutuslukemissa. Alla olevasta kuvasta on kuitenkin havaittavissa vähentynyt lämmitysenergian tarve (normeerattu lämmönkulutus). Kuukausi Muutos Tammikuu 63,03 64,73 2,70 % Helmikuu 68,94 50,19-27,20 % Maaliskuu 52,56 Huhtikuu 37,33 Toukokuu 17,32 Kesäkuu 16,38 Heinäkuu 13,99 Elokuu 10,82 Syyskuu 22,11 Lokakuu 31,19 Marraskuu 46,72 Joulukuu 62,3 Yhteensä 442,69 114,92-12,90 % Ominaiskulutus [kwh/m²] 137,7 35,7 Taulukko 4. Seurantaohjelma näyttää lämmitysenergian kulutuksen kuukausittain ja vertailee sitä aikaisempaan kulutuslukemaan. Mekaniikanpolulla ei uusittu hissiä. Ristinarkuntie 18 (Opintanner 2) ei uusittu ikkunoita eikä ovia. Ristinarkuntie 18 ovista ja ikkunoista saatetaan pyytää tarjoukset kuitenkin tämän vuoden puolella. Itse remontin ajankohdasta ei ole sen tarkemmin päätetty. Toteutuneet tekniset muutokset 2014 Kodinportit hankittiin kohteisiin Insinöörinkatu 66 (Opintanner 4), Insinöörinkatu 68 (Opintanner 5) sekä Vihilahdenkatu 7 (Opintanner 6 ja 7). Kehitteillä olevat muutokset Mekaniikanpolulla (Opintanner 1) tehdystä ikkunoiden ja parvekeovien vaihdosta saataisiin vieläkin parempi hyöty irti, jos patteriverkoston menovettä saataisiin laskettua. Tällä hetkellä pattereille menevää vettä ohjaa kuitenkin ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin säätökäyrä. Lämmitysverkostoa on aikanaan jatkettu ilmanvaihtokoneelle, eikä koneelle ole omaa lämmönsiirrintä tai putkitusta, niinpä ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatteri määrää, minkä lämpöistä vettä verkostoon ajetaan. Tarkoituksena on uusia myös ilmanvaihtokone kohteeseen. Parantuneen lämmöntalteenoton ansiosta jälkilämmityspatterin lämmitystarve vähenee. Tällöin myös lämmitysverkostoon ajetun menoveden lämpötila laskee. Pyrimme tekemään lämmitysverkoston tasapainotuksia 1-2 kpl molemmissa yhtiöissä lämmityskautta kohti. Opintantereen kiinteistöissä seuraavana lämmityskautena olisi tarkoitus suorittaa Karosenkatu 3 (Opintanner 14/1). 66

67 Toteutueet hankinnat 2014 E-tolpat (Mekaniikanpolku 6) Opintanner 1, (Insinöörinkatu 66) Opintanner 4 ja Insinöörinkatu 68 (Opintanner 5) pysäköintialueille. Kodinportti infonäyttöjen hankkiminen Insinöörinkatu 66 (Opintanner 4) ja Insinöörinkatu 68 (Opintanner 5) sekä Vihilahdenkatu 7 (Opintanner 6 ja 7) Ikkunoiden ja parvekeovien uusinta Opintanner 1 Kustannukset Kulut katetaan vuosibudjetista. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Remontti, laitteiden asennustyöt ja lämmitysverkoston perussäädön mahdollinen valvonta teetetään ulkopuolisilla toimijoilla. Suurin muutos viime vuoteen on valvomopalveluiden tehostuminen ja se, että meillä on käytössä tarkat kuukausikohtaiset kulutuslukemat. Oikeastaan koko energianseurannan vertaamien edellisvuoteen/edellisvuosiin on vasta nyt mahdollista, kun kaikki energiamuodot on löydettävissä samasta paikasta. Ennen olimme ainakin vedenkulutuksen osalta kulutustiedoissa täysin sen varassa, mitä huoltomies oli noin kuunvaihteessa käynyt mittarista lukemassa. Sähkön ja kaukolämmön osalta Tampereen Sähkölaitoksen sivuilta saa hyvin kuukausikohtaiset kulutustiedot, mutta nykyinen järjestelmä helpottaa valtavasti, kun kaikki kuukaudet ovat kaikkien energialajien osalta vertailukelpoisia ja samasta paikasta löydettävissä. Seuranta ja mittarit Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla. Vastuuyksikkö ja yhteyshenkilö Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 67

68 6.6 Kaupungin muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi rakentamisessa ja remontoinnissa Rakentamisen energiatehokkuuden valvonta Tontin saaneille on pidetty korttelikokouksia, joissa yhtenä asiana on ollut rakennusten energistehokkuus ja siihen liittyvät asiat. Tietoa on jaettu mm. lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmistä sekä rakennusten tiiviysvaatimuksista. Kaupungin kiinteistötoimi on antanut alennusta tontin vuokraan 5 vuoden ajalta, mikäli hankkeeseen ryhtyvä rakentaa tietyn energiatehokkuuden täyttävän talon. Rakennuslupien haun yhteydessä tarkistetaan, että kiinteistö täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät vaatimukset myös energiatehokkuuden osalta. Tämä on rakennusluvan edellytys. Käyttöönoton tai loppukatselmuksen yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvä luovuttaa päivitetyn energiatodistuksen rakennusvalvonnan arkistoon toimitettavaksi. Vuonna 2014 on myönnetty toimenpidelupia esim. lämpökaivojen porauksiin pientaloille 136 kpl ja yhtiöille 32 kpl. Lisäksi asunto-osakeyhtiöihin on rakennettu poistoilmalämpöpumppu- ja aurinkopaneelijärjestelmiä. Vuoden lopulla valmistui uusi rakennusjärjestys, joka poisti esteet lämpökaivojenporaamiselle keskusta-alueelle ja sitä myötä energiatehokkaimmille lämmitysjärjestelmien rakentamiselle. Lisätietoja Juha Brunnila, Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta Hyvä esimerkki on Asunto Oy Pohjolankatu 18-20, yhtiö haki rakennusluvan poistoilmalämpöpumppu- ja aurinkokeräinjärjestelmän rakentamiselle. Kohteen takaisinmaksuajaksi on laskettu 7 vuotta. Kohde on tyypillinen -70-luvun kerrostalo ja hyvä esimerkki siitä, miten kyseisen aikakauden kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa. Kohde palkittiin kunniamaininnalla Hyvän rakentamisen - tilaisuudessa Kuva 14. As Oy Pohjolankadun rakennusluvan poistoilmalämpöpumppu- ja aurinkokeräinjärjestelmän kytkentäkaavio. 68

69 6.6.2 Omakotirakentamiseen liittyvät kannustimet Vuoreksessa pilotoitiin asuntomessujen tontinluovutuksessa 2011 energiatehokkuuteen kannustavaa menettelyä. Passiivi- ja nollaenergiataloille myönnettiin viideksi vuodeksi 50 %:n alennus tontinvuokrasta. Energiamääräysten kiristyttyä kesällä 2012, jatkettiin kokeilua Vuoreksen Koukkurannan omakotitonttien luovutuksessa. Vastaava tontinvuokra-alennus myönnettiin, mikäli toteutuksessa saavutetaan E-luku 100. Molemmat pilotoinnit kannustivat energiatehokkaisiin toteutuksiin eli n. kolmasosa taloista on toteutettu niin, että tontinvuokra-alennus on myönnetty. Suoraan E-lukuun sidottu järjestelmä kuitenkin kohtelee erikokoisia taloja osittain epätasa-arvoisesti. Näin ollen on perusteltua sitoa kannustaminen osuuteen vaaditusta määräystasosta. Vuoden 2014 alusta lähtien energiatehokkuuteen kannustamista laajennetaan kaikkeen omakotitonttien luovutukseen. Vuokralainen saa viiden vuoden 50 %:n alennuksen tontinvuokrasta, mikäli tontille toteutetun talon E-luku on pienempi tai yhtäsuuri kuin 70 % vaaditusta määräystasosta. Alennuksen saanti varmennetaan rakennuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä, jolloin toteutuksen tulee vastata edellä mainittua tiukennettua vaatimustasoa. Tontinluovutuskilpailuissa energiatehokkuus on yksi valintakriteereistä. Kiinteistötoimi on tilannut Bionova Oy:ltä oikeuden käyttää 360optimi-verkkosovellusta, minkä avulla kilpailuihin osallistuvat voivat laskea etenkin ympäristön kannalta mutta myös taloudellisuuden kannalta oleellisia rakennusten tunnuslukuja ja indikaattoreita mm. elinkaariajattelun kautta. Työkalu tarjoaa lisäksi tunnuslukujen vertailutilastoja. Lisätietoja Aila Taura, kiinteistötoimi 69

70 6.6.3 Asukkaiden energianeuvontapalvelut Vuonna 2014 valtion energia-avustusta myönnettiin vain pientaloille. Em. avustusta Tampereella sai 18 kohdetta yhteensä euroa. Asumisen rahastosta myönnettiin Ekokumppanit Oy:lle Ranen toteuttamaan energianeuvontaan euroa. Valtakunnalliseen IKÄ-ASKE, Ikääntyneiden asumisen kehittäminen, ohjelmaan liittyen RANEn toiminnan yksi teema vuonna 2014 oli ikäihmiset. Asumisen rahasto lakkautettiin vuoden 2014 lopussa ja energianeuvonnan avustaminen siirtyy vuoden 2015 alusta Kestävä yhdyskunta yksikön tehtäviin. Muita valtion avustuksia oli taloyhtiöille perusparannuksen käynnistämisavustus, hissin rakentamisen avustus ja liikuntaesteen poistamisen avustus. Hissin rakentamiseen oli myös kaupungin avustusta. Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustusta saattoi hakea oman asunnon kunnostamiseen. Vastuuyksikkö ja henkilö Tampereen kaupunki, asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila, puh tai Rane rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Tampereen kaupungin asuntotoimen ja rakennusvalvonnan antamien palvelujen lisäksi kaupunki on tarjonnut asukkaille maksutonta energianeuvontaa vuodesta 1999 alkaen. Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu Rane aloitti toimintansa vuonna Se tarjosi neuvontaa puhelimitse, sähköpostitse, verkkosivujen, Facebookin ja Twitterin välityksellä. Rane järjesti koulutustilaisuuksia sekä osallistui muiden järjestelmiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Yksi pysyvä palvelumuoto on sähkökulutusmittarien lainaus. Vuonna 2014 erityiskohderyhmänä olivat ikäihmiset. Vuoden 2014 aikana Rane antoi puhelin- ja sähköpostineuvontaa yhteensä noin 200 henkilölle ja sähkönkulutusmittarinlainaajina oli 62 kotitaloutta. Ranen nettisivut ja Facebook-profiili olivat aktiivisessa käytössä ja Ranen toimintaa seurattiin koko maan kattavasti. Sähköisten medioiden ja somen kautta Ranen toiminnan tavoitti noin henkilöä. Ranella oli neuvontapiste Asta Rakentaja messuilla, ja Rane osallistui myös moniin muihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Rane oli järjestämässä yhteensä 24 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 2500 henkilöä. Rane oli mukana uusien omakotitonttien tontti-infoissa ja ikäihmisille suunnatuissa tilaisuuksissa. Ranessa onnistuttiin kattamaan työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama maakunnan laajuinen kuluttajien energianeuvonta paikallislehtiin tehdyillä jutuilla. Tiedossa olevia mediaosumia niin lehdistössä kuin radiossa oli yhteensä 35. Vuonna 2014 Ranen toimintaa rahoittivat Tampereen kaupungin asuntotoimi, Tampereen Vesi ja Tampereen Sähkölaitos Oy sekä työ- ja elinkeinoministeriö osana valtakunnallista kuluttajien energianeuvontaa. Neuvonnan toteutti Ekokumppanit Oy. Ranen nettisivut www. neuvoo.fi Ranen Ranen Lisätietoja Ilari Rautanen, Ekokumppanit Oy, 70

71 TRKK Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus Lokakuussa 2011 käynnistyneen projektin tavoitteena oli luoda rakennuskulttuurikeskukselle toimintamalli ja käynnistää toiminta. Projekti rakensi yhteistyöverkoston korjausrakentamisen alalla toimivien osapuolten välille: koulutusorganisaatiot, viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Projekti perusti Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry:n, joka jatkaa projektin aikana kehitettyä toimintaa päättyi Verkoston lisäksi projektin tavoitteena oli luoda elämyksellinen näyttely- ja kohtaamispaikka, josta vanhan rakennuksen omistaja, korjausrakentaja, oppilas, opettaja tai kuka tahansa rakennuskulttuurista kiinnostunut saa tietoa, kuinka hoitaa ja korjata vanhoja rakennuksia, millaisia materiaaleja kannattaisi käyttää, mistä löytyy ammattitaitoisia tekijöitä ja miten säästää kustannuksissa. Kohtauspaikaksi muodostui Rakennuskulttuurikeskus Piiru, joka löytyy osoitteesta Uittajankatu 10. Tuloksena syntyi myös netissä -sivuston tietopankki korjaustavoista ja materiaaleista. Säilyttävän korjausrakentamisen alan osaajille luotiin Osaajafoorumi (www.osaajafoorumi.fi) ja rakennusosien kierrätystä varten perustettiin pienimuotoinen Varaosapankki. Kuva 15. Uittoyhdistyksen talo eli Rakennuskulttuurikeskus Piiru Tampereen kaupungin lisäksi rahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Pirkanmaan liitto. Toiminta-alueena oli Pirkanmaa. https://www.facebook.com/pages/tampereen-rakennuskulttuurin-neuvonta-jakoulutuskeskus-projekti/ Lisätietoja Suvi Holm, Ekokumppanit Oy, 71

72 Ekokoti taloyhtiöiden energianhallinta Ekokoti oli viidellä paikkakunnalla toimiva kokeiluhanke, joka kuului Ympäristöministeriön KULTUhankekokonaisuuteen. Projektissa kehitettiin palveluita ja toimintamalleja, jotka tukevat ja motivoivat kotitalouksia ja asunto-osakeyhtiöitä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kokonaisuus kattoi kestävät elämäntavat sekä päivittäisissä valinnoissa että muutostilanteissa. Ekspertti on taloyhtiön aktiivinen asukas, joka auttaa säästämään energiaa ja vettä. Toiminnalla on saatu hyviä tuloksia, mutta vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta on hiipunut vuosien varrella. Vuonna 2014 kehitettiin eksperttikoulutusta nykyisiä tarpeita ja tekniikoita vastaavaksi. Kiinteistöliiton kanssa edistettiin taloyhtiön hallituksen vastuualuejaon yleistymistä ja energiaekspertin suosittamista jokaisen taloyhtiön hallitukseen. Vuonna 2014 kehitettiin myös taloyhtiöiden tukena toimivien energia-asiantuntijoiden koulutusta. Käytännössä kyse on lisäkoulutuksesta energiapalveluja tarjoaville yrityksille sekä isännöinti- ja huoltoyrityksille, joilla on kiinnostusta kehittää palveluvalikoimaansa. Koulutus räätälöitiin nykyisten pohjalta ja tekniikan lisäksi painotettiin myös liiketoimintanäkökulmaa, palvelumuotoilua ja asiakkaiden kohtaamista. Energia-asiantuntijoiden testikoulutus saatiin päätökseen alkuvuodesta. Ekokoti-hankkeessa luotiin ajantasainen ja eri katselmusmalleja yhdistävä energiakatselmuksen kartoituspohja asuinkerrostaloille. Tavoitteena oli havainnollistaa taloyhtiöille, mitä eri toimenpiteiden toteuttaminen tarkoittaa. Kuva 16. Eksperttitoiminta jalkautui tekniseen tilaan Kissanmaalla. Lisätietoja Suvi Holm, Ekokumppanit Oy, 72

73 7 Energiantuotanto 7.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Tampereen Sähkölaitos konserniin kuuluvat Tampereen Sähkölaitos Oy (emoyhtiö), Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy. Lisäksi energiantuotantoyhtiö omistaa Tammervoima Oy:n yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Konserni tuottaa, ostaa, myy ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua asiakkailleen. Lisäksi konserni rakentaa ja ylläpitää energian jakeluverkkoja sekä tarjoaa energia-alan asiantuntija- ja mittauspalveluja. Tavoitteet Konsernin pitkän tähtäimen tavoitteena on tuplata uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuus nykyisestä. Päästöihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden osuuteen vaikuttavat mm. säätila, taloussuhdanteet, päästöoikeuksien hinnat sekä CHP-tuotannon hintakilpailukyky. toteuma 2014 toteuma 2013 toteuma 2012 toteuma 2011 toteuma 2010 toteuma 2009 Uusiutuvan energian osuus, % 25,0 23,3 19,1 14,8 10,4 6,0 Päästökaupan alaiset hiilidioksidipäästöt, 1000 tonnia CO Taulukko 5. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden tavoitteisiin liittyviä tunnuslukuja. Toteutuneet toimenpiteet Jälleen uusi ennätys uusiutuvan energian määrässä Vuonna 2014 uusiutuvan energian osuus nousi 25 prosenttiin energian kokonaistuotannosta, kun sen osuus vuonna 2013 oli reilut 20 prosenttia ja vielä vuosituhannen alussa oli kuuden prosentin tasolla. Tampereen voimalaitoksilla maakaasu on edelleen keskeisin polttoaine. Sähköntuotannossa sen osuus oli 74 % ja lämmöntuotannossa 56 %. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin Tampereen Energiantuotannossa viime vuonna noin 766 GWh lämpöä ja sähköä, mikä vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin koko energiankulutusta. Uusiutuvan energian lähteinä käytetään Tammerkosken vesivoimaa, Naistenlahti 2:n voimalaitoksessa puuperäisiä polttoaineita sekä Sarankulman lämpökeskuksessa pellettiä. Lisäksi hankitaan biokaasusähköä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta ja tuulivoimaa Suomen Hyötytuuli Oy:ltä, jossa Tampereen Energiantuotanto on osakkaana. EU edellyttää, että hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Sähkölaitoksen uudistusten myötä hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet selvään laskuun. Vuoteen 1990 verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat nyt alentuneet reilut 27 %. EU:n asettama päästövähennystavoite on saavutettu jo kahtena edellisenä vuonna, joskin vuodet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä, jolloin sähköä ja kaukolämpöä on kulunut hieman aiempaa vähemmän. Euroopan päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2014 olivat 624 kilotonnia. Niiden määrä laski 6,7 % edellisvuodesta. Sähkölaitoksen tavoitteena on edelleen alentaa hiilidioksidipäästöjä ja tähän päästään investoimalla 73

74 tulevaisuudessakin uusiutuvaan energiaan ympäristönäkökulmat huomioiden. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta tukevat myös nykyiset rakennushankkeet: Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jota rakennetaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen sekä Hervannan hakelämpökeskus. Hervannan hakelämpökeskus lisää uusiutuvan energian tuotantoa Hervantaan valmistui hakelämpökeskus, jonka koekäytöt aloitettiin keväällä Lämmöntuotantoon hakelämpökeskus otetaan huhti-toukokuussa. Laitoksen kustannukset olivat n. 30 miljoonaa euroa. Lämpökeskus muodostuu kattilasta, huoltorakennuksesta, polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyrakennuksesta, polttoaine- ja tuhkasiilosta sekä öljysäiliöstä. Laitos on miehittämätön ja sen käyttöä ohjataan Lielahden voimalaitoksella kaukolämpövalvomosta. Laitoksen pääpolttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet (metsähakkeet, sahanpuru ja kuori) sekä jyrsinturve, joita voidaan polttaa seospolttona tai erikseen. Käytetyistä polttoaineista arviolta yli 90 % on puupolttoaineita. Hakelämpökeskuksen vuosituotanto tulee olemaan GWh ja sen käyttö painottuu talvikuukausiin ja suurten voimalaitosten revisioaikoihin. Hakelämpökeskus vahvistaa kaukolämmön riittävyyttä Hervannan, Kaukajärven ja Vuoreksen alueella ja se lisää Sähkölaitoksen uusiutuvan energian tuotantoa lähes 10 prosenttia. Lämpökeskuksen leijukerroskattilan polttoaineteho on 49,5 MW ja lämpöteho noin 44,5 MW. Laitoksella on lisäksi savukaasupesuri, jolla savukaasuista saadaan talteen noin 12 MW lämpöä. Hakelämpökeskuksen työllisyysvaikutus rakennusaikana oli noin 150 henkilötyövuotta. Kuva 17. Hervannan hakelämpökeskuksella koekäyttö aloitettiin maaliskuussa

75 Muut tekniset muutokset Naistenlahti 2:n tavoite biopolttoaineiden osuudesta jäi 55 % tavoitteesta yhden yksikön. Toteuma oli 54 %. Tammervoiman hyötyvoimalalaitoshanke eteni aikataulussaan. Hankkeesta tarkemmin kohdassa 7.2. Osakkuusyhtiö Suomen Hyötytuuli valittiin marraskuussa 2014 työ- ja elinkeinoministeriön merituulivoiman demonstraatiotuen saajaksi. 20 miljoonan euron tuki myönnettiin Suomen ensimmäisen merituulivoimapuiston rakentamiseksi Poriin, Tahkoluodon edustalle, jonne Suomen Hyötytuuli suunnittelee 11 merituulivoimalaa. Yhtiö on tehnyt merituulivoiman osalta laajaa kehittämistyötä jo vuodesta 2000 alkaen ja hanke on yksi pisimmälle kehitetyistä merituulivoimahankkeista Suomessa. Lamminpään sähköasemalla tehtiin kuntokartoitus, jossa paneuduttiin mm. lämpövuotoihin, lämmityksen säädön ja poissaoloajan lämpötilanpudotuksen toimintaan. Kuntokartoituksen perusteella laadittiin suunnitelma korjaavista toimenpiteistä. Lamminpään sähköasemalle asennettiin ilmalämpöpumppu korvaamaan suoraa sähkölämmitystä. Hankittavien uusien päämuuntajien osalta ensimmäinen pienihäviöinen päämuuntaja hankitaan vasta 2015 Nurmin sähköasemalle Tammervoiman liittämistä varten. Kaanaan tuulipuistohanke ei toteutunut. Kaukolämpöverkon pumppausten energiatehokkuuden ja verkoston saneeraushankkeiden osalta edettiin peruskorjausohjelman mukaan. Kaupinojan kaukojäähdytystuotantolaitoksen rakentamista jatketaan. Tavoitteena on laitoksen valmistuminen vuonna Toimintatapoihin tehdyt muutokset Energiatehokkuusdirektiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön siten, että energiatehokkuuslain vaatimukset olivat selvillä vuoden lopulla (voimaan ) ja sitä täydentävät asetukset vuoden 2015 puolella. Laki edellyttää suuria yrityksiä ja konserneja (yli 250 hlöä tai liikevaihto vähintään 50 milj.eur/a ja tase vähintään 43 milj.eur/a) tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Katselmuksessa on kuvattava koko konsernin energiankulutusprofiili ja siihen tulee sisältyä kohdekatselmus tai kohdekatselmuksia, jotka kattavat tietyn prosentin koko konsernin vuotuisesta energiankulutuksesta. Ensimmäisen katselmuksen on oltava valmis Suuret yritykset eivät voi saada energiakatselmuksiinsa enää tukea (investointihankkeisiin kyllä). Katselmusten lisäksi yrityksellä on velvollisuus tehdä kustannus-hyötyanalyysi suunniteltaessa laitosta, josta voi syntyä ylijäämälämpöä (uusi tai merkittävästi uudistettava laitos) ja velvollisuus kytkeä asiakkaan liittymä sähköverkkoon viimeistään 24 kk kuluessa liittymissopimuksen tekemisestä. Edellä mainitut velvoitteet koskevat Tampereen Sähkölaitos - yhtiöitä. Konserni kouluttaa omasta henkilöstöstään energiakatselmoijia ja toteuttaa ensimmäisen katselmuksensa ennen joulukuuta Mittaamisen ja laskutuksen osalta lain vaatimukset vastaavat pääsääntöisesti nykyistä toimintaa. Koulutus ja tiedotus Energiankulutuksen seurantaraportti toimitettiin yli :lle sähkönmyynnin asiakkaalle sekä kaikille maakaasu- ja kaukolämpöasiakkaille. 75

76 Kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaiden sopimusvesivirtojen ja -tehojen tarkistamista jatketaan suunnitelman mukaisesti kaukoluettua mittausdataa hyödyntäen. Kaukolämmön asiakaslaitteiden toimivuuden arviointia ja korjaustarpeista neuvomista jatketaan sopimusvesivirtojen tarkistamisen yhteydessä. Wattimaatti-palvelu otettiin käyttöön. Palvelu mahdollistaa oman energiakäytön seurannan kaikille sähkönmyynnin, sähkönsiirron ja kaukolämmön asiakkaille. Energiansäästöneuvontaa toteutettiin puhelimitse, sähköpostitse ja Ranen rakentamisen ja asumisen neuvonnan kautta. Moreeniasta Ranen neuvonta lainasi asiakkaille sähkönkulutusmittareita. Informaatiota energia- ja ympäristöasioista jaettiin mm. nettisivujen ja sähköpostin välityksellä sekä puhelimitse. Säästöjen vuoksi Naps-asiakaslehteä ei ilmestynyt eikä kouluille sponsoroitu jokavuotisia energiansäästöviikon oppilaspaketteja. Extra-Naps ilmestyi kerran. Sähkölaitos osallistui kansainväliseen energiansäästöviikkoon. Ratinan toimipisteeseen pystytettiin kierrätyspiste, johon henkilöstö saattoi tuoda itselleen turhiksi jääneet toimistotarvikkeet. Keräyspisteeseen kertyi satoja mappeja, lokerikkoja, askarteluun kelpaavaa paperia ja pahvia, useita hyllymetrejä kirjoja sekä muita toimistotarvikkeita, joita lahjoitettiin mm. tamperelaisiin päiväkoteihin ja kouluille. Energiansäästöviikolla henkilöstö haastettiin myös energiankäytön pikadieettiin, johon osallistumista kannustettiin palkinnoin. Lisäksi sähkölaitos osallistui Tampereen kaupungin ja seudun kuntien yhteiseen energiansäästöviikon kampanjaan. Hankintojen periaate Energiantuotannon, sähköverkkotoiminnan ja kaukolämmön hankintoja tehtäessä lasketaan kokonaistaloudellinen optimi (= investoinnin pääomakulujen, käytön ja ylläpidon kokonaiskustannusten minimi), jonka pohjalta hankinnat tehdään. Seuranta ja mittarit Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisellä raportoinnilla sekä erillisselvityksillä. Energiantuotantotietoja vuodelta 2014 Sähkön tuotanto (brutto) Naistenlahti Naistenlahti Lielahti Vesivoimalaitokset 42 - Lämpökeskukset Kaukolämmön tuotanto Yhteensä Taulukko 6. Sähkölaitoksen energiantuotanto (GWh) vuonna Tampereen Energiantuotanto Oy:n osuus yhtiön tuulivoimatuotannosta vuonna 2014 oli 9,7 GWh. 76

77 Kaavio 8. Tampereen Energiantuotanto Oy:n energialähteiden jakauma vuosina Sähkölaitoksen käyttämiä uusiutuvia energioita ovat vesi, tuuli ja puupolttoaineet. Naistenlahti 2:ssa pystytään polttamaan puuperäisiä polttoaineita jyrsinturpeen seassa. Vastuutaho ja lisätietoja Riskienhallintapäällikkö Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy 77

78 7.2 Tammervoima Tammervoima Oy rakentaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa noin 90 GWh sähköä sekä 310 GWh lämpöä vuodessa. Laitos hyödyntää noin tonnia jätettä vuodessa. Energiantuotantoon ohjataan vain materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Uusi arinatekniikka voi käyttää tarvittaessa myös puuta tai teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Tampereen Energiantuotanto Oy 51 prosentin omistusosuudella ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy 49 prosentin osuudella. Tavoitteet Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa paikallisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. llmastokuormitus vähenee, kun jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Voimalaitoksen CO 2 -päästövähenemä Tampereen Energiantuotannon energiantuotannossa on arviolta noin t vuodessa, kun jätteiden energiahyötykäytöllä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita eli maakaasua ja öljyä. Vuonna 2014 toteutettiin rakennushankkeen viimeiset hankintakokonaisuudet. Hanke on edennyt hyvin aikataulussaan. Ennen laitoksen käynnistymistä laaditaan myös ympäristöluvan edellyttämä toiminnan tarkkailusuunnitelma. Toteutuneet toimenpiteet Tammervoiman hyötyvoimalaitoshanketta on viety eteenpäin tiukalla aikataululla. Hankkeen valmistelu alkoi keväällä 2010 ja rakentamaan päästiin vuoden 2013 syksyllä. Hankkeen perusteellisen valmistelun ansiosta asemakaavoitus sekä ympäristö- ja rakennusluvat saatiin toteutetuksi ilman valituksia. Haasteellisesta kahden vuoden rakentamisaikataulusta huolimatta työt sekä laitoksella että siirtolinjoilla ovat sujuneet suunnitelmien mukaan. Voimalaitos hyödyntää edistyksellistä ja toimintavarmaa arinateknologiaa. Tarastenjärvellä hyötyvoimalaitosprosessia täydennetään vielä innovatiivisilla tekniikoilla. Laitokseen rakennetaan savukaasun lämmön talteenottolaitteisto ja ensimmäisenä Suomessa myös kaatopaikkakaasut hyödynnetään jätteen polttoprosessin palamisen hallinnassa. Arinakattilassa voidaan polttaa myös metsähaketta eli tarpeen vaatiessa hyötyvoimalaitos voi toimia monipolttoainelaitoksena. Näillä suorituskykyparannuksilla hyötyvoimalaitoksen hyötysuhde on saatu nostettua 90 % tasolle. Lisäksi laitoksen materiaalitehokkuutta parannetaan metallien talteenottolaitteistolla. Hyötyvoimalaitoksen hankinnat ja rakennustyö on saatu lähes päätökseen loppuvuoden 2014 aikana, jolloin myös prosessilaitteistojen asennus on käynnistynyt. Asennustyöt saadaan valmiiksi kesän 2015 lopulla ja laitoksen koekäyttö alkaa syksyllä Tuotantokäytössä laitos on vuoden 2016 alusta, ja se tuottaa kotitalouksien sekajätteestä vuosittain 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä. Määrä on yli 10 prosenttia Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotannosta. Peruskuormalaitoksena ympäri vuoden toimiva hyötyvoimalaitos alentaa energiantuotannon kasvihuonepäästöjä noin tonnilla vuodessa. 78

79 Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen rakennustyöt Tampereen Tarastenjärvellä etenivät vuoden mittaan aikataulun mukaisesti. Laitoksen peruskivi muurattiin maaliskuussa, samoin alueen naapurit kutsuttiin kyläilemään ja keskustelemaan maaliskuussa. Rakennusprojektin valmiusaste oli vuoden lopussa 65 prosenttia. Rakennushankkeen työllisyysvaikutus on yli 300 henkilötyövuotta. Rakennustyöt aloitettiin syyskuussa Tammervoima päätti kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden energian hyödyntämislaitteistojen hankinnoista sekä savukaasulauhduttimen ja metallien talteenottoprosessin ostosta. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi joulukuussa Tammervoiman savukaasulauhduttimelle energiatukea yhteensä 0,36 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen kustannusarvio on noin 109 miljoonaa euroa ja hankkeen kotimaisuusaste on noin 50 prosenttia. Laitoksen kaupallinen käyttö on tarkoitus aloittaa vuoden 2016 alussa, jolloin astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Laitos tulee hyödyntämään noin tonnia materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä vuosittain. Sillä tuotetaan vuosittain noin 90 GWh sähköä ja 310 GWh kaukolämpöä. Hyötyvoimalaitoksen ansiosta Sähkölaitoksen uusiutuvan energian tuotanto tulee lisääntymään noin 200 GWh ja hiilidioksidipäästöt pienentyvät noin tonnilla. Seuranta ja mittarit Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina Voimalaitos valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja tuotannollinen käyttö aloitetaan 2016 alussa. Kustannukset Hankkeen kustannusarvio on n. 110 milj. euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Harri Kallio, puh Tampereen Energiantuotanto Oy, toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen, puh Tampereen Sähkölaitos Oy, kehitysjohtaja Mika Pekkinen, puh , 79

80 8 Puhtaan veden tuottaminen ja jätevesien käsittely Tampereen Vesi Liikelaitos hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti. Tampereen Vesi huolehtii puhtaan veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun, putkistojen rakentamisen ja niiden ylläpidon, jäte-, sade- ja sulamisvesien johtamisen, viemäriverkon ylläpidon sekä jätevesien puhdistamisen. Tampereen Vesi huolehtii myös Pirkkalan vedenjakelusta ja asiakaspalvelusta. Tavoite Energiansäästötavoitteet vuosille kohdistuivat seuraaviin kohteisiin: 1. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvityksen perusteella tehtävät muutokset, tavoite säästää sähköenergiaa 220 MWh/a. 2. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvityksen perusteella tehtävät muutokset, tavoite säästää lämpöenergiaa 380 MWh/a. 3. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen prosessin ja kiinteistön energiavirtojen selvitys. 4. Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uudistuksessa huomioidaan energiatehokkuus laitevalinnoissa, sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa. Toimenpiteet 1. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen prosessin energiavirtojen selvitys, tehty seuraavat toimenpiteet: Pumppauksen kokonaishyötysuhteen parantaminen pumppuja uusimalla ja niiden ohjausta uudistamalla Rakenne- tai eristysratkaisuilla pienennetään lämpöhukkaa allas- ja putkistotiloissa Tekeillä 2015: Tärkeimpien sähkönkulutuskohteiden mittarointi ja mittausdatan analysointijärjestelmä 2. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kiinteistön energiavirtojen selvitys ja sen avulla lämmityksen, ilmastoinnin ja valaistuksen uusimisen suunnittelu ja toteutus. Tavoitetasoa seurataan ja tehdään tarvittavia säätöjä. Käynnissä seuraavat toimenpiteet: Maalämpöpumpulla hyödynnetään prosessivedessä olevaa energiaa kiinteistön lämmitykseen, joka vähentää olennaisesti hankittavan kaukolämmön tarvetta Ilmastoinnin uusiminen ja poistoilman lämmön talteenoton parantaminen Kaavio 9. Pumpatun vesimäärän ja pumppauksen energiankulutuksen seuranta Ruskon vesilaitoksella. 80

81 3. Viinikanlahden jätevedenpuhdistuslaitoksen prosessin ja kiinteistöjen energiavirtojen selvityksen perusteella päätetään jatkossa tehtävät prosessi- ja käyttötapamuutokset. Opinnäytetyö valmistuu keväällä 2015, jonka perusteella valitaan toteutettavat toimenpiteet. Kohderyhmä, koulutukseen, neuvontaan ja tilaisuuksiin osallistujat Henkilöstö Ympäristö- ja laatujärjestelmään liittyvissä sisäisissä auditoinneissa ovat aina esillä auditoitavan toiminnon energiansäästömahdollisuudet ja -toimenpiteet. Asiakkaat Asiakkaille suunnataan palveluiden käytön neuvontaa, mm. valistusta siitä, että kylmää vettä kannattaa käyttää lämpimän veden sijasta aina kun mahdollista, koska veden lämmitys vaatii energiaa. Viestinnän keinoja ovat Internet-sivut, lehti-ilmoitukset, asiakastiedotteet ( kpl) ja asiakaslehti, joka sisältää myös energiansäästöasiaa. Vesimittarin lukeman kyselyyn käytettävässä itseluentakortissa on mukana veden taloudellisen käytön ohjeita. Vierailijat Vierailijaryhmiä käy sekä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla viikoittain. Toiminnan esittelyn yhteydessä tuodaan esiin myös palveluiden käytön neuvontaa ja vesihuoltopalveluiden energiansäästönäkökulmaa. Kustannukset Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen pumppauksen kokonaishyötysuhteen parantaminen pumppuja uusimalla ja niiden ohjausta uudistamalla, kustannusarvio Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen rakenne- tai eristysratkaisut allas- ja putkistotiloissa, kustannusarvio Tärkeimpien sähkönkulutuskohteiden mittarointi ja mittausdatan analysointijärjestelmän kustannusarvio Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen lämpöpumpun, lämmitysjärjestelmän, ilmastoinnin uusimisen ja poistoilman lämmön talteenoton parantamisen kustannusarvio Seuranta Tavoitteita mitataan energiankulutustietoja vertaamalla. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Vastuutaho tekninen päällikkö Heikki Syrjälä, yhteyshenkilö laatujärjestelmävastaava Liisa Mustaniemi. 81

82 9 Jätehuolto 9.1 Jätehuollon logistiikan kehittäminen Jätteenkuljetuksiin soveltuvia hybridiautoja ei juuri ole markkinoilla, mutta Pirkanmaan Jätehuollon urakoitsijana toimiva Sita Suomi Oy otti sovitusti vuonna 2014 käyttöön Tampereen keskusta-alueella yhden maakaasukäyttöisen jäteauton sekajätteen keräyksessä. Maakaasun käyttäminen jäteautojen polttoaineena vähentää merkittävästi sekä päästöjä että melua tavanomaiseen raskaaseen liikenteeseen verrattuna. Sitan autossa on myös sähkötoiminen pakkaaja, joka edelleen vähentää päästöjä ja melua. Kuva 18. Pirkanmaan Jätehuollon logistiikkapäällikkö Timo Varsala tankkaamassa kaasuautoa. 9.2 Jätteen lajittelun parantaminen Vuoden 2014 aikana Tampereen ja sen ympäristön alueellinen jätehuoltojaosto hyväksyi uudet, yhteistoiminta-alueen yhteiset jätehuoltomääräykset ja päätti kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen jätelajikohtaisista alueista. Kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen alueita laajennettiin, mikä tulee jatkossa tehostamaan myös biojätteen lajittelua, koska jätehuoltomääräysten mukaan vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistön tulee järjestää biojätteen keräysväline kiinteistökohtaisen biojätteen jätteenkuljetusalueella. Määräyksissä ei ole vielä muiden hyötyjätteiden (lasin, metallin ja kartongin) kiinteistökohtaista keräysvelvoitetta pakkausasetuksen siirtymäajan vuoksi. Kiinteistöt voivat halutessaan hankkia myös kiinteistökohtaiset hyötyjätteiden keräysvälineet. Työtä biojätteen ja kartongin lajittelun lisäämiseksi jatketaan. 82

83 9.3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Kaatopaikoilla syntyy orgaanisen jätteen mätänemisen seurauksena kaatopaikkakaasua eli biokaasua. Kaasu koostuu pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista, jotka molemmat ovat kasvihuonekaasuja ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Vuoden 2014 aikana liitettiin sekä Tarastenjärven että Koukkujärven uudet jätetäyttöalueet kaatopaikkakaasun keräyksen piiriin. Uudet loppusijoitusalueet on otettu käyttöön Tulevina vuosina kaatopaikkakaasun talteenottoa tehostetaan edelleen asentamalla uusia kaatopaikkakaasun talteenottokaivoja. 9.4 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Toimenpiteitä - 25 yläastetta osallistui Jäikö Ruokaa? ruokajätteen vähentämiskampanjaan Nuukuusviikolla Yli puolet kouluista otti haasteen vastaan koulua ja oppilasta osallistui Euroopan jätteen vähentämisen viikon Tähteitä Nolla! kampanjaan syömällä lautasensa tyhjäksi. Osanottajien määrä yllätti. - Saa Syödä! kampanja jalkautui Tampereelle 11.9., jolloin ihmistä ruokittiin Citymarketeilta ja pälkäneläiseltä Rödingin tilalta saaduista raaka-aineista tehdyllä kasviskeitolla. - Nuukuusviikon kunniaksi Ekokumppanit vei Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen vanhan juhlamekon artesaaniopiskelija Tara Karin päivitettäväksi. - Moron peräkonttikirppiksellä su 4.5.kerättiin silmälaseja. Kaikkiaan Tansaniaan lähti paria silmäja aurinkolaseja. - Ympäristötori kokosi ma 2.6. Tammelantorille yli ihmistä sekä näytteilleasettajina yli 50 ympäristöasiantuntijaa ja ekologista yrittäjää. Tavaranvaihtotori sekä kuormurikaksikko Repe & Romu saivat suuren suosion. - Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietettiin marraskuussa Viikko alkoi su Moreenian Tavaranvaihtopäivillä. Tämän vuoden teemana oli tavaranpaljous ja paikalla oli ammattijärjestäjä Sandy Talarma. - Sampolan iso sali täyttyi pe kun Pentti Linkola ja Matti Apunen keskustelivat tavarataivaasta Petri Luukkaisen kanssa Harri Kallion johtaessa puhetta. Lopuksi katsottiin elokuva Tavarataivas. Vastuuyksikkö ja henkilö Ekokumppanit Oy. Lisätietoja Harri Helin, 9.5 Biojätteen mädätyslaitos Pirkanmaan Jätehuollon alueelta kerätyt biojätteet tullaan jatkossa käsittelemään nykyisen kompostointiprosessin sijaan mädätyslaitoksessa. Kompostoinnissa jätteen energiasisältö jätetään kokonaan hyödyntämättä ja lisäksi käsittelyprosessissa käytetään energiaa, mm. ilmastuksessa ja sekoituksessa. Mädätys puolestaan tuottaa energiaa metaanina. Tämä uusiutuva energia voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa tai liikennepolttoaineena. Myös mädätysjäännöksen sisältämät ravinteet voidaan hyödyntää. 83

84 Tavoitteena oli päättää toimintamallista biojätteen mädätyslaitoksen suhteen vuoden 2014 aikana. Toimintamallista ei kuitenkaan vielä päätetty vuoden 2014 aikana, koska vasta vuoden 2014 lopussa saatiin päätökseen neuvottelut mahdollisten yhteistyötahojen kanssa ja mädätyslaitokseen tulevat virrat voitiin määritellä riittävällä tarkkuudella. Vuoden 2014 marraskuussa valmistui konsultin tekemä esiselvitys, jossa tarkasteltiin reunaehtoja mädätystekniikoille ja sijoituspaikoille (Koukkujärven tai Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus), vertailtiin mädätystekniikoita, arvioitiin käsittelyn syötteet sekä prosessien aine- ja energiavirrat, kartoitettiin alustavasti lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä palveluntuottajia. Tämä esiselvitys luo pohjan keväällä 2015 aloitettaville jatkoselvityksille, joissa selvitetään tarkemmin erilaisten toteutusvaihtoehtojen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia. Päätökset sijoituspaikasta ja toimintamallista tehdään vuoden 2015 aikana. 9.6 Jätteen putkikeräysjärjestelmät Imukeräysjärjestelmän energiantarve on kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on kwh/jätetonni. Vuoden 2014 aikana otettiin Vuoreksen alueella käyttöön seitsemän uutta putkikeräysjärjestelmän keräyspaikkaa ja uutta putkistoa rakennettiin noin 800 m. Vuoden 2014 lopulla putkijärjestelmän piirissä oli noin 800 asukasta ja putkistoa oli rakennettu yhteensä noin 5,7 km. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella 71 % asukkaista kokee, että putkijärjestelmä on innostanut lisäämään lajittelua. Järjestelmä rakentuu Vuoreksen alueella v asti, jolloin käyttäjiä noin Kuva 19. Putkikeräyksen syöttöputkia, joiden luukut asukkaat aukaisevat sähköisesti luettavalla käyttäjäkohtaisella avaimella. 84

85 9.7 Jätteen energiahyötykäyttö Tammervoiman hyötyvoimalaitos tuottaa vuoden 2016 alusta lähtien jätteistä energiaa. Jätteiden energiahyödyntäminen täydentää jätehuoltoketjussa materiaalien kierrätystä. Tehokkaalla syntypaikkalajittelulla ohjataan kierrätysmateriaalit ja biologiseen käsittelyyn soveltuvat jätteet materiaalihyödyntämiseen. Energiahyödyntäminen ei kilpaile materiaalien kierrättämisen kanssa, vaan energiaksi ohjataan nykyisin kaatopaikoille päätyvä jätevirta. Hyödyntämällä jätteet energiana päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Samalla ilmastokuormitus pienenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota kaatopaikalla metaania. Yli 60 prosenttia sekajätteestä muodostuu uusiutuvista energialähteistä ja voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Biopolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen varastointialue, johon varastoidaan kotitalouksien sekajätettä jo vuoden 2015 alusta lähtien. Varastoidut jätteet hyödynnetään tulevina vuosina vähitellen hyötyvoimalaitoksen polttoaineena. Näin voidaan merkittävästi vähentää jätteiden kaatopaikkasijoittamista jo ennen hyötyvoimalaitoksen valmistumista. 9.8 Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Vuonna 2014 uudistettiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n strategia ja otimme käyttöön uudistuneen organisaation, mikä tukee toimintamalleja ja pystyy vastaamaan tehokkaammin tulevaisuuden haasteisiin. Vuoden 2014 lopulla käynnistettiin projekti, jossa kehitetään Pirkanmaan Jätehuollon materiaalivirtoihin ja ympäristövaikutuksiin liittyvää tilastointia, seurantaa ja viestintää sekä sisäisesti että ulospäin. Tämä työ edistää myös energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen hallintaa, kun seuraamme vaikutuksiamme tarkemmin ja osaamme kohdistaa kehittämistoimet oikeisiin kohteisiin. 85

86 10 Ateriapalvelut Tampereen Aterian tavoitteena vuonna 2014 oli päästä ympäristöohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin liittyen veden, energiankulutuksen ja ruokahävikin vähentämiseksi. Vedenkulutus, biojätteen määrä ja lämmityskulut laskivat tavoitteiden mukaisesti mittauskohteissa. Tuotannonohjausjärjestelmässä otettiin tavoitteen mukaisesti käyttöön osio, jolla voidaan seurata syntyvän ruokahävikin määrää toimipistekohtaisesti. Vuoden 2015 aikana järjestelmästä saatavien lukujen perusteella nähdään, saavutetaanko ruokahävikin vähenemiseen asetetut tavoitteet. Koulutusten ja tiedottamisen avulla pyrittiin lisäämään henkilökunnan ja asiakkaiden tietoisuutta ympäristöasioista ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan ympäristöön liittyviin asenteisiin ja toimintatapoihin. Syksyllä järjestettiinkin henkilökunnalle teemakuukausi aiheella vastuullisuus. Kuukauden aikana jokainen tiimi käsitteli tiimipalaverissa vastuullisuuteen liittyvän koulutusmateriaalin ja samalla mietti, mitä vastuullisuus merkitsee ja tarkoittaa jokaisen työssä. Näistä ajatuksista kerättiin yhteenveto, joka julkaistiin sisäisessä tiedotuslehdessä Porinassa. Uudiskohteissa huomioidaan sähkön-, veden- ja lämmönkulutuksen mittaus keittiökohtaisilla kulutusmittareilla. Vuoden 2014 aikana oli tarkoitus testata käytännössä 2 keittiössä seurantamittareiden avulla, miten eri toimenpiteet tuotannossa vaikuttavat kulutukseen. Tämä kokeilu jäi tekemättä, mutta se pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan vuonna Tarkkaan mietityillä ja jokaiseen toimipisteeseen muokatuilla prosesseilla pyritään tuotantoprosessit saamaan mahdollisimman tehokkaiksi ja tätä kautta myös pystytään optimoimaan koneiden ja laitteiden tehokas käyttö. Vuoden 2014 aikana oli tarkoitus valmistua tuotantokonseptit, joiden avulla selkiytetään keittiöiden vastuita, työtehtäviä ja valmistusmenetelmiä ja karsitaan turhia työvaiheita. Konseptien teko aloitettiin, mutta niiden valmistumien siirtyi vuodelle Ilmastonäkökulma huomioitiin tarjoamalla kouluissa kasvisateria 6 kertaa 6 viikossa ja päiväkodeissa 5 kertaa kuudessa viikossa sekä toisen asteen kouluissa ja henkilöstöruokaloissa päivittäin. Lisäksi sesonginmukainen ruoka huomioitiin ruokalistasuunnittelussa. Marraskuussa ilmastopäivään liittyen suunniteltiin ilmastoystävällinen lounas, jonka positiivista ilmastovaikutusta avattiin linjastossa olevassa tiedotteessa. Tampereen Aterian ympäristöohjelman päivitys oli suunniteltu vuodelle 2014, mutta se siirtyi vuodelle Henkilöstölle tiedotettiin säännöllisesti kaupungin ajankohtaisista ekotukiasioista Porinan välityksellä. 86

87 Kuva20. Ruokapankki toiminnassa (kuva: Hannu Jukola/ Tampereen ev.lut. seurakunnat) Vuoden 2014 aikana puututtiin syntyvän ruokahävikin määrään myös muuten, kun uuden seurantajärjestelmän käyttöönotolla. Koukun Helmen ravintokeskuksessa aloitettiin yhteistyö Tampereen seurakuntien Ruokapankin kanssa. Linjastosta ylijäänyttä ruokaa ja sekä ylimääräisiä kotiaterioita ruvettiin lahjoittamaan Ruokapankille. Molemminpuolisten positiivisten kokemusten perusteella toiminta vakiintui käytännöksi. Lisäksi Tampereen Ateria aloitti kouluissa ja päiväkodeissa linjastosta ylijääneen ruuan myynnin talojen henkilöstölle. Tätäkin toimintaa kokeiltiin alkuun muutamassa toimipisteessä kevään aikana ja myönteisten palautteiden perusteella toimintatapa otettiin käyttöön kaikissa Tampereen Aterian toimipisteissä. Vastuuyksikkö ja henkilö Suunnittelija Kaisa Korte 87

88 11 Elinkeinot ja osaaminen 11.1 Cleantech-alan verkostot Cleantech-ala on yksi nopeimmin kasvavista aloista, globaalien markkinoiden arvioidaan v ylittävän 3000 miljardia euroa. Myös Suomessa ala on nopeassa kasvussa ja Tampereen seutukunnan alueelta löytyy monia pk-yrityksiä, jotka voidaan laskea cleantech-toimijoihin. Tredean toimintaa: 1. Cleantech- ja energiayritykset on selvitetty osana valmistavan teollisuuden selvitystä syksyn 2013 aikana. 2. Vuonna 2013 valmistui seikkaperäinen selvitys Tampereen seudun cleantech- ja energia-alan yrityksistä. Tältä pohjalta saadaan tilannekuva cleantech- ja energia-alan osaamisesta, jota voidaan käyttää osana kaupunkiseudun houkuttelutoimia sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Ns. pyöreän pöydän fasilitoitu tilaisuus järjestettiin syksyllä INKA (innovatiiviset kaupungit) -ohjelma käynnistyi Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Tampere toteuttaa ohjelman painopistealueista kohtaa Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus, jossa Uusien markkinoiden avaaminen pk-yrityksille teemapaketissa yhtenä osana käsitellään myös cleantech-alaa. Lahti on vastuussa em. teemapaketista. Tampere on aktiivisesti mukana teemapaketin toimenpiteissä ja kärkihankkeissa soveltuvin osin. INKA:n alkaessa selvitetään mahdollisia cleantech- ja energia-alaan liittyviä hankkeita. Teemapakettitasolla INKA:ssa pyritään vaikuttavuuteen sekä seudullisella että kansallisella tasolla yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kohottamiseksi. 4. Tredea osallistui useamman henkilön työpanoksella Pirkanmaan liiton Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian valmistelutyöhön. Tavoite Tavoitteena on selvittää ne kehitystoimenpiteet, joilla cleantech- ja energia-alan kansainvälistä kilpailukykyä voidaan lisätä. Uskomme näiden toimenpiteiden läheisesti liittyvän INKA-ohjelmaan. Seudulliset toimenpiteet Seudullisena kehitystoimenpiteenä päätettiin käynnistää 3kulma Eco Industrial Park hanke, joka toimii ajalla tammikuu 2015 marraskuu Hankkeen valmistelu tapahtui vuonna Hankkeen rahoittajina toimivat Tampereen kaupunkiseudun kunnat (osa INKA-rahoitusta joka ohjattu Tredean kautta), sekä Pirkanmaan liitto (EAKR). Hanke on konkreettinen toimenpide, jonka odotetaan aloittavan pitkäjänteisen prosessin Cleantech-elinkeinovyöhykkeen kehittämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla ja erityisesti Kolmenkulman ja Tarastenjärven alueilla. Lisäksi kehittyvä kaupunkiympäristö uusine kaupunginosineen tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille demonstraatioiden ja pilottien toteuttamiseen, toisin sanoen asiakasreferenssien saamiseen uusille cleantech-tuotteille ja ratkaisulle (vrt. jätteiden putkikeräys Vuoreksessa). Hankkeen toteuttamisesta vastaa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. 88

89 INKAn kansalliset toimenpiteet Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus INKA-kärjen Uusien markkinoiden avaaminen pk-yrityksille teemapaketissa LADEC on ottanut veturin roolin, koska Lahden seudulla on viime vuosikymmeninä panostettu merkittävästi alan kehittämiseen. Kiertotalouden ja kierrätysliiketoiminnan uusia ratkaisuja on kehitetty ja pilotoitu mm. jätteiden ja sivuvirtojen syntymisen vähentämiseen ja materiaalikierron kehittämiseen liittyen. Toimenpiteet Toimenpiteet ovat vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa. Seuranta Toimenpiteet on sovittu Tredean toimintasuunnitelmassa, jonka toteutumista seurataan kolmannesvuosittain. Cleantech- ja energia-alaa tuodaan kansallisissa ja kansainvälisissä houkuttelutoimenpiteissä esille muiden kärkialojen kanssa. Kustannukset Työajan käyttö, ostopalvelut Vastuutaho ja lisätietoja Tredea Oy, johtaja Petri Nykänen 89

90 12 Sopeutumistoimet Sopeutumistoimet ilmastonmuutokseen ovat ennen kaikkea riskien hallintaa sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä mm. teknisten verkostojen ja toiminnan varmistamiseksi. Tavoitteiden toteutuminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa on sopeutumisen yleistavoitteet seudulle. Ilmastostrategian toteutumista seuraa seututoimisto ja seudun ilmastoforum, jossa on eri kuntien ja muiden sidosryhmien edustajat. Sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen ovat kahden seuraavan vuoden yksi painopiste myös seudun teknisten palveluiden yhteistyöryhmän työohjelmassa. Seudun kuntien varautumissuunnitelmien tilannekatsaus on tehty seututoimistossa ja työtä jatketaan Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2012 ja siinä on otettu kantaa moniin sopeutumiseen liittyviin asiakokonaisuuksiin riskien hallinnan näkökulmasta. Kaupungin riskienhallintaa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen näkökulmasta vuonna 2014 riskienhallintatyöryhmässä ja kaupunki osallistuu VTT:n Eu- rahoitteeseen tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan talvimyrskyjen vaikutuksia sähkönjakeluun Suomessa ja mm. Pirkanmaalla. Myös valtakunnallisen sopeutumisstrategian päivitys eli kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelma valmistui 2014 ja Tampereen kaupunki oli mukana sen valmistelussa. Siinäkin korostetaan kuntien valmiussuunnittelua sopeutumisnäkökulmasta. Palo- ja pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa valmiussuunnittelussa ja tilannehallinnan harjoittamisessa. Pirkanmaan ilmastostrategia valmistui 2014 ja siinä sopeutuminen on keskeisenä mukana. Alueellista tutkimusta eri sektoreiden sopeutumistarpeesta ja -keinoista kaivataan yhä ja tarvetta on tarkasteltu myös valtakunnallisessa sopeutumisohjelmassa. Hulevesien hallinta on keskeinen osa kaupunkien sopeutumista, Tampereella toteutetaan hulevesiohjelmaa, jossa keskeisiä ovat kaavojen yhteydessä tehtävät hulevesitarkastelut ja infrastruktuurin mitoitus sään ääritilanteisiin. Myös metsien hoidossa sään ääri-ilmiöihin pyritään varautumaan puulajivalinnoilla, oikea-aikaisella metsien hoidolla, valmentamisella ja hakkuusuunnitteilla. Tavoitteet on kirjattu kaupungin metsien hoito-ohjeisiin. Yhteyshenkilö Kaisu Anttonen, Tampereen kaupungin kestävä yhdyskunta yksikkö 90

91 13 Yhteenveto Tampereen kaupungin energiankäytöstä Yhteenvetotaulukko sisältää Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisen Tampereen kaupunkikonsernin välittömän energian käytön ja siitä aiheutuneet CO2-ekvivalenttipäästöt. Siten taulukko ei sisällä mm. Tampereen Sähkölaitoksen eikä Tampereen kaupunkiliikenteen polttoaineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia CO2-päästöjä. Johtuen eri vuosina tapahtuneista muutoksista palveluiden tuottamisessa, toimintojen laajuudessa sekä ulkolämpötilojen eroista eri vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Edelleen epävarmuutta lisää nestemäisten polttoaineiden kulutusseurannan hankaluus. Vuosi Palvelurakennukset GWh Asuinrakennukset GWh Vesihuolto ja vesihuoltorakennukset GWh Ulko- ja katuvalaistus GWh Liikennepolttoaineet GWh Yhteensä GWh Tavoite GWh Päästöt (1000 t CO2- ekv) Uusitutuvien tuotanto GWh Uusiutuvien hankinta GWh Taulukko 7. KETS-sopimuksen mukainen Tampereen kaupungin energiankäyttö ja CO2-päästöt vuonna 2014 sisältäen julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, ajoneuvojen ja työkoneitten (ei linja-autoliikenne) sekä vesi- ja jätevesihuollon energiankäytön ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. 91

92 Kaavio 10. Tampereen kaupungin välittömän energiakäytön jakautuma vuonna Energiankäyttö on rajattu siten, että se vastaa KETS-sopimuksen mukaista rajausta. Energiankäytössä ei siten huomioida Tampereen Sähkölaitoksen tai TKL:n polttoaineiden käyttöä. Kaavio 11. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön aiheuttamien CO2-päästöjen jakautuma vuonna Päästöt on laskettu edellisen taulukon kulutuslukemien perusteella. Lisäksi on huomioitu, että Tampereen Tilakeskus osti rakennusten käyttöön noin MWh:ia päästötöntä sähköä, tuotti rakennuksiin sijoitetuilla aurinkokeräimillä yhteensä noin 55 MWh sähköä, Tampereen Vesi tuotti yhteensä noin MWh päästötöntä sähköä ja noin MWh päästötöntä lämpöä. Vuonna 2014 TKL:n bussit eivät kulkeneet Nesteen Pro Dieselillä. Jakautuma ei sisällä Tampereen Sähkölaitoksen tai TKL:n polttoaineiden käyttöä. Laskennassa on käytetty Tampereen Sähkölaitoksen tuotannon päästökertoimia (Liite 1, taulukko 22.). 92

93 Liite 1. Kulutustietoja Katu- ja ulkovalaistus Vuosi Kokonaiskulutus MWh/a Teho kw Valaisinpisteitä kpl Kulutus kwh/piste/a Teho W/piste Paloaika vuodesa h Taulukko 1. Katuvalaistuksen energiankulutustietoja vuosina Kaavio 1. Ulko- ja katuvalaistuksen toteutunut sähkönkulutus ja tavoitekulutus (kwh/a). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille

94 Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos Vuosi Autoja Käytetty polttoaine Ajetut kilometrit Matkustajia Matkustajapaikkoja kpl l km henkilöitä kpl Taulukko 2. Tietoja TKL:n linja-autojen energiankäytöstä vuosilta TKL:n toiminta ei kuulu KETSsopimuksen piiriin ja siksi sen tiedot eivät sisälly KETS-sopimuksen yhteenvetolukuihin, jotka esitetään raportin lopussa. Vuosi Ominaiskul. Kulutus/auto Ajetut km:t/auto Kulutus/matkustaja l/100 km l/auto km/auto l/matkustaja Kulutus/paikkakm x l/paikkakm x , ,21 0, , ,202 0, , ,201 0, , ,225 0, , ,212 0, , ,216 0, , ,265 0, ,216 0, ,212 0, ,212 0, ,209 0, ,208 0, ,191 0, ,190 0, ,191 0, ,152 0, ,126 0,314 Taulukko 3: TKL:n linja-autojen polttoaineen kulutus ja suhteellinen kulutus vuosian

95 Kaavio 2. TKL:n polttoaineen ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/matkustaja). KETS-sopimusta vastaava säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille

96 Nestemäiset polttoaineet Nestemäiset polttoaineet 2014 Kaupunki yleensä TKl Tike Liikennepolttoaineet Bensiini Diesel Kevyt polttoöljy Yhteensä Lämmitys Kevyt polttoöljy Yhteensä Taulukko 4. Taulukko sisältää Tilakeskuksen, TKL:n, liikuntatoimen ja Infran käyttämät nestemäiset polttoaineet vuonna Nestemäisten polttoaineiden käytön raportointi on edelleen hankalaa ja puutteellista ja sisältää siksi epävarmuuksia. litra MWh Kilometrikorvauksista Maaliskuussa 2014 kaupunki maksoi kilometrikorvauksia yhteensä kilometristä. Sama matka vastaa noin 9,25 kierrosta maapallon ympäri päiväntasaajan kohdalta. Jos oletetaan, että ajoneuvot kuluttivat kesimäärin 7 l/100 km polttoainetta, käytettiin maaliskuussa em. matkan taittamiseen yhteensä noin litraa liikennepolttoaineita. Se vastaa noin MWh:n energiankäyttöä. Jos oletetaan, että henkilöautojen keskimääräiset päästöt olivat 150 grammaa CO2 /km, tuotti maaliskuun omien autojen käyttö työmatkoilla noin 56 tonnia hiilidioksidia. Yhteenveto kaupungin energiakäytöstä ja CO2-päästöistä ei sisällä kilometrikorvauksien mukaista polttoaineitten käyttöä eikä CO2-päästöjen tuottamista. Julkiset palvelurakennukset Lämmönkulutus Sähkönkulutus Vedenkäyttö Vuosi Rak.tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus 1000 m3 MWh 1000 m3 MWh 1000 m m

97 Taulukko 5. Tampereen kaupungin Tilakeskuksen hallinnassa olevien julkisten palvelurakennusten lämmön-, sähkön- ja vedenkäyttö vuosina Rakennuskannasta on huomioitu rakennukset, jotka ovat olleet Tilakeskuksen hallinnassa ainakin vuodesta 2008 saakka. Lukemiin eivät sisälly Tredu- Tao- ja Pirkokiinteistöjen sekä Pirkkahallin kulutustiedot vuodesta 2010 lukien. Muutokset aikaisempiin tietoihin on merkitty punaisella. Toimisto- ja hallintorakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,1 31, ,5 46,4 206, ,6 40, ,3 60,3 268, ,3 35, , , ,6 33, , , , Taulukko 6. Toimisto- ja hallintorakennusten energian- ja vedenkäyttötiedot vuosilta Muutokset aikaisempiin tietoihin on merkitty punaisella. Kaavio 3. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominais- ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. Kaavio 4. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut sähkön kulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2010 alkaen. 97

98 Opetusrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,9 37, , , ,0 42, , , ,9 37, , , ,4 38, , ,0 36, , , , , ,2 47, , , ,4 43, , , ,2 40, , , ,5 40, , , ,5 45, , , ,1 44, , , ,1 41, , ,6 Taulukko 7. Opetusrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Muutokset aikaisempiin tietoihin on merkitty punaisella. Kaavio 5. Opetusrakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominais- ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. Kaavio 6. Opetusrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille

99 Päiväkodit Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,8 41, ,4 99,7 566, ,5 52, ,8 99,4 633, ,2 45, , , ,6 53, , ,9 47, , , ,0 20,0 247, ,4 58, , ,2 57, , , ,0 57, , , ,3 57, , , ,1 59, , , ,9 61, , , ,7 59, , , ,7 61, , ,0 Taulukko 8. Päiväkotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Muutokset aikaisempiin tietoihin on merkitty punaisella. Kaavio 7. Päiväkotien toteutunut lämmön normeerattu ominais- ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. Kaavio 8. Päiväkotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille

100 Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,5 45, ,4 123,4 209, ,2 55, ,1 140,0 294, ,2 50, ,7 157,0 329, ,2 53, , ,1 44, , , ,9 123, ,7 55, ,6 133,0 263, ,7 57, ,4 146,0 284, ,3 49, ,8 147,0 287, ,2 48, ,6 149,0 284, ,7 55, ,1 139,0 287, ,7 55, ,6 131,3 272, ,7 48, ,4 134,0 260,0 Taulukko 9. Terveydenhoito- ja huoltolaitosrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Muutokset aikaisempiin tietoihin on merkitty punaisella. Kaavio 9. Terveydenhoito- ja huoltolaitosrakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominais- ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. Kaavio 10. Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille

101 UIMAHALLIT Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttäjät Rak.tilavuus MWh MWh 1000 m3 henk m Huom ja Uintikeskus peruskorjauksessa lukemat vain Tesoman Uimahalli Huom. vuodet 90 ja 96 sisältävät ainoastaan uintikeskuksen kulutukset Taulukko 10. Uimahallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta (Uintikeskus rm 3, Tesoma rm 3 ) Kulutustiedot käyttäjää ja rakennustilavuutta kohti Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak. tilavuus kwh/henk kwh/rm3 kwh/henk kwh/rm3 l/henk l/rm m ,5 91,8 6,2 45,6 128,5 941, ,8 96,6 6,7 50,6 128,4 969, ,0 68,8 5,2 29,9 120,7 690, ,7 68,3 5,2 30,0 112,2 654, ,8 59,8 5,2 29,0 108,1 597, ,6 64,5 5,0 30,3 107,8 654, ,4 80,3 5,0 32,6 114,4 740, ,5 68,3 5,5 29,9 110,2 602, ,8 75,3 5,5 32,4 113,0 664, ,3 67,9 5,6 33,5 107,5 647, ,5 73,0 5,8 34,1 114,1 673, ,6 66,0 5,8 33,0 110,1 618, ,6 64,9 6,0 33,4 112,4 630, ,9 54,0 4,7 28,2 101,1 607, ,9 73,3 4,6 34,5 125,7 935,8 52 Taulukko11. Uimahallien ominaiskulutustietoja vuosilta

102 Kaavio 11. Uimahallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/henkilö). Säästötavoite 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille Kaavio 12. Uimahallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/henkilö). Säästötavoite 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille Kaavio 13. Uimahallien toteutunut lämmön veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/henkilö). Säästötavoite 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden vuosille

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17

VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2013 VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS JA KUNTA-ALAN

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011 Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kestävät hankinnat keskimäärin 1,2 % halvempia Kestävillä hankinnoilla keskimäärin 25 % vähennys

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien fiksuuteen vetovoimaan vaikuttaa

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012. Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma

Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012. Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma Haminan ilmasto- ja energiaohjelma 11.12.2012 Haminan kaupungin ilmasto- ja energiaohjelma Sisältö 1. Taustaa... 1 2. Sopimukset, strategiat, taustaselvitykset ja energiatehokkuussopimus... 1 3. Ohjelman

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee:

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors Tiivistelmä Kajaani 2014! i KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen Puurakentamisen Roadshow Tampereella 832012 8.3.2012 Vuores Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Hervanta hi h-tech t h highhigh Asuntomessut 2012 Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa 5.9.2011 Isokuusi

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot