SÄHKÖN MYYNTIHINTA LASKEE kesäkuun alusta Sähköyhtiön asiakaslehti

Transkriptio

1 SÄHKÖN MYYNTIHINTA LASKEE kesäkuun alusta 2 09 Sähköyhtiön asiakaslehti

2 Energiatehokas sähköauto Sähköauto on energiatehokas menopeli, jolla on edelleen voitettavanaan sitkeitä uskomuksia ja myös teknisiä ongelmia. Ratkaisuja on jo olemassa. Helsingissä liikkuu sähkötaksi ja valmistumassa on myös uudenlainen Suomessa Toyota Corollasta rakennettu sähköauto. 20 Ne tulevat taas vertailussa leipäkoneet Leipäkone on jonkunlainen taloudellisen tilanteen kuvaaja. Suurimmillaan leipäkoneiden myynti oli 90-luvun alussa eli edellisen laman aikana. Näyttää siltä, että laman myötä ne tulevat taas. Me vanhemmat kaivamme koneemme esiin komerojen kätköistä. Nuoremmat joutuvat ostamaan omansa. Mutta minkä niistä? 14 Sisältö 4 Vettä myllyyn Vesivoima on päästötön ja varma energiantuotantomuoto. Energiateollisuus ry:n mukaan Suomeen mahtuisi vesivoimaloita nykyistä enemmänkin. 6 Pientä eristysremonttia Lisäeristys toisi suureen osaan rakennuskannastamme energiatehokkuutta ja selvää säästöä. Lisäeristämisellä saavutetaan energiansäästöä ja parannetaan samalla sisäilman laatua. Tärkeintä on toteuttaa lisäeristäminen ja ilmanvaihdon parantaminen oikein, asiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti. 18 Fennovoima uutta ydinvoimaa suomalaisille Fennovoima on vuonna 2007 perustettu suomalainen osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on uuden ydinvoimalan rakentaminen. Periaatepäätöshakemus rakentamisesta jätettiin valtioneuvostolle tammikuussa 2009 ja päätöstä odotetaan vuonna Jos hanke on valtioneuvoston mielestä yhteiskunnan kokonaisedun mukainen niin eduskunta tekee lopullisen päätöksen. Pärjääkö pyykkinaru energiavertailussa? Vaatteiden ja liinavaatteiden kiertokulku käytöstä pyykkikoriin, pesuun ja kuivauksen kautta sileänä komeroon vaatii suunnittelua siinä kuin perheen ruokahuoltokin. Pyykin kuivaus vie aikaa ja kuluttaa energiaa - miten pyykit saa komerokuntoon helpoimmin? Paljonko kuluu sähköä tai lämpöenergiaa, paljonko pyykkärin voimia? Muut aiheet 3 Pääkirjoitus 11 Kotitietokoneet sähkölaihikselle Nettivinkki on Sähköautot Nyt! -yhteisön sivusto, jossa seurataan oman sähköauton rakentamista sekä yleensä sähköautojen kehitystä maailmalla. Sähköautot Nyt! on yhteisöllinen hanke, joka tekee sähköautosta jokaisen kukkarolle sopivan. Ensimmäisessä vaiheessa kriittisen massan rajaksi on laskettu 500 sähköauton yhteistilaus, jolloin perheluokan sähköauto voidaan toimittaa tilaajilleen aivan samaan hintaan kuin vastaavia autoja myydään autoliikkeissä polttomoottorilla varustettuina. 12 Toistaiseksi voimassaolevat myyntihinnat laskevat alkaen 13 Markkanen 16 Hybridi säästää sähkömoottorilla 22 Ristikko 23 Sähkövisa 2

3 Pääkirjoitus Energian hinnat 70. vuosikerta ISSN Toimitus: Adato Energia Oy Fredrikinkatu B Helsinki p f Postiosoite: PL Helsinki Toimituspäällikkö: Ari J. Vesa p ari.vesa@energia.fi Toimituksen sihteeri: Riitta Lahti p riitta.lahti@energia.fi Toimitusjohtaja: Juhani Kalevi Ulkoasu: Cheri Tamminen Kansikuva: Veer Julkaisija: Energiateollisuus ry Päätoimittaja: Pekka Tiusanen Osoitteenmuutokset: Paikallinen sähköyhtiö Ei vähä mitään. Vasta kun saimme laskettua sähkön myyntihintoja, niin teemme sen taas 1.6. alkaen. Maakaasun perässä laahaavat hintaindeksit mahdollistavat vihdoin myös kaukolämmön hintojen alentamisen. Taloustöyssy on rojauttanut raaka-aineiden hinnat alas, joten asiakashintammekin seuraavat mukana. Alentuneista hinnoista on syytä olla tyytyväisiä. Harmistuneena on kuitenkin katsottava taloustöyssyn tuollekin puolen: valtio on päättänyt korottaa kaukolämmön tuotantoon käyttämiemme polttoaineiden verotusta kohtuuttoman paljon vuodesta 2011 alkaen. Monilla paikkakunnilla muodostuu tämän jälkeen suuria paineita kaukolämmön asiakashintoihin. Suomalaista osaamista ja panostusta tehokkaaseen kaukolämmön yhteistuotantoon polkaistaan tässä kohden varpaille pahasti. Eräs kollegani puki asian sanoiksi kertomalla kuinka heillä nykyisestä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon voimalaitoksesta on v lähtien edullisempaa pumpata lämpö mereen ja ottaa sieltä uudestaan talteen lämpöpumpuilla, kuin ottaa se suoraan talteen kaukolämpöveteen. Hullua hommaa, mutta tähän tuleva verotus ajaa! Taannoin työ- ja elinkeinoministeriön virkamieskin totesi asiaa häneltä kysyttäessä: Kyllä siinä (uudessa polttoaineveropäätöksessä) kävi valtiovarainministeriön pojilla kämmi ja ottivat mutkat suoraksi, mutta valtiolla on oikeus verottaa miten haluaa ja miten paljon tahansa haluaa. Saa nähdä onko virkamiehillä suoraselkäisyyttä korjata kämminsä ennen kuin se lankeaa kotitalouksien ja yritysten maksettavaksi v.2011 lähtien, vai sanovatko he silloinkin, että pulinat pois ja me teemme miten haluamme. Itse vielä haluan uskoa järjen voittoon. Timo Honkanen Painopaikka: Hansaprint Oy

4 Vähäpäästöinen energiantuotanto, osa 1 Vesivoimasta se kaikki alkoi. Jo esiteollisena aikana koskien yhteyteen rakennettiin myllyjä tai vesivoima valjastettiin heiluttamaan pajavasaraa. Sähköntuotanto vesivoimalla alkoi Suomessa vuonna 1891, Tampereella Tampellan tehtaalla. Tällä hetkellä vesivoimaloita on ympäri maata jo yli kaksisataa. Skaala kulkee alle megawatin pienvoimalaitoksista Imatran voimalaitoksen yli sataan megawattiin. Energiateollisuus ry:n vesivoiman ja ilmastopolitiikan asiantuntija Kati Takala kertoo, että sähköntuotannon kannalta erittäin merkittäviä jokia ovat esimerkiksi Kemijoki, Oulujoki, Iijoki ja Kymijoki. Toisaalta monilla pienilläkin voimalaitoksilla on alueellaan suuri merkitys. Viime vuosi oli vesivoiman kannalta poikkeuksellisen hyvä tuotantovuosi. Silloin 22,8 prosenttia maassamme tuotetusta sähköstä tehtiin vesivoimalla. Päästöjä nolla Vesivoiman keskeisiin valtteihin kuuluu päästöttömyys. Kun vesivoimalla tuotetaan energiaa, niin prosessissa ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tuotannossa ei vapaudu myöskään haitallisia pienhiukkasia, Kati Takala korostaa. Vesivoimalla on siis roolinsa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Vaan entäpä miten ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat säämuutokset vaikuttavat vesivoiman tuotantoon? Ilmastonmuutos lisännee sateisuutta, mikä käytännössä kasvattaa tuotantomahdollisuuksia. Toisaalta vesivoimaloissa joudutaan sopeutumaan siihen, että jokien vuosittainen käyttäytyminen muuttuu. Ilmastonmuutoksen myötä talvitulvat yleistyvät, kevättulva ei ole yhtä selvä kuin ennen, kesäisin on aiempaa kuivempaa ja syksyisin on paljon rankkasateita. Tästä kehityksestä on jo näkyvissä merkkejä erityisesti Etelä-Suomen joissa. Lisäkapasiteettia olisi Energiateollisuus ry:n mielestä Suomeen olisi mahdollista rakentaa myös lisää vesivoimaa. Kun vesivoimaa on rakennettu tällä hetkellä 3000 megawattia, niin lisäkapasiteettia voitaisiin rakentaa 934 megawattia, niin että se olisi teknisesti ja taloudellisesti järkevää, Kati Takala arvioi. Mukana arviossa on jo rakennettujen voimaloiden kapasiteetin lisääminen, yhteensä 261 megawattia. Uusista kohteista Kemijoen Sieriän 44 megawatin voimalaitos on jo suunnitteilla. Takalan mukaan isoin yksittäinen, 349 megawatin potentiaali olisi Ounasjoessa. Julkisuudessa paljon esillä olleet Vuotoksen ja Kollajan tekoallashankkeet lisäisivät puolestaan merkittävästi jo rakennettujen jokien sähköntuotannon säätömahdollisuuksia. Mihin vaaka kallistuu? Ounasjoki on suojeltu oman erityislain perusteella. Valtaosa muista esitetyistä uusista kohteista sijaitsee alueilla, jotka on suojeltu, joko koskiensuojelulain tai Naturan nojalla... On harkittava kumpi painaa enemmän: päästötön energiantuotanto, joka auttaa kasvattamaan myös Suomen energiaomavaraisuutta vaiko jokien säilyttäminen aivan alkuperäisessä muodossaan. Rakentamisen ympäristövaikutuksia arvioitaessa olisi kuitenkin muistettava, että nykyään vesivoimalaitokset pystytään rakentamaan aivan eri tavalla kuin takavuosina. Jokien luonnonuomat pystytään säilyttämään hyvin ja joet voidaan maisemoida taitavasti. Myös esimerkiksi kalastolle aiheutuvat ongelmat ovat paljon vähäisempiä kuin ennen, Kati Takala korostaa. Vettä Vesivoima on päästötön ja varma energiantuotantomuoto. Energiateollisuus ry:n mukaan Suomeen mahtuisi vesivoimaloita nykyistä enemmänkin. Teksti: Matti Välimäki Kuva: Shutterstock 4

5 myllyyn 5

6 Teksti: Ari J. Vesa Kuvat: ComStock ja Shutterstock Pientä ERISTYSremonttia Sähkölämpö on energiatehokkaan talon tehokas lämmitysmuoto Lisäeristys toisi suureen osaan rakennuskannastamme energiatehokkuutta ja selvää säästöä. Lisäeristämisellä saavutetaan energiansäästöä ja parannetaan samalla sisäilman laatua. Tärkeintä on toteuttaa lisäeristäminen ja ilmanvaihdon parantaminen oikein, asiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti. Energiatehokkuus on päivän sana. Kun kulutamme energiaa mahdollisimman vähän, on se suora panostus omaan elinympäristöömme ja nuorten tulevaisuuden elinoloihin. Talomme ulkovaipan vuodot nostavat energialaskuamme merkittävästi ja aiheuttavat turhia päästöjä ilmakehään aiheuttaen kasvihuoneilmiöksi kutsuttua ilmaston lämpenemistä. Rakennusvaiheessa kannattaa muistaa, ettei lisäeristäminen nosta kustannuksia merkittävästi. Lämpöeristämisen kustannukset ovat vain pieni osa rakennusprojektin kustannuksista. Lisäeristäminenkään ei ole suuri lisäkustannus, kun se tehdään muun remontoinnin yhteydessä. Kun suunnittelet sisä- tai ulkopuolen pintaremonttia, tutki myös lisäeristämisen mahdollisuus. Sisälle tai ulos Lisäeristämistä voidaan harkita aina kun sisätai ulkopinnoille tehdään jotain. Samalla voi koko kiinteistö saada uuden ilmeen, modernimman ulkoasun. Ulkopinnalla ovat vaihtoehtoina muun muassa lämpörappaus, jossa taloon kiinnitetään lisäeristeet ulkopuolelle ja pinta rapataan. Lämmöneristyk- 6

7 seen käytetään rappauskohteissa useimmin erityyppisiä rappausvilloja tai eps-levyjä. Eristys voidaan tehdä myös uretaanista tai uretaanin ja villan yhdistelmästä. Alle voidaan laittaa esimerkiksi 100 mm uretaanilevy ja sen päälle 50 mm rappausvillaa. Näillä eristeillä päästään jo lähelle matalaenergiatalon eristysarvoja, kun samalla uusitaan myös ovet ja ikkunat. Lisäeristys voidaan luonnollisesti tehdä myös esimerkiksi uusittavan lautaverhouksen alle. Käytettävistä eristeistä riippuen voidaan tarvita myös höyryn- tai ilmansulkua sekä tuulensuojalevyä. Samalla lailla sisäpintoja uusittaessa voidaan erilaisia eristeitä lisätä seinään. Suunnittelua ei kuitenkaan kannata tehdä itse, koska väärin tehty lisäeristys voi pilata talon rakenteet ja seinien ominaisuudet. Esimerkiksi käytettäessä sisällä tiivistä uretaania, saatetaan joutua puhkomaan reikiä vanhaan höyry- ja ilmasulkuun. Asiantuntija laskee rakenteille uudet arvot ja katsoo millainen rakenne toimii parhaiten. Yläpohjasta harakoille taa aina tutkia ensin yläpohjan lämmöneristävyys. Vaikka seinät olisi hyvin eristetty, hukkaa huonosti eristetty yläpohja lämmön. Yläpohjan eristeiden määrää on usein myös helpointa lisätä. Markkinoilla on helposti asennettavia, puhallettavia lämmöneristeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi jätepaperista valmistettava ekotai selluvilla sekä puhallusvilla. Kun eristeitä lisätään yläpohjaan, on varmistettava, ettei tukita räystään ilmateitä. Jos ilman kiertäminen estetään katteen ja villan välissä, voi seurauksena olla esimerkiksi kondenssikosteudesta aiheutuvia kosteusongelmia. Jos lisäeristystä ei pystytä tekemään yläpohjaan, voidaan se tehdä myös sisäkattoihin esimerkiksi uretaanilevyillä, eps-levyillä eli styroxilla ja myös villoilla. Tässäkin vaihtoehdossa kannattaa aina varmistaa asiantuntijalta rakenteen toimivuus. Varpaat lämpimiksi Lattian eli alapohjan lisäeristäminen saattaa olla kaikkein ongelmallisinta. Jos eristeitä lisätään esimerkiksi laattaperustuksen päälle, nousee lattiapinta. Tämä taas aiheuttaa yleensä vaikeuksia ovien ja kalusteiden kanssa. Mutta jos myös ovet ja kalusteet uusitaan, selvitään tästäkin työstä ilman suurempia vaikeuksia. Jos lattiapintaa ei voida nostaa, voidaan eristystä parantaa sokkelin ulkopuolisella lisäeristyksellä. Jos alapohjan alla on ryömintätila, saattaa lisäeristäminen onnistua alakautta. Toinen vaihtoehto on rossipohjaisissa taloissa vanhojen eristeiden vaihtaminen uusiin, tehokkaampiin tai eristeiden lisääminen vanhojen painuneiden eristeiden päälle. Muista sähköt, putket, ilmastointi Eristeitä lisättäessä pitää muistaa myös sähköjohdot sekä käyttövesi ja mahdolliset lämmönjakoputket. Niitä ei saa jättää kaikkien eristeiden väliin ja alle, vaan ne on nostettava samassa yhteydessä pintaan. Kun talo lämmöneristystyön yhteydessä myös tiivistyy, pitää miettiä ilmastoinnin remontoimista uusia olosuhteita vastaavaksi. Kannattaa tutkia lämmön talteenotolla varustetun ilmastointikoneen asentamista ja tarvittavan putkiston rakentamista. Myös tämä tukee energiataloutta ja varmistaa hyvän sisäilman ja sen riittävyyden. Hyvin eristetyssä talossa on sähkölämpö hyvä ja energiatehokas vaihtoehto, joka ei tuhlaa energiaa. Se ottaa myös tarkasti huomioon kaikkien lisälämmönlähteiden, kuten esimerkiksi takan ja ilmalämpöpumpun tuoman lisälämmön. Lisätietoja lämpöeristeistä ja lisälämmöneristämisestä: Yläpohja on iso yhtenäinen pinta, jota kautta karkaa helposti suuri osa lämmöstä. Kannat- Lisälämmöneristäminen on energiatehokasta 7

8 Leipäkonevertailu [ Kaikkien koneiden vakioleipä paistui tasaisesti ja siitä tuli kuohkeaa. Pikaleivissä oli toivomisen varaa. Wilfan leipä epäonnistui täysin ja samoin kävi Severinin kohdalla. KENWOOD BM 450 OBH NORDICA Inox 6544 SEVERIN BM 3983 TEFAL XXL WILFA BM1 Markkinointi: Suomen Sähkötuonti Oy, Hinta: 169 Takuuaika: 2 vuotta Markkinointi: OBH Nordica Finland Oy Hinta: 119 Takuuaika: 2 vuotta Markkinointi: Oy Harry Marcell Ab, Hinta: 79 Takuuaika: 2 vuotta Markkinointi: Groube SEB Finland Hinta: 129 Takuuaika: 2 vuotta Markkinointi: Oy Hedoy Ab Hinta: 79,90 Takuuaika: 2 vuotta Kenwood on tyylikäs ja hyvin viimeistelty leipäkone. Selkeä näyttö, sisävalo ja automaattiannostelija tekevät siitä helppokäyttöisen. Reseptikokoelma on runsas ja monipuolinen. Sitä lisää omien reseptien ohjelmointitulos. Perusleivän leivontatulos oli hyvä. Pikaleipä paistui epätasaisesti ja jäi sisältä hieman raa aksi. Laitteen puhdistus on helppoa. Sopii erinomaisesti koneleivonnan harrastajalle. OBH Nordica on siisti ja asiallinen leipäkone. LCD-näyttö on kohtuullisen hyvä, mutta opastetekstit pieniä. Kunnollinen kantokahva helpottaa yllättävän paljon päivittäistä käyttöä. Reseptikokoelma on runsas ja monipuolinen. Käyttöohjeessa on kiitettävästi ohjeita ongelmien ratkaisuun. Perusleivän leivontatulos oli hyvä. Pikaleipä paistui epätasaisesti, mutta onnistui muuten tyydyttävästi. Nordica sopii hyvin tavallisen perheen keittiöön ja tarpeisiin. Severin on sopivan kokoinen ja siististi tehty leipäkone. Muuten hyvän käyttömukavuuden pilaa lähes täysin pieni ja epäselvä LCD-näyttö. Sen tulkintaan tarvitaan silmälaseja ja taskulamppu. Opastemerkinnät ovat selkeät, mutta pienikokoiset. Käyttöohjeesta löytyvät perusreseptit, mutta ongelmien ratkaisuun annetaan niukasti ohjeita. Perusleivän leivontatulos oli hyvä. Pikaleipä epäonnistui. Laitteen puhtaanapito on helppoa. LCD-näyttöä lukuun ottamatta Severin sopi tavalliseen kotikäyttöön. Tefal on asiallinen, 2-siipinen leipäkone, jonka puolentoista kilon leivästä riittää isommallekin porukalle. Käyttö on muuten helppoa, mutta tietyssä valaistuksessa LCD-näytön lukeminen on hankalaa ja opastetekstit ovat pieniä. Käyttöohje on hyvä ja reseptikokoelma runsas. Siinä on myös paneuduttu erikoisruokavalioihin. Perusleivän leivontatulos oli hyvä. Pikaleipä onnistui muuten hyvin, mutta paisto oli epätasainen. Laitteen puhdistus on helppoa. Sopii perheeseen, jossa on urheilua harrastavia keskenkasvuisia. Wilfa on sopivan kokoinen ja siististi tehty leipäkone. Muuten hyvän käyttömukavuuden pilaa pieni ja epäselvä LCD-näyttö. Sitä vielä heikontavat käyttöohjeen sekavat reseptit, joissa on käytetty ei-suomalaisia jauhokoodeja ja nestemäärinä millilitroja, jotka eivät vastaa mitta-astian merkintöjä. Ongelmien ratkaisuun annetaan niukasti ohjeita. Perusleivän leivontatulos oli hyvä. Pikaleipä epäonnistui. Laitteen puhtaanapito on helppoa. Plussaa: + Käyttöohje ja reseptit + Käyttömukavuus + Toiminnot ja varustelu Plussaa: + Kantokahva Plussaa: + Sähkökatkoksen sieto 7 min + Pitkä liitäntäjohto Plussaa + Iso kapasiteetti + Reseptejä eri ruokavalioille + Sähkökatkoksen sieto 7 min Plussaa: + Sähkökatkoksen sieto 7 min + Pitkä liitäntäjohto Miinusta: Huonosti paistunut pikaleipä Lyhyt liitäntäjohto Miinusta: Erittäin huono näyttö Miinusta: Huono näyttö Miinusta: Erittäin huono näyttö Sekava käyttöohje 8

9 Teksti: Antti Purhonen Kuvat: Antti Purhonen ja Onoky Leipäkone on jonkunlainen taloudellisen tilanteen kuvaaja. Suurimmillaan leipäkoneiden myynti oli 90-luvun alussa eli edellisen laman aikana. Näyttää siltä, että laman myötä ne tulevat taas. Me vanhemmat kaivamme koneemme esiin komerojen kätköistä. Nuoremmat joutuvat ostamaan omansa. Mutta minkä niistä? Ne tulevat taas Leipä on kiistatta ihmiskunnan tärkein keksintö. Leipäkone taas on yhdistetty taikinan alustaja eli yleiskone ja sähkövuoka. Se sekoittaa taikinan ainekset, vaivaa, nostattaa ja paistaa täysin automaattisesti valitun ohjelman mukaan. Tämän helpommaksi leivän teko tuskin tulee. Mikroprosessori hoitaa hommat. Toiminnoksi voi myös valita pelkän taikinan teonkin ja paistaa vapaasti muotoilemansa leivonnaiset tavalliseen tapaan uunissa. Näin saa vaikkapa korvapuusteja. 90-luvulla markkinoilla oli jopa kymmeniä leipäkonemalleja. Tähän vertailuun saatiin viisi leipuria, mutta ennustettavasti syksyllä niitä on jo useampia. Ehkä ne jäävät nyt paremmin käyttöön taloustilanteen parantuessa. Ihmiset oivaltavat, että itse tehtyihin leipiin saadaan oma maku, ne sopivat dieetteihin ja kesämökilläkin saadaan tuoretta leipää joka päivä. Tätä juttua ei ole tarkoitettu kokeneille leipäkoneen käyttäjille, joilla on vankkumattomat mielipiteensä, vaan heille, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä konetta. Jos tuttavapiirissä on leipäkoneen käyttäjiä, niin heiltä voi kysellä neuvoja. Omaa konetta ostaessa kannattaa käyttää vähän pitempikin hetki tutustumalla leipäkoneiden käyttöohjeisiin; kertalukemisella ymmärrettävää vai ei, reseptejä ja minkälaisia? Entä onko keittiössä tilaa? Jos kone hankitaan vakain tuumin päivittäiseen käyttöön, niin sillä pitäisi olla vakiopaikkansa. Pienestä se on kiinni Ensin tutkittiin käyttöohjeet, reseptit ja ennen kaikkea vikataulukot. Parhaat ohjeet löytyivät Kenwoodilta ja niukimmat Severiniltä. Käyttömukavuudessa sen sijaan oli hyvinkin isoja eroja, jotka johtuivat niinkin pienestä seikasta kuin näyttöruudusta. Kenwoodin taustavalaistu näyttö loisti pimeässäkin. Sen sijaan Severinin ja Wilfan näyttöjä joutui tutkimaan taskulampun ja suurennuslasin avulla ja toivomaan, että arvasi 9

10 Leipäkonevertailu Menossa jo kolmas leipäkone 90-luvun alussa meidän perheestä tuli leipäkoneen päivittäiskäyttäjiä. Luvun lopussa tuli eteen uuden hankinta, sillä vanhin lapsi vei sen opiskelijaboksiinsa; sinne meni myös riisinkeitin. Muutama vuosi myöhemmin lähti toinen opiskelemaan ja halusi oman koneen. Riisinkeittimen oli tyttöystävä vienyt omasta kodistaan. Luulin että kun lapset ovat lähteneet pesästä, niin on varaa vanhuksilla kaupan leipäänkin. Mutta parissa kuukaudessa tuli niin ikävä mummin spelttileipää, että vaarin oli käytävä jälleen konekaupassa. oikein. Tämä tuntuu erittäin kummalliselta, sillä sen ei pitäisi olla paljoa hinnasta kiinni. Sehän on nähty kännyköissä. Kenwoodin käyttömukavuutta lisää vielä sisävalo ja automaattinen lisäaineannostelija. Se pudottaa taikinaan oikeaan aikaan siemenet, rusinat, hedelmät jne. Muiden koneiden kohdalla joudutaan vahtaamaan piippausta. Yllättävän suureksi käyttömukavuustekijäksi osoittautui OBH Nordican kantokahva eli sanka. Harvassa keittiössä on tilaa pitää leipäkonetta vakiopaikalla, vaan sen joutuu kuumanakin nostamaan pois muun ruoanlaiton tieltä. Jokapäiväisen leipämme ja jopa juhlaruokaa 90-luvun alun leipäkoneiden mukana tuli vähän reseptejä ja monet niistä eivät olleet kovinkaan suomalaiseen makuun. Nyt on toisin, koneiden mukana tulee poikkeuksetta hyvä valikoima mitä erilaisimpia ohjeita sekä valkoisesta vehnäleivästä että leseistä, oliiveista ja aprikooseista tehtyyn juhlalimppuun. Kaupoista löytyy erilaisia jauhoseoksia, jotka on tarkoitettu juuri leipäkonekäyttöön. Kohtuullista ruisleipääkin saadaan aikaan. Varsinaisiksi vertailuleiviksi valitsimme 750 grammaisen perusleivän, joiden resepteissä ei juuri ollut konekohtaisia eroja. Toiseksi otimme koneen pienimmän pikaleivän, sillä se vastaa parhaiten tilanteeseen Unohdin kokonaan käydä kaupassa! Leivontatulosta olivat arvostelemassa mm. metrin halkoja syövällä leivinuunilla aloittanut isoäiti ja päivittäin leipova ravintolakokki. Tekniset tiedot Leipäkoneet Kenwood OBH Nordica Severin Tefal Wilfa Liitäntäteho (W) Leivän koko (g) 500/750/ / /750/ /1000/ /750/1000 Valmiiden ohjelmien lukumäärä Gluteeniton X X X Suolaton X Extra Omega X Itse ohjelmoitavat 5 Ohjeman kesto (t:min) Perusohjelma (750g) 3:10 2:53 3:18 3:20 3:18 Pikaohjelma 1:00 0:58 0:58 1:20 0:58 Paistoastevaihtoehdot (kpl) Ajastin (max h) Lämpimänäpito (h) Automaattiannostelija X Sisävalo X Näytön taustavalo X Sähkökatkoksen sieto (min) 8 ei ilm. 7 7 ei ilm. Vuoan koko pxlxk ( n. cm) 13 x 17 x x 13 x x 13 x x 12 x x 13 x 13 Varusteet Mitta-astia X X X X X Mittalusikka X X X X X Ulkomitat l x s x k (cm) 32 x 24 x x 35 x x 22 x x 42 x 32 33x 27 x 29 Korkeus kansi avattuna (cm) Liitäntäjohdon pituus (cm) Paino (kg) 9,5 5,3 4,6 5,5 4,5 Perusleivän leivontatulos oli yllättävän tasainen. Minkään laitteen tulos ei juuri poikennut toisista suuntaan tai toiseen. On vielä todennäköistä, että se jopa paranee kaikilla aikaa myöten, kun koneen oppii ja lisää siihen omat oivallukset. Sen sijaan pikaleivissä oli isoja eroja. Sähkökatkoksen sieto on tärkeää maaseudulla Vertailua tehdessä kävi pari kertaa niin, että yöllä tekeytymässä ollut leipä epäonnistui selittämättömästä syystä. Kun asia toistui, niin sitä tutkittiin. Kävi ilmi, että sähkökatkos oli pysäyttänyt ohjelman. Sähkölaitosten tilastojen mukaan meillä on kyllä erittäin vähän sähkökatkoksia vuodessa. Näin on, mutta jos vain tuijotetaan katkosten kokonaisaikaa. Silmänräyksellisiä katkoja on ainakin haja-asutusalueilla usein ja pitempiäkin silloin tällöin. Sekuntien ja murto-osien mittaiset katkokset jäävät usein täysin huomaamatta, sillä monet sähkölaitteet eivät niihin onneksi reagoi lainkaan, mutta useimmat leipäkoneista valitettavasti kyllä. Onneksi Kenwood, Severin ja Tefal kestävät kohtuullisen mittaiset katkokset ja jatkavat siitä mihin ne jäivät. Ei säästä jos et käytä Laskimme mitä maksaa leipäkilo käyttäen perusleivän ohjetta. Koneena käytimme keskitehoista (600 W) OBH Nordicaa ja sähkön hintana 6,5 snt/kwh. K-kaupan raakaaineista tehdyn leivän kilohinnaksi tuli melko täsmälleen yksi euro. Vastaavanlainen pakattu leipä maksaa noin kolme euroa. Erilaisten hedelmä-, pähkinä- ja muiden erikoisleipien kohdalla hintaero kasvaa paljonkin. Vertailun selvä voittaja on Kenwood. Se ei juuri tee sen parempaa leipää kuin muutkaan, mutta sen varustelu ja käyttömukavuus ovat omaa luokkaansa; ja ihan hyväksyttävästi hintakin. Se sopii hyvin erilaisilla leivillä herkutteluun ja omien reseptien kokeiluun Kenwood on kone paikallaan tyylikkäimmässäkin keittiössä. Jokapäiväisen leivän tekoon mukavasti siirreltävä OBH Nordica on omiaan. 10

11 Teksti: Pekka Tolonen Kotitietokoneet SÄHKÖLAIHIKSELLE Tietokoneiden määrää on vaikea rajoittaa, mutta sähköä säästetään helposti kytkemällä virrat pois ja laturit irti pistokkeista. D igikodissa riittää tietokoneita. Vanhemmat kuljettavat työläppärit kotiin ja lastenhuoneessa räiskii pelipc:n tehosubbarit. Perheen teinit mesettävät miniläppärillä naamakirjassa läksyjä tehdessäkin. Olohuoneessa tykittää mediapc, verkkokiintolevy, modeemi ja palomuurireititin. Ongelma on, että virrat ovat kaikissa laitteissa päällä ympäri vuorokauden. Näkymättömät sähkönsyöjät Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienennys on tärkeätä taistelussa ilmastomuutosta vastaan. Tarkasta ensin lastenhuone. Varmista, etteivät pöytäpc:t ole unohtuneet päälle. Tuu- lettimia tuskin kuulee paremmissa malleissa ja kun näytönsäästäjä pimentää ruudun, kone vaikuttaa sammutetulta. Lepotilassa Windows XP-mikro, subbari ja näyttö voivat kuluttaa satakin wattia, eli kymmenen energiasäästölampun verran. Jos pöytäpc:ssä narskuttaa joukkolaskentanäytönsäästäjä, torrent-lataaja tai bottinetti, sähköä haaskautuu wattia ympäri vuorokauden. Lataa ja pura Läppärien akku yleensä ehtyy kesken työn ja huvin. Ratkaisuna laturi pidetään aina kiinni läppärissä, jolloin se on aina valmis mobiilimenoa varten. Jatkuva lataus kuitenkin vanhentaa akun nopeasti ja vuoden kuluttua puhtia riittää enää varttituntiin. Edessä on akun vuosiremontti, joka maksaa euroa mallista riippuen. Energiataloudellisinta on ladata läppäri ja irrottaa sitten laturi pistorasiasta. Säännöllisesti ladattu ja purettu akku kestää jopa viisi vuotta latausajan heikentymättä. Akunvaihdon ohella säästetään sähköä, sillä lepotilassakin läppäri syö 4 10 wattia. Seinään jäänyt laturi kuluttaa energiasäästölampun verran eli 3 7 wattia. Laita kiintolevyt nukkumaan Ulkoinen kiintolevy on kätevä varmuuskopioinnissa, digikuvien ja musiikin tallennuksessa. Sekin tulisi kytkeä päälle vain tarvittaessa. Kiintolevy suositellaan jätettäväksi aina päälle, koska virtapiikki rasittaa eniten sen elektroniikkaa. Pelko on turha, sillä laite kestää aina takuuaikansa, vaikka virtoja sammutettaisi kymmenenkin kertaa päivässä. Kytke myös kirjoitin ja skanneri pois heti käytön jälkeen. Modeemi, reititin, langaton kotiverkko ja verkkokiintolevy varustetaan kätevimmin kellokytkimellä, joka kytkee virran päällä päiväksi eihän yöllä surffaa kuin virukset ja luottokorttitietoja varastavat krakkerit. Näin säästyy satoja euroja vuodessa, joka tuntuu mukavasti laman lomabudjetissakin. 11

12 SÄHKÖN ARVONLISÄVEROLLINEN HINNASTO ALKAEN Myynti Siirto Sähkövero* sähköveroluokka 1 Kokonaishinta sähköveroluokka 1 PERUSSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 1x35 A 2,50 4,60 7,10 3x25 A 2,50 5,70 8,20 3x35 A 2,50 12,20 14,70 3x63 A 2,50 29,30 31,80 3x100 A 20,00 55,20 75,20 3x160 A 25,00 119,90 144,90 3x200 A 30,00 185,10 215,10 Energiamaksu snt/kwh 5,80 3,07 1,08 9,95 Valkeakosken Energia Oy PL 89, Roineenkatu VALKEAKOSKI Puh. (03) Faksi (03) Sähköposti valkeakosken.energia@vlk.fi Y-tunnus Tuulisähkön lisähinta +0,50 snt/kwh myyntihintaan. ETUSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 5,70 9,20 3x35 A 3,50 12,20 15,70 3x63 A 3,50 29,30 32,80 Energiamaksu snt/kwh 5,65 3,07 1,08 9,80 SÄÄSTÖSÄHKÖ 1,2) Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 3,50 24,50 28,00 3x63 A 3,50 48,90 52,40 3x100 A 15,00 97,80 112,80 Energiamaksu snt/kwh Talviarkipäivä 3) 6,35 3,68 1,08 11,11 Muu aika 5,15 1,22 1,08 7,45 KAUSISÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 3,50 24,50 28,00 3x63 A 3,50 48,90 52,40 3x100 A 20,00 97,80 117,80 3x160 A 30,00 149,50 179,50 Energiamaksu snt/kwh Talviarkipäivä 3) 6,35 3,68 1,08 11,11 Muu aika 5,25 1,22 1,08 7,55 YÖSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 3,50 24,50 28,00 3x63 A 3,50 48,90 52,40 3x100 A 20,00 97,80 117,80 Energiamaksu snt/kwh Päivä klo ,40 2,55 1,08 10,03 Yö klo ,65 1,22 1,08 6,95 *) SÄHKÖVERO lisätään siirtohintoihin (sis. sähkön valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun) Sähköveroluokka 1: 1,07726 snt/kwh (muut asiakkaat) Sähköveroluokka 2: 0,32086 snt/kwh (teollisuus ja kasvihuoneviljely) Perusmaksu määräytyy mittauksen etusulakkeen mukaan. 1) Säästösähköön ei oteta uusia liittyjiä alkaen. 2) Säästösähkössä voidaan lyhytaikaisesti rajoittaa sähkölämmitystä. Täysin varaavissa sähkölämmityksissä sovelletaan yhtä sulakeporrasta alempaa perusmaksua. Minimi perusmaksu on kuitenkin 3 x 25 A. 3) Talviarkipäivä on , maanantai lauantai, klo ) Tilapäis- ja vuosisähkömaksuluokat eivät ole vapaavalintaisia. TILAPÄISSÄHKÖ 4) Perusmaksu euroa/kk 0,00 0,00 0,00 Energiamaksu snt/kwh 8,00 9,64 1,08 18,72 VUOSISÄHKÖ 4) Perusmaksu euroa/kk 3,50 1,78 5,28 Energiamaksu snt/kwh 5,85 3,36 1,08 10,29 Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 % 12

13 Teksti: H. Rastas Toistaiseksi voimassaolevat myyntihinnat LASKEVAT alkaen Sähkön toistaiseksi voimassaolevat myyntihintamme laskevat jälleen, nyt kesäkuun alusta. Sähkön päivittäiset markkinahinnat ovat pysyneet maltillisella tasolla edelleen taloustaantuman aiheuttamasta polttoaineiden hintojen laskusta sekä sähkön kysynnän laskusta raskaan teollisuuden pienentäessä tuotantoaan. Alhaisempi markkinahintataso tulee näkymään osin myös hankintahinnassamme. Myyntihintamme ovat alennuksen jälkeen jälleen hyvin kilpailukykyiset. Energiamaksuissa hinnanalennus on keskimäärin viisi prosenttia. SALMINEN GRAPHICS 13

14 Teksti: Ari J. Vesa Energiatehokas SÄHKÖAUTO Sähköauto on energiatehokas menopeli, jolla on edelleen voitettavanaan sitkeitä uskomuksia ja myös teknisiä ongelmia. Ratkaisuja on jo olemassa. Helsingissä liikkuu sähkötaksi ja valmistumassa on myös uudenlainen Suomessa Toyota Corollasta rakennettu sähköauto. Suomessa sähköautoja oli viime vuoden lopulla 85, joista sähköhenkilöautoja seitsemän. Nyt määrä on lisääntymässä. Maahan on tuotu muutamia italiassa Fiat Dobló koriin tehtyjä täyssähköautoja. Lisäksi Varkauden akkutehtaalla Tuusulassa valmistellaan koeautoja ja suomalaiset sähköautoharrastajat kokoavat omia sähköautojaan Hausjärvellä. Nämä hankkeet ovat lähimpänä suomalaisia, samaan aikaan kun myös maailmalla on käynnissä erilaisia sähköautohankkeita. Suomalaiset Sähköautot Nyt -yhteisö on tarttunut Toyotaa ratista ja rakentaa Hausjärven Hikiällä sähköautoa. Yhtenä hankkeen puuhamiehistä toimiva Jiri Räsänen kertoo kyllästyneensä muiden hankeaktiivien tavoin suurten autotehtaiden tahdon puutteeseen sähköautojen kehittelyssä. Teknisiä ongelmia ei sähköautojen tekemiselle ole. Kuluttajien mieli on jo muuttunut ja selvä kiinnostus sähköautoja kohtaan on virinnyt. Ensimmäinen ecorolla on valmiina ja tavoitteena on muuttaa satoja käytettyjä autoja sähköautoiksi. Kun ensimmäinen malli on koeajettu ja testattu, avataan tilauskirjat. Tavoitteena on, että muutaman vuoden ikäinen Toyota Corolla muuttuu jatkossa sähköautoksi jopa päivässä. Pienet autokorjaamot voisivat tehdä näitä muutostöitä ja tarjota samalla alalle työtä. Sähköautot Nyt -yhteisö ei yritä varjella tietotaitoaan vaan se on kaikkien käytössä, jotta sähköautoilua saadaan edistettyä. Lisää tulossa Seuraavat konvertoitavat autot on jo tilattu. ecorollan tietojärjestelmä rakentuu Linuxille. Sähköauton teho, kiihtyvyys ja huippunopeus voidaan helposti asettaa bensa-autoa suuremmiksi. Bensa-auton voimanvälitystä ei kuitenkaan ole suunniteltu kestämään sähkömoottorin voimaa, joten sähköauton 14

15 SÄHKÖAUTON EDUT: sähköauto kuluttaa noin kwh sadalla kilometrillä. Tämä vastaa 2,3 litraa polttoainetta. sähkö on suhteessa bensiiniä halvempaa ei toistuvia moottorin korjauksia (sähkömoottorissa vain yksi liikkuva osa) perinteiset määräaikaishuollot jäävät väliin ei pakoputken korjauksia ei öljynvaihtoja ei suodattimien vaihtoja ei juurikaan jarruremontteja (jos regeneroiva jarrujärjestelmä) Lähde Sähköautot Nyt -sivusto Lue lisää: nopeus ja kiihtyvyys asetetaan maltillisesti lähelle bensa-auton lähtöarvoja. Tavoitteena on prototyypin esittely syksyn aikana. Sähköautoksi päivitettävät Corollat kootaan modulaarisesti valmiista komponenteista tavallisissa autokorjaamoissa. Perusmalli tulee olemaan toimintasäteeltään 150 km ja ajokapasiteettia voidaan nostaa nykytekniikalla 300 km asti. Perusmallin hinnaksi tavoitellaan vastaavan uuden auton hintaa Suomessa ja 300km kapasiteetilla noin 7000 euroa enemmän. Sähköauton käyttökustannukset ovat niin alhaiset, että kalliimmasta hankintahinnasta huolimatta säästö voi ajomääristä riippuen olla yli tuhatkin euroa vuodessa. Samaan aikaan on mahdollista saavuttaa nollapäästöt esimerkiksi tuulivoimalla tuotetulla sähköllä. Toimintasädettä nostavat myös matkapuhelimista tutut litiumakut, jotka ovat tulleet myös sähköautoihin. Akut maksavat paljon ja esimerkiksi Renault suunnittelee myyvänsä sähköauton ilman akkuja, jotka sitten kuluttaja voisi vuokrata palveluntarjoajalta. Ainakin Tanskassa tällainen malli on kehitteillä. Päästöjä vai päästötön Sähköauto itsessään on täysin päästötön ja sen mahdolliset päästöt syntyvät sähköntuotantovaiheessa. Jos sähköautot pystytään lataamaan tuulivoimalla, ovat ne täysin päästöttömiä. Koko pohjoismainen sähköntuotannon rakenne on sähköautoilulle hyvä, koska päästöt ovat melko vähäiset. Sähköautot eivät myöskään tupruta ympärilleen hiukkasia ja häkää, jotka kulkeutuvat ihmisten hengitysilmaan. Suurin osa kaupunkien ilmansaasteista tulee pakoputkista. Sähköllä ajaa myös huomattavasti polttomoottoriautoa halvemmalla. Sähköauto kuluttaa huomattavasti vähemmän kuin polttomoottoriauto. Sähköautot Nyt - Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan sähköauto on biopolttoaineella kulkevaa autoa tehokkaampi kulkuneuvo. Se on myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin etanolilla kulkeva auto. yhteisön asiantuntijoiden mukaan sähköauto kuluttaa sähköä vain kilowattituntia sadalla kilometrillä. Sähköautolla sadasta kilometristä selviää jopa parilla eurolla. Sähkömoottorissa on polttomoottoriin verrattuna korkeampi energiankäytön hyötysuhde. Kun diesel- tai bensiinimoottorin hyötysuhde jää keskimäärin prosenttiin, on hyötysuhde sähkömoottorissa noin prosenttia, huomioitaessa tankista tai latauspistokkeesta pyöriin siirtynyt energia. Uusiutuvilla polttoaineilla tai tuulisähköllä ladattaessa sähköauto ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Jos sähkön tuotanto lasketaan pohjoismaiden keskimääräisen tuotannon päästöillä, vähentää sähköauto CO2-päästöjä polttomoottoriautoon verrattuna prosenttia. Monet valmistajat lupaavat hybridiautoja, ladattavia hybridiautoja ja sähköautoja markkinoille seuraavan kolmen vuoden aikana. Sähköautojen yleistymistä on kuitenkin edelleen vaikea ennustaa. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että Suomen teilläkin liikkuu kymmenen vuoden kuluttua jo merkittävä määrä sähköautoja. 15

16 Teksti: Ari J. Vesa HYBRIDI säästää sähkömoottorilla Hybridiauton ovat yleistymässä. Meilläkin on tarjolla Toyotan ja Hondan hieman eri periaatteella toimivat hybridiautot sekä Lexuksen luksushybridit. Pitkien välimatkojen vuoksi hybridiin uskotaan vielä enemmän kuin sähköautoon, mutta toisiaan täydentävinä ne ovat varmaan toimiva pari. Hybridisähköautossa on tällä hetkellä sekä sähkömoottori että polttomoottori. Sähkömoottoria varten kerätään autosta liike-energiaa esimerkiksi jarrutettaessa ja tätä energiaa käytetään hyödyksi kiihdytettäessä ja kaupungissa liikuttaessa. Jos hybridiautosta kiinnostuu, kannattaa tutusta eri merkkien tarjoamaan tekniikkaan ja sen mahdollistamaan säästöpotentiaaliin sekä päästöihin samalla lailla kuin muitakin autoja ostettaessa. Energia-alalla odotetaan ladattavien hybridiautojen markkinoille tuloa, sillä niiden uskotaan olevan vastaus liikennepäästöjen vähentämiseen pitkien välimatkojen maassa. Sähköauto sopii paremmin ihmisille, jotka ajavat lyhyitä matkoja tai sitten perheen kakkosautoksi kaupunkiajoihin. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen uskoo pistorasiasta ladattavien hybridiautojen olevan ratkaisu suomalaisen autoilun päästöjen vähentämiseen. Niillä voidaan ajaa myös pitkiä matkoja ja liikkua esimerkiksi kaupungissa puhtaasti sähköllä. Erilaisia hybridejä Hybridiautojen toimintatavat poikkeavat toisistaan. Yleensä sähkö- ja polttomoottori toimivat kiinteässä yhteistyössä automatiikan ohjaamana. Niiden toiminta ja teho riippuu tilanteesta. Polttomoottoria käytettäessä ladataan samalla akkuja esimerkiksi jarrutettaessa ja tyhjäkäynnillä. Näin saatu teho käytetään hyödyksi kiihdytettäessä ja esimerkiksi rauhallisesti ajettaessa. Ainoa energialähde on auton polttomoottori. Autotehtaat tutkivat myös vetytekniikan tuomista hybridiautoihin, mutta sen tulemisesta ei ole vielä konkreettista tietoa. Jo osittain tänä vuonna markkinoille ehtivät ensimmäiset ladattavat hybridisähköautot kulkevat sähköllä pidempään kuin nykyiset hybridit. Ladattavan hybridiauton akkuja voidaan ladata samalla lailla pistorasiasta kuin täyssähköautoa. Tällainen täyssähköauto kulkee vain akkuihin ladatulla energialla. Myös erilaisia sähköautoja on tulossa, vaikka isoimmat autovalmistajat tuntuvat arastelevan niiden kehittämistä ja tuotantoonottamista. 16

17 Veikko Kuvaja Toyota Finland: Hybridit yleistyvät sähköautoa nopeammin ottaa tänä ja ensi vuonna globaalisti käyttöön 500 PHV-autoa eli -Toyota ladaattavaa hybridiautoa, jotka perustuvat Toyota Priukseen. 100 näistä menee Strassburgiin todennäköisesti marraskuussa. Saamme muutaman myös Suomeen ensi vuoden aikana. Autoja ei vielä myydä, vaan ne liisataan käyttäjille, kertoo Veikko Kuvaja. Hybridi- ja sähköauto eivät ole toisilleen vaihtoehtoja, vaan ne täydentävät toisiaan. Toyota näkee tulevaisuuden hybriditoimisissa sähköautoissa, koska niin sanottujen pelkkien sähköautojen ongelmana tulee pitkään olemaan akkulähtöiset rajoitteet, kuten varauskyky ja -aika, paino, tilantarve, toiminta pakkasessa ja etenkin hinta. Hybridissä sähkön tuottajana voi olla esimerkiksi polttokenno. Liike-energiaa otettaneen jarrutuksessa varmasti talteen kaikissa järkevissä ratkaisuissa. Toyota ennustaa sähköautojen yleistyvän vasta noin 2030-luvulla, vaikka media niitä nyt kovasti hypettääkin. Hinnat ja rajallinen ajosuorite pitävät sähköautot pitkään pois massamarkkinoilta. Toyotan keväällä Genevessä esitelty iq-malliin pohjautuva konseptimalli on luvattu markkinoille viimeistään Se ajosuorite lienee luokkaa 80 km latauskertaa kohden. Kun Veikko Kuvajalta kysyy, mikä on sähköautojen merkitys esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden päästä, sanoo hän, ettei nykyisessä markkinatilanteessa kukaan halua ennustaa mitään. Merkitys on varmasti suurempi kuin tänään, mutta se ei silti liene kovin mainittava. Ennakoimattoman suuret innovaatiot voivat muuttaa luonnollisesti tilannetta nopeastikin, samoin lainsäädäntö ja verotus. Hybridimallien määrä sitä vastoin lisääntyy voimakkaasti lähivuosien aikana ja vuoteen 2020 mennessä esimerkiksi kaikki Toyotan mallit ovat tarjolla myös Hybridinä. Mikko Laaperi Honda Motor Europe Ltd Finland: Hybridit ja vetykäyttöiset kiilaavat sähköauton ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa pistorasiasta ladattavaa hybridiautoa, mutta asiaa tutkitaan -Hondalla koko ajan. Honda on muun muassa perustanut yhteistyöyrityksen li-ion akun kehitystyötä varten. Tämänkaltainen akkuhan on ilmeisesti tehokkaampi tuossa käytössä, sanoo Mikko Laaperi. Onko tulevaisuus hybridi- vai sähköautojen? Hondan näkemyksen mukaan tulevaisuus on enemmin hybridien ja sitten vetykäyttöisten autojen. Hondalla on ollut 90-luvulla sähköautoprojekti, jossa sekä USA:ssa että Japanissa oli satoja sähköautoja koekäytössä normaaliautoilijoilla, EV1 ja EV2. Tällä hetkellä sähköautojen tulevaisuutta ja rakentamista tutkitaan, mutta mitään konkreettista aikataulua tai mallia ei ole. Mikä on sähköautojen merkitys esimerkiksi 5 ja 10 vuoden päästä? Taajamaliikenteessä suurkaupungeissa sähköautoja varmaan on. Tuolla aikajänteellä kuitenkin taloudelliset pienet autot, muun muassa hybridit ovat kuitenkin yleisempiä. 17

18 Teksti: Timo Honkanen Kuvat: Fennovoiman arkisto Fennovoima Fennovoima on vuonna 2007 perustettu suomalainen osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimala. Periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalan rakentamisesta jätettiin valtioneuvostolle tammikuussa Periaatepäätöstä odotetaan vuonna Valtioneuvosto päättää, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Jos valtioneuvoston päätös on myönteinen, asia viedään eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta hyväksyy tai hylkää päätöksen. Fennovoiman 64 osakasta ovat Suomessa toimivia teollisuuden, kaupan alan ja palvelualan yrityksiä sekä energiayhtiöitä. Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman emoyhtiö. Se omistaa 66 prosenttia yhtiön osakkeista. E.ON Nordicilla on 34 prosentin osuus. Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat Suomessa toimivat yritykset kuten Boliden, Kesko, Outokumpu, Ovako, Rautaruukki ja SOK. Paikallisista sähkön vähittäismyyjistä lähes kaksi kolmasosaa on Fennovoiman osakkaina, myös Valkeakosken Energia Oy. Paikallisista energiayhtiöistä mukana ovat Valkeakosken Energia Oy:n lisäksi muun muassa Imatran Seudun Sähkö, Jyväskylän Energia, Kuopion Energia, Lahti Energia, Turku Energia ja Vantaan Energia. Osakkaat saavat Fennovoiman tuottaman sähkön käyttöönsä omakustannushintaan omistusosuuksiensa suhteessa. Fennovoima ei yhtiönä tuota voittoa. Osakkaat tarvitsevat voimalan tuottaman sähkön turvatakseen toimintaedellytyksensä ja työpaikkansa Suomessa. Osakkaat joutuvat nyt ostamaan sähköä pörssistä. Uusi ydinvoimala turvaa Fennovoiman osakkaille koh- 18

19 uutta ydinvoimaa suomalaisille Fennovoiman 64 osakasta AGA Fennovoiman Alajärven Sähkö 64 osakasta Atria AGA Boliden Harjavalta Alajärven Boliden Kokkola Sähkö Atria Componenta Boliden E.ON Nordic Harjavalta Boliden Esse Elektro-Kraft Kokkola Componenta Etelä-Savon Energia E.ON Finnfoam Nordic Esse Haminan Elektro-Kraft Energia Etelä-Savon Herrfors Energia Finnfoam Hiirikosken Energia Haminan Imatran Seudun Energia Sähkö Herrfors Itä-Lapin Energia Hiirikosken Jylhän Sähköosuuskunta Energia Imatran Seudun Sähkö Itä-Lapin Energia Jylhän Sähköosuuskunta Jyväskylän Energia Kemin Energia Keravan Energia Jyväskylän Kesko Energia Kemin Koillis-Satakunnan Energia Sähkö Keravan Kokemäen Energia Sähkö Kesko Kotkan Energia Koillis-Satakunnan Kruunupyyn Sähkölaitos Kokemäen KSS Energia Sähkö Kotkan Kuopion Energia Kruunupyyn Kuoreveden Sähkölaitos KSS Köyliön-Säkylän Energia Sähkö Kuopion Lahti Energia Energia Kuoreveden Lankosken Sähkö Köyliön-Säkylän Lehtimäen Sähkö Sähkö Lahti Leppäkosken Energia Sähkö Lankosken Sähkö Lehtimäen Sähkö Leppäkosken Sähkö Mondo Minerals Myllyn Paras Mäntsälän Sähkö Mondo Nurmijärven Minerals Sähkönmyynti Myllyn Omya Paras Mäntsälän Oulun Seudun Sähkö Sähkö Nurmijärven Outokummun Sähkönmyynti Energia Omya Outokumpu Oulun Ovako Seudun Bar Sähkö Outokummun Paneliankosken Energia Voima Outokumpu Parikkalan Valo Ovako Pietarsaaren Bar Energialaitos Paneliankosken Porvoon Energia Voima Parikkalan Rantakairan Valo Sähkö Pietarsaaren Rauman Energia Energialaitos Porvoon Rautaruukki Energia Rantakairan Rovakairan Tuotanto Sähkö Rauman Energia Rautaruukki Rovakairan Tuotanto Sallila Energia Seinäjoen Energia SOK Sallila Tammisaaren Energia Energia Seinäjoen Turku Energia Energia SOK Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Tammisaaren Valio Energia Turku Valkeakosken Energia Energia Uudenkaarlepyyn Vantaan Energia Voimalaitos Valio Vatajankosken Sähkö Valkeakosken Vetelin Sähkölaitos Energia Vantaan Vimpelin Energia Voima Vatajankosken VSV - Energiapalvelu Sähkö Vetelin Ålands Sähkölaitos Elandelslag Vimpelin Ääneseudun Voima Energia VSV - Energiapalvelu Ålands Elandelslag Ääneseudun Energia Energiayhtiöosakkaiden kotipaikat Energiayhtiöosakkaiden kotipaikat tuullisen sähköomavaraisuuden pitkällä tähtäimellä. Osakkaat investoivat myös bio-, tuuli- ja pienvesivoimaan. Kilpailu suomalaisilla sähkömarkkinoilla lisääntyy Fennovoiman myötä. Se hyödyttää kaikkia suomalaisia sähkönkäyttäjiä. Ydinvoiman lisätuotanto parantaa Suomen huoltovarmuutta vähentämällä Suomen riippuvuutta sähköntuonnista ja kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavista polttoaineista. Fennovoimalla on kolme vaihtoehtoa ydinvoimalan sijaintikunnaksi: Pyhäjoki, Ruotsinpyhtää ja Simo. Kaikille kolmella paikkakunnalla valmistellaan hanketta lopullisen paikan valintaan asti. Lopulliselle sijaintipaikkakunnalle uusi ydinvoimala tuo työpaikkoja ja elinvoimaa vuosikymmeniksi. Koko ympäröivä talousalue hyötyy verotuloista. Myönteisen periaatepäätöksen edellytyksenä on, että sijoituskunta puoltaa rakentamista lausunnossaan Säteilyturvakeskukselta tarvitaan alustava turvallisuusarvio siitä, että hanke voidaan toteuttaa turvallisesti. Ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä ei aiheudu säteilyyn liittyviä vaikutuksia lähiympäristön ihmisten terveyteen, elinoloihin tai virkistykseen. Tinkimätön turvallisuuskulttuuri on laitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön perusta. Fennovoiman ydinvoimalaitos rakennetaan ja sitä käytetään lain vaatimusten mukaisesti: ydinenergian käytöstä ei saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Lisää tietoa Fennovoimasta löytyy yhtiön kotisivuilta fennovoima.fi. Ydinvoimasta voi lukea lisää myös muun muassa Säteilyturvakeskuksen kotisivuilla stuk.fi. 19

20 Teksti: Liisa Laurila Asiantuntijana projektipäällikkö Anneli Reisbacka, Työtehoseura Pärjääkö pyykkinaru Vaatteiden ja liinavaatteiden kiertokulku käytöstä pyykkikoriin, pesuun ja kuivauksen kautta sileänä komeroon vaatii suunnittelua siinä kuin perheen ruokahuoltokin. Pyykin kuivaus vie aikaa ja kuluttaa energiaa miten pyykit saa komerokuntoon helpoimmin? Paljonko kuluu sähköä tai lämpöenergiaa, paljonko pyykkärin voimia? Lämmin kesätuuli kuivaa raikkaaksi eikä pyykkiä tarvitse lingota huipputehoilla. Kesätuuli on rajallinen luonnonvara aina ilma ei ole riittävän puhdasta, allergikkoa haittaa siitepöly. Poutasää voi päättyä ukkoskuuroon ellei pyykki ole katoksessa, pyykkäri päivystää Sisätiloissa narukuivaus on hankala vaihtoehto, sillä kosteuden poistamiseen tarvitaan yllättävän paljon lämmitysenergiaa. Linkoukseen käytetyn energian saa kuivauksen yhteydessä moninkertaisena takaisin. Suunnittelu säästää energiaa Jokaisessa taloudessa on tekstiilejä, jotka täytyy ripustaa kuivumaan. Siksi narulla kuivaamiselle tarvitaan hyvin suunniteltu tila, ulkona katoksessa tai sisällä ilmavassa paikassa. Kuivaustelineet pitää asentaa hyvin, sillä kostea pyykki painaa. Tilan ilmastoinnista on huolehdittava, sitä edellyttävät myös koneelliset kuivausratkaisut. Jos vaatteet kuivataan kylpyhuoneessa samassa tilassa, jossa perhe peseytyy ja pyykit pestään, kosteusrasitus ja homeriski on melkoinen. Tila voi olla kostea jopa 24 h/vrk, aina tuuletusjärjestelmätkään eivät auta. Rumpukuivaus poistaa pölyn Tehokas kuivausrumpu mahtuu 60 x 60 cm tilaan, vaikka päältä täytettävän pesukoneen päälle. Uusimmat kuivausrummut toimivat lämpöpumppuperiaatteella, ne ovat perinteisiin malleihin verrattuna hiukan hitaampia, mutta jopa % energiataloudellisempia. Kuivausrummun pelätään kuluttavan vaatteita, sillä nukkasihtiin jää näkyvä, huopamainen pölykerros. Tämä on nöyhtää, joka vaatteesta irtoaisi muutenkin. Nyt pöly pysähtyy sihtiin eikä pyöri nurkissa villakoirina. Vaikka kerros tuntuu paksulta, se on kevyt. Allergikoille pölynpoisto on tärkeää. Kuivausrumpu poistaa vaatteista myös pesuainejäämiä. Nykyaikaiset, vettä säästävät ja tiuhaan linkoavat pesuohjelmat voivat olla ongelmallisia, sillä pesujauheen zeoliitti jää helposti kuituihin. Kuivausrumpu sopii myös vaatteiden auki lyömiseen, lyhyt jakso rummussa ennen narulle ripustamista tekee lopputuloksen sileämmäksi. Kuivausrumpu on tehokas tekokuituisten ja puuvillaisten vaatteiden kuivaaja, fleece ja velour uudistuvat siinä. Pellava menettää ryhtinsä ja villa voi vanua, siksi rumpukuivausta ei niille yleensä suositella. Uusimmissa rummuissa on 5 10 min. villaohjelmia, joilla enin kosteus saadaan villasta pois ja kuivaaminen jatkuu narulla tai vaatepuulla. Kuivausrumpu säästää myös pyykkärin energiaa, ripustamiseen ei kulu aikaa eikä käsivoimia, pyykin saa halutessaan kaappikuivaksi. Kuivauskaappi on klassikko Kuivauskaappien käyttöominaisuudet eivät viime vuosina ole muuttuneet, lämpöpumpputekniikka lienee niihinkin tulossa. Energiaa säästyy säätämällä lämpöpuhallusta. Koneellisen kuivausjakson jälkeen pyykit voi jättää kuivumaan, kaapin ovi avoinna. 20