Älykästä sähköä. Hiilijalanjälki voi kompensoitua puolessa päivässä. Olkiluodossa luotetaan ennakkohuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykästä sähköä. Hiilijalanjälki voi kompensoitua puolessa päivässä. Olkiluodossa luotetaan ennakkohuoltoon"

Transkriptio

1 TOUKOkuu 2/2009 Älykästä sähköä Uudenlainen teknologia mullistaa sähköverkon toiminnan Olkiluodossa luotetaan ennakkohuoltoon 16 Hiilijalanjälki voi kompensoitua puolessa päivässä

2 Pääkirjoitus Hyvät Asiakkaat Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa, öljyn jalostuksessa, hiilen muunnossa sekä energian siirrossa ja jakelussa syntyneet häviöt vastaavat noin 22 prosenttia koko Suomen energiankäytöstä. Teollisuudessa energiahukkaa syntyy muun muassa energiasyöpöistä prosesseista, jotka rasittavat yritysten tuotantotehokkuutta ja kilpailukykyä sekä aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön tehostaminen on ABB:n ydinosaamista. Teknologioidemme avulla häviöitä koko energiaketjussa tuotannosta käyttöön on mahdollista leikata huomattavasti parhaimmillaan jopa 30 prosentilla. Olemassa on siis jo nyt tekniikkaa, jonka avulla toimintaa energiaketjussa on mahdollista tehostaa ja päästöjä vähentää välittömästi. Tässä lehdessä esiteltävä Rautaruukin energianhallintajärjestelmän uudistus on yksi hyvä esimerkki. Energiatehokkuudessa on kyse paitsi eurojen ja ympäristön säästämisestä, myös yrityskuvasta. Energiatehokkuus on tänä päivänä yksi niistä tekijöistä, joilla erottua markkinoilla ja kilpailijoista. Ensimmäinen edellytys energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle on oman energiankäytön tunteminen. ABB:n tarjoama energiatehokkuuspalvelu on ohjelma energiatehokkuustoimenpiteiden kartoitukseen ja toteuttamiseen. Tämän yhteistyösopimuksen avulla esimerkiksi Myllykoski Paper on onnistunut saavuttamaan energiastrategiassaan asettamansa tavoitteet. Siitä lisää sivuilla Ilmastonmuutoksen torjumiseksi, energiatehokkuuden edistämiseksi ja sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi kehitteillä oleva älykäs sähköverkko avaa mielenkiintoisia visioita tulevaisuuden sähkön tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Älyverkon ennustetaan kiihdyttävän muun muassa sähköautojen käyttöönoton laajenemista sekä aktivoimaan kuluttajat pelkistä sähkön käyttäjistä myös sähkön tuotantoon ja myyntiin. ABB uskoo vahvasti älykkäiden sähköverkkojen tulevaisuuteen. Haluamme olla eturintamassa mahdollistamassa uuden ajan sähköverkon käyttöönottoa Suomessa. ABB:n kaltaisten alan johtavien yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö energia- ja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymässä Cleen Oy:ssä mahdollistaa globaalisti merkittävien innovaatioiden luomisen. Aurinkoisen kesän toivotuksin, Mikko Niinivaara vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari , Projektipäällikkö: Tarja Qvickström, p , Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Milla Johansson, Tua Kauppala, Aki Kulmala, Leena Munde, Eila Nyman, Mikael Strömbäck, Paula Törnroos, Matti Vaattovaara Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja ulkoasu: asiakaslehtibyroo Maggie Oy, Paino Waasa Graphics, 2009 Painosmäärä ISSN

3 Sisällys 2/09 : Power&Automation 16 ABB:n 250 kw:n taajuusmuuttajan hiilijalanjälki kompensoituu jo puolen päivän käytöllä Luotettavuus tärkeintä ydinvoimalassa Myllykoski Paper satsaa energiatehokkuuteen Sähköauto ABB:n komponenteilla Lehden sisältö: 4 Uutiset: Uusi pienoislogiikkasarja. Marcus Wallenberg -palkinto ABB:n innovaatiolle 5 Ruukki uusi energianhallintajärjestelmänsä 6 Uutiset: Maasyöttöjärjestelmä satamiin. Uusi valurautainen moottori 7 TVO:n Olkiluodon ydinvoimalassa testaus ja ennakointi korostuvat 10 Älykäs sähköverkko mullistaa sähkönjakelun 15 DTC on edelleen ylivoimainen moottorisäätö 16 Taajuusmuuttajan ekologinen takaisinmaksuaika on hämmästyttävän lyhyt 19 Aurinkoenergian hyödyntäminen kasvuun 20 Myllykoski Paper on ABB:n energiatehokkuuskumppani 23 Tee-se-itse sähköautossa hyrisee ABB:n tekniikkaa 3

4 Uutiset Lisätietoja: ja palvelut Näppärä pienoislogiikkasarja AC500-eCo ABB tuo markkinoille kompaktit AC500-eCo-logiikat ja 14 uutta I/Okorttimallia, jotka ovat täysin integroitavissa nykyiseen AC500-logiikkasarjaan. Koko AC500-järjestelmän tavoin myös eco-tuotteita voidaan käyttää joustavasti sen skaalautuvan ja moduulipohjaisen järjestelmärakenteen ansiosta. eco-sarjan tuotteilla järjestelmän mitoittaminen on entistä taloudellisempaa. Tarpeen mukaan keskusyksikköä voidaan laajentaa paikallisesti enimmillään seitsemän S500-I/Omoduulin avulla. Selkeä järjestelmärakenne, yhtenäiset liitännät ja yhtenäinen ohjelmointiympäristö takaavat nopean asennuksen ja suunnittelun. eco-sarja korvaa vanhan AC31-logiikkaperheen 40/50- sarjan tuotteet. AC500-eCo tulee myyntiin kesäkuussa Lisätietoja: Risto Haavisto, p Kisa energia tehokkuudesta on käynnistynyt ABB Oy on käynnistänyt yhteistyössä Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa valtakunnallisen energiatehokkuuskilpailun, jolla haetaan teollisuuden, energiayhtiöiden ja kuntien parhaita sähkön tuotantoa, siirtoa, jakelua ja käyttöä tehostavia toimenpiteitä Suomessa. Avoimen kilpailun tavoitteena on lisätä tietoisuutta energiatehokkaiden valintojen merkityksestä, edistää energiatehokkaan teknologian hyödyntämistä ja vaikuttaa ympäristömyönteisen yhteiskunnan kehitykseen. Energiatehokkuus on ABB:n ydinosaamista. Kilpailun kautta nostamme esiin parhaimmat esimerkit Suomesta, sanoo Aki Kulmala ABB:ltä järjestettävän kilpailun säännöt ja muu ohjeistus löytyvät osoitteesta Älykästä taloautomaatiota Kun taloautomaatiossa kaikki rakennuksen sähköiset toiminnot yhdistetään yhtenäiseksi ja energiatehokkaasti toimivaksi verkoksi, säästyy rahaa niin rakennuksen toteutusvaiheessa kuin sen elinkaaren aikana. ABB i-busr EIB/KNX on älykäs ohjausjärjestelmä, joka on nykyaikainen ja helposti muunneltavissa. Järjestelmällä voidaan ohjata muun muassa valaistusta, lämmitystä, jäähdytystä, ilmastointia ja vaikkapa markiiseja. Suomen KNX-myyjänä ja -edustajana toimii ABB Busch-Jaeger Oy. Yritys on toiminut aikaisemmin nimellä Ensto Busch-Jaeger Oy. 4 ABB Oy:n innovaatiolle Marcus Wallenberg -palkinto Marcus Wallenbergin säätiö on myöntänyt vuoden 2009 Marcus Wallenberg -palkinnon Jouni Ikäheimolle, Vesa Kajanderille ja Bengt Welinille. Palkinto on huomionosoitus heidän uraauurtavasta työstään paperikonei den suorakäyttöjärjestelmän kehittämisessä Suomen ABB:llä. Suorakäyttöjärjestelmä parantaa omalta osaltaan paperiteollisuuden kilpailukykyä muun muassa lisäämällä tuotannon tehokkuutta, parantamalla tuotteiden laatua, laskemalla elinkaarikustannuksia ja edistämällä paperinvalmistuksen ympäristömyönteisyyttä. Kestomagneettimoottoriteknologiaan perustuvan tekniikan soveltaminen kaikkiin rataleveydeltään yli viisimetrisiin paperikoneisiin leikkaisi energiankulutusta noin 400 gigawattitunnilla Euroopassa ja yli gigawattitunnilla maailmanlaajuisesti. Paperinvalmistuksessa suorakäyttötekniikka on jo laajasti käytössä. Uusia sovellusalueita tekniikka on löytänyt muun muassa laivoista sekä vesi- ja tuulivoimaloista. Lisätietoja: Lisätietoja: Harri Liukku, p Puistomuuntamot vakioidaan Vakioinnin tarkoitus on vähentää erikoisratkaisuja ja siten yhdenmukaistaa toiminnallisuutta. Vakiointitoimenpiteet on suunniteltu yhdessä asiakkaiden kanssa, ja teknisistä sekä rakenteellisista ratkaisuista on valittu ne, jotka parhaiten soveltuvat asiakkaiden tarpeisiin eri markkina-alueilla. Näin syntyy kustannussäästöjä läpi koko toimitusketjun: komponenttihankinnat yksinkertaistuvat, asiakas säästää hankintahinnoissa ja varaosien saatavuus helpottuu. Myös toimitusaika lyhenee, sillä muuntamoita voidaan valmistaa varastoon. Vakiointi lisää käyttöhenkilökunnan laitetuntemusta, mikä helpottaa käyttöä ja huoltoja. Useita puistomuuntamotyyppejä on jo vakioitu ja yhdenmukaistaminen jatkuu. Lisätietoja: Jussi Valkama, p

5 Maailma lukuina Teksti: Marjatta Pietilä Kun Ruukki allekirjoitti sopimuksen energianhallintajärjestelmänsä uusimisesta, päätöksen taustalla oli monia tekijöitä. Vanhan energianhallintajärjestelmän palvelimien palvelusopimus oli päättynyt. Samanaikaisesti Ruukilla oli tarve päivittää ja laajentaa energianhallintajärjestelmänsä vastaamaan nykypäivän tarpeita. Lisäksi vuodenvaihteessa voimaan tullut tasepalvelun harmonisointi edellytti sähkön tuotanto- ja kulutustaseiden eriyttämistä ja kustannustehokkuus sähkönkulutuksen parempaa ennustettavuutta. Toimittajaksi valittiin ABB, joka oli toimittanut myös aiemmin käytössä olleen järjestelmän. Energianhallintajärjestelmää käytetään työkaluna Raahen tehtaalla sijaitsevan voimalaitoksen prosessihäiriöiden selvityksessä. Sen avulla myös seurataan energiankäyttöä Ruukin Suomessa sijaitsevilla tehtailla. Energiaraportoinnin ja monitoroinnin avulla voidaan ABB:n mukaan teoriassa saavuttaa jopa 25 prosentin energiansäästö. Ruukissa säästöt syntyvät voimalaitoksen käytön optimoinnista sekä alenevista sähkönhankintakustannuksista. Tänä keväänä prosessien ajo on ollut poikkeuksellista ja vaativaa, joten järjestelmän normaaliolosuhteissa tuomaa energiansäästöä ja päästöjen vähenemistä ei ole vielä voitu arvioida. Uusi järjestelmä toimii Windows-alustalla, joten navigointi ja ylläpito on helppoa. Se on myös helposti laajennettava. Raportit on toteutettu Excelillä. Tuotetta kehitetään koko ajan, jolloin jatkuvuus on taattu pitkälle tulevaisuuteen, kertovat voimalaitoksen päällikkö Seppo Kenakkala ja kehitysinsinööri Juha Vuolteenaho Ruukista. 25% Ruukki uusi energianhallintajärjestelmänsä. Uusi järjestelmä joustaa ja kehittyy terästeollisuuden muutoksessa seuraavat kymmenen vuotta eteenpäin. säästöä energiakuluissa 5

6 Puhdasta ja melutonta sähköä satamissa Alukset käyttävät sähköä ilmastointiin, valaistukseen, jäähdytykseen ja lastin käsittelyyn satamassa ollessaan. Tämä sähkö tuotetaan dieselpolttoaineesta, laivan omilla apugeneraattoreilla, mikä aiheut taa pakokaasupäästöjä ja melua. Maasyöttöjärjestelmässä (shore connection) laiva kytketään valtakunnan verkkoon, josta se saa tarvittavan sähkön satamassa ollessaan. ABB:llä on tarjota kaikki satamassa ja aluksessa tarvittava teknologia ja palvelut maasyöttöjärjestelmiin. Ensi vuonna voimaan tuleva EU-direktiivi määrää satama-alueella käytettäväksi erittäin vähärikkistä polttoainetta. Sen haittapuoli on korkea hinta, joten verkosta saatavan sähkön hinta on kilpailukykyistä. Lisäksi verkkosähkö on vähäpäästöistä ja melutonta. Maasyöttö soveltuu erityisesti aluksille, kv 6 20 kv Shore side substation Transformer Frequency conversion Cable management system 6,6/11 kv Satamaan tarvittavan teknologian toimittaa ABB. Teknologian avulla satama kytketään valtakunnan verkkoon. Toimituslaajuuteen sisältyvät tarvittavat muuntajat, taajuusmuuttajat, katkaisijat sekä suojaus- ja ohjausjärjestelmä. jotka käyvät säännöllisesti satamassa, viipyvät noin 6 7 tuntia ja tarvitsevat paljon sähköä. Tyypillisiä tällaisia ovat matkustajalautat, risteilijät sekä konttilaivat. On board system AE 400V Uutiset Laivasta ja satamasta riippuen kaapelin käsittelyjärjestelmä voidaan sijoittaa joko laivaan tai sataman puolelle. Laivaan tarvittavan teknologian toimittaa ABB. Teknologian avulla laivan sähköverkko kytketään ja synkronoidaan valtakunnan verkkoon. Toimituslaajuuteen sisältyvät tarvittavat muuntajat, liittimet, katkaisijat sekä suojaus- ja ohjausjärjestelmä. Aiheesta enemmän: Lisätietoja: Marcus Martelin, p Valurautainen M3BA varusteltavuutta korkealla hyötysuhteella Muuntajalle uusi elämä 6 ABB tuo loppuvuodesta markkinoille valurautaisen M3BA-moottorin. Uusi EFF1-hyötysuhdeluokan moottori kattaa runkokoot ja napaluvut 2 8. Saatavilla ovat yleisimmät käytössä olevat jännitteet: 230, 400, 500 ja 690 volttia. Tilauksesta moot- tori on saatavilla myös erikoiskäämityksillä. Uutuusmoottori on suunniteltu erityisesti teollisuuskäyttöön ja OEM-asiakkaille, joille kattava lisävarusteltavuus ja hyötysuhde ovat tärkeitä. Yleisimpiä sovelluskohteita ovat pumppaus ja puhallus. M3BA-moottorin teho kattaa uusien IE-hyötysuhdeluokkien määrittelemän alueen 0, kilowattia ja täyttää näin 2010-luvun tiukkenevat hyötysuhdevaatimukset. Uusien IE-luokkien mukainen hyötysuhde on IE2. M3BA lanseerataan loppuvuodesta 2009 tehoon 55 kilowattiin saakka. Suuremmat tehot tulevat markkinoille vuonna Uutuusmoottorille myönnetään kahden vuoden takuu. Lisätietoja: Antti Kortelainen, p Uudelleenkäämintä on ABB:n vastaus ikääntyvän muuntajakannan mukanaan tuomaan haasteeseen Suomessa. Käytännössä uudelleenkäämintä tarkoittaa käämien ja eristysosien uusimista. Toimenpide säästää ympäristöä, koska yli 50 prosenttia muuntajaan käytetystä materiaalista, kuten käyttökelpoinen sydän, säiliö ja jäähdyttimet hyödynnetään. Paitsi ympäristöriski, vanhentunut muuntaja on riski myös Suomen sähkönjakelun luotettavuudelle. Kantaverkon jännitetasot ovat vuosien saatossa nousseet merkittävästi. Uudelleenkääminnässä jännitteet nostetaan nykyverkon vaatimalle tasolle ja kasvatetaan samalla muuntajan tehokkuutta. Tuloksena on uudenveroinen muuntaja, jonka tekniset ominaisuudet, kuten kuormitettavuus ja oikosulkulujuus ovat parantuneet. Kustannukset ovat noin 70 prosenttia uuden muuntajan hankintahinnasta. ABB antaa uudelleenkäämitylle muuntajalle uutta muuntajaa vastaavan takuun. Lisätietoja: Joni Prosi, p , Rurik Lillqvist, p

7 Asiakasyhteistyö Teksti: Soila Ojanen Kuvat: Jussi Partanen Olkiluodossa ennakoidaan, testataan ja tarkistetaan Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden turvallisuus taataan ennakoivalla otteella. Jatkuva huolto ja investointien pitkän tähtäimen suunnittelu kehittävät järjestelmällisesti ydinvoimalaa. Toiminnassa korostuu luotettavuus. 7 TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan päämuuntaja on ABB:ltä. Kuvassa sähköasentaja Markku Tolvanen.

8 Olkiluoto Eurajoella, Rauman ja Porin välimaastossa sijaitseva Olkiluodon saari on ollut vahvasti median salamavaloissa Teollisuuden Voiman kolmannen ydinvoimalaitoksen jättityömaan vuoksi. Rakenteilla olevan voimalaitoksen kylkeen asennetaan jo ensimmäisiä punaisia pintalevyjä. Kaksi ensimmäistä voimalaitosyksikköä ovat tuottaneet sähköä jo kolmisenkymmentä vuotta. 8 Katse tulevaisuudessa Ydinvoimalassa vierailija tutustuu heti turvallisuuteen. Ydinvoimalaitoksen portilla tarkastetaan jokaisen henkilöllisyys ja vierailulupa. Vierailija saa ajo-ohjeet keskuskonttorille, missä sijaitsee myös voimalaitostekniikan johtajan Janne Mokan työhuone. Tänne pääsee yhden pyöröportin läpi. Valvomohenkilökunta ja voimalaitokselle töihin menevät kulkevat kolmesta pyöröportista, Mokka kuvaa kulunvalvontaa. Mokka vastaa Olkiluoto 1:n ja 2:n laitosyksiköiden teknisestä kehittämisestä ja isojen investointien toteuttamisesta. Aiem min hän on ollut sähkö- ja automaatiokunnossapidon toimistopäällikkö. Nykyiseen työhöni kuuluvat laitosyksiköiden turvallisuuden jatkuva parantaminen ja käytettävyyden ylläpito. Suunnittelussa katse on vuosien päässä. Fakta Sähköasentaja Markku Tolvanen ja voimalaitostekniikan johtaja Janne Mokka tutkivat laitosyksikön päämuuntajaa. Jatkuvaa yhteistyötä TVO:n perustamisesta lähtien Pitkäaikaisen yhteistyön aikana ABB on toimittanut Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon voimalaitosyksiköille tuotteita, järjestelmiä sekä palveluita. Viimeisimmät toimitukset ovat keskittyneet Olkiluoto 1:n ja 2:n tehonnostoihin ja laitteiden päivittämiseen uusimpaan teknologiaan. Esimerkkejä ABB:n viimeaikaisista tilauksista ja toimituksista TVO:lle turbiinisuojauksen uusinta uudet merivesipumppujen moottorit erikoismuuntajia varavoimalaitoksen liityntään generaattori-, moottori-, taajuusmuuttaja-, muuntaja-, käämikytkin-, instrumentointi- ja katkaisijahuollot sekä relekoestukset vuosihuolloissa Olkiluodon ydinvoimala on toiminut jo kolmisenkymmentä vuotta. ABB on vaihtanut jo muun muassa voimalan syöttövesipumppujen moottorit. Lähes kaikki uusittu jo kerran Ydinvoimalaitos panostaa ennakkohuoltoon. Vikakorjaus on vähäistä. Laitteistojen ja järjestelmien uusinnat toteutamme koetellulla tekniikalla, emme uusilla innovaatioilla, Janne Mokka sanoo. Vastuualueet on määritelty tarkasti. Ydinvoimalaitoksessa jokaisella järjestelmällä ja jokaisella laitteella on vastuuhenkilö. Valvomohenkilö kunta valvoo prosessia ja kunnossapito huolehtii ennakkohuollosta. Toimintaan kuuluu paljon määräaikaiskokeita, joilla järjestelmien toiminta varmistetaan. Tulokset analysoidaan. Ennakointi tarkoittaa säännöllistä testausta, huoltoa ja laitteiden eliniän hallintaa. Tavoitteena on pitää nykyiset laitokset turvallisina, luotettavina ja kustannuksiltaan kilpailukykyisinä vähintään seuraavat 40 vuotta, Janne Mokka listaa. Suurin osa massiivisen järjestelmän osasista on jo kertaalleen uusittu. Monen laitteen toimittaja on ABB Oy tai sen edeltäjät, joten luonnollinen jatkumo on, että yritys toimittaa uusia laitteita Olkiluotoon ja huoltaa niitä. Voimalaväen valpas katse Olkiluodossa työtä hallitsee korostunut turvallisuuskulttuuri. Opetamme oman väkemme ja saarelle tulevat alihankkijat kyseenalaistamaan ja tuomaan esille poikkeavia asioita. Päätöksiä ei saa tehdä yksin. Jos saatua ohjetta ei voi noudattaa, improvisointi on kielletty. Täytyy pysähtyä ja kertoa tilanteesta eteenpäin, Janne Mokka selvittää. Valpas työntekijä antaa tarvittaessa palautetta. Meillä töitä tekevät laitteidemme parhaat osaajat. Se johtaa usein siihen, että alihankkijoista tulee pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Ostamme luotettavaa osaamista. Jokaisen Olkiluotoon tulevan firman laatuprosessit tarkastetaan. Miten yritys kouluttaa väkensä? Toimivatko työprosessit? Hallitsevatko he laitteensa? Millainen on työntekijöiden vaihtuvuus? Kaikki tämä kiinnostaa TVO:ta.

9 Fakta Olkiluoto 1 ja 2 Teollisuuden Voiman kaksi ydinvoimalaitosyksikköä rakennettiin 1970-luvulla kasvaneeseen energiantarpeeseen. Yksiköt ovat Eurajoella. Ensimmäinen yksikkö kytkeytyi valtakunnan verkkoon Toinen yksikkö kytkeytyi Olkiluodon ydinvoimalaitos tuotti viime vuonna sähköä yli 14 terawattituntia. Olkiluoto tuottaa noin 16 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Taulu Olkiluodon pihamaalla kertoo voimalaitosyksikköjen tuottamista tehoista. Henkilöstössä on luonnollisesti vaihtuvuutta, muttei liikaa. Vuosi huoltoihin osallistuu yhä henkilöitä, jotka ovat olleet toteuttamassa jokaista Olkiluodon laitosyksiköiden vuosihuoltoa. Alallamme on kuitenkin menossa sukupolvenvaihdos, Janne Mokka sanoo ja muistuttaa, että osaamisen pitää siirtyä tuleville tekijöille. Kymmenkunta todistusta taskussa Tavarantoimittajat tietävät voimalan tarkan kontrollin. ABB:n laitekunnossapidon yhteyshenkilö Reima Mahlamäki kertoo, että voimalaan tulevilta työntekijöiltä vaaditaan muun muassa puhtaat tulokset huumetestissä ja viranomaisen turvaselvitys. Luotettavan, ison yrityksen etuna on mahdollisuus tarjota pitkäkestoinen asiakassuhde. Palveluiden saatavuus sekä jatkuvuus on arvokasta, Mahlamäki sanoo. Ydinvoimalabisnes vaatii tekijöiltään vastuullisuutta. Meillä töissä olevat haluavat tehdä asiat kunnolla. Teknistä osaamista on oltava. Toisaalta työ vaatii myös yhteistyötaitoja, sillä työskentelemme monien viranomaisten ja erilaisten kumppanien kanssa, Janne Mokka sanoo. Palvelut koko elinkaarelle Myös komponenttien luotettavuus on ydinvoimalaitoksessa etusijalla. Esimerkiksi ABB:n laitteet ovat olleet laadultaan hyviä. Lisäksi yritys tarjoaa palveluja koko tuotteen elinkaarelle: testausta, huoltoa ja tukea. Tästä pidämme, Janne Mokka sanoo. ABB:ltä onkin Olkiluotoon ostettu runsaasti uusia laitteita. Vuosien saatossa yritys on vaihtanut muun muassa päämuuntajat sekä modernisoinut Päätöksiä ei saa tehdä yksin. Jos saatua ohjetta ei voi noudattaa, improvisointi on kielletty. Janne Mokka syöttövesipumppujen moottorit. Yhteistyömme on jatkuvaa. Olemme vastikään tehneet ABB:n kanssa yhteistyösopimuksen, joka varmistaa laitoksen ohjausjärjestelmien komponenttien saatavuuden tulevaisuudessa, Mokka kertoo. Reima Mahlamäki tietää, mitä Olkiluoto odottaa toimittajalta. Järkevä työnjako on tärkeää. Teemme huoltoja yhdessä TVO:n oman väen kanssa. Tilaajan ja toimittajan on mietittävä, mikä työnjako on kannattavin ja miten taata työturvallisuus yhteisillä työmailla. Huoltojen aikana teemme muuntajien, sähkökäyttöjen, instrumenttilaitteiden, moottorien, relesuojauksien ja katkaisijoiden huoltoja ja testauksia, Mahlamäki kertoo. ABB osallistuu revisioissa lisäksi muun muassa generaattorien huoltoon. Aikataulussa pysyttävä Kaikki toiminta on hyvin säädeltyä. Suomen neljää ydinvoimalaitosyksikköä valvoo Säteilyturvakeskus. Toimitamme hyväksi koettuja ja laadukkaita palvelutuotteita. Ydinvoimalaitos ei ole testilaitos. Kaiken pitää toimia virheettömästi, Reima Mahlamäki sanoo. Myös aikataulutus on haaste. Isot muutostyöt tehdään vuosihuoltojen yhteydessä. Silloin voimalaitoksilla on kova vipinä, kun väkeä on moninkertaisesti normaaliin verrattuna. Aikataulussa pysyminen korostuu, Mahlamäki kertoo. 9

10 Teksti: Pertti Suvanto Energian internet pian todellisuutta Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu energian internetiksi. Tulevaisuudessa energiaa tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan kuten bittejä nykyään. Älykkäät ratkaisut yhdistävät informaatio- ja viestintäteknologian sähkö infraan. Perinteistä sähköverkkoa on pidetty yhtenä merkittävimmistä 1900-luvun teknologisista luomuksista. Ikävä kyllä, nykysilmin se on kuitenkin verraten tyhmä ja passiivinen. Sähköä virtaa yhteen suuntaan keskitetysti suurista voimalaitoksista loppukäyttäjille. Verkon ainoa työ on ollut energian jakelu. Sähkön tuotanto, jakeluverkko ja kuormat on nähty erillisinä prosesseina. Älykäs sähköverkko on asiakasvetoinen markkinapaikka hajautetulle energiantuotannolle ja kuluttajille. Sille on tyypillistä tarkasti hallittu, aktiivinen ja monisuuntainen energiavirta. Kaikki tapahtuu reaaliaikaisesti. Se sopeutuu, skaalautuu, ennakoi ja korjaa itseään automaation avulla. Älykäs verkko on myös erittäin luotettava ja turvallinen. Tänään kuluttajat ovat passiivisia vastaanottajia, eivätkä osallistu sähkön tuotantoon tai verkko-operaatioihin. Tulevaisuudessa asiakkaat saattavat tuottaa oman sähkönsä kotona ja myydä ylijäämän verkkoon. Pian meillä on myös sähköauto, jonka liitämme kotitöpseliin emme vain ladataksemme automme, vaan tuottaaksemme perheellemme puhdasta energiaa. 10 Markkinat omaan kotiin Älykkään verkon kehittymiseen on useita syitä. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista verkkoa. Maailmassa käytetään sähköä 14 terawattituntia päivässä. 50 vuoden päästä määrän arvellaan olevan kaksinkertainen. Puuttuva määrä kurottaisiin umpeen, jos 40 vuoden ajan joka päivä käynnistettäisiin uusi megawatin voimala. Vuoteen 2050 mennessä maailman energiaperäiset päästöt olisi kuitenkin puolitettava. Vattenfall Verkko Oy:n senior adviser Harri Lehtinen heittää ilmaan EU:n maineikkaan lukusarjan: Euroopan unionissa vähennetään kasvi-

11 11

12 huonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla. Samassa yhteydessä lisätään uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta nostetaan 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Tämä edellyttää, että asiakas pääsee itse aktiivisesti vaikuttamaan sähkön käyttöönsä markkinasignaalien mukaisesti. Hän saa markkinapaikan kotiinsa. Uusiutuvien energialähteiden kuten tuulen ja auringon hyödyntäminen on mahdollista erityisesti pienimuotoisessa sähkön tuotannossa. Sen kytkeminen jakeluverkkoon vaatii verkoilta älykkyyttä. Samaa mieltä on Fortum Distribution -liiketoimintayksikön senior adviser Kari Koivuranta. Jo vuoden kuluessa asiakkaiden rooli sekä sähkön kuluttajina että tuottajina on aivan toisella tasolla. 12 Uusiutuvien energialähteiden kuten tuulen ja auringon hyödyntäminen on mahdollista erityisesti pienimuotoisessa sähkön tuotannossa. Sen kytkeminen jakeluverkkoon vaatii verkoilta älykkyyttä. Harri Lehtinen Pertti Järventausta Tampereen teknillisestä yliopistosta, Kari Koivuranta Fortumilta, Dick Kronman ABB:ltä ja Harri Lehtinen Vattenfallilta näkevät älykkään sähköverkon mullistavan sähköntuotannon. Autot vaihtuvat, akut kehittyvät Uudet autot saattavat reilun parinkymmenen vuoden päästä olla pääosin sähköautoja. Sähköautojen arvellaan käyttävän reilun kymmenen vuoden päästä energiaa 10 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Yhdellä latauksella ajaa Suomen lähes päästä päähän. Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan laitoksen johtaja, professori Pertti Järventausta arvelee, että uuteen verkkoon liittyvät, ladattavat sähkö- ja hybridiautot tulevat yleistymään nopeas ti. Valtakunnan tasolla sähkön kulutuksen kasvu ei kuitenkaan ole kuin parin paperitehtaan luokkaa. Mutta keski- ja pienjänniteverkon mitoitukseen vaikutus on dramaattinen. Älykkyyttä tarvitaan muun muassa lataukseen ja latauksen ohjaamiseen. Myös energian varastoinnin merkitys nousee uudessa sähköverkossa keskeiseksi. Sitä tarvitaan tuotannon ja verkon kuormien tasaukseen, reservitehoon sekä katkottomaan sähkönjakeluun. Parinkymmenen vuoden päästä varastointi on jo taloudellisesti kannattavaa. Koivuranta uskoo, että sähköautot tulevat olemaan myös energiavarastojen kehittymisen ajuri. Akkujen varastointikyky tulee kasvamaan olennaisesti. Lehtisen mukaan tuuli- ja aurinkovoima ovat jo valmista tek niik kaa.

13 Teksti: Jaana Nikkari Tutkimusyhteistyöllä vauhtia älyverkkojen kehitykseen Huoli energian saatavuudesta ja ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat nostaneet päästöttömän energian tehokkaan tuotannon, jakelun ja käytön yhdeksi kuluvan vuosisadan merkittävimmistä haasteista. Suomalainen vastaus näihin haasteisiin on Energia- ja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy, jossa alan johtavat yritykset ja tutkimuslaitokset hakevat tutkimusyhteistyöllä myös uusia ratkaisuja alan kilpailukyvyn edistämiseksi. Cleen on osa suomalaisen innovaatiojärjestelmän uudistamista. Tavoitteena on tehostaa tutkimusyhteistyötä, kehittää alan kansainvälisen tason osaamista ja näin tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua, sanoo ABB:n teknologiajohtaja ja Cleenin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Forsman. Cleenissä tutkimuksen on suunniteltu keskittyvän kahdeksaan teemaan, joista Energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot -ohjelma on toistaiseksi edennyt pisimmälle. Muun muassa EU:n tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamiseksi ovat toimineet ajurina älykkäiden sähköverkkojen tutkimustoiminnan vauhdikkaalle käynnistymiselle, sanoo ABB:n Dick Kronman, joka toimii ohjelman valmisteluryhmän puheenjohtajana. Jos niitä aiotaan tehokkaasti hyödyntää, ne edellyttävät myös hyviä varastoja. Pilvisiä ja tuulettomia päiviä varten ei tarvitsisi rakentaa toista tuotantomuotoa, hän sanoo. Sähköautojen arvellaan käyttävän reilun kymmenen vuoden päästä energiaa 10 kwh sadalla kilometrillä. Uusia verkkoja Suomen sähköverkoista pääosa on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Vanhenevia verkkoja on uusittava, jotta sähkön toimitusvarmuus pystytään takaamaan. Kun verkkoja uusitaan, sitä ei voi tehdä perinteisen mallin mukaan, Koivuranta tähdentää. Suomen jakeluverkon jälleenhankinta-arvo on noin 10 miljardia euroa. Tavoitteena on, että hinta uudistusten myötä tästä putoaa. Jos asiakkaat tai lainsäädäntö edellyttävät nopeaa uudistumista, hintapiikkejä saattaa syntyä, jos vielä käypää tavaraa joudutaan vaihtamaan uuteen, Lehtinen arvelee. Olemassa olevien verkkojen resursseja on kuitenkin käytettävä > ABB:n ydinosaamista Suomessa energia- ja ympäristöosaaminen on ollut perinteisesti vahvaa ja myös kansainvälisesti tunnustettua. Tutkimusyhteistyöllä luodaan nyt pohjaa uusille ratkaisuille, tuotteille ja palveluille, jotka mahdollistavat älykkään verkon toteuttamisen. Tutkimuksen keskiössä ovat tulevaisuuden sähkönjakelun infrastruktuuri ja aktiiviset resurssit sekä verkon älykäs hallinta ja käyttö. Käytännössä kysymys on muun muassa verkon luotettavuuden lisäämisestä, sähkön laadun parantamisesta tehoelektroniikalla sekä sähkön tuottajan ja kuluttajan toimimisesta tulevaisuudessa koko voimajärjestelmän aktiivisena osana. ABB:llä uskotaan vahvasti älyverkon tulevaisuuteen. Jo nyt yhtiöllä on tarjota tuotteita, järjestelmiä ja palveluja, jotka tekevät verkosta älykkäämmän ja siten luotettavamman. Energian tuotannon ja käytön tehostaminen on ABB:n ydinosaamista. Cleenin myötä tiivistyneellä yhteistyöllä meillä on paremmat mahdollisuudet globaalisti merkittävien innovaatioi den luomiseen, Kronman sanoo. Pitkän tähtäimen visiona on nostaa energia- ja ympäristöteollisuus Suomen johtavaksi teollisuudenalaksi sekä maailmanlaajuiseksi markkinajohtajaksi valikoiduilla liiketoiminta-alueilla vuoteen 2050 mennessä. Lisätietoja: Dick Kronman, p

14 mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Tämän voi siis tehdä kalliisti tai sitten älykkäästi ja vähän pienemmillä investoinneilla. Asiakas viime kädessä maksaa verkkoinvestoinnit, Järventausta sanoo. Älykkään verkon yksi toimintaedellytys on, että sähköverkon toimitusvarmuus on aivan toisella tasolla, mitä se nykyisissä avojohdoissa on. Tämä merkitsee Suomessakin maakaapeloinnin yleistymistä myös maaseudulla. Tällä saralla olemme selvästi jäljessä muista Pohjoismaista. 14 Suomessa jo Smart grid 1.0 Suomessa on jo otettu älyverkkojen ensiaskel verkostoautomaatio on pitkällä ja älykkäitä mittareita vaihdetaan kotitalouksiin vauhdilla. Automaattinen vianpaikannus ja -erotus ovat olennainen osa älykästä verkkoa. Valvomossa tiedetään joka hetki, mikä verkon kytkentä tilanne on. Tähän asti tämä on koskenut keskijänniteverkkoa, mutta uusien älykkäiden mittareiden avulla se pystytään laajentamaan myös pienjänniteverkkoon, Koivuranta sanoo. Älykkään verkon yksi etu on, että verkot pystyvät toimimaan myös saarekkeina. Kun valtakunnan tasolla verkko notkahtaa, se tarkoittaa yleensä laajaa pimennystä. Älykäs verkko pystyy toimimaan siinäkin tilanteessa ja pitämään sähköä paikallisesti yllä. Tämä vähentää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa vian paikannus tarkoittaa edelleen sitä, että asiakas tarttuu puhelimeen. Nyt muutkin maat ovat tulossa nopeasti Pohjolan perässä. Älykäs verkko on Suomessakin ottanut harppauksen älykkäillä mittareillaan, jotka pystyvät lähettämään katkeamattomana virtana informaatiota verkon haltijoille. Niiden avulla kyetään määrittelemään hyvin tarkasti sähkökatkokset. Asiakkaat saavat myös yksityiskohtaista tietoa sähkön kulutuksestaan. Fakta Cleen Oy (Cluster for Energy and Environment) Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Yksi valtion tiede- ja teknologianeuvoston aloitteesta perustetuista strategisen huippuosaamisen keskittymistä (SHOK). Tutkimusohjelmat: hiilineutraali energiantuotanto hajautetut energiajärjestelmät kestävät polttoaineet energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot tehokas energiankäyttö resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut materiaalien kierrätys ja jätteiden hallinta mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi Hallituksen puheenjohtaja ABB:n teknologiajohtaja Kimmo Forsman. Lisätietoja: Älykäs sähköverkko on Suomen sähköistämisen jälkeen ensimmäinen teknologinen murros, joka todella sykähdyttää insinöörin mieltä. Harri Lehtinen Tavoitteena on, että vähintään 80 prosenttia jakeluverkkojen asiakkaista on älykkäiden mittareiden etäluennan piirissä vuoden 2013 lopulla. Investointihankkeena kyseessä on suurin koko maan kattava jakeluverkkojen muutoshanke Suomessa maaseudun sähköistämiskauden jälkeen. Sähkön käyttäjälle tulee näin mahdollisuus pienentää sähkölaskuaan siirtämällä käyttöään huippukulutusajoista, jolloin sähkön markkinahinta on korkeimmillaan, alemman kulutuksen ja halvem man sähkön ajankohtiin. Tämä alentaa sähkön kulutus- ja hinta piikkejä ja sitä kautta kuluttajan sähkönhankintakustannuksia. Myös riski ajautua valtakunnallisen sähköjärjestelmän tehopulatilanteeseen ja sähkönkäytön rajoituksiin pienenee. Teknologinen murros vihdoin! Vattenfallin Harri Lehtisen mukaan tulevaisuudessa energiayhtiöt voivat valita kahdesta strategiasta. Ne voivat ottaa roolin, joka ohjaa kehitystä. Yleensä lainsäädäntö tulee sitten perässä. Toinen strategia on odottaa ja sopeuttaa toimintansa lakeihin ja asetuksiin. Yleensä isot sähkö- ja verkkoyhtiöt ovat valinneet näistä ensimmäisen, hän toteaa. Kuluttaja voi osallistua älyverkossa energiatehokkuuteen ja ilmastotalkoisiin tinkimättä omasta mukavuudestaan millään lailla. Seuraavan kolmen vuoden aikana erilaisia pilotti- ja demonstraatioprojekteja tullaan varmasti näkemään. Erilaisia visioita on siis paljon, mutta aika näyttää, mitkä niistä toteutuvat. Nyt on kuitenkin, pitkästä aikaa, selkeä suunta kohti tulevaisuutta. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen oli tietyllä tavalla murros, mutta se muutti bisnes- ja ansaintalogiikkaa, ei teknologiaa. Älykäs sähköverkko on Suomen sähköistämisen jälkeen ensimmäinen teknologinen murros, joka todella sykähdyttää insinöörin mieltä, Lehtinen tiivistää miesten tuntoja.

15 DTC edelleen ylivoimainen moottorisäätö Asko Salminen, tuotepäällikkö ABB Oy, Kotimaan tuotemyynti Teknologia Suora momenttisäätö (Direct Torque Control) eli DTC on ABB:n kehittämä ja markkinoiden edistyksellisin taajuusmuuttajien säätömenetelmä. Sen ansiosta taajuusmuuttajien suorituskyky on noussut uudelle tasolle ja sovellukset, jotka aikaisemmin vaativat DC- tai servoteknologian käytön, ovat rutiinia DTC-teknologialle. Saksalaiset tohtorit Blaschke ja Depenbrock esittivät teorian suorasta momenttisäädöstä vuosina 1971 ja 1985 julkaistuissa artikkeleissaan. ABB on tutkinut DTC-tekniikkaa vuodesta 1988 lähtien ja ensimmäinen sitä käyttävä taajuusmuuttaja oli ACS600-sarja, joka tuli markkinoille Perinteisessä PWM-tekniikassa säädetään taajuutta ja jännitettä, jotka syötetään modulaattorin ja puolijohdekytkinten kautta moottorille. Modulaattorin käyttö aiheuttaa säätöpiiriin viivettä hidastaen moottorin reagointia taajuus- ja jänniteohjeeseen. DTC on ensimmäinen menetelmä, jossa säädetään suoraan moottorin momenttia ja magneettivuota ilman modulaattorin käyttöä. Tarkka ja nopea DTC:n perustana on erittäin tarkka moottorimalli, jonka lähtötietoina ovat käytettävän moottorin kilpiarvot. Lisäksi ensikäynnistyksen yhteydessä DTC tutkii moottorin sähköisiä suureita ja niiden avulla tarkentaa moottorimallia. Käynnin aikana moottorin tarkka tila, momentti, magneettivuo ja nopeus lasketaan tarkasti. Hystereesisäätömenetelmän avulla DTC:n kytkentälogiikka ohjaa puolijohdekytkimet asentoon, joka johtaa mahdollisimman nopeasti haluttuun tilaan. Sen seurauksena saavutetaan erittäin nopea momentin vasteaika. Tyypillinen momentin vasteaika on 1 2 millisekuntia ja se saavutetaan ilman nopeuden takaisinkytkentäanturia, kun vastaavasti vuovektorisäädettyjen taajuusmuuttajien tyypillinen vasteaika on millisekuntia. Staattista ja dynaamista nopeustarkkuutta Nopean momentin vasteajan seurauksena DTC-säädetyllä taajuusmuuttajalla on poikkeuksellisen hyvät dynaamiset suoritusarvot. Taajuusmuuttaja selviytyy hyvin prosessissa tapahtuvista suurista, äkillisistä kuorman muutoksista ilman ylijännitteestä tai -virrasta johtuvia laukeamisia. Nopeasta momenttisäädöstä johtuen myös staattinen ja dynaaminen nopeustarkkuus ovat erinomaisia. Säädön tarkkuus pienentää nopeuden muutoksia kuorman muuttuessa, mikä parantaa prosessien hallintaa ja tuotteiden laatua. Momentin hallinta alhaisillakin nopeuksilla onnistuu helposti ja nosturien sekä hissien taakka saadaan Fakta NOPEUDENSÄÄTÖPIIRI Momenttiohje Nopeusohje Nopeussäädin + kiihdytyksen kompensointi Vuon optimointi Päällä/Pois Vuojarrutus Päällä/Pois Nopeuden oloarvo Momentin ohjearvon säädin Vuon ohjearvon säädin Sisäinen vuo-ohje Vuokomparaattori Momentin oloarvo Vuon oloarvo Adaptiivinen moottorimalli MOMENTINSÄÄTÖPIIRI Momentin tila Vuon tila Sisäinen momenttiohje Momenttikomparaattori Ohjaussignaalit Optimaalinen kyt- Kytkinten kentälo- giikka asentokomennot Kytkinten asennot Välipiirijännite Moottorin virta Moottorin virta Sähköverkko Tasasuuntaaja Tasavirtavälipiiri Vaihtosuuntaaja liikkeelle ja pysäytettyä tasaisesti. Tästä on etua myös sovelluksissa, jotka vaativat suurta käynnistysmomenttia. Aktiivinen tulosilta korvaa diodisillan DTC-tekniikkaa käytetään myös korvaamaan taajuusmuuttajan tavanomainen diodisilta aktiivisella tulosillalla. Se mahdollistaa energian siirron taajuusmuuttajasta syöttävään verkkoon ja on laajasti käytetty tuulivoima teknologiassa, hisseissä, nostureissa ja kelaimissa. Aktiivista tulosiltaa käytetään myös sovelluksissa, joissa halutaan tuottaa mahdollisimman vähän harmonisia yliaaltoja syöttävään verkkoon. Aktiivisella tulosillalla varustettujen taajuusmuuttajien verkkovirran yliaaltosisältö on alle 5 prosenttia, kun se tavanomaisilla taajuusmuuttajilla on tyypillisesti prosenttia ja 12-pulssijärjestelmälläkin noin 12 prosenttia. Energiaa säästyy DTC-tekniikkaan liittyy myös energiaa säästävä ominaisuus, jota kutsutaan moottorin vuon optimoinniksi. Osakuormilla DTC optimoi moottorin magneettivuon nopeuden ja kuormituksen perusteella, parantaa huomattavasti pumppu- ja puhallinsovellusten hyötysuhdetta sekä vähentää moottorin melutasoa. Jatkuvaa tuotekehitystä ABB jatkaa edelleen DTC-teknologian kehittämistä, ja uusien ACSM1- sekä ACS850-taajuusmuuttajien säätö on entistäkin suorituskykyisempi. Jatkuva tuotekehitys varmistaa, että ABB pysyy kehityksen kärjessä ja tuottaa uusia taajuusmuuttajasukupolvia asiakkaiden vaativiin prosesseihin. Lisätietoja: Asko Salminen, p ~ 15

16 Ratkaisu Toimittanut: Jaana Nikkari ABB:n 250 kilowatin taajuusmuuttajan valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvä hiilijalanjälki kompensoituu jo puolen päivän käytöllä. Tämän jälkeen sähköä säästävän ja siten välillisesti energiantuotannon päästöjä vähentävän taajuusmuuttajan hiilijalanjälki on negatiivinen. Ekologinen takaisinmaksuaika vain puoli päivää 16 Tulokseen päästään uudella `Ekologinen takaisinmaksuaika` -menetelmällä, joka ottaa huomioon tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvän hiilijalanjäljen yhdistettynä ekotehokkaiden tuotteiden, kuten taajuusmuuttajien merkitykseen ympäristökuormituksen keventäjänä prosesseissa. Uusi menetelmä paikkaa ympäristötuoteselosteissa havaittuja epäkohtia. Ympäristötuoteselosteet keskittyvät tuotteiden valmistuksen, käytön ja käytöstä poistamisen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, eikä niissä huomioida tuotteen käytöstä aiheutuvia ympäristöetuja verrattuna vähemmän tehokkaiden ratkaisujen käyttöön. Ekotehokkaiden tuotteiden, kuten taajuusmuuttajien osalta tämä on selkeä epäkohta, Jukka Tolvanen ABB:ltä sanoo. Ympäristövaikutusten määrittäminen haastavaa Taajuusmuuttajien taloudelliset hyödyt on suhteellisen helppo laskea, koska niiden investointikustannukset, pienempi energiankulutus ja sähkön hinta tiedetään. Monissa käyttökohteissa taajuusmuuttajalla säästetään niin paljon energiaa, että takaisinmaksuaika rahassa on vain kuukausia. Ympäristövaikutusten määrittäminen on ollut huomattavasti hankalampaa kuin taloudellisen takaisinmaksuajan laskeminen. Yleisesti käytetty menetelmä tuotteiden valmistuksen, käytön ja käytöstä poistamisen aiheuttamien ympäristövaikutusten tutkimiseen on elinkaariarviointi (LCA, Life-cycle assessment). ABB tekee elinkaariarviointia ISO ympäristöstandardin vaatimusten mukaisesti. Arvioinnit kattavat tuotteen eliniän kaikki vaiheet: raaka-aineista komponentteihin, valmiiseen tuotteeseen ja sen käyttöön sekä käytöstä poistamiseen. Tietoa kerätään kaikista olennaisista panostuksista ja tuotoksista ja verrataan ympäristövaikutusluokkiin, kuten ilmaston globaaliin lämpenemiseen ja otsonikatoon. Taulukossa 1 on viisi keskeisintä ympäristövaikutusluokkaa, joita käytetään yleisesti taajuusmuuttajien elinkaariarvioinnissa. Suurimmat vaikutusalueet tunnistetaan, jonka jälkeen niitä tarkastellaan Fakta ABB:n työkaluilla säästökohteet selville ABB:llä on moottoreiden tai taajuusmuuttajien avulla toteuttavien ratkaisujen energiatehokkuuden vertailuun tarjolla kolme työkalua: EffSave sähkömoottoreille, PumpSave pumpuille ja FanSave puhaltimille. Ohjelmat laskevat säästöt energiakustannuksissa ja hiilidioksidipäästöjen määrässä sekä investoinnin takaisinmaksuajan. Helppokäyttöiset Excel-pohjaiset työkalut ovat maksuttomia ja ladattavissa ABB:n verkkosivuilta osoitteesta

17 ympäristökuormituksen vähentämisen kannalta. Näin elinkaariarvioinnit korostavat ympäristön huomioon ottavan suunnittelun (DfE, Design for Environment) ja muiden ympäristömyötäisten suunnittelu- ja tuotekehityskäytäntöjen merkitystä. Ympäristötuoteselosteet unohtavat käytön ympäristöedut Elinkaariarviointityön perusteella ABB julkaisee ympäristötuoteselosteita (EPD, Environmental Product Declaration) keskeisille tuotteilleen, kuten taajuusmuuttajille. Ympäristötuoteselosteissa kerrotaan tuotteen tärkeimmät ympäristövaikutukset valmistuksessa, käytön aikana ja käytöstä poistettaessa. Taulukoissa 2 4 on ABB:n 250 kilowatin ACS800 industrial drive -taajuusmuuttajan ympäristötuoteselosteen tiedot luonnonvarojen käytöstä, energiankulutuksesta ja häviöistä sekä päästöistä. Ympäristötuoteselosteet ovat hyödyllisiä viestittäessä elinkaariarviointien tuloksia. Puolueeton kolmas osapuoli voi sertifioida ne, mikä antaa tiedolle lisäuskottavuutta. Ympäristötuoteselosteiden avulla käyttäjät voivat verrata suoraan tuotteiden ympäristötehokkuutta, koska tiedot esitetään suhteessa toimintayksikköön (1 kilowatin nimellislähtötehoa taulukoissa 2 4). Ympäristötuote selosteet tukevat myös valmistajien pyrkimyksiä parantaa tuotteitaan, koska niistä tulee vertailukriteeri ympäristö tehokkuudelle. Ympäristötuoteselosteet keskitty vät ympäristövaikutuksiin, mutta joidenkin tuotteiden, kuten taajuusmuuttajien kohdalla niissä ei kuitenkaan huomioi da käytön mukanaan tuomia ympäristöetuja. Taulukoissa 2 4 olevien ympäristötuoteselostetietojen mukaan esimerkiksi ABB:n industrial drive -taajuusmuuttaja aiheut taa käyttöikänsä aikana suurimman ympäristövaikutuk sen, vaikka taajuusmuuttajan avulla energian kulutus voidaan helposti puolittaa monissa käyttö kohteissa verrattuna siihen, että moottoria pyöritetään täydellä jatkuu sivulla 18 Taulukko 1. Ympäristövaikutusluokat. Vaikutusluokka Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmaston lämpeneminen Tuotteen elinkaarenaikaiset happamoittavat päästöt Ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen GWP AP EP Kuvaus Indeksi, joka kertoo kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen ilmaston muutokseen ottaen huomioon maasta lähtevän lämpösäteilyn määrän 100 vuoden perspektiivillä. Indeksi, joka kertoo happamoittavien päästöjen vaikutuksen ottaen huomioon rikki- ja typpihappojen vetyioni pitoisuudet. Indeksi, joka kertoo ravinnekuormituksen vaikutuksen ottaen huomioon kuolleen biomassan aiheuttaman hapen tarpeen. Otsonikato ODP Indeksi, joka kertoo freoni- ja halonipäästöjen vaikutuksen otsonikerroksen ohenemiseen. Alailmakehän otsonia lisäävät päästöt POCP Tuotanto yksikköä/kw Indeksi, joka kertoo haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja typpioksidien vaikutuksen ottaen huomioon valokemiallisten oksidanttien muodostumisen. Taulukko 2. Tuotteen ympäristöselostetiedot. Negatiiviset luvut hävitysvaiheessa kuvaavat uusiokäyttöä tai kierrätystä. [2] Käyttö yksikköä/kw Hävittäminen yksikköä/kw Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö Hiili kg 0,66 560,80 0,46 Alumiini (Al) kg 0,06 0,00 0,00 Kupari (Cu) kg 0,12 0,00 0,11 Teräs (Fe) kg 0,61 0,00 0,49 Mangaani (Mg) kg 0,00 0,00 0,00 Luonnonkaasu kg 0,18 65,35 0,02 Uraani (U) kg 0,00 0,02 0,00 Öljy kg 2,26 58,51 0,06 Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö Vesivoima MJ 0,04 109,00 0,00 Puu kg 0,02 28,83 0,00 Taulukko 3. Tuotteen ympäristöselostetiedot: energian kulutus ja häviöt [2]. Ympäristövaikutus kwh/tuote Energiamuoto Tuotanto Käyttö Hävittäminen Kasvihuonepäästöjen aiheuttama ilmaston lämpeneminen (GWP) Vastaava yksikkö kwh/kw Tuotanto Käyttö Hävittäminen Sähkö 57,0 625,331 0,23 2,501 Lämpö 31,1 0,12 Taulukko 4. Tuotteen ympäristöseloste: päästöt [2]. Tuotanto Käyttö kg CO 2 / kw 3,65 1,570 Tuotteen elinkaarenaikaiset happamoittavat päästöt (AP) kmol H+ / kw 0,00 0,27 Ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen (EP) kg CO 2 / kw 0,05 18,20 Otsonikato (OPD) kg CFC-11 / kw 0,00 0,00 Alailmakehän otsonia lisäävät päästöt (POCP) kg ethylene / kw 0,00 0,27 [2] Lähde: Ympäristöseloste ABB:n taajuusmuuttajalle ACS800, 250 kilowattia. 17

18 Ratkaisu Taulukko 5. Kolmen ABB:n taajuusmuuttajan ekologinen takaisinmaksuaika päivinä olettaen, että taajuusmuuttajan avulla saavutetaan 50 prosentin energiansäästö tyypillisessä pumppu- tai puhallinsovelluksessa normaalikäytössä. * Tampereen Teknillisen Yliopiston tutkimuksen mukaan Tuote Teho kw GWP AP EP POCP ACS150 0, ACS350 7,5 1,1 0,9 1,2 1,3 ACS ,5 0,4 0,9 1,0 On laskettu, että jos kaikissa Euroopan sähkömoottorikäytöissä käytettäisiin taajuusmuuttajaa, vuosittaisessa sähkönkulutuksessa säästettäisiin 50 miljoonaa MWh. Tämä vastaa 25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. 18 nopeudella ja ulostuloa rajoitetaan. Ympäristötuoteselosteessa ei millään tavalla huomioida taajuusmuuttajalla saatavaa energiansäästöä ja pienempiä päästöjä. Arvioiden mukaan vuonna 2008 käytössä olevat ABB:n taajuusmuuttajat säästivät noin 160 terawattituntia tai 80 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Ympäristökustannukset ja hyödyt esiin Edellä kerrottiin, että taajuusmuuttajan valmistamisen ja käytöstä poistamisen aiheuttamat ympäristörasitukset on laskettu ympäristövaikutusluokittain, kuten vaikutuksena ilmaston lämpenemiseen ja maaperän happamoitumiseen. Säästetyn energian osalta voidaan myös laskea pois jääneet ympäristövaikutukset, kuten ilmaston lämmitysvaikutus. Koska ympäristövaikutukset ovat tavalliselle kansalaiselle hyvin epähavainnollisia, on helpompi tarkastella niitä luokka kerrallaan verraten laitteen valmistuksen ja säästetyn energian lukuja. Käyttöesimerkkinä on pumppusovellus, jossa usein päästään 50 prosentin energiansäästöön. Taulukossa 5 on esitetty neljän eri Fakta Terminologiaa EKOLOGINEN TAKAISINMAKSUAIKA: Ekologinen takaisinmaksuaika kertoo, kuinka kauan tuotetta on käytettävä, ennen kuin sen valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta aiheutunut ympäristökuorma on kompensoitu. Tätä voidaan pitää tuotteen takaisinmaksuna ympäristölle. LCA: Elinkaariarviointi kattaa tuotteen eliniän kaikki vaiheet: raaka-aineista komponentteihin ja hävittämiseen. Tietoa kerätään kaikista olennaisista panostuksista sekä tuotoksista ja verrataan ympäristövaikutusluokkiin, kuten ilmaston globaaliin lämpenemiseen sekä otsonikatoon. EPD: Elinkaariarvioinnin pohjalta julkaistava ympäristötuoteseloste, joka kertoo tuotteen tärkeimmät ympäristövaikutukset valmistuksessa, käytön aikana ja käytöstä poistettaessa. Ympäristötuoteseloste keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta ei huomioi tuotteen käytöstä syntyviä ympäristöetuja verrattuna vähemmän tehokkaisiin ratkaisuihin. ympäristövaikutusluokan (ilmaston lämpeneminen, maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen ja otsonikato) osalta, miten monta päivää laitetta on käytettävä, jotta valmistuksen ympäristövaikutukset kompensoituvat käytettäessä keskimääräistä eurooppalaista sähköä (eri maissa sähköä tuotetaan eri tavoin, joten ympäristövaikutuksetkin vaihtelevat). Uudella Ekologinen takaisinmaksuaika -menetelmällä saatava luku osoittaa, kuinka kauan tuotetta on käytettävä, ennen kuin sen valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta aiheutuva ympäristökuorma on kompensoitu. Tätä voidaan pitää tuotteen takaisinmaksuna ympäristölle. Menetelmä ottaa huomioon sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset. Luonnonvaroja kulutetaan sekä valmistuksessa että käytöstä poistettaessa. Käyttämällä ekotehokkaita tuotteita ja prosesseja, kuten taajuusmuuttajia vanhojen, tehottomien ratkaisujen sijaan, on kuitenkin mahdollista vähentää huomattavasti ympäristön kuormitusta. Taulukossa 5 on laskettu kolmen erilaisen ABB:n taajuusmuuttajan Ekologinen takaisinmaksuaika päivissä. Takaisinmaksuajat ympäristölle ovat lyhyet. Tehojen kasvaessa takaisinmaksuaika lyhenee niin, että 250 kilowattitunnin taajuusmuuttajalla se on noin puoli päivää ilmaston lämpenemisen osalta. Negatiivinen hiilijalanjälki Päästötiedot ympäristötuoteselosteesta (taulukko 4) osoittavat, että 250 kilowattitunnin ACS800-taajuusmuuttajan valmistuksesta aiheutuva hiilijalan jälki on 3,65 kilogrammaa hiilidioksidia kilowattia kohti eli yhteensä 912,5 kilogrammaa hiilidioksidia. Ekologinen takaisinmaksuaika samalle taajuusmuuttajalle (taulukko 5) osoittaa, että takaisinmaksu ympäristölle globaalina lämpenemispotentiaalina (GWP, global warming potential) on 0,5 päivää. Toisin sanoen jo puolen päivän käytöllä voidaan vähentää päästöjä niin, että valmistuksessa syntyvä hiilijälki kompen soituu täysin. Jalanjälki kääntyy negatiiviseksi, kun taajuusmuuttaja edelleen hyödyntää ympäristöä vähentämällä päästöjä koko käyttöikänsä ajan. Itse asiassa, ACS800- taajuusmuuttajan tyypillinen elinaikainen (energian)säästö on noin megawattituntia, mikä vastaa tonnia hiilidioksidia*. Suomen koko hiilidioksidipäästöt ovat 12 tonnia vuodessa asukasta kohden. * Oletettu käyttöaika 10 vuotta, vuosittaiset käyttötunnit tuntia, keskimääräinen energian säästöpotentiaali 50 prosenttia.

19 Kestävä kehitys Ilmaista energiaa miljooniksi vuosiksi Valokeilassa Teksti: Jaana Nikkari Aurinko paistaa kolmessa päivässä saman määrän energiaa kuin on sitoutuneena fossiilisiin polttoaineisiin. Vuotuisen sähköntarpeemme kattamiseksi aurinkosähkö teknologialla riittäisi promille maapallon pinta-alasta. Kun Albert Einstein voitti fysiikan Nobelin valosähköisen ilmiön* selittämisestä vuonna 1921, oli kuljettu jo lähes sadan vuoden mittainen matka tuon ilmiön keksimisestä. Todellisen potkun aurinkosähkön hyödyntämiselle antoivat aikoinaan avaruusohjelmat sekä puolijohdetekniikan läpimurto. Viime vuosikymmeninä aurinkoenergian hyödyntäminen on tiukentuneiden ympäristövaatimusten ja kansallisten tukiohjelmien vauhdittamana lähtenyt vahvaan kasvuun. Vuotuiset kasvuprosentit asennettujen aurinkosähköjärjestelmien kokonaistehossa ovat olleet jopa yli 30 prosenttia. Viimeistään EU:n tavoitteet uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuuden kasvattamisesta ovat nostamassa aurinkoenergian todella vakavasti otettavaksi uusiutuvan energian tuotannon vaihtoehdoksi, Jyrki Leppänen ABB:ltä sanoo. ABB Espanjan auringon alla ABB on vahvasti mukana kehittämässä ratkaisuja aurinkoenergian hyödyntämisen edistämiseksi. Energiatehokkuus ja pitkä ikä ovat myös aurinkoenergiaratkaisuissa ABB:n valtit. Esimerkiksi aurinkopaneelien ja keräinten suuntausjärjestelmät nostavat energiantuotantoa jopa 30 prosenttia. Järjestelmät hyödyntävät ABB:n tehokkaita taajuusmuuttajia, logiikkaa ja moottoreita, Leppänen sanoo. Näyttöjä yhtiön osaamisesta löytyy muun muassa Euroopan suurimmasta aurinkovoimapuistosta, Espanjan Sierra Nevadasta. Aurinkosähkö on parhaimmillaan, kun rakennusten jäähdytyksen ja ilmastoinnin kulutushuippuja leikataan keskikesällä; tuotto ja kulutus ovat samanaikaisia. *Valosähköinen ilmiö: Aurinkosähkön tuotanto perustuu valosähköiseen ilmiöön (photovoltaic effect), jossa valoherkillä puolijohteilla voidaan tuottaa sähköä suoraan auringonvalosta ilman liikkuvia osia. Puisto tuottaa vuosittain sähköä noin espanjalaistaloudelle ja sen ansiosta jää syntymättä tonnia kasvihuonepäästöjä vuosittain. ABB:n tuorein panostus aurinkoenergiapuolelle esiteltiin Hannoverin messuilla huhtikuussa Aurinkosähköjärjestelmiin Suomessa kehitetty uusi vaihtosuuntaajaperhe mahdollistaa useiden megawattien kokoisten aurinkosähköpuistojen sekä toimisto- ja teollisuusrakennuksiin integroitujen järjestelmien kustannustehokkaan toteuttamisen. Tällä hetkellä ollaan luomassa pohjaa aurinkoenergian lopullista läpimurtoa varten. ABB on tässä vahvasti mukana. Vuonna 2030 aurinkosähkö on jo oleellinen ja luonnollinen osa energiainfrastruktuuria, Leppänen uskoo. Tiedemiesten mukaan varmaa on ainakin se, että tämä uusiutuva energianlähde nousee taivaalle vielä vähintään neljän miljoonan vuoden ajan. 19

20 Teksti: Matti Valli Kuvat: Jani Mahkonen Myllykoski Paper Energiatehokkuutta selvityksestä toteutukseen Myllykoski Paperin paperitehtaalla luotiin neljä vuotta sitten energiastrategia. Sen tavoitteet on nyt saavutettu, vaikka tuotanto on samanaikaisesti kasvanut. Apuna on ollut ABB:n kanssa solmittu energiatehokkuussopimus. 20 Myllykoski Paperin emoyhtiö Myllykoski Oyj:n ilmastopolitiikkaan liittyvät kehitystehtävät saivat vauhtia jo 2000-luvun alkupuolella. Silloin asiakkaat alkoivat kysellä tuotannon energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen perään. Asiak kaat vaativat, että paperintoimittaja sitoutuu omalta osaltaan sekä energian käytön tehostamiseen että kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Valtaosa ilmastonmuutokseen perehtyneistä tutkijoista uskoo ihmisten oman toiminnan antavan vauhtia kehitykselle. Energiansäästö on osa ilmastopoliittista tavoitteenasettelua ja energia-asioista on tullut kaikkien asioita. Enää ei ajatella, että energian säästäminen on johdon ongelma, toteaa Myllykoski Oyj:ssä kestävästä kehityksestä vastaava johtaja Erkki Peltonen. Huoli ilmastonmuutoksesta on johtanut kansainvälisiin sopimuksiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Päästöjen vähentämiselle on asetettu prosentin tavoite. Energiaa on säästettävä 20 prosenttia ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä saman verran. Päästö- ja energiatavoitteet eivät koske pelkästään meitä. Ne koskevat myös asiakkaitamme, paperin käyttäjiä, painotaloja sekä

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta Timo J Miettinen Sustainability Controller ABB Oy,Drives Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta ABB Group -1- ABB lyhyesti Pääkonttori: Zürich, Sveitsi Henkilöstöä n. 120.000 noin 100 maassa

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä

Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä Energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön tehostaminen on ABB:n ydinosaamista Sähköverkkojen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Asiakkaan energiatalouden optimointi

Asiakkaan energiatalouden optimointi Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut

Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta. 16.5.2011 Alerta-palvelut Alerta-palvelut Hallittua turvallisuutta 1 Onko kiinteistöjesi hälytyksensiirto hallittua? Kulkeeko tieto kiinteistöjen hälytyksistä luotettavasti? Välittyvätkö hälytysilmoitukset oikeille vastaanottajille?

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot