Älykästä sähköä. Hiilijalanjälki voi kompensoitua puolessa päivässä. Olkiluodossa luotetaan ennakkohuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Älykästä sähköä. Hiilijalanjälki voi kompensoitua puolessa päivässä. Olkiluodossa luotetaan ennakkohuoltoon"

Transkriptio

1 TOUKOkuu 2/2009 Älykästä sähköä Uudenlainen teknologia mullistaa sähköverkon toiminnan Olkiluodossa luotetaan ennakkohuoltoon 16 Hiilijalanjälki voi kompensoitua puolessa päivässä

2 Pääkirjoitus Hyvät Asiakkaat Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa, öljyn jalostuksessa, hiilen muunnossa sekä energian siirrossa ja jakelussa syntyneet häviöt vastaavat noin 22 prosenttia koko Suomen energiankäytöstä. Teollisuudessa energiahukkaa syntyy muun muassa energiasyöpöistä prosesseista, jotka rasittavat yritysten tuotantotehokkuutta ja kilpailukykyä sekä aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön tehostaminen on ABB:n ydinosaamista. Teknologioidemme avulla häviöitä koko energiaketjussa tuotannosta käyttöön on mahdollista leikata huomattavasti parhaimmillaan jopa 30 prosentilla. Olemassa on siis jo nyt tekniikkaa, jonka avulla toimintaa energiaketjussa on mahdollista tehostaa ja päästöjä vähentää välittömästi. Tässä lehdessä esiteltävä Rautaruukin energianhallintajärjestelmän uudistus on yksi hyvä esimerkki. Energiatehokkuudessa on kyse paitsi eurojen ja ympäristön säästämisestä, myös yrityskuvasta. Energiatehokkuus on tänä päivänä yksi niistä tekijöistä, joilla erottua markkinoilla ja kilpailijoista. Ensimmäinen edellytys energiatehokkuuden jatkuvalle parantamiselle on oman energiankäytön tunteminen. ABB:n tarjoama energiatehokkuuspalvelu on ohjelma energiatehokkuustoimenpiteiden kartoitukseen ja toteuttamiseen. Tämän yhteistyösopimuksen avulla esimerkiksi Myllykoski Paper on onnistunut saavuttamaan energiastrategiassaan asettamansa tavoitteet. Siitä lisää sivuilla Ilmastonmuutoksen torjumiseksi, energiatehokkuuden edistämiseksi ja sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi kehitteillä oleva älykäs sähköverkko avaa mielenkiintoisia visioita tulevaisuuden sähkön tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Älyverkon ennustetaan kiihdyttävän muun muassa sähköautojen käyttöönoton laajenemista sekä aktivoimaan kuluttajat pelkistä sähkön käyttäjistä myös sähkön tuotantoon ja myyntiin. ABB uskoo vahvasti älykkäiden sähköverkkojen tulevaisuuteen. Haluamme olla eturintamassa mahdollistamassa uuden ajan sähköverkon käyttöönottoa Suomessa. ABB:n kaltaisten alan johtavien yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö energia- ja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymässä Cleen Oy:ssä mahdollistaa globaalisti merkittävien innovaatioiden luomisen. Aurinkoisen kesän toivotuksin, Mikko Niinivaara vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari , Projektipäällikkö: Tarja Qvickström, p , Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Milla Johansson, Tua Kauppala, Aki Kulmala, Leena Munde, Eila Nyman, Mikael Strömbäck, Paula Törnroos, Matti Vaattovaara Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja ulkoasu: asiakaslehtibyroo Maggie Oy, Paino Waasa Graphics, 2009 Painosmäärä ISSN

3 Sisällys 2/09 : Power&Automation 16 ABB:n 250 kw:n taajuusmuuttajan hiilijalanjälki kompensoituu jo puolen päivän käytöllä Luotettavuus tärkeintä ydinvoimalassa Myllykoski Paper satsaa energiatehokkuuteen Sähköauto ABB:n komponenteilla Lehden sisältö: 4 Uutiset: Uusi pienoislogiikkasarja. Marcus Wallenberg -palkinto ABB:n innovaatiolle 5 Ruukki uusi energianhallintajärjestelmänsä 6 Uutiset: Maasyöttöjärjestelmä satamiin. Uusi valurautainen moottori 7 TVO:n Olkiluodon ydinvoimalassa testaus ja ennakointi korostuvat 10 Älykäs sähköverkko mullistaa sähkönjakelun 15 DTC on edelleen ylivoimainen moottorisäätö 16 Taajuusmuuttajan ekologinen takaisinmaksuaika on hämmästyttävän lyhyt 19 Aurinkoenergian hyödyntäminen kasvuun 20 Myllykoski Paper on ABB:n energiatehokkuuskumppani 23 Tee-se-itse sähköautossa hyrisee ABB:n tekniikkaa 3

4 Uutiset Lisätietoja: ja palvelut Näppärä pienoislogiikkasarja AC500-eCo ABB tuo markkinoille kompaktit AC500-eCo-logiikat ja 14 uutta I/Okorttimallia, jotka ovat täysin integroitavissa nykyiseen AC500-logiikkasarjaan. Koko AC500-järjestelmän tavoin myös eco-tuotteita voidaan käyttää joustavasti sen skaalautuvan ja moduulipohjaisen järjestelmärakenteen ansiosta. eco-sarjan tuotteilla järjestelmän mitoittaminen on entistä taloudellisempaa. Tarpeen mukaan keskusyksikköä voidaan laajentaa paikallisesti enimmillään seitsemän S500-I/Omoduulin avulla. Selkeä järjestelmärakenne, yhtenäiset liitännät ja yhtenäinen ohjelmointiympäristö takaavat nopean asennuksen ja suunnittelun. eco-sarja korvaa vanhan AC31-logiikkaperheen 40/50- sarjan tuotteet. AC500-eCo tulee myyntiin kesäkuussa Lisätietoja: Risto Haavisto, p Kisa energia tehokkuudesta on käynnistynyt ABB Oy on käynnistänyt yhteistyössä Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa valtakunnallisen energiatehokkuuskilpailun, jolla haetaan teollisuuden, energiayhtiöiden ja kuntien parhaita sähkön tuotantoa, siirtoa, jakelua ja käyttöä tehostavia toimenpiteitä Suomessa. Avoimen kilpailun tavoitteena on lisätä tietoisuutta energiatehokkaiden valintojen merkityksestä, edistää energiatehokkaan teknologian hyödyntämistä ja vaikuttaa ympäristömyönteisen yhteiskunnan kehitykseen. Energiatehokkuus on ABB:n ydinosaamista. Kilpailun kautta nostamme esiin parhaimmat esimerkit Suomesta, sanoo Aki Kulmala ABB:ltä järjestettävän kilpailun säännöt ja muu ohjeistus löytyvät osoitteesta Älykästä taloautomaatiota Kun taloautomaatiossa kaikki rakennuksen sähköiset toiminnot yhdistetään yhtenäiseksi ja energiatehokkaasti toimivaksi verkoksi, säästyy rahaa niin rakennuksen toteutusvaiheessa kuin sen elinkaaren aikana. ABB i-busr EIB/KNX on älykäs ohjausjärjestelmä, joka on nykyaikainen ja helposti muunneltavissa. Järjestelmällä voidaan ohjata muun muassa valaistusta, lämmitystä, jäähdytystä, ilmastointia ja vaikkapa markiiseja. Suomen KNX-myyjänä ja -edustajana toimii ABB Busch-Jaeger Oy. Yritys on toiminut aikaisemmin nimellä Ensto Busch-Jaeger Oy. 4 ABB Oy:n innovaatiolle Marcus Wallenberg -palkinto Marcus Wallenbergin säätiö on myöntänyt vuoden 2009 Marcus Wallenberg -palkinnon Jouni Ikäheimolle, Vesa Kajanderille ja Bengt Welinille. Palkinto on huomionosoitus heidän uraauurtavasta työstään paperikonei den suorakäyttöjärjestelmän kehittämisessä Suomen ABB:llä. Suorakäyttöjärjestelmä parantaa omalta osaltaan paperiteollisuuden kilpailukykyä muun muassa lisäämällä tuotannon tehokkuutta, parantamalla tuotteiden laatua, laskemalla elinkaarikustannuksia ja edistämällä paperinvalmistuksen ympäristömyönteisyyttä. Kestomagneettimoottoriteknologiaan perustuvan tekniikan soveltaminen kaikkiin rataleveydeltään yli viisimetrisiin paperikoneisiin leikkaisi energiankulutusta noin 400 gigawattitunnilla Euroopassa ja yli gigawattitunnilla maailmanlaajuisesti. Paperinvalmistuksessa suorakäyttötekniikka on jo laajasti käytössä. Uusia sovellusalueita tekniikka on löytänyt muun muassa laivoista sekä vesi- ja tuulivoimaloista. Lisätietoja: Lisätietoja: Harri Liukku, p Puistomuuntamot vakioidaan Vakioinnin tarkoitus on vähentää erikoisratkaisuja ja siten yhdenmukaistaa toiminnallisuutta. Vakiointitoimenpiteet on suunniteltu yhdessä asiakkaiden kanssa, ja teknisistä sekä rakenteellisista ratkaisuista on valittu ne, jotka parhaiten soveltuvat asiakkaiden tarpeisiin eri markkina-alueilla. Näin syntyy kustannussäästöjä läpi koko toimitusketjun: komponenttihankinnat yksinkertaistuvat, asiakas säästää hankintahinnoissa ja varaosien saatavuus helpottuu. Myös toimitusaika lyhenee, sillä muuntamoita voidaan valmistaa varastoon. Vakiointi lisää käyttöhenkilökunnan laitetuntemusta, mikä helpottaa käyttöä ja huoltoja. Useita puistomuuntamotyyppejä on jo vakioitu ja yhdenmukaistaminen jatkuu. Lisätietoja: Jussi Valkama, p

5 Maailma lukuina Teksti: Marjatta Pietilä Kun Ruukki allekirjoitti sopimuksen energianhallintajärjestelmänsä uusimisesta, päätöksen taustalla oli monia tekijöitä. Vanhan energianhallintajärjestelmän palvelimien palvelusopimus oli päättynyt. Samanaikaisesti Ruukilla oli tarve päivittää ja laajentaa energianhallintajärjestelmänsä vastaamaan nykypäivän tarpeita. Lisäksi vuodenvaihteessa voimaan tullut tasepalvelun harmonisointi edellytti sähkön tuotanto- ja kulutustaseiden eriyttämistä ja kustannustehokkuus sähkönkulutuksen parempaa ennustettavuutta. Toimittajaksi valittiin ABB, joka oli toimittanut myös aiemmin käytössä olleen järjestelmän. Energianhallintajärjestelmää käytetään työkaluna Raahen tehtaalla sijaitsevan voimalaitoksen prosessihäiriöiden selvityksessä. Sen avulla myös seurataan energiankäyttöä Ruukin Suomessa sijaitsevilla tehtailla. Energiaraportoinnin ja monitoroinnin avulla voidaan ABB:n mukaan teoriassa saavuttaa jopa 25 prosentin energiansäästö. Ruukissa säästöt syntyvät voimalaitoksen käytön optimoinnista sekä alenevista sähkönhankintakustannuksista. Tänä keväänä prosessien ajo on ollut poikkeuksellista ja vaativaa, joten järjestelmän normaaliolosuhteissa tuomaa energiansäästöä ja päästöjen vähenemistä ei ole vielä voitu arvioida. Uusi järjestelmä toimii Windows-alustalla, joten navigointi ja ylläpito on helppoa. Se on myös helposti laajennettava. Raportit on toteutettu Excelillä. Tuotetta kehitetään koko ajan, jolloin jatkuvuus on taattu pitkälle tulevaisuuteen, kertovat voimalaitoksen päällikkö Seppo Kenakkala ja kehitysinsinööri Juha Vuolteenaho Ruukista. 25% Ruukki uusi energianhallintajärjestelmänsä. Uusi järjestelmä joustaa ja kehittyy terästeollisuuden muutoksessa seuraavat kymmenen vuotta eteenpäin. säästöä energiakuluissa 5

6 Puhdasta ja melutonta sähköä satamissa Alukset käyttävät sähköä ilmastointiin, valaistukseen, jäähdytykseen ja lastin käsittelyyn satamassa ollessaan. Tämä sähkö tuotetaan dieselpolttoaineesta, laivan omilla apugeneraattoreilla, mikä aiheut taa pakokaasupäästöjä ja melua. Maasyöttöjärjestelmässä (shore connection) laiva kytketään valtakunnan verkkoon, josta se saa tarvittavan sähkön satamassa ollessaan. ABB:llä on tarjota kaikki satamassa ja aluksessa tarvittava teknologia ja palvelut maasyöttöjärjestelmiin. Ensi vuonna voimaan tuleva EU-direktiivi määrää satama-alueella käytettäväksi erittäin vähärikkistä polttoainetta. Sen haittapuoli on korkea hinta, joten verkosta saatavan sähkön hinta on kilpailukykyistä. Lisäksi verkkosähkö on vähäpäästöistä ja melutonta. Maasyöttö soveltuu erityisesti aluksille, kv 6 20 kv Shore side substation Transformer Frequency conversion Cable management system 6,6/11 kv Satamaan tarvittavan teknologian toimittaa ABB. Teknologian avulla satama kytketään valtakunnan verkkoon. Toimituslaajuuteen sisältyvät tarvittavat muuntajat, taajuusmuuttajat, katkaisijat sekä suojaus- ja ohjausjärjestelmä. jotka käyvät säännöllisesti satamassa, viipyvät noin 6 7 tuntia ja tarvitsevat paljon sähköä. Tyypillisiä tällaisia ovat matkustajalautat, risteilijät sekä konttilaivat. On board system AE 400V Uutiset Laivasta ja satamasta riippuen kaapelin käsittelyjärjestelmä voidaan sijoittaa joko laivaan tai sataman puolelle. Laivaan tarvittavan teknologian toimittaa ABB. Teknologian avulla laivan sähköverkko kytketään ja synkronoidaan valtakunnan verkkoon. Toimituslaajuuteen sisältyvät tarvittavat muuntajat, liittimet, katkaisijat sekä suojaus- ja ohjausjärjestelmä. Aiheesta enemmän: Lisätietoja: Marcus Martelin, p Valurautainen M3BA varusteltavuutta korkealla hyötysuhteella Muuntajalle uusi elämä 6 ABB tuo loppuvuodesta markkinoille valurautaisen M3BA-moottorin. Uusi EFF1-hyötysuhdeluokan moottori kattaa runkokoot ja napaluvut 2 8. Saatavilla ovat yleisimmät käytössä olevat jännitteet: 230, 400, 500 ja 690 volttia. Tilauksesta moot- tori on saatavilla myös erikoiskäämityksillä. Uutuusmoottori on suunniteltu erityisesti teollisuuskäyttöön ja OEM-asiakkaille, joille kattava lisävarusteltavuus ja hyötysuhde ovat tärkeitä. Yleisimpiä sovelluskohteita ovat pumppaus ja puhallus. M3BA-moottorin teho kattaa uusien IE-hyötysuhdeluokkien määrittelemän alueen 0, kilowattia ja täyttää näin 2010-luvun tiukkenevat hyötysuhdevaatimukset. Uusien IE-luokkien mukainen hyötysuhde on IE2. M3BA lanseerataan loppuvuodesta 2009 tehoon 55 kilowattiin saakka. Suuremmat tehot tulevat markkinoille vuonna Uutuusmoottorille myönnetään kahden vuoden takuu. Lisätietoja: Antti Kortelainen, p Uudelleenkäämintä on ABB:n vastaus ikääntyvän muuntajakannan mukanaan tuomaan haasteeseen Suomessa. Käytännössä uudelleenkäämintä tarkoittaa käämien ja eristysosien uusimista. Toimenpide säästää ympäristöä, koska yli 50 prosenttia muuntajaan käytetystä materiaalista, kuten käyttökelpoinen sydän, säiliö ja jäähdyttimet hyödynnetään. Paitsi ympäristöriski, vanhentunut muuntaja on riski myös Suomen sähkönjakelun luotettavuudelle. Kantaverkon jännitetasot ovat vuosien saatossa nousseet merkittävästi. Uudelleenkääminnässä jännitteet nostetaan nykyverkon vaatimalle tasolle ja kasvatetaan samalla muuntajan tehokkuutta. Tuloksena on uudenveroinen muuntaja, jonka tekniset ominaisuudet, kuten kuormitettavuus ja oikosulkulujuus ovat parantuneet. Kustannukset ovat noin 70 prosenttia uuden muuntajan hankintahinnasta. ABB antaa uudelleenkäämitylle muuntajalle uutta muuntajaa vastaavan takuun. Lisätietoja: Joni Prosi, p , Rurik Lillqvist, p

7 Asiakasyhteistyö Teksti: Soila Ojanen Kuvat: Jussi Partanen Olkiluodossa ennakoidaan, testataan ja tarkistetaan Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden turvallisuus taataan ennakoivalla otteella. Jatkuva huolto ja investointien pitkän tähtäimen suunnittelu kehittävät järjestelmällisesti ydinvoimalaa. Toiminnassa korostuu luotettavuus. 7 TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan päämuuntaja on ABB:ltä. Kuvassa sähköasentaja Markku Tolvanen.

8 Olkiluoto Eurajoella, Rauman ja Porin välimaastossa sijaitseva Olkiluodon saari on ollut vahvasti median salamavaloissa Teollisuuden Voiman kolmannen ydinvoimalaitoksen jättityömaan vuoksi. Rakenteilla olevan voimalaitoksen kylkeen asennetaan jo ensimmäisiä punaisia pintalevyjä. Kaksi ensimmäistä voimalaitosyksikköä ovat tuottaneet sähköä jo kolmisenkymmentä vuotta. 8 Katse tulevaisuudessa Ydinvoimalassa vierailija tutustuu heti turvallisuuteen. Ydinvoimalaitoksen portilla tarkastetaan jokaisen henkilöllisyys ja vierailulupa. Vierailija saa ajo-ohjeet keskuskonttorille, missä sijaitsee myös voimalaitostekniikan johtajan Janne Mokan työhuone. Tänne pääsee yhden pyöröportin läpi. Valvomohenkilökunta ja voimalaitokselle töihin menevät kulkevat kolmesta pyöröportista, Mokka kuvaa kulunvalvontaa. Mokka vastaa Olkiluoto 1:n ja 2:n laitosyksiköiden teknisestä kehittämisestä ja isojen investointien toteuttamisesta. Aiem min hän on ollut sähkö- ja automaatiokunnossapidon toimistopäällikkö. Nykyiseen työhöni kuuluvat laitosyksiköiden turvallisuuden jatkuva parantaminen ja käytettävyyden ylläpito. Suunnittelussa katse on vuosien päässä. Fakta Sähköasentaja Markku Tolvanen ja voimalaitostekniikan johtaja Janne Mokka tutkivat laitosyksikön päämuuntajaa. Jatkuvaa yhteistyötä TVO:n perustamisesta lähtien Pitkäaikaisen yhteistyön aikana ABB on toimittanut Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon voimalaitosyksiköille tuotteita, järjestelmiä sekä palveluita. Viimeisimmät toimitukset ovat keskittyneet Olkiluoto 1:n ja 2:n tehonnostoihin ja laitteiden päivittämiseen uusimpaan teknologiaan. Esimerkkejä ABB:n viimeaikaisista tilauksista ja toimituksista TVO:lle turbiinisuojauksen uusinta uudet merivesipumppujen moottorit erikoismuuntajia varavoimalaitoksen liityntään generaattori-, moottori-, taajuusmuuttaja-, muuntaja-, käämikytkin-, instrumentointi- ja katkaisijahuollot sekä relekoestukset vuosihuolloissa Olkiluodon ydinvoimala on toiminut jo kolmisenkymmentä vuotta. ABB on vaihtanut jo muun muassa voimalan syöttövesipumppujen moottorit. Lähes kaikki uusittu jo kerran Ydinvoimalaitos panostaa ennakkohuoltoon. Vikakorjaus on vähäistä. Laitteistojen ja järjestelmien uusinnat toteutamme koetellulla tekniikalla, emme uusilla innovaatioilla, Janne Mokka sanoo. Vastuualueet on määritelty tarkasti. Ydinvoimalaitoksessa jokaisella järjestelmällä ja jokaisella laitteella on vastuuhenkilö. Valvomohenkilö kunta valvoo prosessia ja kunnossapito huolehtii ennakkohuollosta. Toimintaan kuuluu paljon määräaikaiskokeita, joilla järjestelmien toiminta varmistetaan. Tulokset analysoidaan. Ennakointi tarkoittaa säännöllistä testausta, huoltoa ja laitteiden eliniän hallintaa. Tavoitteena on pitää nykyiset laitokset turvallisina, luotettavina ja kustannuksiltaan kilpailukykyisinä vähintään seuraavat 40 vuotta, Janne Mokka listaa. Suurin osa massiivisen järjestelmän osasista on jo kertaalleen uusittu. Monen laitteen toimittaja on ABB Oy tai sen edeltäjät, joten luonnollinen jatkumo on, että yritys toimittaa uusia laitteita Olkiluotoon ja huoltaa niitä. Voimalaväen valpas katse Olkiluodossa työtä hallitsee korostunut turvallisuuskulttuuri. Opetamme oman väkemme ja saarelle tulevat alihankkijat kyseenalaistamaan ja tuomaan esille poikkeavia asioita. Päätöksiä ei saa tehdä yksin. Jos saatua ohjetta ei voi noudattaa, improvisointi on kielletty. Täytyy pysähtyä ja kertoa tilanteesta eteenpäin, Janne Mokka selvittää. Valpas työntekijä antaa tarvittaessa palautetta. Meillä töitä tekevät laitteidemme parhaat osaajat. Se johtaa usein siihen, että alihankkijoista tulee pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Ostamme luotettavaa osaamista. Jokaisen Olkiluotoon tulevan firman laatuprosessit tarkastetaan. Miten yritys kouluttaa väkensä? Toimivatko työprosessit? Hallitsevatko he laitteensa? Millainen on työntekijöiden vaihtuvuus? Kaikki tämä kiinnostaa TVO:ta.

9 Fakta Olkiluoto 1 ja 2 Teollisuuden Voiman kaksi ydinvoimalaitosyksikköä rakennettiin 1970-luvulla kasvaneeseen energiantarpeeseen. Yksiköt ovat Eurajoella. Ensimmäinen yksikkö kytkeytyi valtakunnan verkkoon Toinen yksikkö kytkeytyi Olkiluodon ydinvoimalaitos tuotti viime vuonna sähköä yli 14 terawattituntia. Olkiluoto tuottaa noin 16 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Taulu Olkiluodon pihamaalla kertoo voimalaitosyksikköjen tuottamista tehoista. Henkilöstössä on luonnollisesti vaihtuvuutta, muttei liikaa. Vuosi huoltoihin osallistuu yhä henkilöitä, jotka ovat olleet toteuttamassa jokaista Olkiluodon laitosyksiköiden vuosihuoltoa. Alallamme on kuitenkin menossa sukupolvenvaihdos, Janne Mokka sanoo ja muistuttaa, että osaamisen pitää siirtyä tuleville tekijöille. Kymmenkunta todistusta taskussa Tavarantoimittajat tietävät voimalan tarkan kontrollin. ABB:n laitekunnossapidon yhteyshenkilö Reima Mahlamäki kertoo, että voimalaan tulevilta työntekijöiltä vaaditaan muun muassa puhtaat tulokset huumetestissä ja viranomaisen turvaselvitys. Luotettavan, ison yrityksen etuna on mahdollisuus tarjota pitkäkestoinen asiakassuhde. Palveluiden saatavuus sekä jatkuvuus on arvokasta, Mahlamäki sanoo. Ydinvoimalabisnes vaatii tekijöiltään vastuullisuutta. Meillä töissä olevat haluavat tehdä asiat kunnolla. Teknistä osaamista on oltava. Toisaalta työ vaatii myös yhteistyötaitoja, sillä työskentelemme monien viranomaisten ja erilaisten kumppanien kanssa, Janne Mokka sanoo. Palvelut koko elinkaarelle Myös komponenttien luotettavuus on ydinvoimalaitoksessa etusijalla. Esimerkiksi ABB:n laitteet ovat olleet laadultaan hyviä. Lisäksi yritys tarjoaa palveluja koko tuotteen elinkaarelle: testausta, huoltoa ja tukea. Tästä pidämme, Janne Mokka sanoo. ABB:ltä onkin Olkiluotoon ostettu runsaasti uusia laitteita. Vuosien saatossa yritys on vaihtanut muun muassa päämuuntajat sekä modernisoinut Päätöksiä ei saa tehdä yksin. Jos saatua ohjetta ei voi noudattaa, improvisointi on kielletty. Janne Mokka syöttövesipumppujen moottorit. Yhteistyömme on jatkuvaa. Olemme vastikään tehneet ABB:n kanssa yhteistyösopimuksen, joka varmistaa laitoksen ohjausjärjestelmien komponenttien saatavuuden tulevaisuudessa, Mokka kertoo. Reima Mahlamäki tietää, mitä Olkiluoto odottaa toimittajalta. Järkevä työnjako on tärkeää. Teemme huoltoja yhdessä TVO:n oman väen kanssa. Tilaajan ja toimittajan on mietittävä, mikä työnjako on kannattavin ja miten taata työturvallisuus yhteisillä työmailla. Huoltojen aikana teemme muuntajien, sähkökäyttöjen, instrumenttilaitteiden, moottorien, relesuojauksien ja katkaisijoiden huoltoja ja testauksia, Mahlamäki kertoo. ABB osallistuu revisioissa lisäksi muun muassa generaattorien huoltoon. Aikataulussa pysyttävä Kaikki toiminta on hyvin säädeltyä. Suomen neljää ydinvoimalaitosyksikköä valvoo Säteilyturvakeskus. Toimitamme hyväksi koettuja ja laadukkaita palvelutuotteita. Ydinvoimalaitos ei ole testilaitos. Kaiken pitää toimia virheettömästi, Reima Mahlamäki sanoo. Myös aikataulutus on haaste. Isot muutostyöt tehdään vuosihuoltojen yhteydessä. Silloin voimalaitoksilla on kova vipinä, kun väkeä on moninkertaisesti normaaliin verrattuna. Aikataulussa pysyminen korostuu, Mahlamäki kertoo. 9

10 Teksti: Pertti Suvanto Energian internet pian todellisuutta Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu energian internetiksi. Tulevaisuudessa energiaa tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan kuten bittejä nykyään. Älykkäät ratkaisut yhdistävät informaatio- ja viestintäteknologian sähkö infraan. Perinteistä sähköverkkoa on pidetty yhtenä merkittävimmistä 1900-luvun teknologisista luomuksista. Ikävä kyllä, nykysilmin se on kuitenkin verraten tyhmä ja passiivinen. Sähköä virtaa yhteen suuntaan keskitetysti suurista voimalaitoksista loppukäyttäjille. Verkon ainoa työ on ollut energian jakelu. Sähkön tuotanto, jakeluverkko ja kuormat on nähty erillisinä prosesseina. Älykäs sähköverkko on asiakasvetoinen markkinapaikka hajautetulle energiantuotannolle ja kuluttajille. Sille on tyypillistä tarkasti hallittu, aktiivinen ja monisuuntainen energiavirta. Kaikki tapahtuu reaaliaikaisesti. Se sopeutuu, skaalautuu, ennakoi ja korjaa itseään automaation avulla. Älykäs verkko on myös erittäin luotettava ja turvallinen. Tänään kuluttajat ovat passiivisia vastaanottajia, eivätkä osallistu sähkön tuotantoon tai verkko-operaatioihin. Tulevaisuudessa asiakkaat saattavat tuottaa oman sähkönsä kotona ja myydä ylijäämän verkkoon. Pian meillä on myös sähköauto, jonka liitämme kotitöpseliin emme vain ladataksemme automme, vaan tuottaaksemme perheellemme puhdasta energiaa. 10 Markkinat omaan kotiin Älykkään verkon kehittymiseen on useita syitä. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista verkkoa. Maailmassa käytetään sähköä 14 terawattituntia päivässä. 50 vuoden päästä määrän arvellaan olevan kaksinkertainen. Puuttuva määrä kurottaisiin umpeen, jos 40 vuoden ajan joka päivä käynnistettäisiin uusi megawatin voimala. Vuoteen 2050 mennessä maailman energiaperäiset päästöt olisi kuitenkin puolitettava. Vattenfall Verkko Oy:n senior adviser Harri Lehtinen heittää ilmaan EU:n maineikkaan lukusarjan: Euroopan unionissa vähennetään kasvi-

11 11

12 huonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla. Samassa yhteydessä lisätään uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta nostetaan 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Tämä edellyttää, että asiakas pääsee itse aktiivisesti vaikuttamaan sähkön käyttöönsä markkinasignaalien mukaisesti. Hän saa markkinapaikan kotiinsa. Uusiutuvien energialähteiden kuten tuulen ja auringon hyödyntäminen on mahdollista erityisesti pienimuotoisessa sähkön tuotannossa. Sen kytkeminen jakeluverkkoon vaatii verkoilta älykkyyttä. Samaa mieltä on Fortum Distribution -liiketoimintayksikön senior adviser Kari Koivuranta. Jo vuoden kuluessa asiakkaiden rooli sekä sähkön kuluttajina että tuottajina on aivan toisella tasolla. 12 Uusiutuvien energialähteiden kuten tuulen ja auringon hyödyntäminen on mahdollista erityisesti pienimuotoisessa sähkön tuotannossa. Sen kytkeminen jakeluverkkoon vaatii verkoilta älykkyyttä. Harri Lehtinen Pertti Järventausta Tampereen teknillisestä yliopistosta, Kari Koivuranta Fortumilta, Dick Kronman ABB:ltä ja Harri Lehtinen Vattenfallilta näkevät älykkään sähköverkon mullistavan sähköntuotannon. Autot vaihtuvat, akut kehittyvät Uudet autot saattavat reilun parinkymmenen vuoden päästä olla pääosin sähköautoja. Sähköautojen arvellaan käyttävän reilun kymmenen vuoden päästä energiaa 10 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Yhdellä latauksella ajaa Suomen lähes päästä päähän. Tampereen teknillisen yliopiston sähköenergiatekniikan laitoksen johtaja, professori Pertti Järventausta arvelee, että uuteen verkkoon liittyvät, ladattavat sähkö- ja hybridiautot tulevat yleistymään nopeas ti. Valtakunnan tasolla sähkön kulutuksen kasvu ei kuitenkaan ole kuin parin paperitehtaan luokkaa. Mutta keski- ja pienjänniteverkon mitoitukseen vaikutus on dramaattinen. Älykkyyttä tarvitaan muun muassa lataukseen ja latauksen ohjaamiseen. Myös energian varastoinnin merkitys nousee uudessa sähköverkossa keskeiseksi. Sitä tarvitaan tuotannon ja verkon kuormien tasaukseen, reservitehoon sekä katkottomaan sähkönjakeluun. Parinkymmenen vuoden päästä varastointi on jo taloudellisesti kannattavaa. Koivuranta uskoo, että sähköautot tulevat olemaan myös energiavarastojen kehittymisen ajuri. Akkujen varastointikyky tulee kasvamaan olennaisesti. Lehtisen mukaan tuuli- ja aurinkovoima ovat jo valmista tek niik kaa.

13 Teksti: Jaana Nikkari Tutkimusyhteistyöllä vauhtia älyverkkojen kehitykseen Huoli energian saatavuudesta ja ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat nostaneet päästöttömän energian tehokkaan tuotannon, jakelun ja käytön yhdeksi kuluvan vuosisadan merkittävimmistä haasteista. Suomalainen vastaus näihin haasteisiin on Energia- ja ympäristöalan huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy, jossa alan johtavat yritykset ja tutkimuslaitokset hakevat tutkimusyhteistyöllä myös uusia ratkaisuja alan kilpailukyvyn edistämiseksi. Cleen on osa suomalaisen innovaatiojärjestelmän uudistamista. Tavoitteena on tehostaa tutkimusyhteistyötä, kehittää alan kansainvälisen tason osaamista ja näin tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua, sanoo ABB:n teknologiajohtaja ja Cleenin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Forsman. Cleenissä tutkimuksen on suunniteltu keskittyvän kahdeksaan teemaan, joista Energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot -ohjelma on toistaiseksi edennyt pisimmälle. Muun muassa EU:n tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamiseksi ovat toimineet ajurina älykkäiden sähköverkkojen tutkimustoiminnan vauhdikkaalle käynnistymiselle, sanoo ABB:n Dick Kronman, joka toimii ohjelman valmisteluryhmän puheenjohtajana. Jos niitä aiotaan tehokkaasti hyödyntää, ne edellyttävät myös hyviä varastoja. Pilvisiä ja tuulettomia päiviä varten ei tarvitsisi rakentaa toista tuotantomuotoa, hän sanoo. Sähköautojen arvellaan käyttävän reilun kymmenen vuoden päästä energiaa 10 kwh sadalla kilometrillä. Uusia verkkoja Suomen sähköverkoista pääosa on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Vanhenevia verkkoja on uusittava, jotta sähkön toimitusvarmuus pystytään takaamaan. Kun verkkoja uusitaan, sitä ei voi tehdä perinteisen mallin mukaan, Koivuranta tähdentää. Suomen jakeluverkon jälleenhankinta-arvo on noin 10 miljardia euroa. Tavoitteena on, että hinta uudistusten myötä tästä putoaa. Jos asiakkaat tai lainsäädäntö edellyttävät nopeaa uudistumista, hintapiikkejä saattaa syntyä, jos vielä käypää tavaraa joudutaan vaihtamaan uuteen, Lehtinen arvelee. Olemassa olevien verkkojen resursseja on kuitenkin käytettävä > ABB:n ydinosaamista Suomessa energia- ja ympäristöosaaminen on ollut perinteisesti vahvaa ja myös kansainvälisesti tunnustettua. Tutkimusyhteistyöllä luodaan nyt pohjaa uusille ratkaisuille, tuotteille ja palveluille, jotka mahdollistavat älykkään verkon toteuttamisen. Tutkimuksen keskiössä ovat tulevaisuuden sähkönjakelun infrastruktuuri ja aktiiviset resurssit sekä verkon älykäs hallinta ja käyttö. Käytännössä kysymys on muun muassa verkon luotettavuuden lisäämisestä, sähkön laadun parantamisesta tehoelektroniikalla sekä sähkön tuottajan ja kuluttajan toimimisesta tulevaisuudessa koko voimajärjestelmän aktiivisena osana. ABB:llä uskotaan vahvasti älyverkon tulevaisuuteen. Jo nyt yhtiöllä on tarjota tuotteita, järjestelmiä ja palveluja, jotka tekevät verkosta älykkäämmän ja siten luotettavamman. Energian tuotannon ja käytön tehostaminen on ABB:n ydinosaamista. Cleenin myötä tiivistyneellä yhteistyöllä meillä on paremmat mahdollisuudet globaalisti merkittävien innovaatioi den luomiseen, Kronman sanoo. Pitkän tähtäimen visiona on nostaa energia- ja ympäristöteollisuus Suomen johtavaksi teollisuudenalaksi sekä maailmanlaajuiseksi markkinajohtajaksi valikoiduilla liiketoiminta-alueilla vuoteen 2050 mennessä. Lisätietoja: Dick Kronman, p

14 mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Tämän voi siis tehdä kalliisti tai sitten älykkäästi ja vähän pienemmillä investoinneilla. Asiakas viime kädessä maksaa verkkoinvestoinnit, Järventausta sanoo. Älykkään verkon yksi toimintaedellytys on, että sähköverkon toimitusvarmuus on aivan toisella tasolla, mitä se nykyisissä avojohdoissa on. Tämä merkitsee Suomessakin maakaapeloinnin yleistymistä myös maaseudulla. Tällä saralla olemme selvästi jäljessä muista Pohjoismaista. 14 Suomessa jo Smart grid 1.0 Suomessa on jo otettu älyverkkojen ensiaskel verkostoautomaatio on pitkällä ja älykkäitä mittareita vaihdetaan kotitalouksiin vauhdilla. Automaattinen vianpaikannus ja -erotus ovat olennainen osa älykästä verkkoa. Valvomossa tiedetään joka hetki, mikä verkon kytkentä tilanne on. Tähän asti tämä on koskenut keskijänniteverkkoa, mutta uusien älykkäiden mittareiden avulla se pystytään laajentamaan myös pienjänniteverkkoon, Koivuranta sanoo. Älykkään verkon yksi etu on, että verkot pystyvät toimimaan myös saarekkeina. Kun valtakunnan tasolla verkko notkahtaa, se tarkoittaa yleensä laajaa pimennystä. Älykäs verkko pystyy toimimaan siinäkin tilanteessa ja pitämään sähköä paikallisesti yllä. Tämä vähentää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa vian paikannus tarkoittaa edelleen sitä, että asiakas tarttuu puhelimeen. Nyt muutkin maat ovat tulossa nopeasti Pohjolan perässä. Älykäs verkko on Suomessakin ottanut harppauksen älykkäillä mittareillaan, jotka pystyvät lähettämään katkeamattomana virtana informaatiota verkon haltijoille. Niiden avulla kyetään määrittelemään hyvin tarkasti sähkökatkokset. Asiakkaat saavat myös yksityiskohtaista tietoa sähkön kulutuksestaan. Fakta Cleen Oy (Cluster for Energy and Environment) Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Yksi valtion tiede- ja teknologianeuvoston aloitteesta perustetuista strategisen huippuosaamisen keskittymistä (SHOK). Tutkimusohjelmat: hiilineutraali energiantuotanto hajautetut energiajärjestelmät kestävät polttoaineet energiamarkkinat ja älykkäät sähköverkot tehokas energiankäyttö resurssitehokkaat tuotantoteknologiat ja palvelut materiaalien kierrätys ja jätteiden hallinta mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi Hallituksen puheenjohtaja ABB:n teknologiajohtaja Kimmo Forsman. Lisätietoja: Älykäs sähköverkko on Suomen sähköistämisen jälkeen ensimmäinen teknologinen murros, joka todella sykähdyttää insinöörin mieltä. Harri Lehtinen Tavoitteena on, että vähintään 80 prosenttia jakeluverkkojen asiakkaista on älykkäiden mittareiden etäluennan piirissä vuoden 2013 lopulla. Investointihankkeena kyseessä on suurin koko maan kattava jakeluverkkojen muutoshanke Suomessa maaseudun sähköistämiskauden jälkeen. Sähkön käyttäjälle tulee näin mahdollisuus pienentää sähkölaskuaan siirtämällä käyttöään huippukulutusajoista, jolloin sähkön markkinahinta on korkeimmillaan, alemman kulutuksen ja halvem man sähkön ajankohtiin. Tämä alentaa sähkön kulutus- ja hinta piikkejä ja sitä kautta kuluttajan sähkönhankintakustannuksia. Myös riski ajautua valtakunnallisen sähköjärjestelmän tehopulatilanteeseen ja sähkönkäytön rajoituksiin pienenee. Teknologinen murros vihdoin! Vattenfallin Harri Lehtisen mukaan tulevaisuudessa energiayhtiöt voivat valita kahdesta strategiasta. Ne voivat ottaa roolin, joka ohjaa kehitystä. Yleensä lainsäädäntö tulee sitten perässä. Toinen strategia on odottaa ja sopeuttaa toimintansa lakeihin ja asetuksiin. Yleensä isot sähkö- ja verkkoyhtiöt ovat valinneet näistä ensimmäisen, hän toteaa. Kuluttaja voi osallistua älyverkossa energiatehokkuuteen ja ilmastotalkoisiin tinkimättä omasta mukavuudestaan millään lailla. Seuraavan kolmen vuoden aikana erilaisia pilotti- ja demonstraatioprojekteja tullaan varmasti näkemään. Erilaisia visioita on siis paljon, mutta aika näyttää, mitkä niistä toteutuvat. Nyt on kuitenkin, pitkästä aikaa, selkeä suunta kohti tulevaisuutta. Sähkömarkkinoiden vapauttaminen oli tietyllä tavalla murros, mutta se muutti bisnes- ja ansaintalogiikkaa, ei teknologiaa. Älykäs sähköverkko on Suomen sähköistämisen jälkeen ensimmäinen teknologinen murros, joka todella sykähdyttää insinöörin mieltä, Lehtinen tiivistää miesten tuntoja.

15 DTC edelleen ylivoimainen moottorisäätö Asko Salminen, tuotepäällikkö ABB Oy, Kotimaan tuotemyynti Teknologia Suora momenttisäätö (Direct Torque Control) eli DTC on ABB:n kehittämä ja markkinoiden edistyksellisin taajuusmuuttajien säätömenetelmä. Sen ansiosta taajuusmuuttajien suorituskyky on noussut uudelle tasolle ja sovellukset, jotka aikaisemmin vaativat DC- tai servoteknologian käytön, ovat rutiinia DTC-teknologialle. Saksalaiset tohtorit Blaschke ja Depenbrock esittivät teorian suorasta momenttisäädöstä vuosina 1971 ja 1985 julkaistuissa artikkeleissaan. ABB on tutkinut DTC-tekniikkaa vuodesta 1988 lähtien ja ensimmäinen sitä käyttävä taajuusmuuttaja oli ACS600-sarja, joka tuli markkinoille Perinteisessä PWM-tekniikassa säädetään taajuutta ja jännitettä, jotka syötetään modulaattorin ja puolijohdekytkinten kautta moottorille. Modulaattorin käyttö aiheuttaa säätöpiiriin viivettä hidastaen moottorin reagointia taajuus- ja jänniteohjeeseen. DTC on ensimmäinen menetelmä, jossa säädetään suoraan moottorin momenttia ja magneettivuota ilman modulaattorin käyttöä. Tarkka ja nopea DTC:n perustana on erittäin tarkka moottorimalli, jonka lähtötietoina ovat käytettävän moottorin kilpiarvot. Lisäksi ensikäynnistyksen yhteydessä DTC tutkii moottorin sähköisiä suureita ja niiden avulla tarkentaa moottorimallia. Käynnin aikana moottorin tarkka tila, momentti, magneettivuo ja nopeus lasketaan tarkasti. Hystereesisäätömenetelmän avulla DTC:n kytkentälogiikka ohjaa puolijohdekytkimet asentoon, joka johtaa mahdollisimman nopeasti haluttuun tilaan. Sen seurauksena saavutetaan erittäin nopea momentin vasteaika. Tyypillinen momentin vasteaika on 1 2 millisekuntia ja se saavutetaan ilman nopeuden takaisinkytkentäanturia, kun vastaavasti vuovektorisäädettyjen taajuusmuuttajien tyypillinen vasteaika on millisekuntia. Staattista ja dynaamista nopeustarkkuutta Nopean momentin vasteajan seurauksena DTC-säädetyllä taajuusmuuttajalla on poikkeuksellisen hyvät dynaamiset suoritusarvot. Taajuusmuuttaja selviytyy hyvin prosessissa tapahtuvista suurista, äkillisistä kuorman muutoksista ilman ylijännitteestä tai -virrasta johtuvia laukeamisia. Nopeasta momenttisäädöstä johtuen myös staattinen ja dynaaminen nopeustarkkuus ovat erinomaisia. Säädön tarkkuus pienentää nopeuden muutoksia kuorman muuttuessa, mikä parantaa prosessien hallintaa ja tuotteiden laatua. Momentin hallinta alhaisillakin nopeuksilla onnistuu helposti ja nosturien sekä hissien taakka saadaan Fakta NOPEUDENSÄÄTÖPIIRI Momenttiohje Nopeusohje Nopeussäädin + kiihdytyksen kompensointi Vuon optimointi Päällä/Pois Vuojarrutus Päällä/Pois Nopeuden oloarvo Momentin ohjearvon säädin Vuon ohjearvon säädin Sisäinen vuo-ohje Vuokomparaattori Momentin oloarvo Vuon oloarvo Adaptiivinen moottorimalli MOMENTINSÄÄTÖPIIRI Momentin tila Vuon tila Sisäinen momenttiohje Momenttikomparaattori Ohjaussignaalit Optimaalinen kyt- Kytkinten kentälo- giikka asentokomennot Kytkinten asennot Välipiirijännite Moottorin virta Moottorin virta Sähköverkko Tasasuuntaaja Tasavirtavälipiiri Vaihtosuuntaaja liikkeelle ja pysäytettyä tasaisesti. Tästä on etua myös sovelluksissa, jotka vaativat suurta käynnistysmomenttia. Aktiivinen tulosilta korvaa diodisillan DTC-tekniikkaa käytetään myös korvaamaan taajuusmuuttajan tavanomainen diodisilta aktiivisella tulosillalla. Se mahdollistaa energian siirron taajuusmuuttajasta syöttävään verkkoon ja on laajasti käytetty tuulivoima teknologiassa, hisseissä, nostureissa ja kelaimissa. Aktiivista tulosiltaa käytetään myös sovelluksissa, joissa halutaan tuottaa mahdollisimman vähän harmonisia yliaaltoja syöttävään verkkoon. Aktiivisella tulosillalla varustettujen taajuusmuuttajien verkkovirran yliaaltosisältö on alle 5 prosenttia, kun se tavanomaisilla taajuusmuuttajilla on tyypillisesti prosenttia ja 12-pulssijärjestelmälläkin noin 12 prosenttia. Energiaa säästyy DTC-tekniikkaan liittyy myös energiaa säästävä ominaisuus, jota kutsutaan moottorin vuon optimoinniksi. Osakuormilla DTC optimoi moottorin magneettivuon nopeuden ja kuormituksen perusteella, parantaa huomattavasti pumppu- ja puhallinsovellusten hyötysuhdetta sekä vähentää moottorin melutasoa. Jatkuvaa tuotekehitystä ABB jatkaa edelleen DTC-teknologian kehittämistä, ja uusien ACSM1- sekä ACS850-taajuusmuuttajien säätö on entistäkin suorituskykyisempi. Jatkuva tuotekehitys varmistaa, että ABB pysyy kehityksen kärjessä ja tuottaa uusia taajuusmuuttajasukupolvia asiakkaiden vaativiin prosesseihin. Lisätietoja: Asko Salminen, p ~ 15

16 Ratkaisu Toimittanut: Jaana Nikkari ABB:n 250 kilowatin taajuusmuuttajan valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvä hiilijalanjälki kompensoituu jo puolen päivän käytöllä. Tämän jälkeen sähköä säästävän ja siten välillisesti energiantuotannon päästöjä vähentävän taajuusmuuttajan hiilijalanjälki on negatiivinen. Ekologinen takaisinmaksuaika vain puoli päivää 16 Tulokseen päästään uudella `Ekologinen takaisinmaksuaika` -menetelmällä, joka ottaa huomioon tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvän hiilijalanjäljen yhdistettynä ekotehokkaiden tuotteiden, kuten taajuusmuuttajien merkitykseen ympäristökuormituksen keventäjänä prosesseissa. Uusi menetelmä paikkaa ympäristötuoteselosteissa havaittuja epäkohtia. Ympäristötuoteselosteet keskittyvät tuotteiden valmistuksen, käytön ja käytöstä poistamisen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, eikä niissä huomioida tuotteen käytöstä aiheutuvia ympäristöetuja verrattuna vähemmän tehokkaiden ratkaisujen käyttöön. Ekotehokkaiden tuotteiden, kuten taajuusmuuttajien osalta tämä on selkeä epäkohta, Jukka Tolvanen ABB:ltä sanoo. Ympäristövaikutusten määrittäminen haastavaa Taajuusmuuttajien taloudelliset hyödyt on suhteellisen helppo laskea, koska niiden investointikustannukset, pienempi energiankulutus ja sähkön hinta tiedetään. Monissa käyttökohteissa taajuusmuuttajalla säästetään niin paljon energiaa, että takaisinmaksuaika rahassa on vain kuukausia. Ympäristövaikutusten määrittäminen on ollut huomattavasti hankalampaa kuin taloudellisen takaisinmaksuajan laskeminen. Yleisesti käytetty menetelmä tuotteiden valmistuksen, käytön ja käytöstä poistamisen aiheuttamien ympäristövaikutusten tutkimiseen on elinkaariarviointi (LCA, Life-cycle assessment). ABB tekee elinkaariarviointia ISO ympäristöstandardin vaatimusten mukaisesti. Arvioinnit kattavat tuotteen eliniän kaikki vaiheet: raaka-aineista komponentteihin, valmiiseen tuotteeseen ja sen käyttöön sekä käytöstä poistamiseen. Tietoa kerätään kaikista olennaisista panostuksista ja tuotoksista ja verrataan ympäristövaikutusluokkiin, kuten ilmaston globaaliin lämpenemiseen ja otsonikatoon. Taulukossa 1 on viisi keskeisintä ympäristövaikutusluokkaa, joita käytetään yleisesti taajuusmuuttajien elinkaariarvioinnissa. Suurimmat vaikutusalueet tunnistetaan, jonka jälkeen niitä tarkastellaan Fakta ABB:n työkaluilla säästökohteet selville ABB:llä on moottoreiden tai taajuusmuuttajien avulla toteuttavien ratkaisujen energiatehokkuuden vertailuun tarjolla kolme työkalua: EffSave sähkömoottoreille, PumpSave pumpuille ja FanSave puhaltimille. Ohjelmat laskevat säästöt energiakustannuksissa ja hiilidioksidipäästöjen määrässä sekä investoinnin takaisinmaksuajan. Helppokäyttöiset Excel-pohjaiset työkalut ovat maksuttomia ja ladattavissa ABB:n verkkosivuilta osoitteesta

17 ympäristökuormituksen vähentämisen kannalta. Näin elinkaariarvioinnit korostavat ympäristön huomioon ottavan suunnittelun (DfE, Design for Environment) ja muiden ympäristömyötäisten suunnittelu- ja tuotekehityskäytäntöjen merkitystä. Ympäristötuoteselosteet unohtavat käytön ympäristöedut Elinkaariarviointityön perusteella ABB julkaisee ympäristötuoteselosteita (EPD, Environmental Product Declaration) keskeisille tuotteilleen, kuten taajuusmuuttajille. Ympäristötuoteselosteissa kerrotaan tuotteen tärkeimmät ympäristövaikutukset valmistuksessa, käytön aikana ja käytöstä poistettaessa. Taulukoissa 2 4 on ABB:n 250 kilowatin ACS800 industrial drive -taajuusmuuttajan ympäristötuoteselosteen tiedot luonnonvarojen käytöstä, energiankulutuksesta ja häviöistä sekä päästöistä. Ympäristötuoteselosteet ovat hyödyllisiä viestittäessä elinkaariarviointien tuloksia. Puolueeton kolmas osapuoli voi sertifioida ne, mikä antaa tiedolle lisäuskottavuutta. Ympäristötuoteselosteiden avulla käyttäjät voivat verrata suoraan tuotteiden ympäristötehokkuutta, koska tiedot esitetään suhteessa toimintayksikköön (1 kilowatin nimellislähtötehoa taulukoissa 2 4). Ympäristötuote selosteet tukevat myös valmistajien pyrkimyksiä parantaa tuotteitaan, koska niistä tulee vertailukriteeri ympäristö tehokkuudelle. Ympäristötuoteselosteet keskitty vät ympäristövaikutuksiin, mutta joidenkin tuotteiden, kuten taajuusmuuttajien kohdalla niissä ei kuitenkaan huomioi da käytön mukanaan tuomia ympäristöetuja. Taulukoissa 2 4 olevien ympäristötuoteselostetietojen mukaan esimerkiksi ABB:n industrial drive -taajuusmuuttaja aiheut taa käyttöikänsä aikana suurimman ympäristövaikutuk sen, vaikka taajuusmuuttajan avulla energian kulutus voidaan helposti puolittaa monissa käyttö kohteissa verrattuna siihen, että moottoria pyöritetään täydellä jatkuu sivulla 18 Taulukko 1. Ympäristövaikutusluokat. Vaikutusluokka Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmaston lämpeneminen Tuotteen elinkaarenaikaiset happamoittavat päästöt Ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen GWP AP EP Kuvaus Indeksi, joka kertoo kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen ilmaston muutokseen ottaen huomioon maasta lähtevän lämpösäteilyn määrän 100 vuoden perspektiivillä. Indeksi, joka kertoo happamoittavien päästöjen vaikutuksen ottaen huomioon rikki- ja typpihappojen vetyioni pitoisuudet. Indeksi, joka kertoo ravinnekuormituksen vaikutuksen ottaen huomioon kuolleen biomassan aiheuttaman hapen tarpeen. Otsonikato ODP Indeksi, joka kertoo freoni- ja halonipäästöjen vaikutuksen otsonikerroksen ohenemiseen. Alailmakehän otsonia lisäävät päästöt POCP Tuotanto yksikköä/kw Indeksi, joka kertoo haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja typpioksidien vaikutuksen ottaen huomioon valokemiallisten oksidanttien muodostumisen. Taulukko 2. Tuotteen ympäristöselostetiedot. Negatiiviset luvut hävitysvaiheessa kuvaavat uusiokäyttöä tai kierrätystä. [2] Käyttö yksikköä/kw Hävittäminen yksikköä/kw Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö Hiili kg 0,66 560,80 0,46 Alumiini (Al) kg 0,06 0,00 0,00 Kupari (Cu) kg 0,12 0,00 0,11 Teräs (Fe) kg 0,61 0,00 0,49 Mangaani (Mg) kg 0,00 0,00 0,00 Luonnonkaasu kg 0,18 65,35 0,02 Uraani (U) kg 0,00 0,02 0,00 Öljy kg 2,26 58,51 0,06 Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö Vesivoima MJ 0,04 109,00 0,00 Puu kg 0,02 28,83 0,00 Taulukko 3. Tuotteen ympäristöselostetiedot: energian kulutus ja häviöt [2]. Ympäristövaikutus kwh/tuote Energiamuoto Tuotanto Käyttö Hävittäminen Kasvihuonepäästöjen aiheuttama ilmaston lämpeneminen (GWP) Vastaava yksikkö kwh/kw Tuotanto Käyttö Hävittäminen Sähkö 57,0 625,331 0,23 2,501 Lämpö 31,1 0,12 Taulukko 4. Tuotteen ympäristöseloste: päästöt [2]. Tuotanto Käyttö kg CO 2 / kw 3,65 1,570 Tuotteen elinkaarenaikaiset happamoittavat päästöt (AP) kmol H+ / kw 0,00 0,27 Ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen (EP) kg CO 2 / kw 0,05 18,20 Otsonikato (OPD) kg CFC-11 / kw 0,00 0,00 Alailmakehän otsonia lisäävät päästöt (POCP) kg ethylene / kw 0,00 0,27 [2] Lähde: Ympäristöseloste ABB:n taajuusmuuttajalle ACS800, 250 kilowattia. 17

18 Ratkaisu Taulukko 5. Kolmen ABB:n taajuusmuuttajan ekologinen takaisinmaksuaika päivinä olettaen, että taajuusmuuttajan avulla saavutetaan 50 prosentin energiansäästö tyypillisessä pumppu- tai puhallinsovelluksessa normaalikäytössä. * Tampereen Teknillisen Yliopiston tutkimuksen mukaan Tuote Teho kw GWP AP EP POCP ACS150 0, ACS350 7,5 1,1 0,9 1,2 1,3 ACS ,5 0,4 0,9 1,0 On laskettu, että jos kaikissa Euroopan sähkömoottorikäytöissä käytettäisiin taajuusmuuttajaa, vuosittaisessa sähkönkulutuksessa säästettäisiin 50 miljoonaa MWh. Tämä vastaa 25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. 18 nopeudella ja ulostuloa rajoitetaan. Ympäristötuoteselosteessa ei millään tavalla huomioida taajuusmuuttajalla saatavaa energiansäästöä ja pienempiä päästöjä. Arvioiden mukaan vuonna 2008 käytössä olevat ABB:n taajuusmuuttajat säästivät noin 160 terawattituntia tai 80 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Ympäristökustannukset ja hyödyt esiin Edellä kerrottiin, että taajuusmuuttajan valmistamisen ja käytöstä poistamisen aiheuttamat ympäristörasitukset on laskettu ympäristövaikutusluokittain, kuten vaikutuksena ilmaston lämpenemiseen ja maaperän happamoitumiseen. Säästetyn energian osalta voidaan myös laskea pois jääneet ympäristövaikutukset, kuten ilmaston lämmitysvaikutus. Koska ympäristövaikutukset ovat tavalliselle kansalaiselle hyvin epähavainnollisia, on helpompi tarkastella niitä luokka kerrallaan verraten laitteen valmistuksen ja säästetyn energian lukuja. Käyttöesimerkkinä on pumppusovellus, jossa usein päästään 50 prosentin energiansäästöön. Taulukossa 5 on esitetty neljän eri Fakta Terminologiaa EKOLOGINEN TAKAISINMAKSUAIKA: Ekologinen takaisinmaksuaika kertoo, kuinka kauan tuotetta on käytettävä, ennen kuin sen valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta aiheutunut ympäristökuorma on kompensoitu. Tätä voidaan pitää tuotteen takaisinmaksuna ympäristölle. LCA: Elinkaariarviointi kattaa tuotteen eliniän kaikki vaiheet: raaka-aineista komponentteihin ja hävittämiseen. Tietoa kerätään kaikista olennaisista panostuksista sekä tuotoksista ja verrataan ympäristövaikutusluokkiin, kuten ilmaston globaaliin lämpenemiseen sekä otsonikatoon. EPD: Elinkaariarvioinnin pohjalta julkaistava ympäristötuoteseloste, joka kertoo tuotteen tärkeimmät ympäristövaikutukset valmistuksessa, käytön aikana ja käytöstä poistettaessa. Ympäristötuoteseloste keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta ei huomioi tuotteen käytöstä syntyviä ympäristöetuja verrattuna vähemmän tehokkaisiin ratkaisuihin. ympäristövaikutusluokan (ilmaston lämpeneminen, maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen ja otsonikato) osalta, miten monta päivää laitetta on käytettävä, jotta valmistuksen ympäristövaikutukset kompensoituvat käytettäessä keskimääräistä eurooppalaista sähköä (eri maissa sähköä tuotetaan eri tavoin, joten ympäristövaikutuksetkin vaihtelevat). Uudella Ekologinen takaisinmaksuaika -menetelmällä saatava luku osoittaa, kuinka kauan tuotetta on käytettävä, ennen kuin sen valmistuksesta ja käytöstä poistamisesta aiheutuva ympäristökuorma on kompensoitu. Tätä voidaan pitää tuotteen takaisinmaksuna ympäristölle. Menetelmä ottaa huomioon sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset. Luonnonvaroja kulutetaan sekä valmistuksessa että käytöstä poistettaessa. Käyttämällä ekotehokkaita tuotteita ja prosesseja, kuten taajuusmuuttajia vanhojen, tehottomien ratkaisujen sijaan, on kuitenkin mahdollista vähentää huomattavasti ympäristön kuormitusta. Taulukossa 5 on laskettu kolmen erilaisen ABB:n taajuusmuuttajan Ekologinen takaisinmaksuaika päivissä. Takaisinmaksuajat ympäristölle ovat lyhyet. Tehojen kasvaessa takaisinmaksuaika lyhenee niin, että 250 kilowattitunnin taajuusmuuttajalla se on noin puoli päivää ilmaston lämpenemisen osalta. Negatiivinen hiilijalanjälki Päästötiedot ympäristötuoteselosteesta (taulukko 4) osoittavat, että 250 kilowattitunnin ACS800-taajuusmuuttajan valmistuksesta aiheutuva hiilijalan jälki on 3,65 kilogrammaa hiilidioksidia kilowattia kohti eli yhteensä 912,5 kilogrammaa hiilidioksidia. Ekologinen takaisinmaksuaika samalle taajuusmuuttajalle (taulukko 5) osoittaa, että takaisinmaksu ympäristölle globaalina lämpenemispotentiaalina (GWP, global warming potential) on 0,5 päivää. Toisin sanoen jo puolen päivän käytöllä voidaan vähentää päästöjä niin, että valmistuksessa syntyvä hiilijälki kompen soituu täysin. Jalanjälki kääntyy negatiiviseksi, kun taajuusmuuttaja edelleen hyödyntää ympäristöä vähentämällä päästöjä koko käyttöikänsä ajan. Itse asiassa, ACS800- taajuusmuuttajan tyypillinen elinaikainen (energian)säästö on noin megawattituntia, mikä vastaa tonnia hiilidioksidia*. Suomen koko hiilidioksidipäästöt ovat 12 tonnia vuodessa asukasta kohden. * Oletettu käyttöaika 10 vuotta, vuosittaiset käyttötunnit tuntia, keskimääräinen energian säästöpotentiaali 50 prosenttia.

19 Kestävä kehitys Ilmaista energiaa miljooniksi vuosiksi Valokeilassa Teksti: Jaana Nikkari Aurinko paistaa kolmessa päivässä saman määrän energiaa kuin on sitoutuneena fossiilisiin polttoaineisiin. Vuotuisen sähköntarpeemme kattamiseksi aurinkosähkö teknologialla riittäisi promille maapallon pinta-alasta. Kun Albert Einstein voitti fysiikan Nobelin valosähköisen ilmiön* selittämisestä vuonna 1921, oli kuljettu jo lähes sadan vuoden mittainen matka tuon ilmiön keksimisestä. Todellisen potkun aurinkosähkön hyödyntämiselle antoivat aikoinaan avaruusohjelmat sekä puolijohdetekniikan läpimurto. Viime vuosikymmeninä aurinkoenergian hyödyntäminen on tiukentuneiden ympäristövaatimusten ja kansallisten tukiohjelmien vauhdittamana lähtenyt vahvaan kasvuun. Vuotuiset kasvuprosentit asennettujen aurinkosähköjärjestelmien kokonaistehossa ovat olleet jopa yli 30 prosenttia. Viimeistään EU:n tavoitteet uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuuden kasvattamisesta ovat nostamassa aurinkoenergian todella vakavasti otettavaksi uusiutuvan energian tuotannon vaihtoehdoksi, Jyrki Leppänen ABB:ltä sanoo. ABB Espanjan auringon alla ABB on vahvasti mukana kehittämässä ratkaisuja aurinkoenergian hyödyntämisen edistämiseksi. Energiatehokkuus ja pitkä ikä ovat myös aurinkoenergiaratkaisuissa ABB:n valtit. Esimerkiksi aurinkopaneelien ja keräinten suuntausjärjestelmät nostavat energiantuotantoa jopa 30 prosenttia. Järjestelmät hyödyntävät ABB:n tehokkaita taajuusmuuttajia, logiikkaa ja moottoreita, Leppänen sanoo. Näyttöjä yhtiön osaamisesta löytyy muun muassa Euroopan suurimmasta aurinkovoimapuistosta, Espanjan Sierra Nevadasta. Aurinkosähkö on parhaimmillaan, kun rakennusten jäähdytyksen ja ilmastoinnin kulutushuippuja leikataan keskikesällä; tuotto ja kulutus ovat samanaikaisia. *Valosähköinen ilmiö: Aurinkosähkön tuotanto perustuu valosähköiseen ilmiöön (photovoltaic effect), jossa valoherkillä puolijohteilla voidaan tuottaa sähköä suoraan auringonvalosta ilman liikkuvia osia. Puisto tuottaa vuosittain sähköä noin espanjalaistaloudelle ja sen ansiosta jää syntymättä tonnia kasvihuonepäästöjä vuosittain. ABB:n tuorein panostus aurinkoenergiapuolelle esiteltiin Hannoverin messuilla huhtikuussa Aurinkosähköjärjestelmiin Suomessa kehitetty uusi vaihtosuuntaajaperhe mahdollistaa useiden megawattien kokoisten aurinkosähköpuistojen sekä toimisto- ja teollisuusrakennuksiin integroitujen järjestelmien kustannustehokkaan toteuttamisen. Tällä hetkellä ollaan luomassa pohjaa aurinkoenergian lopullista läpimurtoa varten. ABB on tässä vahvasti mukana. Vuonna 2030 aurinkosähkö on jo oleellinen ja luonnollinen osa energiainfrastruktuuria, Leppänen uskoo. Tiedemiesten mukaan varmaa on ainakin se, että tämä uusiutuva energianlähde nousee taivaalle vielä vähintään neljän miljoonan vuoden ajan. 19

20 Teksti: Matti Valli Kuvat: Jani Mahkonen Myllykoski Paper Energiatehokkuutta selvityksestä toteutukseen Myllykoski Paperin paperitehtaalla luotiin neljä vuotta sitten energiastrategia. Sen tavoitteet on nyt saavutettu, vaikka tuotanto on samanaikaisesti kasvanut. Apuna on ollut ABB:n kanssa solmittu energiatehokkuussopimus. 20 Myllykoski Paperin emoyhtiö Myllykoski Oyj:n ilmastopolitiikkaan liittyvät kehitystehtävät saivat vauhtia jo 2000-luvun alkupuolella. Silloin asiakkaat alkoivat kysellä tuotannon energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen perään. Asiak kaat vaativat, että paperintoimittaja sitoutuu omalta osaltaan sekä energian käytön tehostamiseen että kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Valtaosa ilmastonmuutokseen perehtyneistä tutkijoista uskoo ihmisten oman toiminnan antavan vauhtia kehitykselle. Energiansäästö on osa ilmastopoliittista tavoitteenasettelua ja energia-asioista on tullut kaikkien asioita. Enää ei ajatella, että energian säästäminen on johdon ongelma, toteaa Myllykoski Oyj:ssä kestävästä kehityksestä vastaava johtaja Erkki Peltonen. Huoli ilmastonmuutoksesta on johtanut kansainvälisiin sopimuksiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Päästöjen vähentämiselle on asetettu prosentin tavoite. Energiaa on säästettävä 20 prosenttia ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä saman verran. Päästö- ja energiatavoitteet eivät koske pelkästään meitä. Ne koskevat myös asiakkaitamme, paperin käyttäjiä, painotaloja sekä

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Make the most of your energy

Make the most of your energy Make the most of your energy Kohti energiatehokasta tulevaisuutta Jouni Kekäläinen Schneider Electric Finland 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät Tampere Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia liikevaihtoa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI 02 ASIAKKAAMME PARAS KUMPPANI Meillä Swagelok Helsingissä on tavoitteena aina tyytyväinen asiakas. Haluamme tehdä joka päivä parhaamme asiakkaidemme eteen. Asiakaspalvelu Tarjoamme

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Teollisuuden LED-valaistus

Teollisuuden LED-valaistus Teollisuuden LED-valaistus Hollantilainen innovaatio made in Europe LumoLumen, eurooppalaista huipputekniikkaa! LumoLumen LED-teollisuusvalaisimissa yhdistyvät ainutlaatuinen mekaaninen rakenne, edistyksellinen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot