Vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot"

Transkriptio

1 Vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot 1

2 2

3 Vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot -oppaan on tuottanut Motiva Oy TREATISEprojektia varten marraskuussa Alkuperäisen englanninkielisen oppaan (Cleaner Fuels and Vehicles) on laatinut englantilainen Energy Saving Trust Euroopan komission IEE-ohjelman tukemaa TREATISE-projektia varten elokuussa Suomen olosuhteisiin räätälöidyn suomenkielisen oppaan ovat toimittaneet Nils-Olof Nylund TEC Transport Energy Consulting Oy, Seppo Hulkkonen ja Seppo Pyrrö Motiva Oy. TREATISE projektin toteutusta ja oppaan tuotantoa ovat tukeneet Euroopan komission Intelligent Energy Europe (IEE) ohjelma, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä liikenneja viestintäministeriö. Tämän julkaisun sisällöstä vastaavat ainoastaan tekijät. Se ei edusta Yhteisön mielipidettä. Euroopan komissio ei ole vastuussa julkaisun sisältämien tietojen käytöstä missään muodossa. Tuotettu yhteistyössä Euroopan komission e-atomium- ja Competence-projektien kanssa. 3

4 Sisällys Sisällysluettelo Sisällys Johdanto 7 Bensiini ja diesel polttoaineena 8 Pienempiä ja kevyempiä autoja 8 Päästöjen vähentämisen teknologioita 10 Moottorien teho on noussut ja hyötysuhde parantunut 13 Vähärikkiset polttoaineet 14 Ympäristöhyödyt 14 Hybridiautot 15 Hybriditeknologia 15 Hybridiautojen markkinointi 17 Ympäristöhyödyt 17 Taloudellisuus 17 Markkinaosuus 18 Nestekaasu 19 Nestekaasuajoneuvot 19 Nestekaasuajoneuvojen turvallisuus 19 Ympäristöhyödyt 20 Markkinaosuus 20 Taloudellisuus 20 Maakaasu 22 Maakaasuajoneuvot 22 Maakaasujärjestelmät ja -teknologia 23 Ympäristöhyödyt 23 Taloudellisuus 24 Markkinaosuus 24 Biopolttoaineet 26 Biodiesel 27 Biodieselin tuotanto 27 Seokset ja moottorien takuut 27 Taloudellisuus ja saatavuus 28 Ympäristöhyödyt 28 4

5 Sisällysluettelo Bioetanoli 29 Bioetanolin tuotanto 29 Sekoitukset ja ajoneuvojen takuut 30 Tarvittavat muutokset moottoriin, kun bioetanolia on yli 5 % 30 Autojen takuut 31 Polttoaineen käsittely 31 Taloudellisuus ja saatavuus 31 Bioetanolin ympäristöhyödyt 31 Biokaasu 32 Ympäristöhyödyt 32 Markkinaosuus 32 Sähköautot 34 Suomen Postin sähköauto-ohjelma 34 Akkujen ominaisuudet 34 Akkutyypit 35 Ympäristöhyödyt 36 Taloudellisuus 36 Polttokennoautot 37 Polttokennon toiminta 37 Polttokennotyypit 37 Tankkausvaihtoehdot 37 Ympäristöhyödyt 38 Taloudellisuus 38 Markkinaosuus 38 Vetyautot 39 Vetyauto on jo todellisuutta Suomessa 39 EU:n tavoitteet liikennepolttoaineille 40 Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa 40 Määritelmät ja lyhenteet 43 5

6 6

7 JOHDANTO TREATISE-projekti TREATISE-projekti on Euroopan komission IEE-ohjelman osittain rahoittama projekti. Projektissa kehitetään, tuotetaan ja toteutetaan koulutusohjelma liikenteen energiankäytöstä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueelliset ja paikalliset toimijat liikenteen energiankäytön kysymyksissä. Koulutuksen tueksi on tuotettu koulutusoppaat. Projektin päämääränä on lisätä paikallisten toimijoiden tietoisuutta, tietoa ja kokemusta liikenteen energiankäytöstä sekä edistää yhteisprojekteja liikenteen energiankäytön tehostamiseksi. Lisäksi pyritään tuottamaan hyvien käytäntöjen (best practice) malli paikalliselle tasolle sekä käynnistää ja rohkaista uusia aloitteita ja projekteja liikenteen energiankäytön alueella. TREATISE -projektia koordinoi Energy Saving Trust Iso-Britanniasta ja projektipartnereina toimivat SenterNovem (Alankomaat), VITO (Belgia), IDAE (Espanja), CRES (Kreikka), Austrian Energy Agency (Itävalta) ja Motiva Oy Suomesta. Vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot opas Tämä opas käsittelee vaihtoehtoisia polttoaineita ja ajoneuvoja, joiden avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Opas kuuluu kolmen oppaan sarjaan, joka on tuotettu kansainvälisen, Euroopan komission IEE-ohjelman vuosina toteuttaman TREATISE*-projektin puitteissa. Nämä kolme opasta käsittelevät seuraavia aiheita: Vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot (Cleaner fuels & vehicles) Taloudellinen ajaminen (Ecodriving) Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) Treatise-projektin esittely, tuotteet ja tulokset julkaistaan myös suomenkielisenä projektin verkkosivuilla * Koulutusohjelma paikallisille energiatoimistoille sekä paikallisille liikenteen kestävän energiankäytön toimijoille (Training programme for local energy agencies and actors in transport and sustainable energy actions) 7

8 Bensiini ja diesel polttoaineena Viimeisten vuoden aikana autoihin liittyvä teknologia ja polttoaineiden laatu ovat kehittyneet merkittävästi. Tämä on vähentänyt autojen haitallisten kaasumaisten yhdisteiden ja hiukkasten ominaispäästöjä, mikä puolestaan on vaikuttanut positiivisesti ihmisten terveyteen. Nimenomaan hiukkaset katsotaan terveydelle haitallisimmaksi päästölajiksi. Samaan aikaan autojen määrän voimakas kasvu on kuitenkin osittain syönyt saavutettuja päästöjen kokonaisvähenemiä. Tässä oppaassa tarkastellaan päästöjen vähennyksen teknologioita ja vaihtoehtoisia polttoaineita. Lisätietoja on Treatisen julkaisussa Background: Road Transport Emissions, Legislation and Policies. VTT Prosessit /Edita, Energia Suomessa ISBN Pienempi auto pienentää polttoaineen kulutusta ja parantaa ympäristöystävällisyyttä. Pienempiä ja kevyempiä autoja Autojen kehityksessä on pyrkimyksenä pienempi polttoaineen kulutus, joka säästää rajallisia polttoainevaroja ja pienentää ympäristöpäästöjä. Yksi keino yksilötasolla pienentää polttoaineen kulutusta on hankkia pienempi ja kevyempi auto. Viime vuosina Euroopan automarkkinoilla on pienempien autojen suosio noussut jonkin verran, mutta tällä alueella on vielä paljon parannettavaa. Syvälle juurtuneet kulttuuriset mieltymykset ja autoihin liitettävät merkitykset - auto statussymbolina tai persoonallisuuden ilmentäjänä - johtavat siihen, että monet ihmiset valitsevat yhä tarpeisiinsa nähden turhan ison ja voimakkaan auton, joka kuluttaa enemmän polttoainetta. Useissa Euroopan maissa pienillä vähän kuluttavilla dieselautoilla on kuitenkin vankka asema. Autokauppojen mainonta on perinteisesti vahvistanut tilannetta, ja isojen ja kalliiden autojen tuottamat katteet ovat suurempia. Viime vuosina on kuitenkin esiintynyt rohkaisevia esimerkkejä autonvalmistajista, jotka mainostavat tuotteitaan erityisesti ympäristönäkökohtiin vedoten. Esimerkkejä automainnonasta harhateillä anna unelmien ohjata elämääsi nauti tehokkaasta moottorista urheilullinen diesel nauti vapauttavasta turvallisuuden tunteesta 8

9 Toyota Land Cruiser ja Toyota Corolla (Lähde: Toyota Land Cruiserin ja Corollan polttoaineen kulutus ja CO 2 - päästöt. Autoa voi keventää käyttämällä keveämpiä rakennusmateriaaleja kuten alumiinia ja muita kevyitä metalliseoksia. Materiaalivalinnoilla tapahtunutta painonsäästöä kuitenkin kompensoivat uudet turvallisuutta ja mukavuuttakin parantavat lisävarusteet. Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa myös autossa käytettävien lisälaitteiden määrä. Auton sähkölaitteet ja ilmastointi lisäävät polttoaineen kulutusta, koska nämä ottavat käyttövoimansa auton moottorista, joko laturin kautta tai mekaanisesti. Ilmastointi autoissa on yleistynyt nopeasti. Ilmastointi lisää polttoaineen kulutusta huomattavasti. Tutkimusten mukaan ilmastoinnin käyttö täydellä teholla lisää auton polttoaineen kulutusta noin 0,2 litraa/100 km/ henkilöautoissa ja normaali sekakäyttö vuoden aikana lisää kulutusta noin 5 %. Automaattinen ilmastointi olisi täten hyvä saada kytketyksi pois silloin kun ilmastoinnin käyttö ei ole välttämätöntä. Kevyiden materiaalien käytön vastapainoksi auton painoa lisäävät turva- ja mukavuusvarusteet. Sähköisten laitteiden lisääntyminen autoissa lisää polttoaineen kulutusta Kuljetusalalla polttoainekustannusten minimointi on yrityksille tärkeää ja useita polttoaineen säästöön tähtääviä toimenpiteitä on toteutettukin. Parannukset kuljetusalalla saavutetaankin todennäköisimmin teknisellä kehityksellä ja kouluttamalla kuljettajia uuden tekniikan käyttövaatimuksiin sekä kehittämällä raportointi- ja kannustinjärjestelmiä. Vuoden 2009 alusta lähtien vaaditaan raskaan liikenteen kuljettajilta viiden vuoden jaksossa yhteensä 35 tuntia taloudellisen ja turvallisen ajotavan koulutusta, 10 osa tästä koulutuksesta voidaan toteuttaa korkeatasoisella simulaattorilla. Tällä hetkellä Suomessa on kolme simulaattoria; yksi linja-auto- ja kaksi kuorma-autosimulaattoria. Lisätietoa ajosimulaattoreista: 9

10 Päästöjen vähentämisen teknologioita Henkilöautoissa katalysaattorit ovat vähentäneet ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä huomattavasti. Ajoneuvojen päästöille asetetaan rajoituksia EU-maissa ns. Euro -päästömääräyksillä, jotka määrittelevät kiinteiden hiukkasten, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hiilivetyjen sallitut tasot. Henkilöautojen Euro 4 vaatimukset astuivat voimaan 2005/2006. Raskaan kaluston osalta Euro 4 määräykset ovat voimassa kaikkien uusina rekisteröitävien ajoneuvojen osalta alkaen. Euro 5 puolestaan astuu voimaan uusille moottorityypeille ja kaikille uusille raskaille autoille Jälkikäsittelytekniikka tekee nyt tuloaan myös raskaaseen kalustoon. Päästömääräysten takia päästöt ovat jo vähentyneet huomattavasti. Raskaassa kalustossa ero Euro 3:n ja Euro 4:n päästömääräysten välillä on myös merkittävä. Typpioksidien (NOx) päästöjä leikataan viidestä 3,5:een g/kwh, mikä tarkoittaa päästöjen alentamista 30 prosentilla. Partikkelipäästöjen (PM) pitää alentua 0,1:stä /g/kwh 0,02 g/ kwh, eli peräti 80 %. Määräysten tasoa ja alentamisen tarvetta ja kehittymistä on kuvattu alla olevassa kuvassa sekä partikkeleille että typen oksidien osalta. Euro 4 -määräysten päästötasot Lisätietoja: Bensiinimoottoreissa katalysaattori vähentää hiilivety-, häkä- ja typen oksidien päästöjä. Hiukkaset eivät ole bensiinimoottorien ongelma. 10 Katalysaattoreiden käyttöönotto bensiiniautoissa on ollut merkittävä tekninen innovaatio, joka on vähentänyt oleellisesti autojen haitallisia ympäristöpäästöjä viimeisten viidentoista vuoden aikana. 90 luvun alussa voimaan tullut Euro 1 -standardi asetti käytännössä autoille katalysaattoripakon - ilman katalysaattoria vaatimusten mukaiselle alhaiselle päästötasolle on mahdotonta päästä. Suomessa käytössä olevissa henkilöautoissa lähes 70 %:ssa on jo katalysaattori. Katalysaattori sijaitsee auton moottorin jälkeen pakoputkessa. Katalysaattori on keraaminen tai metallinen kennomainen rakenne, joka on pinnoitettu huokoisella väliaineella (wash coat) ja katalyyteillä - yleensä platinalla, rhodiumilla tai palladiumilla. Kennorakennetta ja väliainetta käytetään siksi että pinta-ala saadaan tilavuuteen nähden mahdollisimman suureksi. Pinta-alaa tarvitaan runsaasti, koska haitallisia päästöjä poistavat reaktiot tapahtuvat pintareaktiona.

11 Kolmitoimikatalysaattori Bensiinimoottoreissa käytetään yleisesti kolmitoimikatalysaattoria. Nimi tulee siitä, että se vähentää samanaikaisesti häkää, hiilivetyjä ja typen oksideja, jotka kaikki ovat haitallisia yhdisteitä. Kolmitoimikatalysaattori koostuu kahdesta osasta. Pelkistyskatalysaattori hajottaa haitalliset typen oksidit vaarattomiksi typpi- ja happimolekyyleiksi. [2NO > N 2 + O 2 ]. Hapetuskatalysaattori puolestaan hajottaa häkä- ja hiilivetypäästöt vaarattomiksi hiilidioksidiksi ja vedeksi. Pelkistyskatalysaattori toimii vain silloin, kun moottori käy lähes stoikiometrisesti, eli kun sylintereihin menevän ilman ja polttoaineen suhde on sellainen, että palaminen tapahtuu täydellisesti ilman ylijäävää ilmaa tai polttoainetta. Jotta voidaan varmistaa, että bensiinimoottori käy stoikiometrisesti, uusimmissa autoissa on kaksi happianturia. Yksi sijoitetaan pakosarjaan ja toinen, diagnostiikkafunktioita palveleva anturi heti katalysaattorin jälkeen pakokaasuvirtaan. Anturit syöttävät tietoja sähköiselle hallintajärjestelmälle, joka säännöstelee sylintereihin ruiskutetun polttoaineen määrän sopivaksi. Dieselmoottorit on suunniteltu käymään ilmaylimäärällä voimakkaan savutuksen estämiseksi, eli niissä on enemmän ilmaa kuin polttoaineen stoikiometriseen palamiseen tarvitaan. Pelkistyskatalysaattori ei kuitenkaan toimi hapettavissa olosuhteissa, joten dieselmoottoreissa ei voi käyttää kolmitoimikatalysaattoria bensiinimoottorin tapaan. Dieselhenkilöautoissa on jo pitempään käytetty hapetuskatalysaattoreita. Nämä vähentävät tehokkaasti häkää ja hiilivetyjä sekä myös jonkin verran hiukkaspäästöjä, mutta ne eivät vähennä typen oksideja. Näin ollen dieselmoottorien typen oksidien päästöt ovat paljon suuremmat kuin bensiinimoottoreissa. Tehokas tapa dieselmoottorien typen oksidien poistoon on ammoniakin ruiskutuksella varustettu pelkistyskatalysaattori (SCR, selective catalytic reduction). SCR-tekniikkaa käytetään poistamaan typen oksideita pakokaasuista. SCR järjestelmässä ureaa ruiskutetaan pakokaasuihin ennen varsinaista katalysaattoria. Urean hajotessa syntyvä ammoniakki reagoi typen oksidien kanssa muodostaen alkuainetyppeä ja vettä. Kauppanimike ruiskutettavalle ureakemikaalille on AdBlue. SCR on jo kaupallista tekniikkaa suurissa dieselmoottoreissa mm. voimalaitossovellutuksissa (joissa suuri koko ja paino eivät haittaa), ja tekniikkaa on käytetty joissakin dieselkäyttöisissä raskaissa ajoneuvoissa. SCR-tekniikka yleistynee nopeasti lähitulevaisuudessa raskaan kaluston uusien Euro 4 ja Euro 5 pakokaasumääräysten myötä. Useimmat dieselmoottorien katalysaattorit vähentävät vain hiilivetyjä ja häkää. Urearuiskutuksella varustettu katalysaattori (SCR) on tehokas typen oksidien poistaja dieselmoottoreissa. SCR yleistynee raskaissa ajoneuvoissa vuodesta 2006 lähtien 11

12 SCR-katalysattorin toimintaperiaate SCR-menetelmän etuna on, että se soveltuu kaikkiin nykyisiin ja suunniteltuihin päästövaatimusten mukaisiin sovellutuksiin. Euro 5 -moottoreissa ruiskutetaan vain AdBlueta enemmän, jotta typpioksidien määrää voidaan vähentää enemmän. Euro 4- sovellutuksissa käytetään lisäainetta noin 3-4 % polttoaineen määrästä, kun vastaava prosenttiluku Euro 5:ssä on noin 5-7 %. Urearuiskutusta ei voi käyttää, jos pakokaasujen lämpötila on alle 200 o C. Tämä tarkoittaa mm. sitä, ettei ureakatalysaattori toimi, jos moottorin kuormitustaso on hyvin alhainen. SCR katalysaattori. Pakokaasujen takaisinkierrätys (EGR) vähentää typen oksidien päästöjä alentamalla palamislämpötilaa Typen oksidien päästöjä voidaan vähentää myös pakokaasujen takaisinkierrätyksellä (EGR). Typen oksidit muodostuvat korkeassa lämpötilassa, kun ilmakehän happi ja typpi yhdistyvät. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä enemmän typen oksideja muodostuu. Pakokaasujen takaisinkierrätyksellä pyritään alentamaan palamislämpötilaa, jolloin typen oksidien muodostuminen on vähäisempää. EGR-tekniikalla varustetut moottorit johtavat osan pakokaasusta takaisin moottoriin. Tällöin palamisen lämpötila laskee mikä puolestaan vähentää typen oksidien muodostumista. Pakokaasujen takaisinkierrätystä käytettiin 1970-luvulla Yhdysvalloissa bensiinimoottoreissa ennen kuin kolmitoimikatalysaattoreiden yleistyminen teki sen tarpeettomaksi. Euroopassa EGR-järjestelmä on asennettu lähes kaikkiin vuoden 1996 jälkeen myytyihin dieselautoihin ja -pakettiautoihin. Pakokaasujen takaisinkierrätys lisää polttoaineen kulutusta, joten autonvalmistajat eivät ole mielellään asentaneet järjestelmää raskaisiin ajoneuvoihin. Raskaiden ajoneuvojen käyttäjille polttoaineen kulutuksen minimointi on hyvin tärkeää. MAN ja Scania ovat kuitenkin valinneet EGR tekniikan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi vuosien 2005/2006 Euro 4 -standardin täyttämiseksi. Dieselhiukkassuodattimet (DPF) poistavat hiukkasia erittäin tehokkaasti. Kerätyt hiukkaset poltetaan, jotteivät ne tuki suodattimia. 12 Myös hiukkaspäästöt ovat dieselmoottorien ongelma. Hiukkasten poistoon käytetään dieselhiukkassuodattimia (DPF), jotka suodattavat hiukkaspäästöjä auton pakokaasuista. Ne ovat erittäin tehokkaita ja poistavat jopa yli 90 % hiukkaspäästöistä. Hiukkaset ovat pääasiassa nokea, joten suodatin voidaan puhdistaa ns. termisen regeneroinnin avulla. Termisessä regeneraatiossa suodattimeen kertyneet hiukkaset poltetaan pois, jotta ne eivät tuki suodatinta.

13 Dieselmoottorin hyötysuhde on korkea, joten pakokaasujen lämpötila moottorin jälkeen on verrattain alhainen. Dieselpakokaasut eivät siksi kuumene tarpeeksi polttaakseen nokea itsestään, mutta suodattimissa voidaan käyttää hapetuskatalysaattoria alentamaan noen hapettumislämpötilaa. Tällöin on kyseessä ns. passiivinen DPF. Aktiivinen DPF ajoittain nostaa lämpötilan riittävälle tasolle polttamalla hiukan lisää polttoainetta tai lämmittämällä katalysaattoria sähköisesti. Dieselhiukkassuodattimia on nykyään asennettu vain pieneen osaan uusista raskaista ajoneuvoista, mutta ne ovat yleistymässä. Joissakin Euroopan maissa voi saada avustusta dieselhiukkassuodatinta varten. Suodattimet olisi kuitenkin hyvä asentaa jo vakiona, koska ne ovat tehokkaita ja suhteellisen edullisia. Pakokaasumääräysten kiristyessä varsinkin EGR tekniikkaa käyttävät moottorit tarvinnevat hiukkassuodattimen. MAN käyttää jo Euro 4 -tasoissa autoissa katalysaattorin ja suodattimen välimuotoa, ns. PM Kat -hiukkaskatalysaattoria. Dieselhiukkassuodattimet ovat vielä melko harvinaisia, mutta ne ovat yleistymässä. Henkilöautovalmistajista ainakin Audi, BMW, Citroen, Mercedes, Peugeot ja Toyota myyvät jo suodattimilla varustettuja autoja. Dieselhiukkassuodattimien asentaminen vanhoihin autoihin on suhteellisen hankalaa ja niitä asennetaan yleensä vain raskaisiin ajoneuvoihin. Myös muita pakokaasunpuhdistuslaitteita voidaan asentaa jälkikäteen. Jälkiasennettavat puhdistimet VTT:ssä tehdyissä mittauksissa raskaassa kalustossa olleet laitetyypit ovat tuoneet selviä päästövähennyksiä. On kuitenkin huomattava, että testatut laitteet ovat olleet uusia tai ainakin hyvässä toimintakunnossa. Mittauksissa on kuitenkin havaittu, että yli km ajettu hapetuskatalysaattori oli jo menettänyt täysin tehonsa. Mittausten tuloksena voidaan myös arvioida, että referoidut laitteistot lisäävät polttoaineen kulutusta 2-8 %. Lisätietoja: Moottorien teho on noussut ja hyötysuhde parantunut Viime vuosina on moottorien tekniikkaa kehitetty voimakkaasti, mikä on myös parantanut myös fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen ympäristöystävällisyyttä. Varsinkin dieselmoottoreissa on tapahtunut suurta edistystä. Tämä yhdessä dieselpolttoaineen ja autojen suhteellisen edulliset hinnat monessa maassa on kasvattanut dieselautojen suosiota suurimmassa osassa Eurooppaa viime vuosikymmenen aikana. Yksi tapa dieselmoottorien tehon ja hyötysuhteen nostamiseksi on turboahdin, joita on käytetty suuressa osassa dieselautoja jo 1990-luvun alusta lähtien. Moottorien hyötysuhde ja ominaisteho ovat parantuneet viime vuosina. Erityisesti dieselmoottorit ovat kehittyneet. Suoraruiskutus (DI) on myös jatkuvasti yleistynyt dieselajoneuvoissa 1990-luvun lopusta Tehoa ja hyötysuhdetta lähtien. Suoraruiskutuksessa polttoaine ruiskutetaan suoraan polttokammioon lisäävät turboahdin, esikammion sijasta. Suoraruiskutusmoottorien hyötysuhde on parempi kuin epäsuoraa suoraruiskutus ja ruiskutusta käyttävien moottorien hyötysuhde, joten ne säästävät polttoainetta ja yhteispaineruiskutus. vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta ne kuitenkin tuottavat enemmän hiukkaspäästöjä ja ovat yleensä äänekkäämpiä. Yhteispaineruiskutus tarkoittaa sitä, että moottorissa on vain yksi korkeapaineinen polttoaineputki, joka syöttää polttoainetta kaikkiin sylintereihin. Putken korkea paine parantaa polttoaineen sumutusta, minkä ansiosta palaminen on tehokkaampaa. Solenoidit kussakin sylinterissä ohjaavat polttoaineen määrää ja ruiskutuksen ajoitusta tarkasti ja lisäävät siten moottorin tehoa ja parantavat hyötysuhdetta. 13

14 Myös bensiinimoottoreissa polttoaineen suoraruiskutus on yleistymässä nopeasti (mm. Alfa- Romeo, Audi, BMW, Mercedes-Benz, Opel ja Volkswagen). Vähärikkiset polttoaineet Vähärikkinen bensiini ja diesel vähentävät autojen päästöjä. Polttoaineiden sisältämien epäpuhtauksien määrä on pienentynyt viime vuosina. Vähärikkiset polttoaineet poistavat käytännössä kokonaan rikkidioksidipäästöt ja vähentävät välillisesti myös hiukkaspäästöjä. Koska polttoaineen rikki huonontaa pakokaasun jälkikäsittelylaitteiden tehokkuutta vähärikkisten polttoaineiden käyttö vähentää myös häkä-, hiilivety- ja typenoksidien päästöjä. Euroopan komission Viime vuosien aikana EU:ssa maantiekäyttöön myydyn bensiinin ja dieselin rikkipitoisuus on lainsäädännön mukaan laskenut noin 500 ppm:sta (miljoonasosa) 50 ppm:iin, joka on koko EU:ssa säädetty raja. kaiken EU:ssa myydyn Euroopan komission lainsäädäntö vähentää edelleen laillisen rikin maksimitason 10 ppm:iin bensiinin ja dieselin on vuoteen 2009 mennessä. Polttoaineita, joissa on rikkiä vähemmän kuin 10 ppm, kutsutaan oltava vähärikkistä. joskus rikittömiksi. Suomessa myynnissä olevat polttoaineet ovat kaikki rikittömiä. Polttoaineen rikkipitoisuuden väheneminen on parantanut ilmanlaatua huomattavasti. Itse rikinpoistoprosessi käyttää kuitenkin energiaa ja lisää siten hiukan polttoaineen tuotannon hiilidioksidipäästöjä. Ympäristöhyödyt Nykyaikaiset bensiinimoottorit ovat huomattavasti puhtaampia ja vähäpäästöisempiä kuin vain muutama vuosi sitten valmistetut. Ilmanlaadun näkökulmasta nykyään ei ole juurikaan eroa bensiiniajoneuvojen ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen välillä. Dieselmoottorit ovat myös kehittyneet paljon viime vuosina, mutta useimmat dieselmoottorit tuottavat yhä huomattavia määriä haitallisia typen oksideja ja hiukkaspäästöjä. Hiukkassuodattimella tai tehokkaalla hiukkaskatalysaattorilla hiukkaspäästöä voidaan vähentää. Dieselmoottorin hyvä hyötysuhde ja tätä kautta pieni polttoaineen kulutus ja edelleen alhaisemmat hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin merkittävä etu. Usein dieselhiukkassuodattimella ja sopivalla typen oksidien vähentämistekniikalla varustettu dieselauto on ympäristön kannalta hyvä valinta. Sekä bensiini- että dieselmoottorin voi hybridisoida. Sekä bensiini- että dieselmoottoreita voi käyttää myös hybridivoimansiirtojärjestelmän kanssa (lisätietoja luvussa Hybridiajoneuvot s. 15), mikä mahdollistaa huomattavia parannuksia ajoneuvojen hyötysuhteessa ja siten edesauttaa hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Bensiini- ja dieselmoottoreissa voidaan käyttää myös biopolttoaineita (lisätietoja luvussa Biopolttoaineet, s. 26), joiden ansiosta nettohiilidioksidipäästöjä voidaan edelleen vähentää. 14

15 Hybridiautot Hybridiautossa on sekä polttomoottori että sähkömoottori. Hybridiautojen hyötysuhde on parempi kuin perinteisissä autoissa, joten hybridiautoilla voidaan alentaa ympäristöpäästöjä. Säästö perustuu jarrutusenergian talteenottoon ja polttomoottorin toiminnan tasaamiseen. Käyttökustannukset ovat hybridiautoissa tavanomaisia autoja alemmat, mutta vastaavasti auton hinta on korkeampi. Hybridiautojen käyttö on helppoa - ne vaihtavat moottoria automaattisesti, eikä niitä tarvitse ladata verkkovirrasta ja niissä on automaattivaihteet. Hybridiautossa on tavanomaisen polttomoottorin lisäksi sähkömoottori. Hybridiautot ovat tavanomaisia autoja ympäristöystävällisempiä. Toyota Prius (Lähde: Toyota esitteli maailman ensimmäisen massatuotetun hybridiauton - ensimmäisen sukupolven Prius-mallin - Japanin markkinoille vuonna Sitä seurasi Honda Insight vuonna Viime aikoina nämä kaksi valmistajaa ja Ford, GM ovat tuoneet markkinoille uusia hybridimalleja. Hybridiautot ovat saaneet paljon huomiota osakseen. Joissakin maissa hybridiauton hankintaa tuetaan investointituilla, mikä on lisännyt niiden suosiota ja aiheuttanut pitkiä jonotuslistoja useille hybridimalleille Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hybridiajoneuvojen markkinaosuus kasvaa todennäköisesti muutaman vuoden sisällä ja ne edustavat merkittävää uutta ajoneuvoteknologiaa vielä monen vuoden ajan. Uskotaan, että keskipitkällä aikavälillä - ehkä vuoden sisällä - hybridiajoneuvoja käytetään yhdessä vetypolttokennoautojen (FCV) kanssa, ja pitkällä aikavälillä polttokennoautot yleistyvät voimakkaasti. Tällä hetkellä kaikki saatavilla olevat hybridiautot ovat bensiini-sähkökäyttöisiä, mutta tehokkaampia diesel-sähköhybridejä tuotaneen markkinoille lähiaikoina. PSA (Peugeot/ Citroen) on ilmoittanut kehittävänsä dieselhybridiautoja. Valmistajat aloittivat bensiinisähkömalleilla, koska dieselmoottorit ovat kalliimpia kuin bensiinimoottorit ja nostavat siten hybridiautojen hintaa. USA:ssa on jo kaupallisesti tarjolla diesel-hybridibusseja (Allison). Hybriditeknologia Monet valmistajat tekevät nykyisin hybridiautoja. Hybridien suosio kasvanee jatkossa. Diesel-sähköhybridit ovat tulossa. Hybridijärjestelmien hinta ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Stop-start- tai mikrohybrideissä on melko pieni sähkömoottori, joka ei suoraan pyöritä auton renkaita (voimansiirto), mutta on tarpeeksi tehokas käynnistämään moottorin melkein silmänräpäyksessä. Näin ollen mikrohybridin polttomoottori voi sammua automaattisesti auton ollessa paikallaan esimerkiksi liikennevaloissa ja käynnistyä uudelleen heti kun kuljettaja painaa kaasupoljinta. Kuljettajan ei tarvitse kääntää virta-avainta tai edes huomata, että moottori on sammunut. Stop-start-hybridien moottori sammuu automaattisesti auton seistessä paikallaan

16 Stop-start -järjestelmiä ei yleensä pidetä todellisina hybrideinä, koska sähkömoottori ei liikuta autoa. Ne säästävät polttoainetta yleensä vain noin 10 % ja niiden hyvä puoli on suhteellisen edullinen hinta. Citroen C3 on esimerkki stop-start-hybridiautosta. Rinnakkaishybridissä sähkömoottori auttaa polttomoottoria kun lisätehoa tarvitaan. Niissä on myös jarrutusenergian talteenottojärjestelmä. Miedoissa hybrideissä (mild hybrid, rinnakkaishybridi) on yllä kuvattu stop-start - toiminnallisuus, mutta ne käyttävät yleensä sähkömoottorin tehoa myös auton liikuttamiseen. Miedot hybridit eivät kuitenkaan toimi pelkästään sähkömoottorilla, koska sähkömoottori ei ole suoraan yhteydessä renkaisiin (voimansiirtoon). Sen sijaan se antaa polttomoottorille lisätehoa korkean kuormituksen, esimerkiksi kovan kiihdytyksen, aikana. Miedoilla hybrideillä on myös jarrutusenergian talteenottojärjestelmä: jarrutuksen aikana sähkömoottori muuntaa osan hävinneestä liike-energiasta sähköksi, jota käytetään akkujen lataamiseen. Hondan Integrated Motor Assist -tekniikka, jota on Insight- ja Civic-malleissa (ja joillakin markkinoilla myös Accordissa), on esimerkki miedosta hybridistä. Hondan järjestelmä osaa myös sulkea kolme neljästä sylinteristä hyötysuhteen parantamiseksi. Civichybridiauton hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 % pienemmät kuin vastaavan ei-hybridin. Täyshybridi voi toimia pelkällä polttomoottorilla, pelkällä sähkömoottorilla tai molemmilla. Täyshybridijärjestelmä, mukaan lukien Toyotan Prius-mallin Hybrid Synergy Drive - tekniikka, pystyy liikuttamaan ajoneuvoa pelkällä polttomoottorilla, pelkällä sähkömoottorilla tai molemmilla yhtä aikaa. Toyotan järjestelmä, josta suuri osa on lisensoitu myös Fordille Escape-hybridimallia varten, käyttää jatkuvasti muuttuvaa tehonjakajaa, joka suuntaa osan polttomoottorin tehosta suoraan pyöriin ja osan generaattoriin. Generaattori pyörittää sähkömoottoria, joka myös pyörittää vetäviä pyöriä. Järjestelmä on monimutkainen, mutta erittäin tehokas, koska se sallii moottorin käydä koko ajan parhaalla kierrosnopeudella. Moottori voi myös käynnistyä pelkästään akkujen lataamista varten. Akut latautuvat myös jarrutusenergian talteenotossa. Nykivässä liikenteessä ja hitaasti ajettaessa polttomoottori sammuu kokonaan ja korvautuu akkuvirralla toimivalla sähkömoottorilla. Nelivetoisen Lexus RX400h -mallin käyttämä järjestelmä muistuttaa edellä mainittua, mutta siinä on kaksi sähkömoottoria, yksi etupyörille ja toinen takapyörille. Lexus RX 400h (Lähde: 16

17 Yksikään nyt saatavilla olevista hybrideistä ei ole ulkoisesti ladattavissa. Verkkovirralla ladattavia hybridejä saattaa kuitenkin näkyä muutaman vuoden sisällä. Tällaisissa ajoneuvoissa olisi isommat akut kuin nykyisissä hybrideissä, jolloin ne voisivat myös kulkea sähkövoimalla pidemmälle. Esimerkiksi Prius kulkee vain muutaman kilometrin täydellä akulla. Käyttäjien ei tällöinkään tarvitse ladata autoaan verkkovirralla, mutta halutessaan he voivat tehdä niin ja ajaa sähkövoimalla useita kymmeniä kilometrejä yhdellä latauksella. Tämä säästää edelleen polttoainekuluissa ja hyödyttää ympäristöä. Kiinnostus näihin ns. plug-in hybrideihin on suurta varsinkin USA:ssa. Hybridiautojen markkinointi Lexus on kiinnostava auto myös markkinointimielessä. Ensimmäiset hybridit myytiin suurelta osin ympäristönäkökohtia painottaen (mihin viittaa Insightin avaruusaikainen muotoilu ja ensimmäisen sukupolven Priuksen epätavallinen ulkonäkö), mutta Lexusta mainostetaan RX300-mallin suorituskykyisempänä versiona. Honda Accord IMA -hybridi tuotiin Yhdysvaltojen markkinoille vuoden 2004 lopussa, mutta sitä ei vielä saa Euroopasta. Honda mainosti tämän mallin olevan nykyistä 240- hevosvoimaista Accord V6 -mallia tehokkaampi ja suorituskykyisempi, mutta yhtä hyvä polttotaloudeltaan kuin nelisylinterinen Civic-pikkuauto. Nykyisiä hybridejä ei voi ladata verkkovirralla, mutta ladattavia malleja saattaa olla tulossa. Joitakin uusimmista hybridimalleista markkinoidaan tehokkaampina versioina. Hybriditekniikan tuomia etuja tulisi kuitenkin käyttää pääasiassa polttoaineen kulutuksen alentamiseen, ei niinkään ajoneuvojen suorituskyvyn parantamiseen. Esim. hybridisoidut isot katumaasturit eivät ole ekoautoja. Ympäristöhyödyt Honda Insightin hiilidioksidipäästöt ovat 80 g/km, eli pienemmät kuin millään muulla markkinoilla olevalla polttomoottoriautolla. Priuksen hiilidioksidipäästöt 104 g/km ovat kaikkien massatuotettujen polttomoottoriautojen pienimmät. On ilmeistä, miksi hybridiautot ovat aiheuttaneet niin paljon kiinnostusta ympäristöalalla ja automaailmassa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Priuksen päästöjen vähäisyys on sitä vaikuttavampaa, kun otetaan huomioon, että se on viisipaikkainen perheauto ja, että sen päästöt ovat pienemmät kuin Toyota Yarisin, Citroen C2:n ja VW Lupon kaltaisten pienten dieselautojen. Useimpien mallien ilmanlaatuun vaikuttavat muut ympäristöpäästöt pysyttelevät myös reilusti Euroopassa henkilöautoille voimassa olevan Euro 4- päästöstandardin alapuolella. Todellisissa käyttöolosuhteissa hybridiautojen polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt saattavat olla vähän esitettyjä paraatiarvoja suuremmat. Tämä on kuitenkin yhteistä kaikille autoille, eikä vielä ole selvää, onko hybridiautojen ilmoitetun ja käytännön polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen välillä erityisen suurta poikkeamaa. Hybriditekniikasta on hyötyä ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä, ei niinkään maantiellä. Taloudellisuus Hybridiautot ovat kalliimpia kuin vastaavat tavalliset autot, mutta ne voivat säästää reilusti polttoainekuluissa. Useimmissa EU-maissa ja monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa ja kaupungeissa hybridiautoja varten saa investointiavustusta ja/tai veronalennuksia. Paljon ruuhkaisessa liikenteessä ajaville ne ovat usein polttoainetaloudellisesti järkevä valinta. Valmistajien kannalta hybridiautojen taloudellisuus on epäselvää ainakin lyhyellä aikavälillä, koska monien laskelmien mukaan valmistajat tekevät vielä tappiota kunkin Hybridiajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin tavanomaisten ajoneuvojen. Hybridit ovat kalliimpia, mutta säästävät polttoainetta ja monissa maissa niiden hankintaa tuetaan. 17

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750 TEKNISET TIEDOT Täysin uusi Ford Transit alustavat tekniset tiedot Mallisto Täysin uusi Transit Van -pakettiauto L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli 3300 3750 3750 Kokonaispituus 5531 5981 6704 Kokonaispaino 3100

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.1.2014 SWD(2014) 32 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Diesel DPF -puhdistussarja

Diesel DPF -puhdistussarja JLM-tuoteluettelo Lubricants for today s cars. Diesel DPF -puhdistussarja UUTUUS JLM Diesel -puhdistussarjalla puhdistetaan tukkeutuneet hiukkassuodattimet ja ennaltaehkäistään hiukkassuodattimen ennenaikainen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

EU-RENGASMERKINTÄ RENGASVALINTOJEN TUEKSI

EU-RENGASMERKINTÄ RENGASVALINTOJEN TUEKSI EU-RENGASMERKINTÄ RENGASVALINTOJEN TUEKSI, tekninen päällikkö Bridgestone Finland Oy Rengasvalmistajat ry EU-RENGASMERKINNÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET EU-rengasmerkinnän tarkoituksena on lisätä tieliikenteen

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE Finntest Oy Olarinluoma 16 02200 ESPOO Puh. 09-439 1400 Fax. 09-4391 4020 finntest@finntest.fi www.finntest.fi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus.

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus. ALIISA Yleistä ALIISA on VTT:ssä kehitetty Suomen autokannan, suoritteiden ja kulutuksen laskentamalli. Malli on alun perin tehty tuottamaan suoritejakaumat LIISA -päästömalliin, mutta se on osoittautunut

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D016995/02

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D016995/02 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 5445/1/12 REV 1 ENT 10 ENV 23 MI 22 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Urea-sähkökalvopumput

Urea-sähkökalvopumput Urea-sähkökalvopumput Miksi ureaa? Moottorit tuottavat haitallisia pakokaasuja, jotka sisältävät häkää, hiilivetyjä ja typpioksideja (NOx) joita yritetään suodattaa pois katalysaattoritekniikan keinoin.

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6)

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6) Sivu 1(6) Käyttö Monitoriraportin avulla voidaan seurata, miten autokannan ajoneuvoja on ajettu aikajakson aikana. Monitoriraportin yläosa ilmoittaa autokannan polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 1/2010 1(12) 2.2.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus moottoribensiinin, dieselöljyn ja eräiden muiden nestemäisten polttoaineiden laatuvaatimuksista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot