EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 3. syyskuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2068(COS) MIETINTÖLUONNOS Komission tiedonanto vaihtoehtoisista tieliikenteen polttoaineista sekä toimenpiteistä biopolttoaineiden käytön edistämiseksi (KOM(2001) 547 C5-0160/ /2068(COS)) Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Francesco Fiori PR\ doc PE

2 PE /12 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...5 PERUSTELUT...9 PR\ doc 3/12 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 17. joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa vaihtoehtoisista tieliikenteen polttoaineista sekä toimenpiteistä biopolttoaineiden käytön edistämiseksi (KOM(2001) /2068(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 11. huhtikuuta 2002 lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan sekä lausuntoa varten talous- ja raha-asioiden valiokuntaan, ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokuntaan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan sekä aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokuntaan (C5-0160/2002). Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta oli nimittänyt kokouksessaan 24. tammikuuta 2002 esittelijäksi Francesco Fiorin. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan). Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin puolesta, vastaan ja tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (puolesta...),... ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... Talous- ja raha-asioiden valiokunta, ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta sekä aluepolitiikka-, liikenneja matkailuvaliokunta päättivät 13. toukokuuta 2002, 27. maaliskuuta 2002, 17. huhtikuuta 2002 ja 22. tammikuuta 2002 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. / Tarkistusten jättämisen määräaika on klo. PE /12 PR\ doc

5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta vaihtoehtoisista tieliikenteen polttoaineista sekä toimenpiteistä biopolttoaineiden käytön edistämiseksi (KOM(2001) 547 C5-0160/ /2068(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2001) 547 C5-0160/ ), ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A5-.../2002), ottaa huomioon 15. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission vihreästä kirjasta "Energiahuoltostrategia Euroopalle" (KOM(2000) 769), ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin öljynsaannista (KOM(2000) 631), ottaa huomioon 18. kesäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet - Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja" (KOM(1997) 599), A. ottaa huomioon, että EU:n kokonaisriippuvuus tuontienergiasta on 50 prosenttia ja sen ennustetaan nousevan 71 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ellei asiassa ryhdytä toimiin, B. ottaa huomioon, että 76 prosenttia EU:n öljynkysynnästä katetaan pääasiassa Lähi-idän maista saatavalla tuontiöljyllä, C. ottaa huomioon monivuotisen ohjelman "Euroopan älykäs energiahuolto" ( ) ja erityisesti sen toiminta-alat ALTENER ja STEER, D. ottaa huomioon, että EU ehdotti Johannesburgin huippukokouksessa vaihtoehtoisen energian tuotannon nostamista vähintään 15 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä, E. katsoo, että EU:n strategia tavanomaisen dieselin ja bensiinin korvaamiseksi vaihtoehtoisilla polttoaineilla on tämän vuoksi tarpeen, jotta voidaan lisätä energian saantivarmuutta ja vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä, F. katsoo, että strategiaa on täydennettävä toimilla ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantamiseksi, 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. PR\ doc 5/12 PE

6 G. katsoo, että minkä tahansa uuden liikennepolttoainetekniikan menestyminen riippuu olennaisesti yleisestä saatavuudesta, kilpailukykyisistä hintarakenteista ja käyttöasteesta, H. pitää energiansaannin ongelmallisuutta ajatellen myönteisenä ominaisuutena sitä, että nestekaasua saadaan kahdella eri tavalla (jalostamalla tai erottamalla), I. ottaa huomioon, että etanolin ja biodieselin käytön odotetaan kasvavan eniten (Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa 10,9 prosentin vuotuista kasvua), 1. pitää komission tiedonantoa vaihtoehtoisista tieliikenteen polttoaineista tervetulleena; 2. tukee EU:n strategiaa, jonka tavoitteena on lisätä vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinaosuutta; 3. pyytää Euroopan unionin neuvostoa viipymättä hyväksymään ehdotetun direktiivin liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämisestä ja direktiivin alennetun valmisteverokannan biopolttoaineisiin soveltamisen mahdollisuudesta; 4. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että biopolttoaineet ovat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaihtoehto liikenteen öljytuotteille; 5. ottaa huomioon, että biopolttoaineet ovat omaa perua olevia (hiilidioksidineutraaleja) polttoaineita, joiden käytön edistäminen vaikuttaa myönteisesti työpaikkojen luomiseen ja maatalouteen, etenkin kun otetaan huomioon, että eräistä bioetanolin tuotannossa käytetyistä kasveista (kuten rypsi ja vehnä) saadaan sivutuotteena runsasproteiinista rehua; 6. ottaa huomioon, että orgaanisen jäteaineksen ja erityisesti biomassan muuntaminen autojen polttoaineeksi on lupaavaa tekniikkaa, koska raaka-aineet saadaan alhaisin kustannuksin, jätehuollon ongelmat (kustannukset mukaan lukien) voidaan välttää ja ne ovat helposti paikannettavissa myös harvaan asutuissa keskuksissa; 7. katsoo, että liikenteen polttoaineiden eri vaihtoehtojen kehittäminen rinnakkain myötävaikuttaa energian saantivarmuuteen; 8. katsoo, että vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttäminen julkisella sektorilla tukisi hyödyllisellä tavalla uuden tekniikan käyttöönottoa, koska se auttaisi käytännön kokemuksen saamisessa ja lisäisi näiden polttoaineiden yleistä hyväksyntää; 9. pyytää komissiota tehostamaan vuoropuhelua autonvalmistusteollisuuden kanssa ajoneuvojen polttoainetehokkuuden lisäämiseksi, kevyempien ja vahvempien materiaalien käyttö mukaan lukien, ja tarvittaessa ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä; 10. katsoo, että maakaasun ja nestekaasun käytön kehittäminen edistäisi energiahuollon monipuolistumista; toteaa, että maakaasuvarat ovat jakautuneet maapallolla tasaisemmin ja ovat peräisin maista, joissa geopoliittinen tilanne on vakaampi; 11. katsoo, että muiden polttoaineiden, kuten nestekaasun, metaanin ja biopolttoaineiden käytön lisääminen alueilla, joilla on erityisiä ympäristöongelmia, voi olla lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ratkaisu, joka tuo etuja sekä energiahuollon että ympäristön kannalta; PE /12 PR\ doc

7 12. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään maakaasua koskevaa tutkimusta muun muassa kuudennen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman kautta, jotta voidaan vähentää hävikkiä jakelu- ja varastointivaiheessa ja autojen polttoainetäydennyksessä; 13. pyytää komissiota tunnustamaan myös nestekaasun vaihtoehtoiseksi polttoaineeksi ottaen huomioon sen ympäristö- ja energianäkökohdat sekä huomattavan markkinapotentiaalin resurssina, jota voidaan jo käyttää ilmakehän saastumiseen ja energian saantivarmuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi; 14. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään nestekaasua koskevaa tutkimusta muun muassa kuudennen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman kautta entistä tehokkaampien tekniikoiden aikaansaamiseksi; 15. suosittaa komissiolle, että se ottaa osana kannustavaa veropolitiikkaa ja ympäristöä säästävien energiaratkaisujen etsimiseen kannustavaa politiikkaa huomioon nestekaasupolttoaineen ympäristönäkökohdat ja sen, että tätä vaihtoehtoista energianlähdettä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat alhaisia, voidaan jo nyt käyttää erityisesti suurten kaupunkialueiden ilman saastumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen; 16. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tutkimusta vedyn käytön lisäämiseksi, jotta voidaan kannustaa päästöttömien ajoneuvojen markkinoille saattamista; 17. katsoo, että polttokennojen kehittäminen ja tutkimus luo erinomaisia mahdollisuuksia ottaen huomioon polttokennojen lähes olemattomat ympäristövaikutukset, ja pyytää jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuutta veronalennuksiin tällä alalla; 18. pitää tärkeänä kannustaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vedyn käyttöä autonmoottorien polttoaineena erityisesti julkisessa liikenteessä niin, että hyödynnetään lähinnä eifossiilisia polttoaineita kuten ydinvoimaa ja uusiutuvia energialähteitä; 19. pyytää jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin asianmukaisten infrastruktuurien luomiseksi vedyn jakelua varten ja varastoinnin (joka nykyisin edellyttää suuria ja raskaita säiliöitä) parantamiseksi; 20. kehottaa toteuttamaan maakaasua, polttokennoja ja vetyä koskevia kokeilu- ja esittelyhankkeita, kuten komission osittain rahoittama hanke, jonka puitteissa kymmenessä eri Euroopan kaupungissa liikennöi 30 vetykäyttöistä bussia; 21. katsoo, että on parannettava ja jatkettava hybridiautotekniikan tutkimusta, koska hybridiautoilla on mahdollisuus hyödyntää bensaa tai dieseliä käyttävien moottoriajoneuvojen ja sähköautojen parhaita ominaisuuksia; 22. muistuttaa eurooppalaiselle teollisuudelle tarjoutuvasta ainutlaatuisesta tilaisuudesta olla maailman johtava vaihtoehtoisia polttoaineita tai järjestelmiä käyttävien ajoneuvojen tuottaja; PR\ doc 7/12 PE

8 23. kannattaa virallisen yhteysryhmän perustamista uusien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa varten ja kehityksen eteenpäin viemiseksi tällä alalla, ja pyytää komissiolta, että tällaisessa asiantuntijaryhmässä olisivat tasapuolisesti edustettuina eri alojen toimijat kuten teollisuuden alat, kuluttajat ja riippumattomat asiantuntijat; 24. pyytää komissiota laatimaan esimerkiksi virallisen yhteysryhmän työskentelyn kautta toimintasuunnitelman, joka kannustaisi kaasupolttoaineiden (metaani ja nestekaasu) suurempaan käyttöön sekä yksityisessä että julkisessa liikenteessä, ja pyytää jäsenvaltioita harkitsemaan verokannustimien käyttöönottoa näiden polttoaineiden käytön tukemiseksi; 25. korostaa, että tarvitaan EU:n laajuista tiedotuspolitiikkaa vaihtoehtoisten liikenteen polttoaineiden eduista, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä ja energian saantivarmuuden lisääntymisestä; 26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE /12 PR\ doc

9 PERUSTELUT Komission tiedonanto on osa erilaisia toimia, joilla pyritään parantamaan energiansaannin varmuutta ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Kuten komissio tiedonannossaan toteaa, voimakkaisiin muutoksiin tieliikenteen polttoaineiden tuotannossa ja toimituksissa sekä moottoriteknologiassa liittyy monia ongelmia. Autolla on perheille monta käyttötarkoitusta, autoista ja polttoaineista on viime vuosina tullut yhä turvallisempia ja taloudellisempia ja harvat olisivat valmiita luopumaan näistä eduista. Tavaraliikenteessä vaatimukset ovat erilaiset. Koska kuljetusalan sisäinen kilpailu on voimakasta, avaintekijöitä ovat kustannukset ja luotettavuus. Kaikki vaihtoehtoiset polttoainetai moottoritekniikat onkin saatava kilpailukykyisiksi, ennen kuin ne voivat saada jalansijaa markkinoilla. Lisäksi jakelu on avainasemassa, koska nykyisin olemme tottuneet nopeaan ja kattavaan palveluun. Eri vaihtoehdot edellyttävät erityyppisiä ja eritasoisia investointeja infrastruktuuriin ja laitteisiin. Yksinkertaisin vaihtoehto on korvata muutama prosentti dieselöljystä tai bensiinistä biodieselillä tai etanolilla. Tällöin ainoa tarvittava pitkän aikavälin investointi on vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantolaitosten perustaminen. Sama koskee investointeja maakaasun ja nestekaasun käyttämiseksi ottaen huomioon, että tekniikka ja jakeluverkot ovat jo olemassa, joskin viimeksi mainittuja pitäisi vielä kehittää. Monimutkaisin vaihtoehto on puolestaan vetypolttokennojen käyttö, joka edellyttää uudenlaista moottoriteknologiaa, mittavia investointeja vedyntuotantolaitoksiin sekä kokonaan uutta jakelujärjestelmää. Esittelijä katsoo, että juuri tällä alueella olisi suurimmat mahdollisuudet kehittää kilpailukykyistä ja ympäristöä säästävää huipputekniikkaa, jonka avulla Euroopasta voisi tulla maailman johtava tuottaja tällä alalla. Tiedonannossa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: biopolttoaineet, maakaasu ja vety. Siinä kuitenkin todetaan, että olisi kehitettävä myös muita polttoaineita kuten biokaasu, bioetanoli ja nestekaasu sekä muuta huipputekniikkaa, erityisesti hybridiautoteknologiaa (jossa yhdistetään poltto- ja sähkömoottori), joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin verrattavissa olevat polttoainesäästöt. Hybridiauto on suunniteltu hyödyntämään bensiinikäyttöisen auton (tai dieselauton) ja sähköauton parhaat puolet siten, että samalla vältetään kummankin heikkoudet. Hybridiautossa on kaksi moottoria, polttomoottori ja sähkömoottori. Ajo-olosuhteiden (kuormitusaste, kiihdytys) mukaan auto kytkee automaattisesti päälle kulloinkin tehokkaamman voimanlähteen. Koska akkuja ladataan puolijatkuvasti ajon aikana, ne voivat olla paljon pienempiä ja edullisempia kuin sähköautossa. Kaksimoottorijärjestelmä sekä muu pitkälle kehitetty tekniikka lisäävät kuitenkin auton kustannuksia ja painoa. Tähän mennessä markkinoille tulleet suhteellisen harvat hybridiautot ovat olleet taloudellisesti voimakkaasti tuettuja. Voidaan olettaa, että laajamittainen tuotanto alentaisi hintoja. Hybridiautot olisivat myös PR\ doc 9/12 PE

10 erityisen sopivia käytettäviksi sähköllä esimerkiksi kaupunkien ruuhkaisissa ja saastuneissa keskustoissa ja tavanomaisella polttoaineella pitkillä matkoilla, jolloin voitaisiin välttää sähköauton rajoitteet (nopeus, akkujen lataamistarve). Biodiesel Biomassaa on pidetty fossiiliselle polttoaineelle vaihtoehtoisena energialähteenä aina siitä lähtien, kun maailmassa koettiin ensimmäinen öljykriisi vuonna Komissio toteaa, että eloperäistä ainesta voidaan käyttää tieliikenteen polttoaineena monilla eri tavoilla: Kasviöljyjä (kuten rypsi-, soija-, auringonkukkaöljyä) voidaan muuntaa dieselöljyn korvikkeeksi, jota voidaan joko käyttää sekoitettuna tavanomaiseen dieselöljyyn tai polttaa puhtaana biodieselinä. Sokerijuurikkaista, viljasta ja muista viljelykasveista voidaan käymisen avulla tuottaa alkoholia (bioetanolia), jota voidaan käyttää joko moottoripolttoaineena puhtaassa muodossa tai tavanomaisen bensiinin ainesosana sellaisenaan taikka sen jälkeen, kun se on muunnettu ETBE:ksi reaktiossa jalostuksen sivutuotteena saatavan isobuteenin kanssa. Lisäksi on todennäköistä, että tuleva kehitys mahdollistaa taloudellisesti kilpailukykyisen bioetanolin tuotannon myös puusta tai oljesta. Orgaaninen jäteaines voidaan muuntaa energia-ainekseksi, jota voidaan käyttää autojen polttoaineena: jäteöljy (paistoöljy) biodieseliksi, eläinten lanta ja orgaaniset kotitalousjätteet biokaasuksi ja kasvijäte bioetanoliksi. Näin saatavan polttoaineen määrä on useimmissa tapauksissa suhteellisen vähäinen, mutta raaka-aineet ovat ilmaisia ja samalla myös jätehuollon ongelmat (sekä kustannukset) vähenevät. Teknologian kehityksen perusteella näyttää siltä, että keskipitkällä aikavälillä myös muista nestemäisistä ja kaasumaisista biopolttoaineista, jotka tuotetaan biomassan lämpökemiallisen käsittelyn avulla, kuten biodimetyylieetteristä, biometanolista, bioöljyistä (pyrolyysiöljyistä) ja vedystä, voisi tulla kilpailukykyisiä. Biopolttoaineet ovat varmasti eräs lupaavimmista vaihtoehtoisista polttoaineista, joilla on monia etuja ja käyttömahdollisuuksia. Komission tiedonannon mukaan "biopolttoaineet ovat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ainoa vaihtoehto. Siksi ottamalla käyttöön sellaiset politiikan välineet [veron alennukset mukaan lukien], joilla edistetään biopolttoaineiden käyttöä, annetaan selkeä signaali siitä, että yhteisö pyrkii vakavasti kehittämään vaihtoehtoja liikenteessä käytettäville maaöljytuotteille... ei ole mitään objektiivisia perusteita lykätä sitä enää myöhemmäksi". Onkin toivottava, että neuvosto ja puheenjohtajavaltio Tanska tekevät kaikkensa, jotta biopolttoaineita koskevaa direktiiviä voidaan viedä eteenpäin. Vety Viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet vedyn huomattavan potentiaalin moottoriajoneuvojen polttoaineena. Vedyn käyttäminen polttoaineena voisi olla ratkaisu tavoitteeseen valmistaa "päästöttömiä ajoneuvoja". PE /12 PR\ doc

11 Sähkön tavoin vedyn polttoainekäytön hyödyt energian saantivarmuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen kannalta riippuvat kuitenkin siitä, miten vety tuotetaan. On selvää, että jos tuotanto tapahtuu muun kuin fossiilisen polttoaineen avulla (ydinvoimalla tai jonkin uusiutuvan energialähteen turvin), saantivarmuus paranee ja hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kuten komissio tiedonannossaan toteaa, vedyntuotannossa käytetään jo valmiiksi kehitettyjä teollisia prosesseja, mutta ongelmana ovat edelleen varastointi, johon tarvitaan toistaiseksi suuria ja raskaita säiliöitä, ja jakelu, joka edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin. Vety ja polttokennot ovat pitkän aikavälin ratkaisuja, mutta ne vaativat tekniikan kehittymistä, mihin päästään vain, jos EU ja jäsenvaltiot tekevät mittavia investointeja tutkimukseen ja infrastruktuuriin sekä ottavat käyttöön verokannustimia. Kaasu Kaasupolttoaineille on ominaista, että niiden käytöstä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrä on alhainen (maakaasulla prosenttia ja nestekaasulla 15 prosenttia vähemmän kuin bensiinillä). Lisäksi niiden palamisessa syntyvät kaasut sisältävät vain vähän saastuttavia aineita (hiilimonoksidia, palamattomia hiilivetyjä, rikkidioksidia, typen oksidia, hiukkasia, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä). Kaasupolttoaineissa ei myöskään ole bentseeniä tai polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Energian saantivarmuuden kannalta on selvää, että vaikka maakaasusta suuri osa tuodaankin ulkoa, sen käytön lisääminen siirtäisi kuitenkin tuontiriippuvuutta pois öljymarkkinoilta ja lisäisi alkuperämaiden monipuolistumista, sillä maakaasuvarat ovat kokonaisuudessaan jakautuneet maapallolla tasaisemmin kuin öljyvarat. Esittelijän mielestä nestekaasun käytön kehittäminen tarjoaisi erinomaisia mahdollisuuksia. Vaikka nestekaasua voidaan saada sekä jalostamalla että erottamalla, sen lisääntynyt kysyntä voidaan tyydyttää vain tuomalla maakaasusta erotettua nestekaasua. Tämän vuoksi Euroopassa "luonnostaan" saatavilla olevalla nestekaasulla voisi olla merkittävä asema, mutta sitä olisi käytettävä moottoripolttoaineena eikä jalostamopolttoaineena tai muuna arvoltaan vähäisenä energialähteenä. Koska nestekaasua voidaan tuoda rautateitse tai laivoilla, on myös selvää, että tuontimaita voidaan huomattavasti monipuolistaa, mikä lisäisi saantivarmuutta. Nykyaikainen kaasupolttoainetekniikka takaa vertailukelpoisen suorituskyvyn, luotettavuuden ja turvallisuuden (jotka määritellään vahvistetuissa teknisissä standardeissa ja direktiiveissä) muita fossiilisia polttoaineita käyttäville autoille. Jotta tavanomaisia polttoaineita korvaavien kaasupolttoaineiden käyttöä voidaan huomattavasti lisätä, on välttämätöntä toteuttaa sellaista kannustuspolitiikkaa, jolla tuetaan metaanin ja nestekaasun käyttöä ja joka tuo taloudellisissa etuja kuluttajille sekä edistää selvästi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kaiken kaikkiaan esittelijä on samaa mieltä komission tiedonannossa esitetyistä tavoitteista ja suhtautuu myönteisesti ehdotukseen virallisen yhteysryhmän perustamisesta. Tällaisen PR\ doc 11/12 PE

12 ryhmän on kuitenkin edustettava tasapuolisesti eri intressiryhmiä (teollisuus, poliittiset päättäjät, kuluttajat). Yhteysryhmän olisi myös kannustettava kehitystä eri aloilla ja jäsenvaltioissa sellaisen monipuolisen energiapolitiikan harjoittamiseksi, jolla pyritään vähentämään vahingollisia päästöjä ja jossa hyödynnetään paremmin tutkimusta ja verotuksellisia ohjauskeinoja. PE /12 PR\ doc