Energiaverotus Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa

Transkriptio

1 Energiaverotus Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa

2 ENERGIAVEROTUS EUROOPASSA, JAPANISSA JA YHDYSVALLOISSA Yhteenveto Energiateollisuus ry:n tekemästä selvityksestä sähkön, polttoaineiden, kaukolämmön ja liikenteen verotuksesta EU- ja EFTA-maissa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa.

3 LUKIJALLE Lähes kaikki teollistuneet maat verottavat energiaa. Liikennepolttoaineilla on jo pitkään ollut suhteellisen korkea fiskaalinen vero. Suomessa 199-luvun alun lama johti nopeasti kasvavaan energiaverotukseen, jonka ensisijainen tavoite oli paikata valtiontalouden alijäämää. Samanaikaisesti myös muut Pohjoismaat nostivat energiaverojaan, mutta useimmissa maissa vielä tuolloin energiaverot olivat alhaisella tasolla tai energiaa ei verotettu lainkaan liikennepolttoaineita lukuun ottamatta. Euroopan unioni pyrki yhtenäistämään energiaverokäytäntöjä jo 199-luvun alkupuolella. Vasta monien vaiheiden jälkeen taloudellisesti paljon raskaamman päästökauppadirektiivin tultua hyväksytyksi energiaverotusta koskeva direktiivi hyväksyttiin vuonna 23. Siinä säädetään energiaverotuksen rakenne sekä suhteellisen alhaiset minimiverotasot polttoaineille ja sähkölle. Euroopan komissio on parhaillaan uusimassa energiaverodirektiiviä. Komissiosta tihkuneiden tietojen mukaan tavoite on muuttaa nykyinen energiasisältöön perustuva verotus pääosin hiilidioksidiperusteiseksi. Verotuksella ohjattaisiin erityisesti päästökaupan ulkopuolisia sektoreita ja niiden minimiverotasoja nostettaisiin olennaisesti. Komission uskotaan antavan esityksen vuoden 211 kuluessa. Energiaverotuksen käytännöt ja verotasot vaihtelevat huomattavasti eri maissa. Tämän vuoksi on välttämätöntä arvioida, kestävätkö korkeasti verottavien maiden kansantaloudet edelleen kohoavat energiaverot kiristyvillä globaaleilla markkinoilla. Toisaalta regressiiviset energiaverot leikkaavat merkittävästi kulutuskysyntää muusta kulutuksesta ja rasittavat erityisesti pohjoisia kansantalouksia. Verottajalle kaikille välttämätön energia on luonnollisesti herkullinen kohde. Vertailevaa tietoa energiaveroista tarvitsevat niin päättäjät kuin verotusta valmistelevat virkamiehetkin. Myös energiainvestoinneista päätettäessä tieto energiaverotuksesta ja arviot sen kehittymisestä ovat yrityksille välttämättömiä. Energiaverotuksen kasvavasta merkityksestä huolimatta tietoa siitä on vain niukasti saatavilla. Tämä julkaisu on yhteenveto Energiateollisuus ry:n marraskuussa 21 julkaisemasta energiaverovertailusta. Selvitys tehtiin energiaverotusta koskevan päätöksenteon pohjaksi valtionhallinnossa ja teollisuudessa niin Suomessa kuin laajemminkin. Selvityksen pääasialliset lähteet olivat Euroopan komissio, Eurostat, Euroheat & Power, Eurelectric, tutkituissa maissa julkaistu materiaali sekä tutkittuihin maihin eri tahoille lähetetyt kyselyt energiaverotuksesta.

4

5 ENERGIAN JA LIIKENTEEN VEROTUS 3 MAASSA Tutkitut maat ovat EU-maat (pois lukien Luxemburg ja Kypros) sekä Islanti,,, Japani ja. Kaukolämmön verotusta tarkastellaan Suomen lisäksi ssa, ssa, ssa, Islannissa, ssa, Itävallassa, ssa, ssa ja ssa. Selvityksen kohteena ovat sähkön kulutuksen ja tuotannon verotus, yritysten ja kotitalouksien polttoaineiden verotus, kaukolämmön tuotannon ja kulutuksen verotus sekä liikenteen verotus. Liikenteen osalta tarkastellaan liikennepolttoaineiden verotusta ja ympäristöperusteista autoverotusta sekä sähköautojen ostoa ja käyttöä koskevia verotukia ja rahallisia kannusteita. Pääasiallisesti selvityksessä tarkastellaan valmisteverotusta, mutta myös arvonlisäverotusta ja muita veronluonteisia maksuja sivutaan. Verovähennykset ja -vapautukset on pyritty ottamaan huomioon niin laajalti kuin se on saadun aineiston perusteella ollut mahdollista. Erityisesti erilaiset poikkeukset ja helpotukset ovat usein hankalasti selvitettäviä. Lisäksi eräissä maissa energiaverolainsäädäntö on erittäin monimutkainen ja verotasoja on runsaasti. Tämän vuoksi vertailuissa on jouduttu käyttämään jossain määrin tarkastellun kuluttajaryhmän keskimääräisiä tai tyypillisiä verotasoja. Eräissä maissa on myös käytössä veronluonteisia maksuja, kuten syöttötariffeja, jotka on pääosin jätetty vertailun ulkopuolelle. Ne on kuitenkin pyritty mainitsemaan varsinaisessa selvityksessä, mutta tässä lyhyessä yhteenvedossa vain siltä osin, kun niiden merkitys on huomattava, kuten esimerkiksi n sähköverotuksessa. Suomessa polttoaineiden ja sähkön verot nousivat yli kaksinkertaisiksi vuoden 211 alusta. Samalla polttoaineiden osalta verotusta muutettiin niin, että se koostuu energiasisältö- ja hiilidioksidikomponenteista. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) polttoaineille sovelletaan 5 prosentin alennusta hiilidioksidikomponentista. Suomen osalta on tarkastelu sekä 21 että 211 verotasoja.

6 SÄHKÖN VEROTUS Sähkön kulutuksen verotus vaihtelee useissa maissa yritysten toimialasta ja sähkön kulutuksen määrästä riippuen. Teollisuus- ja palveluyritysten sähkön verotus eroaa kuudessa maassa, jotka ovat,,,, Suomi ja. Korkeimmat yritysten sähköverotasot ilman kevennyksiä esim. energiavaltaisille teollisuusyrityksille ovat ssa, ssa ja Alankomaissa. Palveluyritysten käyttämän sähkön verotus taas on selvästi tiukinta ssa ja ssa. EU:n minimitasoja teollisuusyritysten sähköverotuksessa käyttävät seitsemän maata ja palveluyrityksen sähköverotuksessa neljä maata. ssa, ssa, ssä ja Yhdysvalloissa ei peritä sähköstä kulutusveroa yrityskäytössä lainkaan. Seitsemässä maassa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö oli vapautettu sähkön kulutusverosta. Suomen sähköverot teollisuusyrityksille ovat vuonna 21 kymmenenneksi korkeimmat, mutta vuonna 211 jo viidenneksi korkeimmat. Palveluyrityksillä vuonna 21 verotus on seitsemänneksi, ja vuonna 211 Suomi nousee neljänneksi tiukimmin palveluyritysten sähköä verottavaksi maaksi. Energiavaltaiselle teollisuudelle myönnetään kevennyksiä sähköverosta Suomen lisäksi Alankomaissa, ssa, ssa, Itävallassa, ssa, ssa, ssa ja ssa. Sähkön kulutusverot kotitalouksille ovat ylivoimaisesti korkeimmat ssa. EU:n minimiveroastetta sähkölle käyttävät viisi jäsenvaltiota. Yhdeksässä maassa ei ole lainkaan käytössä sähköveroa kotitalouksille, näistä seitsemän on EU:n jäsenvaltioita. Suomen sähkövero kotitalouksille nousee vuonna 211 viidenneksi korkeimmaksi. Sähköntuotannon polttoaineita ei veroteta EU-maissa, koska EU:n energiaverodirektiivi kieltää sen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ympäristösyistä määrätä näille tuotteille veroja. EU-maista, ja hyödyntävät tätä mahdollisuutta tiettyjen polttoaineiden kohdalla. EU:n ulkopuolisista maista myös Japani ja perivät sähköntuotannon polttoaineista veroja, joskin vesivoimaa hyödyntävässä ssa niiden merkitys on olematon. ja perivät kaikista sähköntuotannon polttoaineista rikki- ja typpiveroja, jolloin nämä koskevat myös uusiutuvia polttoaineita. Ydinpolttoainetta ei veroteta yhdessäkään Euroopan maista. Japanissa ydinpolttoaineesta kerätään 13 %:n veroa. Suomen lisäksi vain ssa, ssa ja ssa sähköntuotantolaitoksilla on yleisestä kiinteistöveroasteesta poikkeava verokohtelu. Erikseen voimalaitoksille määrättävä kiinteistövero on Suomessa korkein (2,85 %). Muut sähköyhtiöille kohdentuvat verot ja veronluonteiset maksut voidaan tarkastelluissa maissa jakaa päästöjen verotukseen (mm. hiilidioksidi, rikki, typpi ja ilmansaasteet), alueittaisiin paikallisviranomaisten perimiin veroihin ja maksuihin, tiettyjen sähköntuotantomuotojen verotukseen ja muihin veroihin ja maksuihin (kuten huoltovarmuusmaksu). Rikki- ja typpiveroja tai veron luonteisia maksuja on käytössä ainakin ssa, ssa, ssa, ssa, ssa, ssa, ssa ja ssa. Hiilidioksidiveroja sähköntuotannon polttoaineille on käytössä vain joillain n itsehallintoalueilla. Sähköyhtiöt maksavat paikallisviranomaisille useissa maissa kunta- ja maakuntatasolla erilaisia maksuja mm. toimiluvista, veden ja maa-alueiden käytöstä ja muuntajista. Sähköntuotantomuodoista erityisesti ydinvoimalle on asetettu muista poikkeavia veroja ja maksuja. Näitä ovat ydinjätteistä ja voimaloiden purkamisesta perittävät verot sekä mm. ydinreaktorin lämpötehoon ja ydinvoimalaitoksen suoja-alueelle rakennettuun kiinteistöalaan perustuvat verot. Suomessa varat ydinjätehuoltoon kerätään valtion toimesta ydinjäterahastoon. SÄHKÖN VEROT TEOLLISUUDELLE, SNT/KWH 1,6 1,4 1,2 1,35 1,23 1,8 1,8,76,73,6,4,2 Suomi 211,52,51,447,35,35,263,25,134,132,114,1,1 Japani Suomi 21 Kuviossa on vertailtu tyypillisesti alle 1 MWh/vuosi kuluttavia teollisuusyrityksiä. ssa erilaisia veroluonteisia maksuja ja verkon kustannuksia kerätään lisäksi 2,21 snt/kwh. Useissa maissa on teollisuudelle erityyppisiä energiaveron palautusmenettelyitä, jotka eivät ilmene kuviosta.,1,1,562,53,521,5,5,5,5,5 EU:n minimi

7 SÄHKÖN VEROT PALVELUYRITYKSILLE, SNT/KWH , ,97 2 2,5 Suomi 211 1,7 1,35 1,35 1,8 Suomi 21,88,76,52,51,447 Japani,35,35,25,132,114,1,1,1,1,5,5 EU:n minimi,5,5,5,15 ssa erilaisia veroluonteisia maksuja ja verkon kustannuksia kerätään lisäksi 3,97 snt/kwh. SÄHKÖN KULUTUSVEROT KOTITALOUKSILLE, SNT/KWH , ,97 2,34 2,5 1,7 Suomi 211 1,6 1,5 1,35 1,21,883 Suomi 21,51,5,447,35 Japani,35,19,114,1,1,1,1,1 EU:n minimi Alankomaiden kohdalla vertailussa käytetään Eurostatin ilmoittaa tyypillistä verotasoa 1,6 snt/kwh, mikä vastaa 343 kwh:n vuotuista sähkön kulutusta. ssa erilaisia veroluonteisia maksuja ja verkon kustannuksia kerätään lisäksi 3,97 snt/kwh. KOTITALOUKSIEN SÄHKÖKUSTANNUS VUODESSA, EUROA/HENKILÖ Suomi 211 Suomi 29 Kypros Luxemburg Kroatia Turkki Eri maissa kotitalouksien sähkön käyttö vaihtelee huomattavasti johtuen etenkin vuoden aikojen aiheuttamista eroista ja energiankäytön rakenteesta. Sähkön hinnan ja verojen aiheuttamaa rasitusta onkin syytä verrata myös vuotuisena kokonaiskustannuksena kotitalouksille, kun arvioidaan esimerkiksi verotuksen vaikutusta ostovoimaan tai vaikkapa inflatoriseen kehitykseen ALV Energiaverot Sähkö 55

8 POLTTOAINEIDEN VEROTUS Selvityksessä n, n ja n osalta polttoaineiden verotasoissa on eroa yritysten kesken riippuen siitä, kuuluvatko yritykset EU:n päästökauppaan vai eivät. Raskaan polttoöljyn, maakaasun ja kivihiilen valmisteverojen osalta tarkastellaan niitä EU:n ja n valmisteveroja, joita peritään EU:n päästökaupan piirissä olevilta yrityksiltä. Kevyen polttoöljyn valmisteveroja tarkastellaan kotitalouksien ja päästökaupan ulkopuolisten yritysten osalta. Raskasta polttoöljyä verotetaan vuoden 211 alusta eniten yrityskäytössä Suomessa. Seuraavaksi suurimmat verot ovat ssa ja ssa. Muista Pohjoismaista verottaa raskasta polttoöljyä huomattavasti vähemmän kuin Suomi vuonna 211 ja ei ollenkaan. ssa teollisuuden kevyissä ja raskaissa prosesseissa käytettävät kaasu-, öljy- ja hiilituotteet ovat vapautettuja kokonaan energiaverosta ja EU:n päästökaupan piirissä myös hiilidioksidiverosta. 1 EU:n jäsenmaata verottaa raskasta polttoöljyä EU:n minimin mukaan. Kevyellä polttoöljyllä raskain verotus yrityskäytössä on Kreikassa, ssa ja lla. Kevyen polttoöljyn verotuksessa yrityskäytössä Suomen valmistevero vuonna 21 sijoittuu tarkasteltujen maiden keskivaiheille, mutta vuonna 211 Suomen vero nousee korkeimpaan kolmannekseen. Maakaasua korkeimmin verottavat yrityskäytössä, ja vuonna maata eivät peri yritysten maakaasun käytöstä lainkaan valmisteveroa. Maakaasun verotus yrityksille nousisi Suomessa vuonna 213 nyt tarkastelluista maista korkeimmaksi, mikäli muiden maiden verotasot pysyisivät ennallaan. Vuonna 21 Suomen valmistevero on yhdenneksitoista korkein. Kivihiiltä verotetaan Suomessa vuonna 211 eniten tarkastelluista maista. Vuonna 21 korkeimpia veroja kivihiilestä perivät, ja Suomi. Kevyttä polttoöljyä verotetaan kotitalouskäytössä eniten Kreikassa, ssa ja ssa. Arvonlisävero mukaan laskettuna Suomi nousee vuonna 211 tiukimmin verottavaan kolmannekseen tarkastelujoukon keskivaiheilta. Yhdysvalloissa ja ssa arvonlisävero on ainoa perittävä vero kevyestä polttoöljystä kotitalouskäytössä. Valmisteveron ja arvonlisäveron yhteisverorasitus on korkein ssa, Kreikassa ja ssa. Maakaasun kotitalouskäytölle korkeimmat valmisteverot ovat ssa, ssa ja Alankomaissa. Samat maat verottavat myös arvonlisävero mukaan laskettuna eniten maakaasua. Vuonna 213 muiden maiden verojen pysyessä ennallaan Suomessa maakaasun valmistevero olisi viidenneksi korkein kun se vuonna 21 oli kahdenneksitoista korkein. Tarkastelluista maista Pohjoismaiden lisäksi ssa, Irlannissa, ssa, ssa, ssä ja ssa peritään lämmityksen ja liikenteen polttoaineista hiilidioksidiperusteista veroa. Voidaan havaita, että n hiilidioksidiverotus on selkeästi korkeinta vertailluista maista,11 /hiilidioksiditonni. Muiden maiden hiilidioksidiveroasteet vaihtelevat 25 /tco 2 n veron ollessa pienin ja Suomen vuonna 211 perimän veron ollessa toiseksi suurin n jälkeen. n korkeaa hiilidioksidiveroa selittää n energiaverotuksen rakenne, jossa hiilidioksidivero on fiskaalista energiaveroa huomattavasti suurempi elementti. Kuitenkin n myöntämät vähennykset hiilidioksidiverosta teollisuudelle laskevat n teollisuuden verotasot keskimäärin muiden tarkasteltujen maiden tasolle ja vuoden 211 alusta myös Suomen veroasteiden alle. Hiilidioksidiverosta myönnetään ssa, ssa, ssa ja ssa vapautuksia tai kevennyksiä EU:n päästökaupan piirissä oleville yrityksille. RASKAAN POLTTOÖLJYN VEROT YRITYKSILLE, EUROA/TONNI , , ,7 31,4 26,6 25, ,7 Suomi 211 Suomi 21 Japani EU:n minimi 18, ,6 15,5 15,3 15,1 15, EU:n päästökaupan piirissä olevat yritykset.

9 MAAKAASUN VEROT YRITYKSILLE, EUROA/MWH , ,5 1 9,36 9,2 8 6,72 6, ,5 4,42 4,14 4, 3,59 2,77 2,52 2,1 1,87 1,32 1,23 1,19 1,12,786,614,54,327 KIVIHIILEN VEROT YRITYKSILLE, EUROA/TONNI , , 62,5 5,5 5, 41,7 32,5 2 Suomi 211 Suomi 21 Japani 13,2 EU:n minimi 1,6 Suomi 215 Suomi 213 Suomi 211 Suomi 21 Japani EU:n minimi EU:n päästökaupan piirissä olevat yritykset. 9,84 8,57 8,47 8,43 8,41 8,12 7,55 7,38 7,38 7,38 6,53 4,6 4,18 4,16 3,77 3,69,54,54 EU:n päästökaupan piirissä olevat yritykset. KEVYEN POLTTOÖLJYN VEROT KOTITALOUKSILLE, EUROA/1 L ALV Valmistevero Suomi 211 Suomi 21 EU:n minimi Japani

10 KAUKOLÄMMÖN VEROTUS Kaukolämmön polttoaineista peritään energiaveroja kuten muistakin polttoaineista (ks. polttoaineiden verotus). Vuonna 211 tarkasteltujen maiden kaukolämmön tuotannossa raskasta polttoöljyä ja kivihiiltä verotetaan eniten. Maakaasun verotus kaukolämmön tuotannossa nousisi Suomessa vuonna 213 nyt tarkastelluista maista korkeimmaksi, mikäli muiden maiden verotasot pysyisivät ennallaan. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa lämmön tuotannon polttoaineiden verotus on ylivoimaisesti korkein ssa. Vuonna 211 Suomessa perityt verot kivihiilestä yhteistuotannossa ovat toiseksi ja maakaasun sekä raskaan polttoöljyn verot kolmanneksi kireimpiä. Kaukolämmön tuotantoon yhteistuotannolla kannustetaan verotuksellisesti Suomessa, ssa, ssa ja ssa. Tarkastelluissa maissa kaukolämmön tuotannolle ei ollut kohdistettu muita veroja. Ainoastaan Islannissa kaukolämmön kulutukselle oli asetettu erityinen kulutusvero. Kyseessä on kahden prosentin suuruinen resurssivero, jota peritään jälleenmyyntihinnasta. Islannissa, ssa, ssa ja ssa kaukolämmöllä on alennettu arvonlisävero. Kahdessa maassa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) tuotettu sähkö on vapautettu sähköverosta. KAUKOLÄMMÖN OSUUDET LÄMMITYSMARKKINOISTA VUONNA 27, % ,8 2,5 Islanti Suomi Euroheat & Power, ecoheat4.eu.

11 KIVIHIILEN VALMISTEVEROT KAUKOLÄMMÖN POLTTOAINEENA YHTEISTUOTANNOSSA, EUROA/TONNI ,9 5 62,5 5,5 5 41,7 Suomi 211 Suomi 21 8,12 2,6 Islanti MAAKAASUN VALMISTEVEROT KAUKOLÄMMÖN POLTTOAINEENA YHTEISTUOTANNOSSA, EUROA/MWH , ,6 6,1 5,5 3,59 2,1 Suomi Suomi Islanti ,25,568

12 LIIKENTEEN VEROTUS Myös liikenteen verotus muuttui Suomessa vuoden 211 alusta. Henkilöautojen vuosittain maksettavaa käyttövoimaveroa alennettiin keskimäärin 18 prosenttia dieselin polttoaineveron kahdeksan sentin suuruisesta korotuksesta aiheutuvan käyttökustannusten nousun tasaamiseksi. Sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero aleni keskimäärin 77 %, ladattavan dieselhybridiauton 27 % ja ladattavan bensiinihybridiauton yli 9 %. Dieseliä verotetaan tarkastelluista maista eniten valmisteja arvonlisävero yhteenlaskettuna ssa, ssa ja ssä. Suomen vuoden 21 kokonaisverotus on vielä tarkasteltujen maiden keskitasoa, mutta vuonna 212 verotus nousee korkeimpaan kolmannekseen dieselin verouudistuksen tullessa voimaan. Ylivoimaisesti pienimpiä veroja peritään Yhdysvalloissa. Eniten bensiiniä verottavat valmiste- ja arvonlisäverot yhteenlaskettuna,, ja. Suomessa bensiiniin kohdistuva kokonaisverotus on viidenneksi korkeinta em. maiden jälkeen. Valmisteverotuksessa Suomen verokohtelu bensiinille on seitsemänneksi tiukinta. Selvityksessä tarkastellaan myös ympäristöperusteista autoverotusta. Yhdessätoista maassa auton rekisteröintimaksu (Suomessa autovero) perustuu hiilidioksidipäästöihin. Rekisteröintimaksu saattaa perustua myös moottoritilavuuteen, tai hintaan ja polttoaineen kulutukseen kuten Itävallassa. Vähäpäästöisimmät autot ovat kokonaan vapautettuja rekisteröintimaksusta Alankomaissa ja ssa.,, Luxemburg,,,, ja eivät peri ollenkaan rekisteröintimaksua. Kahdeksassa maassa vuosittain maksettava liikennevero (Suomessa ajoneuvovero ja käyttövoimavero) perustuu hiilidioksidipäästöihin. Eräissä maissa, kuten ssa, liikennevero perustuu polttoaineenkulutukseen. Vähäpäästöisimmät autot ovat kokonaan vapautettuja vuosittaisesta liikenneverosta ssa, ssa ja ssa. ssa, Luxemburgissa, ssa ja ssa uuden vähäpäästöisen auton ostajat saavat kannustepalkkion, jos he romuttavat samalla vanhan tai paljon ajetun auton. Palkkio vaihtelee 5 eurosta 25 euroon. Vanhan auton rajana pidetään kaikissa em. maissa 1 vuoden ikää. Sähköautojen ostoa ja käyttöä tuetaan monissa maissa verotuksen keinoin. Seitsemässä maassa sähköautoille myönnetään vähennyksiä tai täysi vapautus rekisteröintimaksusta. Vuosittaisesta liikenneverosta myönnetään niin ikään vapautus seitsemässä tarkastelluista maista. ssa, ssa, Kyproksella ja ssa myönnetään suoraa rahallista tukea sähköautojen tai uusien vähäpäästöisten autojen ostamiselle. Tukisumma vaihtelee 7 eurosta 6 euroon. Muita sähköautojen ostajille myönnettäviä etuja ovat mm. ssa oikeus vähentää 3 % auton hankintahinnasta tuloverotuksessa, ssa oikeus ajaa bussikaistoilla, parkkeerata ilmaiseksi julkisille parkkipaikoille, vapautus tietulleista ja autolauttamaksuista sekä ssa sähköautojen verotusarvon alentaminen yrityksille.

13 BENSIININ VEROT, EUROA/LITRA Suomi 212 Suomi 21 Japani EU:n minimi 1,2 1,8,6,4,2 DIESELIN VEROT, EUROA/LITRA Suomi 212 Suomi 21 EU:n minimi Japani 1,2 1,8,6,4,2 ALV Valmistevero ALV Valmistevero,91,79,75,71,68,68,66,66,65,65,64,62,61,6,58,57,57,55,52,51,55,5,49,47,51,52,46,45,33,8,57,99,95,95,91,9,9,87,86,85,84,82,82,79,77,73,73,71,64,63,6,66,6,55,55,62,63,55,52,49,7,7

14 UUDEN AUTON MAKSUT, VEROT JA TUET Maa Kypros Luxemburg Suomi Yleinen ALV , , Rekisteröintimaksu Perustuu hintaan ja CO 2 -päästöihin. Perustuu moottoritilavuuteen ja ikään; Valloniassa CO 2 -päästöihin. Perustuu CO 2 -päästöihin; rekisteröintimaksu prosentista (päästöt <12 g/km) 14,75 prosenttiin (>2 g/km). Perustuu CO 2 -päästöihin: 14 % (max. 12 g/km) 36 % (>225 g/km). ± 3. Perustuu hintaan ja polttoaineenkulutukseen. Enintään 16 %:n hyöty tai haittavero. Perustuu moottoritilavuuteen ja päästöihin. 55 %. Sähkö ja hybridiautot ovat vapautettuja rekisteröintimaksusta. Perustuu moottoritilavuuteen ja CO 2 -päästöihin. Perustuu CO 2 -päästöihin. 15. Perustuu hintaan, CO 2 -päästöihin ja ajoneuvon pituuteen. Perustuu moottoritilavuuteen ja CO 2 -päästöihin. Perustuu moottoritilavuuteen: 3,118,6 %. Perustuu CO 2 -päästöihin; 2 (<15616 g/km) 2 6 (>yli 245 g/km). Perustuu moottoritilavuuteen ja CO 2 -päästöihin. Perustuu hintaan: 113 %. Perustuu hintaan ja CO 2 -päästöihin. Vero % = 4,88 + (,122 x CO 2 ). Min. 12,2 %, max. 48,8 %. Perustuu hintaan: 15 % 1 6 euroon asti, 18 % loppusummasta Perustuu päästöihin. Ympäristöperusteinen verotus, verotuet ja suora rahallinen tuki Alennuksia auton ostohinnasta alle 115 g/km päästävien autojen ostajille, max Uuden max. 149 g/km päästävän auton ostajille 2 kannustepalkkio, jos samanaikaisesti romutetaan vanha auto. Vuosittainen liikennevero perustuu CO 2 -päästöihin: 14 (max. 12g/km) 21 (>225 g/km). Vuosittainen liikennevero perustuu CO 2 -päästöihin. Vuosittainen liikennevero perustuu moottoritilavuuteen ja CO 2 -päästöihin. Vuosittainen liikennevero perustuu CO 2 -päästöihin. Uuden max. 12 g/km päästävän auton ostajille 25 kannustepalkkio ja 1215 g/km 15, jos samanaikaisesti romutetaan vanha auto. Vuosittainen liikennevero perustuu CO 2 -päästöihin ja auton ikään. Uuden max. 13 g/km päästävän auton ostajille 1125 kannustepalkkio, jos samanaikaisesti romutetaan vanha auto. Uuden max. 125 g/km päästävän auton ostajille 5 bonus. Uuden max. 155 g/km päästävän auton ostajille 5 kannustepalkkio, jos samanaikaisesti romutetaan vanha auto. Haittamaksu ja vuosittainen haittavero korkeapäästöisille autoille. Vuosittainen liikennevero perustuu hiilidioksidipäästöihin. Ympäristöystävällisiksi katsotut autot ovat vapautettuja liikenneverosta. Vuosittainen liikennevero perustuu hiilidioksidipäästöihin. Vuosittainen liikennevero perustuu ajoneuvon polttoaineenkulutukseen. ACEA-European Automobile Manufacturers Association. Viiva (-) tarkoittaa, ettei kyseistä maksua tai tukea ole.

15 SÄHKÖAUTON OSTOA JA KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TUET Kypros Suomi Sähköauton ostajat saavat vähentää tuloverotuksessa 3 % sähköautojen hankintahinnasta, mutta enintään 9 euroa. Sähköauton ostajat saavat enintään 2 %:n tuen auton myyntihinnasta (max 6 ). Sähkö- ja hybridiautot saavat enintään 25 euron vähennyksen rekisteröintimaksusta. Sähköautot ovat vapautettuja vuosittaisesta liikenneverosta. Sähköautot saavat viiden vuoden vapautuksen yritysautoverosta. Sähköpakettiautot saavat viiden vuoden vapautuksen maksusta (35 ), jota peritään pakettiautosta saatavasta hyödystä. Vuodesta 211 alkaen sähköautojen ostajat (ml. ladattavat hybridiautot) saavat 25 prosentin alennuksen ajoneuvon listahinnasta alennuksen ollessa enintään 59. Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivat ajoneuvot saavat enintään 5 euron lisäbonuksen rekisteröinnin yhteydessä. Sähköautot ovat vapautettuja rekisteröintimaksusta ja kuukausittaisesta ajoneuvoverosta. Sähkö- ja hybridiautot ovat vapautettuja rekisteröintimaksusta. Sähköauton ostamiseen myönnetään 7 euron tuki. Yritys tai henkilö voi saada tuen enintään seitsemälle autolle. Sähköautoista ei tarvitse ostaessa maksaa autoveroa eikä arvonlisäveroa ja niillä on hyvin pieni vuosittainen rekisteröintimaksu. Sähköauton saa parkkeerata ilmaiseksi julkisten yhteisöjen omistamille parkkipaikoille. Sähköautojen omistajien ei tarvitse maksaa tietulleja eikä myöskään kansallisilla autolautoilla autosta maksua. Sähköautoilla on myös korotettu kilometrikorvaus julkisella sektorilla. Sähköautot ovat kokonaan vapautettuja ja hybridiautoilla on 5 prosentin alennus rekisteröintimaksusta. Uuden auton ostamiseen myönnetään tukea, mikäli auton CO 2 -päästöt ovat enintään 125 g/km. Suurin tukisumma on 5 enintään 6 g/km päästäville autoille. Tuen määrä ei saa ylittää 2 % alv:n sisältävästä auton ostohinnasta. Mikäli akku on vuokrattu, lisätään akun kustannus tuen rajoituksena käytettävään ostohintaan. 135 g/km tai alle päästävät hybridiautot saavat 2 euron tuen. Vuosittaisesta liikenneverosta vapautetaan viideksi vuodeksi hybridiautot (päästöt max. 12 g/km) sekä 37 kwh/1 km sähköä kuluttavat sähköautot. Sähkö- ja hybridiautojen verotusarvoa alennetaan yritysten autoverotuksessa 4 % verrattuna vastaavaan bensiini- tai dieselautoon. Maksimivähennys on 175 vuodessa. Sähköautot ovat vapautettuja vuosittaisesta liikenneverosta viiden vuoden ajaksi ensimmäisestä rekisteröintipäivästä lähtien. Sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero alennettiin vuoden 211 alusta keskimäärin 77 %, ladattavan dieselhybridiauton 27 % ja ladattavan bensiinihybridiauton yli 9 %. Pelkällä sähköllä kulkevat sähköautot ovat vapautettuja rekisteröintimaksusta ja maksavat alinta mahdollista vuosittaista ajoneuvoveroa Ladattavat hybridiautot eivät kuitenkaan ole vapautettuja rekisteröintimaksusta. Sähkö- ja hybridiautot sekä muut vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot ovat vapautettuja tieverosta. Tieveroa peritään vain kaupallisiin tarkoituksiin käytettävistä autoista. ACEA-European Automobile Manufacturers Association.

16 Suomenkielinen selvitys on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta tai tilattavissa painettuna Energiateollisuus ry:stä. Mahdolliset kommentit selvitykseen pyydetään lähettämään Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, 1 Helsinki PL 1, 11 Helsinki Puh. (9) 53 52, faksi (9) Mainostoimisto Laine/Suomen Graafiset Palvelut 211