Julkisen hallinnon toimenpiteiden vaikutukset luoviin aloihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisen hallinnon toimenpiteiden vaikutukset luoviin aloihin"

Transkriptio

1 Hannu Uotila, Jari Handelberg, Mikko Valtakari, Toni Riipinen & Petteri Huvio Selvitysraportti: Julkisen hallinnon toimenpiteiden vaikutukset luoviin aloihin Luovan Suomen julkaisuja 5. Luova Suomi / Cupore 2011 LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 1

2 Hannu Uotila, Jari Handelberg, Mikko Valtakari, Toni Riipinen & Petteri Huvio Selvitysraportti: Julkisen hallinnon toimenpiteiden vaikutukset luoviin aloihin ISBN ISSN X Luovan Suomen julkaisuja 5. Luova Suomi / Cupore 2011 Cupore Tallberginkatu 1 C Helsinki Julkaisija: Luova Suomi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus PL 21285, Aalto

3 Sisällysluettelo Kuvio- ja taulukkoluettelo 4 1 Johdanto Taustaa Selvitykselle asetetut tavoitteet Selvityksessä käytettävät määritelmät ja rajaukset 6 2 Selvityksen toteutus Selvitystyön käsitteellinen ja metodologinen ote Toteuttajat Selvityksen toteutuksessa tehdyt toimenpiteet 10 3 Selvityksen tuloksia Toimenpiteiden kehittäjien arviot Hankkeisiin osallistuneiden arviot Tulosten pohdintaa 25 4 Johtopäätöksiä Luovien alojen potentiaali ja kansainvälistyminen Alojen tulevaisuus Eväitä toimenpiteiden suunnitteluun 33 Lähteet 36 Liite 1 38 Liite 2 43 LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 3

4 Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Kokonaisvaltainen lähestymistapa selvitystyöhön Selvityksen toteutuksessa käytetty malli Mihin hankkeista haettiin tukea (prosenttia vastaajista, n=116) Yleisarvosana hankkeesta asteikolla 1 5 (n=117) Hankkeiden vaikutus (n=117) Liikevaihdon kasvu ja tukitoiminnot Sijoitetun pääoman tuotto ja tukitoiminnot Toimenpiteiden kehittämisen ulottuvuuksia Yrityksille suunnattujen toimenpiteiden kohdentaminen Taulukko 1. Taulukko 2. Luoville aloille suunnatut ESR ja EAKR -rahoitteiset hankkeet 2000-luvulla Erityisen menestyksekkäät luoville aloille suunnatut hankkeet 2000-luvulla LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 4

5 1 Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on ollut selvittää toimiala- ja yritysryhmäkohtaisesti, mitä uusia toimenpidekokonaisuuksia ja rahoitusinstrumentteja on tällä vuosikymmenellä ministeriöiden, kuntien ja alueellisten kehittämiskeskusten toimesta suunnattu kulttuurisektorin luoville toimialoille yritysten liiketoiminnallisten edellytysten ja alan toiminnan kehittämiseen. Lisäksi on tarkasteltu näiden toimenpiteiden toteuttamista, vaikutuksia ja vastaavuutta toimenpide- ja tukitoimintojen kysynnälle. Selvityksen voidaan katsoa olevan merkittävässä asemassa, jotta tukitoimintoja voidaan suunnitella yhä tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi vastaamaan yhä paremmin todellisia tukitoimintojen tarpeita luovilla aloilla. Selvityksen on toteuttanut Luova Suomi -hankkeen toimeksiannosta Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus/LTT -tutkimuspalvelut yhdessä luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistyksen Diges Ry:n ja Tempo Economics Oy:n kanssa. 1.1 Taustaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa pyritään luovien alojen yritysten kehittämistoimilla Lissabonin strategian mukaisesti vastaamaan yhteiskunnassa ja alan toimintaympäristössä, väestörakenteessa, taloudessa ja tuotannon rakenteissa meneillään oleviin muutoksiin. Suomen hallitusohjelman mukaan luovaa taloutta ja luovien alojen yrittäjyyttä vahvistetaan ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Luovien alojen yrittäjyys, kansainvälistyminen ja sen myötä lisääntyvä kulttuurivienti ovat talouden kasvualoja. Euroopan komissiolle laadittu, vuoden 2006 lopulla valmistunut Economy of Culture -raportti osoittaa, että kulttuurin ja luovan toimialan arvo on kasvanut vuosien välillä Euroopan unionin alueella 12,3 %. Lisäksi alojen kasvun vaikutukset yltävät muihin teollisuus- ja palvelutoimialoihin, kuten tieto- ja viestintäteknologia, elektroniikka-, elintarvike-, metalliteollisuus sekä matkailu-, hyvinvointi- ja terveyspalvelut. (Euroopan Komissio 2006) Luovien alojen yrittäjyys voi lisätä näiden alojen kilpailukykyä ja siten myös koko Suomen kansantalouden kilpailukykyä. Tällä hetkellä luovat alat muodostavat eräiden arvioiden mukaan noin 7 % maailman bruttokansantuotteesta ja niiden ennustetaan kasvavan yleistä talouskasvua nopeammin. Suomalaiset luovien alojen yritykset ja kulttuurialan toimijat eivät ole päässeet osallisiksi yritys- ja vientitoimintaan kohdistetuista kehittämistoimista muutamia poikkeuksia lukuun ot- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 5

6 tamatta. Siten ne eivät ole täysipainoisesti voineet hyötyä taloudellisesta kasvusta ja niiden mahdollisuudet työllistäjinä ovat jääneet osin hyödyntämättä. Suomessa kulttuurin toimialat tuottavat noin 4 % bruttokansantuotteesta Kulttuuritilastot 2005-julkaisun (Suomen virallinen tilasto 2004) mukaan ja niiden ytimen muodostavat tekijänoikeustoimialat yli 4 % kansantalouden arvonlisäyksestä. Suomalaisten luovien alojen yrittäjien mahdollisuus hyödyntää globaaleja markkinoita edellyttää määrätietoisia alan kehittämistoimia, kuten julkista panostusta yritysten innovaatiotoimintaan, liiketoimintaosaamisen ja markkinoiden tuntemuksen sekä tehokkaiden yritystoimintaa ja vientiä tukevien rakenteiden vahvistamista sekä investointeja alalle pyrkivien ja alalla jo toimivien kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Luovuus ja erityisesti luovien alojen yritystoiminta on Suomessa keskeinen alueellisen kehittämisen voimavara. Työvoimaintensiiviset luovat alat ovat huomattavia työllistäjiä. Alojen työllistämisen kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä, koska luovien alojen teosten, tuotteiden ja palveluiden tuotanto- ja jakeluprosessit ovat pitkiä ja hyödyntävät muita toimialoja. Myös hallitusohjelmassa korostetaan alueiden kehittämisen roolia, jossa painopistealueita ovat mm. elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima. Luovien alojen toimintaympäristön rakennemuutos asettaa suuria haasteita luovien alojen yritystoiminnan kehittämiselle ja kansainvälistämiselle. Tärkeimpinä haasteina ovat luovien toimialojen tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen, yritystoiminnan aloittaminen, kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistä läpimurtoa tavoittelevien yritysten toiminnan edistäminen sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen. 1.2 Selvitykselle asetetut tavoitteet Selvityksen tavoitteena on ollut selvittää toimiala- ja yritysryhmäkohtaisesti, mitä uusia toimenpidekokonaisuuksia ja rahoitusinstrumentteja on tällä vuosikymmenellä ministeriöiden, kuntien ja alueellisten kehittämiskeskusten toimesta suunnattu luoville toimialoille yritysten liiketoiminnallisten edellytysten kehittämiseen. Työssä on arvioitu ennen kaikkea, miten ja millä seurauksilla näitä toimenpiteitä on toteutettu, miten niitä voitaisiin suunnata vastaamaan paremmin eri toimialojen tarpeita ja miten niitä pitäisi täydentää ja koordinoida keskenään. Tarkemmin eriteltynä hankkeessa on selvitetty toimiala- ja yritysryhmäkohtaisesti, mitä uusia toimenpidekokonaisuuksia ja rahoitusinstrumentteja on tällä vuosikymmenellä ministeriöiden, kuntien ja alueellisten kehittämiskeskusten toimesta suunnattu luoville toimialoille yritysten liiketoiminnallisten edellytysten kehittämiseen miten ja millä seurauksilla näitä toimenpiteitä on toteutettu miten niitä voitaisiin suunnata vastaamaan paremmin eri toimialojen tarpeita miten niitä pitäisi täydentää ja koordinoida keskenään mitkä kipupisteet ovat heikentäneet odotettuja vaikutuksia, kiinnittäen huomiota myös EU:n kilpailulainsäädäntöön. Näiden selvitykselle asetettujen ongelmien ratkaisemisessa on tehty useita eri toimenpiteitä, jotka ovat esitelty tarkemmin jäljempänä. 1.3 Selvityksessä käytettävät määritelmät ja rajaukset Jotta selvitys voidaan asettaa oikeaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, seuraavassa on käyty läpi selvityksessä käytettäviä määritelmiä ja rajauksia. Rajauksien kannalta merkittävimpänä teemana ilmenee luovuuden ja luovien alojen määritelmä, joka vaihtelee usein tutkimus- tai selvityskohtaisesti Luovuus ja luovat alat Viime aikoina lähes kaikki luovien alojen tutkimukset ovat ottaneet kantaa luovien alojen määritelmään. Määritelmä vaihtelee paljon aina laatijasta LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 6

7 riippuen. Tämä saattaa johtua tavasta määritellä luovuus eri tavoin kontekstista riippuen. Yleisesti ottaen luoville aloille ei ole olemassa yhtenäistä ja yleisesti hyväksyttävää määritelmää. Jotta pystymme paremmin tarkastelemaan luovuutta ja aloja, joilla luovuutta esiintyy, on hyvä tarkastella ensin luovuuden määritelmää ja sen tarkastelunäkökulmaa. Määritelmät vaihtelevat laajasti myös tarkastelun lähtökohdista ja esimerkiksi siitä tarkastellaanko luovuutta yrittäjyyden, sosiologian, psykologian tai vaikka kulttuurin näkökulmasta. Harvard Business Schoolin professori Teresa Amabile (1983) on luonut yhden tunnetuimmista luovuuden malleista, jossa etenkin ihmisen taidoilla ja motivaatiolla on erittäin suuri merkitys. Moniulotteisesta ja kattavasta mallista huolimatta hänen mukaansa luovuus sen yleisessä merkityksessään on monimutkainen käsite, jolla on useita ja usein ristiriitaisia määritelmiä (Amabile 1983). Esimerkiksi Csikszentmihalyi (1996) on käyttänyt luovuuden määritelmässään ideaa, että luovuus muodostuu hetkien vangitsemisesta. Näillä hetkillä tarkoitetaan hetkiä, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista. Tämä lisäksi hän korostaa muun muassa kulttuurin ja yksilön merkitystä luovuudessa (Csikszentmihalyi 1996). Lisäksi muun muassa Nobelin taloustieteen palkinnon voittanut Herbert A. Simon on kirjoittanut paljon luovuudesta (ks. esim. 1985). Hänen mukaansa luova prosessi käsittää kahden tai useamman syvällisen palasen luovan yhdistämisen tai asioiden välisten mielleyhtymien käytön. Nämä palaset muodostuvat yksilön kokemuksesta, tietotaidosta tai yhteyksistä (Simon 1985). Näiden akateemisten kirjoitusten perusteella voidaan huomata, että luovuuden määritteleminen on erittäin haastavaa eikä käsitteelle ole löytynyt selkeää ja yhtämittaista määritelmää. Luovuuden määritelmän lisäksi on myös hyvä pohtia, mistä tulokulmasta ja millä tasolla luovuutta tarkastellaan. Esimerkiksi Woodman ym. (1993) ovat huomanneet, että luovuus voi ilmetä eri tasoilla: 1) yksilö, 2) ryhmä ja 3) organisaatio. Myös Timmons & Spinnelli (2009; 156) ovat panneet merkille, että tiimit tai ryhmät saattavat generoida luovuutta, joka ei ole olemassa yksilötasolla. Näin ollen kollektiivisella interaktiolla on luovuuden kannalta huomattava merkitys. Tämä johtaa siihen, että luovuuden voidaan katsoa olevan jokseenkin tapauskohtaista ja erityisesti kulttuurisidonnainen ja moniulotteinen ilmiö. Tarkasteltaessa luovuuden ilmenemistasoja voimme huomata toimialakohtaisen luovuuden puuttumisen. Tällä perusteella luovien alojen määrittelyssä tulisikin katsoa luovuutta alan yrityksiä ja toimijoita yhdistävänä nimittäjänä, mutta alakohtainen tarkastelu saattaa olla liian laaja luovuuden ilmenemisen tutkimisessa. Etenkin Suomessa niin sanotuille luoville aloille on hyvin ominaista pienyrittäjyys tai yrittäjyys yleensä. Tästä syystä myös luovuuden ja yrittäjyyden rajapintaa on hieman syytä valottaa. Muun muassa Ardichvili ym. (2003) ja Woodman ym. (1993) ovat kirjoittaneet jossain määrin yrittäjyyden ja luovuuden rajapinnasta. Yleisesti katsoen luovuus voidaan katsoa olevan yksi keskeisimmistä ominaispiirteistä yrittäjyyden akateemisessa koulukunnassa. Vaikka yksittäisten luonteenpiirteiden tarkastelua tai piirreteorioita yleensä yrittäjyystutkimuksessa on paljon kritisoitu (esim. Gartner 1988), luomisella ja luovuudella ollut tästä huolimatta vankka asema yrittäjyyden tieteellisessä keskustelussa. Esimerkiksi Eckhardt & Shane (2003) ovat tiivistäneet, että kaikki yrittäjyyteen liittyvä päätöksenteko on luovaa päätöksen tekoa. Tällä perusteella luovien alojen määrittelyssä törmäämme väistämättä haasteelliseen ongelmaan. Voidaan katsoa, että kaikki yrittäminen ja ihmisen toiminta liittyy luovuuteen. Toisaalta toimialakohtaisesti luovuutta saattaa esiintyä toisilla aloilla enemmän kuin toisilla. Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) (10/2007) on todennut, että laajimman näkemyksen mukaan luovat alat sisältävät kaikki alat, jotka synnyttävät tekijänoikeuksia, patentteja tai tuotemerkkejä. Lähemmässä tarkastelussa Kauppa- ja teollisuusministeriö käyttää määritelmää, johon kuuluvat seuraavat alatoimialat: 1) animaatiotuotanto, 2) arkkitehtipalvelut, 3) elokuva- ja tv-tuotanto, 4) kuvataide ja taidegalleriat, LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 7

8 5) käsityö, 6) liikunta- ja elämyspalvelut, 7) mainonta ja markkinointiviestintä, 8) muotoilupalvelut, 9) musiikki ja ohjelmapalvelut, 10) peliala, 11) radio- ja äänituotanto, 12) taide- ja antiikkikauppa, 13) tanssi ja teatteri, ja 14) viestintäala Tämän lisäksi useimpiin yllä mainituista aloista liittyy myös tuotteiden ja palveluiden jakelu. Se on digitalisoitumisen vuoksi monien alojen kohdalla murroksessa, kun siirrytään perinteisistä jakelumuodoista digitaalisiin jakelukanaviin (KTM 10/2007). Tämä selvitys on ottanut lähtökohdakseen KTM:n määritelmän luoville aloille, jotta luoville aloille suunnatut julkisen hallinnon toimenpiteet ovat pystytty kohdentamaan vastaavalla tavalla ja jotta tutkimuksen tulosten tarkastelu olisi mielekästä. Koska määrittelyssä törmätään nopeasti haasteellisiin rajausongelmiin, voidaan myös tulevaisuuden tutkimuksen kannalta pohtia alakohtaisen tarkastelun hylkäämistä tai vaihtoehtoisen näkökulman hyödyntämistä. Koska jo luovuus käsitteenä on moniulotteinen, on määritelmää luovista aloista hankala rajata. Näin ollen luovuus voidaan nähdä myös vain ominaisuutena, jota ilmenee eri aloilla eri määriä Selvityksessä tarkastellut toimenpiteet Tutkimuksessa on tarkasteltu vain 2000-luvulla Suomessa toteutettuja luoville aloille suunnattuja toimenpiteitä. Mukaan on huomioitu muun muassa Jalostamo-toiminta, Aluekeskusohjelmat (AKO:t), Alueelliset maaseutuosio-ohjelmat, seudullisten kehitysyhtiöiden hankkeet, alueelliset ELY-keskukset ja niiden palvelut sekä Luovan Suomen, luovien alojen valtakunnallisten järjestöjen, kuntien ja eri ministeriöiden toteuttamat toimenpidekokonaisuudet. Useat hankkeista ovat olleet myös joko Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tai maakuntaliittojen tukemia tai rahoittamia. Lähes kaikki julkisen hallinnon toteuttamat toimenpiteet ilmenevät erinäisten hankkeiden muodossa. Tämän vuoksi tässä raportissa toimenpiteistä on käytetty usein termiä hanke. Useat hankkeista olivat erinäisten koulutusorganisaatioiden toteuttamia. Muutamien hankkeiden kohdalla on ollut haastavaa erottaa konkreettisesti yrityksiin tai luoviin aloihin suuntautuneita toimenpiteitä alojen moniulotteisten ominaisuuksien vuoksi. Lisäksi jatkuva luovien alojen toimintaympäristöjen muutos tekee hankkeiden kehittämisestä ja niiden tutkimisesta haasteellista. Selvitykseen hankkeet ovat valittu, mikäli niiden hankekuvauksissa tai kohderyhmänä ovat mainittu edellisen määritelmän mukaisesti luovat alat. Hankkeiden välisessä vertailussa tulee muistaa, että hankkeet ovat sisällön, kohderyhmän, koon, järjestäjän, painopisteiden ynnä muiden ominaisuuksien tai toteutustavan mukaan hyvin erityyppisiä. Esimerkiksi Luova Tampere hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa ja se sisältää useita eri toimenpidekokonaisuuksia, kun taas esimerkiksi kulttuurialojen verkoston kehittäneen Produforum Östra Nyland hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin euroa. Osa hankkeista on sisältänyt muun muassa mahdollisuuden rahalliseen tukeen, kun taas osa on ollut luonteeltaan koulutusta. Toisaalta myös eri hankkeiden maantieteellinen vaikutusalue, kohdealue, kesto ja jatkuvuus tulee ottaa myös huomioon. Toimenpidekokonaisuuksien ominaisuuksien fragmentoituessa yhteismitallinen analyysi toimenpiteiden tuloksellisuudesta hankaloituu ja hankkeiden välinen vertailu muodostuu haastavaksi. LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 8

9 2 Selvityksen toteutus Selvityksen toteutus alkoi helmikuussa Lopullinen raportti valmistui vuoden 2011 alussa. Seuraavassa on esitelty selvityksen toteuttajat sekä toimintatapoja, kuinka selvitys on toteutettu. Julkisen hallinnon toimenpiteet 2.1 Selvitystyön käsitteellinen ja metodologinen ote Selvitystyön viitekehyksen lähtökohtana ovat hyvin erilaisten ja erilaisista lähtökohdista lähtevien luovien alojen toimijoiden ja yritysten tarpeet. Työssä on huomioitu yhtälailla kansallisen luovien alojen strategian, luovan talouden, yrittäjyyspolitiikan sekä kasvuyrittäjyyttä edistävän palvelujärjestelmän uudistuksen päämäärät. Työ on edellyttänyt sekä bottom up tyyppistä alan toimijoiden, yritysten ja markkinoiden tarpeista lähtevää tarkastelua että top-down -tyyppistä kansallisen luovan talouden, innovaatio- ja yrityspolitiikan päämäristä lähtevää tarkastelua. Tämä näkyy etenkin selvityksen toteutusprosessissa tehtyjen toimenpiteiden valinnassa. Vaikka monipuolisten tutkimustoimenpiteiden valinta on mahdollistanut rikkaan aineiston keräämisen, haasteena on ollut eri näkökulmien yhteensovittaminen selvitystyöprosessissa. Lähestymistapaa on hahmoteltu kuviossa 1. Luovien alojen toimijoiden tarpeet Palvelujen kehittämistarpeet Luovaa taloutta ja yrittäjyyttä tukevat palvelujärjestelmän uudistukset Kansallinen kasvuyrittäjyyspolitiikka Kansallinen luovan talouden ja innovaatiojärjestelmän kehitysohjelma Kuvio 1. Kokonaisvaltainen lähestymistapa selvitystyöhön Kokonaisvaltainen palvelumalli LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 9

10 2.2 Toteuttajat Selvitys on toteutettu kolmen eri organisaation yhteistyönä. Tutkimusprosessissa on ollut mukana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus, Diges ry ja Tempo Economics Oy. Seuraavassa tutkimuksen toteuttajat ovat esitelty hieman tarkemmin. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on maamme johtava yrittäjyyden ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittäjä. Sillä on yli 25 vuoden kokemus yrittäjyyden hyväksi tehtävästä työstä. Sen kehitystoimenpiteisiin osallistuu vuosittain runsaat 3600 yrittäjää. Pienyrityskeskus tuottaa jatkuvasti uutta ajantasaista tietoa ja tarjoaa tutkimus-, koulutus- ja kehityspalveluita aloittavien ja pk-yritysten sekä niiden kehittäjien tarpeisiin ( Tutkimustoiminnan selkärankana ovat vahva Helsingin kauppakorkeakoulun osaaminen ja Aalto yliopiston myötä myös Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun tutkimusvoimavarat. Tutkimus- ja kehityspalveluiden painopisteitä ovat kasvuyrittäjyys, palveluyrittäjyys, luova talous, yrittäjyysilmasto, yritysten ja toimialojen kehitys, yritysten kansainvälistyminen ja yrittäjyyden alueellinen kehittäminen, elinkeinopolitiikat sekä julkisen sektorin toiminnan arviointi. Vuoden 2009 alusta Aalto-yliopiston sisäisiin järjestelyihin liittyen (IADE:n toiminnan päätyttyä), myös luovien alojen yrittäjyyden koulutus ja kehitystoiminta mukaan lukien Arabus luovien alojen yrityshautomo siirtyivät Pienyrityskeskuksen vastuulle. Opetusministeriö on nimennyt Pienyrityskeskuksen aikuiskoulutuksen laatuyksiköksi kolme kertaa (v , ja ). Vastaavasti Luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry on vuodesta 2003 lähtien toiminut luovan liiketoiminnan valtakunnallisena kehittäjänä toimien luovan alan yritysten sparraajana sekä alan toimintaedellytysten edistäjänä. Diges ry ja sen asiantuntijat ovat luovien alojen yritysten kehittämisen keskiössä sen kaikilla tasoilla: niin strategisella, taktisella kuin operatiivisellakin tasolla. Diges oli muun muassa keskeisessä roolissa mukana luomassa vuonna 2007 julkaistua kauppa- ja teollisuusministeriön luovien alojen yritystoiminnan kehittämisstrategiaa vuoteen Diges ry ja sen asiantuntijat ovat keskeisesti mukana useissa luovien alojen kehittämisen hankkeissa ja istuvat mm. ohjausryhmissä valtakunnallisissa luovien alojen kehittämishankkeissa kuten Creada ja Art360. Operatiivisella tasolla Diges ja sen asiantuntijat toimivat jatkuvasti vuorovaikutuksessa luovien alojen yritysten kanssa tavaten useita kymmeniä luovan alan yrityksiä kuukaudessa eri puolilla Suomea. Tämän selvityksen osalta Diges ry on vastannut luovien alojen kehittämisen asiantuntemuksesta sekä toimiala- ja kehittäjä/toimijatuntemuksesta. Diges on ollut keskeisessä roolissa työn määrittelyvaiheessa (mm. suuntaviivojen määrittelyssä sekä haastateltavien asiantuntijoiden nimeämisessä) sekä loppuvaiheen suositusten muotoilemisessa. Selvityksen toteutuksen kolmas osapuoli, Tempo Economics Oy (Tempo), on vuonna 2007 perustettu riippumaton asiantuntijapalveluja tarjoava yritys. Tempo tarjoaa asiakkailleen korkeatasoisia, kansantaloustieteeseen ja erilaisiin kvantitatiivisiin sekä kvalitatiivisiin menetelmiin nojautuvia, asiantuntijapalveluita. Keskeisiin palveluihin lukeutuvat kilpailuoikeuden soveltamiseen liittyvät taloudelliset analyysit sekä soveltava tutkimus-, arviointi- ja konsultointitoiminta julkiselle sektorille. Tempon tutkimuspalvelutoiminta perustuu LTT-Tutkimus Oy:ssä tehtyyn julkishallinnon tutkimus-, arviointi- ja konsultointitoimintaan, akateemiseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon sekä kattavaan yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoon. Tempo on tuonut selvitykseen vahvan makro- ja mikrotaloudellisen arviointiosaamisen etenkin kvalitatiivisessa kontekstissa. 2.3 Selvityksen toteutuksessa tehdyt toimenpiteet Mahdollisimman kattavien tulosten aikaan saamiseksi selvityksen toimenpiteiden valinnassa käytettiin seuraavan tyyppistä mallia. Selvityksen perusjoukkona on kaikki 2000-luvulla julkisen hallinnon luoville aloille suuntaamat toimenpiteet. Monipuolisen tarkastelun mahdollistamiseksi selvityksessä on tarkasteltu sekä hankkeisiin osallistujien että hankkeiden kehittäjien näkökulmia. Toimenpiteiden toteutumien määrittämisessä on käytetty kokonaisvaltaista tutkimusotetta, joka ottaa huo- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 10

11 mioon hankkeiden eri sidosryhmien kannalta keskeisimmät vaikutukset sekä myös yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin kannalta merkittäviä näkökulmia. Selvityksessä on pyritty mahdollisimman rikkaaseen aineiston kuvaamiseen. Kuvio 2 esittää selvityksen toteutuksessa käytettyä mallia. Toiseksi Pienyrityskeskus toteutti kaksi laajamittaista kyselyä, toisen hankkeiden kehittäjille ja toisen hankkeisiin osallistuneille. Kolmanneksi Tempo Economics Oy pohtii hankkeiden objektiivisia toteutumia ja vaikutuksia muun muassa tilinpäätösanalyysin avulla. Otos kehittäjistä Kaikki toimenpiteet Toteutumat Otos osallistujista Kansallinen kasvuyrittäjyyspolitiikka Kuvio 2. Selvityksen toteutuksessa käytetty malli Selvityksen toteutuksessa tehdyt toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen eri kokonaisuuteen. Ensimmäisenä Diges ry listasi kaikki luoville aloille suunnatut 2000-luvulla järjestetyt toimenpide- ja hankekokonaisuudet. Tämän yhteydessä tehtiin myös kysely jolla pyrittiin kartoittamaan luovien alojen asiantuntijoiden mielestä erittäin menestyksekkäät hankkeet Toimenpidekokonaisuuksien, toimiala-, yritysryhmäja aluekohtainen selvitys Tämän osaselvityksen vastuullinen toteuttaja oli Diges ry. Työvaihe toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin käytiin läpi 2000-luvulla toteutettuja tai käynnissä olevia luovien alojen yritysten liiketoiminnallisten edellytysten kehittämiseen suunnattuja hankkeita. Hankeluettelo koottiin useasta lähteestä. Luoville aloille suunnatut ESR- ja EAKR-rahoitetut hankkeet saatiin koottua Kirsi Kaunisharjun kirjoittamasta selvityksestä Luovien alojen yritystoiminnan hankkeet vuosina sekä internet-sivustolta Rakennerahastotietopalvelu EAKR- ja ESR-projektit Suomessa ohjelmakaudella ( Luovien alojen hankkeet poimittiin käsin kaikkien hankkeiden joukosta. Opetusministeriön julkaisusta 2009:25 Luova maaseutu luovan talouden ja kulttuurin kehittäminen maaseudulla saatiin erityisesti maaseudulle kohdennettuja luovien alojen hankkeita. Alueellisia luovien alojen hankkeita saatiin kerättyä aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston koostamasta hyvät käytännöt -luettelosta Luovien alojen yrityskehittämistä tukevat toimintamallit ja -hankkeet. Lisäksi hankeluetteloa täydennettiin Työja elinkeinoministeriön asettaman luovan talouden kehittämishankkeen laatimasta luettelosta Valtakunnalliset hankkeet sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamista kulttuuriviennin kärkihankkeista ja kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen kehittämisestä. Kaikkiaan erilaisia hankkeita on 2000-luvulla toteutettu useita satoja. Kerätyssä hankeluettelossa niitä oli lähes 400 kappaletta. Osa niistä on ollut valtakunnallisia, mutta suurin osa on keskittynyt pienemmälle alueelle. Hankkeiden painopisteet ovat vaihdelleet yrityksen aloittamisesta, kasvusta, verkostoitumisesta kansainvälistymiseen. Lisäksi osa hankkeista on keskittynyt toimiympäristön kehittämiseen. Osa hankkeista oli hy- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 11

12 vin toimialaspesifisiä, mutta suurin osa oli tarkoitettu laajemmin luovien alojen toimijoille. Lisäksi osassa hankkeita osallistujia oli myös muilta kuin luovien alojen puolelta. Parhaiten dataa oli saatavissa ESR ja EAKR rahoitetuista hankkeista. Muiden hankkeiden osalta data on hajautunut laajasti eri tietokantoihin ja lähteisiin, mikä hankaloittanut kaikkien hankkeiden listausta. Oheinen taulukko (taulukko 1) kuvaa ESR ja EAKR rahoitettuja hankkeita. Jo edellä mainittujen tukitoimintojen lisäksi mm. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt useille eri yrityksille ja yhdistyksille rahallista tukea erinäisiin hankkeisiin. Tällaisia ovat mm. avustus kulttuuriviennin kärkihankkeisiin ja avustus kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen kehittämiseen. Osaselvityksen tuloksena kerätty hankeluettelo kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. Taulukko 1. Luoville aloille suunnatut ESR ja EAKR -rahoitteiset hankkeet 2000-luvulla Hankkeen kohde Lukumäärä % Suunniteltu julkinen rahoitus Kansainvälistyminen 5 5 % ,00 5 % Kasvu % ,00 22 % Muut hankkeet % ,00 23 % Verkostoituminen % ,00 33 % Yrityksen aloittaminen % ,00 18 % Yhteensä % , % % Tämän osaselvityksen toisessa vaiheessa kysely parhaista hankkeista lähetettiin joukolle (39 henkeä) luovien alojen huippuasiantuntijoita, kuten erinäisten luovien alojen etujärjestöjen johdolle tai muutoin luovien alojen parissa pitkään toimineille erikoisasiantuntijoille. Heitä pyydettiin nostamaan erityisen menestyksekkäitä hankkeita esiin. Vastauksissa nousi esiin muutama selkeästi luovia aloja kehittänyt hanke. Näiden hankkeiden katsottiin jättäneen selvän vaikutuksen alaan: esimerkiksi Animake, jonka pohjalta syntyi animaatioalan toimialajärjestö Finnanimation, Sile Sisältöliiketoiminnan kehittäminen, josta kehittyi ELY-keskusten tarjoama Jalostamo-palvelu, Luova Tampere, joka on kehittänyt Tampereen seudulle vahvan luovien alojen yritystoiminnan, sekä Meda-projekti, josta kehittyi erityisesti luovien alojen yrittäjille suunnattu Creada-yrittäjyyskoulutus. Lisäksi tuli esiin vaihteleva määrä muita hankkeita, joita pidettiin joko alueellisesti tai toimialan kannalta tärkeänä. Vastausten pohjalta laadittiin luettelo hankkeista (14 kpl), joiden katsottiin edistäneen luovien alojen yrittäjyyttä erityisen paljon. Valinta suoritettiin siten, että tärkeimmiksi hankkeiksi nostetut hankkeet otettiin listalle ensin. Sen jälkeen muista tärkeinä pidetyistä hankkeista valittiin sellaisia, että saatiin mahdollisimman kattava otos erilaisia hankkeita. Näin listalla on sekä valtakunnallisia että alueellisia hankkeita, toimialaspesifisiä kuin laajasti luovia aloja kehittäviä hankkeita. Valinnassa painotettiin myös hankkeita, jotka ovat jo päättyneet tai ovat toimineet jo useita vuosia. Näin niiden tulokset ja merkitys ovat selkeämmin huomattavissa. Lista valituista hankkeista perusteluineen on tämän selvityksen liitteenä. Tätä menestyneiden hankkeiden luetteloa voidaan verrata muihin toimenpidekokonaisuuksiin ja niiden sisältöön tai muuhun tämän selvityksen puitteissa kerättyyn aineistoon. Valittujen hankkeiden lista edustaa laajasti hankkeita, joiden toteutusta ja mallia kannattaa myös tulevaisuudessa pitää esimerkkeinä. Nämä hankkeet ovat kehittäneet luovia aloja ja mikä vieläkin tärkeämpää, ne ovat jättäneet selkeän jäljen toiminnastaan. LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 12

13 Taulukko 2. Erityisen menestyksekkäät luoville aloille suunnatut hankkeet 2000-luvulla (yksityiskohtaisempi luettelo hankkeista raportin liitteenä) Nimi 1. ANIMAKE animaation kärkihanke 2. Sile Sisältöliiketoiminnan kehittäminen 3. Meda-projekti (Media-alan yrittäjäkoulutus) 4. Luova Tampere 5. Luova Foorumi (koostuu useasta eri hankkeesta) 6. Biisilinna 7. Elvi 8. Produforum Östra Nyland 9. Taito Craftnet 1 ja Yrityshautomo Arabus 11. Arktiset helmet 12. Muotoilurengas 13. Rytmikorjaamo 14. SARKA Luova Pohjois-Savo Kehittäjien ja hankkeisiin osallistuneiden arvioinnit toimenpidekokonaisuuksista Tämän toimenpidekokonaisuuden vastuullinen toteuttaja oli Pienyrityskeskus. Tärkeänä osana selvitystä toteutettiin kaksi eri kyselyä, sekä luovien alojen hankkeiden kehittäjille, että luovien alojen hankkeisiin osallistuneille. Edellisessä työvaiheessa kerätyn 2000-luvulla järjestettyjen hankkeiden listan perusteella saatiin kerättyä 202 hankkeiden kehittäjien sähköpostiosoitetta. Tässä yhteydessä hankkeiden kehittäjillä tarkoitetaan hankkeiden suunnittelussa tai toteutuksessa aktiivisesti mukana ollutta yhteisöä, jolla on ollut mahdollisuus vaikuttaa hankkeen kehittämiseen tai on ollut muutoin pääasiallisessa vastuussa hankkeesta. Kesäkuussa 2010 kyseiselle kohderyhmälle lähetettiin luoville aloille suunnatun hankkeen tai toimenpidekokonaisuuden toteutusta, seurauksia ja ominaisuuksia kartoittava kysely. Kahden kyselymuistutuksen jälkeen vastausmäärä nousi 31 vastaajaan. Näistä vastauksista 29 hyväksyttiin lopulliseen tutkimusaineistoon. Näin ollen vastausprosentti oli noin 14. Jotta aineistosta saatiin mahdollisimman kattava ja jotta selvityksen validiteettia saatiin kohennettua, toteutettiin lisäksi 8 kehittäjille suunnattua teemahaastattelua. Tosin tyypillisenä voidaan myös pitää tilannetta, jossa vastaaja on saattanut olla mukana kehittämässä useampia hankkeita. Lähes 50 prosenttia kyselyyn vastanneista oli ollut mukana yli neljässä luovien alojen hankkeessa. Tällöin vastaus saattaa pitää sisällään useampien hankkeiden perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Ottaen huomioon selvityksen kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteutettiin sähköpostikysely myös hankkeisiin osallistuneiden keskuudessa. Koska luoville aloille on hyvin luonteenomaista, että alalla toimii paljon mikroyrittäjiä tai freelancereita, niin kyselyä ei varsinaisesti suunnattu pelkästään yrittäjille vaan kaikille hankkeisiin osallistuneille. Koska osallistujalistojen keruu osoittautui erittäin haastavaksi toimenpiteeksi toistuvista yrityksistä huolimatta, pyydettiin hankkeiden kehittäjille suunnatussa kyselyssä ilmoittamaan myös osallistujien yhteystietoja. Tämän lisäksi osallistuja kartoitettiin desk study tyyppisesti eri lähteistä. Jotta otos saatiin mahdollisimman suureksi, lähetettiin kysely myös suurelle määrälle luovien alojen toimijoita tietämättä ovatko he varmuudella osallistuneet hankkeisiin. Saatekirjeessä kuitenkin mainittiin kyselyn kohderyhmä, jotta vastaajat tiesivät kuuluvatko he kohderyhmään. Kysely lähti syyskuussa 2010 kaiken kaikkiaan 3999 sähköpostiosoitteeseen. Lisäksi avoin linkki kyselyyn lähetettiin muutamille hankkeiden kehit- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 13

14 täjille, jotka olivat luvanneet toimittaa kyselyn edelleen osallistujilleen. Myös Luova Suomi hankkeeseen kuuluvien projektien kehittäjät saivat tehtäväkseen lähettää kyselyn osallistujilleen. Sähköpostilistalla olleita muistutettiin kerran kyselystä, minkä jälkeen vastauksien kokonaismääräksi muodostui 184. Koska kysely lähetettiin monille eri tahoille ja suuri osa sähköpostiosoitteista oli vanhentunut, tarkkaa vastausprosenttia on hankala määrittää. Sähköpostien vanhenemista selittänee luovien alojen luonne, jossa toimijoiden toimenkuva, yritys tai toimintaympäristö saattaa muuttua hyvinkin pienellä aikavälillä Toimenpidekokonaisuuksien objektiivisten toteutumien ja vaikutusten arvioinnista Julkisen hallinnon luoville aloille suuntaamien toimenpiteiden objektiivisen arvioinnin toteuttamisessa on merkittäviä haasteita. Koska alalle on tyypillistä, että toimivat yritykset ovat pienikokoisia, saattaa tukitoimenpiteen aiheuttamien tuloksien erottaminen muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä olla lähes mahdotonta. Lisäksi luoville aloille ja hankkeisiin osallistuneille toimijoille tunnusomaista on myös, että toimija ei edusta välttämättä yritystä. Luovilla aloilla toimii paljon freelancer sopimuksilla töitä tekeviä ja mahdollisesti vasta yritystoimintaa suunnittelevia yksilöitä. Toteutumia ja vaikutuksia tarkastella tulee myös muistaa, että eri hankkeet ovat olleet hyvin erityyppisiä, mikä hankaloittaa hankkeiden ja niiden vaikutusten vertaamista toisiinsa. Toisaalta yksittäisen hankeen vaikutuksen eristäminen muun ympäristön vaikutuksista tai yleisestä kehityksestä on käytännössä erittäin haastavaa ellei mahdotonta. Tämän vuoksi esimerkiksi pelkästään yritysten suorituskyvyn muutoksiin perustuvaa mittausta hankkeiden vaikutusten mittarina on hankala käyttää. Arvioinnin toteutukseen liittyy sekä erityisiä, luovia kulttuurisektorin toimialoja koskevia haasteita, että yleisiä julkisten toimenpidekokonaisuuksien ja yritystukijärjestelmien vaikutusarviointeihin liittyviä haasteita. Keskeinen kaikkeen julkisen liiketoiminnan tuen vaikutusarviointiin liittyvä haaste on se, että vertailukohtaa mitä tuen kohteena olevissa yrityksissä tai toimialoilla olisi tapahtunut ilman julkista interventiota ei voida havaita. Tätä lähestymistapaa nimitetään vaikutusarvioinnissa kontrafaktuaalianalyysiksi. Tarkoitus olisi pystyä identifioimaan mitä olisi tapahtunut ilman julkisia tukia, mutta tämä on periaatteessa mahdotonta, koska tätä tilannetta ei koskaan havaita. Ratkaisuina tähän ongelmaan voidaan käyttää kvantitatiivisessa vaikutusarvioinnissa erilaisia ekonometrisia menetelmiä. Tässä lähestymistavassa pyritään tuottamaan kontrafaktuaali toisista mahdollisimman samankaltaisista yrityksistä, jotka eivät ole saaneet tukea. Kvalitatiivisessa vaikutusarvioinnissa kotrafaktuaalianalyysi on puolestaan lähestymistapa, jonka tulisi ohjata kaikkea tekemistä: aineiston keruuta, ongelmanasettelua sekä aineiston tulkintaa. Edes empiirisessä arvioinnissa erilaiset ekonometriset menetelmät eivät kuitenkaan kykene ratkaisemaan vaikutusarvioinnin haasteita täydellisesti. Luovien alojen toimenpidekokonaisuuksiin liittyvässä arvioinnissa alkuperäinen tavoite oli analysoida toimenpiteiden kohteina olleiden yritysten kehitystä tilinpäätösanalyysin keinoin, joten keskeisten vaikutusarvioinnin yleisten haasteiden esiin nostaminen on hyödyllistä. Viime kädessä näissä haasteissa on kyse siitä, että yritysten liiketoiminnan kehittymisessä on helppo tunnistaa lukuisia tutkijalle ei-havaittavia tekijöitä, jotka tekevät tuen saaneista ja tukea saamattomista yrityksistä erilaisia ja jotka voivat olla syynä yritysten erilaisiin tulemiin julkisten toimenpiteiden lisäksi. Yleisin tapa tutkia tukien vaikutuksia tilastollisin menetelmin on käyttää niin sanottua difference-in-differences (erot muutoksissa) menetelmää. Menetelmä hyödyntää havaintoja tukea saaneista ja saamattomista yrityksistä ennen ja jälkeen tuen saannin ja arvioi eroja tulemien muutoksissa. Näin päästään eroon pysyvistä yrityskohtaisista eroista, joita tukea saaneilla ja saamattomilla yrityksillä on. Tästä huolimatta tukien vaikutusten arviointia vaikeuttavat ainakin seuraavat haasteet. Selektio-ongelma Vaikka difference-in-differences-menetelmällä päästään eroon pysyvistä yrityskohtaisista eroista, ongelmaksi jää kuitenkin se, että yritykset, jotka LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 14

15 saavat tukea voivat olla saaneet jonkin poikkeavan shokin (esim. idean hyvästä t&k-projektista), joka vaikuttaa näiden yritysten tulemiin. Tällöin ekonometrinen analyysi poimii tämän shokin tuen vaikutukseksi. Tulokset tuen vaikutuksesta voivat olla harhaisia ylöspäin, jos tämä shokki on positiivisesti korreloitunut tuleman ja tuen saannin kanssa (kuten esimerkiksi hyvä t&k hanke). Tulokset voivat myös olla alaspäin harhaisia, jos tukia on myönnetty yrityksille, jotka kokevat tuottavuuteen negatiivisesti vaikuttavan shokin. Viiveet tukien vaikutuksessa Julkisten toimenpidekokonaisuuksien ja rahoitusinstrumenttien vaikutus yritysten liiketoiminnan kehitykseen tapahtuu yleensä tietyllä aikaviiveellä. Tämän aikaviiveen pituus ei ole useimmiten tiedossa ja se myös eroaa erityyppisten tuki-instrumenttien välillä. Yhteenvetona voidaan todeta, että julkisten interventioiden vaikutusdynamiikka yritysten liiketoimintaan on useimmiten epäsuora ja sitä on vaikea osoittaa, vaikka käytössä olisi huomattavan laajoja aineistoja. Lisäksi julkisten interventioiden erillisvaikutuksen erottaminen muista tekijöistä (kuten talouden suhdanteet, yrittäjien kasvuhalukkuus, valittu strategia, satunnaistekijät) on haasteellista. Ulkoisvaikutukset Kirjallisuudessa on löydetty tukea esimerkiksi t&k-toiminnan ulkoisvaikutuksille, eli sille, että toisten (usein samalla toimialalla ja samankaltaisten) yritysten t&k vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen. Tällöin vertailu tukea saaneiden ja samankaltaisten tukia saamattomien yritysten tulemien välillä on ongelmallinen, koska tukia saamattomat saattavat lisätä tuottavuuttaan ulkoisvaikutusten ansiosta. Saatu arvio esimerkiksi tuen vaikutuksesta tukea saaneiden yritysten tuottavuuteen on alaspäin harhainen. Yritysten poistumat Tutkittaessa muutoksia esimerkiksi yritysten tuottavuudessa tarvitaan aineistoja, joissa yritykset havaitaan useammalla aikaperiodilla (difference-in-difference-menetelmää sovellettaessa on välttämätöntä saada havaintoja sekä ennen tukien myöntämistä että sen jälkeen). Tähän liittyy kuitenkin se ongelma, että tuotollisimmat yritykset säilyvät, kun taas heikoimmin tuottavat yritykset kuolevat ja putoavat pois aineistosta. Tämä yritysten poistuminen aineistosta voi aiheuttaa harhaa tuloksiin, kun arviointi rajautuu yrityksiin, jotka säilyvät hengissä (ja ovat siten tuottavampia kuin ne, jotka katoavat aineistosta). LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 15

16 3 Selvityksen tuloksia Tässä luvussa on esitelty pääosin kehittäjien ja hankkeisiin osallistuneiden arviointien perusteella löydettyjä teemoja toimenpiteiden vaikutuksista ja ominaisuuksista. Ensimmäisenä esitellään hankkeiden kehittäjien arvioita, minkä jälkeen käydään läpi hankkeisiin osallistuneiden arvioita julkisen hallinnon luoville aloille suuntaamista toimenpidekokonaisuuksista. 3.1 Toimenpiteiden kehittäjien arviot Toimenpiteiden kehittäjien keskuudesta kerätty aineisto edusti todella heterogeenistä otosta, mikä toisaalta kertoo myös hankkeiden erityyppisistä luonteista ja toisaalta myös luovien alojen laaja-alaisesta hajonnasta. Hankkeet olivat suunnattu hyvin tasaisesti eri toimialoille, mikä mahdollistaa hyvin myös kokonaisvaltaisen analyysin. Ennalta arvatusti suurin osa hankkeista edusti joko käynnissä olevaa hanketta tai hiljattain päättynyttä hanketta. Lähes kaikki tutkituista hankkeista sijoittui aikavälille Otos edusti myös hyvin laajaa maantieteellistä aluetta. Suurin osa hankkeista oli kohdennettu tietylle maantieteelliselle alueelle, mutta mukana oli myös valtakunnallisia hankkeita. Myös budjeteissa oli selkeää variaatiota. Suurin budjetti vastanneiden keskuudessa on noin 1,7 miljoonaa euroa ja pienin noin euroa. Yhteensä kaikkien 29 vastaajan yhteisbudjetti ylitti 17 miljoonaa euroa hankkeiden budjettien keskiarvon ollessa noin euroa. Hankkeet edustivat näin budjetillisesti hieman suurempaa osuutta toteutetuista hankkeista kuin mitä ne lukumääräisesti edustivat. Mukana oli myös hankkeita, jotka olivat suunnattu vain yrityksille sekä hankkeita jotka olivat suunnattu yrityksille sekä muille luovien alojen toimijoille tai yksityishenkilöille. Suurin osa hankkeista oli suunnattu yritystoiminnan, yritystoiminnan edellytyksien tai verkostojen kehittämiseen. Useiden eri hankkeiden kohdalla hankeen perustamista perusteltiin, joko aiemmalla hyvin vähäisellä tietämyksellä luovista aloista tai kohdealasta yleensä. Näin ollen hyvin yleistä oli joko yleisen tiedon lisääminen ja jakaminen kohdealasta. Tämä kertonee myös siitä, että luovien alojen toiminta on käsitteenä uusi ilmiö sekä tutkimuksen että yritystoiminnan kannalta. Havaittavissa oli myös se, että pelko perinteisten teollisuusalojen rapistumisesta kansantaloutemme merkittävänä osana on lisääntymässä, minkä vuoksi luovien alojen kehittäminen nähtiin tulevaisuuden kannalta tärkeänä. Luovilla aloilla uskotaan olevan valtavaa kasvupotentiaalia. Tietämyksen lisäämisen pyrkimyksenä on usein saattaa luova työ kansantaloutemme hyväksi tulevaisuudessa. LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 16

17 3.1.1 Haasteita hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa Hankkeiden kehittäjien mukaan etenkin EU-rahoitteisissa projekteissa toisinaan suuri byrokratian määrä saattoi haitata tai hidastaa alkuperäisen suunnitelman toteuttamista. Ensinnäkin etenkin valtakunnallisissa EU-rahoitteisissa hankkeissa pakollinen kuntarahoituksen osuus hankaloitti hankkeiden toteuttamista. Kunnat eivät välttämättä olleet innostuneita lähtemään mukaan hankkeisiin, etenkin jos hanke kohdistui maantieteellisesti myös muiden kuntien alueelle. Vaikka kuntarahoitus saattaa olla minimaalinen koko hankkeen budjettiin nähden, sen pakollisuus saattaa vaarantaa koko hankkeen tulevaisuuden jo suunnitteluvaiheessa. Toiseksi, muun muassa kouluttajien tai muun hankkeen sisällön tuottajien pakollinen kilpailutus on voinut aiheuttaa sisällön laadun heikkenemistä. Korkean laadun varmistaminen on saattanut muodostua näin erittäin hankalaksi ja työlääksi prosessiksi. Lisäksi rahoituksen varmistumisen odottaminen saattaa pitkittyä, mikä hidastaa koko hankeen toteuttamista. Toisaalta koska luovien alojen toiminta voidaan ymmärtää usein voittotavoittelemattomaksi tai laajemmin luovien alojen toimintaa tai sen vaikutuksia ei ymmärretä perinteisen teollisuuden rinnalla niin merkittäväksi, saattaa kommunikaatio rahoittajien tai muiden sidosryhmien kanssa muodostua ongelmalliseksi. Lisäksi monialaisissa hankkeissa ja yhteistyöhankkeissa luovien alojen ja perinteisempien alojen kanssa tietotaidon puute ja monialaisen yhteistyön organisointi koettiin vaikeaksi. Näin ollen sidosryhmien sitouttaminen luovien alojen kehitystyöhön voi olla haastavaa. Luovilla aloilla toimiville usein myös liiketaloussanasto ja termit saattavat olla luotaantyöntäviä, jolloin haasteeksi muodostuu kommunikoinnissa käytettävä kieli. Yhteisen kielen puuttuminen tai kommunikointiongelmat sekä hankkeiden kehittäjien ja rahoittajien välillä että hankkeiden kehittäjien ja osallistujien välillä aiheutti toisinaan ongelmia toimenpiteiden läpiviemisessä. Luovien alojen toimijoiden fragmentoituneet roolit, luovien alojen tietopohjan puuttuminen ja edelleen voimissaan olevat vanhat talouteen liittyvät tukitraditiot tekevät hankkeista usein hankalia kokonaisuuksia, jotka eivät kohtaa todellista tarvetta kehitystyölle. Elinkeinojen edistämisestä vastaavien tahojen epävarmuus ja tietotaidon puute luovien alojen tukemisessa, voi hankaloittaa yhteistyötä tai hankkeen tulosten implementointia, mikä hidastaa luovien alojen kehittymistä. Hankkeiden tulosten levittämisessä törmättiin samaan kieliongelmaan ja luovien alojen ymmärryksen puutteeseen. Toisaalta usein jo pelkästään hankkeisiin osallistuneiden välinen heterogeenisyys aiheuttaa usein ongelmia hankkeen sisällön kehittämisessä. Erialojen ja eri taustojen omaavien osallistujien eritasoinen tietämys liiketoiminnasta on toisinaan ongelmallinen. Koulutuksiin osallistuneiden tarpeet saattavat vaihdella merkittävästi aina liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusasioista vaativampiin kokonaisuuksiin. Tämän vuoksi jopa opetusmateriaalien suunnittelu on ollut usein hankalaa. Jos toimenpidekokonaisuuden sisältö suunnitellaan palvelemaan mahdollisimman monta luovan alan toimijaa, voi hankeen markkinointi muodostua haastavaksi ja osallistujamäärä saattaa jäädä pieneksi. Kattava sisällönsuunnittelu vaatisi paljon eri alojen asiantuntemusta, jotta laaja kokonaisuus pystyttäisiin kohdentamaan oikein. Toisinaan myös osallistujien sitouttaminen hankkeeseen ja sen toteuttamiseen nähtiin haastavana, mikä toisaalta saattaa olla seuraus hankeen sisällön ja todellisten tarpeiden kohtaamattomuudesta. Toisaalta myös hankeen toteutustapa voi olla pedagogisesti tai käytännön järjestelyiltään vääräntyyppinen kohderyhmää ajatellen. Muita hankkeen toteutuksessa ja suunnittelussa havaittuja haasteita olivat muun muassa maantieteellisesti laajan hankkeen toteuttaminen ja suurien yhteistyökumppanimäärien hallinta. Molemmat vaativat usein suunniteltua enemmän resursseja Hankkeiden onnistuminen Hankkeita pidettiin keskimäärin onnistuneina. Parhaimman keskiarvon saavutti hankkeen toteutus (ka 4,2). Toisaalta saattaa olla, että aktiivisesti hankeen toteutuksessa mukana olleet arvioivat tämän kohdan keskimäärin paremmaksi kuin muut osa-alueet johon ei ole voinut vaikuttaa. Huonoimman arvosanan (ka 3,5) osa-alueista sai hankkeen vaikutusten tai LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 17

18 tulosten ylläpitäminen, mikä kertonee jo edelläkin mainitusta kieliongelmasta. Hankkeen seuranta sai keskiarvoksi 3,8, mikä on mielenkiintoista sillä lähes 40 prosenttia vastanneista kertoi, että hankkeen onnistumista ei tutkittu osallistujien näkökulmasta. Tätä voidaan pitää huolestuttavana löydöksenä, sillä hankkeen onnistumista tulisi tarkastella aina osallistujien näkökulmasta, jotta hanketta tai hankkeita voitaisiin kehittää vastaamaan yhä paremmin osallistujien tarpeita. Vaikka irrallisia tutkimuksia hankkeiden onnistumisesta tehtiin huolestuttavan vähän, noin 93 prosenttia vastaajista kertoi saaneensa osallistujilta positiivista tai erittäin positiivista palautetta hankkeesta. Tätä ero saattaa selittää muun muassa koulutushankkeet, joissa dialogimainen koulutus mahdollistaa hankeen jatkuvan kehittämisen ja osallistuvien tarpeiden kuuntelun. Vastaajien mukaan hankkeen suunnitelma vastasi toteutuneita toimenpiteitä. Jopa noin 86 prosenttia vastaajista piti suunnitelmaa joko hyvin tai erittäin hyvin toteutuneita toimenpiteitä vastaavana. Lisäksi hankkeiden kehittäjistä noin 89 prosenttia arvioi hankeen saavuttaneen sille asetetut tavoitteet joko hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajat arvioivat myös toteuttajaorganisaatioiden onnistuneensa tehtävässään hyvin (ka 3,9). 73 prosenttia vastaajista kertoi toteuttajan onnistuneen tehtävässään hyvin tai erittäin hyvin Hankkeiden tuloksia Hankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien tuloksia tarkastellessa on tärkeää huomioida, että tulokset saattavat realisoitua vasta hankeen päätyttyä, jolloin hankkeiden tulosten arviointi muodostuu hankalaksi. Kerrannaisvaikutukset erillisestä hankkeesta saattavat olla huomattavat. Näiden vaikutusten tarkastelu saattaa monessa tapauksessa olla mahdotonta, etenkin luovien alojen toistaiseksi tuntemattoman potentiaalin vuoksi. Vaikutukset saattavat realisoitua erittäin pitkällä aikavälillä. Erään hankkeen kehittäjä oli kyselyn vastauksessa tiivistänyt asian seuraavasti: Tarvitaan paljon yhteistyötä ja luottamusta alaa tuntevien ihmisten ja muiden hankkeessa mukana olleiden välillä, jotta uskalletaan luottaa siihen, että toimenpiteet ovat oikeita. Ehkäpä vahvin hankkeiden tuloksista noussut teema oli erityyppisten verkostojen syntyminen. Tärkeää on myös huomioida että, vaikka hankkeen ensisijaisena tarkoituksena ei välttämättä olisi ollut verkostojen luominen, ovat verkostot saattaneet syntyä oheistuloksena hankeen pohjalta. Näin ollen moni hanke on toiminut verkostoitumisalustana eri toimijoiden välisten verkostojen luomisessa. Seuraavassa on esitelty tärkeimpiä verkostomalleja, joita eri hankkeet ovat synnyttäneet: 1) Hankkeiden tai toimenpidekokonaisuuksien avulla on pystytty luomaan verkostoja luovilla aloilla toimivien yritysten välille (myös kansainvälisesti). Nämä verkostot ovat mahdollistaneet erityyppisten synergioiden käytön liiketoiminnassa, jolloin yritykset ovat pystyneet toteuttamaan yhä haastavampia ja suurempia projekteja, mikä on taas johtanut liiketoimintojen kasvamiseen. Toisaalta usein heterogeeninen osallistujajoukko mahdollistaa luovien alojen välisen verkostoitumisen, joka on synnyttänyt erilaisia yhteistyöyrityksiä ja kokoonpanoja. Tämän tyyppinen toiminta on luonut muun muassa yritysten yhdessä tarjoamia tuotteita. 2) Hankkeiden tai toimenpidekokonaisuuksien avulla on pystytty luomaan verkostoja luovilla aloilla toimivien yritysten ja muilla perinteisimmillä aloilla toimivien yritysten välille. Tämän tyyppiset verkostot ovat mahdollistaneet yhteistyön myös muiden toimialojen kanssa, mikä on parantanut yritysten liiketoiminnallisia edellytyksiä esimerkiksi uusien innovaatioiden tai yhteistyömenetelmien muodossa. 3) Verkostot ovat voineet syntyä myös hankkeen kehittäjien ja muiden julkisen hallinnon toimijoiden välille tai hankkeen kehittäjien ja luovien alojen yritysten välille. Nämä verkostot edes auttavat yhä paremmin tiedon jakamisen ja keräämisen tulevaisuuden toimintoja ajatellen ja alojen kehittämistä ajatellen. Yksi selkeimmistä hankkeiden tuloksista nousseista teemoista oli luovien alojen ominaisuuksista, toiminnasta, toimintaympäristöstä, ongelmakohdista ja potentiaalista tehdyn tutkimuksen tai tietouden lisääminen ja tiedon jakaminen joko luovien alojen toimijoille, päättäjille tai muille yhteistyöryhmille. Hankkeilla oli pystytty monipuolisesti lisäämään tietoutta eri sidosryhmissä, mikä on parantanut luovien alojen asemaa päättäjien tai hallinnollisten elinten näkökulmasta sekä rohkaissut alalla LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 18

19 toimivia. Tiedon lisääntyessä aikaisemmin jokseenkin tuntemattomien luovien alojen merkitys ja potentiaali on huomioitu yhä paremmin. Selkeänä ja yhtenä merkittävimpänä hankkeiden tuloksena voidaan katsoa olevan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen sekä liiketoiminnan tai kannattavuuden kasvu. Useat hankkeet ovat antaneet niihin osallistuneille eväitä ja työkaluja yrittämiseen, mikä on koettu erittäin hyödylliseksi. Useiden eri hankkeiden kehittäjät mainitsivatkin toteutetussa kyselyssä ja teemahaastatteluissa, että hankkeet ovat synnyttäneet uusia yrityksiä tai kasvattaneet jo olemassa olevien yritysten toimintaa. Tässä etenkin yrittäjille tarjottava tuki ja vertaistuki ovat olleet merkittävässä roolissa. Tuen avulla yhä useampi on uskaltautunut yrittäjäksi tai yhtiökumppani on parhaimmissa tapauksissa löytynyt jopa samaan hankkeeseen osallistuneiden joukosta. Useassa tapauksessa myös työtilaisuudet ovat selkeästi lisääntyneet. Toisaalta moni hankeen kehittäjä muistutti myös, että osa hankkeisiin osallistuneista ymmärsi vasta hankkeeseen osallistuttuaan, ettei yrittäjyys sovi uravaihtoehdoksi. Myös tätä voidaan pitää merkittävänä tuloksena. Luovien alojen yrittäjillä asennoituminen yrittäjyyteen saattaa olla erityyppistä kuin muilla aloilla. He saattavat olla tyytyväisiä, kun he pystyvät työllistämään itsensä, jolloin kasvuhalukkuus tai yrityksen liiketoiminnan kasvattaminen ei ole välttämättä päämääränä, vaan kasvu tulee muun toiminnan ohessa, jos on tullakseen. Toisaalta osa hankkeiden kehittäjistä totesi myös, että osallistuminen etenkin koulutusmuotoisissa hankkeissa vaatii osallistujalta oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta hyödyn voisi saada maksimoitua. Ne osallistujat jotka asennoituvat hankkeeseen vastaanottavasti ja avoimesti sekä ovat valmiita kehittämään itseään ja työskentelemään kovasti päämäärien saavuttamiseksi, ovat yleisesti saaneet hankkeista parhaan hyödyn. Toimenpidekokonaisuuksia ja hankkeita tarkastellessa konkreettinen tekeminen nousi merkittäväksi teemaksi. Konkreettisella tekemisellä tässä yhteydessä tarkoitetaan ohjattua tekemistä, kuten esimerkiksi messumatkoja viennin ja verkostoitumisen edistämiseksi tai yrittäjän tietyn projektin kehittämistä ja työstämistä. Lisäksi yhä useammalla pienyrittäjällä olisi mahdollisuus osallistua hankkeisiin, jos hankkeet olisivat suunnattu liiketoiminnan kehittämiseen tekemisen kautta. Tällöin osana hanketta yrittäjä pystyy keskittymään omaan työhönsä, eikä hänen tarvitse käyttää resursseja esimerkiksi pelkissä koulutustapahtumissa käymiseen. Jos hankkeen toiminta ei ole osallistavaa, usein pienyrittäjä joutuu tekemään kohdallaan suuren taloudellisen panostuksen allokoimalla resurssinsa hankkeen piiriin oman tulonlähteen sijaan. Tekemisen kautta oppiminen on hyvin käytännönläheinen tapa, jolla luovien alojen yritysten liiketoimintaa pystyttäisiin kehittämään yhä kannattavammaksi ja suuremmaksi. Käytännönläheinen hankkeen suunnittelussa kehittäjien tulee kuitenkin ottaa huomioon kilpailulainsäädäntö ja siihen liittyvät rajoitukset, ettei hanke ole lainvastainen. Monet hankkeista oli myös synnyttänyt konkreettisen tuloksen tiedon lisäyksen tai tutkimustulosten lisäksi. Useat hankkeet olivat onnistuneet kehittämään palvelun, tukijärjestelmän tai ympäristön, jota pystytään käyttämään hyödyksi myös tulevissa toimenpidekokonaisuuksissa ja luovien alojen jatkokehittämisessä. 3.2 Hankkeisiin osallistuneiden arviot Sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 184 luovien alojen hankkeisiin osallistunutta. Vastaajissa naisia oli kymmenen enemmän kuin miehiä. Mielenkiintoista oli, että vastaajien keski-ikä oli 50 vuotta (keskihajonta=10,5), joka voidaan katsoa olevan erittäin korkea etenkin suhteutettuna vuoden yleiseen eläkeikään. Nuorin vastaajista oli 24-vuotias ja vanhin 87-vuotias. On mahdollista, että jostain syystä vastaajiksi on valikoitunut keskimäärin vanhempia vastaajia. Saattaa olla, että esimerkiksi nuoret luovien alojen hankkeisiin osallistujat kuuluvat useisiin eri verkostoihin ja vastaanottavat paljon vastaavanlaisia kyselyitä, jolloin kynnys kyselyyn vastaamiseen voi nousta. Jos keski-ikä kuvastaa todellista luovien alojen hankkeisiin osallistujien keski-ikää, voidaan tilanteen katsoa olevan jopa huolestuttava. Silloin hankkeiden kerrannaisvaikutukset saattavat jäädä pieniksi luonnollisen poistuman vuoksi. Tosin saattaa myös olla, että yrittäjinä etenkin luovilla aloilla toimitaan suhteellisen LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 19

20 pitkään vielä normaalin eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Vaikka vastaajien ikää tarkastelee toimialakohtaisesti, keski-iät ovat silti korkeita. Toimialaa kysyttäessä vastaajat saivat valita useamman kohdan aloista jolla toimii tai lisätä oman vaihtoehtonsa. Esittävän taiteen alalta (ka 42 vuotta) ja pelitoimialalta (ka 43 vuotta) löytyi keskiarvolla mitattuna nuorimmat vastaajat. Vanhimmat vastaajat edustivat arkkitehtuuripalveluita (ka 54 vuotta) ja radio- ja äänituotantoa (ka 54 vuotta). Edustettuna olivat kaikki Kauppa- ja teollisuusministeriön listaamat luovat alat. Eniten vastaajia oli mainonta- ja markkinointiviestintä alalta (37 vastaajaa) vähiten pelitoimialalta (5 vastaajaa). Useat vastaajista olivat merkinneet toimineensa useammalla luovalla alalla, mikä on luovien alojen keskuudessa usein tyypillistä. Vastaajat pystyivät kirjoittamaan myös oman vaihtoehdon, mikäli vaihtoehdot eivät sopineet toimialaksi. Näistä vastauksista merkittävimpänä nousi esiin luovien alojen koulutus- ja neuvontapalvelut, agentuurit sekä erityyppiset media-alat. Noin 70 prosenttia vastaajista oli osallistunut vain yhteen luoville aloille suunnattuun hankkeeseen. Näin ollen noin 30 prosenttia oli osallistunut kahteen tai useampaan hankkeeseen. Mukana oli myös vastaajia, jotka olivat osallistuneet useisiin kymmeniin luoville aloille suunnattuihin hankkeisiin. Hankkeet olivat hyvin erityyppisiä ja ne olivat kohdentuneet maantieteellisesti ympäri Suomea. Osallistumisajankohta painottui selvästi viimevuosiin. Toisaalta osa oli ollut mukana jo 2000-luvun alusta alkaen. Noin 63 prosenttia vastaajista ilmoitti toimenpiteen sisältäneen koulutusta, 28 prosenttia kertoi toimenpiteen sisältäneen neuvontaa ja noin 17 prosentin mukaan toimenpiteet olivat sisältäneet rahallista tukea. Myös edellisten yhdistelmät olivat mahdollisia. Näiden lisäksi toimenpiteet olivat sisältäneet paljon muun muassa verkostoitumiseen tai tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia. Pääosin toimenpiteistä haettiin tukea ammattitaidon ja toiminnan kehittämiseen. Noin 57 prosenttia vastaajista ilmoitti pääasialliseksi syyksi osallistumiseen. Toinen merkittävä syy oli verkostoituminen, johon lähes 49 prosenttia vastaajista ilmoitti hakevansa tukea hankkeen kautta. Myös oman toiminnan tuotteistaminen (33 % vastaajista) ja yrittäjätaitojen kehittäminen (n. 24 % vastaajista) katsottiin syyksi hakeutua toimenpiteiden piiriin. Sen sijaan harvempi haki toimenpiteistä tukea yrityksen kasvuun (n. 9 % vastaajista) tai yrityksen kansainvälistymiseen (n. 14 % vastaajista). Näiden lisäksi hankkeista haettiin apua yrityksen perustamiseen, perustietouden lisäämiseen, markkinointiin ja tuotekehitykseen tai tietyn projektin toteuttamiseen. Kysymyksessä pystyi valitsemaan useamman kuin yhden kohdan. (ks. kuvio 3) % Mihin hankkeista haettiin tukea? Yrityksen perustamiseen Yrityksen kasvuun Kuvio 3. Mihin hankkeista haettiin tukea (prosenttia vastaajista, n=116) Yrityksen kansainvälistymiseen Verkostoitumiseen Ammattitaidon ja toiminnan kehittämiseen Yrittäjätaitojen kehittämiseen Oman toiminnan tuotteistamiseen Muuhun Hankkeiden sisältöihin ja toteutustapaan oltiin keskimäärin tyytyväisiä. Tätä kysyttiin asteikolla 1-5 (1=tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen). Jopa yli 60 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä hankkeiden sisältöön (kokonaiskeskiarvo 3,6). Hankkeiden toteutustavan (kokonaiskeskiarvo 3,5) arviointi aiheutti enemmän hajontaa vastaajien keskuudessa. Noin 57 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä hankeen toteutustapaan. Sen sijaan lähes 15 prosenttia ilmoitti LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 20

21 olevansa toteutustapaan tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä, kun vastaava luku sisällön osalta oli noin 11 prosenttia. Kaikkien vastaajien antamien yleisarvosanojen keskiarvo oli 3,6 (asteikolla 1-5), joten hankkeita voidaan pitää keskimäärin onnistuneina. Noin 62 prosenttia vastaajista piti hanketta hyvänä tai erittäin hyvänä. Toisaalta lähes 15 prosenttia antoi hankkeelle arvosanaksi vain 1 tai 2. (ks. kuvio 4) % vastaajista Yleisarvosana hankkeesta (1-5) Arvosana Kuvio 4. Yleisarvosana hankkeesta asteikolla 1-5 (n=117) Toimenpiteiden kehitystarpeita Kyselyyn osallistuneilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, kuinka hankkeiden sisältöä, toteutustapaa yms. voitaisiin parantaa. Kautta linjan kyselyn avoimissa kysymyksissä hankkeita on kritisoitu paljonkin. Toisaalta usein rakentavan palautteen antaminen jäi vähemmälle. Ponnekkain kritiikki kohdistui yleensä siihen, että osallistuja luuli osallistuvansa johonkin hyvin erityyppiseen hankkeeseen mitä oli odottanut. Näin ollen hanke ei ollut tuonut heille juuri mitään lisäarvoa. Rakentavimmista palautteista selkeimpänä teemana nousi esille hankkeisiin liittyvä suuri byrokratian määrä. Byrokratian katsottiin hidastavan hankkeen toteutumista ja vähentävän sen vaikutuksia, koska se vei aikaa suhteessa koko hankkeeseen käytettyyn aikaan nähden erittäin paljon. Byrokratian vähentämiseksi ehdotettiin hankkeisiin liittyvien toimintojen ja rahoittajien toimintojen keskittämistä yhteen paikkaan, jotta hankkeista saataisiin yksinkertaisempia ja kevytrakenteisempia. Toisaalta hankkeiden byrokratia liittynee hankkeen toteuttamiseen, sillä vastaajat arvioivat, että hankkeisiin hakeutuminen oli keskimäärin ollut helppoa (ka 3,7; asteikolla 1-5). Noin 63 prosenttia vastaajista kertoi hankkeeseen hakeutumisen olleen helppoa tai erittäin helppoa. Lähes 14 prosenttia koki hankkeeseen hakeutumisen joko hankalaksi tai erittäin hankalaksi. Byrokratian lisäksi hankkeet koettiin usein hyvin teoreettisiksi. Etenkin koulutuksiin kaivattiin luovien alojen yrittäjiä, jotka ymmärtävät alan todellisia ongelmia ja jotka ymmärtävät alan toimintamekanismeja. Luovien alojen osaajia, joilla on sekä teoreettinen ymmärrys että käytännön kokemusta luovilla aloilla toimimisesta yrittäjänä, toivottiin sekä hankkeiden toteuttavaan portaaseen että hankkeiden suunnittelevaan portaaseen ja ohjausryhmiin. Osallistujien kommenttien mukaan ohjaajien tulisi olla kokeneita luovien alojen ammattilaisia, jotka saavat ihmiset innostumaan aiheesta ja tukevat osallistujia aidosti omalla ammattitaidollaan sekä jotka voivat hyödyntää myös omia suhdeverkostojaan parempien tulosten aikaansaamiseksi. Osallistujat halusivat enemmän käytäntöön perustuvia neuvoja, jotka voisivat auttaa heitä toimimaan alalla yhä tehokkaammin ja menestyksekkäämmin. Tämä asia saattaa vastata hankkeiden kehittäjien esiintuomaa ongelmaa yhteisen kielen puuttumisesta luovien alojen toimijoiden ja kouluttajien, toimenpiteiden suunnittelijoiden, rahoittajien yms. sidosryhmien kanssa. Byrokratia sekä hankalat ja moniulotteiset mallit hankkeiden toteutuksessa että hallinnossa, estävät usein hankeen muokkaamisen sen aikana, mikä olisi usein tarpeen, jotta hanke vastaisi sille asetutettuja odotuksia eivätkä tulokset jäisi minimaalisiksi. Esiin nousi myös, että byrokratiaa, tiukkaa kontrollia ja virheiden teon pelkoa tulisi välttää, koska niiden voidaan katsoa vähentävän luovuutta. Toisin LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 21

22 sanoen hankkeissa tulisi huomioida luoville aloille suotuisa ympäristö ja edesauttaa tämän tyyppisen ilmapiirin syntyä. Jotta hankkeet saataisiin vastaamaan paremmin osallistujien tarpeita, vastaajat odottivat muun muassa alalla toimivien yritysten aktiivista osallistumista. Käytännöllisten neuvojen ja tuen antaminen on läheisesti yhteydessä myös hankkeen räätälöintiin. Monet kokivat, että osallistujat tulisivat ottaa mukaan hankkeeseen jo sen suunnitteluvaiheessa, jotta sisältö saataisiin vastaamaan todellista tarvetta. Kokonaisuuden tulisi olla mahdollisimman selkeä ja hyvin suunniteltu. Erityisen tärkeäksi koettiin hyvin suunniteltu ja toteutettu ohjelmarunko. Mallia voitaisiin ottaa tarvittaessa myös ulkomailta hyvin toteutuneista tapauksista. Kuten myös hankkeen kehittäjätkin mainitsivat, hanke tulisi kohdentaa todelliseen tekemiseen, jotta yrittäjän taloudellinen menetys jäisi mahdollisimman pieneksi osallistumisen aikana. Toisaalta eräs hankkeeseen osallistunut kritisoi ohjelmaa, johon hän oli osallistunut kilpailun vääristämiseksi. Tämän vuoksi mikäli hanke kohdennetaan yritysten todelliseen toimintaan, tulee mahdolliset kilpailulainsäädännöllisen seikat ottaa huomioon. Lisäksi vastaajat odottivat selkeämpää tiedottamista ja viestintää ennen hankeen alkua ja sen aikana. Laajemmalla tiedottamisella myös osallistujamääriä saataisi mahdollisesti nostettua niin haluttaessa. Toisinaan toimenpidekokonaisuuden jo alettua osallistujat kokivat tiedottamisen vähäiseksi, mikä oli aiheuttanut muun muassa väärinymmärryksiä. Eri projekteilta ja toimenpidekokonaisuuksilta odotettiin myös selkeää johtoa, joka aktiivisesti ja ammattitaitoisesti johtaa hanketta oikeaan suuntaan. Vaikka verkostoituminen on ollut yksi merkittävimmistä teemoista luovien alojen hankkeiden ympärillä, osallistujat toivoivat ohjattua verkostoitumista yhä enemmän. Konkreettinen apu kuten esimerkiksi verkostoitumistilaisuuksien järjestäminen tai yksinkertaisesti osallistava hankkeen sisällön suunnittelu voisi auttaa ihmisiä verkostoitumaan yhä enemmän. Osallistujien mielipiteet ovat tärkeitä muiden osallistujien kannalta, joten interaktiivisuus järjestäjän ja osallistujien kesken on ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta verkostoitumista toivottiin myös eri luovien alojen hankkeiden kesken sekä muiden toimialojen kanssa. Toimialojen välinen yhteistyö saattaisi kiihdyttää myös luovien alojen toimintaa muun muassa uusien innovaatioiden tai yhteistyömenetelmien muodossa Toimenpiteiden anti ja vaikutus Useiden eri hankkeiden kohdalla selvästi selkein osallistuneiden saama anti oli verkostoituminen ja erinäisten verkostojen luonti. Verkostoja luotiin sekä muihin saman alan yrittäjiin että muiden luovien alojen yrittäjiin ja luovien alojen ulkopuolisiin toimijoihin. Nämä verkostot ovat mahdollistaneet oppimisen muilta sekä uudenlaisten yhteistyömallien luomisen tai oman ammatillisen kehittymisen. Etenkin brainstormingtilaisuuksia pidettiin tärkeänä tapana oppia uutta myös muilta osallistujilta. Täysin uudet yhteistyökuviot ovat luoneet monialaisia yhteistyöprojekteja ja tuotantoja. Uudet kontaktit ja kumppanit ovat tarvittaessa antaneet myös tukea osallistujille. Hyödyllisiä kontakteja oli syntynyt myös päättäjä- ja rahoittajatahoihin. Vaikkei suoranaista verkostoa olisikaan syntynyt, merkittävää oli se, että luovien alojen toimijat ovat saaneet tukea muilta aloilla toimivilta ja kuulleet todellisia esimerkkejä yritysmaailmasta. Tällä tavoin osallistujat ovat voineet oppia paljon alansa toiminnasta tai yleisemmin kaikkien luovien alojen toiminnasta, mitä pidettiin erittäin tärkeänä. Yleisesti tietotaidon merkittävää kasvua pidettiin yhtenä keskeisimmistä saavutetuista pysyvistä hyödyistä. Omaa oppimista ja uusien oivallusten saamista pidettiin todella merkityksellisenä voimavarana, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden ja keksintöjen tai toimintatapojen ja prosessien luomisen. Etenkin aloittaville yrittäjille oli tärkeää saada kannustusta, mentorointitukea tai sparrausta luovan alan ammattilaiselta, joka toimii jo yrittäjänä tai on muutoin liiketoiminnan ammattilainen luovalla alalla. Merkittävänä oppimisen välineenä pidettiin tosielämän esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja. Muun muassa näillä tavoin osallistujat ovat saaneet enemmän itseluottamusta, uskoa ja uskallusta toimia alalla. Usealle osallistujalle merkittävin pysyvä vaikutus oli ryhtyä yrittäjäksi. Oman osaamisen, palvelun tai innovaation tuotteistamien oli monelle osallistujalle huomattava anti, jonka hanke oli pystynyt antamaan. Tuki LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 22

23 % vastaajista Kyllä Olisiko vaikutus syntynyt myös ilman hanketta Kyllä, mutta suppeampana Kuvio 5. Hankkeiden vaikutus (n=117) Kyllä, mutta myöhemmin Kyllä, mutta suppeampana ja myöhemmin markkinoinnin kehittämiseen koettiin tärkeänä. Luoville aloille on tyypillistä, että oman osaamisen hinnoittelu tai tuotteistaminen saattaa olla todella haastavaa, joten markkinointiin keskittynyt koulutus mainittiin useasti positiivisena kokonaisuutena. Toisaalta myös selvä liiketoiminnan kasvu syntyi usean hankeen tuloksena. Yrittäjillä erinäisten projektien määrä ja laskutettavat työt olivat saattaneet kasvaa selvästi, mikä on ollut pääosin projektien tuomien kontaktien ja toimintojen ansiota. Vastauksissa tuli useasti esille myös pienyrittäjyyteen liittyvänä ongelmana suureten yritysten määräävä markkina-asema, jota vastaan saattaa olla hankala kilpailla alan pienenä toimijana. Rahallinen tuki koettiin tarpeellisena, jos tuen saamisen edellytyksenä oli kohtuullinen vaadittu työmäärä esimerkiksi hakuprosessissa, raportoinnissa tai muussa tuen saamiseen liittyvässä menettelyssä. Näin ollen rahallisen tuen vaatimat haku- ja prosessointimenetelmät tulisi muodostaa hyvin helpoksi ja kevyeksi tukea todellisuudessa tarvitseville. Muita merkittäviä hankkeista saatuja hyötyjä oli muun muassa saatu medianäkyvyys, joka on johtanut liiketoiminnan kehittymiseen. Toisaalta eräs osallistuja kertoi ylimääräisen huomion aiheuttaneen kateellisuutta pienellä paikkakunnalla, joka oli johtanut kysynnän pienenemiseen ja lopulta liiketoiminnan lakkauttamiseen. Yksittäisenä tapauksena tällainen on valitettava, mutta kehittäjien ja osallistujien tulisi huomioida, että toisinaan luovat alat saattavat olla herkkiä tämän tyyppisille tapauksille. Hankkeilla voidaan katsoa olevan selvä merkitys niiden vaikutusten ilmenemiseen. Lähes 35 prosenttia vastaajista ilmoitti, että vaikutus ei olisi syntynyt ilman hanketta. Noin 42 prosenttia vastaajista kertoi, että vaikutus olisi syntynyt, mutta hankkeella on ollut merkitys vaikutuksen ilmenemisen laajuuteen tai ajankohtaan (ks. Kuvio 5). Pääpiirteiltään hankkeita voidaan pitää onnistuneena, vaikka toiminta vaatiikin valtavan määrän kehitystoimia, jotta luovia aloja pystytään kehittämään oikein ja että julkisen hallinnon sijoittamien resurssien kerrannaisvaikutukset saataisiin maksimoitua. Osallistujien kyselyn vastaajista noin 78 prosenttia osallistuisi uudelleen vastaavanlaiseen hankkeeseen. Ne jotka eivät osallistuisi uudelleen, perustelivat päätöstään jo aikaisemminkin esiin tulleilla seikoilla. Esimerkiksi osallistuja ei välttämättä kokenut osallistumisestaan saamiaan hyötyjä vaaditun vaivan tai sijoituksen arvoisiksi. Lisäksi tärkeäksi koettiin, että hankeen sisältöön pystyisi vaikuttamaan, jotta sisältö vastaisi todellista tarvetta. Vaikka moni koki koulutuksen tärkeänä osana hanketta, erääksi syyksi ilmoitettiin, ettei koulutus sinänsä realisoi vaikutuksia, vaan hanke tulisi kohdentaa todelliseen tekemiseen. Tällöin pystyttäisiin luomaan jotakin uutta. 3.3 Toimenpiteiden toteumia ja vaikutuksia Kuten edellä todettiin, yhtenä arviointitavoitteena oli selvittää julkisten tukitoimien kohteena olleiden luovien alojen yritysten objektiivisia tulemia niin, että tukitoimien kohteena olevista yrityksistä kerätään patenttija rekisterihallituksen kautta tilinpäätöstiedot ja nämä tiedot yhdistetään tietoihin tietyn yrityksen osallistumisesta erityyppisiin toimenpidekokonaisuuksiin tai tietyn yrityksen saamaan julkiseen rahoitukseen. Tällä tavalla kootulla aineistolla olisi mahdollista toteuttaa aikaisemmin lyhyesti kuvattu kontrafaktuaalianalyysi siitä miten yritykset ovat kehittyneet, Ei En osaa sanoa LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 23

24 mikä kehitys olisi ollut ilman julkisia interventioita, ja mitä tämän perusteella voidaan sanoa julkisten tukitoimien todellisesta vaikuttavuudesta perustellusti esittää kysymys onko niissä kysymys varsinaisesta liiketoi- kaikki edustivat joko pieniä tai mikroyrityksiä. Osassa yrityksistä voidaan kohdeyritysten liiketoiminnan kehittymiseen. Tukitoimintojen kohteena minnasta vai lähinnä ammatinharjoittamisesta. olleita yrityksiä seulottiin kyselyn perusteella saatujen y-tunnusten ja Yritysten toiminnan osittainen vakiintumattomuus ja liiketoiminnan vähäinen volyymi merkitsevät myös sitä, että yksittäinen projekti nimien perusteella. Lisäksi mukaan otettiin yrityksiä menestyksekkäistä hankkeista. (tai julkinen rahoitusinterventio) voi vaikuttaa huomattavasti liikevaihtoon ja sen kehitykseen eri vuosien välillä, joten suurista liikevaihdon Käytännössä osoittautui kuitenkin, että sekä tukitoimien kohteena olleiden yritysten luonne että näistä yrityksistä saatavilla olevat tilinpäätös- ja muut tiedot eivät mahdollistaneet kyseisen kontrafaktuaalianalyy- meneviä johtopäätöksiä. kasvu(alenemis)prosenteista eri vuosien välillä ei voida vetää pitkälle sin suorittamista. Tukitoimien kohteena olevista yrityksistä kerättiin tieto Edellä todettu huomioiden alla olevassa kuvassa on esitetty keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvuprosentti niiden yhdeksän yrityk- mm. tarkasta tukitoimesta ja tukitoimen ajankohdasta kyselytutkimuksella. Tähän kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 52 sellaista yritystä joista sen osalta joista tieto tukitoimiin osallistumisesta oli olemassa verrattuna oli saatavilla myös tilinpäätöstietoja ainakin yhdeltä vuodelta. Yritysten Yrityksiä, toiminnan kaikkiin osittainen 52 yritykseen vakiintumattomuus joista tilinpäätöstietoa ja liiketoiminnan oli vähäinen saatavilla. volyymi merkitsevät joista oli saatavilla analyysiin vaadittavia aikasarjoja liiketoiminnan myös sitä, kehityksestä, oli vähemmän. Sellaisia kyselyyn vastanneista yrityksistä, jot- että yksittäinen projekti (tai julkinen rahoitusinterventio) voi vaikuttaa huomattavasti liikevaihtoon ja sen kehitykseen eri vuosien välillä, joten suurista liikevaihdon kasvu(alenemis)prosenteista eri vuosien välillä ei voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. ka ilmoittivat olleensa jonkin tukitoimen kohteena, ja joista oli saatavilla Edellä todettu huomioiden alla olevassa kuvassa on esitetty keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon tilinpäätöstietoja, oli 9 kappaletta. Aineisto ei siis mahdollistanut kasvuprosentti varsinaisen analyysin suorittamista julkisten tukitoimien vaikuttavuudesta verrattuna kaikkiin 52 yritykseen joista tilinpäätöstietoa oli saatavilla. niiden yhdeksän yrityksen osalta joista tieto tukitoimiin osallistumisesta oli olemassa vaan seuraavassa esiteltävät lyhyet havainnot ovat luonteeltaan kuvailevia havaintoja luovien alojen yrityksistä. Arvioinnin kohteena olevien luovia aloja edustavien yritysten keskeinen piirre on se, että ne ovat erittäin pieniä yrityksiä. Useassa tapauksessa yritykset ovat myös melko nuoria iältään. Kyselyyn vastanneista 52 yrityksestä (joista tilinpäätöstietoja oli saatavilla) suurin liikevaihtohavainto oli n. 108 miljoonaa euroa mutta tämä taho oli ammattikorkeakoulu. Varsinaisten luovien alojen yritysten liikevaihto oli tyypillisesti pieni. Koko aineistossa oli vain 22 kappaletta havaintoja joissa jonkin yrityksen liikevaihto oli ylittänyt jonain vuonna miljoona euroa. Vielä selvemmin yritysten pienuus näkyy henkilökunnan lukumäärässä. Edellä mainitussa ammattikorkeakoulussa suurin henkilöstön lukumäärän havainto oli yli 1000 henkilöä mutta varsinaisissa yrityksissä suurin havainto oli 26 henkilöä. Yhteenvetona voidaan siis todeta, että arviointiin kyselyn muodossa osallistuneista luovien alojen Kuvio yrityksistä 6. Liikevaihdon Kuvio 6. kasvu Liikevaihdon ja tukitoiminnot kasvu ja tukitoiminnot Kuten kuvasta voidaan todeta, tukitoimiin osallistuneet yhdeksän yritystä kasvattivat liikevaihtoaan huomattavan nopeasti erityisesti vuosina Myös kaikki kyselyyn vastanneet 52 yritystä kasvoivat samana ajanjaksona mutta selvästi hitaammin. Tästä ei tule tehdä johtopäätöstä, että luovien alojen julkiset tukitoimet olisivat olleet syy näihin kehityseroihin edellä kuvatuista syistä LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 24

25 Kuten kuvasta voidaan todeta, tukitoimiin osallistuneet yhdeksän yritystä kasvattivat liikevaihtoaan huomattavan nopeasti erityisesti vuosina Myös kaikki kyselyyn vastanneet 52 yritystä kasvoivat samana ajanjaksona mutta selvästi hitaammin. Tästä ei tule tehdä johtopäätöstä, että luovien alojen julkiset tukitoimet olisivat olleet syy näihin kehityseroihin edellä kuvatuista syistä johtuen mutta tämä kuvaileva havainto aineistosta on löydettävissä. Vastaavalla tavalla alla olevassa kuvassa on esitetty yritysten kannattavuus sijoitetun pääoman tuottoprosentilla mitattuna Tulosten pohdintaa Luoville aloille suunnattujen toimenpiteiden tutkiminen on erittäin haastavaa johtuen luovien alojen tämän hetkisestä kehittymättömästä käsitekentästä ja määritelmistä sekä kyseisiä aloja koskevasta heterogeenisyydestä. Eri hankkeiden kohdalla tulee ottaa huomioon myös niiden erilainen aikaulottuvuus, kohdetoimiala/t, tyyli, sisältö, koko ynnä muut vastaavat muuttujat. Näin ollen tämän selvityksen tulokset ovat suuntaaantavia, koska luovien alojen hankkeiden ja toimijoiden ominaisuudet ovat erittäin heterogeenisiä Luovat alat ja toimenpiteiden merkitys Tästä huolimatta julkisen hallinnon luoville aloille suuntaamilla 2000-luvulla järjestetyillä toimenpiteillä on tämän selvityksen mukaan ollut merkittävä asema luovien alojen kehittämisessä. Toisaalta toimenpidekokonaisuuksien merkitys olisi voinut olla vielä parempi. Jotta vaikutuksia voitaisiin tulevaisuudessa parantaa ja merkitys olisi vielä suurempi, tulee hankkeiden onnistumista seurata aktiivisesti ja korjata mahdolliset ongelmakohdat. Luovien alojen hankkeiden parantamiseksi tarvitaan jatkuvaa ja dynaamista kehitystyötä. Tämän selvityksen pohjalta ovat nousseet etenkin seuraavat teemat erittäin merkityksellisiksi luovien alojen ja niille suunnattujen toimenpiteiden kehittämisessä: 1. Luovien alojen tutkimuksen ja kehittämisen kannalta aloille pitää saada yhtäpitävä ja yhteinen lähestymistapa tai luovien alojen Kuvio 7. Sijoitetun pääoman tuotto ja tukitoiminnot määritelmä. Luovien alojen tutkimusta tulee jatkaa yhä parempien 7. Sijoitetun pääoman tuotto ja tukitoiminnot toimenpidekokonaisuuksien kehittämiseksi ja luovia aloja koskevan yleisen tietouden lisäämiseksi. en kannattavuudessa tarkasteluajanjaksona ei ole havaittavissa yhtä selvää eroa eri Yritysten kannattavuudessa tarkasteluajanjaksona ei ole havaittavissa 2. Toimenpiteisiin liittyvää byrokratiaa tulee vähentää, jotta oukkojen välillä. Tukitoimien kohteena olleiden yhdeksän yrityksen kannattavuus on kuitenkin yhtä selvää eroa eri yritysjoukkojen välillä. Tukitoimien kohteena olleiden yhdeksän yrityksen kannattavuus on kuitenkin ollut suurimman osan helpottuisi. hankkeisiin osallistuminen, niiden kehittäminen ja toimeenpano uurimman osan ajanjaksosta korkeammalla tasolla kuin koko yritysjoukon. ajanjaksosta korkeammalla tasolla kuin koko yritysjoukon. 3. Toimenpiteiden pitää vastata paremmin luovien alojen todellisia ulosten pohdintaa LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 25 le aloille suunnattujen toimenpiteiden tutkiminen on erittäin haastavaa johtuen luovien alojen

26 tarpeita, minkä vuoksi jo hankkeiden kehittämisprosessiin tulee ottaa mukaan luovien alojen ammattilaisia ja niihin osallistuvia toimijoita. Verkostoitumiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota saman toimialan toimijoiden kesken, muiden luovien alojen toimijoiden kanssa ja täysin muiden toimialojen kanssa. Toimenpiteiden tulee olla käytännönläheisiä toimintaan suunnattuja kokonaisuuksia ja niiden ohjauksessa tulee käyttää luovia aloja tuntevia ammattilaisia. Tiedostusta luovien alojen toimenpiteistä pitää lisätä, jotta hankkeisiin löydetään oikeita kehityskohteita. Hankkeisiin osallistujien kohderyhmää tulee tarkastella, jotta hankkeet pystytään jatkossa kohdentamaan yhä parempien tulosten saavuttamiseksi. Tämän selvityksen perusteella, etenkin osallistuvien ikään tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistyksen Diges ry:n laajan kokemuksen pohjalta laadittiin luettelo oleellisista ongelmista ja toimivista ratkaisuista. Yleisiä ongelmakohtia ovat: 1. hankkeiden jatkoa ei mietitä hankkeen aikana, jolloin hankkeet tulokset jäävät juurtumatta ja hankkeen loputtua ei jää mitään jäljelle 2. hankkeet ovat liian paikallisia, jolloin oikeaa verkostoitumista ei tapahdu 3. hankkeissa yritykset eivät saa tarvitsemaansa/haluamaansa tukea tai palvelua 4. hankkeet ovat liian jäykkiä ja joustamattomia Toimivia ratkaisuja ovat: 1. yrityksille suunnataan joustavaa ja kevyttä rahoitusta hankkeen painopistealueilla 2. hankkeen aikana suunnitellaan, miten hankkeen tulokset juurrutetaan käytäntöön 3. laajaa verkostoitumista eri alueiden välillä sekä myös eri toimialojen kesken. Diges ry:n laatima luettelo vastaa hyvin pitkälle myös tämän selvityksen tuloksia ja ne voidaan katsoa olevan erittäin tärkeitä tämän selvityksen tuloksia täydentäviä asiakokonaisuuksia Näkökulmana liiketoiminnan kasvu Käytettävissä olleet aineistot eivät tällä kertaa mahdollistaneet perusteellista kvantitatiivista analyysia siitä mikä vaikutus julkisilla yritystukitoimenpiteillä on ollut luovia aloja edustavien yritysten kasvuun. Selkeä havainto aineistosta oli se, että valtaosa näistä yrityksistä on hyvin pieniä jolloin tärkein kysymys saattaakin olla julkisten interventioiden suunnitteleminen ja suuntaaminen niin, että ne luovat mahdollisimman hyvän pohjan kohteena olevien yritysten kasvulle yrittäjien niin halutessa. Kasvua pohtiessa tulee kuitenkin muistaa, että usein luovien alojen toimijat eivät välttämättä ole kasvuorientoituneita, vaan tyytyvät esimerkiksi itsensä työllistämiseen. Viime kädessä toimien on luonnollisesti näyttävä todennettavalla tavalla yritysten liiketoimintaa kuvaavissa indikaattoreissa, kuten liikevaihdon kasvussa, mutta luovien alojen yritysten osalta ensimmäinen etappi voi kuitenkin olla se tehdäänkö julkissektorin toimenpiteissä oikeita asioita, jotta liiketoiminnan kasvu mahdollistuu. Looginen seuraus tästä on se, että tutkimuksen havainnoilla yritysten kasvun taustatekijöistä voi olla relevanssia myös luovien alojen ja yritystukien yhteydessä. Toisaalta luovia aloja tutkittaessa on syytä muistaa myös kulttuuria ylläpitävien ja kehittävien toimenpiteiden luonne. Seuraavassa käydään kuitenkin lyhyesti läpi eräitä tutkimushavaintoja yritysten kasvun taustalla vaikuttavista syistä. Yritysten kasvun selittämistä on pidetty yrittäjyystutkimuksen tärkeimpänä haasteena koko yrittäjyystutkimuksen historian ajan. Akatee- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 26

27 misessa tutkimuksessa ei ole kuitenkaan löydetty yhtä, yleistettävissä olevaa ja kattavaa selitysmallia. Ainakin joidenkin tutkijoiden näkemyksen mukaan tällaista kattavaa selitysmallia ei ole edes mahdollista löytää. Yrittäjyystutkimuksen näkökulmasta yrityksen kasvu on sosiaalis-taloudellinen ilmiö, joka tapahtuu annetussa taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuuriympäristössä. Yritysten kasvun tutkijat ja heidän selitysmallinsa nähdään olevan osa kontekstia jota he tutkivat. Osittain tästä syystä johtuen tutkijoiden tuottaman tiedon nähdään myös vaikuttavan takaisin päin yritysten kasvuun viiveellä ja tästä seuraa, että kaikki yrittäjyysvetoisen kasvun selitysmallit ovat väistämättä tilapäisiä. Yrittäjyystutkimuksessa yritysten kasvun eri mallien selitysvoiman nähdään vaihtelevan kulttuurisen, taloudellisen, sosiaalisen ja historiallisen kontekstin mukaan. Lisähaasteen yritysten kasvun selittämiselle luo se tosiasia, että kasvu on monitahoinen ilmiö. Empiirisesti yrityksen kasvuun yhdistettyjen muuttujien lukumäärä on suuri. Eri muuttujien selitysvoima riippuu siitä, mitä kasvun lajia tutkitaan (esimerkiksi henkilöstön kasvu, liikevaihdon kasvu, tasearvon kasvu, markkina-arvon kasvu, markkinaosuuden kasvu, kannattavuuden kasvu jne.). Kasvun ajurit voivat vaihdella toimialojen mukaan ja toimialojen sisällä yrityksen roolin, liiketoimintamallin, tai esimerkiksi verkostoasemoitumisen mukaan. Yksittäisten yritysten tasolla on myös tunnustettava se tosiasia, että onnekkaiden sattumien vaikutus yritystasolla voi olla huomattavan suuri. Esimerkiksi ajoituksella on todettu ollen suurta vaikutusta menestystarinoiden synnyssä. Yritys voi siis olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämän tyyppiset tekijät luovat lisähaasteita kasvun mittaamiseen ja selittämiseen yritystasolla. Edellä kuvatuista lähtökohdista huolimatta tutkimuskirjallisuus on luonut mittavan valikoiman erilaisia yritysten kasvua selittäviä teorioita. Seuraavat esimerkit tällaisista teorioista on poimittu teoksesta Innovatiiviset kasvuyritykset, teknologiakatsaus 201/2007, Tekes. Kontingenssiteoreettinen kasvun selitysmalli Kontigenssiteoreettinen kasvun malli liitetään usein Porterin nimeen. Mallin lähtökohta on se, että tietyn toimialan yritykset toimivat kaikki objektiivisesti havainnoitavassa ja kaikille yrityksille samanlaisena näyttäytyvässä toimintaympäristössä. Teoria olettaa, että riippuvuussuhde yrityksen ja sen ympäristön välillä on yhdensuuntainen: Yritys ei voi vaikuttaa toimintaympäristöönsä, vaan sen tulee sopeutua siihen, Sopeutumisstrategioiden hyvyys on myös määritettävissä objektiivisesti. Yrityksen menestymistä ja kasvua ajaa se, kuinka hyvin yritys optimoi strategiansa yhteensopiviksi annettuun toimintaympäristöön. Resurssit kasvuyritysten taustalla Kontingenssiteorian ohella yksi valtavirroista yrittäjyys- ja kasvututkimuksessa 1990-luvulta lähtien on ollut resurssijohtaminen. Resurssijohtamisen teorioiden katsotaan soveltuvan erityisesti vakiintumattomilla toimialoilla ja markkinoilla toimiviin yrityksiin. Erotuksena kontingenssiteorioihin, resurssijohtamisen näkökulman mukaan yrityksen kasvustrategian valintaa rajoittavat yrityksen resurssit, joiden ympärille strategiat rakennetaan. Menestyvät ja kasvavat yritykset pystyvät kehittämään resurssi- ja kyvykkyyspohjan, joka avaa niille uusia strategisia mahdollisuuksia liiketoimintaympäristössään. Resurssijohtamisen näkemystä on viimeaikaisessa tutkimuskirjallisuudessa laajennettu verkostosuhteiden suuntaan. Tämän näkökulman mukaan yrityksen menestys ja kasvu riippuvat omien resurssien lisäksi verkostosuhteiden kautta saatavilla olevista resursseista. Näkökulman on katsottu soveltuvan erityisesti nuorille teknologiayrityksille. Yrittäjämäinen toimintatapa ja kasvu Psykologisten ja käyttäytymistieteellisten tekijöiden vaikutus yritysten kehityksen kannalta juontaa juurensa jo Cyertin ja Marchin (1963) klassiseen tutkimukseen. Peruslähtökohta tässä tutkimussuunnassa on se, että yritys on kokoelma useasta päätöksentekijästä. Tämä johtaa siihen, että päätöksenteko on aina kaupankäyntiä eri intressien välillä. Käyttäytymistieteitä on hyödynnetty erityisesti yrittäjävetoisten yritysten kasvun selittämiseen. Toistaiseksi ei ole tunnistettu yrittäjille tyypillistä persoonalli- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 27

28 suusprofiilia mutta erityisesti yrittäjien persoonallisuus, ominaispiirteet ja kokemustausta sekä näiden merkitys yrityksen kasvuun on ollut tutkijoita kiinnostava aihe. Vaikka erityistä yrittäjämäistä persoonallisuutta ei näytä olevan olemassa, monet yrittäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista (demografiset tekijät, koulutus, tulotaso) ovat yhteydessä yrittäjämäiseen toimintaan sekä myös kasvuhakuisuuteen. Viimeaikaisessa tutkimuskirjallisuudessa on jätetty erilaiset staattiset, henkilöön sidotut tekijät, vähemmälle huomiolle ja kiinnostus on siirtynyt enemmän toiminnan yrittäjämäisten piirteiden etsintään. Yrittäjämäisen käyttäytymisen on nähty ilmenevän yrityksissä esimerkiksi positiivisena suhtautumisena kokeiluihin, yrittäjyyskulttuurina, riskinottovalmiutena ja johdon oman yrittäjyyden määränä. Yrittäjämäinen toiminta on nähty keskeiseksi kasvutekijäksi erityisesti korkean teknologian yrityksissä. Toisaalta luovien alojen yrittäjyyden yhteydessä on otettava huomioon useiden luovien alojen luonne ja juurtuneet toimintatavat, jotka edellyttävät oman yrityksen perustamista. Näin ollen vaikka luovan alan toimija saattaa olla yrittäjä, ei hän toimi yrittäjämäisen toimintatapa käsityksen mukaisesti. Kansainvälistyminen ja kasvu Kansainvälistymisen perinteiset prosessiteoriat näkevät kansainvälistymisen reaktiona johonkin yrityksen ulkoiseen tekijään tai tapahtumaan. Tämä näkemys ei anna sijaa kansainvälistymiselle strategisena valintana ja tästä syystä sen on nähty olevan riittämätön selittämään erityisesti nuorten, innovatiivisten yritysten varhaista kansainvälistymistä. Uusia tapoja selittää kansainvälistymistä on haettu mm. edellä mainittujen kasvuteorioiden viitekehyksistä Varhainen kansainvälistyminen voi olla esimerkiksi yrityksen tietoinen kasvustrategia. Tätä näkökulmaa on myös pidetty julkisessa keskustelussa tärkeänä ns. born global -yritysten osalta Yhteys aikaisen kansainvälistymisen ja kasvun välillä on viimeaikaisessa tutkimuskirjallisuudessa luotu usein oppimisen kautta. Aiemmin oppimista on painotettu lähinnä eräänä kansainvälistymiseen ja kasvuun johtavana tekijänä. Viimeaikaisessa tutkimuksessa syy-seuraussuhdetta on tarkasteltu myös toisinpäin eli kysymällä miten kansainvälistyminen on vaikuttanut oppimiseen. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty myös verkostoitumiskykyä välittäväksi tekijäksi kansainvälistymisen ja kasvun välillä. Esimerkiksi Sapienzan mukaan varhaiset kansainvälistyjät ovat vähemmän sidoksissa kotimarkkinoiden suhdeverkostoon ja näin ollen todennäköisempiä kehittämään osaamistaan kansainvälisen tason verkostosuhteiden kautta. Tämä näkökulma on mielenkiintoinen etenekin tämän selvityksen kannalta, sillä verkostoituminen on yksi keskeisimpiä teemoja hankkeisiin hakeutumisen osalta. Johtopäätös akateemisesta kirjallisuudesta on se, että kasvun ja kasvuyrittäjyyden käsite on monitahoinen. Yrityksen sisäiset tekijät vaikuttavat taloudellisten tekijöiden ohella yritysten kasvuun. Ne liittyvät yrittäjän ja yrityksen erityispiirteisiin ja ominaisuuksiin. Kasvuhakuisuudella tarkoitetaan yrityksen omistajien sitoutumista kasvuun, hallittua riskinottoa, tahtoa ja näyttöä toteutuneesta kasvusta. Kasvukyky määritellään strategiseksi osaamiseksi, innovatiivisuudeksi ja liiketoimintaosaamiseksi. Myös verkostoituminen tukee yrityksen kasvukykyä. Lisäksi yrityksellä täytyy olla resursseja ja realismia toteuttaa suunnitelmat. Tunnistettu kilpailuetu voi perustua innovaatioon, osaamiseen, vahvaan brändiin, laatuun tai asiakaslähtöisyyteen. Kasvuhalukkuus ja kasvukyky saattavat olla kuitenkin vähäistä luovien alojen toimijoiden keskuudessa. Usein luovat toimijat keskittyvät omien ambitioiden toteuttamiseen kasvun sijaan. Markkinamahdollisuus tarkoittaa, että yrityksellä on kasvupotentiaalia. Se voi perustua kilpailutilanteeseen, kysyntään, erikoistumiseen tai asiakastarpeeseen. Myös yrityksen toimintatavat vaikuttavat kasvuun. Tunnusomaista on, että kasvuyrityksellä on selkeä fokus. Luovien alojen tulevaisuuden kehittymisen näkökulmasta mielenkiintoista voi olla myös tarkastella sitä mikä kasvuyritysten rooli taloudessa on. Kansainvälisissä tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan nopean kasvun yrityksiä on tyypillisesti noin 2 3 prosenttia kaikista yrityksistä. Kasvuyritysten määräksi Suomessa on yleisemmin arvioitu noin 0,3 1,8 LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 28

29 prosenttia kaikista yrityksistä. Edelleen kansainvälisiin tutkimuksiin nojautuen kasvuyritykset synnyttävät noin prosenttia kaikista uusien yritysten synnyttämistä työpaikoista. Pitkälti aineistoista ja toteutustavoista riippumatta käsitys suomalaisesta yrittäjyydestä on seuraavankaltainen: meillä ryhdytään yrittäjäksi suhteellisen harvoin, mutta toisaalta siirtymä yrittäjyyteen on meillä monia muita maita pysyvämpää laatua. Niinpä kokonaisyrittäjyysaktiivisuutemme on kansainvälistä keskitasoa. Yrittäjämme ovat jopa pohjoismaisittain haluttomia (palkka)työllistämään muita tai tavoittelemaan kasvua. Varsinaisen pakkoyrittäjyyden osuus on meillä suhteellisen pieni, joskin melko suuri osa kokee olevansa sekä mahdollisuus- että pakkoyrittäjä, mitä voitaneen pitää jonkinlaisena merkkinä (palkka) työmarkkinoiden jäykkyydestä ja/tai toimimattomuudesta. Meillä yrittäjäksi siirtymiä selittää ennen kaikkea itsensä toteuttaminen ja itsenäisyys, ansio- ja vaurastumismotiivien ollessa selkeästi taka-alalla, mikä ei välttämättä ole omiaan tukemaan kasvuyrittäjyyttä. Kasvuhakuinen yritys Suomessa on usein tietointensiivinen ja toimii verkostomaisesti. Kasvuhakuinen yrittäjä on nuorehko, itseensä uskova ja valmis ottamaan suuriakin riskejä. Häneltä löytyy muita useammin aiempaa yrittäjyys- ja ulkomaankokemusta. Hän myös ansaitsi aiemmassa palkkatyössään keskimääräistä enemmän. Tulokset viittaavat siihen, että pohdittaessa kasvuyrittäjyyden edistämistä olisi syytä kiinnittää huomiota hieman korkeammin koulutettujen ja palkkatyössään paremmin ansaitsevien kannustimiin ryhtyä yrittäjiksi. Kaikista uusyrittäjistä kasvuhakuisia on (määritelmästä riippuen) promillesta noin kymmenesosaan. Kasvuhakuisten osuus kaikista uusyrittäjistä on erityisen suuri tietointensiivisissä liike-elämän palveluissa. Kasvuhakuiset yritykset ovat jo lähtökohtaisesti muita suurempia: niiden alkupääoma on suurempi ja niillä on enemmän perustajia sekä alkuvaiheen työntekijöitä. Ne myös harjoittavat useammin innovaatiotoimintaa ja aineettomat oikeudet liittyvät todennäköisemmin niiden perustamiseen ja/tai alkuvaiheen toimintaan. Ne ovat myös muita todennäköisemmin suuntautuneet kansainvälisille markkinoille. Yhteenvetona kuvasta, joka syntyy suomalaisesta kasvuyrittäjyydestä ja kasvuyrityksistä voidaan todeta mm. seuraavaa. Kasvuyritysten yleisiä toiminnan onnistumisen edellytyksiä on tutkittu laajasti. Kasvussa onnistuneita yrityksiä on liki mahdoton tunnistaa etukäteen, mutta onnistuneilla yrityksillä on ollut ainakin seuraavia ominaisuuksia, joiden vahvistaminen todennäköisesti edesauttaa yrityksen kasvuedellytysten parantumista: Vahva halu kasvaa eli kunnianhimoa rikastua, kasvaa ja onnistua, Osaava ja kyvykäs johto liiketoiminnalliset kyvyt, kokemus ja sarjayrittäjyys tukevat kasvua, Ainutlaatuinen kilpailuetua tarjoava tuote, jonka kaupallistamista tukee johdonmukainen ja selkeä vakaana pysyvä liiketoimintastrategia ja Suuri koko aloittaessa ja vahvat yhteistyöverkostot. Toisaalta teemoista, jotka nousevat usein esille haasteina ja tarpeina joita yritys alkuvuosinaan kohtaa voidaan nostaa esille mm. seuraavat: Rahoituksen järjestäminen erityisesti alkuvuosien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kulujen kattamiseksi ennen kuin odotettavissa on kassavirtaa, Tuotteen ja tuoteperheen kehittäminen eli varsinaisen liiketoimintaidean kirkastaminen sekä Markkinointi- ja myyntitoiminta, missä erityisesti korostui yhteistyökumppaneiden löytyminen sekä kansainvälistymisen haasteet. Eräs perusteltu lähtökohta tarkastella julkisten tukitoimien ja rahoitusinstrumenttien suhdetta yritysten kasvuun ja kasvun edellytyksiin myös luovilla aloilla on kysyä miten neuvontapalveluilla voidaan vaikuttaa a) tutkimuksessa tunnistettuihin kasvuyritysten tyypillisiin piirteisiin, b) tutkimuksessa tunnistettuihin kasvun edellytyksiin tai c) tutkimuksessa tunnistettuihin kasvua haittaaviin seikkoihin. LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 29

30 Aiemmin kuvatun mukaisesti suuri ongelma on yleinen suomalainen (eurooppalainen) vähäinen halu riskinottoon ja kasvuyrittäjyyteen. Tästä seuraava yleinen johtopäätös julkisen sektorin osalta on se, että julkisten tahojen tulisi viestiä selkeästi innovatiivisten yritysten ja yritysten menestyksen hyväksyttävyys ja yhteiskunnallinen toivottavuus. Yksittäiset toimenpiteet ja yksittäisten yritysten menestyminen voivat kokonaisuudessa olla vaikutuksiltaan vähäiset mutta tietoinen asian esillä pitäminen ja julkisten toimijoiden sitoutuminen asian edistämiseen voivat johtaa pitkällä tähtäimellä positiivisiin epäsuoriin vaikutuksiin, ennen kaikkea yrittäjyys- ja asenneilmapiirin myönteiseen kehitykseen ja sitä kautta myös yrittäjyyden, erityisesti kasvuyrittäjyyden, vahvistumiseen. Varsinaisten kasvun edellytyksiin liittyvien asioiden osalta julkisten tukitoimien näkökulmasta voi nostaa esille mm. sen, että suomalaisten innovatiivisten yrityksen tulisi syntyä isompina, jotta ne voisivat kasvaa nopeammin. Liian moni nuori innovatiivinen yritys vie hyvää ideaa eteenpäin yhden ihmisen voimin, kun todellinen idean testaus vaatisi vähintään viiden ihmisen ryhmää ja vahvaa liiketoimintaosaamista monilta alueilta. Tämä on mahdollisesti korostunut luovilla aloilla. Kuten edellä todettiin, valtaosa tämänkin arvioinnin kohteena olevista yrityksistä on hyvin pieniä. Yrityksen suurempi koko aloittaessa merkitsee laajempaa osaamispohjaa, nopeuttaa kehitystä kasvuyritykseksi ja mahdollistaa riskin jakamisen useammalle. Toisaalta myös suhteellisesti harvojen yritysten edistyminen tulisi nähdä positiivisena asiana. Viimeaikoina monilta eri luovilta aloilta, kuten peliala sekä elokuva- ja televisiotuotanto aloilta, on saatettu havaita positiivisia kasvuesimerkkejä. Nähtäväksi jää, toimivatko nämä esimerkit tiennäyttäjinä myös muille luovien alojen yrityksille. Kasvuyrityksillä näyttää tutkimustulosten valossa olevan ainakin jossain määrin yhteisiä, yhdistäviä, piirteitä esimerkiksi yrittäjien ja yritysjohdon ominaispiirteiden ja tuotteiden tai palveluiden rakenteen osalta. Periaatteessa julkisissa tukitoimissa voitaisiin esimerkiksi pyrkiä tunnistamaan potentiaalisia kasvuyrityksiä. Käytännössä kasvuyritysten tunnistaminen etukäteen on kuitenkin lähes mahdotonta. Joka tapauksessa julkisia neuvontapalveluita tarjoavat tahot voivat välittää tietoa asiakkailleen sekä kasvun toivottavuudesta että myös seikoista, jotka aiemman kokemuksen valossa voivat edistää yrityksen kasvua. On hyvä todeta myös se tosiasia, että viime kädessä kasvuyritysten synnyn ratkaisee menestyminen markkinoilla sekä mm. institutionaaliset tekijät, kuten verotuksen kannustavuus. Tämän tyyppisten asioiden vaikutus kasvuyrittäjyyden ja kasvuyritysten kehittymiseen Suomessa on eri kertaluokassa julkisten tukitoimien mahdollisuuksiin verrattuna. Tämä pitää paikkaansa myös luovien alojen yritysten kohdalla. LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 30

31 4 Johtopäätöksiä Luovien alojen toiminnan edistäminen ja tutkimus on selvässä murroksessa. Luovien alojen merkitys korostuu yhä enemmän perinteisten teollisuusalojen muuttuessa. Luovat alat tai laajemmin luova talous ymmärretään nykyään jo kansantaloudellista potentiaalia sisältäväksi toiminnaksi. Tästä huolimatta luovien alojen parissa on paljon tehtävää, jotta potentiaali saataisiin realisoitua. Ehkä eräänä tärkeimmistä keskusteluista on luovien alojen määritelmään liittyvä keskustelu ja tähän liittyvä luovien alojen kieliongelma. Kieliongelman vuoksi kehittämisen kohde, eli luovat alat, saavat haasteellisia piirteitä. Aivan kuten Olli Ruokolainen Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön Luova Tampere ohjelmaa käsittelevässä julkaisussa mainitsee: Luova Tampere -ohjelma on vastannut kehittämistarpeiden muodostamaan kysyntään ja pyrkinyt lisäämään kulttuurialaan liittyvien toimijoiden valmiuksia muutosten kohtaamiseen. Tässä mielessä ohjelma on kuin mikä tahansa muu kehittämisen väline, kehittämisen kohde vain on tavallista monimutkaisempi. (Ruokolainen 2008, 14). Luovien alojen määritelmä tulisi saada yhdenvertaiseksi kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti. Koska eripuolilla noudatetaan eri määritelmiä, muodostuu alojen (kansainvälinen) vertailu hankalaksi ellei mahdottomaksi. Ottaen huomioon etenkin suuren EU-rahoituksen osuuden, määritelmä pitäisi yhden mukaistaa koko EU-alueella. Hajautunut määritelmä saattaa hankaloittaa myös aloilla toimivien ymmärrystä omasta statuksestaan. Lisäksi koska luovat alat ovat niin fragmentoituneet, laajojen tukitoimintojen kohdentaminen oikeille osa-alueille on erittäin haastavaa. Tämän selvityksen tulokset ovat linjassaan niin jo edellä mainittujen Diges ry:n listaamien ongelmakohtien ja ratkaisujen kuin myös yksittäisten hankkeista tehtyjen julkaisujenkin kanssa. Ruokolaisen (2008) tutkimus Luova Tampere ohjelmasta löytää hyvin saman tyyppisiä tuloksia. Lisäksi Virpi Koiviston (2009) Meda-koulutuksesta tekemä pro gradu -tutkielma listaa hyvin samantyyppisiä asioita: Vaikka haastateltavilla oli taustalla ainakin jonkin verran yrittäjäkokemusta, he kaipasivat neuvoja, rohkaisuja ja kannustusta omille ajatuksilleen yritystoimintaan liittyen. Haastateltavat kertoivat, että Meda-koulutuksen aikana varmuus omista päätöksistä yrityksen suhteen oli löytynyt. Myös keskustelut muiden kurssilaisten kesken mainittiin merkitykselliseksi anniksi kurssilta. Tulokset osoittavat, että koettu epävarmuus oli suurin este yrittäjyydelle ja sen poistamiseksi juuri liiketoimintaosaamisen vahvista- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 31

32 minen oli tärkeää. Haastatteluissa ilmeni kuitenkin sellaisia seikkoja kuin kasvanut liikevaihto ja henkilökunnan määrän lisääntyminen. Kehittämisehdotusten osalta kerrottiin, että kurssin aikana yhteistä toimintaa olisi kaivattu enemmän esimerkiksi annettujen tehtävien teossa tai yhteisen työprojektin muodossa. (Koivisto 2009). Etenkin tämä lainaus kuvastaa hyvin myös tämän selvityksen kautta saatuja tuloksia. Hankkeet etenkin yrittäjyyden edistämiseksi voidaan katsoa olevan erittäin tärkeitä osallistujien rohkaisemisen vuoksi. 4.1 Luovien alojen potentiaali ja kansainvälistyminen Luovat alat sisältävät merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa. Oikeanlaisten ja oikein suunnattujen tukitoimintojen avulla Suomenkin luovien alojen toiminta voi yltää kansainvälisesti erittäin merkittävälle tasolle ja näyttäytyä merkittävänä kansantaloudellisena kokonaisuutena etenkin perinteisempien teollisuudenalojen menettäessä merkitystään. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OPM) onkin asettanut luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on kehittää tukiorganisaatiota, joka räätälöisi tarjolla olevista tuki- ja rahoitusjärjestelmistä oikeanlaisia yhdistelmiä luovien alojen yrityksille. Samainen työryhmä laatii seuraavalle hallituskaudelle esityksen, miten luovien alojen toimijoita tulisi tukea kasvun aikaansaamiseksi. Tämän selvityksen yhteydessä toteutetuissa kyselyissä oli mielenkiintoisia kommentteja, jotka kuvaavat hyvin tämän hetkistä luovien alojen tilaa: Kaipaan rakenteellisia muutoksia niin, että luovat alat pääsevät mukaan samoihin tukijärjestelmiin kuin muutkin alat. Luovien alojen potentiaalia on saatettu vähätellä jo pidemmän aikaa. Kun tutkimus ja tietous aloista kehittyvät, alkavat ne näyttäytyä monelta kannaltakin merkityksellisinä kokonaisuuksina. Tärkeää on myös huomioida, että monet kulttuurialoista ovat kasvaneet huomattavasti viimeaikoina aiheuttaen yhä enemmän työpaikkoja ja yrityksiä luoville aloille. Luovia aloja kannattaa tukea realististen liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä ja rahallisesti silloin kun tarve rahoitukselle pystytään perustelemaan realistisesti ja kun hanke todella voi kääntyä kannattavaksi muutamassa vuodessa tai se muuten olennaisesti lisää kulttuurista pääomaa tai sivistystä Suomessa. Luovien alojen liiketoiminnalle on edellytyksiä Suomessa, jossa perinteisesti etenkin luovien alojen tekninen osaaminen on ollut huippuluokkaa. Oikeassa paikassa taloudellisen tuen kerrannaisvaikutukset kansantaloudelle saattavat olla erittäin merkittävät. Tämän lisäksi luovilla aloilla voidaan katsoa olevan kulttuuria ja sivistystä rikastuttavia piirteitä. Julkiset toimenpiteet ovat näin pienessä maassa kuin Suomi luoville aloille välttämättömiä, koska kriittistä ostavaa massaa ei vain ole riittävästi. Suomen pieni markkinakoko voi näyttäytyä luovien alojen toimintaa rajoittavana tekijänä kuten edellä poimituista kommenteista käy ilmi. Tämän vuoksi hankkeisiin tulisi ottaa yhä enemmän kansainvälisiä toimintoja mukaan. Etenkin verkostoituminen kansainvälisesti saattaa johtaa yhä suurempiin kerrannaisvaikutuksiin ja edesauttaa luovien alojen vientiä. Suomalaiset leimaantuvat usein pikkutekijöiksi, kun isoissa talouksissa luovien alojen suunnan näyttäjinä usein nähdään esimerkiksi suuret mediatalot. Toimijat eivät helposti näe luovien alojen välisten yhteistoiminnan mahdollisuuksia kansallisesti tai kansainvälisesti. Luovien alojen luonteeseen kuuluu usein pitkäjänteinen tuotekehitysprosessi, joka on välittömässä yhteydessä valmistusprosessin kanssa. Luovan tuotteen kokonaiskuva saattaa käydä ilmi vasta kun tuote on lopullisesti valmis, mikä hankaloittaa muun muassa rahoittajien luottamuksen voittamista. Tämän vuoksi myös viimeaikoina statustaan nostanut managerointitoiminta voidaan katsoa olevan merkittävässä asemas- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 32

33 sa luovan työn kaupallisessa hyödyntämisessä. Managerit osallistuvat usein myös tuotekehitystyöhön, jotta taloudellinen hyödyntäminen olisi todennäköisempää. Manageritoiminnan kehittyessä luovat alat tarvitsisivat niin sanottuja kansainvälistymisputkia, jonka kehittämisellä saattaisi olla merkittävä vaikutus viennin edistämiseen. Toistaiseksi luovien alojen kansainvälisen toiminnan edistäminen ei ole tuottanut alojen potentiaalin mukaista tulosta. Jos verrataan kansainvälisen toimintamme laajuutta esimerkiksi Ruotsiin, muutamilla luovilla aloilla Ruotsin vienti saattaa olla jopa monikymmenkertainen. Tämä kertonee myös siitä, että Suomella on paljon opittavaa luovien alojen tukemisessa ja toiminnan kehittämisessä. 4.2 Alojen tulevaisuus Tulevaisuudessa luovat alat tarvitsevat yhä enemmän menestysesimerkkejä ja avauksia, joita alat voivat seurata tai joista alat voivat ottaa mallia. Suunnannäyttäjien rooli kansainvälisen toiminnan lisäämisessä ja kehittämisessä saattaa olla erittäin merkityksellinen. Luovien alojen kansainvälinen kysyntää tulee pystyä ohjaamaan Suomeen, jonka asema pitää näyttäytyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja ammattitaitoisena. Kyseessä on juurtuneihin asenteisiin vaikuttaminen uusilla näkökulmilla. Alan asennemuutosten aikaansaaminen on erittäin hidas prosessi etenkin kun taidemaailma ja luovat alat nähdään usein konservatiivisena kokonaisuutena. Nuorten luovien alojen ammattilaisten korostaminen tulevaisuuden merkittävinä kansainvälisinä toimijoina on erittäin tärkeä teema, jota pitää pystyä tukemaan ja kehittämään. Tämän selvityksen yhteydessä toteutetun hankkeisiin osallistuneille suunnatun kyselyn keski-ikä (50 vuotta) on tässä suhteessa huolestuttavan korkea. Yleisestikin ennakkoluulottomien nuorten ammattilaisten houkutteleminen luovien alojen hankkeisiin on tulevaisuutemme kannalta tärkeää niin taloudellisesta kuin kulttuurisesta näkökulmasta. Tämän vuoksi TEM:n ja OPM:n asettaman työryhmän tekemä työ on äärimmäisen tärkeää, jotta toimijoiden tarpeet sekä hankkeet ja niiden sisältö kohtaisivat toisensa yhä paremmin. 4.3 Eväitä toimenpiteiden suunnitteluun Tämän selvityksen pohjalta on löydetty kolme selkeää ulottuvuutta, jotka tulisi ottaa huomioon luoville aloille suunnattujen toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa: 1) osaamisen kehitys, 2) aluekehitys ja 3) yritystuki. Näitä ulottuvuuksia tulisi ohjata selkeän ja pitkäjänteisen tutkimustoiminnan tulosten perusteella. Näiden kolmen perusulottuvuuden välille muodostuu kolme teemaa ((kasvu)yrittäjyyden edistäminen, kulttuurin edistäminen ja yrittäjyyden edellytysten kehittäminen), jotka ovat tärkeässä roolissa yhä dynaamisemman luovien alojen toiminnan kehittämiseksi. Ihannetila saavutetaan, kun malli on tasapainossa ja kaikki ulottuvuudet ja teemat otetaan huomioon. Malli on esitelty kuviossa 6. Malli on perusperiaatteeltaan hyvin lähellä Ruotsissa musiikkialan kasvuohjelmassa käytettyä funk-mallia (Rock City 2003), joka perustuu tekijälle: tutkimukselle, koulutukselle, elinkeinotoiminnalle ja kulttuurille. Osaamisen kehitys (Kasvu)yrittäjyyden edistäminen Yritystuki Tutkimus Kulttuurin edistäminen Yrittäjyyden edellytysten kehittäminen Kuvio 8. Toimenpiteiden kehittämisen ulottuvuuksia Aluekehitys LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 33

34 Monet luovat alat ovat saaneet paradoksin omaisia piirteitä. Useille luoville aloille koulutetaan liikaa osaajia, mikä hankaloittaa heidän työllistymistään. Toisinaan suuri ammattilaisten joukko painaa alalla vallitsevaa hintatasoa alaspäin, koska tekijät suostuvat usein tekemään minimaalisella korvauksella työtään työllistymisen ja oman portfolion kartuttamisen vuoksi. Toisaalta haasteena on myös se, että taitelijoiden tai tekijöiden motivaatio kysyntävetoisissa tuotteissa saattaa olla alhainen. Näin ollen kasvuyrittäjyysmielisyys ei välttämättä sovi luoville aloille, vaan luovassa työssä usein keskitytään oman itsensä tai ryhmän yhteisten ambitioiden toteuttamiseen. Tämä tulee ottaa huomioon tarkasteltaessa toimenpiteiden kehittämisen ulottuvuuksia. Toisaalta toimijoille tulisi kuitenkin mahdollistaa edellytykset kasvulle. Kun toimenpidekokonaisuuksia lähdetään kehittämään, tulee kohdentamisen lisäksi pohtia tarkemmin hankkeen kohderyhmää ja sen todellisia tarpeita. Etenkin tärkeää on huomioida kohdennetaanko hanke vain yrityksille tai yrittäjille vai yleisesti luovilla aloilla toimiville. Näin ollen aikajänne on hyvä huomioida. Jos toimija on yrittäjä tai harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä, hän saattaa olla vasta yritystoimintaa suunnitteleva, yritystoimintaa käynnistävä, jo yrittäjänä toiminut tai kokenut yrittäjä. Aikajänteen eri vaiheessa olevilla on erityyppiset tarpeet tukitoimintojen kannalta. Toisaalta aikajännettä tulisi tarkastella myös hankkeen pituuden kannalta, jotta niiden panos- ja tuotossuhde saataisiin mahdollisimman tehokkaaksi. Toiseksi kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon osallistuvien toimiala ja alalla ilmenevä luovuuden määrä. Tällä tarkoitetaan, että kohderyhmän ollessa heterogeeninen joukko, saattaa kohdentaminen muodostua erittäin hankalaksi. Kuten aikaisemmin on mainittu, luovuus käsitteenä on hyvin hankala. Voidaan kuitenkin todeta, että toiset alat ja alan sisällä olevat toimenkuvat saattavat olla keskimäärin luovempia kuin toiset. Kolmanneksi olisi syytä kiinnittää huomiota toimijan sijoittumiseen arvoketjussa. Esimerkiksi jos toimija sijoittuu arvoketjussa etupäähän ja tuottaa sisältöä, saattaa sen tarpeet olla hyvin erilaiset kuin esimerkiksi jakelijaportaaseen sijoittuvan toimijan. Nämä kolme teemaa muodostavat kuviossa 7 esitetyn mallin kulmat ja määrittävät usein osallistujien todelliset tarpeet. Tästä huolimatta kohdentamisessa tulee aina pohtia myös tapauskohtaisia tarpeita ja vaatimuksia erinomaisten tulosten aikaansaamiseksi. Luovuus Arvoketjussa sijoittuminen Osallistujien todelliset tarpeet Aikajänne Kuvio 9. Yrityksille suunnattujen toimenpiteiden kohdentaminen Yksi tärkeimmistä tämän selvityksen teemoista on, että hankkeiden tulisi vastata yhä paremmin kohderyhmän todellisia tarpeita. Osallistujat kaipaavat yhteisiä tehtäviä tai työprojekteja, joita voi toteuttaa todellisilla markkinoilla. Esimerkki tämän tyyppisestä kokeilevasta hankemallista toteutettiin yrittäjyyttä edistävän Aalto-yliopiston opiskelijoiden ja tutkijoiden perustaman Aalto Entrepreneurship Societyn (AES) toimesta kesällä Ohjelman nimi oli Summer of Sartups, jonka perusperiaate oli se, että alkavat yrittäjät saivat kokeilla yrittämistä ja saivat siitä korvausta. Esikarsinnan jälkeen hankkeeseen valittiin mukaan 10 potentiaalisinta tiimiä, joilla oli liikeidea tai jo valmis yritys. Kahdeksan viikon aikana tiimit itse päättivät ohjelmasta ja sen sisällöstä. Heillä oli jatkuvasti saa- LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 34

35 tavilla tukea ja sparrausta liiketoiminnan huippuammattilaisilta. Parhaille tiimeille myönnettiin ensimmäisen neljän viikon jälkeen palkkionkorotus. Tämän tyyppinen osallistava ja kannustava hanke voisi toimia hyvin myös luovien alojen parissa. Vastaavanlainen malli mahdollistaa hankkeiden toimijalähtöisyyden ja myös oikean tyyppisen sisällön, minkä voidaan katsoa olevan ensisijaisen tärkeää. Lisäksi hankeen tulosten implementointia edesauttaa yritysten perustaminen ja toiminnan jatkaminen. Yleisestikin kaikissa hankkeissa tulisi tehdä suunnitelma siitä, kuinka sen tulokset saadaan vietyä käytäntöön, ettei hankeen eteen tehty työ mene hukkaan vaan siitä saataisiin irti mahdollisimman suuri hyöty. Hankkeen aikana tiimeillä oli mahdollisuus tuotekehitykseen ilman pelkoa oman taloudellisen tilan vakavaa heikkenemistä. LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 35

36 Lähteet Aluekeskusohjelma (2010) Luovien alojen yrityskehittämistä tukevat toimintamallit ja hankkeet. Kulttuuriverkosto. Luettavissa: kulttuuriverkosto/ luovien_alojen_yrityskehittamista _tukevat_toimintamallit_ ja_%e2%80%93hankkeet.htm. Viitattu: Amabile, T.M. (1983) The Social Psychology of Creativity: A Componential Conceptualization. Journal of Personality and Social Psychology, 1983, Vol. 45, No. 2, p Ardichvili, A., Cardozo, R. & Ray, S. (2003) A Theory of Entrepreneurial Opportunity Identification and Development. Journal of Business Venturing. Vol. 18. p Arenius, P., Autio. E. & Kovalainen, A. (2004) Global Entrepreneurship Monitor Finland Executive Summary. Autio, E. (2005) Creative tension: The significance of Ben Oviatt s and Patricia McDougall s article toward a theory of international new ventures, Journal of International Business Studies. Vol 36, pp Csikszentmihalyi, M. (1996). Creativity : Flow and the Psychology of Discovery and Invention. Harper Perennial. New York. Cyert, R.M & March, J.G. (1963) A behavioral theory of the firm. Englewood Cliffs, NJ. Delmar, F. (2000) The psychology of the entrepreneur. Teoksessa Enterprise and Small Business: Principles, practice and policy, Harlow: Financial Times. Eckhardt, J. & Shane, S.A. (2003). Opportunities and entrepreneurship. Journal of Management; Vol. 29 Issue 3. p Elinkeinoelämän keskusliitto & Ernst & Young (2005) Kasvun ajurit. Euroopan Komissio (2006). The Economy of Culture in Europe - raportti. Saatavissa: Viitattu: Gartner, W.B. (1989) Who is the Entrepreneur? Is the Wrong Question. Entrepreneurship Theory and Practice. Summer p Hyytinen, A. Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2005) Millaisia ovat uudet kasvuyrittäjät ja heidän yrityksensä? Kansantaloudellinen aikakauskirja, 101(4) Johanson, J & Vahlne, J.E. (1990) The mechanism of internationalisation. International Marketing Review. 7. no 4, pp Kaunisharju, K. (2009) Luova maaseutu luovan talouden ja kulttuurin kehittäminen maaseudulla. Opetusministeriö. 2009:25. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Kaunisharju, K. (2007) Luovien alojen yritystoiminnan hankkeet vuosina Kauppa- ja teollisuusministeriö. Elinkeino-osasto. 4/2007. Kauppa- ja teollisuusministeriö (2007) Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia KTM julkaisuja. 10/2007. Elinkeino-osasto. Koivisto, V. (2009) Miten yrittäjäkoulutus palvelee aloittavaa yrittäjää? - Esimerkkinä Meda-yrittäjäkoulutusprojekti. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän Yliopisto. Taloustieteiden tiedekunta. Luovan talouden kehittämishanke (2010) Muita luovien alojen kehittämishankkeita Suomessa - Valtakunnalliset hankkeet. Luettavissa: Viitattu: Luova Suomi (2010) Creada Loikka luovaan yrittäjyyteen. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus. Luovan Suomen julkaisuja 3. Helsinki. McDougall, P. Shane, S & Oviatt, B. (1994) Explaining the formation of international new ventures: The limits of theories from international business research. Journal of Business Venturing. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2010) Myönnöt kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen Luettavissa: Kulttuuri/kulttuurip olitiikka/avustukset/ kulttuurimatkailu/kulttuurimatkailun_ tuotteistaminen.myonnot2010.pdf. Viitattu: Opetus- ja kulttuuriministeriö (2009) Myönnöt kulttuurin matkailulliseen tuotteistamiseen Luettavissa: Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/ avustukset/kulttuurimatkailu/kulttuurimatkailun_ tuotteistaminen.myonnot2009.pdf. Viitattu: LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 36

37 Opetus- ja kulttuuriministeriö (2008) Kulttuurivienti / myönnöt Luettavissa: avustukset/kulttuurivienti_myonnetyt/kulttuurivienti2008.pdf. Viitattu: Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2006) Mistä yrittäjät tulevat? Etlatieto Oy. Teknologiakatsaus 198/2006. Porter, M.E. (1980) Competitive Strategy. The Free Press, New York. NY. Rakennerahastotietopalvelu (2010) EAKR- ja ESR-projektit Suomess ohjelmakaudella Luettavissa: Viitattu: Rock City (2003) Ny Satsing på Musik ett tillväxtprogram. IUC Musik- & Upplevelseindustri. QNB Analys & Kommunikation. Ruokolainen, O. (2008) Kulttuuri ja aluekehittäminen Luova Tampere -ohjelma uusien mahdollisuuksien avaajana. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 28 / Simon, H.A. (1985) What we know about the Creative Process. Frontiers in Creative and Innovative Management. ed. R.L. Khun. Cambridge. Ballinger. pp Spanos, Y.E. & Lioukas, S. (2001) An examination into the causal logic of rent generation: contrasting Porter s competitive strategy framework and the resourcebased perspective. Strategic Management Journal 22(10), Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto [verkkojulkaisu] Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: Saatavissa: klt_2004_ _tie_001.html. Timmons, J. A. & Spinelli, S. (2009) New Venture Creation: Entrepreneurship for the 21st Century. Eight Edition. The McGraw-Hill Companies. New York. Woodman, R. W., Sawyer, J.E., Griffin, R.W. (1993) Toward a theory of organizational creativity. The Academy of Management Review; Vol. 18, No. 2, p LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 37

38 Liite 1 Luettelo luoville aloille suunnatuista hankkeista 2000-luvulla Aluekeskusohjelman kulttuuriverkosto NATURE CRAFT FINLAND -toimintamalli Muotoilun ja median palvelukeskus Kulttuurikeskus Juthbacka VisioLab Creative Business Management maisteriohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa Arktiset Helmet kampanja LUKE luovien alojen yritysten kehittämisohjelma Klub Tampere kansainvälistymis- ja vientihanke Turun seudun kulttuuriyrittäjyyskeskus Luovat alat Kotkan- Haminan seudulla LUOTU Luova tulevaisuus Jalostamot Luovien alojen ja matkailun synergiaverkosto Maaseudun kehittämisrahat: Uusimaa NOKISO Hantverksrundan - väst Seniorum, utrednings- och utvecklingsprojekt Ohjelmapalveluiden tuotekehitys Nylands Design Craft väst 2 Nylands Design Craft, väst Hantverksrundan Nyland Design Nylands Design Craft 2 KONSTIX alueellisen verkoston kehittäminen Kulturprogram för Västnyland Lokala historier - ett interaktivt kulturprojekt Kolme sektoria yhteistyössä iltapäivätoiminnassa Konstix Alueellisen lastenkulttuuriverkoston luominen, esihanke Länsi-Uudenmaan matkailupalvelujen yhteishanke Maaseudun kehittämisrahat: Varsinais-Suomi Salitun verkottumishanke Maailmanperintö, matkailu ja yrittäjät yhdessä (MMYY) Sähköistä sykettä Esiselvitys Suomusjärven kulttuurin matkailukohteesta Esiselvitys Suomusjärven kulttuurin matkailukohteesta Liinmaan ja linna ja sen lääni Ala-Satakunnan tuntematon keskiaika Lönnrot-opiston ja matkailuyrittäjien yhteistyön kehittämisen esiselvitys Elämysretket perheille Uskelan naisen kansallispuku Kädentaidot Turuille -esiselvitys Esiselvitys räätälöityjen teatteripalveluiden tuottamisesta Ravakka ry KULTTUTOR esiselvityshanke Esiselvitys/Länsi-Suomen kevyen musiikin ja kuvataiteen monitoimikeskus Aluellisia luovien alojen kehittämishankkeita Suomessa Pohjois-Savo: Sarka - Luova Pohjois-Savo Uusimaa: Polte Pirkanmaa: Luova Tampere -ohjelma Kaakkois-Suomi: Cursor Oy Lappi: Rovaniemen aluekeskusohjelma Varsinais-Suomi: Luovikko Pohjois-Pohjanmaa: Oulu 15 Maaseudun kehittämisrahat: Satakunta Mannilan satumaa Muinaisperinteen kehittämishanke Ala-Satakunnassa Tervalla tunnetuksi Kuvataide osana Pohjois-Satakunnan kulttuurimatkailua Taireshop Taire menee merta edemmäs Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi Taustaselvitys Taiteilijat hankkeeseen LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 38

39 Viestintäverkosto Lasten kulttuurin kansainvälistäminen teknologiaa ja verkostoitumista Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi Kulttuuri maaseutuyritysten vahvuudeksi Maaseudun kehittämisrahat: Häme Juuret historiasta paikallishistoria eläväksi Viljamakasiinista kulttuurin monitoimitaloksi Käsityöverkko, esiselvityshanke Emäntäringin puoti Hämeen Linnavuoret soivat Selvitys alueellisen kulttuurihankkeen perusteista Vahvuutena kulttuuriselvityshanke Kyläradio Maaseudun kehittämisrahat: Pirkanmaa Paloasemasta taiteen asema Viisi makasiinia Hämeenkyrön maisemamatkailu Kokemäenjokilaakson Kulttuurimatkailun uusi tuleminen Nuutajärven kehittämishanke NauRu (Nousevan auringon Ruovesi) Koiramäki-keskus Vammalan seudun matkailun esiselvityshanke KuttuJuttu tuotepaketti KuttuJuttu -tuotepaketit 2 Mäntän ja Vilppulan alueen markkinointiverkoston pilotointihanke Väkevä maa -taidealue Kulttuurimatkailua kotikylän raitilla Väkevä maa - Sydän-Hämeen taideprojekti 3000 Sarsa 400 vuotta Klaus Kurjen tien toimintaympäristö-hanke Vesilahden ryijykeskus -esiselvityshanke Hiidentien selvitys Luontokuvausleiri Hämeenkyrön kansallismaisemissa Kulttuuripaatti Lentopallo aluekehitystuotteena Mänttä-Vilppula-alueella, esiselvitys Siuron ohjelmapalveluiden verkottumishanke Lähde Länteen Hevoshaan elämysmetsä Hevoshaan elämysmetsä Nuutajärven lasin osaamiskeskus Nuutajärven lasikylän miljöön kohentaminen Käsityöverkko Vesilahtelaiset käden taidot verkottuneesti matkailutuotteiksi Taidetyötalot -esiselvitys Myllyrannan monitoimihallit, toteutettavuusselvitys Kylätiekulttuuripolku Kuokkalankosken kulttuurialue Maaseudun kehittämisrahat: Kaakkois-Suomi Iitin ortodoksinen tsasouna Jopas saatiin opas Toimintaa Taitotalolle Kulttuurimatkailuhanke KUMA: Vaihe1: Selvitys ja kartoitus Perinteestä potkua - elämysmatka kylillä Atk- ja elämyshanke Väripaletti Kansainvälinen Värihanke Seiskarin Siiri Noon knit Neulealan koulutushanke Käden taidot elämysmatkalla esiselvitys Hyörylaivasta toiseen - laiturista laituriin Maaseudun kehittämisrahat: Etelä-Savo LULU Lumi- ja luontoreitistön reaaliaikainen markkinointi SUOLENTIS liikuntatapahtuma ja -matkailun kehittäminen SWAMP VOLLEY kansainvälinen liikuntatapahtuma ja -matkailun kehittämishanke Hilduri matkailukohteeksi Käsityöhanke Lohilahden talousalueen kehittämishanke Raku-keskus Tuusmäen Sampoprojekti Osaajat kotiin Maaseudun kehittämisrahat: Pohjois-Savo Juutilan vanhan valimon museointi ja markkinointi Esiselvitys ruukkiyhtiön toimintamallista LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 39

40 Hiljaisuusmatkailun paikallisverkkohanke Käsityötä tekemällä tulevaisuuteen - Käsite Käsityöt internettiin Kulttuurikylähanke Maarianvaaran Nuorisoseura ry Toiminnan ja palvelun kehittämishanke Hermanni-teatterin toiminnan ja markkinoinnin kehittämishanke Liikelahjatuotanto Maaseudun kehittämisrahat: Pohjois-Karjala Lumirakentaminen Elämyspaja Sytyke Ilomantsin kulttuurikutsut Outokummun kaivosrautatie, kehittäminen Outokummun kaivosrautatie, rakentamisinvestoinnit Joen Teatterit MSL Mainetta ja mammonaa Nurmeksen harrastajateatteritoiminnan ja matkailun yhteistyön kehittäminen Puu-Juuan toiminnallisen kokonaisuunnitelman laatiminen 4K Kätevä käsi käy kylässä Polvijärven tilkkukilta Taitotakomo Maaseudun monet mahdollisuudet Potkua Polvijärvelle pienyritysten kehittämishanke Keski-Karjalan käsityöyrittäjien yhteistyöverkosto ja kuntatuotteet Mielitaide - yhteisötaidehanke Sukset Ristiin Susirajalla, tanssiopetuksen kehittäminen ja tuotteistaminen Ukraja Oy:n kehittämishanke Maaseudun kehittämisrahat: Keski-Suomi Kiiskilänmäen näkötorni KICKNET Kokka kohti Kuhmoista Multian kylähanke Matkailusta elämyksiä ja euroja Aikamatkaohjelmapalvelut, toteuttamisselvitys Sofianrannan matkailu- ja kädentaitajakeskus, toteutettavuusselvitys Petäjävesihanke Muuramen ja Rannankylän matkailun esiselvityshanke Kädentaitajien toimipisteen kehittämishanke Tupasvilla - käsityön kehittämishanke TAITOSAARI -käsityöelinkeinojen kehittäminen Perinnepirtti Leivonmäen musiikillinen näytelmä Enemmän musiikista hanke Kulttuurikutomo Maaseudun kehittämisrahat: Etelä-Pohjanmaa LIPPARIT Kansankulttuurin kehittämishanke Kulttuurireitti 2003 Ilmajoen matkailun ja kulttuurin kehittämisen esiselvityshanke KKK Käsin Kätevästi Kierrättäen Akkaan Taivaan - pellavan tie TAITO-NÄPPI Kuusiokuntien kädentaitajien kehittämishanke Nikkarituotteet Kaislakeino PARVI Kulttuurimatkailu Sisustustekstiilien tuotantoverkoston esiselvityshanke Armit Kuusistossa ICT media Suupohja Maaseudun kehittämisrahat: Pohjanmaa / Keski-Pohjanmaa Upplevelsefabriken/Vildmark för alla Kyrönmaan maaseutumatkailun kehittämisohjelma Kyrönmaan maaseutumatkailun kehittämisohjelma Pajasta maailmalle Itte tehty - pohjalaisten käsityöyritysten tarvekartoitus Itte Tehren Markkinoolle Halsua+ Halsua+ Halsua plus 2 Kvalitetshöjande marknadsföringsprojekt för artister (KAMPA) Förutredningsprojekt för österbottnisk/finlandssvenskt datorspel Maaseudun kehittämisrahat: Pohjois-Pohjanmaa Käsikynkkä Yrittäjyyttä yhteistyössä Canoe trekking & Sportfishing in Kiiminkijoki river, upper section Elämyksiä Etelä-Lapissa Seikkailutalo Taivalkosken matkailun kehittäminen Oulunkaaren maaseutumatkailun palvelujen tietoverkko LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 40

41 Rannikkoseudun maaseutumatkailun tietoverkko Kivikaudesta käsityöyrittäjyyttä Wood Park esiselvityshanke Työtä posliinista Utajärven matkailuja perinnehanke Lörpöttelevä etana lastenoopperahanke Petäjämäki tunnetuksi Hiisiheimo - matkailun kehittämishanke Maaseudun kehittämisrahat: Kainuu Elämysten polut Kansan suusta kulttuurituotteeksi Eemeli- Askanmäen kehityshanke Elettiinpä ennenkin, talonpoikaiskulttuuria Riihipihassa Tietonuotta Arkistosta satuoopperaksi Liikuntamatkailuverkoston kehittäminen Maaseudun kehittämisrahat: Lappi Telematiikka ja elämykset matkailupalveluiksi Kilpisjärvi Matkailutuote TosiLapista Porosta elämystuote Saamenmaa Sámi Trail Ikkuna luontoon Muutakin kuin lunta Kulttuurimatkailutuotteita Inarista Unarin elinkeinojen kehittämishanke Peräpohjolan seutuvideo II Kulttuurivoimala Culture Power Peräpohjolan seutuvideo Kulttuurivoimala Culture Power Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat ProArt hanke (Professional art promotion and development hanke) Finnish Music Express International Business Program (IBP): digialan kasvuyritysten kansainvälistäminen Elokuvien ja tv-sarjojen kehittelyprojekti (ETKE) SataViesti (Satakunnan yritysviestinnän kehitysprojekti) Nature Craft Finland Virheetön toimitusketju asiakkaan arvolupauksena KULTAHANKE VAKA Valtakunnallinen Klubi - ja aluekiertuehanke Oulun eteläisen emba Matkailu- ja elämyspalvelujen johtamisen emba TAIVEX vientivalmennus Kokeellinen tuotekehityslaboratorio - Experimental Design LAB - EDEL Luovien alojen yrittäjyys Etelä-Savon vahvuudeksi Nature Craft Finland, Etelä-Savon osa-aluehanke Produforum Tapahtumatuotannon mikroklusteri Agentti Akatemia Luovien alojen liiketoimintaosaamisen kehittämishanke Viva3 Kulttuuriteollisuuden koulutuskokonaisuus Lysti Luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve - Toive Rytminno Lokkaali Pohjois-Pohjanmaan paikallislehtien tulevaisuus VisioLab DiMeKe Tuotekehitystä digimediaan Art Hub -hankekokonaisuus Manageroinnin ja tuottamisen koulutus- ja osaamiskeskus TRAD-hanke Työyhteisöliikunnan kehittämishanke Pohjois-Karjalassa PROMOOTTORI Tapahtumatuotannon tulevaisuuden palvelumallit Mikkelin seudulla Taito Pohjois-Pohjanmaa SARKA Luova Pohjois-Savo Produforum Nyland Produforum Östra Nyland Valmistamo - nuorten kulttuurin innovaatiot menestystekijänä Oulun seudulla ART360 East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun Film Location Finland Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma Liikuntaosaamisen kehittäminen Kuusamossa Veeran Verstas nuoren harjoitteluyritys luovaan yhteisöyrittäjyyteen Taitajien tierna -jatkoprojekti Luova Suomi SYMBIO Living Lab Tonal Innovation Center TONIC Rytmimeraatti Kulttuurin ketju - kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 41

42 Art Hub luovien alojen osaamisyhteisö Creative Managers Luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottajavalmennus Produforum Åboland Kaarna Living Luovat alat Kotka-Hamina -ohjelma fforum Spinnovaattori CREADA, luovien alojen yrittäjyysvalmennus Outokummun Sisältökaivos Kansainvälinen peli- ja simulaatiostudio sekä yrityshautomotoiminta (kehittämisosio) Työtä ja yrittäjyyttä Taiteen ja kulttuurin Senioriakatemialla Auraamo-muotoilun toimintakeskus Simulaatio- ja peliteknologian sekä peliliiketoiminnan osaamisen kehittäminen Kainuussa Kädet007 Yrityshautomo Arabus TULISIELUT Yrittäjyyden ABC luoville aloille YAT Liikunnan ja hyvinvoinnin yrityshautomokonseptin kehittäminen SILLANRAKENTAJAT luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valmennusohjelma Kulttuuriyrittäjyysosaamisen edistäminen Keski-Pohjanmaalla Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamat Pelitutkimuskeskus Creative Leadership Luovan talouden tutkimus- ja kehittämishanke Muotoilun ja median palvelukeskus Neo Arena Työpaketti 6 Pilotointi Rytmikorjaamon alue innovaatioympäristönä EASTWOOD Mediatuotteiden tuotekehitysympäristö AV- ja tapahtumatuotannon osaamisympäristo - YSOMedia Nature Craft Finland, Varsinais-Suomen osa-aluehanke Produktutveckling av kulturprodukter i Skärgården Oulu 15, Kulttuurin ja luovien alojen kehittämisen sateenvarjohanke Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke Avain Kainuun kulttuuriperintöön Muotoilualojen tutkimuksen-, tuotekehityksen ja kehittämistoiminnan laboratorio -hanke Kulttuurisilta - Osallistava kulttuurikasvatus pääkaupunkiseudun palvelutuotannossa SAGA SaaristoGalleria Elokuva- ja elämysmatkailun investoinnit Dux kulturcentrum Lahti Wellbeing Weeks Produktion av restaurerade Mumin-filmer LUMA Luontomatkailusuunnitelma Idän Taigan alueelle Visuaalisen kulttuurin ja mediatuotannon osaamisen kehittämishanke Cultura - Kaakkois-Suomen kulttuuriperintöpalvelut Pohjois-Suomen elokuvakomissio - vahvempi toimintaympäristö Elokuva- ja sisältötuotantoalan yritysten kansainvälisen verkoston kehittäminen Villilän uudet markkinat ja tuotantopalvelut - hanke Finnish Lapland Film Commission Uusi Askel Liikunnan palveluinnovaatiot Oulun seudulla Elokuva- ja elämysmatkailun kehittäminen Pohjois-Karjalassa Villilän koordinointi- ja kehittämishanke Pohjoisen kulttuuri-instituutti Luova tila Snowpolis-kokonaisuuden kehittämishanke: Toimintaympäristön prosessien kehittämien Luovan sektorin kehittäminen Satakunnassa POPKULTTUURIN UUDISRAKENNUKSEN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN Simulaatio- ja pelikehityslaboratorio LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 42

43 Liite 2 Menestystoimenpidekokonaisuudet/ rahoitusinstrumentit Erityisen merkittäviksi nostettiin seuraavat hankkeet: 1. ANIMAKE animaation kärkihanke Animaation kärkihanke kehitti merkittävästi animaatioalaa sekä nosti sen tunnettuutta yleisesti. Hankkeen pohjalta syntyi animaatioalan toimialajärjestö Finnanimation. ANIMAKE toteutti yrityskehitystä testbedtoiminnalla, jossa hankkeeseen valitut yritykset saivat tuotekehitystukea. Tuki oli sekä rahallista että tuotannollista tukea. Toimiala: Animaatiotuotanto Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Kohdealue: Helsingin seutukunta, Uusimaa Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Tuula Leinonen, Lots Oy, tuula.leinonen@lots.fi 2. Sile Sisältöliiketoiminnan kehittäminen Sile-hanke kehitti luovien alojen yrittäjille suunnatun Jalostamoneuvontapalvelun, joka on sittemmin juurtunut ELY-keskukseen pysyväksi palveluksi. Sile-hanke toteutti myös useita luovia aloja luotaavia selvityksiä. Toimiala: Luovat alat yleisesti Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Kohdealue: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Itä-Uusimaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Leena Hoppania, PKT-säätiö, leena.hoppania@pkt.fi 3. Meda-projekti (Media-alan yrittäjäkoulutus) Meda-hanke kehitti mallin erityisesti media-alan yrittäjyyskoulutukseen. Meda-hankkeesta kehittyi laajempi luovien alojen yrittäjyyskoulutus Creadahankkeen muodossa. Toimiala: Elokuva- ja tv-tuotanto Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Kohdealue: Etelä-Suomen Lääni Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Markku Uitto, Aalto-yliopisto/PYK 4. Luova Tampere Luova Tampere on näkyvä ja toimiva paikallinen luovien alojen kehittämishanke. Luova Tampere on toiminut Tampereen seudun sateenvarjo-organisaationa luovien alojen hankkeille. Toimiala: Luovat alat yleisesti Rahoitus: Tampereen kaupunki Toteutusaika: Kohdealue: Tampereen seutu Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Lasse Paananen, Luova Tampere, lasse.paananen@ luovatampere.fi, 5. Luova Foorumi (koostuu useasta eri hankkeesta) Luova Foorumi tarjosi luovien alojen yrityksille siemenrahoitusta, joka oli nopea ja joustava pk-yritysten rahoitusmalli. Siemenrahoitus on saanut erittäin myönteisen palautteen toimijoilta. Siemenrahoituksella pystyttiin avustamaan toimijoita solmimaan kansainvälisiä yhteyksiä, ja lisäksi hankkeen toimesta pystyttiin järjestämään kansain välistymistä edistäviä muita toimenpiteitä. Yhteensä viidessä siemenrahahaussa on myönnetty euroa 66 toimijalle. Toimiala: Luovat alat yleisesti Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 43

44 Kohdealue: Keski-Suomi Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Carita Harju, Jykes Oy, Kohdealue: Itä-Uusimaa Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Anki Hellberg-Sågfors, Kulturfabriken Korjaamo, anki. produforum.webbhuset.fi 6. Biisilinna Luo toimivia kansainvälisiä suhteita suomalaisten ja kansainvälisten musiikkialan tekijöiden välille sekä kasvattaa kansainvälistä teosmyynnin ja kirjoittamisen osaamista. Kansainvälistyminen on toteutettu hyvin konkreettisella tasolla. 7. Elvi Toimiala: Musiikki Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: 2007 Kohdealue: valtakunnallinen Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Sami Häikiö, Musex, images/content/musex_toimintakertomus_2009_final%20lowres.pdf Kehitti Oulun seudulle aktiivisen peliteollisuuden sekä jakoi merkittävästi tuotekehitysrahaa yrityksille. Toimiala: pelit Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Kohdealue: Pohjois-Pojanmaa Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Suvi Latva, Neogames, elvi.oulu.fi 8. Produforum Projekti yhdisti koko ruotsinkielisen rannikon eri osaprojektien kautta. Projekti toimi sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Toimiala: ohjelmapalvelut Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Taito Craftnet 1 ja 2 Käsityöyrittäjyyden kehittämistä ja vahvistamista tukenut hanke. Kehitti Suomen Taitoverkko -yritysneuvojaverkoston. Toimiala: käsityö Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: yhteensä Kohdealue: Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Itä-Uusimaa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois- Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi Kokonaiskustannusarvio: yhteensä Yhteyshenkilö: Taina Tervonen, Taito Group, taina.tervonen@taito.fi Yrityshautomo Arabus Luoviin aloihin erikoistunut yrityshautomo. Toimiala: Luovat alat yleisesti Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Kohdealue: Uusimaa Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Bengt Forsström, Aalto-yliopisto/PYK, bengt.forsstrom@hse. fi, Arktiset helmet Hanke tuo laajasti ja näkyvästi Lapin luovien alojen toimijoita ja tuotteita esiin oman alueen ulkopuolella. Toimiala: yleisesti luovat alat LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 44

45 Rahoitus: Lapin liitto Toteutusaika: Kohdealue: Pohjois-Suomi Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Paula Kähkönen, Rovaniemen kehitys Oy, Muotoilurengas Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä toteutti muotoilurengashankkeen, jonka jatkona on kehittynyt valtakunnallinen muotoilualan laatumerkki. Samalla siitä on muodostunut taideteollisuusyritysten yhteinen toimintaympäristö liiketoiminnan ja muotoilun kehittämiseen yrityslähtöisesti. Se on myös osaamisen ja osaajien verkosto. 14. SARKA Luova Pohjois-Savo Luovien alojen yrittäjyyttä kehittävä hanke. Toimiala: luovat alat yleisesti Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Kohdealue: Pohjois-Savo Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Yhteyshenkilö: Anna Vilkuna, Kuopion kaupunki, Toimiala: muotoilu Rahoitus: Pirkanmaan TE-keskus Toteutusaika: Kohdealue: Pirkanmaa Kokonaiskustannusarvio: Yhteyshenkilö: Heli Hirvonen, Laatumerkki, Rytmikorjaamo Rytmimusiikin tapahtumien, koulutuksen, tutkimuksen ja luovien alojen yritysten keskus. Toimiala: Musiikki Rahoitus: ESR/EAKR Toteutusaika: Kohdealue: Etelä-Pohjanmaa Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Yhteyshenkilö: Osku Ketola, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, stoy.fi LUOVAN SUOMEN JULKAISUJA 5 45

46 Luova Suomi -hanketta on rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamasta valtakunnallisesta OKM:n Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmasta.

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Luovasti erottautuen maailmalle

Luovasti erottautuen maailmalle Luovasti erottautuen maailmalle Luovat alat nousuun Pohjois-Savossa Työpaja 1.6.2017 Sawosta maailmalle Taina Laitinen Tuottaja-läänintaiteilija Aikataulu - Klo 14.20 14.40 Lyhyt alustus ja esittäytyminen

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Taustaa Pohjautuu Uudenmaan TE-keskuksen hallinnoiman TEM/ESR-rahoitteisen SILEprojektin (v. 2004 2008) toimintatapaan Jalostamo-tapaamisia

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

6Aika-strategian esittely

6Aika-strategian esittely 6Aika-strategian esittely Toukokuu 2014 Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014 2020 yhtenä painopisteenä kestävä kaupunkikehittäminen. Toteutus

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma. Kirsi Kaunisharju

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma. Kirsi Kaunisharju Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Kirsi Kaunisharju Keskeistä 19.8.2010 Hankeideat ideoiden jakaminen ja hyvät hankkeet Riittävät/olennaiset verkostot

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 1 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 13 13 1 2 3 5 7 8 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Lappi 2.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 5 13 2 3 5 8 9 Helmikuu 2 KOKO MAA Helsinki 29.11.21 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 12 Rakentaminen (F) 1 1 Kauppa (G) 22 2 Palvelut (H, I, K, O) 9 2 Muut 11 1 1 2 5 7 8 9 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Kanta-Häme Kevät 27 29.11.217 1 2.

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 22 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 1 Muut 13 1 2 3 5 7 8 9 Helmikuu 27 KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa 29.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat

Kohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat 05/2018 12/2020 Lähtökohdat Luovien alojen kehittymisen esteet: - Yrityspalveluiden hajanaisuus, ei vahvaa alustaa monipuoliselle verkostoimiselle - Luovan osaamisen määrätietoisen hyödyntämisen puute

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot