Luovutetun Karjalan edistysmielinen osuuskauppaliike

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovutetun Karjalan edistysmielinen osuuskauppaliike"

Transkriptio

1 Jorma Kallenautio Luovutetun Karjalan edistysmielinen osuuskauppaliike (Esitelmä Karjala-klubin kokoontumisessa Seurahuoneella ) Osuuskaupat aloittivat Suomessa osakeyhtiöiksi muodostettuina yrityksinä. Ensiksi herättiin toimeen maan suurimmissa kaupungeissa, joissa työväestön määrä teollistumisen alkuvaiheissa eniten kasvoi. Suomen ensimmäisenä uudenaikaisen osuustoiminnan periaatteisiin nojaavana osuuskauppana on pidettävä Viipurin konepajan johtajan Gustaf Törnuddin aloitteesta perustettua Viipurin Työläisten Ravintoaineiden Kauppayhtiötä. Senaatti vahvisti sen säännöt vuonna Seuraavina vuosina Suomen suuriin kaupunkeihin syntyi useita muita työläisten yhteisiä kauppayrityksiä. Yksi näistä oli toinen viipurilainen kauppayhtiö Osakeyhtiö Alku. Se avasi vuonna 1883 myymälän Pietarinkadulla, jonka nimi sittemmin muutettiin Karjalankaduksi. Syynä tämän toisen esiosuuskaupan syntyyn Viipurissa kerrotaan olleen sen, että kauppamatkaa rautatieläisten asuinpaikoilta Loikkasista Plevnaan oli pidetty kovin pitkänä ja haluttiin saada kauppa lähemmäksi luvun loppuun mennessä syntyi eri puolille maata kaikkiaan 53 yhtiömuotoista esiosuuskauppaa. Osuustoiminnan lopulliselle läpimurrolle loi pohjan vuonna 1901 säädetty osuustoimintalaki. Ensimmäiset kaupunkilaiskuluttajien varsinaiset osuuskaupat syntyivät jo samana vuonna Turkuun ja Tampereelle. Karjalan luovutetulla alueella syntyi ensimmäinen uuden osuustoimintalain mukainen osuuskauppa, Värtsilän osuuskauppa, vuonna 1902 ja seuraava oli Pitkärannan osuuskauppa. Viipurissa uusien osuuskauppojen läpimurto tapahtui vuonna 1903, jolloin kaupunkiin perustettiin kolme osuuskauppaa: Karjalan Työväen Osuuskauppa, Viipurin Työväen Osuuskauppa ja Talikkalan Työväenyhdistyksen Osuuskauppayhtiö. Lisäksi Viipurin maalaiskuntaan perustettiin niinikään vuonna 1903 Ravansaaren Osuuskauppa ja Rakkolanjoen Työväen osuuskauppa. Kaikki nämä osuuskaupat lukuun ottamatta Talikkalan Työväenyhdistyksen Osuuskauppayhtiötä sulautuivat sittemmin Viipurin

2 Osuusliikkeeseen. Seuraavanakin vuonna 1904 syntyi vielä Viipuriin yksi osuuskauppa, Osuusliike Ponnistus. Miksi Viipuriin ja sen ympäristöön perustettiin viisikin työläisten osuuskauppaa? Osuuskauppatoiminnan johtaviin miehiin Karjalassa kuulunut Kalle Hyvärinen esittää syyksi Viipurin työläisten perisynnin. Se oli työväestön sisäinen rikkinäisyys, eripuraisuus, joka Hyvärisen mukaan johtui lähinnä eri ammattiryhmien ammattiylpeydestä. Esimerkiksi rautatieläisten keskuudessa erotti oikea kiinanmuuri konepajan työntekijät liikennepuolen työläisistä. Molemmat ryhmät pyrkivät rautatieläisten yhteisissä riennoissa soittamaan ensiviulua. Yhteistoiminnasta ei siten voinut olla puhettakaan, ennen kuin siihen oli pakko ja katsantokannat muuttuivat, kirjoittaa Hyvärinen. Osuuskauppatoiminta virisi Karjalassa 1900-luvun alkuvuosina nopeasti. Osuuskauppoja perustettiin Antreassa, Kirvussa, Sortavalan pitäjässä, Sortavalan kaupungissa ja Uudellakirkolla. Kaikkiaan oli luovutetulle alueelle vuoden 1905 loppuun mennessä perustettu 15 osuuskauppaa. Ensimmäisten seitsemän toimintavuoden aikana kuitenkin näistä kuusi osuuskappaa joutui lopettamaan toimintansa ja yksi ei ollut päässyt perustamistaan pidemmälle. Loput kahdeksan osuuskauppaa jatkoivat toimintaansa pitemmän aikaa. Niistä kuitenkin kuusi osuuskauppaa yhdistettiin myöhemmin toisiin osuusliikkeisiin. Niinpä vain kaksi ennen vuoden 1905 loppua perustetuista osuuskaupoista toimi itsenäisinä vuoteen 1940 saakka eli Karjalasta poistumiseen asti. Nämä kaksi liikettä olivat Värtsilän Osuuskauppa, myöhemmältä nimeltään Osuusliike Sisä-Karjala, ja Antrean Osuuskauppa. Puhuin edellä vuoteen 1905 mennessä perustetuista osuuskaupoista, joista useat epäonnistuivat toimissaan. Ensi innostuksen aikana osuuskauppoja oli perustettu lupaavin toivein, mutta monet aloittivat toimintansa heikoin edellytyksin. Osuuskappojen hallitukset olivat yleensä tottumattomia käsittelemään kauppa-asioita. Kykenevistä henkilöistä oli puutetta eikä pääomia ollut käytettävissä. Osuuskauppojen alkuvaiheen suurena heikkoutena oli krooninen rahanpuute, joka osittain johtui velaksi myynnistä asiakkaille. Osuuskauppoja oli myös perustettu niin suppealle talousalueelle,

3 että niiden kannattavuus muodostui pakosta kyseenalaiseksi. Osuuskaupan kaksi pahaa painajaista olivat suuret, hitaasti kaupaksi käyvät tavaravarastot ja velkakauppa, johon kansa oli aikaisemmin yksityiskauppiaiden asiakkaina tottunut. Monet alkuvaiheen osuuskaupat ja niiden myymälät sortuivatkin velkakauppaan ja epäkäypiin tavaravarastoihin. Ennen osuuskauppojen aikaa hyvin laajamittaiseksi tulleesta velkakaupasta kannattaa tässä puhua vähän enemmän. Maakauppiaiden harjoittama velaksi myynti oli ollut Karjalassa paljon yleisempää kuin käteismaksulla tapahtuva kaupankäynti. Niinpä vuodelta 1890 olevien tietojen ja arvioiden mukaan Viipurin läänin keskiosan kunnissa vähintään 75 prosenttia kokonaismyynnistä tapahtui velaksi. Velkakaupassa tavaran hinnat olivat korkeammat, ja asiakas houkuteltiin ostamaan myös sellaista tavaraa, jota hän ei tarvinnut ja josta kauppias halusi päästä varastossaan eroon. Kerrotaan edelleen, että Karjalassa oli yleinen tapa, että velkaa ei maksettu ennen kuin oli saatu haaste käräjille. Erityisen tunnettu maakauppias harjoittamastaan velkakaupasta ja sillä olleista seurauksista oli Johan Pösö Hiitolassa. Hän sai suuren määrän maatiloja ja kiinteistöjä haltuunsa velkakaupan seurauksena. Pösö antoi velkasumman velallista ahdistamatta usein nousta markkaan, kunnes oli sopiva hetki velkakaupan lopettamiseen. Velallisen tilan pakkohuutokaupassa Pösö sitten saamamiehenä sai helposti tilan usein aivan pilkkahintaan. Alkuvaiheiden epäonnistumiset olivat osuuskaupoilla todella suuria, mutta virstanpylvääksi osuuskauppaliikkeen laajenemisessa ja vakiintumisessa näyttää muodostuneen vuoden 1905 suurlakkoa ja seuraavan vuoden eduskuntauudistusta seurannut maan henkinen ja poliittinen murros yhdessä kansanvallan ajatuksen ja vaatimuksen vahvistumisen kanssa. Merkittävä asia oli myös osuuskauppojen keskusjärjestön SOK:n perustaminen ja sen harjoittama ohjaus ja neuvontatyö. Vuonna 1906 SOK avasi Viipurissa sivukonttorin. Osuuskauppojen määrä kasvoi ja vuoden 1910 lopussa osuuskauppoja oli koko luovutetulla alueella jo 69. Seuraavan viiden vuoden aikana osuuskauppoja perustettiin lisää 10, mutta yhtä monta myös lopetettiin. Siten vuonna 1916 luovutetun Karjalan alueella oli samoin kuin vuonna 1910

4 kaikkiaan 69 osuuskauppaa. Osuuskauppojen kannattavuus oli kuitenkin vuosien mittaan parantunut, ja vuonna 1916 kaikki luovutetun Karjalan 69 osuuskauppaa tuottivat ylijäämää. Tähän hyvään tulokseen ilmeisesti vaikuttivat ensimmäisen maailmansodan aiheuttamat aikaisempaa paremmat työmarkkinat. Maan osuuskauppojen edustajakokouksissa oli usein ilmennyt erimielisyyttä osuuskauppaliikkeen menettelytavoista ja yhteiskunnallisista päämääristä. Työväestön taholta tehdyt esitykset osuuskauppaliikkeen lähentämisestä ammatilliseen ja poliittiseen työväenliikkeeseen oli edustajakokouksissa hylätty. Kuitenkin työväen hallussa olevat osuuskaupat edustivat jäsenmäärältään suurempaa ryhmää kuin etupäässä maanviljelijöiden hallitsemat ns. puolueettomat osuuskaupat, ja sen vuoksi tuli päiväjärjestykseen osuuskauppaliikkeen äänioikeusjärjestelmän uusiminen suhteellisen vaalijärjestelmän pohjalle. Kun osuuskauppojen edustajakokouksessa vuonna 1916 hylättiin vaaliperusteen muuttaminen suhteellisuuden pohjalle, seurasi osuuskauppaliikkeen kahtiajakautuminen. Edistysmielisten osuuskauppojen edustajat perustivat marraskuussa 1916 uuden aatteellisen keskusjärjestön Kulutusosuuskuntien Keskusliiton. Tähän KK:n perustamiskokoukseen osallistui Karjalan luovutetulta alueelta 16 osuuskauppaa. Ne olivat yleensä alueen suurimpia osuusliikkeitä ja niissä oli yhteensä runsaat jäsentä. SOK:n leiriin jääneitä osuuskauppoja oli 48 ja niissä oli jäseniä pari tuhatta enemmän kuin KK:n osuuskaupoissa eli runsaat jäsentä. Vuoden 1918 kansalaissota aiheutti suuren mullistuksen myös osuuskauppaliikkeessä, ja keväästä 1918 alkoi uusi, entistä kiihkeämpi vaihe ja yhteenotto osuuskappojen omistuksesta. Nyt hyökkäävänä osapuolena oli SOK:n osuuskauppaväki eli valkoiset, kuten sanonta siihen aikaan kuului. Seurasi todellinen voimasuhteiden mullistus. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton jäsenyydestä erosi koko maassa 79 osuuskappaa ja jäljelle jäi vain 87 eli vähän yli puolet KK: n jäsenliikkeistä. Karjalassa kuten muuallakin maassa alkoi koko vuoden 1918 jatkunut edistysmielisten osuuskauppojen valtaus. Sen seurauksena Karjalan luovutetulla alueella 18 osuuskauppaa erosi KK:n jäsenyydestä ja vain 10 osuusliikettä pysyi KK:lle ja Keskusosuusliike OTK:lle uskollisina. Tosin useat eronneista osuuskaupoista liittyivät

5 sittemmin uudelleen edistysmielisiin osuuskaupallisiin keskusjärjestöihin. Mainitsen seuraavaksi nämä uskolliset eli vuoden 1918 tapahtumista huolimatta KK:n jäsenosuusliikkeinä pysyneet osuuskaupat: Enson Osuuskauppa Jääsken kunnassa Hämekosken Osuuskauppa Ruskealan kunnassa Itä-Karjalan Työväen Osuusliike Sortavalan maalaiskunnassa Keski-Karjalan Osuusliike Hiitolan kunnassa Koiviston Keskisaaren Osuuskauppa Koiviston maalaiskunnassa Ravansaaren Osuuskauppa Viipurin maalaiskunnassa Työväen ja Pienviljelijäin Osuuskauppa Värtsilässä Kannunkosken Osuuskauppa Räisälän kunnassa Uuraansaaren Osuuskauppa Johanneksen kunnassa Viipurin Osuusliike Viipurissa Näistä kymmenestä osuusliikkeestä seitsemän toimi itsenäisenä talvisotaan saakka. Kolme lopetti toimintansa. Kannunkosken Osuuskauppa lopetti toimintansa 1922, ja Uuraansaaren ja Ravansaaren osuuskaupat liittyivät Viipurin Osuusliikkeeseen luvun kuluessa KK:hon liittyi eräitä siitä aikaisemmin eronneita osuusliikkeitä ja muutamia uusiakin osuusliikkeitäkin perustettiin. Mutta Karjalassa toisaalta tapahtui myös osuusliikkeiden fuusoita eli sulautumisia, ja niinpä luovutetun alueen osuusliikkeet näyttävät 1920-luvulla ja 1930-luvulla lukumääräisesti polkeneen miltei paikallaan. Viimeisenä rauhanvuonna 1938 oli toiminnassa 12 edistysmielistä osuusliikettä eli vain kaksi enemmän kuin vuoden 1918 jälkeen. On kuitenkin tärkeätä huomata, että ja 30-luvut olivat muussa suhteessa Karjalassakin osuuskauppaliikkeen suuren menestyksen aikaa. Edistysmielisen osuuskauppaliikkeen kehitys Karjalan luovutetulla alueella oli noiden kahden vuosikymmen kuluessa erittäin suotuisa. Osuusliikkeiden toiminta laajeni, palvelu monipuolistui ja tuotantolaitoksia perustettiin. Suurimmassa eli Viipurin Osuusliikkeessä oli vuonna myymälää ja11 ravintolaa, joilla osuusliike oli Viipurin suurin ravintolaliikkeen harjoittaja. Lisäksi oli tuotantolaitoksia: leipomo,

6 virvoitusjuomatehdas, jalkinekorjaamo, kalansavustamo, halkosaha, sikala, kaksi maatilaa, saunalaitos ja olipa autokorjaamokin. Osuusliikkeiden jäsenmäärä Karjalan luovutetulla alueella tuona 20 vuoden aikana, eli vuodesta 1918 vuoteen 1938 kolminkertaistui - noin kymmenestä tuhannesta 32 tuhanteen. (Kutakuinkin saman suuruinen eli oli jäsenmäärä vuonna 1938 SOK:laisissa osuuskaupoissa.) Myymälöiden lukumäärä 20 vuodessa lähes viisinkertaistui, 57 myymälästä 262 myymälään. Henkilökuntaa oli osuusliikkeissä lähes kuusi kertaa enemmän kuin kaksi vuosikymmentä aikaisemmin. Kun luovutetun Karjalan edistysmielisen osuuskauppaliikkeen kasvua ja 30- luvuilla verrataan koko maan tilanteeseen, niin havaitaan, että kasvu Karjalassa oli kutakuinkin samanlainen kuin muualla maassa. Myös koko maassa edistysmielisen osuuskauppaliikkeen jäsenmäärä kolminkertaistui ja toimipaikkojen luku viisinkertaistui. Tilastot viimeisiltä rauhanvuosilta 1937 ja 38 osoittavat Karjalan osuusliikkeiden erittäin hyvää menestystä sotaa edeltäneessä tilanteessa. Kaikkien Viipurin läänin osuusliikkeiden tulos osoitti 1930-luvun loppuvuosina ylijäämää, ja ylijäämän suhde esimerkiksi osuusliikkeen kaikkiin velkoihin oli vain Uudenmaan läänin osuusliikkeissä parempi kuin Viipurin läänin osuusliikkeissä. Mutta sitten tuli sota ja Karjalan kansan muutto pois kotiseudultaan. Jo talvisodan alkuvaiheessa täytyi Ala-Vuoksen Osuusliikkeen jättää kotipaikkansa ja parin muunkin osuusliikkeen piti sulkea rajan läheisyydessä olevat myymälänsä. Karjalan osuusliikkeet alkoivat vuokrata varastosuojia Kanta-Suomen alueelta ja siirtää sinne varstojaan. Tavaran siirto oli kuitenkin hidasta ja rautatievaunuista oli puutetta. Vain ne liikkeet, jotka saattoivat toimia rauhantekoon maaliskuuhun 1940 asti saivat varastonsa kuljetetuksi pois. Osalla osuusliikkeistä myymälät olivat auki vielä rauhanteon päivänä 13. maalaiskuuta Mainittakoon, että koko toimialueensa menetti alueluovutuksen seurauksena kahdeksan osuusliikettä. Jatkosodan alku merkitsi pian Karjalan luovutetun alueen väestön palaamista

7 takaisin kotiseuduilleen. Väestön takaisinmuutto alkoi elokuussa Muun siirtoväen mukana palasi myös osuusliikkeiden jäseniä ja toimihenkilöitä, jotka alkoivat järjestää osuusliikkeidensä toimintaa. Syksyn 1941 kuluessa olivat seuraavat osuuskunnat palanneet jatkamaan toimintaansa: Ala-Vuoksen Osuusliike, Osuusliike Itä-Karjala, Osuusliike Laatokka, Raja-Karjalan Osuusliike, Saimaankanavan Osuusliike, Talikkalan Työväen Sauna- ja Rakennusosuuskunta ja Viipurin Osuusliike. Sodan aiheuttamista vaikeuksista huolimatta taloudellinen toiminta alkoi takaisin vallatussa Karjalassa nopeasti elpyä. Osuusliikkeiden toimintakin saavutti jälleen laajat mittasuhteet, vaikka toiminnan volyymi ei tietenkään noussut sotaa edeltäneelle tasolle. Vuoden 1943 lopussa edistysmielisten osuusliikkeiden jäsenmäärä oli runsaat eli jäsentä vähemmän kuin viimeisenä rauhanvuonna Myymälöiden lukumäärä oli vuonna myymälää eli 83 myymälää pienempi kuin vuonna Luon tässä lopuksi vielä silmäyksen yhteen luovutetun Karjalan osuusliikkeeseen, jonka toiminnan vaiheet poikkesivat edellä kuvaamastani Karjalan osuusliikkeiden historiallisesta valtavirrasta. Kysymyksessä on Lahdenpohjan Osuusliike. Keväällä 1938 päätettiin perustaa Lahdenpohjan kauppalaan Osuusliike Laatokka. Se aloitti liiketoimintansa seuraavana syksynä. Vuoden 1940 alettua Osuusliike Laatokalla oli viisi myymälää ja ravintola. Talvisodan jälkeen osuusliikkeen hallintoelimet sitten päättivät kesäkuussa 1940 evakossa Oulussa liikkeen lopettamisesta - aavistamatta, että vain jo muutaman kuukauden kuluttua pidettäisiin Lahdenpohjassa kokous toiminnan uudelleen aloittamisesta. Kun Lahdenpohjaan palattiin elokuussa 1941, voitiin havaita, että osuuskunnan myymälähuoneistot olivat säilyneet ehjinä ja toiminta voitiin niissä heti käynnistää. Sotavuosina Osuusliike Laatokan toiminta menestyi hyvin. Vuoden 1944 alussa osuusliikkeellä oli päämyymälä Lahdenpohjassa ja 9 myymälää maaseudulla. Jäseniä Osuusliike Laatokalla oli vuonna 1944 noin neljä ja puoli sataa. Kun olemme tässä luoneet silmäyksen sota-ajan tapahtumiin, niin ansaitsee vielä todeta sekin, että edistysmielinen osuuskauppaliike oli mukana myös vallatun Itä-Karjalan vähittäiskaupan järjestämisessä. Edistysmielinen osuuskauppaliike osallistui tässä tarkoituksessa yhteisen järjestön perustamiseen, mutta vaati sitä

8 kuitenkin väliaikaiseksi ratkaisuksi. Elokuussa 1941 OTK merkitsi yhdessä kolmen muun keskusliikkeen kanssa neljäsosan eli 250 osaketta tarkoitusta varten muodostetun Vako Oy:n osakepääomasta. Useat KK:n jäsenosuusliikkeet, lähinnä Keski- ja Pohjois-Suomesta, olivat mukana järjestelyssä, kun Vako Oy perusti Itä-Karjalaan toimipaikkoja. Niitä tuli Itä-Karjalaan lähes 200. Vako Oy purettiin sitten kesäkuussa (Esitelmä perustuu Kalle Hyvärisen kirjoittamaan teokseen Karjalan luovutetun alueen osuuskauppaliikkeen historia.)

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kokkolan Tarmo, Osuustoiminta ja. Osuuskauppa Arina

Kokkolan Tarmo, Osuustoiminta ja. Osuuskauppa Arina 1 Kokkolan Tarmo, Arina Koillisma a Osuustoiminta ja KPO Maakunta Jukola Osuuskauppa Arina Eepee Pirkanmaa Satakunta Keula TOK Suur-Seutu Keskimaa Hämeenmaa PeeÄssä Suur-Savo Ympä- Eekoo ristö Osla Ympyrä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Keskimaan vuosisata. Liite lehdistötiedotteeseen 28.5.2015

Keskimaan vuosisata. Liite lehdistötiedotteeseen 28.5.2015 Keskimaan vuosisata Vuoden 1915 lopussa lla oli omistajia 66 ja toimipaikkoja yksi. Vuoden 2015 toukokuussa Keskimaalla on noin 118 500 omistajaa ja toimipaikkoja toista sataa. Keskisuomalaiset ihmiset

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

S-ryhmä ja osuuskauppavaalit. S-ryhmä

S-ryhmä ja osuuskauppavaalit. S-ryhmä ja osuuskauppavaalit 1 Mistä kaikki sai alkunsa Osuustoiminnan juuret ulottuvat vuoden 1844 Pohjois-Englantiin ja Rochdalen kaupunkiin. Tuolloin kankaankutojat perustivat ensimmäisen elinkelpoisen osuustoimintayrityksen.

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

334.732.3/4 Suomi OSTO- JA MYYNTIOSUUSKUNNAT, VÄLITYS- OSUUSKUNNAT

334.732.3/4 Suomi OSTO- JA MYYNTIOSUUSKUNNAT, VÄLITYS- OSUUSKUNNAT 51 334.732.3/4 Suomi OSTO- JA MYYNTIOSUUSKUNNAT, VÄLITYS- OSUUSKUNNAT 00501 20-vuot±as 20-vuotias Hankkija. - l.p. - Hki : Hankkija, 1925. - 63 s. 00502 Berättelse Berättelse över Centralandelslaget Labors

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Oikeusministeriölle lähetetty säädekirjan teksti alkoi näin:

Oikeusministeriölle lähetetty säädekirjan teksti alkoi näin: Veli-Pekka Sevón 27.9.2014 Veli-Pekka Sevónin Terijoki-juhlassa pitämä esitelmä Teri-säätiön historiasta ja nykypäivästä. HYVÄT TERJOKKOISET! ARVOISA JUHLAVÄKI! Monien luovutetun Karjalan pitäjien perinteitä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Jukka Tainio Tienhaarasta vasempaan Siperiaan kauppa-asiamieheksi ja Neuvosto-Karjalaan

Jukka Tainio Tienhaarasta vasempaan Siperiaan kauppa-asiamieheksi ja Neuvosto-Karjalaan Jukka Tainio Ei ihan teorian mukaan Tienhaarasta vasempaan Siperiaan kauppa-asiamieheksi ja Neuvosto-Karjalaan Tienhaarasta vasempaan Jukka Tainio Tienhaarasta vasempaan Siperiaan kauppa-asiamieheksi

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys.

Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys. Tee HOK:ia esittelevä PowerPoint-esitys. Esityksessä tarvittavat tekstit ja kuvat löytyvät harjoituskansiosta. 1. Aloita uusi esitys 2. Lisää esitykseen teksti tiedostosta HOK_esitys_teksti.doc Lisää Diat

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Kerron seuraavassa Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista. Toisessa osassa Elisenvaara

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Kokemuksia matkan varrelta

Kokemuksia matkan varrelta Kokemuksia matkan varrelta 15 v. oman, laajennetun järjestelmän ja 12 v. asiakkaiden järjestelmien seurantaa Päätuotteemme on kotimainen integroitu suurkeräin -juuret Turun yliopiston aurinkoenergian tutkimusryhmässä

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 1 1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Componenta Holding Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2001

Componenta Holding Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2001 Componenta Holding Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.21 Tuloslaskelma 21 1-3 2 1-3 Proforma 2 1-12 Proforma Liikevaihto 56,3 62,6 225,7 Liiketoiminnan muut tuotot 2,3 1,1 7,4 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Muutosehdotukset 28.2.2011 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS

Muutosehdotukset 28.2.2011 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOTAORVOT RY SÄÄNNÖT RNO 182 521 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

1(5) 14.5.2013 VALAISTUSVERKKOJEN MYYNTIÄ KOSKEVA KAUPPAKIRJA KUNNAN JA SUOMEN KUNTAVALO OY:N VÄLILLÄ

1(5) 14.5.2013 VALAISTUSVERKKOJEN MYYNTIÄ KOSKEVA KAUPPAKIRJA KUNNAN JA SUOMEN KUNTAVALO OY:N VÄLILLÄ 1(5) 14.5.2013 VALAISTUSVERKKOJEN MYYNTIÄ KOSKEVA KAUPPAKIRJA KUNNAN JA SUOMEN KUNTAVALO OY:N VÄLILLÄ 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Kaupan osapuolet... 3 2. Omaisuuden luovutuksen tausta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

JAKAUTUMISEN PERUSTEET

JAKAUTUMISEN PERUSTEET JAKAUTUMISEN PERUSTEET Sievi Capital Oyj:n hallitus allekirjoitti 11.8.2011 jakautumissuunnitelman, jonka mukaan sopimusvalmistusliiketoiminta siirtyy uudelle perustettavalle julkiselle osakeyhtiölle Scanfil

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tulos parani edellisestä vuodesta Keskon liikevaihto 9,3 mrd., kehitys -3,8 % Tulos parani selvästi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Verkkokauppa.com Oyj Q1/2014-25.4.2014. Samuli Seppälä Toimitusjohtaja

Verkkokauppa.com Oyj Q1/2014-25.4.2014. Samuli Seppälä Toimitusjohtaja Verkkokauppa.com Oyj Q1/2014-25.4.2014 Samuli Seppälä Toimitusjohtaja Verkkokauppa.comin asiakaslupaus Markkinoiden kilpailukykyisin toimintamalli mahdollistaa pääoman tehokkaan käytön Todennäköisesti

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä.

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä. edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen. Viipurin läänissä. 1907. V. M. Välikysymys lahjoitusmaaoloista. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja

Lisätiedot

perustettu: Vuonna 1977, osakeyhtiöksi v. 1996, nimenmuutos v. 2001, konserniksi v. 2010 omistus: hallituksen pj Simo Leinonen 68%

perustettu: Vuonna 1977, osakeyhtiöksi v. 1996, nimenmuutos v. 2001, konserniksi v. 2010 omistus: hallituksen pj Simo Leinonen 68% perustettu: Vuonna 1977, osakeyhtiöksi v. 1996, nimenmuutos v. 2001, konserniksi v. 2010 omistus: hallituksen pj Simo Leinonen 68% toimitusjohtaja Mika Leinonen perheineen 32% toimipaikat: Kitee ja Tohmajärvi,

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä,

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä, AMMATTILIITTO PRO SENIORIT RY Säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto PRO Seniorit ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimintaalueena koko Suomi. Näissä säännöissä Ammattiliitto

Lisätiedot

tilintarkastaja. suorita seuraavat

tilintarkastaja. suorita seuraavat LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(6) 3156 T I L I N T A R K A S T U S I Tent ti 29.1.2001 klo 16.15-19.15 Tehtiivii l/tilintarkastuskertomus & Tilintarkastustekn (max. 70 pistettii) Olet Oilpoint Oy:n

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Kansanhuoltolautakunnille

Kansanhuoltolautakunnille KANS ANHUOLTOMINISTERIÖ. Helsingissä 10 p:nä heinäkuuta 1942. Kiertokirje N:o 202. Kansanhuoltolautakunnille kananmunien hankintaliikkeille. ja Kananmunien säännöstely: Valtioneuvosto on 9/7-42 antanut

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot